NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA

1
SOTKAMO
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
SOTKAMON KUNTA
KAAVOITUS- JA MITTAUSOSASTO
16.9.2015
2
SOTKAMO
NAAPURINVAARAN YLEISKAAVA
Yleiskaavan kaavaselostus, joka koskee 16.9.2015 päivättyä Naapurinvaaran yleiskaavaa.
Yleiskaavoitettava alue käsittää Naapurinvaaran kyläalueen Oulun läänissä Sotkamon kunnassa
Vuokatin taajaman pohjoispuolella. Kaavoitettavan alueen pinta-ala on noin tuhat hehtaaria.
Yleiskaava laaditaan maankäyttö- ja rakennuslain 44 §:n ja 72 §:n mukaisena oikeusvaikutteisena
yleiskaavana. Yleiskaavaa voidaan käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena AO-1, AO-2,
AO-3, AM-1, AM-2, RA-1 ja RA-2 –alueilla.
3
1. PERUSTIEDOT
1.1 Suunnittelutilanne
Maakuntakaava
Sotkamo kuuluu Kainuun liiton maakuntakaava-alueeseen. Valtioneuvosto on vahvistanut Kainuun
maakuntakaavan 29.4.2009. Naapurinvaara on osoitettu maakuntakaavassa maiseman vaalimisen
kannalta valtakunnallisesti arvokkaaksi alueeksi ja valtakunnallisesti arvokkaaksi kulttuurihistorialliseksi alueeksi, ja se sijaitsee maakuntakaavan mukaisella matkailun vetovoima-alueella ja Kajaani- Kuhmo-Vartius –käytävällä. Naapurivaaralle on osoitettu maakuntakaavassa kylän kohdemerkintä. Lisäksi suunnittelualueella on varauksia ulkoilureitille, maakunnallisesti arvokkaille kulttuurihistoriallisille kohteille, perinnemaisemakohteille ja arvokkaalle kallioalueelle. Kaavoitettavan
alueen pääkäyttötarkoitus on maa- ja metsätalousvaltainen alue.
Matkailun vetovoimamerkinnällä on osoitettu maakunnan matkailu- ja virkistystoiminnan kannalta
merkittävimmät aluekokonaisuudet. Niihin sisältyvät matkailukeskusten alueet ja niihin liittyvät
4
virkistys-, suojelu- ja muut alueet, joista on mahdollista kehittää matkailu- ja virkistystoimintaa
palveleva laaja kokonaisuus.
Kajaani-Kuhmo-Vartius –käytävää kehitetään kansainvälisenä matkailu- ja liikennekäytävänä, jonka maankäytön suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenteen ja matkailun palveluihin
sekä liikenne- ja kulttuuriympäristön laatuun. Maankäytön suunnittelussa on otettava huomioon
korkealuokkaisen maantieliikenteen ja tietoliikennejohtojen tilavaraukset ja rajoitukset ympäröivälle maankäytölle.
Valtakunnallisesti arvokkaan kulttuurihistoriallisen alueen suunnittelussa tulee ottaa huomioon rakennettujen kulttuuriympäristöjen kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien kulttuurihistoriallisten ja maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin
merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto.
Maiseman vaalimisen kannalta valtakunnallisesti arvokkaana alueena osoitetaan valtakunnallisesti
arvokkaat maisemakokonaisuudet. Alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa tulee ottaa huomioon
maisema-alueiden kokonaisuudet ja ominaispiirteet sekä turvata merkittävien maisemallisten arvojen säilyminen.
Maakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena tai alueena osoitetaan maakunnallisesti merkittävät maisema-alueet sekä Museoviraston esityksen (Dnro 29/004/2003) mukaisia valtakunnallisesti merkittäviä rakennetun kulttuuriympäristön kohteita tai alueita, jotka eivät sisälly vuodelta 1993 olevan julkaisun ”Rakennettu kulttuuriympäristö” –kohteiden luetteloon. Yksityiskohtaisemmassa suunnittelussa on turvattava alueen tai kohteen merkittävien kulttuurihistoriallisten ja
maisemallisten arvojen säilyminen. Valtakunnallisesti tai maakunnallisesti arvokkaisiin kohteisiin
merkittävästi vaikuttavissa hankkeissa on varattava museoviranomaiselle tilaisuus antaa lausunto.
Naapurinvaaran alueelta tällaisia kohteita ovat Naapurinvaaran tanssilava ja Naapurinvaaran työväentalo.
Perinnemaisemakohteena on osoitettu valtakunnallisesti ja maakunnallisesti merkittäviä perinnemaisema- ja perinnebiotooppikohteita. Kohteiden suunnittelussa tulee turvata kohteen kulttuuri- ja
luonnonperintöarvojen säilyminen. Naapurinvaaralla valtakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia
ovat Heikkilän metsälaidun ja Schroderuksen haka. Maakunnallisesti arvokkaita perinnemaisemia
ovat Peltolan kuusimetsälaidun, Korholan ja keskitalon laitumet, Vaaranlan laidun ja Keskitalon
haka.
Arvokkaan kallioalueen merkinnällä on osoitettu Kainuun luonnon- ja maisemansuojelun kannalta
valtakunnallisesti arvokkaat kallioalueet. Alueen käyttöä suunniteltaessa tulee erityisesti ottaa huomioon kalliomuodostuman geologiset ominaispiirteet sekä biologiset ja maisemalliset arvot. Yleiskaavoitettavalla alueella valtakunnallisesti arvokkaita kallioalueita ovat Naapurinlouhi ja Rieskavaara.
Kylän kohdemerkinnällä on osoitettu kylien peruspalvelujen painopistesijaintia, jonka lähiympäristöä voidaan pitää suotuisana rakentamisalueena. Kainuun maakuntakaavassa kylää tarkoittavalla
kohdemerkinnällä osoitetaan aluerakenteen ja maaseuturakenteen kannalta tärkeitä kyläkeskuksia.
Kyläkeskuksen suunnittelussa on pyrittävä vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja rakentamisessa tulee kiinnittää erityistä huomiota rakentamisen sopeuttamiseen kyläkokonaisuuteen
ja –ympäristöön, vesihuollon järjestämiseen ja hyvien yhtenäisten peltoalueiden säilymiseen maata-
5
louskäytössä. Uudisrakentaminen on pyrittävä sijoittamaan siten, että se sijoittuu palvelujen kannalta edullisesti olevan asutuksen sekä tie- ja tietoliikenneyhteyksien läheisyyteen.
Ulkoilureitti-merkinnällä on osoitettu vähintään ylikunnalliset ja maakunnallisesti merkittävät yleisen liikkumisen kannalta tärkeät ohjeelliset ulkoilureitit.
Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita ja erityisestä syystä voidaan osoittaa muuta elinkeinotoimintaa palvelevaa maankäyttöä. Elinkeinotoiminnan sijoittumisella on kuitenkin ensisijaisesti pyrittävä tukemaan olemassa olevaa alue- ja yhdyskuntarakennetta. Mahdolliset uudet turpeen ja maa- tai kiviainesten ottamisalueet voivat sijoittua maa- ja metsätalousalueelle. Kainuun maakuntakaavassa ei ole osoitettu peltoalueita aluevarauksena, mutta maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuille alueille on annettu yleinen maakuntakaavamääräys, jonka tarkoituksena on turvata hyvien ja yhtenäisten pelto- ja metsätalousalueiden säilyminen maa- ja metsätalouskäytössä. Maa- ja metsätalousvaltaisille alueille on osoitettu päällekkäismerkintänä kehittämisvyöhykkeitä sekä maiseman, luonnon ja kulttuuriympäristön vaalimisen
kannalta tärkeitä osa-alueita.
Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetulla alueella maankäyttöä ohjaa erityislainsäädäntö, kuten
maa-aineslaki, kaivoslaki, ympäristönsuojelulaki, luonnonsuojelulaki, metsälaki ja poronhoitolaki.
Maakuntakaavassa osoitetuilla maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitetuilla alueilla metsien käyttöä
ohjaa metsälaki (1093/1996). Metsälain tavoitteena on edistää metsien taloudellisesti, ekologisesti
ja sosiaalisesti kestävää hoitoa ja käyttöä siten, että metsät antavat kestävästi hyvän tuoton samalla
kun niiden biologinen monimuotoisuus säilytetään metsälaissa mainittujen erityisen tärkeiden
elinympäristöjen ja muiden arvokkaiden luontokohteiden säilyttämisellä. Matkailualueilla ja niiden
lähialueilla metsien hoidossa ja käytössä tulee ottaa huomioon matkailun tarpeet.
Maakuntakaavan M-alueille on annettu suunnittelumääräys:
Maa- ja metsätalouskäyttöön tarkoitettuja alueita voidaan käyttää alueen pääasiallista
käyttötarkoitusta sanottavasti haittaamatta ja luonnetta muuttamatta myös erityislainsäädännön ohjaamana muihin tarkoituksiin, kuten luontais- tai muuhun elinkeinotoimintaan, turvetuotantoon, maa- ja kiviainesten ottoon, haja-asutusluonteiseen pysyvään ja loma-asumiseen sekä jokamiehen oikeuden rajoissa ulkoiluun ja retkeilyyn.
Alueille voidaan perustaa yksityisiä suojelualueita. Ilman erityisiä perusteita hyviä ja
yhtenäisiä peltoalueita ei tule ottaa taajama toimintojen käyttöön. Maankäyttöä suunniteltaessa on tuettava metsätalousalueiden yhtenäisyyttä ja toimivuutta.
Yllä olevien maakuntakaavaan liittyvien suunnittelumääräysten lisäksi yleiskaavoitusta ohjaavat
maakuntakaava-aluetta koskevat seuraavat yleismääräykset:
RANTOJEN KÄYTTÖ
Yleinen suunnittelumääräys:
Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee ottaa huomioon luonnon- ja maisemaarvot, vesihuollon järjestäminen sekä maanomistajien välinen tasapuolisuus. Rantarakentaminen tulee mitoittaa siten, että suunnittelussa turvataan riittävä vapaan rantaviivan määrä, viihtyisyys sekä yleisen virkistyskäytön tarpeet ja vesille pääsyn mahdollisuudet.
LIIKENNENTURVALLISUUS
Yleinen suunnittelumääräys:
6
Yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja muussa alueiden käyttöä koskevassa suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota liikenneturvallisuuden edistämiseen sekä sujuvan ja
hyvän liikenneympäristön saavuttamiseen.
LIITO-ORAVAN ESIINTYMISPAIKAT
Yleinen suojelumääräys:
Liito-oravien esiintymisalueiden yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa ja metsien käsittelyssä tulee turvata liito-oraville tärkeiden pesäpuiden ja niitä suojaavien puiden sekä liikkumisen kannalta riittävän puuston säilyminen.
TURVETUOTANTO
Yleisiä suojelumääräyksiä:
Turvetuotantoon tulee ottaa ensisijaisesti jo ojitettuja soita tai sellaisia ojittamattomia soita,
joiden luonnon- tai kulttuuriarvot eivät ole seudullisesti merkittäviä. Turvetuotantoa tulee
harjoittaa siten, että sen aiheuttama paikallinen ja valuma-aluekohtainen vesistön kuormituksen lisäys ei vaaranna vesistöjen tilaa. Suopohjien jälkikäytön suunnittelussa tulee otta
huomioon alueelliset maankäyttötarpeet.
Yleiskaava
Alueelle ei ole aiemmin laadittu yleiskaavoja. Kaavoitettava alue rajoittuu lounaisosiltaan Nuasjärven rantaosayleiskaava-alueeseen ja eteläosaltaan Pirttijärvi – Pieni-Kiimanen rantaosayleiskaavaalueeseen.
Asemakaava
Alueella ei ole voimassa olevia asemakaavoja. Vuokatin taajaman asemakaavoitettu alue ulottuu
lähimmillään muutaman sadan metrin etäisyydelle Naapurinvaaran yleiskaava-alueesta.
Rakennusjärjestys
Sotkamon kunnan rakennusjärjestys on hyväksytty 27.3.2007. Rakennusjärjestyksen päivitystyö on
kesken. Kaavoitettava alue on rakennusjärjestyksessä suunnittelutarvealuetta.
Pohjakartta
Kaavan pohjakarttana käytetään 1:10 000 mittakaavaista maastotietokantaa, jonka päälle on luettu
numeerinen kiinteistörajatieto.
1.2 Maanomistus
Kaava-alueella on noin 190 erillistä tilaa, jotka ovat pääosin yksityishenkilöiden omistuksessa.
Myös yritykset, yhteisöt ja Sotkamon kunta omistavat yksittäisiä tiloja ja lisäksi alueella on joitakin
yhteisalueita.
7
1.3 Väestö, palvelut ja työpaikat
Yleiskaava-alueella on noin 70 omakotitaloa ja kymmenkunta rakennettua lomarakennuspaikkaa.
Kaava-alueella asuu noin 190 asukasta. Asukkaiden keski-ikä on huomattavasti nuorempi kuin Sotkamossa keskimäärin, mikä on poikkeuksellista haja-asutusalueella. Yli 65 –vuotiaiden osuus kaava-alueen väestöstä on n. 11 % ja 0-16 vuotiaiden osuus n. 29 %. Alle 35 –vuotiaita on 46 % kaava-alueen väestöstä.
Kaava-alueella on Naapurinvaaran kyläkoulu, jossa on luokat 1-6. Alueella sijaitsee myös Naapurinvaaran huvikeskus, joka toimii lavatanssien ja muidenkin tapahtumien järjestämispaikkana ympäri vuoden. Kaupallisten palvelujen osalta kaava-alue tukeutuu Vuokatin ja Sotkamon keskustaajaman palvelutarjontaan. Pohjavaarantiellä liikennöi Kajaanin ja Sotkamon välinen linjaautoliikenne. Koulupäivinä linja-auto kulkee aamuisin Vaarantien kautta Naapurinvaaran koululle
ja siitä Pohjavaarantien kautta Sotkamoon. Iltapäivisin sama reitti ajetaan päinvastaiseen suuntaan.
Kaava-alueen ympäristössä ei ole varsinaisia työpaikka-alueita, mutta pienimuotoista yritystoimintaa alueella harjoitetaan maa- ja metsätalouden lisäksi.
1.4 Rakennettu ympäristö
1.4.1 Rakennettu kulttuuriympäristö
Kainuun vanhimpiin asutusalueisiin kuuluvan Sotkamon Naapurinvaaran seudulla oli pysyvää asutusta jo 1500- ja 1600-luvulla. Sijainti tärkeän Oulujoen vesireitin varrella muovasi alueesta satamaja risteyspaikan. 1800-luvulla tervanpolton huippukaudella Naapurinvaaran kylässä oli kymmenkunta tilaa sekä muutamia torppia ja pienempiä tiluksia. Naapurinvaaran kylä on kylä- ja maisemarakenteeltaan kainuulaisen vaarakylän erinomainen edustaja.
