kYSEEnAlAISTA - Osakesäästäjien Keskusliitto

VIISAS
RAHA
SIJOITTAJAn
taulukot
Osakkeet&
rahastot
s.32–37
7
Lehti suomalaiselle sijoittajalle
2014 Osakesäästäjien Keskusliitto •
Hinta 9,50 €
SLI:n Dominic Byrne:
Epävarmuus vetää
sijoittajaa puoleensa
Orionin T&K 100
miljoonaa vuodessa
”Tämä ei riitä
läpimurtoihin
maailmalla”
Netti pullollaan
sijoitusvinkkejä
Hae tietoa, mutta
ole tarkkana
Marina Vahtola kehottaa kauppaa katsomaan
muutoksessa tarkasti asiakasta ja ympäristöä
KYSEENALAISTA
KONSEPTISI
SIJOITUSLISTA top 5: ORAVA
KESKO
TELIASONERA
CAPMAN
SAMPO
AIKA ON
VIISASTA
RAHAA
31 prosenttia Viisas Raha -lehden lukijoista käyttää lehden
yhden numeron lukemiseen tunnista kahteen tuntiin.
Pari prosenttia jopa yli kaksi tuntia.
( Lukijatutkimus huhtikuu 2014 )
Tule mukaan ahkerien lukijoiden joukkoon. Liity Osakesäästäjien
Keskusliiton jäseneksi ja saat Viisaan Rahan, sekä paljon muita
viisaan rahan arvoisia jäsenetuja.
PÄÄKIRJOITUS
Reaalitalous ongelmissa
–markkinat vakaat
Pörssikurssit ovat näin alkusyksystä sahanneet lähinnä sivusuuntaan, mikä
kertoo odottavasta tunnelmasta markkinoilla. Pörssiyhtiöiden tulosparannusten
aikaansaanti pelkillä säästöohjelmilla alkaa olla loppuun kuljettu tie. Jotta osakekurssit
voisivat merkittävästi nousta, tulisi myös liikevaihtojen kääntyä kasvuun. Yhdysvalloissa
näin on jossain määrin käynytkin, mutta ei vielä Euroopassa eikä etenkään Suomessa.
Toisaalta markkinat ovat pysyneet ehkä yllättävänkin vakaina reaalitalouden ongelmat
huomioiden, joten siltä osin saamme ainakin toistaiseksi olla tyytyväisiä.
Suomen hallituksen tasa-arvo-ohjelman mukaan sukupuolten tasapuolisemman
edustuksen toteutumista pörssiyhtiöiden hallituksissa seurataan virkamiestyönä.
Tilastojen mukaan naisten osuus suomalaisten pörssiyhtiöiden hallituksissa on viimeisen
kuuden vuoden aikana (2008–2014) noussut 12 prosentista 23 prosenttiin.
Kehitys on ollut eurooppalaisessa mittapuussa erinomaista, mutta osuus on kuitenkin
vielä melko kaukana 40 prosentin tavoitearvosta, jota sovelletaan esimerkiksi valtioomisteisissa pörssiyhtiöissä. Mikäli katsotaan, ettei itsesääntelyllä ja pehmeällä
ohjauksella päästä tavoitteeseen kohtuullisessa aikataulussa, harkitaan myös
lainsäädännön keinoja kehityksen vauhdittamiseksi.
Yhtiön hallituksella on keskeinen rooli minkä tahansa yrityksen menestykselle.
Tästä syystä hallitusjäsenten valinnassa asetetaankin erityinen paino ehdokkaiden
osaamiselle ja kokemukselle – sukupuoleen katsomatta. Keskuskauppakamarin
laskelmien mukaan suomalaisten
Tilastojen mukaan naisten
pörssiyhtiöiden johtoryhmistä löytyy
osuus suomalaisten
riittävän liiketoimintajohtokokemuksen
pörssiyhtiöiden hallituksissa
omaavia naisjohtajia noin
on viimeisen kuuden
40. Asetettuun hallitusten
vuoden aikana noussut 12
sukupuolijakaumatavoitteeseen pääsyyn
prosentista 23 prosenttiin.
tarvitaan kuitenkin yli 200 uutta
naisjäsentä.
Vaikka sukupuolten tasa-arvon
edistäminen kaikissa yhteyksissä onkin tärkeä ja kannatettava kysymys, pitäisi ensin
miettiä miten saamme enemmän naisia vaativiin johtotehtäviin ja niitä edeltäviin
keskijohdon esimiestehtäviin. Ainoastaan sitä kautta voi pätevöityä toimimaan
pörssiyhtiöiden hallituksissa. Tästä syystä Osakesäästäjien Keskusliitto vastustaa
kaikenlaisia kiintiöitä kun puhutaan pörssiyhtiöiden hallitusvalinnoista.
Jäsenmäärämme kasvun myötä myös Viisas Raha on saanut lisää sivuja. Lehdessä
on nyt sivuja 44 aiemman 36:n sijasta ja toivomme että lehti palvelee nyt jäseniämme
entistäkin paremmin. Tässä numerossa on analysoitu myös ulkomaisia osakkeita,
kun analyytikko Pekka Aavikko on tutustunut luksustuotteita valmistavan LVMH:n
osakkeisiin. Lisäksi olemme mm. koonneet kattavan tietopaketin Orionin osakkeesta ja
lääketeollisuuden tilanteesta.
Mukavia lukuhetkiä!
Antti Lahtinen
päätoimittaja
VIISAS RAHA • Lehti suomalaiselle sijoittajalle
Julkaisija Osakesäästäjien Keskusliitto ry • Päätoimittaja Antti Lahtinen/[email protected] • Kustantaja ja toimitus Omnipress Oy
Toimituspäällikkö Olli Havu/[email protected] • Mediamyynti Suomen Tulosmarkkinointi Oy Toimitusjohtaja Pekka Hurme/
[email protected] • ISSN 1797-3503 • Osoitteet Osakesäästäjien Keskusliitto [email protected] • Jakelu ja levikki Lehden
perusjakelu on n. 16.500 kpl. Lisäksi tapauskohtaisesti 1.000 – 20.000 kpl:n erikoisjakeluja. • Paino Punamusta Oy, Joensuu
viisas raha 07/2014
3
sisältö
24–27
18–22
Varma osingonmaksaja
Lääkeyhtiö Orion laittaa
vuosittain noin 100 miljoonaa
euroa tuotekehitykseen.
Summa ei kuitenkaan riitä
maailman valloitukseen. Siksi
strategiaan kuuluu kumppanien
käyttö, kertoo toimitusjohtaja
Timo Lappalainen. Tällainen
vahva yhteistyökumppani
on mm. Bayer, jolla on
markkinoiden osaamista
globaalisti. Kumppanin kanssa
voi jakaa riskit, mutta tietysti
myös tuotot.
Kokonaan uusi kurssi
Kaupan toimiala, lentoyhtiöt, jne.
Sijoittaja miettii, miten käy sijoitusten,
kun kohdeyhtiön edessä on suunnan
muutos. Kokenut kaupan alan
johtaja Marina Vahtola kehottaa
kauppaa käymään läpi rohkeasti ja
ennakkoluulottomasti konseptinsa.
”Kaupan ongelmat ovat syvemmällä,
kuin verkkokaupan tulossa”, sanoo
Vahtola.
3 Pääkirjoitus
Ei kiintiöitä hallitusvalintoihin.
6-7 Markkinat
Uutiset, asuntojen hinnat, vuokrat, lainakorot. Viisasteleva raha.
8-9 Netti ja sijoittaja
Varo juoksemasta pelkkien vihjeiden perässä.
10-15 LVMH ja luksus
Miltä maistuisi sijoitus samppanjaan ja konjakkiin? Tunnettujen
luksusbrändien ranskalainen valmistaja LVMH tahkoaa liikevaihtoa yli 29 miljardia euroa, mutta
millainen sijoituskohde se on?
16-17 ETN tarjoaa hajautusta ja
riskejä
Vivutus voi moninkertaistaa
tuoton. Ja riskin.
4
viisas raha 07/2014
23 Kolumni
Timo Rothovius: Kurssit romahtavat, joskus.
24-27 Varma osingonmaksaja
Yhteistyökumppanit kuuluvat
Orionin strategiaan. Riskit ja voitot jaetaan, sanoo toimitusjohtaja Timo Lappalainen. Salkunhoitaja Heikki Urpelaista askarruttaa
osingonmaksukyky tulevaisuudessa.
28-29 Hallintarekisteri puhuttaa
Euroclear: Vähän perusteluja
rekisteröinnin laajentamiselle.
30-31 Asiantuntijat
Laura-Maria Lindström: Jäämistösuunnittelu kannattaa aloittaa
ajoissa.
Jari Saarhelo: OTC-lista houkuttelee.
32-33 Sijoituslista
Tuloskausi oli todella vaisu.
34-35 Rahastolista
Passiivinen sijoittaminen jyllää.
36-37 ETF
Rahastoissa jo noin 2 500
miljardia US dollaria.
10
LVMH -konserni
38-42 Osakesäästäjien
jäsensivut
Paikallisyhdistykset, tapahtumat.
43 Viimeinen sana
Jarmo Leppiniemi: Kovin on
viihteellistä sijoitusvihjeiden kieli.
30
Laura-Maria Lindström
viisas raha 07/2014
5
NETTI
Karaistu paremmaksi
sijoittajaksi
netin avulla
Tietoa saa verkosta nyt helposti, mutta
vihjeiden metsästyksen sijasta kannattaa
keskittyä oman tietämyksen kehittämiseen
Bob Shiller pitää perusteista lähtevää kurssia rahoitusmarkkinoista. Arvonmäärityksen matemaattista puolta voi myös harjoitella laajalla skaalalla. Kurssien
materiaaleja löytyy netistä niin
videoina kuin podcasteina,
joten opiskelu ei ole ajasta
tai paikasta kiinni.
Rahoituksen opiskelu netissä ei ole vain
videoiden passiivista katselua.
Ainakin Coursera tarjoaa
Teksti: PETRI RAUTIAINEN
N
etti on täynnä sijoitusvinkkejä ja huhupuheita. Vihjeiden
perässä säntäilyn sijaan kannattaa etsiä keinoja kehittyä sijoittajana. Siihen netti
antaa ilmaisia ja laadukkaita työkaluja.
Internet on suurimpia sijoittamisen kohtaamia mullistuksia. Nyt sijoitusta pohtivalle on tarjolla nopeammin, halvemmin
ja monipuolisemmin tietoa päätöksen
tueksi. Sijoittaja voi laajentaa helpommin
horisonttiaan kansainvälisiin tai vähemmän tunnettuihin arvopapereihin.
Nykyään sijoittajan ei tarvitse tyytyä
perinteisiin tiedonvälityskanaviin. Netin
blogeista löytyy eriäviä ja täydentäviä
näkökulmia yritysten ja ”vanhan median”
katsantokantoihin.
Se on markkinoita parantava ilmiö:
Gregory Saxtonin ja Ashley Ankerin
tutkimuksen mukaan yrityksen ahkera
seuranta laadukkaissa blogeissa on kaventanut sisäpiiriläisten tuottoja yrityksen
arvopapereilla. Blogit ovat siis keskimäärin parantaneet yritystä koskevan tiedon
leviämistä sijoittajille ja tehneet markkinoista reilummat.
Sijoittajan kannattaa kuitenkin olla
varovainen sijoitusvinkkien suhteen. Huh-
6
viisas raha 07/2014
tikuussa Fortune-lehden Stephen Gandel
julkaisi jutun, jossa hän paljasti osakepromoottoreiden julkaisseen lukuisilla eturivin nettisivustoilla (mm. Forbes.com ja
Seeking Alpha) halpisosakkeita kehuneita
juttuja. Jutuissa ei kerrottu niiden olleen
maksettuja mainoksia.
Kuvio kannattaa tuntea. Aggressiiviset markkinoijat pumppaavat huhuilla
ilmaa arvopaperin kurssiin, jotta nykyiset
omistajat voisivat dumpata omistuksensa
kalliilla. 80-luvulla sijoittajia vaanittiin
puhelimella, 90-luvulla sähköpostilla ja
nyt myös netin sivustoilla.
Yksi parhaista varotoimista on kysyä
itseltä: mikä on motivaatio vinkkien taustalla? Esiintyykö kirjoittaja nimellään,
ja voiko se tahriintua huonoista vihjeistä?
Hyödyllisiä
linkkejä
Rahoituksen kursseja:
https://www.coursera.org/
http://oyc.yale.edu/economics
https://www.khanacademy.org/
economics-finance-domain/corefinance
Excel ja perusteet:
http://excelexposure.com/
Rahoitus:
https://www.youtube.
com/watch?v=qeWOy4Q1n8&list=PL90E1F26C7B85E78F
Opi nobelisteilta
Ennen omien sijoitusten pohtimista kannattaa tutustua rahoituksen tieteelliseen
perustaan. Siihen netti tarjoaa upeat ja
ilmaiset mahdollisuudet.
Esimerkiksi Coursera-sivustolla
on tarjolla yhdysvaltalaisten huippuyliopistojen kursseja vapaan
sivistyksen vuoksi. Nobel-voittaja
Tilinpäätösmallinnus:
http://asimplemodel.com/
Portfoliomallinnus:
https://www.youtube.com/playlist?
list=PL5D4E2534D3EF0644
harjoituksia, keskustelufoorumeita ja mahdollisuuden kysellä kurssin vetäjiltä netin
välityksellä.
Opiskelu vaatii toki aikaa ja vaivaa. Helppoja sijoitusstrategioita ei opeteta, koska
niitä ei teoriassa pitäisi olla. Opiskelusta
voi kuitenkin saada kriittisen näkökannan
sijoittamiseen ja sen riskeihin. Matemaattisen arvonmäärityksen avulla voi laskea
erilaisten arvopaperien ”oikean” hinnan,
ainakin teoriassa. Klassiset arvotustavat
on hyvä tietää, koska lähes kaikki käyttävät niitä.
Rakenna omat mallit
Suurin osa netin sijoitusmielipiteistä on
joko kehuvia tai epäileviä. Erilaisia sijoitustuotteita markkinoidaan pääasiassa uusilla sijoitusmahdollisuuksilla ja näkemyksen ottamisella. Avoimeksi jää useimmin
kaikkein tärkein ja hankalimmin arvioitava
kysymys: kuinka arvokas sijoitus suunnilleen olisi euroissa tietyillä oletuksilla?
Sijoitusten tarkempi arviointi on vaativaa, vaikka huomioon ei ottaisi oikean
liike-elämän yllätyksiä. Laskelmissa pitäisi huomioida usean vuoden sijoitushorisontti ja muiden sijoitusvaihtoehtojen
tuotto-odotukset. Avuksi kannattaa ottaa
tuttu taulukkolaskennan työkalu: Excel tai
vastaava.
Taulukkolaskentaohjelman hyöty on laskemisen helpottamisessa. Exceliin kerralla rakennettuihin kaavoihin voi sijoittaa
uutta tietoa esimerkiksi tuoreista pörssikursseista tai käskeä ohjelman hakea ne
netistä. Erilaisten skenaarioiden vertailu
on helpompaa. Olennaisia arvottamiskaavoja löytyy valmiina.
Netti auttaa Excelin ja sijoittamisen
yhdistämisessä. Jos olet ummikko, tutustuminen kannattaa aloittaa esimerkiksi
ExcelExposure-sivustolta. Perusteet hallitessaan voi tutkia soveltamista tilinpäätösanalyysiin ja portfolio-mallinnukseen
vaikka Youtubesta. Useimmin tarjolla on
myös valmiita taulukoita. •
viisas raha 07/2014
7
MARKKINAT
NELIÖVUOKRAT
Eur/m2 Vapaarahoitteisten yksiöiden neliövuokrat, m2/€
24
22
Helsinki
20
Puolustusmenot
kasvavat yhä
Venäjällä
Venäjän talousministeriö on ennus-
Suomen
kuluttajien
luottamus laski
Kuluttajien luottamusta kuvaava Tilas-
tanut tämän vuoden talouskasvuksi
tokeskuksen indikaattori osoitti selvää
0,5 prosenttia ja ensi vuonna kasvu on
laskua.
prosentti. Kasvulukema on vähemmän
2,2, kun se aiemmin heinäkuussa oli 9,4
ennustetaan supistuvan tänä vuonna alle
ja kesäkuussa 8,7. Vuosi sitten elokuussa
kahdeksan prosenttia. Tuonnille ennuste-
lukema oli tasan viisi.
prosentin.
Inflaatio olisi ministeriön mukaan selvästi kovenemassa. Inflaatiovauhti olisi
tämän vuoden lopussa seitsemän ja ensi
vuoden lopussa 6,5 prosenttia.
Talousministeriö arvioi, että Venäjän
puolustusmenot kasvavat edelleen, kuten
16
Määräaikaistalletusten suosio on
14
jyrkästi vähentynyt, kertoo tuore Suo-
12
men Pankin tilasto. Kotitalouksien koko
10
talletuskanta oli 2014 heinäkuun lopussa
8
kaikkiaan 81,5 miljardia euroa.
Määräaikaistalletuksia niistä oli 14,4 mil-
Luottamusindikaattoriluku oli elokuussa
kun aiemmin arvioitiin. Venäjän tuonnin
taan kasvua ensi vuonna puolestaan noin
-0,5 mrd €
Lukemat perustuvat Tilastokeskuksen
lähes 20 miljardia euroa.
16
Kun markkinakorot ovat pysyneet alhai-
15
sina ovat muut sijoituskohteet nostaneet
14
suosiotaan, toteaa Suomen Pankki. Uusi-
13
en määräaikaistalletusten keskikorko oli
elokuun ensimmäisellä puoliskolla 1125
heinäkuussa 1,13 prosenttia.
12
11
Näkemykset kuluttajan omasta talou-
monena vuonna peräkkäin. Puolustusme-
desta ja kotitalouksien säästämismah-
not kasvavat lähes 11 prosenttiin kaikista
dollisuuksista pysyivät lähes entisellään.
valtion menoista ja niiden osuus brutto-
Elokuussa lainan ottamista pidettiin
kansantuotteesta on neljä prosenttia.
kannattavampana kuin kestotavaroiden
ostamista tai säästämistä.
Uuden asuntolainan todellinen
kokonaiskorko keskimäärin kuukausittain
%
2,50
8
Eur/m2 Vapaarahoitteisten kolmioiden neliövuokrat, m2/€
15
"Ja vielä parempi tilanne on
Valion vanukkailla. Ne ovat
nykyään Putinkia."
07 12 10 12 01 13 04 13 07 13 10 13 01 14 04 14 07 14
AL 3 kk
2Q 2012 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014
Eur/m2 Kaksioiden velattomat keskineliöhinnat, m2/€
5 000
Yksiöiden velattomat keskineliöhinnat, m2/€
6 000
Helsinki
5 000
Eur/m2 Kolmioiden velattomat keskineliöhinnat, m2/€
4 500
Helsinki
4 500
4 000
Espoo
4 000
Vantaa
3 000
Tampere
Turku
Oulu
2 000
mediaani
0
3 000
2 500
2 000
Turku
2 000
1 500
Oulu
1 500
3 000
500
0
2Q 2012 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 Q 2014 2Q 2014
4 000
Espoo
Tampere
Vantaa
Espoo
Vantaa
2 500
Tampere
Turku
mediaani
2Q 2012 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014
"He ovat jälkiviisaita."
"Hänhän on osoittanut olevansa valloittavampi persoona kuin uskottiinkaan."
@alex #tsemppiä
sijoittaja tsemppiä!"
•••••
Miten hyvä on työrauhatilanne ollut kesän aikana?
500
0
"Aika hyvä. Lakkoja ovat
ajatelleet eniten ulkomaiset
marjanpoimijat."
•••••
Marjanpoimijoiden yhdistys
aikoo kutsua Yhdysvaltojen
entisen ulkoministerin ja
mahdollisen tulevan presidentin kunniajäsenekseen.
"Yhdistyksen nimi on
Hilla ry."
Oulu
•••••
1 000
1 000
1 000
Helsinki
3 500
3 500
Miksi intiaanit ovat suosittuja oppaita?
8
AK 12 kk
NELIÖHINNAT
Eur/m2
•••••
Helsinki
Tampere
Turku
Oulu
10
9
0,00
"Muumiopappa ja meri."
Eivätkö suomalaiset muka
enää pidäkään Putinista?
Vantaa
Espoo
11
0,50
•••••
Tampere
Turku
Oulu
12
1,00
•••••
"Joo, pääministerin housut."
•••••
13
1,50
Kirkkoherra vieraili koulussa:
tiedättekös lapset, mitkä
pitenevät syksyllä?
2Q 2012 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014
14
2,00
Miten aiot henkilökohtaisesti
tukea EU:n pakotteita Venäjää vastaan?
"Syön joka päivä kuusi suomalaista kermaleivosta."
Valion Putin-juusto käy hyvin Mikä on Egyptin suosituin
kaupaksi täällä Suomessa.
lastenkirja?
9
Erityisesti elokuussa heikkenivät kulut-
Seppo Kaisla
Helsinki
Espoo
Vantaa
10
Suomessa asuvaa henkilöä.
työttömyydestä heinäkuuhun verrattuna.
2Q 2012 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014
Eur/m2 Vapaarahoitteisten kaksioiden neliövuokrat, m2/€
17
jardia euroa, kun summa oli 2012 lopussa
kuluttajabarometriin, jossa haastateltiin
tajien odotukset Suomen taloudesta ja
Espoo
Vantaa
Tampere
Turku
Oulu
18
VIISASTELEVA RAHA
mediaani
2Q 2012 3Q 2012 4Q 2012 1Q 2013 2Q 2013 3Q 2013 4Q 2013 1Q 2014 2Q 2014
Lähde: Suomen Pankki, koonnut Suomen Rahatieto
8
viisas raha 07/2014
viisas raha 07/2014
9
MARKKINAT
Sijoitusanalyysissä maailman
suurin luksustuotefirma
LVMH
Samppanjaa, kelloja, kosmetiikkaa, muotia –
maailman parhaita brändejä samassa yhtiössä
TEKSTI: PEKKA AAVIKKO KUVAT: LVHM
R
anskalainen LVMH -konserni tahkoaa 29 miljardin liikevaihtoa ja omistaa
tukun maailman tunnetuimpia luksusbrändejä.
