Selostusluonnos

Kirkonseudun asemakaavan muutos
Asuntila, Idäntie, osa korttelista 487
Kaavaselostus
Luonnos
Ympäristölautakunta 17.2.2015
Dnro: 396/51.512/2014
1.
Perus- ja tunnistetiedot
1.1
Tunnistetiedot
Kaavaselostus koskee 17.2.2015 päivättyä asemakaavamuutoksen luonnoksen
karttaa.
Asemakaavan muutos koskee:
osaa korttelista 487
Asemakaavan muutoksella muodostuu:
korttelit 487,509, 510, 511 ja katualuetta
1.2
Suunnittelualueen sijainti
Suunnittelualue on Ylöjärven Asuntilan alueen korttelin 487 tontti 8, Mansikkatie ja osa Idäntietä. Aluetta rajaavat Suolaniityntie länsipuolelta, Idäntien
eteläpuoliset asuinkorttelit ja lähivirkistysalueet etelässä ja koillisessa, Katvetie sekä sen ja Niittyläntien varren pientalotontit pohjoispuolelta. Katvetieltä alueelle suunniteltua Mansikkatietä ei ole rakennettu. Alueen pohjoispuolella on erillispientaloja sekä Idäntien eteläpuolella rivi- ja paritaloja.
Lounaispuolella on Kalliopuiston ja koillispuolella Niittylänpuiston lähivirkistysalueet. Suunnittelualueen kokonaispinta-ala on noin 4,3 ha. Alue on rakentamaton.
Ylöjärven kaupungin kaavoituksessa 17.2.2015
Ritva Kangasniemi
kaupunginarkkitehti
Leena Keränen
kaavoitusarkkitehti
Asemakaavamuutoksen vireille tulosta ilmoitettiin 3.9.2014. Ylöjärven ympäristölautakunta hyväksyy tämän asemakaavamuutoksen.
1.3
Asemakaavamuutoksen tarkoitus
Asemakaavamuutoksen tarkoituksena on muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten korttelialueeksi (P) osoitettu suunnittelualue
osittain asumiskäyttöön.
2
Sisällysluettelo
1. Perus- ja tunnistetiedot .................................................................. 2
1.1 Tunnistetiedot ....................................................................... 2
1.2 Suunnittelualueen sijainti ......................................................... 2
1.3 Asemakaavamuutoksen tarkoitus ................................................. 2
2. Tiivistelmä ................................................................................... 4
2.1 Kaavaprosessin vaiheet ............................................................. 4
2.2 Asemakaavan muutos ............................................................... 4
2.3 Asemakaavan muutoksen toteuttaminen........................................ 4
3. Lähtökohdat ................................................................................. 4
3.1 Selvitys suunnittelualueen oloista ................................................ 4
3.2 Suunnittelutilanne .................................................................. 6
4. Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet ....................................... 7
4.1 Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve ..................................... 7
4.2 Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset .................... 7
4.3 Osallistuminen ja yhteistyö ........................................................ 8
4.4 Asemakaavamuutoksen tavoitteet ............................................... 9
4.5 Asemakaavaratkaisu ................................................................ 9
5. Asemakaavamuutoksen kuvaus ........................................................ 12
5.1 Kaavamuutosratkaisu .............................................................. 12
5.2 Kaavamerkinnät ja määräykset .................................................. 12
5.3 Kaavamuutoksen vaikutukset .................................................... 12
5.4 Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset ................................. 13
6. Asemakaavamuutoksen toteutus ...................................................... 13
6.1 Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat ..................... 13
6.2 Toteuttaminen ja ajoitus ......................................................... 13
6.3 Toteuttamisen seuranta ........................................................... 13
Kannen kuva: Suunnittelualue rajattuna likimääräisesti keltaisella ilmakuvaan
3
2.
Tiivistelmä
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Asemakaavamuutoksen alue on Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2014–2018) vuonna 2014 käynnistettävä kaavoituskohde. Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 (§ 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta sekä hyväksyä osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014.
