Asunto-ohjelma - Sodankylän kunta

SODANKYLÄN KUNTA
Kh 15.4.2014 § 119 liite 7
Kv 15.5.2014 § 45, liite 1
SODANKYLÄN KUNTA
Asunto-ohjelma
2013 – 2016
Lapin Tähtikunta Kunnanvirasto
PL 60
99601 Sodankylä
Puhelin
0400-618 870
Telefax
(016) 618102
Y-tunnus 0193169-1
Sampo
800013-900223
Pohjolan OP 564125-2589
Nordea
210118-60149
Sisältö
1. Johdanto ........................................................................................................................................................ 3
Toimeksianto ja tavoitteet sekä asuntostrategian 2015 päivitys 2013-2016 ASUNTO-OHJELMAKSI ........... 3
Asunto-ohjelman sisältö ................................................................................................................................ 3
2. Asuntostrategian 2015 toteutuminen 2010-2013 toimenpiteineen............................................................. 4
Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset ............................................................................... 4
Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi ............................................ 4
3. Visio 2020 ...................................................................................................................................................... 6
4. Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät ................................................................................. 7
Väestön kehitys ............................................................................................................................................. 7
Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen ...................................... 12
Asuntokanta ja asuntokunnat ..................................................................................................................... 13
Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin ............................................................................................... 16
Vertailut kaivospaikkakuntien kesken Lapissa ............................................................................................ 16
5. Asuntomarkkinatilanne ............................................................................................................................... 18
Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus .................................................................................................... 18
6. Asuinympäristö ............................................................................................................................................ 19
Tonttivaranto ............................................................................................................................................... 19
Tontti- ja maa-alueiden riittävyys................................................................................................................ 20
7. Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet ja strategiat .......................................................................... 21
Vanhusväestö ja ikääntyvät ......................................................................................................................... 21
Vammaiset ja kehitysvammaiset ................................................................................................................. 21
Mielenterveyskuntoutujat ja moniongelmaiset .......................................................................................... 21
Nuoret.......................................................................................................................................................... 21
Opiskelijat .................................................................................................................................................... 21
8. Asuntotuotannon yleiset tavoitteet ja strategiset linjaukset ...................................................................... 22
Yleistä .......................................................................................................................................................... 22
Asuntotuotannon strategiset linjaukset vuoteen 2017 saakka ................................................................... 23
Määrälliset tavoitteet vuoteen 2017 mennessä ......................................................................................... 24
9. Kunnan hallinnoimat toimenpiteet 2013-2016 ........................................................................................... 25
2013 ............................................................................................................................................................. 25
2014 ............................................................................................................................................................. 25
2015 ............................................................................................................................................................. 26
2016 ............................................................................................................................................................. 26
2
1. Johdanto
Toimeksianto ja tavoitteet sekä Asuntostrategian 2015 päivitys 2013-2016 ASUNTO-OHJELMAKSI
Sodankylän kunnanhallitus päätti 18.1.2010 asettaa työryhmän, jonka tarkoituksena oli
pikaisella aikataululla päivittää ja täydentää vuoden 2002 hyväksyttyä asuntostrategiaa ja
tehdä toimenpide-ehdotuksensa kunnallista päätöksentekoa varten niin, että uusi asuntoohjelma olisi kunnanvaltuuston käsittelyssä kesäkuussa 2010. Työryhmään ovat kuuluneet
nimettyinä Jyrki Manninen (elinkeinojohtaja ja pj), Eira Suopajärvi (asuntosihteeri ja sihteeri),
Harri Tiuraniemi (perusturvajohtaja), Kauko Nurmela (yritysasiamies), Eeva-Riitta Sormunen
(kiinteistöpäällikkö), Jani Hiltunen (kaavoittaja), Jyrki Siirtola (kh:n edustaja), Markku
Laurikainen (Asentopuulaaki Oy:n tj.) sekä kutsuttuna asiantuntijana sivistystoimenjohtaja
Hilkka Orava. Työtä on ohjannut vt. kunnanjohtaja Tero Karinen.
Työryhmän tavoitteena oli tarkoituksenmukaisella tavalla yhteen sovittaa maapoliittisen
ohjelma, elinkeinopoliittiset tarpeet, kunnan kehityskuva, vanhuspoliittisen ohjelma ja muut
asumista sivuavat ohjelmat vireillä olevan tarkistamistyön kanssa.
Vuonna 2010, Asuntostrategian 2015 laatimisen alkuvaiheessa, katsottiin tarpeelliseksi
selvittää kaivostoiminnan laajentumisen vaikutukset lähivuosien asuntotarpeisiin.
Erillisselvityksestä vastasi Pöyry Finland Oy:stä projektipäällikkö Markku Nissi. ”Perusselvitys
Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä” valmistui 30.4.2010.
Selvitys esiteltiin kunnanvaltuustolle 29.4.2010.
Asunto-ohjelman 2013-2016 päivityksen työryhmään kuuluivat Jyrki Siirtola (kh:n edustaja
ja pj.), Martti Kumpulainen (kh:n edustaja), Pekka Rouhiainen (tekninen johtaja), Harri
Tiuraniemi (perusturvajohtaja), Juha Auno (suunnitteluinsinööri), Jukka Lokka
(kehittämisjohtaja), Juha Virtanen (tekninen isännöitsijä) ja Eira Suopajärvi (asuntosihteeri ja
työryhmän sihteeri).
Asunto-ohjelman sisältö
Selvitysten perusteella Sodankylän kunnan avoimilla markkinoilla oleva asuntotarjonta on nykyisellään riittämätön vastaanottamaan kasvavasta työpaikkatarjonnasta aiheutuvia vuokraja omistusasuntojen tarpeita. Lisäksi ohjelmassa on otettu huomioon nykyisen asuntokannan
kunto ja viihtyvyys sekä erityisryhmien tarpeet ja asuntotarjonnan riittävyys kunnan
nykyisille asukkaille sekä kuntaan työperäisen muuton vuoksi tuleville vakinaisille asukkaille.
Selvitelty on mm.
• kunnan ja yksityisten omistamaa tonttitarjontaa ja niiden riittävyyttä sekä sijaintia asumisviihtyvyys huomioon ottaen
• kaivosten vaikutusta väkiluvun kasvuun vuokra-asuntojen rakennuttamista nykyisille
kuntalaisille ja vakituisiin työpaikkoihin tuleville yksityishenkilöille kirkonkylän taajamaalueella
• tulevaa omistusasuntojen tarjontaa ja edellytyksiä
• erityisryhmien asuntotarpeita
3
2. Asuntostrategian 2015 toteutuminen 2010-2013 toimenpiteineen
Asuntokannan käyttö ja käyttötarkoituksen muutokset
Kirkonkylä
Kirkonkylän vuokra-asuntokannan käyttöaste on ollut viimeiset vuodet sata (100 %)
prosenttia.
Asentopuulaaki Oy:n omistukseen on valmistunut 36 vuokra-asuntoa.
Varsinaiset vapaarahoitteiset asunnot (Unarintie, Jeesiönkuja, Koivukuja, Kansanopistontie,
Lapintie) ovat olleet normaalissa asuntokäytössä. Näitä asuntoja ei ole voitu siten siirtää
erityisryhmien asuntotarpeisiin.
Haja-asutusalue
Tyhjien asuntojen myyntiin voitiin ryhtyä, kun valtio päätti myöntää aravalainaosuuksille
40%:n akordin v. 2007. Asuntoja on myyty 18.4.2007-28.8.2013 yhteensä 40 kpl, joista kaksi
(2) asuntoa ovat normaaleja vuokra-asunnon omaksilunastuksia muista kohteista ilman
akordioikeutta.
Askan, Vaalajärven ja Syväjärven asuntoja tarjotaan vuokralaisille
omaksilunastettavaksi. Alkujaan kunta on omistanut näitä asuntoja 99 kpl, nyt jäljellä 61 kpl.
