loviisa meriheinä ranta-asemakaava

LOVIISA
MERIHEINÄ
RANTA-ASEMAKAAVA
Maanmittari Oy Öhman
2014
KÄSITTELYVAIHEET
Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2013.
Ehdotus nähtävänä (MRA 27 §) …...
Hyväksytty kaupunginvaltuustossa .......
1
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
1.1
Kaava-alue ja sen sijainti
Alue käsittää Loviisan Sarvisalossa kiinteistöt Stortås RN:o 1:28 (434-462-1-28) ja Solbacka
RN:o 1:85 (434-462-1-85). Kaava-alue sijaitsee Sarvisalon etelärannassa. Alueen pinta-ala on
8,2 hehtaaria ja rantaviiva n. 80 metriä.
Kaava-alueen sijaitsee Sarvisalon etelärannassa.
1.2
Kaavan nimi ja tarkoitus
Kaavan nimi
Meriheinän ranta-asemakaava.
Kaavan tarkoitus
Ranta-asemakaavan tarkoituksena on kehittää kiinteistöjen tilakeskuksen aluetta siten,
että alueen luonnetta asuntovaunualueena muutetaan siirtolapuutarhatyyppiseksi alueeksi. Se tapahtuu korvaamalla asuntovaunut pienehköillä siirtolapuutarha-
asuntorakennuksilla. Alueen yhteiskäytössä olevat entisen maatilan rakennuksen säilyvät
sellaisinaan siirtolapuutarhan yhteistiloina.
2
TIIVISTELMÄ
2.1
Kaavaprosessin vaiheet
Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta.
Kaava on tullut vireille kaavoituskatsauksella 2013.
Kaavaehdotus oli MRA 27 §:n mukaisesti nähtävänä xx.xx.2015.
2.2
Ranta-asemakaava
Kaavaan osoitetaan kiinteistöjen tilakeskuksen alueelle siirtolapuutarhan korttelialue (RP). Korttelin alueelle saadaan erikseen määritellyille rakennusaloille (rp) rakentaa 21 enintään 30 kerrosala-m2:n suuruista mökkiä. Lisäksi korttelialueelle osoitetaan rakennusalat enintään 120 kerrosala-m2:n suuruiselle kerhorakennukselle (ke) sekä talousrakennuksille (t), joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 300 kerrosala-m2. RP-alueen rantaan osoitetaan venevalkama, joka on
tarkoitettu kaava-alueen yhteiskäyttöön (LV/yk). Kaava-alueen metsäpalsta osoitetaan metsätalousalueeksi, jolla on erityistä ulkoilun ohjaamistarvetta (MU).
2.3
Toteuttaminen
Kaavan toteuttamiseen on tarkoitus ryhtyä heti, kun se on saanut lainvoiman.
3
LÄHTÖKOHDAT
3.1
Selvitys suunnittelualueen oloista
Rakennettu ympäristö
Kaava-alueen tilakeskus on ennestään rakennettu seuraavilla rakennuksilla, rakennelmilla ja laitteilla:
Kutakin asuntovaunua varten on varattu n. 450 m2:n suuruinen ala, ”tontti”, joiden yhteismäärä
on 21. Lähes kaikilla tonteilla on kiinteäksi muodostunut asuntovaunu, joihin liittyvät erikokoiset ja –tyyppiset terassit.
Osakkaiden yhteiskäytössä olevat rakennukset ja rakennelmat:
• päärakennus, joka toimii osakkaiden kokous-, kokoontumis- ja kerhotilana, pohjapinta-ala
100,5 m2
• saunarakennus, pohjapinta-ala 80 m2,
• vanha navetta, joka on kunnostettu varasto- ja säilytystilaksi, se toimii lisäksi juhlapaikkana, pohjapinta-ala 116 m2
• puuliiteri/varastorakennus, pohjapinta-ala 48 m2
• grillikatos
• kemiallisen wc:n tyhjennyspaikka
• pumppuhuone
• leikkimökki
Alueella on lisäksi:
• rannassa laituri ja venepaikkoja
• kasvimaa-alue
• lastenleikkipaikka
Päätalon ja saunarakennuksen vessojen ja tiskipaikkojen vedet sekä kemiallisen käymälän tyhjennykset kerätään säiliöön, jonka säiliöauto käy tyhjentämässä. Saunan pesuhuoneiden vedet
imeytetään kahden kaivon ja rakennetun hiekkapatjan kautta maahan. Kun säiliöauto käy tyhjen-
tämässä jätevesisäiliön, tyhjentää se samalla kaivotkin. Talousjätettä varten on keräysastiat, jotka jätteidenkeräysauto tyhjentää kahden viikon välein.
Kuva 1. Alueen keskellä yhteiskäytössä oleva rakennusryhmä. Vasemmalla sauna, keskellä grilli, jonka takana on päärakennus. Oikealla puuliiteri. Useimpien asuntovaunutonttien ympärille
on istutettu pensasaidat kuten tässäkin kuvassa yhteisalueen pohjoisreunaan. Alueen rakennukset
on yhtenäisesti maalattu punaiseksi valkoisine reunuslautoineen.
Kuva 2. Varasto- ja säilytystilana toimiva entinen navetta kuvattuna alueen keskeltä pohjoiseen.
Alueen halki kulkee maantieltä rantaan hiekkatie. Autot säilytetään sekä ”tontin” yhteydessä tai
navetan takana katsojasta päin olevalla kaavaan merkittäväksi tulevalla pysäköintialueella. Navetan edustalla on asuntovaunutontti.