Asemakaavamuutoksen valmisteluaineisto ja luonnos ovat käsiteltävänä ympäristölautakunnan kokouksessa 17.2.2015.
Täydennetään myöhemmin.
2.2
Asemakaavan muutos
Voimassa olevassa asemakaavassa suunnittelualue on palvelurakennusten
korttelialuetta. Se on tarkoitus muuttaa osittain pientalovaltaiseen asumiskäyttöön.
Kaavamuutoksen valmisteluvaiheessa on tutkittu kahta vaihtoehtoista ratkaisua. Molemmissa esitetään yksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita
(AO-1), kaksiasuntoisten erillispientalojen korttelialueita (AO-3) sekä asuinpientalojen korttelialueita (AP). Lisäksi osoitetaan palvelurakennusten korttelialue (P). Ajoneuvoliikenne on esitetty Idäntieltä erkanevina tonttikatuina. Kevyt liikenne osoitetaan Idäntien varren jalkakäytävänä sekä alueen sisäisinä väylinä. Vaihtoehtojen eroina ovat rakennustyyppien jakauma sekä
liikennejärjestelyjen yksityiskohdat.
2.3
Asemakaavan muutoksen toteuttaminen
Alueen toteuttaminen voidaan aloittaa, kun asemakaavamuutos on saanut
lainvoiman. Maankäytön ja palvelujen suunnittelu- ja toteutusohjelmassa
(MAPSTO 2015–2019) alueen asuntotontit on arvioitu voitavan luovuttaa
vuonna 2017. Alueen kaavan mukaista toteutumista seurataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.
3.
Lähtökohdat
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
3.1.1 Alueen yleiskuvaus
Asemakaavan muutosalue on kaupungin omistama ja rakentamaton. Alueen
ympäristössä sijaitsee pääosin 2000-luvulla rakennettuja erillispientaloja sekä rivi- ja paritaloja. Aluetta sivuavia Suolaniityn- ja Idäntietä pitkin kulkee
bussireitti. Kyseisten katujen varteen on rakennettu erilliset kevyen liikenteen väylät Suolaniityntien itäpuolelle ja Idäntien eteläpuolelle.
3.1.2 Luonnonympäristö
Alueella kasvaa sekametsää, jossa isot havupuut ovat hallitsevia. Paikoin
alueella on tiheitä lehtipuu- ja pensasryhmiä ja paikoin avointa. Metsätyyppi
on pääosin kuivahkoa kangasta, itäpuolella tuoreempaa. Itäosassa on suhteellisen tasainen alava alue, kun taas länsipuolella on loivahko rinne. Alueen maasto laskee etelästä Idäntien reunasta (135 mpy) kohti pohjoista ja
itää (130 mpy).
4
Suunnittelualueella ei ole vesistöjä, eikä se kuulu Ylöjärven pohjavesialueeseen. Alueella ei tavata erityisen arvokkaita elinympäristöjä, eikä harvinaisia
tai uhanalaisia kasvi- tai eläinlajeja.
3.1.3 Alueen rakennettavuus
Asuntilassa on tehty selvitys Niittylän alueen rakentamiskelpoisuudesta
(Geopalvelu Oy v. 1999). Selvitys koskee kaavamuutosta laajempaa aluetta,
mutta sitä on käytetty voimassa olevaa asemakaavaa laadittaessa.
Selvityksen mukaan alue on luokiteltu pääosin seuraavasti: ”Alueella on kova
pohja (moreeni tai mahdollisesti kallio) yleensä enintään 2 m syvyydessä
maanpinnasta. Pientalot ja rivitalot voidaan perustaa maanvaraisena perusmaakerrosten varaan. Paikoin voi olla runsaita pintavesivalumia”.
Pienellä osalla alueen kaakkoiskulmassa rakentamiskelpoisuus on määritelty
seuraavasti: ”Alueella on yleensä noin 1-4 metrin paksuinen koheesiomaakerrostuma. Maalaji on yleensä silttiä ja laihaa savea. Moreenin pinta on yleensä n. 1-4 metrin syvyydessä. Paikoin rinnealueilla voi olla pintavesivalumia.