Tunturikohteet
Kunta omistaa yhdessä yrittäjien kanssa vuokra-asuntoja Luostolla ja Kakslauttasessa (yht. 3
kohdetta). Näissä kohteissa on yhteensä 41 asuntoa, joista kunnan omistuksessa 17 kpl
aravalainaehtojen mukaisesti (kunnan osuus vähintään 50,1 % osakekannasta/kohde).
Käyttöasteet olleet viimeiset vuodet 100 %.
Omistajan ja valtion toimenpiteet asuntoyhtiöiden talouden parantamiseksi
Vuokrataloyhtiöitä on isännöity asuntotoimistossa. Vuoden 2014 alusta isännöinti siirtyy
asuntotoimesta suoraan Asentopuulaaki Oy:lle. Asuntoyhtiöt suorittivat kunnalle 2012 mm.
tertiäärilainojen ( = on omistajan sijoittama laina, jota ei lyhennetä ennen valtion
myöntämän rahoituksen loppumista ) korkoja 83.000 €, kiinteistöveroja 85.000 € ja tontin
vuokria 61.000 €.
Vuokrataloyhtiöltä ei voida vaatia omistajan toimesta osinkoja, koska ne eivät voi tuottaa
voittoa omakustannusvuokramäärityksissään. Vuokralaiset suorittavat vuokrissaan kaikki
vuokratalokohteen hoito- ja pääomamenot. Kohteet ovat valtion lainoittamia ja kunta saa
lainasijoitukselleen (tertiäärilainat yht. 2,2 milj.€) tällä hetkellä pääosin n. 3%:n (Kh
11.01.2011/§8 : euribor 12 kk + 2,5 % ) koron. Enimmillään tätä korkoa saa
vuokranmäärityksessä ottaa huomioon 8%:na. Muuta tuottoa ei sosiaalisen asuntotuotannon
omakustannusperiaatteella toimivista kohteista voi periä. Osakepääomaa kunta on vuosien
kuluessa 1973 lähtien sijoittanut vielä omistuksessaan oleviin vuokrataloyhtiökohteisiin
792.000 €.
4
Kunta
Vuokrataloyhtiöistä yhdeksän (9) on vapaaehtoisessa velkajärjestelyssä( kk:stä kolme (3) kpl).
Velkajärjestelypäätösten edellyttämien ehtojen mukaisesti kunta on avustanut näitä yhtiöitä
tyhjillään oloista johtuvista tappioista vuosittain enintään n. 50.000 €:lla.
Valtio (Valtiokonttori)
Valtiokonttori myönsi v. 2002 velkajärjestelyyn hyväksytyille yhtiöille mittavia avustuksia,
joilla kuitattiin maksamatta olleita aravalainojen korkoja. Valtiokonttori päätti samalla
poistaa velkajärjestetyiltä asuntoyhtiöiltä aravalainoista kertyneet viivästyskorot.
Aravalainojen laina-aikoja pidennettiin kohdekohtaisesti ja lainan korkoja alennettiin usealla
prosenttiyksiköllä. Pienimmillään lainan korko voi asetuksen nojalla olla 2 % ja laina-aika
korkeimmillaan vuoteen 2045 saakka. Uusia velkajärjestelyjä ei ole tulossa.
ARA (Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus )
ARA on anomuksesta vapauttanut haja-asutusalueella myytävien asuntojen osakkeita
myynti- ja luovutusrajoituksista sekä myöntänyt niille akordeja ( = sopimus velkojan ja
velallisen välillä velan osittaisesta anteeksiannosta) 17%-40% kustakin aravalainaosuuden
määrästä.
Akordeja mahdollisesti myytäviin valtion lainoittamiin vuokra-asuntoihin ei toistaiseksi
saada, koska mittavia tyhjillään oloja ei haja-asutusalueen kohteissa ole vuosiin ollut.
Vuokralaisella on kuitenkin aina oikeus lunastaa vuokra-asuntonsa omakseen;
vähimmäiskauppahinta on tuolloin huoneiston osalle laskettava lainojen määrä. Kohteissa on
tällä hetkellä lainoitusta 277-895 €/asm2 ja ne ovat valmistuneet vuosien 1988-1992 aikana.
Tunturikohteissa lainat ovat 991-1395€/asm2. Nämä kohteet ovat valmistuneet vuosien
1998-2002 aikana. Kaikki kohteet ovat sähkölämmitteisiä ja saunallisia rivitaloasuntoja yhtä
lukuun ottamatta (Orakylä/Pujotan rivitalot/ öljylämmitteinen; lämmitys sisältyy vuokraan).
ARA palauttaa asteittain vuokratalojen valvontatehtävät takaisin järjestelmiinsä 1.1.2014
lukien.
5
3. Visio 2020
Toiminta-ajatus (Kuntastrategia 2014-2020)
Toiminta-ajatus kiteyttää kunnan perustehtävän. Miksi Sodankylän kunta on olemassa ?
”Hyvän elämän edellytysten luominen alueen asukkaille. ”
Arvot (Kuntastrategia 2014-2020)
Mitkä arvot ohjaavat ja tukevat strategisten päämäärien saavuttamista ?
”Ekologinen, sosiaalinen ja taloudellinen vastuullisuus. ”
Kehitysvisio 2020 (Kuntastrategia 2014-2020)
Visio on tulevaisuuteen, Sodankylässä vuoteen 2020, asetettu tavoitetila. Se ilmaisee
millaiselta kunta haluaa tuolloin näyttää.
”Hallitusti kasvava ja kansainvälinen Keski-Lapin asiointi- ja palvelukeskus, jossa on hyvät
liikenneyhteydet ja ihmisten turvallista elää, asua ja yrittää.”
Strategiset päämäärät (Kuntastrategia 2014-2020)
Mikä mahdollistaa Sodankylälle kehitysvision 2020 saavuttamisen ?
”Kunnan asukasluku kehittyy
Hyvinvointipalvelut turvataan.”
positiivisesti.
Elinkeinorakenne
on
monipuolinen.
Vision vaikuttavuus asunto-ohjelmointiin
Asunto- ja maapoliittisissa toimenpiteissä tulee ottaa huomioon kunnan visio luomalla edellytykset monipuoliselle asuntotuotannolle ja -tarjonnalle. Kunnan tulee ohjata asuntojen
rakennuttamista siten, että ne sijoittuvat niille alueille, joissa ne parhaalla mahdollisella
tavalla palvelevat asukkaiden asumis- ja palvelutarpeita sekä toteuttavat kunnan toimintaajatusta ja arvoja sekä kehitysvisiossa määritellyn tavoitetilan toteutumista strategisin
päämäärin.
-------Asunto-ohjelman väestöennuste on kuntastrategian mukainen.
6
4. Sodankylän väestön ja asuntokannan kehitysnäkymät
Väestön kehitys
Sodankylän kunnan väestönkehitys on ollut vuodesta 1995 koko ajan laskusuunnassa. Sodankylän nykyinen väestömäärä vuoden 2012 lopussa oli 8.834 asukasta. Tilastokeskus
ennustaa väestönkehityksen jatkuvan laskusuuntaisena.
Vuoden 2010 tehtyyn selvitykseen verrattuna väestön kehityksen ei arvioida laskevan niin
voimakkaasti. Osin vaikutusta laskusuunnan lieventymiseen voidaan olettaa olevan
kaivostoiminnan kehittymisellä paikkakunnalla.
11 000
10 500
10 000
9 500
9 000
1970
1972
1974
1976
1978
1980
1982
1984
1986
1988
1990
1992
1994
1996
1998
2000
2002
2004
2006
2008
2010
2012
2014
2016
2018
2020
8 500
Kuva 1. Sodankylän kunnan väestön kehitys sekä ennuste vuoteen 2020 (kunnan oma ennuste). Tilastokeskuksen väestöennuste on ollut edelleen vähenevä viime vuosien väkiluvun kasvusta huolimatta. Aiemmat ennusteet eivät olleet saatavilla.