Kuva 3. Kaksi tyypillistä asuntovaunutonttia.
Kuva 4. Yleisnäkymä asuntovaunutonteista.
Kuva 5. Osa yhteiskäytössä olevasta kasvimaasta.
Kuva 6. Venevalkama asettumassa talvilepoon.
Kuva 7. Yleisnäkymä rannasta päärakennuksen suuntaan.
Alue on perustettu 1980-luvulla, jolloin Pernajan kunta on antanut asuntovaunualueelle perustamisluvan. Kuten kuvista näkyy, alue on kokonaisuudessaan rakennettu ja muodostaa kaikkien
asuntovaunutonttien ja yhteisessä käytössä olevien rakennusten kanssa yhteisen pihapiirin.
Omistus
Kaava-alueen kiinteistöt omistaa Pernajan Meriheinä Oy. Kullakin asuntovaunutontin haltijalla
on kolme yhtiön osaketta, jotka oikeuttavat ”tontin” hallintaan ja yhteiskäytössä olevien alueiden ja tilojen käyttöön.
Ilmakuva alueesta, josta ilmenee rakennetun ympäristön rakenne.
3.2
Suunnittelutilanne
3.21 Maakuntakaava
Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistamassa Itä-Uudenmaan maakuntakaavassa rantaasemakaava-alueelle ei ole osoitettu merkintöjä. Kaavahanke ei ole maakunnallisesti merkittävä.
Maakuntakaava ei ole voimassa yleiskaava-alueella vaan ohjaa yleiskaavoitusta muutostilanteessa.
3.22 Yleiskaava
Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavassa kaavoitettava alue on osoitettu seuraavasti:
− metsäpalsta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M),
− kotipalstan pääosa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR),
− kotipalstan pohjoisosa erillispientalojen alueeksi (AO) ja
− kotipalstan kohdalla oleva ranta maa- ja metsätalousalueeksi, ulkoilun ohjaamistarvetta
tai ympäristöarvoja (MU-1).
Osayleiskaavan kaavamääräysten mukaan AO-alueelle voidaan rakentaa rakennusjärjestyksen
mukaisesti erillispientaloja talousrakennuksineen ja/tai sellaisia työtiloja, jotka eivät aiheuta
asumiselle tai ympäristölle haittaa. VR ja MU-1 alueille ei kohdistu erityisiä määräyksiä.
Suurennettu ote osayleiskaavasta, johon ranta-asemakaava-alue on rajattu puneella.
Ympäristöministeriön 15.2.2010 vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole kaava-aluetta koskevia
merkintöjä. Rajoittuva vesialue kuuluu Natura-verkostoon.
3.23 Pohjakartta
Kaava-alueen tilakeskusalueelle on laadittu uusi pohjakartta 1:1000. Kartan on hyväksynyt Loviisan kaupungingeodeetti. Metsäpalstan osalta pohjakarttana käytetään maanmittauslaitoksen
maastotietokantaa.
3.3
Luonnonolot
Alueen tilakeskus on kokonaisuudessaan rakennettua aluetta eikä siinä ole koskematonta luontoa. Metsäalue on luonnontilassa ja metsätalouskäytössä eikä siinä ole rakennuksia tai muuta
rakennettua ympäristöä. Aluetta käytetään omistajayhtiön osakkaiden virkistykseen, puusto tuottaa tilakeskukselle polttopuuta.
4
RANTA-ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
4.1
Suunnittelun käynnistäminen ja sitä koskevat päätökset
Kaavoitus on käynnistetty maanomistajan aloitteesta. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma sisältyy kaavoituskatsaukseen 2013.
4.2
Osallistuminen ja yhteistyö, suunnitteluvaiheet
Työkokous kaavaluonnoksesta pidettiin kaupungin edustajien kanssa 15.11.2012.
Viranomaisneuvottelu pidettiin 10.1.2013.
Kaavaehdotus oli MRA 27 §:n mukaisesti nähtävänä xxxxxxx.
5
RANTA-ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pienehköjen lomamökkien rakentamisen nykyisille asuntovaunutonteille pysyvien asuntovaunujen ja niiden terassien ja laitteiden sijaan. Tavoitteena on korottaa alueen laatua sekä lähimaiseman että ympäristön osalta. Ennestään olevat
rakennukset osoitetaan kaavaan nykytilanteen mukaisesti. Alueen metsäpalsta osoitetaan metsä-
talousalueeksi, johon rakentaminen kielletään. Alueen rakentamisen myötä liitytään alueen rajalle jo toteutettuun kunnallistekniikkaan.
6
RANTA-ASEMAKAAVAN KUVAUS
6.1 Kaavan rakenne ja aluevaraukset, suhde yleiskaavaan sekä mitoitus
Kaava-alueen pinta-ala on 8,2 hehtaaria ja rantaviivan pituus 80 m. Metsäpalsta, joka ei rajoitu
rantaan, on kooltaan 6,0 ha ja tilakeskus 2,2 ha. Kaavaan osoitetaan kiinteistöjen tilakeskuksen
alueelle siirtolapuutarhan korttelialue (RP) ja metsäpalstalle metsätalousalue, jolla on erityistä
ulkoilun ohjaamistarvetta (MU). Tilakeskuksen rantaan osoitetaan yhteiskäyttöinen venevalkama nykytilanteen mukaisesti.
