doc372015 - Yritma.fi
download 
Report Transcription
372015 - Yritma.fi
SOSIAALI- JA KUNTATALOUS • Turvallisuus SISÄLLÄ: Etelä- ja Länsi-Suomen läänin Syyskuu 3/2015 • Vanhustyön keskusliitto • Ilmarinen • Muistiliitto • Työhyvinvointi/ Innsofia 1 2 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Hyvinvointiteknologia on yksi keino edistää ikäihmisten kotona asumista Ikäihmisten hyvän elämän laadun ja turvallisuuden varmistamiseen liittyy jatkuvasti kasvavia haasteita, jotka edellyttävät joustavia kokonaisratkaisuja palvelujen järjestämiseksi. Uuteen teknologiaan pohjautuvat ratkaisut mahdollistavat henkilöresurssien optimaalisen käytön ja auttavat kohdistamaan palvelut todellisten tarpeiden mukaisesti. Tulevaisuuden ikäihmiset ovat erilaisia nykyisiin ikääntyneisiin verrattuna: he ovat jo tottuneet käyttämään erilaisia teknisiä laitteita ja osaavat varmasti myös vaatia niitä käyttöönsä arkea helpottamaan. Markkinoilla on jo saatavissa paljon valmiita tuotteita, jotka voidaan karkeasti jakaa kolmeen kategoriaan: turvallisuutta lisäävät, sosiaalista vuorovaikutusta edistävät sekä fyysistä toimintakykyä tukevat laitteet. Teknologian nopea kehittyminen lisää laitteiden saatavuutta, monipuolisuutta ja mahdollistaa uusia käyttöalueita. -Laitteiden kehittämisessä huomioidaan myös entistä enemmän käyttäjänäkökulma, sekä hoitohenkilökunnan ja omaisten tarpeet, Seniortek Oy:n toimitusjohtaja Pasi Nurmela toteaa. Turvallisuus- ja hälytysjärjestelmiin erikoistanut Seniortek Oy toteuttaa teknisiä innovaatioita ikääntyvän väestön asumisturvallisuuden lisäämiseksi. Kulunvalvontaan, hoitajakutsuihin ja hälytyksiin on vuosien mittaan tehty monia parannuksia kokonaan uuden ajattelun kautta. Näin on onnistuttu pääsemään eroon asukkaita häiritsevistä rannekkeista ja muista kehoon kiinnitettävistä apuvälineistä, mutta lisätty samalla oleellisesti laitteiston toimintavarmuutta ja käytettävyyttä. -Laajenevan ja kansainvälistyvän toiminnan taustalla ovat Seniortekin luomat n ratkaisun asua turvallisesti kotona aa selkeästi, jos jokin on pielessä. tävän. Seniortek Oy :n toimitusjohtaja Pasi Nurmela. enioriTurva, Kukkatolppa, S Oppilaitosturva ja Junioriturva- järjestelmät. Ne kaikki hyödyntävät uusinta teknologiaa niin, että asukkaan ja häntä hoitavien on entistä helpompi tulla sinuiksi käytetyn laitteiston kanssa. Koko ajan on pyritty siihen, ettei automaatio missään vaiheessa tunnu vieraannuttavalta tai etäiseltä, vaan kaikissa tapauksissa huolehtivalta yhteydeltä ihmisten välillä, Nurmela painottaa. -Seniortek Oy on kehittänyt, testannut ja patentoinut monipuolisen palvelutalojen ja hoitolaitosten turvallisuus- ja valvontajärjestelmiä vuodesta 2005 lähtien. Tällä hetkellä Hoivaturvan Kukkatolpalle on kuusi voimassa olevaa patenttia, mm. Amerikassa ja Japanissa. Kukkatolppa-kotijärjestelmää on toimitettu jo yli 200 kotiin. Nurmela mainitsee. Seniortekin asiakaskuntana ovat Suomen kunnat, kaupungit ja terveydenhuoltolaitokset -Toimitamme ratkaisut aina asiakaslähtöisesti räätälöitynä. Järjestelmiä on toimitettu jo yli 30 kohteeseen, ja järjestelmä kattaa yli 4000 vuodepaikkaa. Viime vuonna toimitimme 800 vuodepaikkaa erityis- ja palveluasumisen ryhmille. Määrä tulee kasvamaan tänä vuonna ja paikkaluku tulee olemaan noin 1200 paikkaa, Nurmela kertoo. Turvatekniikkaaihmimillisesti ja luotettavasti -Passiivisen valvonnan etuja ovat oikeanlaiset hälytykset, Nurmela sanoo. - Palvelutaloissa ja niiden kaltaisissa asumismuodoissa käytettävä SenioriTurva järjestelmä takaa laajan hen- kilökunnan tavoitettavuuden ilman, että asujan tarvitsee itse tehdä kutsua tai hälytystä tekemiseen. Senioriturva yhdistää ensimmäistä kertaa eri valvonta- ja hälytysjärjestelmät sekä hoitajakutsun yhdeksi, helppokäyttöiseksi kokonaisuudeksi. Järjestelmä rakentuu eri osista, joita ovat kulunvalvonta, videovalvonta, hoivakutsu, hoitajakutsu, asukas- ja dementiavalvonta, käyttöliittymä, DECT-puhelinjärjestelmä ja paloilmoitinjärjestelmä. Vanhuksille laite tuo turvallisuuden tunnetta, kun ammattitaitoinen henkilöstö on aina ulottuvilla, Pasi Nurmela korostaa. Järjestelmä on käytössä useissa palvelutaloissa ympäri Suomea ja nyttemmin se on osa kiinteistön automatiikkaa jo rakennusvaiheessa. Kustannustehokas järjestelmä SenioriTurvan avulla hoivahenkilöstön kannalta rutiininomaista työtä siirretään eri järjestelmien huoleksi ja heille jää enemmän aikaa asukkaiden huolenpitoon. Näistä tinkimättä taloudellisia realiteetteja ei ole unohdettu, vaan järjestelmässä pitkän tähtäimen käytön tavoitteena on yhteiskunnan kannalta mahdollisimman taloudellinen lopputulos. Järjestelmän perusinvestointi on pitkäikäinen ja ! Seniortek Oy on perustettu vuonna 2005 Rovaniemellä. Perustajina ovat veljekset Pasi ja Sami Nurmela. Ennen yrityksen perustamista he toimivat turva-alalla vuosia rakentaen uusia järjestelmiä, korjaten ja parannellen toisten toimituksia ja kuunnellen käyttäjien kommentteja. Sekä uusissa että saneerattavissa kohteissa toimimattomista, perinteiseen tekniikkaan perustuvista järjestelmistä haluttiin eroon. Kehitystyö johti vuoden 2007 InnoSuomi –palkintoon. -Kehitystyön tavoitteet ovat olleet alusta asti hyvin ihmisläheisiä, unohtamatta tekniikan helppokäyttöisyyttä tai taloudellisia realiteetteja. Tuotekehitystämme ohjaa elinkaariajattelu. Kehitämme turvallisuustuotteita eri ikäisten tarpeisiin ja tuotteillamme on pitkä käyttöikä. Sekä asukkaan, tekniikan käyttäjän että yhteiskunnallinen etu on huomioitu, toimitusjohtaja Pasi Nurmela luonnehtii yrityksen toimintaa. Vienti- ja teollisuupuolelle Seniortek Oy on rekisteröinyt uuden aputoiminimen Minesec . joustava. VTT:n vuonna 2013 tekemän tutkimuksen mukaan järjestelmä maksaa itsensä takaisin noin neljässä vuodessa, riippuen aina kohteesta ja sen avulla ehkäistyistä haavereista, Nurmela selvittää. Kukkatolppa mahdollistaa inhimillisen vuorovaikutuksen Seniortekin kehittämään valvonta- ja hälytysjärjestelmän, kotoisan Kukkatolppa-nimen saanut yksikkö mahdollistaa inhimillisen vuorovaikutuksen. Kukkatolppa on helposti asennettava ja siirrettävä - varmasti ja vaivattomasti. Sen avulla luodaan tutkitusti kustannustehokasta turvallisuutta ja ikäihmiselle arvokas elämä. Kukkatolppa soveltuu osaksi sisustusta, eikä siihen liity mielikuvaa valvottuna olemisesta. -Tämä asukaskohtainen hoivateknologia lisää ikääntyneen itsenäisyyttä ja mahdollistaa kotona asumisen turvallisesti. Automatisoitu hälytys luo yhteyden hoitoketjuun nopeasti ongelman kohdatessa. Tilanteeseen voidaan reagoida nopeasti, jos vanhus kohtaa arjessaan jonkin terveyttään tai hyvinvointiaan uhkaavan ongelmatilanteen, Pasi Nurmela selvittää. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 3 Tehokkuutta toimintaan integroiduilla turvallisuusratkaisuilla Yhä nopeammin muuttuva toimintaympäristö vaatii yrityksiä kehittämään turvallisuustoimintaansa. Myös yritysten sekä laitosten turvallisuuden varmistamiseen liittyy jatkuvasti kasvavia haasteita, jotka edellyttävät joustavia kokonaisratkaisuja turvatekniikan järjestämiseksi. Uuteen teknologiaan pohjautuvat turvaratkaisut mahdollistavat henkilöresurssien optimaalisen käytön, tuovat taloudellista etua sekä vapauttavat asiakkaat keskittymään ydintoimintoihinsa. Muuttunut toimintaympäristö vaatii myös turvallisuustekniikkaa tarjoavilta yrityksiltä uudenlaisia ajatuksia ja toimintatapoja. - Turvallisuuskulttuuri lähtee aina yrityksen tai organisaation arvoista ja asenteista. Tänä päivänä integroiduilla turvajärjestelmillä tuodaan käyttäjille lisäarvoa tuottamalla palveluja jotka ovat automatisoitu mahdollisimman pitkälle. Ratkaisut ovat helposti laajennettavissa tai supistettavissa asiakkaan tarpeiden muuttuessa. Kun kokonaisuudet on koottu erillisistä järjestelmistä, niistä on vaikea saada täyttä hyötyä irti, Stanley Security Oy:n Jarno Karttunen toteaa ja jatkaa: - Integroidut järjestelmät vaativat hankintaprosessissa laaja-alaista osaamista, sillä uudenlaiset kokonaisuudet koskettavat niin turvallisuuspäälliköitä, taloushallintoa, HR:ää kuin teknistä osaamista. Jotta ratkaisut sulautuisivat saumattomasti osaksi yrityksen liiketoimintaa, teemme tiivistä yhteistyötä yrityksen johdon ja henkilöstön kanssa. Muuttuvat toimintaympäristöt edellyttävät myös palvelutoimittajilta jatkuvaa osaamisen kehittämistä ja muutosvalmiutta. Siksi yhteistyö asiakkaiden kanssa on hedelmällisimmillään silloin, kun se on jatkuvaa ja vuoropuheluun perustuvaa, Karttunen määrittelee. Turvallisuusajattelu osaksi strategista suunnittelua - Näkyvillä turvallisuusjärjestelmillä, kuten videovalvonnalla on edelleen tärkeä rooli esimerkiksi ilkivallan ennaltaehkäisyssä, mutta nykyaikaisten kokonaisuuksien tulisi olla käyttäjille niin saumaton osa arkea, ettei niiden käyttämiseen kiinnitetä edes huomiota. Oikein toteutettu kokonaisuus myös ohjaa käyttäjät työskentelemään turvallisemmin. Jarno Karttusen mielestä järjestelmien täytyy olla nykypäivänä ehdottomasti skaalautuvia. -Turvajärjestelmien haasteet liittyvät toimintavarmuuteen, helppokäyttöisyyteen sekä jatkuvasti muuttuviin vaatimuksiin. Tehokkaat turvaratkaisut vastaavat kaikkiin näihin haasteisiin mahdollistaen käyttömukavuuden, laajat yhdistelmämahdollisuudet sekä muokattavuuden yksilöllisiin tarpeisiin, Karttunen selvittää. -Kannustamme asiakkaitamme haastamaan palveluntarjoajien osaamista ja ratkaisuja, jotta he saavat kokonaisuuksia jotka perustuvat heidän todellisiin tarpeisiin ja ovat kustannustehokkaita. Tärkeää on hankintahinnan lisäksi perehtyä myös käyttökustannuksiin. Kustannukset ja saavutettavat säästöt ovat oleellisia mittareita tarkasteltaessa hankittavan ratkaisun kokonaistaloudellista edullisuutta, Jarno Karttunen kertoo. Uusi reaaliaikaisesti paikantava turvajärjestelmä -Äskettäin markkinoille on tullut omaa tuotekehitystä edustava AeroScout –ratkaisu, jonka merkittävänä etuna on, että järjestelmä voi käyttää jo olemassa olevaa langatonta WLAN-verkkoa. Maailmanlaajuisestikin ainutlaatuinen AeroScout-järjestelmä tarjoaa ennennäkemättömän yhdistelmän jossa on yli 16 erilaista toimintoa, mm. omaisuuden tai henkilöiden paikannus, hoitajakutsu, turvapainike ja sisätilojen navigaattori. Langattomalla reaaliaikaisella valvontayksiköllä voidaan räätälöidä erityyppisten kohteiden valvontaa ja seurantaa. Järjestelmä on asennettu jo yli 17 000 terveydenhuoltokohteeseen maailmalla. Lisäksi käyttäjät ovat palkinneet meidät jo 4-vuotena peräkkäin parhaana tuotteena omassa kategoriassaan (KLAS) ja US News & World lehden listauksen 17:sta maailman parhaimmaksi arvioidusta sairaalasta 16 käyttää AeroScoutia, Karttunen mainitsee. Timecon® UNISONkustannustehokasta turvallisuuden hallintaa -Toinen uusi järjestelmämme on Timecon® UNISON, joka on moderni IP-pohjainen turvallisuuden hallintajärjestelmä. Järjestelmä mahdollistaa joustavuudellaan sekä helppokäyttöisyydellään organisaatioille useiden eri turvallisuusjärjestelmien toimintojen tehostamisen, integroimalla turvallisuus- sekä kiinteistöautomaatiojärjestelmät yhteen käyttäjäystävälliseen graafiseen käyttöliittymään. Timecon® UNISON on edistyksellinen Windows-pohjainen ohjelmistoalusta skaalautuville sovelluksille tarjoten täyden tuen virtualisoinnille sekä laajojen tietokantojen hallinnalle yhdistäen käytössä olevat teknologiat ja järjestelmät yhdeksi kokonaisuudeksi, Jarno Karttunen esittelee. ! Stanley Security Oy:n Jarno Karttunen Stanley Security toimii kumppanina turvallisuusasioissa Stanley Security toimittaa kokonaisvaltaisia ja innovatiivisia palveluratkaisuja asiakkaille, joille turvallisuus on tärkeää. Stanley Security on täyden palvelun turvatalo, jonka ratkaisut perustuvat nykyaikaisiin teknisiin järjestelmiin ja palveluihin sisältäen kulunvalvonta-, kameravalvonta-, rikosilmoitin-, paloturva-, tuotesuojaus-, henkilöturva- ja äänievakuointijärjestelmiä. Olemme osa globaalia Stanley Black & Decker -konsernia. Suomessa Stanley Security on teknisten turvaratkaisujen ja järjestelmäpalveluiden markkinajohtaja. Vahva panostamisemme palvelutoimintaan ja asiakkaiden toimialakohtaisten erityispiirteiden hallitsemiseen takaa täsmällisen, ammattitaitoisen ja luotettavan toimituksen sekä asiantuntevan ylläpidon 17 toimipisteestämme kautta Suomen. 4 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS YRITYSMAAILMA Punainen Risti on Suomen johtava ensiavun asiantuntija Yrityksille ja yhteisöille valtakunnalliset koulutukset yhden luukun periaatteella Ensiapukoulutus on osa yrityksen työturvallisuutta ja ennalta ehkäisevää työterveyshuoltoa. Suomen Punainen Risti tarjoaa ensiapukoulutuksia yrityksille ja yhteisöille keskitetysti yhden luukun periaatteella. ”Y ritykset, joilla on toimintaa useilla paikkakunnilla, voivat tilata ensiapukoulutukset kauttamme joustavasti joko asiakkaan omiin tiloihin tai Punaisen Ristin koulutuskeskuksiin. Punaisen Ristin ensiapukurssien yhteinen ydin on henkeä pelastava hätäensiapu. Siihen liitämme yritysten ja kohderyhmien tarpeiden mukaisia sisältöjä, sekä huomiomme työpaikan ensiapuvalmiuden vaatimukset”, kertoo valtakunnallisia koulutuksia koordinoivan Helsingin ja Uudenmaan piirin ensiapukoulutuksen päällikkö Mirja Sjöberg. Reilut 10 000 koulutettavaa vuodessa Mirja Sjöberg: Helsingin ja Uudenmaan piiri kouluttaa omalla toimialueellaan vuosittain runsaat 11 000 henkilöä. Ensiapukursseja pidetään sekä piirin koulutuskeskuksessa Helsingin keskustassa että asiakkaiden tiloissa. ”Kaikki kurssit toteutetaan niin, että osanottajat saavat runsaasti käytännön harjoitusta. Ryhmässä voi olla kouluttajaa kohti korkeintaan 15 osallistujaa.” Punaisen Ristin Ensiapukurssi EA 1® on 16 tuntia kestävä ensiavun perusvalmiudet antava kurssi, jolla oppii auttamaan onnettomuuksissa ja tavallisimmissa sairauskohtauksissa sekä pienemmissä koti- ja vapaa-ajan turmissa. Ensiapukurssi EA 2® syventää aiemmin opittuja tietoja taitoja. Hätäensiapukurssit vakaviin auttamistilanteisiin ”Hätäensiapukurssilla opitaan toimimaan vakavissa auttamistilanteissa, joissa tarvitaan nopeasti apua. Hätäensiapukurssien kesto on neljä - kahdeksan tuntia ja kurssin suorittamalla voidaan jatkaa EA 1® ja EA 2® -todistusten voimassaoloaikaa kolmella vuodella”, Sjöberg selvittää. Tarjolla on myös ammattikuljettajille kohdennettuja Liikenteen turvallisuusviraston hyväksymiä ensiapukoulutussisältöjä, joista saa ammattipäte- vyyskoulutuspäivä -suoritusmerkinnän. Punainen Risti järjestää avoimien yleisölle suunnattujen ensiapukurssien lisäksi tilauksesta SPR Turvapassikoulutusta sekä kohdennettuja ensiapukursseja yrityksille ja muille työyhteisöille. SPR Turvapassi® on työpäivän mittainen, harjoituspainotteinen koulutus, johon sisältyvät hätäensiavun perusteet sekä toiminta uhkatilanteissa ja tulipalon syttyessä. Koulutukseen voi osallistua kerralla jopa 45 henkilöä. ”Turvapassi-koulutuksen suorittaneet saavat Punaisen Ristin todistuksen, joka on voimassa alkusammutus- ja uhkatilanneosioiden osalta kuusi vuotta ja hätäensiavun osalta kolme vuotta.”Vaikka Punaisen Ristin ensiapukurssit ovat eripituisia ja -sisältöisiä, kaikissa niissä on yhteinen ydin: henkeä pelastava hätäensiapu.”Ensiapu on elämäntaito. Esimerkiksi sydämenpysähdyksessä välittömästi annettu painelupuhalluselvytys tuplaa sairauskohtauksen saaneen mahdollisuudet palata normaaliin elämään”, Sjöberg sanoo. Mukana turvallisuuden ja auttamisen ketjussa Ensiapukurssit ovat myös osa järjestön varainhankintaa. Hankkimalla koulutuksen Suomen Punaisen Ristin piiritoimistosta voit olla osana turvallisuuden ja auttamisen ketjua ja tukea vapaaehtoista ensiapuryhmä- ja ystävätoimintaa kotimaassa. Vapaaehtoiset ovat Punaisen Ristin selkäranka ja sydän, joita ilman emme Ensiapu on elämäntaito jen sankareiden työtä jatkossakin. Punaisen Ristin kannatusjäsenyys on hyvä tapa osoittaa, että välität, samalla se on aktiivinen kannanotto paremman maailman puolesta. Osaa auttaa. NOPEA ENSIAPU VOI PELASTAA TYÖKAVERISI TAI LÄHEISESI HENGEN. TILAA KURSSI PUNAISELTA RISTILTÄ, ENSIAVUN ASIANTUNTIJALTA. TUET SAMALLA VAPAAEHTOISTA ENSIAPURYHMÄ- JA YSTÄVÄTOIMINTAAMME. ENSIAPUKOULUTUS ON OSA YRITYKSEN TYÖTURVALLISUUTTA JA ENNALTA EHKÄISEVÄÄ TYÖTERVEYSHUOLTOA. YRITYS VOI HAKEA SEN KUSTANNUKSISTA SAIRAUSVAKUUTUSLAIN MUKAISTA KORVAUSTA. Lisätietoa ja tilaukset Valtakunnallinen ensiapukoulutusnumero 020 701 2376 Suomen Punainen Risti Helsingin ja Uudenmaan piiri Koulutussihteeri Leena Lepistö 020 701 2376, [email protected] Valtakunnalliset sopimukset Ensiapukoulutuksen päällikkö Mirja Sjöberg 020 701 2378 [email protected] PUNAINEN RISTI – SUOMEN JOHTAVA ENSIAVUN ASIANTUNTIJA. Järjestimme ensimmäiset ensiapukurssit jo vuonna 1885 ja viemme koulutusta eteenpäin yhteistyössä kansainvälisen Punaisen Ristin ja eurooppalaisten sisaryhdistysten kanssa. Järjestämme ensiapukursseja niin työpaikoilla