Opeussuunnitelman yhteinen osa

Transcription

Opeussuunnitelman yhteinen osa
Hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 3.9.2015
0
SISÄLTÖ
1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA ....................................................................... 2
2 TOTEUTTAMINEN ................................................................................................................ 2
2.1 Hakeutuminen opintoihin ..................................................................................................... 3
2.2 Ammatillinen peruskoulutus ................................................................................................. 3
2.2.1 Opintojen alkaessa............................................................................................................... 3
2.2.1 Opintojen aikana................................................................................................................ 4
2.2.2 Opintojen päättyessä ......................................................................................................... 4
2.3 Näyttötutkinnot ..................................................................................................................... 5
2.3.1 hakeutumisvaiheen henkilökohtaistaminen ..................................................................... 5
2.3.2 Näyttötutkinnon suorittamisvaihe .................................................................................... 5
2.3.3 Tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen .................................... 6
2.4 Ohjaus oppisopimuskoulutuksessa ....................................................................................... 7
2.4.1 Oppisopimusopiskelu ja ohjaus ........................................................................................... 7
2.4.1 Henkilökohtainen opiskeluohjelma ................................................................................... 7
2.4.2 Muut tukimuodot .............................................................................................................. 7
2.5 Työssäoppiminen ja ohjaus ................................................................................................... 8
2.6 Erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden ohjaus ................................................................. 9
2.7 Maahanmuuttajien ohjaus .................................................................................................. 10
3 OHJAUKSEN JOHTAMINEN, TYÖNJAKO JA VASTUUT .......................................................... 11
3.1 Johtaminen .......................................................................................................................... 11
3.2 Ryhmänohjaajan tehtävät ammatillisessa peruskoulutuksessa ......................................... 11
3.3 Vastuuopettajan/ryhmänohjaajan tehtävät näyttötutkinnoissa ........................................ 11
3.4 Opinto-ohjaajan tehtävät .................................................................................................... 12
3.5 Oppisopimuskoordinaattorin tehtävät ................................................................................... 12
4 OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN .............................................................................................. 13
5 OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS ...................................................................................... 13
LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA ....................... 15
LIITE 2. VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA ............... 16
LIITE 3. OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT ..................................................................................... 17
LIITE 4 TOP-OHJAAJAN TEHTÄVÄT ............................................................................................ 19
LIITE 5 TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT .................................................................................. 20
1 OHJAUS ETELÄ-SAVON AMMATTIOPISTOSSA
Opiskelijalla on oikeus saada opetusta ja ohjausta, oikeus saada henkilökohtaista ja muuta tarpeellista opinto-ohjausta (Laki ammatillisesta peruskoulutuksesta 787/2014, 29§).
Opiskelijalla on oikeus saada opetusta sekä henkilökohtaista ja muuta tarpeellista ohjausta. Opiskelijan arvioinnilla ohjataan ja kannustetaan opiskelua sekä kehitetään opiskelijan edellytyksiä itsearviointiin. (Laki ammatillisesta aikuiskoulutuksesta 788/2014 9b.)
Ohjaus koulussa ja oppilaitoksessa on jatkuvaa, vuorovaikutteista ja tavoitteellista toimintaa oppilaan ja opiskelijan oppimisen, kasvun ja kehityksen tueksi. Ohjaus on kaikkien koulussa ja oppilaitoksessa sekä erilaisissa oppimisympäristöissä työskentelevien yhteistä työtä. (Hyvän ohjauksen kriteerit, OPH 2014, 5)
Opetushallituksen julkaisemien Hyvän ohjauksen kriteerien mukaan ohjaus tukee ammatillisen identiteetin kehittymistä, auttaa ura- ja elämänsuunnittelutaitojen muotoutumisessa sekä antaa valmiudet jatkoopintoihin ja työelämään siirtymiselle. Etelä-Savon ammattiopiston tavoitteena on paitsi kouluttaa opiskelijoista taitavia ammattilaisia, myös valmistaa heitä yhteiskuntaa varten, jotta he pärjäävät työ- tai
opiskeluelämässä meiltä valmistuttuaan. Ohjauksella pyritään myös lisäämään opiskelijoiden hyvinvointia ja ehkäisemään syrjäytymistä. (Hyvän ohjauksen kriteerit, OPH 2014.)
Näyttötutkintojen ohjaustoiminnassa ohjauksessa korostuu ohjattavan omien tavoitteiden ja valintojen
tukeminen. Ohjaus on tavoitteellista, ja se perustuu ohjattavan tarpeisiin ja tutkinnon perusteisiin. (Näkökulmia henkilökohtaistamiseen, OPH 2014).
Ohjauksessa tehdään yhteistyötä kodin ja oppilaitoksen välillä sekä talon sisäisten ja ulkopuolisten verkostojen kanssa. Ohjaustoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti mm. opiskelijoille suunnattujen tulo-, olo- ja päättökyselyjen sekä aikuiskoulutuksen palautekyselyjen avulla. Kehitämme ja ylläpidämme henkilöstön ohjaustaitoja koulutuksen keinoin, mm. säännöllisillä ryhmänohjaajakoulutuksilla. Oppilaitoksessamme varataan ohjaukseen riittävästi resurssia.
Tässä ohjaussuunnitelmassa kuvataan miten Etelä-Savon ammattiopistossa ohjaustoiminta järjestetään. Ohjaus pitää sisällään mm. käsitteet opinto-ohjaus, ryhmänohjaus sekä työssäoppimisen ohjaus.
Ohjaussuunnitelma on tehty yhteistyönä moniammatillisessa työryhmässä, johon on osallistunut mm.
opinto-ohjaajia, aikuiskoulutuksen vastuuopettajia, opettaja/ryhmänohjaaja, koulutussuunnittelija,
hanketoimijoita, laatukoordinaattori, palveluohjaaja (maahanmuuttajakoulutus), oppisopimuskoordinaattori sekä opinto-ohjauksesta ja pedagogisesta kehittämisestä vastaavat päälliköt. Ohjaussuunnitelma on hyväksytty opetuksen johtoryhmässä 3.9. 2015.
2 TOTEUTTAMINEN
Ohjauksen toteuttamisen lähtökohtana on, että opiskelija saa valmiudet toimia oppilaitosyhteisössään,
suunnitella opintojaan ja sitoutua opiskeluun. Ohjaus on koko opiskeluajan jatkuva prosessi, jonka tavoitteena on kannustaa ja tukea opiskelijan itsetuntoa. Ohjaus on tavoitteellista ja se perustuu opiskelijan tarpeisiin. Se on luonteeltaan tiedottavaa ja vuorovaikutteista, ammatillisen suuntautumisen ja kehittymisen ohjausta sekä opiskelun ja oppimisen ohjausta.
Ohjaus on henkilökohtaista, pienryhmä- ja ryhmäohjausta. Ohjausta toteutetaan myös sähköpostitse ja
puhelimitse, osa ohjauksesta tapahtuu verkko-ohjauksena. Jokaiselle opiskelijalle tehdään joko HOPS
(=henkilökohtainen opiskelusuunnitelma), HEKO (=henkilökohtaistamissuunnitelma, näyttötutkinnoissa) tai HEO (=henkilökohtainen opiskeluohjelma oppisopimuskoulutuksessa).
Opiskelijan ohjaus on luonteeltaan moniammatillista yhteistyötä. Päävastuu opinto-ohjauksesta ammatillisessa peruskoulutuksessa on opinto-ohjaajilla. Jokaisella ryhmällä on oma ryhmänohjaaja, joka vastaa ryhmänsä opiskelijoiden opintojen etenemisestä. Ryhmänohjaaja tekee tiivistä yhteistyötä opintoohjaajan kanssa. Aikuisten näyttötutkinnoissa päävastuu ohjauksen suunnittelusta ja toteutuksesta on
vastuuopettajalla/ryhmänohjaajalla ja/tai tutkintovastaavalla. Ryhmänohjaajan, vastuuopettajan ja
opinto-ohjaajan tehtävät ovat tämän suunnitelman liitteinä.
Ammatillisessa koulutuksessa jokaisen opettajan rooli on kannustava ja ohjaava (oppimisen arviointi).
Opettaja kertoo tutkinnon osan osaamisen arvioinnista ja arviointikriteereistä ja seuraa, että opiskelijat
saavuttavat hänen opettamiensa teemojen ja tutkinnon osien ammattitaito- ja osaamistavoitteet.
Työssäoppimisesta vastaava opettaja vastaa siitä, että opiskelija saa TOP-jaksolla tarvittavan ohjauksen.
Työssäoppimisjaksolla myös työpaikkaohjaajat osallistuvat opiskelijan ohjaukseen.
2.1
HAKEUTUMINEN OPINTOIHIN
Hakeutumisvaiheessa on tärkeää välittää riittävästi tietoa eri koulutusvaihtoehdoista ja ammateista hakijan päätöksenteon tueksi. Tutkinnoista ja opinnoista kerrotaan realistisesti ja käytännönläheisesti, jotta
hakijalle välittyy oikeanlainen mielikuva alasta ja ammattiin opiskelusta. Samalla hakija saa tietoa työmarkkinoista ja työmahdollisuuksista sekä jatko-opintoväylistä. Koulutukseen on myös mahdollista tulla
tutustumaan. Ohjauksessa tehdään yhteistyötä koulutukseen ohjaavien tahojen kanssa.