Korttelialueelle saadaan erikseen määritellyille rakennusaloille (rp) rakentaa 21 enintään 30 kerrosala-m2:n suuruista siirtolapuutarhamökkiä. Lisäksi korttelialueelle osoitetaan rakennusalat
enintään 120 kerrosala-m2:n suuruiselle kerhorakennukselle (ke) sekä talousrakennuksille (t),
joiden yhteenlaskettu rakennusoikeus on 300 kerrosala-m2. Talousrakennukset osoitetaan nykytilanteen mukaisina. Kerrosluku mökeille on yksi, päärakennukselle ja entiselle navetalle Iu½.
Päärakennus on osoitettu suojelumerkinnällä (sr) eikä sitä saa purkaa. Sen korjaustoimenpiteet
on suoritettava niin, että rakennuksen julkisivukuva säilyy.
Rakennukset tulee varustaa satulakatolla. Harjan suunnan on oltava sama kuin rakennuksen pituussuunta. Rakennusten värityksen on oltava hillittyä ja soveltua maisemaan.
Kosteudelle alttiiden alapohjien korkeuden on oltava vähintään 2,8 korkeudella merenpinnan
tasosta.
Korttelialueen pohjoisosaan osoitetaan ohjeellinen pysäköintialue (p) ja yhteiselle kasvimaalle
puutarha-alueen niin ikään ohjeellinen aluerajaus (vi).
RP-alueen rantaan osoitettava venevalkama on yhteiskäyttöinen kaava-alueen osakkaille
(LV/yk).
Yleiskaavassa ei oteta kantaa alueen mitoitukseen. Jo yleiskaavan laatimisen aikaan nykyinen
asuntovaunualue on ollut olemassa alueella. Yleiskaavan mukainen maa- ja metsätalousvaltainen alue (M) osoitetaan metsätalousalueeksi, jolla on ulkoilun ohjaamistarve. Yleiskaavassa alueella on periaatteellinen rakennusoikeus. Ranta-asemakaavassa kaikki rakennusoikeus kohdennetaan siirtolapuutarhamökkien korttelialueelle. Tilakeskuksen omakoti- (AO) ja retkeily- ja ulkoilualue (VR) osoitetaan kokonaan siirtolapuutarhamökkien korttelialueeksi (RP). Tämä voidaan katsoa vastaavan yleiskaavan tarkoitusta. Rakennusoikeus sijoittuu kokonaisuudessaan yhdelle korttelialueelle, jota kaavallisesti ei jaeta erillisiksi rakennuspaikoiksi. VR ja MU-1 alueille
ei yleiskaavassa kohdistu erityisiä määräyksiä.
Koko ranta-alue on osoitettu venevalkama-alueeksi ja se vastaa nykytilannetta.
6.2
Suhde valtakunnallisiin alueiden käytön tavoitteisiin
Valtioneuvosto on päättänyt valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 13.11.2008.
Kaavaratkaisu ei ole ristiriidassa tavoitteiden kanssa.
6.3
Liikenne ja vesihuolto
Korttelialueen läpi kulkee maantieltä tie rantaan. Muutamilla ulkopuolisilla kiinteistöillä on tiehen tienkäyttöoikeus ja käyttävät sitä kulkutienä kiinteistöilleen.
Alueen rakennuskanta on liitettävä alueelliseen vesi- ja jätevesijärjestelmään.
6.4
Vaikutus ympäristöön
Ranta-asemakaavalla ei ole haitallisia vaikutuksia luonnonympäristöön. Alueen korttelialue on
pitkään ollut lomailukäytössä. Kaavalla korttelialueen epämääräinen luonne pysyvien rakennelmien asuntovaunualueena selkiintyy ja sen sisäinen maisemakuva paranee. Alueella ei ole mai-
semallista merkitystä alueen ulkopuolelle, sillä se on muun asutuksen ja metsän ympäröimänä.
Merelle ei ole näkymää. Kaava-alue ei käytännössä ulotu veteen ja rannan ulkopuoliselle vesialueelle ei kohdistu muutostarpeita. Kaikki rannassa olevat laitteet ja laituri ovat ennestään olemassa.
Kun alue liitetään kunnallistekniikkaan, kaikkinainen asutuksen vesistöön aiemmin mahdollisesti kohdistunut rasitus poistuu. Merialueen Natura-alueeseen kaavalla on siten ainoastaan veden
laatua parantava vaikutus eikä muita vaikutuksia.
Hanko, 15.1.2015
Sten Öhman
dipl.ins.
LOVISA
MERIHEINÄ
STRANDDETALJPLAN
Lantmätare Ab Öhman
2014
BEHANDLINGSSKEDEN
Planen aktualiserad i planläggningsöversikten år 2013.
Förslaget framlagt (MRF 27 §) ….
Godkänt av stadsfullmäktige .......
1
1.1
BAS- OCH IDENTIFIKATIONSUPPGIFTER
Planområdet och dess läge
Området omfattar fastigheterna Stortås RNr 1:28 (434-462-1-28) och Solbacka
RNr 1:85 (434-462-1-85) i Sarvsalö, Lovisa. Planområdet är beläget på den södra sidan av Sarvsalö. Områdets areal är 8,2 hektar och strandlinjen uppgår till ca 80 meter.
Planområdet är beläget på den södra stranden av Sarvsalö.
1.2
Planens namn och ändamål
Planens namn
Meriheinä stranddetaljplan
Planens ändamål
Avsikten med stranddetaljplanen är att utveckla fastigheternas gårdscentrum så att områdets karaktär som caravanarområde ändras till kolonisationsträdgård. Det sker genom att
ersätta husvagnarna med mindre kolonisationsträdgårdsbyggnader. Det tidigare lantbrukets byggnader som numera utnyttjas som gemensamma utrymmen för området bevaras.
