Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan biotalouden

Sininen biotalous Pohjois-Pohjanmaan
biotalouden kehittämisstrategiassa
Sinistä biotaloutta luontopääkaupunkiin 17.4. Ruka
Ympäristöpäällikkö Ismo Karhu, Pohjois-Pohjanmaan liitto
MAAKUNNALLINEN BIOTALOUDEN
KEHITTÄMISSTRATEGIA
Valmistelu:
- Pohjoinen bio –hanke, PPL
- Alueellisen biotaloustoiminnan tilan ja
kehityspotentiaalin kuvaus, Oulun yliopisto
- Ostopalveluja NISCluster Oy
Sisältö:
• Toimintaympäristö
• P-P:n biotalouden nykytila, toimijoiden
odotukset
• Kilpailukykyanalyysi
• Strategia
Liitteenä:
- Hankekortit
- Linkit asiaan liittyviin ohjelmiin
- Ympäristövaikutukset
Koko strategia ja esite osoitteessa:
www.pohjois-pohjanmaa.fi/B77
Valmistelun perusteet
- Maakuntaohjelma, maakuntasuunnitelma
- EAKR-hanketoiminnan 2014-2020 tarpeet
- Luonnonvaraohjelman päivitystarve
HUOM! AINEELLISEN JALOSTUKSEN
ARVOKETJUT PELKÄSTÄÄN
Sinisen biotalouden suhteellinen merkitys
Pohjois-Pohjanmaa:
Biotuotteiden jalostus kaikkiaan: 3 500 milj. € /v ja 13 200 htv
Kalastus ja vesiviljely: 12 milj. €/v, 70 htv
Kalanjalostus: 40 milj €/v, 100 htv (osin tuontiraaka-aineperusteinen)
Veden otto ja jakelu: 30 milj. €/v, 190 htv
Veteen, vesimaisemaan, kalavaroihin kytkeytyvillä matkailu-, virkistysja kauppapalveluilla huomattava elinkeinomerkitys.
Kuusamo:
Sinisen biotalouden suhteellinen merkitys moninkertainen ja suurin
koko maakunnassa
Biotaloudessa vallitsee kilpailu:
- yritykset, paikallisesti ja globaalisti
- vaihtoehtoiset tuotantoprosessit ja tuotteet
Biotalousyrityksen liiketoimintaprosessi
Pekka Kess, 2014
Kilpailuasetelma, luonnontuotteiden jalostus
ARVOKETJU
Marjat
Sienet
Kalat
RAAKA-AINEET
Keräysaste ~10%
Keräyskustannukset
haasteelliset
Viljely vähäistä
Korvasieni alueen erikoisuus
Herkkutatti
Ei viljeltyä
LIIKETOIMINTA
Villi ja hajanainen
pienyrityskenttä, alhainen
jalostusaste
MARKKINAT
Paikalliset, potentiaali
globaali
Ei tunnettua kaupallista
toimintaa
Paikalliset, kotitalouskäyttö
Meri: silakka, siika, lohi,
kuha, hauki, ahven
Pienimuotoinen
Paikalliset
Sisävedet: muikku
(käyttöaste 100 %)
Suppea mutta brändätty
Kansallinen
Merkittävää tuontiraakaaineeseen perustuvaa
kalanjalostusta. Valmis
potentiaali alueen oman
kalan jalostuksen
laajentamiseen.
Kansallinen, potentiaali
globaali
Vakiintunut, pienehkö
yritysjoukko
Paikallinen,
erikoistuotteilla
kasvupotentiaali
Tuontikala:
Vesiviljely: kirjolohi ja
poikastuotanto
Strategia 1/2
MISSIO
Biotuotteet, jotka tuottavat lisäarvoa asiakkaille
Suomessa ja maailmanmarkkinoilla
PÄÄMÄÄRÄT
Biotalous hyvinvoinnin lähteeksi
Edelläkävijä-biotalousmaakunnaksi
Houkutteleva investointikohde
Elinvoimainen bio-PK-sektori
Pohjoinen alkuperä markkinaeduksi
Strategia 2/2
TAVOITTEET
Houkutteleva investointikohde
ICT-osaamisen hyödyntäminen biotalouden eri arvoketjuissa
Jäljitettävyys esille elintarvikkeisiin ja luonnontuotteisiin
Suurien puurakenteiden monipuolinen tuotanto
Luonnontuotteiden valikoiva teollinen tuotanto ja jalostaminen
Turvevarojen uusiutuva käyttö ja korkean arvolisän tuotteet
Suljetut ravinne– ja materiaalikierrot (-> vesiviljely)
AVAINTEEMOJEN JA –HANKKEIDEN
TOTEUTTAMINEN
Teema: Elintarvikejalostuksen arvoketjun
kehittäminen
Hankeaihio: Jäljitettävyyden hyödyntäminen alueen ravinto- ja
luonnontuotteiden markkinoinnissa*
Hankeaihio: Perunan jalostusarvon nosto
Hankeaihio: Kalatalouden, vesiviljelyn ja kalanjalostuksen
kehittäminen
Hankeaihio: Kannattava maatila
Alateema: Marjoista liiketoimintaa*
Tavoitteet:
Rannikko- ja sisävesikalastuksen kehittäminen
Lähikalan käytön edistäminen
Osaaminen, markkinointi ja verkostoituminen
Uusia kalatuotteita uusille markkinoille
Vähäarvoisen kalan hyödyntäminen
Vesistöjen tilan parantaminen
Kalanviljelyn kehittäminen; yrityskoon ja volyymin kasvattaminen
Elinkeinon merkityksen lisääminen, uusien yritysten ja työpaikkojen luominen
Selvitettävä:
- Kalakantojen määrät ja pyynti sekä kestävä potentiaali
- Vesistöjen nykytila ja kehitysnäkyvät, mm. ilmastomuutoksen vaikutukset
- Vesistöjen biomassojen/vähäarvoisen kalan hyödyntämismahdollisuudet
- Alueen kalastajat ja kalanjalostajat, liiketoiminnan nykytila ja tulevaisuuden
näkymät
- Toiminnan tehostamismahdollisuudet (pullonkaulat) sekä uudet tuotteet ja palvelut
- Markkinapotentiaali maakunnallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti
- Vesistökohtaisen biotalouden (sininen biotalous) kehittäminen
- Koulutustarpeet
Toteutusmalli:
Rannikkokalastuksen osalta yhteistyössä Perämeren rannikon
kalatalousstrategiatyön 2014-2020 kanssa. Sisävesikalastuksen osalta toimintaan
osallistetaan kalatalouden hallinto-, tutkimus ja kehittämisorganisaatiot,
vesistökohtaiset hankkeet luontevimpia.