Millainen se on sijoituskohteena?
Moët Chandon Louis Vuitton (LVMH),
on ranskalainen muoti- ja luksustuotteita valmistava yritys. LVMH:n brändeihin
kuuluvat muun muassa yhtiön nimessäkin mainitut Moët & Chandonin samppanjat, sekä Louis Vuittonin käsilaukut.
Yhtiö toimii maailmanlaajuisesti ja sen
pääkonttori on Pariisissa. Myymälöitä
LVMH:lla on Euroopassa 1300, Aasiassa 1000 ja Yhdysvalloissa yli 600. Muilla
alueilla on yhteensä noin 200 myymälää.
Yhtiön liikevaihto oli tilikaudella 2013 yli
29 miljardia euroa, mikä tekee siitä toimi-
alansa suurimman yrityksen. Sen osake
on listattu Pariisin pörssissä kaupankäyntitunnuksella MC.
Yhtiö koostuu lukuisista erillisistä yhtiöistä, jotka ovat fuusioituneet yhdeksi
konserniksi. Vanhin tytäryhtiö on 1593
perustettu viinitila Château d'Yquem. Sen
1800-luvulta olevat viinipullot ovat maailman kalleimpia valkoviinejä ja vaihtavat
omistajaa jopa yli sadantuhannen euron
hinnalla. Vuonna 1743 perustettu samppanjavalmistaja Moët & Chandon ja 1765
perustettu konjakkifirma Hennessy fuusioituivat 1971. Tämä alkoholijuomia valmistava yhtiö taas fuusioitui 1987 Louis
Vuittonin, 1854 perustetun muotitalon,
kanssa. Samalla syntyi LVMH-konserni.
Yhtiö ei erittele liikevaihtoa ja tulosta
brändeittäin, mutta muoti tuo yli puolet
konsernin liiketuloksesta ja Louis Vuittonin voi arvioida tuovan tästä merkittävän osan. Louis Vuitton on kasvanut
niin isoksi, ettei brändin kasvu voi jatkua yhtä voimakkaana tulevaisuudessa.
Konserni onkin pyrkinyt kasvamaan
ostamalla uusia brändejä, jotka ovat jo
laajalti tunnettuja tai joilla olisi potentiaalia kasvaa globaaleiksi. Viime vuosien
merkittävimpiä yritysostoja ovat olleet
kello- ja korufirma Bulgarin liittäminen
osaksi konsernia 2011 sekä 2013 toteutettu kašmirvillavaatteistaan tunnetun
Loro Pianan osto. Esimerkkejä pienemmistä yritysostoista ovat 2013 hankitut
milanolainen kahvilaketju Cova, karibialainen luksushotelli Hotel Saint Barth Isle
de France sekä osuus kenkäfirma Nicholas
Kirkwoodista. Yhtiö on ostanut myös ali-
»
”14 % - yhtiön
osingon vuotuinen
kasvu viiden
vuoden aikana
keskimäärin”
10
viisas raha 07/2014
viisas raha 07/2014
11
MARKKINAT
”63 % - yhtiön
pääjohtajan
perheen äänivalta
yhtiössä”
hankkijoitaan hallitakseen tuotantoketjua,
esimerkiksi 2011 kellokoneistoja valmistavan sveitsiläisen ArteCadin sekä enemmistöosuuden krokotiilinnahkaa toimittavasta
Heng Longista.
Yhtiön eri tuotekategorioiden liikevaihdot ja keskeisimmät brändit on listattu alla
olevassa taulukossa.
Edellisten lisäksi yhtiö omistaa myös
muun muassa superjahteja valmistavan
Royal Van Lent -yhtiön sekä yli viidenneksen Hermès-muotitalosta.
Historia ja eksklusiivisuus
luomassa brändimielikuvaa
Luksustuotteiden myymisessä keskeisiä
asioita ovat tuotteen brändi sekä jakeluverkko. Tuotteen mielikuvaan yhdistetään
usein korkea laatu, jonka tulee toki täyttää
kuluttajan toiveet, mutta ikoniseksi brändin
asema muodostuu usein pitkän historiansa
ansiosta.
12
viisas raha 07/2014
LVMH omistaa maailman parhaita brändejä, joiden mielikuvaa on rakennettu vuosikymmeniä tai jopa -satoja. Vahva brändimielikuva antaa yhtiölle mahdollisuuden nostaa
tuotteidensa hintoja ilman, että kysyntä laskee. Luksustuotteiden myyntihinta perustuu usein lähinnä asiakkaiden ostovoimaan.
Brändien asema luksusbrändeinä perustuu
pitkään historiaan, mikä hankaloittaa kilpailijoiden pyrkimyksiä myydä samppanjaa tai
käsilaukkuja. Samppanjan osalta kilpailua
rajoittavat myös määräykset, joiden mukaan
samppanjaksi saa kutsua vain tietyllä alueella valmistettuja viinejä. Kun kysyntä kas-
Tuotekategoria
Liikevaihto Brändit
(mrd €)
Alkoholijuomat
4,2Moët & Chandon, Dom Pérignon, Veuve
Clicquot, Krug, Ruinart, Hennessy, Belvedere
Muoti
9,9Louis Vuitton, Kenzo, Givenchy, Marc Jacobs,
Fendi, Donna Karan
Parfyymit ja
kosmetiikka
3,7Dior, Guerlain, Kenzo Parfums, Make Up Forever
Kellot ja korut
2,8TAG Heuer, Zenith, Hubolt, Bvlgari, De Beers
Vähittäismyynti
8,9DFS Galleria, Sephora, Le Bon Marché
vaa ja tuotanto on rajoitettua, myyntihintoja on helppo nostaa.
Monet yhtiön tuotemerkeistä ovat erittäin vanhoja. Château d'Yquem (1593) on
ikävertailussa aivan omassa luokassaan.
1700-luvulla perustettuja ovat samppanjamerkit Ruinart, Moët & Chandon,
Veuve Clicquot, korumerkki Chaumet ja
konjakkimerkki Hennessy. 1800-luvulla
on perustettu muun muassa kenkämerkki
Berluti ja kellomerkit TAG Heuer ja Zenith
sekä korufirma Bulgari. Nyt jo kulttimaineeseen noussut Hubolt-kellomerkki on
perustettu vasta 1980. Tätäkin uudempia
tuotemerkkejä ovat esimerkiksi Belvederevodka (1993) ja 10 Cane -rommi (2005).
Useat LVMH:n omistamista merkeistä
ovat alallaan maailman parhaita. Louis
Vuitton on yksi tunnetuimmista muotibrändeistä. Sen tuotteita myydään ainoastaan yrityksen omissa myymälöissä, jotka
sijaitsevat aina isojen kaupunkien kes-
keisillä paikoilla. Myymälöiden tuoman
näkyvyyden lisäksi yhtiö mainostaa tuotteitaan jatkuvasti. Näillä keinoilla yhtiön
tuotemerkki jää kuluttajien mieleen. Brändin tuomasta hinnoitteluvoimasta kertoo
se, ettei yhtiön myymälöissä ole koskaan
alennusmyyntejä.
Kosmetiikkaa
Kosmetiikkatuotteiden vähittäismyynti
Sephora-ketjun kautta luo tarjontaa muutaman kymmenen euron kertaostoksille.
Kosmetiikan myyntikate on yhtiön muiden luksustuotteiden tapaan erinomainen.
Esimerkiksi Diorin huulipuna maksaa jopa
kymmeniä euroja.
Kelloja
World Watch Report 2013 -tutkimuksen
mukaan luksuskelloissa Rolex, joka on yksityisen säätiön omistuksessa ja Omega, joka
on osa Sveitsin pörssissä listattua Swatch
Groupia, ovat omaa luokkaansa. Kolmantena nettihakujen perusteella tehdyssä listauksessa on niin ikään Sveitsin pörssissä
listattuun Richemont-konserniin kuuluva
Cartier. TAG Heuer on listalla neljäntenä
ja 15 netistä haetuimman joukossa ovat
LVMH:n kellobrändeistä myös Bulgari ja
Hubolt.
Samppanjaa
Kuohuviinien sokkotesteissä edullisetkin
juhlajuomat voivat pärjätä hyvin. Ostoskoriin päätyy kuitenkin usein samppanjaa
mielikuvien perusteella. LVMH:lla on laaja
brändiportfolio, joten sillä on tarjota tuotteita kaikissa hintakategorioissa. Monipuolinen tuotevalikoima myös tasaa kysynnän
vaihteluita. Moët on maailman myydyin
samppanja noin 25 prosentin markkinaosuudellaan. Toiseksi myydyin on konserniin kuuluva Veuve Clicquot. Yhdysvalloissa LVMH:n samppanjamerkkien markki-
»
viisas raha 07/2014
13
MARKKINAT
on yli 80 prosenttia. Ranskassa
» naosuus
myydyin samppanjamerkki on LVMH:n
omistama Mercier.
”Viinien ja
alkoholijuomien
myynnistä nyt jo
36 prosenttia tulee
Aasiasta.”
Kasvumahdollisuudet ja
riskit
597 10%
Konjakit ja muut
773 13%
Yhtiöllä on resurssit kehittää uusia tuotteita nykyisten merkkiennsä alle sekä
ostaa vakiintuneita brändejä, yhtiö on
lisäksi osoittanut pystyvänsä kasvamaan
kummallakin tavalla. Yhtiön maksama
hinta suhteessa Bulgarin sekä Loro Pianan käyttökatteeseen oli kuitenkin melko kova, joten kasvun hakeminen ei ole
tullut halvalla. Riskinä jatkossa ovatkin
liian kalliit yritysostot, jotka heikentäisivät yhtiön oman pääoman tuottoa.
Viinien ja alkoholijuomien myynnistä
nyt jo 36 prosenttia tulee Aasiasta, missä
tulotason nousu luo uusia luksustuotteiden kuluttajia. Hennessy on maailman
myydyin konjakki ja Moët maailman
myydyin samppanja, joten yhtiöllä on
hyvä tuotevalikoima uusien kuluttajien houkuttelemiseksi. Kiinassa brändit
ovat tärkeitä ja eurooppalainen luksus
on erityisen haluttua. Tähän kysyntään
LVMH:lla on tarjota paljon eri tuotteita.
Kasvu ei aina ole tasaista, esimerkiksi Kiinassa virkamiesten lahjontaa koskevien
säädösten tiukentaminen on heikentänyt
Hennssyn kysyntää.
Vahvojen merkkiensä ansiosta LVMH
pystyy nostamaan tuotteidensa hintoja.
Talouden taantumissa myös luksustuotteiden kysyntä voi laskea, mistä esimerkkinä ovat samppanjan myynnin paikalliset notkahdukset. Samppanja ei kuitenkaan ole koskaan mennyt pois muodista.
Yksi riski sijoittajan kannalta on yhtiön
keskittynyt päätösvalta. Yhtiön pääjohtaja perheineen omistaa lähes puolet osakkeista ja enemmistön äänivallasta.
väkevät alkoholijuomat
Vuonna 2013 LVMH maksoi 6,83 euron
liudennetusta osakekohtaisesta tuloksestaan osinkoa 3,1 euroa osaketta kohden.
viisas raha 07/2014
euroa) osuus
Samppanja ja muut viinit
Osakkeen arvostustaso
14
Liiketulos liiketoimintaryhmittäin
tilikaudella 2013
(milj.
Muoti- ja nahkatuotteet
3 140 52%
Parfyymit ja kosmetiikka
414
7%
Kellot ja korut
375
6%
Vähittäiskauppa
90115%
Muut ja vähennykset
-179
Yhteensä
6 021
Kirjoitushetkellä yhtiön kurssi on 130
euroa, joten osinkotuotto on noin 2,4
prosenttia. Hinnan suhde tulokseen (P/E)
on noin 19, joten osake ei ole erityisen
edullinen. Yhtiö on kuitenkin pystynyt
kasvamaan tuotekategorioita laajentamalla, nostamalla tuotteidensa hintoja,
avaamalla uusia myymälöitä sekä ostamalla uusia brändejä osaksi konsernin
tuotevalikoimaa.
Yhteenveto
LVMH omistaa maailman parhaita luksusbrändejä, joiden tuotteita sillä on tarjolla kaikissa hintaluokissa. Luksuksen
myyntihintaa voi nostaa tuotantokuluja
nopeammin, sillä hinta perustuu yleensä pääasiassa kuluttajien ostovoimaan ja
brändin haluttavuuteen. Tämä luo mahdollisuuden yhtiön osakekohtaisen tuloksen kasvulle myös tulevaisuudessa.
Kirjoittaja on analyytikko, joka julkaisee
myös omaa ulkomaille sijoittamista käsittelevää verkkopalvelua Rikastin.fi
Loro Piana tuli luksusperheeseen
viime vuonna
Loro Pianan perhe on jo 1800-luvun alusta käynyt villakauppaa Italiassa
ja vuonna 1924 he perustivat yhtiön, joka on nykyään maailman suurin
kašmirvillalangan ja -kankaiden valmistaja. Yhtiö on investoinut raaka-aineiden
tuotantoon: kašmirvillaa yhtiö hankkii Mongoliasta ja vikunjanvillaa tuottaakseen
yhtiö on ostanut laidunmaata Perusta. Merinovillaa yhtiö hankkii UudestaSeelannista sekä Australiasta.
Yhtiö kontrolloi villan keräämistä sekä sen kuljetusta Italiaan varmistaakseen
raaka-aineensa laadun. Mongoliassa yhtiöllä on laitos, jossa villa käydään läpi
mikroskoopeilla ja työntekijät poistavat pinseteillä kelpaamattomat kuidut ennen
erän lähettämistä yhtiön tehtaille Italiaan.
Yhtiö myy kankaita muillekin vaatevalmistajille, kuten arvostetulle italialaiselle
pukufirma Brionille. Kankaita myydään myös edullisemmille vaatevalmistajille,
kuten J. Crew'lle sekä Bloomingdalesille. Yhtiö suojelee brändiään siten, ettei
se salli edullisten valmistajien käyttää markkinoinnissaan Loro Pianan nimeä. J.
Crew on merkinnyt vaatteisiin käyttävänsä laadukasta Quaronan kylässä tehtyä
kašmirvillakangasta, mikä on saanut
Loro Pianan tarkentamaan vaatimuksiaan sen myymien kankaiden alkuperän
markkinoinnista.
Yhtiö on valmistanut omalla brändillään vaatteita 1980-luvulta lähtien.
Nykyisin yhtiöllä on yli sata omaa myymälää ja sen tuotteita myydään myös
jälleenmyyjien kautta. Yhtiö markkinoi tuotemerkkiään hienostuneiden
urheilulajien parissa: avomeripurjehdus, poolo sekä vintage-autokilpailut ovat
lajeja, joita yhtiö sponsoroi. Yhtiön vaatteet ovat luksushintaisia, esimerkiksi
vikunjanvillasta tehdyt takit maksavat yli 10 000 euroa.
viisas raha 07/2014
15
ETN
Kaupankäynti ETN:illä
Helsingin pörssissä 2014
ETN-sijoituksilla
voit hajauttaa ja suojautua
TEKSTI: TEEMU MÖRSKY, HANNA KIRK
E
TN-sijoituksilla voi hajauttaa sijoitussalkkua maantieteellisesti, toimialoittain sekä useaan eri omaisuusluokkaan. Lisäksi ne mahdollistavat salkun
suojaamisen markkinoiden laskiessa tai
allaolevan sijoituskohteen arvon laskusta
hyötymisen.
Helsingin pörssissä käydään osakkeiden lisäksi kauppaa myös muilla sijoitustuotteilla. Pörssissä voi sijoittaa kultaan,
öljyyn, sähköön tai vaikkapa Saksan DAXindeksiin sijoittamalla suomalaiseen, euromääräiseen arvopaperiin ETN-sijoituksen
kautta.
Kauppamäärät ETN:illä ovat olleet tasaisessa kasvussa yhä useamman sijoittajan
hyödyntäessä niiden tuomia mahdollisuuksia. ETN:iä on Helsingin pörssin listoilla tällä hetkellä jo yli 230 kappaletta. Hajautus
eri toimialoihin ja omaisuusluokkiin on
yksi tärkeimmistä asioista sijoitussalkkua
rakennettaessa, ja ETN:t soveltuvat hyvin
tähän tarkoitukseen. Lisäksi sijoittamista
voi kokeilla pienelläkin lähtösummalla.
”Sijoitussalkun hajauttaminen vähentää
riskejä ja ETN:t ovat tähän tarkoitukseen
mainioita työkaluja. Indeksisijoituksella
sijoittajan on mahdollista hajauttaa salkkuaan esimerkiksi kotimarkkinoilla yhden
sijoituksen avulla. Ulkomaistenkin indeksien ostaminen pörssin kautta on helppoa, koska tuotteilla on suomalainen liikkeeseenlaskija ja jatkuva markkinatakaus,
mikä tarkoittaa luotettavaa hinnanmuodostusta”, toteaa Helsingin pörssin toimitusjohtaja Lauri Rosendahl.
ETN-sijoitukset sopivat lähes kaikille
sijoittajille.
Nordnetin maajohtaja Niklas
Odenwall, miten osakesijoittajan kannat-
16
viisas raha 07/2014
taisi lähteä kokeilemaan ETN:ä ja millaiset
tuotteet soveltuvat parhaiten pitkäaikaisempiin sijoituksiin?
”Jos ETN:t eivät ole tuttuja, kannattaa
aloittaa pienehköllä sijoitettavalla summalla ja valita tuote, joka seuraa kohdeetuutta ilman vipukerrointa. Vipukertoimella varustetut ETN:t liikkuvat kohdeetuuttaan enemmän ja lopputulos ei aina
ole intuitiivinen. Jos kohde-etuuden arvo
ensin laskee ja sen jälkeen nousee esimerkiksi 10 prosentilla, sijoitus olisi tuottanut prosentin miinusta. Jos olisit omistanut kolminkertaisella vivulla varustettua
ETN:ää, joka sijoittaisi edellä mainittuun
kohde-etuuteen, sijoituksesi olisikin tuottanut yhdeksän prosenttia miinusta. Koska ETN-sijoitusten vipu tuloutetaan päi-
Vaihdetuimmat ETN:t
(tammi-kesäkuu 2014)
ETN-nimi Vaihto, EUR
BULL DAX X5 NF
13 421 370
BULL NOKIA X3 NF
8 304 654
BULL NOKIA X3 H
7 042 835
BULL OTE X3 NF
4 654 708
BULL KONE X3 NF
3 870 529
BULL NRE X3 NF
BULL NESTE X3 NF
DAX.RBS
BULL NOKIAX3 NF1
BULL OUTOK X2 NF
Lähde: NASDAQ OMX
3 454 313
3 134 073
2 352 538
1 912 599 1 678 363
vittäin, korkean vipukertoimen sijoitukset
eivät välttämättä sovellu pidempiaikaiseen
sijoitukseen. Lisäksi ETN:issä on vastapuoliriski. Vivuttamaton ETN, jonka kohdeetuutena on indeksi, voi olla hyvä valinta,
koska sen kautta saat heti hajautusta salkkuusi ja pääset sijoittamaan mm. Saksaan
(DAX), USA:han (Nasdaq100, S&P500) ja
Ruotsiin (OMXS30).”
Vipukertoimella varustetut ETN:t mahdollistavat lyhyemmän näkemyksen ottamisen, jolloin salkkuun voi saada lisätuottoa sekä laskevalla että nousevalla markkinalla. Suurin osa tällä hetkellä markkinoilla
olevista ETN:istä onkin vivutettuja.
Nordean Lassi Järvinen, minkälaiset ETN:t sopivat lyhyen näkemyksen ottamiseen ja mitä yksityissijoittajan
kannattaa vipusijoitusta tehdessään huomioida?
”Jos oma näkemys markkinoiden tai
osakkeen suunnasta on vahva, voi vivutetulla ETN:lla saada mahdollisuuden moninkertaiseen tuottoon. Toisaalta myös riski
on moninkertainen. Siksi sijoituksen aktiivinen seuraaminen on hyvin tärkeää. Sijoitettaessa kannattaa määritellä maksimitappio, jonka on valmis kantamaan ja asettaa
myös taso, jolla kotiuttaa mahdolliset voitot. Vivutettuja ETN:iä on saatavissa niin
lasku- kuin nousumarkkinoille. Esimerkiksi
2X vivutettu bull-ETN on sijoitus, joilla voi
hyödyntää näkemystä nousevista markkinoista. Sen arvo nousee kaksinkertaisesti
kohde-etuuteen (esimerkiksi osakeindeksi) verrattuna. Toisaalta kohde-etuuden
laskiessa myös tappio on kaksinkertainen
suoraan sijoitukseen verrattuna. Vivutetut
ETN-sijoitukset sopivat ensisijaisesti lyhytaikaisiksi sijoituksiksi.”
Listattuja Tuotteita:232 (kesäkuu)
Kohde-etuudet*: Osakkeet: Nokia, Cargotec, Nokian
Renkaat, KONE, Outotec, Fortum,
Stora Enso, Outokumpu, Orion, Metso,
Wärtsilä, UPM-Kymmene, Konecranes,
Neste Oil, Nordea Bank, Rautaruukki,
Sampo
Indeksit: DAX, Nordea NASDAQ OMX
Russia 15 Index NTR, OMX Helsinki 15,
OMX Helsinki 25,
Dow Jones Euro Stoxx 50 Index, S&P
500 (Standard & Poor, USA), Dow
Jones STOXX 600 Oil & Gas, Energy Index, Regional Index, Renewable Index, NASDAQ 100 Index, Base
Metals Index, OMX Stockholm 30, Dow
Jones STOXX 600 Basic Resources,
Dow Jones STOXX 600 Healthcare,
Dow Jones STOXX 600 Banks, Agricultural Index, Precious Metals Index,
Russia Trading System Index, Bovespa
Index, STOXX Europe 600 Technology
Raaka-aineet: Kulta, Hopea, Nikkeli,
Öljy (Brent Crude Oil), Vehnä, Kupari,
SHB Power
Valuutat: Ruotsin kruunu (EURSEK)
*kohde-etuudet, joilla on käyty kauppaa ajanjaksolla kesäkuu 2013 - Kesäkuu 2014
Mikä on ETN?