2
SAMMANDRAG
2.1
Planprocessens skeden
Planläggningen inleddes på initiativ av markägaren.
Planen aktualiserad i planläggningsöversikten år 2013.
Planförslaget hölls i enlighet med MBF 27 § framlagt xxxxxxx.
2.2
Stranddetaljplan
I planen anvisas på områdets gårdscentrum ett kvartersområde för kolonisationsträdgård (RP).
På kvartersområdet får på skilt definierade byggnadsytor uppföras högst 21 stugor på högst 30
m2 våningsyta. Ytterligare anvisas i kvarteret byggnadsytor för en högst 120 m2 våningsyta stor
samlingslokal (ke) och och för ekonomibyggnader (t), vilkas sammanlagda byggrätt är 300 m2
våningsyta. Planområdets skogsskifte anvisas som skogsbrukområde med speciella behov att
styra friluftslivet (MU).
2.3
Genomförande
Planens förverkligande är tänkt att komma igång så fort planen vunnit laga kraft.
3
UTGÅNGSLÄGE
3.1
Utredning över planeringsområdets förhållanden
Bebyggd miljö
Planområdets gårdscentrum är från tidigare bebyggt med följande byggnader, konstruktioner
och anläggningar:
För varje husvagn är reserverat en ca 450 m2 stor yta, ”tomt”, till antalet sammanlagt 21. Nästan
alla tomter har en sedermera fast husvagn anlagd med olika stora och olika typs terasser.
Byggnader och konstruktioner, som är gemensamma för delägarna:
• huvudbyggnaden, som fungeras som delägarnas mötes-, samlings- och klubbutrymmen, bottenareal 100,5 m2
• bastubyggnaden, bottenareal 80 m2,
• den gamla ladugården, som är iståndsatt som lager- och förvaringsutrymme, den fungerar även
som festlokal, bottenareal 116 m2
• vedlider/lagerbyggnad, bottenareal 48 m2
• grilltak
• tömningsplats för kemikalisk wc
• pumprum
• lekstuga
På området finns ytterligare:
• i stranden brygga och båtplatser
• trädgårdsland
• lekplats för barnen
Avfallsvattnet får toaletterna och diskställena i huvudbyggnaden och bastun samt tömningsavfallet från den kemikaliska toaletten samlas i en behållare som töms av tankbil. Tvättvattnet från
bastu infiltreras via två brunnar och en anlagd sandbädd i marken. Då tankbilen tömmer avfallsvattenbehållaren tömmer den också brunnarna. För hushållsvattnet finns insamlingsbehållare,
som tankbilen tömmer varannan vecka.
Bild 1. Byggnaderna som används gemensamt finns i mitten av området. Till vänster bastun, i
mitten grillen, med huvudbyggnaden bakom. Till höger vedlidret. Runt det flesta husvagnstomterna har man planterat häckar såsom på den här bilden längs det gemensamma områdets norra
kant. Områdets byggnader har enhetligt målats i rött med vita knutar och foderbräden.
Bild 2. Den tidigare ladugården som fungerar som lager- och bevaringsutrymme avbildad från
mitten av området mot norr. Genom området löper en sandväg från landsvägen till stranden.
Bilarna på området parkeras både vid ”tomten” eller på parkeringsplatsen som ligger bakom
ladugården från betraktaren sett. Parkeringsplatsen anvisas i planen. Framför ladugården finns
en husvagnstomt.
Bild 3. Två typiska husvagnstomter.
Bild 4. Vy över husvagnstomter.
Bild 5. En del av det gemensamma trädgårdslandet .
Bild 6. Båthamnen väntar på vintern.
Bild 7. Vy från stranden mot huvudbyggnaden.
Området är grundat på 1980-talet, då Pernå kommun beviljade lov att anlägga husvagnsområdet.
Såsom bilderna visar är området i sin helhet bebyggt och bildar med husvagnstomterna och de
gemensamma områdena en gemensam gårdsplan.
Ägoförhållandena
Planområdet ägas av Pernajan Meriheinä Oy. Varje husvagnstomtsinnehavare har tre aktier i
bolaget, vilka berättigar till att besitta ”tomten” och att utnyttja de gemensamma områdena och
utrymmena.
Flygbild över området som visar strukturen hos den bebyggda miljön.
3.2
Planeringssituationen
3.21 Landskapsplan
I landskapsplanen för Östra Nyland, som miljöministeriet har fastställt 15.2.2010, finns inga
beteckningar för stranddetaljplaneområdet. Planprojektet är inte av landskapsmässig betydelse.
Landskapsplanen är inte i kraft på generalplaneområde, utan styr generalplaneringen då den ändras.
3.22 Generalplan
I delgeneralplanen för Pernå kust och skärgård är planområdet anvisat enligt följande:
- skogsskiftet jord- och skogsbruksdominerat område (M),
- huvuddelen av hemskiftet ströv- och utflyktsområde (VR),
- norra delen av hemskiftet område för fristående småhus (AO) och
- stranden vid hemskiftet jord- och skogsbruksområde med behov att styra friluftslivet och
miljövärden (MU-1).
Enligt bestämmelserna i delgeneralplanen kan på AO-område i enlighet med byggnadsordningen
uppföras fristående småhus med ekonomibyggnader och/eller sådana arbetsutrymmen, som inte
medför men för boende och miljö. För VR och MU-1 områdena finns inga speciella bestämmelser.