Pientalot ja kevyet rivitalorakennukset voidaan yleensä perustaa maanvaraisesti perusmaakerrosten tai massanvaihdon välityksellä moreenin varaan.
Rakennuspaikoilla on tehtävä rakennuspaikkakohtaiset pohjatutkimukset”.
Tämä koskee vain kolmea kaakkoiskulman tonttia.
Alueen keskiosan tasainen aukio
Länsiosan rinnettä Idäntielle päin
3.1.4 Rakennettu ympäristö
Voimassa olevan asemakaavan mukaiset pientalotontit, Niittyläntien jatke ja
kevyen liikenteen väylä on rakennettu, mutta Mansikkatie ja P-tontti ovat
rakentamatta. Lähiympäristö on toteutunut asemakaavojen mukaisina erillispientalojen sekä pari- ja rivitalojen kortteleina ja lähivirkistysalueina.
Asuntilan alueella kadut sekä viemäri- ja vesijohtoverkostot on rakennettu.
Alueen kaksi päiväkotia sekä luokat 1-3 käsittävä koulu, neuvola ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat vajaan kilometrin päässä. Muihin kouluihin
(Veittijärvi, Moisio) on matkaa pari kilometriä. Kuntakeskuksessa sijaitsevat
kunnalliset ja kaupalliset palvelut ovat noin 4,5 km:n etäisyydellä.
3.1.5 Maanomistus
Suunnittelualue on kaupungin omistama.
5
3.2
Suunnittelutilanne
3.2.1 Kaavamuutosaluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
Maakuntakaava
Pirkanmaan 1. Maakuntakaavassa (valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007) alue on taajamatoimintojen aluetta (A). Merkinnällä on osoitettu asumisen,
kaupan, palvelujen, hallinnon ja
työpaikkatoimintojen
alueita.
Alueisiin sisältyy virkistys-, puisto- ja erityisalueita sekä pääväyliä pienempiä liikennealueita.
Ote maakuntakaavasta. Suunnittelualueen
likimääräinen sijainti on merkitty punaisella.
Yleiskaava
Osayleiskaavassa ”Haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan
laajennus
ja
taajamien
osayleiskaavan muutos ja laajennus, Asuntilan ja Siivikkalan
välinen alue” (KV hyväksynyt
11.12.2003) suunnittelualue on
osoitettu palvelujen ja hallinnon alueena (P-2), jonka yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan asemakaavassa.
Ote osayleiskaavayhdistelmästä. Suunnittelualue on likimääräisesti merkitty punaisella
6
Asemakaava
Suunnittelualueella on voimassa
Ylöjärven Kirkonseudun asemakaava ja asemakaavan muutos,
Asuntilan Idäntien eteläosa (KV
hyväksynyt 16.6.2005). Asemakaavassa suunnittelualueelle on
osoitettu
palvelurakennusten
korttelialue (P). Rakennusoikeus on osoitettu merkinnällä
e=0,60, ja sitä on noin 21 000
k-m2. Rakennusten korkein sallittu kerrosluku on neljä.
Ote ajantasa-asemakaavasta. Suunnittelualue
on rajattu keltaisella.
Rakennusjärjestys
Ylöjärven kaupungin rakennusjärjestys on tullut voimaan 8.11.2006. Rakennusjärjestyksen uusimistyö on käynnissä. Tarkoitus on, että kaupunginvaltuusto hyväksyy uuden, koko kaupungin kattavan rakennusjärjestyksen.
Pohjakartta
Pohjakarttaa päivitetään ja pidetään ajan tasalla kaupungin toimesta.
4.
Asemakaavamuutoksen suunnittelun vaiheet
4.1
Asemakaavamuutoksen suunnittelun tarve
Alue on Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa
(MAPSTO 2014–2018) vuonna 2014 käynnistettävä kaavoituskohde.