Vaarakylä on keskittynyt Nuasjärven pohjoisrannalta nousevan Naapurinvaaran laelle. Vaaran rinteet ovat ilmastollisesti maanviljelykselle edullisia. Talot sijaitsevat nauhamaisesti kylätien varsilla.
Alueella on julkisia rakennuksia vanhoista kouluista seurantaloihin samoin kuin kauniita vanhoja
pihapiirejä. Rakennushistoriallisesti Naapurinvaaran alue on kerroksellinen, mutta rakennuskanta
muodostaa maisemakuvaan hyvin soveltuvan rikkaan kokonaisuuden.
Naapurinvaara kuuluu valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin ja alueella sijaitsee runsaasti kulttuurihistoriallista arvoa omaavia kohteita. Nämä kohteet ja niiden huomiointi on kuvattu kohdassa ”Kaavaratkaisun kuvaus ja perustelut”.
Lähteet:
Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto
Sotkamo – Kainuun etelä, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma, Kari Tervo
8
Perttula (kuva: Marko Väyrynen)
RKY –alueen rajaus
9
1.4.2 Liikenne ja tekninen huolto
Kaava-alueen etelärajalla kulkee Vuokatista Kajaanin Kuluntalahteen menevä Pohjavaarantie (seututie 899). Pohjavaarantien varrella on Vuokatista tuleva kevyen liikenteen väylä, joka päättyy Pekkiläntien risteykseen. Seututiestä erkanee kaava-alueen halkaiseva Naapurinvaarantie (yhdystie
9010) sekä Pekkiläntie (yhdystie 19147). Naapurinvaarantien ja Pekkiläntien yhdistää Vaarantie
(yhdystie 19145). Maantieverkkoa täydentävät alueen yksityistiet.
Naapurinvaarantie (kuva: Marko Väyrynen)
Kaava-alueella toimii Naapurinvaaran vesiosuuskunta, jonka toiminta-alueella on sekä vesi- että
viemärijohtoverkosto. Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet on kuvattu alla olevalla kartalla.
10
Naapurinvaaran vesiosuuskunnan vesi- ja viemärilaitosten toiminta-alueet
1.4.3 Virkistys ja reitistöt
UKK –reitti kulkee Naapurinvaarantien länsipuolella pohjois-etelä –suunnassa Naapurinvaaran alueen halki. UKK –reitin kanssa osittain samaa linjausta ja osittain omana reittinään kulkee noin 3,5
kilometrin pituinen luonto- ja kulttuuripolku Lepikon lenkki, jolle voi lähteä Naapurinvaaran koululta, Perttulasta tai Naapurinvaaran lomakylästäkin. Molempien reittien taukopaikkana toimii Naapurinlouhen jyrkänteen reunalla sijaitseva kota. Näiden reittien lisäksi alueella on Naapurinvaaran
koululta lähtevä noin 2,5 kilometrin mittainen latulenkki. Naapurinvaaran veneenlaskupaikka ja
veneranta ovat Nuasjärven rannalla.
11
1.5 Luonnonympäristö
Luontoarvojen kuvaus perustuu Luontotutkimus Rajamäki Tmi:n Naapurinvaaran yleiskaavoitusta
varten tekemiin selvityksiin.
1.5.1
Luonnon yleispiirteet
1.5.1.1 Kallioperä ja maaperä sekä maaston muodot
Naapurinvaaran maisema-alueelle luonteenomaisen leiman antavat 274,4 metrin korkeuteen
kohoava Naapurinvaara ja sen eteläpuolella 137,9 metrin korkeudessa merenpinnasta kimmeltävä Nuasjärvi. Vaaran suhteellinen korkeus järven pinnasta on 109,1 metriä. Peruskartan mukaan vaaran korkein kohta sijaitsee Naapurinvaaran huvikeskuksen luoteispuolella
kumpareella, mutta alueelle on kolme lähes samankorkuista huippua. (Seitapuro 2005 b)
Suunnittelualueen kallioperä sijaitsee Kainuun liuskealueella. Kallioperä koostuu pääosin happamista kivilajeista kuten kiille- ja mustaliuskeista sekä Naapurinvaaran kylän alueella yleisestä
kvartsiitista, jonka lomassa on kuitenkin dolomiittiesiintymiä. Vaaran päältä lomakylän rantaan
kulkee emäksinen amfiboliliuskeinen juoni, jossa esiintyy korukivenäkin tunnettua granaattia
(Suomen geologinen kartta. Kallioperäkartta. Lehti 3433 - Sotkamo. Geologinen tutkimuslaitos).
Erityisesti kvartsiitti on kova kivilaji ja siitä muodostuneet kallioalueet ovat uhmanneet vuosimiljoonien eroosiota kohoten yhä ympäristöään korkeammalle uljaina jäänteinä muinaisesta vuorijonosta Karelideista. (Seitapuro 2005 b).
Eri kivilajien erilainen vaikutus maan viljavuuteen perustuu ensi sijassa kivilajien kalkkipitoisuuteen ja rapautuvuuteen eli niin sanottuun kalkkivaikutukseen. Kalkkivaikutuksen voimakkuuden ja
eräiden muiden seikkojen perusteella kivilajit voidaan summittaisesti jakaa kasvillisuuden kannalta
seuraaviin paremmuusluokkiin (Kalliola 1973):
I
kalkkikivi, dolomiitti, nefeliinisyeniitti
II fylliitti, kiilleliuske, diabaasi, gabro, amfiboliitti, dioriitti
III graniitti, gneissi, leptiitti, granuliitti
IV porfyyri, rapakivi, hiekkakivi, kvartsiitti
Suunnittelualueen maaperä on viime jääkauden synnyttämää moreenia, joka peittää allaan olevan
peruskallion. Vaarojen lakialueilla moreenipeite ohenee ja paljastaa paikoin vanhan peruskallion.
Suunnittelualueen pellot on lähes kokonaan raivattu siltistä muodostuneelle maaperälle. (Seitapuro 2005 b)
Suunnittelualueeseen kuuluu kaksi Kainuun luonnon- ja maisemansuojelun kannalta tärkeää kallioaluetta (Husa ym. 2000). Naapurinvaaran lounaisrinteellä sijaitsee Naapurinlouhen kallio. Alue
erottuu lounaispuolella kulkevalle maantielle jyrkkänä metsäisenä rinteenä, jonka laelta on komeat näköalat alapuolisten kylien yli Nuasjärvelle ja sen takaisille vaaroille. Naapurinlouhen kallion
suhteellinen korkeus juurelta huipuille on peräti 80 metriä. Jyrkin kallio on lounaisosassa, missä
korkea, osin jyrkänteinenkin rinne kohoaa 45 metriä. Suomen kallioalueiden inventoinnissa Naapurinlouhen kallio on arvioitu kuuluvaksi luokkaan kolme, johon kuuluvat hyvin merkittävät kallioalueet. (Seitapuro 2005 b)
Naapurinvaaran maisema-alueen itäosassa sijaitsee Rieskavaaran metsäinen selänne, jonka suhteellinen korkeus on 25 metriä. Rinteet ovat varsinkin eteläosassa melko jyrkät ja vaaran päältä avautuvat näkymät ympäröiville kyläalueille ja Vuokatinvaaralle. Rieskavaara on valtakunnallisesti tärkeä
geologinen avain- ja retkeilykohde, ja se on kallioalueinventoinnissa arvioitu kuuluvaksi luokkaan
12
kaksi eli luonnon- ja maiseman suojelun kannalta erittäin arvokkaat kallioalueet (Husa ym. 2000,
Seitapuro 2005 b). Rieskavaara on avohakattu lähes kokonaan kallioalueinventoinnin jälkeen.
Soita on Naapurinvaaran alueella melko vähän ja ne ovat enimmäkseen pienialaisia painanteiden
suojuotteja tai puronorojen alkulähteitä. Nämä pienialaiset suot ovat ohutturpeisia, joten turpeen
osuus maalajeista jää vähäiseksi. Savisuo ja sen luoteispuoliset suot ovat isoimpia selvitysalueen
soita. Ne ovat lähinnä ojitettuja isovarpurämemuuttumia (IRmu) ja kangasrämemuuttumia (Kgmu),
joissa kasvaa varttuvaa mäntymetsää (Eurola ym. 1995).
Näkymä Naapurinlouhelta luoteeseen, etualalla avokalliota. (Valokuva: Marko Väyrynen)
1.5.1.2 Eläimistö
1.5.1.2.1
Linnut
Pesimälinnustoselvityksen yhteydessä havaittiin 90 lintulajia, joista varmuudella pesiviä on 60 lajia
ja lisäksi mahdollisesti pesiviä 14 lajia. Valkoselkätikka nähtiin pesimäaikaan alueella ja sen syönnöksiä löydettiin runsaasti. Todennäköisesti valkoselkätikka ei kuitenkaan pesinyt selvitysaikaan
kaava-alueella. Kaava-alueelta ei löytynyt sellaista lintulajistoa, joka estäisi rakentamisen.
Linnustollisesti Naapurinvaaran arvokkainta aluetta ovat koulun seudun rehevät metsät ja pellot.
Alueella on reheviä lepikoita, joissa on runsaasti leppäpökkelöitä ja –maapuita sekä muuta lahopuuta. Monin paikoin siellä on myös runsaasti haapaa. Varsinkin tikoille alue on mieluista biotooppia, samoin muille kolopesijöille.
Jollakin tavalla merkittäviä lintulajeja (uhanalaisia, silmälläpidettäviä, direktiivi- tai EUvastuulajeja) on havaittu tämän selvityksen yhteydessä tai viime vuosina yleiskaava-alueella yh-
13
teensä 51 lajia, näistä uhanalaisia tai silmälläpidettäviä 25 lintulajia.
1.5.1.2.2
Nisäkkäät
Selvitysalueella tehtiin inventoinnin yhteydessä havaintoja tai löydettiin merkkejä liitooravista, piisamista, hirvistä ja metsäjäniksistä. Näköhavaintoja tehtiin piisamista, muista lajeista löydettiin ulosteita.
Liito-oravan papanoita löytyi hyvin runsaasti koulun pohjois-, koillis- ja itäpuolelta. Koulun pohjoispuolisen kallioalueen lounais- ja eteläpuolella on selvä liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalue.
Se on merkitty liitteenä olevaan liito-oravakarttaan numerolla 1 ja rajattu sinisellä katkoviivalla.
Alueella oli hyvin runsaasti (32) papanapuita ja monien järeiden kuusien ja muutaman haavan juurella oli runsaasti papanoita. Lisäksi alueelta löytyi 5 risupesää.
Toinen lisääntymis- ja levähdysalue on Hiekkapelto-nimisen talon eteläpuolella. Sieltä löytyi myös
runsaasti papanoita useiden järeiden kuusten ja muutamien haapojen juurelta, yhteensä 29 papanapuuta. Tämä alue on merkitty liito-oravakarttaan numerolla 2.
Näiden liito-oravan lisääntymis- ja levähdysalueiden hävittäminen ja heikentäminen on luonnonsuojelulain 49 § mukaan kielletty. Siksi näille alueille ei suositella lisärakentamista.
Liito-oravan jätöksiä löytyi muualtakin kaava-alueelta. Niitä löytyi mm. koulun lounaispuolelta
Naapurinvaarantien länsipuolelta, Pehkosenpuron varrella olevasta lehtokorvesta sekä lukuisten
isojen haapojen ja kuusien juurelta eri puolilta kaava-aluetta.
14
1.5.1.2.3 Hyönteiset
Naapurinvaaran yö- ja päiväperhosista sekä pölyttäjähyönteisistä on tehty selvitys kuuden vuoden
aikana v. 1995 - 2000. Merkittävimmät löydetyt lajit olivat alueellisesti uhanalainen (RT) kulmaneilikkayökkönen sekä harvinaiset naavamittari ja tumma ruskoyökkönen. (Leinonen ja Itämies
2001).
1.5.1.3 Kasvillisuus ja kasvisto
Naapurinvaaran alueen metsätyypeistä yleisin metsätyyppi on lehtomainen metsäkurjenpolvikäenkaali-mustikkatyypin (GOMT) kangas (Kuusipalo 1996), jota on lähes joka puolella suunnittelualuetta. Lehtomaiset kankaat ovat enimmäkseen harmaaleppävaltaisia. Myös kuusivaltaisia lehtomaisia kankaita on paljon. Vähäisempi osa lehtomaisista kankaista on koivuvaltaisia ja hyvin pieni osa mäntyvaltaisia.
Puolukka-mustikkatyypin (VMT) tuore kangas on toiseksi yleisin metsätyypeistä. Tuoreet kankaat
ovat enimmäkseen kuusivaltaisia, mutta pieni osa tuoreista kankaista on mäntyvaltaisia tai sekahavumetsiä. Tuoreita kankaita on mm. rajauksen pohjois- ja itäosissa. Naapurinvaaran alueella kuivahkoa mäntyvaltaista variksenmarja-puolukkatyypin (EVT) kangasta esiintyy mm. Naapurinlouhen seudulla ja muuallakin rinteiden korkeammilla kohdilla. Kuivaa mäntyvaltaista variksenmarja-kanervatyypin (ECT) kangasta ja jäkälätyypin (ClT) karukkokangasta on pienialaisesti mm.
Naapurinlouhen kallioilla. (Kuusipalo 1996).
Erilaisia lehtoja on huomattavan paljon tutkimusalueella. Alueella esiintyy mm. metsäkurjenpolvi-käenkaali -lillukkatyypin (GOR T) tuoretta lehtoa, kurjenpolvi -käenkaalioravanmarjatyypin
(GOMaT) lehtoa, hiirenporras-isoalvejuurityypin (AthAssT) kosteaa saniaislehtoa, hiirenporraskäenkaalityypin (AthOT) saniaslehtoa ja metsäkurjenpolvikäenkaali-mesiangervotyypin GOFiT
-suurruoholehtoja. Enimmäkseen lehdot ovat harmaaleppävaltaisia, mutta myös kuusi- ja koivuvaltaisia lehtoja löytyy.
Luonnontilaiset tai niiden kaltaiset vanhat metsät (kuusi-, mänty- tai lehtipuuvaltaiset, havupuusekametsät ja havu-lehtipuusekametsät) ovat EU:n luontodirektiivin liitteen 1 luontotyyppejä
(Airaksinen 1996). Parhaimmat pienialaiset Naapurinvaaran vanhat metsät ovat lähes luonnontilaisen kaltaisia. Vanhan metsän alueet ovat melko pienialaisia, sillä Naapurinvaaran metsiä on
hyödynnetty pitkään mm. kaskeamalla.