Ett förstorat utdrag ur delgeneralplanen, där stranddetaljplaneområdet är avgränsat med rött.
I landskapsplanen som miljöministeriet fastställt 15.2.2010 finns inga beteckningar gällande
området. Det angränsande vattenområdet hör till Natura-nätverket.
3.23 Baskarta
För gårdscentret är uppgjord ny baskarta i skalan 1:1000. Kartan är godkänd av stadsgeodeten i
Lovisa. Som baskarta för skogsskiftet används lantmäteriverkets terrängdatabas.
3.3
Naturförhållanden
Områdets gårdscentrum är i sin helhet bebyggt och där finns ingen orörd natur. Skogsområdet är
i naturtillstånd och används för skogsbruk. Där finns inga byggnader eller annan bebyggd miljö.
Området utnyttjas för ägarbolagets delägares rekreation, i skogen tas brännved för gårdscentret.
4
STRANDDETALJPLANENS PLANERINGSSKEDEN
4.1 Inledande av planeringen och beslut
Planläggningen har inletts på initivativ av markägaren. Planen är aktualiserad i planläggningsöversikten år 2013.
4.2
Deltagande och samarbete, planeringsskeden
Arbetsmöte om planutkastet hölls med stadens representanter 15.11.2012.
Myndighetsöverläggning hölls 10.1.2013.
Planförslaget i enlighet med MBF 27 § hölls till påseende xxxxx.
5
STRANDDETALJPLANENS MÅLSÄTTNINGAR
Målet med stranddetaljplanen är att göra det möjligt att uppföra mindre semesterstugor som ersätter de nuvarande husvagnarna med terrasser och anläggningar på husvagnstomterna. Målsättningen är att höja kvaliteten på området både när det gäller närlandskapet och miljön. Byggnaderna som finns från tidigare på området anvisas i planen för det ändamål de hittills har använts.
Områdets skogsskifte anvisas som skogsbruksområde, där byggande förbjuds. I och med att om-
rådet bebyggs ansluts det även till kommunaltekniken, som redan är anlagd fram till områdets
gräns.
6
BESKRIVNING AV STRANDDETALJPLANEN
6.1
Planens struktur och dimensionering och förhållande till generalplanen
Planområdets areal är 8,2 hektar och strandlinje 80 m. Skogsskiftet, som inte angränsar till
strand, är 6,0 ha stort och gårdscentret 2,2 ha. I planen anvisas fastigheternas gårdscentrum som
kvartersområde för kolonisationsträdgård (RP) och skogsskiftet som skogsbruksområde med
speciella behov att styra frilufslivet (MU). Vid gårdcentrets strand anvisas båthamn för samnyttjobruk i enlighet med nuläget.
På kvartersområdet får uppföras på särskilt anvisade byggnadsytor (rp) 21 högst 30 m2 våningsyta stora kolonisationsstugor. På kvartersområdet anvisas ytterligare byggnadsytor för en högst
120 m2 våningsyta stor byggnad för samlingslokal (ke) samt ekonomibyggnader (t), vilkas
sammanlagda byggrätt är 300 m2 våningsyta. Ekonomibyggnaderna är placerade enligt nuläget.
Våningstalet för stugorn är ett, för huvudbyggnaden och den tidigare ladugården Iu½. Huvudbyggnaden är betecknad med skyddsbeteckning (sr) och den får inte rivas. Renoveringsåtgärder
för utföras så, att byggnadens fasadbild bevaras.
Byggnaderna bör förses med sadeltak. Åsens riktning bör vara densamma som byggnadens långsida. Färgsättningen bör vara dämpad och anpassad till landskapet. Byggnadernas undre botten,
som är känsliga för fukt, bör ligga minst 2,8 m ovanför havsvattennivån.
I den norra delen av kvartersområdet anvisas en riktgivande parkeringsplats (p) och för det gemensamma trädgårdslandet likaså en riktgivande avgränsning (vi).
Båthamnen (LP/yk) som anvisas vid RP-områdets strand är gemensam för planområdets delägare.
I generalplanen tar man inte ställning till områdets dimensionering. Redan då generalplanen
uppgjordes fanns husvagnsområdet på samma plats. Det jord- och skogsbruksdominerade området (MU) i generalplanen anvisas som skogsbruksområde med behov att styra friluftslivet. I generalplanen har det här området en principiell byggrätt. All byggrätt placeras i stranddetaljplanen på kvartersområdet för kolonisationsstugor. Gårdscentrets egnahems- (AO) samt ströv- och
utflyktsområde (VR) anvisas i sin helhet som kvartersområde för kolonisationsstugor (RP). Detta kan anses motsvara generalplanens ändamål. Byggrätten placeras i sin helhet på ett kvartersområde, som i planen inte delas upp i skilda byggnadsplatser. VR och MU-1 områdena är inte
försedda med särskilda bestämmelser i generalplanen.
Hela strandområdet är anvisat som båthamn och det motsvarar nuläget.
6.2
Förhållande till målen för riksomfattande områdesanvändning
Statsrådet har 13.11.2008 beslutat om målen för den riksomfattande områdesanvändningen.
Planlösningen står inte i konflikt med målen.
6.3
Trafik och vattenförsöjning
Genom kvartersområdet löper en väg till stranden. Ett antal utomstådende fastigheter har nyttjanderätt till vägen och använder den som tillfartsväg.
Området bör anslutas till det regionala vatten- och avfallsvattensystemet.
