esitys teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön

Transcription

esitys teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön
Teknisen palvelukeskuksen rakentamisyksikön tulevaisuutta
selvittäneen työryhmän loppuraportti 5.5.2015
ESITYS TEKNISEN
PALVELUKESKUKSEN
RAKENTAMISYKSIKÖN
TULEVAISUUDESTA
Sisällys
1
Toimeksianto ja työryhmän työskentely ............................................................................................... 1
2
Strategiset ja taloudelliset lähtökohdat ................................................................................................ 1
3
Rakentamisyksikön nykytila ja ongelmat .............................................................................................. 2
4
Tavoiteltavat hyödyt kaupungin rakentamis- ja kunnossapitotoiminnalle ............................................. 4
5
Ehdotus jatkotoimenpiteiksi ja etenemismalliksi .................................................................................. 5
5.1
Suunnitteluvaihe (vuosi 2015) ...................................................................................................... 6
5.2
Tulosaluevaihe (vuodet 2016-2017) .............................................................................................. 7
5.2.1
Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen........................................................................... 7
5.2.2
Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen .............................................. 8
5.2.3
Talousjärjestelmien muutostyö ............................................................................................. 9
5.3
Taseyksikkövaihe (vuodet 2018 – 2019) .......................................................................................10
5.3.1
Liikelaitoksen edellytykset ...................................................................................................10
5.3.2
Osakeyhtiön edellytykset .....................................................................................................10
5.3.3
Liikkeenluovutuksen edellytykset.........................................................................................11
Liitteet ........................................................................................................................................................12
Liite 1. Muiden kaupunkien kokemuksia..................................................................................................12
Liite 2. Vaihtoehtoisten mallien vertailutaulukko.....................................................................................15
Liite 3. Henkilöstön edustajan ja järjestöjen näkemys..............................................................................18
1
1 Toimeksianto ja työryhmän työskentely
Kaupunginhallitus on kokouksessaan 8.12.2014 päättänyt, että virkamiestyönä käynnistetään selvitys
rakentamisyksikön tulevaisuuden vaihtoehdoista. Työryhmän tehtävänannossa vaihtoehdoiksi mainitaan
yksikön yhtiöittäminen kahdeksi yhtiöksi, oman toiminnan kehittäminen, liikelaitos, yhtiöittäminen ja
liikkeenluovutus.
Apulaiskaupunginjohtaja Kari Hannus asetti 12.12.2014 työryhmän selvittämään Teknisen palvelukeskuksen
vaihtoehtoisia organisoimismuotoja. Työryhmän puheenjohtajana toimi erityisasiantuntija Jytta PoijärviMiikkulainen 15.2.2015 saakka ja tästä eteenpäin hallintopäällikkö Lauri Kilkku. Työryhmän muut jäsenet
ovat Markku Koppelomäki, Jukka Kotiniemi, Tommi Raunela, Marjukka Palin, Leena Tuominen ja Erja
Haavisto (sihteeri).
Työryhmä on kokoontunut tähän mennessä 4 kertaa. Lisäksi osa työryhmästä sekä TPK:n talouspäällikkö
Seppo Sairanen kokoontuivat kerran Rakentamisyksikön talouden tämän hetkisen tilanteen selvittämiseksi.
Työryhmä kävi myös Turussa 16.2.2015 tutustumassa siellä toteutettuun toimintojen yhtiöittämiseen.
Turun toimintaa olivat esittelemässä Turun kiinteistöliikelaitoksen johtaja Jouko Turto, Kuntec Oy:n (Turun
Seudun Kuntatekniikka Oy) toimitusjohtaja Karri Knaapinen, Arkea Oy:n (Turun Seudun Kiinteistöpalvelu
Oy) toimitusjohtaja Tuija Rompasaari-Salmi ja Turun Seudun Rakennustekniikka Oy:n toimitusjohtaja Jouko
Jortikka. Lisäksi paikalla olivat luottamusmiehet Ari Virta (pääluottamusmies, JHL), Tarmo Järvinen
(pääluottamusmies, KTN), Juha Lehtimäki ja Matti Kaski.
Nyt tehtävä selvitys liittyy suurempaan kaupungin toimintojen uudelleenjärjestelyyn, jossa tavoitteena on
jäntevöittää kaupungin teknisen sektorin toimintaa ja löytää aiempaa tehokkaampia tapoja tehtävien
hoitamiseksi vähenevillä resursseilla. Pitäytyminen nykyisissä toimintatavoissa ja –malleissa näivettää
teknisen sektorin vähitellen.
2 Strategiset ja taloudelliset lähtökohdat
Porin kaupungin strategiassa Teknisen palvelukeskuksen ja Rakentamisyksikön toiminnan kannalta
keskeiset tavoitteet on kiteytetty teemoiksi työn ja yrittämisen Pori, lasten ja nuorten Pori ja hyvän elämän
Pori. Tekninen palvelukeskus on tärkeä tekijä luotaessa edellytyksiä yritystoiminnalle sekä kuntalaisten
turvalliselle, viihtyisälle ja toimivalle toiminta- ja elinympäristölle. Strategiassa korostetaan mm. tehokasta
suunnitelmien toteutusta ja kuntalaisten käytössä olevien rakennusten ja tilojen laadukasta rakentamista ja
niiden kunnosta huolehtimista.
Lähivuosien aikana edelleen jyrkkenevä kaupungin rahoituksen epätasapaino vaikeuttaa huomattavasti
asetettuihin tavoitteisiin pääsemistä. Suurena tekijänä epätasapainon taustalla on valtiontalouden
velkaantumiskehitys, minkä johdosta kuntien valtionosuusrahoitusta on leikattu ja leikataan edelleen.
Julkinen velka nousee sille tasolle, että pitkälläkään aikavälillä rahoitus ei riitä palvelujen järjestämiseen
nykyisellä toimintatavalla. Valtio on valmistellut rakennepaketin, jossa kirjatuilla toimenpiteillä
kuntasektorin kustannustasoa pitäisi voida laskea kaksi miljardia euroa vuoteen 2017 mennessä. Tähän
mennessä tavoitteet kuntasektorilla eivät kuitenkaan ole toteutuneet.
2
Lähivuosien heikot talousnäkymät pakottavat myös kaupungin itsensä laittamaan kehityskohteitaan
tärkeysjärjestykseen. Rakenteellisia uudistuksia ja toimintatapojen kehittämistä on tehostettava
pitkäjänteisesti kaikilla osa-alueilla. Asiaan on kiinnitetty huomiota jo vuonna 2011, jolloin Pori 2016
(13.6.2011) palvelustrategiassa on todettu yhtenä palvelujen järjestämisen periaatteena, että oman
palvelutuotannon kilpailukykyä, kustannustehokkuutta ja osaamista kehitetään jatkuvasti. Myös Teknisen
lautakunnan 29.11.2011 hyväksymässä teknisen palvelukeskuksen palvelustrategiassa todetaan, että
kuntatalouden niukkuus vaikuttaa erityisesti kunnossapitomäärärahojen reaalitason laskuun ja sitä kautta
rakennusten ja infran korjausvelan kasvuun. Strategiassa on hyväksytty näkemys, että kumppanuusmallin
rinnalle tulee ottaa käyttöön uusia käytäntöjä ja rahoitusmalleja, joilla omaisuusmassan kunto saadaan
pysymään vähintään nykyisellä tasolla. Porin valtuustosopimuksen (24.3.2014) mukainen tavoite on, että
palvelutuotantoa tehostamalla kaupungin vuosittainen toimintakatteen kasvu pidetään alle 3 %:ssa.