Hakijoita opastetaan sekä hakuaikoina että hakuaikojen ulkopuolella löytämään heille soveltuva tutkinto
ja opiskelumuoto. Hakija saa tietoa hänelle soveltuvista hakutavoista monipuolisesti. Oppilaitoksen
www-sivuilta löytyy ajankohtaista tietoa koulutuksista (mm. koulutusesitteet, Hakijan opas) ja koulutuksiin hakemisesta.
Ammatilliseen
peruskoulutukseen
haetaan
pääsääntöisesti
yhteishaussa
osoitteessa
www.opintopolku.fi. Yhteishaussa vapaaksi jääneet paikat tulevat lisähakuun. Hakijoita opastetaan
hakutoimistossa läpi kesän. Myös aikuisten näyttötutkintojen haussa hyödynnetään Opintopolkuportaalia, mutta haku tapahtuu toistaiseksi pääsääntöisesti suoraan oppilaitokseen. Lähitulevaisuudessa
myös näyttötutkintoihin haetaan Opintopolku-portaalin kautta. Hakuaikojen lisäksi näyttötutkintoihin
voi hakeutua joustavasti, ns. non-stop -hakuna.
2.2 AMMATILLINEN PERUSKOULUTUS
2.2.1 OPINTOJEN ALKAESSA
Opintojen alkaessa ohjauksen tavoitteita ovat uusien opiskelijoiden perehdyttäminen ammatillisiin opintoihin ja opiskeluun sekä opiskelijan tukeminen henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) laatimisessa. HOPS tehdään kaikille opiskelijoille. Aloitusvaiheessa keskeistä on myönteinen orientoituminen ja
sitoutuminen ammattiin opiskeluun. Päävastuu uusien opiskelijoiden perehdyttämisestä oppilaitokseen
ja opintoihin on ryhmänohjaajalla ja opinto-ohjaajalla. Opintojen alkuvaihe sisältää usein monenlaisia
ohjauksellisia haasteita ja edellyttää siksi kaikkien oppilaitosyhteisön jäsenten osallistumista.
Opinnot alkavat niin sanotuilla orientaatiopäivillä, jolloin ryhmänohjaaja ja ryhmäläiset tutustuvat toisiinsa ja perehtyvät oppilaitoksen käytänteisiin. Opiskeluun liittyvät tärkeät asiat on koottu kaikille opiskelijoille jaettavaan Opiskelijan Oppaaseen. Ensimmäisten opiskeluviikkojen aikana aloittaville ryhmille
järjestetään ryhmäytymistä edistävää toimintaa. Ryhmänohjaajan keskeinen tehtävä on edesauttaa turvallisen oppimisilmapiirin syntymistä ja ylläpitämistä ryhmässä. Tutor-opiskelijoita hyödynnetään oppilaitokseen, omaan ryhmään ja opiskeluun tutustumisessa. Myös opiskeluhuollon henkilöstö esittäytyy
ensimmäisten koulupäivien aikana.
Opiskelija täyttää Wilmassa HOPS-lomakkeen ja ryhmänohjaaja käy hänen kanssaan ensimmäisen HOPSkeskustelun. Mahdollisen osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen kautta opiskelijalle suunnitellaan
oma opintopolku. Opiskelijat osallistuvat lukiseulaan ja matematiikan alkukartoitukseen tuen tarpeen
tunnistamiseksi. Perusopetuksen päättötodistuksesta saadaan lisäinformaatiota ohjaustarpeen selvittämiseksi. Etelä-Savon alueella tehdään suunnitelmallista nivelvaiheen yhteistyötä mm. huoltajien, perusopetuksen ja etsivän nuorisotyön kanssa. Opintojen alkuvaiheessa kerätty tieto on tärkeää tukipalveluiden järjestämiseksi. Tarvittaessa tehdään henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS). HOJKS -prosessin käynnistää ryhmänohjaaja yhteistyössä alan erityisopetusvastaavan
(erva) kanssa.
Kodin ja koulun tiedottamisen välineenä toimii Wilma. Syyslukukauden aikana järjestetään kotiväen illat
kaikille aloittaneiden ryhmien huoltajille.
2.2.1
OPINTOJEN AIKANA
Opiskelun aikana annettavan ohjauksen tavoitteena on turvata opintojen sujuminen, tukea ja edistää
henkilökohtaista kehitystä sekä vahvistaa ammatillista kasvua. Opintojen etenemisessä painotetaan
opiskelijan omaa aktiivisuutta ja vastuun kantamista tavoitteiden saavuttamiseksi sekä itsearviointia.
Opiskelijoiden oppimisen seurannassa ja arvioinnissa hyödynnetään sähköisiä portfolioita. Opiskelija saa
ryhmänohjaajalta ja opinto-ohjaajalta tukea opintoihin liittyvien valintojen tekemiseen (mm. osaamisalan valinta). Ryhmänohjaaja käy HOPS-keskusteluja ryhmänsä opiskelijoiden kanssa lukukausittain.
Työssäoppimisen ja ammattiosaamisen näyttöjen aikana tuesta ja ohjauksesta vastaavat siihen nimetyt
opettajat ja työpaikkaohjaaja.
Tärkeää on kasvatustehtävän mukaisesti jokaisen opettajan jatkuvan palautteen anto opintojen aikana
sekä ryhmänohjaajan aktiivisuus opintosuoritusten seurannassa. Opinto-ohjaajan ja ryhmänohjaajan välisen yhteistyön toimiessa pystytään puuttumaan ajoissa opiskelijan tilanteessa ilmeneviin hälyttäviin
merkkeihin.
Ohjauksessa vaihtelevat vuosittain erilaiset teemat. Ensimmäisenä vuonna painottuvat yleiset säännöt,
peruskäsitteet, tutkinnon rakenne ja arviointi sekä osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen. Toisena
opiskeluvuotena keskitytään ammatillisen minäkuvan kehittymiseen. Kolmantena vuotena korostuvat
työnhakuun ja jatko-opintoihin liittyvät suunnitelmat. Näitä asioita käsitellään mm. ryhmänohjaustunneilla, opinto-ohjaajan tunneilla ja henkilökohtaisissa keskusteluissa. Jaksojen vaihtuessa on tärkeää
orientoida opiskelijat tulevan jakson sisältöihin ja tavoitteisiin.
Jos opiskelijan opinnot eivät etene suunnitellusti, ohjausta tehdään opiskelijan tarpeiden mukaisesti yhteistyössä huoltajien, ryhmänohjaajan, opinto-ohjaajan ja tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Jos opiskelijan tilanne antaa aihetta epäillä opintojen keskeytymistä, tulee hänellä olla mahdollisuus ohjaukseen
hyvissä ajoin ennen päätöksen tekemistä. Jos opiskelija päätyy eroamiseen oppilaitoksesta, on opintoohjaajalla vastuu opiskelijan jatko-ohjauksesta.
2.2.2
OPINTOJEN PÄÄTTYESSÄ
Opintojen loppuvaiheessa opiskelija saa tietoa työllistymisestä, työnhausta, jatko-opintoihin hakeutumisesta ja myös työttömyyteen liittyvistä asioista. Valmistuville opiskelijoille jaetaan opas ”Elämä valmistumisen jälkeen”. Opiskelijaa tuetaan aktiiviseen tiedonhankintaan, itsenäiseen päätöksentekoon ja aktiiviseen työ- tai opiskelupaikan hakuun.
Valmistuvien opiskelijoiden työllistyminen ei aina suju ongelmitta erilaisista syistä johtuen. Osa valmistuvista opiskelijoista hyötyy siitä, että opinto-ohjaaja on tukena opiskelijan siirtyessä työnhakijaksi työja elinkeinotoimistoon.
Opintojen loppuvaiheessa ryhmänohjaaja tarkistaa hyvissä ajoin yhdessä opiskelijan kanssa opintojen
sujumisen ja tarvittaessa tehdään suunnitelma puuttuvan osaamisen hankkimiseksi yhteistyössä opintoohjaajan kanssa. Huolta pidetään myös niistä opiskelijoista, jotka eivät valmistu kolmessa vuodessa. Heidän kanssaan opinto-ohjaaja ja ryhmänohjaaja päivittävät kolmannen vuoden keväällä henkilökohtaisen
opiskelusuunnitelman opintojen loppuunsaattamiseksi.
2.3
NÄYTTÖTUTKINNOT
2.3.1
HAKEUTUMISVAIHEEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN
Näyttötutkinnon henkilökohtaistamisprosessi käynnistyy hakeutumisvaiheessa, jolloin jokainen hakija
haastatellaan. Haastattelussa selvitetään hakijan elämäntilanne, hänen alan tuntemustaan, motivaationsa ja tarpeensa tutkinnon suorittamiseen. Hakijalle esitellään näyttötutkintojärjestelmä, kerrotaan
henkilökohtaistamisprosessista ja näyttötutkinnon suorittamisesta. Hänelle esitellään tutkintorakenne,
tutkinnon osat ja niiden valintamahdollisuudet sekä osien keskeiset ammattitaitovaatimukset ja arvioinnin periaatteet. Hänelle tiedotetaan mahdollisesta tutkintoon liittyvästä erityislainsäädännöstä ja koulutukseen liittyvistä terveydentilaa koskevista vaatimuksista.