Alkujaan koulu- ja päiväkotirakentamiseen suunniteltua tonttia ei tarvita
niihin tarpeisiin, vaan käyttötarkoitus voidaan muuttaa. Asuntilassa on kaksi
päiväkotia ja vanhan lukion tilojen peruskorjauksen (2015) myötä Moision ja
Veittijärven koulut riittävät myös Asuntilan tarpeisiin. Suolaniityntien varrella vajaan kilometrin päässä sijaitsevalla julkisten lähipalvelurakennusten
korttelialueella (YL-1) on käyttämätöntä rakennusoikeutta, joka mahdollistaa tarvittaessa sinne rakennettujen päiväkoti- ja koulutilojen laajentamisen.
Suunnittelualue soveltuu hyvin pientaloasumisen täydennysrakentamiskohteeksi, koska se sijaitsee jo rakentuneiden pientalovaltaisten alueiden keskellä. Osa alueesta osoitetaan palvelurakennusten korttelialueeksi, johon
voidaan sijoittaa esim. erityisryhmien asumis- ja/tai hoivapalveluita.
4.2
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 (§ 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta sekä päätti hyväksyä asemakaavamuutosta koskevan
7
osallistumis- ja arviointisuunnitelman. Kaavoituksen vireilletulosta tiedotettiin 3.9.2014.
4.3
Osallistuminen ja yhteistyö
4.3.1 Osalliset
Asemakaavamuutosalueen ja siihen rajoittuvien naapurialueiden maanomistajat sekä maa-alueiden haltijat, jotka ovat kaupungin tiedossa.
Viranomaiset: Pirkanmaan pelastuslaitos
Yhteisöt: Elisa Oyj, Leppäkosken Sähkö Oy, Ylöjärven omakotitaloyhdistys ry,
Asuntilan kyläyhdistys
Kaupungin sisäiset yhteistyötahot: rakennusvalvonta, yhdyskuntatekniikka ja
ympäristötoimi
4.3.2 Vireilletulo
Ympäristölautakunta päätti 19.8.2014 (§ 109) käynnistää kaavoituksen ja tiedottaa vireilletulosta. Asemakaavamuutoksen vireilletulosta tiedotettiin
3.9.2014 Ylöjärven Uutisissa, kaupungin ilmoitustaululla ja kaupungin internet-sivuilla (www.ylojarvi.fi). Kaava- ja naapurialueiden maanomistajille
tiedotettiin vireilletulosta kirjeitse.
4.3.3 Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Ympäristölautakunta hyväksyi asemakaavamuutosta koskevan osallistumis- ja
arviointisuunnitelman 19.8.2014.
Valmisteluaineisto ja luonnos
Ympäristölautakunta käsittelee asemakaavamuutoksen valmisteluaineistoa ja
luonnosvaihtoehtoja 17.2.2015. Ympäristölautakunnan hyväksymisen jälkeen
aineisto asetetaan nähtäville. Nähtävillä pidosta kuulutetaan Ylöjärven Uutisissa ja kaupungin ilmoitustaululla sekä internetissä kaupungin kotisivuilla,
www.ylojarvi.fi. Lisäksi osallisille ilmoitetaan asiasta kirjeellä.
Valmisteluaineistosta sekä asemakaavamuutoksen luonnoksista tullaan pyytämään lausunnot tai kommentit kaupungin sisäisiltä yhteistyötahoilta ja
osallisilta yhteisöiltä. Osallisilla ja kaupunkilaisilla on mahdollisuus nähtäville asettamisen kuulutuksessa mainitussa määräajassa esittää mielipiteensä
aineistosta.
Asemakaavamuutoksen ehdotus
Täydennetään myöhemmin.
Hyväksymismenettely
Täydennetään myöhemmin.
8
4.4
Asemakaavamuutoksen tavoitteet
4.4.1 Kaupungin asettamat tavoitteet
Ylöjärven kaupungin tavoitteena on muuttaa voimassa olevassa asemakaavassa palvelurakennusten korttelialueeksi (P) osoitetun suunnittelualueen
käyttötarkoitus osittain pientalovaltaiseen asumiskäyttöön.