Nykyisestä väkiluvusta 14 % on alle 15-vuotiaita, 64 % on 15-64-vuotiaita ja yli 64-vuotiaita
on 22 %. Ikärakenne on kehittynyt siten, että yli 64-vuotiaiden osuus väkiluvusta on kasvanut.
7
Ikärakenne
alle 7-vuotiaat
7-14-vuotiaat
15-64-vuotiaat
65-74-vuotiaat
yli 75-vuotiaat
1990
2000
2005
2010
2012
1 030
(10 %)
1 183
(11 %)
7 366
(70 %)
617
(6 %)
380
(4 %)
786
(8 %)
1 115
(11 %)
6 662
(67 %)
886
(9 %)
473
(5 %)
562
(6 %)
937
(10 %)
6 089
(66 %)
1 004
(11 %)
624
(7 %)
501
(6 %)
697
(8 %)
5 777
(66 %)
1 002
(11 %)
802
(9 %)
541
(6 %)
686
(8 %)
5 669
(64 %)
1 064
(12 %)
874
(10 %)
Taulukko 1. Sodankylän kunnan ikärakenteen kehittyminen 1990-2012.
Ennusteiden valossa väestön ikääntyminen on selvästi havaittavissa. Huomioitava seikka on
kuitenkin se, että erilaiset ennusteet eivät huomioi kaikkia ulkopuolisia muuttujia ja niiden
vaikutuksia väestöön.
Tilastokeskus ennustaa syntyvyyden pysyvän likimain samalla tasolla sekä kuolleisuuden
kasvavan vuoteen 2040 mennessä määrällisesti tarkasteltuna. Kuntaan muuttavien määrän
ennakoidaan pysyvän lähes ennallaan vuoteen 2040 mennessä, mutta kunnasta pois
muuttavien osalta laskevan. Kaivostoiminnan työllistävä vaikutus voi kuitenkin muuttaa myös
tätä rakennetta. Vaikutusta ei kuitenkaan voida tässä tarkasti arvioida, koska siihen vaikuttaa
useat osatekijät.
Eläköityminen (hlö)
Vanhuuseläke
Työkyvyttömyyseläke
Eläkepoistuma yhteensä
Eläkepoistuma %
2011
2012
2013
2014
2015
2016
20
11
31
4,2
27
10
37
4,9
20
10
30
4,0
13
10
23
3,0
20
9
29
3,8
23
9
32
4,2
Taulukko 2. Eläköityminen Sodankylän kunnan palveluksesta 2011-2016.
Yhteensä koko kunnan väkiluvusta arvioidaan tarkasteluajalla eläköityvän noin 100 hlöä/v.
8
Sodankylän kunnan tulomuutto (kuva 2.) on ollut suhteellisen tasaista 2000-luvulla.
Vuodesta 2010 tulomuutto on lähtenyt kasvuun. Lähtömuutto on vaihdellut vuosien 20002010 jonkin verrattuna säilyttäen kuntien välisen nettomuuton negatiivisena eli
muuttotappiona. Vuosina 2011 ja 2012 kuntien välinen nettomuutto on kääntynyt
positiiviseksi eli muuttovoittoiseksi.
800
600
400
200
0
-200
-400
-600
-800
Tulomuutto
Lähtömuutto
Nettomuutto
2000
331
-511
-180
2001
297
-568
-271
2002
310
-485
-175
2003
334
-430
-96
2004
331
-385
-54
2005
325
-432
-107
2006
337
-433
-96
2007
309
-390
-81
2008
294
-389
-95
2009
302
-381
-79
2010
341
-379
-38
2011
362
-322
40
2012
380
-344
36
Kuva 2. Sodankylän kunnan tulo- ja lähtömuuton kehitys vuoteen 2012 (Tilastokeskus).
9
Tulomuuton osalta tyypillisin Sodankylään muuttaja on 15-34-vuotias. Sodankylään kohdistui
vuosina 2010-2012 eniten muuttoliikettä Rovaniemeltä, Oulusta sekä naapurikunnista.
Samankaltainen rakenne toistuu myös lähtömuuton osalta, mutta pääkaupunkiseudulle
kohdistuu lisäksi muuttoliikettä.
2000
2004
2008
2010
2012
Tulomuutto
331
331
294
341
380
0-14 vuotta
15,1 %
15,7 %
12,6 %
15,8 %
16,6 %
15-24 vuotta
32,0 %
27,2 %
34,7 %
31,4 %
27,6 %
25-34 vuotta
21,5 %
23,3 %
20,4 %
22,0 %
26,3 %
35-44 vuotta
13,9 %
13,0 %
12,2 %
10,0 %
13,7 %
45-54 vuotta
9,7 %
8,8 %
11,2 %
10,0 %
8,4 %
55-64 vuotta
5,4 %
9,4 %
7,1 %
6,2 %
4,2 %
yli 65 vuotta
2,4 %
2,7 %
1,7 %
4,7 %
3,2 %
Taulukko 3. Tulomuutto Sodankylässä ikäryhmittäin vuosina 2000-2012
2000
2004
2008
2010
2012
511
385
389
379
344
0-14 vuotta
18,4 %
11,9 %
14,7 %
11,6 %
12,5 %
15-24 vuotta
38,9 %
40,8 %
37,8 %
40,6 %
38,1 %
25-34 vuotta
20,7 %
17,7 %
19,0 %
18,5 %
16,6 %
35-44 vuotta
12,1 %
13,0 %
9,8 %
8,4 %
7,6 %
45-54 vuotta
5,7 %
7,8 %
8,7 %
11,9 %
11,3 %
55-64 vuotta
2,1 %
7,0 %
7,2 %
6,3 %
7,6 %
yli 65 vuotta
2,0 %
1,8 %
2,8 %
2,7 %
6,4 %
Lähtömuutto
Taulukko 4. Lähtömuutto Sodankylästä ikäryhmittäin vuosina 2000-2012
10
Sodankylässä väkiluvun ja muuttoliikkeen myötä työvoiman määrä on laskenut. Työpaikkojen
määrästä ei ole saatavilla uusinta tietoa vuodelta 2012. Viimeisin tähän selvitykseen
saatavilla oleva tieto vuodelta 2010 osoittaa, että työpaikkojen määrä on hieman noussut.
Työttömien työhakijoiden osuus on vähentynyt. Työpaikkojen määrä ja työllisyysaste on
kohentunut vuonna 2009 verrattuna 2000-luvun muihin ajankohtiin.
Sodankylä / väestönmuutos ja työllisyys
1990
2000
2005
2009
2012
10 576
9 922
9216
8801
8834
Syntyneiden enemmyys
66
0
-19
-8
-27
Muuttoliike (kokonaisnettomuutto)
-57
-185
-105
-65
53
Työvoima (työlliset ja työttömät)
5 318
4 594
4 224
4 036
3922
Työpaikat
4 425
3 219
3 166
3 352
3638*
Työttömät työnhakijat
(ka/vuosi)
447
1 181
849
532
399
Työttömät %
8,4
24,4
20,1
13,2
10,2
Väkiluku
Taulukko 5. Sodankylän väestönmuutokset ja työllisyys 1990-2012 (Tilastokeskus & Työ- ja
elinkeinoministeriö/informaatiopalvelut). *Kuntainfo 2014, sis. yrittäjät.
Saadun erillisselvityksen mukaan Kevitsan kaivostyhtiöllä (FQM) omia työntekijöitä oli
15.11.2013 310 henkilöä, joista 217 henkilöä oli kirjoilla Sodankylässä. 217 työntekijästä n.
40% eli 85 henkilöä ovat tulomuuttajia. Työntekijöiden määrässä eivät siis ole mukana aliurakoitsijoiden työntekijät.
11
Kaivostoiminnan kehitysnäkymät ja vaikutukset väestöön ja muuttoliikkeeseen
Kaivostoiminnan vaikutuksia on arvioitu erillisselvityksellä (Pöyry Finland Oy vuonna 2010:
Perusselvitys Sodankylän asumistarpeista Kevitsan kaivostoiminnan käynnistyessä ).