kuin koulutuskeskuksissamme. www.punainenristi.fi Laadukkaat ensiapuvälineet: www.punaisenristinkauppa.fi Laadukkaat ja turvalliset ratkaisut Äänekosken terveyskeskus. Erical Oy on kalustanut julkisia kohteita jo yli 40 vuotta. Kalustamme päiväkoteja, kouluja, terveyskeskuksia ja sairaaloita. Valmistamme myös vastaanottotiskit, myyntitiskit ja tarjoilulinjastot. Vuoden 2014 suurimpina kohteina olivat HUS:n Meilahden sairaalan potilastorni Helsingissä, Äänekosken uusi terveyskeskus ja Tampereen yliopistollisen sairaalan eritysasuntolat. Lisäksi kalustimme lukuisia päiväkoteja kouluja ja palvelutaloja. Perinteisten massiivipuu- ja levyrakenteiden lisäksi valmistamme kalusteita myös komposiittimateriaaleista kuten Corianista. voi toimia ja auttaa. Kannatusjäsenenä jokainen, niin yksityishenkilö kuin yritys voi olla mukana tukemassa Punaisen Ristin toimintaa ja auttaa meitä mahdollistamaan hyvien ihmisten ja ar- Paloteknistä suunnittelua ja konsultointia pienistä suuriin ja vaativiin sekä erityiskohteisiin. HUS:n Potilastorni. Erical Oy Rannankyläntie 19, 44250 Äänekoivisto Puh. 020 743 9680 [email protected], www.erical.fi 7 KK-Palokonsultti Oy Piispantilankuja 4, 02240 ESPOO Puh. 0293 500 000 www.kk-palokonsultti.com SOSIAALI- JA KUNTATALOUS KAIKKI SUOJAUSJÄRJESTELMÄT VAATIVAT HUOLENPITOA PURSERVICE VUOSIHUOLTO AJOPORTEILLE TUO LIIKETOIMINNALLESI SUJUVUUTTA 24/7/365 Varmista ajoporttien ja puomien moitteeton toiminta ja liiketoimintasi sujuvuus uuden vuosihuoltopalvelun avulla. Purservice vuosihuolto kattaa porttiympäristön sekä muut yleisten huoltosopimusehtojen mukaiset tarkastukset. Kartoitamme samalla mahdolliset korjaus-, varaosa- ja laajennustarpeet sekä CE-merkinnän mukaisten turvalaitteiden asennusmahdollisuuden. Vuosihuolto suoritetaan huoltosopimuksessa määritellyin käyntikerroin kohteen ja arvioidun käyttötiheyden mukaan, kuitenkin vähintään yhden kerran vuodessa. Mekaaniset ja ulkoiset ennakkohuoltokohdat: Sähkö- ja turvalaitteiden ennakkohuoltokohdat: •ulkoisten vaurioiden toteaminen •liikeradan tarkistus ja säätö -liikkeen tasaisuus, pysäyttimen tarkistus -herkkyys -liikealueen esteettömyys •yläohjainrullien toiminta •vastapylvään alaohjaimen tarkistus ja säätö •koneiston ulkopuolinen tarkistus -kiinnitys -kulmavaihteen tiiveys •ohjauskeskuksen tarkistus •käsikäyttökytkimet -hätäseis-painike -sulkeutumisviive -ohjauksen toiminta (ei kello-ohjausta) •turva- ja avaussilmukoiden toiminnan tarkistus -silmukoiden eristeen vastuksen mittaus -tarvittaessa herkkyyden säätö •turvareunan toiminta -turvareunan lähettimen paristojen vaihto -valokennon toiminnan tarkistus •muiden turva- tai varoituslaitteiden toiminnan tarkistus Raportointi Lähetämme vuosihuollon mukaisen tarkastuslistan laskun mukana. Mahdollisista vuosihuollon ulkopuolisista korjaustöistä toimitetaan tilaajalle erillinen tarjous. HUOLENPITOA PUHELINSOITON PÄÄSSÄ: 09 350 9400 [email protected] WWW.PURAIT.FI/VUOSIHUOLTO PURSERVICE 5 6 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Sosiaali- ja terveysalan Ajankohtaista koulutusta turvakorttikoulutus terveyden ja liikunnan edistäjille antaa työntekijälle valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Liikkumattomuuden kova hinta – onko nyt ennaltaehkäisyn aika? Valtakunnalliset terveysliikuntapäivät 23.–24.9.2015 Hinta 380 € Seminaarin teemoja ovat mm. • Liikkumattomuus – taloudellinen haaste yhteiskunnalle • Työikäisten sairastavuus kuriin • Kustannustehokkaat ja vaikuttavat keinot liikkumisen lisäämiseksi • Sanoista tekoihin Tutustu ohjelmaan verkossa ja ilmoittaudu mukaan! Vakaasti ja vammoitta – tehokasta liikuntaharjoittelua iäkkäiden kaatumisten ehkäisyyn 4.11. Hinta 180 € Tutkittua tietoa iäkkäiden kaatumisten ja kaatumisvammojen ehkäi systä. Koulutuksessa tutustutaan eri kohderyhmille suunnattuihin har joitusohjelmiin teoriassa ja käytännössä sekä mietitään harjoitteiden soveltuvuutta omalle asiakaskunnalle. Koulutus soveltuu iäkkäiden parissa työskenteleville sosiaali ja terveydenhuollon ja liikuntaalan ammattilaisille. UUTTA aineistoa Vähennän istumista -lehtinen auttaa arvioi maan omaa päivittäistä istumisen määrää ja miet timään keinoja, miten istumista voisi vähentää. Esimerkkejä niin työpäivään kuin vapaaaikaankin. Valtakunnallinen päivän mittainen turvakorttikoulutus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveysalan työntekijöille ja opiskelijoille. Koulutus korostaa työntekijän roolia riskien ehkäisijänä, ja se pitää sisällään teoriaosuuden, ryhmätyön ja käytännön harjoituksen. Koulutuksen voi käydä avoimilla kursseilla, sen voi tilata yli 200 kurssinjohtajalta tai vaihtoehtoisesti voitte kouluttaa kurssinjohtajan omasta organisaatiostanne. Koulutus 1 päivä Voimassa 5 vuotta Oman alueenne kurssit ja kurssinjohtajat: spek.fi/soster Tulevat kurssinjohtajakoulutukset: sppl.fi Toimi heti. Turvallisuutta ei voi ulkoistaa. Monipuoliset terveyden edistämisen aineistot verkossa: ukkinstituutti.fi/verkkokauppa www.ukkinstituutti.fi/koulutus | [email protected] Suomen Palopäällystöliitto Iso Roobertinkatu 7 A 5, 00120 Helsinki. (09) 2522 9200, www.sppl.fi Suomen Pelastusalan Keskusjärjestö Ratamestarinkatu 11, 00520 Helsinki. (09) 4761 1301, www.spek.fi Yksinkertainen ja tehokas palosuojaratkaisu puutalojen tuuletusaukkoihin Räystäsventtiili RENOTECHIN MUUT PALOSUOJATUOTTEET JA PALOTURVALLISET RATKAISUT Ullakkotilojen ja kattorakenteiden paloturvalliseen tuuletukseen. Ylivirtaventtiili Palo-osastoivien seinien passiivinen tuuletusventtiili. Onteloventtiili Ulkoverhoilun alla olevien tuuletusrakojen palosuoja, sopii myös räystäsrakoihin. Julkisivuventtiili Paloluokiteltujen julkisivujen (esim.luhtikäytävät) turvalliseen tuuletukseen. FB-venttiilit takaavat riittävän ilmankierron ja estävät tulen leviämisen palon sattuessa. Patentoidun rakenneratkaisunsa ansiosta ne aktivoituvat välittömästi ja sulkevat tuuletusraot ja -aukot niin, etteivät palokaasut, liekit ja lämpö pääse etenemään. Venttiilit eivät vaadi manuaalista aktivointia - niissä ei ole tunnistimia eikä liikkuvia osia. Ne on erittäin helppo ja nopea asentaa. Venttiilien paloluokat ovat EI30, EI60 ja EI90. • Protectan® laadukkaat palokatko-, läpivienti- ja palosuojatuotteet • Ruiskutettavat ja akustoivat Monokote® ja Sonophone® -palosuojamassat • Wood Stain - B-s1, d0 -luokan palosuoja-aineet puupinnoille • RenofixjaSilacoll® -paloliimat - mm. eristeiden liimaamiseen • Firetherm®-palosuojatuotteet • Palamattomat kipsi- ja magnesiittilevyt • Paloluokitellut sisustuselementit • Palonestokemikaalit • B-s1, d0 -paloluokan SEPLUX polykarbonaattielementit. RenotechOy•Sampsankatu4b•20520Turku•0108301600/0505581806•[email protected]•www.renotech.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 7 Osaava työntekijä turvallisuuden avainhenkilö Turvallisuuden tunne on yksi elämän tärkeimmistä peruspilareista, myös työelämässä. Se lisää henkilöstön motivaatiota, sitoutumista ja tukee kannattavuuden kasvua. Turvallisuussuunnittelu on toiminnan jatkuvuutta edistävä sisäinen toiminto, jonka tulisi kuulua jokaiseen organisaatioon. - Turvallisuudesta huolehtiminen on merkittävä osa erilaisten organisaatioiden jokapäiväistä toimintaa. Ennaltaehkäisevä turvallisuustyö minimoi mahdolliset vahingot, turvaa toiminnan jatkuvuutta sekä antaa valmiuksia vahinko- ja onnettomuustapahtumien varalta. Turvallisuusasioissa avainasemaan nousevat ammattilaiset, jotka työskentelevät niin laitosympäristössä kuin kotiympäristössäkin, Suomen Palopäällystöliitto ry:n koulutuspäällikkö Veera Heinonen toteaa. Suomen Palopäällystöliitto tarjoaa eri kohderyhmille turvallisuuskoulutuksia ja muita turvallisuuspalveluita. Laaduk- kaiden ja ajankohtaisten valmennus- ja koulutuspalveluiden avulla parannetaan turvallisuustietoutta, annetaan välineitä omatoimiseen turvallisuuden kehittämiseen ja edistetään turvallisuutta laaja-alaisesti. Koulutus keskittyy huomioimaan työntekijän osana toiminnan riskienhallintaprosessia -Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus on ollut suoritettavissa jo vuodesta 2006 lähtien ja sen on suorittanut tähän mennessä noin 27 000 henkilöä. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutus antaa valmiudet onnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja oikeaan toimintaan onnettomuustilanteessa. Koulutuksen avulla on mahdollista saada alalla työskentelevien turvallisuustieto ja -taito samalle tasolle sekä saada turvallisuuskoulutus säännölliseksi, Heinonen kertoo. Yhtenä sote-turvakorttikoulutuksen uudistuksen perustana on ollut sosiaali- ja terveysministeriön selvitys laitosturvallisuuden kehittämisestä. Selvityksen viesti on, että koulutusta pitää lisätä peruskoulutuksessa ja työpaikoilla. Koulutuksen tulee palvella sosiaali- ja terveydenhuoltoalan erilaisten työympäristöjen vaatimuksia. Työntekijä keskeisessä asemassa riskienhallintaprosessissa -Turvakorttikoulutus on tarkoitettu kaikille sosiaali- ja terveysalalla työskenteleville ja alaa opiskeleville. Työntekijöiden perehdyttämisen lisäksi sote-turvakorttikoulutus on hyvä tilaisuus saada käytännön harjoitusta paitsi paloturvallisuudesta, myös muista turvallisuuden osa-alueista. Koulutuksen voi käydä avoi milla kursseilla tai sen voi tilata yli 200 kurssinjohtajalta. Lisäksi alan oppilaitokset järjestävät kursseja. Koulutus kestää yhden päivän ja sisältää turvallisuuden kehittämisen teoriaa, ryhmätyön ja valinnaisen käytännön harjoituksen. Koulutus korostaa työntekijän roolia riskien ennaltaehkäisijänä. Kurssin käyneet saavat turvakortin, joka on voimassa viisi vuotta. -Yksi sosiaali- ja terveysalan toimintaa ohjaavista periaatteista on turvallisuus. Henkilöstön riskitietous ja taito toimia oikein hätätilanteessa kuuluvat oleellisesti jokaisen työpaikan turvallisuuskulttuuriin. Korkeatasoista turvallisuuskulttuuria on se, että jokainen työntekijä tekee turvallisuutta edistäviä ratkaisuja osana jokapäiväistä työtään, Heinonen sanoo ja jatkaa: - Sosiaali- ja terveysalalla on opetettu turvallisuusasioita jo pitkään, mutta turvakortti tekee koulutuksesta yhdenmukaisempaa ja säännöllisempää. -Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutusaineistoa kehittää Sosiaali- ja terveysalan turvallisuustoimikunta, jossa on edustus Suomen Palopäällystöliitosta, Suomen Pelastusalan Keskusjärjestöstä, pelastuslaitoksilta, sosiaali- ja terveysministeriöstä, Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta, Suomen lähi- ja perushoitajaliitto Superista sekä Kuntaliitosta. Turvakorttikoulutusaineiston lisäksi toimikunta jakaa vuosittain Sosiaali- ja terveysalan turvallisuuspalkinnon hyvistä suorituksista sekä kannus- taa toimimaan turvallisuuden eteen, Heinonen kertoo. Kurssinjohtajien koulutusta -Suomen Palopäällystöliitto järjestää kurssinjohtajakoulutukset, jolla saa pätevyyden kouluttaa turvakorttikoulutusta. Organisaatiot voivat kouluttaa omasta henkilöstöstään turvakorttikouluttajan ja toteuttaa siten turvallisuuskoulutusta sisäisesti, oman työyhteisön turvallisuuden kehittämiseksi. Myös useat sosiaali- ja terveysalan oppilaitokset tarjoavat ! turvakorttikoulutusta alalle opiskeleville. Näin ollen heillä on turvallisuusosaamista jo opintojensa päätyttyä. Sosiaali- ja terveysalan turvakorttikoulutuksen kurssinjohtajaksi voivat hakeutua henkilöt, joilla on vankka sosiaali- ja terveydenhuollon tai turvallisuusalan tausta, kokemusta opettamisesta ja perehtyneisyyttä toimialan turvallisuusasioihin. Uusilla kurssinjohtajakoulutukseen hakeutuvilla henkilöillä tulee olla voimassa oleva sosiaali- ja terveysalan turvakortti, Veera Heinonen kertoo. Suomen Palopäällystöliitto — Finlands Brandbefälsförbund ry on vuonna 1932 perustettu valtakunnallinen järjestö, jonka tavoitteena on kohottaa jäsenistön ammattiosaamista sekä edistää ihmisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta estää onnettomuuden jo ennalta ja toimia oikein erilaisissa vaaratilanteissa. Palopäällystöliitolla ei ole ammatilliseen edunvalvontaan liittyviä tehtäviä. Sen sijaan turvallisuuden edistäminen on tärkein tehtävämme. Palopäällystöliittoon kuuluu noin 2.000 pelastus- ja turvallisuusalan asiantuntijaa, palopäällystöä ja muita turvallisuusalan johtavassa asemassa olevia henkilöä. Yhä enenevässä määrin myös yritykset ja yhteisöt ovat osoittaneet kiinnostustaan liiton jäsenyyttä kohtaan. Palopäällystöliitto toimii laajalla rintamalla tavoitteenaan onnettomuusriskien hallinta erilaisissa tilanteissa ja ympäristöissä. Suomen Palopäällystöliitto järjestää erilaisia pelastus- ja turvallisuusalan koulutuksia yksin ja yhteistyössä muiden organisaatioiden kanssa. 8 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Kestävällä uudistumisella parempaa hyvinvointia Nykyaikaisissa organisaatioissa inhimillinen pääoma on noussut fyysisen pääoman rinnalle merkittäväksi tuotannontekijäksi. Osaavampi ja ammattitaitoisempi henkilöstö on yksi keskeisistä avaintekijöistä, kun puhutaan organisaation kilpailukyvyn parantamisesta. Koska henkilöstö on tärkeä resurssi, on osaamisen tehokas hyödyntäminen jo pelkästään taloudellisista syistä perusteltua. västi vaikuttava asia. Toisaalta: vaikka johtamis- ja esimiestaitoja kehitettäisiin mittavalla tavalla, mutta esimerkiksi työyhteisötaitoihin tai osaamisen kehittämiseen ei kiinnitetä huomiota, organisaation kokonaiskehittyminen ei etene. Tai se etenee huomattavan hitaasti, Mahlakaarto sanoo. Sanotaan, että parhaat innovaatiot syntyvät, kun meillä on riittävästi tilaa sekä fyysisesti että henkisesti. Luovuus vaatii lepoa, väljyyttä ja irtiottoa arjesta. Vaikka ulkoiset muutospaineet kovenevat jatkuvasti, yhteisön toiminnan sisärakenteissa kaikki ei voi olla koko ajan muutoksessa. Säntäily muutoksesta toiseen ylikuormittaa inhimillisiä voimavaroja, moninkertaistaa kustannuksia ja vaikuttaa koettuun hyvinvointiin. Ja vaikka muutoksia tehtailtaisiin paljon, ne eivät välttämättä ole niitä oikeita. Kestävä uudistuminen ei synny jatkuvasta uuden etsimisestä, vaan organisaation osaamisen ja olemassaolon ytimen näkemisestä alati muuttuvassa valossa. -Kasvavat menestystarpeet haastavat myös organisaation toimintakulttuurin uudistumaan. Kulttuuria ei voi vaihtaa kertaheitolla, mutta kehittämällä samanaikaises- Muutos vaati positiivista energiaa - Myönteinen ilmapiiri, tavoitteiden realistisuus ja houkuttelevuus ovat hyviä matkakumppaneita muutoksessa. Aidon muutoksen mahdollisuus lisääntyy, jos siitä on lisäksi hyötyä yksilölle ja yhteinen onnistumisusko on vähintäänkin kohtuullinen., Mahlakaarto painottaa. -Rakentava johtajuus vaatii luottamuksen tietoista rakentamista, yksilöiden huomioimista ja uudistumiskykyisyyttä. Johtajuus, joka kohtaa ihmisen ihmisenä, vastaa hänen syvimpiin tarpeisiin – nähdyksi tulemiseen omana itsenään, merkitykselliseen kuulumiseen yhteisöön sekä mahdollisuuteen toteuttaa itseään. Muutoksia myönteisesti eteenpäin vievä voima löytyy siis tasavertaisesta ja yhdessä tapahtuvasta kehittämisestä, jossa jokainen työhön osallistuva voi kokea turvallisuuden ja reiluuden ti sekä johtajuutta, toimintakulttuuria sekä työntekijöiden osaamista pitkäjänteisesti ja päämäärätietoisesti, myös toimintakulttuuri alkaa uudistua, FT,THM kehittämiskonsultti Salme Mahlakaarto toteaa. Johtajuuskäyttäytyminen kannattelee toimintakulttuuria Huono johtaminen maksaa, hyvästä voi tehdä kilpailutekijän. Silti vain harvat organisaatiot ovat onnistuneet nostamaan johtamisen kysymykset luontevaksi osaksi strategiakeskusteluaan. -Toimintakulttuurin uudistaminen vaatii yhteistä näkemystä tavoitetilasta, pitkäjänteisyyttä ja hyvää kehittämisprosessien ymmärrystä. Prosessi on tärkeä organisoida tavalla, joka osallistaa ihmiset kehittämistyöhön eri tavoin. Johtajuus on koko yhteisön asia, joka kannattelee toimintaa, mutta on myös hyvinvointiin merkittä- kokemusta. Mahlakaarto vakuuttaa. Yksilön voimavarojen vahvistuminen: kehityskynnykset Jokainen työntekijä vaikuttaa työyhteisöön sen voimia ja energiaa lisäävästi tai niitä kuluttavasti. Siksi ei ole yhdentekevää, miten ihminen kokee itsensä ja oman tulevaisuutensa tai rakentaa onnistumisen kriteerejä työssään. Kehityshistoriamme, henkilökohtaiset uskomuksemme, tapamme kokea asioita ja ratkaista ongelmatilanteita vaikuttavat kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin löytymiseen tai sen menettämiseen. -Eheä ihminen on tunnistanut omat vahvuutensa ja kykenee tuomaan myönteistä energiaa ihmisyhteisön vuorovaikutukseen. Hän on löytänyt oman potentiaalinsa mahdollisuudet työympäristössään ja on oppinut tunnistamaan osaamisensa ja uudistumaan ammatillisesti, Mahlakaarto toteaa. -Uudistumisen kyky ammatillisen uran aikana on ratkaisevaa omien voimavarojen vahvistumiselle. Jatkuvat muutokset, arjen hektisyys tai juuttuneet toimintatapamme kuluttavat henkistä ja