Tietoisuustaidot ja aivot: Jolma, Pelttari, Roininen

YHTEISKUNTATIETEELLINEN TIEDEKUNTA
PSYKOLOGIAN LAITOS
TIETOISUUSTAIDOT
JA AIVOT
Anna Jolma, Ou Pel ari & Minna Roininen, ohjaaja Tiina Parviainen
Jyväskylän yliopisto, Psykologian laitos
MITÄ OVAT TIETOISUUSTAIDOT?
Tietoisuustaidot ovat vuosituhansien ajan olleet tärkeä osa
buddhalaista perinne*ä. Viime vuosikymmenten aikana 5etoisuustaitojen harjoi*aminen on tullut osaksi myös länsimaista kul*uuria ja 5etoisuustaitoja on hyödynne*y menestyksekkääs5 mm. kroonisten sairauksien (esim. kipupo5laat), stressin ja mielenterveyden ongelmien hoidossa.
Käyte*yjä menetelmiä ovat olleet mm. Mindfulness Based
Stress Reduc5on –ohjelma (MBSR) ja Mindfulness Based
Cogni5ve Therapy (MBCT).
Tietoisuustaitojen harjoi*amista on hyödynne*y myös kogni5ivisen psykoterapian menetelmissä, mm. dialek5sessa
käy*äytymisterapiassa (DKT) ja hyväksymis- ja omistautumisterapiassa (HOT).
Suppeassa merkityksessä 5etoisuustaito-käsi*eellä tarkoitetaan kykyä 5etoises5 havainnoida tämän hetkisiä kokemuksia. Keskeistä on hyväksyä kokemukset sellaisinaan. Tietoisuustaitoja voidaan harjoi*aa meditaa5on avulla. Meditaa5oharjoi*een aikana huomio kohdistetaan 5e*yyn kohteeseen, yleensä hengitykseen, kehon tuntemuksiin, ajatuksiin tai tunteisiin (focused a*en5on medita5on). Kun huomio karkaa pois tarkkailun kohteesta, se palautetaan takaisin halu*uun kohteeseen. Vaihtoehtoises5 meditoidessa
voidaan myös havainnoida kaikkia niitä kokemuksia, jotka
sillä hetkellä nousevat 5etoisuuden piiriin (open monitoring
medita5on).
Aivojen sähköisen toiminnan muutokset
MITEN MEDITAATION HARJOITTAMISEN VAIKUTUKSIA
AIVOIHIN TUTKITAAN?
Meditaa on aikana aivoissa on enemmän hitaita taajuuksia,
alfa- (8-12 Hz) ja theta-ak ivisuu a (4-7 Hz) (Chiesa & Serre8,2010).
Miten mitataan?
♦
Meditaa on vaikutuksia aivoihin voidaan tutkia tarkastelemalla aivojen rakenteellisia ominaisuuksia (magnee8kuvaus, MRI) tai aivojen toimintaa (toiminnallinen magnee8kuvaus, fMRI, magnetoenkefalografia, MEG tai elektroenkefalogrammi, EEG).
Ketä tutkitaan?
♦
♦
♦
Meditaa on vaikutuksia voidaan selvi ää joko ryhmävertailuilla tai
interven otutkimuksilla.
Ryhmien välisiä eroja tutkitaan yleensä vertailemalla kokeneita meditaa on harjoi ajia henkilöihin, joilla ei ole aiempaa kokemusta
etoisuustaitojen harjoi amisesta. Tällöin ei kuitenkaan edetä
tutki avien “lähtötasoa”, eli kaikkia havai uja vaikutuksia ei väl ämä ä voida tulkita etoisuustaitojen harjoi amisesta johtuvaksi.