ETN (Exchange Traded Note) on pankin liikeeseenlaskema arvopaperi, jolla
käydään kauppaa
Helsingin pörssissä osakkeiden tapaan.
Kohde-etuus voi olla esim. osake, osakeindeksi,
raaka-aine tai valuutta
Miten ETN-tuotteen nimi muodostuu?
ETN-tuotteen nimestä ilmenee ETNtyyppi, kohde-etuus, vipukerroin sekä
liikkeeseenlaskija.
Alla kaksi esimerkkiä:
ETN-sijoittaminen mahdollistaa yksityissijoittajan pääsyn esimerkiksi raakaainemarkkinoille, joille on muuten vaikea
sijoittaa.
Jyrki Iisalo Handelsbankenista, miksi sijoitusta raaka-aineisiin kannattaa harkita ja miten ETN-sijoituksella pystyy hyödyntämään markkinanäkemystään
tehokkaasti?
”Raaka-aineiden hinnat liikkuvat tutkimusten mukaan usein eri tahtia osakkeiden
kanssa, joten niillä on hajautetussa sijoitussalkussa tuottoa tasaava merkitys. Sijoituksia valitessa ja niiden painoja määritellessä tulee huomioida, että ryhmään kuuluu
kovin erilaisia kohteita. Joidenkin hintaan
vaikuttavat talouden suhdanteet ja toisiin
taas ilmastotekijät, kuten kuivuus tai tulvat.
Osa voi jopa antaa suojaa poikkeusolosuh-
teita vastaan kuten kulta on usein tehnyt.
Raaka-aineisiin sijoittaminen on tullut
yksinkertaiseksi pörssinoteerattujen raaka-aineiden myötä. Sijoittajat voivat valita monen erilaisen sijoitusnäkemyksen
mukaisia raaka-aineita tai sijoituspaketteja
jopa kertoimin voimistettuna. Vivutettua
vaihtoehtoa harkittaessa kannattaa kuitenkin muistaa, että ne toimivat eri tavalla
kuin suorat sijoitukset ja sopivat lähinnä
lyhytaikaisten positioiden ottamiseen.
Esimerkiksi markkinoiden pysyessä lähes
paikallaan sijoitukset tuottavat tappiota,
kun taas selvän trendin aikana sijoitus voi
tuottaa jopa vipukerrointa paremmin.”
ETN-sijoituksen voi tehdä osakkeiden
tapaan ottamalla yhteyttä välittäjään tai
tekemällä kaupan palvelutarjoajan verkkopankin kautta.
Bull nokia x3 h
Bull = ETN-TYYPPI
nokia= KOHDE-ETUUS
x3 = VIPUKERROIN
h = LIIKKEESEENLASKIJA
Bull = tuottoa kohde-etuuden noustessa
h = HANDELSBANKEN
Vipukerroin
X2 Päivittäinen arvonkehitys on kaksinkertainen verrattuna kohde-etuuden
kehitykseen
X3 tai suurempi Vipukertoimen ollessa
suurempi sekä tuottomahdollisuus että
riski kasvavat
Bear dax x2 nf
Bear = ETN-TYYPPI
dax= KOHDE-ETUUS
x2 = VIPUKERROIN
nf = LIIKKEESEENLASKIJA
Bear = tuottoa kohde-etuuden laskiessa
nf = NORDEA
NASDAQ OMX Helsinki järjestää yksityissijoittajille maksuttoman Pörssin Avoimet Ovet –illan Pörssitalolla
2.9.2014 klo 16:30 alkaen. Tilaisuudessa
kerrotaan kattavasti myös ETN-sijoittamisesta. Lisätietoa tilaisuudesta www.
nasdaqomxnordic.com/tapahtumat/
avoimet-ovet-2014
viisas raha 07/2014
17
KAUPAN TILA
Hallitusammattilainen Marina Vahtola:
”Kaupan vaikeuksiin on lääkkeet,
Ruotsissa niitä jo käytetään”
Rohkeat
uudistajat
korjaavat potin
TEKSTI: HELENA RANTA-AHO KUVAT: TIMO PORTHAN
”Pelkästään yliopistolle tulleista
yhteydenotoista
voi päätellä, että
kaupanalalla on
nyt tosi kyseessä”,
sanoo hallitusammattilainen Marina
Vahtola.
18
viisas raha 07/2014
viisas raha 07/2014
19
KAUPAN TILA
»
V
erkkokauppa ei ole vähittäiskaupan ongelmien ydin.
Heikot asiakaslupaukset
ovat, sanoo vähittäiskaupan
konkari Marina Vahtola.
Vähittäiskaupasta kuuluu pelkkää huonoa: myynti putoaa, kannattavuus heikkenee, väkeä vähennetään ja tavarataloja
suljetaan.
Ilmeisiä selityksiä ovat Suomen talouden
taantuma ja verkkokaupan nopea kasvu. Se
on kotimaisille vähittäiskaupoille myrkkyä,
koska suomalaiset suosivat ulkomaisia verkkokauppoja. Vähittäiskaupan vaikeuksien
todelliset syyt ovat syvemmällä, väittää hallitusammattilainen Marina Vahtola:
”On totta, että ulkomainen kilpailu on
tullut vauhdilla Suomeen, mutta yritykset
eivät voi syyttää vaikeuksistaan ainoastaan
sitä. Menestyvän liiketoiminnan ydinasia
on vahva asiakaslupaus, minkä vuoksi oma
konsepti ja sen asiakaslupaus tulee kyseenalaistaa jatkuvasti. ”
Hän muistuttaa, että asiakaslupausten
merkitys nähtiin jo 90-luvulla, kun ruotsalaiset ja saksalaiset ketjut tulivat Suomeen.
Niitä ei pidetty vakavasti otettavina haastajina, mutta vahvojen asiakaslupaustensa
ansiosta niistä useimmat valtasivat Suomesta nopeasti vahvan jalansijan.
Vahtola puhuu kokemuksesta. Hän vastasi saksalaisen tavarataloketjun Bauhausin
lanseerauksesta ja kauppojen toiminnasta
Suomessa ja Virossa vuoden 2009 loppuun
asti. Sitä ennen hän oli vastannut muun
muassa Silja Linen vähittäiskaupasta sekä
laivojen uuden vähittäismyyntikonseptin
luomisesta. Nykyisin hän on hallitusammattilainen, jolla on luottamustehtäviä Suomen lisäksi Saksassa ja Ruotsissa. Tämän
vuoden alusta lähtien hän on myös toiminut Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun
markkinoinnin laitoksella executive in residence -tehtävässä.
20
viisas raha 07/2014
Tulevaisuus unohtuu
Jos yksi perimmäinen syy kaupanalan yritysten heikkouteen on asiakaslupausten
heikkous, toinen on Vahtolan mielestä
lyhytnäköisyys:
”Tutkimusten mukaan yrityksiä johdetaan meillä keskimäärin operatiivisesti. Talouden nykytila edellyttää kuitenkin
enemmän strategista ajattelua sekä tulevaisuuden visiointia.
Korjaamista on asenteissakin. Yritysten pitäisi oivaltaa, että asiakkaiden ja
ympäristön valpas seuraaminen on tärkeää. Tarvitaan halua toiminnan jatkuvaan
kehittämiseen ja rohkeutta muutosten
toteuttamiseen. Vahtolan mukaan Ruotsissa ollaan näissä asioissa Suomea edellä,
vaikka sielläkin vähittäiskauppiailla on vielä
paljon tekemistä verkkokaupan ja monikanavaisuuden kehittämisessä:
”Ruotsissa seurataan kulutus”On totta,
trendejä ja tutkitaan kuluttajien käyttäytymistä enemmän
että ulkomainen
kuin meillä. Siellä ollaan
kilpailu on tullut
myös avoimempia uusille
vauhdilla Suomeen,
ideoille ja kokeillaan rohmutta yritykset eivät voi
keammin uutta.”
syyttää vaikeuksistaan
Hän löytää kuitenkin rohainoastaan sitä.”
kaisevia esimerkkejä Suomestakin. Niihin kuuluu Marimekko:
”Marimekolla on rohkeaa asennetta, josta moni vähittäiskauppa voisi ottaa
mallia. Innovatiivista ajattelua löytyy myös
monista pienistä kaupanalan startup-yrityksistä”, Vahtola sanoo.
Stockmann hakee paraikaa uutta toimitusjohtajaa. Mikä merkitys on sillä, kuka
ottaa piikkipaikan?
”Ihmistähän kaikki on lopulta kiinni,
muttei kukaan pysty yksin toteuttamaan
muutosta. Johtaja ei voi onnistua, jos ei
saa organisaatiota hyväksymään muutosta
ja toteuttamaan sitä”, Vahtola vastaa.
Varainhoitaja uskoo
kivijalan vastaiskuun
S
tockmannin liikevaihto laskee
ja yhtiön tuloskunto on surkea.
Uusi strategia on työn alla. Toimitusjohtajan tehtäviä hoitaa väliaikaisesti hallituksenpuheenjohtaja. Stockmannin osakekurssi oli elokuun lopulla
pudonnut 12 viime kuukauden aikana
neljänneksellä.
Voisiko tällainen yhtiö olla edes periaatteessa kiinnostava sijoituskohde?
”Ilman muuta voisi. Epävarmuus
vetää meitä puoleensa, koska se tekee
tilaa markkinakonsensuksesta poikkeavilla näkemyksille”, sanoo Euroopan
suurimpiin varainhoitajiin kuuluvan
Standard Life Investmentsin (SLI) sijoitusjohtaja Dominic Byrne.
Hän kävi elokuun lopulla Suomessa
markkinoimassa SLI:n globaaleja osakerahastoja täkäläisille instituutioille.
Hän vastaa globaaleista rahastoista,
joissa ydinasia on muutos. Muutos voi
liittyä melkein mihin vaan: toimialaan,
kilpailutilanteeseen, teknologiaan, strategiaan, johdon vaihtumiseen tai yrityskauppaan. Olennaista on, että muutos
voi vaikuttaa merkittävästi potentiaalisen sijoituskohteen tulevaisuuden
näkymiin:
”Markkinat eivät hinnoittele tehokkaasti yrityksiä, joihin on tuloillaan tai
joissa on meneillään perustavaa laatua
oleva muutos”, Byrne perustelee.
Vähittäiskauppa ylittää riman mennen tullen. SLI:ssa uskotaan, että maail-
man eturivin vähittäiskauppiaat alkavat
pikku hiljaa olla valmiita vastaiskuun.
Ne ovat viime aikoina investoineet
ankarasti verkkokauppoihinsa ja käyttävät sieltä saamaansa tietoa hyväkseen
suunnitellessaan perinteisten myymälöidensä konsepteja ja valikoimia. Ne
hankkivat tietoa kuluttajien käyttäytymisestä myös ostamalla sitä kolmansilta
osapuolilta esimerkiksi luottokorttiyhtiöiltä.
Takamatka on kuitenkin pitkä. Jotta
perinteiset kauppiaat voisivat pärjätä,
niiden täytyy oppia käyttämään asiakastietoa liiketoimintansa tukena yhtä
notkeasti kuin Google ja Amazon:
”Vähittäiskaupanyritysten väliset
erot ovat näissä asioissa suuret. On vielä aikaista sanoa, mutta meistä näyttää
siltä, että esimerkiksi yhdysvaltalainen
Macy’s on näissä asioissa pitkällä. Sille
on koko ajan vähemmän tärkeää, käyvätkö asiakkaat ostoksilla myymälöissä
vai asioivatko he muita kanavia käyttäen”, Byrne sanoo.
Hän tiivistää vähittäiskaupan kohtalonkysymykset kolmeen tekijään: asiakkaan syvällisen tuntemiseen, ylivertaiseen logistiikkaan eli kykyyn hallita
tieto, raha- ja tavaravirtoja sekä sopivan
kokoiseen myymäläverkostoon. Sopiva
tarkoittaa useimmissa tapauksissa sitä,
että myymälöitä on nykyistä vähemmän, mutta ne kannattavat entistä
paremmin.
viisas raha 07/2014
21
»
KAUPAN TILA
KOLUMNI
Kirjoittaja on Osakesäästäjien Keskusliiton hallituksen puheenjohtaja
ja Vaasan yliopiston laskentatoimen ja rahoituksen professori.
TIMO
ROTHOVIUS
S&P 500 ennätykseen
S
Dominic Byrne seuraa tiimeineen maailmalaajuisesti 1 300
yhtiön kehitystä.
»
Lentoyhtiöt
mainettaan parempia
Byrne nostaa kiinnostavien sijoituskohteiden listalle myös muutaman lentoyhtiön.
Se on vähittäiskauppaakin villimpi veto.
Ovathan lentoyhtiöt monen sijoittajan,
muiden muassa Warren Buffettin, ikiaikaisia inhokkeja, joihin he eivät halua koskea
kepilläkään.
Byrne huomauttaa, että maailma on muuttunut. Viidessä vuodessa isojen lentoyhtiöiden lukumäärä on Yhdysvalloissa pudonnut
fuusioiden kautta kuudesta kolmeen: ”Nyt
näyttää siltä, että kolmikko yrittää kilpailla
pelkän hinnan sijasta myös palvelun tasolla.
Tämä on iso muutos, jonka uskomme johtavan parempaan kannattavuuteen ja parempiin kasvunäkymiin.”
Eniten hyötyvät todennäköisesti Deltan
22
viisas raha 07/2014
Airlinesin kaltaiset yriolennaisesti, koska Nokia ei enää
tykset, jotka hoitatarvitse muiden kehittämää
”Markkinat
teknologiaa omaan käytvat paljon Atlantin
eivät hinnoittele
töönsä, eikä yhtiön näin
ylittävää liikentehokkaasti yrityksiä,
ollen tarvitse ottaa omia
nettä. Tällä reitiljoihin on tuloillaan tai
lä kilpailu on fuutarpeitaan huomioon, kun
joissa on meneillään
sioiden ansiosta
se neuvottelee kännykkäperustavaa laatua
vähentynyt enivalmistajien kanssa lisensoleva muutos.”
ten, minkä vuoksi
sien myyntihinnoista.
myös hintojen voi
”Nokialla on nyt erinomaiodottaa nousevan
set mahdollisuudet tienata
patenttisalkullaan. Jos Nokian
eniten.
Finnairin Byrne kertoo
muun toiminnan kannattavuus pysyy
tuntevansa huonosti, eikä sen vuonykytasolla ja lisenssitulot kasvavat niin kuin
si sitä kommentoi. Sen sijaan hän kertoo uskomme, osakekurssi voi nousta kymmesijoittaneensa asiakkaidensa varoja Nokiaan neen euroon”, Byrne sanoo.
Hän on lyönyt vetoa myös Wärtsilän puoja Wärtsilään. Nokia muuttui kiinnostavaksi, kun kännykät oli myyty. Myynti kasvatti lesta. Perusteluna on markkinoiden virhearNokian patenttisalkun arvoa Byrnen silmissä vio yrityksen kasvupotentiaalista. •
&P 500 lienee maailman
seuratuin osakeindeksi. Sitä laskee amerikkalainen Standard & Poors -yhtiö
500 tärkeimmäksi katsomansa amerikkalaisen pörssiyrityksen osakkeiden
tuottojen painotettuna keskiarvona. Painoina käytetään yritysten markkina-arvoja, eli mitä suurempi yritys, sitä suurempi vaikutus sillä on indeksiin.
Jostain syystä on aina suuri uutinen, kun indeksi ylittää jonkin tasaluvun. Näin tapahtui nyt elokuun lopussa, kun S&P ylitti ensimmäisen kerran
historiassaan 2000 pisteen rajan.
Edelliset virstanpylväät saavutettiin teknokuplan myötävaikutuksella,
500 pistettä maaliskuussa 1995, 1000 pistettä helmikuussa 1998 ja 1500
pistettä maaliskuussa 2000. Viimeksi mainittuun päästiin uudestaan vuonna 2007, josta alkoikin finanssikriisin myötä uusi alamäki aina tasolle 800
seuraavana vuonna.
Indeksin nousu finanssikriisin pohjilta on ollut nopea ja jyrkkä, joidenkin
mielestä jopa liiankin jyrkkä. Toki 150 prosentin nousu kuudessa vuodessa
tuntuu huimalta, vaikkei se edellytäkään ”kuin” 17 prosentin vuosituottoa.
Toisaalta nousua edellisestä huipusta 2007 on vain kolmannes, eli viitisen
prosenttia vuosittain.
Indekseillä on kiva leikkiä tällä tavalla, mutta se, onko nousu ollut liian
nopeaa ja jyrkkää riippuu tietenkin siitä, mitä yrityksille ja ympäröivälle maailmalle on tapahtunut tässä välissä. Ja niin kuin hyvin tiedämme,
poikkeuksellisen paljon on taloudessa tapahtunut, sekä USA:ssa että maailmanlaajuisesti.
Suhteuttamalla yritysten osakekursseja niiden voittoihin (ns. PE-luku),
nähdään että Yhdysvalloissa osakemarkkinat ovat tällä hetkellä korkealle
arvostetut, siitäkin huolimatta että myös yritysten tulokset ovat historiallisen korkealla.
Esimerkiksi Nobelisti Robert Shillerin laskema CAPE (Cyclically Adjusted
Price Earnings, tunnusluvussa syklisyyden vaikutus yritysten kannattavuuteen poistettu) on tasolla 26, mikä on aiemmin saavutettu vain vuosina
1929, 2000 ja 2007. Moni tulkitsee asiaa niin että tätä tasoa seuraa jälleen
väistämättä romahdus, ei tosin Shiller itse.
Hänen mukaansa osakemarkkinoilla on edelleen järkevää olla mukana,
tosin allokaatiota voi halutessaan hieman pienentää, mutta oikeastaan mitään vaihtoehtoa ei
ole korkojen ollessa nollassa. Eli vaikka osakkeiden tuotto-odotus on tältä tasolta suhteellisen
matala, on se kuitenkin hyvä verrattuna vaihtoehtoisiin sijoituskohteisiin.
Eli vuonna 2008 rahansa osakkeisiin sijoittanut voi hyvinkin odottaa jopa yli kymmenen
prosentin vuosituottoa pitkällä tähtäimellä,
mutta tänään osakkeisiin sijoittava joutunee
tyytymään selvästi alempaan tuottoon. Toisaalta myös vuonna 2008 joukkovelkakirjoihin
sijoittanut pääsee niin ikään hyvään tuottoon
pitkällä tähtäimellä, mutta tänään joukkovelkakirjoihin sijoittava jää nuolemaan näppejään.
On erittäin todennäköistä, että kurssit taas
joskus romahtavat, se on markkinoiden luonnollista käyttäytymistä. Kukaan ei kuitenkaan
tiedä koska se tapahtuu, ja sitä ennen nousua
voi tulla paljonkin. Vuonna 2007 CAPE oli vain
hieman nykyistä korkeammalla, mutta vuonna 1929 se oli yli kolmenkymmenen ja vuonna
2000 peräti yli neljänkymmenen!
Monen mielestä nousuvaraa siis on edelleen.
Näin uskoo esimerkiksi Morgan Stanley, joka
syyskuun alussa ennusti S&P 500:n nousevan
vuosikymmenen loppuun mennessä peräti 3000
pisteeseen. Pankki perusteli näkemystään sillä, että Yhdysvaltain talous on vasta selvinnyt
lamasta ja kovin nousu on vielä edessäpäin.
Myyjien puheisiin kannattaa aina suhtautua terveellä epäluulolla. Osakemarkkinoiden
romahdus tapahtuu kuitenkin yleensä aina vasta talouden ylikuumenemisvaiheessa, mihin on
vielä reilusti matkaa. •
viisas raha 07/2014
23
ORION
Diplomi-insinööri Timo
Lappalainen on tehnyt
pitkän uran lääketeollisuudessa, ensin
Leiraksessa ja 1999
alkaen Orionissa, jolloin
hänet nimitettiin yhtiön
kehitysjohtajaksi. 2008
Timo Lappalainen aloitti
toimitusjohtajana.
Timo Lappalainen pitää Orionin näkymiä vahvoina
Omia lääkkeitä
yhteistyösopimuksiin
TEKSTI: Jukka Reinikainen KUVAT: TIMO PORTHAN
S
uomalaisten sijoittajien suosikki Orion on
kovan paikan edessä. Menestyäkseen yhtiön pitää olla riittävän iso peluri kansainvälisillä markkinoilla ja omistaa tarpeeksi
resursseja huippukalliiseen omien lääkkeiden kehitystyöhön. Orionilla on toimitusjohtaja Timo
Lappalaisen mukaan vastaus molempiin haasteisiin.
Orion on tuonut markkinoille useita alkuperäislääkkeitä. Kaikkiaan sillä on valikoimassa 400 tuotetta. Moni
tuntee särkylääke Buranan ja harvinaisen usea laskimotukosten ja veritulppien hoitoon tarkoitetun verenohennuslääke Marevanin. Orionin astman hoitoon valmistetut lääkkeet ovat brändejä. Orionin osuus Suomen
lääkemyynnistä on kolmannes.
Orionin viime vuosien lippulaiva ovat olleet Parkinsonin tautiin tarkoitetut brändätyt tuotteet. Patenttien umpeuduttua Yhdysvalloissa ne ovat saaneet kilpailijoiksi rinnakkaisvalmisteita ja myynti on hiipunut,
Yhdysvalloissa jopa 68 prosenttia, mutta Euroopan
markkina-alueilla vain viisi prosenttia. Japanissa myynti
kasvoi. Yhdysvalloissa Orionin lääkkeillä on geneerisiä
kilpailijoita. Parkinsonin tauti ja omat lääkkeet siihen
ovat kuitenkin Orionin merkittävin terapia-alue tuoden
viidesosan liikevaihdosta. Lääkepatentin juoksuaika on
20 vuotta, josta noin kymmenen vuotta vie lääkkeen
kehitystyö.
