Tredun opetussuunnitelman yhteinen osa

Transcription

Tredun opetussuunnitelman yhteinen osa
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelman
yhteinen osa
Käsitelty
Tredun jory, 12.5.2015
Näyttötoimikunta 21.5.2015 § 26, arviointiosuus
Hyväksytty
Osaamis- ja elinkeinolautakunta 4.6.2015 § 62
Voimassa 1.8.2015 alkaen
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
1 Opetussuunnitelma koulutuksen perustana ................................................................................................ 4
Kuka järjestää koulutusta ..........................................................................................................................6
Missä koulutusta järjestetään ...................................................................................................................9
Miksi koulutusta järjestetään ja kenen tarpeisiin..................................................................................... 10
Koulutus- ja työelämäpalveluiden tuottaminen asiakas- ja sidosryhmälähtöisesti ................................... 11
Tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa .................................................................................................. 11
Yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa............................................................................... 13
Milloin ja miten koulutusta järjestetään .................................................................................................. 15
Mitä koulutus- ja työelämäpalveluita Tredu järjestää .............................................................................. 16
Ammatilliset koulutusalat Tredussa ........................................................................................................ 16
Erityiset koulutustehtävät ....................................................................................................................... 17
Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut.................................................................................... 17
Oppisopimuskoulutus .............................................................................................................................17
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus ......................................................................... 18
Maahanmuuttajakoulutus....................................................................................................................... 19
Urheilijoiden ammatillinen peruskoulutus............................................................................................... 20
Vieraskielinen tutkintoon johtava koulutus ............................................................................................. 20
2 Tredu oppijan ja oppimisen tukena ........................................................................................................... 20
Opintojen ohjaus .................................................................................................................................... 20
Opiskeluhuolto ....................................................................................................................................... 21
Kotien ja oppilaitoksen välinen yhteistyö ................................................................................................ 22
Työrauha ................................................................................................................................................ 23
Tukiopetus .............................................................................................................................................. 24
Lähtötasotestaus ja luki -opetus .............................................................................................................. 24
Erityisopetus ........................................................................................................................................... 25
3 Tredu työpaikkana ja oppimisympäristönä ................................................................................................ 26
Hyvinvointi ............................................................................................................................................. 26
Turvallisuus............................................................................................................................................. 26
Työsuojelu ja riskien hallinta ................................................................................................................... 27
Henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen .......................................................................................... 27
Osaamisen varmistaminen ja uudistaminen ............................................................................................ 28
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus .................................................................................................................. 28
Oppimisympäristöt ja -menetelmät......................................................................................................... 28
Oppimisympäristöt ................................................................................................................................. 29
Oppiminen on tavoitteellista yhteisöllisyyttä........................................................................................... 29
Opiskelumenetelmät .............................................................................................................................. 30
Fyysinen oppimisympäristö..................................................................................................................... 31
Tieto- ja viestintätekniikan taidot............................................................................................................ 31
2
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Kirjastot avoimina oppimisympäristöinä ................................................................................................. 32
Työssäoppimispaikat oppimisympäristönä .............................................................................................. 33
Järjestyssäännöt ..................................................................................................................................... 34
4 Tredusta yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi ......................................................................................... 34
Yhteisöllisyys ja osallistuminen ...............................................................................................................34
Oppimisen kautta osaajaksi..................................................................................................................... 35
Kansainvälisyys oppilaitoksessa............................................................................................................... 39
Kansainväliset opintopolut ...................................................................................................................... 39
Kotikansainvälistyminen .........................................................................................................................40
Opinnot, kansainvälisyysvalmennus ja ammattiosaamisen näytöt ulkomailla .......................................... 40
5 Arviointi oppimisen ohjaajana ja osaamisen raportoijana.......................................................................... 41
Miksi arvioidaan...................................................................................................................................... 41
Mitä arvioidaan....................................................................................................................................... 41
Milloin arvioidaan ...................................................................................................................................41
Miten arvioidaan .................................................................................................................................... 42
Kuka arvioi .............................................................................................................................................. 42
3
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
1 Opetussuunnitelma koulutuksen perustana
Tässä asiakirjassa kuvataan Tampereen seudun ammattiopiston, Tredun, organisoitumista ja toimintaperiaatteita. Tämä asiakirja on osa useammasta osiosta koostuvaa koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelmaa,
joka pohjautuu lakeihin ammatillisesta koulutuksesta (L630/98), ammatillisesta aikuiskoulutuksesta
(L631/98) ja maahanmuuttajien kotouttamisesta ja turvapaikanhakijoiden vastaanotosta (L493/99) sekä niitä
täydentäviin asetuksiin ja muihin määräyksiin.
Tredun toiminta rahoitetaan valtionosuusrahoituksella ja maksullisella palvelutoiminnalla. Opetus- ja kulttuuriministeriö ohjaa koulutuksen määrää ja laatua myöntämällä ammattiopistolle koulutuksen järjestämisluvat (ammatillinen peruskoulutus, ammatillinen lisäkoulutus). Ammattiopisto vastaa rahoittajille siitä, että
koulutus toteutetaan lainsäädännön, määräysten ja ohjeiden sekä hallituskausittain esitettyjen linjausten
mukaisesti. Linjaukset, tavoitteet ja toimenpiteet esitetään koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa (KESU) ja Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen toimintasuunnitelmassa. Toimintasuunnitelma on Tampereen seudun ammattiopiston ja Tampereen lukiokoulutuksen yhteinen asiakirja, joka
määrittelee toiminnan ja kehittämisen keskeiset painopisteet vuosina 2014–2017. Toimintasuunnitelma
perustuu Tampereen kaupunkistrategiaan ja sitä täydentäviin kaupunkitason toimintasuunnitelmiin erityisesti hyvinvointisuunnitelmaan ja elinvoimasuunnitelmaan.
Toimintasuunnitelmassa on määritelty toisen asteen päämäärä vuoteen 2025 asti. Päämäärä kuvaa, miten
kaupunkitason visiot, toiminta-ajatus ja arvot näyttäytyvät toisen asteen koulutuksessa. Toisen asteen koulutuksen päämäärä on:
Tampereen toisen asteen koulutuksesta valmistuu aktiivisia kansalaisia, joilla on
hyvät valmiudet työ- ja elinkeinoelämään, jatko-opintoihin ja elinikäiseen oppimiseen.
Toisen asteen koulutus on alueellisesti ja valtakunnallisesti aktiivinen ja innovatiivinen
kouluttaja ja työ- ja elinkeinoelämän kehittäjä.
Kaupunkistrategiassa on määritelty kaupunkikonsernille yhteiset toimintatavat, jotka ovat toimiminen yhdessä, toimiminen vastuullisesti, ja toimiminen avoimesti ja rohkeasti. Toimintatavat muodostavat myös
toisen asteen koulutuksen toiminnan arvot ja niiden merkitystä on avattu toisen asteen koulutuksen näkökulmasta:
Avoimuus
Avoimuus on henkilöstön ja opiskelijoiden osallistamista yhteisten asioiden valmisteluun ja käsittelyyn. Avoimuus on keskustelua yhteisistä asioista, eri mielipiteiden huomioon ottamista, henkilöstön tasa-arvoista kohtelua ja mahdollisuutta vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Päätöksenteko ja
johtaminen on läpinäkyvää ja asioista ja päätöksistä tiedotetaan oikea-aikaisesti. Avoimesti toimivassa organisaatiossa tarvittava tieto on kaikkien saatavilla. Avoimuus on myös aktiivista osallistumista koulutuksen järjestämisestä ja kehittämisestä käytävään keskusteluun alueellisten ja valtakunnallisten toimijoiden kanssa.
4
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Vastuullisuus
Toisen asteen koulutus kantaa vastuun opiskelijoiden oppimisesta, hyvinvoinnista ja kouluttamisesta tulevaisuuden työntekijöiksi, ammattilaisiksi ja aktiivisiksi yhteiskunnan jäseniksi. Henkilökunta
on sitoutunut yhteiseen tavoitteeseen, ja jokainen kantaa vastuun omasta työstään sovitun mukaisesti. Jokainen huolehtii omalla toiminnallaan työyhteisön hyvästä hengestä, kollegoiden hyvinvoinnista ja edistää toiminnallaan kestävää kehitystä.
Yhteisöllisyys
Yhteisöllisyys on innostavaa yhteenkuulumisen tunnetta, toisista välittämisestä ja yhdessä tekemistä yhteisen päämäärän saavuttamiseksi. Yhteisöllisyys on ylpeyttä yhdessä tehdyistä ja saavutetuista tuloksista. Yhteisöllisyys näkyy hyvänä työ- ja opiskeluilmapiirinä, tiedon ja osaamisen jakamisena, opiskelijoista ja työkavereista huolehtimisena ja toimimisena yhteisillä pelisäännöillä.