Toimintakatteeseen vaikuttaa keskeisesti tapa, jolla kaupungin vastuulla olevat palvelut tuotetaan ja
järjestetään. Palveluiden järjestämis- ja tuottamisperiaatteista päättää viimekädessä kaupunginvaltuusto.
Valtioneuvoston rakennepoliittisen ohjelman mukaiset vaikutukset huomioidaan Porin kaupungissa
keskitetysti kaupunginhallituksen ja kaupunginvaltuuston päättämällä tavalla. Päätösvallan osalta
noudatetaan voimassa olevia johtosääntöjä.
3 Rakentamisyksikön nykytila ja ongelmat
Rakentamisyksikkö on Teknisen palvelukeskuksen tulosyksikkö, mikä muodostettiin Teknisen
palvelukeskuksen johtamisjärjestelmän uudistuksen yhteydessä vuoden 2009 alusta. Tällöin tilaajat ja
tuottajat eriytettiin eri yksiköihin (kuva 1.).
Johtaja
Jukka Kotiniemi
Talouspäällikkö
Seppo Sairanen
Hallintoyksikkö
Omistamisen yksikkö
Mika Painilainen
Harri Juhola
Rakentamisyksikkö
Toimitilat
Markku
Koppelomäki
Taseyksikkö
Markku J Lehtonen
Logistiikkayksikkö
Jani Sädemaa
Jätehuolto
Taseyksikkö
Jussi Lehtonen
Kuva 1. TPK:n organisaatio
Omistamisen yksikön vastuulle tuli töiden tilaaminen ja Rakentamisyksikölle tilattujen töiden tuottaminen.
Käytössä on ollut ns. kumppanuusmalli, mikä on kaupungin oma sovellus tilaaja-tuottaja-mallista.
Perustettuun Rakentamisyksikköön siirrettiin koko TPK:n tuntipalkkainen henkilöstö. Vanha yksikköjako
murrettiin ja uusia vastuualueita muodostettiin uuden yksikön alaisuuteen. Rakentamisyksikön lyhyt
historia on sisältänyt jatkuvaa muokkausta organisaation osalta, mutta tästä huolimatta vastuualueet ovat
säilyttäneet edelleen vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan.
Nykyisellään yksikköön kuuluu viisi eri vastuualuetta: kunnallistekniikka, puistotoimi, mittauspalvelut,
talonrakennus ja talotekniikka. Yksikön toiminnot voidaan jaotella kaupungin infraan sekä rakennuksiin
liittyviksi. Yksikkö toimii Teknisen palvelukeskuksen osana T72 tulosalueen sisällä niin, että jokaisen
vastuualueen tulos voidaan laskea. Yksikköä on työllistetty periaatteella, että oman henkilöstön
3
työllistäminen on turvattava ennen kuin töitä on annettu yksityisille markkinoille. Yksikön suurimpana
asiakkaana on TPK:n Omistamisen yksikkö. Muita asiakkaita ovat kaupungin muut hallintokunnat,
kaupungin omistamat liikelaitokset ja yhtiöt. Yksityisille markkinoille töitä on tuotettu poikkeustapauksissa.
Helmikuun 2015 tilastojen mukaan yksikön kirjoilla on tällä hetkellä yhteensä 198 vakituisessa työsuhteessa
olevaa työntekijää. Tuntipalkkaisia työntekijöitä vakituisista on 156 henkilöä ja kuukausipalkkaisia 42
henkilöä. Heistä laskennallisen eläkeiän saavuttaa vuoteen 2021 mennessä 52 työntekijää ja vuoteen 2025
mennessä 97 työntekijää. Työvoima vähenee siten ko. aikana 49 %. Kesäkuukausina rakentamisyksikön
vahvuus lähes tuplaantuu. Heinäkuussa 2014 yksikön kirjoilla oli 90 työllistettyä ja 51 harjoittelijaa ja
koululaista. Rakentamisyksikkö ja erityisesti puistotoimi hoitavat merkittävää osaa kaupungin
työllistämisvelvoitteesta. Yksikön liikevaihto vuonna 2014 oli noin 30 milj.€.
Yksikön henkilöstö on kokenutta ja korkean ammattitaidon omaavaa. Lisäksi useat työntekijät ovat
monitaitoisia. Vuosien aikana työntekijöitä on siirtynyt väliaikaisesti tai pysyvästi vastuualueelta toiselle
työtilanteen mukaan. Olemassa oleva kalusto on pääosin hyvää ja kunnossa. Henkilöstö tuntee olemassa
olevat työkohteet ja hoidettavat rakennukset ja alueet.
Rakentamisyksikköä sitoo virastokohtainen nettobudjetointi, jolloin poistoja ei oteta huomioon. Yksikölle ei
ole rakennettu omaa tasetta. Koska taserakennetta ei ole olemassa, rahoitusvirtoja ei kyetä tässä
tilanteessa tarkastelemaan. Rakentamisyksikön taloudellisena tavoitteena on ollut nollatulos, eli tuloilla
katetaan kaikki yksikön menot. Taloudellinen tavoite ei ole toteutunut yhtenäkään toimintavuonna;
taloudellinen tulos on ollut alijäämäinen. Teknisen Palvelukeskuksen epäselvä ja monimutkainen tilaajatuottajamalli on vaikeuttanut talouden seurantaa. Todellisuudessa puhutaan ns. näennäisestä tilaajatuottajamallista.
Yksikön talouden lukuja tarkasteltaessa on muistettava, että yksiköllä on tehtäviä, joille ei ole olemassa
varsinaisesti katetta talousarviossa. Viime vuosina on ollut myös tapana lisätä tehtäviä ilman, että raha
olisi seurannut tehtäviä. Parhaillaan käydään keskustelua esimerkiksi Yyterin alueiden hoidosta, joka
siirrettiin puistotoimen hoidettaviin alueisiin. Talonrakennuksen tuloksessa näkyvät pyykki- ja
venelaitureiden, virkistyssatamien, Taavi-sillan ym. kustannukset.
Kunnallistekniikan ja puistotoimen kunnossapitotöitä on periaatteessa tehty vuosittaisen
kumppanuussopimuksen mukaisesti. Todellisuudessa kumppanuusneuvottelut ovat olleet yksipuolisia
eikä todellista kumppanuutta tilaajan, eli Omistamisen yksikön, kanssa ole muodostunut. Toki
talousarvioiden raamit ovat määrittäneet osaltaan kunnossapidon tasoa.
Yksikön kulurakenne on raskas, jos sitä verrataan yksityisiin toimijoihin. Verrataan sitten rakennus- tai
maanrakennusurakoitsijoihin. Sisäiset tilavuokrat ovat suuria vaikka raha tietenkin jää pääosin kaupungin
kassaan. Sen lisäksi, että it-maksuihin ym. kuluu merkittävästi rahaa, ovat nykyiset taloushallinnon
järjestelmät raskaita verrattuna urakoitsijoiden vastaaviin järjestelmiin. Yksikön toimistorutiinit sitovat
paljon henkilöstöä. Toki toimistorakenteita muutetaan TPK:ssa parhaillaan.
Rakentamisyksikön koko aiheuttaa ongelmia kaupungin investointitason ollessa yleisesti matalalla tasolla.