6.4
Inverkan på naturmiljön
Stranddetaljplanen har inga skadliga inverkningar på naturmiljön. Områdets kvartersområde har
under en lång tid utnyttjats för semesterändamål. Med planen klarläggs kvartersområdets hittills
obestämda karaktär för permanenta konstruktioner som husvagnsområde och den inre lands-
kapsbilden förbättras. Området har ingen landskapsmässig betydelse utanför kvarteret, eftersom
den är inringad av övrig bebyggelse och skog. Mot havet syns området inte. Planområdet
sträcker sig i praktiken inte till stranden och förhållandena för vattenområdet utanför stranden
ändras inter. Alla anläggningar och bryggan vid stranden finns från tidigare.
Eftersom området ansluts till kommunalteknik, upphör all eventuell belastning på vattenområdet
som tidigare förorsakats av bebyggelsen. Planens återverkningar på Natura-området utanför har
därför enbart förbättrande inverkan på vattenkvaliteten och inga andra konsekvenser.
Hangö, 15.1.2015
Sten Öhman
dipl.ing.
MAANMITTARI OY
ÖHMAN
Sten Öhman
Sunnantie 7
10900 Hanko
044-2530464
[email protected]
12.11.2012, korjattu
15.1.2015
LOVIISA, MERIHEINÄ
RANTA-ASEMAKAAVA
OSALLISTUMIS- JA ARVIOINTISUUNNITELMA
1. Suunnittelualue ja kaavoitustilanne
Alue käsittää Pernajan Rösundissä kiinteistöt Stortås RN:o 1:28 (434-462-1-28) ja
Solbacka RN:o 1:85 (434-462-1-85). Kaava-alue sijaitsee Pernajan Sarvisalon
etelärannassa. Alueen pinta-ala on 8,4 hehtaaria ja rantaviiva n. 80 metriä.
Alueen sijainti.
Pernajan rannikon ja saariston osayleiskaavassa kaavoitettava alue on osoitettu
seuraavasti:
− metsäpalsta maa- ja metsätalousvaltaiseksi alueeksi (M),
− kotipalstan pääosa retkeily- ja ulkoilualueeksi (VR),
− kotipalstan pohjoisosa erillispientalojen alueeksi (AO) ja
− kotipalstan kohdalla oleva ranta maa- ja metsätalousalueeksi, ulkoilun
ohjaamistarvetta tai ympäristöarvoja (MU-1).
Osayleiskaavan kaavamääräysten mukaan AO-alueelle voidaan rakentaa
rakennusjärjestyksen mukaisesti erillispientaloja talousrakennuksineen ja/tai sellaisia
työtiloja, jotka eivät aiheuta asumiselle tai ympäristölle haittaa. VR ja MU-1 alueille
ei kohdistu erityisiä määräyksiä.
Suurennettu ote osayleiskaavasta, johon ranta-asemakaavaalue on rajattu puneella.
Ympäristöminiseriön 15.2.2010 vahvistetussa maakuntakaavassa ei ole kaava-aluetta
koskevia merkintöjä. Rajoittuva vesialue kuuluu Naturaverkostoon.
2. Suunnittelun lähtökohdat ja tavoitteet
Alue on vuodesta 1985 ollut Pernajan Meriheinä Oy:n omistuksessa. Yhtiön osakkaat
käyttävät aluetta loma-asutukseen siten, että kullekin osakkaalle on osoitettu noin 450
m2:n asuntovaunutontti. Kukin osakas pitää tontillansa ympärivuotisen asuntovaunun,
johon kukin on liittänyt eri ratkaisuin terassi- ym. rakenteet. Alue on entinen Stortåsin
tilan talouskeskus, jossa on vanha asuinrakennus, navetta, sauna ja talousrakennuksia
ja laitteita. Asuinrakennusta käytetään kerhotilana ja navettaa varastona ja
juhlapaikkana. Rannassa on laituri ja venepaikkoja. Yhtiöllä on muualla omaa
vesialuetta, jossa osakkaat kalastavat. Kaikki rakennukset ja laitteet ovat hyvässä
kunnossa. Jätevedet imeytetään kaivojen kautta maahan (saunan pesuvesi) ja
kuljetetaan pois (muut jätevedet).
Ranta-asemakaavan tavoitteena on mahdollistaa pienehköjen lomamökkien
rakentamisen nykyisille asuntovaunutonteille nykyisten pysyvien asuntovaunujen ja
niiden terassien ja laitteiden sijaan. Ennestään olevat rakennukset osoitetaan kaavaan
nykytilanteen mukaisesti. Alueen metsäpalsta osoitetaan metsätalousalueeksi, johon
rakentaminen kielletään. Alueen rakentamisen myötä liitytään alueen rajalle jo
toteutettuun kunnallistekniikkaan.
Ilmakuvasta näkyvvät kaavoitettavan alueen kotipalstan rakennukset,
asuntovaunutonttien vaunut ja laitteet sekä rannan venelaituri. Navetta on alueen
pohjoisosassa sekä muut rakennukset alueen keskellä, eteläisimpänä niistä
kerhorakennuksena toimiva vanha asuinrakennus.
Näkymä rannasta laitureineen.
Alueen keskellä oleva kerhorakennus. Kuvan etulaidassa lähiaikoina
rakennettu kunnallistekniikan talousveden ja viemärin
liityntäputket.
Esimerkkejä asuntovaunutonttiratkaisuista.