Rohkeus
Rohkeus on uskallusta innovoida ja kokeilla uusia tapoja ja menetelmiä oppimisen edistämiseksi,
vaikka riskinä olisikin epäonnistuminen. Rohkeus on ennakkoluulottomuutta ja uskallusta kyseenalaistaa vanhoja toimintatapoja, kertoa oma mielipiteensä, puuttua vaikeisiinkin asioihin ja tehdä
niistä päätöksiä
Toimintasuunnitelmassa strategiakauden keskeisiksi painopistealueiksi ja kehittämiskohteiksi on määritelty
koulutuksen työ- ja elinkeinoelämälähtöisyyden kehittäminen yhteistyössä sidosryhmien kanssa, pedagogisten ratkaisujen kehittäminen huomioonottaen erityisesti työelämän tarpeet, osaamisen johtamisen kehittäminen, toiminnan prosessin sujuvoittaminen ja organisaation rakenteen kehittäminen toimivammaksi sekä
talouden vahvistaminen. Strategiakauden aikana toteutetaan mm. toimipisteiden erikoistuminen, otetaan
käyttöön LEAN-johtamisjärjestelmä, vahvistetaan henkilöstön osaamista erilaisilla osaamisen kehittämisen
menetelmillä ja tehostetaan taloussuunnittelua.
Tredu pyrkii talouden kestävyyteen määrittelemällä organisaation eri tasojen vastuut taloussuunnittelussa ja
seurannassa. Myös asiakkaille turvataan mahdollisuus osallistua kestävän taloudenpidon edellyttämään priorisointiin.
Opetussuunnitelma laaditaan yhdessä työelämän ja opiskelijoiden edustajien kanssa. Opetussuunnitelma
tarkastetaan ja vahvistetaan vuosittain kerättävän palautteen perusteella. Opetussuunnitelmaprosessi on
kuvattu toimintajärjestelmässä.
Koulutuksen järjestäjän opetussuunnitelman (Tredun opetussuunnitelman yhteinen osa) vahvistaa osaamisja elinkeinolautakunta. Nuorten koulutuksen, maahanmuuttajakoulutuksen sekä aikuiskoulutuksen ja työelämäpalveluiden yhteiset osat vahvistaa toisen asteen johtokunta. Ammatillisen koulutuksen johtaja vahvistaa ammatillisen peruskoulutuksen opetussuunnitelman tutkintokohtaiset osat, näyttötutkintoihin johtavat
valmistavan koulutuksen suunnitelmat ja muiden koulutusten suunnitelmat.
5
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Kuva 1 Tampereen seudun ammattiopiston opetussuunnitelman muodostuminen
Valtakunnalliset tavoitteet ja tahtotila
Lait ja asetukset
Muu valtakunnallinen ohjaus
Tutkintojen ja koulutusten perusteet
(esim. KESU, järjestämisluvat, rahoitus)
Alueen ja ammattialojen tarpeet toiminta-alueella
Koulutuksen järjestäjän strategia
Toisen asteen koulutuksen toimintasuunnitelma 2014-2017
Tredun opetussuunnitelman yhteinen osa
(nuorten koulutuspalveluille, aikuiskoulutus ja työelämäpalveluille sekä maahamuuttajakoulutukselle yhteiset asiat)
Nuorisokoulutuksen
yhteinen osa
Tutkintokohtaiset osat
Ammattitaitoa täydentävien opintojen osat
Valmentavan koulutuksen suunnitelmat
Maahanmuuttajakoulutuksen yhteinen osa
Aikuiskoulutuksen ja
työelämäpalveluiden
yhteinen osa
Valmentavan koulutuksen
suunnitelma
Tutkintoon johtavan
valmistavan koulutuksen
suunnitelmat
Luku- ja opiskelutaitojen
koulutuksen suunnitelma
Nuorten maahanmuuttajien ohjaavan koulutuksen
suunnitelma
Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat
(HOPS)
Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat
(HOPS)
6
Näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmat
Muut koulutussuunnitelmat
Henkilökohtaistamissuunnitelmat
(HEKOSU)
Henkilökohtaiset opiskelusuunnitelmat
(HOPS)
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Kuka järjestää koulutusta
Tampereen kaupunki ammatillisen koulutuksen järjestäjänä.
Tampereen kaupunki on tehnyt sopimuksen ammatillisen koulutuksen järjestämisestä kahdentoista pirkanmaalaisen kunnan kanssa. Koulutuksen järjestäjänä isäntäkuntamallilla toimii Tampereen kaupungin osaamis- ja elinkeinolautakunta (OSELA), jossa yhteistoiminta-alueen kunnat ovat edustettuina (viisi edustajaa
yhteistoiminta-alueelta ja kahdeksan Tampereelta). Koulutuspalveluiden tuottaminen toteutetaan tilaajatuottajamallilla. Sillä tarkoitetaan palvelujen järjestämisen ja tuottamisen organisoimista niin, että palvelun
tilaajan ja tuottajan roolit ovat erillään.
Tilaaja-tuottaja -mallissa tilaaja eli Osaamis- ja elinkeinolautakunta vastaa palvelujen järjestämisestä ja kehittämisestä ohjaten ja seuraten ammatillisen koulutuksen suuntaamista alueellisten tarpeiden mukaisesti
Lautakunta nimitetään kahdeksi vuodeksi kerrallaan ja sen puheenjohtajana toimii apulaispormestari.
Koulutuspalveluiden tuottajana toimii kaupungin hyvinvointipalveluiden sivistyspalveluihin kuuluva toisen
asteen koulutuksen johtokunta (TAJO). Se vastaa palvelujen tuottamisesta, kehittää tuotanto-organisaatiota
sekä palvelutuotannon laatua ja kannattavuutta. Kaupunginvaltuusto valitsee johtokunnan jäsenet ja nimittää puheenjohtajan kahdeksi vuodeksi kerrallaan.
Tilaaja ja tuottaja sopivat vuosittain toisen asteen koulutuspalveluiden tilaamisesta ja tuottamisesta palvelusopimuksella. Sopimusta valmisteltaessa määritellään yhdessä tilattavien palvelujen sisältö, laajuus, laatu ja
hinta. Palvelusopimuksen toteutumista seurataan kolme kertaa vuodessa tilaajan ja tuottajan välisissä sopimusseurantakokouksissa.
Sopimus sisältää seuraavat valtionosuusrahoituksen mukaiset tuoteryhmät: ammatillinen peruskoulutus,
aikuisten ammatillinen lisäkoulutus, oppisopimuskoulutus ja maahanmuuttajien perusopetukseen valmistava
koulutus. Tampereen kaupungin lisätilaukseen kuuluvat pakolaisten kotouttava toiminta ja nuorten hyvinvoinnin edistäminen.
Toinen aste
Tampereen seudun ammattiopisto kuuluu Toisen asteen koulutuksen tuotantoalueeseen, jonka muodostavat ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen tuotantoyksiköt ja näitä palvelevat hallinto-, talous- ja
tukipalvelujen sekä kehittämisen ja innovoinnin vastuualueet. Ylintä päätösvaltaa käyttää toisen asteen johtokunta ja tuotantoaluetta johtaa tuotantojohtaja. Ammatillisen koulutuksen johtaja ja lukiokoulutuksen
johtaja toimivat tuotantojohtajan alaisuudessaan ja johtavat omia tuotantoyksiköitään. Toisen asteen organisaatioon pääset tutustumaan täältä.
Tredu
Tampereen seudun ammattiopistossa annetaan ammatillista peruskoulutusta sekä näyttötutkintona suoritettavaan ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta. Samoin oppilaitoksessa annetaan ammatilliseen perustutkintoon valmentavaa koulutusta ja muuta koulutusta mm. kotoutumiskoulutusta.
7
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Ammatillisen koulutuksen tuotantoalue jakaantuu hallinnollisesti kuuteen koulutusalaan (hyvinvointi, matkailu-, ravitsemis- ja talousala, liiketalous ja kulttuuri, logistiikka ja metsä, rakennettu ympäristö, tekniikka),
oppisopimuskeskukseen, maahanmuuttajakoulutukseen sekä aikuiskoulutukseen ja työelämäpalveluihin.