Vaikutusten arvioinnissa käytetyn aineiston ja oletusten pohjalta arvioitiin, että Sodankylään
kohdistuva vakituisluonteinen muuttoliike olisi noin kolmannes tuotantovaiheen työpaikoista
(arvio vuodelta 2010 oli 220 työpaikkaa) vaihteluvälin ollessa +/-2 prosenttiyksikköä. Välitön
vaikutus olisi noin 70 muuttavaa työntekijää perheineen ja kokonaisvaikutuksena arvioitiin
olevan yli 100 muuttavaa työntekijää perheineen. Tämä tarkoitti muuttoliikkeenä 2,4 %
lisäystä 2010 väestömäärään (198-230 henkeä). Ennustettu väestömäärän kasvu ei ao. ajalla
kuitenkaan toteutunut heikon asuntomarkkinatilanteen vuoksi, ollen jaksolla 2010 -10/2013
+ 113 hlöä. Laskennallisesti yhden muuttavan työntekijän oletetaan muodostavan yhden
asuntokunnan. Kerrannaisvaikutusten osuus (kerroin 1,6) muuttoliikkeeseen on arvioitu
samassa suhteessa välittömiin vaikutuksiin ja on käytännössä vain suuntaa antava.
Varsinainen asuntotarpeen mitoitus tulee tehdä ensisijaisesti välittömien vaikutusten
perusteella, koska on oletettavaa, että kerrannaisvaikutusten kautta tuleva muuttoliike voi
tulla osin viiveellä ja voivat kohdistua ensisijaisesti nykyisiin sodankyläläisiin.
Vaikutukset tiivistetysti Sodankylän väestöön ovat seuraavat:
•
Tuotantovaiheen käynnistymisen, tuotannon kasvun sekä niiden kerrannaisvaikutusten
aiheuttaman kysyntälähtöisen tulomuuton
ennustetaan olevan mittavan.
Väestöennuste vuoteen 2017 mennessä on noin 9500 asukasta. Kerrannaisvaikutukset
voivat tulla viiveellä ja mahdollisesti kasvavat toiminnan vakiinnuttua.
•
Tuotantovaiheen aikana esiintyy myös voimakasta pendelöintiä ja viikkoasumista. Tässä
ryhmässä voi tapahtua siirtymiä pidemmällä aikavälillä pysyväisluonteisesti Sodankylään.
Viikkoasuminenkin lisää asumisen tarpeita erityisesti vuokra-asumisen osalta. Oletettavaa kuitenkin on, että nämä työntekijät hakevat tilapäisratkaisuja, jotka ovat normaalivuokratasoa alemmilla hinnoilla (parakit, mökit, yksittäiset huoneet, tms.). Näitä siirtymiä ei tässä voida tarkasti arvioida, koska ne riippuvat kunnan omista aktiivisista toimenpiteistä saada työntekijät asettumaan Sodankylään.
Käyttöön voitaisiin ottaa ns. Tulomuuttoavustus, jonka ruokakunta saa muuttaessaan
pysyvästi kotikunnakseen Sodankylän.
12
Asuntokanta ja asuntokunnat
Tilastokeskuksen mukaan (2012) Sodankylässä oli yhteensä 4.114 vakituisesti asuttua asuntoa (asuntokuntaa). Pääpaino asumisessa on erillispientaloissa (2.609 asuntokuntaa).
Asuntojen kokonaismäärä (asuntokanta + asuntovarauma) oli 4.864 asuntoa, joista
erillispientaloja oli 3.045 asuntoa.
Oheisessa taulukossa (Taulukko 7.) on kuvattu asuntotyyppien jakauma sekä vakituisesti
asuttujen asuntojen että Sodankylän asuntojen kokonaismäärän suhteen. Asunnot
ryhmitellään asunto-/talotyypin mukaan seuraavasti (Tilastokeskus):
•
•
•
•
erilliset pientalot: 1-2 asunnon asuintalot, paritalot sekä pientaloihin verrattavat
erilliset asuinrakennukset (esim. vakinaisesti asutut vapaa-ajan asunnot)
rivitalot: asuinrakennukset, joissa on vähintään kolme yhteen kytkettyä pientaloa
asuinkerrostalot: vähintään kolmen asunnon talot, joissa ainakin kaksi asuntoa sijaitsee päällekkäin ja jotka eivät kuulu edellisiin luokkiin
muu rakennus: myös rakennukset, joiden talotyyppi on tuntematon.
Asuntovarauma kuvastaa tilapäisten tai ei-vakituisten asuntojen tilannetta rekisteritietojen pohjalta. Tarkasteltaessa asuntovaraumaa rakennusvuoden ja käyttötarkoituksen
mukaan (Taulukko 7.), voidaan todeta tilastollisesti seuraavat seikat:
•
Erilliset pientalot: yli puolet (56 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, noin neljännes
(24 %) vuosina 1970-1989, noin kymmenesosa (10 %) 1990-luvulla, ja loput (10 %)
2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon
• 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 46 asuntoa
• 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 23 asuntoa
• 2010 jälkeen rakennetuista määrä on noin 16 asuntoa
•
Rivitalot: alle kymmenesosa (6 %) on rakennettu ennen vuotta 1970, kaksikolmasosaa (65 %) vuosina 1970-1989, viidennes (22 %) 1990-luvulla, ja loput (7 %)
2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon
• 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 42 asuntoa
• 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 12 asuntoa
•
Kerrostalot: vajaa puolet (46 %) ennen vuotta 1970, noin neljännes (26 %) vuosina
1970-1989, viidennes (22 %) 1990-luvulla, ja loput (7 kpl) 2000-luvulla tai rakennusvuosi tuntematon
• 1990-luvulla rakennetuista määrä on noin 27 asuntoa
• 2000-luvulla rakennetuista määrä on noin 7 asuntoa
Huomioitava seikka on, että vaikka suhteellisen uusia asuntoja asuntovaraumasta löytyykin,
on määrään suhtauduttava kriittisesti majoituspotentiaalina hyödynnettäessä. Valtaosa
asuntovaraumasta on asuntostrategian yhteydessä tehdyn kartoituksen mukaan käytössä ns.
kakkosasuntoina / vapaa-ajan asuntoina, jotka ovat eri perikuntien omistuksessa.
2010-luvulla valmistuneiden uusien asuntojen määrää on tarkasteltu erikseen sivulla 18.
13
Sodankylä
YHTEENSÄ
Kaikki asunnot yhteensä
- 1920
1921 - 1939
1940 - 1959
1960 - 1969
1970 - 1979
1980 - 1989
1990 - 1999
2000 - 2009
2010 Tuntematon
Vakituisesti asutut
yhteensä (asuntokanta)
- 1920
1921 - 1939
1940 - 1959
1960 - 1969
1970 - 1979
1980 - 1989
1990 - 1999
2000 - 2009
2010 Tuntematon
Ei vakituisesti asutut
yhteensä
(asuntovarauma)
- 1920
1921 - 1939
1940 - 1959
1960 - 1969
1970 - 1979
1980 - 1989
1990 - 1999
2000 - 2009
2010 Tuntematon
Erilliset
pientalot
lkm
Rivitalot
lkm
(4754)
3 045
27
45
628
736
836
1 326
942
187
106
31
4 114
lkm
4 864
Kerrostalot
lkm
Muu rakennus
lkm
1 138
563
118
26
44
587
433
481
768
439
159
81
27
0
0
5
65
226
484
331
23
4
0
1
0
11
212
122
47
149
0
21
0
0
1
25
26
7
27
23
5
0
4
2 609
949
442
114
19
36
430
361
436
710
393
136
65
23
0
0
4
54
168
419
289
11
4
0
1
0
7
160
99
39
122
0
14
0
0
1
23
26
7
26
22
5
0
4
436
189
121
4
7
8
157
72
45
58
46
23
16
4
0
0
1
11
58
65
42
12
0
0
0
0
4
52
23
8
27
0
7
0
0
0
2
0
0
1
1
0
0
0
(4046)
20
37
464
601
710
1 194
826
152
83
27
750
(708)
7
8
164
135
126
132
116
35
23
4
Taulukko 6. Asuntotyyppijakauma käytössäolon ja rakennusvuoden mukaan Sodankylässä
31.12.2012 (Tilastokeskus). ( Suluissa tilastot vuodelta 2008. )
14
Alla taulukossa 8. esitetään asuntokunnat, niihin lukeutuvat henkilöt asuntotyypin mukaan
vuoden 2012 tilastojen valossa.
Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan 2012
YHTEENSÄ
Omakotitalot
Rivitalot, ketjutalot
Kerrostalot
Muut
Asuntokunnat
2609
949
442
114
4114
Henkilöt
6189
1594
684
202
8669
2,4
1,7
1,5
1,8
2,1
Asuntokunnan
keskikoko
Taulukko 7. Asuntokunnat ja henkilöt asuntotyypin mukaan vuonna 2012 (Tilastokeskus).
Hallintaperusteen mukainen tilastojaottelu vastaavasti on saatavissa vuodelta 2011.
Hallintaperusteen mukaisesti asunnoista (asuntokunnista) 2.730 oli omistusasuntoja ja 1.161
vuokra-asuntoja sekä lisäksi muita tai tuntemattomasti hallintaperusteella luokiteltavia 177
asuntokuntaa (Tilastokeskus).
Asuntokunnat ja henkilöt hallintaperusteen mukaan 2011
YHTEENSÄ
(asuntoa)
Omistusasunto
Vuokraasunto
Asumisoikeusasunto
Muut
Asuntokunnat
2730
1161
0
177
4068
Henkilöt
6373
1942
0
321
8636
2,3
1,7
-
1,8
2,1
Asuntokunnan
keskikoko
Taulukko 8. Asuntokunnat hallintaperusteen mukaan 2011 (Tilastokeskus).
15
Kaivostoiminnan vaikutukset asuntokuntiin
Kevitsan kaivostoiminnan vaikuttavuuden osalta lähtökohtana oli , että 1 muuttava työntekijä muodostaa asuntokunnan. Hänen mukanaan voi muuttaa muita perheenjäseniä, jotka
asuvat samassa taloudessa. Yhtä muuttavaa työntekijää kohden arvioitiin muuttavan kaksi
muuta henkilöä, jotka muodostavat oman talouden (=1 muuttava työntekijä + 2 henkilöä).
Erillisselvityksessä on määritelty yksin muuttavat taloudet sekä perheenjäsenten kanssa
muuttavat taloudet heidän aikomustensa perusteella. Välitön vaikutus vuoden 2012 aikana,
oli arviolta 62-72 asuntokunnan muodostumisen ja kerrannaisvaikutusten osalta 37-43 asuntokunnan muodostuminen.
Yhteensä vaikutus oli 99-115 asuntokuntaa ( vrt. väkiluvun kasvu 2010 -10/2013 aikana
+113 hlöä). Mitoitus tulisi siis jatkossa toteuttavaksi yleensä ensisijaisesti ja vähintään välittömien vaikutusten kautta. Suurin osa nykyisestä asuntovaraumasta on oletetusti rakennuskantatarkastelun osalta vanhoja erillisiä pientaloja/omakotitaloja, joiden kunnosta ja kunnostustarpeista tai -mahdollisuuksista ei ole tietoa. Tämän asuntokannan tutkiminen vaatisi mittavia erillisselvityksiä, mikäli niitä aiottaisiin hyödyntää asumistarpeiden täyttämisessä.
Vertailut kaivospaikkakuntien kesken Lapissa
Kittilän, Kolarin, Sodankylän ja Sotkamon osalta väestönkehitystä vertailtaessa 2000-luvulta
lähtien voidaan huomata, että Kittilässä väestönlisäys on muihin verrattuna ollut merkittävintä. Vaikutusta on myös alueen muulla luonteella. Esimerkiksi matkailu on Kittilässä merkittävä työllistäjä Levin kehittymisen myötä. Sotkamossa väestönlisäystä ei ole juurikaan
tapahtunut. Yksi osa syy tähän lienee se, että Sotkamon ympärillä on lähikunnat lyhyen päivittäisen ajomatkan päässä. Sodankylän osalta voidaan todeta, että väestönkehitys on tasaantumassa. Muutokset voivat näkyä osin vielä viiveellä.
12 000
10 000
8 000
6 000
4 000
2 000
0
Kittilä
Kolari
Sodankylä
Sotkamo
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
5 819 5 820 5 797 5 820 5 833 5 840 5 887 5 967 6 039 6 115 6 183 6 279 6 388
3 981 3 908 3 911 3 871 3 862 3 828 3 792 3 796 3 860 3 854 3 839 3 836 3 853
9 922 9 674 9 489 9 373 9 336 9 216 9 081 8 982 8 872 8 801 8 779 8 806 8 834
11 106 10 894 10 766 10 715 10 701 10 713 10 738 10 716 10 719 10 703 10 702 10 697 10 682
Kuva 3. Väkiluvun kehityksen vertailu kaivospaikkakuntien kesken
16
Tulomuuttoa tarkasteltaessa voidaan todeta, että Kittilässä muuttoliike kuntaan päin on ollut
merkittävässä kasvussa vuodesta 2006 lähtien. Kasvu on vuosina 2010-2012 likimain samalle
tasolle. Sotkamossa kehitys kuntaan päin suuntautuvana muuttoliikkeenä on ollut suhteellisen tasaista. Sodankylässä on tulomuuton osalta käynnissä kasvava trendi vuodesta 2010
lähtien. Kolarin osalta tulomuutto on tähän asti pysynyt likimain samantasoisena.
800
700
Kuva 4. Tulomuuton
kehittyminen esimerkkikunnissa 2000-2012 (Tilastokeskus).
600
500
400
300
200
100
0
Kittilä
Kolari
Sotkamo
Sodankylä
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012
214
250
266 290
289
279
299
365
398
391 428
477
472
96
149
169 160
160
188
167
200
220
219 204
202
227
317
338
385 389
433
424
451
433
488
419 468
481
480
331
297
310 334
331
325
337
309
294
302 341
362
380
Kuva 4. Tulomuuttovertailu kaivospaikkakuntien kesken
17
5. Asuntomarkkinatilanne
Asuntomarkkinatilanne ja sen toimivuus
Sodankylän kunnan ja yksityisten yhtiöiden omistuksessa on yhteensä 823 asuntoa, joista
675 sijaitsee keskustan alueella ja loput 148 haja-asutusalueen kylissä. Sodankylässä
sijaitsevista kunnan ja yksityisten vapaina olevista myytävistä ja vuokrattavista kohteista on
esitetty seuraavassa taulukossa arviot elokuun 2013 tilanteen mukaan. Kaiken kaikkiaan
vapaita asuntoja (myytävät, vuokrattavat) on yhteensä 27. Luvut voivat käytännössä olla
alhaisempia, koska mm. kunnan vuokra-asuminen on arvioitu saatavilla olevan käyttöasteen
mukaan, jolloin asunnot eivät ole välttämättä tyhjillään ympäri vuoden.
Vapaat asunnot (3/2014)
Myytävät ja vuokrattavat yhteensä
Kunta
Yksityiset,
muut
YHTEENSÄ
Omakotitalot
0
15
15
Rivitalot
8
8
16
Kerrostalot
0
10
10
YHTEENSÄ
8
33
41
Taulukko 9. Sodankylän kunnan alueen vapaat asunnot
(Päivitys 3/.2014 / kaikki kunnalliset vapaat kahdeksan (8) asuntoa sijaitsevat sivukylissä.)
Sodankylän kunnan omistamien vuokrataloyhtiöiden vuokrat vaihtelevat 6,90 – 12,30
€/m2/kk. Yksityisten vuokraajien vuokratasot ovat arviolta jopa 3-8 €/m2/kk kalliimmat.
Käyttöönotetut tai valmistuneet asunnot 2010-2013
aikana
2010
2011
2012
2013
YHT.
Yhden asunnon talot
23
27
39
37
126
Kahden asunnon talot/as.