toiminnallista pääomaamme ja saattavat vieraannuttaa työn ytimestä, joskus jopa uuvuttaa tai sairastuttaa. Itsensä säilyttämisen ja vahvistumisen haaste on tässä ajassa hyvin keskeistä. Ihmisen työ- ja elämänkaareen kuuluu monia vaiheita, joissa tarvitaan tukea motivaation ylläpitoon, valintojen tekemiseen, haasteiden ja esteiden ylittämiseen sekä omasta hyvinvoinnista huolehtimiseen. Aito muutos ei tapahdu hetkessä tai käskyttämällä, tarvitaan tiedostamista, oleellisen löytämistä, uuden oppimista ja harjoittelua, Salme Mahlakaarto määrittelee. InnSofia- tukea organisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen Innsofia on kolmen ammattilaisen muodostama kehittämisyritys, joka on tukena erilaisissa haastavissakin organisaation muutos- ja kehittämistilateissa. Tuemme kestävään uudistumiseen johtavan toimintakulttuurin syntymistä. Tarjoamme tutkittuja ja todistetusti vaikuttavia tukiprosseja ja valmennuksia, Salme Mahlakaarto luonnehtii InnSofian toimintaa. -Työmme keskiössä on asiakas, hänen tilanteensa ja kysymyksensä. Autamme organisaatiota tunnistamaan ne ydinkysymykset, joiden avulla niin johtamis- kuin vuorovaikutuskulttuuri kehittyvät yhtäaikaisesti. Uskomme, että työelämän laatu kohenee, kun osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet muutosten valmisteluvaiheissa lisääntyvät. Haluamme olla vahvistamassa myös henkilökohtaisia voimavaroja ja auttamassa kynnyskysymyksissä siten, että sekä yksilön että työyhteisön voima lisääntyy. www.innsofia.fi AVACK Oy - Verkkopohjaisten viestintä- ja hälytysratkaisujen palveluyritys Avack Oy on täyden palvelun viestintäratkaisutalo. Tiedon jakaminen tekstin, kuvan ja äänen avulla onnistuu vaivattomasti ja täsmällisesti helpottaen sekä työkiireitä, että lisäten turvallisuutta ja viihtyvyyttä. Kehitämme kotimaista viestintäkokonaisuutta jatkuvasti vastaamaan markkinoiden haasteita. Kokonaisuus toimii kitkattomasti, kun yksi järjestelmätoimittaja hoitaa jokaisen osa-alueen. Järjestelmän ratkaisut tukevat toisiaan ja tuotetuki saatavana yhdestä numerosta. Info-, kuulutus- tai hälytysviestit voidaan tuottaa monilla eri laitteilla, ohjata eteenpäin valinnaisia reittejä ja esittää halutun medialaitteen kautta. Tärkeää on myös järjestelmien luotettavuus ja helppokäyttöisyys. Avack Oy konsultoi ja suunnittelee viestintä- ja hälytysjärjestelmät, sekä urakoi kohteen av-järjestelmän, kuten auditorio-, neuvottelu-, luokka- ja valvomotilat. Toimitamme myös esityslaitteet ja ohjausohjelmat tarpeiden mukaan. Kun kohteen tekniikkaan lisätään vielä kameravalvonta- ja ovenavausjärjestelmät, saadaan keskitetty kokonaisuus, jota hallitaan älykkään valvomoympäristön kautta. Näin saadaan kätevästi kaikki olennainen tieto haluttuun paikkaan halutussa muodossa. Avack Oy toteuttaa kaikki viestintätarpeet kohteeseesi vankalla kokemuksella. Luonnollisesti annamme käyttökoulutuksen, jatkuvan ylläpidon sekä teknisen tuen toimitetuille järjestelmille. Ottamalla yhteyttä kuulet uusimmat ratkaisut, näet toimivat referenssit ja saat kattavan tarjouksen. Viestintäratkaisujen ammattilainen Avack Oy Opiskelijankatu 5, FI-33720 TAMPERE puh. 03 358 0800 [email protected], www.avack.fi Katso uudet sivumme www.avack.fi Huone 239 Lääkäri Maija Kekkonen SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 9 Uranus Oy Rekrytointijärjestelmän rakentaminen lähtee asiakkaan omasta prosessikuvauksesta Tänä päivänä yritysten menestykselle tärkeää on joustavuus. Yritysmaailmassa joudutaan usein reagoimaan tilauksiin ja päätöksiin lyhyellä varoitusajalla. Avainasia on, että henkilöstötarpeet ja oikeanlaiset ihmiset kohtaavat. Sopivia henkilöitä on paljon, mutta kanavat heidän löytämisekseen saattavat olla työläitä, kalliita tai epävarmoja. Kanavat työnhakijoiden tavoittamiseen ovat myös monimuotoistuneet. Kotisivut, urasivustot, työpaikkojen hakukoneet, sosiaalinen media ja monet sähköttömätkin mediat ovat merkityksellisiä kanavia juuri oikean osaajan tavoittamisessa. Samalla osaajien vaatimukset työpaikkaa kohtaan ovat kasvaneet – mitä arvokasta tarjottavaa työnantajalla juuri hänelle on. Työnhakijoiden, rekrytoijien ja yritysten tarpeet yksilöllistyvät ja yhä useammilla asioilla on vaikutusta. Rekrytoinnin tarkoitus on kuitenkin säilynyt samana: kuka on se oikea? Joustavuutta ja kustannusten optimointia Uranus Oy on suomalainen vuonna 1998 perustettu ura- ja rekrytointialan yritys. Yritys palvelee uuden työuran hakijoita tuomalla työpaikka-, koulutus- ja yrittäjyystarjonnan helposti löydettäväksi ja haettavaksi. -Uranus Oy:n kaksi tuotekokonaisuutta ovat Uranus.fi -ura- ja rekrytointiportaali sekä LAURA™ -rekrytointijärjestelmä. Uranus Oy:n Uranus. fi -portaalille ja LAURA™ -rekrytointijärjestelmälle on myönnetty Suomalaisen Työn Liitto Ry:n toimesta oikeus käyttää avainlippumerkkiä osoituksena tuotteiden ja palvelun kotimaisuudesta. Uranus Oy on myös Suomen edustaja maailman johtavassa online-rekrytointiyhteisössä The Networkissä, Uranus Oy:n asiakkuusjohtaja Kaarlo Vennervirta kertoo. LAURA™ rekrytoinnin apuna Kaarlo Vennervirta vastaa LAURA™ -rekrytointijärjestelmästä tuotekokonaisuutena. -Olemme halunneet kehittää toimintakonseptia, jolla erotumme kilpailijoista. Erilaisten asiakastarpeitten huomioiminen järjestelmäkehityksessä on ollut vahvuutemme, josta olemme saaneet hyvää palautetta, Vennervirta toteaa tyytyväisenä. -Asiakkaitamme ovat eri alan toimijat, muutaman hengen rekrytointialan yrityksistä usean tuhannen työntekijän yrityksiin. Järjestelmää käytetään netin kautta. Järjestelmä toimii myös mm. kiinan ja venäjän kielellä, Vennervirta mainitsee. - Kehitystyömme perustuu asiakkaidemme aitoihin, yksilöllisiin tarpeisiin. Yli sadalla LAURA™ -rekrytointijärjestelmäämme käyttävällä asiakkaalla eri toimintojen yhdistelmiä on vielä moninkertainen määrä. Kaikkien tekijöiden huomioiminen toimivalla ja tietoturvallisella tavalla vaatii tekniikalta paljon. LAURA™ -rekrytointijärjestelmä on valmis ohjelmisto, mutta se on luonteeltaan sellainen, että sitä voidaan muokata ja räätälöidä aina käyttäjäorganisaationsa tarpeiden ja toimintatapojen näköinen järjestelmä. Meidän tekninen tiimimme tekee järjestelmän muokkausta asiakaskohtaisesti ja asiakkaalla on oma tekninen vastuuhenkilö joka toimii käyttötukena, Vennervirta kertoo. -Sähköisen rekrytointijärjestelmän ydintehtäviä ovat rekrytointiprosessin hallinta. Järjestelmän avulla voidaan suunnitella rekrytointia. LAURA™ mahdollistaa erittäin joustavasti erilaisten hakua edeltävien toimenpiteiden suorittamisen. Järjestelmä kattaa työpaikkojen suunnittelun ja hallinnan, hakemusten monipuolisen käsittelyn ja valintaprosessin hakemustietokannasta. Valinnan jälkeen järjestelmän avulla voidaan hoitaa CV-tietokannan ylläpitoa, sijaishallintaa, työsuhteiden hallintaa, rekrytointiprojektin hallintaa, sisäinen rekrytointi ja YT-tilanne. Tärkeitä prosessia tukevia toimintoja ovat mm. viestintä hakijoiden suuntaan, työnantajakuva, raportointi ja kansainvälinen rekrytointi. Ylläpito ja jatkokehitys kattaa asiakastuen, integraatiot, sosiaalisen median ja videot, Vennervirta esittelee. Tehokas työkalu säästää työaikaa -Järjestelmä luo yhtenäiset puitteet prosessin tehokkaaseen hallintaan. Lisäksi monipuolinen raportointi täydentää asioiden hoitoa. Kun joudutaan käsittelemän satoja tai tuhansia hakemuksia manuaalisesti esimerkiksi kesätyöntekijöitä haettaessa, ja kun käytössä on tehokas työkalu, jolla isoja työhakijamääriä käsitellään, niin järjestelmä maksaa itsensä takaisin säästyneenä työaikana ja resursseina. Etuna on myös se, kun hakemusten käsittelyyn on luotu selkeät toimintamallit, niiden parhaimpien hakijoiden käsittelyyn jää enemmän aikaa, Vennervirta määrittelee. -Käyttäjien tarpeet vaihtelevat ja järjestelmä muokataan aina asiakaskohtaisesti vastaamaan sähköisen rekrytoinnin vaatimuksia. Toimintojen laajuuden osalta LAURA™ -rekrytointijärjestelmä on jaettu kolmeen eri ryhmään: LAURA™ Solo on rekrytoijan paras apu, kun hoidat rekrytointeja pääasiassa yksin tai tiedossa on yksittäinen rekrytointi, jonka haluat hoitaa hyvin. LAURA™ Start on nopea ottaa käyttöön minkä tahansa kokoiselle organisaatiolle ja se kattaa rekrytoinnin perustarpeet monipuolisesti. LAURA™ Pron lähes rajattomista mahdollisuuksista räätälöidään asiantuntijoiden avulla asiakkaalle parhaiten sopiva järjestelmä, Vennervirta kertoo. -Uranuksen tekemä matka yhdessä suomalaisten ja kansainvälistenkin rekrytoijien kanssa 90-luvun lopulta tähän päivään on opettanut paljon. Pidämme LAURA™n teknisen kehityksen ja asiakaspalvelun omissa käsissämme, jotta pystymme reagoimaan monimutkaiseen maailmaan asiakkaan silmiin selkeillä tuotteilla, ratkaisuilla ja palveluilla. Samalla asiakkaat saavat yksilöllisiä ratkaisuja menettämättä massatuotannon ja suuren asiakaskunnan tuomia etuja, Kaarlo Vennervirta toteaa. 10 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Neuvokkaiden naisten kestävät konstit -hankkeessa vahvistetaan iäkkäiden naisten osallisuutta ja arjen voimavaroja Suomessa on käyty vilkasta keskustelua väestön ikääntymisen ohella ikäihmisten taloudelliseen toimeentuloon ja yksinäisyyteen liittyvistä kysymyksistä. Erityisen vaikeassa asemassa ovat ikääntyneet yksinasuvat naiset, jotka elävät vanhuuseläkkeen tai pienen työeläkkeen varassa. Neuvokkaat naiset -hankkeen tavoitteena on yksinäisyyttä kokevien ja toimeentulostaan huolestuneiden eläkeläisnaisten hyvinvoinnin vahvistaminen yhteisöllisellä toiminnalla. Joka neljäs suomalainen vanhus on pienituloinen. Eläkkeelle jäätyä tulotaso usein alenee ja huoli toimeentulosta voi tulla osaksi arkipäivää. Naisista jopa joka toinen kokee eläkkeensä riittämättömäksi. Tiukka taloudellinen tilanne näkyy etenkin vapaa-aikaan ja hyvinvointiin liittyvien menojen karsimisena. Tämä voi kaventaa sosiaalista elämänpiiriä ja vahvistaa kokemusta yhteiskunnan ulkopuolelle jäämisestä. Miina Sillanpään Säätiön Neuvokkaiden naisten kestävät konstit on Raha-automaattiyhdistyksen kehittämishanke, joka toteutuu vuosina 2015– 2017. Hanke on osa Vanhustyön keskusliiton koordinoimaa Eloisa ikä -avustusohjelmaa. Hankkeen päämääränä on valtakunnallisen ryhmätoimintamallin kehittäminen eläkkeellä tai työelämän ulkopuolella olevien pienituloisten ja yksinäisyyttä kokevien naisten hyvinvoinnin vahvistamiseksi. Hankkeessa järjestetään alueellisia Neuvokkaiden Naisten ryhmiä, joissa keskeistä on kokemusten jakaminen, yhteisöllisyyden rakentaminen ja yhdessä tekeminen. Ryhmätoiminta keskittyy vahvasti ennaltaehkäisyyn. -Pyrimme tavoittamaan ikääntyneitä naisia, joilla huoli yksinäisyydestä, jaksamisesta tai toimeentulosta kuormittaa mieltä, mutta joilla on vielä voimia osallistua ryhmään, taustoittaa hankkeen projektikoordinaattori Saini Valtonen. Ryhmäläiset kokoontuvat viikoittain yhteisten teemojen ääreelle saamaan ja jakamaan tietoja, taitoja ja kokemuksia. Toiminnan sisältö suunnitellaan yhdessä osallistujien kanssa. Parhaimmillaan ryhmätoiminta tarjoaa mahdollisuuksia omien voimavarojen löytämiseen, uusien elämäntaitojen oppimiseen sekä sosiaalisten suhteiden luomiseen, Valtonen toteaa. Naiset asuvat miehiä useammin yksin, eikä heillä välttämättä ole läheistä jakamassa elinkustannuksia. Iäkkäiden naisten yksinasumisen yleisyyttä selittää miehiä pidempi eliniänodote ja pienituloisuutta puolestaan katkonaiset työurat, joista on kertynyt niukalti työeläkettä. Osa naisista elää pelkän vanhuuseläkkeen varassa. -Pienet tulot eivät saisi olla osallistumisen tai sosiaalisen kanssakäymisen este, vaan on tärkeää mahdollistaa yhteisöllisyys myös niille ikäihmisille, joilla ei ole varaa käydä maksullisissa kulttuuritapahtumissa tai harrastuksissa tapaamassa toisia. Toiminnan lähtökohtana on se, että pienilläkin tuloilla voi elää mielekästä elämää. Vaikean elämäntilanteen sijaan huomio kiinnitetään naisten osaamiseen ja voimavaroihin. -Pienellä rahalla toimeentuleminen vaati paljon sopeutumiskykyä, mikä näkyy usein kestävinä ratkaisuina ja neuvokkuutena päivittäisissä askareissa. Kyse on hyvin arkipäiväisistä asioista, esimerkiksi kierrättämisestä tai ruokasoodan käyttämisestä kodin puhdistuksessa kalliiden pesuaineiden asemesta, kertoo Valtonen. Myös monet harrastukset, kuten luonnossa liikkuminen ovat täysin ilmaisia. Neuvokkaiden Naisten ryhmissä olennaista on löytää ja Saini Valtonen, projektikoordinaattori p. 040 171 0048 [email protected] koota tämä neuvokkuus sekä vinkit ja niksit, joita osallistujilla itsellään on yhteiseksi hyväksi. Joku saattaa tietää edullisen kirpputorin tai joku osata neuvoa, miten tähderuoasta loihditaan maistuva ateria. -Meillä kaikilla on tarve kokea itsemme merkitykselliseksi ja tarpeelliseksi. Toivomme, että ryhmässä mukanaolo tuo naisille kokemuksen hyväksytyksi tulemisesta ja että he ! huomaisivat, kuinka paljon arvokasta osaamista heillä on, Valtonen summaa. Toiminta liikkeelle Helsingistä Neuvokkaiden Naisten ensimmäinen ryhmä käynnistyy 23.9.2015 palvelutalo Kantin Pysäkillä Töölössä. Ryhmää ohjaavan projektikoordinaattorin lisäksi mukana ovat myös kaksi vapaaehtoista vertaismen- toria, jotka toimivat ryhmäläisten tukena. Keväällä 2016 ryhmät aloittavat toimintansa Salon palvelutalo Ilolansalossa ja Kouvolassa yhteistyössä Kouvolan Korttelikotiyhdistyksen kanssa. Hankkeen pääyhteistyökumppaneita ovat Eläkeliitto, Marttaliitto Vanhus-ja Lähimmäispalvelun liitto sekä Suomen Setlementtiliitto. Miina Sillanpään Säätiö on perustettu vuonna 1965. Säätiö järjestää, edistää ja tukee • työikäisten ja vanhusten kuntoutusta • vanhusten asumista ja muita vanhuspalveluja • kansanterveyttä vahvistavaa tutkimusta ja kehittämistä Miina Sillanpään Säätiön toiminta on yleishyödyllistä. Säätiön omistamat yhtiöt tuottavat aikuisten hoiva-, kuntoutus- ja hyvinvointipalveluja. Työ- ja toimintakyvyn edistämiseksi Avire Oy tuottaa monipuolisia kuntoutuspalveluja työikäisille. Koteja, kuntoutusta ja palveluja vanhuksille tarjoaa Wilhelmiina Palvelut Oy. Säätiön toimitilat sijaitsevat Helsingissä Asumispalvelukeskus Wilhelmiinan yhteydessä. Säätiön taustalla on vuonna 1898 toimintansa aloittanut Helsingin Palvelijataryhdistys, jonka nimi muuttui vuonna 1920 Helsingin Taloustyöntekijäin Yhdistykseksi. Miina Sillanpää toimi yhdistyksen puheenjohtajana 51 vuotta. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 11 Arttuasunnot Oy Turvallista asumista ja valinnanvapautta Asiakaskeskeisyys ja asiakkaiden valinnan mahdollisuuksien lisääminen on nousemassa keskiöön julkisten hyvinvointipalvelujen järjestämisessä ja johtamisessa. Asumisen sekä palveluiden tulisi perustua ihmiskäsitykselle, jossa nähdään yksilön omat kyvyt ja valinnanmahdollisuudet. Asiakaskeskeisyyteen siirtyminen on pitkä muutosprosessi ja se vaatii toimintatapojen ja – mallien uudelleen arviointia ja muutosta. Palveluasumisen järjestäminen on kuntien lakisääteinen tehtävä. Tämän ohella yksityiset palveluntuottajat voivat tarjota palvelunkäyttäjille kokonaan yksityistä palveluasumista. Asumisratkaisuja on oltava monenlaisia, jotta asukkaiden avun ja tuen tarve huomioiden kyetään järjestämään yksilöllistä asumista. Palveluasuminen on monimuotoinen kokonaisuus, jota on tarkasteltava palvelun käyttäjien ja palvelun järjestäjien sekä tuottajien kannalta. Esimerkiksi vanhusväestölle tarkoitettujen asumispalvelujen kysyntä kasvaa suomalaisten ikärakenteen muuttuessa, ja samalla syntyy tilaa erilaisille ja yksityisille hoivapalveluille. Monen on hyvä olla kotona, mutta on myös niitä, joille esimerkiksi ryhmäkoti tai palvelutalon tarjoamat asumispalvelut ovat ainoa ja usein myös parempi vaihtoehto. -Kunnat ja kuntapäättäjät joutuvat tänä päivänä tasapainoilemaan tuki- ja palveluasumisen kustannusten nopean kasvun kanssa. Väestö ikääntyy, muistisairaudet lisääntyvät ja vammaisten asumistarpeet vaativat asiallista ja tehokasta ratkaisua, joka samalla takaa asukkaalle miellyttävän asumisratkaisun. Palveluratkaisujen löytäminen vaatii kuntapäättäjiltä paljon tiedon etsimiseen, tulkintaan ja tarvekartoitukseen käytettyä aikaa. Rakentaminen, rakennuttaminen sekä palveluasuntojen ostaminen ja ylläpito eivät ole välttämättä kunnan keskeistä osaamisaluetta – mutta meidän on. Siksi Arttuasunnot on olemassa ja tarjoaa kokemustaan kuntien käyttöön, Arttuasunnot Oy toimitusjohtaja Tino Nurmi toteaa. Asuminen ja palvelut tulevat nivoutumaan entistä enemmän yhteen ja yhteisöllisyys kasvaa - Tarvitaan muun muassa ikääntyneiden tarpeisiin sopivia ja muuntuvia asuntoja, nykyisen asuntokannan korjausrakentamista, yhteisöasumista ja muita asumisen vaihtoehtoja sekä erilaisia asumisen rahoitusmalleja, Nurmi sanoo. -Aidossa asiakaslähtöisyydessä on sisäistetty näkemys, että palveluntuottaja on olemassa juuri asiakkaita varten ja asiakkaita kuunnellaan herkällä korvalla. Asumisjärjestelyjä tehtäessä toteutettaessa