Hakeutumisvaiheen haastattelun tavoitteena on varmistaa, että tutkinto tai sen osa soveltuu hakijalle
sisältönsä, tasonsa ja osaamisvaatimustensa osalta. Hakijan aiemmin hankittua osaamista suhteessa tutkinnon ammattitaitovaatimuksiin kartoitetaan. Hakijan työssä, harrastuksissa, koulutuksella tai muulla
tavoin hankittua osaamista tunnistetaan mm. haastattelemalla, luotettavien dokumenttien avulla, työnäytteillä ja osaamiskartoituksilla (esim. osaa.fi). Tarvittaessa tehdään yhteistyötä koulutuksen hankkijan, työpaikkojen edustajien ja muiden tarvittavien asiantuntijoiden kanssa. Hakijalle esitellään erilaiset
oppimisen mahdollisuudet ja arvioidaan yhdessä hänen kanssaan niiden soveltuvuutta, sekä arvioidaan
ohjauksen ja mahdollisen erityisen tuen tarvetta. Hakijalle selvitetään taloudelliset tukimahdollisuudet
koulutuksen aikana (koulutusmuoto ja rahoitus). Hänelle kerrotaan tutkintomaksusta sekä mahdollisista muista tutkinnon suorittamiseen ja valmistavaan koulutukseen liittyvistä maksuista.
Jos haastattelussa todennetaan, että hakijalla on jo tutkinnossa vaadittava ammattitaito, hänet ohjataan
suoraan tutkintotilaisuuteen. Muussa tapauksessa hänet ohjataan valmistavaan koulutukseen tai muuhun tarvittavan ammattitaidon hankkimiseen.
Mikäli hakeutumisvaiheessa todennetaan luotettavien dokumenttien perusteella (esimerkiksi todistus
suoritetusta tutkinnon osasta) että hakijalla on aiemmin osoitettua osaamista, tehdään kolmikantaisessa arviointiryhmässä esitys osoitetun osaamisen tunnustamisesta ja lähetetään se tutkintotoimikunnalle vahvistettavaksi heti hakeutumisvaiheen päätyttyä.
Jos päädytään siihen, että tutkinto ei ole hakijalle soveltuva, hänen kanssaan keskustellaan asiasta ja
perustellaan johtopäätös. Häntä ohjataan hakemaan toiseen, hänelle paremmin soveltuvaan tutkintoon
tai hakijalle parhaiten sopivan tieto-, neuvonta- ja ohjauspalvelun piiriin tai ohjaushenkilön puoleen.
2.3.2
NÄYTTÖTUTKINNON SUORITTAMISVAIHE
Näyttötutkinnon suorittamisvaiheessa ohjauksella varmistetaan, että tutkinnon suorittaja sisäistää tutkinnon suorittamisen prosessin, tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja
kriteerit sekä arviointiprosessin ja arvioinnin oikaisumenettelyn. Tutkinnon suorittajaa ohjataan suunnittelemaan, miten hän osoittaa tutkinnon perusteissa edellytetyn ammattitaidon. Häntä ohjataan soveltu-
van näyttöympäristön valinnassa ja haussa sekä tutkintosuunnitelmansa laatimisessa ja tutkintotilaisuuteen valmistautumisessa. Ohjaus toteutetaan ryhmäohjauksena ja/tai henkilökohtaisena ohjauksena.
Tutkinnon suorittaja laatii tutkintosuoritustaan varten suunnitelman. Suunnitelmassa hän kuvaa, missä
työympäristössä, miten ja millä työtehtävillä ja millä aikataululla hän osaamisensa osoittaa sekä mitä arviointiaineistoa hän esittää osaamisestaan. Jos ammattitaidon osoittaminen kattavasti ei ole työpaikalla
mahdollista, tutkinnon suorittajaa ohjataan käyttämään täydentäviä ammattitaidon osoittamistapoja tai
ohjataan osoittamaan osaamistaan jollakin toisella työpaikalla. Tutkintosuunnitelma tehdään tutkinnon
osittain ja sitä päivitetään tarvittaessa.
Tutkinnon suorittaja saa ohjausta vastuuopettajaltaan, muilta opettajilta ja tarvittaessa myös tutkintovastaavalta suunnitteluprosessinsa aikana ja tueksi. Ohjauksessa kannustetaan itseohjautuvuuteen ja
oma-aloitteisuuteen suunnitelman laatimisessa. Tutkinnon suorittajaa ohjataan myös tutkintosuorituksiensa itsearviointiin.
Erityistä tukea tarvitsevia ja maahanmuuttajia autetaan tarvittaessa soveltuvan näyttöympäristön hankkimisessa. Heillä on myös mahdollisuus saada lisäohjausta ja lisäaikaa tutkintosuunnitelmansa tekemiseen. Tutkinnon osien ammattitaitovaatimukset, arvioinnin kohteet ja arviointikriteerit ovat samat kaikilla tutkinnon suorittajilla, mutta tutkintotilaisuudessa voidaan hyödyntää tarvittaessa tukimateriaalia,
esimerkiksi selkokielisiä ohjeita, malleja, piirroksia ja tarvittaessa apuvälineitä, kuitenkin niin, että työtehtävät suoritetaan niiden vaatimalla joutuisuudella.
2.3.3
TARVITTAVAN AMMATTITAIDON HANKKIMISEN HENKILÖKOHTAISTAMINEN
Opintojen alussa opiskelijalle esitellään yleiset koulutuksen aikaiset käytänteet sekä erilaiset oppimisympäristöt, oppimismenetelmät ja -järjestelyt ja perehdytetään tarvittaviin tietojärjestelmiin (mm. Wilma).
Opintojen etenemisessä painotetaan opiskelijan omaa aktiivisuutta tavoitteidensa asettamiseksi ja vastuun kantamista niiden saavuttamiseksi. Opiskelijaa ohjataan itsearviointiin tutkinnon perusteissa määritettyjen ammattitaitovaatimusten, arvioinnin kohteiden ja kriteerien mukaisesti..
Tarvittavan ammattitaidon hankkimisvaiheessa ohjaus on opiskelun ja oppimisen tukemista. Jokaiselle
opiskelijalle nimetään vastuuopettaja/ryhmänohjaaja. Koulutuksen alussa ja opintojen edetessä opiskelija käy henkilökohtaistamiskeskusteluja oman vastuuopettajansa/ryhmänohjaajansa kanssa. Hakeutumisvaiheessa aloitettua osaamisen tunnistamista syvennetään. Hankittu, olemassa oleva osaaminen tunnustetaan, jotta vältytään tarpeettomalta valmistavalta koulutukselta. Tämä lyhentää opiskeluaikaa ja
lisää opinnoissa jaksamista ja opiskelumotivaatiota.
Tarvittaessa selvitetään testien ja kartoitusten avulla mm. oppimistyyliä, osaamista sekä ohjauksen ja
tukitoimien tarvetta. Opiskelijoilla on mahdollisuus tehdä oppimistyylin selvitys, luki- ja matematiikkatestit, kielitestit, atk-kartoitukset sekä tarvittaessa muita kartoituksia/testejä. Tuloksia hyödynnetään
opintojen ja ohjauksen suunnittelussa sekä tukitoimien tarpeen kartoittamisessa. Jos tarvetta ilmenee,
opiskelijalle kerrotaan tukitoimien saatavuudesta. Opiskelijalle tehdään tarvittaessa henkilökohtainen
opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS), johon tuen tarve määritetään. Opiskelijalle voidaan tarjota tukea joko henkilökohtaisena tai pienryhmässä tapahtuvana opetuksena/ohjauksena. Ohjaus voi olla luonteeltaan opiskeluvalmiuksia tai ammatillista osaamista kehittävää. Se voi olla myös yhteiskuntaan ja työelämään valmentavaa ohjausta. Maahanmuuttajilla on tarvitessaan mahdollisuus
saada suomen kielen opetusta.
Niiltä osin, kuin tutkinnossa tarvittavaa ammattitaitoa puuttuu, opiskelija ja vastuuopettaja/ryhmänohjaaja suunnittelevat yhdessä, miten ja milloin opiskelija hankkii puuttuvan osaamisen. Opintoja suunnitellaan hyödyntäen mm. oppilaitoksen kurssitarjotinta, mahdollista ryhmän omaa työjärjestystä, verkkoopintoja, oppimistehtäviä/projekteja, työssäoppimista, avoimen ammattikorkeakoulun opintotarjontaa
ja mahdollisia muita menetelmiä. Käydyn keskustelun pohjalta opiskelijalle muotoutuu oma oppimispolku ja yksilöllinen näyttötutkinnon suorittamisaika.
2.4 OHJAUS OPPISOPIMUSKOULUTUKSESSA
2.4.1 OPPISOPIMUSOPISKELU JA OHJAUS
Oppisopimuksessa suurin osa (yli 80 %) oppimisesta tapahtuu työpaikalla töitä tekemällä. Opiskelija oppii
tekemällä monipuolisia alan töitä ja häntä ohjaa ja arvioi työpaikalle nimettävä työpaikkakouluttaja. Työpaikalla tapahtuvan koulutuksen suunnittelu on keskeinen osa oppisopimusprosessia sekä opiskelijan
opintojen henkilökohtaistamista. Työpaikalla tulee olla tarjolla riittävästi monipuolisia työtehtäviä, joissa
voidaan oppia koulutuksen sisältöön liittyviä asioita.
Oppisopimuksen solmimisvaiheessa sovitaan keskeisistä työtehtävistä. Suunnitelma sisältää opiskelijan
keskeiset työtehtävät työpaikalla, tutkinnon perusteissa määritellyt oppimistavoitteet sekä sen, miten
nämä tavoitteet saavutetaan. Työpaikkakouluttaja ja opiskelija kirjaavat suunnitelmaan keskeiset työssäoppimistehtävät ammattitaitovaatimuksittain. Suunnitelmaa päivitetään ja ylläpidetään koko oppisopimuksen kestoajan. Työssä oppimisen suunnitelma tallennetaan oppisopimuksen asiakirjoihin.