0
10
8
2
20
Rivitalot
0
0
4
4
8
Muut asuinkerrostalot
0
21
0
46
67
Vapaa-ajan asuinrakennukset
1
2
0
2
5
YHTEENSÄ
24
60
51
91
226
Taulukko 10. Käyttöönotetut tai valmistuneet asunnot vuosien 2010-2013 aikana.
18
6. Asuinympäristö
Tonttivaranto
Sodankylän kunnan tonttivaranto on määrällisesti hyvä. Erityisesti rivitalotonttitarjonta
antaa mahdollisuuksia asuntotuotannon jatkokehittämiseen. Kerrostalotontteja on tarjolla
vähän ja kysyntää on keskustassa sijaitseville asunnoille.
Lisäksi kirkonkylän keskustassa on mahdollista kaavamuutoksilla saada käyttöön asumiskelpoista tonttimaata.
Tyhjät tontit kirkonkylän asemakaava-alueella
Kunta
Yksityiset,
muut
YHTEENSÄ
Omakotitalotontit
61
159
220
Rivitalotontit
3
20
23
Kerrostalotontit
3
2
5
YHTEENSÄ
67
181
248
+Loma-asuntotontit
7
358
365
Taulukko 11. Vapaana olevat rakentamattomat omakoti-, rivitalo- ja kerrostalotontit kirkonkylässä elokuussa 2013
Kunnan omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerrostalo- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti:
• entinen Ravirata:
o 3 kerrostalotonttia (rakennusoikeutta 1200 – 3200 k-m2/tontti)
o 2 rivitalotonttia (rakennusoikeutta 400 – 1200 k-m2/tontti)
o 13 omakotitonttia
• Kaanaanmaa:
o 46 tonttia omakotikäyttöön (tonttien pinta-alat n. 1000 – 1800 m², joissa
rakennustehokkuus e=0,20)
o osa tonteista olleet rakentamattomina n. 20 vuotta
• Tuohelantie:
o 4 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n. 5000 – 8000 m², joissa rakennustehokkuus e=0,20)
• Tähtiherrantie:
o 6 tonttia omakoti-, rivitalo- tai paritalokäyttöön (tontin pinta-ala a´n. 1000
m², jossa rakennustehokkuus e=0,20)
19
Yksityisten omistamat rakentamattomat asemakaavoitetut kerros- ja rivitalotontit jakaantuvat seuraavasti:
• Unarintie:
o 1 kerrostalotontti (pinta-ala n. 1300 m², joissa rakennustehokkuus 0,50)
• Rissasenperä:
o 2 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n. 4000 – 6000 m², joissa rakennustehokkuus e=0,20 – 0,26)
• Kaltiontie:
o 5 omakoti-, paritalo- tai rivitalotonttia (pinta-alat noin 1500 m², joissa rakennustehokkuus e=0,25)
• Papintie:
o 2 tonttia omakoti-, paritalo- tai rivitalokäyttöön (tonttien pinta-alat noin
2000 – 5000 m², joissa rakennusoikeutta 400 – 1000 k-m2)
• Kehtomaan alue:
o 4 rivitalotonttia, joissa vaihtelevia rakennusoikeuksia
• Puistolantien alue:
o 4 rivitalotonttia (tonttien pinta-alat n. 3000 – 7000 m², joissa rakennusoikeutta 350 – 1200 k-m2)
Lisäksi keskustan alueella on muutamia yksityisten omistamia tontteja, joiden kaavan mukainen käyttötarkoitus ei suoraan mahdollista asuintalojen rakentamista. Vastaaville alueille on
aiempien vuosien aikana toteutettu poikkeamisluvin ja asemakaavan muutoksilla rakennuksia, joissa on myös asuintiloja.
Tontti- ja maa-alueiden riittävyys
Kunta omistaa lisäksi kaavoittamattomia alueita ydinkeskustan ulkopuolella, muun muassa
Kitisen rannalla Kaanaanmaan pohjoisen puoleisilla alueilla, Kemijärventien varren alueella,
Savukosken tien varren alueella ja Emauksen alueella sekä Savikankaalla. Savikankaan
alueelle on tulossa v. 2014 rakennuttajille 12 AO-tonttia ja v. 2015 Metsähannuksen alueelle
n. 35 AO-tonttia. Tonttien riittävyyttä seurataan tonttipörssissä.
Yhteenvetona voidaan todeta, että tonttivaranto riittää kattamaan elinkeinojen kehittymisen
(mm. kaivostoiminta) aiheuttamia tarpeita eikä ole tarve määrällisesti kaavoittaa rakentamisen reservi-/laajenemisalueita vuoteen 2015 mennessä. Asumisviihtyisyys on kuitenkin ratkaiseva tekijä asumispäätöksenteossa, joten siihen tulee kiinnittää huomiota toteutuksessa.
Keskustan alueen yksityisten omistamien tonttien osalta on syytä tarkastella mahdollisten
kaavamuutosten tarvetta asuinrakentamiseen. On myös määriteltävä viihtyisiä asumisen alueita voimassa olevien kaavojen puitteissa sekä määritellä potentiaalisimmille tonteille
rakentamiskehote. Näistä toimenpiteistä päättää kunnanhallitus.
Vuosien 2014-2015 asuntotuotantoon arvioidaan kunnan omistaman tonttivarannon riittävän, mutta yksityisten tontit eivät jostain syystä tule myyntiin. Jos yksityisten omistamat tontit pysyvät edelleen rakentamattomina, tulee kunnan sekä varautua toimenpiteisiin rakentamattomien tonttien suhteen että kaavoittaa omistamilleen asuntoalueille ainakin omakotitontteja.
Tulevan osayleiskaavan valmistelussa on paneuduttava ns. Cityalueen tyhjien kerrostalotonttien rakennuskäyttöön saamiseksi. Haja-asutusalueen kylässuunnitelmissa tulisi jatkossa ottaa huomioon kunkin alueen houkuttavuus.
20
7. Erityisryhmien asumista koskevat tavoitteet ja strategiat
Vanhusväestö ja ikääntyvät
Yli 75 –vuotiaita oli vuonna 2009 758 henkilöä ja kehittymisennusteen mukaan vuonna 2020
1061 henkilöä. Tällä hetkellä palveluasuntoja on 214 kpl ja näistä tehostetussa palveluasumisessa 115 kpl. Palveluasuntoihin oli 8/2013 44 hakijaa, joista yli puolet haki tehostettuun
palveluasumiseen. Palveluasuntojen tuotantoon ei tässä ohjelmassa oteta kantaa, vaan
niiden määrälliset tavoitteet tulevat päätettäväksi myöhemmin laadittavassa
Ikääntymispoliittisessa ohjelmassa.
Vammaiset ja kehitysvammaiset
Vammaisille on asuntokannassa seitsemän (7) varsinaista inva-asuntoa. Lisäksi yhden vuokrakerrostalon alakerran asunnot on rakennettu esteettömiksi. Kerroksessa on yhdeksän (9)
asuntoa. Määrä on vuosien ajan vastannut kysyntää.
Kehitysvammaisten asumispalveluyksikköjä on kolme (3) kpl. Kohteissa on palveluasuntoja/asuntopaikkoja 14 kpl ja tukiasuntoja 15 kpl. Kehitysvammaisia kuntalaisia on pitkäaikaisessa laitoshoidossa viisi (5) henkilöä ja näistä kolme (3) henkilöä tarvitsisi palveluasunnon.
Lapsuudenkodissaan vanhempiensa luona toistaiseksi asuvia kehitysvammaisia on 22 henkilöä. Sodankylässä on laadittu 3/2010 (laatija Aspa- Asumispalvelusäätiö)
kehitysvammaisten asumisen ja palvelutarpeen kartoitus. Selvityksen mukaan
ryhmäkotimuotoiseen asumiseen on tarvetta tällä hetkellä yhdeksällä (9) ja tuettuun
asumispalveluun kahdeksalle (8) asiakkaalla. Uusi 15–paikkainen ryhmäkoti valmistuu v.