1.5.2 Luonnonarvojen kannalta merkittävät alueet
Alla olevalla kartalla sekä kohdassa 1.5.1.2.2 Nisäkkäät on kuvattu luonnonarvojen kannalta arvokkaiden kohteiden sijainti kaava-alueella. Kohteiden tarkempi kuvaus löytyy liitteenä olevasta Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvityksestä sekä sitä täydentävästä pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksestä.
15
1.6 Maisema
Maiseman kuvaus perustuu Naapurinvaaran maisemaselvitykseen, jonka on laatinut Marko Väyrynen Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrysestä.
1.6.1
Maiseman yleispiirteet
Naapurinvaara sijaitsee vastapäätä Vuokatinvaaraa ja niillä on toisiinsa hyvä näkymäyhteys. Vuokatin kautta kulkee vaaramuodostelma pohjois-eteläsuuntaisesti, jonka osana Nuasjärven pohjoispuolelta nouseva Naapurinvaara myös sijaitsee.
Naapurinvaanran alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Valtakunnallisesti arvokas maisema-alue
on raportin selvitysaluetta laajempi, mutta valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön rajaus sisältää vain keskeisimmät alueet. Naapurinvaara on myös mukana uudessa valtakunnallisesti ja maakunnallisesti arvokkaiden maisema-alueiden päivitys ja täydennysinventoinnissa
2013-2014, jossa alue on edelleen inventoitu valtakunnallisesti arvokkaaksi.
Seuraavassa on ote Ympäristöministeriön julkaisusta: Arvokkaat maisema-alueet: maisemaaluetyöryhmän mietintö II, 1992.
16
Maisemallisesti ja rakennushistoriallisesti arvokas Naapurinvaara erottuu Kainuun vaaraseudun maisemassa ympäristöään reheväkasvuisempana. Asutus on perinteiseen tyyliin hakeutunut vaaran laelle ja järven rantaan.
Maisemakuva
Nuasjärven pohjoisrannalla kohoavan Naapurinvaaran vehmaat rinteet ovat osa Vuokatin
pohjoispään selänteeltä avautuvaa suurenmoista näköalaa. Naapurinvaaran eteläpuolitse kulkevalta tieltä voi lähemmin ihailla vaaran pehmeän harmaanvihreitä lepikkorinteitä ja etelään
rantapeltojen ja asutuksen ylitse aukeavaa järvimaisemaa. Näkymiä elävöittävät rehevät laidunhaat ja niityt. Naapurinvaaran laelta avautuu vaikuttava maisema vesistöjen yli Vuokatin ja
Sotkamon kirkon suuntaan. Pohjoisessa näkyy loputtomiin metsäisiä vaaroja.
Mietinnön julkaisun jälkeen noin 20 vuodessa selvitysalueelle on tullut jonkin verran lisää hajarakentamista, peltoalueita on vähentynyt viljelyn piiristä ja alueen maisema on jatkanut osittain umpeen kasvamista. Vastaavasti alueella on myös tehty joitain kulttuuriympäristön kunnostustoimenpiteitä. Metsätaloudellisten toimenpiteiden mukaisesti alueen metsissä on suoritettu päätehakkuita
ja muita hoitotoimenpiteitä. Kaavoitettavalla alueella ei ole Ympäristöministeriön mietinnön (1992)
jälkeen tapahtunut siinä määrin merkittäviä maisemallisia muutoksia, etteivät siinä esitetyt perustelut ja aluekuvaukset pitäisi edelleen paikkansa.
1.6.2
Maisemarakenne
Nuasjärven pohjoispuolella sijaitseva Naapurinvaara nousee noin 90 metriä ympäröivää maanpintaa
korkeammalle. Etelärinteen laaja, kaareva, loivasti laskeva ja suojainen rinne antaa Naapurinvaaralle sen poikkeuksellisen ilmeen. Naapurinvaarassa näkyy luode-kaakko -suuntaista mannerjäätikön
aiheuttamaa korkokuvaa.
Naapurinvaaran maisemalle on poikkeuksellisen topografian lisäksi ominaista korkealla sijaitsevat
avoimet pellot, joilta avautuu laajoja näkymiä ympäröivään maisemaan. Peltojen yläpuolelle etelärinteitä pitkin nousevat avoimet maisemallisesti arvokkaat hakamaat aina lakialueille asti. Peltojen
alapuolella sijaitsee laaja rinteen mukaisesti kaareva lehtipuuvyöhyke, jäänteenä entisistä leppähakoista. Alueella on myös peitteisiä hakamaita, joilla on paikallista maisemallista arvoa, mutta merkitys laajemmassa maisemassa perustuu lähinnä niiden lehtipuuvaltaisuuteen.
Alempana Naapurinvaaralla on kaksi laajempaa peltoaluetta: Naapurinvaarantien molemmin puolin
Seurojentalon pohjoispuolella sijaitsevat laajat peltoaukeat ja toinen hajanaisempi kokonaisuus
Vaarantien itäpäässä. Vaaran eteläpuolella, Pohjavaarantien varrella on myös kaksi merkittävämpää
peltokokonaisuutta, toinen sillan yhteydessä ja toinen Pohjavaarantien ja Naapurinlammen välinen
pelto, joka sijaitsee Naapurinvaaran jyrkkää itärinnettä vasten.
17
1.6.3
Perinnebiotoopit
Inventoidut perinnebiotoopit 2014. Sinisellä on merkitty maakunnallisesti ja vihreällä paikallisesti
arvokkaat kohteet. Vaaleanvihreällä on merkitty muut luokittelemattomat perinnebiotoopit. Punaisella viivalla on osoitettu Natura 2000 alue. Vihreää katkoviivaa pitkin kulkee UKK –reitti. (Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen).
1.6.4
Maisemalliset erityispiirteet
Naapurinvaarantien tiemaisema on vaihteleva alkaen risteyksen metsittyviltä pelloilta jatkuen polveilevan peltomaiseman läpi jatkuvasti jyrkentyvälle rinteelle saapuen lopulta lakialueen avoimelle
peltoaukealle. Tiemaisemaa rytmittävät peltojen lisäksi puuistutukset, jotka alkavat koulun kohdalta
jatkuen lakialueen yli. Erityisesti pihdat ja kuuset antavat tiemaisemalle ilmeikkyyttä.
Naapurinvaarantiestä oikealle kääntyvä Vaarantie kulkee porttimaisen rakennusparin läpi pihamaiseen tilaan, josta tie jatkuu kylämaisemassa eteenpäin. Laajempia maisemia avautuu tien alkuosalta,
mutta tien laskeutumisen myötä laajemmat maisemat peittyvät kasvillisuuden taakse. Lehdettömään
vuodenaikaan Vuokatinvaara voi kuitenkin olla osittain näkyvissä alempanakin. Myös Vaarantien
yksittäiset kuuset ovat tärkeitä tiemaiseman rytmittäjiä erityisesti lehdettömään vuodenaikaan. Tien
itäpäässä on myös tiiviimmän talorykelmän muodostama porttimainen saapuminen.
18
Naapurinvaaralle on ominaista aikaisemmin käytössä olleet laajat erityyppiset hakamaat ja niityt.
Nykyisin laidunnuksen lähes loputtua alueen hakamaat ovat lähteneet kehittymään tavanomaisten
metsien suuntaan.
Vaarantien itäpään porttimainen saapuminen (Kuva: Marko Väyrynen)
1.6.5
Maisemallisesti arvokkaat alueet
Oheisella kartalla on Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrysen kaava-alueelta tekemän inventoinnin
perusteella laatima yhteenveto maisemallista arvoa omaavista alueista. Maisemallisen arvon määrittelyssä on huomioitu kohteen näkyvyys maisemassa ja sen havaittavuus. Naapurinvaaran maisemallista arvoa korostaa sen näkyminen Vuokatin rinteiltä.
19
Naapurinvaaran maisemallisesti arvokkaimmaksi alueeksi on inventoitu Naapurinvaarantien lakialueen ylityskohdan peltoaukeat ja hakamaat. Perusteina ovat poikkeuksellinen sijainti, avautuvat
maisemat ja näkyvyys ympäristöön. Muita maisemallisesti arvokkaita kokonaisuuksia on inventoitu
8 kappaletta. Naapurinvaaran muut lakialueet, lehtimetsävyöhyke Osmolan ja Heikkilän alapuolella, Hiltulan eteläpuolella oleva laaja peltoaukea, Määttälän ympäröivä peltoaukea, Paavolan, Isoahon ja Kotiahon ympäröivät pellot, Tenettin ylittävän sillan viereiset pellot, Naapurinvaarantien
risteys sekä Naapurinlouhen, Naapurinlammen ja niiden viereisten peltojen muodostama kokonaisuus. Lisäksi alueelta on inventoitu paikallisesti arvokkaita maisemia sekä rinteitä, joiden rakentamisessa on kiinnitettävä huomiota maisemallisiin arvoihin.
20
1.7 Ympäristön häiriötekijät
Pohjavaarantie sivuaa Tikkalanniemen-Rannankylän kohdalla kaava-aluetta. Tien keskivuorokausiliikenne vuonna 2007 on ollut noin 1530 ajoneuvoa / vrk. Nopeusrajoitus tällä tieosuudella on 80
km/h. Teoreettisen55 dB:n meluvyöhykkeen leveys on n. 50-60 metriä.
Kaava-alueen itäosassa kulkee 110 kV:n Vihtamo – Vuokatti voimajohto. Johtoalueen leveys on 46
metriä ja molemmin puolin johtoaukeaa olevien reunavyöhykkeiden leveys 10 metriä.
1.8 Muinaismuistokohteet
Muinaismuistokohteiden inventoinnissa kesäkuussa 2015 kaava-alueelta ei ole löytynyt muinaismuistolain nojalla suojeltavia kohteita. Härkökankaalla on kaksi rajapyykin näköistä kivilatomusta
lähellä tien leikkausta, Aholassa ja Perttulantien risteyksen pohjoispuolella kivikellarien jäännökset.
Useammassa kohdassa kaava-aluetta on kiviröykkiöitä ja kiviaitoja, mutta mikään edellä luetelluista
ei ole suojelukohde.
Lähde: Esa Suominen / Kainuun museo
2
TAVOITTEET
Naapurinvaaran yleiskaava laaditaan MRL 44 §:n mukaisena yleiskaavana, jota voi käyttää rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen.
Kaavalla ohjataan suunnittelualueen rakentamisen toteutusta, sijoittumista ja määrää luonnonympäristö, rakennettu ympäristö, maisema ja maanomistajien tasapuolinen kohtelu huomioiden. Kokonaisuutta suunnitellaan siten, että luonnon ja maiseman arvot sekä rakentaminen ja muu maankäyttö
voidaan yhteensovittaa. Tavoitteena on kylän elinvoimaisuuden säilyttäminen. Yleiskaavalla muodostettavien rakennuspaikkojen lukumäärä määräytyy kiinteistökohtaisten mitoitusperusteiden,
emätilatarkastelun ja pinta-alan muodostaman yhtälön summana.
Kaavan laadinnassa otetaan huomioon Naapurinvaaran kyläsuunnitelmassa asetetut tavoitteet:
- Naapurinvaara kehittyy vaalien arvokasta kulttuuriympäristöä ja perinnemaisemaa.
- Liikkuminen on turvallista kaikilla liikkumismuodoilla
- Rakentamista ohjataan niin, että Naapurinvaara säilyy maaseutumaisena arvokkaana perinneympäristönä
- Palveluja kehitetään kaikkien ikäryhmien tarpeet huomioiden
Paikallisten tavoitteiden lisäksi alueiden käytön suunnittelussa on huolehdittava valtakunnallisten
alueidenkäyttötavoitteiden huomioon ottamisesta siten, että edistetään niiden toteutumista. (MRL
24.2 §). Alla on lueteltu sellaisia valtakunnallisia alueidenkäyttötavoitteita, joilla on merkitystä
Naapurinvaaran alueen suunnittelussa
-
Aluerakenteen ja alueidenkäytön kehittäminen perustuu ensisijaisesti alueen omiin
vahvuuksiin ja sijaintitekijöihin.
Alueidenkäytöllä edistetään kyläverkoston kehittymistä.
21
-
-
-
-
-
-
-
-
3
Alueidenkäytössä otetaan huomioon haja-asutukseen ja yksittäistoimintoihin perustuvat elinkeinot sekä maaseudun tarve saada uusia pysyviä asukkaita
Alueidenkäytöllä edistetään yhdyskuntien ja elinympäristöjen ekologista, taloudellista, sosiaalista ja kulttuurista kestävyyttä.
Liikenneturvallisuutta sekä joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytyksiä parannetaan
Alueidenkäytöllä edistetään elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä osoittamalla
elinkeinotoiminnalle riittävästi sijoittumismahdollisuuksia olemassa olevaa yhdyskuntarakennetta hyödyntäen.
Yleiskaavan pohjana on oltava perusteltu väestökehitysarvio. Yleiskaavoituksessa
on tarkasteltava pitkällä aikavälillä sekä taajama- että maaseutualueiden väestömäärän kehityksen erilaisia vaihtoehtoja.
Yleiskaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä ja esittää
eheyttämiseen tarvittavat toimenpiteet.
Alueidenkäytön suunnittelussa on maaseudun asutusta sekä matkailu- ja muita vapaa-ajan toimintoja suunnattava tukemaan maaseudun taajamia ja kyläverkostoa
sekä infrastruktuuria.
Alueidenkäytön suunnittelussa on turvattava terveellisen ja hyvälaatuisen veden
riittävä saanti. Lisäksi alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon jätevesihaittojen ehkäisy.
Alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Viranomaisten laatimat valtakunnalliset inventoinnit otetaan huomioon alueidenkäytön suunnittelun lähtökohtina.
Alueidenkäytön suunnittelussa on otettava huomioon ekologisesti ja virkistyskäytön kannalta merkittävät ja yhtenäiset luonnonalueet. Alueidenkäyttöä on ohjattava
siten, ettei näitä aluekokonaisuuksia tarpeettomasti pirstota.
Alueidenkäytön suunnittelussa rantaan tukeutuva loma-asutus on suunniteltava siten, että turvataan luontoarvoiltaan arvokkaiden ranta-alueiden säilyminen sekä
loma-asumisen viihtyisyys
Ilman erityisiä perusteita ei hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita tule ottaa taajamatoimintojen käyttöön eikä hyviä ja laajoja metsätalousalueita pirstota muulla maankäytöllä.
YLEISKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1 Vireilletulo
Magnus Minerals Oy haki valtausta Naapurinvaaran pohjoisosiin tutkiakseen mm. nikkelin, sinkin,
kuparin ja koboltin esiintymistä valtausalueella. Naapurinvaaran kyläyhdistys lähetti Sotkamon
kunnanhallitukselle kirjeen, jossa esitettiin yleiskaavoituksen käynnistämistä Naapurinvaaralle. Perusteluina mainittiin mm. Naapurinvaaralle sijoittuvan valtauksen estäminen, maisemakokonaisuuden turvaaminen ja rakentamisen ohjaaminen. Myöhemmin kaivosyhtiö perui valtaushakemuksen.
Sotkamon kunnanhallitus päätti 1.4.2009 § 106 käynnistää Naapurinvaaran kyläyhdistyksen aloitteesta Naapurinvaaran yleiskaavoituksen käytettävissä olevien resurssien puitteissa. Naapurinvaara
22
sisältyy arvokkaaseen maisemakokonaisuuteen ja alueelle kohdistuu rakentamispainetta. Maisemallisten arvojen sekä rakentamisen yhteensovittamiseksi alueen yleiskaavoitus todettiin tarpeelliseksi.
Kaavoituspäätöksessä 1.4.2009 ei otettu vielä kantaa kaavoitettavan alueen rajaukseen eikä kaavan
ohjausvaikutukseen. Kunnanhallitus päätti 9.3.2010 § 55 kaavoitettavan alueen rajauksen sekä sen,
että kaava laaditaan sellaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka voi MRL 44.2 §:n perusteella
toimia rakennusluvan myöntämisen perusteena kyläalueella. Samassa yhteydessä kunnanhallitus
päätti, että kaavoittaja voi tehdä alueen rajaukseen maanomistajien tai viranomaisten esitysten perusteella muutoksia ottaen kuitenkin huomioon kaavoitukselle asetettavat tavoitteet ja tarkoituksenmukaisen aluekokonaisuuden.
Pertti Mustonen ehdotti Naapurinvaaran yleiskaava-alueen laajentamista Autiojärven ympäristöön.
Kunnanhallitus päätti 12.3.2013 § 81, että Naapurinvaaran yleiskaava-aluetta ei laajenneta koskemaan Autiojärven ympäristöä.
Kunnanhallitus päätti 14.1.2014 § 5 perustaa Naapurinvaaran yleiskaavoitusta varten kaavatoimikunnan. Kaavatoimikunnan tehtävänä on toimia linkkinä kunnan luottamuselinten, viranhaltijoiden
ja kaavan laatijan välillä ja tehdä kaavaprosessin aikana periaatteellisia päätöksiä sellaisista esiin
nousevista asioista, joita ei ole voitu tavoitteenasetteluvaiheessa ennakoida.
3.2 Osallistuminen ja vuorovaikutus
Naapurinvaaran yleiskaavoituksen ensimmäinen yleisötilaisuus pidettiin Naapurinvaaran koululla
20.1.2010. Tilaisuuden tarkoituksena oli kertoa osallisille kaavoituksen perusteista sekä kuunnella
asukkaiden ja maanomistajien tavoitteita alueen kehittämisestä. Tilaisuudella kartoitettiin osallisten
mielipiteitä ja näkemyksiä aluerajausta koskevan päätöksen valmistelua varten. Tilaisuudessa oli
läsnä 32 osallista.
Yleiskaavoituksen vireilletulosta ja osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävilläolosta sekä
suunnittelua koskevasta yleisötilaisuudesta kuulutettiin Sotkamo –lehdessä 3.1.2014. Hanketta koskeva yleisötilaisuus pidettiin 15.1.2014 Naapurinvaaran koululla. Yleisötilaisuudessa osallisille
kerrottiin kaavasuunnittelun periaatteista ja suunnittelua ohjaavasta lainsäädännöstä, mitoitusperusteista, emätilatarkastelusta, luontoselvityksestä ja muista kaavoitukseen vaikuttavista seikoista.
Tilaisuudessa oli läsnä 36 osallista.
Osallistumis- ja arviointisuunnitelmavaiheessa jätettiin jo useita kiinteistöjen maankäyttöön liittyviä
toiveita ja mielipiteitä.
3.3 Viranomaisyhteistyö
Naapurinvaaran yleiskaavan luontoselvitys esiteltiin Kainuun Ely –keskuksen ylitarkastaja Jouko
Saastamoiselle 21.9.2010
Kaavahankkeen ensimmäinen viranomaisneuvottelu pidettiin Kainuun Ely -keskuksen kanssa
23.10.2013. Neuvottelussa ely –keskuksen edustajat totesivat, että Naapurinvaaran yleiskaava voidaan keskeisten alueiden osalta laatia suoraan rakentamista ohjaavana MRL 44 §:n mukaisena ”kyläyleiskaavana”.
23
Toinen viranomaisneuvottelu pidettiin Kainuun Ely –keskuksen edustajien kanssa 5.2.2014. Neuvottelussa ely –keskuksen edustajat esittivät, että alueelta tulisi laatia mitoituksen perustaksi maisemaselvitys / -analyysi. Lisäksi ely –keskuksen edustajat arvioivat alustavasti OAS:sta ilmenevän
mitoituksen vaikuttavan korkeahkolta.
Naapurinvaaran yleiskaavan maisemaselvitystä koskeva viranomaisneuvottelu järjestettiin
18.6.2014.
Alustavaa kaavaluonnosta koskeva viranomaisneuvottelu pidettiin 15.4.2015. Neuvottelussa Kainuun ely –keskuksen edustajat esittivät, että luontoselvitystä tulee täydentää pesimälinnuston ja
liito-oravan osalta. Lisäksi esitettiin täydennystarpeita kaava-asiakirjoihin. Ely- keskuksen edustajat
pitivät yleiskaavan mitoitusta edelleen liian korkeana.
4
TUTKIMUKSET JA SELVITYKSET
1. Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys, Luontotutkimus Rajamäki
Tmi 2010, biologi Raimo Rajamäki
- Selvityksen tarkoituksena on ollut selvittää Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonnonympäristön perustekijät sekä määritellä luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan edustavimmat,
suojelua tarvitsevat alueet ja kohteet.
- Luonnonympäristön nykytila selvitettiin karttamateriaalin ja kirjallisuuden perusteella sekä
maastokäynneillä. Kasvillisuus- ja maisemainventoinnin maastotyöt tehtiin 10.7.-1.8.2010.
Maastossa käytiin lähes kaikilla kasvillisuustyypeillä. Tarkemmin tutkittiin kohteet, joilla
arveltiin olevan ekologisesti merkittäviä arvoja.
2. Naapurinvaaran maisemaselvitys, Maisema-arkkitehtitoimisto Väyrynen 2014, Marko Väyrynen
- Selvityksen tarkoituksena on laatia yleiskaavoituksen tueksi maisemaselvitys / analyysi
Naapurinvaaran alueelle. Selvitystyön yhteydessä alueelle on tehty maastokäynnit keväällä
23.4.2014 ja kesällä 18.6.2014. Maastokäyntien yhteydessä keskeiset alueet on valokuvattu.
Työ on suoritettu maastokäyntien, selvitysten ja tietokonemallinnuksen avulla.
3. Luonnon monimuotoisuuden yleissuunnitelma, Naapurinvaara, Kainuun ympäristökeskuksen moniste 16, Hanna Seitapuro 2005
4. Sotkamo – Kainuun etelä, Kainuun ympäristökeskuksen raportteja 1 / 2008, Sotkamon kulttuuriympäristöohjelma, Kari Tervo
5. Valtakunnallisesti merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt, Museovirasto
6. Valtakunnallisesti arvokkaat maisema-alueet valtioneuvoston periaatepäätöksessä
7. Kantatilatarkastelu
- Kantatilatarkastelussa kiinteistön muodostumishistorian tarkastelu ulotetaan vuoteen 1969,
jonka jälkeistä rakentamista tutkitaan tilakohtaisesti. Näin voidaan turvata jäljelle jääneen
rakennusoikeuden jako oikeudenmukaisesti ja tasapuolisesti myös niille, jotka eivät aikaisemmin ole käyttäneet rakennusoikeuttaan
24
8. Luonnon- ja maisemansuojelun kannalta arvokkaat kallioalueet Kainuussa, Suomen ympäristökeskus, Alueelliset ympäristöjulkaisut 194, Jukka Husa, Jari Teeriaho ja Tytti Kontula
9. Naapurinvaaran maisemasuunnitelma, Kainuun maa- ja kotitalousnaisten piirikeskus, Maisemat Ruotuun –hanke 2013, Minna Komulainen
10. Naapurinvaaran kyläsuunnitelma, Naapurinvaaran kyläyhdistys ry 2006
11. Muinaismuistoinventointi, arkeologi Esa Suominen 2015
12. Naapurinvaaran yleiskaava-alueen pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys, Luontotutkimus
Rajamäki, FM Veli-Matti Sorvari ja fil.yo Raimo Rajamäki 2015
-
Työn tarkoituksena on ollut täydentää v. 2010 tehtyä Sotkamon kunnan Naapurinvaaran
yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitystä pesimälinnuston osalta ja päivittää liitooravatilanne.
-
Pesimälinnusto- ja liito-oravainventoinnin maastotyöt tehtiin 28.4.-10.6.2015. Pesimälinnustoa laskettiin viitenä päivänä 28. – 29.4., 20.5. sekä 9. - 10.6. Liito-oravainventointia tehtiin
osittain samaan aikaan ja iltapäivällä lintulaskennan jälkeen. Lisäksi liito-oravaa inventoitiin
7.5.
- Maastossa kierrettiin kävellen ainakin kertaalleen koko yleiskaava-alue painottuen uusiin
rakennuspaikkoihin ja lisäksi arvokkaimmilla alueilla useampaan kertaan. Tarkemmin tutkittiin alueet, jotka ovat merkittäviä linnuston kannalta tai joissa oli paljon merkkejä liitooravasta. Näitä alueita ovat eritoten leppävaltaiset rehevät metsät ja vanhan metsän alueet
koulun länsi- ja lounaispuolella Naapurinlammelle asti sekä koulun itä- ja koillispuoliset
kuusivaltaiset vanhat metsät ja lehtimetsät.
- Linnuston kannalta merkittävimmillä alueilla linnut laskettiin useampana aamuna. Laskenta
aloitettiin auringonnousun aikoihin ja lopetettiin ennen puoltapäivää, välillä myöhemminkin.
Selvitettäessä valkoselkätikan esiintymistä alueella soitettiin atrappia (valkoselkätikan rummutusta ja muita ääniä) yhteensä viitenä aamuna kohteilla, missä siitä oli tehty aiemmin havaintoja.
- Maastoinventoinnin yhteydessä kirjattiin myös muutamien kasvillisuudeltaan arvokkaiden
kohteiden lajistoa. Ne edustavat uhanalaisia luontotyyppejä.
25
5
YLEISKAAVA JA SEN PERUSTELUT
5.1 Yleisperustelu / mitoitus
Naapurinvaaran yleiskaava laaditaan sellaisena oikeusvaikutteisena yleiskaavana, joka voi toimia
Naapurinlammen ranta-alueella MRL 72 §:n nojalla ja muualla kaava-alueella MRL 44 §:n nojalla
rakennusluvan myöntämisen perusteena enintään kaksiasuntoisen asuinrakennuksen rakentamiseen.
Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena voi olla voimassa
enintään 10 vuotta kerrallaan ranta-alueen ulkopuolella. Naapurinlammen ranta-alueella vastaavaa
ajallista rajoitetta ei ole.
Naapurinvaaran yleiskaavan mitoitusta ratkaistaessa on pyritty huomioimaan alueen luonnon- ja
maisema-arvojen säilyminen, maanomistajien tasapuolinen kohtelu, vastaavien kaava-alueiden mitoitus ja suunnittelutarveharkinnan yleiset ratkaisuperusteet Sotkamossa sekä kylän elinvoimaisuuden ja rakentamismahdollisuuksien turvaaminen.
Maanomistajien tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi rakennusoikeuden mitoitus on laskettu kiinteistöittäin emätilaperiaatteen mukaan. Emätilakohtaisen tarkastelun lähtökohtana on ollut kiinteistöjaotus vuonna 1969 siten, että tarkastelun katkaisuajankohta on 1.1.1970. Kaikki tämän ajankohdan jälkeen emätilasta muodostetut rakennuspaikat on vähennetty emätilan rakennusoikeudesta.
Mahdollisesti jäljelle jäävä rakennusoikeus on jaettu tilakohtaisesti.
Mitoitus:
RYHMÄ A Vesi- ja viemärilaitoksen toiminta-alueet
- Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kahta hehtaaria kohti
RYHMÄ B Vesilaitoksen toiminta-alue
- Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kolmea hehtaaria kohti
RYHMÄ C Yleismitoitus
- Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa neljää hehtaaria kohti
- Yleismitoitusta käytetään niillä alueilla, joilla muut mitoitusperusteet eivät tule sovellettavaksi
RYHMÄ D Pellot
- Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kymmentä hehtaaria kohti
- Peltojen mitoitusperuste on ensisijainen, mikäli alueella olisi edellytyksiä myös muiden ryhmien
mitoitusperusteisiin
RYHMÄ E Luonto- ja maisema-arvoja omaavat alueet
- Mitoitus on yksi rakennuspaikka emätilan alkavaa kymmentä hehtaaria kohti
- Tähän mitoitusryhmään kuuluvat maisemaselvityksessä maisemallisesti arvokkaimmaksi todetut alueet ja maisemallisesti arvokkaat alueet sekä luontoselvityksessä ja pesimälinnusto- ja liito-oravaselvityksessä luonnon- ja maisemansuojelun kannalta merkittäväksi todetut alueet seuraavaa poikkeusta lukuun ottamatta:
- Pesimälinnustoselvityksessä linnustollisesti arvokkaaksi todettu alue 3-E
- Selvityksessä todetaan, että kaava-alueelta ei ole löytynyt selvityksen yhteydessä sellaista lintulajistoa, joka estäisi rakentamisen. Alue on huomattavan
26
-
-
laaja (n. 250 ha) ja sijoittuu kaava-alueen keskeisimpiin osiin. Matalampi mitoitusperuste laajalla alueella Naapurinvaaran keskeisimmillä osilla vaikeuttaisi kaavan tavoitteiden saavuttamista, eikä luontoselvityksessä ole todettu sille
olevan perusteita myöskään linnuston kannalta.