Interven otutkimuksissa tutki avat ovat yleensä henkilöitä, joilla
ei ole aiempaa kokemusta meditaa on harjoi amisesta. Heille tehdään aivojen kuvantamistutkimus tai aivojen toiminnan mi aus sekä ennen e ä jälkeen meditaa okurssin, joka on usein 8 viikkoa
kestävä MBSR-ohjelma. Interven otutkimuksissa muutokset voidaan varmemmin tulkita meditaa on harjoi amisesta johtuviksi.
Hari & Salmelin, 1997
Tietoisuustaitojen harjoi*amisen vaikutukset näkyvät siis pääosin
samoilla alueilla, jotka ak5voituvat meditaa5on aikana. Aiemman
neuro5eteellisen tutkimuksen perusteella nämä alueet lii*yvät mm.
tarkkaavuuden säätelyyn, tunteiden säätelyyn, hyvän olon tunteisiin
ja hyvinvoin5in, rentoutumiseen, kehon tuntemusten havainnoin5in
ja sisäisten kokemusten tarkasteluun. On kuitenkin tärkeää huomata, e*ä aivotutkimuksissa on harvoin selvite*y suoraan näiden toimintojen aivoperustaa meditoijilla, vaan tulkinnat on tehty perustuen aiempiin tutkimuksiin aivoalueiden roolista.
Koeasetelma
♦
♦
Voidaan tutkia aivojen toimintaa meditaa on aikana.
Voidaan myös selvi ää meditaa on harjoi amisen vaikutuksia erilaisiin edollisiin, emo onaalisiin tai fysiologisiin toimintoihin lii yen.
MITEN TIETOISUUSTAITOJEN HARJOITTAMINEN NÄKYY AIVOISSA?
Aivojen rakenteelliset muutokset
Aivojen kuvantamismenetelmillä on havai u, e ä harmaan aineen
määrä on kokeneilla meditoijilla suurempi aivosaarekkeessa, hippokampuksessa ja ohimolohkon alaosissa (Hölzel, ym., 2007). Kuvantamismenetelmät ovat osoi aneet myös, e ä kokeneilla meditoijilla aivokuori on paksumpi etuaivokuorella ja aivosaarekkeessa (Lazar, ym.,
2005)
MEDITAATIO JA TARKKAAVAISUUS
Koska tarkkaavuuden säätely ja ylläpitäminen ovat keskeinen osa
meditaa5ota, on luontevaa ole*aa, e*ä meditaa5on pitkäaikainen
harjoi*aminen vaiku*aisi tarkkaavaisuuden eri osa-alueisiin myös
aivotasolla. Kuvantamistutkimusten perusteella näin on (esim. Hölzel ym., 2011). Tarkkaavaisuu*a vaa5vien tehtävien aikana kokeneiden meditoijien aivot vaiku*aisivat toimivan tehokkaammin kuin
meditaa5o-noviiseilla. Vii*eitä on saatu myös siitä, e*ä tehtävissä,
jotka vaa5vat valikoivaa tarkkaavaisuu*a, meditaa5on harjoi*aminen parantaisi kykyä sulkea pois häiritsevät ärsykkeet. Toisaalta erilaisissa meditaa5otradi5oissa tarkkailua toteutetaan eri tavoilla.
Tietyn kohteen tarkkailuun keski*yvä 5etoisuustaitoharjoi*elu
näy*äisi suorimmin harjoi*avan juuri tarkkaavaisuuteen lii*yviä
taitoja, mu*a avoimeen havannoin5in perustuvassa meditaa5ossa
vaikutukset tarkkaavaisuuteen voivat olla epäsuorempia ja lii*yä
esimerkiksi emo5onaalisen joustavuuden lisääntymiseen (Lutz ym.,
2008).