on ensisijaisesti otettava huomioon asiakkaan toivomukset ja mielipide ja muutoinkin kunnioitettava hänen itsemääräämisoikeuttaan, Nurmi määrittelee. Turvallisuuden tunne yksi suurin elämän laatuun vaikuttava tekijä -Tutkimusten mukaan suurin tekijä kodista muuttamiselle on turvallisuuden tunne. Sitten kun kotona asuminen ei enää onnistu, on oltava hyviä vaihtoehtoisia palveluasumisen muotoja. Koteja, missä useampi yksinäinen ja turvattomuutta tunteva vanhus asuisi, ja jonka yhteydessä tai välittömässä läheisyydessä toimisi tehostetun palveluasumisen palveluja. Vaikka asukas ei käyttäisikään mitään palveluja, turvallisuuden tunne kasvaa, kun hän tiedostaa, että palvelut ovat lähellä, Nurmi korostaa. Asiantuntemusta ja kustannustehokasta ratkaisua erityisryhmien asumistarpeisiin Vuonna 2010 perustettu Arttu on yleishyödyllinen osakeyhtiö, joka tuottaa erityisryhmien kuten ikääntyvien ja vammaisten ARA-asuntoja. Artulla on laaja rahoittajien ja rakennuttamisen ammattilaisten yhteistyöverkosto. -Olemme sittemmin tuottaneet 1500 erityisryhmien asuntoa. Vuosittain rakennutamme noin 300-400 asuntoa ympäri Suomea. -Arttu on kehittänyt kunnille luotettavan ja helpon tavan ratkaista erityisryhmien asuntotuotannon haasteet. Haluamme olla edelläkävijänä luomassa parempia asuinympäristöjä kaikille niitä tarvitseville. Uusimpia tuotteitamme ovat taantuvien alueiden palveluasuminen sekä työsuhdeasuminen. Panostamme Arttuasunnoissa hankekehityksen ja rakentamisen osaamiseen. Hyvää Arttuasunnot Oy:n toimitusjohtaja Tino Nurmi. yhteistyötä on tehty useiden kuntien, hoiva-alan toimijoiden ja kiinteistösijoittajien kanssa, Nurmi mainitsee. -Tehtävämme on edistää myös hyvien palvelukokonaisuuksien syntymistä kaikkialla, missä valtion tukema asuntotuotanto voi tulla kyseeseen. Vuokraamme kiinteistöjä myös suoraan palveluntuottajille. Rakentamisnopeutta vauhdittamaan Arttu on luonut yhteistyössä rakennuttamisen ammattilaisverkostonsa kanssa toimintamallin, jonka avulla perinteisen rakentamisen aikatauluja pystytään lyhentämään. -Yleishyödyllisenä yhtiönä emme tavoittele voittoa vaan koko yhteiskuntaa tukevaa, tarpeisiin mitoitettua asuntotuotantotoimintaa. Vuokraamme omistamiamme tiloja omakustannusvuokralla, joka kattaa pääoma- ja ylläpitokulut sekä toiminnan vaatimat muut välttämättömät kulut, toimitusjohtaja Tino Nurmi selvittää. • palvelut kehitetty erityisesti kuntien tarpeeseen • Ara-asuntojen tuottamisen ammattilainen • erityisosaamista hoiva- ja palveluasuntojen tuottamiseen jo tarvekartoituksesta alkaen • asiakkaille helppo tapa saada hankkeelle rahoitus sekä rakennuttamis- ja hallintopalvelut • Artun toimintamallilla projekti valmiiksi perineistä tapaa nopeammin • Arttuasunnot voi olla myös kiinteistön omistaja ARTTU-KONSERNI TOIMII VALTAKUNNALLISESTI • valmiina yli 1 500 asuntoa ja vuosittain rakennutetaan noin 300 lisää eri puolille Suomea. A R T U N PA LV E L U K O N S E P T I T Hankekehitys Rakennuttaminen – SARA • Hankesuunnittelu • Rakennuttaminen • Aluekehitys • Valvonta • TaTe Hallinto ja palvelut • Rakennusaikainen hallinto • Taloushallinto • Kiinteistömanageeraus • Innovaatiot Olemme Sinun ja kuntasi palveluksessa! Ota yhteyttä, keskustellaan lisää: Arttuasunnot Oy Pasilan puistotie 2 A, 00240 Helsinki www.arttuasunnot.fi Toimitusjohtaja Tino Nurmi: 050 572 3868 Arkkitehti, hankekehitys Juri Pelkonen: 0500 875 785 12 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen: Ikäihmiset ovat työelämän voimavara Vuonna 2017 voimaantuleva eläkeuudistus nostaa suomalaisten vanhuuseläkeikää. Miten työelämässä jaksetaan ja jatketaan entistä pidempään? Suomalaiset jäävät entistä harvemmin eläkkeelle työkyvyttömyyden tai sairauden takia. Työkyvyttömyyseläkkeelle siirtyneiden määrä laski vuonna 2014 edellisestä vuodesta kahdeksan prosenttia. Vuodesta 2008 määrä on laskenut neljänneksen. Eläkeikä nousee – miten käy työkyvyn? – Suomalaisten terveydentila on kehittynyt jo pitkään positiivisesti. Varallisuuden kasvu on tuonut mukanaan hyvinvointia. Samalla kun terveydentila on parantunut, ovat ihmiset entistä iäkkäämpinä yhä työkykyisempiä. Töistä on tullut fyysisesti vähemmän rasittavia koneellistumisen myötä. Ihmiset sairastuvat vakavasti keskimäärin kolme vuotta myöhemmin kuin ennen. Lääketiede on kehittynyt huimin harppauksin eteenpäin, ja moni ennen tappava tauti voidaan nykyään hoitaa, pohtii Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen. Eläketurvakeskuksen tilastojen mukaan eläkkeellesiirtymisikä nousi vuonna 2014 merkittävästi. Suomalaiset jäivät työeläkkeelle keskimäärin 61,2-vuotiaana. Edellisenä vuonna eläkkeelle jäätiin keskimäärin 60,9-vuotiaana. Vuoden 2017 eläkeuudistuksessa vanhuuseläkeiän alarajaa nostetaan portaittain vuodesta 2017 lähtien. Vuonna 1962 syntyneet ovat ensimmäinen ikäluokka, jonka vanhuuseläkeiän alaraja on 65 vuotta. Vuodesta 2030 alkaen eläkeikä sidotaan elinajan kehitykseen. Suomessa lähdetään siis töistä terveenä eläkkeelle aiempaa yleisemmin. Nykyään jo 70 prosentille vanhuuseläke on ensimmäinen eläke. Miten ja kuinka terveinä työelämässä jaksetaan, kun eläkeuudistus astuu voimaan? – Eläkeikää on mahdollista nostaa nykyisestä, koska ihmisten työkyky on kohentunut. Terveenä vietetty elinikä pitenee. Meidän täytyy tehdä töitä pidempään, jotta saamme tulevat eläkkeet maksettua. Lyhyellä ajanjaksolla työkyvyttömyyseläkkeiden määrä tulee todennäköisesti lisääntymään, koska sairauksia esiintyy enemmän vanhuuseläkeikää lähestyttäessä, sanoo Seppo Kettunen. – Vaikka työt eivät ole enää fyysisesti niin rasittavia, työn henkinen kuormittavuus on edelleen säilynyt. Mielenterveydellisistä syistä johtuvat työkyvyttömyyseläkkeet tulevat kaikkein kalleimmiksi. Tuki- ja liikuntaelinsairaudet ovat edelleen suurin syy työkyvyttömyyseläkkeiden taustalla. Ikäihmisten kokemus ja osaaminen voimavara Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Terveys 2011 Koulutusta sosiaali-, terveysja kasvatusaloille www.alfapartners.fi Puh. 040 179 3322 Solution Model House ® -tutkimuksen mukaan itseään työkykyisenä pitävien osuus on kasvanut vanhemmissa ikäryhmissä. Noin 70 prosenttia 55–64-vuotiaista ja puolet kymmenen vuotta vanhemmastakin ikäryhmästä, 65–74-vuotiaista pitää itseään työkykyisenä. – Reilussa vuosikymmenessä 55 vuotta täyttäneiden työllisyysaste on noussut 10 prosenttiyksikköä 60 prosentin tasolle. Toki nykyinen taloustilanne on varttuneempien työllistymisen osalta haaste. En kuitenkaan näe mitään syytä, miksi tämä hyvä kehitys ei voisi jatkua myös tulevaisuudessa, Kettunen arvioi. Työelämälle ikäihmisten lisääntyvä määrä asettaa omat haasteensa. – Puhuisin haasteiden sijaan mahdollisuuksista. joka yrityksissä kannattaa ehdottomasti hyödyntää! Kaikki lähtee johtamisesta ja työyhteisön toimivuudesta. Hyvän johtajan täytyy osata huomioida tasapuolisesti eri ikäryhmät. Miten ikä vaikuttaa työkykyyn? – Ikääntymisen vaikutukset ovat yksilöllisiä, unohtamatta geeniperimän vaikutusta. Suorittavan työn ammatit ovat yleensä kuormittavampia kuin toimistotyöt. Omaa työkykyä voi kuitenkin edistää pysymällä henkisesti ja fyysisesti vireänä. Uusien asioiden opettelemista ei kannata lopettaa missään vaiheessa. Hyvä johtaja pitääkin yllä työntekijöiden osaamista muuttuvassa työelämässä. Oma kokemus voi loistavasti tukea uuden oppimista, itsekin jatko- Ilmarisen ylilääkäri Seppo Kettunen opintoja suorittava, Kettunen pohtii. Työeläkekuntoutus auttaa työntekijää säilyttämään työkykynsä ja pysymään työelämässä. – Työeläkekuntoutuksen suosio on ollut viime vuosina kasvussa. Kuntoutuksessa täytyy huomioida työelämän muutos, koska jotkut nykyisistä ammateista katoavat tai ovat jo kadonneet kokonaan. Työeläkekuntoutuksessa yli 60-vuotiaiden osuus tulee eläkeuudistuksen myötä lisääntymään. Jo nykyään yli 60-vuotiaita on mukana työkokeiluissa. – Uudenaikaiset, epätyypilliset työt voivat tarjota ikääntyville uudenlaisia mahdollisuuksia. Ajan ja paikan merkitys työssä vähenee. Esimerkiksi etätöiden myötä voi töitä tehdä sopivaan tahtiin ilman usein kuluttavaa työmatkaa. Maamme heikko taloustilanne vaikuttaa myös työkykyyn. – Sairauksien riski kasvaa henkilön joutuessa taloudelliseen ahdinkoon. Taloudellinen hyvinvointi korreloi eliniän odotteen kanssa. Alimmissa tuloluokissa elinajanodote ei ole kasvanut samaan tahtia kuin ylemmissä, Kettunen toteaa. Pidä työkyvystä huolta Työelämä muuttuu vinhaa vauhtia ja uudet työn tekemisen muodot voivat auttaa ikäihmisten jaksamisessa. Miten hyvää työkykyä on mahdollista ylläpitää? – Terveelliset elämäntavat ovat henkilön omissa käsissä. Säännöllinen liikunta ja ter- Julkaisija: Koskee Yritysmaailma -lehden valmistamaa aineistoa © www.yritma.fi Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma Suvantokatu 20 80100 Joensuu veellinen ruokavalio pitävät mielen ja ruumiin virkeänä. Teknologian kehitys tuo aivan uudenlaisia välineitä oman terveydentilan seurantaan, mikä auttaa ihmisiä huolehtimaan paremmin hyvinvoinnistaan. Hyvä työnantaja tukee työntekijöiden terveellisiä valintoja esimerkiksi ravinnon ja liikunnan osalta erilaisilla kannustimilla. – Uskon vahvasti kokonaishyvinvointiin, johon sisältyvät mielenkiintoisen ja motivoivan työn lisäksi myös esimerkiksi toimivat ihmissuhteet. Itselläni ei ole mitään estettä jatkaa pitkään työelämässä, jos vain terveys sen sallii, sanoo Seppo Kettunen. Lähde: Ilmarisen uutishuone Teksti: Sami Kelhä Tietotaitoa yhteen ja kohti integraatiota KASTE -rahoitteinen Kotona kokonainen elämä –hanke on työstänyt vuosien 2013-2015 aikana 22 kunnan alueella kotona asuvan ikääntyneen hyvän arjen mahdollistumista. Erityisesti yhdessäkehittämisen kohteina ovat olleet palvelutarpeen arviointi kuntouttavalla otteella, omaehtoisen hyvinvoinnin edistäminen sekä kotihoidon sisällön ja työprosessien kehittäminen huomioiden saattohoito. Keskeisiksi läpileikkaaviksi teemoiksi ovat nousseet kuntoutus, osallisuus monesta eri näkökulmasta sekä johtamisen vahvistaminen. Lehti luettavissa myös netissä: www.yritma.fi Kuva: Laura Nissinen Tuleva sosiaali- ja terveyspalvelureformi on haastanut kehittämistyön aikana poluttamaan palveluita niin, että kaikki hyvinvointia, hoivaa ja hoitoa tarjoavat resurssit saadaan mukaan osaksi hyvinvointia ja palveluiden tuottamisen prosesseja. Lähtökohtana on ikäihmisten tarpeet heidän näkökulmastaan, ei asiakaslähtöisyys organisaationäkökulmasta. Sivunvalmistus: Joensuun Kustannus Oy Yritysmaailma E-mail: [email protected] [email protected] Erityisesti Hyvinkäällä on luotu koordinaatiomallia, jossa verkostomaisessa yhteistyössä vapaaehtoistyö, seurakunta ja järjestöt, sekä myöhemmin myös yritykset, on saatu yhdessä kehittämään toimintaansa kaupungin kanssa. Tavoitteena on palveluohjauksen kehittämisen kautta hyödyntää kaikki olemassa olevat resurssit yhdessä tukemaan ikäihmisten hyvää arkea. Kaupungin ikäihmisten palvelujen kehittäminen on mallintunut ns. Pärjääjä-mallin kautta, joka mahdollistaa asiakaskunnan segmentointia tarpeidenmukaisten ja oikea-aikaisten palveluiden mahdollistamiseksi sekä palveluprosessien kehittämistä verkostomaisesti yli sektoriraja-aitojen. Pärjääjä-mallin mukainen kehittämistyö mahdollistaa sen, että tulevaisuudessa kansalais- ja palveluyhteiskunnan resurssit tukevat asiakaslähtöistä hyvinvointia ja tulevien tarpeiden ennustaminen tulee mahdolliseksi. Päätoimittaja: Ilmoitukset ja markkinointi: Toimittajat: Osoitteellinen jakelu: Risto Käyhkö Puh. 010 820 5700, 050 521 5656 Fax 013-312 199 Eini Kettunen puh. 010 820 5715 Eino Maironiemi puh. 010 820 5703 Liisa Kinnunen puh. 010 820 5722 [email protected] Posti Oy Paino: Lehtisepät Oy, Pieksämäki SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Etelä-Suomen ikäihmisten palveluiden kehittämisohjelma Kotona kokonainen elämä –hankkeen loppuseminaari Aika: Torstai 24.9.2015 klo 10:00 – 14:00 Paikka: Helsinki Ohjelma 9:30 Kahvia tarjolla 10:00 Avaus ja näkökulmia tästä tulevaisuuteen 10:20 Jatkuvaa tarpeen arviointia kuntouttavalla otteella 10:50 Kotihoidon päivittäisen työnorganisointi – kohti toiminnanohjausta 11:20 Verkostoitumista lounaan merkeissä 12:00 12:30 13:00 13:30 14:00 Osallisuus kehittämistyönä Johtamiseen liittyvät prosessit Saattohoito osana hyvää elämää – Eksoten ja Kouvolan kehittämistyö Prosesseja yhdistämällä integraation Tilaisuuden päätös Lisätietoja: Marjut Tikkanen, hankekoordinaattori sähköposti: [email protected] Ilmoittautumisohjeet https://kotonakokonainenelama.wordpress.com/tilaisuudet/ Tervetuloa!! 13 14 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS joten vapaaehtoistoimijoiden valmiuksia muistisairaan ihmisen kohtaamiseen pyritään lisäämään. Projektin kautta halutaan myös herättää julkista keskustelua muistisairaan ihmisen kohtaamisesta ja läheisverkoston roolista muistisairaan ihmisen ja hänen omaishoitajansa tukena. Muistisairautta sairastavien ihmisten kirjo on hyvin monimuotoinen: eri-ikäisiä, erilaisessa elämäntilanteessa olevia ja erilaisia sairauksia sairastavia ihmisiä. Erilaisten tutkimusten mukaan muistisairaat pitävät parhaiten elämänlaatua ja toimintakykyä tukevina arjen askareita, liikuntaa ja ystävien tapaamista. Muistisairaat painottavat elämän jatkumisen merkitystä vakavasta sairaudesta huolimatta. Muistisairaiden ja läheisten elämä on sen oman näköisen elämän jatkumisen tukemista. Hänen, joka on harrastanut kalastamista koko ikänsä, tulisi voida harrastaa sitä myös diagnoosin jälkeen. Elämä ei pääty muistisairauden diagnoosiin. Ihmisen menneisyys ei määrää, mihin hänellä tulevaisuudessa on mahdollisuuksia, vaan elämässä on aina jäljellä tulevaisuuden mahdollisuuksia. Ikäihmisten mielen hyvinvoinnin kokonaisuuden ymmärtäminen avartaa hyvän vanhenemisen edistämisen mahdollisuuksia. Mielen hyvinvointiin liittyvät vanhuudessa samantyyppiset asiat kuin muissakin elämän vaiheissa Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry on vuonna 1993 perustettu Muistiliiton jäsenyhdistys ja alueellaan toimiva hyvinvointi- ja terveysvaikuttaja. Muistiyhdistyksen sisällä toimii Muistiluotsi. Muistiluotsin tehtävänä on varmistaa, että muistisairaat ja heidän perheensä saavat riittävästi tietoa muistisairauksista, ohjausta ja neuvontaa näihin liittyvistä palvelu- ja tukimuodoista ja mahdollisuuden osallistua heille tarkoitettuihin, arkea helpottaviin toimintoihin. - Toiminta-alueena meillä on koko Kanta-Hämeen alue ja jäsenmäärä on noin 350. Toimimme muistisairaiden, muistioireisten ja heidän omaistensa etujärjestönä. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää kohderyhmän elämänlaadun ja hyvinvoinnin edellytyksiä. Toimintaamme ohjaavat arvot ovat luottamuksellisuus, ihmisläheisyys, yhdenvertaisuus, yhteistyö, asiantuntijuus, ja yleishyödyllisyys, Lähde-projektin läheisverkosto-ohjaaja Toini Kärkkäinen esittelee. Vapaaehtoiset korvaamaton apu Etenevää muistisairautta sairastava ihminen unohtaa toistuvasti asioita, ihmisiä ja sanoja ja tarvitsee apua päivittäisissä arjen asioissa. Sairastuneella on kuitenkin paljon voimavaroja jäljellä ja hän osaa nauttia asioista. Tästä syystä on tärkeää auttaa häntä löytämään ilon aiheita ja onnistumisen kokemuksia arjessa. Tässä tehtävässä vapaaehtoinen on loistava apu muistisairaalle. Toini Kärkkäinen korostaakin, että vapaaehtoistyön merkitys muistisairaiden tukena kasvaa. -Meillä on paljon vapaaehtoistyöntekijöitä, tällä hetkellä meillä on noin 70 aktiivisesti toimivaa henkilöä. Vapaaehtoisista pidetään yhdistyksessä hy- vää huolta ja heille järjestetään säännöllisesti lisäkoulutusta ja virkistyshetkiä. Etsimme jatkuvasti uusia, innokkaita toimijoita mukaan vapaaehtoistoimintaan, myös miehiä kaivataan toimintaan mukaan. Tule rohkeasti mukaan vaikkapa muistikahvilaemännäksi/ -isännäksi, tapahtuma-avustajaksi tai vertaisryhmän vetäjäksi. Tarjoamme mukavan toimintaympäristön ja jatkuvan tuen toiminnallesi, Toini Kärkkäinen vakuuttaa. Tietoa-TukeaToimintaa -Toimistomme sijaitsee Hämeenlinnassa, Kasarmikatu 12:ssa, jossa kokoontuu joka toinen viikko muistisairaille tarkoitettu Muistojen Lähderyhmä, jota vetää vapaaehtoiset koulutetut ohjaajat. Joka toinen viikko kokoontuu Lähde liikkumaan-ryhmä, joita vetää myös koulutetut, vapaaehtoiset ohjaajat. Lisäksi Muistisakki ryhmissä on erilaista ohjelmaa. Toimiston yhteydessä on kirjasto, josta voi lainata aiheeseen liittyvää kirjallisuutta. Joka kuukauden ensimmäisenä tiistaina toimistolla tarjoillaan markkinakahvit, jonka ohessa esitellään meidän toimintaa, Kärkkäinen esittelee Muistiluotsin toimintaa. -Kanta-Hämeen alueella toimii 12 eri paikkakunnalla Muistikahviloita. Kerran kuukaudessa kokoontuvan Muistikahvilatoiminnan tavoitteena on aivoterveyteen, muistiin ja muistioireisiin liittyvän tiedon jakaminen sekä aivoterveyden ja sosiaalisen toimintakyvyn edistäminen. Muistikahviloissa vierailee eri alojen asiantuntijoita ja tarjolla on aina kahvia ja pullaa muistikahvilaemäntien tarjoamana. Toiminta on tarkoitettu kaikenikäisille ihmisille, ja tilaisuudet ovat avoimia kaikille kiinnostuneille. Tänä syksynä muistikahviloissa keskustellaan omaisen ja läheisen jaksamisesta. Mukana ovat Hämeenlinnan seudun Omaishoitajat ja läheiset ry:n OmaisOiva-hankkeen työntekijät, lisäksi muistellaan yhdessä ja jumpataan aivoja. Lisäksi eri paikkakunnilla kokoontuu omaisten vertaistukiryhmiä ja muistipiirejä, Kärkkäinen kertoo. - Muisti-KaVeRi –toiminnassa Muistikaveri on tehtävään LÄHDE-projektin läheisverkosto-ohjaaja Toini Kärkkäinen ja projektivastaava Marko Mustiala koulutettu vapaaehtoinen kaveri ja ystävä muistisairaalle henkilölle - kalakaveri, juttukaveri, lenkkikaveri jne. Muistikaveri vastaa ainoastaan kaveruuteen, ei hoitoon liittyvissä asioissa. Muistikaveri voi toimia myös ryhmänvetäjänä. -Hilman ja Heikin kammari on omaishoitajien tukemiseen tarkoitettua muistisairaiden päivätoimintaa. Omaishoitaja voi tuoda muistisairaan omaisensa Hilman ja Heikin kammariin siksi aikaa kun tarvitsee itselleen hengähdystaukoa tai asiointiaikaa eikä voi jättää muistisairasta yksin kotiin turvallisin mielin. Toimintaa järjestetään keskiviikkoisin klo 12.30–15.30. Kammarissa vietetty aika voi olla enimmillään kolme tuntia, jonka aikana virkistetään aivoja muistijumpalla tai muulla kuntouttavalla toimintakykyä ylläpitävällä toiminnalla. Hilman ja Heikin kammarin toiminta toteutetaan yhdessä yhdistyksen ja Hyrian lähihoitajaopiskelijoiden kanssa. Opiskelijat ovat mukana suunnittelemassa toteutettavaa toimintaa, Kärkkäinen kertoo. Muistiyhdistyksen tarjoamista monista jäseneduista Toini Kärkkäinen mainitsee myös keväällä ja syksyllä ilmestyvän Muistikuvastin-tiedotuslehden, jossa on kattava tietopaketti Muistiyhdistyksen toiminnasta. - Lisäksi jäsenetuna saa neljä kertaa vuodessa ilmestyvän Muistiliiton Muisti-lehden. -Muistiluotsissa toimii myös Muistineuvontapäivystys keskiviikkoisin. Muistiasiantuntija Kirsi Elo-Hutrilta voit saada tietoa ja ohjausta, jos olet huolissasi omasta tai läheisesi muistista, kun haluat tietoa miten voit ehkäistä muistisairauksia tai minkälainen muistihäiriö on vakava ja hoitoa vaativa. Kun haluat tietoa tutkimuksiin hakeutumisesta, muistisairauksien hoidosta ja niiden aiheuttamista muutoksista arkeen tai keinoista ja apuvälineistä muistisairaan toimintakyvyn ylläpitämiseksi ja kun haluat tietoa omaisen jaksamiseen liittyvistä tekijöistä, Toini Kärkkäinen opastaa. LÄHDE Läheisverkosto Vuorovaikutukseen pohjautuva toimintamalli Omaishoitaja jää hyvin usein yksin hoidettavansa rinnalle. Muistisairaan omaishoitaja on vieläkin enemmän vaaravyöhykkeessä ”erakoitua” omaisensa kanssa. Perhe tai sen jäsen voi kokea voimavarojensa olevan liian vähäiset arjessa selviämisessä. Muistisairautta sairastava tai hänen läheisensä voi kokea muutoksia, joita on vaikea ymmärtää tai he kaipaavat lisää tukea muuttuneeseen kanssakäymiseen sekä vinkkejä toisilta samankaltaisessa tilanteessa eläviltä. - Omaishoitajan lähipiiri voisi nykyistä enemmän kantaa huolta ja vastuuta myös hoitajan jaksamisesta. Asian esille ottaminen on usein hankalaa, omaishoitajalla voi olla monenlaisia paineita asian kanssa. Itse muistisairaus voidaan kokea häpeälliseksi ja araksi asiaksi, samoin omasta jaksamisesta puhuminen, Kanta-Hämeen LÄHDE - Läheisverkosto projektivastaava Marko Mustiala toteaa. Marko Mustiala aloitti projektipäällikkönä keväällä-2015 ja hän vetää vuoteen 2017 kestävää Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa Lähdeprojektia, jonka tavoitteena on kohentaa muistisairaiden ja heidän läheistensä arkea. LÄHDE-projekti on osa raha-automaattiyhdistyksen ja Vanhustyön keskusliiton Eloisa Ikä- ohjelmaa. Hämeenlinna aloitti projektin pilottina vuonna 2013. Toiminta laajeni syksyllä 2014 Hattulaan ja Janakkalaan. Tänä vuonna toimintaa on ollut Riihimäellä, Hausjärvellä ja Lopella. Ensi vuonna toiminta keskittyy Forssaan. Valmiuksia ja konkreettisia työkaluja parempaan vuorovaikutukseen LÄHDE - Läheisverkosto -projektin tavoitteena on vahvistaa muistisairaan omaishoitajan ja läheisverkoston tietoa ja taitoa kohdata muistisairas sekä luoda valmiuksia ja konkreettisia työkaluja parempaan vuorovaikutukseen. Tarkoituksena on myös löytää keinoja yhdistää läheisverkoston voimavarat, kuten fyysiset, psyykkiset ja sosiaaliset voimavarat. Projektissa halutaan lisätä tukea myös yksinasuville muistisairaille, Arkitukea, joka kannattelee jaksamista - Projektin tavoitteena on saada aikaan joka tukee muistisairaiden ja heidän läheistensä hyvää arkea ja kotona asumista sekä myös julkista palvelujärjestelmää. Autamme löytämään käytännöllisiä keinoja arjen vuorovaikutukseen, jotta läheisverkosto pystyisi olemaan muistisairauteen sairastuneen ja myös omaishoitajan tukena, Mustiala määrittelee. -Toimintamalliin sisältyy yleisöluentoja omaishoitajille, läheisverkostolle, vapaaehtoistoimijoille sekä kaikille aiheesta kiinnostuneille kuntalaisille. Hankkeessa järjestetään erilaisia koulutuksia ja työpajoja sekä tehdään myös kotikäyntejä muistisairaiden ja heidän läheistensä tukemiseksi. Yhteistyötä tehdään laajasti ja moniammatillisesti eri toimijoiden kanssa, kuten kuntien, eri järjestöjen ja yksityisten palveluntuottajien kanssa. -Tällä hetkellä teemme yhteistyötä mm. Hope ry:n kanssa. Yhteistyössä EteläHämeen marttojen kanssa järjestämme kotitalouskurssin mies-omaishoitajille. Äskettäin järjestimme omaishoitajille Riihimäellä ja Lopella Muistiliiton Elämää käsillä-käsityökurssin. Lisäksi meillä on lääkäriluentoja, joissa aiheina on mm. muistisairaus ja seksuaalisuus. Lisäksi on geriatria-luentoja, joissa teemana on mm. muistisairaus ja väkivalta. Riihimäellä, Lopella ja Hausjärvellä on esillä Mikko Tarvaisen valokuvaesitys ”Isän ja pojan matka menneisyyteen”, jossa Tarvainen koskettavasti valokuvien avulla esittelee kokemuksia isänsä omaishoitajuudesta. -Pyrkimyksenä on myös sosiaalisen median, kuten facebookin avulla levittää tietoa yhdistyksestämme, Marko Mustiala mainitsee. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 15 Oikeudesta omiin valintoihin Ihmisen vapaata tahtoa ei saa perusteetta rajoittaa. Ei edes silloin, kun ihmisellä sattuu olemaan päätöksentekokykyä ja loogista ajattelua heikentävä muistisairaus. Näin sanoo perustuslakimme, yhteiskuntamme peruskallio. Meillä on kummallisia kuvitelmia siitä, että muistisairaus veisi itsemääräämisoikeuden, kertaheitolla ja lupia kyselemättä. Se, ettei enää pysty sairautensa vuoksi tekemään esimerkiksi talokauppoja, ei tarkoita etteikö pystyisi tekemään arkisia valintoja – myös huonoja. Sillä auttamattoman kehnoja ratkaisujahan meistä jokainen tekee, joskus päivittäin. Ei se aina ole kuulkaas niin vakavaa. Kuka päättää, kenet sidotaan? Muistiliitto kysyi keväällä 2015 verkkosivuillaan muistisairauteen sairastuneilta, heidän läheisiltään sekä muistityön ammattilaisilta muistisairaan ihmisen tahdon ja toiveiden toteutumisesta (hoitotyön) arjessa. Ammattilaisten käsitykset itsemääräämisoikeuden kunnioittamisen mahdollisuuksista vaihtelivat suuresti. Tässä blogikirjoituksessa on suoria lainauksia kyselyyn vastanneilta. Muistisairaan ihmisen itsemääräämisoikeus herättää ristiriitaisia tunteita ja myös syvää vastustusta niin muistisairaiden ihmisten läheisissä kuin muistityön ammattilaisissakin. Kes- kusteluissa turvallisuudesta ja suojaamisesta unohdetaan usein inhimillisyys ja ihmisarvo. Ei esimerkiksi puhuta muistisairaan ihmisen liikkumisesta, vaan karkailusta. Suojaamisen periaate tarkoittaa sitä, että ihmistä voidaan ja täytyy suojella häneltä itseltään tai ulkopuolisilta uhilta, jos hän ei itse siihen kykene. Taustalla on ehdottoman kaunis ajatus: turvata turvattoman elämä, tarjota suojaa suojattomalle: ”Ovet lukkoon turvallisuussyistä. Ei ole kenenkään etu, jos muistamaton vanhus katoaa ulos vähissä vaatteissa ja sisäkengissä.” ”Hyväksyn hygieniapuvun käytön. Tuskin lienee tarkoitus, että hoitajan aika kuluu pissalammikkojen puhdistamiseen.” Hyvää siis tarkoitetaan. Monesti suojaamiseen saatetaan kuitenkin päätyä vääristä syistä: vanhasta tottumuksesta tai ajattelemattomuudesta johtuen. Ja samalla loukataan yhtä perustavimmanlaatuisista oikeuksistamme: itsemääräämisoikeutta. On perustuslain vastaista esimerkiksi vain yksikössä sovitun käytännön vuoksi lukita ovet, laittaa lompakko piiloon tai käyttää omatoimisuutta rajoittavaa hygieniahaalaria. Viestintäkoordinaattori Heidi Härmä Rajoitteiden laaja kirjo Muistiyksiköissä rajoitetaan itsemääräämisoikeutta monin tavoin: lukitaan ulko- ja oman huoneen ovi, aidataan pihaalue, sidotaan kemiallisesti (siis lääkitään rauhoittavasti), päätetään etukäteen asukkaiden kahvittelu-, suihkussakäynti- ja tupakointiajat sekä säädellään liikkumista apuvälinein, kuten sitomalla tuoliin tai nostamalla sängynlaidat ylös. Oli näistä toimenpiteistä ja niiden eettisyydestä tai hyödyllisyydestä mitä mieltä tahansa, ne ovat joka tapauksessa rajoitteita. Joskus rajoittamistoimenpiteet toki ovat paikallaan. On tilanteita, jotka yksinkertaisesti vaativat turvallisuuden takaamista jollakin keinolla. On tilanteita, jossa ihmisarvoa suojellaan paremmin rajoituksia asettamalla kuin niitä poistamalla. Mutta yksikään rajoite ei tulisi olla itsestään selvässä, päivittäisessä käytössä, vaan aina tarkasti harkiten. Odotamme edelleen itsemääräämisoikeuslakia, joka antaisi selkeämmät raamit itsemääräämisoikeuden ja suojaamisen periaatteen tällä hetkellä hatarasti määritellylle, kovin harmaalle alueelle. Siihen asti meidän on vain oltava fiksuja: tehtävä inhimillisesti oikeita ratkaisuja ammattitaidolla ja sydämellä. Ei kuluneisiin periaatteisiin, pölyisiin faktoihin tai ”kun aina on tehty näin” -ratkaisuihin nojaten. Syyt rajoittamiseen Mielenkiintoista on tapa, jolla rajoitteiden käyttöä perustellaan. Osa hoitajista sanoo, ettei heillä ”ole aikaa juosta kaikkien perässä”. Toiset perustelevat rajoittamista esimerkiksi sillä, että asukas itse silminnähden rauhoittuu, kun hygieniahaalari luo turvallisuudentunnetta. Ja tässä kenties onkin se olennaisin ero, jota tulisi tarkastella – ei välttämättä rajoitustoimenpiteet sinänsä: tehdäänkö rajoituksia organisaation ja työntekijöiden vai muistisairaiden ihmisten tarpeista käsin. Millaisia ovat sinun kokemuksesi? ! Muistisairaiden määrä kasvussa 193 000 sairastunutta Suomessa Muistisairaiden määrä on pitkään pysynyt puheissa samana, vaikka väestö ikääntyy ja muistisairaiden määrä sen myötä kasvaa. Suomessa arvioidaan olevan 100 000 lievää sekä 93 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa henkilöä. Nämä yhteenlaskettuna maassamme on siis 193 000 muistisairasta ihmistä. Etenevään muistisairauteen arvioidaan vuosittain sairastuvan 14 500 yli 64-vuotiaan suomalaisen. Kyseessä on koko ajan kasvava kansantauti. Vuonna 2060 Suomessa arvioidaan olevan jo 240 000 keskivaikeaa tai vaikeaa muistisairautta sairastavaa, mikä on siis yli tuplasti enemmän kuin nyt. Lievempiäkin muistiongelmia Muistisairautta sairastavien lisäksi arviolta 200 000 suomalaisella on lievää tiedonkäsittelyn heikentymistä, eli esimerkiksi muisti- ja tarkkaavuuden ongelmia. Osa näistä kehittyy ajan myötä eteneväksi muistisairaudeksi. Kun yhteen lasketaan sekä muistisairautta sairastavat henkilöt että he, joilla on lievempiä tiedonkäsittelyn haasteita, voidaan sanoa, että 393 000 suomalaisella muisti- tai muita kognitiivisia oireita, jotka haittaavat arkea. Lähde: Viramo & Sulkava 2015: Muistisairauksien epidemiologia. Teoksessa: Muistisairaudet. Duodecim. Lähde/lisätietoja: Eila Okkonen, toiminnanjohtaja puh. 09 6226 2010 • [email protected] Lähde/lisätietoja: Heidi Härmä viestintäkoordinaattori puh. 09 6226 2015, 044 727 8715 [email protected] Laatu ja vaikuttavuus vanhuspalvelujen keskiöön Vanhustyön keskusliiton jäsenistö kokoontui kaksipäiväiseen liittokokoustapahtumaan, joka pidettiin Helsingissä Suomen kansallismuseossa 20.–21.8.2015. Kokouksessa hyväksyttiin kolmivuotissuunnitelma vuosille 2016–2018. Kauden teemana on Tavoitteellista toimintaa ikääntyneiden ihmisten hyväksi. Kokouksessa laadittiin seuraava julkilausuma: Järjestöillä on pitkät perinteet ja osaamista etenkin ennaltaehkäisevän ja vertaistoiminnan järjestämisessä sekä uusien toimintamallien kehittämisessä. Niiden rooli ihmisten tarpeiden tunnistamisessa tulee ottaa osaksi sote-rakenteiden kehittämistä. Järjestöt ovat keskeinen kotimainen palvelutuottaja. Niille on tärkeää toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Mahdollinen ylijäämä käytetään iäkkäiden ihmisten hyväksi. Liittokokous edellyttää kunnilta ja sosiaali- ja terveyspalveluista päättäviltä tahoilta, että • Julkinen valta turvaa ikääntyneille kansalaisille riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut. Pal- Vanhustyön keskusliiton vastavalittuja valtuutettuja, puheenjohtajat sekä toiminnanjohtaja Satu Helin. Kuvalähde:Vanhustyön keskusliitto veluiden järjestämisessä tulee lähtökohdaksi asettaa iäkkään ihmisen kuuleminen ja hänen yksilölliset tarpeensa. Palvelut on järjestettävä niin, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi. • Paikallista yhteistyötä on vahvistettava kuntien, järjestöjen ja muiden toimijoiden välillä ikääntyneen väestön hyvinvoinnin edistämiseksi sekä palvelutuotannon monipuolisuuden ja vapaaehtoisen kansalaistoiminnan turvaamiseksi. • Palvelusetelin käyttöä on laajennettava asiakkaan itsemääräämisoikeuden ja valinnanvapauden toteuttamiseksi. Palvelusetelin arvo on määritettävä niin, että se on iäkkään ihmisen kannalta riittävä. Asiakkaalla on oikeus saada palvelusetelin käyttöön ja valinnan tekemiseen ohjausta ja neuvontaa. • Sosiaali- ja terveyspalvelujen hankinnoissa ja kilpailutuksissa on huomioitava yleishyödyllisten järjestöjen yhteiskunnallinen ja alueellinen merkitys palvelutuotannossa. • Palvelujen kokonaislaatu ja vaikuttavuus tulee olla keskiössä. Palvelujen kilpailutuksissa pääasiallinen valintaperuste ei Keskusliiton puheenjohtajana jatkaa YTT Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana VTT Markku Lehto. siis saa olla halvin suoritehinta. Vanhustyön keskusliiton puheenjohtajana jatkaa ylijohtaja, YTT Elli Aaltonen ja valtuuston puheenjohtajana VTT Markku Lehto. Liiton valtuustoon valittiin 24 jäsentä varajäsenineen, jotka edustavat liiton laajaa jäsenkenttää kautta Suomen. Keskusliiton jäsenistöön kuuluu noin 340 ikääntyneiden ihmisten hyväksi toimivaa kansalais- ja kansanterveysjärjestöä sekä vanhustyötä toteuttavaa yhdistystä tai säätiötä. Liittokokous pidetään joka kolmas vuosi. Lisätietoja: Toiminnanjohtaja Satu Helin, 050 428 5244, [email protected] Viestintäpäällikkö Leena Valkonen, 050 421 0762, leena.valkonen @vtkl.fi 16 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Turvallisen vanhuuden puolesta – Suvanto ry Iän ja sairauksien myötä ja sosiaalisen elinympäristön kaventuessa saattaa ikääntyvän ihmisen vuorovaikutus perheen sisällä ja muihin ympärillä oleviin ihmisiin häiriintyä. Iäkkään oma tai hänen läheisensä sairaus, taloudelliset ongelmat, päihteiden käyttö tai omaishoitajan uupuminen voivat johtaa hyvin pulmallisiin tilanteisiin. Aikuiset lapset, lastenlapset tai muut iäkkään lähipiiriin kuuluvat ihmiset voivat syyllistyä uhkailuun, kiristykseen, painostamiseen ja jopa väkivaltaan hyötyäkseen taloudellisesti ikääntyneestä läheisestään. Oikeus turvalliseen ja väkivallattomaan vanhuuteen -Ikäihmisiin kohdistuvalla kaltoinkohtelulla tarkoitetaan luottamuksellisessa suhteessa tapahtuvaa tekoa tai tekemättä jättämistä, joka vaarantaa ikääntyneen hyvinvoinnin, turvallisuuden tai terveyden. Kaltoinkohtelua on fyysinen ja psyykkinen väkivaltaa, seksuaalinen hyväksikäyttö, taloudellinen hyväksikäyttö, hoidon ja avun laiminlyönti, perusoikeuksien rajoittaminen ja loukkaaminen ja ikäihmisen ihmisarvoa alentava kohtelu, toiminnanjohtaja Leena Serpola-Kaivo-oja määrittelee. - Kaltoinkohtelu voi olla parisuhde-, perhe- tai lähisuhdeväkivalta, jolloin kaltoinkohtelu tapahtuu ikäihmisen läheisessä ihmissuhteessa. Se voi ilmetä myös hoitosuhteessa huonona ja epäeettisenä kohteluna tai palvelujärjestelmän ja yhteiskunnan taholta rakenteellisena kaltoinkohteluna esimer- kiksi palveluiden epäämisenä tai ikäsyrjintänä, Kaltoinkohteluun saattaa syyllistyä myös ammattihenkilö, joka asemansa tai ammattinsa nähden käyttää väärin valtaansa tai kohtelee ikääntynyttä asiakasta tai potilasta loukkaavasti tai alentavasti. Myös muut ulkopuoliset tai ennestään tuntemattomat henkilöt voivat syyllistyä ikääntyneen oikeuksien loukkaamiseen tai jopa rikollisiin tekoihin käyttämällä esimerkiksi muistisai- raan alentunutta arviointikykyä hyväkseen, Serpola-Kaivo-oja selvittää. Puheeksi ottaminen, näkyväksi tekeminen tärkeää - Puheeksi ottaminen on osoitus välittämisestä ja ensimmäinen askel tilanteeseen puuttumisessa. Yksinkertainen kysymys ”mitä sinulle kuuluu?” tai ”miten sinä voit?” ja osoitus siitä, että on aidosti on myös kiinnostunut kuulemaan vastauksen, voivat olla hyvin merkittävä alku vaikean tilanteen avaamiseksi ja välintuloon. Kaltoinkohtelijan syyt käyttäytymiselleen ja toiminnalleen voi olla hyvin moninaiset, ei kaltoinkohtelua ja väkivaltaa tule koskaan hyväksyä. Jokaisella ikääntyvällä on oikeus turvalliseen ja ihmisarvoiseen vanhuuteen, Serpola- Kaivo-oja korostaa. Vaikuttamista ja valistamista Turvallisen vanhuuden puolesta - Suvanto ry (aiemmin Suomen vanhusten turvakotiyhdistys ry) on vuodesta 1990 toiminut asiantuntijayhdistys, jonka pääasiallisena tarkoituksena on vanhuksiin kohdistuvan kaltoinkohtelun esille tuominen, tiedottaminen ja asian näkyväksi tekeminen sekä vanhusten aseman parantaminen. Yhdistys haluaa toiminnallaan kiinnittää yleistä huomiota myös ikäihmisten oikeuksien toteutumiseen ja ikääntyneisiin kohdistuvaan rakenteelliseen kaltoinkohteluun. -Suvanto kerää ja jakaa tietoa ikääntyneisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta, järjestää koulutus- ja tiedotustilaisuuksia, antaa asiantuntija- ja neuvontaapua. Yhdistys tekee koulutusyhteistyötä myös useiden sosiaali- ja terveysalan oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen sekä yliopistojen kanssa jakaen tietoa ikääntyneisiin kohdistuvasta kaltoinkohtelusta. - Yhdistys toteuttaa yhdessä Oulun ensi- ja turvakodin ja Oulun Seudun Mäntykodin kanssa Raha-automaattiyhdistyksen rahoittamaa ”Ikääntyneisiin kohdistuvan kaltoinkohtelun ja lähisuhdeväkivallan vastaisen työn juurruttaminen arjen käytäntöihin” Juuri-hanketta. Hankkeen tarkoituksena on yhdistää vanhustyön osaamista ja väkivallan vastaisen työn asiantuntijuutta uudenlaiseksi osaamiseksi ja juurruttaa tätä osaamista ikääntyneiden parissa toimivien ammattilaisten omaan arjentyöhön. Hankkeen pilottipaikkakunta on Oulu. Valtakunnallisesti hankkeen tavoitteena on kuvata mitä uudenlaisen tiedon juurtuminen vaatii. -Suvanto ry jakaa mielellään kokemuksia, toimii asiantuntijana ikääntyneiden väkivaltakysymyksissä ja kohtaa väkivallan uhan alla eläviä ikääntyneitä. Pääkaupunkiseudulla Suvannon asiakastyöstä vastaavia suunnittelijoita ja Juuri-hankkeen työntekijöitä Oulussa voi pyytää myös kuntien ja järjestöissä toimivat työntekijät pyytää mukaan vaikeisiin asiakastilanteisiin, joissa on tai epäillään olevan väkivaltaa tai muunlaista kaltoinkohtelu. Meidän palveluista näkyvin on valtakunnallinen, maksuton, luottamuksellinen puhelinpalvelu Suvanto-linja, joka päivystää tiistaisin ja torstaisin klo 12 – 18. Meille tulee yhteydenottoja myös Suomen rajojen ulkopuolelta, Serpola -Kaivo-oja mainitsee. - Olemme tehneet kansainvälistä yhteistyötä mm. italialaisen ANZIANI E SOLO, ja irlantilaisen AGE ACTION järjestöjen. Asiakastyömme mallia olemme olemme ottaneet VERN FOR ELDRE –toiminnasta Norjasta. Kuulumme International Network for the Prevention of Elder Abuse (INPEA) - verkostoon. Suvanto koordinoi vuosittain 15.6. järjestettävää Kätketyt äänet – kampanjapäivän toteutusta, kansainvälistä, kansainvälistä kaltoinkohtelun vastastaista kampanjapäivää, Leena Serpola -Kaivo-oja kertoo. Suvanto ry:n vakavaa väkivaltaa ja kaltoinkohtelua kokeneiden vanhusten vertaistukiryhmä Suvanto sai vuonna 2014 kansallisen Sosiaalialan Hyvä käytäntö –palkinnon, jonka myöntää Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö. Vanhuksen oman elämänhallinnan vahvistaminen -Kaltonkohtelun taustalla on usein kyse pitkään jatkuneista ristiriitatilanteista yhdistettynä muihin olosuhteiden vaikeuksiin, suunnittelija Päivi Helakallio toteaa. - Olosuhteisiin vaikuttamalla ja ikääntyneen elämänhallintaa vahvistavilla toimilla pystytään usein katkaisemaan väkivallan kierre. Myös omaishoitajan vahva tukeminen, konfliktia synnyttävissä tilanteissa toisin toimiminen tai edunvalvojan hakeminen voivat rahoittaa tilanteen. -Ikääntyneiden elämässä kaltoinkohtelu ja lähisuhdeväkivalta herättävät aina suuria tunteita kaikissa osapuolissa. Samanaikaisesti on läsnä häpeä, syyllisyys ja pelko, mutta myös huoli ja rakkaus läheistä kohtaan. Työntekijät tarvitsevat työnsä tueksi asiallista tietoa ja osaamista, mutta myös konkreettisia rakenteita ja työvälineitä. Yhteisiä toimintamalleja, työkäytäntöjä ja kokemusten jakamista tarvitaan, jotta hankaliin ja monisyisiin tilanteisiin pystytään saamaan todellista vaikuttavuutta, Helakallio selvittää. Katkeamaton turvallisuusketju -Suvanto ry:n asiakastyö on lähtenyt kehittymään Vankka Verkko ikäihmisten kaltoinkohtelun ehkäisy moniammatillisen verkostotyön ja vertaistuen avulla – projektista, joka toteutettiin vuosina 2006-2011, kertoo Helakallio. Kokemuksia ja työkäytäntöjen ja menetelmien kehittämistä on tämän jälkeen jatkettu niin yhdistyksen omassa toiminnassa kuin Juuri-hankkeessa Oulussa. - Toimintamme on verkostoja moniammatillista toimintaa, jossa eri alojen asiantuntijat ovat mukana koordinoimassa apua. Suvantoon otetaan yhteyttä tilanteissa, joissa läheiset ihmissuhteet ovat ajautuneet syystä tai toisesta pahoihin hankaluuksiin. Yhteyttä ottavat joko vanhukset itse, omaiset tai eri organisaatioiden työntekijät, esimerkiksi sosiaalityöntekijät ja kotipalvelun ammattilaiset, Helakallio kertoo. -Kun tapaaman vanhusta, teemme hänen kanssaan tarkan turvasuunnitelman. Tarkoituksen on vahvistaa vanhuksen omaa elämänhallintaa. Tapaamme asiakkaan yleensä yhdestä viiteen kertaa. Työmme on paljon myös palveluohjausta, jonka kautta pyrimme tavoittamaan ja koordinoimaan vanhukselle oikealaista apua jo olemassa olevasta palvelujärjestelmästä. Henkilökohtaisen tukityön lisäksi ylläpidämme Suvanto-vertaistuen ryhmiä yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa Helsingissä ja Vantaalla. Ryhmät auttavat vahvistavat ja voimaannuttavat vanhuksen oman elämänsä kapteeniksi. Tapaamme ryhmäläisiä tarpeen mukaan myös ryhmätapaamisten ulkopuolella, jos tilanne niin vaatii. Vertaisryhmä kokoontuu aina palvelukeskuksissa, joissa on myös muutakin toimintaa. Näin tarkoituksena on auttaa ikääntyneitä ulos väkivallan kaventamasta maailmasta ja integroitumaan takaisin yhteiskuntaan. Muutos omaan elämään lähtee pienistä varovaisista askelista, mutta niiden merkitykset voivat olla hyvin suuria ikääntyneen elämässä ja oman elämän haltuunotossa, Päivi Helakallio määrittelee. SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 17 Suomen ensimmäiset psykoterapian maisterit juhlivat Bristolissa Tuoreet psykoterapian maisterit matkustivat kesällä Englantiin juhlalliseen valmistujaisseremoniaan Bristolin katedraaliin. Kansainvälinen tutkinto toteutettiin University of the West of Englandin kanssa (UWE Bristol). – Meillä olisi Suomessa paljon oppimista siitä, miten arvostavasti tutkinnon suorittaneita juhlitaan! Näin toteaa Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusjohtaja, sosiaalipsykologi John Pihlaja Englannissa järjestetystä valmistujaisseremoniasta. Kyseessä on kansainvälinen tutkinto, jonka HPI toteutti yhdessä Bristolissa toimivan yliopiston kanssa. Valmistuneet olivat suorittaneet kolmivuotisen psykoterapeuttikoulutuksen ja yhden lukuvuoden syventävät maisterin opinnot. – Suomessa tällainen maisteriopintojen kokonaisuus on ainutlaatuinen, Pihlaja huomauttaa. Opiskelu tapahtuu suomen kielellä ja noudattaa suomalaista lainsäädäntöä. – Olemme hyvin ylpeitä ensimmäisistä maistereistamme. Olemme edelläkävijöitä ja kehittäjiä ja halusimme parhaan mahdollisen yhteistyökumppanin, koulutusjohtaja kertoo tyytyväisenä. Maisteriohjelma on HPI:n lippulaiva ja sen onnistuminen on tunnustus vuosien määrätietoisesta työstä. Satojen vuosien perinteet laadun varmennuksessa – UWE Bristol, joka valvoi koko prosessia, katsoi, että antamamme koulutus täyttää sen hyvin korkeat laatuvaatimukset, Pihlaja kertoo. Helsingin Psykoterapiainstituutin toiminta käytiin läpi perinpohjaisesti ennen yhteistyön aloittamista. Kaikki toiminnan osa-alueet tutkittiin perusteellisesti puolentoista vuoden aikana ennen kuin yliopisto hyväksyi HPI:n yhteistyökumppanikseen. Selvityksiä tekemässä oli myös yliopiston korkeinta johtoa, dekaanista vararehtoriin. – Liiketaloudellinen puoli vahvistamaan ja kehittämään toimivia ratkaisuja. Heidän tehtävänsä on saada ryhmän oma asiantuntijuus näkyviin ja virtaamaan. Pihlajan mukaan Helsingin Psykoterapiainstituutin käyttämä ratkaisukeskeinen lähestymistapa skaalautuu hyvin yksilöiden, ryhmien ja organisaatioiden tasoille. Se toimii myös eri konteksteissa ja eri toimialoilla olipa kyse tehdastyöstä, palveluammateista tai julkisen hallinnon eri tehtävistä. – Eri ympäristöissä voidaan käyttää samaa logiikkaa. Voidaan tutkia mm. työn sujumista, kuinka hyvä työkulku on järjestetty, mitkä asiat toimivat edes vähän ja mitkä eivät ollenkaan, selvitetään kuinka ongelmia ratkotaan. Ongelmien ratkaisemisen logiikka ei riipu toimialasta, ratkaisukeskeinen toiminta on nimenomaan prosessien kehittämisen asiantuntijuutta. Substanssien asiantuntijuus tulee ohjattavien ryhmien sisältä. oli oma prosessinsa, toisena olivat juridiset ja taloudelliset sopimukset ja kolmas ulottuvuus oli akateeminen puoli. Meille tehtiin muun muassa erityistilintarkastus. Englantilaiset kävivät jopa haastattelemassa opiskelijoita heidän oppimiskokemuksistaan, kertoo Pihlaja tarkasta selvitysprosessista. Brittiyliopistoilla on 800 vuoden perinteet koulutuksen laadun valvonnasta. Ensi kesänä jo toinen ryhmä maistereita astelee juhlallisesti mustissa kaavuissa Bristolin katedraalin käytävällä vastaanottamaan tutkintotodistusta. Haku seuraavaan maisteriohjelmaan on myös käynnissä. Helsingin Psykoterapiainstituutti on koulutuksen kehittäjä Helsingin Psykoterapiainstituutti on yksityinen oppilaitos, joka viettää 10-vuotis juhlavuottaan ensi vuonna. Luvassa on seminaareja ja tunnettuja luennoitsijoita ympäri maailman. HPI:n tärkeimmät palvelut ovat ratkaisukeskeinen psykoterapeuttikoulutus ja työnohjaajakoulutus. Työnohjaajat hankkivat uuden ammatin ja oppivat konkreettiset työvälineet, joilla he lähtevät ratkomaan työelämän haasteita heti ensimmäisestä opintopäivästä lähtien. – Koulutuksesta hyötyvät erityisesti HR-puolen työntekijät ja esimiehet. Myös työhyvinvointikonsultit hankkivat usein työnohjaajajan koulutuksen ja pätevyyden osaksi muuta ammattitaitoaan. Helsingin Psykoterapiainstituutti tekee tiivistä yhteistyötä sekä yritysten että julkisen hallinnon organisaatioiden kanssa. – Olemme merkittävä koulutuksen kehittäjä. Kouluttajillemme suodaan riittävästi aikaa suunnitteluun ja valmisteluun sekä sisältöjen ja yhteistyön Helsingin Psykoterapiainstituutin koulutusjohtaja John Pihlaja kehittämiseen. Se näkyy suoraan koulutuksen korkeassa laadussa. Ohjelmamme ovat ajankohtaisia, korkeatasoisia ja kouluttajamme innostuneita – opiskelijoidemme eduksi, sanoo John Pihlaja. Psykoterapeuttikoulutus on osaamisen ydin Psykoterapeuttikoulutusta säännellään asetuksen mukaisesti. Tutkinnon suorittaneiden psykoterapeuttien asiakkaat voivat saada KELA:lta korvausta hoidoista. – Alamme on varsin tarkasti säänneltyä. Koulutamme psykoterapeutteja viralliseen suomalaiseen terveydenhoitojärjestelmään, John Pihlaja kertoo. Psykoterapeuttikoulutus on HPI:n toiminnan ja osaamisen kova ydin. UWE Bristol ja Hel- Psykoterapianmaisterit valmistuivat juhlavissa tunnelmissa Bristolin katedraalissa heinäkuussa 2015. singin psykoterapiainstituutin järjestämä ratkaisukeskeinen psykoterapiakoulutus on 67,5 op:n laajuinen, suomenkielinen ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (VNA 1120/2010) mukainen. Psykoterapeuttikoulutus toteutetaan osana UWE Bristolin psykologiakoulutusta. Koulutuksesta valmistuvat saavat diplomin, joka on englantilaisen korkeakoulujärjestelmän mukainen yliopistotutkinto Post-Graduate Diploma in Solution Focused Therapy. – Psykoterapeuttikoulutuksessamme keskeistä taito saada aikaan muutoksia kovissakin tilanteissa. Tätä osaamista olemme vieneet myös muihin koulutusohjelmiimme kuten juuri työnohjaajakoulutukseen, kertoo Pihlaja. HPI on vahva työelämäkouluttaja Psykoterapiainstituutti järjestää myös työhyvinvointiin, työn kehittämiseen, liikkeenjohtoon ja työyhteisöjen ristiriitojen sovittelemiseen liittyviä koulutuksia. – Meillä on vahva ja monipuolinen kokemus erilaisista työelämäkoulutuksista. Olemme maan suurimpia kouluttajia alallamme. Meillä alkaa esimerkiksi kaksi kertaa vuodessa työnohjaajakoulutus. Meiltä on valmistunut yli 200 työnohjaajaa. Kaksivuotisista työnohjaajakoulutuksistamme valmistuneet ovat työn ja organisaatioiden kehittäjiä ja tiimivalmentajia. Instituutin vahvuus näissä koulutuksissa on prosessiasiantuntijuus. Työnohjaajat tunnistavat ohjattavista ryhmistä toimivat ja toimimattomat seikat sekä käytännöt. Työnohjaajat pystyvät Sovittelijakoulutus voi auttaa välttämään potkut HPI järjestää myös vuoden kestäviä työyhteisösovittelijakoulutuksia. Yleisimpiä ristiriitatilanteita työpaikoilla ovat kuppikuntautuminen ja puhumattomuus. Selvittämättömät konfliktit saattavat johtaa sairauspoissaoloihin ja tarpeettomiin irtisanomisiin. Myös yritysten säästötoimenpiteet luovat ristiriitatilanteita työpaikoille, kun ihmiset pelkäävät työpaikkansa puolesta. Työyhteisösovittelulla voidaan estää turhat irtisanomiset, jotka johtuvat työpaikan konfliktitilanteista. Hyvin hoidetun ja käsitellyn konfliktin jälkeen työilmapiiri kohenee, vuorovaikutustaidot kehittyvät ja ihmiset uskaltavat puhua avoimemmin. Opiskelijat saavat käytännön työkaluja sovittelun tekemiseen, oppivat ratkaisukeskeisiä työtapoja ja kehittävät taitojaan rakentaa hyvää yhteistyötä ihmisten välille. Ratkaisukeskeinen työyhteisösovittelijakoulutus tarjoaa mahdollisuuden ottaa haltuun uusi ammatillinen taito ja syventää jo olemassa olevaa osaamista. Konkreettisia, ratkaisukeskeisiä harjoituksia voi soveltaa myös muuhun asiakastyöhön, valmennukseen, työnohjaukseen, esimiestoimintaan tai muuhun vastaavaan kontekstiin. – Ne ovat täsmäkoulutuksia kriisitilanteiden ratkaisemista varten, toteaa John Pihlaja. Tänä syksynä työyhteisösovittelijakoulutus alkaa lokakuussa ja hakuaika on parhaillaan menossa. Yhteisötaidoilla työniloa kouluihin Psykoterapiainstituutti on järjestänyt myös yhteisötaidon koulutusta yhteistyössä Keravan oppisopimuskeskuksen kanssa. Koulutus järjestettiin kahdessa koulussa ja tulokset olivat erinomaisia. Opettajat ja muiden ammattiryhmien yhteistyö parantui ja opettajien työnilo lisääntyi. Ohjelmaa voidaan soveltaa myös muihin työyhteisöihin. – Meillä on vahva yhteistoiminnallisen pedagogian perinne, joka sopii aikuiskoulutukseen erinomaisesti, koulutusjohtaja lisää. – Odotamme alkavaa syksyä innolla, uudet opiskelijat täyttävät pian talon. Siksi syksy on vuoden parasta aikaa! Sanoo Pihlaja lopuksi. Keväällä 2015 HPI ja muut työhyvinvoinnin asiantuntijat kokoontuivat kertomaan toiminnastaan Work goes happy. 18 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS TAPAHTUMAT 2015 SYKSY Muistiliiton”Elämääkäsillä”-käsityökurssiomaishoitajille 10.9.2015Riihimäki,Taidemuseo,Temppelikatu8,klo9-15 Muistipeli-iltayhteistyössäHOPEry:nkanssa.Teemanasukupolvienkohtaaminen. 