Korkeampi mitoitusperuste voi tulla tapauskohtaisesti harkittavaksi, mikäli rakentaminen voidaan siirtää luonto- ja maisema-arvoja omaavien alueiden ulkopuolelle, eikä rakennuspaikkojen
siirto johda ylitiheään rakentamiseen kiinteistön niillä osilla, joille rakentamista siirretään
Ryhmä E mitoitusperuste on ensisijainen, mikäli alueella olisi edellytyksiä myös muihin mitoitusperusteisiin
RYHMÄ F Rakentamiseen soveltumattomat tai huonosti soveltuvat alueet
- Suot, kalliojyrkänteet yms.
- Näille alueille ei osoiteta rakentamista eli mitoitus on nolla.
- Ryhmä F mitoitusperuste on ensisijainen, mikäli alueella olisi edellytyksiä myös muihin mitoitusperusteisiin
RYHMÄ G Lampien ranta-alueet
- Naapurinlammen mitoitus 5 rakennuspaikkaa / emätilan muunnettu rantaviivakilometri normaalisti, mutta luonto- tai maisema-arvoiltaan arvokkailla ranta-alueilla 3 rakennuspaikkaa / emätilan muunnettu rantaviivakilometri
- Alle yhden hehtaarin suuruisten lampien rannoille ei osoiteta uusia rakennuspaikkoja eli mitoitus on nolla.
Kaava-alueen pinta-ala on noin 1020 hehtaaria ja alueelle on osoitettu yhteensä 245 rakennuspaikkaa, joilla kaava voi toimia suoraan rakennusluvan myöntämisen perusteena. Näiden lisäksi on
osoitettu yksittäisiä rakennuspaikkoja matkailupalvelujen alueelle, palvelujen ja hallinnon alueille,
huvi- ja viihdepalvelujen alueelle, julkisten palvelujen ja hallinnon alueelle ja kotieläintalouden
suuryksikön alueille. Kokonaismitoitus on siis noin yksi rakennuspaikka kaava-alueen neljää hehtaaria kohti. Rakennuspaikoista rakennettuja on noin 110, joten hieman yli puolet on uusia. Uusien
rakennuspaikkojen lukumäärä on huomattavasti suurempi kuin kaavan aikajänteellä odotettavissa
oleva uusien rakennuspaikkojen tarve, mutta yhtenäisiin mitoitusperusteisiin pohjautuvassa pintaalaltaan laajassa suoraan rakentamista ohjaavassa yleiskaavassa on lähes vääjäämättä ylimitoitusta.
Mikäli kaavassa osoitettujen uusien rakennuspaikkojen lukumäärä mitoitettaisiin tarkasti kaavan
aikajänteellä odotettavissa olevaan rakentamisen määrään, ohjautuisivat vähät rakennuspaikat pääosin niille kiinteistöille, joilla rakentamista ei ole tapahtunut aiemminkaan joko kiinteistön huonosta
rakennettavuudesta johtuen tai siitä syystä, että rakennuspaikkoja ei ole haluttu luovuttaa. Tästä
seuraisi, että kaavalla ei olisi juuri lainkaan rakentamista ohjaavaa vaikutusta, koska rakentamista ei
käytännössä juurikaan tapahtuisi joko siksi, ettei rakennuspaikkoja luovutettaisi rakentamiskäyttöön
tai ne eivät kiinnostaisi rakentajia. Tällöin kaavalla käytännössä ei ohjattaisi uusilla paikoilla tapahtuvaa rakentamista vaan estettäisiin se, mistä seuraisi pitkällä aikavälillä kyläalueen elinvoimaisuuden lasku.
Rakennuspaikkojen sijoittelu on pyritty suunnittelemaan siten, että uudet rakennuspaikat sijoittuisivat rakennettavuudeltaan toteutuskelpoisille alueille olevan yhdyskuntateknisen verkoston läheisyyteen kuitenkin niin, että luonnonolosuhteiltaan ja maisemaltaan arvokkaimmat alueet säästyisivät
rakentamattomina. Näiden tekijöiden yhtä aikaisesta huomioimisesta johtuen alueelle muodostuu
joitakin rakennuspaikkojen keskittymiä, joista merkittävin on Naapurinvaarantien eteläpäässä tien
itäpuolella oleva 28 rakennuspaikan ryhmä. Kiinteistöjaotuksen takia rakennuspaikkoja ei voi kuitenkaan tällä alueella sijoitella toisin ilman, että ne sijoittuisivat kauaksi olevasta yhdyskuntarakenteesta huonosti rakentamiseen soveltuvalle alueen osalle teiden muodostaman rajauksen keskiössä
27
tai maisemallisesti merkittävälle peltoaukealle. Rakennuspaikkaryhmää varten varatun alueen pintaala on noin 22 hehtaaria ja kun tosiasiallisesti rakennuspaikoista voi olettaa toteutuvan vain osan, ei
huomattavan tiheästä taajamamaisesta rakentamisesta kuitenkaan ole kyse. Rakennuspaikat sijaitsevat vesi- ja viemäriverkoston läheisyydessä, alueella on hyvät kevyen liikenteen yhteydet ja Naapurivaaran koulu on kävelyetäisyyden päässä rakennuspaikoista, joten palvelujen saavutettavuus näiltä
rakennuspaikoilta on hyvä.
Naapurinvaaran kylä on perinteinen sotkamolainen maalaiskylä, jolla on ollut asutusta jo vuosisatojen ajan. Alueella on toimiva kasvupainetta omaava koulu, jossa on kaikki ala-asteen luokat. Kevyen liikenteen verkosto ja ulkoilureitit ovat hyvät ja maisemallisesti alue on hieno. Kaiken kaikkiaan
Naapurinvaara on kylällä olevien vetovoimatekijöiden vuoksi elinvoimainen kylä, jonka elinvoimaisuus tai houkuttelevuus ei tukeudu Vuokatin taajaman läheisyyteen, vaan kylän omiin vahvuuksiin. Luonnollisesti Vuokatin palvelujen saavutettavuus on kylän omien vahvuuksien lisänä. Edellä
mainitut tekijät huomioiden Naapurinvaara ei ole Vuokatin taajaman lievealue, vaan omiin vahvuuksiin tukeutuva itsenäinen kylä, vaikka Vuokatti onkin viime vuosina maanomistuksellisista
syistä johtuen laajentunut Naapurinvaaran suuntaan.
Naapurinvaaran yleiskaava-alueelle on 2000- luvulla valmistunut yhdeksän uutta omakotitaloa ja
neljä taloa on vielä kesken. Vuosittaisen uudisrakentamisen määrä on siis keskimäärin ollut noin
yksi omakotitalo vuodessa. Nykyiseen rakennuskantaan nähden vuosittaisen uudisrakentamisen
määrä on yhden prosentin luokkaa. Uuden omakotitalon keskimääräinen pinta-ala Suomessa 2010
–luvulla on ollut noin 144 m2. Sotkamossa keskimääräinen asuinpinta-ala henkilöä kohden on Tilastokeskuksen mukaan noin 41 m2. Näihin lukuihin perustettu asukasmäärä odotettavissa olevissa
uudisrakennuksissa olisi noin 35 uutta asukasta kaavan aikajänteellä. Osa vanhoista asuinrakennuksista saattaa jäädä lomakäyttöön tai tyhjilleen, mutta vastaavasti kaavoituksen myötä uudisrakentamisen määrä saattaa hieman kasvaa, joten Naapurinvaaran väestömäärän voi olettaa kasvavan kaavan aikajänteellä noin 30-40 henkilöllä. Sotkamon kunnan väestökehitys on ollut ja on ennusteiden
mukaan myös jatkossa vakaa, joten koko kunnan väestökehityksessä tapahtuvat muutokset eivät
vaikuttane kaava-alueen väestökehitysarvioon.
Edellä olevien lukujen valossa Naapurinvaaran alueelle ei kohdistu merkittäviä rakentamispaineita,
eikä alueella ole asemakaavoituksen tai muiden erityisten toimenpiteiden tarvetta. Alueella on jo
olemassa oleva kunnallistekninen verkosto, ja mahdollinen lisärakentaminen edesauttaa ylläpitämään tehtyjä investointeja. Uudisrakentaminen sijoittuu pääosin peltoaukeiden ulkopuolelle olevan
rakennuskannan, tiestön ja muun infran läheisyyteen ja on sijoittumiseltaan ja mittakaavaltaan aikaisemman kyläasutuksen tyyppistä.
Suunniteltu rakentamisen kokonaismitoitus on noin yksi rakennuspaikka kaava-alueen neljää hehtaaria kohti. Kaava-alueella on noin 120 hehtaaria sellaisia maa- ja metsätalousalueita, joiden osalta
mitoituksen mukaista rakennusoikeutta ei ole kokonaan siirretty rakentamiseen osoitetuille alueille.
Nämä alueet voisivat teoriassa kasvattaa kokonaismitoitusta, mutta alueet eivät ole rakentamisen
kannalta potentiaalisia, eivätkä maanomistajat ole halunneet niille osoitettavan rakentamista, joten
niiden rakentuminen kaavan aikajänteellä on epätodennäköistä.
28
Alla olevaan taulukkoon on kirjattu tämän kaavahankkeen yhteydessä kiinteistöltä toiselle tehdyt
rakennusoikeuden siirrot. Kirjauksissa on huomioitu ainoastaan emätilalta toiselle tapahtuneet rakennuspaikkojen siirrot, ei saman emätilan alueella tapahtuneet järjestelyt.
Kiinteistö, jolta rakennusoikeutta on siirretty
Ala-Tyvelä 765-405-18-47
Alapuro 765-405-18-48
Peukaloinen 765-405-18-67
Purontaus 765-405-18-68
Kaartila 765-405-18-132
Viitala 765-405-18-141
Kangasniemi 765-405-26-46
Tuhkala 765-405-27-9
Rommeikko 765-405-27-34
Sarkkila 765-405-33-77
Portti 765-405-46-14
Kiinteistö(t), jo(i)lle rakennusoikeutta on siirretty
emätilan Peltola 765-405-26-20
alue
Koivupelto 765-405-18-125
emätilan Peltola 765-405-26-20
alue
emätilan Peltola 765-405-26-20
alue
Honka 765-405-18-95
Koivupelto 765-405-18-125
Sikopelto 765-405-104-0
Hiekkapelto 765-405-26-47
Eevala 765-405-47-18
Päivärinne 765-405-27-30
sama tila, Nuasjärven rantaosayleiskaava-alue
Järvelä 765-405-41-6
Siirretty rakennusoikeus
1 AO
1 AO
1 AO
1 AO
1 AO
2 AO
1 AO
1 AO
1 AO
1 AO
1 AO
1 AO
Naapurinvaaran koulussa on kuusi ala-asteen vuosiluokkaa. Esikoulu järjestetään Vuokatissa. Oppilasmäärä lukuvuonna 2014-2015 on 44 oppilasta. Lähivuosien oppilasennuste on hieman yli viidenkymmenen oppilaan luokkaa. Koulutilojen puolesta Naapurinvaaralla ei ole mahdollisuutta ottaa
vastaan huomattavasti ennusteita suurempia oppilasmääriä. Mikäli oppilasmäärät kaavoituksen
myötä Naapurinvaaran koulupiirialueella kasvavat, ovat vaihtoehtoina joko vanhimpien vuosiluokkien siirtäminen Vuokatin ala-asteelle tai tilainvestoinnit Naapurinvaaran koulun yhteyteen.
5.2 Luonnonolosuhteiden huomioiminen
Kaavaratkaisun lähtökohtana on ollut, että uusia rakennuspaikkoja ei osoiteta luontoselvityksessä
arvokkaiksi todetuille alueille. Linnustollisesti arvokkaille alueille uusia rakennuspaikkoja on kuitenkin osoitettu, sillä linnustollisesti arvokkaiden alueiden kokonaismäärä on huomattavan suuri
(yhteensä noin 280 hehtaaria). Näin laajoilta alueilta rakentamista ei ole mahdollista siirtää muualle,
eikä luontoselvityksessä ole todettu sille olevan perusteita myöskään linnuston kannalta.
Luonnonolosuhteiden huomioimisen lähtökohdasta poiketen seuraavalle kiinteistölle on osoitettu
rakennuspaikka luontoselvityksessä arvokkaaksi todetulle alueelle alla mainituin perustein.
Aho 765-405-32-29
Rakennuspaikalla on vanha asuinrakennus, joka on suunniteltu korvattavaksi uudisrakennuksella. Maaomistaja on esittänyt uudisrakennuksen paikaksi tilan itärajalla olevan länteen laskevan rinteen reunaa. Kainuun ely –keskuksen luontoasiantuntija on
käynyt tarkistamassa pellon laidassa olevan rinteen luontoarvot. Vastoin luontoselvi-
29
tyksen rajausta kyseinen kiinteistön osa ei ole lehtoa, vaan kuivahkoa kangasta, jolla
ei ole erityisiä luontoarvoja. Peltotien varrella on haavikko, jota tulisi pyrkiä säilyttämään tulevissa rakentamistoimenpiteissä.
5.3 Maisemallisten arvojen huomioiminen
Maisemallisten arvojen huomiointi perustuu maisema-arkkitehtitoimisto Väyrysen laatimaan Naapurinvaaran maisemaselvitykseen.
Naapurinvaaran maisemaselvityksessä on todettu maisemallisesti arvokkaimpien alueiden osalta
seuraavaa:
Alue näkyy laajasti ympäristöön ja on samalla maisemallisesti Naapurinvaaran arvokkain alue. Alueen vähäinen täydennysrakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevan
rakenteen yhteyteen ja / tai kasvillisuuden suojaan. Peltoaukeat tulee säilyttää avoimina ja rakentamisen ulkopuolella. Maisemallisesti arvokas kasvillisuus tulee säilyttää ja jättää rakentamisen ulkopuolelle.
Lähtökohtana on ollut, että maisemaselvityksessä kaikkein arvokkaimmiksi todetuille alueille ei ole
osoitettu uudisrakentamista. Kahden kiinteistön osalta tästä laatimisperiaatteesta on tehty poikkeus
seuraavin perustein:
Vaarala II 765-405-27-35
Kiinteistölle mitoituksen mukaan kuuluva rakennuspaikka on osoitettu maanomistajan
toiveet huomioiden hyvin kapeana viereisellä kiinteistöllä olevan rakennetun rakennuspaikan yhteyteen pellon reunaan. Rakennuspaikkaa ei voi siirtää maisemallisesti
vähempiarvoisille kiinteistön osille, sillä kiinteistöllä ei ole muita palstoja, eikä samalla omistuspohjalla kaava-alueella ole muita kiinteistöjä.
Korhola 765-405-83-2
Rakennussuojelun kompensaationa kiinteistölle kuuluva uusi rakennuspaikka on osoitettu olevan rakennuskannan yhteyteen peltoalueen ulkopuolelle. Kiinteistöllä ei ole
muita alueita maisemallisesti arvokkaimman alueen ulkopuolella kuin suojellun entisen työväentalon rakennuspaikka.