Bayer-sopimus
muuttaa suuntaa
Patenttiajan loppuminen sai kuitenkin monet sijoittajat
soittamaan hälytyskelloja Orionille ja osakekurssi otti
takapakkia. Kunnes kesäkuussa Orion julkisti globaalin
lääkejätin Bayerin kanssa tekemänsä yhteistyösopimuksen uuden eturauhassyövän hoitoon tarkoitetun lääkkeen kehittämisestä ja kaupallistamisesta. Orion paransi arviotaan yhtiön näkymistä, minkä jälkeen kurssi on
noussut. Yhtiö arvioi viimeisimmässä osavuosikatsauk-
24
viisas raha 07/2014
sessaan, että vuoden 2014 liikevaihto ja liikevoitto ovat
vuoden 2013 tasolla.
Heinäkuussa yhtiö vielä tiedotti, että sen kumppani
sveitsiläinen lääkejätti Novartis on saanut myyntiluvan
yhdelle Orionin brändätylle Parkinson-lääkkeelle Japanissa.Sijoittajan ja ulkopuolisten näkökulmasta Orionilla on ollut pitkä ”kuiva kausi”. Tuotekehitykseen on
laitettu paljon rahaa, mutta paljon mitään ei ole näkynyt
(siis ennen Bayer-sopimuksen ja viime jouluna Janssensopimuksen julkistamista). Syy on yksinkertaisesti se,
että lääkkeen kehitysvaihe kestää kauan, Timo Lappalainen sanoo.
Jo tutkimusvaihe vie vuosia. Sen jälkeen alkaa kolmivaiheinen kliinisten kokeiden kausi, joka niin ikään on
monen vuoden prosessi. Kakkosvaiheessa, kun aletaan
tehdä kokeita oikeilla potilailla, on otettu jo merkittävä
loikka muun muassa hankkeen arvon kannalta. Tällöin
kuvaan tulee usein mukaan yhteistyökumppani.
”Juuri tässä vaiheessa Bayer-sopimus tehtiin”, Lappalainen täsmentää.
Strategia perustuu
yhteistyösopimuksiin
Yhteistyösopimukset ovat Orionin strategia, toimitusjohtaja Lappalainen sanoo. Yhteistyökumppani tulee
jakamaan riskejä ja tietysti myös tuottoja. Orionin strategiaan yhteistyösopimukset tulivat aiempaa selkeämmin viime vuosikymmenellä.
”Bayerin brändiarvo kumppanina on kova. Se on maailman tunnetuimpia ja tunnustetuimpia lääkeyrityksiä.
Se on vahva kaupallistaja, joka panostaa paljon t & k-toimintaan. Bayer myös tuntee amerikkalaiset markkinoihin liittyvät mahdollisuudet ja riskit paremmin kuin me.
Orionilla on meneillään toinenkin yhteishanke, Alzheimerin tautia koskeva sopimus amerikkalaisen Johnson & Johnson -konserniin kuuluvan Janssenin kanssa.
viisas raha 07/2014
25
»
ORION
»
Liikevaihto liiketoiminnoittain %
Mustassa laatikoissa
useita hankkeita
Orion Diagnostica
Sopimusvalmistus 4% 6%
Orionilla on Lappalaisen mukaan useita
hankkeita ”mustassa laatikossa”, josta niitä
ammennetaan jatkokehitykseen. Etsitään
syitä, jotka mahdollisesti voivat estää lääkkeen. Haasteet ovat teknisiä ja biologisia;
lääke ei toimi toivotulla tavalla. Syyt lopettaa kehitystyö voivat myös olla kaupallisia,
kuten usein Euroopassa. Tuote on yhteiskunnan näkökulmasta liian kallis. Euroopassa on vahva trendi pitää lääkemenot kurissa.
Hintataso Euroopassa on usein alempi kuin
Yhdysvalloissa, Timo Lappalainen selvittää.
Lääkettä ei kannata Lappalaisen mielestä
kehittää ilman Yhdysvaltain markkinoita tai
sitten se kehitetään pelkästään amerikkalaisten käyttöön. Lääkemarkkinat eivät liioin ole
samat jokaisessa maassa. Joissakin Euroopan
maissa lääke voi olla korvattava, toisessa taas ei.
”Orionilla on aina partneri tutkimus- ja
kehitystyön loppuvaiheessa. Yhteistyösopimusten avulla voimme edistää useita kehityshankkeita yhtä aikaa”.
Orion itse panostaa t & k:hon vuodessa
noin 100 miljoonaa euroa ja henkilöitä tällä
sektorilla on 550. Jos Orionin ulkopuoliset
yritykset otetaan huomioon, määrän voi kolminkertaistaa. Orionin painopiste on syövän
Patenteista
paha lovi
B
ayer-sopimus on Orionille loistava
mahdollisuus, mutta se ei korvaa Parkinson-lääkkeiden patenttien umpeutumisesta aiheutuvaa lovea, sanoo Lähitapiolan terveydenhuoltoon erikoistunut salkunhoitaja Heikki Urpelainen
Minkälainen Orion on sijoituskohteena?
”Orion on erinomainen yhtiö ja mainio
osingonmaksaja. Pidän Orionia kuitenkin
hiukan kalliina ja nykyisen osingon ylläpitämistä tulevina vuosina hankalana. Orioniin
sijoittamista harkitsisin, jos pelkkä osinko-
26
viisas raha 07/2014
Fermion 6%
Eläinlääkkeet 7%
Alkuperäislääkkeet39%
Erityistuotteet
38%
ja aivosairauksien hoitojen kehittelyssä.
”Sata miljoonaa on paljon, mutta sillä
panostuksella ei kuitenkaan tänä päivänä
saada aikaan kansainvälisiä läpimurtoja. Siksi yhteistyösopimukset ovat tärkeitä. Uskon
vakaasti, että Orionin tulevaisuus on vahva.
Syklit ovat pitkiä, kaikki kestää vuosia mutta
yhtiö on hyvässä vedossa.”
Orionin alkuperäislääkkeistä sairaaloiden
teho-osastoilla käytetty tehohoitorauhoite
jatkoi vahvaa kasvua Euroopassa, sen sijaan
USA:ssa myytävän tehorauhoitteen kohdalla rojaltitulot laskivat. Geneerinen kilpailu
Yhdysvalloissa ei vielä ole alkanut.
”Orion hakee kasvua. Olemme kasvaneet
virta tästä päivästä pitkälle tulevaisuuteen
riittää tuotoksi.”
teen, joten jopa nykyosingon ylläpito voi olla
vaikeaa.”
Mitkä ovat liiketoiminnan näkymät?
”Liiketoimintaa arvioisin karkeasti kahdessa osassa. Vakaata tuottoa Suomesta ja lähialueilta tuovat varmasti jatkossakin patentittomat resepti- ja vapaakauppalääkkeet, kuten
Burana. Tällä alueella Orion on tehnyt ahkerasti töitä ja ohjannut uutta myyntiä pienistä
puroista. Myös pitkään jatkunut kustannuskuri on tukenut kassavirtaa. Uudet rinnakkaislääkkeet ovat Orionille mahdollisuus,
vaikka toisaalla leikkaavatkin tulosta. ”
”Patentilliset lääkkeet ovat äärimmäisen
kannattavia. Patenttien erääntymisen tuoma
kilpailu leikkaa myynnistä ja tuloksesta hyvän
siivun lähivuosina. Uudet tuotteet eivät näytä
korvaavan tätä lovea tuloksessa useaan vuo-
Miten osinko ja investoinnit
kehittyvät?
”Orion on erinomaisesti hoidettu ja velaton
yritys. Osinko ja vahva asema Suomessa tarjoavat syyn omistaa osaketta. Uudet patentilliset menestystuotteet ovat mielestäni optio
osingon päälle. Pidän Orionin osinkopolitiikkaa järkevänä, sillä kategorinen investoiminen patenttilääkkeiden tuotekehitykseen on
todella kallista ja riskillistä.”
”Orionin tapauksessa kannattaisin opportunismia tuotekehitykseen investoinneissa,
sillä Orionilla on hyvä näköalapaikka varsinkin osaavaan suomalaiseen terveydenhuoltoalaan. Suomesta löytyy myös terveydenhuollon innovaatioita, mutta välillä rahoitus tai
kaupallistaminen puuttuu. Tämä voi tarjota
mahdollisuuden, jolle osinkokin kannattaa
uhrata. Ymmärrän kyllä, että opportunistisen strategia on useimmille omistajille liian
epävarma.”
Minkälaisena näet uudet tuotteet ja
Bayer-sopimuksen?
”Orion on menestynyt tuotekehityksessä
hyvin. Orionin kehitteillä olevista lääkkeistä
lupaavin on tuote tietyntyyppisen eturauhassyövän hoitoon. Orionilla on sopimus tällä hoitoalalla vahvan lääkeyrityksen Bayerin
kanssa. Bayer kantaa valtaosan suurista tuotekehityskustannuksista ja Orion saa osuuden
myynnistä, jos tuote pääsee myyntiin.”
”Eturauhasyövän potentiaali on periaatteessa suuri. Sitä kuitenkin leikkaavat useat
nykyiset ja kehitteillä olevat kilpailijat. Bayer
markkinoita nopeammin. Isoja markkinaalueita meille ovat Englanti, Saksa, Italia ja
Espanja. Pohjoismaat ovat Orionin keihäänkärkialueita
”Venäjä on mahdollisuus. Isoa bisnestä
emme siellä nyt tee, mutta Venäjä panostaa
terveydenhuoltoon.”
Omaa valmistusta yhtiöllä ei ole ulkomailla. Kansainvälisen liiketoiminnan osuus on
kuitenkin 74 prosenttia liikevaihdosta. Suomessa Orion on markkinajohtaja. Suomi
myös on Orionin päämarkkina-alue.
Lääkejakelussa Orion liputtaa apteekkijärjestelmän puolesta. ”Apteekit ovat tehokas
kanava. Niissä on ammattilaisia, jotka osaavat antaa lääkeneuvontaa.”
Osinkoja
maksettu vakaasti
Onko Orion suomalaisen sijoittajan kannalta houkutteleva yritys? Kannattaako siihen
sijoittaa?
”Orion on perinteisesti ollut vahva osingonmaksaja. Osinkovirta on tärkeää pitkäaikaisen sijoituksen kannalta, ja se on tavoitteemme vastakin. Tottakai arvonnousukin
on olennaista. Hyvien osinkojen ansiosta
olemme saaneet sijoittajiksi sekä yksityisiä
henkilöitä että instituutioita.”
onneksi kantaa valtaosan riskistä. Tuote vaikuttaa lupaavalta.”
”Kansainvälisillä lääkemarkkinoilla yleinen trendi on ollut, että pienet alkuvaiheen
lääkeyritykset (biotech) synnyttävät oman erikoisalansa lääkeaihioita ja suuret lääkeyhtiöt
hoitavat loppuvaiheen kalliit ihmiskokeet ja
myöhemmin myynnin. Näin riskinkantokyky ja erikoisosaaminen tuotekehityksessä tai
myynnissä kohtaavat paremmin. Lääkeyhtiöt
myös myyvät ja ostavat eri vaiheen tuotteita
keskenään saadakseen riskien ja tuotteiden
puolesta optimaalisen tuotesalkun, joten
sopimuksissa onnistuminen on tärkeää liiketoiminnalle. Orionin Bayerin kanssa tehty
sopimus on tyypillinen, mutta Orion osinkoa
maksavana ja omia tuotteita kehittävänä keskikokoisena yrityksenä nykyään jo ilahduttava
poikkeus.” •
”Meillä ei ole tarvetta kerätä rahaa itsellemme enempää kuin tarvitsemme investointeihin. Terveysalaa ei rajoita kysynnän puute
vaan pikemminkin rahoitus. Lääketeollisuus
on kiinnostava hi-tech-ala, joka perustuu pitkäjänteiseen toimintaan ja jonka suhdannesykli on pitkä.”
Orion on investoinut viime vuosina vauhdikkaasti. Viime vuonna investoinnit nousivat lähes 80 miljoonaan ja tänä vuonna 60
miljoonaan. Investointeja on tehty kaikilla
toimipaikoilla: Espoossa, Hangossa, Turussa,
Oulussa ja salossa, jossa entinen kännykkätehdas on muutettu lääketehtaaksi.
Avainluvut
Liikevaihto milj. €
201220131-6/2014
980 1007522
Liikevoitto
1-6/2013
1-6/2014
135 153
Henkilöstö 20133519
T&K-kulut 2013102
”Orion on erinomaisesti hoidettu
velaton yritys”, Heikki Urpelainen
sanoo.
viisas raha 07/2014
27
EUROCLEAR
EU:n arvopaperikeskusasetus ei vaadi
hallintarekisteröinnin laajentamista
Valtiovarainministeriön työryhmä
on esittänyt arvopapereiden hallintarekisteröinnin laajentamista
Suomessa. Heinäkuun alussa mietintönsä luovuttaneen työryhmän
tehtävänä oli arvioida syksyllä
voimaan tulevan EU:n arvopaperikeskusasetuksen vaikutuksia
kansalliseen lainsäädäntöön. Työryhmän tulkinnan mukaan asetus
vaatii hallintarekisteröinnin laajentamista kotimaisiin osakkeenomistajiin. Euroclear Finland jätti työryhmän mietintöön eriävän
mielipiteensä.
M
ielestämme EU:n asetuksen
käyttäminen perusteluna on
erikoinen. Asetus ei vaadi hallintarekisteröinnin laajentamista Suomessa. Päinvastoin,
asetuksen tarkoituksena on nimenomaan
edistää sijoittajakohtaisten tilien käyttöä
EU:ssa, ei vähentää sitä. Finanssikriisin jälkeinen EU-sääntelykehitys näyttää tarjoavan hallintarekisteröinnin käytön laajentamiselle aiempaakin vähemmän perusteluja.
Mietinnöstä voi jäädä mielikuva, että
ilman hallintarekisteröintimahdollisuutta
suomalaiset sijoittajat jäävät ilman tärkeitä, mutta tarkemmin määrittelemättömiä
hyötyjä. Tosiasiassa malli sisältää useita
haittoja, joista tärkeimmät ovat osakkeiden säilyttäjäriski, omistusmuutosten ym.
yhtiötapahtumien toteuttamisen kallistuminen ja hidastuminen sekä sijoittajien
hallinnollisten osakasoikeuksien puuttuminen. Nykyisen suoran arvopaperiomistuksen mallin edut ovat sitä vastoin kiistattomat.
Mitä tarkoittaa
hallintarekisteröinti?
VM:n työryhmä esittää hallintarekisteröinnin laajentamista siten, että listayhtiöiden
osakasluetteloon voitaisiin merkitä myös
kotimaisten osakkeenomistajien sijasta
hallintarekisteröinnin hoitaja (käytännössä
säilyttäjäpankki). Nykyään vain ulkomais-
28
viisas raha 07/2014
ten osakkeenomistajien osakeomistukset
voidaan hallintarekisteröidä. Valmistelussa on jäänyt täysin huomioimatta että yksi
asetuksen tavoite on pyrkiä eroon hallintarekisteriin perustuvista pitkistä säilytysketjuista myös rajat ylittävän sijoitustoiminnan osalta.
Hallintarekisteröinnin tarve syntyy,
kun säilyttäjäpankki säilyttää useamman
sijoittajan arvopapereita samalla tilillä
arvopaperikeskuksessa. Tällaisessa yhteistilisäilytyksessä arvopaperikeskuksella ei
ole tietoa oikeasta omistajasta, koska keskuksessa pidettävällä tilillä on vain säilyttäjäpankin yksilöintitiedot. Tämän vuoksi
hallintarekisteröinnin laajentamisella olisi
merkittäviä vaikutuksia myös omistusten
julkisuuteen.
Nykymalli mahdollistaa
pankkien kilpailuttamisen
Suomalaisten pörssiomistuksia on yli 20
vuotta säilytetty sijoittajien omilla, henkilökohtaisilla arvo-osuustileillä. Kansallisessa arvopaperikeskuksessa on nykyisin
yli 1,3 miljoonaa kotimaisten sijoittajien
nimissä olevaa tiliä. Käytäntöä kutsutaan
suoran omistuksen malliksi.
Yhtiöiden osakasluettelot päivitetään
suoraan arvo-osuustilitietojen perusteella. Omistusmuutoksia on vuosittain useita miljoonia. Sijoittajan kannalta suoran
omistuksen malli on ainoa, jossa hänellä
on aito mahdollisuus kilpailuttaa säilyttäjäpankkeja arvopaperisäilytysten osalta.
Omistaja voi siirtää arvo-osuusjärjestelmässä olevan arvo-osuustilin omistuksineen yksinkertaisesti ilmoittamalla siitä
uuteen pankkiin. Tämä on mahdollista
vain, koska arvo-osuus tili on sijoittajan
oma, henkilökohtainen tili. Viime vuonna
18 000 arvo-osuustiliä säilytyksineen siirrettiin uuden pankin operoitavaksi.
Yhteiskunta hyötyy
nykymallin avoimuudesta
Suomen arvo-osuusjärjestelmän ja yhtiölainsäädännön lähtökohtina ovat omistustietojen ajantasaisuus ja avoimuus. Tämä
edistää reaaliaikaista taloutta ja yhteiskunnan etuja laajemminkin: esimerkiksi yhtiötapahtumat (mm. osingonjaot, merkinnät,
splitit) ja osakasoikeudet ovat toteutettavissa tehokkaasti, sisäpiirirekisterijärjestelmä on automatisoitu ja eri viranomaiset
saavat omistustiedot suoraan arvopaperikeskuksesta.
Toisin kuin usein virheellisesti väitetään,
suomalaisten osakkeiden kaupankäyntikulut ovat suomalaisille sijoittajille myös
huomattavasti edullisemmat kuin hallintarekisteröintimallia käyttäville kansainvälisille sijoittajille. Mitä enemmän toimijoita
arvopapereiden moniportaisessa säilytysketjussa on mukana, sitä enemmän kustannuksia siitä aiheutuu.
G8- ja G20-maat linjasivat kesällä 2013,
että yhtiöiden pitäisi tietää todelliset omistajansa. Tätä tavoitetta edistetään jo useammalla EU-sääntelyhankkeella. Työryhmän mietinnössä on todettu EU:n arvopaperikeskusasetukseen viitaten, että ”arvopaperikeskuksilla on jatkossakin vähintään
päiväkohtaiset tiedot arvopaperitilien haltijoista arvopaperikeskuksissa pidettyjen
tilien tasolta”. Hallintarekisteröidyistä säilytysketjuista tietojen saanti on kuitenkin
nähty käytännössä mahdottomaksi ja VM:n
työryhmäkin on todennut omistajatietokyselyjen tulevan ”näillä näkymin kohtuuttoman kalliiksi isoille liikkeeseenlaskijoille”.
Raportin esityksen mukaan hallintarekisteröidyn osakkeenomistajan olisi
varmistettava neljä kertaa vuodessa, että
hänen omistajatietonsa on toimitettu julkiseen rekisteriin. Sijoittajan pitäisi siis
muistaa katsoa takautuvasti , oliko hänellä
satunnaisesti valittuina päivinä eri yhtiöiden osakkeita omistuksessaan. Rekisterin
ylläpitäjä olisi jatkossa Patentti- ja rekisterihallitus. Nykymalliin verrattuna osakeomistusten avoimuus ja tiedon laatu kärsisi
merkittävän takaiskun.
Hallintarekisterinriskit
sijoittajalle
EU-komissio on arvioinut hallintarekisteröityihin yhteistileihin perustuvan toi-
minnan olevan monimutkaista ja läpinäkymätöntä, minkä lisäksi siihen liittyy säilyttäjäriski. Lehman Brothersin konkurssi
lienee tunnetuin esimerkki, jossa sijoittajat
kärsivät merkittäviä tappioita pankin säilyttäjäriskin realisoiduttua.
Huomionarvoista on, että arvo-osuustilien ylläpitämiseen liittyy arvopaperikeskuksen ja tilinhoitajan ankara vastuu. Tämän
vuoksi sijoittajalle koitunut vahinko korvataan sijoittajalle riippumatta siitä, menettelikö arvopaperikeskus tai tilinhoitaja huolimattomasti vai ei, minkä lisäksi sijoittajalla
ei ole todistustaakkaa. Korvausvastuu on
niin selvä, että sijoittajan tarvitsee tuskin
turvautua oikeudenkäyntiin korvauksia
saadakseen.
Sijoittajalla on aina omistusoikeus arvopaperikeskuksen arvo-osuustileillä oleviin
arvopapereihin. Hallintarekisterin takana
olevan arvopaperitilin osalta sijoittajalla
on vain tilioikeus. Näin ollen sijoittajalla ei
ole osakeyhtiölain mukaisia hallinnollisia
oikeuksia. Sijoittaja voi saada omistuksen-
sa merkittyä tilapäisesti osakasluetteloon
ainoastaan yhtiökokouksen täsmäytyspäivänä, mutta tämä vaatii häneltä erillisen
ilmoituksen pankkiin tiettyyn aikarajaan
mennessä. Lisäksi varallisuuspitoisten
oikeuksien toteuttamisessa on viiveitä,
esimerkiksi osingonmaksun prosessointi
ketjusta vie aikaa ja aiheuttaa lisäkuluja.
Mietinnön perustelutontuvat
Työryhmän ehdotus ajaa hallintarekisteröinnin laajentamista EU:n arvopaperikeskusasetuksen perusteella on erikoinen.
Asetuksen tarkoituksena on nimenomaan
edistää sijoittajakohtaisten tilien käyttöä
EU:ssa. Asetusta on haluttu käyttää ”EUpakko” -tyyppisenä perusteluna, jotta asia
etenisi kansallisesti ilman kattavaa poliittista harkintaa ja vaihtoehtojen arviointia.