Näitä toimintayksiköitä johtavat koulutusalajohtajat, aikuiskoulutusjohtaja ja oppisopimusjohtaja. Ammattiopistossa on myös yli koulutusalarajojen toimivia kaikille yhteisiä palveluita tuottava opiskelijapalveluiden
vastuualue ja yhteisten aineiden opetuksesta, lukio-opintojen järjestämisestä ja opetussuunnitelmatyöstä
vastaavat toimijat.
Näyttötoimikunta, ammatilliset neuvottelukunnat, opiskelija-asioiden neuvottelukunta ja soratoimielin
Lainsäädäntö edellyttää, että koulutuksen järjestäjä nimittää monijäsenisen toimielimen (630/98 25a §),
jonka tehtävänä on valvoa ja ohjata ammattiosaamisen näyttöjen toteutusta. Osaamis- ja elinkeinolautakunta on nimennyt (22.4.2015, 50§) Tampereen seudun ammattiopiston näyttötoimikunnan, johon kuuluu työja elinkeinoelämän, koulutuksen järjestäjän, opettajien ja opiskelijoiden edustajat. Toimielin käsittelee myös
mahdolliset opiskelija-arviointia koskevat oikaisupyynnöt. Lisäksi toimielimelle kuuluvat kuorma- ja linjaautokuljettajien ammattipätevyyskokeen järjestelyt.
Ammatilliset neuvottelukunnat ovat oppilaitoksen ja työelämän välisiä alakohtaisia yhteistyöelimiä. Tampereen kaupungissa laajennettu OSELA asettaa ammatilliset neuvottelukunnat omaksi toimikaudekseen, kahdeksi vuodeksi kerrallaan. Jäsenet valitaan työnantajien ja työtekijöiden keskuudesta siten, että molemmat
tahot ovat edustettuina. Laajennettu OSELA nimeää jokaiseen neuvottelukuntaan oman edustajansa. Oppilaitoksen edustajat valitaan ammattialan opettajien keskuudesta. Myös opiskelijoilla on edustajansa neuvottelukunnissa. Neuvottelukunnat käsittelevät alojensa asioita ammatillisen koulutuksen näkökulmasta mm.
8
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
antamalla lausunnon näyttötoimikunnalle opetussuunnitelmien tutkintokohtaisista osista. Osela asetti
(5.2.2015, 51§) seuraavat neuvottelukunnat:
1. Autoalan ammatillinen neuvottelukunta
2. Elintarvikealan ammatillinen neuvottelukunta
3. Kauneudenhoito- ja hiusalan ammatillinen neuvottelukunta
4. Kiinteistöpalvelualan ammatillinen neuvottelukunta
5. Kone- ja metallialan ammatillinen neuvottelukunta
6. Kulttuurialojen ammatillinen neuvottelukunta
7. Liiketalouden ja tieto- ja viestintätekniikan ammatillinen neuvottelukunta
8. Logistiikka-alan ammatillinen neuvottelukunta
9. Matkailu-, ravitsemis- ja talousalan ammatillinen neuvottelukunta
10.
Metsäalan ammatillinen neuvottelukunta
11.
Painoviestintäalan ammatillinen neuvottelukunta
12.
Pintakäsittelyalan ammatillinen neuvottelukunta
13.
Prosessiteollisuuden ammatillinen neuvottelukunta
14.
Puualan ammatillinen neuvottelukunta
15.
Rakennus-, talotekniikka- ja kiinteistöpalvelualan ammatillinen neuvottelukunta
16.
Sosiaali- ja terveysalan ammatillinen neuvottelukunta
17.
Sähkö- ja automaatioalan ammatillinen neuvottelukunta
18.
Talotekniikan ammatillinen neuvottelukunta
19.
Tieto- ja tietoliikennetekniikka-alan ammatillinen neuvottelukunta
20.
Turvallisuusalan ammatillinen neuvottelukunta
21.
Vaatetusalan ammatillinen neuvottelukunta
Opiskelijoiden näkemykset koulutukseen liittyvistä asioista ovat koulutuksenjärjestäjälle tärkeitä. Opiskelijoiden äänen kuulumiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi laajennettu OSELA nimitti (5.2.2015, 26
§) kaksivuotiskaudeksi Tampereen seudun ammattiopiston opiskelija-asioiden neuvottelukunnan, joka koostuu tasapuolisesti Tampereen seudun ammattiopiston eri koulutusalojen ja toimipisteiden opiskelijaedustajista.
Toisen asteen johtokunta nimitti (16.4.2013, 47§) lakisääteisen (L630/1998, 35a§) toimielimen käsittelemään
opiskeluoikeutta, sen peruuttamista ja palauttamista sekä kurinpitoasioita (ns. sora-toimielin).
Missä koulutusta järjestetään
Tredulla on tärkeä aluepoliittinen koulutustehtävä ja sen vaikuttavuus on sekä seudullista, maakunnallista
että valtakunnallista. Tredussa opiskelee vuosittain lähes 18 000 nuorta ja aikuista. Oppilaitoksen vetovoimaisuuteen vaikuttavat yhä enenevässä määrin koulutustarjonta sekä työllistymismahdollisuudet. Aktiivinen
ja monipuolinen koulutuksen, työelämän ja sidosryhmien verkosto luo erilaisia toimintamalleja vaikuttavuuden rakentamiseksi koko Tampereen seudun ammattiopiston toiminta-alueella.
Tredu tuottaa ammatillisia koulutus- ja työelämäpalveluita usean kunnan yhteistoiminta-alueella. Yhteistoiminta-alueen muodostavat Akaa, Ikaalinen, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala, Pälkäne, Ruovesi,
9
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Tampere, Vesilahti, Virrat ja Ylöjärvi. Tredulla on toimipisteitä Ikaalisissa, Kangasalla, Lempäälässä, Nokialla
(2), Orivedellä, Tampereella (10), Virroilla, Ylöjärvellä (2) ja Pirkkalassa.
Tredulla on myös yhteistyövelvoite metsäalan perustutkintoon johtavan metsäkoneenkuljetuksen koulutusohjelman järjestämisessä Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän, Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ja KeskiPohjanmaan koulutusyhtymän kanssa.
Tredu toimii myös alueellisena oppisopimuskoulutuksen järjestäjänä yhteistyösopimuksen perusteella. Tampereen kaupungilla koulutuksen järjestäjänä on oppisopimuskoulutusta koskeva yhteistyösopimus viiden
muun koulutuksen järjestäjän (Tampereen Aikuiskoulutussäätiö, Ahlmanin koulun Säätiö, Tampereen Talouskouluyhdistys ry, Valkeakosken seudun koulutuskuntayhtymä, Varalan Säätiö) kanssa, jonka mukaan
Tredun oppisopimuskeskus vastaa oppisopimuskoulutuksen hallinnoinnista, organisoinnista ja erikseen määritellyistä viranomaistehtävistä alueella. Yhteistyösopimusta täydentävät hallinnointisopimus ja järjestämissuunnitelma, joissa on sovittu oppisopimuskeskuksen ja oppilaitosten työnjaosta, rooleista ja vastuista sekä
valtionosuuden kohdentamisesta ja muista oppisopimusprosessiin liittyvistä toiminnoista.
Miksi koulutusta järjestetään ja kenen tarpeisiin
Ammatillisen peruskoultuksen tarkoituksena on kohottaa väestön ammatillista osaamista, kehittää työelämää ja vastata sen osaamistarpeisiin sekä edistää työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä tukea elinikäistä oppimista.(L 630/1998)
Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulee seurata aktiivisesti toimintaympäristöään, ennakoida laadullisia ja
määrällisiä osaamistarpeita, tehdä vastuullisia johtopäätöksiä ennakointitietoon pohjautuen yhteistyössä
maakunnallisten ja valtakunnallisten kumppaneiden kanssa sekä arvioida johtopäätösten ja toiminnan vaikuttavuutta. Ennakointi on yksi keskeinen osa tietojohtamista ja toimintajärjestelmän tietotuotantoa. Koulutustarpeiden ennakointi kuuluu Tredun koko henkilöstölle. Koulutusalajohtajat ja koulutuspäälliköt ovat keskeisessä roolissa ennakointitietoa analysoitaessa, yhteisen ymmärryksen muodostamisessa ja hyödyntämisessä. Johdon lisäksi opettajat ja työpaikkaohjaajat keräävät ennakointitietoa työelämästä mm. työssäoppimisen, näyttöjen, opettajien työelämäjaksojen ja projektien yhteydessä. Myös opiskelijat tuottavat ennakointitietoa työssäoppimisen aikana. Tätä tietoa työstetään ja hyödynnetään tulevien koulutusten suunnittelussa ja opetuksen ja oppimisympäristöjen kehittämisessä.