3. Osalliset ja osallisten kuuleminen
Osallisia ovat alueen omistajat sekä ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin
oloihin laadittava kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa. Lisäksi osallisia ovat
viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään. Osallisilla on
oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia ja lausua kaavasta
mielipiteensä (MRL 62 §).
Osallisia ovat mm.
- Alueen maanomistaja
− Lähialueiden maanomistajat ja asukkaat
− Viranomaiset
- Uudenmaan ELY-keskus (ympäristö ja luonnonvarat)
- Uudenmaan liitto
4. Viranomaisyhteistyö
− Aloitusviranomaisneuvottelu pidettiin 10.1.2013.
− Osallistumis- ja arviointisuunnitelma toimitetaan osallisille viranomaisille tiedoksi
ja mahdollisia kommentteja varten.
− Kaavaehdotuksesta pyydetään lausunto viranomaisilta.
− Sen jälkeen kun kaavaehdotus on ollut nähtävänä, järjestetään tarvittaessa
viranomaisneuvottelu (MRL 66 §, MRA 26 §).
5. Laadittavat selvitykset ja pohjakartta
Alueen kotipalsta on ennestään rakennettua, kattavasti pihapiirikäytössä olevaa lomaaluetta. Ranta on kokonaisuudessa nurmikko- ja laiturialuetta. Kun alue ei miltään
osin enää ole luonnonvarainen, luontoselvityksen laatiminen ei ole tarpeen.
Metsäpalsta on kallioinen, osin kitukasvuinen. Siihen ei kohdistu mitään maankäytön
muutostarpeita. Käytännössä omistajaosakkaat käyttävät metsää polttopuiden
hankintaan. Tältäkään osin ei ole tarpeen luontoselvityksen laatimiseen.
Kaavassa on tarkoitus osoittaa kotipalstan rakentaminen melko seikkaperäisesti, joten
pohjakartta laaditaan siten, että kaava voidaan laatia mittakaavaan 1:1000.
Metsäpalstan osalta riittää mittakaava 1:5000 ja sen pohjakarttana käytetään
maanmittauslaitoksen maastotietokantaa ja numeerista raja-aineistoa.
6. Suunnittelun käsittelyvaiheet, kaavan vaikutukset sekä osallistuminen ja
vuorovaikutus
Tekninen lautakunta päättää ranta-asemakaavoituksesta lautakuntatasolla. Kaava tulee
vireille kaavoituskatsauksessa. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma asetetaan
nähtäville alkuvuodesta 2013.
Kaavaehdotus pannaan julkisesti nähtäville talvella 2015 ja siitä pyydetään tarvittavat
lausunnot. Osallisia kuullaan.
Kunnan jäsenillä ja osallisilla on oikeus tehdä muistutus kaavaehdotuksesta (MRL 65
§, MRA 27 §). Muistutus on toimitettava kaupungille ennen nähtävillä oloajan
päättymistä.
Kaupunginvaltuusto hyväksyy kaavaehdotuksen arviolta talvella 2015. Päätöksestä
voi valittaa Helsingin hallinto-oikeuteen (MRL 188 §).
7. Yhteystiedot
Lisätietoja suunnittelusta antavat seuraavat henkilöt:
Kaupunginarkkitehti Maaria Mäntysaari
LOVIISAN KAUPUNKI, kaavoitus- ja arkkitehtitoimisto
Kuningattarenkatu 15B, 07900 Loviisa
Puh. 0440 555403
[email protected]
Kaavan laatija
Sten Öhman
MAANMITTARI OY ÖHMAN
Sunnantie 7, 10900 Hanko
Puh. 044 2530464
[email protected]
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa koskevat mielipiteet
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan alistaa ELY-keskukseen neuvotteluja
varten, mikäli osallinen katsoo sitä puuttelliseksi.
Tätä osallistumis- ja arviointisuunnitelmaa voidaan tilata Loviisan kaupungin
kaavoitus- ja arkkitehtitoimistolta tai kaavan laatijalta.
LANTMÄTARE AB
ÖHMAN
Sten Öhman
Sunnanvägen 7
10900 Hangö
044-2530464
[email protected]
12.11.2012; korrigerat
15.1.2015
LOVISA, MERIHEINÄ
STRANDDETALJPLAN
PROGRAM FÖR DELTAGANDE OCH BEDÖMNING
1. Planeringsområde och -situation
Området omfattar fastigheterna Stortås RNr 1:28 (434-462-1-28) ja Solbacka RNr
1:85 (434-462-1-85) i Pernå Rösund. Planområdet ligger på den södra stranden av
Sarvsalö i Pernå. Områdets areal uppgår till 8,4 hektar och dess strandlinje är ca 80
meter.
Områdets läge.
I delgeneralplanen för Pernå kust och skärgård är planläggningsområdet anvisat som
följer:
Skogsskiftet som jord- och skogsbruksdominerat område (MU),
Huvuddelen av hemskiftet som frilufts- och strövområde (VR),
Den norra delen av hemskiftet som område för fristående småhus (AO),
Strandområdet vid hemskiftet som område för jord- och skogsbruk med
behov att styra friluftslivet eller miljövärden (MU-1).
Enligt delgeneralplanens planbestämmelser kan på AO-området uppföras i enlighet
med byggnadsordningen fristående småhus med ekonomibyggnader och/eller sådana
arbetsutrymmen, som inte förorsakar men för boendet och miljön.
Ett förstorat utdrag ur delgeneralplanen, där stranddetaljplaneområdet är
avgränsat med rött.