8.9.2015Hämeenlinna,Kasarmikatu12,klo16:30-18:00 Kotitalouskurssimiespuoleisilleomaishoitajille. Riihimäki,RautatienpuistonPäivätoimintakeskus 9.9.16.9,23.9sekä30.9klo15:00-19:00 Hyvinvoinnin ammattilainen Luennot: MUISTISAIRAUS JA SEKSUAALISUUS Luennoitsijat:TanjaSimolaKKHyriasekägeriatriMirjaHallikainen 7.10.15Hausjärvi,Valtuustosali,klo17-20 14.10.15Riihimäki,Hyrianauditorio,A-rakennus,klo17-20 21.10.15Loppi,Valtuustosali,klo17-20 TYÖVALMENNUKSEN aloitus syksy 2015 SEKSUAALINEUVOJAERIKOISAMMATTITUTKINTO, 30 op, alkanut 17.4.2015, kysy vapaita paikkoja! ® 30 op, aloitus 9.9.2015, oppisopimustoteutus DEMEPASSI TYÖVALMENNUKSEN ERIKOISAMMATTITUTKINTO, aloitus 26. – 27.8.2015 I Muistisairaudet ja niiden hoito 12 op 30 op aloitus 9.9.2015, oppisopimustoteutus II DEMEPASSI® Muistisairaiden kuntoutus ja voimavarojen tukeminen 10 op Muistisairaudetjajatyöhyvinvointi niiden hoito 12 op III I Työorientaatio dementiatyössä 8 op II Muistisairaiden kuntoutus ja voimavarojen tukeminen 10 op SAATTOHOITO-koulutus Työorientaatio ja työhyvinvointi 8 op I III Palliatiivinen hoito ja saattohoitodementiatyössä 24.9.2015 Luennot: MUISTISAIRAUS JA VÄKIVALTA LuennoitsijanageriatriTuomoLunnikivi 2.11.15Riihimäki,Hyrianauditorio,A-rakennus,klo17-19 9.11.15Loppi,Valtuustosali,klo17-19 18.11.15Hausjärvi,Valtuustosali,klo17-19 II SAATTOHOITO-koulutus Kuolevan kivunhoito ja oirehoito 29.10.2015 III I Kohtaamisia ja läheisten kanssa 19.11.2015 Palliatiivinen kuolevan hoito ja saattohoito 24.9.2015 IV Hyvät käytännöt saattohoidossa eri kulttuurit huomioiden 20.11.2015 II Kuolevan kivunhoito ja oirehoito 29.10.2015 III Kohtaamisia TÄYDENNYSKOULUTUS kuolevan ja läheisten kanssa 19.11.2015 LÄÄKEHOIDON 3 op, aloitus 3.11.2015 IV Hyvät käytännöt saattohoidossa eri kulttuurit huomioiden 20.11.2015 LEIKKI SÄVELIKSI 6 op, aloitus 15.9.2015 INR- JA LASKIMOVERINÄYTTEENOTTO 10.11.2015 YHTEISÖLLINEN KUNTOUTUS ja SEN KEHITTÄMINEN 6 op, aloitus 22.9.2015 Mikko Tarvosen valokuvaesitys ISÄN JA POJAN MATKA MENNEISYYTEEN 23.11.15Riihimäki,Hyrianauditorio,A-rakennusklo17-19 24.11.15Hausjärvi,Valtuustosali,klo17-19 25.11.15Loppi,Valtuustosali,klo17-19 26.11.15Hämeenlinna,Kumppanuustalo,klo17-19 teyttä! Ota rohkeasti yh Lisätiedot, ilmoittautuminen ja muu koulutustarjonta: www.hamk.fi/taydennyskoulutus Marko Mustiala,projektivastaava, p.0404501584,marko.mustiala@muistiaina.fi Toini Kärkkäinen,läheisverkosto-ohjaaja, p.0404501585,toini.karkkainen@muistiaina.fi Toteutamme myös omalle organisaatiollesi räätälöityjä koulutuskokonaisuuksia! Kanta-Hämeen Muistiyhdistys ry Kasarmikatu12,13100Hämeenlinna www.muistiaina.fi•www.muistiliitto.fi•www.eloisaika.fi Kysy lisää: koulutuspäällikkö Birgit Viikari, p. (03) 646 3450, [email protected] Kuva: Ossi Gustafsson/ Ikäinstituutti Elämää kotona kaiken ikää -verkostopäivä Maanantai 30.11.2015 Paasitorni, Helsinki Tule oppimaan hyviä käytäntöjä ja etsimään ratkaisuja iäkkäiden kotona asumisen tukemiseksi. Ohjelmassa mm. • Kun laki puhuu kotona asumisesta – mitä sillä tarkoitetaan? Anni Vilkko, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos • Mitä kotona asuva iäkäs ihminen tarvitsee? Mielen hyvinvointia, Sirkkaliisa Heimonen, Ikäinstituutti Liikettä ja voimaa, Elina Karvinen, Ikäinstituutti Itsemääräämistä ja toimivaa kotia, Päivi Topo, Ikäinstituutti. • Toimintakykyä edistävä työote ja ulkoiluystävätoiminta kotihoidossa Riikka Lehmus, Eksote • Muutos mielessä. Keravan kaupungin vanhuspalvelut ja Rinnalla kulkija -hanke Tarja Tuura ja Marika Koljonen, Keravan kaupunki Pia Kytölä, Keski-Uudenmaan muistiyhdistys • Miten on mahdollista elää kotona kaiken ikää? Emeritusprofessori Ilkka Vuori, emeritajohtaja, dosentti Anneli Sarvimäki, erikoistutkija Anni Vilkko, ravitsemustieteen dosentti Merja Suominen. Lisätietoja ja ilmoittautumiset: www.ikainstituutti.fi tai puh. 09 6122 160 Ensimmäisenä Suomessa koko korkea-asteen aikuiskoulutus saman katon alta! AIKOPA on Oulun yliopiston ja Kajaanin ammattikorkeakoulun yhteinen aikuiskoulutusyksikkö. AIKOPAsta työyhteisöille, yrityksille ja yksityishenkilöille • Kattavat henkilöstökoulutukset • Monipuoliset kehittämis- ja asiantuntijapalvelut • Teemapäivät ja -seminaarit • Avoin korkeakoulu • Verkostokonsultointi ja -koulutus Oletko sinä meidän seuraava yhteistyökumppanimme vai tuletko itse opiskelemaan? Katso lisätiedot: www.aikopa.fi ja Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut Ketunpolku 3, PL 52, 87100 KAJAANI Sähköposti: [email protected] SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 AIKOPAn tavoitteena koulutuksen saatavuus, tasa-arvo ja vaikuttavuus Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPA koordinoi Kajaanin ammattikorkeakoulun avointa ammattikorkeakouluopetusta. Avoimen AMK:n opintopolkuihin hakeminen on kokenut tänä syksynä muutoksen. Ensimmäistä kertaa lähes kaikissa koulutuksissa oli varattu 2-5 paikkaa avoimen AMK:n opiskelijoille tutkinto-opetuksen ryhmien mukana. Aikaisemmin näitä paikkoja on ollut tarjolla vain tietyissä koulutuksissa. Uutta on myös se, että nyt polkuopiskelijat pystyvät suorittamaan kaikki ensimmäisen vuoden opinnot lukuun ottamatta hoitotyön koulutuksen harjoittelua. Avoimen AMK:n paikkoja on ollut tarjolla sekä amk-tutkintoihin että ylempiin amk-tutkintoihin johtavissa koulutuksissa. Avoimen ammattikorkeakoulun opintopolut -Avoimen amk:n polkuopinnot ovat olleet suosittuja mm. yhteishaussa hakeneiden, mutta ilman opiskelupaikkaa jääneiden keskuudessa. Mukana hakijoissa on myös henkilöitä, jotka eivät syystä tai toisesta ole hakeneet yhteishaussa. Opiskelupaikan tarve on esimerkiksi voinut tulla vasta yhteishaun jälkeen, suunnittelija Tuula Rajander toteaa. -Pääsääntöisesti avoimen AMK:n polkuopintoihin osallistujat valitaan ilmoittautumisjärjestyksessä. Suosituimmassa koulutuksissa paikat menivätkin heti ensimmäisenä aamupäivänä. Näitä suosittuja koulutuksia olivat hoitotyö ja tietojenkäsittely. Hakijoita tänä vuonna oli kaiken kaikkiaan noin 30, joista 20 pääsi aloittamaan opiskelut eri ryhmissä. -Kun opiskelija on suorittanut avoimen AMK:n kautta vähintään 60 opintopistettä, joka vastaa keskimäärin ensimmäisen vuoden opintoja, hän voi hakea tutkinto-opiskelijaksi erillishaussa. Tämä tarkoittaa sitä, että hänen ei tarvitse odottaa seuraavan yhteishaun aikaa, vaan hän pystyy jättämään hakemuksen heti, kun vaadittu opintopistemäärä täyttyy. Valintakriteerit erillishaussa vaihtelevat hieman eri koulutuksittain; osassa koulutuksista hakijat haastatellaan, osassa taas on valintakoe. Hakijalta voidaan myös edellyttää tiettyä keskiarvorajaa suorittamilleen opinnoille, Rajander selvittää. -Jos avoimen AMK:n polkuopintoja suorittanut opiskelija pääsee tutkinto-opiskelijaksi joko tämän erillishaun tai yhteishaun kautta, hänen jo suorittamansa avoimen AMK:n opinnot hyväksiluetaan hänen tutkintoonsa. Näin ollen hän jatkaa opintojaan suoraan toiselta vuodelta. Opintoja voidaan hyväksyä myös osaksi jonkin toisen ammattikorkeakoulun tutkintoa, mutta tämä tulee aina varmistaa kyseisestä ammattikorkeakoulusta, koska opetussuunnitelmat vaihtelevat ammattikorkeakouluittain, Rajander täsmentää. -Polkuopinnot maksavat opiskelijalle 250 € vuodessa. Avoimen AMK:n polkuopiskelijat eivät saa KELAn opintotukea, joten heidän täytyy rahoittaa opintonsa muulla tavoin. Useat opiskelevat esimerkiksi työttömyysturvaan kuuluvalla omaehtoisen opiskelun tuella. Tämä edellyttää kuitenkin vähintään 25 vuoden ikää. TE-toimisto arvioi tapauskohtaisesti myös sen, parantaako kyseinen opiskelu ammattitaitoa ja mahdollisuuksia työmarkkinoilla, mikä on tuen edellytys. -Avoimen Amk:n kautta voi suorittaa polkuopintojen lisäksi myös yksittäisiä opintojaksoja esimerkiksi työelämän täydennyskoulutustarpeisiin. Sitä kautta voi myös hankkia laajempaakin uutta pätevyyttä. Esimerkkinä tästä käyvät tradenomikoulutuksen liiketalouden opinnot, joissa avoimen amk:n kautta voi hankkia taloushallinnon lisäosaamista tai sairaanhoitajakoulutuksen Uusi suunta -opinnot, joilla Todistukset jaettiin tuoreille lastentarhanopettajille maaliskuussa. Professori Eila Estola Oulun yliopistosta piti juhlapuheen valmistumisjuhlassa. sairaanhoitajat voivat täydentää osaamistaan, Tuula Rajander kertoo. Sanataide- ja draamakasvatuskurssilla opiskelijat perehtyivät nukketeatteriin nukenteolla. Todistuksia olivat jakamassa johtaja Tuula HonkanenAIKOPA(vasemmalla), professori Eila Estola, Oulun yliopisto ja projektipäällikkö Tuula Tervo-Määttä AIKOPA. VAKA-kehittämis hanke 2012–2015: Lastentarhanopettajaksi pätevöitymiskoulutus Kajaanissa alkoi 1.1.2013 lastentarhanopettajaksi pätevöitymiskoulutus, joka toteutettiin Kainuun ELY-keskuksen rahoittamassa Varhaiskasvatuksen kehittämishankkeessa (ESR). Hanke jakaantui varsinaiseen koulutusosioon, jossa opiskelijat suorittivat yliopistotasoisen alemman korkeakoulututkinnon, joka antaa lastentarhanopettajakelpoisuuden, ja lyhyeen jatko-osaan, joka päätti hankkeen kesäkuun lopussa 2015. -VAKA-kehittämishankkeen tavoitteena oli pätevöittää lastentarhanopettajaksi kainuulaisia lasten- ja lähihoitajia sekä sosionomeja. Hankkeessa luotiin toimiva malli elinikäisen oppimisen tukemiseen. Hanke toimi pilottina, jossa uusin tutkimustieto yhdistyi työelämäkokemuksen ja aiemmin suoritettujen varhaiskasvatuksen opintojen kanssa. Tärkeänä tavoitteena oli alueellinen palvelutehtävä. Koulutushankkeen avulla taattiin alueelle osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman saanti, Aikuis- ja täydennyskoulutuspalvelut AIKOPAn johtaja Tuula Honkanen kertoo. -Hankkeen lopuksi järjestettiin päätösseminaari, jonka tarkoituksena oli edistää hankkeen tavoitteena ollutta laajempaa alueellista vaikuttavuutta ja syventää varhaiskasvatushenkilöstön ammatillista osaamista sekä työhyvinvointia. Lisäksi jatkohankkeessa järjestetyillä lyhyillä koulutuksilla haluttiin lisätä päiväkotien henkilöstön osaamista ja taitoa soveltaa matematiikan ja äidinkielen teoriaa käytäntöön sekä jakaa hyviä käytänteitä. Päiväkotihenkilöstön konsultoivalla ohjauksella tuettiin kasvatus- ja ohjausmenetelmien käyttöönottoa varhaiskasvatusyksiköissä, ! Honkanen taustoittaa hanketta. -Opiskelijoista 18 pätevöityi 30.6.2015 mennessä lastentarhanopettajiksi. Koko hankkeen toimenpiteistä ovat hyötyneet Kainuun varhaiskasvatuksen henkilöstö ja viime kädessä lapset ja perheet. Hanke on ollut pilottihanke, jonka mallia ja tuloksia voidaan hyödyntää vastaavien hankkeiden ja täydennyskoulutusten suunnittelussa. Suurin osa opiskelijoista on sijoittunut lastentarhanopettajan tehtävään omassa kunnassaan. Monet ovat hoitaneet koulutuksen aikana epäpätevänä sitä lastentarhanopettajan tehtävää, jossa jatkavat joko toistaiseksi tai määräaikaisena. Muutama valmistuneista on hakeutunut lisäopintoihin, Tuula Honkanen kertoo. AIKOPA on Kajaanissa toimiva Oulun yliopiston Kajaanin yliopistokeskuksen ja Kajaanin Ammattikorkeakoulu Oy:n yhteinen aikuiskoulutusyksikkö. AIKOPA tarjoaa korkeakoulutasoisia koulutus-, kehittämis- ja asiantuntijapalveluita. Perustettu vuonna 2009 Henkilöstöä 16 Opiskelijoita vuosittain 4000–5000 Koulutusten määrä vuosittain 300–400 kpl Liikevaihto vuosittain noin 2 milj. euroa Asiakaspalaute 4,34 (asteikko 1–5) 20 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS Muistisairaan ihmisen edunvalvonta yhteistyönä –projekti MIELENTERVEYDEN ENSIAPU® KANSALAISTAIDOKSI MIELENTERVEYDEN ENSIAPU®1 Mielenterveys elämäntaitona. Kurssilla opitaan, kuinka pitää huolta omasta ja läheisten mielen hyvinvoinnista. MIELENTERVEYDEN ENSIAPU®2 Haavoittuva mieli – tunnista ja tue. Kurssilla saadaan tietoa mielenterveyden häiriöistä ja niiden ensiavusta. Neuvotaankoalueellasihoitotahdonjaedunvalvontavaltuutuksen tekoon?Tiedetäänkösosiaali-jaterveydenhuollonammatti henkilön keskuudessamitenedunvalvontavaltuutuseroaaedunvalvonnasta? Kannustetaankoasiakkaitajapotilaitaoikeudelliseenennakointiin? Entätehdäänköaktiivisestiyhteistyötäennakointiinjaedunvalvontaan liittyvientoimijatahojenkutenmaistraatinjayleisenedunvalvonnan kanssa? Suomenmuistiasiantuntijatry:nhallinnoimajaRAY:nrahoittama nelivuotinenhankekehittäämuistisairaanihmisenetujenvalvontaa yhteistyössäkuntakumppaneidenjaeriverkostojenkanssa.Laajan solmukohtakartoituksenperusteellavalitutkehittämiskohteetja konkreetti settoimenpiteetvievätprojektissasosiaali-jaterveydenhuolloneritoimijatahoja,maistraatti enholhoustoimea,yleistäedunvalvontaa,järjestöjäsekämuistisairaitaihmisiäjaheidänomaisiaan avoimempaanjavarhaisempaanyhteistyöhön. Projektissakehitettäväoikeudellisenennakoinninjaedunvalvonnan avoimenyhteistyöntoimintamallituleehyödynnettäväksivaltakunnallisesti.Osanatoimintamalliaontuotettutyövälineitäjamateriaaliamm. sosiaali-jaterveydenhuollonammatti henkilöidenkäyttöön. Hyödynnäprojektissakehitettyä,otayhteyttä projektityöntekijöihinjaseuraaprojektinblogia: muistiasiantuntijat.fi/edunvalvontahanke Tutustu ja kysy lisää! mielenterveysseura.fi/mtea [email protected], 040 6616 743 RAI • Nyt 100% integroituna toiminnanohjaukseen. Aidosti mukana arjessa. • • • • Tulemme tarjoamaan RAIn myös SAAS-palveluna erillisenä ohjelmistona. • • Yhteistyössä InterRAI ja THL. • • • • • • • Asiakkaitamme Mainio Vire Oy KVPS Tukena Oy Helsingin Diakonissalaitos Mikeva Oy Mediverkko Hoivapalvelut Oy Esperi Care Oy Stella Kotipalvelut Oy DomaCare® on Invian Oy:n tuote 020 7424 0900 | WWW.DOMACARE.FI | [email protected] Yks hoi Kou Las Ext Mo liikk Tarv järj Lain valt Kan (PS SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 21 Konkreettiseen tarpeeseen suunniteltu ja kehitetty Valtone-hanke Neuropsykiatriset erityispiirteet voivat vaikeuttaa elämää monella tavalla. Ne voivat hankaloittaa sosiaalisia suhteita, opiskelua, työllistymistä ja työssä olemista. Näistä tilanteista voi seurauksena olla elämänhallinnan menettäminen ja normaalin elämänrytmin kokonaan kadottaminen ja jopa yhteiskunnasta syrjäytyminen. Neuropsykiatrisia häiriöitä ovat muun muassa autismin eri lajit ja Aspergerin syndrooma, ADHD sekä Touretten oireyhtymä. Vuonna 2013 alkanut Valtone-hanke on kohdennettu 18 - 45-vuotiaille pohjoiskarjalaisille neuropsykiatrisia erityispiirteitä (Asperger, ADHD, ADD, Tourette sekä niihin rinnastettavat erityisvaikeudet) omaaville aikuisille. Valtonehankkeen hallinnoi ja toteuttaa Honkalampi-säätiön/KASKI Työvalmennus. Hankkeen rahoittaa Raha-automaattiyhdistys. Hanke päättyy joulukuussa-2015.Yhteistyökumppaneita ovat mm. Honkalampi-säätiön Fondo, Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymän aikuispsykiatrian poliklinikan neuropsykiatrinen tiimi, neuropsykologi, Autismi- ja Aspergerliitto ry, kunnallinen aikuissosiaalityö ja Työvoiman palvelukeskus. -Valtone-hankkeen tavoitteena on löytää ja luoda menetelmiä, joilla tukea nepsy- aikuisia sopeutumaan oireisiinsa, lisäämään heidän elämän- ja arjenhallintaa, auttaa kouluttautumiseen, työelämään valmentautumiseen ja työllistymiseen liittyvissä asioissa, hankevastaava Tuija Kinnunen kertoo. -Työmenetelminä hankkeessa käytetään työelämälähtöisesti neuropsykiatrista valmennusta ja toimintaterapiaa, joiden menetelmillä ja välineillä selvitetään nepsy-aikuisten elämänhallintaan liittyviä haasteita, järjestetään ryhmämuotoisia sekä yksilövalmennukseen perustuvia toimintoja, osallistetaan nepsy-aikuisten läheiset ja kehitetään ja luodaan yhteistyöviranomaisille välineitä ja menetelmiä, joiden avulla ohjata nepsy-aikuiset oikean palvelun piiriin mahdollisemman varhaisessa vaiheessa, Kinnunen kuvailee. diagnostisena välineenä. Sen avulla saadaan kartoitettua laajalta alueelta mahdollisia vaikeuksia elämän eri osa-alueilla, Kinnunen selvittää. Seula puheeksi ottamisen välineenä -Hanketyön alussa on luvattu kehittää malleja ja menetelmiä nepsyasiakasryhmän kanssa työskentelyyn myös viranomaistahoille. Osoituksena tästä Valtone –hankkeessa on kehitetty seula, joka on koekäytetty asiakastyössä mm. aikuissosiaalityössä ja Työvoiman palvelukeskuksessa. Koekäytöstä saatujen palautteiden perusteella seula toimii hyvin esim. puheeksi ottamisen välineenä sekä välineenä ohjata asiakasta esim. tarkempiin tutkimuksiin. Diagnoosia seulalla ei voi tehdä eikä se toimi edes Asenteella on väliä -Suuressa roolissa on ollut myös verkoston rakentaminen asiakkaalle. Asiakasryhmä joutuu usein väärinymmärretyiksi, Rutiinia ja rytmiä arkeen -Asiakkaat tulevat meille viranomaistahon lähetteen kautta. Viranomaistaho voi olla esimerkiksi työhönvalmentaja, sosiaalityöntekijä, kouluterveydenhoitaja tai kuraattori. Hanketta on toteutettu konkreettisesti asiakastyönä. Osa asiakkaista on olleet sekä yksilö,-että ryhmävalmennuksessa, Kinnunen selvittää. - Valtone-hanke sai alkunsa konkreettisesta tarpeesta tehdä asiakastyöstä erilaisella tavalla kuin aiemmin. Haluamme antaa konkreettista arjen tukea ja lähelläoloa, ei puolesta tekemistä vaan kannustaa ja rohkaista asiakasta tekemään asiat ja löytämään omat voimavaransa ja vahvuutensa. Meidän asiakasryhmällä pulmat liittyvät hyvin usein toiminnanohjaukseen. Käymme yhdessä läpi käytännön konkreettisia arjen asioita; itsestä huolehtimiseen liittyviä asioita, kaupungilla asiointia, pyykinpesua, tiskausta sekä talousasioita, velkaneuvonta-asioita, pankkiasioita jne. Pyrimme opettamaan rutiinia ja rytmiä arkeen, jonka turvin ihminen pystyy asumaan mahdollisimman itsenäisesti eläen itselleen merkityksellistä elämää. Asiakkaiden kanssa olemme saaneet erinomaisia tuloksia; on saatu opiskelupaikka, opiskelut on saatu päätökseen, on muutettu lapsuudenkodista omaan asuntoon ja on juhlittu myös sitä, kun on lähdetty rakentamaan terapeuttisesta työtoiminnasta elämää eteenpäin tai työllistytty avoimilla työmarkkinoilla vakituiseen työhön, Kinnunen taustoittaa hanketta. ! Kuva tämän vuoden TERVE SOS messuilta Jyväskylästä, jossa Valtone-hanke voitti posterikilpailun omalla posterillaan. Kuvassa vasemmalta oikealle: Outi Flyktman, Tuija Kinnunen ja Jaana Kärkkäinen. Kuvaaja: Valtone-tiimin jäsen Hannele Kosonen. koska neuropsykiatrisia piirteitä ei vielä kovinkaan hyvin tunnisteta ja siten näitä henkilöitä ei osata kohdata oikein Tälle asiakasryhmälle ei sosiaali-ja terveysjärjestelmässä ole palveluita, ei tukimuotoja eikä palveluntuottajia riittävästi, Kinnunen painottaa. -Pyrkimyksenä on, että hankkeen hyöty ei jää vain hankkeeseen osallistuneisiin henkilöihin ja heidän perheisiinsä. Hanke auttaa lisäksi muita