Maisemallisesti arvokkaaksi luokitellut alueet näkyvät vielä laajasti ympäristöön tai ovat muuten
keskeisiä. Maisemaselvityksessä suositellaan, että näillä alueilla peltoaukeat tulisi säilyttää avoimina ja rakentamisen ulkopuolella. Täydennysrakentaminen tulee sijoittaa olemassa olevan rakennuskannan yhteyteen ja / tai kasvillisuuden suojaan. Myös maisemallisesti arvokkaiden alueiden osalta
kaavan laatimisen lähtökohtana on ollut, että näille alueille ei osoiteta uudisrakentamista ilman erityisiä perusteita. Seuraavien tilojen osalta erityisiä perusteita on katsottu olevan:
Isoaho 765-405-93-8
30
Pellolla olevaan metsäsaarekkeeseen osoitettu rakennuspaikka on sijoitettu laskevan
rinteen ja puuston taakse siten, että rakentaminen ei vaikuta maisemakuvaan heikentävästi.
Kievari 765-405-38-43
Kiinteistölle kuuluvaa rakennuspaikkaa ei voi sijoittaa maisemallisesti vähemmän arvokkaalle palstalle, sillä se on liikenteen melualueella. Rakennuspaikka on puustoisella alueella.
Naapuri 765-405-36-8
Kiinteistö on lähes kokonaisuudessaan maisemallisesti arvokkaaksi luokitellulla alueella, ja rakennuspaikat on sijoitettu siten, että ne vaikeuttaisivat mahdollisimman vähän perinnebiotooppialueen ylläpitoa.
Hyrkäs 765-405-36-19
Kiinteistölle mitoituksen mukaan kuuluvaa rakennuspaikkaa ei voi siirtää maisemallisesti vähemmän arvokkaille alueille, sillä kiinteistö on kokonaisuudessaan maisemallisesti arvokkaalla alueella.
Suhola 765-405-37-53
Hyväksytyn mitoituksen mukaan kiinteistölle kuuluu yksi rantarakennuspaikka Naapurinlammen rantaan. Maisemaselvityksessä koko Naapurinlammen ranta on todettu
maisemallisesti arvokkaaksi, joten mitoituksen mukaista rakennuspaikkaa ei voi siirtää arvokkaan alueen ulkopuolelle. Rakentaminen on sijoitettu kiinteistön alueella
maisemallisesti vähiten herkkään rakentamiskelpoiseen kohtaan peltoalueiden ulkopuolelle
Ylipelto 765-405-34-23
Maisemaselvityksessä maisemallisesti arvokkaaksi luokitellulle alueelle sijoittuva rakennuspaikka on osoitettu puuston suojaan metsitetylle entiselle pellolle. Rakennuspaikka on verrattain tasainen, eikä rakennusaluetta ole ulotettu aivan peltoaukean reunaan. Suunnitellulla rakentamisella ei ole merkittäviä maisemallisia vaikutuksia.
Ahola 765-405-47-3
Uusi rakennuspaikka on sijoitettu etelään avautuvan rinteen harjanteen taakse siten,
että rakentaminen ei näy häiritsevästi maisemassa, mutta maisema avautuu rakennuspaikalle puiden ja maastonmuotojen lomasta, jolloin tulevassa maankäytössä voidaan
hyödyntää upea maisema pilaamatta sitä.
Karila 765-405-26-10
Kiinteistön rakentamiskelpoiset osat sijoittuvat lähes kokonaan joko luonto- tai maisema-arvojen kannalta arvokkaiksi luokitelluille alueille. Rakennusalue on rajattu si-
31
ten, että rakennuspaikat sijoittuvat puuston suojaan verrattain tasaiselle alueelle, eikä
niiden rakentamisella ole merkittävää vaikutusta kylä- tai kaukomaisemaan.
Kukkula 765-405-26-23
Kiinteistön ainoa palsta, joka ei ole maisemallisesti arvokkaaksi luokitellulla alueella,
sijaitsee kaukana olevasta yhdyskuntatekniikasta ja tiestöstä sekä kaavassa osoitetuista
muista rakennuspaikoista. Kiinteistölle kuuluva uusi rakennuspaikka on osoitettu
puustoisen rinteen alaosaan, jolloin maisemalliset vaikutukset on voitu minimoida.
Harjula 765-405-47-45
Kiinteistön rakentamiskelpoiset osat sijoittuvat lähes kokonaan joko luonto- tai maisema-arvojen kannalta arvokkaiksi luokitelluille alueille. Kaavassa osoitettu erillispientalojen alue sijoittuu vanhalle rakennuspaikalle. Rakennuspaikalta on purettu päärakennus 1970 –luvulla ja muutkin rakennukset ovat pääosin tuhoutuneet, mutta paikalla on vielä sortuneen navetan ja vanhan ladon lisäksi nähtävillä muitakin vanhan
pihapiirin ominaispiirteitä.
Kaavassa osoitetuista uudisrakennuspaikoista kaksi ulottuu paikallisesti merkittävälle maisemaalueelle. Molemmat paikat sijoittuvat puustoiselle alueelle ja niiden vaikutus lähimaisemaankin jää
vähäiseksi.
Maisemallisesti herkistä alueista todetaan maisemaselvityksessä, että nämä alueet soveltuvat täydennysrakentamiseen, mutta rakentaminen rinteissä tulee sijoittaa kasvillisuuden suojaan niin, etteivät rakennukset tai rakennusryhmät näy laajemmassa maisemassa. Rakennusten sijoittelussa tulee
myös huomioida, etteivät lehtipuuvaltaiset rinnealueet aukea liikaa ympäröivään maisemaan. Naapurinvaaran yleiskaavassa onkin osoitetuttu täydennysrakentamista myös maisemallisesti herkille
alueille maisemaselvityksen suositukset huomioiden.
5.4 Perinnebiotooppien huomioiminen
Naapurinvaaran lakialueella sijaitseva Peltolan haka kuuluu Natura 2000 verkostoon. Peltolan haan
yläosa on jyrkkää kallioista rinnettä, joka perinnebiotyypiltään on kuusimetsälaidunta. Rinnekuusikon ja tilan peltolaidunten välisessä loivarinteisessä notkossa on harmaaleppähakaa. Peltolan
haka on osoitettu yleiskaavassa Natura –alueeksi.
Maakunnallisesti ja paikallisesti arvokkaat perinnebiotoopit on osoitettu yleiskaavassa perinnebiotooppialueina lukuun ottamatta muutamia hyvin pienialaisia kohteita, joiden maankäyttö on
muuttunut tai joilla muutoin ei ole enää merkitystä perinnebiotooppialueena. Kohteiden valinta perustuu Kainuun Ely- keskuksen toimittamaan vuonna 2010 päivitettyyn aineistoon. Kaavaratkaisun
lähtökohtana on ollut ohjata rakentaminen maakunnallisesti arvokkaiden perinnebiotooppialueiden
ulkopuolelle, mutta kahden rakennuspaikan osalta tämä ei ole ollut kokonaisuuden kannalta tarkoituksenmukaista. Lisäksi paikallisesti arvokkaille perinnebiotooppialueille sijoittuu muutamia rakennuspaikkoja. Perinnebiotooppialueilla olevat rakennuspaikat on pyritty sijoittamaan siten, että perinnebiotooppialueiden aitaamista ja ylläpitoa ei kohtuuttomasti vaikeuteta.
32
5.5 Kulttuurihistoriallisten kohteiden huomioiminen
Kulttuurihistoriallisesti kohteiden huomioiminen perustuu Sotkamon kulttuuriympäristöohjelmaan.
Osa kulttuurihistoriallisesti arvokkaista rakennuksista on osoitettu merkinnällä ”Sr-1 Kulttuurihistoriallisesti arvokas rakennus / rakennusryhmä”. Tällä merkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa purkaa ja julkisivuun kohdistuvista muutostöistä on neuvoteltava Kainuun Museon ja Kainuun Ely –
keskuksen kanssa. Tähän kohderyhmään kuuluvat maakunnallisesti arvokkaat rakennukset sekä
sellaiset paikallisesti merkittävät rakennukset, joiden omistajat eivät ole vastustaneet rakennussuojelua. Suojeluratkaisua on kompensoitu osoittamalle suojeltavia rakennuksia omaaville kiinteistöille
yksi rakennuspaikka hyväksytyn mitoituksen mukaisten rakennuspaikkojen lisäksi.
Merkinnällä Sr-2 on osoitettu sellaiset Sotkamon kulttuuriympäristöohjelmassa huomioidut kohteet,
joilla on paikallista kulttuurihistoriallista arvoa, mutta joiden omistajat eivät ole halunneet suojelua
omistamilleen rakennuksille. Tällä merkinnällä osoitettuja rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Määräyksellä on haluttu turvata rakennusten kulttuurihistoriallisen merkityksen arviointi
siinä tapauksessa, että rakennuksia oltaisiin purkamassa, mutta välttää rakennuksen suojelu vastoin
omistajan tahtoa, elleivät rakennusten merkittävät arvot sitä edellytä.
Sr –merkinnän perässä on kohdenumerointi, jonka perusteella kaavaselostuksesta voi tarkistaa sen,
mitkä rakennukset kullakin kohteella on suojeltu tai mitä rakennuksia ei saa purkaa ilman purkamislupaa. Kohdenumerointi on sama kuin Sotkamon kulttuuriympäristöohjelmassa, joten kohdenumeroinnin avulla voi löytää kohteeseen liittyvää lisätietoa kyseisestä julkaisusta. Lisäksi sähköiseen
kaavaan on liitetty tietokanta, johon suojeltujen rakennusten sijainti rakennuspaikalla on merkitty.
Alla on kohdenumeron mukainen luettelo suojelluista ja purkamislupaa edellyttävistä rakennuksista.
SUOJELLUT RAKENNUKSET
Kohde
sr-1(10.8)
sr-1(10.8)
sr-1(10.10)
sr-1(10.10)
Kiinteistö
Kotiaho 765-405-93-6
Isoaho 765-405-93-8
Osmola 765-405-25-16
Keskitalo 765-405-25-3
sr-1(10.14)
sr-1(10.29)
sr-1(10.25)
sr-1(10.23)
sr-1(10.16)
sr-1(10.41)
sr-1(10.28)
Korhola 765-405-83-2
Korhola 765-405-83-2
Riwe-School 765-405-18-130
Määttälä 765-405-34-17
Kunnas 765-405-34-16
Seppälä 765-405-47-46
Naapurivaaran huvikeskus
765-405-84-0
PURKAMISLUPAA EDELLYTÄVÄT RAKENNUKSET
Suojellut rakennukset
aitta
aitta
vanha talo ja navetta
vanha päärakennus (pihanpää)
ja aitta
navetta ja aitta
työväentalo
vanha koulu
päärakennus ja navetta
päärakennus ja aitta
paja
tanssilava
33
Kohde
Kiinteistö
sr-2(10.34)
Paavola 765-405-52-12
sr-2(10.27)
sr-2(10.23)
sr-2 (10.37)
sr-2(10.18)
Toimela 765-405-18-39
Ylipelto 765-405-34-23
Perttula 765-405-47-40
Loso 765-405-34-25
Purkamislupaa edellyttävät
rakennukset
tien varrella oleva aitta, pihaaitta, päärakennus ja navetta
seuraintalo
talo, piha-aitta ja navetta
talo, piha-aitta ja navetta
talo, aitta, riihi, puimala ja
lampola
Kaava-alueella on kolme kulttuuriympäristöohjelmassa mainittua rakennusta / rakennusryhmää,
joita ei ole suojeltu. Nämä kohteet ja perusteet rakennusten jäämiselle suojelun ulkopuolelle on lueteltu alla.
Kohde Kiinteistö
10.1
Ahola 765-405-47-3
Ratkaisun peruste
Rakennuspaikalla olevia rakennuksia ei ole suojeltu, sillä
kaikissa rakennuksissa on lahovaurioita ja perusrakenteet
ovat huonossa kunnossa. Päärakennus ei ole kunnostettavissa jatkuvaan lomakäyttöönkään soveltuvaksi. Rakennukset on pidetty päällisin puolin kunnossa maisemallisten arvojen takia. Rakennusten keskeinen arvo ei ole niinkään rakennushistoriallinen, vaan niiden merkitys muodostuu viehättävästä kokonaisuudesta sekä sijainnista polun varrella.
10.5
Vanha-Kaartila 765-405-18138 / Viitala 765-405-18-141
Kokonaisuuden tai yksittäisten rakennusten kulttuurihistoriallinen arvo ei ole tällä hetkellä sellainen, että rakennusten suojelu olisi perusteltua.
10.45
Tuhkala 765-405-27-9
Päärakennusta ei ole suojeltu, sillä se on huonokuntoinen,
eikä sitä ole enää voitu käyttää kesäasuntonakaan. Tulisijat ja savupiippu ovat käyttökelvottomat. Rakennus on
useista ”paloista” rakennettu, eikä sitä voi tarkoituksenmukaisella ja arvot säilyttävällä tavalla kunnostaa sellaiseksi, että se vastaisi vapaa-ajankäytönkään vaatimuksia.
5.6 Kaavaratkaisun suhde muuhun suunnitteluun
5.6.1
Kaavaratkaisun suhde valtakunnallisiin alueidenkäyttötavoitteisiin
Kaavoitettavalle alueelle ei sijoitu koko maan tai maakunnan puitteissa tarkasteltuna merkittäviä
toimintoja, väyliä tai verkostoja eikä alueesta kaavaratkaisun myötäkään tule sellaista aluetta, jolla
olisi vaikutusta näiden toimintojen sijoittumiseen tai keskinäisiin suhteisiin maakunnallisella tai
valtakunnallisella tasolla.
34
Kaavahankkeen keskeisenä tarkoituksena on Naapurinvaaran kyläalueen elinvoimaisuuden kehittäminen kyläsuunnitelmassa esille tuodut tarpeet huomioiden. Rakentamismahdollisuuksien määrittäminen ja turvaaminen palvelee tätä tavoitetta sekä tukee maaseudun tarvetta saada uusia pysyviä
asukkaita. Rakentamisen painopistealueet ovat olemassa olevan kunnallisteknisen verkoston ja
Naapurinvaaran koulun läheisyydessä. Jalankulun ja pyöräilyn reitistötarpeita varten on osoitettu
kevyen liikenteen väylä Naapurinvaarantien varteen Pohjavaarantieltä Vaarantien risteykseen. Pohjavaarantien varteen sijoittuva kevyen liikenteen väylä on osoitettu Naapurinvaaran yleiskaavaan
rajoittuvassa Nuasjärven rantayleiskaavassa.