Opiskelijan ohjaussuunnitelma on oppisopimusoppaassa, mikä jaetaan työnantajalle, työpaikkakouluttajalle ja opiskelijalle.
Tietopuoliset opinnot tukevat työpaikalla tapahtuvan käytännön opetusta. Oppisopimus alkaa yleensä
työssäoppimisella ja tietopuoliset opinnot sijoittuvat sovitulla tavalla oppisopimusaikaan. Tietopuolisten
opintojen määrään ja sisältöön vaikuttavat opiskelijan aiempi osaaminen sekä työpaikan oppimismahdollisuudet.
2.4.1
HENKILÖKOHTAINEN OPISKELUOHJELMA
Oppisopimusta suunniteltaessa otetaan huomioon opiskelijan työ- ja opiskeluhistoria. Alkuselvityksessä
pyritään saamaan selville opiskelijan kaikki ne tiedot ja taidot, joilla voi olla merkitystä koulutuksen suorittamisen kannalta. Aiempi osaaminen vaikuttaa oppisopimuksen kestoon ja lähipäivien määrään sekä
suoritettaviin opintoihin. Aiemmin hankittua osaamista tunnistetaan työ-, opiskelu- ja muiden mahdollisten todistusten sekä haastattelun avulla. Aiemmin hankittua osaamista tunnistavat sekä oppisopimuskoordinaattorit että tietopuolisen koulutuksen vastuuopettajat ja se dokumentoidaan henkilökohtaistamisasiakirjaan.
Henkilökohtaistaminen ja henkilökohtainen opiskeluohjelma (HEO) laaditaan jokaiselle opiskelijalle oppisopimuksen tekemisen yhteydessä. Henkilökohtaistamisen laatimiseen osallistuvat opiskelija, työnantaja, tietopuolisen koulutuksen opettaja sekä oppisopimuskoordinaattori tai oppisopimuspäällikkö. Ennen oppisopimuksen solmimista opiskelija käy henkilökohtaistamiskeskustelun opettajan kanssa tietopuolisten opintojen suunnittelusta.
Henkilökohtaistamisessa kartoitetaan opiskelijan koulutus- ja ammattitaitotavoite, aikaisempi alaan liittyvä koulutus ja työ- ja muu kokemus sekä nykyinen ammattitaito. Henkilökohtaistamisessa sovitaan
koulutuksen kestosta, keskeisistä työtehtävistä, tietopuolisten opintojen järjestämisestä, tutkinnon suorittamistavasta, työpaikkakouluttajasta sekä muista opiskelijan kannalta tarpeellisista opintojen järjestämiseen liittyvistä seikoista, kuten erityistuen tarpeesta.
Henkilökohtaistaminen ohjaa työssä oppimista, teoriakoulutusta, tutkintotilaisuuksien toteuttamista ja
antaa ajalliset, taloudelliset ja toiminnalliset resurssit opiskelulle. Henkilökohtaistamisen pitää vastata
opiskelijan ja työnantajan tavoitteita.
2.4.2 MUUT TUKIMUODOT
Opiskelijoiden yksilöllisiä tarpeita opintojen suorittamiseen ja etenemiseen tunnistetaan henkilökohtaistettaessa opintoja. Kaikki oppisopimukset ovat erilaisia ja sopimukset tehdään jokainen erikseen.
Tarpeiden tunnistamista tekevät sekä oppisopimuskoordinaattorit että tietopuolisen koulutuksen opettajat. Myös erityisen tuen tarvetta selvitetään etukäteen. Joskus tuen tarve selviää kuitenkin vasta oppisopimuksen edetessä, tukitoimia on saatavilla koko oppisopimuksen ajan.
Kaikilla oppisopimusopiskelijoilla ja työpaikkakouluttajilla on käytössä oppisopimuskoulutuksen opas,
josta selviävät oppisopimuksen keskeiset asiat ja esimerkiksi eri tahojen roolit ja vastuut. Myös nettisivuilta on saatavissa tietoa oppisopimukseen liittyen. Työnantajan ja työpaikkakouluttajan vastuulla on
perehdyttää opiskelija työtehtäviin ja työpaikan toimintatapoihin.
Koulutuksen aikana oppisopimuskoordinaattorit pitävät tarpeen mukaan yhteyttä työpaikkaan ja tietopuolisen koulutuksen opettajiin.
Ennen oppisopimuksen solmimista oppisopimuskoordinaattori selvittää, onko opiskelijalla tarvetta erityiseen tukeen. Henkilökohtaiseen opiskeluohjelmaan tai oppisopimustietojärjestelmään kirjataan, mikäli opiskelijalla on esimerkiksi lukihäiriön vuoksi tarvetta luku- ja kirjoitustaidon tukeen. Mikäli erityisen
tuen tarve selviää vasta koulutuksen alettua, opiskelijalle laaditaan tarvittaessa myöhemmin henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma (HOJKS).
Maahanmuuttajataustaisilla oppisopimusopiskelijoilla tulee olla riittävä kielitaito, jotta he voivat opiskella oppisopimuksella. Kielitaito testataan tarvittaessa kielikokeella.
Muita oppimista tukevia järjestelyjä ovat esimerkiksi lisäopetus.
2.5
TYÖSSÄOPPIMINEN JA OHJAUS
Työssäoppimisella tarkoitetaan ammattitaidon oppimista työpaikalla käytännön työssä ammattilaisen
ohjauksessa. Työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Työtehtävät aidoissa työympäristöissä harjoituttavat opiskelijan aikaisempaa työtaitoa, auttavat soveltamaan koulussa opittua tietoa
sekä opettavat uutta ammatissa tarvittavaa osaamista. Työssäoppiminen on yksi menetelmä osaamisen
hankkimiseksi.
OPH:n määrittelemien Hyvän ohjauksen kriteereiden mukaan työssäoppimisen ohjauksen tulee olla riittävää ja laadukasta. Ohjauksella varmistetaan opiskelijan monipuolinen oppiminen työssäoppimisjaksoilla ja työelämässä sekä näiden kytkeytyminen opintojen kokonaisuuteen ja ammatilliseen kehittymiseen. Tämä edellyttää, että henkilöstöllä on ajantasainen työelämäosaaminen ja aktiiviset kontaktit työelämään.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa osaamista hankitaan jokaisessa tutkinnossa työssäoppimalla vähintään 35 osaamispisteen verran. Työssäoppimisjaksot sijoitetaan yksilöllisesti tutkinnosta ja sen erityispiirteistä riippuen ja mahdollisuuksien mukaan koko opiskeluajalle. Tavoitteena on työssäoppimisjaksojen tasainen jakautuminen. Eri alojen erityispiirteistä johtuen työssäoppiminen aidoissa työympäristöissä ei aina ole mahdollista ensimmäisenä opiskeluvuotena.
Aikuiskoulutuksessa työssäoppimisen kesto vaihtelee henkilökohtaisen suunnitelman mukaan.
Opiskelijalle nimetään työssäoppimisjakson ajalle työpaikkaohjaaja ja oppilaitoksesta ohjaava opettaja.
Työpaikkaohjaaja, opiskelija ja ohjaava opettaja keskustelevat ja linjaavat yhdessä työssäoppimisjakson
tavoitteita, jotka kirjataan Wilmaan. Opiskelija asettaa omat tavoitteensa tutkinnon osan tavoitteiden
mukaisesti huomioiden oman osaamisensa ja työssäoppimispaikkansa. On selvitettävä, mitä opiskelija
jo mahdollisesti osaa, mitä tutkinnon perusteiden ammattitaitovaatimukset edellyttävät ja mitä opiskelijan on mahdollista oppia työpaikalla ammattilaisen ohjauksessa. Opiskelijan työtaidon kehittyessä opiskelijan tavoitteita tulee tarkastella uudelleen.
Työssäoppimisjaksosta tehdään yhteistyösopimus työnantajan/työnantajan edustajan, oppilaitoksen ja
opiskelijan kesken. Ohjaava opettaja täyttää sopimuksen Wilmassa ennen työssäoppimisjaksoa tai heti
sen alkuvaiheessa. Esedussa on käytössä yhteinen Työssäoppimisen yleisopas, ja eri aloilla on lisäksi
omia TOP-oppaita opiskelijan ja työpaikkaohjaajan käyttöön. TOP-oppaissa voidaan tarkemmin määritellä jakson tavoitteet, perehdytys jaksolle ja lisäksi niissä on työssäoppimisjaksoon liittyvät tehtävät ohjeistuksineen. Ohjaava opettaja säilyttää allekirjoitetun wilman TOP-sopimuksen itsellään opiskelijan
opintojen ajan.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa top-jakson aikana opiskelija osoittaa tutkinnon osan ammattitaitovaatimusten mukaisen osaamisen ammattiosaamisen näytöissä, työtä tekemällä. Työssäoppimisjakson
aikana opiskelija ensin harjaantuu ja oppii tutkinnon osassa vaadittavaa osaamista ja saa siihen ohjausta.
Kun osaamista on kertynyt riittävästi tutkinnon osan ammattitaitovaatimuksista, opiskelija osoittaa
osaamisensa ammattiosaamisen näytöissä. Opiskelija laatii näyttösuunnitelman osaamisensa osoittamiseksi. Näyttösuunnitelman laatimiseen hän saa ohjausta työpaikkaohjaajalta, ohjaavalta opettajalta.