4.4.2 Ylöjärven kaupunkistrategia 2024
Ylöjärven kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 kaupungille uuden
tulevaisuuden suunnitelman eli strategian. Kaupunkistrategia on kaupungin
toimintaa ohjaava asiakirja. Se kertoo kaupunginvaltuuston näkemyksen Ylöjärven tärkeimmistä tavoitteista tulevina vuosina.
Toimivan kaupunkirakenteen tavoitteiksi on kirjattu mm. seuraavaa:
Toimivalla kaupunkirakenteella kanavoidaan asukasmäärän ja elinvoiman
kasvua kestävän kehityksen periaatteiden mukaan.
Toimivassa kaupunkirakenteessa työpaikat, palvelut ja virkistysalueet ovat
joustavasti saavutettavissa joukkoliikenteelle, kävellen ja pyöräillen.
Suunnittelun suunta on kaupunkirakenteen tiivistäminen perustuen kaupunkiseudun väestön kasvuennusteisiin.
Alueiden suunnittelussa pyritään ensisijaisesti laatuun ja toimivuuteen.
4.4.3 Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista sekä ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Pirkanmaan 1. maakuntakaavassa (valtioneuvosto on vahvistanut 29.3.2007)
suunnittelualue on osoitettu taajamatoimintojen alueeksi (A). Asemakaavamuutos on maakuntakaavan mukainen.
Osayleiskaavassa ”Haja-asutusalueen kylien osayleiskaavan laajennus ja taajamien osayleiskaavan muutos ja laajennus, Asuntilan ja Siivikkalan välinen
alue” (KV hyväksynyt 11.12.2003) suunnittelualue on osoitettu palvelujen ja
hallinnon alueena (P-2), jonka yksityiskohtainen maankäyttö ratkaistaan
asemakaavassa. Poikkeaminen osayleiskaavasta on perusteltua, koska lähinnä päiväkoti- ja koulurakentamiseen suunniteltua palvelurakennusten korttelialuetta ei kokonaan tulevaisuudessa tarvita siihen käyttöön. Rakentamattoman alueen kaavamuutos on kaupunkistrategian mukaista kaupunkirakenteen tiivistämistä. Alue sijaitsee valmiin kaupunkirakenteen keskellä, palvelujen lähellä ja joukkoliikennereitin varrella.
4.5
Asemakaavaratkaisu
4.5.1 Ratkaisun periaate
Asemakaavamuutoksella palvelurakennusten tarpeisiin osoitettua korttelialuetta pienennetään noin viidennekseen voimassa olevan kaavan mukaisesta. Loppuosa alueesta osoitetaan pientalovaltaiseen asumiskäyttöön. Alue on
suunniteltu kaksikerroksisille rakennuksille, mutta sitä ei osoiteta sitovana.
Yksikerroksisena toteutettaessa rakennusoikeutta pienennetään.
9
4.5.1 Alustavien vaihtoehtojen kuvaus
Asemakaavamuutoksen luonnosvaiheessa on tutkittu kahta vaihtoehtoa alueen käyttötarkoituksen muuttamiseksi. Rakentaminen esitetään molemmissa
vaihtoehdoissa pientalovaltaisena, joka sopii täydentämään lähialueiden erillispientaloina, pari- ja rivitaloina toteutettua kaupunkirakennetta. Alueen sisäinen liikenne esitetään Idäntieltä erkanevina tonttikatuina. Molemmissa
vaihtoehdossa osoitetaan kevyen liikenteen yhteys koillispuolella sijaitsevaan
Niittylänpuistoon ja sen kautta Asuntilan viheralueverkostoon. Palvelurakennusten tontti Suolaniityn- ja Idäntien kulmassa liittyy pohjoisempaan julkiseen rakentamiseen korostaen pääkatujen asemaa. Ajoneuvoliittymä tontille
on esitetty kummassakin vaihtoehdossa pohjoisesta Katvetieltä.