Onnistunut ennakointityö edellyttää verkostoitumista ja yhteistyötä. Koulutustarpeiden ennakointia tehdään
yhdessä mm. Pirkanmaan liiton, Tampereen kauppakamarin, sopimuskuntien, Pirkanmaan ammatillisen erityisopetuksen koordinaatiokeskuksen (PAEK), toisten koulutuksen järjestäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lähteet
Alueelliset kehitysnäkymät 1/2015, TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu
Hihnala, Hanna & Lähdeniemi, Tuomo. VOSE – Tulevaisuuden koulutusalojen ennakointityö. Yhteenveto
koulutustoimikunnan ja verrokkiryhmän aivoriihestä. 1.6.2014.
Tampereen Kauppakamari. Työelämän osaamistarveselvitys. Loppuraportti 27.11.2014.
10
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Koulutus- ja työelämäpalveluiden tuottaminen asiakas- ja sidosryhmälähtöisesti
Hallituksen tavoitteena on nostaa suomalaiset maailman osaavimmaksi kansaksi ja varmistaa sijoittuminen
OECD-maiden kärkijoukkoon keskeisissä nuorten ja aikuisten osaamisvertailuissa sekä koulupudokkaiden
vähyydessä vuoteen 2030 mennessä. Tredun lähtökohtana on tehdä tiivistä yhteistyötä ammatillisen koulutuksen suunnittelussa ja järjestämisessä sisäisten ja ulkoisten asiakkaiden ja muiden sidosryhmien sekä
kumppaneiden kanssa. Tredu osallistuu Pirkanmaan ammatillisen koulutuksen kehittämissuunnitelman toteuttamiseen yhteistyössä muiden pirkanmaalaisten koulutuksen järjestäjien kanssa.
Nuorten syrjäytymistä ja siitä aiheutuvia ongelmia ehkäistään koulutuksen ja sen tukipalvelujen avulla. Nykyisen hallituskauden koulutuksen painopisteet ovat syrjäytymisen vähentämisen lisäksi köyhyyden ja eriarvoisuuden vähentäminen, julkisen talouden vakauttaminen sekä kestävän talouskasvun, työllisyyden ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Ammatillisessa koulutuksessa näihin vastataan vähentämällä koulutuksen keskeyttämistä, kehittämällä ammatillista tutkintojärjestelmää, vahvistamalla ammatillisen koulutuksen laadunhallintaa, lisäämällä rahoituksen kannustavuutta ja yhtenäistämällä koulutuksen ohjausta sekä edistämällä
kansainvälistymistä. Vuoden 2013 alussa voimaan tulleen nuorten yhteiskuntatakuun tavoitteena on varmistaa, että nuoret löytävät polun koulutukseen ja työhön ja sitä myötä osalliseksi yhteiskuntaan. Yhteiskuntatakuulla turvataan koulutus-, harjoittelu-, työpaja-, kuntoutus- tai työpaikka alle 25-vuotiaille nuorille sekä
alle 30-vuotiaille vastavalmistuneille.
Ammatillisen koulutuksen on osaltaan pyrittävä siihen, että mahdollisimman moni työikäinen on työssä ja
että työurat muodostuvat riittävän pitkiksi. Tampereen seudun ammattiopiston toiminnan tavoitteena onkin
osaltaan edistää Pirkanmaan väestön osaamistasoa sekä huolehtia työvoiman laadullisesta ja määrällisestä
riittävyydestä. Tärkeimmät painopisteet ovat alueelliseen koulutustarve-ennakointiin perustuva koulutuksen
aloituspaikkojen suuntaaminen, tavoitteellinen yhteistyö työelämän ja yhteistoiminta-alueen kuntien kanssa,
korkeatasoinen opiskelijaohjaus ja -huolto sekä henkilökohtaisten opiskelusuunnitelmien ja opintopolkujen
varmistaminen. Ammatillisen lisäkoulutukseen sisältyvää työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää toteutetaan esim. pitkäjänteisinä kehittämiskumppanuuksina ja työelämän osaamisen kehittämispalveluina.
Tiiviissä yhteistyössä työelämän kanssa
Työelämän toimintaympäristön muutosvauhti edellyttää oppilaitoksilta tiivistä yhteistyötä työ- ja elinkeinoelämän kanssa. Vaikutus koulutukseen näkyy elinkeino- ja ammattirakenteen, osaamisvaatimusten, työtapojen ja työorganisaatioiden uudistumisena, jolloin uusia ammatteja ja osaamisvaatimuksia syntyy ja aikaisemmat menettävät osittain merkitystään. Keskeisimmät muutosvoimat ovat teknologian kehitys; digitalisoituminen; globalisaatio; kansainvälistyminen, eriarvoisuuden kasvaminen (polarisaatio); ekologisuus ja niukkenevat luonnonvarat; sekä väestön ikääntyminen, joka on Suomessa Euroopan voimakkainta. Työelämän
muutos ja työurien pidentämisvaatimukset korostavat elinikäisen oppimisen taitojen ja työpaikalla tapahtuvan oppimisen merkitystä.
Suomalainen työ tehdään yhä useammin verkostoissa työntekijöiden ja asiantuntijoiden yhteistyönä. Tämä
edellyttää yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja; kieli- ja kulttuuriosaamista; tietoverkkojen hallintaa sekä myynti-, markkinointi- ja asiakasrajapintaosaamista. Rutiininomaiset työtehtävät ovat siirtymässä niihin maihin,
joissa suuret markkinat ovat lähellä ja työvoimakustannukset edullisemmat. Koska Pirkanmaan elinkei11
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
noelämä on vientivoittoista, Tredussa seurataan aktiivisesti globalisaation maakunnallisia vaikutuksia. Taloustaantuman aikana Pirkanmaan työllisyys näyttää heikkenevän muuta Suomea voimakkaammin ja se koskettaa ensisijaisesti ns. miesvaltaisia toimialoja. Vaikka kaupan, palvelujen ja elämystalouden odotetaan
toimivan talouden vetureina teollisuusviennin hiljaisempina aikoina, perustuu kansantalouden kasvu vientitoimialojen elinvoimaisuuteen. Erityisesti elintarviketeollisuudella sekä cleantechilla uutena kasvavana toimialana on positiiviset vientinäkymät. Heikentyneitä Venäjän markkinoita on pystytty korvaamaan Puolaan
kohdistuvalla viennillä. Kasvunäkymiä telealalle, metsäkoneteollisuudelle ja terveydenhuoltojärjestelmien
osatuotannolle tarjoavat täysin uudet markkina-alueet Etelä-Amerikassa. Kaiken tämän muutoksen keskellä
muuntuvuus ja kansainvälisyysosaaminen ovatkin tärkeitä pirkanmaalaisia ammatillisia valmiuksia.
Palveluosaaminen on muodostumassa yhä tärkeämmäksi osaksi työelämäosaamista. Määrällisesti riittävä ja
tasalaatuinen tuotanto ei riitä, vaan tuotteiden ympärille on rakennettava palvelu- ja muotoilukonsepti. Luovuutta ja ongelmanratkaisua tulee kehittää asiakas- ja tilaajalähtöisyyden näkökulmasta käden taitojen kehittämisen lisäksi. Ikääntyvä väestö haastaa palveluosaajia ja odottaa uusia palveluinnovaatioita. Palveluliiketoiminnalla ja -innovaatioilla sekä tieto- ja viestintäteknologian sovelluksilla on olennainen työllistävä merkitys.
Palveluosaamisen ja asiakkaan yksilöllisten tarpeiden korostuminen heijastuvat myös ammatillisessa koulutuksessa. Tutkintoa suorittavien opiskelijoiden opiskelu, oppiminen ja osittain myös tavoitteet muotoillaan
yksilöllisesti ja tutkinto suoritetaan asiakaslähtöisesti. Ammatillinen perustutkinto muodostuu sekä tunnistetusta ja tunnustetusta aikaisemmin hankitusta osaamisesta että uudesta osaamisesta, jota hankitaan opiskelemalla oppilaitoksessa ja työssäoppien. Myös työelämäpalvelut räätälöidään yhä useammin työpaikoille.
Perinteisen henkilöstökoulutuksen merkitys vähenee ja organisaation oppiminen korostuu.