Mietinnön perustelut sisältävät sijoittajakohtaisten tilien ja kilpailun lisäämisen
välistä vastakkainasettelua, vaikka ristiriitaa ei ole. Perustelut ovat ymmärrettävissä
vain sitä taustaa vasten, että työryhmän
Osakesäästäjien kysely:
Läpinäkyvyys on tärkeintä
EU:n arvopaperikeskusasetus on astumassa voimaan syksyllä 2014. Ministeri
Jan Vapaavuori asetti keväällä työryhmän
pohtimaan miten uusi asetus tulisi ottaa
huomioon Suomen lainsäädännössä. Osana tätä pohdintaa on ehdotettu osakkeiden hallintarekisteröinnin laajentamista
kotimaisiin omistajiin. Osakesäästäjien
Keskusliitto halusi kuulla jäsentensä mielipiteitä hallintarekisteröinnistä ja toteutti asiaa käsittelevän jäsenkyselyn kesällä
2014. Kyselyyn vastasi 379 jäsentä.
Vastaajista 87,1 % oli sitä mieltä, että
omistustietojen julkisuudesta pitää huolehtia jatkossakin. Vastaavasti 73,5 % ei
haluaisi sallia hallintarekisterin käyttöä
kotimaisille sijoittajille. Ainoastaan 15,6 %
kannatti hallintarekisteriä ja loppujen kanta oli epävarma. Jos Suomessa sallittaisiin
hallintarekisterin käyttö, vain 14,5 % vastaajista olisi kiinnostunut käyttämään sitä.
Yleisesti nykyistä suoran omistuksen mallia
pidettiin ylivoimaisesti parempana selkeyden, tehokkuuden ja turvallisuuden osal-
keskeisin tavoite on ollut asetuksen sisällöstä ja työryhmän mandaatista huolimatta jo vuosia vireillä olleen hallintarekisterin
laajennuksen vieminen loppuun.
Hallintarekisterin laajentamiselle ei ole
aiemminkaan löytynyt mainittavia taloudellisia perusteluja edes silloin, kun arvioiden ulkopuolelle on rajattu siitä aiheutuvat lisäkustannukset ja suoran omistuksen
mallin hyödyt.
Finanssikriisin jälkeisen EU-sääntelykehityksen myötä hallintarekisteröinnin käytön laajentamiselle näyttää olevan aiempaakin vähemmän perusteluja. Suomessa
on saavutettu useita tärkeitä tavoitteita,
joihin muualla EU:ssa vasta pyritään. Suomalaiset käyvät arvopaperikauppaa ilman
säilyttäjäriskiä ja alhaisin kustannuksin
samalla, kun yhtiöiden omistajatiedot päivittyvät ajantasaisesti.
Jorma Yli-Jaakkola,
Head of Nordic Legal & Public Affairs,
Euroclear Finland & Euroclear Sweden
Jos Suomessa sallittaisiin
hallintarekistereiden käyttö, olisitko
kiinnostunut käyttämään sellaista?
Osallistujamäärä 378
Kyllä
ta. Myös omistajaoikeuksien käytön osalta
14,29%
Ei
osaa
suora omistusmalli nähtiin paremmaksi.
sanoa
Myös sanallisissa kommenteissa pidet22,22%
tiin suoraa ja läpinäkyvää säilytysmallia
parhaana. Osa vastaajista toivoi tasapuoEi
lisuuden ja avoimuuden nimissä ulko63,49%
maisiakin sijoittajia pois hallintarekisterien suojista. Moni esitti huolensa siitä, että
hallintarekisteri mahdollistaa omistusten
piilottelua ja veronkiertoa. Osa vastaajista
uskoi hallintarekisterin saattavan alentaa
Tulisiko Suomessa sallia hallintasijoittajan kustannuksia kilpailun lisäänrekistereiden käyttö kotimaisille sijoittajille?
tyessä, mutta toisaalta osa oli sitä mieltä, Osallistujamäärä 378
että säilytysrakenteen monimutkaistuessa
kulutkin kasvavat.
Ei osaa
Kyllä
sanoa
Osakesäästäjien Keskusliitto on antanut
15,61%
10,85%
elokuussa Valtiovarainministeriölle lausuntonsa asiasta. Tiivistetty versio lausunnosta
on esitetty julkilausuman muodossa muun
muassa Osakesäästäjien kotisivuilla. OsaEi
kesäästäjien Keskusliitolla on ollut edusta73,54%
jansa myös valmistelutyöhön osallistuvassa
seurantaryhmässä ja tulemme seuraamaan
tilanteen kehitystä jatkossakin. •
viisas raha 07/2014
29
ASIANTUNTIJA
Jäämistösuunnittelu
on hyvä aloittaa ajoissa
H
armillisen usein törmää tilanteisiin,
joissa perimykseen liittyvät kysymykset tulevat esille vasta siinä
vaiheessa, kun joku lähiomainen on kuollut ja hänen omaisuutensa tulee jaettavaksi. Joskus perittävään omaisuuteen sisältyy
yritys tai maatila, jonka tulevaisuutta ei ole
lainkaan pohdittu, ennen kuin se on siirtymässä seuraaville sukupolville. Tällaisissa
tilanteissa nousee esiin monenlaisia kysymyksiä: kuka ottaa yrityksen tai maatilan
hoitaakseen, miten jaettavan omaisuuden
omistus saadaan järjestettyä tarkoituksenmukaisella tavalla jne.
Perinnönjaoissa on omat haasteensa,
ja usein onkin hankalaa päästä kaikkien
osapuolten kannalta toivottuun lopputulokseen. Valitettavan usein perinnönjako
aiheuttaakin ikäviä riitoja perillisten välillä. Tästä syystä kannattaa pitää mielessä,
Suomessa perintöverotus
on varsin korkealla tasolla
verrattuna muihin Euroopan
maihin. Siten myös
perintöverosuunnittelu on
tarkoituksenmukaista aloittaa
mahdollisimman varhaisessa
vaiheessa.
että vain ajankohta on auki, tapahtuma ei.
Siksi jäämistösuunnittelu on hyvä aloittaa
mahdollisimman aikaisessa vaiheessa.
Jäämistösuunnittelulla tarkoitetaan toimia, joilla perinnönjättäjän tarkoituksena
on vaikuttaa jollakin tavalla jäämistöönsä,
kuolinpesän hallintoon, jaettavan omaisuuden määrään tai laatuun, omaisuuden
saajaan ja kunkin perillisen jäämistöstä
saaman omaisuuden laatuun ja määrään.
Tiivistetysti voidaan sanoa, että kyse on
lakimääräisestä perimyksestä poikkeami-
30
viisas raha 07/2014
sesta eli poikkeamisesta siitä, kenelle omaisuus menisi, jos ennen kuolemaa ei tehtäisi
yhtään mitään.
Suomessa jäämistösuunnittelua toteutetaan yleisesti avioehdoin, testamentein
ja erilaisin lahjoituksin. Nämä kaikki ovat
hyvin perinteisiä keinoja vaikuttaa tulevaan
jäämistöön. Ajallisesti erilaiset suunnittelutoimet ajoittuvat eri elämänvaiheisiin.
Elinaikaan ajoittuvia suunnittelutoimia
ovat muun muassa lahjat, ennakkoperinnöt, lahjanluonteiset kaupat ja säästöhenkivakuutukset. Kuolinhetkeen ajoittuvia
suunnittelutoimia ovat testamentit ja
erilaiset lesken oikeudet. Kuoleman jälkeisiä suunnittelutoimia ovat esimerkiksi
perinnöstä tai testamentista luopuminen.
Suunnittelumahdollisuudet vähenevät sen
mukaan, mitä myöhäisempi ajankohta on
kyseessä.
Suomessa perintöverotus on varsin korkealla tasolla verrattuna muihin Euroopan
maihin. Siten myös perintöverosuunnittelu
on tarkoituksenmukaista aloittaa mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
Veroja voi saada minimoitua hyvin yksinkertaisilla keinoilla. Perinnönjättäjä voi esimerkiksi lahjoittaa lapsilleen ja lapsenlapsilleen kullekin 3.999 euroa kolmen vuoden
välein ilman lahjaveroseuraamuksia. Jos on
kyse puolisoista, verovapaasti lahjoitettava summa voi olla jopa 7.999 euroa yhtä
lahjansaajaa kohti. Toisena esimerkkinä
voidaan mainita testamentilla tapahtuva
perinnöstä määrääminen. Perintöveroa
ei makseta, ennen kuin perinnön määrä
ylittää 20.000 euroa. Testamentein on siis
mahdollista pilkkoa perittävä omaisuusmassa esim. lapsille ja lastenlapsille siten,
että verokustannukset saadaan minimoitua. Kolmanneksi jos perittävään omaisuuteen kuuluu yritys, maatila tai niiden
osa, sukupolvenvaihdokseen liittyvät huo-
Pieniä firmoja kiikarissa
jennussäännöstöt tarjoavat soveltuessaan
merkittäviä verosäästöjä.
Toisin kuin useissa muissa Euroopan
maissa, Suomessa perintöverotusta ei olla
näillä näkymin poistamassa tai lieventämässä, vaan päinvastoin kiristämässä.
Hallituksen kevään 2014 kehysriihessä
päätettiin muun muassa, että perintö- ja
lahjaverotusta kiristetään korottamalla
progressiivisten veroasteikkojen rajaveroprosentteja yhdellä prosenttiyksiköllä.
Suomessa on perinteisesti jätetty jäämistö- ja perintöverosuunnittelu myöhäiseen
vaiheeseen tai sitä ei ole tehty lainkaan.
Kuitenkin varsin yksinkertaisinkin toimin
on mahdollista saada aikaan huomattavia
verosäästöjä ja toisaalta ennaltaehkäistä
mahdollisia perillisten välisiä riitaisuuksia.
Siksi suunnittelu kannattaa aloittaa ajoissa.
Laura-Maria Lindström
Associate Lawyer
Asianajotoimisto Borenius
K
irjoitin pienistä yrityksistä viimeksi viime vuoden lopulla. Tässä
on muutama uusi ajankohtainen
tilaisuus.
OTC Markets Group (OTCM) omistaa
johtavan kauppapaikan listaamattomille
osakkeille Yhdysvalloissa. Listaamattomat
osakkeet myydään suoraan kahdenvälisenä
kauppana ilman pörssiä, useimmiten osakevälittäjältä toiselle asiakkaan toimeksiannosta. OTC Markets Groupin palvelu listaa
osakevälittäjien osto- ja myyntitarjouksia ja
auttaa siten kaupan osapuolet löytämään
toisensa. OTC Markets Group myy kurssitietoja eteenpäin käytännössä kaikille suurille pörssidatan tarjoajille, kuten Bloomberg, Interactive Data ja Factset .
Listaamattomien osakkeiden markkinaa kutsutaan OTC (engl. over-the-counter) markkinaksi. Monille yrityksille OTCmarkkinalle listautuminen on houkuttelevaa, koska kulut ovat pörssiä huomattavasti pienemmät ja koska sääntelyn vaatima
raportointi jää pois. Esimerkiksi Samsungin, Danonen ja Adidaksen osakkeet ovat
tarjolla Yhdysvalloissa ainoastaan OTCmarkkinalla.
OTC Markets Group kerää liikevaihtonsa pörssidatan tilaussopimuksista ja osakkeiden listausmaksuista. Kaupankäynnin
volyymi ei juurikaan heiluta liikevaihtoa
eikä tulosta. Esimerkiksi finanssikriisin
aikana OTC Markets Group kasvatti liikevaihtoaan, vaikka kaupankäynnin volyymi
romahti.
Liiketoiminnan marginaalit ovat korkeat
ja oman pääoman tuotto keskimäärin 33
prosenttia viimeisten viiden vuoden aikana. Osakkeen arvostus, P/E 2014 = 18, on
yhä kohtuullinen näin laadukkaalle yritykselle etenkin, kun liikevaihto on kasvanut
viime vuosina yli kymmenen prosentin
tahtia.
Oslon pörssiin listattu Awilco Drilling
PLC vuokraa kahta öljynporauslauttaa
Englannin ja Walesin merialueille. Molemmat lautat on vuokrattu vuosiksi eteenpäin
korkeaan hintaan. Yhtiö jakaa kaiken viivan alle jäävän osinkona. Viimeisten neljän
kvartaalin osinko oli 19 prosenttia nykyiseen pörssikurssiin verrattuna.
Awilco Drilling osti lautat vuonna 2010
Transoceanilta, joka joutui myymään yrityskaupan yhteydessä Iso-Britannian kilpailuviraston vaatimuksesta. Lautat ovat
elinkaarensa loppupuolella. Johto arvioi
käyttöikää olevan kuitenkin jäljellä vielä
noin 15 vuotta. Toiminnan tarkoituksena
onkin käyttää lautat loppuun ja palauttaa
tuotot omistajille. Nykyiset erittäin korkean hinnan sopimukset jatkuvat toisella
lautalla vuoden 2015 loppuun ja toisella
vuoden 2017 puoliväliin.
Awilco Drillingin osakkeen todellinen
arvo riippuu vahvasti jatkosopimusten
hintatasosta, joka riippuu lauttojen kysynnästä, joka taas riippuu viiveellä öljyn hin-
taodotuksista. Pohjimmiltaan Awilco Drillingiin sijoittava lyö vetoa, että öljyn hinta
pysyy jatkossakin korkealla.
Osuuskunta KPY on teollinen omistaja ja
sijoittaja, jonka tavoitteena on kasvattaa
omistaja-arvoa pitkällä tähtäimellä. Suurimmat omistukset ovat IT-palveluyritys
Enfo Oyj, energia- ja sähköpalveluja tuottava Voimatel Oy, hyvinvointipalveluja tuottavat Vetrea Terveys Oy ja Hoivakymppi
Oy sekä Kiinteistö Oy Siilinjärven Lentokapteeni.
Osuustodistuksia vaihdetaan harvakseen
Privanetin ja FIM:in kautta. Viime aikaiset
kaupat ovat liikkuneet 20-24 euron haarukassa. Osuuskunta KPY:n omistusten
todellinen arvo lienee reilusti korkeampi.
Osuuskorot ovat Suomessa verottomia
1500 euroon asti vuodessa. Tässä on siis
tilaisuus sijoittaa suomalaisiin listaamattomiin yrityksiin vieläpä verovapaalla osuuskorolla.
Jari Saarhelo
viisas raha 07/2014
31
SIJOITUSLISTA
01.09.2014
Sija Edell. Yhtiö
Sija
Tuotto-
potentiaali
Arvostustaso
Riskiprofiili
P/E’14 Osinko% ’13
1
5 Orava Asuntorahasto
Erinomainen Käypä
Neutraali
10,7
7,1 %
2 2 Kesko
Kohtalainen Houkutteleva Matala
19,7
6,0 %
3 4 Teliasonera (SEK)
Kohtalainen Houkutteleva Matala
13,6
6,1 %
4
1 CapMan
Erinomainen Houkutteleva Neutraali 14,6
6,0 %
5 12 Sampo
Erinomainen Käypä
Matala
13,8
5,1 %
6 20 eQ
Kohtalainen Haastava
Neutraali
14,1
6,1 %
7 6 Fortum
Kohtalainen Käypä
Matala
5,8
5,7 %
8 9 Apetit
Kohtalainen Houkutteleva Matala
36,8
6,1 %
9 13 Norvestia
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
15,7
4,2 %
10 7 Restamax
Erinomainen Käypä
Neutraali 10,0
4,0 %
11 15 Tieto
Kohtalainen Käypä
Matala
15,7
4,8 %
12 18 UPM
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
10,1
5,3 %
13 8 Raute
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
17,3
6,3 %
14 3 Yleiselektroniikka
Kohtalainen Haastava
Matala
11,7
5,0 %
15 19 Affecto
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
15,7
3,8 %
16 17 Dovre Group
Kohtalainen Käypä
Neutraali 54,6
4,3 %
17 14 Neste Oil
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
15,3
4,4 %
18 10 Siili Solutions
Erinomainen Käypä
Neutraali 19,0
3,6 %
19 27 Stora Enso
Kohtalainen Houkutteleva Matala
16,8
4,6 %
20 16 Nokian Renkaat
Kohtalainen Käypä
Matala
13,2
6,8 %
21 38 Cargotec
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
21,9
2,6 %
22 21 Viking Line
Kohtalainen Houkutteleva Korkea
13,3
3,0 %
23 33 Cramo
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
14,7
4,4 %
24 23 Okmetic
Heikko
Houkutteleva Neutraali
16,8
5,6 %
25 39 Etteplan
Kohtalainen Käypä
Neutraali
12,5
4,0 %
26 24 Uponor
Erinomainen Haastava
Matala
22,2
4,3 %
27 26 Glaston
Kohtalainen Houkutteleva Neutraali
23,1
2,9 %
28 44 Metsä Board
Heikko
Houkutteleva Neutraali
13,3
3,3 %
29 42 Revenio Group
Erinomainen Haastava
Matala
21,6
3,6 %
30 28 Tikkurila
Kohtalainen Haastava
Matala
14,9
4,7 %
31 31 Aspo
Kohtalainen Käypä
Neutraali
13,9
6,7 %
32 35 Exel Composites
Kohtalainen Käypä
Neutraali
13,7
0,0 %
33 45 Kesla
Kohtalainen Houkutteleva Korkea
17,7
3,0 %
34 32 Kone
Erinomainen Haastava
Matala
20,9
3,9 %
35 37 Fiskars
Kohtalainen Käypä
Matala
18,1
3,8 %
3640 Keskisuomalainen
Erinomainen Käypä
Korkea
11,5
6,2 %
37 – Citycon
Kohtalainen Käypä
Neutraali
15,6
5,4 %
38 41 YIT
Kohtalainen Haastava
Matala
11,3
4,7 %
39 43 QPR Software
Kohtalainen Käypä
Neutraali
15,1
5,0 %
40 47 Elisa
Kohtalainen Haastava
Neutraali 14,8
6,3 %
41 – Taaleritehdas
Erinomainen Haastava
Neutraali 20,7
2,0 %
42 – HKScan
Heikko
Houkutteleva Korkea
4,0
2,8 %
43 48 Ponsse
Erinomainen Käypä
Neutraali
12,6
4,1 %
44 22 Kemira
Kohtalainen Käypä
Neutraali 16,9
5,0 %
45 – Amer Sports
Kohtalainen Haastava
Matala
44,9
2,9 %
46 – Innofactor
Kohtalainen Käypä
Neutraali 15,0
0,0 %
47 – Ramirent
Kohtalainen Käypä
Neutraali
18,8
4,8 %
48 49 Olvi
Kohtalainen Haastava
Matala
16,9
2,8 %
49 36 Orion
Kohtalainen Haastava
Matala
19,4
4,2 %
50 – Rapala VMC
Kohtalainen Käypä
Neutraali 22,6
4,8 %
Mediaani
32
viisas raha 07/2014
P/B
0,9
1,2
2,1
1,5
1,8
1,2
1,5
0,9
0,7
2,2
2,3
0,9
1,2
1,1
1,4
1,2
1,3
4,8
1,1
3,3
1,3
1,0
1,3
1,5
2,5
4,7
1,5
1,2
6,5
4,2
1,7
3,0
1,4
9,8
2,4
2,4
0,9
1,7
3,9
3,6
5,2
0,5
4,0
1,7
2,2
2,0
2,6
3,5
5,6
1,6
15,4
EPS’14 EPS’15 Osinko Osinko
’14
’15
1,32
1,73
4,00
0,07
2,72
0,21
1,19
0,86
0,45
0,43
1,58
1,04
0,46
0,34
0,20
0,01
0,97
1,21
0,48
1,82
1,49
1,18
0,92
0,27
0,25
0,55
0,02
0,22
0,65
1,20
0,45
0,56
0,28
1,54
1,15
0,77
0,18
0,61
0,07
1,40
0,95
0,87
0,96
0,65
0,86
0,06
0,36
1,47
1,54
0,22
4,5 %
Tuloskausi jätti reilusti toivomisen varaa
Osakekurssi
1,03
1,00 1,00
14,15
1,86
1,65 1,65
27,70
4,50
3,10 3,20
51,10
0,11
0,06 0,09
1,00
2,84
1,90 2,10
37,48
0,25
0,18 0,20
2,95
1,18
1,10
1,10
19,28
1,20
1,00
1,10
16,38
0,47
0,30 0,30
7,08
0,52
0,17 0,21
4,32
1,68
1,00
1,10 20,64
1,07
0,60 0,60
11,38
0,95
0,50 0,50
7,90
0,29
0,20 0,20
4,00
0,30
0,12 0,15
3,12
0,03
0,02 0,02
0,47
1,30
0,65 0,70
14,88
1,51
0,46 0,62
12,74
0,62
0,30 0,30
6,58
2,13
1,65 1,85 24,09
2,40
0,72 1,20
27,45
1,41
0,47 0,70
15,70
1,17
0,60 0,65
13,52
0,46
0,25 0,27
4,47
0,35
0,13 0,17
3,24
0,75
0,50 0,60
11,57
0,03
0,01 0,02
0,34
0,28
0,11 0,14
3,36
0,85
0,50 0,60
13,98
1,23
0,84 0,88
17,88
0,52
0,42 0,42
6,25
0,63
0,00 0,30
7,68
0,48
0,15 0,21
5,00
1,74
1,25 1,50
32,12
1,36
0,70 0,75
18,41
0,90
0,55 0,60
8,89
0,19
0,15 0,15
2,78
0,69
0,32 0,35
6,87
0,07
0,05 0,05
1,00
1,37
1,30 1,30 20,69
1,73
0,40 0,70
19,60
-0,01
0,10 0,10
3,52
1,03
0,50 0,55
12,13
0,84
0,53 0,55
10,51
1,14
0,45 0,55
15,31
0,09
0,00 0,03
1,02
0,49
0,32 0,34
6,71
1,58
0,70 0,75 24,80
1,45
1,25 1,20 29,92
0,37
0,24 0,26
5,00
1,7
Toisen vuosineljänneksen tuloskausi Hel-
nen takaisin taantumaan olisi selvästi negatiivista
singin pörssissä oli kokonaisuutena pettymys, sil-
pörssimme yhtiöille, sillä yli 50 % pörssiyhtiöi-
lä merkit kauan odotetusta toimintaympäristön
demme liikevaihdosta tulee Euroopasta. Mikäli
elpymisestä jäivät vähiin. Keskeisinä teemoina
Euroopan taloustilanne heikentyy yhä toisen
tuloskaudella olivat alkuvuoden tapaan Suomen
vuosipuoliskon aikana, ovat tuloskasvun edelly-
kotimarkkinan surkea tilanne, Ukrainan kriisi ja
tykset myös ensi vuodelle varsin heikot. Tämä
Venäjän ruplan heikentyminen sekä Euroopan
taas todennäköisesti loisi painetta osakekurssei-
markkinan elpymisen lykkääntyminen tulevai-
hin, sillä Helsingin pörssi on hinnoiteltu edelleen
suuteen.
pitkän aikavälin keskiarvoaan korkeammalle
Liikevaihtojen osalta analyytikoiden odotukset
tulosperusteisesti. Positiivisena tekijänä voidaan
olivat varovaisten ohjeistusten ja heikon mark-
mainita kesän loppua kohden selvästi etenkin
kinaympäristön myötä jo valmiiksi melko vaisut.
suhteessa Yhdysvaltain dollariin heikentynyt
Näin ollen liikevaihdot eivät tarjonneet suurem-
euron kurssi. Heikentynyt euron kurssi tukee
SIJOITUSLISTA on Inderesin
pia yllätyksiä suuntaan tai toiseen.
vientiyritystemme kehitystä ja antaa pientä
Osakesäästäjien Keskusliitolle
tuottama listaus kotimaisista
pörssiyhtiöistä.