Luonnosvaihtoehto VE A
Ajoneuvoliikenne on ratkaistu Idäntieltä erkanevalla läpiajettavalla tonttikadulla. Idäntien pohjoisreunaan on tonttikatuliittymien välille esitetty jalkakäytävä, joka mahdollistaa turvallisen pääsyn bussipysäkille. Alueen luoteiskulmaan esitetään kevyen liikenteen väylä, joka johtaa Katvetien kautta
Suolaniityntien varren kevytväylälle ja sitä pitkin sujuvasti alakouluun ja
päiväkotiin.
Yksiasuntoisille erillispientaloille on 9 tonttia, kooltaan 1000 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 250 k-m2. Kaksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 1400 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 380 k-m2. Yhtiömuotoisille pientaloille on 4 tonttia, kooltaan n. 2000–2880 m2. Rakennusoikeus
on osoitettu merkinnällä e= 0,25. Palvelurakennuksen n. 5000 m2:n tontille
on osoitettu rakennusoikeutta 1500 k-m2.
10
Luonnosvaihtoehto VE B
Ajoneuvoliikenne erkanee Idäntieltä kahdelle päättyvälle tonttikadulle. Niitä
yhdistää kevyen liikenteen väylä. Idäntien pohjoisreunaan esitetään jalkakäytävää itäisimmästä tonttikatuliittymästä Suolaniityntielle saakka.
Yksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan 1000 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 250 k-m2. Kaksiasuntoisille erillispientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 1400 m2 ja rakennusoikeutta kullekin 380 k-m2. Yhtiömuotoisille pientaloille on 5 tonttia, kooltaan n. 2200–3770 m2. Rakennusoikeus
on osoitettu merkinnällä e= 0,25. Palvelurakennuksen n. 6300 m2:n tontille
on osoitettu rakennusoikeutta 2000 k-m2.
4.5.2 Luonnosvaihtoehtojen vertailu
Kaavamuutosalueen pinta-ala
Asuntokerrosalaa (k-m2)
Palvelurakennusten kerrosalaa (k-m2)
Kaava-alueen tehokkuus
VE A
4,3 ha
6605
1500
0,19
VE B
6450
2000
0,20
Tonttien määrä
Erillispientalojen tontit (AO-1)
9
5
Paritalojen tontit (AO-3)
Rivitalojen tontit (AP)
5
4
5
5
11
Asuntojen määrä yhteensä
Erillispientaloasuntoja
Paritaloasuntoja
Rivitaloasuntoja
44
9
10
25
48
5
10
33
130
136
Asukasmäärä (arvio)
4.5.3 Asemakaavamuutosratkaisun valinta ja perusteet
Asemakaavamuutoksen jatkotyön pohjaksi valitaan jompikumpi luonnosvaihtoehto tai osa-alueita molemmista vaihtoehdoista saadun palautteen jälkeen.
5.
Asemakaavamuutoksen kuvaus
Täydennetään ehdotusvaiheessa.
5.1
Kaavamuutosratkaisu
5.2
Kaavamerkinnät ja määräykset
5.3
Kaavamuutoksen vaikutukset
5.3.1 Vaikutukset kulttuuri- ja luonnonympäristöön
Kaavamuutoksen alue sijoittuu noin 15 vuoden aikana toteutuneelle asuinalueelle. Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön ovat vähäisiä. Kaavamääräyksin ja laadittavin rakentamistapaohjein uudisrakentamista ohjataan sopeutumaan olemassa olevaan ympäristöön.
Nykyisin rakentamattoman, metsäisen alueen luonnonympäristöä rakentaminen tulee muuttamaan merkittävästi. Uuden asuinalueen rakentamisen myötä lähiseudun asukkaiden ehkä omaksi lähimetsäkseen kokema luonnonympäristö katoaa, mutta osayleiskaavan mukaiset viheryhteydet takaavat Asuntilan säilymisen luonnonläheisenä asuinalueena. Suunnittelualueella ei ole tiedossa erityisiä luontoarvoja, joihin kaavamuutoksella olisi vaikutuksia.