Hyvinvoinnin ja kilpailukyvyn turvaaminen yhä pienemmällä työllisten määrällä edellyttää työntekijältä entistä parempia sosiaalisia ja työelämätaitoja. Työpaikan muiden työntekijöiden ja työnantajan on voitava luottaa siihen, että jokainen työntekijä huolehtii vastuullisesti osuudestaan, ja että työpaikka on turvallinen ja
sen jäsenet voivat hyvin. Yksilöllisyyden korostuminen ei välttämättä edistä sosiaalisten ja työelämätaitojen
karttumista ja sitoutumista yhteiseen hyvään. Työntekijöitä ja tiimejä tulee kannustaa hyvään tulokseen ja
myös palkita siitä. Pirkanmaalla suurin osa yrityksistä on pieniä, joten yhdenkin työntekijän sitoutumisella
saattaa olla yrityksen menestyksen ja kilpailukyvyn kannalta ratkaiseva merkitys. Pienissä yrityksissä yrittäjyysosaamisen vaatimukset ja laaja-alainen ammattitaito korostuvat.
Tredu kantaa vastuunsa aluevaikuttajana. Työelämälle tarjotaan hyvät vaikutusmahdollisuudet koulutuksen
määrälliseen ja laadulliseen suunnitteluun ja kehittämiseen. Työelämä toimii yhtäältä asiakkaana ja toisaalta
koulutuskumppanina, resurssina, asiantuntijana sekä laadunvarmistajana ja palautteen antajana. Kumppanuusverkostoon kuuluu työpaikkojen, yritysten ja muiden yhteistyökumppaneiden (mm. työhallinto, ELYkeskukset, sosiaalitoimi ja huoltajat) lisäksi muita koulutuksenjärjestäjiä. Kansainvälistymisen edistämiseksi
luodaan ja ylläpidetään kumppanuussuhteita ulkomaisiin oppilaitoksiin ja työelämään.
Tredun työelämäyhteistyön muotoja ovat mm. työssäoppiminen, ammattiosaamisen näytöt, tutkintotilaisuuksien arviointi kolmikantayhteistyönä työpaikoilla, opettajien työelämäjaksot, yhteistyöprojektit, yritysten työntekijöiden kouluttaminen, koulutusyhteistyöhankkeet, oppimisympäristöjen hankinta ja ylläpito,
erilaiset yhteistyöverkostot sekä ammatilliset neuvottelukunnat. Opettajien työelämäjaksot tarjoavat luon12
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
tevan mahdollisuuden alakohtaisten työelämäyhteyksien rakentamiseen, ylläpitämiseen, luomiseen ja kehittämiseen. Oppilaitoksen jokapäiväiseen toimintaan niveltyvä työssäoppiminen on laajin yksittäinen työelämän ja oppilaitoksen yhteistyön muoto. Työssäoppimisen järjestämissopimus solmitaan koulutuksen järjestäjän, Tredun, ja työpaikan välillä. Työssäoppimissuunnitelma on opiskelijan työpaikkakohtainen suunnitelma, jonka laativat opettaja, työpaikkaohjaaja ja opiskelija.
Työssäoppimisjaksojen yhteydessä toteutettavat ammattiosaamisen näytöt ovat keskeinen osa arviointia.
Työssäoppimisjaksojen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisestä vastaavat henkilöt tekevät tiivistä
yhteistyötä työelämän edustajien kanssa. Työpaikkaohjaajilta kerätään palautetta yhteistyön onnistumisesta.
Yhteistyössä muiden koulutuksenjärjestäjien kanssa
Tredu järjestää Tampereella yhdessä perusopetuksen kanssa lisäopetusta (ns. Ammatti10), jonka aikana voi
korottaa perusopetuksen arvosanoja, perehtyä eri perustutkintoihin, tutustua työelämään sekä suorittaa
ammattitaitoa täydentäviä tutkinnon osia. Todistuksen lisäopetuksen opetussuunnitelman mukaan suoritetuista osista antaa perusopetus. Muissa toimipistekunnissa perusopetuksen lisäopetuksen kanssa tehdään
kiinteää yhteistyötä.
Erilaisten nivelvaiheprojektien ja erillisten tukitoimien esim. AKU-toiminta, tarkoituksena on helpottaa opiskelijan siirtymistä perusopetuksesta ammatilliseen koulutukseen.
Tampereen seudun ammattiopistossa voi opiskella lukioaineita osana ammatillista perustutkintoa. Lukiokoulutuksen toteuttamisesta vastaavat ammattiopiston oman opetuksen lisäksi Tampereen teknillinen lukio,
joka koordinoi lukioyhteistyötä, sekä Tampereen aikuislukio, Sammon keskuslukio, Ylöjärven lukio, Oriveden
lukio ja Virtain lukio. Nokian lukio tulee järjestämään lukio-opetusta Nokialla syksystä 2016 alkaen ja Lempäälän lukion syksystä 2017 alkaen.
Opiskelija voi laajimmillaan suorittaa ammatillisen perustutkinnon lisäksi ylioppilastutkinnon ja koko lukion
oppimäärän päivälukion opetussuunnitelman mukaan joissakin tutkinnoissa ja toimipisteissä. Kaikilla Tredun
perustutkintojen opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa lukio-opintoja ja suorittaa ylioppilastutkinto vähintään neljää lukioainetta opiskellen.
Kaikilla opiskelijoilla lukio-opinnot tunnustetaan osaksi ammatillista perustutkintoa OPH:n määräysten ja
opiskelijan esityksen mukaisesti. Lukio-opintojen aikana hankittu osaaminen voi kattaa ammatillisen perustutkinnon yhteisiä tutkinnon osia, valinnaisia tutkinnon osia ja vapaasti valittavia tutkinnon osia.
Toisen asteen ja korkea-asteen välistä yhteistyötä ylläpidetään ja lisätään mm. opetus-, tutkimus- ja kehityshankkeiden kautta. Tredussa yhteistyötä korkea-asteen oppilaitosten kanssa kehitetään siten, että opiston
opiskelijoilla on mahdollisuus suorittaa korkea-asteen opintoja osana toisen asteen tutkintoa. Myös korkeakouluopiskelijat voivat suorittaa opintoja ammattiopiston järjestämillä jaksoilla tai lyhytkursseilla. Tampereen seutukunnan toisen asteen koulutuksen ja korkea-asteen välisissä yhteistyösopimuksissa sovitaan koulutuksen järjestämisestä ja suoritettujen opintojen tunnustamisesta.
13
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Ammattiopiston ja eri opettajankoulutusta antavien tahojen yhteistyö on jatkunut jo pitkään. Erityisesti
Tampereen ammattikorkeakoulun opettajakorkeakoulun ja Tampereen yliopiston opettajankoulutuslaitoksen opiskelijoita suorittaa vuosittain opetusharjoitteluun kuuluvia jaksoja ammattiopiston eri koulutusaloilla.
Yhteistyön viestintäkanavat
Tredun viestinnän periaatteena on viestiä ymmärrettävästi, luotettavasti ja avoimesti niin sisäisille kuin ulkoisillekin kohderyhmille.
Opiskelijoille tärkein viestintäkanava on henkilökohtainen vuorovaikutus opettajien, ryhmänohjaajien ja koko henkilöstön kanssa. Muina viestintäkanavina käytetään Wilma-käyttöliittymää, joka on avoinna myös alle
18-vuotiaiden opiskelijoiden huoltajille. Muina viestintäkanavina käytetään sähköpostia, sosiaalista mediaa,
sähköisiä oppimisympäristöjä, ilmoitustauluja, tiedotustilaisuuksia sekä erilaisia painettuja tiedotteita ja oppaita.
Tietohallinto
Tampereen kaupungin tietohallinto vastaa koko kaupunkikonsernin tietohallintoratkaisuista. Tietohallinto
omistaa opiskelijahallintojärjestelmä Primuksen (ja siihen liittyvän Kurren ja Wilman) ja sähköisen oppimisympäristön Moodlen.
Tredussa tietohallinnon arkkitehtuuri noudattaa lain 634/2011 mukaista julkisen hallinnon ja viranomaisen
tietojärjestelmien yhteentoimivuudesta säädettyä kokonaisarkkitehtuuria. Toisen asteen kokonaisarkkitehtuuri on käsitelty toisen asteen johtoryhmässä ja tuotantojohtaja on sen hyväksynyt 10.4.2015 (40§). Kokonaisarkkitehtuuri kuvaa, kuinka organisaation elementit – organisaatioyksiköt, tiedot, toimijat, toimintaprosessit, tietojärjestelmät sekä teknologinen laite- ja käyttöympäristö – liittyvät toisiinsa ja toimivat kokonaisuutena, jossa jokaisella osalla on selkeä rooli ja tarkoitus.
Asiakastietojen omistajuus ja tietosuojaselosteet ovat tilaajan vastuulla Tampereen kaupungissa. Linkit tietosuojaselosteisiin ovat nähtävissä Tampereen kaupungin www-sivuilla.