Listaukseen on käytetty
yhdeksän parametriä.
Lista päivittyy noin 10 kertaa
vuodessa niin sanallisten arvioiden, kuin numeeristen tunnuslukujen 0salta. Lista sisältää
kaikki Inderesin seurannassa
olevat yhtiöt Helsingin Pörssistä
(yhteensä noin 100 kpl).
Pettymys tulikin etenkin pörssiyhtiöidemme
tukea Euroopan heikkoutta vastaan.
tuloskunnosta. Erityisesti paineessa olivat Suo-
ta muodostuvan hyvin vuoden 2013 tapainen.
sillä näiden yhtiöiden toimintaympäristö jatkoi
Liikevaihdot tulevat polkemaan paikallaan ja
heikentymistään neljänneksen aikana. Huoles-
kustannussäästöjen avulla tulokset kyetään
tuttavaa oli etenkin se, että Euroopan mak-
pitämään edellisvuoden tasolla tai jopa hie-
rotalouden orastavat elpymisen merkit eivät
man parantamaan. Tämä on kuitenkin selkeä
ole näkyneet liikevaihdoissa. Viime vuosien
pettymys, kun se suhteutetaan vuoden alussa
aggressiivisesta saneerauksesta johtuen monilla
vallinneisiin tulosparannusodotuksiin. Osan
yhtiöillä kulujen karsimisen tie on käyty loppuun
parannuksesta piti lähtökohtaisestikin tulla yhti-
ja jatkossa tulosparannuksen pitää syntyä liike-
öiden laskeneen verokannan kautta, mutta sekä
vaihdon kasvun kautta. Tämän takia yhtiöiden
makrotalouden kehitys että yhtiöiden tuloskehi-
tulosten parantuminen, jota osakekurssit hinnoit-
tys tulevat jäämään vuodenvaihteen odotuksista.
televat yhä lähivuosille, riippuu yhä voimakkaam-
Tuottopotentiaali:
• Osinkotuotto 2012-2014
• Oman pääoman tuotto -%
2012-2014
• Liikevaihdon kasvu
2012-2014
Arvostustaso:
• Normalisoitu P/E
(EPS 2012 + 2013e + 2014e)
/ 3 / osakekurssi
• P/B (markkina-arvo /
oma pääoma)
• Normaisoitu EV/EBITDA
(EBIDA 2012 + 2013e +
2014e) / 3 / osakekurssi
min liikevaihdon kasvusta.
Valtaosa pörssiyhtiöistä toisti aikaisemman
Sijoittajan listan kärkeen nousi syyskuussa
Orava Asuntorahasto, joka on pystynyt tekemään viime aikoina vahvaa tulosta tukkuostajia
tulosohjeistuksensa, vaikka näimme myös muu-
suosivan markkinatilanteen ja kiinteistöport-
tamia tulosvaroituksia. Alkuvuonna annettiin
folion vahvistumisen myötä. Oravan tuloksen
pääosin melko varovaisia tulosohjeistuksia,
kestävyyttä on epäilty sijoittajien keskuudessa,
minkä takia vuoden jälkipuoliskolle ei ole kasattu
mutta toistaiseksi yhtiö on lunastanut lupauk-
samanlaisia tulospaineita kuin viime vuonna.
sensa ja kyennyt maksamaan vahvaa osinkoa.
Näin ollen emme odota aivan viime vuoden
Toisena poimintana listalta voisi mainita 5. sijalle
kaltaista tulosvaroitusten aaltoa, mikäli markki-
nousseen finanssikonserni Sammon, jonka
naympäristö ei oleellisesti heikkene nykyisestä.
toinen neljännes oli yksi tuloskauden vahvimpia
Täysin tulosvaroituksilta ei kuitenkaan tulla vält-
suorituksia.
tymään, sillä useilla yhtiöillä koko vuoden tulosohjeistusten saavuttaminen edellyttäisi huomattavaa tulosparannusta vuoden jälkipuoliskolta.
Mukavaa syksyä
kaikille lukijoille,•
Haastavan toimintaympäristön takia kaikki yhtiöt
eivät tule yltämään loppuvuodelle ennakoituihin
tulosparannuksiin.
Riskiprofiili:
• Nettovelkaantumisaste -%
• Osakekannan kiertonopeus
• EBITDA:n variaatio
Kokonaisuutena vuodesta 2014 näyttää lopul-
messa ja Venäjällä toimivien yhtiöiden tulokset,
Loppuvuonna keskeinen teema markkinoilla
on Euroopan taloustilanne. Euroopan makrotaloustilanne on kesän aikana alkanut heikentyä ja
viime vuoden lopulla alkanut orastava talouden
elpyminen uhkaakin katketa. Euroopan luisumi-
Sauli Vilén
Kirjoittaja on
Inderesin
pääanalyytikko
ja pitkäaikainen
Osakesäästäjien
Keskusliiton jäsen
viisas raha 07/2014
33
RAHASTOT
01.09.2014 (alustava)
OSAKERAHASTOT
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Suomi
Sijoitus
Riski Tuotto/riski Juoksevat
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Maailma
Seligson & Co OMX Helsinki 25 pörssinot.rahasto 14,0 18,3 29,0
19 14,4
2,0
0,17
Handelsbanken Eläke 60 Active
13,9 18,5 19,9
52 10,8
1,8
1,29
Säästöpankki Pienyhtiöt 18,3 17,7 11,9
1,5
1,95
Handelsbanken Eläke 70 Active
13,9 18,5 19,9
51 10,9
1,8
1,29
Arvo Finland Value
9,9 16,6 20,7
1 13,2
1,5
1,20
Handelsbanken Eläke 80 Active
13,8 18,4 19,7
49 10,8
1,8
1,29
Danske Invest Suomi Yhteisöosake
11,8 16,4 21,8
9 13,3
1,6
0,95
LähiTapiola 2045
10,3 14,2 14,7
48
6,8
2,1
1,02
OP-Focus
9,716,2 21,5 28 13,8
1,5
1,80
Handelsbanken Eläke 50 Active
11,5 14,2 14,5
39
9,1
1,6
1,28
Luokka keskimäärin
8,9 12,9 18,3 13,1
1,4
Luokka keskimäärin
7,2 9,2 11,7
5,2
2,4
OMX Helsinki CAP GI
11,4 15,7 27,4 12,9
2,1
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,1 19,1 21,5
9,0
2,4
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat KORKORAHASTOT
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Pohjoismaat
Pitkän koron rahastot (valtioriski, euroalue)
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Evli Ruotsi Pienyhtiöt B
22,1 23,2 24,4
1 14,4
1,7
1,60
eQ Euro Valtionobligaatio 1 K
6,2 8,3 12,6
9
2,8
6,3
0,45
Handelsbanken Svenska Småbolagsfond
20,3 22,2 22,7
5 14,0
1,6
Nordea Pro Euro Obligaatio
6,1 8,3 13,2
3
2,8
6,7
0,30
Handelsbanken Nordiska Småbolagsfond
16,6 20,4 22,1
10 12,7
1,7
1,60
OP-Obligaatio Tuotto 8,1 13,6
2,7
6,0
0,60
eQ Pohjoismaat Pienyhtiö 2 K
14,2 20,3 30,7
9 13,4
2,3
0,90
Nordea Euro Obligaatio
5,8 8,0 12,9
8
2,8
6,7
0,60
FIM Nordic
11,5 19,9 26,5
25 12,1
2,2
1,82
FIM Euro
6,4 7,9 12,1
1
2,7
6,0
0,50
Luokka keskimäärin
13,9 16,3 16,8 12,7
1,3
Luokka keskimäärin
4,7 6,2 9,8
2,5
MSCI Nordic (Daily TR USD Net)
13,3 17,5 19,9 12,7
1,5
JPM EMU Government Bond Index
5,4 7,7 12,6
2,7
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Luokitellut yrityslainat, euroalue)
Eurooppa
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Fourton Hannibal
16,2 21,8 26,0
13 11,7
2,2
0,63
eQ Euro Investment Grade 1 K
6,9 8,4 10,5
3
1,8
5,0
0,64
Parvest Equity Europe Small Cap 20,7 18,9 12,3
1,5
OP-Yrityslaina
7,28,3 9,0 8 1,9 4,9 0,63
Evli Eurooppa B
14,6 20,3 19,5
32 10,7
1,8
1,60
Aktia Corporate Bond+
7,3 8,3 9,7
20
1,5
4,8
0,65
SEB Europa Småbolagsfond
15,7 19,7 25,8
17 10,8
2,4
Evli Yrityslaina B
7,2 8,3 8,5
4
1,1
3,9
0,85
FIM Eurooppa pienemmät yhtiöt
13,6 17,6 15,7
12 12,4
1,2
1,86
Nordea Corporate Bond
6,8 7,9 8,6
11
1,8
4,7
0,60
Luokka keskimäärin
10,4 14,5 14,0 11,0
1,3
Luokka keskimäärin
5,5 6,3 7,3
1,7
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
10,4 16,1 18,3 11,1
1,6
Merrill Lynch EMU Corporate Bond Index TR
6,3 7,4 8,2
1,7
koron rahastot
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
(Korkeariskiset
yrityslainat, euroalue)
Pohjois-Amerikka
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
eQ USA Indeksi 1 K
17,8 23,0 24,2
11 11,2
2,1
0,38
Danske Invest Euro High Yield
10,7 12,6 10,9
5
1,6
2,7
0,95
Danske Invest N America Enhanced Index
17,6 22,3 25,6
8 11,0
2,3
0,38
Evli High Yield Yrityslaina B
11,1 11,2 10,8
2
1,6
3,9
0,95
Parvest Equity USA Small Cap
19,6 22,0 19,4
1 16,0
1,2
eQ High Yield 1 K
10,7 11,1 10,8
4
1,5
4,9
0,89
Danske Invest Pohjois-Amerikka Osake
15,8 21,9 21,4
19 11,1
1,9
1,50
FIM Euro High Yield
9,8 10,6 9,0
7
1,3
3,3
1,06
OP-Amerikka Indeksi II
17,8 21,9 24,6
15 10,9
2,2
0,43
Ålandsbanken Euro High Yield
9,2 10,5 8,4
1
2,1
3,4
1,00
Luokka keskimäärin
16,1 19,9 20,1 11,6
1,7
Luokka keskimäärin
9,4 10,0 9,1
2,1
MSCI North America (Daily TR USD Net)
17,5 22,2 24,8 10,8
2,3
Merrill Lynch Euro High Yield Index
13,1 13,9 11,1
1,5
koron rahastot
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Pitkän
Tuotto, %
(Kehittyvät markkinat)
Japani
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
Parvest Equity Japan Small Cap 18,2 23,8 15,4
1,5
Sparinvest SICAV Em.Markets Corp.Val.Bonds EUR R 8,6 10,6
2,9
1,55
Evli Japani
7,5 14,2 10,1
8 14,5
0,7
1,60
Parvest Bond World Emerging Corporate 7,5 6,7
6,2
OP-Japani
6,712,6 7,8
9 17,5
0,4
1,96
Parvest Bond Asia ex-Japan
8,7 7,3 9,2
5,5
SEB Japan
6,8 12,3 11,1
5 14,5
0,8
Nordea Kehittyvät Korkomarkkinat
9,2 7,2 14,5
2
4,6
7,2
1,00
Nordea Japani
7,6 12,3 9,5
2 14,1
0,7
1,01
Danske Invest Em Markets Debt
9,6 6,5 12,1
3
3,5
6,6
1,13
Luokka keskimäärin
6,4 12,0 10,5 14,9
0,7
Luokka keskimäärin
7,4 5,5 9,7
4,6
MSCI Japan (Daily TR USD Net)
6,9 12,2 10,2 16,4
0,6
Merrill Lynch Emerging Markets Sov.& Credit TR 13,3 13,6 15,6
5,1
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Kehittyvät markkinat
kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
Rahamarkkinarahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
FIM Sahara
16,7 29,1 44,6
67 11,3
3,9
3,25
OP-Euro
1,61,0 0,4 8 0,2 0,2 0,30
Taaleritehdas Dinaari Osake 23,8 39,4 11,9
3,3
2,70
Ålandsbanken Money Market SEK A
3,0 1,0 -4,0
2
6,2
eQ Itä-Eurooppa
13,4 14,9 17,1
49 11,0
1,5
1,61
SEB Money Manager B
1,1 0,9 0,2
1
0,1
0,1
0,40
eQ Kehittyvä Aasia 1 K 14,4 28,1 15,0
1,9
eQ Rahamarkkina 1 K
1,0 0,8 0,3
5
0,0
0,2
0,25
eQ Kehittyvät Markkinat Osinko 1 K 13,8 20,3 10,6
1,9
2,51
Seligson & Co Rahamarkkinarahasto AAA
0,9 0,7 0,4
3
0,0
0,3
0,18
Luokka keskimäärin
6,4 4,2 15,1 15,7
1,2
Luokka keskimäärin
0,9 0,6 0,0
0,9
MSCI Emerging Markets (Daily TR USD Net)
9,6 7,6 20,4 11,1
1,8
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
Sijoitus Riski Duraatio Juoksevat
Tuotto, %
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol.
kulut
Maailma
Muut lyhyen koron rahastot
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
PYN Elite
34,6 36,3 42,4
1 16,3
2,6
1,10
Nordea Korkotuotto
5,0 7,0 5,3
1,6
0,3
0,60
SEB Global Chance/Risk Fund
15,5 20,0 30,8
15 11,3
2,7
Danske Invest Yhteisökorko Plus K
3,3 3,7 2,7
1
0,3
1,2
0,43
SEB Global Fund
15,3 19,7 21,9
18
8,4
2,6
OP-Korkotuotto II
3,1 3,3 1,9
15
0,3
0,6
0,15
Evli Maailma B
13,4 19,6 19,0
28
8,6
2,2
1,60
Danske Invest Yhteisökorko K
2,6 2,5 1,7
4
0,1
0,6
0,33
Danske Invest Kestävä Arvo Osake
13,9 18,6 18,6
4
9,3
2,0
1,60
eQ Vaihtuva Korko 1 K
2,3 2,4 2,8
17
0,4
0,1
0,00
Luokka keskimäärin
12,3 15,9 18,7
9,9
1,9
Luokka keskimäärin
2,1 1,9 1,2
1,0
MSCI World Index (TR Net Dividend)
14,1 19,1 21,5
9,0
2,4
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat Sijoitus Riski Tuotto/riski Juoksevat
Tuotto, %
Tuotto, %
YHDISTELMÄRAHASTOT Eurooppa
MUUT RAHASTOT
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
5 v 3 v 12kk edel. 3v Vol. Sharpe 1 v kulut
SEB European Optimum B
7,5 11,7 13,1
7
8,0
1,6
1,30
SEB Listed Private Equity
14,3 19,3 18,5 11,4
1,6
SEB Finland Optimum B
7,3 10,5 16,8
4
7,9
2,1
1,30
SEB Finland Momentum B
7,6 12,7 17,8
10 16,6
1,1
2,50
Danske Invest Eurooppa Yhdistelmä
6,2 9,4 10,5
6
6,3
1,6
1,70
VISIO Allocator 11,1 17,7
8,8
2,0
Ålandsbanken Premium 70
6,3 8,4 9,2
5
7,7
1,2
1,92
VISIO EM Multi Strategy A
1,8 8,8 26,8
13
8,9
3,0 138,00
Evli Suomi Mix B
5,9 7,3 9,3
1
5,6
1,6
1,83
UB Pension
4,1 5,2 7,4
5
2,7
2,6
0,93
Luokka keskimäärin
6,3 8,0 11,2
6,6
1,6
Luokka keskimäärin
2,9 1,4 5,8
7,1
MSCI Europe (Daily TR USD Net)
10,4 16,1 18,3 11,1
1,6
3kk Euribor -indeksi 0,7 0,6 0,3
0,0
34
viisas raha 07/2014
Tuotto, %: Rahaston tuotto on rahastoosuuden arvon prosentuaalinen muutos
ottaen huomioon maksetut voittoosuudet, osuuksien osittamiset
(splitit) ja rahastoyhtiön perimät hoitoja hallinnointipalkkiot. Voitto-osuudet
on oletettu sijoitettavaksi rahastoon
niiden irtoamishetkellä. Pääomaveroa ei
ole huomioitu. Vuotta pidemmät tuotot
on ilmoitettu prosentteina vuotta kohti.
Kaikki tuottoluvut on ilmoitettu euromääräisinä tuottoina.
Sijoitus edellisellä 3-vuotiskaudella:
Rahaston kolmen vuoden takainen
sijoitus omassa rahastoluokassaan
kolmen vuoden tuoton perusteella.
Volatiliteetti: Volatiliteetti kuvaa rahasto-osuuden arvon muutosherkkyyttä ja
siten sijoitukseen sisältyvää riskiä. Luku
lasketaan päivätuottojen keskihajonnasta ja on ilmoitettu prosentteina vuodessa. Usein käytetyn nyrkkisäännön
mukaan, kun volatiliteetti on esimerkiksi
20%, rahaston tuotto pysyy kahtena
vuonna kolmesta ±20% välillä rahaston
tuotto-odotuksesta.
Sharpen mittari: Sharpen mittari kertoo, kuinka paljon enemmän tuottoa
rahasto on tuottanut verrattuna riskittömään talletukseen yhtä volatiliteettiprosenttia kohti. Mitä suurempi sharpen
mittari, sitä paremmin rahasto on tuottanut suhteessa riskiinsä.
Duraatio: Korkorahaston duraatio
kuvaa rahasto-osuuden arvon herkkyyttä korkotason muutoksille. Mitä
suurempi duraatio, sitä suurempi on
rahaston korkoriski. Duraatioluvut ovat
rahastojen ilmoittamia.
Juoksevat kulut: Tunnusluku kertoo,
kuinka monta prosenttia kuluja on
peritty edellisenä vuonna rahaston
pääomasta. Juokseviin kuluihin ei sisälly
mahdolliset rahastoyhtiön perimät tuottosidonnaiset palkkiot eivätkö rahaston
maksamat kaupankäyntikulut. Juoksevat kulut ovat rahastojen ilmoittamia.
Passiivinen ei ole aina paras
Passiivisen sijoittamisen suosio kasvaa maailmalla hurjaa vauhtia.
Sijoitustietoa tuottavan Morningstarin mukaan passiivisuus alkaa olla
Yhdysvalloissa ennemmin sääntö
kuin poikkeus. Tähän viittaa tilasto,
jossa on laskettu sekä tavallisten
indeksirahastojen että pörssinoteerattujen rahastojen eli ETF:ien
nettomerkinnät 12 viime kuukauden
ajalta. Siitä ilmenee, että maailman
suurimmilla markkinoilla passiivisiin
rahastoihin meni kaikista nettomerkinnöistä peräti 68 prosenttia.
Passiivisten rahastojen suosion
kasvu kertoo siitä, että ne tarjoavat
oivan vaihtoehdon törkeän kalliille
aktiivisille rahastoille. Se kertoo myös
taitavasta markkinoinnista, mutta ennen
kaikkea se kuvastaa sijoittamiseen
liittyvien uskomusten muutosta. Yhä
useammat sijoittajat ajattelevat, että
markkinat toimivat niin tehokkaasti, ettei aktiivinen sijoittaminen lyö
leiville. Niin ajatellaan esimerkiksi
Yhdysvaltain suurimpiin sijoittajiin
kuuluvassa Calpersissa, joka sijoittaa
Kalifornian osavaltion työntekijöiden
eläkevaroja. Sen kotisivut linjaavat
sijoitustoimintaa näin:
”Olemme pitkäaikainen sijoittaja,
joka ostaa ja pitää. Uskomme, että
osakemarkkinat ovat varsin tehokkaat ja että aktiivisen sijoittamisen
avulla on vaikea tuottaa lisäarvoa.
Meillä on jonkin verran aktiivisesti
hoidettuja sijoituksia. Ne ovat alueilla,
joilla uskomme, että aktiivisella sijoittamisella voidaan tuottaa lisäarvoa.”
Calpers ei siis ole kategorisesti
passiivisen sijoittamisen puolesta tai
sitä vastaan. Sen mielestä kannattaa
valita kulloinkin tarkoituksen mukaisin vaihtoehto. Se on hyvä neuvo
yksityissijoittajallekin.
Aktiivinen sijoittaminen toimii parhaiten markkinoilla, joilla hinnoittelu
ei ole kovin tehokasta. Usein ajatellaan, että siitä on hyötyä esimerkiksi
kehittyville markkinoille tai pieniin
yhtiöihin sijoitettaessa. Varainhoitajat
etsivät osakkeenpoimijoilleen mansikkapaikkoja myös keskittymällä tietyn tyyppisiin yrityksiin. Tarjolla on
esimerkiksi rahastoja, jotka sijoittavat
muutosta läpikäyviin yrityksiin (lue
lisää sivulta 19 - 20).