MEDITAATIO JA KEHON FYSIOLOGINEN TILA
Koska meditaa5oon lii*yy vahvas5 myös kehollisten tuntemusten
tarkkailu, on meditaa5on vaikutuksia selvite*y myös elimistön toimintaan lii*yen. Tutkimusten perusteella meditaa5on harjoi*aminen mm. tehostaa immuunijärjestelmän toimintaa mm. lisäämällä
vasta-aineiden pitoisuuksia veressä (Chiesa & Serre>, 2009), madaltaa verenpaine*a ja laskee kor5solitasoja (Hölzel ym., 2011). Pro
Gradu -tutkielmassamme selvi5mme meditaa5on harjoi*amisen
yhtey*ä niin kutsu*uun säikähdysrefleksiin. Aiemmissa tutkimuksissa on huoma*u, e*ä ahdistuneena ja pelokkaana säikähdysrefleksi on voimakkaampi. Tulokset osoi>vat, e*ä pitkään meditaa5ota harjoi*aneilla säikähdysrefleksin voimakkuus oli pienempi
kuin henkilöillä, joilla ei ollut aiempaa kokemusta meditaa5on harjoi*amisesta. Tämä voisi viitata siihen, e*ä 5etoisuustaitoja pitkään
harjoi*aneille keho on vähemmän ahdistuneessa fysiologisessa 5lassa.
HÖLZEL YM. (2011) JAKAVAT MEDITAATION NELJÄÄN OSATEKIJÄÄN,
JOIDEN KAUTTA SE VAIKUTTAA
ITSESÄÄTELYN KEHITTYMISEEN:
♦
♦
♦
♦
TARKKAAVUUDEN SÄÄTELY: Rii ävä kyky säädellä tarkkaavuu a
on muiden meditaa on osatekijöiden edellytys.
TIETOISUUS KEHON TUNTEMUKSISTA: Meditaa ota harjoi avat
raportoivat edostavansa kehon tuntemuksiaan paremmin.
TUNTEIDEN SÄÄTELY: Meditaa ota harjoi avat kykenevät objek ivisemmin tarkkailemaan ja edostamaan tunteitansa.
Hölzel B K et al. Soc Cogn Affect Neurosci 2008;3:55-61
Aivojen toiminta fMRI:llä mita*una
Otsalohkojen syvissä osissa on havai u lisääntyny ä ak ivisuu a meditaa on harjoi amisen aikana (Hölzel, ym., 2007).
LÄHTEET:
MUUTOS NÄKÖKULMASSA ITSEEN: Meditaa ota harjoi avat näkevät itseytensä ennemminkin tapahtumina, kuin yhtenäisenä, samanlaisena pysyvänä kokonaisuutena.
Chiesa, A. & Serre8, A. (2009). A systema c review of neurobiological and clinical features of mindfulness medita ons. Psychological Medicine, 40(8), 1239-1252.
Hölzel, B. K., Lazar, S. W., Gard, T., Schuman-Olivier, Z., Vago, D. R., & O , U. (2011). How Does Mindfulness Medita on Work? Proposing Mechanisms of Ac on From a Conceptual and Neural Perspec ve. Perspec ves on psychological science, 6(6), 537- 559.
Hölzel, B.K., O , U., Gard, T., Hempel, H., Weygandt, M., Morgen, K., & Vaitl, D. (2007). Inves ga on
of mindfulness medita on prac oners with voxel-based morphometry. Social Cogni ve and Affec ve Neuroscience, 3, 55-61.
Holzel, BK, O , U, Hempel, H, Hackl, A, Wolf, K, Stark, R, Vaitl, D (2007). Differen al engagement of
anterior cingulate and adjacent medial frontal cortex in adept meditators and nonmeditators. Neuroscience Le ers 421, 16–21.
Lazar, SW, Kerr, CE, Wasserman, RH, Gray, JR, Greve, DN, Treadway, MT, McGarvey, M, Quinn, BT,
Dusek, JA, Benson, H, Rauch, SL, Moore, Cl Fischl, B (2005). Medita on experience is associated with
increased cor cal thickness. Neuroreport 16, 1893–1897.
Hölzel B K et al. Neuroscience Le)ers 2007; 421:16-21
.
Kuva: www. freedigitalpictures.com