Opetuksen osalta Tredulla on oma atk-tukihenkilöstö. Tredun atk-henkilöstö vastaa Tredu-verkon tunnushallinnasta, opetuksen tieto- ja viestintäteknisistä palveluista ja tietoverkoista.
Laadunvarmistus ja toimintajärjestelmät
Tampereen seudun ammattiopiston toiminnan arvioimiseksi on laadittu kokonaisarviointisuunnitelma vuosille 2014-2017, jonka toteuttaminen on aloitettu. Toiminnan arvioinnissa käytetään erilaisia arviointimuotoja
ja menetelmiä, kuten prosessien arviointi, johdon tapaamiset, vertaisarviointi, ulkoinen arviointi ja palautteiden keruu ja käsittely. Arvioinnit on teemoitettu vuosittain, vuoden 2015 teemana on toiminnan ja koulutuksen elinkeinoelämälähtöisyyden arviointi. Arvioinnin tuloksia analysoidaan ja niiden perusteella päätetään kehittämistoimenpiteistä sekä asetetaan uusia tavoitteita. Kehittämistoimenpiteiden ja tavoitteiden
toteutuminen sekä vaikuttavuus arvioidaan sovitulla aikataululla ja tavoilla.
14
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Tampereen seudun ammattiopiston projektitoiminta tukee suunnitelmallista ja tavoitteellista kehittämistyötä ja sillä tavoitellaan pysyviä sekä pitkäaikaisia vaikutuksia.
Milloin ja miten koulutusta järjestetään
Osaaminen on opetussuunnitelman ja -järjestelyiden perustana. Opiskelija hankkii osaamista opiskellen oppilaitoksessa ja työpaikoilla. Osaamista voi kertyä myös työkokemuksen tai arkioppimisen kautta. Opiskelija
etenee opinnoissaan eli hankkii osaamista oman henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti.
Lähiopetus ja ohjaus
Opiskelijalla on oikeus saada ohjausta oppimisensa tueksi. Opetusta ja ohjausta voidaan järjestää sekä oppilaitoksessa ja työpaikoilla. Opiskelija voi hankkia osaamista myös vapaa-aikanaan, joka tunnistetaan ja tunnustetaan perusteiden mukaisiin kriteereihin verraten.
Lukuvuosijaksot suunnitellaan siten, että opiskelijan henkilökohtaisiin opiskelusuunnitelmiin sisältyvä valinnaisuus voi toteutua. Opetusjärjestelyissä pyritään mahdollistamaan myös opiskelijan eteneminen oman
aikataulunsa mukaisesti opiskeluoikeuden puitteissa.
Oppilaitoksen lukujärjestykset pyritään tekemään opiskelija- ja oppimislähtöisesti siten, että opetusta on
mahdollisimman tasaisesti kalenteriviikon eri päivillä ja että opetettavat aihekokonaisuudet tukevat toisiaan
mahdollisuuksien mukaan.
Lähiopetuksessa ryhmäkokoon kiinnitetään huomiota siten, että tutkintokohtaiset erityispiirteet ja oppimisen tavoitteet toteutuvat mahdollisimman tehokkaasti.
Opetusta ja ohjausta pyritään suunnitelemaan siten, että opiskelijan on mahdollista edetä omalla opintopolullaan oman aikataulunsa mukaisesti.
Monimuoto-oppiminen
Monimuoto-oppiminen voi sisältää lähiopetusta ja -ohjausta, etäoppimista ja -ohjausta, sekä itsenäistä
osaamisen hankintaa.
Opetussuunnitelman tutkintokohtaisissa osissa kuvataan tarkemmin ko. tutkinnon monimuoto-opetusta ja
verkko-opetusta.
Työpaikoilla tapahtuva oppiminen
Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Se on aidossa työympäristössä
tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen laajuus on vähintään 30 osaamispistettä ammatillisissa perustutkinnoissa.
15
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Mitä koulutus- ja työelämäpalveluita Tredu järjestää
Tampereen seudun ammattiopistossa opiskelee vuosittain lähes 18 000 nuorta ja aikuista. Opetus- ja kulttuuriministeriö määrittelee peruskoulutuksen vuotuisen kokonaisopiskelijamäärän järjestämisluvissa.
Opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämän ammatillisen lisäkoulutuksen luvan mukaisesti Tampereen seudun ammattiopisto järjestää ammatillisesta aikuiskoulutuksesta annetussa laissa tarkoitettua ammattitutkintoon ja erikoisammattitutkintoon valmistavaa koulutusta ja muuta ammatillista lisäkoulutusta oppilaitosmuotoisena ja oppisopimuskoulutuksena.
Näyttötutkintojen järjestämiseksi Tampereen seudun ammattiopisto solmii perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoihin järjestämissopimukset ko. tutkintotoimikunnan kanssa.
Tämän lisäksi Tampereen seudun ammattiopistossa toteutetaan erilaisia passi-, kortti- ja sertifikaattikoulutuksia sekä yrityksille räätälöityjä koulutuksia.
Ammatilliset koulutusalat Tredussa
Tredu järjestää ammatillista koulutusta seuraavilla koulutusaloilla:
Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon ala
Alan työtehtävät liittyvät asiakaspalveluun, myyntiin, markkinointiin, toimistoon ja tietojenkäsittelyyn.
Tredulla on järjestämisluvan mukaan oikeus järjestää myös englanninkielistä liiketalouden perustutkintoon johtavaa koulutusta.
Tekniikan ja liikenteen ala
Tekniikan ja liikenteen alalta valmistuneet sijoittuvat moniin erilaisiin tehtäviin teollisuuden, korkean
teknologian, pienyritysten ja liikenteen alueella. Teollisuus sisältää erilaisia aloja metalliteollisuudesta
tekstiili- ja vaatetusteollisuuteen. Tekniikan alaan kuuluvat myös turvallisuus-, maanmittaus-, laboratorio-, ympäristö-, puu- ja elintarvikealat.
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala
Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alalla työskennellään erilaisten, eri-ikäisten ja eri kulttuureista kotoisin
olevien ihmisten parissa monipuolisissa hoito-, hoiva- ja kasvatustehtävissä.
Kulttuuriala
Kulttuuriala on käytännön kulttuurityötä, taiteen tekemistä, ohjausta ja opetusta. Alaan kuuluvat
muun muassa audiovisuaalinen viestintä ja käsi- ja taideteollisuus.
Luonnontieteiden ala
Luonnontieteiden alan tutkinnon suorittanut toimii erilaisissa asiakaspalvelun ja myynnin tehtävissä,
jotka liittyvät yritysten ja organisaatioiden tietojenkäsittelyyn, hallintoon ja palvelutehtävään.
Luonnonvara- ja ympäristöala
Luonnonvara- ja ympäristöalalla toimitaan maa- ja metsätaloudessa tai muiden luonnonläheisten elinkeinojen parissa.
16
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Matkailu-, ravitsemis- ja talousala
Matkailu-, ravitsemis- ja talousalalla on tavoitteena vaikuttaa ihmisten terveyteen, hyvinvointiin ja
viihtyvyyteen tuottamalla palveluja niin arkeen kuin juhlaankin.
Koulutusaloista vuosittain valittavissa olevat ammatilliset koulutukset löytyvät hakuoppaasta. Aikuiskoulutuksen tarjontaan pääsee tutustumaan täältä.
Erityiset koulutustehtävät
Tampereen seudun ammattiopistolla on seuraavat erityiset koulutustehtävät:
Urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen järjestäminen
Vieraskielisen opetuksen järjestäminen
Tampereen seudun ammattiopistolla on lupa toimia kuorma- ja linja-auton kuljettajien perustason ammattipätevyyskoulutusta antavana koulutuskeskuksena ja järjestää perustason ammattipätevyyskoulutusta sekä
ammatillisena peruskoulutuksena että ammatillisena lisäkoulutuksena.
Samoin Tredulla on ilmailuhallinnon myöntämä lupa (PART FI.147.0002; 25.7.2008) toimia PART 147kouluttajana.
Ammatillinen aikuiskoulutus ja työelämäpalvelut
Ammatillisen aikuiskoulutuksen tarkoituksena on ylläpitää ja kohottaa aikuisväestön ammatillista osaamista,
antaa opiskelijoille valmiuksia itsenäisen ammatin harjoittamiseen, kehittää työelämää ja edistää työllisyyttä
sekä tukea elinikäistä oppimista. Tarkoituksena on lisäksi edistää tutkintojen tai niiden osien suorittamista.