Aktiivisesti hoidettuja rahastoja
myyvät varainhoitajat muistuttavat
mielellään ilmeisestä: mitä enemmän
passiivisia sijoittajia, sitä enemmän
tilaa jää osakkeidenpoimijoille: ”Lyön
mielelläni vetoa sijoittajia vastaan,
jotka tietävät pörssiyhtiöistä vähemmän kuin minä. Tosin kurssiheilahtelut voimistuvat nykytilanteessa,
koska makrotalouden kehitys ohjaa
voimakkaasti passiivisia sijoittajia”,
sanoo Euroopan suurimpiin kuuluvan varainhoitajan Standard Life
Investmentsin sijoitusjohtaja Dominic
Byrne.
Jos Byrne on oikeassa, aktiivisten
rahastojen omistajilla on lupa odottaa sijoitustensa tuoton kohenevan.
Parantamisen varaa aktiivisilla rahastoilla olisikin. Tutkimusten perusteella
tiedetään, että valtaosa aktiivisista rahastoista on hävinnyt kulujen
vähentämisen jälkeen vertailuindekseilleen. Sekin on tuttua, että menestyjien joukko kutistuu hyvin pieneksi,
jos kriteerinä on indeksin päihittäminen vuosi toisensa jälkeen.•
Helena
Ranta-aho
Kirjoittaja on
sijoitusmarkkinoihin
erikoistunut
taloustoimittaja
viisas raha 07/2014
35
ETF
Sijoitettuna 2 500 miljardia US dollaria:
ETF:iä tyylitietoisille
M
onet suomalaissijoittajat ovat
kuulleet jo ETF-rahastoista. Aika
moni tietää myös, kuinka valtaisan suosion ne ovat maailmalla
saaneet, eikä kasvu näytä vieläkään rauhoittuvan.
Tarkempi analyysi ETFrahastojen viimeisen
kahden vuoden kasvusta
paljastaa mielenkiintoisen asian: ETF-rahastojen
kasvu painottuu erilaisia
sijoitustyylejä ja -strategioita painottaviin ETF:iin. Tämä
aiheuttaa perinteiselle rahastoteollisuudelle jälleen uusia paineita. Sijoittajille
tämä puolestaan on erittäin tervetullutta
– jälleen kerran sijoittaja voi hyödyntää
omalta kotisohvaltaan globaalien investointipankkien terävimpiä innovaatioita.
ETF-rahastoja löytyy
jokaiseen makuun ja tyyliin
ETF-rahastojen voimakas kasvu niin lukumäärän kuin pääomien suhteen on yksi
tämän vuosituhannen tärkeimpiä asioita
sijoittajille ympäri maailman.
ETF-rahastoihin on sijoitettu tänä päivänä noin 2 500 miljardia Yhdysvaltain
dollaria ja ETF:ien lukumääräkin on jo
ylittänyt 5 000. ETF-sijoittamisen suurin
etu on siinä, että Sijoittaja voi hyödyntää
ympäri maailmaa listattuja ETF-rahastoja
helposti kotisohvaltaan tasavahvasti isojen
instituutiosijoittajien kanssa. Vain harva
instrumentti tarjoaa piensijoittajalle yhtä
tehokkaan välineen sijoittamiseen.
Indeksisijoittaminen on paitsi kasvanut,
niin myös kehittynyt viime vuosina voimakkaasti. Tänä päivänä jo yhä useampi
sijoittaja tietää, että valtaosa perinteisistä
rahastoista ei pärjää vertailukohdalleen,
ja että alhaiset kustannukset ovat varma
36
viisas raha 07/2014
keino parantaa tuottoa. Perinteisten markkina-arvopainotteisten indeksien rinnalle
ovat nousseet erilaiset tyyli- ja strategiaindeksit, ja niitä seuraavat ETF:t.
Hyvien tuottojen taustalla on
aina ollut tuottoisa strategia. Aiemmin sen toteutti
menestyksekkäästi ”tähtisalkunhoitaja”, nykyään
jokainen voi olla itse tähtisalkunhoitaja ja toteuttaa tuottoisaksi uskomaansa
strategiaa kustannustehokkaasti ETF:llä.
ETF-muotoisten osakerahastojen
sisällä yksi voimakkaimmin kasvavia alu-
Globaalien tyyli-indeksien tuottoja (MSCI World) ja riskejä vs.
perinteinen markkinaindeksi (”Markkinatuotto”) 6/1988-6/2013
eita ovatkin juuri erilaisiin sijoitustyyleihin
/ -strategioihin pohjautuvat ETF:t. Tyypillisiä sijoitustyylejä ovat esimerkiksi osinkoyhtiöt, laatuyhtiöt tai vaikkapa minimivolatiliteetti, jossa salkun laskennallinen
heilunta pyritään minimoimaan.
parempaa tuottoa tai
pienempää riskiä
Tyylisijoittaminen kiinnostaa ymmärrettävästi sijoittajia, koska sen avulla on pystytty parantamaan tuottoja ja/tai pienentämään riskejä.
Tehokkailla sijoitustyyleillä on saavutettu
usein 1–2 %-yksikköä vastaavaa markkinaindeksiä parempia tuottoja.
11,5%
V
u 10,5%
o
s
i
9,5%
t
u
o
t
8,5%
t
o
Matala riski,
korkea tuotto
Korkeariski,
korkea tuotto
Laatu
Osinko
Momentti
Riskipainotettu
Arvo
Tasapainotettu
Minimivolatiliteetti
Markkinatuotto
7,5%
Matala riski,
matala tuotto
Indeksisijoittaminen ja aktiivinen sijoittaminen
ovat lähentyneet toisiaan
Passiivinen
sijoittaminen
Perinteiset passiiviset
markkinaarvopainotteinen
indeksi- ja ETFrahastot
Strategia-/
tyylisijoittaminen
Aktiivinen strategia,
jonka voi
toteuttaa ETF:llä tai
rahastolla, esim.
- Arvo
- Pienyhtiö
- Osinkotuotto
- Laatu
-Momentti
Min. volatiliteetti
Aktiivinen
sijoittaminen
Salkunhoitajan
näkemykseen
perustuva
osakepoiminta ja
ajoitus
Aikaisemmin indeksisijoittaminen miellettiin ainoastaan perinteisiä markkinaindeksejä seuraavaksi kustannustehokkaaksi sijoitustyyliksi (vihreät laatikot).
Nykyään indeksisijoittajan saatavilla on lukuisa määrä erilaisia sijoitustyylejä
toteuttavia ETF:iä. Vastaavasti sijoitustutkimuksessa on havaittu, että useiden
huippurahastojen tuotot selittyvät pitkälti niiden sijoitustyyleillä.
6,5%
11,0%
12,0%
Korkeariski,
matala tuotto
13,0%
ETF-sijoittajan on kuitenkin hyvä tiedostaa, että myös kitkakulut kasvavat tyyli-ETF:iä käytettäessä. Esimerkiksi kiertonopeus ja hallinnointipalkkiot ovat tyypillisesti selvästi markkina-arvopainotteisia
ETF:iä korkeampia.
Ylläa olevasta taulukosta nähdään, kuinka muutamat tyypilliset tyylit ovat tuottaneet suhteessa markkina-arvopainotettuun
indeksiin. Myös vastaava riski on esitetty
tuoton heilunnalla mitattuna.
Mikään ei tietenkään takaa esitettyjen
tyylien tuottavan markkioita paremmin jatkossa, ja kaikkiin tyyleihin on sisältynyt ja
tulee sisältymään myös pitkiä ajanjaksoja,
jolloin ne häviävät vastaavalle markkinaindeksille.
14,0%
15,0%
Riski (heilunta)
16,0%
Tyylittely houkuttaa
pintaliitäjiä
Myös tyyli-ETF:ien suhteen sijoittajan täytyy olla terveen skeptinen. Kuten sijoitustoimialalla yleensä, myös tyyli-ETF:ssä markkinoille tuodaan monenlaisia tarinoita.
Osalla niistä on vankempi tutkimuspohja, osa puolestaan on kehitetty kenties
enemmän hyvien lähihistorian tulosten
perusteella. Sijoittamisessa historia ei ole
tae tulevasta.
Yksittäisellä sijoittajalla ei yleensä ole
liiaksi aikaa paneutua eri sijoitustyylejä
koskevaan tutkimukseen. Kunnollinen
paneutuminen tyylisijoittamisen saloihin
ja ymmärtäminen, miksi tietty tyyli toimii
tietyissä markkinaolosuhteissa, vaatii vuosien ja taas vuosien työn yhdistettynä käy-
17,0%
18,0%
19,0%
Lähde: MSCI
tännön kokemukseen. Toimivien sijoitustyylien identifioiminen lähitulevaisuuteen
ei ole helppo tehtävä ja siihen liittyy aina
merkittävästi epävarmuutta. •
Hannu Huuskonen
Kirjoittaja on Sijoittaja.
fi:n perustaja. Hän on
toiminut aikaisemmin
eri omaisuudenhoitoyhtiöissä salkunhoitotehtävissä ja toimii nykyään suomalaisen sijoittajaryhmittymän vetäjänä. Lisää tyylisijoittamisesta sekä artikkeli
kokonaisuudessaan on luettavissa Sijoittaja.
fi:ssä samalla otsikolla.
viisas raha 07/2014
37
Arvopaperisäästäjät
15.10. Sääntömääräinen syyskokous klo
13 Ravintola Perhossa Mechelininkatu 7,
Hki. Ilm. p. 050-3610072.
Helsinki
12.9. Päiväretki Turkuun: HKScan
ja Raisio. Ilm. päättynyt. Lisätietoja
nettisivuilta.
16.9. Yhtiöesittelyt Oriola-KD ja
SSH Communications Security klo
17–19 Radisson SAS Seaside -hotellissa.
Tarkempi ohjelma ja ilm. nettisivuilta.
29.10. Tulossa Yhtiöesittely Raute Oyj
ja toinen yhtiö varmistuu myöh. Ilm.
myöhemmin.
Hyvinkää
25.9. Kesko Oyj:n avoin sijoittajailta klo 18
Rantasipissä. Ilm. heti mauri.keinanen@
pp.inet.fi
23.10. Kone Oyj:n avoin sijoittajailta
ja yhdistyksen sääntömääräinen
syyskokous Koneen auditoriossa,
Hissikatu 3. Ilm. heti mauri.keinanen@
pp.inet.fi
13.11. Jäsenistön matka Sijoitus Invest
2014 messuille. Klo 12 kokoontuminen ja
lounas Harlekiinissa, jonka jälkeen matka
Helsinkiin. Paluu Hyvinkäälle n. klo 17.
27.11. Sijoitus- ja keskusteluilta jäsenistölle
klo 18 Harlekiinissa. Teemana mm. HySOS
jäsentutkimus.
Hämeenlinna
25.9. Sijoituskerho Piparkakkutalon
Albert-kabinetissa klo 18.30. Ilm. 22.9.
menn. [email protected]
Joensuu
24.9. Exel Composites klo 18, Siltakatu 20
A. Tj Riku Kytömäki esittelee: komposiitit
etuineen, tuotteet ja talouden näkymät.
Ilm. 040-550 3132 tarjoilua varten.
Jyväskylä
23.9. Joukkorahoitusilta Agoralla iltaaikaan, tarkempi tieto myöh. Esittelyssä
kaksi alan toimijaa Invesdor ja Fundu.
Ilm. [email protected] tai 040-592
8745
Kemi
Porinakerho kokoontuu Kemin
Nordeassa, Keskuspuistokatu 2,
Kemi. Kokouspäivät: 17.9. sekä 22.10.
(Porinakerho ja syyskokous). Ilm.
38
viisas raha 07/2014
tilaisuuksiin maritta.matikainen@
danskebank.fi.
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen maanantai klo 17.15. Pub
Jaakko V, Kirkkokatu 10.
tai txt 0400-762102.
24.9. Sijoitusilta klo 18 Sokos Hotel
Lahden Seurahuone, Tiirismaa-kabinetti,
Aleksi 14. Puheenvuorot Fundu Oy
ja MarketNoze Oy. Ilm. 12.9. menn.
[email protected] tai txt 0400762102.
25.9. Keskustelukokous klo 17 Ravintola
Teerenpeli, Vapaudenkatu 20.
15.10. Sääntömääräinen syyskokous
klo 18, lisätiedot myöh. Ilm. 8.10. menn.
miika_80(at)suomi24.fi tai txt 0400762102.
Kaikki tulevat tapahtumat löytyvät
yhdistyksen nettisivuilta: http://
www.osakeliitto.fi/paijathameen_
osakesaastajat
Kouvola
Mikkeli
Kokkola
2.10. Fundu Oy klo 18 Kruununvoudintalo,
alustajana FUNDU -palveluiden edustaja
5.11. Pörssi-ilta Seinäjoella klo 17.30,
vuosikokous bussimatkan aikana. Lähtö
Kokkolan linja-autoasemalta klo 15.30.
Ilmainen bussikuljetus.
4.12. Yritysvierailu Kannustalo Oy, Kannus
(bussikuljetus) klo 18
Kotka
Kuukausikokoukset kuukauden
ensimmäisenä tiistaina Kouvola-talolla,
kokoushuone Tynnilässä klo 18. 7.10.
Syysvuosikokous, isäntänä Fundu Oy,
4.11. Vieraana Etteplan Oyj: Tj Juha Näkki
ja 2.12. Vieraana Suomen Pankkiiriliike
Oy: sij.asiantuntija Stefan Sburatura.
18.9. Kouvolan Pörssitapahtuma klo
18–20 Kouvola-talo, Simelius-Sali,
Varuskuntakatu 11. Ilm. ja lisätiedot:
http://www.osakeliitto.fi/pohjoiskymen_
osakesaastajat
Kuopio
18.9. Sijoitusilta klo 18–20 Sokos
Hotel Puijonsarvessa (Minna Canthin
katu 16). Aiheena on listaamattomien
kasvuyritysten lainoihin sijoittaminen.
Esittelyssä Fundu Oy – Innovatiivista
rahoitusta kasvuyhtiöille. Ilm. 12.9. menn.
verkkosivun kautta tai Petteri Koposelle
p. 050-3551238.
29.9. Sijoituskerho klo 18–20 Sokos Hotel
Puijonsarvessa. Tilaisuuden vetäjänä Niilo
Kärkkäinen.
9.10. Sijoitusilta klo 17–19 Sokos Hotel
Puijonsarvessa. Tilaisuudessa esittäytyvät
Sotkamo Silver Oyj ja Soprano Oyj.
Kahvitarjoilu. Ilm. nettisivujen kautta
ilmoittautumislomakkeella.
9.10. Sääntömääräinen syyskokous
klo 19 Sokos Hotel Puijonsarvessa.
Sääntömääräiset asiat.
Lahti
16.9. Metsävarallisuus ja sen tuoton
parantaminen klo 18 Sokos Hotel Lahden
Seurahuone, Tiirismaa-kabinetti, Aleksi
14. Ilm. 12.9. menn. [email protected]
mahtuu 50, ilm. 19.9. menn. http://
www.osakeliitto.fi/ilmoittautuminen/
trerahapaiva2014
Turku
Sijoituskerho syyskuusta alkaen joka
kuukauden toinen tiistai klo 18–20.30
Huoneistohotelli Marjassa, Jääkärinkatu
8.
Kuukausikokoukset Turun Pääkirjaston
Studiossa klo 18–20, 9.10., 6.11. ja 4.12.
22.9. Yritysesittelyt: Elisa ja Oriola KD
23.9. Arvopaperin Rahapäivä
Messukeskus, Helsinki
Vapaat keskustelutilaisuudet Koulun
Historian luokassa klo 18–20, 18.9., 16.10.,
20.11. ja 18.12.
Tapahtumatiedot ja ilm.
kaikkiin tilaisuuksiin: www.
varsinaissuomenosakesaastajat.fi
30.9. alkaen Sijoitustoiminnan perusteet
- kurssi Turun Suomenkielisessä
Työväenopistossa viitenä iltana kerran
viikossa. Vetäjänä Juha Vihervaara.
Aiheet: Osakkeet, rahastot, ETF:t,
strukturoidut tuotteet ja salkun hallinta.
Ilm. 21.8 alk. opiston nettisivuilla.
Oulu
Uusikaupunki
22.9. Yritysesittelyt Elisa Oyj tj.Veli-Matti
Mattila ja Etteplan Oyj tj.Juha Näkki
klo 17 Ravintola Rauhala, Mannenkatu
4. Ilm.15.9 menn. antti.jylha@luukku.
com tai p. 040-532 2082. Järj. yhdessä
Goodmarketing Oy:n kanssa.
29.9. Fundu Oy – Innovatiivista
rahoitusta kasvuyhtiöille klo 18 Ravintola
Rauhala, Mannenkatu 4. Ilm. 22.9. menn.
[email protected] tai p. 040-532
2082.
Järj. Fundu Oy:n kanssa.
Seinäjoki
Sijoituskerho joka kuukauden
ensimmäinen tiistai klo 18 Seinäjoen srk:n
tiloissa, Ala-kuljunkatu 2.
9.10. Sääntömääräinen syyskokous klo
17 Marttilan talli. Ilm. 5.10. menn. minna.
[email protected] tai 040-756 8308
Tampere
11.9. Taaleritehtaan
sijoittajalounastilaisuus klo 12 Ravintola
Astor, Aleksis Kiven katu 26
Ilm. [email protected]
16.9. Yritysesittelyt Soprano ja IlkkaYhtymä klo 17–19, Tulli Business, Park
Åkerlundinkatu 11 A, Tampere. Ilm.
12.9. menn. http://www.osakeliitto.fi/
ilmoittautuminen/tresyyskuu2014
23.9. Kuljetus Rahapäivään Helsinkiin.
Lähtö klo 7 linja-autoasemalta. Mukaan
Sijoituslounaat joka kuukauden
ensimmäinen keskiviikko klo 12 Hotelli
Aquarius, Wellamo-kabinetti, Kullervontie
11 B.
Vaasa
23.9. Sijoitusilta: Nordnetin ETF-esittely
ja markkinakatsaus klo 18 Vaasan
yliopistolla.
Ilm: https://eforms.uwasa.fi/
lomakkeet/3439/lomake.html tai txt
029-449 8480. Tarkempi ohjelma
nettisivuilla.
5.11. Pörssiyhtiöilta Seinäjoella.
Tilaisuudessa esiintyy kaksi pörssiyhtiötä,
lisätiedot myöh. Bussikuljetus Vaasan
kaupungintalolta. Ilm. https://eforms.
uwasa.fi/lomakkeet/3423/lomake.html
tai txt 029-449 8480
Vihti-Karkkila
22.10. – 5.11. Sijoituskurssi Vihti klo 18.
Kurssi on maksuton ja järjestetään
yhdessä Karkkilan työväenopiston ja
Hiiden opiston kanssa. Ilm. opistojen
kurssi-ilmoittautumisten kautta. Kurssin
tarkempi sisältö sekä ohjeet http://
www.osakeliitto.fi/vihti-karkkilan_
osakesaastajat
Vuoden 2014 ennusteen mukaan
Helsingin pörssin 30 suuren yhtiön
P/B hinnoittelu on keskimäärin 2.6.
Pitkän ajan keskiarvolla 1.9, pörssin
tasepohjainen hinnoittelu olisi 35 – 40
prosenttia keskiarvon yläpuolella. Nyt
pörssissä on aikaisempaa enemmän
teknologia- ja palveluyrityksiä, joiden
taseet ovat kevyempiä. Siksi oman
arvioni mukaan hintataso on 20 – 30
prosenttia keskiarvon yläpuolella.
Yhdysvalloissa noteerattujen
Wilshire 5000-indeksin osakkeiden
markkinahinnan, 21085 miljardia USdollaria, suhde bruttokansantuotteeseen
on 124 prosenttia. Suhteen keskiarvo
ajalla 1971 – 2013 on 80 – 85 prosenttia,
eli osakkeet ovat ylihinnoiteltuja.
Tämäkin luku vaatinee korjausta.
Nykyään merkittävä osa yritysten
voitoista syntyy Yhdysvaltojen
ulkopuolella, joten korjattu
markkinahinta / BKT keskiarvo voisi olla
90 – 95 prosenttia. Tällöin osakkeiden
hinta olisi 34 prosenttia pitkän ajan
keskiarvon yläpuolella.
Markkinoiden hintataso pitkän ajan
keskiarvoon verrattuna ei ennusta
1–2 vuoden hintakehitystä. Markkinan
korkea hintataso laskee markkinan
10 – 20 vuoden todennäköistä tuottoa
ja matala hintataso vastaavasti nostaa
10-20 vuoden todennäköistä
tuottoa. Jos neutraalisti hinnoitellun
osakemarkkinan reaalituottoodotuksena pidetään seitsemää
prosenttia, 35 prosentin ylihinnoittelu
laskee 15 vuoden tuotto-odotuksen
viiden prosentin tasolle. Reaalituottona
se voi olla hyvä vaihtoehto.
Velkavivun käytössä on oltava
varovainen markkinahinnan ollessa
pitkänajan keskiarvon yläpuolella.
Ja toisaalta velkavivun käyttö on
turvallisempaa, kun markkina on
romahtanut keskiarvojen alle.
Yrityksen arvo
Yrityksen sijoitustarkoituksiin
hyödyllinen arvonmääritys on
mahdollista vain jos yrityksen
liiketoiminnan kehitys on ennakoitavissa.
Arvonmääritys perustuu arvioon
yrityksen toimintamarkkinan
kehityksestä, yrityksen kilpailuetujen
vahvuudesta, kestävyydestä ja
muutoksesta, yrityksen strategiasta
sekä johdon taitavuudesta.
On harmillista, että yritysten arvoa
VÄT?
TÄ
www.osakeliitto.fi • [email protected]
RKKIN
MA
NÄYT
AT
Vertaa markkinan hintaa
pitkän ajan keskiarvoon ja
yrityksen hintaa sen arvoon
Paikallisyhdistykset
MILTÄ
JÄSENSIVUT
taitavasti
perustelevia
analyyseja ei ole
saatavissa. Silloin
ne on tehtävä itse.