Joillain aloilla opiskelijat saavat ohjausta ohjaavilta opettajilta näyttösuunnitelman ja TOP-tehtävien tekemiseen myös ryhmämuotoisesti TOP-jakson aikaan sijoittuvan koulupäivän aikana.
Näyttötutkinnoissa tutkinnon suorittaja osoittaa koko tutkinnon osassa vaadittavan osaamisen tutkintosuorituksissa.
Opiskelijalla on päävastuu omasta oppimisestaan. Hänen tulee noudattaa työaikoja, työturvallisuussäädöksiä sekä salassapitosäädöksiä. Työssäoppiminen voidaan keskeyttää, mikäli opiskelija ei noudata
määräyksiä.
Ohjaava opettaja vastaa siitä, että opiskelija saa ohjausta työssäoppimisjakson aikana. Työssäoppimispaikalle tehdyt ohjauskäynnit ovat tärkein ohjausmenetelmä. Keinoina ohjauskäyntien lisäksi ovat tapaamiset, puhelinsoitot, sähköposti, Wilma tai muu media. Opettajalle on varattu työaikaa ohjauskäynteihin ja muuhun opiskelijan ohjaukseen. Opettajan tulee olla tavoitettavissa. Hänen yhteystietonsa tulee olla selkeästi työpaikkaohjaajan ja opiskelijan tiedossa. Joillain aloilla opiskelijat ja tutkinnon osan
suorittajat saavat ohjausta ohjaavailta opettajilta myös ryhmämuotoisesti TOP-jakson aikaan sijoittuvan
koulupäivän aikana. TOP-ohjaajan tehtävät löytyvät suunnitelman liitteenä 4.
Työpaikkaohjaajan tehtävänä on perehdyttää, ohjata ja opettaa opiskelijaa ammattimaiseen turvalliseen työskentelyyn. Hän perehdyttää opiskelijaa riittävästi työhön, työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työvälineisiin sekä turvallisiin työtapoihin. Työpaikkaohjaaja voi ohjata myös TOP-tehtävien
tekemisessä, samoin ammattiosaamisen näytön näyttösuunnitelman laatimisessa. Näyttötutkinnoissa
työpaikkaohjaaja voi ohjata tutkintosuorituksen valmistelemisessa ja tarvittaessa auttaa henkilökohtaisen tutkintosuunnitelman laatimisessa. Työpaikkaohjaajan tehtävät löytyvät suunnitelman liitteenä 5.
Ammatillisessa peruskoulutuksessa työssäoppimisjakson päätteeksi käydään arviointikeskustelu. Opiskelija laatii jaksosta itsearvioinnin, jossa hän käy läpi jaksolle asettamansa tavoitteiden toteutumisen,
sekä tunnistaa omaa osaamisen tasoa: millaisia vahvuuksia hänellä on ja missä hän voi vielä kehittyä.
Työpaikkaohjaaja ja ohjaava opettaja antavat palautetta opiskelijalle ja yhdessä arvioidaan, onko työssäoppimisjakso hyväksytty. Jos opiskelija on jakson aikana osoittanut osaamistaan ammattiosaamisen
näytöissä, ne arvioidaan arvosanalla. Aikuisten näyttötutkinnossa tutkintotilaisuuden jälkeen kolmikantainen arviointiryhmä, joka muodostuu työelämän edustajista ja oppilaitoksen edustajasta, arvioi tutkinnon suorittajan osaamisen tutkinnon perusteissa määritettyjen kriteerien mukaisesti. Myös tutkinnon suorittaja antaa itsearvioinnin.
2.6
ERITYISTÄ TUKEA TARVITSEVIEN OPISKELIJOIDEN OHJAUS
Osa opiskelijoista tarvitsee opinnoissaan erityistä tukea, jota järjestetään erityisopetuksen avulla. Erityisopetuksen tehtävänä on turvata opiskelijalle opinnoissa riittävät tukitoimet ja ohjaus. Erityistä tukea
tarvitsevat opiskelijat opiskelevat pääsääntöisesti samoissa ryhmissä muiden opiskelijoiden kanssa. Tällöin opiskelijalle voidaan antaa erityisopetusta integroituna muuhun opetukseen (esim. eriyttävinä tehtävinä), pienryhmässä tai yksilöllisenä opetuksena/ohjauksena. Erityisopetuksen käytännön toteutuksesta huolehtivat ryhmänohjaajat, opettajat, erityisopettajat, alojen erityisopetusvastaavat ja opintoohjaajat, jotka yhteistyössä vastaavat erityisestä tuesta ja ohjauksesta koko opintojen ajan.
Erityistä tukea tarvitsevalle opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opetuksen järjestämistä koskeva
suunnitelma (HOJKS) yhdessä opiskelijan (ja alaikäisen opiskelijan osalta huoltajan) kanssa. Suunnitelmaan kirjataan erityiset opetuspalvelut ja -järjestelyt sekä mahdolliset mukautetut tutkinnon osat ja esimerkiksi opinto-ohjaajan tai opiskeluhuollon lisätuki. Suunnitelman toteutumista seurataan ja tarkennetaan säännöllisesti.
Näyttötutkintona opiskeleville opiskelijoille voidaan myös laatia HOJKS riittävän tuen tarjoamiseksi. Työvoimapoliittisessa koulutuksessa erityistä tukea tarvitseville on tarjolla lisäohjausta.
Erityisopetus on kuvattu tarkemmin Erityisopetussuunnitelmassa.
2.7
MAAHANMUUTTAJIEN OHJAUS
Maahanmuuttajien ohjauksessa kiinnitetään erityishuomiota nivelvaiheiden (siirtyminen ammatilliseen
koulutukseen ja sieltä työelämään) ohjaukseen. Tavoitteellinen ohjaustyö alkaa jo perusopetuksen, valmentavan koulutuksen tai kotoutumiskoulutuksen aikana. Myös ammatillisesta koulutuksesta työelämään siirtymiseen tarvitaan ohjaushenkilöstön tukea.
Kun ohjattavana on maahanmuuttajataustainen henkilö, ohjaukseen varataan riittävästi aikaa. Rauhallinen työote ja ymmärryksen varmistaminen on tärkeää. Eritoten opintojen alkuvaiheessa on tärkeää
panostaa ohjaukseen, jotta maahanmuuttajataustainen opiskelija varmasti ymmärtää koulutuksensa sisällön ja oppilaitoksen pelisäännöt. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavan koulutuksen aloitusvaiheessa hyvänä apuna toimivat vertaistutorit esimerkiksi oppilaitoskulttuuriin tutustumisessa.
Kun Etelä-Savon ammattiopistoon hakeutuu opiskelijaksi henkilö, jonka äidinkieli on muu kuin suomi,
täytyy hänen todistaa kielitaitonsa. Mikäli hakija on suorittanut Suomessa peruskoulun, jonkun suomenkielisen toisen tai korkea-asteen tutkinnon tai läpäissyt yleisen kielitutkinnon keskitasolla, ei hänen tarvitse osallistua oppilaitoksen kielitestiin. Ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa koulutuksessa kielitesti on valtakunnallinen, näyttötutkintona suoritettavassa koulutuksessa kielitesti on ammattialakohtainen ja siitä vastaa suomi toisena kielenä –opettaja. Kielitesti toimii ohjauksen välineenä henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaa laadittaessa: sen avulla voidaan kohdentaa kielellistä tukea oikein
maahanmuuttajaopiskelijan koulutuspolulla.
Maahanmuuttajanuorta ohjattaessa tulee huomioida, että nuori elää usein kolmen kulttuurin ristipaineessa: nuorten oman kulttuurin, koulukulttuurin sekä kodin kulttuurin. Maahanmuuttajanuoren ohjaajan onkin tärkeää pitää yllä tiivistä yhteistyötä nuoren vanhempiin, koska monissa kulttuureissa täysiikäisen nuorenkin vanhemmilla on suuri merkitys tulevaisuuden ratkaisuja suunniteltaessa. Vanhemmat
ovat kiinnostuneita lapsensa koulusta ja toisaalta koulun tehtävä on selittää, kuinka vanhemmat pystyvät parhaalla mahdollisella tavalla tukemaan lastaan opinnoissa.
Etelä-Savon ammattiopistossa järjestetään myös työvoimapoliittista aikuisten maahanmuuttajien lukuja kirjoitustaidon koulutusta ja kotoutumiskoulutusta. Näissä koulutuksissa ohjaus keskittyy uraohjaukseen ja opiskelijan kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin sekä kotoutumisen tukemiseen. Luku- ja kirjoitustaidon koulutuksen ja kotoutumiskoulutuksen ohjaus on määritelty tarkemmin koulutusten oppilaitoskohtaisissa opetussuunnitelmissa.
Maahanmuuttajan ohjaaminen oppilaitoksessa on hyvin monialaista. Ohjaustyössä tulee vastaan kielellisiä ja kulttuurisia haasteita sekä ohjaustyötä tehdään monen ammattikunnan rajapinnoilla. Monikulttuurisessa ohjaustyössä verkostoituminen onkin avainasemassa. Monikulttuurista ohjaustyötä oppilaitoksessa tekevän opinto-ohjaajan, ryhmänohjaajan, jne. on syytä olla tietoinen niistä verkostoista, joista
hän voi tarvitessaan saada tukea ohjaustyölleen.