2015 ja asukkaita kohteeseen tulee myös muualta Kolpeneen keskuslaitoksen kuntayhtymän toiminta-alueelta.
Mielenterveyskuntoutujat ja moniongelmaiset
Hoivaa ja huoltoa tarvitseville mielenterveyskuntoutujille on perustettu Ansajokoksen asunto- ja toimintayksikkö. Kohteessa on kuusi (6) asuntopaikkaa sekä seitsemän (7) itsenäistä
asuntoa, Viereiseen kiinteistöön perustettiin vuonna 2009 Karhujokoksen ryhmäkoti, jossa
on yhdeksän huoneistoa (9). Kohteessa asuu lähinnä moniongelmaisia henkilöitä, jotka eivät
kuitenkaan tarvitse ympärivuorokautista valvontaa. Kohteet toimivat yhteisellä henkilökunnalla ja palvelutarjonnalla. Kaikilla asukkailla on itsenäiset vuokrasopimukset asuntoyhtiöiden kanssa. Paikkoja on toistaiseksi ollut tarvetta vastaavasti.
Nuoret
Nuorille (alle 25 v.) on osoitettu asuntoja asuntotarpeiden ja asunto-olosuhteiden muutoksen kiireellisyys sekä/tai usein itsenäisen elämän tukeminen huomioon ottaen. Tämän ryhmän kanssa tehdään erityisesti yhteistyötä sosiaalitoimen kanssa.
Opiskelijat
Varsinaisia opiskelija-asuntopaikkoja on ammatti-instituutissa yhteensä 150 kpl. Valvotut
asuntopaikat on varattu ammattiopiston opiskelijoille. Aikuisopiskelijoille on vuokrattu asuntopaikkoja muusta asuntolasta (C-asuntola) ja lukiolaiset ovat sijoittuneet muun asuntotarjonnan asuntoihin.
21
8. Asuntotuotannon yleiset tavoitteet ja strategiset linjaukset
Yleistä
Tapahtuneen kehityksen, ennusteiden sekä arvioiden ja asumistarveselvityksen mukaan
Sodankylässä voidaan määritellä lähivuosien tuleva asuntotuotannon kehitys.
Lähtökohtana ovat ensisijaisesti uudisrakentamisen tarpeet sekä toissijaisesti nykyinen
asuntovarauma ja sen vähentäminen/uudistaminen. Nykyinen asuntovarauma
Tilastokeskuksen mukaan on 14,9 % kaikista asunnoista. Näiden asuntojen hyödyntäminen
kunnan vetovoimatekijänä ei ole kuitenkaan kilpailutekijä, jolla muuttoliikettä kuntaan
pyritään kohdistamaan.
Yleensäkin muuttoliikkeen ja asuntotuotannon vaikutusmekanismit ovat monisäikeiset, jossa
useat tekijät muodostavat vetovoimaisuutta ja näin ollen positiivista (tai negatiivista) muuttoliikettä. Alla oleva kuva kuvastaa vaikutusten syy-seuraus-suhteita kunnan tasolla. Huomioitava seikka on, että kunnan oma vetovoima vaikuttaa muuttoliikkeeseen tai pendelöinnin
määrään kunnan ulkopuolelta.
Kunnan vetovoima
ELINKEINOELÄMÄN
KEHITYS
Perusrakenne, verotus, kustannustaso,
palvelutaso, viihtyvyys, turvallisuus, imago,
asuminen, ty övoima
Työvoiman kysyntä
Asuntojen tarjonta
Asuntokanta,
asuntotuotanto,
ominaisuudet, laatu, hinta
Työvoiman tarjonta
MUUTTOLIIKE
Tonttitarjonta
Pendelöinti
kunnan/seudun
ulkopuolelta
Hedelmällisyys
Luonnollinen
väest önmuutos
Kuolevuus
Määrä, ikä, koulutus
Väest ö
Määrä, ikärakenne
Kuva 5. Elinkeinoelämän kehitys ja muiden tekijöiden yhteys väestönkehitykseen kunnan
tai seudun tasolla (Lähde: Laakso 2006).
22
Potentiaalisten muuttajien ja sodankyläläisten tarpeita kartoitettiin kaivostoimintaan liittyvässä asuntotarveselvityksessä, jossa vastaajia pyydettiin arvioimaan tarpeitaan sekä asumispäätöksentekoon liittyviä tekijöitä. Yleisissä asuntotuotannon tavoitteissa huomioidaan
kuntalaisten sekä ulkopaikkakuntalaisten tarpeita seuraavien toiveiden ja tarpeiden pohjalta:
•
Asumisen tarpeet yleensä: noin puolet (46,1 %) on vuokra-asunnon tarpeessa, omistusasumista suosii neljännes (27 %) ja loput (26,9 %) hakisi tilapäisiä asumisen
ratkaisuja
•
Asumismuodot ja asumistyypit: rivitaloasumista suosii noin puolet (45,3 %),
omakotitaloasumista kolmannes (32,6 %), kerrostalo-asumista vajaa viidennes (22,1
%)
•
Asumispäätöksentekoon liittyvät seikat: viihtyisyyteen, asumisväljyyteen, asumisen
helppouteen, harrastuksiin, kaupan palveluiden läheisyyteen sekä puolison työmahdollisuuksiin liittyvät tekijät ovat tärkeimpiä. Asumispäätöksenteon kannalta
vastaukset indikoivat osin sitä, että vastaajat hakevat mieluummin valmiita
ratkaisuja ja vaihtoehtoja oman rakentamisen sijaan.
Asuntotuotannon strategiset linjaukset vuoteen 2017 saakka
• Potentiaalisten asuinalueiden määrittäminen nykyisen kaavan perusteella sekä mahdolliset
kaavamuutostarkastelut. Rakentamattomille varatuille tonteille harkitaan rakentamiskehotusta. Menettelyllä varmistettaisiin ns. hyvien tonttien saatavuus ja rakennetun infran
käyttöön saaminen. Nykyisen tonttivarannon osalta määritellään viihtyisimmät alueet.
• Vetovoimaisuuden kehittämiseksi panostetaan uudistuotantoon sekä asuinalueiden (nykyiset, uudet) viihtyisyyteen, asumisväljyyteen ja asumisen helppouteen, toteutus ja mitoitus
konkreettisen kysynnän mukaan.
• Uudisrakentamisessa yksityisille rakentajille keskitytään ensisijaisesti tarjoamaan asuntoja
ja tontteja Sodankylän kirkonkylän keskustaajamasta ja sen välittömästä läheisyydestä
sekä samalla helpottamaan rakentamisen prosessia (esim. tarjoamalla rakentamisen
tukipalveluita koordinoidusti). Haja-asutusalueen kyläsuunnitelmissa olisi aiheellista
selvittää yksityisten halukkuus omistamiensa maa-alueiden mahdollinen kaavoittaminen
omakotiasumiseen.
• Pääpaino Sodankylän asuntotuotannosta ja sen kehittämisestä yhteistyössä
rakennusliikkeiden ja aluerakentajien sekä yleishyödyllisten omistaja/rakennuttajien kanssa
keskitetään rivitalo- ja pienkerrostaloasumiseen kirkonkylän keskustaajamasta,
huomioidaan kaavamuutostarpeet.
• Uusia alueita ei ole tarpeen tässä vaiheessa kaavoittaa asumiskäyttöön, vaan hyödynnetään
kirkonkylän kaava-alueiden nykyiset mahdollisuudet sekä huomioidaan mahdolliset
kaavamuutostarpeet potentiaalisimpien kohteiden osalta.
• Kunta tukee erityyppisten asuntojen tarjontaa huomioiden asukkaiden tarpeet elämän eri
vaiheissa, vaikkakin väestörakenteen tarkkoja muutoksia on vaikea arvioida; mm. kuntaalalta lasketaan vuosina 2010-2016 eläköityvän 182 hlöä. Tilastojen mukaan koko kunnan
väestöstä eläköityv vuosina 2014-2016 100 hlöä/v, josta johtuvan vaikutuksen asuntojen
tuotantotarpeisiin arvioidaan olevan n. 30 as/vuosi.