Koska arvonmääritykseen liittyy
epävarmuutta ja toisaalta pyritään
hyvään sijoitustuottoon, yrityksen
osakkeen ostohinnan olisi hyvä
olla merkitävästi arvon alapuolella.
Yrityksestä riippuen 20 – 50 prosentin
alennus olisi suotavaa.
Käytännön esimerkkejä
ostohinnan ja mahdollisen
arvon erosta:
Caverion tavoite on saavuttaa yli
kuuden prosentin käyttökate (EBITDA)
ja yli 10 prosentin liikevaihdon kasvu.
Silloin osakekohtaisen tuloksen pitäisi
nousta 0.9 – 1.0 EUR tasolle. Hinta/
Tulos (P/E) luvulla 12 markkinahinta
osakkeelle olisi 11 – 12 euroa.
Nykyisellä noin kuuden euron hinnalla
alennus olisi lähes 50 prosenttia. Jos
tavoitteet saavutetaan, viiden vuoden
keskimääräiseksi osingoksi kuuden
euron hinnalle arvioin 7 prosenttia.
Markkinan kehitys, kilpailijoiden
toiminta ja pitkään tavoitteista jäänyt
liiketoiminnan kannattavuus tuovat
merkittävää epävarmuutta tavoitteisiin.
Nordealla on vahva markkinaasema ja sen toimintamarkkinat ovat
melko vakaat. Pankin tulos voi nousta
parissa vuodessa yhteen euroon ja
osakkeen hinta 12,5 euroon. Viiden
vuoden keskimääräiseksi osingoksi
arvioin 7 prosenttia. Nykyisessä
markkinahinnassa olisi silloin 20
prosentin alennus. Sijoittaessa
liiketoiminnan ansaintakyvyltä melko
vakaaseen yritykseen velkavivun käyttö
on helpompaa.
Jussi Koskinen
Espoon –
Kauniaisten
Osakesäästäjien
puheenjohtaja
Osakesäästäjien
Keskusliiton
hallituksen jäsen
viisas raha 07/2014
39
JÄSENSIVUT
Danske Bank järjestää suorana
etälähetyksenä Osakesäästäjien
jäsenille Pörssitunnin teemalla ”Miksi
Pohjoismaihin?” tiistaina 14.10.2014
klo 17.15 useassa konttorissa ympäri
Suomea.
Tällä Pörssitunnilla puhutaan
sijoittamisesta Pohjoismaihin, jotka
muodostavat yhdessä maailman 12.
suurimman talouden. Tämä tarjoaa
suomalaiselle osakesijoittajalle
laaja-alaisen kotimarkkinan. Voisitko
ajatella täydentäväsi suomalaista
osakesalkkua pohjoismaisilla
osakkeilla? Pörssitunnilla kuulet lisää
Pohjoismaiden sijoitusmarkkinoiden
tarjoamista mahdollisuuksista.
Puhujina ovat seniorianalyytikko
Antti Seppänen Danske Bank
Varallisuudenhoidosta, salkunhoitaja
Erik Holmqvist Danske Capitalista
sekä sijoituspäällikkö Mikko Koski
Danske Bank Varallisuudenhoidosta.
Etälähetyksen jälkeen keskustelu
jatkuu konttoreissa.
Katso tarkempi ohjelma
osoitteessa: www.osakeliitto.fi/
tapahtumat ja ilmoittaudu mukaan
to 9.10. mennessä asianomaisen
paikkakunnan Dansken Bankin
konttoriin:
ESPOO-LEPPÄVAARA:
Hevosenkenkä 3, Panorama
Tower, 5 krs.
Ilm. espoo-leppavaara.konttori@
danskebank.fi
HELSINKI-HAAGA:
Kaupintie 3 D
Ilm. helsinki-haaga.konttori@
danskebank.fi
OULU: Pakkahuoneenkatu 13.
Ilm. oulu-rotuaari.konttori@
danskebank.fi tai Jere Hakala p.
050-426 4593
HYVINKÄÄ:
Hämeenkatu 4
Ilm. [email protected] tai p.
050-422 6335 tai mikko.tuominen@
danskebank.fi
PORI:
Yrjönkatu 10
Ilm. 8.10.2014 menn. pori.konttori@
danskebank.fi tai Anne Lukkari p.
050-422 0909
JOENSUU:
Kauppakatu 29, kauppakeskus
Centrum, sisäänkäynti
ensimmäisestä kerroksesta.
Ilm. 13.10.2014 mennessä ensisij.
s-postilla joensuu.konttori@
danskebank.fi tai p. 0200 2580.
Puhelu ohjautuu palvelunumeroon,
jossa voit kertoa ilmoittautuvasi
Taloustunnille Joensuun konttoriin.
RAUMA:
Kuninkaankatu 3.
Ilm. [email protected]
JYVÄSKYLÄ: Kauppakatu 37
Ilm. jyvaskyla-kauppakatu.konttori@
danskebank.fi tai p. 010 546 0292 tai
010 546 0290
KANKAANPÄÄ:
Kuninkaanlähteenkatu 4
Ilm. [email protected] tai p.
050-422 0993
KUOPIO:
Puijonkatu 19 B, 4. krs
Ilm. kuopio-puijonkatu.konttori@
danskebank.fi tai p. 010 546 3862
KUVA: Jari Kurittu
Pörssitunti Osakesäästäjien jäsenille
usealla paikkakunnalla 14.10.2014
Sipoon Nevas Golf isännöi elokuun
22. päivänä ensimmäistä Viisas Raha
-golftapahtumaa, johon osallistui 48
golfaria. Suomen Vuokranantajat
ry:n Elina Aalto jakaa palkintoa
voittajaryhmän Veli-Matti Kallislahdelle.
Voittajaryhmään kuuluivat myös Eija
Seppänen (kuvassa keskellä) sekä
henkilökohtaisen kisankin voittanut Timo
Porthan sekä Jyrki Sirén. Kuvassa taustalla
myhäilee Nevas Golfin toimitusjohtaja
Henri Nissinen sekä oikealla Antti Lahtinen
Osakesäästäjistä.
SEMINAARIRISTEILY TALLINNAAN 25. - 26.10.2014
ROVANIEMI:
Rovakatu 23, sisäänkäynti Otto.
-automaatin viereisestä ovesta
Ilm. rovaniemi.konttori@danskebank.
fi tai p. 0200 2580. Puhelu ohjautuu
palvelunumeroon, jossa voit kertoa
ilmoittautuvasi Taloustunnille
Rovaniemen konttoriin.
TAMPERE:
Hämeenkatu 9, 5. krs neuvottelutila,
sisäänkäynti Aleksanterinkatu 24 B.
Ilm. [email protected]
TURKU:
Yliopistonkatu 18, 2. krs.
Ilm. turku-keskusta.konttori@
danskebank.fi
Lämpimästi tervetuloa!
Lähde mukaan Osakesäästäjien seminaariristeilylle
lokakuussa! Puhujina mm. Professorit Jarmo Leppiniemi ja Timo Rothovius sekä ekonomisti Roger
Wessman. Matkustamme Tallinnan reitille äskettäin
siirtyneellä m/s Baltic
Queenilla. Sunnuntaiaamuna on mahdollisuus maissakäyntiin Tallinnassa.
Lisätiedot: www.osakeliitto.fi -> tapahtumat
Ilmoittaudu mukaan 25.9. mennessä:
[email protected] tai
0201 303 350
Hinnat alkaen 98 euroa/hlö (4-hengen hytissä).
KYLLÄ KIITOS haluan liittyä
Osakesäästäjien JÄSENEKSI!
Postimaksu
maksettu
Jäsenmaksuun 39 euroa vuodelle 2014 sisältyy
Viisas Raha-lehti sekä runsaasti muita etuja ja
jäsentarjouksia.
Nimi
ESPOO-TAPIOLA:
Kauppamiehentie 7
Ilm. espoo-tapiola.konttori@
danskebank.fi tai puh 050 426 5767
(Marko Kolkka)
LAHTI:
Aleksanterinkatu 8, sisäänkäynti
Aleksanterinkadun pääovesta.
Ilm. [email protected] tai
vastaajaan 050-422 6851
Lähiosoite
HELSINKI-KESKUSTA:
Kaivokatu 6, 4 krs. (käynti hisseille
Kaivokadun ja Keskuskadun
kulmasta)
Ilm. helsinki-kaivokatu.konttori@
danskebank.fi
LAPPEENRANTA:
Kauppakatu 32
Ilm. [email protected]
tai p. 050-422 6836
Sähköposti
Postinumero ja -toimipaikka Puhelin
Osakesäästäjien
Keskusliitto ry
VASTAUSLÄHETYS
Sopimus 5000370
00003 HELSINKI
Osoitetietoja voidaan ( ) ei voida ( ) käyttää markkinointiin.
Täytä tietosi kuponkiin ja irroita se. Postita se (postimaksu on maksettu puolestasi) tai
faksaa numeroon 09 4540 0455. Voit myös liittyä jäseneksi soittamalla numeroon
09 4540 445 tai lähettämällä sähköpostia osoitteeseen [email protected] tai
internetissä osoitteessa www.osakeliitto.fi.
40
viisas raha 07/2014
viisas raha 07/2014
41
JÄSENSIVUT
Runsaat
jäsenedut
39€ !
Osakesäästäjien jäsenedut
JÄSENYYS 2014
Jäsenmaksu 39,00 euroa sisältää Viisas
Raha -lehden 10 krt vuodessa. Opiskelijajäsenyys 12,00 euroa (ikäraja 30v.) sisältää
Viisas Rahan pdf-muodossa. Perhejäsenyys 10,00 euroa (edellyttää että samassa
kotitaloudessa on jo yksi jäsenyys). Kaikki
jäsenlajit sisältävät oikeuden hyödyntää
Osakesäästäjien jäsenedut ja -tapahtumat.
Jäsenmaksu on kalenterivuosikohtainen.
JÄSENEDUT 2014
VIISAS RAHA
Osakesäästäjien oma aikakauslehti ilmestyy 10 kertaa vuodessa. Lehti on korkeatasoinen ja hyödyllinen sijoittamista käsittelevä aikakauslehti.
ARVOPAPERI
Saat Arvopaperi-lehden vuositilauksen -30
% alennuksella 12 kk kestotilauksena, kun
olet Osakesäästäjien jäsen. Tilaukset 020
442 4100 tai [email protected]. Mainitse
jäsenyys tilatessasi.
BORENIUS ASIANAJOTOIMISTO
Asianajotoimisto Borenius tarjoaa luottamuksellista ja ensiluokkaista palvelua perheille ja yksityishenkilöille, jotka haluavat
suunnitella kokonaisvaltaisesti ja verotuksellisesti optimaalisesti omaa ja perheensä
varallisuus- ja jäämistöoikeudellista tulevaisuutta.
Borenius tarjoaa Osakesäästäjien jäsenille,
jotka ostavat sekä vero- että oikeudelliset
palvelut Boreniukselta yksityishenkilönä,
-25 % alennuksen voimassaolevista tuntilaskutushinnoista. Ensimmäinen palaveri
(enint. 45 min) Boreniuksen ja Osakesäästäjien jäsenen kanssa on maksuton eikä
velvoita asiakasta toimeksiantoon. Lisätiedot www.osakeliitto.fi/borenius.
DANSKE BANK
Danske Bank tarjoaa Osakesäästäjien
jäsenille veloituksetta käyttöön Danske
Investor –palvelun, joka pitää sisällään
mm.: Reaaliaikaiset kurssit (HKI, STO,
CPH), kotimaisten arvopapereiden säilytys
veloituksetta, maksuton arvo-osuustilin
siirto Danske Bankiin, kertamerkinnät
Danske Invest rahastoihin ilman merkintäpalkkioita, Pohjoismainen ja Globaali analyysitietokanta, Nordic TOP 15 osakeideat,
aamu-, viikko- ja kuukausikatsaukset sekä
kattavan raportoinnin.
Välityspalkkio 0,15 %, min 7 € /toteutunut
toimeksianto (pohjoismaiset markkinat).
Saat edut käyttöösi soittamalla Danske
Bankin Sijoituslinjaan 0200 2000 (pvm/
mpm), ma-pe 8-18 tai menemällä Danske
42
viisas raha 07/2014
Bankin konttoriin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/danske.
FIM
FIM jatkaa Osakesäästäjien yhteistyökumppanina myös vuonna 2014. Tarkista
ajantasaiset edut Liiton internet-sivuilta
www.osakeliitto.fi/fim.
INVESTTECH
Investor-tilauspalvelu: Keskipitkän ja pitkän
aikavälin tekniset analyysit kaikista Helsingin pörssiin listatuista yhtiöistä, 6 kk hintaan 79 € (norm. 129 € / 6 kk). Lisätietoja
www.osakeliitto.fi/investtech.
KAUPPALEHTI
Saat aina -30% alennuksen etutuotteiden normaalihinnasta. Esim. Kauppalehti
printtitilaus 5pv + Optio: 6 kk 120,09 €
(norm. 171,56 €), Kauppalehti Digitilaus: 6
kk 101,62 € (norm. 145,17 €), Kauppalehti
VIP-tilaus (sis. Printti + Digitilaukset): 6 kk
167,37 € (norm. 239,10 €). Kaikki tilaukset
ovat jatkuvia tilauksia.
Lisäetu VIP- ja Digitilaulkseen: Sijoittajapaketti + reaaliaikaiset pörssikurssit 99,00
€ (norm. 471,00 €) ensimmäisen vuoden
ajan.
LÄHITAPIOLA PANKKI
LähiTapiola kuuluu nykyään samaan
konserniin FIM Pankin kanssa. Jatkossa
sovelletaan FIMin Osakesäästäjien jäsenille
tarjoamia kaupankäyntietuja.
NORDNET PANKKI
Jäsenille kotimaisten ja ulkomaisten arvopaperien säilytys veloituksetta (koskee
arvo-osuuksia, joilla käydään kauppaa
Nordnetin tarjoamilla markkinoilla), vähintään palkkiotaso 3 (0,15 %, min 7 €), reaaliaikainen WinTrade-kaupankäyntisovellus
veloituksetta (arvo 9 €/kk, vain yksityissijoittajat), Nordnet Kompassi -analyysikirjasto veloituksetta (arvo 20 €/kk). Lisäksi
veloituksetta mm. arvo-osuustilin siirto
Nordnetiin (koskee arvo-osuuksia, joilla
käydään kauppaa Nordnetin tarjoamilla
markkinoilla), veroraportit, reaaliaikaiset
kurssit ja uutiset pohjoismaisista pörsseistä, koulutustilaisuudet. Lisätietoja www.
osakeliitto.fi/nordnet.
OP-POHJOLA
OP-Pohjoa tarjoaa jäsenetuna kaikille
Osakesäästäjien jäsenille maksuttoman
sijoitustutkimuksen (edun arvo 10 €/kk).
Pohjolan osaketutkimuksella on Suomen
suurin analyysitiimi, joka analysoi yli 80
suomalaista pörssiyhtiötä. Lisäksi saatavilla on päivittäinen aamukatsaus ajankohtaisine yhtiö- ja markkinauutisineen. Palvelun
käyttöön tarvitset Osuuspankin verkkopalvelutunnukset ja edun saat voimaan olemalla yhteydessä lähimpään Osuuspankkiin. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/op.
PRIVANET
Osakesäästäjien Keskusliito jäsenenä saat
-25 % alennuksen osto- ja myyntitoimeksiantojen välityspalkkioista. Etu koskee
yksityishenkilöiden tekemiä ja omistukseen
tulevia kauppoja. Lisätietoja www.osakeliitto.fi/privanet.
TALENTUM VERKKOKIRJAHYLLY
Osakesäästäjien jäsenet voivat käyttää
Talentumin ammattikirjallisuuden Talouden
ja Yksityisoikeuden Verkkokirjahyllyä
vuonna 2014 täysin maksutta. Edun saa
käyttöön osoitteessa http://verkkokirjahylly.talentum.fi. Käyttöön tarvitset
salasanan,joka lähetetään jäsenmaksulaskun yhteydessä. Edun arvo 880,00 €/
vuosi.
TALENTUM SUMMA
Osakesäästäjien jäsenet saavat vuonna
2014 Talouselämän ja Arvopaperin Summa-verkkopalvelun kahdeksi kuukaudeksi
maksutta käyttöön sekä siitä eteenpäin
jatkuvalla -30 % alennuksella. Rekisteröidy
osoitteessa: osakeliitto.talentum.fi
KIRJATARJOUKSET
Osakesäästäjien jäsenille mahtavia kirjatarjouksia, kts. www.osakeliitto.fi/jasentarjoukset -> Kirjatarjoukset
Viisas Raha 2014
Ilmestymispäivät:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
6.2.
6.3.
3.4.
8.5.
5.6.
21.8.
11.9.
9.10.
6.11.
11.12.
**
**
**Sisältää Sijoittajabarometrin
VIIMEINEN
SANA
Jarmo Leppiniemi
MITÄPÄ JOS KESKITYTTÄISIIN
OLENNAISEEN
M
iten käykään Talvivaaran?
Asialla ovat olleet Aku Ankka ja hänen Touho-serkkunsa”
• ”Nordnet: Talvivaaran väite täysin käsittämätön”
• ”Nordnet Suomen osakestrategi Jukka Oksaharju: Talvivaaran tiedottamisessa
lopunajan merkit”
• ”Oksaharju: Talvivaara syö lapsilisiä”
• ”Pysy(n) erossa Talvivaarasta”
• ”Oksaharju vertaa Talvivaaran vakuutteluja nigerialaiskirjeisiin”
Yllä olevat ovat otsikoita, jotka ovat syntyneet Nordnetin osakestrategin kirjoituksista, joissa kirjoittaja kertoo mielipiteensä erään työnantajansa välittämän
pörssiyhtiön osakkeesta. Olen aina sanonut, että sijoitusvihjeistä on eniten hyötyä, kun ne ottaa viihteenä. Ilmeisesti viesti on mennyt perille, kun kielikuvat
tulevat yhä viihteellisemmiksi.
Tiedottamista koskeva Talvivaara-kritiikki johtui ennen muuta siitä, että
yhtiön toimitusjohtaja Pekka Perä sanoi Helsingin Sanomissa, ettei yhtiöllä ole
markkinariskiä, koska tuotteet myydään varmasti maailmanmarkkinoilla. Lisäksi
Perä sanoi nikkelin hintaan liittyvän riskin poistuneen, kun maailmanmarkkinahinta oli kohonnut kevään ja kesän aikana. Nordnetin strategi: ”Arvopaperimarkkinalain 1 luvun 3 pykälän mukaan pörssiyhtiö ei saa antaa tiedonannossaan totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja. Kun yhtiö väittää hintariskin
poistuneen, on lause tulkittavissa siten, että yhtiön nikkelistä saama hinta ei
voi laskea nykytasoltaan. Yleisen elämänkokemuksen valossa tämä ei voi olla
totuudenmukainen skenaario.”
En usko, että yksikään piensijoittaja on niin tyhmä, että Hesarissa olleen Perän
haastattelun perusteella luulisi, että jonkin raaka-aineen hinta on saavuttanut
pysyvän hintatason. Enkä usko, että kukaan asiaa niin tulkitsi – tuskin nordnetlaisetkaan. Lukija ymmärsi, että korpivaellusta taivaltava yritysjohtaja näki
valonpilkahduksen ja sanoi sen ääneen.
Ymmärrän, että sijoitustuotteita myyvälle yritykselle on eduksi päästä otsikkoihin ja saada näin tunnettavuutta: koskaan ostetuilla mainoksilla ei saavuteta
tekstimainonnan tehokkuutta. Silti tuollaisiin hyökkäyksiin liittyy suuri vaara,
että sääntelijä ja markkinavalvoja ryhtyvät poistamaan epäkohtaa, jota ei ole.
Osakeantiesitteet on jo pilattu ylisääntelyllä: ne sisältävät niin paljon jaaritte-
lua, tyhjiä standardilauseita, standardirajoituksia
jne., että harva niitä enää lukee. Tilinpäätöksiin ja
osavuosikatsauksiin on alkanut hiipiä sama ongelma. Jos vielä yritysjohtajien suut suljetaan, sekin
henkireikä menetetään: ollaan valmiit palaamaan
kasinotalouteen.
En kannata myöskään sijoitusstrategien suun
sulkemista. Ajattelemattomat ylisanat ovat heidän
suustaan kylläkin vaarallisempia kuin yritysjohtajien. Johtaja tiedetään puolensa valinneeksi ja lähtökohtaisesti optimistiksikin, muuten esimerkiksi
Perä tuskin jatkaisi projektissaan. Asiantuntijakin voi erehtyä, vaikkei edes pyrkisi ylisanoihin ja
maalailuun. Asiantuntijan varoitukset ovat monelle sijoittajalle yritysjohtajan lausuntoja tärkeämpi
päätöskriteeri. – Talvivaarajutut palauttivat mieleen
Suomen Pankin asiantuntijan, joka ennusti asuntokuplan puhkeamista. Jos kolmion havittelija uskoi
asiantuntijaa ja lykkäsi asunnonostoaan, kolmiorahoilla sai pari vuotta myöhemmin kaksion ja siitä
pari vuotta myöhemmin yksiön – eikä ”kupla” ole
puhjennut vieläkään.
En usko, että yksikään suuri tai pieni sijoittaja
luulee ostavansa turvallisia perusosakkeita Talvivaaraa tankatessaan – en usko näin ajateltavan edes
veroeurojamme sijoittavassa Solidiumissa. Silloin
keinotellaan: tiedetään, että osake voi hyvinkin
menettää arvonsa kokonaan, mutta voi sen arvo
moninkertaistuakin, jos usko edes tilapäisesti palaa.
– Varmuuden vuoksi totean, että itselleni Talvivaaran taloudelliset ja ympäristöriskit ovat niin suuret,
etten yhtiön osakkeita ostaisi. Silti kannatan suurta
sananvapautta niin yritysmaailman kuin kirjoittajamaailmankin akuille ja touhoille. Sijoittava yleisö
muodostuu järki-ihmisistä. Oikeita ongelmia on
niin paljon, ettei lisää tarvitse ryhtyä keinotekoisesti tuottamaan. •
viisas raha 07/2014
43