ESIMERKKI VESISTÖKOHTAISEN KOKONAISUUDEN
HANKKEISTUKSESTA - IIJOEN VESISTÖVISIO
TAUSTA
Iijoen kalatiet –hanke päättyi
Yleinen pyrkimys kohti laaja-alaisempaa vesistösuunnittelua
(IWRM), MMM:n linjaukset
Iijoen kalateiden edistäminen P-P:n maakuntaohjelmassa
2014 neuvotteluja Iijoen kalateiden jatkosuunnittelusta ja Iijokea
koskevan laaja-alaisen visiotyön käynnistämisestä
Koordinaatiovastuu Pohjois-Pohjanmaan liitolle
Eteenpäin menemisen hankkeistus
Iijoen vesistövision esiselvitys, 3-9/2015, PPL ja Yliopisto/Thule
Iijoen vesistövisio –hanke, 2015 – 2017
ELY-keskuksen virkatyö, Syken ja Luken työ: MMM:n ohjaus
IIJOEN VESISTÖVISION ESISELVITYS
Hankeaika 17.2. – 30.9. 2015
PPL:n ja Oulun yliopiston Thule-instituutin yhteishanke
Rahoitus maakunnan kehittämisrahasta
Integrointi / FRESHABIT
Valmistelutyö:
-Pääasiassa PPL:n ja Thule:n oma työ
-Asiantuntijatukea SYKE:ltä
-P-P:n ELY-keskuksen virkatyötä valmistelun tueksi
-Suppea OR: PPL, ELY-keskus, yliopisto, SYKE
-Neuvottelukunnan työ
IIJOEN VESISTÖVISION ESISELVITYS
Tavoitteet
1. Selvittää ja koota Iijoen vesistövision lähtökohtia, osapuolten tavoitteita, nykyisiä
suunnitelmia siten, että voidaan valita paras työtapa vesistövision laadintaan.
2.
a ) Mikäli edellytyksiä monitavoitearviointiin, laaditaan menettelyn kuvaus.
b) Mikäli muu työmenettely tilanteeseen parempi, laaditaan siitä kuvaus.
c) Mikäli ei edellytyksiä täyden laajuuden visiotyölle , esitetään miten visio-hanketta
(EKAR) tarkistetaan.
3. Varmistetaan rahoitus- ja muut sitoutumiset vesistövisio-hankkeeseen.
4. Luodaan myönteinen ilmapiiri ja luottamus vesistövisio-hankkeelle.
IIJOEN VESISTÖVISIO –HANKE
- Rahoitustukihakemus jätetty ELY-keskus/EAKR, omarahoitus
jokivarren kunnat ja PVO
- Hankeaika 2015-2017
- Kustannusarvio 0,9 M€
IIJOEN VESISTÖVISIO –HANKE
Tavoitteet 1:
Iijoen vesistövision laadinta: vesienhoidon, kalatalouden, vesitalouden,
alueidenkäytön ja elinkeinoelämän tavoitteiden yhteen sovitus.
-Osin rakennetun joen tilanne
-Mahdollisimman pitkälle viety sitoutuminen
-Kokonaishyödyn kasvattaminen, ympäristövastuullisuus, vähähiilisyys
-Toimintamalli muuallekin
Vision laadinnan työohjelma esiselvityksen perusteella
IIJOEN VESISTÖVISIO –HANKE
Tavoitteet 2:
Vaelluskalakannan palauttamisen ja Itämeren lohikannan turvaamisen edistäminen
Kalateiden luvanhakija-, rakennuttaja- ja ylläpito-organisaatio
Raasakan voimalaitoksen ja säännöstelypadon kalateiden rakennussuunnitelmat,
rahoituksen ja toteutuksen sopiminen
Älykalatietekniikan kehittäminen automaatio- ja informaatioteknologian
yritysten osaamisella
Koko joen alasvaellusreitin suunnittelu