Vuoden 2013 lopussa käytiin keskustelua siitä, että riittääkö talonrakentajille ja talotekniikan työntekijöille
työtä koko vuodeksi 2014. Strategiassa korostetaan kustannustehokasta ja oikea-aikaista rakentamista,
mutta käytännön syistä omana työnä toteutetaan kohteita, jotka olisi tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa
urakoituna yksityisille. Tämä aiheuttaa myös paineita aikataulutuksien suhteen kun työkuormaa tasoitetaan
4
koko vuodelle, jotta oma henkilöstö saadaan työllistettyä koko vuodeksi. Osa töistä olisi helpompi toteuttaa
esimerkiksi koulujen, päiväkotien ym. loma-aikoina. On kuitenkin muistettava, että ruuhka-aikoihin myös
urakoitsijat nostavat hintojaan eikä tekijöitä välttämättä haluttuun ajankohtaan riitä kaikille.
Vaikka kaikki pyrkivät työssään virheettömiin suorituksiin, niin joskus virhe rakentamishankkeen jossain
vaiheessa aiheuttaa työn uusimisen. Jos kaupunki on urakkasuhteessa ulkopuoliseen urakoitsijaan, on
vastuu urakoitsijalla ja ylimääräiset kustannukset eivät jää kaupungin maksettavaksi. Kaupungin omana
työnä toteutettuna kustannukset esimerkiksi työvirheistä jäävät kaupungille, jos niitä ei saada perittyä
esimerkiksi virheen tehneeltä aliurakoitsijalta. Näitä keskusteluja on käyty viimeaikoina esimerkiksi
sisäilmakorjauksien yhteydessä.
Omalta organisaatiolta puuttuu ketteryys toimia pienissä kohteissa tehokkaasti. Toisaalta isompiin
kohteisiin resurssit eivät enää riitä ainakaan talonrakennuksen kohteissa ilman, että työtä aliurakoidaan
urakoitsijoille. Kaupungin organisaatio tekee pieniä töitä ison organisaation toimintatavoilla, kun pienet
työmaat olisi toiminnan kannalta järkevämpää organisoida kevyemmin.
Yksikön toimintaedellytyksistä puhuttaessa on nostettava esiin myös Porin paikallinen tuntiTES. Osittain
1960-luvulta periytyvät sopimukset tuovat lisäkustannuksia töihin, jotka ovat aiheuttaneet esimerkiksi sen,
että pidempikestoisia työkohteita kaupungin reuna-alueilla vältetään. Tämä on ajankohtaista tilanteessa,
jossa kaupungin ulkorajat siirtyvät yhä kauemmas. Näistä on vuosien aikana käyty useitakin neuvotteluja
mutta toistaiseksi tuloksetta.
Kun verrataan kunnallisen toimijan mahdollisuuksia markkinoilla, niin kustannuksiin vaikuttavat
merkittävästi hankinnat ja julkinen hankintalaki. Kaupungin vuosisopimushinnat eivät ole edullisia ja
tarvikkeet saa yleisesti kuka tahansa edullisemmin kuin ns. kaupunginhinnalla. Pelkkä kustannus ei ole
julkisen hankinnan ainoa ongelma, vaan hankintaprosessin byrokraattisuus asettaa Rakentamisyksikön
toimijat huonompaan asemaan kilpailtaessa yritysten kanssa. Aliurakoitsijoita valittaessa pelkkä edullinen
hinta on huono kriteeri. Laatukriteerien kautta toimiminen ei ole ratkaisu tässä asiassa.
4 Tavoiteltavat hyödyt kaupungin rakentamis- ja
kunnossapitotoiminnalle
Edellä on käyty läpi rakentamisyksikön tämän hetkistä toimintaa ja toiminnassa ilmenneitä ongelmia.
Tavoitteena olisikin, että selvitysryhmän raportin pohjalta päästäisiin käynnistämään pitkäjänteinen
kehitystyö ongelmakohtien ratkaisemiseksi. Tähän asti rakentamisyksikön johtamisesta ja kehittämisestä on
puuttunut selkeä suunta. Ei ole ollut selkeää tahtotilaa siitä, mitä Rakentamisyksiköltä odotetaan. Tämän
selvitysprosessin lopputuloksena toivotaan päättäjiltä selkeä tahdon ilmaisu siitä, minne suuntaan yksikköä
viedään ja millä aikajänteellä. Kun selkeä tavoite Rakentamisyksikön tulevaisuudelle on asetettu, on eri
osapuolilla selkeä näkemys siitä, mihin toiminnalla pyritään. Tällöin saadaan paremmat edellytykset
ratkaista edellä esitettyjä ongelmia ja laatia mm. pidemmän ajan henkilöstösuunnitelma, jonka avulla
voidaan määritellä toiminnan kannalta tarkoituksenmukainen henkilöstömäärä, varmistaa tarvittavan
ammatillisen osaamisen säilyminen ja toisaalta uudistuminen organisaatiossa.
Käynnistettävällä kehitystyöllä toivotaan olevan vaikutusta myös työn tehokkuuteen. Vastuualueet ovat
tähän asti säilyttäneet vuosikymmenien perinteet toiminnoissaan ja toimineet pääosin eri tiloissa ympäri
kaupunkia. Nykyiset palveluiden tuottamisen tavat on käytävä läpi ja kehitettävä uusia, parempia ja
5
yhtenäisiä toimintatapoja ja -malleja. Tässä palveluiden tuotteistus on keskeisessä roolissa. Palveluita
vakioimalla parannetaan sekä palvelun tilaajan että tuottajan tuloksellisuutta ja tehokkuutta.
Rakentamisyksikön ohella kehitystyöstä toivotaan saatavan hyötyä myös koko organisaation hankinta- ja
tilaajaosaamisen kehittämiselle. Näin palvelut voidaan tuottaa laadukkaampina samoilla kustannuksilla tai
samat palvelut pienemmillä kustannuksilla.
SOTE –ratkaisu tulee muuttamaan kuntien kustannusrakennetta merkittävästi. Ei ole enää itsestään selvää,
että kaupungin organisaatio pitää rakennuksia yllä. Uusi järjestelmä tulee kilpailuttamaan omat
kiinteistötarpeensa. Kaupungilla pitää olla mahdollisuus tarjota palveluja myös uudelle organisaatiolle.
Tämäkin edellyttää asioiden uudelleen miettimistä.
Kustannustietoisuuden nostaminen ja kustannusseurannan parantaminen ovat muutoksessa tavoiteltavia
hyötyjä. Yksikön toiminnan eriyttäminen omaksi tulosalueeksi siirtää yksikön talouden näkyviin pois T72tulosalueen alta. Nykyisin yksikön negatiivinen tulos on tasoittunut tulosalueen muulla positiivisella
tuloksella. Tuotteistamisen kautta saadaan nostettua kustannustietoisuutta ja saadaan selville tilaajan ja
tuottajan oikeat kustannukset. Tuotteistamisen hyödyistä on kerrottu myös kohdassa 5.2.1. Tuottavan
organisaation kehitystyö hyödyttää myös tilaajaorganisaatiota. Kustannukset pysyvät paremmin laadittujen
arvioiden sisällä ja toisaalta suunnittelukin saadaan paremmin sitoutumaan sovittuun kustannustasoon.
Muutoksella haetaan myös imagomuutosta kaupungin teknisen puolen töihin. Muutoksia tehneissä
kaupungeissa oma tuotanto on siirretty toimimaan esimerkiksi oman tuotemerkin alle. Näin on pyritty
erottautumaan ja markkinoimaan omaa tuotettaan, on toimintamuotona sitten virasto, liikelaitos tai
osakeyhtiö. Helsingin Stara ja Turun osakeyhtiöt ovat tästä hyviä esimerkkejä. Pelkällä nimenmuutoksella ei
oman työn imago tietenkään muutu vaan organisaatioon on luotava uusi työn tekemisen kulttuuri.