Hyviä ja yhtenäisiä peltoalueita ei ole otettu rakentamiskäyttöön. Kaava-alueen elinkeinotoiminta
painottuu maa- ja metsätalouteen, ja tähän liittyviä tarpeita on huomioitu kaavaratkaisussa yhtenäisten peltoalueiden säilyttämisen lisäksi osoittamalla alueelle kaksi kotieläintalouden suuryksikön
aluetta. Nämä alueen omiin luontaisiin vahvuuksiin perustuvat ratkaisut tukevat maatalouden harjoittamisen lisäksi myös alueen maalaismaisemaan liittyvien arvojen säilymistä.
Naapurinvaaran alue kuuluu valtakunnallisesti arvokkaaseen maisema-alueeseen sekä valtakunnallisesti merkittäviin rakennettuihin kulttuuriympäristöihin. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden kulttuuri- ja luonnonperintöä koskevien erityistavoitteiden mukaan alueidenkäytössä on varmistettava, että valtakunnallisesti merkittävät kulttuuriympäristöjen ja luonnonperinnön arvot säilyvät. Tämän tavoitteen täyttyminen on varmistettu ohjaamalla uudisrakentaminen pääsääntöisesti
maiseman kannalta arvokkaimpien alueiden ulkopuolelle sekä huomioimalla kaavaratkaisussa alueen arvokas rakennuskanta. Lisäksi Naapurinvaaran yleiskaavan laadinnan yhteydessä on laadittu
rakennustapaohje, jolla näillä alueilla tapahtuvaa rakentamista ohjataan historiallinen viitekehys ja
maisemalliset arvot huomioivaan suuntaan. Kaavamääräyksissä velvoitetaan huomioimaan näiden
alueiden maisemalliset sekä kulttuurihistorialliset arvot ja kaavaratkaisu kokonaisuutena on pyritty
suunnittelemaan siten, ettei kaavamuutoksen myötä rikota maiseman ja kulttuuriympäristön kannalta keskeisiä elementtejä.
5.6.2
Kaavaratkaisun suhde maakuntakaavaan
Naapurinvaaran kyläalueen suunnittelussa on pyritty vahvistamaan kyläkeskuksen asemaa sovittamalla yhteen asumisen, palvelujen ja alkutuotannon tarpeet. Rakentaminen sijoittuu suurelta osin
olevan vesihuoltoverkoston läheisyyteen, ja uudisrakentaminen on muutoinkin pyritty suunnittelemaan siten, että rakennuspaikat sijaitsevat palvelujen kannalta edullisesti olevan tieverkon tuntumassa. Valokuitukaapelin reitti noudattelee pääosin alueen maanteiden linjauksia ja näin ollen myös
sen saavutettavuus rakennuspaikoilta on hyvä.
Naapurinvaaran valtakunnallisesti merkittävien kulttuuriympäristö- ja maisema-arvojen huomioiminen on kuvattu edellä. Kainuun maakuntakaavassa maakunnallisesti arvokkaana kulttuurihistoriallisena kohteena on Naapurinvaaran alueelta osoitettu Naapurinvaaran tanssilava ja Naapurinvaaran työväentalo. Molemmat kohteet on merkitty suojeltaviksi rakennuksiksi yleiskaavassa. Maakuntakaavan perinnemaisema-alueet eivät kaikilta osin omaa enää maakunnallista arvoa, ja näiden alueiden osalta maakuntakaavaratkaisu on tarkentunut ja päivittynyt yleiskaavassa. Rieskavaaran ja
Naapurinlouhen arvokkaat kallioalueet on varattu yleiskaavassa maa- ja metsätalousalueeksi, jolla
on erityisiä ympäristöarvoja (MY). UKK –reitille on yleiskaavassa ohjeellisen ulkoilureitin varaus
toteutuneen linjauksen mukaisesti.
Naapurinvaaran arvokkaan maiseman ja kulttuuriympäristön säilyttämiseen tähtäävät kaavaratkaisut
yhdessä reitistö- ja kevyen liikenteen väylävarausten sekä huvikeskuksen kanssa edesauttavat Naa-
35
purinvaaran kehittämistä matkailun kannalta kiinnostavana alueena ja kytkeytymistä toiminnallisesti Vuokatin matkailukeskukseen. Tältä osin kaavaratkaisu huomioi alueen kuulumisen maakuntakaavassa osoitettuun matkailun vetovoima-alueeseen.
5.7 Kaavaratkaisun perustelut maankäyttöluokittain
5.7.1
Pysyvän asutuksen alueet
Valtaosa pysyvän asutuksen rakennuspaikoista on osoitettu erillispientalojen alueelle AO-1. AO-1
–alueella asuinrakennuksen suurin sallittu koko on 300 krs-m2. Tämän lisäksi saa rakentaa tarpeellisia talousrakennuksia siten, että kokonaisrakennusoikeus on enintään 10 % rakennuspaikan pintaalasta. Kaavamääräyksen mukaan uuden rakennuspaikan pinta-alan on oltava vähintään 3500 m2.
Kaava-alueella on muutamia yksittäisiä kiinteistöjä, joiden alueella kaavassa osoitetun rakennusalueen pinta-ala ei ole niin suuri kuin määräyksen mukainen rakennuspaikan vähimmäispinta-ala. Näiden kiinteistöjen osalta rakentamisen sijoittumista on tullut ohjata tarkasti, jotta rakentaminen sijoittuisi maisemallisten tekijöiden kannalta optimaalisesti. Tällöin rakentaminen tulee toteuttaa rakentamiseen tarkoitetulla alueella, mutta rakennuspaikka piha-alueineen, hulevesien käsittelyalueineen
yms. rakennuspaikalle sijoittuvien toimintojen vaatimine tiloineen voi olla rakennusten rakentamiseen tarkoitettua aluetta laajempi.
AO-2 –merkinnällä on osoitettu Naapurinlammen rantaan rajoittuvat pysyvän asunnon rakennuspaikat. Näiden osalta kaavamääräykset ovat samat kuin vastaavilla rakennuspaikoilla Nuasjärven
rantayleiskaava-alueella.
Maatilan talouskeskusten alueeksi AM-1 on varattu sellaiset rakennuspaikat, joilla asuinrakennusten
lisäksi on maatalouden harjoittamiseen tarkoitettuja tuotantorakennuksia tai muita vastaavia rakennuksia. Näillä rakennuspaikoilla oleva rakennuskanta ja rakentamistarpeet poikkeavat niin olennaisesti tavallisesta omakotitalon rakennuspaikasta, että näiden rakennuspaikkojen osalta ei ole katsottu aiheelliseksi lähteä kaavassa osoittamaan rakennusoikeuden määrää. Muutoin alueen rakentamisessa noudatetaan kaavamääräyksiä, rakennustapaohjetta ja Sotkamon kunnan rakennusjärjestystä.
Talousrakennusten alueeksi on osoitettu sellaiset rakennuspaikan osat, jotka yleinen tie erottaa rakennuspaikan siitä osasta, minne tilan päärakennus sijoittuu.
5.7.2
Loma-asunto- ja matkailualueet
Olemassa olevat lomarakennuspaikat on osoitettu kaavassa rakennusluvan mukaisen käyttötarkoituksen perusteella. Uudet paikat on merkitty lomarakennuspaikoiksi silloin, jos uusi paikka kytkeytyy olemassa olevaan lomarakennusalueeseen tai maanomistaja on toivonut mitoituksen mukaisen
rakennuspaikan osoittamista lomarakennuspaikkana. Uusia ns. kuivan maan lomarakennuspaikkoja
(RA-1) on kaava-alueella kolme. Näillä lomarakennuspaikoilla rakennusoikeuden määrä on sama
kuin erillispientalojen rakennuspaikoilla (AO-1). Naapurinlammen rantaan rajoittuvia lomarakennuspaikkoja (RA-2) kaava-alueella on kaksi. Näillä rakennuspaikoilla rakennusoikeuden määrät
ovat vastaavat kuin Sotkamon kunnan rakennusjärjestysehdotuksessa.
Naapurinvaaran vanhan koulun rakennuspaikka on osoitettu matkailupalvelujen alueena.
36
5.7.3
Maa- ja metsätalousalueet
Rakentamisen ulkopuolelle jäävät alueet on pääosin tarkoitettu normaaliin maa- ja metsätalouskäyttöön, jolloin ne on osoitettu merkinnällä M. Pääsääntöisesti maa- ja metsätalousalueiden rakennusoikeus on kiinteistökohtaisesti siirretty rakentamiseen tarkoitetuille alueille, eikä tällaisille maa- ja
metsätalousalueille saa rakentaa kuin maa- ja metsätaloutta palvelevia rakennuksia.
Sellaiset maa- ja metsätalousalueet, joilta yleiskaavan mitoituksen mukaista rakennusoikeutta ei ole
kokonaan siirretty rakentamiseen osoitetuille alueille, on rasteroitu ja osoitettu merkinnällä M-1 tai
MY-1. Näillä alueilla kaava ei rajoita haja-asutusluonteista rakentamista. Mahdollinen lupaharkinta
tehdään noudattaen soveltuvin osin kaavamääräyksiä, kaavan laadintaperiaatteita ja Sotkamon kunnan rakennusjärjestystä. Alla olevassa taulukossa on luetteloitu ne kiinteistöt, joiden mitoituksen
mukaista rakennusoikeutta ei ole kokonaisuudessaan osoitettu Naapurinvaaran yleiskaavassa:
Kiinteistö
Kaunisto 765-405-27-4
Rommeikko 765-405-27-34
Ylipelto 765-405-34-23
Purola 765-405-27-7
Talvinotko 765-405-27-27
Vaarala I 765-405-27-36
Seppälä 765-405-47-46
Jänismäki 765-405-27-33
Haka 765-405-53-13 /
Lähenurmi 765-405-53-14
Mitoituksen mukainen rakennuspaikkojen lkm
2
7
11
2
1
2
7
1
1
Kaavassa osoitettu rakentaminen
1 AM
1 AO
8 AO + 1 AM
1 AO
4 AO + 1 AM
osittain PV
osittain PV
Ympäristöarvoja omaavat maa- ja metsätalousalueet on osoitettu merkinnällä MY. Merkintään ei
ole liitetty erityisiä näiden alueiden maankäyttöä rajoittavia määräyksiä, vaan kaavaratkaisun tarkoitus on informoida metsänkäytön suunnittelijoita alueella olevista erityisistä luontoarvoista, jotta ne
voitaisiin huomioida metsänkäsittelytoimissa.
Kylään liittyvillä peltoalueilla on maisemallista arvoa, mutta yleiskaavan tehtävä ei ole ohjata maaja metsätalouden harjoittamista. Peltoalueet ovat omistajilleen nykyisessä käytössä arvokkaita, mikä
turvaa niiden säilymistä viljelykäytössä. Mikäli viljelykäytön edellytykset maatalouselinkeinoon
liittyvien muutosten vuoksi poistuvat, eivät velvoittavat määräykset niissä tilanteissa ole maanomistajalle kohtuullisia. Näistä syistä johtuen kaavaan ei ole otettu peltoalueisiin liittyviä velvoittavia
määräyksiä.
Kaava-alueella on kaksi kotieläintalouden suuryksikön aluetta, joista toinen on kaavan laadintahetkellä toteutunut. Ympäröivän maankäytön suunnittelussa on huomioitu olevan ja suunnitellun eläinsuojan eläinyksiköiden määrä sekä vähimmäisetäisyydet häiriintyviin kohteisiin siten, että kotieläintalouden ympäristönsuojeluohjeen etäisyyssuositukset on mahdollista saavuttaa. Lähimmilläänkin
etäisyys uusilta asuinrakennuspaikoilta kotieläintalouden suuryksikön alueisiin on 300 metriä, ja
37
rakennusalueiden sisäisellä rakentamisen sijoittelulla etäisyyksiä voidaan kasvattaa tästä huomattavasti suuremmiksikin.
5.7.4
Muut alueet ja kohteet
Tiestö on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti. Maanteiden varteen osoitetut rakennuspaikat
on suunniteltu siten, että olevia maantieliittymiä voidaan hyödyntää tai uudet liittymät voidaan rakentaa pääsääntöisesti rakennuspaikan sijaintikiinteistön alueelle turvalliseen paikkaan. Yksittäisissä tapauksissa kulkuyhteys voi olla tarkoituksenmukaisinta järjestää naapurikiinteistön kautta, mutta
tällöin liittymä ja rakennettu tie hyödyttää myös rasitettua kiinteistöä. Liittymien paikkoja tai rakennuspaikoille johtavia tieyhteyksiä ei ole osoitettu kaavassa, sillä tien ja liittymän optimaalinen
sijainti suhteessa tulevaan rakentamiseen riippuu rakennuspaikkojen toteutumisesta naapurikiinteistöjen alueella sekä rakennusten yksityiskohtaisesta sijoittumisesta rakentamiseen osoitetuilla alueilla, eikä asiaa joka tapauksessa voitaisi sitovasti ratkaista yleiskaavalla. Rakennuspaikoille johtavien
kulkuteiden sijainti ratkaistaan maanmittaustoimituksessa silloin, kun kulkuyhteys tulee muun kuin
oman kiinteistön kautta ja liittymälupaan liittyvät asiat puolestaan tienpitäjä ratkaisee lupamenettelyssä tapauskohtaisesti silloin, kun haetaan lupaa uudelle liittymälle tai liittymän käyttötarkoituksen
muutokselle.
Palvelujen ja hallinnon alueina (P) on osoitettu Naapurinvaaran työväentalon ja seuraintalon ympäristö. Naapurinvaaran huvikeskus on huvi- ja viihdepalvelujen aluetta (PV) ja Naapurinvaaran koulu
julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY).
Natura-alue on osoitettu toteutuneen tilanteen mukaisesti.
Ohjeellisen ulkoilureitin linjaus noudattelee alueella jo olevia reittejä; UKK –reitti, Naapurinvaaran
luonto- ja kulttuuripolku ja Naapurinvaaran hiihtolatu.
Kevyen liikenteen väylä on osoitettu Naapurinvaarantien varteen välille Pohjavaarantie-Vaarantie.
Valmisteluvaiheessa harkittiin väylän osoittamista Naapurinvaaran huvikeskuksen risteykseen
saakka, mutta huvikeskuksen kevyen liikenteen sesonkiluonteisuuden ja tien varrella olevien kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten aiheuttaman tilan puutteen vuoksi kevyen liikenteen
väylän varaus päätettiin lopettaa Vaarantien risteykseen.
