Sähkökalastus

Sähkökalastus
Kirsti Leinonen,
Vesieläinkenttäkurssi, luennot
2.6.2015
Sähkökalastuksen toimintaperiaate
• Sähkövirran vaikutuksen takia kalat taintuvat
ja uivat anodia kohti
• Oikein tehty sähkökalastus ei vaurioita kaloja,
vaan ne voidaan vapauttaa takaisin
– pitkäaikaiset seurannat
• esim. lohi- ja taimenpopulaatiot
• Puro/joki sähkökalastetaan 3 kertaa, ja
voidaan laskea kalatiheys kalastetulla alueella
• sähkökalastuslaite antaa veteen pulssittaista tasavirtaa,
anodi (+) kalastajalla, katodi (-) vedessä toisaalla
• Pulssitus 20-100 Hz, virta 100-500 mA, jännite 2001400 V
• veteen sähkökenttä, joka kulkee kalan läpi
• kalan kudosnesteissä olevat ionit suuntautuvat ja
liikkuvat kohti elektrodeja
• Positiiviset kohti katodia ja negatiiviset kohti anodia
• Kalaan kehojännite
Kehojännite aiheuttaa kalan reaktion
sähkökentässä
• Reaktiovoimakkuus on suoraan verrannollinen sähkökentän
voimakkuuteen
• Jos kala liian kaukana anodista,
se havaitsee sähkökentän,
mutta karkaa
+
taintuminen
• Kala ui kohti positiivista anodia
suuntautuminen
ja taintuu
– suuntausliike kohti anodia eli taksia
karkoittuminen
• Eri vaikutusvyöhykkeiden kynnysarvot ovat saman lajin
samankokoisille kaloille samat
Turvallisuus
•
Suunnittelu
– Laitteiden, välineiden ja varusteiden tarkistus
– Paikan valinta
– Ryhmän jäsenten valinta, ryhmässä 3 jäsentä
•
Varusteet
– Neopreeni kahluuhousut ja –kengät, VYÖ
– Jännitetyöhanskat + puuvillaiset alushanskat
•
Pätevyys
– 2 ryhmän jäsenistä ea-kurssi
– 1 ryhmän jäsenistä sähkötyöturvallisuuskurssi
•
•
•
•
•
Ei veteen ilman ryhmäjohtajan lupaa!
Anodissa turvakatkaisin ”kuolleenmiehen kytkin”
Ei sähkökalasteta sateella eikä ukonilmalla
Kahlaa turvallisesti!
Työsuojelu sähkökalastuksessa, Ympäristöhallinnon ohjeita 8, 2006,
ympäristöministeriö
Luvat
• Lupa kalastuslain kieltämien pyyntilaitteiden
käyttöön ELY-keskuksen kalatalousyksiköltä,
lupa mukaan maastoon
• Suostumus kalastusoikeuden haltijalta
– yleensä osakaskunnalta
• Ilmoitus poliisille
• Vuodesta 2007 eteenpäin sähkökalastus ei ole
enää eläinkoelain mukaan eläinkoe
Laitteet
• Sähkökäyttöinen
– 12 Voltin akulla kantorinkassa
– Anodikeppi
• Aggregaattikäyttöinen
• Suomessa kalastetaan
kahlaamalla, esim. Ruotsissa
myös veneestä
Maastossa, sähkökalastus
• Yksi käyttää laitetta, yksi haavii ja yksi on rannalla
valmiudessa
• Taintuneet kalat kerätään haaviin, vaihdetaan usein vettä
• Katodi (häntä) ei saa osua anodiin (sauva)
• Välivedessä pohjan lähellä eläviä kalalajeja suhteellisen
helppo pyytää
– särki, mutu, ahven, hauki, lohi, taimen
• Pohjalla eläviä kalalajeja vaikea pyytää
– simput, kivennuoliainen, made
• Vapaan veden lajit vaikeita
– Harjus, salakka, seipi
Kalan koko ja pyydystettävyys
• Mitä suurempi kala, sitä suurempi jännite-ero pään ja
pyrstön välillä (Bohlin et al. 1989)
• Iso kala aistii sähkökentän kaukaa, pakenee yleensä jo
metrien päästä
• Periaatteessa iso kala taintuu paremmin kuin pieni,
mutta potkii itsensä helposti ohi haavin
• Alle 3 cm:n pituisista kaloista osa läpäisee haaviverkon
• Mitä tiuhempi haaviverkko, sitä suurempi veden paine
haaviin virtavedessä
• Soveltuu parhaiten 3-25cm:n pituisille kaloille
Maastossa, kalat
• Kalat nukutetaan neilikkaöljyllä
• Mittaus, punnitus ja suomunäyte; käsitellään
hellästi
• Mitatut kalat eri saaviin toipumaan
hapekkaaseen veteen
• Vapautus vasta kun ovat virkeitä