Ammatillisella aikuiskoulutuksella tarkoitetaan ammattitaidon hankkimistavasta riippumattomia, näyttötutkintoina suoritettavia ammatillisia perustutkintoja, ammattitutkintoja ja erikoisammattitutkintoja samoin
kuin niihin valmistavaa koulutusta sekä muuta kuin näyttötutkintoon valmistavaa ammatillista lisäkoulutusta. Aikuisten ammatillisesta peruskoulutuksesta on voimassa, mitä ammatillisesta koulutuksesta annetussa
laissa säädetään. Ammatillisen aikuiskoulutuksen yhteydessä toteutetaan työelämän kehittämis- ja palvelutoimintaa, jolla tarkoitetaan yrityksille ja julkisyhteisöille, erityisesti pienyrityksille, tarjottavia osaamisen
kehittämispalveluja. Koulutusta järjestettäessä tulee tehdä yhteistyötä elinkeino- ja muun työelämän kanssa.
Tutkinnoissa ja koulutuksessa tulee ottaa erityisesti huomioon nykyiset ja tulevat työelämän tarpeet. Koulutusta ja näyttötutkintoja tulee suunnitella ja järjestää yhteistyössä elinkeino- ja muun työelämän kanssa ottaen huomioon henkilökohtaistamista koskevat säädökset.
Oppisopimuskoulutus
Oppisopimuskoulutus (L630/98, 17 §) järjestetään pääosin työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä ja
sitä täydennetään tietopuolisilla opinnoilla. Oppisopimuskoulutuksen järjestämiseksi opiskelija ja työnantaja
solmivat kirjallisen oppisopimuksen, joka on samalla määräaikainen työsopimus ja jonka koulutuksen järjestäjä vahvistaa. Oppisopimukseen liitetään opiskelijan henkilökohtainen opiskeluohjelma (A811/98), johon
perustuen koulutus järjestetään työpaikalla ja oppilaitoksessa.
17
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Oppisopimuskoulutuksena voidaan järjestää perus-, ammatti- ja erikoisammattitutkintoja sekä muuta lisäkoulutusta. Perustutkintoja järjestetään sekä ammatillisena peruskoulutuksena (opetussuunnitelman mukaan) että näyttötutkintoperusteisena. Oppisopimuskoulutus on mahdollista sekä työssä oleville että työttömille, jotka rekrytoituvat oppisopimuskoulutuksen kautta. Myös yrittäjät ja virkamiehet voivat kouluttautua oppisopimuksella, tällöin kyseessä on koulutussopimus.
Tredun oppisopimuskeskus suunnittelee työpaikalla tapahtuvan koulutuksen yhdessä työnantajan kanssa
sekä hankkii opiskelijalle tarvittavan tietopuolisen koulutuksen. Pääosa tietopuolisesta koulutuksesta hankitaan yhteistyösopimuksen piirissä olevilta koulutuksen järjestäjiltä. Harvinaisempiin tutkintoihin ja asiakkaiden erityisiin osaamistarpeisiin tietopuolista koulutusta ja/tai tutkintoja voidaan hankkia myös muilta järjestäjiltä. Oppisopimuskoulutuksen tietopuolinen koulutus ja tutkinnot järjestetään oppilaitoksissa niiden opetussuunnitelmien tai näyttötutkintojen järjestämissuunnitelmien mukaisesti. Jokaisen opiskelijan koulutusta
ohjaa oppisopimuksen liitteenä oleva henkilökohtainen opiskeluohjelma, minkä lisäksi tutkintotavoitteisessa
koulutuksessa opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma tai henkilökohtaistamissuunnitelma.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus
Ammattistartti, maahanmuuttajien ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus sekä vammaisten
valmentavan ja kuntouttavan opetuksen ja ohjauksen koulutukset ovat yhdistyneet. Uusi koulutus on Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentava koulutus – VALMA. Koulutukseen on sisällytetty oppisopimuskoulutuksen ennakkojakso.
Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavan koulutuksen tavoitteena on antaa opiskelijalle valmiuksia
ammatilliseen peruskoulutukseen hakeutumiseen sekä vahvistaa opiskelijan edellytyksiä suorittaa ammatillinen perustutkinto. Koulutuksen tavoitteena on, että opiskelija vahvistaa opiskeluvalmiuksiaan, selkeyttää
ammatinvalintaansa ja hankkii valmiuksia jatko-opintoihinsa. Opiskelijoille annetaan riittävästi ohjausta ja
tukea opinnoissa sekä tietoa erilaisista jatkokoulutusmahdollisuuksista. Koulutuksen tavoitteena on parantaa
opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja ja vahvistaa opiskeluvalmiuksia tulevaisuutta varten. Koulutuksen
laajuus on 60 osaamispistettä. Opiskelijalle laaditaan henkilökohtainen opiskelusuunnitelma, jossa määritellään opintojen laajuus.
VALMA koulutus on tarkoitettu
ensisijaisesti perusopetuksen päättäneille nuorille
eri syistä koulutuksen ulkopuolella oleville nuorille, jotka eivät ole löytäneet sopivaa koulutuspaikkaa
18
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
erityistä tukea tarvitseville hakijoille
o aikuisille, jotka tarvitsevat valmiuksia ammatilliseen koulutukseen siirtymiseksi
o maahanmuuttajataustaisille hakijoille sekä alan vaihtajille.
VALMANn koulutuksen perusteet sisältävät
Pakolliset koulutuksen osat (10 osp): Ammatilliseen koulutukseen orientoituminen ja työelämän
perusvalmiudet
Valinnaiset koulutuksen osat (50 osp): Oppimisen vahvistaminen, Työssäoppimiseen ja oppisopimuskoulutukseen valmentautuminen, Arjen taitojen ja hyvinvoinnin vahvistaminen, Ammatillisen perustutkinnon osat tai osa-alueet, Vapaasti valittavat koulutuksen osat.
Maahanmuuttajakoulutus
Ulkomailta Suomeen suuntautuva muutto on viime vuosina sekä monipuolistunut että kasvanut huomattavasti. Muuttuvan tilanteen myötä monikulttuurisuus ja -kielisyys tulevat yhä suuremmassa määrin osaksi
suomalaista yhteiskuntaa. Tähän haasteeseen Tampereen seudun ammattiopisto vastaa tarjoamalla maahanmuuttajataustaisille nuorille ja aikuisille monipuolista koulutusta. Ammattiopisto järjestää Ammatilliseen
peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta, johon on yhdistetty neljä aiempaa eri kohderyhmille suunnattua valmistavaa, valmentavaa, ohjaavaa ja kuntouttavaa koulutusta. Koulutuksen keskeinen tehtävä on myös
tukea mm maahanmuuttajataustaisia opiskelijoita ottamaan aktiivista vastuuta elämäntilanteesta, sekä auttaa sopeutumaan suomalaiseen yhteiskuntaan.
Maahanmuuttajien koulutusta ohjaavat OPH:n lainsäädännön ohessa Maahanmuuttajien kotoutumisesta ja
turvapaikanhakijoiden vastaanotosta annettu laki (493/1999), laki julkisesta työvoimapalvelusta (1526/2009)
sekä laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010). Kotoutumislain tavoitteena on edistää maahanmuuttajien kotoutumista ja tukea heidän aktiivista osallistumistaan suomalaisen yhteiskunnan toimintaan.
Maahanmuuttajakoulutuksen tavoitteena on vahvistaa opiskelijoiden jatko-opinnoissa tarvittavia valmiuksia
ja parantaa opiskelijan oppimaan oppimisen taitoja. Tavoitteena on lisätä arvokeskustelua oppilaitoksessa,
jonka perusteella voidaan tehdä konkreettisia opetusratkaisuja ja kehittyä aidosti monikulttuuriseksi ja tasaarvoa edistäväksi opiskeluympäristöksi. Koulutus korostaa maahanmuuttajaopiskelijan oikeutta ja mahdollisuutta tehdä opiskeluaan ja elämäänsä koskevia ratkaisuja. Opiskelijaa ja opiskelijaryhmää kannustetaan
itseohjautuvuuteen koulutuksessa, arkielämässä ja työelämässä.
Tredu tarjoaa erilaisia maahanmuuttajakoulutuksia kuten alkeistason kielikoulutusta nuorille ja aikuisille,
Perusopetukseen valmistavaa opetusta oppivelvollisuusiän ylittäneille nuorille sekä Ammatilliseen peruskoulutukseen valmentavaa koulutusta. Viimeksi mainittuun koulutukseen tulevien maahanmuuttajien tai maahanmuuttajataustaisten henkilöiden kielitaidon tulisi olla suomen kielessä kielitaidon tasojen kuvausasteikolla tasoa A2.2. Lisäksi järjestetään työvoimapoliittista koulutusta sekä Yleisiä kielitutkintoja.