5 Ehdotus jatkotoimenpiteiksi ja etenemismalliksi
Tekniselle lautakunnalle syksyllä 2014 tehdyssä esityksessä Rakentamisyksikkö olisi jaettu tulevaisuudessa
kahdeksi osakeyhtiöksi. Tämä esitys muuttui käsittelyssä muotoon, joka vastasi tämän työryhmän
tehtävänantoa. Yksikön talouden muodostumisen selvityksen yhteydessä todettiin, että tavoitteet siirtyä
nykymuodosta suoraan osakeyhtiöön voidaan unohtaa. Tähän vaihtoehtoon liittyy liikaa
epävarmuustekijöitä. Lisäksi muista kaupungeista saadut kommentit tukevat ajatusta, että mahdollisiin
yhtiöihin siirtymisen on tapahduttava välivaiheen, esimerkiksi liikelaitoksen, ja huolellisen valmistelun
kautta. Tällä hetkellä kaupunkien omana tuotantona tai sen omistamien yhtiöiden kautta hoidetaan lähinnä
infraan - eli puistoihin ja katuihin - liittyvää tuotantoa. Talonrakennukseen ja talotekniikkaan liittyvät
toiminnot on pääosin ulkoistettu kokonaisuudessaan markkinoille eri keinoilla; on olemassa seudullisia
osakeyhtiöitä ja vapaasti markkinoilla toimivia osakeyhtiömalleja. Kaupunkien omaa tuotantoa ilman
liikelaitoksia ja yhtiöitä on tällä hetkellä enää harvoissa paikoissa. Esimerkkinä tällaisesta ratkaisusta
voidaan mainita Helsingin Stara, joka toimii omana virastona. Laajempi esitys muiden kaupunkien
toiminnasta on liitteessä 1.
On tulevaisuudessa tavoiteltava toimintatapa mikä tahansa, se edellyttää kehittämiskohteena olevan
yksikön toiminnan ja talouden laaja-alaista läpikäyntiä, mm. kunnallisen liiketoiminnan edellytysten
selvittämistä sekä toimintaympäristön ja perusteiden määrittelyä. Kaupungin mahdolliset omistajariskit
tulee selvittää, jotta ne voidaan omistajaohjauksessa ottaa huomioon. Kehittämisprosessilla tulee olla
etukäteen harkitut selkeät päämäärät ja tavoitteet sekä keinot niiden toteuttamiseksi. Tässä yhteydessä on
6
tärkeää arvioida myös sitä, millaisia palveluita tulevaisuudessa odotetaan tuotettavan. Säilytetäänkö
talonrakennus ja talotekniikka kaupungin omistamana toimintana. Talonrakennuksen ja talotekniikan aloilla
markkinat ovat Satakunnan alueella toimivat, mutta kunnallistekniikan ja puistotoimen osalta markkinat
eivät ole kehittyneet. Kaupungin investointiohjelman talonrakennukseen liittyvistä töistä tällä hetkellä
merkittävä osa urakoidaan yksityisille urakoitsijoille. Kaikki kunnallisteknisiin töihin liittyvät
investointiohjelman kohteet tehdään omana työnä ja osa Porin veden investointikohteista toteutetaan
myös TPK:n kunnallistekniikan toimesta, jotta vastuualueen henkilöstön työllistyminen voidaan taata.
Työryhmä jätti organisaatiotoimikunnalle väliraportin, joka sisälsi ehdotuksen toimenpiteistä ja alustavasta
aikataulusta rakentamisyksikön toiminnan kehittämiseksi. Tulleen palautteen pohjalta ryhmä on
täsmentänyt aikataulua ja tarvittavia toimenpiteitä. Työryhmä ehdottaa, että rakentamisyksikköä lähdetään
kehittämään systemaattisesti oman tulosalueen luomisen kautta kohti taseyksikköä tai liikelaitosta. Niiden
kautta pystytään vuona 2019 näkemään, onko yhtiöittäminen järkevä vaihtoehto ko. toiminnassa.
Seuraavassa on käyty läpi vuosittaiset vaiheet, jotka pitää toteuttaa, jotta tiedetään, mikä on toimivin
ratkaisu pidemmän aikavälin toiminnan organisoimiseksi. Riippumatta myöhemmin valittavasta
organisoimistavasta on joka tapauksessa tarpeellista käydä läpi esitetyt kehitysvaiheet, jotta
kehittämistyöstä toivotut tavoitteet voitaisiin saavuttaa ja yksikön todellinen tilanne saada selville.
Kaupunginhallituksen
kokouksen
yhteydessä
pyydettiin
täsmennystä
Rakentamisyksikön
henkilöstömäärään tulevaisuudessa. Jo aikaisemmin on todettu, että yksikön henkilöstömäärä on tällä
hetkellä n. 200. Vuoteen 2021 mennessä noin neljännes nykyisestä henkilöstöstä jää eläkkeelle. Jos omaa
toimintaa ylläpidetään, on joitain rekrytointeja tehtävä tulevina vuosina. Tarvittavan henkilöstön määrä
riippuu siitä, mitä Porin kaupunki haluaa omana työnä edelleen tuottaa ja kuinka paljon. Nykyistä yksikön
henkilöstöä voidaan kouluttaa uusiin työtehtäviin, jos joistain nykyisistä tehtävistä luovutaan.
Henkilöstömäärä tulee mitoittaa siten, että töitä riittää kaikille myös hiljaisempina vuodenaikoina ja
toisaalta jäljelle jäävää henkilöstöä tulee kouluttaa siten, että heitä voidaan käyttää erilaisissa töissä
vuodenaikojen mukaan. Henkilöstömäärän tulee olla oikeassa suhteessa myös vuosittaiseen talousarvioon.
Vuosien aikana on keskusteltu henkilöstösuunnitelmasta ja rakentamisyksikön vastuualueet ovat olleet
valmiita pienempiin henkilöstömääriin, jos määräaikaisen työvoiman käyttö olisi nykyistä joustavampaa.
5.1 Suunnitteluvaihe (vuosi 2015)
Työryhmä ehdottaa, että ensimmäisessä vaiheessa kaupunginhallitus tekee periaatepäätöksen
rakentamisyksikön kehittämisestä erillisen tulosalueen kautta taseyksiköksi. Tekninen lautakunta päättää
tarvittavista muutoksista toimintasääntöönsä. Tulosalue otetaan käyttöön 1.1.2016 ja taseyksikkö aloittaa
toimintansa 1.1.2018. Periaatepäätöksen jälkeen aloitetaan välittömästi tulosalueen T75
Rakentamisyksikkö talousarvion valmistelu yhteistyössä TPK:n ja taloushallinnon kesken.
Erikseen asetettava työryhmä valmistelee teknisen lautakunnan ohjauksessa rakentamisyksikön tehtävät
sekä kaupungin odotukset/tavoitteet rakentamisyksikölle. Toiminta ja talous tulee rakentaa siten, että
määritettävien toimintojen on mahdollista toimia itsenäisesti ja tulla toimeen omilla kassavirroillaan.
Nykyisestä kumppanuusmallista siirrytään aitoon tilaaja-tuottaja-malliin.
Periaatepäätöksellä ei ole vaikutuksia henkilöstön asemaan eikä voimassa oleviin sopimuksiin.
7
5.2 Tulosaluevaihe (vuodet 2016-2017)
Vuodet 2016-2017 varataan toiminnan suunnittelulle ja oman toiminnan kehittämiselle. Kehittämistyö ei
ulotu ainoastaan uuteen tulosalueeseen, vaan se vaikuttaa myös muihin TPK:n yksiköihin. Merkittävimpiä
muutostöitä ovat aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen, henkilöstösopimusten uusiminen ja
talousjärjestelmien muutostyö, mitkä vaativat pitkäjänteistä kehittämistyötä.