vastaavassa tilanteessa olevia, kun sen avulla löydetään uudenlaisia auttamis- ja toimintatapoja. Parhaimmillaan hanke tuo laajempaan tietoisuuteen neuropsykiatrisia erityispiirteitä omaavien ihmisten elämäntilanteita ja kasvattaa erilaisuuden hyväksymiseen. -Tavoitteena on, että hankkeen asiakkaat sijoittuvat työelämään tai koulutukseen, mikä ennaltaehkäisee esimerkiksi syrjäytymistä. Pyrkimyksenä on, että mahdollisimman moni voimaantuu ja päättää pystyä ja muuttaa elämän suuntaa. Yksin tätä on vaikea tehdä, mutta rinnalla kulkijoina on ammatti-ihmisiä ja vertaisia, Tuija Kinnunen vakuuttaa. Honkalampi-säätiön tehtävä on viheliäisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaiseminen erilaisin kehittämishankkein ja palveluin. Honkalampi-säätiö on kehitysyksikkö ja kasvualusta, joka tarjoaa mahdollisuuden kehittää ja kehittyä. Säätiö selvittää yhteiskunnallisia ongelmia, hankkeistaa projekteja ja tähtää uusiin palvelutuotteisiin, jotka auttavat eri tavoin tukea tarvitsevia henkilöitä, joiden palveluista useimmiten vastaavat julkiset tahot.Honkalampi-säätiön arvot ovat ihmisläheisyys, esteetön yhteiskunta ja yhteiskuntavastuu. Honkalampi-säätiön Valtone –hankkeen ja Suomen Tourette- ja OCD-yhdistyksen VALTAKUNNALLINEN SEMINAARI 17.11.2015 Tiedepuisto, Louhela-Sali Länsikatu 15, 80100 Joensuu klo 8.30 – 16 Mukana mm. nepsyammattilaisia ympäri Suomen! Päivä on maksuton ja avoin kaikille neuropsykiatrisista erityispiirteistä kiinnostuneille. Ilmoittaudu tekstiviestillä viim. 10.11.2015 p. 0400 547 557 / Tuija Kinnunen http://www.honkalampisaatio.fi/fi/ kehittamistoiminta/projektit/valtone/ SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 22 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 31 Helvar Oy Energiaa säästävä ja ihmislähtöinen valaistus Energiansäästöön liittyy olennaisesti valaistuksen toimiva ohjaus, jolla saadaan aikaan merkittäviä energiansäästöjä. Valaistuksessa on huomioitava lisäksi käyttäjä ja käyttäjän tarpeet sekä valaistusolosuhteet. Tilassa mittaroidaan ja anturoidaan, jonka pohjalta valoja säädetään. Valinnat riippuvat tilan käyttötarkoituksesta. Helvarin käyttämä Dali-reititin yhdistettynä viimeisimpään valaisintekniikkaan ja -ohjaukseen, varmistavat lähes rajattomat toteutus- ja säätömahdollisuudet. -Jos halutaan vaikuttaa yleisvalaistukseen, esim. avokonttorissa, ei sinne sovellu valojen sammuttaminen. Jos ohjaus on pelkistetty, jolloin vain sytytetään ja sammutetaan jatkuvasti, tilasta tulee levoton ja yleensä se ei miellytä käyttäjiä, Jukka Riikkula kertoo. Valaistuskohteessa mitataan valon määrää, eli paljonko työpisteessä on valoa. Mitä enemmän siihen saadaan luonnonvaloa, sitä vähemmän käytetään keinovaloa. Kun nämä yhdistetään, läsnäoloja vakiovalo-ohjaus toimivat rinnakkain. -Teemme tämän kaltaisia ohjausjärjestelmiä ja myös tekniikkaa valaisinvalmistajille. Valaisinvalmistajat pystyvät valmistamaan valaisimia, jotka toimivat tässä ohjauksessa. Anturit voivat olla valaisimissa itsessään tai erillisinä laitteina. Tekniikka on siinä mielessä hyvin hienojakoista, että jokainen valaisin on oma itsenäinen yksikkönsä, joka on kytketty Dali-väylään. Näin kokonaisuus saadaan keskustelemaan keskenään. Jokainen valaisin, riippumatta fyysisestä johdotuksesta, on oma itsenäinen älykäs yksikkönsä, Riikkula mainitsee. Valaisimelle voidaan tehdä yksilölliset määritykset ja sen kulutusta voidaan seurata. Tyypillisesti seurataan kuitenkin kerroksen, osaston tai koko rakennuksen kulutusta. Järjestelmästä saadaan tietoja, joita voidaan käyttää päivittäisten säästöjen laskennassa. -Järjestelmillämme saavutettava säästö on tyypillisesti yli 70 %. Järjestelmä on helppo perustella, koska se maksaa itsensä aika nopeasti takaisin ja elinkaarensa aikana se alkaa myös puhtaasti tuottamaan. Valon värilämpötilalla on merkitystä -Ihmislähtöiseen valaistukseen kuuluu myös se, että valaistuksessa säädetään valon lisäksi myös valon värilämpötilaa. Sisätiloissa on yleisesti stabiilin kylmä valaistus, joka soveltuu hyvin työskentelyyn. Jos ajatellaan vaikkapa terveyspuolen yksiköitä, joissa ihmiset ovat pitkiä aikoja sisätiloissa, päivärytmi lähtee liukumaan. Perinteinen keinovalaistus ei tue ihmisen pysymistä normaalissa päivärytmissä. Led- valaistuksen värilämpötilaa voidaan nykyisin säätää, Riikkula kertoo. Ihmislähtöisessä valaistuksessa on tehty niin, että aamulla on käytössä pehmeä ja lämmin valo, jolla päivä lähtee käyntiin, mutta varsinaisen tehokkaan työskentelyn aikana värilämpötila on kylmemmän tehokas, joka alkaa taas iltaa kohden lämpenemään ja valmistamaan ihmisiä rentoutumiseen. Tällä tavoin myös keinovalaistuksella pystytään tukemaan ihmisten luontaista päivärytmiä. -Tämä on nyt uusinta uutta ja se on nyt mahdollista tehdä ja toteuttaa kaupallisesti. Enemmänkin kysymys on siitä, mistä saadaan oikeanlaisia valaisimia. Värilämpötilan merkitystä tutkitaan -Värilämpötilan merkitystä tutkitaan parhaillaan. Siinä tutkitaan aika monia osatekijöitä, mm. viihtyvyys- ja tuottavuuspuolta, lisäksi oppilaitosympäristössä tutkitaan valaistuksen oppimiseen vaikuttavia tekijöitä. Energiatehokkuus on edelleenkin se tärkein syy valo-ohjauksemme käyttöön, mutta värilämpötilan merkitys tulee varmasti korostumaan tulevaisuudessa, Riikkula kertoo. Säätösysteemit toimivat rinnakkain, samalla kun säädetään värilämpöä, voidaan samalla säätää myös valaisimen tehoa. Joten järjestelmät eivät ole toisiaan pois sulkevia, vaan toisiaan täydentäviä. -Värilämpötilan säätö on tulossa myös asuinrakentamispuolelle. Sitä voidaan käyttää sisustuselementtinä tai sitä voidaan hyödyntää kun halutaan rentoutua tai vaihtoehtoisesti olla tehokkaita. Säätömahdollisuuden yleistyminen on kiinni lähinnä valaisimista, jotka ihmisiä asuntopuolella ulkonäöllisesti viehättävät. Me emme tee valaisimia mutta toimimme tiiviissä yhteistyössä valaisinvalmistajien kanssa. Autamme rakentamaan toimivat toteutukset, ohjausten puolella olemme tukemassa suunnittelijoita ja urakoitsijoita. Dali-reititin järjestelmän selkärankana -Yhdellä Dali-reitittimellä saadaan haltuun 128 laitteen kokonaisuus. Reitittimiä voidaan myös liittää toisiinsa, jolloin niistä saadaan todella mittavia. Suomessa suurin toteutus on Kaisatalo, jossa yhteydessä sijaitsee kaksi myymäläät. Kyseisessä kiinteistössä on yhteensä lähes 80 reititintä. Isoin Euroopassa tehty toteutus on Statoilin pääkonttori, jossa on 295 reititintä. Siellä on näin ollen kapasiteettia 37 760 ohjattuun pisteeseen saakka. Suurin tekemämme kohde on Abu Dabissa sijaitseva Trust Tower, jossa 36 000 ohjattua valaisinta. Siellä on yhteensä 556 reititintä. Reitittimet liittyvät toisiinsa Ethernet-puolelta. Kyseessä on täysin skaalautuva systeemi, jossa voidaan lähteä pienestä ja kasvaa kuinka suureksi tahansa, Riikkula esittelee. Kun valaistus on täyspuhdasmatriisi, on se muokattavissa rajattomasti kuhunkin tarpeeseen ja näin se on erinomaisesti mukautuva. Järjestelmän ohjelmalliset ominaisuudet ovat niin monipuoliset, että toistaiseksi Helvar ei ole kohdannut sellaista kohdetta mitä ei olisi pystytty toteuttamaan. -Tarjolla on kaikki loogiset operaatiot, kuten kellot, aikaohjelmamahdollisuudet ja läsnäoloanturit. Järjestelmä saadaan toimimaan eri tavalla aamulla, päivällä, illalla ja yöllä. Anturin näköhavainto on aina sama, mutta mitä se tekee, voidaan valita halutun määreen mukaan. Järjestelmä on joustavasti ohjelmoitavissa asiakkaan todelliseen tarpeeseen. Osa tarpeista on sellaisia, että ne kehittyvät käytön myötä. Kun tiedetään mitä halutaan, järjestelmä kyllä taipuu tarpeeseen. Helvar Oy Helvar Oy on suomalaisessa yksityisomistuksessa oleva yritys, joka on edelleenkin perustajasuvun hallussa. Yritys on perustettu vuonna 1921. Helvar teki alunperin radioita ja televisioita, jonka jälkeen toiminta pikkuhiljaa liukui valaisinpuolelle. Valaistusalalla yhtiö on toiminut 40-luvulta lähtien ja 60-luvulta lähtien se on tehnyt valosäätöä ja -ohjausta. 70-luvulta lähtien Helvar on tarjonnut energiatehokkaita ratkaisuita. Energiatehokkaasta valonohjauksessa on näin ollen vuosikymmenten kokemus, vaikka viimeiset 4-5 vuotta onkin menty todella isoin harppauksin eteenpäin. 92 % yhtiön tuotannosta menee vientiin ympäri maailman. Helvarin uusin oma toimipiste sijaitsee Intiassa ja sillä on toimipiste myös Kiinasta. -Pärjäämme kovilla kansainvälisillä markkinoilla, vaikka monet kilpailijamme ovat jopa satoja kertoja isompia yrityksiä. Olemme menestyneet myös Japanin haastavilla markkinoilla, vaikka siellä on vahvaa omaa tuotantoa, Riikkula toteaa. www.helvar.fi SOSIAALI- JA KUNTATALOUS 19 23 Parmacon tapa edustaa kestävän kehityksen osaamista parhaimmillaan Yhteiskunnalliset muutokset ja ihmisten lisääntyvä liikkuvuus ovat tehneet liikkuvasta, siirrettävästä ja muunneltavasta arkkitehtuurista ajankohtaista. Myös ekologisuutta korostava ilmapiiri ja tekninen kehitys kannustavat uusien sovelluksien kehittämiseen. -Muunneltavuus on yksi tämän päivän rakentamisen ja suunnittelun tavoitteista. Muunneltavuuden näkökulmasta kestävä kehitys rakennuksen elinkaaren aikana tarkoittaa kehitystä, jossa rakennus täyttää nykyhetken vaatimukset ja pystyy mukautumaan myös tulevaisuuden tarpeisiin, Parmaco Oy:n myyntijohtaja Timo Myllynen toteaa. Tilaelementtitekniikalla toteutetun rakennuksen elinkaari on pitkä Tilaelementtitekniikka on yksi rakentamisen tapa Tilaelementtejä käytetään usein korjaus- ja lisärakentamisessa, mutta sen edut näkyvät yhtä lailla uudisrakentamisessa. Tilaelementit sopivat hyvin esimerkiksi palvelurakentamiseen, kuten päivä- ja hoitokoteihin ja kouluihin. Parmaco on suomalainen yritys, joka vuokraa suunnittelemiaan ja valmistamiaan asiakkaan tarpeiden mukaisia tilaratkaisuja kuten koulu-, päiväkoti-, toimisto- ja hoivatiloja lähes 50 vuoden kokemuksella ja 130 ammattitaitoisen parmacolaisen voimin. -Olemme vahvasti mukana myös sairaalaprojekteissa. Asiakkaitamme ovat mm. Hyvinkään sairaala, Oulun yliopistollinen sairaala, HUS Peijaksen sairaala, Tampereen yliopistollinen sairaala, sekä Uusi Lastensairaala, joille olemme toimittaneet erilaisia tiloja, Myllynen kertoo. -Meillä Parmacolla on tilaratkaisu vuokraajalle. Kaikkia tarvitsemiaan tiloja ei ehkä kannata omistaa. Jos kyse on väliaikaisista tilatarpeista, lähes aina vuokraaminen tarjoaa taloudellisesti paremman vaihtoehdon. Meidän sopimus- mallissa mitään ongelmia ei synny vuokra-ajan päätyttyä, sillä me omistamme tilat ja huolehdimme,että tilat siirretään pois sovitun aikataulun mukaisesti. Ne eivät jää missään tilanteessa kunnan vastuulle, koska rakennuksen pois siirtäminen kuuluu sopimukseen, Myllynen sanoo. - Parmaco-tilaratkaisut täyttävät vaadittavat viranomaismääräykset. Me suunnittelemme kohteet ja hoidamme osaavasti pysyvän rakennusluvan hakemisen yhteistyössä asiakkaansa kanssa. Kyse ei siis ole mistään parakeista tai väliaikaisratkaisuista rakenteellisesti eikä varustelunkaan osalta, Myllynen korostaa. Käytännön asiakaslähtöisyyttä Vuokrattavien toimitilojen käyttö lisääntyy esimerkiksi kunnissa. Kasvavien kuntien investointiruuhkat lisäävät vuokrattavien toimitilojen tarvetta kunnissa. - Parmaco – tuotantotavalla rakennettujen rakennusten arvo ei ole sidottu sijoituspaikkaansa erinomaisen vankan ja oikean rakennustavan ansiosta. Siirtokelpoisissa tiloissa on mahdollisuus lisätä tai pienentää jo olemassa olevia tiloja, jolloin joka neliö on tehokkaasti käytössä eikä vuokraaja maksa turhasta. Elementeistä rakennettu koulu voidaan vaihtaa esimerkiksi päiväkodiksi tai koulu vanhustentaloksi, jos paikkakunnan ikärakenteen muutos niin vaatii. Rakennukset helposti muunneltavissa - Parmaco-tilat valmistetaan säältä suojassa omissa tehtaissa Leppävirralla ja Pyhäjoella. Näin syntyvät tilakokonaisuudet voidaan liittää jo olemassa oleviin rakennuksiin ja tarpeen mukaan myöhemmin siirtää kokonaan uuteen paikkaan. Hallituissa tehdasolosuhteissa rakentamisella on useita etuja työn laatuun, materiaalivirtoihin ja rakentamisaikaan liittyen. Sisätiloissa tapahtuva keskitetty rakentaminen takaa korkea laadun, lyhyen rakentamisajan ja tehokkaan toiminnan lisäksi myös kiinteän ja kilpailukykyisen hinnan, joka pitää rakennushankkeen loppuun saakka. Työn jäljen kontrolointi on helpompaa, jolloin rakennusvirheiden määrä vähenee. Rakentamisen ajallinen optimointi tuo myös taloudellisia etuja, Timo Myllynen selvittää. - Toimintatavassamme korostamme asiakaslähtöisyyttä. Ammattitaitomme perustuu oman vakinaisen työvoiman käyttöön, uudenaikaiseen konekantaan sekä tarkoitukseen parhaiten soveltuvien rakennusmateriaalien ja -menetelmien käyttöön asiakkaamme eduksi. Toteutamme rakennuskohteita joko KVR-urakkana tai avaimet käteen periaatteella vaihtoehtoisesti jo olemassa olevien perustusten päälle. Jo rakentamisvaiheessa ajatte- lemme kiinteistön elinkaarta ja sitä, että rakennamme kohteen itsellemme. Kysymys on kokonaisuudesta, jonka toisiinsa kytkeytyviä osia ovat rakennuttaminen, ylläpito ja käyttö, Timo Myllynen määrittelee Parmaco Oy:n toimintaa. Selkeä ylläpitovastuunjako - Teetimme Kuntarahoituksen Inspira Oy:lla laskentamallin, jonka pohjalta asiakas voi itseä laskea ja vertailla erilaisten hankkeiden elinkaarikustannuksia. Me autamme asiakasta valitsemaan heidän tarpeisiinsa parhaiten soveltuvan toteutusvaihtoehdon, Myllynen kertoo. - Vuokratiloissamme ei synny kiinteistön ylläpitoon tai omistamiseen liittyviä riskejä, kuten saattaa syntyä, jos vastuunjako kunnan, rahoittajan ja talotoimittajan välillä ei ole täysin selvä. Koska rakennus on Parmacon omaisuutta, on selvää, että seuraamme talon kuntoa ja noudatamme huoltoohjelmaamme. Muissa malleissa, kuten omaksi hankkimisessa tai leasingissa, kunnossapito- ja huoltovastuu kuuluvat asiakkaalle. Kannattaa tiedostaa, millaisia kuluja tämä vastuu voi aiheuttaa ja varautua myös ylläpitoinvestointeihin, joita vuokraratkaisussa ei ole, Timo Myllynen painottaa. Käytännön asiakaslähtöisyyttä Parmacolla on pitkä historia, jonka aikana rakennusten siirtokelpoisuus on tullut käytännössä toteen näytetyksi monta kertaa. -Meillä on paljon esimerkkejä kohteista, joita on vuosien varrella siirretty neljäkin kertaa. Se kertoo, miten laadukkaita rakennukset ovat ja miten jo suunnitteluvaiheessa on otettu huomioon, että rakennusten on kestettävä käyttöä ja siirtelyä. Yhtenä mielenkiintoisena esimerkkinä Timo Myllynen mainitsee Neste Oy:lle Sköldvikiin vuonna 1986 vuokratun ison toimistotilan -Kun tila vapautui Nesteen käytöstä, se vuokrattiin Saloon Nokia Mobile Phonesin käyttöön. Muutaman vuoden kuluttua tila vuokrattiin Helsingin kaupungille, mistä se aikanaan siirrettiin Ylivieskaan sosiaalitoimiston tiloiksi, jossa se on toiminut viimeiset viisi vuotta, Timo Myllynen kertoo. -Vahvuutemme on, että Parmaco-tilaratkaisujen rakennusten ulkonäkö, toiminta ja toiminnallisuus kartoitetaan asiakkaan kanssa. Tämän vuoksi lopputulos on toimiva sekä vuokraajan että tilojen loppukäyttäjän kannalta. Meidän toiminnan laatua kuvaa myös se, että aikataulut pitävät ja jokaiselle projektille on nimetty vastuuhenkilö, Timo Myllynen mainitsee. Parmaco Timo Myllynen myyntijohtaja puh. 0400 634 730 timo.myllynen @parmaco.fi 24 SOSIAALI- JA KUNTATALOUS LAURA™onrekrytoinninedelläkävijä. LAURALAURA™luouraamyös, puolittaa rekrytoinnin kunYT:tkolkutt kustannukset ja elevatovella. parantaa työntantajakuvaa. LAURA™-rekrytointijärjestelmän LAURAn avulla voi levittää kertatyöllä uusillatyökaluillaYT-prosessihoituu ilmoituksen useimpiin jalainmukaisesti merkittäviin . tehokkaasti,tasapuolisesti rekrytointikanaviin. LAURA™:navullatuettyöntekijöitäCV:nlaatimisessajahoidat LAURAn avulla täytetään sijaisuuksia kuukausittain uudelleensijoitt amisen.Irti sanotutsaavatti edonavoimistatehtävistä jopa 150.000:lla kahdensuuntaisella tvaivatt sms-viestillä! kokotakaisinott ovelvoitteenajan.Muodostatraporti a,jamatkan varrellakaikkioleellinentuleedokumentoiduksi. Paljonko voisit säästää aikaasi, jos käytät LAURAa? LAURA™:akäytt ävätjulkisenpuolentoimijoistamm.Joensuu,Järvenpää,Nurmijärvi, LAURAa käyttävät jo kaupungeista ja kunnista mm. Joensuu, Järvenpää, Nurmijärvi, Tuusula, Pieksämäki, Kontiolahti, Hamina ja Mäntsälä, Tuusula,Pieksämäki,Lapinlahti ,KontiLapinlahti, olahti,Hamina,Mäntsälä,HelsinginEnergia, Helsingin Energia, Seinäjoen Koulutuskuntayhtymä, JIK, Laurea SeinäjoenKoulutuskuntayhtymä,Hanken,JIK,Laurea-ammatti korkeakoulu, Ammattikorkeakoulu, Etelä-Pohjanmaan ja Vaasan sairaanhoitopiirit, Etelä-Pohjanmaansairaanhoitopiiri,Keski-Pohjanmaanerikoissairaanhoito- Keski-Pohjanmaan erikoissairaanhoito- ja peruspalvelukuntayhtymä, sekä japeruspalvelukuntayhtymäsekäPohjois-Karjalansairaanhoito-ja Pohjois-Karjalan sairaanhoito- ja sosiaalipalvelujen kuntayhtymä. sosiaalipalvelujenkuntayhtymä. Lisätiedot: laura.fi Uranus Oy Puh. 09-85667700