I landskapsplanen, som miljöministeriet fastställt 15.2.2010, finns inga beteckningar
för planområdet. Det angränsande vattenområdet hör till Natura nätverket.
2. Planeringens utgångspunkter och målsättningar
Området har sedan år 1985 ägts av Pernajan Meriheinä Oy. Bolagets delägare
använder området för fritidsboende så, att varje delägare har en 450 m2 stor
husvagnstomt. Varje delägare håller på sin tomt en permanent husvagn, som var och
en har försett med olika typer av terras- od. konstruktioner. Området består av Storås
fastighets gårdscentrum med ett gammalt bostadshus, ladugård, bastu samt
ekonomibyggnader och anläggnignar. Bostadsbyggnaden används som klubblokal och
ladugården som lager och festlokal. I stranden finns brygga och båtplatser. Bolaget
har annorstädes äget vattenområde, där delägarna fiskar. Alla byggnader och
anläggningar är i gott skick. Avfallsvattnet infiltreras via brunnar i marken
(tvättvattnet från bastun) och transporteras bort (övrigt avfallsvatten).
Målet med stranddetaljplanen är att göra det möjligt att uppföra mindre fritidsstugor
på de nuvarande husvagnstomterna i stället för husvagnarna, terrasserna och
anläggningarna. Tidigare byggnader anvisas i planen enligt nuläget. Områdets
skogsskifte anvisas som skogsbruksområde, där byggande förbjuds. I och med att
området bebyggs ansluts byggnaderna till den kommunalteknik som anlagts fram till
områdets gräns.
På flygbilden syns byggnaderna, vagnarna med anläggningarna på husvagnstomterna
samt bryggan vid stranden på planläggningsområdets hemskifte. Ladugården finns i
områdets norra del samt de övriga byggnaderna i mitten, sydligast det gamla
bostadshuset som fungerar som klubblokal.
Vy mot stranden med bryggan.
Klubblokalen i mitten av området. Längst fram på bilden anslutningsrören för
bruksvatten och avlopp till den nyligen anlagda kommunaltekniken.
Exempel på olika tomtlösningar för husvagnarna.
3. Intressenter och hörande av dem
Intressenter är områdets ägare samt de, vars boende, arbete eller andra förhållanden,
den blivande planen märkbart kan påverka. Övriga intressenter är myndigheter och
samfund, vars verksamhetsområden behandlas i planeringen. Intressenterna har rätt att
delta i planens utarbetning, bedöma dess konsekvenser och säga sina åsikter om
planen (MBL 62 §).
Intressenter är bl.a.
− Områdets markägare
− Närliggande markägare och invånare
− Myndigheter
−
Nylands NTM-central (miljö och naturresurser)
−
Nylands förbund
4. Myndighetssamarbete
− Inledande myndighetssamråd hölls 10.1.2013.
− Programmet för deltagande och bedömning sänds till myndigheterna för kännedom
och för eventuella kommentarer.
− Utlåtande om planförslaget begärs av myndigheterna.
− Efter att planförslaget framlagts till påseende ordnas om behov föreligger ett
myndighetssamråd (MBL 66 §, MBF 26 §).
5. Utredningar
Områdets hemskifte är från tidigare bebyggt fritidsområde och i sin helhet utnyttjat
som gårdstun. Stranden är i sin helhet gräsmatta och bryggområde. Då området är inte
till någon del längre är i naturtillstånd och det föreligger inget behov att göra någon
naturinventering. Skogsskiftet är bergigt, delvis tvinmark. Inga behov av ändringar i
markanvändningen föreligger. I praktiken utnyttjar delägarna skogen för brännved.
För detta område föreligger inte heller behov att inventera naturen.
I planen är det avsikten att anvisa hemskiftets byggande rätt detaljerat varför
baskartan uppgörs så, att planen kan uppgöras i skalan 1:1000. För skogsskiftet räcker
skalan 1:5000 och som baskarta här används lantmäteriverkets terrängdatabas och
numeriska råar.
6. Planeringens beslutsskeden, bedömningens konsekvenser samt deltagande
och växelverkan
Tekniska nämnden beslutar om stranddetaljplaneringen på nämndnivå. Planen blir
anhängig i planläggningsöversikten. Programmet för deltagande och bedömning
framläggs i början av 2013.
Planförslaget läggs offentligt till påseende under vintern 2015 och om det begärs
nödiga utlåtanden. Intressenterna hörs.
Kommunmedlemmar och intressenter har rätt att göra anmärkningar mot planförslaget
(MBL 65 §, MBF 27 §). Anmärkningarna skall sändas till staden före tiden för
påseende går ut.
Stadsfullmäktige godkänner planförslaget under vintern 2013. Om beslutet kan man
besvära till Helsingfors förvaltningsdomstol (MBL 188 §).
7. Kontaktuppgifter
Mera information om planeringen fås av följande personer:
Stadsarkitekt Maaria Mäntysaari
LOVISA STAD, planläggnings- och arkitektbyrån
Drottningsgatan 15B, 07900 Lovisa
Tel. 0440 555403
[email protected]
Planläggare
Sten Öhman
LANTMÄTARE AB ÖHMAN
Sunnanvägen 7, 10900 Hangö
Tel. 044 2530464
[email protected]
Kommentarer om planen för deltagande och bedömning
Planen för deltagande och bedömning kan underställas NTMcentralen för
överläggning om någon intressent anser att den inte är tillräcklig.
Detta program för deltagande och bedömning kan rekvireras från Lovisa stads
planläggnings- och arkitektbyrå eller planläggaren.