Keväällä 2017 tekninen lautakunta tekee viranhaltijavalmistelun perusteella taseyksikön perustamista
koskevat päätökset ja taseyksikön avaavaa tasetta koskevan ehdotuksen kaupunginhallitukselle ja edelleen
valtuustolle.
Tulosaluevaiheella ei ole vaikutusta henkilöstön asemaan, mutta henkilöstösopimukset tullaan
nykyaikaistamaan.
5.2.1
Aidon tilaaja-tuottaja-mallin rakentaminen
Suurin yksittäinen suunnittelun kohde on aidon tilaaja-tuottajamallin rakentaminen vuosien 2016-2017
aikana. Mallissa eriytetään toisistaan palvelun järjestämisvastuu ja palvelun tuottaminen. Tuottajan ja
tilaajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Toimintatavan onnistunut toteutus edellyttää
tuottajayksiköiden itsenäisyyden vahvistamista. Tuottajalla pitää olla mahdollisuus toteuttaa käytännön
tuotanto parhaaksi katsomallaan tavalla ilman, että tilaaja sitä tiukasti ohjaa. Toimintatavan käyttöönoton
kautta johtaminen muuttuu, kun siirrytään perinteisestä hierarkkisesta johtamistavasta
sopimusperustaiseen johtamiseen. Erityisen tärkeää on tilaajaosaamisen vahvistaminen, jotta tilaaja pystyy
määrittelemään mitä tilaa, miten tilaa ja keneltä tilaa. Palveluiden tilaaminen ja tuottaminen edellyttävät
palveluiden tuotteistamista. Jotta palveluja voidaan tilata ja tuottaa, ovat palvelut kyettävä nimeämään ja
täsmentämään eli palvelut on tuotteistettava.
Tuotteistaminen voidaan määritellä yksikön toiminnan jäsentämiseksi asiakkaan saamiksi
palvelukokonaisuuksiksi eli tuotteiksi. Tuotteistusprosessin yhteydessä määritellään myös yksikön
toimintaa ja palveluprosessia kuvaavat toiminnot. Tuotteistus tähtää palvelutuotannon hallintaan, jonka
kautta voidaan arvioida palvelujen kustannuksia, laatua ja tuloksia. Välitön hyöty perustuu siihen, että
tuotteistamisen avulla tehdään läpinäkyväksi kustannukset sekä toimintakäytännöt.
Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö synnyttää rakenteen, joka mahdollistaa muunkin kuin kunnan oman
toiminnan käyttämisen palvelutuotannossa. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan tavoitteena on parantaa
tehokkuutta ja asiakaslähtöisyyttä. Tilaaja-tuottaja-toimintatavan käyttö edellyttää tilaajalta vahvaa
asiantuntemusta tilaamiensa hyödykkeiden tai palveluiden tarpeesta sekä kykyä priorisoida tarpeita.
Toimintatapa myös kannustaa tuottajaa tehokkuuteen, mikä osaltaan ohjaa kustannuskehitystä
maltillisempaan suuntaan. Ollakseen kilpailukykyisiä tuottajien on vahvistettava osaamistaan.
Tilaajan ja tuottajan roolit sekä toimintaan liittyvä sopimusohjaus voidaan tiivistää seuraavasti
8
Tilaaja
Palvelun tilaaja päättää palvelujen sisällöstä, laajuudesta, laadusta sekä kustannuksista. Tilaajan tehtävänä
on mm.:
ratkaista tarvittavien palveluiden määrittelyn pohjalta ostettavat palvelut
hoitaa laadunvarmistuksen, arvioimalla palvelujen hinta- ja laatusuhdetta, suoritehintoja ja
todennäköistä vaikuttavuutta
laatia sopimuksia
seurata ja valvoa tuottajan toimintaa ja tarvittaessa puuttua siihen
vastata arvioinnin kehittämisestä
rahoittaa järjestelmä
Tuottaja
Palvelun tuottaja päättää, miten sovitut palvelut tuotetaan ja siten keskittyy selkeästi sovittujen palvelujen
tuotantoprosessien hallintaan. Tuottajan tehtävänä on mm.:
hankkia palvelun tuottamiseen tarvittavat tuotannontekijät (pääoma, työvoima, toimitilat) ja
päättää niiden toiminnasta
laatia tarjouksia ja solmia sopimuksia
seurata toiminnan tehokkuutta ja tuotantotaparatkaisujen hyötysuhteita
toimittaa sovitut palvelut tilaajalle
laatia oman talousarvion ja käyttösuunnitelman, laskuttaa tilaajaa sopimuksen mukaan
tuottamistaan palveluista sekä vastata sopimuksen ja talousarvion toteutumisesta
Informoida tilaajaa tuottajan kompetensseista ja uusista palveluista
Sopimusohjaus
Tilaaja-tuottaja-toimintatavassa palvelun tuottaa joko kunnan oma tai sen ulkopuolinen organisaatio.
Tilaajan ja tuottajan välistä toimintaa ohjataan sopimuksilla. Tuottaja vastaa palvelunsa laadusta tilaajalle.
Sopimuksessa tulee määritellä mm. seuraavat asiat:
tuotettavat palvelut
palvelujen sisältö- ja laatuvaatimukset
suoritemäärät
tuloksellisuuden kriteerit ja arviointitavat
sopimuserimielisyyksien ratkaisumekanismit
sanktiot sopimuksen noudattamatta jättämisestä
5.2.2
Rakentamisyksikön henkilöstösopimusten nykyaikaistaminen
Uuden tulosalueen perustaminen edellyttää myös henkilöstösopimusten tarkastelun. Rakentamisyksikössä
on käytössä raskas palkkausjärjestelmä, joka aiheuttaa ylimääräisiä hallinnollisia kustannuksia.
Palkkausjärjestelmän uusimisella ei kuitenkaan tarkoiteta, että henkilöstön ansiotasoa alennettaisiin, vaan
sitä yksinkertaistetaan. Tämä työ vaatii pitkäjänteistä suunnitteluyhteistyötä henkilöstöjärjestöjen kanssa.
9
5.2.3
Talousjärjestelmien muutostyö
Kirjanpidollinen taseyksikkö on liikelaitoksen tapaan kunnan kirjanpidossa tilikauden ajaksi eriytetty
yksikkö, jolla on omat rahatilit ja yhdystili kunnan keskuskassaa vastaan. Yksikölle on muodostettava oma
tase, jota kautta voidaan seurata rahavirtoja. Kirjanpidollisen taseyksikön tai liikelaitoksen perustaminen ja
sen talousjärjestelmien muutostyö on mittava työ, johon tulee varata vähintään puoli vuotta aikaa (vrt.
jätehuolto liikelaitoksesta taseyksiköksi 4 kk) ja taloudellisia resursseja. Porin kaupungin taloushallinnon
palveluntuottajana toimii KuntaPro Oy, jonka tulee varautua muutostyöhön. Talousjärjestelmien muutostyö
tehdään
projektina,
jossa
huomioidaan
kaikki
osa-alueet;
pääkirjanpito,
raportointi,
käyttöomaisuuskirjanpito, myyntireskontra, perintä, ostoreskontra, matkustuksenhallinta, maksuliikenne,
kassanhallinta ja palkkahallinto. Jokaiselle osa-alueelle tulee muutoksia, koska kaikki laskentatunnisteet ym.