• Tukiasuntotarpeisiin haetaan ratkaisuja myös jo olemassa olevasta tilakannasta;
selvitellään mm. käyttöasteet, toimitilojen väljyydet, toimintojen päällekkäisyydet yms.
23
Määrälliset tavoitteet vuoteen 2017 mennessä
Kun väkiluvun ennustetaan enenevän 2014-2016 yhteensä 600 henkilöllä, kun syntyvyys =
kuolleisuus / ruokakunnan keskikoon ollessa nykyinen eli 2,1 hlöä, on asuntotarve 285kpl.
Lisäksi varaudutaan purettavien ja peruskorjausten väistöasuntoihin, n. 32kpl.
• Nykyisten kuntalaisten ja potentiaalisten muuttajien muu asuntotarve/-vaje yksityisten oktalojen lisäksi ajalla 2014-2016 on 110-160 asuntoa vakituiseen asumiseen. Luvussa eivät
ole mukana mahdolliset vanhusten palveluasuntohankkeet, jotka määritellään Ikääntymispoliittisessa ohjelmassa erikseen. Myös kehitysvammaisten että Puolustusvoimien hankkeet on
käsitelty erikseen.
• Kehitysvammaisten palvelu- ja tukiasumiseen rakennutetaan 15 vuokra-asuntoa.
• Puolustusvoimien työntekijöiden lisääntyviin vuokra-asuntotarpeisiin ensimmäisessä vaiheessa (noin 30 vuokra-asuntoa) vastataan valtiollisen rakennuttajan toimesta. II-vaiheeseekin ollaan varautumassa.
• Yksityiset rakentajat rakennuttavat omakotitaloja jatkossakin noin 40 kpl/vuosi; arvio on yhtä
suuri kuin viime vuosina on toteutunut ( kts. sivu 18 ).
• Omakotitalorakentajille varaudutaan osoittamaan tarpeellinen määrä tontteja kunnan kaavoitetuilta alueilta ja kaavoittamaan ao. alueille lisätarjontaa. Tonttien riittävyyttä seurataan
tonttipörssissä. Kaanaanmaan alueella vuosia rakentamattomina olleiden tonttien luovutushinnat määritellään uudelleen lähemmäksi käypää hintaa niiden rakentamiskäyttöön saamiseksi.
• Keskeisen keskustaajaman yksittäiset/yksityisten omistamat rakentamattomat kerrostalotontit tulisi saada pikaisesti rakennuskäyttöön uusien omistusosakeasuntojen kysyntää vastaavaksi, joka on määrältään 20-30 asuntoa/vuosi. Tämän alueen ulkopuolelle sijoittuvat
omistusosakeasunnot eivät ostajia merkittävästi kiinnosta. Keskustan alueen rakennuttaminen tulee samalla poistamaan vanhojen asuntojen ns. ”hintakuplat” sekä vuokra- että
omistusasuntomarkkinoilta.
• Uudistuotannon tavoitteet kattavat sekä kunnalliset että yksityisen uudisrakentamisen tarpeet. Kunnan tehtävänä on rakennuttaa tai luoda toimintaedellytyksiä määrällisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
• Kunnan suoraan omistamien sekä kunnallisten vuokrataloyhtiöiden asuntokannan peruskorjaus- ja mahdolliset purettavaksi joutuvat kohteet inventoidaan sekä ilmoitetaan ajoissa niiden toimenpiteiden vaikutus kunnan talousarvioon.
• Asunto-ohjelman määrälliset tavoitteet ja niistä aiheutuvat toimenpiteet päivitetään tarvittaessa, mutta kuitenkin viimeistään vuonna 2015 vuoteen 2018 saakka.
24
9. Kunnan hallinnoimat toimenpiteet 2013-2016
Strategisten päämäärien , kehitysvisioiden sekä tavoitteiden pohjalta määritetään seuraavat
toimenpiteet ja kehitysaskeleet sekä arvioidaan niiden toteutumista vuoteen 2017 saakka.
Elinkeinojen kehittyminen/ työpaikkojen lisääntyminen ja eläköitymisen vaikutukset vaativat
myös osaltaan suunnitelmien ja ohjelmien toteutumista vakituisen asumisen mahdollistamiseksi.
Asuntojen rakennuttaminen
vuosina 2013-2016
2013
2014
2015
2016
Yhden asunnon talot
37
40
40
40
Kahden asunnon talot
2
Rivitalot
4
Muut asuinkerrostalot
46
36
60
60
YHTEENSÄ
89
76
100
132
32
Taulukko 12. Asuntojen rakennuttaminen vuosina 2013-2016
2013
-
kaavamuutostarkastelut kunnan keskustaajamassa (City-kaava) toimenpiteineen
nykyisten kaava-alueiden laajentamissuunnitelmat pientalotonttien tarjonnan turvaamiseksi
Asentopuulaaki/Peuranpalas –hanke 36 asuntoa valmistunut toukokuussa (vuokra
11,50€/m2)
-
aloitettu selvitys vuokra-asuntojen myymiseksi vuokralaisille myös taajaman alueella
(kunnan vapaarahoitteiset sekä kunnan omistamat as oy –muotoiset kohteet)
Kehitysvammaisten palveluasuntokohde saanut ARA:lta avustus- ja lainavarauksen
Oulun Moniasunnot Oy:n vuokra-asuntokohde saanut ARA:lta lainavarauksen; rakentaminen on aloitettu kesällä.
2014
-
-
tonttitarjonnan inventointi (vuosittain)
Oulun Moniasunnot Oy:n Aisakello –niminen vuokra-asuntokohde 36 asuntoa valmistuu
heinäkuussa (alustava vuokra 11,50€/m2)
Kolpeneen palvelukeskuksen kuntayhtymä aloittaa kehitysvammaisten palveluasuntokohteen rakennuttamisen Lapinradan alueelle (entisen raviradan alueelle)
yksityinen-/yleishyödyllinen taho/kunta/kunnallinen yhtiö aloittaa uusien vuokraasuntojen suunnittelun; kunta varautuu omien varojen sijoittamiseen (tertiäärilaina)
vuoden 2015 talousarviossaan ellei vuokra-asuntojen tuottamisen toteuttamiseen saada
muuta tahoa
vuokra-asuntojen kuntoarvioiden ja energiatodistusten laadinta alkaa.
kunta myy koko kunnan alueelta omistamiaan asuntoja ensisijaisesti vuokralaisilleen
25
2015
-
-
-
Kehitysvammaisten asuntokohde 15 asuntoa valmistuu aiemman asuntokannan 29
asuntoa lisäksi; näihin asuntoihin paikkakuntalaiset muuttajat tulevat pääosin vanhempiensa luota
yksityinen-/yleishyödyllinen taho/kunta/kunnallinen yhtiö aloittaa vähintään 110-160
vuokra-asunnon rakennuttamisen 2014-2016 aikana; asunnoista tulee ns. omaksilunastettavia
kunnan ja kunnallisten vuokrataloyhtiöiden perusparannusohjelmat valmistuvat
vuokra-asuntojen energiatodistukset valmiit.
2016
-
-
yksityisen-/yleishyödyllisen tahon/kunnan/kunnallisen vuokrataloyhtiön omistukseen
valmistuu 2015-2016 yhteensä 110-160 vuokra-asuntoa, joista tarvitaan noin 20 asuntoa vuokratalojen peruskorjausten väistöasunnoiksi ja 12 mahdollisten purettujen asuntojen vuokralaisille
vuokra-asuntojen kuntoarviot päivitetty ja PTS:n aikajakson 5-10 v korjaussuunnitelmat
tehty
vuokrataloyhtiöiden perusparannushankkeet ja/tai purkamissuunnitelmat hyväksytty;
jos vuokra-asuntoja on tuotettu lisää (väistöasunnot), korjaaminen voidaan aloittaa.
26