5.3.2 Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen ja taajamakuvaan
Tyhjän tontin rakentaminen tiivistää omalta osaltaan yhdyskuntarakennetta
ja vaikuttaa taajamakuvaan eheyttävästi.
5.3.3 Vaikutukset yhdyskunta- ja energiatalouteen sekä liikenteeseen
Alue on liitettävissä olemassa oleviin vesi- ja viemäriverkostoihin. Vapaan
kapasiteetin lisäkäytön vaikutus yhdyskunta- ja energiatalouteen on positiivista.
Suunnittelualue liittyy olemassa olevaan katuverkostoon. Asemakaavamuutos
palvelurakennusten korttelialueesta osittain asuinpientalojen korttelialueeksi tuo alueelle uusia asukkaita, mutta se ei lisää liikennettä verrattuna voimassa olevan asemakaavan käyttötarkoitukseen. Aluetta sivuavaan bussiliikenteeseen lisäasukkaat vaikuttavat myönteisesti.
12
5.3.4 Sosiaaliset vaikutukset sekä vaikutukset ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön
Suunnittelualue tukeutuu olemassa oleviin palveluihin, joista päiväkodit,
alakoulun luokat 1-3, neuvola ja päivittäistavarakauppa sijaitsevat alle kilometrin päässä. Isompien lasten kouluihin on matkaa 2-2,5 km. Ylöjärven keskustan palveluihin on etäisyyttä noin 4,5 km.
Uusien asuinrakennusten rakentaminen tuo alueelle lopputilanteessa arviolta
130 uutta asukasta. Rakentamisaikana voi aiheutua jonkin verran häiriöitä
olemassa olevalle asutukselle.
5.4
Suunnitteluvaiheiden käsittelyt ja päätökset
LuottaSuunnitteluvaihe
Pvm
muselin
Ympäristölautakunta
Asemakaavamuutoksen
käynnistäminen vireilletulo, tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelma
19.8.2014
Ympäristölautakunta
Asemakaavamuutoksen
alustavien luonnosvaihtoehtojen esittely
28.1.2015
Ympäristölautakunta
Asemakaavamuutoksen
valmisteluaineisto ja
luonnos
x.xx.2015
Päätös
§ 109 Päätös: asemakaavamuutoksen käynnistäminen,
vireilletulosta tiedottaminen, osallistumis- ja arviointisuunnitelman hyväksyminen
§ 22 Päätös: suunnittelutilanne tiedoksi, luonnosten
valmistuttua nähtäville
pano
§ xxx Päätös: asemakaavamuutoksen valmisteluaineiston ja luonnoksen nähtäville asettaminen ja siitä
tiedottaminen
Täydennetään myöhemmin.
6.
Asemakaavamuutoksen toteutus
6.1
Toteutusta ohjaavat ja havainnollistavat suunnitelmat
Alueen rakentamista ohjaavat asemakaavakartta, asemakaavamerkinnät ja –
määräykset sekä suunnitteluohjeet. Kaavan toteutusmahdollisuuksia on tutkittu havainnepiirrosten avulla.
6.2
Toteuttaminen ja ajoitus
Tavoitteena on, että asemakaavamuutos hyväksyttäisiin ympäristölautakunnassa loppuvuodesta 2015. Kaavamuutoksen saatua lainvoiman voidaan alueen toteuttaminen aloittaa. Katuverkon ja kunnallistekniikan suunnittelu
aloitettaneen 2015 ja rakentaminen 2017. Maankäytön ja palveluiden suunnittelu- ja toteutusohjelmassa (MAPSTO 2015–2019) alueen asuntotontit on
arvioitu voitavan luovuttaa vuonna 2017.
6.3
Toteuttamisen seuranta
Alueen kaavan mukaista toteutumista seurataan rakennuslupakäsittelyn yhteydessä.
13