järjestelmään liittyvät tunnistetiedostot muuttuvat. Projektin käynnistämiseen liittyvät perustamistyöt
voidaan määritellä seuraavasti;
1. Yksikön perustaminen järjestelmiin
- tilikartta, kustannuspaikat
- avaavat tiedot (tase)
2. Raportointi
- raporttipohjat
- käyttäjämääritykset
3. Käyttöomaisuuskirjanpito
- perustiedot
- käyttöomaisuuserät ja poistolaskenta
4. Myyntireskontra
- perustiedot
- laskutusliittymä
5. Ostoreskontra
- perustiedot
6. Ostolaskujen sähköinen sähköinen käsittely
- verkkolaskutilit ja PL- osoite
- liittymä
- käyttäjät ja määritykset (tarkastaja/hyväksyjä)
- hyväksymiskierto
7. Matkustuksen hallinta
- käyttäjät
- hyväksymiskierto
8. Maksuliikenne
- perustiedot
- maksuliikennesopimukset
- pankkiyhteydet
9. Kassanhallinta
- perustiedot
- määrittelyt ja raporttipohjat
- liittymät (ostoreskontra, myyntireskontra)
10
10. Palkkahallinto
- perustiedot
- määrittelyt ja raporttipohjat
Ennen talousjärjestelmien muutostyötä tulee tilaaja-tuottaja-malli olla rakennettu ja palkkausperusteet
määritelty.
5.3 Taseyksikkövaihe (vuodet 2018 – 2019)
Talousarvio vuodelle 2018 laaditaan keväällä 2017, jolloin pitää em. toimenpiteet olla tehty.
Talousjärjestelmien muutostyö tehdään vuoden 2017 aikana, jotta taseyksikkö voi aloittaa toimintansa
1.1.2018.
Keväällä 2019 analysoidaan tehtyjen muutosten tulokset ja vaikutukset ja tämän analyysin perusteella
tehdään päätös jatketaanko taseyksikkönä, puretaanko taseyksikkö, perustetaanko liikelaitos,
perustetaanko liikelaitosvaiheen jälkeen oma osakeyhtiö vai tehdäänkö liikkeenluovutuksia. Eri
vaihtoehtojen vertailutaulukko osa-alueittain on liitteessä 2.
Liikelaitoksen perustaminen ei vaikuta henkilöstön asemaan ja lähtökohtana on, että tulosaluevaiheessa
muutetut sopimukset säilyvät ennallaan.
5.3.1
Liikelaitoksen edellytykset
Kunnan kirjanpidollinen taseyksikkö ja liikelaitos ovat taloudenohjausmalleja, joissa rakentamisyksiköstä
muodostetaan kunnan kirjanpidossa oma, eriytetty yksikkö. Eriyttämisen tarkoituksena on seurata tarkoin
tuloja, menoja sekä varoja ja pääomia. Kirjanpidollisesti eriytetty yksikkö laatii erillistilinpäätöksen, joka tuo
sille tasejatkuvuuden. Liikelaitoksena toimivalle yksikölle osoitetaan kaupungin talousarviossa erillisasema,
joka korostaa toiminnan tulosvastuuta.
Liikelaitos perustetaan liiketoimintaa tai liiketaloudellisin perustein hoidettavaa tehtävää varten. Toiminnan
eriyttämisellä pyritään korostamaan nykyisen kuntalain 87 a §:n liiketoiminnallisuutta. Liikelaitoksen
tulojen tulee suunnittelukaudella kattaa toiminnan kustannukset. Pitkällä aikavälillä tulorahoituksella tulee
kattaa myös investoinnit. Toimintaa ei voi suunnitella siten, että talous muodostuu pitkällä aikavälillä tai
pysyvästi alijäämäiseksi. Erillistalousarvion ja -tilinpäätöksen avulla voidaan osoittaa, että liikelaitoksen
hinnoittelu vastaa kustannuksia ja hintoja voidaan verrata yhtiömuotoisen toiminnan kanssa.
Toimintamallilla pyritään tehostamaan liikelaitoksen toimintamahdollisuuksia sekä lisäämään palvelujen
kustannusvastaavuutta.
5.3.2
Osakeyhtiön edellytykset
Mahdollinen muutostyö yhtiöittämiselle tulee perustua käsitykseen, että yhtiön toiminnalla on taloudelliset
edellytykset ja organisaatio olisi eduksi toiminnalliselle ja taloudelliselle kokonaisuudelle. Kartoituksessa
tulisi käydä läpi yhtiöittämisen edut, haitat, riskit ja saavutettava kustannushyöty. Mikäli kaupunki ei usko
harjoittamansa toiminnan kilpailukykyyn ja tuottavuuden kasvuun, yhtiöittäminen etenkään markkinoille ei
ole strategisesti perusteltu ratkaisu. Pitää myös harkita, onko kuntatalouden näkökulmasta perusteltua
harjoittaa liiketoimintaa omassa organisaatiossa. Valtiontukien säätelyn vuoksi kunta ei voi pääsääntöisesti
11
antaa tukea kuntaomisteiselle yritykselle. Osakeyhtiö on vaihtoehto vain silloin, kun yhtiön toiminnalla on
taloudelliset edellytykset, ja katsotaan, että kaupungin on tarkoituksenmukaista harjoittaa liiketoimintaa
kilpaillulla toimialalla menemättä kilpailluille markkinoille.
5.3.3
Liikkeenluovutuksen edellytykset
Yhtiöittämistä toimivampi vaihtoehto voi olla myös toiminnan liikkeenluovutus, eritoten jos perustettavat
yhtiöt olisivat edelleen velvollisia noudattamaan julkista hankintalakia toimiessaan vapailla markkinoilla.
Liikkeenluovutus ei koskisi koko rakentamisyksikön toimintaa, vaan valittuja toimintoja. Liikkeenluovutus
edellyttää toimivia markkinoita ja niiden toimivuuden tutkimista ennen päätöksentekoa.
12
Liitteet
Liite 1. Muiden kaupunkien kokemuksia
Ohessa on muiden kaupunkien ratkaisuja. Tiedot perustuvat vierailuihin joita viime vuosien aikana tehty.
Osa tiedoista on jo epäilemättä vanhentuneita, mutta tietoja voidaan tarvittaessa tarkistaa.
Vantaa 14.11.14.
Omaa talonrakennusta ei Vantaalla ole ollut 1990-luvun alun jälkeen.
Varsinainen tilaaja-tuottaja malli on peruttu.
Korjausrakentaminen on annettu liikkeenluovutuksella ISS:lle 4 vuoden sopimuksella. Tämä koskee
n. 5 milj.€ töitä vuodessa ja 50 henkilön työpanosta.
Talonrakennuspuolella on pelkkää tilaamista
Vantaalla on NCC:n kanssa puitesopimus, jonka sisällä toteutetaan hankkeita joiden tyypilliset
kustannusarviot ovat välillä 100 000 € - 1 000 000 €. Tästä menettelystä on toistaiseksi hyviä
kokemuksia.
Vantaalla 75% puistoista ja kaduista hoidetaan omajohtoisesti.
Kuntatekniikan keskus on puhtaasti virasto. Tilaaja-tuottajamalli purettiin, koska se ei missään
vaiheessa alkanut toimimaan.
Periaatteena on, että oma väki työllistetään ensin. Päätös toteutettavista kohteista tehdään
tapauskohtaisesti. Pääsääntöisesti pienet ja hankalat kohteet toteutetaan omana työnä.