3
OHJAUKSEN JOHTAMINEN, TYÖNJAKO JA VASTUUT
3.1 JOHTAMINEN
Oppilaitoksen johto vastaa opetuksen ja ohjauksen suunnittelusta, järjestämisestä, resursoinnista sekä
kehittämisestä.
3.2 RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSKOULUTUKSESSA
Ryhmänohjaaja on ryhmänsä ohjauksen asiantuntija. Hän tuntee opiskelijansa ja on heille lähin aikuinen oppilaitoksessa. Ryhmänohjaaja huolehtii ryhmänsä hyvinvoinnista. Hän edesauttaa turvallisen
oppimisilmapiirin syntymistä ja ylläpitämistä ryhmässä.
Ryhmänohjaaja tiedottaa opiskeluun liittyvistä arjen asioista ryhmälleen sekä tarvittaessa ryhmänsä
asioista muille toimijoille. Hän seuraa opintojen etenemistä ja läsnäoloja ryhtyen välittömästi toimenpiteisiin, kun opiskelija on poissa opetuksesta. Ryhmänohjaajan tehtävänä on pitää yhteyttä alaikäisten
opiskelijoiden huoltajiin. Hän toimii tiiviissä yhteistyössä opiskeluhuollon henkilöstön kanssa (opo, kuraattori, erva, terveydenhoitaja, opintosihteeri, asuntolanhoitaja).
Ryhmänohjaaja vastaa opiskelijan HOPS:n laadinnasta yhdessä opiskelijan kanssa ja seuraa sen toteutumista. Hän käynnistää tarvittaessa HOJKS-prosessin yhteistyössä erityisopetuksesta vastaavan opettajan kanssa. Koordinoidessaan ryhmänsä opetusta ryhmänohjaaja välittää tietoa opiskelijan erityisistä
tarpeista muillekin opettajille.
Ryhmänohjaaja pitää ryhmänohjaajan tunnit (koko ryhmälle ja/tai pienryhmissä) vähintään jaksojen
vaihtuessa, jolloin tiedottaa mm. tulevasta työjärjestyksestä.
Tehtävät on kuvattu tarkemmin liitteessä 1.
3.3 VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA
Vastuuopettajan/ryhmänohjaajan tehtävä on ohjata ja tukea tutkinnon suorittajaa näyttötutkinnon
henkilökohtaistamisprosessin kaikissa vaiheissa: hakeutuminen, tutkinnon suorittaminen sekä tarvittavan ammattitaidon hankkiminen.
Hakeutumisvaiheessa vastuuopettaja/ryhmänohjaaja tai tutkintovastaava haastattelee hakijat ja ohjaa
heitä haastattelussa kartoitetun tiedon pohjalta heille soveltuvaan tutkintoon tai tutkinnon osaan.
Tutkinnon suorittamisvaiheessa vastuuopettaja/ryhmänohjaaja ohjaa tutkinnon suorittajaa näyttöympäristön valinnassa, tutkintotilaisuuksien suunnittelussa sekä tutkintosuorituksiensa itsearvioinnissa.
Opintojen aikana vastuuopettaja/ryhmänohjaaja ja opiskelija käyvät henkilökohtaistamiskeskusteluja,
joissa he yhdessä suunnittelevat, millä oppimismenetelmillä ja milloin opiskelija hankkii hakeutumisvaiheessa selvitetyn puuttuvan ammattitaidon. Tutkinnon suorittaja saa ohjausta suunnitteluprosessinsa aikana ja tueksi tarvittaessa myös muilta opettajilta ja tutkintovastaavalta.
Vastuuopettaja vastaa siitä, että henkilökohtaistamisprosessin eri vaiheissa sovitut asiat kirjataan ja
tarvittaessa päivitetään opiskelijan henkilökohtaistamissuunnitelmaan.
Vastuuopettaja/ryhmänohjaaja seuraa ja huolehtii opiskelijan opintojen ja tutkinnon suorittamisen
etenemisestä suunnitelman mukaisesti. Hän vastaa myös koulutuksen aikaisten asioiden tiedottamisesta opiskelijoilleen.
Tehtävät on kuvattu tarkemmin liitteessä 2.
3.4 OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT
Ammatillisessa peruskoulutuksessa opinto-ohjauksen päätavoitteena on lisätä opiskelijoiden hyvinvointia sekä ehkäistä opintojen keskeyttämistä. Opinto-ohjaus auttaa ja tukee opiskelijaa opintojen suunnittelussa ja etenemisessä sekä työelämään ja jatko-opintoihin siirtymisessä. Huomiota kiinnitetään erityisesti niiden opiskelijoiden ohjaukseen, joilla on opiskelu- ja/tai oppimisvaikeuksia, poissaoloja koulutuksesta tai elämänhallinnan vaikeuksia. Toisaalta tukea tarvitsevat myös ne opiskelijat, joiden opiskelu
etenee heidän aiemmin hankkimansa osaamisen vuoksi muusta ryhmästä poikkeavalla tavalla.
Opinto-ohjauksen tavoitteena voi opiskelijan tilanteesta riippuen olla opiskelijan kasvun ja kehityksen
ohjaus (psykososiaalinen tuki), opiskelutaitojen ja opiskelun ohjaus tai ammatillisen suuntautumisen
ohjaus.
Tehtävät on kuvattu tarkemmin liitteessä 3.
3.5 OPPISOPIMUSKOORDINAATTORIN TEHTÄVÄT
Hakeutumisvaiheessa oppisopimuskoordinaattori keskustelee oppisopimuksesta tulevan opiskelijan ja
työnantajan edustajan kanssa sekä pyytää esitiedot oppisopimusta varten. Kartoittaa opiskelijan osaamisen ja oppimistarpeen, sekä kertoo arviointiin liittyvistä periaatteista. Keskustelee opiskelijan kanssa sopivasta tutkintovaihtoehdosta. Selvittää alustavasti tietopuolisen kouluttajan, varmistaa työpaikan, työpaikan työtehtävien ja työpaikkakouluttajan soveltuvuuden oppisopimukseen sekä opiskelijan opiskeluvalmiudet ja mahdollisten tukitoimien tarpeen.
Suunnittelun ja solmimisen vaiheessa oppisopimuskoordinaattori ja vastuuopettaja selvittävät opiskelijan
aiemman osaamisen ja muut opiskelun kannalta oleelliset lähtökohdat sekä varmistavat tutkinnon sopivuuden opiskelijalle. Sovitaan ja dokumentoidaan keskeiset työtehtävät, joita tekemällä opiskelija työpaikkakouluttajan ohjaamana hankkii oppisopimuskoulutuksen tavoitteena olevan osaamisen. Valitaan
tietopuolista koulutusta tarjoava kouluttaja. Mikäli Esedu ei tarjoa tutkintoon liittyvää valmistavaa koulutusta, koulutus ja tutkintotilaisuudet / ammattiosaamisen näytöt hankitaan toisesta oppilaitoksesta. Oppisopimuskoordinaattori laatii koulutuksen kustannusarvion ja määrittelee työnantajalle maksettavan
koulutuskorvauksen sekä opiskelijalle maksettavat opintososiaaliset edut. Opiskelija, työnantaja ja oppisopimuskoordinaattori solmivat kirjallisen sopimuksen oppisopimuksesta jonka oppisopimuskoordinaattori rekisteröi ja asiakirja arkistoidaan.
Toteutusvaiheessa oppisopimuskoordinaattori pyytää työpaikkaa arvioimaan oppimista ja osaamista. Arviointi tapahtuu kolme kertaa vuodessa SopimusPro-verkkopalvelussa. Oppisopimuskoordinaattori seuraa opintojen etenemistä henkilökohtaisilla yhteydenotoilla ja vuosittaisella seurantakyselyllä sekä ohjaa
opiskelijaa tarpeen mukaan. Mikäli opiskelijalle on sovittu tukitoimia, ne toteutetaan yhdessä työpaikan
ja oppilaitoksen kanssa.
Päättämisvaiheessa Oppisopimuspalvelut antaa oppisopimusopiskelijalle osallistumistodistuksen, joka on
yhdistelmä työssä oppimisen päättöarvioinnista ja tietopuolisen kouluttajan antamasta opintosuoritusotteesta.
4 OHJAUKSEN KEHITTÄMINEN
Ohjaus on nostettu yhdeksi Etelä-Savon ammattiopiston pedagogisen kehittämisen painopisteistä yhdessä yrittäjyyden ja digitalisaation kanssa. Ohjauksen kehittämisen isosta visioista kerrotaankin tarkemmin Pedagogisessa kehittämissuunnitelmassa.
5 OHJAUKSEN LAADUNVARMISTUS
Ohjaustoimintaa arvioidaan säännöllisesti ja suunnitelmallisesti mm. opiskelijoille suunnattujen palautekyselyjen avulla.
Esimerkiksi oppilaitosmuotoisessa koulutuksessa opiskeleville suunnatussa Olokyselyssä on useita ohjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten:





Olen saanut riittävästi tietoa opiskeluun liittyvistä asioista.
Tutkinnon perusteiden tavoitteet on käyty läpi aina ennen uutta tutkinnon osaa.
Olen saanut ohjausta henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmani (HOPS) päivittämisessä.
Saan tarvitessani yksilöllistä tukea ja ohjausta (opettajat, kuraattori, opo…).
Opinto-ohjaus tukee opintojeni etenemistä.