6
KAAVAN VAIKUTUKSET
Naapurinvaaran kylän rakenne ei ole tiivis, vaan kylä koostuu teiden varsille nauhamaisesti sijoittuvista melko kaukanakin toisistaan olevista taloista ja taloryhmistä. Yleiskaava noudattaa kylälle jo
muodostunutta rakennetta, mutta uudisrakentamista on sijoitettu myös hieman etäämmälle tienvarsista, jotta teiden varsia ei tukita ja teiltä avautuvat maisemat ja alueen rakenne säilyvät kylämäisinä. Kylän omaa rakennetta kaavaratkaisu tiivistää, mutta alueen rakentamispaineeseen suhteutettu
odotettavissa olevan rakentamisen määrä ei ole sellainen, että kylärakenne muuttuisi nykyisestään.
Mikäli kaavassa osoitettu rakentaminen toteutuisi kokonaan, olisi tällä yhdyskuntarakennetta hajauttava vaikutus. Tämä ei kuitenkaan ole realistista eikä tavoiteltuakaan. Koska kaavassa osoitetusta rakentamisesta vain pienen osan voi olettaa toteutuvan kaavan aikajänteellä, koko kunnan yhdyskuntarakenteen kannalta kaavaratkaisulla ei ole merkittäviä vaikutuksia. Sotkamon kunnan uusista
omakotitalojen rakennusluvista noin puolet sijoittuu haja-asutusalueelle. Naapurinvaara sijoittuu
38
edullisesti suhteessa yhdyskuntarakenteeseen ja palveluihin, ja mikäli Sotkamon kunnan hajarakentaminen painottuisi Naapurinvaaran alueelle, olisi tällä jopa yhdyskuntarakennetta eheyttävä vaikutus.
Naapurinvaarantie on maaston jyrkkyyden sekä asutuksen ja koulun välisen oppilasliikenteen vuoksi turvaton. Naapurinvaarantien varteen osoitettu kevyen liikenteen väylä parantaa liikenneturvallisuutta ja muodostaa maisemallisesti mielenkiintoisen laajemminkin asutusta ja matkailua palvelevan kävely- ja pyöräilyreitin. Kaavoituksen myötä alueelle ei muodostu sellaista yhdyskuntarakennetta, joka edellyttäisi tai edes mahdollistaisi nykyistä kattavamman joukkoliikenteen järjestämistä
alueelle.
Alueelle on jo rakennettu vesi- ja viemärijohtoverkosto, ja yleiskaava-alueella tapahtuvan uudisrakentamisen myötä tulevat uudet liittyjät tukevat vesi- ja viemäriosuuskunnan taloudellisia toimintaedellytyksiä. Aivan kaikki uudet rakennuspaikat eivät kuitenkaan ole toiminta-alueella, eivätkä liitettävissä vesi- ja viemärijohtoverkostoon. Näillä alueilla jätevesien käsittely tapahtuu vesihuoltolain, ympäristösuojelulain, talousjätevesiasetuksen sekä Sotkamon kunnan antamien määräysten ja
ohjeiden mukaisesti. Kaava-alueella ei ole sellaisia asukastihentymiä tai muita merkittäviä jätevesikuormitusta aiheuttavia kaavalla ohjattavia toimintoja, joiden vuoksi määräykset eivät olisi riittäviä.
Kaava-alueella ei ole Naapurinlammen lisäksi muita vesistöjä ja Naapurinlammen rannalle on osoitettu vain yksi uusi rakennuspaikka, joten talousjätevesien vaikutus vesistökuormitukseen jää hyvin
vähäiseksi. Kaava-alueella ei ole luokiteltuja pohjavesialueita, joten niihin kaavaratkaisulla ei ole
vaikutusta.
Rannankylän peltoaukealle sijoittuu yksi uusi rakennuspaikka ja sen pohjoispuoliseen lehtimetsään
viisi uutta rakennuspaikkaa. Naapurinlammen eteläpuolinen peltoaukea on tärkeä muuttolintujen
levähdys- ja ruokailupaikka. Peltoaukean ympäristössä on jo ennestäänkin asutusta ja peltoaukean
halki kulkee vilkasliikenteinen tie, joten yksi uusi rakennuspaikka ei olennaisesti muuta levähdyspaikan olosuhteita lintujen kannalta. Naapurinlammen itä- ja kaakkoispuolella pesii useita pareja
pikkutikkoja ja lammen itä- tai koillispuolella nokkavarpunen. Laajalle lehtimetsäalueelle jää muutaman rakennuspaikan toteutuksen jälkeenkin runsaasti pikkutikalle soveltuvaa elinympäristöä rakentamisen ulkopuolelle. Rakentamista enemmän pikkutikan olosuhteisiin vaikuttavat metsänhoidolliset toimenpiteet, mm. alaharvennukset ja vajaatuottoisten lehtipuiden poisto. Nokkavarpunen
puolestaan on usein lintuladoillakin vieraileva laji, jonka ei voi olettaa merkittävästi häiriintyvän
uusista rakennuspaikoista.
Uudisrakennuspaikkoja on osoitettu myös perinnebiotooppialueille, tosin kaikkein arvokkaimmille
alueille vain hyvin rajoitetusti. Suunnittelussa on pyritty huomioimaan, ettei rakennuspaikkojen
sijoittelulla kohtuuttomasti vaikeuteta rakennuspaikan ulkopuolelle jäävän perinnebiotooppialueen
hoitoa ja käyttöä, esim. aitaamista. Kokonaan perinnebiotooppialueita ei ole voitu jättää rakentamisen ulkopuolelle, sillä joidenkin kiinteistöjen osalta se olisi johtanut rakennuspaikkojen sijoittelun
osalta huomattavaan haittaan. Kokonaisuutta arvioitaessa tulee kuitenkin huomioida, että maanomistajat ovat vapaaehtoisesti lähteneet mukaan perinnemaisemien säilyttämiseen, ja mikäli tästä
aiheutuu maanomistajille heidän kokemuksensa mukaan kohtuutonta haittaa, voi perinnemaisemien
säilyttämiseen tähtäävät toimenpiteet jatkossa vaarantua. Lisäksi perinnebiotooppien luonto- ja maisema-arvokin on hyvin vaihteleva riippuen alueen ylläpidon tasosta ja olosuhteista.
Kaava-alueella sijaitsee Natura 2000 – verkostoon kuuluva Peltolan haka, joka on tyypillinen esimerkki Naapurinvaaran rinteillä tavattavista hakamaista ja metsälaitumista. Yleiskaavassa on osoitettu yksi uusi rakennuspaikka Natura-alueen läheisyyteen. Tällä ei ole kuitenkaan vaikutusta niihin
luonnonarvoihin, joiden perusteella alue on valittu Natura 2000 –verkostoon.
39
Kaavaratkaisussa on huomioitu maisemaselvityksen suositukset, ja vaikutukset kaukomaisemaan
jäävät vähäisiksi. Lähimaiseman kannalta keskeisen elementin muodostavat tienvarsinäkymät, ja
teiden varsille sijoittuva uudisrakentaminen muuttaa maisemakuvaa, mutta merkittäviä tienvarsimaisemassa näkyviä rakentamiskeskittymiä ei muodostu, joten uudisrakentamisesta johtuva muutos
tuo lähinnä jatkuvuutta rakennuskannan ajalliseen kerroksellisuuteen. Paikallismaiseman kannalta
merkittävin muutos tapahtuisi, mikäli Naapurinvaaran peltoaukean eteläpuolisen metsäalueen erillispientalojen alue rakentuisi suunnittelussa laajuudessa. Tämä ei ole kuitenkaan todennäköistä
yleiskaavan aikajänteellä ja vaikka näin tapahtuisikin, sijoittuu rakentaminen maiseman kannalta
suojaisaan paikkaan. Lisäksi rakentamiseen osoitettu alue on suuri ja rakentaminen kokonaisuutena
verrattain väljää. Paikallisesti tämän alueen identiteetti muuttuisi kuitenkin metsästä osaksi kylärakennetta.
Kaava-alueen uusista rakennuspaikoista 83 % on alle kolmen ja noin 50 % alle kahden kilometrin
kävelyetäisyydellä Naapurinvaaran koulusta. Kaavaratkaisu tukee koulun säilymistä Naapurinvaaran kylällä, vaikka tällä hetkelläkään Naapurinvaaran koulun säilyminen ei oppilasmäärien valossa
näytä uhatulta. Kylän asukasmäärien kasvu saattaisi edesauttaa myös joidenkin palvelujen syntymistä alueelle, mutta kaavan myötä muutos asukasmääriin jäänee niin vähäiseksi, ettei kaavaratkaisulla ole olennaista vaikutusta muiden kuin koulupalvelujen kehittymiseen. Naapurinvaaran alueella on hyvä reittiverkosto, eikä kaavaratkaisu tuo muutosta nykytilanteeseen. Kaavan mahdollistama
uudisrakentaminen turvaa kylän elinvoimaisuutta ja sillä voi olettaa olevan asukkaiden elinoloihin
pääosin positiivisia vaikutuksia, vaikka joku voi yksilötasolla kokeakin lähiympäristön muutoksen
negatiivisena.
Naapurinvaaran yleiskaavassa peltoalueita on osoitettu rakentamiskäyttöön erittäin rajoitetusti, hyviä yhtenäisiä peltoalueita ei lainkaan. Kylään liittyvät pellot ovat arvokkaita kulttuurimaisemankin
kannalta, ja maatalouden harjoittamisen turvaaminen edistää samalla kulttuuriympäristön suojelua.
Maiseman kannalta olisikin suositeltavaa, että peltoalueet säilyisivät viljelykäytössä, eikä niitä metsitettäisi. Metsälaki sekä Metsätalouden kehittämiskeskus Tapion hyvän metsänhoidon suositukset
ohjaavat metsätalouden harjoittamiseen liittyviä toimenpiteitä ja ne ovat Naapurinvaaran alueella
riittäviä turvaamaan MY –alueiden luonnonarvojen säilymisen. Yleiskaavan tarkoituksena ei ole
ohjata metsätalouden harjoittamista. Tämän vuoksi Naapurinvaaran yleiskaavaan ei ole otettu erityisiä MY –alueitakaan koskevia määräyksiä metsänkäsittelystä tai maisematyölupavelvoitetta. MY
–merkintä toimii metsänkäsittelystä vastaaville viranomaisille ja muille toimijoille informatiivisena
merkkinä siitä, että kyseisellä alueella on metsänkäsittelyssä tai muissa toimenpiteissä mahdollisesti
huomioitavia luontoarvoja. Kotieläintalouden suuryksiköiden vaikutukset käsitellään uusien yksiköiden tai laajennusten osalta ympäristölupamenettelyssä, jolloin tiedetään tulevan yksikön koko
tarkasti, mutta kaavaratkaisu on pyritty muodostamaan siten, että suuryksiköiden rakentaminen tai
laajentaminenkin niille osoitetuilla paikoilla on mahdollista ja että haitalliset ympäristövaikutukset
olisivat mahdollisimman vähäiset.
Kaavan toteutuksesta aiheutuvat taloudelliset kustannukset kohdistuvat ensisijaisesti alueen maanomistajiin. Tällaisia kustannuksia ovat mm. rakennuskantaan ja yksityisteihin liittyvät kustannukset.
Kuntatalouteen kaavoitus saattaa vaikuttaa mahdollisten uusien asukkaiden ja veronmaksajien myötä tuloina, mutta koulujärjestelyihin liittyvien ratkaisujen osalta myös menoina. Valtiontalouteen
kohdistuvat vaikutukset liittyvät liikenneratkaisuihin, lähinnä kevyen liikenteen väylän jatkamiseen.
Kaava-alueen rakentamismahdollisuuksien selkeyttäminen ja yhtenäistäminen lisää tasapuolisuutta
maanomistajien kesken ja palvelee maanomistajia mm. erilaisten maaomaisuuteen liittyvien oikeus-
40
toimien tekemisessä. Lisäksi esim. yhdyskuntatekninen verkosto tai kiinteistöjen sisäinen tiestö
voidaan suunnitella siten, että se hyödyttää kokonaisuutena tulevaa maankäyttöä.
7
TOTEUTTAMINEN
Yleiskaavan määräys sen käyttämisestä rakennusluvan myöntämisen perusteena on voimassa lainsäädännössä sallitun maksimiajan eli 10 vuotta yleiskaavan voimaantulosta. Tässä ajassa kaavaalueelle voi olettaa rakentuvan noin 15-20 uutta erillispientalon rakennuspaikkaa, vaikka kaavan
voimaantulo hieman lisäisikin rakentamisen volyymia nykyisestä. Tämän jälkeen voidaan tarkastella alueen rakentamispainetta ja maankäyttöä uudelleen, ja joko ottaa määräys uudelleen käyttöön
vaiheyleiskaavan laatimismenettelynä tai tehdä muita ratkaisuja, mikäli maankäytössä tapahtuneet
muutokset sitä edellyttävät.
8
SUUNNITTELUVAIHEET
Sotkamon kunnanhallitus on tehnyt päätöksen yleiskaavoituksen vireille tulosta 1.4.2009 (kh 106
§).
Kunnanhallitus hyväksyi yleiskaava-alueen rajauksen 9.3.2010 § 55.
Kunnanhallitus käsitteli 12.3.2014 § 81 Pertti Mustosen esitystä yleiskaava-alueen laajentamisesta
ja päätti, ettei Naapurinvaaran yleiskaava-aluetta laajenneta koskemaan Autiojärven ympäristöä.
Ympäristölautakunta hyväksyi osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtäville asetettavaksi
6.11.2013 (190 §).
Kaavan vireilletulosta sekä osallistumis- ja arviointisuunnitelman nähtävillä pitämisestä kuulutettiin
3.1.2014. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma oli nähtävillä 3.1.2014 alkaen.
Ympäristötekninen lautakunta hyväksyi kaavaluonnoksen nähtäville asetettavaksi
Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä xx-xx välisenä aikana. Kaavaluonnoksesta jätettiin nähtävilläoloaikana xx mielipidettä.
Ympäristölautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen nähtäville asetettavaksi pvm
Kaavaehdotus pidettiin nähtävillä xx-xx välisenä aikana. Kaavaehdotuksesta jätettiin xx muistutusta.
Ympäristö- ja tekninen lautakunta hyväksyi kaavaehdotuksen pvm
Kunnanhallitus hyväksyi kaavaehdotuksen pvm
Kunnanvaltuusto hyväksyi Naapurinvaaran yleiskaavan pvm
16.9.2015
Juha Kaaresvirta
Kaavoittaja
LIITTEET
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Rakennustapaohjeet
Naapurinvaaran yleiskaava-alueen luonto- ja maisemaselvitys 2010
Naapurinvaaran yleiskaava-alueen pesimälinnusto- ja liito-oravaselvitys 2015
Naapurinvaaran maisemaselvitys