Helsinki Stara 12.2.14
Helsingin Stara (Stadin rakentajat) toimii omana virastonaan vuodesta 2009.
Staralla on 1600 työntekijää ja liikevaihto 240 milj.€.
Stara tuottaa lähes samoja rakennuksiin ja infraan liittyviä palveluja kuin TPK:n Rakentamisyksikkö.
Staran sisällä on TPK:n logistiikkayksikköä vastaavia toimintoja.
Kuopion kuntatekniikka 16.10.13
Toimii viidettä vuotta liikelaitoksena.
Liikelaitoksen palveluja ovat yhdyskuntarakentaminen; katujen, liikenneväylien, viheralueiden ja
liikuntapaikkojen kunnossa- ja puhtaanapito sekä sähköverkon asennus ja ylläpito.
Liikevaihto n. 30 milj.€ ja henkilöstöä n. 200.
Nykyisin toimii brändin Mestar-liikelaitos alla.
Katuinvestoinneista 40% tuotetaan omana työnä
Toimii ohuella organisaatiolla ja siksi yleiskuluvaatimus on saatu pidettyä alhaisena.
Kuopion kaupunki on tiukentanut otetta liikelaitoksesta ja toiminta on liukumassa takaisin kohti
virastomallia.
Liikelaitoksella on ongelmana, että omistaja ei ole linjannut suuntaa.
13
Liikelaitoksen sisällä pohditaan uutta strategiaa, mutta suuntaa ei ole valittu. Vaihtoehtoja
selvitetään parhaillaan esimerkiksi seudullinen malli tai yhtiöittäminen.
Toimitusjohtaja Seppo Hiekkalan mukaan osakeyhtiöön siirtymistä kannattaa miettiä liikelaitoksen
kautta.
Lahden seudun kuntatekniikka Oy 6.6.13
Vuonna 2009 perustettu seudullinen osakeyhtiö, jonka omistavat Lahden ja Orimattilan kaupungit
sekä Hollolan, Nastolan, Asikkalan kunnat.
Tekee kunnallistekniikan rakentamis- ja ylläpitopalveluita.
Liikevaihto n. 30 milj.€ ja henkilöstöä n. 170.
Noin 50 % liikevaihdosta tulee markkinaehtoisesta tuotannosta Lahden kaupungin alueella.
In-House asemaa pidetään tärkeänä.
Samalla vierailulla käsiteltiin LK Kiinteistöpalvelut Oy:n tilannetta
Perustettiin vuonna 1.9.2006 ja siihen siirtyi 150 henkilöä Lahden kaupungin eri yksiköistä.
Yhdistettiin kiinteistönhoito, siivous ja korjausrakentaminen omaksi yhtiöksi.
Yhtiön muodostamisen perusteena oli vaihtoehdon luominen yksityisille markkinoille.
Yhtiöittämisellä haettiin joustavampia mahdollisuuksia kehittää yhtiön palveluita ja toiminnan
tehokkuutta sekä aidompaa palvelutuottajaroolia tuotettaessa kaupungille kyseisiä palveluita.
Yhtiö perustettiin ilman viiden vuoden irtisanomissuojaa.
LK kiinteistötekniikan ja Lahden Talot Oy:n välillä oli viiden vuoden puitesopimus johon molemmat
osapuolet olivat sidottuja.
Täydellinen puitesopimus oli voimassa kolme vuotta, jonka jälkeen työt vapautettiin asteittain
kilpailutukseen.
Aluksi uusi yhtiö pärjäsi hyvin mutta kolmantena vuotena tulos lähti laskuun.
o 1. syy: väärin lasketut tarjoukset
o 2. syy: työsopimuksen lomaedut, sopimus vaihdettiin
Tuloksen laskettua selvitettiin LK Kiinteistötekniikan myyntiä halukkaille
Lopputuloksena 1.5.13 LK Kiinteistötekniikka myytiin ISS:lle
Palvelu oli laadukasta koko toiminnan ajan
Mitä opittiin?
o Omistajan tulee laatia perustamisvaiheessa suunnitelma tulevaisuudesta
o Yhtiöiden hallituksessa tulisi olla substanssiosaamista ja liiketoimintaosaamista
o Poliittiset valinnat neljän vuoden välein hankaloittavat asioiden etenemistä
o Kuntaomistajuuden määrittely on ongelmallista
Merkittävät asiat LK Kiinteistötekniikasta:
o Omistajuuden linjaus, pidetäänkö toiminta 10 vuoden päästä vai onko yhtiöittäminen vain
keino ulkoistaa toiminta.
o Viiden vuoden irtisanomissuoja osakeyhtiössä on myrkkyä. Työvoimavaltaisella alalla
henkilömäärän muutokset ovat ehdottomia.
o Perustettavan yhtiön ja tilaavan organisaation yhteistyö
o Ennen jakoa tilaaja ja tuottaja samaa organisaatiota
14
o
o
o
o
Kun jako tapahtui, niin molemmille osapuolille iski kateus toisesta organisaatiosta
Inhimilliset asiat ratkaisivat oleellisesti asioita
Vaatii yhteispeliä ja vähemmän kuvitelmaa
Yhtiön on oltava valitun aikajänteen jälkeen kannattava
Tampereen infra
Tampereen Infra perustettiin vuoden 2009 alussa yhdistämällä kolme kaupungin
liiketoimintayksikköä eli auto- ja konekeskus, katu- ja vihertuotanto sekä suunnittelupalvelut.
Yhdistämisen tavoitteeksi asetettiin projektimaisen työtavan kehittäminen sekä asiakkaita
kilpailukykyisesti palvelevan organisaation muodostaminen.
Liikelaitoksen kehittämistyö jatkui yhdistämisen jälkeen ja Tampereen Infran toiminta ja tulevaisuus
olivat selvitystyön kohteena vuonna 2010. Selvitystyön perusteella kaupunginvaltuusto päätti
joulukuussa 2010, että Tampereen Infran toimintaa kehitetään sisäisenä liikelaitoksena.
Asfalttiasema myytiin kilpailun kautta liikkeenluovutuksella, liikennevalotoiminta myytiin
Tampereen Vera Oy:lle liikkeenluovutuksella, kasvihuoneiden toiminnasta luovuttiin siirtymäajan
kuluessa sekä yhdyskuntasuunnittelu siirrettiin tilaajaryhmään.
Liikevaihto n. 60 milj.€. ja henkilöstöä 2014 oli 400.
Merkittävää on, että toiminnan alkaessa henkilöstöä oli n. 800. Henkilöstömäärä on vähentynyt
luonnollisen poistuman kautta. Lisäksi käytössä oli erillinen 100 henkilöä koskeva
uudelleensijoitusohjelma, jossa hyödynnettiin Tampereen kaupungin isot sisäiset työmarkkinat. Sen
lisäksi noin 100 henkilöä siirtyi liiketoimintakaupoilla ja muilla organisaatiomuutoksilla pois
liikelaitoksesta.
Poistunutta henkilöstömäärää ei ole kompensoitu ulkopuolisilla ostoilla, joten liikelaitoksen
tuottavuus on noussut merkittävästi.
15
Liite 2. Vaihtoehtoisten mallien vertailutaulukko
Tehokkuus, talous ja tuloksen käsittely
Tehokkuus
Talous
Tuloksen käsitteleminen ja
riskit
Bruttoyksikkö
Bruttoyksikkömalli sopii
toimintaan, jossa tulot ja menot
ovat ennalta tiedossa, eikä niihin
oleteta tulevan muutosta vuoden
aikana.
Talous on samassa
yhteydessä kunnan muun
kirjanpidon kanssa.
Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi
ohjata
epätarkoituksenmukaiseen
ylijäämän käyttöön tilikauden
aikana (mm. tilinpäätösostot).
Nettoyksikkö
Nettoyksikkömalli sopii
toimintaan, jossa joustavuutta
pienessä määrin voidaan hakea
kuluvan vuoden aikana esim.
tulorahoitusta kasvattamalla.
Talous on samassa
yhteydessä kunnan muun
kirjanpidon kanssa.
Ei tasejatkuvuutta. Tämä voi
ohjata
epätarkoituksenmukaiseen
ylijäämän käyttöön tilikauden
aikana (mm. tilinpäätösostot).
Taseyksikkö
Taseyksikkömalli sopii
toimintaan, jossa joustavuutta
voidaan hakea kuluvan vuoden
aikana esim. tulorahoitusta
kasvattamalla.
Taseyksikön
tuloslaskelma ja tase on
eriytetty kunnan muusta
kirjanpidosta.
Taseyksikkö laatii
vuosittain oman
tuloslaskelman, taseen ja
rahoituslaskelman.
Mahdollinen tilikauden
ylijäämä siirtyy automaattisesti
taseyksikön taseeseen. Mikäli
taseyksikkö tekee alijäämäisen
tuloksen, tulee se kattaa
kolmen vuoden kuluessa.
Liikelaitos
Liikelaitos pystyy toimimaan
tehokkaasti ja sen
reagointivalmius on nopeampi
kuin ns. perinteisillä yksiköillä.
Liikelaitos tekee oman
talousarvion, jonka
johtokunta hyväksyy.
Liikelaitoksen kirjanpito
on eriytetty muusta
kunnan kirjanpidosta.
Laatii myös oman
tilinpäätöksen.
Mahdollinen tilikauden
ylijäämä siirtyy automaattisesti
taseyksikön taseeseen. Mikäli
liikelaitos tekee alijäämäisen
tuloksen, tulee se kattaa
kolmen vuoden kuluessa.
Kannattavuusvaatimus.
Osakeyhtiö
Osakeyhtiö pystyy toimimaan
tehokkaasti ja sen
reagointivalmius
organisaatiomuutoksiin on
nopea.
Osakeyhtiö tekee oman
talousarvion.
Osakeyhtiön kirjanpito
on eriytetty
omistajakunnan
kirjanpidosta.
Kirjanpidolliset
velvoitteet tulevat
osakeyhtiölain kautta.
Osakeyhtiöllä on tasejatkuvuus
ja vastuu omasta pääomasta.
(kirjanpidollinen)
16
Henkilöstöpolitiikka, asiakasrajapinnat, toiminnan joustavuus
markkinoihin nähden
Henkilöstöpolitiikka
Asiakasrajapinnat
Bruttoyksikkö
Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan
kunnan muun henkilöstöpolitiikan
mukaisesti.
Bruttoyksikön
reagointikyky muuttuviin
asiakastarpeisiin hidas, jos
toiminnan muuttaminen
aiheuttaa muutostarvetta
resursseihin.
Talousarviossa sovittujen
tavoitteiden sisällä se voi
toteuttaa toimintaansa
talousarviossa
suunnitellulla tavalla.
Ei voida hyödyntää
mahdollista
markkinapotentiaalia.
Nettoyksikkö
Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan
kunnan muun henkilöstöpolitiikan
mukaisesti.
Nettoyksikkö pystyy
tarvittaessa reagoimaan
muuttuviin
asiakastarpeisiin, mikäli
muutos ei aiheuta
muutosta resursoinnin
osalta toimintakatteeseen.
Ei voida hyödyntää
mahdollista
markkinapotentiaalia.
Taseyksikkö
Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan
kunnan muun henkilöstöpolitiikan
mukaisesti.
Taseyksikkö pystyy
reagoimaan nopeasti
muuttuviin
asiakastarpeisiin, kunhan
muut tavoitteet tulevat
täytetyksi.
Ei voida hyödyntää
mahdollista
markkinapotentiaalia.
Liikelaitos
Henkilöstöpolitiikkaa toteutetaan
kunnan muun henkilöstöpolitiikan
mukaisesti.
Liikelaitos pystyy
reagoimaan nopeasti
muuttuviin
asiakastarpeisiin, kunhan
muut tavoitteet tulevat
täytetyksi.
Ei voida hyödyntää
mahdollista
markkinapotentiaalia. Mikäli
liikelaitos toimii
markkinoilla, se tulee
yhtiöittää.
Osakeyhtiö
Itsenäinen henkilöstöpolitiikka.
Strategiset henkilöstöpolitiikkaa
koskevat ohjeet konsernista.
Hallitus valitsee yhtiön
toimitusjohtajan konsernijaoston
myötävaikutuksella.
Osakeyhtiö pystyy
reagoimaan nopeasti
muuttuviin
asiakastarpeisiin.
Voidaan vapaasti hyödyntää
olemassa olevia
markkinoita.
(kirjanpidollinen)
Mahdollisuus toimia
markkinoilla
17
Sitovuus, päätöksenteko ja toiminnan ohjaus
Sitovuus
Päätöksenteko
Toiminnan ohjaus
Bruttoyksikkö
Bruttoyksikkö on sitova sekä
tulojen että menojen suhteen.
Vaatii ylitysluvan valtuustolta.
Johtosäännössä
määritellään vastaavat
viranhaltijat ja muut
mahdolliset toimielimet.
Tavoitteet asettaa
lautakunta ja valtuusto.
Toimintaa ohjataan
johtosäännön mukaisesti.
Nettoyksikkö
Nettoyksikkö on
toimintakatteeltaan tai
vuosikatteeltaan sitova yksikkö.
Johtosäännössä
määritellään vastaavat
viranhaltijat ja muut
mahdolliset toimielimet.
Tavoitteet asettaa
lautakunta ja valtuusto.
Toimintaa ohjataan
johtosäännön mukaisesti.
Taseyksikkö
Taseyksikkö on
toimintakatteeltaan tai
vuosikatteeltaan sitova yksikkö.
Johtosäännössä
määritellään vastaavat
viranhaltijat ja muut
mahdolliset toimielimet.
Tavoitteet asettaa
lautakunta ja valtuusto.
Toimintaa ohjataan
johtosäännön mukaisesti.
Liikelaitos
Valtuusto asettaa liikelaitokselle
sitovat tavoitteet.
Liikelaitos ei ole itsenäinen
oikeushenkilö. Hallinto
järjestetään johtosäännön
määräyksin.
Omistajapoliittiset
linjaukset määrittelee
valtuusto.
Tavoitteet asettaa
johtokunta ja valtuusto.
Toimintaa ohjataan
johtosäännön mukaisesti.
Osakeyhtiö
Valtuusto asettaa osakeyhtiölle
talousarvioon toiminnalliset ja
taloudelliset tavoitteet. Kunta
omistaa osakeyhtiöstä tietyn
osuuden, jonka perusteella sillä on
oikeus tiettyyn määräysvaltaan.
Osakeyhtiö on itsenäinen
oikeushenkilö.
Osakeyhtiöllä oma hallitus,
joka ohjaa
päätöksentekoa.
Osakeyhtiön hallitus.
Osakeyhtiön hallitus
valitaan vuosittain
yhtiökokouksen yhteydessä.
Toimintaa ohjataan
hallitustyöskentelyn kautta.
Hyvä hallinto- ja
johtamistapa,
omistajapoliittiset linjaukset
ja konserniohje.
(kirjanpidollinen)
18
Liite 3. Henkilöstön edustajan ja järjestöjen näkemys