Opiskelijoiden antamien kysymyskohtaisten vastausten keskiarvo lasketaan sekä ryhmä- että oppilaitoskohtaisesti, ja tulosta verrataan tavoitearvoon 3,7 (lukuvuosi 2014 - 2015). Mikäli ryhmäkohtainen keskiarvo alittaa arvon 3,2 (= hälytysraja), tulee koulutusalalla ryhtyä välittömästi korjaaviin toimenpiteisiin.
Aikuisopiskelijoille suunnatussa palautekyselyssä on ohjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten


Sain koulutuksen alussa tietoa sen sisällöistä ja tavoitteista.
Olen tyytyväinen saamaani asiakaspalveluun (opintotoimisto, keittiö, siistijät…)
ja OPAL-kyselyssä on ohjaukseen liittyviä kysymyksiä, kuten


Olen saanut kouluttajalta/kouluttajilta tarvitsemaani ohjausta ja palautetta
Oppimistarpeeni, aikaisempi koulutus ja työkokemus on otettu huomioon henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaani laadittaessa
AIPAL-kyselyssä on ohjausta koskevana väittämänä mm. seuraava: Kanssani tehtiin henkilökohtainen kirjallinen suunnitelma, jossa sovimme tarvitsemastani koulutuksesta, opiskelumuodoista, ohjauksesta, tutkinnon suorittamisesta ja aikatauluista.
Myös työssäoppiminen on tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua. Työssäoppimisen aikaista ohjauksen laatua mitataan Opiskelijan TOP-kyselyn ja Työpaikkaohjaajan TOP-kyselyn avulla.
Ohjauksen laatua seurataan opiskelijapalautteiden lisäksi mm. itsearviointien ja johdon katselmusten yhteydessä. Myös näistä kuten opiskelijapalautteista nostetaan esille vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Kehittämiskohteiden osalta tehostettu seuranta jatkuu, kunnes tulokset ovat parantuneet tavoitteiden mukaisesti.
Laatutietoa hyödynnetään jokapäiväisen opetus- ja ohjaustyön lisäksi sekä operatiivisessa ja strategisessa johtamisessa että toiminnan edelleen kehittämisessä Toiminnan arviointi ja kehittäminen prosessikuvausten mukaisesti.
LIITE 1. RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT AMMATILLISESSA PERUSTUTKINNOSSA
Opintojen alussa ryhmänohjaaja
o
o
o
o
o
o
o
huolehtii aloittavasta ryhmästä orientaatiopäivien aikana ja perehdyttää opiskelijat opiskelun keskeisiin asioihin
(ks. Orientaatiopäivien sisältö)
käynnistää HOPS-prosessin:
 opiskelija täyttää Wilmassa sähköisen HOPSin (HOPS1-kenttä), jonka pohjalta ro käy opiskelijan kanssa henkilökohtaisen keskustelun
 osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen prosessin käynnistäminen
 tiedonsiirtopäivään osallistuminen ja perusopetuksen päättötodistuksiin tutustuminen sekä niiden pohjalta
sisäinen tiedonsiirto, esim. oppimisvaikeuksista opettajille, erityisen tuen tarpeen tunnistaminen ja HOJKS
tutustuttaa ja perehdyttää ammatillisiin opintoihin ja alaan yhteistyössä opettajien ja muiden toimijoiden kanssa
perehdyttää opiskelijan arvioinnin periaatteisiin yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa:
 Arvioinnin tehtävät ja tavoitteet eli miksi arvioidaan
 Arviointimenetelmät
 Oppimisen aikainen arviointi, sen merkitys ja arviointimenetelmät
 Ammattiosaamisen näyttö
 Osaamisen arviointi ja arvosanan muodostuminen
valmistautuu ja osallistuu ryhmänsä kanssa Esedulaiset-tapahtumaan
osallistuu kotiväeniltaan järjestäen ryhmänsä kotiväelle tutustumistilaisuuden
huolehtii, että ryhmä vastaa tulokyselyyn
Opintojen edetessä ryhmänohjaaja
o
o
o
o
o
o
o
o
pitää säännöllisesti yhteyttä ryhmänsä kanssa: yksilö-, pienryhmä- ja/tai koko ryhmän tapaamiset
luku vuoden alussa käydään läpi yleiset pelisäännöt (mm. järjestys- ja poissaolosäännöt) Opiskelijan oppaasta
(jaetaan lukuvuosittain)
käy HOPS-keskustelut lukukausittain:
 opiskelija täyttää Wilmassa sähköisen HOPSin (HOPS2-kenttä), jonka pohjalta ro käy opiskelijan kanssa
henkilökohtaisen keskustelun
 opintosuoritusten seuranta
 osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen tilanne
 osaamisalan valinta ja muut valinnaisuudet
 yksilöllisten opintopolkujen huomioiminen (kahden tutkinnon opiskelijat, urheiluakatemialaiset, yksilöllisesti opinnoissaan etenevät jne.)
 ammatillisen kasvun tukeminen
seuraa läsnäoloja ja pitää yhteyttä huoltajiin tarvittaessa
huolehtii, että arviointimerkinnät ovat ajan tasalla Wilmassa
huolehtii, että ryhmä vastaa olokyselyyn
huolehtii, että ryhmä vastaa TOPP-kyselyyn jokaisen TOPP-jakson jälkeen
ryhmänohjaajan vaihtuessa opiskelijoihin tutustuminen esimerkiksi Wilman HOPS-lomaketta hyödyntäen ja sen
pohjalta keskustellen
Opintojen loppuvaiheessa ryhmänohjaaja
o
o
o
o
o
pitää tiiviisti yhteyttä ryhmän kanssa: yksilö-, pienryhmä- ja/tai koko ryhmän tapaamiset
käy syyslukukaudella HOPS-keskustelut opintojen loppuun saattamiseksi:
 opintojen tarkistaminen (puuttuvat opintosuoritukset, valinnaisopintojen riittävyys: YTO valinnaiset 16
osp ja Vapaasti valittavat tutkinnon osat 10 osp)
 opiskelijan kannustaminen hoitamaan opinnot loppuun HOPS:n mukaisessa tavoiteaikataulussa ja oppilaitoksen antamissa aikaraameissa
 4. vuodelle siirtyvien osalta laaditaan ennen lukuvuoden päättymistä yhdessä opiskelijan ja opinto-ohjaajan kanssa suunnitelma puuttuvien opintojen suorittamisesta
 opintoihin 4 vuotta käyttäneiden osalta haetaan tarvittaessa yhdessä opiskelijan ja opinto-ohjaajan
kanssa opiskeluajan pidennystä
seuraa läsnäoloja
ohjaa ja valmentaa yhteistyössä opinto-ohjaajan kanssa jatko-opintoihin ja työelämään
huolehtii, että ryhmä vastaa päättökyselyyn
LIITE 2. VASTUUOPETTAJAN/RYHMÄNOHJAAJAN TEHTÄVÄT NÄYTTÖTUTKINNOISSA
Opintojen alussa vastuuopettaja/ryhmänohjaaja
o
o
o
o
o
perehdyttää (tarvittaessa yhdessä muiden opettajien kanssa) opiskelijat opiskeluajan käytänteisiin, näyttötutkintojärjestelmään, tutkintoon ja sen suorittamiseen yms.
käynnistää opiskeluajan HEKO -prosessin:
 sopii kunkin opiskelijansa kanssa henkilökohtaistamiskeskustelun
 käy henkilökohtaistamiskeskustelut ja täyttää Wilmaan henkilökohtaistamista koskevat asiakirjat
 tunnistaa erityisen tuen tarpeen ja käynnistää HOJKS:n teon yhteistyössä ervan kanssa
 ohjaa tutkinnon tai sen osan suorittamiseen, jos tarvittava ammattitaito on jo hankittu
 sopii yhdessä opiskelijan kanssa, miten puuttuva ammattitaito hankitaan: opinnot, oppimisen menetelmät ja muut tarvittavat asiat ja kirjaa sovitut asiat Wilmaan tarvittavan ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistamislomakkeisiin
seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista
huolehtii koulutukseen liittyvien asioiden tiedottamisesta opiskelijoille ja ryhmänohjaajille
huolehtii Aipal -palautteen keruusta noin 2 kk:n kuluttua näyttötutkinnon suorittamisen/ tarvittavan ammattitaidon hankkimisen aloittamisesta (omaehtoinen- ja oppisopimuskoulutus).
Opintojen edetessä vastuuopettaja/ryhmänohjaaja
o
o
o
o
ohjaa tutkinnonsuorittajia
käy tarvittavat henkilökohtaistamiskeskustelut opiskelijoiden kanssa:
 seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista
 ohjaa tutkinnon osien valinnassa (jos opiskelija ei ole vielä valinnut kaikkia tutkinnon osiaan tai on
epävarma tekemistään valinnoista)
 ohjaa yksilöllisten oppimispolkujen suunnittelussa opintojen edetessä
 päivittää sovitut asiat ja muutokset henkilökohtaistamissuunnitelmaan (Wilma)
ohjaa näyttötutkinnon suorittamisvaihetta
 ohjaa soveltuvien työssäoppimispaikkojen hakemisessa ja tekee tarvittavat työssäoppimissopimukset (Wilma)
 ohjaa opiskelijaa tekemään tutkinnon osien suorittamissuunnitelmat, kommentoi suunnitelmia ja
hyväksyy suunnitelmat. Tarpeen mukaan ohjausta voi antaa myös toinen opettaja tai tutkintovastaava.
 ohjaa tutkinnon suorittajaa itsearviointiin
 antaa työ-/työssäoppimispaikoissa (näyttöympäristöissä) arviointikoulutusta, perehdyttää arvioijat
arviointityöhön
huolehtii OPAL -välipalautteen keruusta (työvoimakoulutus).
Opintojen loppuvaiheessa vastuuopettaja/ryhmänohjaaja
o
o
o
pitää ryhmäohjausta tarvittaessa
pitää HEKO -keskustelut
 seuraa sovittujen toimenpiteiden toteutumista
 tarkistaa tutkinnon suorittamisen tilanteen ja ohjaa tutkinnon loppuun suorittamista
 päivittää tarvittaessa henkilökohtaistamissuunnitelmaa
palaute näyttötutkinnon suorittamisesta (OPAL -päättöpalaute, Aipal)
Kaikissa edellä mainituissa opintojen vaiheissa vastuuopettaja/ryhmänohjaaja seuraa ja pitää huolta, että
Wilmassa opiskelijan eHOPS on aina ajan tasalla.
LIITE 3. OPINTO-OHJAAJAN TEHTÄVÄT
Esedun omien opiskelijoiden ohjaus
-
-
-
-
Nivelvaiheen yhteistyö
o aloittavien opiskelijoiden todistuksiin tutustuminen ja tukitoimien ennakointi
o mahdolliset ryhmäjaot
o tiedonsiirtopäivän organisointi ja siihen osallistuminen
Orientaatiopäivien järjestelyt ja tutor-opiskelijoiden ohjaaminen orientaatiopäivien aikana
o opiskelijapalveluiden esittelyn koordinointi aloilla
Esedulaiset –tapahtuman suunnittelu ja toteutus
Osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen liittyvät ohjauskeskustelut
o yksilöllisten opintopolkujen suunnittelu yhteistyössä opettajien kanssa
o suoritusten kirjaaminen Primukseen
Osallistuminen kotiväen iltoihin
Sisäinen ja ulkoinen verkostoyhteistyö, yhteydenpito huoltajiin
Henkilökohtainen ohjaus sekä luokka- ja pienryhmäohjaus
Opiskelijan ohjaaminen ja tukeminen oppimisvaikeuksissa, keskeyttämisaikeissa ja muissa opintoihin liittyvissä ongelmatilanteissa yhteistyössä ervojen, kuraattorien ja opiskeluterveydenhuollon kanssa
Yksilöllisellä polulla opiskelevien ohjaus
o toisista oppilaitoksista siirtyvät, keskeytyksen jälkeen opintoihinsa palaavat ja opintojaan täydentävät
Kahden tutkinnon opiskelijoiden ohjaus
Uusien Tutor-opiskelijoiden rekrytointi, koulutus ja ohjaus lukuvuoden aikana
Valinnaisten opintojen ohjaus: vapaasti valittavat tutkinnon osat, YTO-valinnaiset, valinnaiset tutkinnon
osat, osaamisalaopinnot
Urasuunnittelu: työnhaun ja jatko-opintojen ohjaus toimenpiteet opintojen loppuun saattamiseksi
Markkinointi ja tiedottaminen hakijoille
-
Osallistuminen Hakijan Oppaan tekemiseen
Ajankohtaista Esedussa –tapahtuman järjestelyt
Taitaja9 –paikalliskilpailujen järjestäminen
Esedu on the Road –kiertue: sisällön suunnittelu ja osallistuminen yhdessä markkinoinnin ja Tutor-opiskelijoiden kanssa
Ysiluokkien vanhempainillat
9-luokkalaisten viikko: tiedottaminen, organisointiin osallistuminen aloilla
8-luokkalaisten viikko: tiedottaminen ja organisointi aloilla, yleisinfojen pitäminen
Yhteistyö yläkoulujen oppilaanohjaajien, huoltajien, työ- ja elinkeinotoimiston henkilöstön ja muiden
yhteistyötahojen kanssa opiskelijarekrytointiin liittyvissä asioissa
Muiden tutustumiskäyntien järjestelyt aloilla (esim. tet-jaksot, Valma-opiskelijoiden tutustumisjaksot)
Yhteishakuun liittyvät toimenpiteet
-
-
Yhteishakuun liittyvät toimenpiteet yhteistyössä koulutuspäälliköiden ja opintosihteerien kanssa; valintaja soveltuvuuskokeiden käytännön järjestelyihin osallistuminen, harkintaan perustuvien hakemusten käsittely
Suora- ja lisähakuun liittyvät tehtävät: valinta- ja soveltuvuuskokeisiin kutsuminen ja muihin käytännön
järjestelyihin osallistuminen, harkintaan perustuvien hakemusten käsittely, päivystäminen hakuaikana
Hakijoiden ohjaaminen ja neuvonta läpi lukuvuoden
Opojen koulutus-, yhteistyö- ja kehittämistoiminta
-
-
-
-
-
Ohjauksen koordinointi siten, että ohjaus toteutetaan ohjaussuunnitelman mukaisesti: ohjaukseen liittyvien prosessikuvausten, asiakirjojen ja lomakkeiden sekä sähköisten ympäristöjen laadintaan ja päivittämiseen osallistuminen yhteistyössä eri toimijoiden kanssa
Erilaisten oppaiden ja kirjallisten dokumenttien päivittäminen vuosittain
o Opiskelijan Opas
o Elämä valmistumisen jälkeen –käyttäjän opas
o Opojen vuosikello ja tehtävät
Opotiimin toimintaan osallistuminen
Työnohjaukseen osallistuminen
Oppilaitoksen säännöllisiin kokouksiin osallistuminen
o Opo ja koulutuspäällikkö- kokoukset
o opo ja kuraattori –kokoukset
o opiskeluhuollon tapaamiset
o opo ja opintosihteeri –kokoukset
Erilaiset oppilaitoksen sisäiset työryhmät (mm. markkinointi, laatu, erityisopetus, opiskeluhuolto)
Verkostoyhteistyö, mm.
o peruskouluyhteistyö
o yhteistyö etsivän nuorisotyön kanssa
o Etelä-Savon ohjausväki
o työhallinto
Osallistuminen Itä-Suomen ohjauspäiville ja valtakunnallisille opo-päiville sekä muihin koulutuksiin sopimuksen mukaan
Hankkeisiin osallistuminen
Benchmarking-yhteistyö muiden ammatillisten oppilaitosten kanssa
LIITE 4 TOP-OHJAAJAN TEHTÄVÄT
TOP-ohjaaja













Huolehtii kirjallisen TOP-sopimuksen laatimisesta ennen työssäoppimisjaksoa tai heti sen alkuvaiheessa
Avustaa tarvittaessa TOP-paikan hankkimisessa
Varmistaa TOP-paikan soveltuvuuden
Tekee tarvittavan ilmoituksen AVIn työsuojeluvalvontaan 16-17 vuotiaiden nuorten työntekijäin
käyttämisestä vaaralliseen työhön.
Vastaa opiskelijan riittävästä valmennuksesta työelämäjaksolle sekä mahdollista ammattiosaamisen näyttöä tai tutkintotilaisuutta varten.
Vastaa työpaikkaohjaajan riittävästä tiedottamisesta, valmentamisesta ja perehdytyksestä ohjausja arviointitehtävään
Vastaa siitä, että työpaikalle välittyy riittävästi tietoa opiskelijan osaamisesta lähtötilanteessa.
Antaa opiskelijalle ohjausta työssäoppimisjakson aikana. Keinoina ohjauskäyntien lisäksi ovat tapaamiset, puhelinsoitot, sähköposti tai muu media. Opettajan tulee olla tarvittaessa tavoitettavissa.
Hänen yhteystietonsa tulee olla selkeästi työpaikkaohjaajan ja opiskelijan tiedossa.
Osallistuu mahdollisen ammattiosaamisen näytön tai tutkintotilaisuuden suunnitteluun.
Osallistuu TOP-jakson jälkeen työssäoppimisen palautekeskusteluun.
Toimittaa työpaikkaohjaajan palautelomakkeen työssäoppimispaikkaan.
Todentaa opiskelijan mahdollisesti hakeman ateriakorvauksen oikeellisuuden.
Huolehtii arvioinnin ja arviointiin liittyvien merkintöjen suorittamisesta ajallaan yhteistyössä arvioinnista vastaavan opettajan kanssa (erillinen ohjeistus)
LIITE 5 TYÖPAIKKAOHJAAJAN TEHTÄVÄT
Työpaikkaohjaajan tehtävänä on



perehdyttää työssäoppijaa riittävästi työhön, työpaikan työolosuhteisiin, työ- ja tuotantomenetelmiin, työssä
käytettäviin työvälineisiin ja niiden oikeaan käyttöön sekä turvallisiin työtapoihin erityisesti ennen uuden työn
tai tehtävän aloittamista tai työtehtävien muuttuessa sekä ennen uusien työvälineiden ja työ- tai tuotantomenetelmien käyttöön ottamista;
antaa työssäoppijalle ohjausta työn haittojen ja vaarojen estämiseksi sekä työstä aiheutuvan turvallisuutta tai
terveyttä uhkaavan haitan tai vaaran välttämiseksi;
antaa työssäoppijalle ohjausta säätö-, puhdistus-, huolto- ja korjaustöiden sekä häiriö- ja poikkeustilanteiden
varalta
Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin kuin opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (Laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998). Työturvallisuuslain 2 luvun 14 §
koskee opetusta ja ohjausta sekä perehdyttämistä, jota työnantajan on annettava työntekijälle.