19
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Urheilijoiden ammatillinen peruskoulutus
Opetusministeriö on myöntänyt Tredulle erityisen tehtävän urheilijoiden ammatillisen peruskoulutuksen
järjestämiseksi. Urheiluoppilaitoksessa opiskelija hankkii ammatillisen tutkinnon ja jatko-opintokelpoisuuden
samalla kun kehittää itseään urheilijana täysipainoisesti.
Oppilaitos tukee urheilijan kehittymistä kokonaisvaltaisesti. Tärkein yhteistyökumppani käytännön valmennustyössä on Tampereen urheiluakatemia, jonka kanssa yhdessä muodostetuissa yhteisissä valmennusryhmissä Tredun urheilijat harjoittelevat kolmena aamuna viikossa. Ryhmien valmentajat ovat lajiliittojen hyväksymiä ammattivalmentajia. Oppilaitoksen urheiluvalmennukseen osallistuminen luetaan osaksi tutkinnon
opintoja.
Vieraskielinen tutkintoon johtava koulutus
Tredu järjestää järjestämisluvan mukaisesti englanninkielistä liiketalouden perustutkintoon johtavaa koulutusta.
2 Tredu oppijan ja oppimisen tukena
Suomen perustuslain mukaan jokaisella ihmisellä tulee olla yhdenvertainen mahdollisuus saada perusopetuksen lisäksi myös muuta kykyjensä ja erityisten tarpeidensa mukaista opetusta sekä kehittää itseään taloudellisesta tilanteestaan riippumatta. Näiden perusoikeuksien turvaamiseksi Tredu panostaa henkilökohtaiseen ja ryhmäopinto-ohjaukseen ja opiskelijahuoltoon sekä ns. nivelvaiheyhteistyöhön, jolla pyritään varmistamaan oikea tieto ammatillisesta koulutuksesta ja sen mahdollisuuksista. Lisäksi valinnaisten opintojen tarjonta ja elinikäisen oppimisen avaintaitojen kehittäminen varmistavat opiskelijan mahdollisuuden tehdä
työuraansa koskevia ja elämänlaatuaan edistäviä valintoja. Osaamisen hankkiminen on ajasta, paikasta ja
tavasta riippumatonta.
Alaikäisten opiskelijoiden huoltajien kanssa tehtävän yhteistyön tarkoituksena on tukea ja edistää opiskelijan
perusteltuja omaa elämäänsä koskevia valintoja.
Opintojen ohjaus
Opinto-ohjaus on ammatinvalintaa, opiskelua, oppimista, ammatillista kasvua ja jatkosijoittumista tukevaa
toimintaa. Opiskelijoita ohjataan ja heidän opintojensa onnistumista ja tavoitteiden saavuttamista tuetaan ja
seurataan opintojen kaikissa vaiheissa ja jatkosuunnitelmien tekemisessä. Opinto-ohjauksen sisällöt vaihtelevat opintopolun eri vaiheissa. Opinto-ohjaus voi olla ryhmä-, pienryhmä- ja yksilöohjausta.
20
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Opetussuunnitelman tutkintokohtainen osa luo perustan opintojen suunnittelulle, ohjaukselle sekä henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman (HOPS) ja henkilökohtaistamissuunnitelman (HEKOSU) laadinnalle. Suunnitelmat sisältävät mm. opiskelijan yksilölliset valinnat, opinnoissa etenemisen ja arvioinnin, opiskelijan osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen/hakeutumisen ja ammattitaidon hankkimisen henkilökohtaistaminen,
työpaikalla tapahtuvan oppimisen suunnitelman sekä ammattiosaamisen näyttösuunnitelmat / tutkintotilaisuussuunnitelmat. HOPSin / HEKOSUn laadintaan osallistuvat yhdessä opiskelijan kanssa opettaja/t sekä
tarvittaessa opinto-ohjaaja.
HOPSissa määritellään oppimisen tavoitteet, opiskelun ajoittaminen ja opintojen suorittamiseen liittyvät
yksilölliset järjestelyt sekä opintojen arviointi. HEKOSUssa todennetaan hakeutumisen henkilökohtaistamisessa tunnistettu ja tunnustettu osaaminen, laaditaan suunnitelma tutkinnon suorittamiseen tutkinnon osittain sekä määritellään valmistavan koulutuksen sisältö ja toteuttamistavat. HOPSin / HEKOSUn toteutumista
seurataan ja tarvittaessa suunnitelmaa tarkennetaan ja muutetaan yhdessä opiskelijan kanssa.
Opiskelijapalveluiden toimintasuunnitelmassa on kuvattu hyvin ohjauksen ja erityisohjauksen sisällöt nuorten ja aikuisten koulutuksissa.
Opiskeluhuolto
Oppilas- ja opiskelijahuoltolain (1287/2013) tarkoituksena on
edistää opiskelijoiden oppimista, terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta ja ehkäistä ongelmien
syntymistä
edistää oppilaitosyhteisön ja opiskeluympäristön hyvinvointia, terveellisyyttä ja turvallisuutta, esteettömyyttä ja yhteisöllistä toimintaa
turvata varhainen tuki sitä tarvitseville
turvata opiskelijoiden tarvitsema opiskeluhuoltopalvelujen yhdenvertainen saatavuus ja laatu sekä
vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista ja johtamista toiminnallisena kokonaisuutena ja monialaisena yhteistyönä.
Opiskeluhuolto tarkoittaa opiskelijan hyvän oppimisen, hyvän psyykkisen ja fyysisen terveyden sekä sosiaalisen hyvinvoinnin edistämistä sekä ylläpitämistä sekä niiden edellytyksiä lisäävää toimintaa oppilaitosyhteisössä. Toiminnassa korostuu oppilaitoksen ja toimipisteiden yhteisöllisyyden lisääminen sekä ennalta ehkäisevä työ.
Opiskelijalla on oikeus saada halutessaan yksilöllisiä opiskeluhuollon palveluja. Opiskeluhuollon palveluja
ovat kuraattorin, koulupsykologin ja opiskeluterveydenhuollon asiakastyö.
21
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Yksilökohtaista opiskeluhuoltoa toteutetaan yhteistyössä opiskelijan kanssa ja hänen suostumuksellaan.
Lähtökohtana on opiskelijaa arvostava, hänen mielipiteitään kuunteleva ja luottamusta rakentava vuorovaikutus. Toiminnassa otetaan huomioon opiskelijan itsenäinen asema opiskelijahuoltoon liittyvissä kysymyksissä.
Yksittäisen opiskelijan tai opiskelijaryhmän tuen tarpeen selvittämiseen ja opiskeluhuollon palvelujen järjestämiseen liittyvät asiat käsitellään tapauskohtaisesti koottavassa monialaisessa asiantuntijaryhmässä.
Opiskeluhuollon järjestäminen on kuvattu ”Tampereen toisen asteen koulutuksen opiskeluhuolto ” –
toimintaohjeessa, jossa kuvataan opiskeluhuollon organisoitumista
Yhteisöllinen opiskeluhuolto – yhteiset asiat
Yksilökohtainen opiskeluhuolto sekä
Toimipistekohtainen opiskeluhuoltosuunnitelma
Opiskeluhuollon yleisestä suunnittelusta, kehittämisestä, ohjauksesta ja arvioinnista vastaa koulutuksen
järjestäjän opiskeluhuollon ohjausryhmä (Lasten ja nuorten palvelujen ohjausryhmä) sekä toisen asteen koulutuksen opiskeluhuoltoryhmä (laajennettu toisen asteen koulutuksen johtoryhmä).
Tampereen seudun ammattiopiston toimipisteisiin laaditaan paikalliset toimintaa ohjaavat opiskeluhuoltosuunnitelmat.
Tiedonsaantia ja salassapitoa koskevat säädökset ohjaavat eri ammattiryhmien työtä. Opiskeluhuollon asiat
kirjataan opiskeluhuollon kertomuksiin. Kirjaamisessa käytettävät rekisterit on erikseen määritellyt. Pedagogisen toiminnan osalta kirjauksissa käytetään Primus- opiskelijahallintojärjestelmää.
Kotien ja oppilaitoksen välinen yhteistyö
Ammatillisen oppilaitoksen henkilöstön tulee tehdä yhteistyötä kotien kanssa (L630/1998, 5 §). Tampereen
seudun ammattiopiston tavoitteena on luoda toimiva ja aktiivinen keskusteluyhteys opiskelijan, hänen huoltajansa ja oppilaitoksen edustajien välille. Keskustelulla luodaan yhtenevä käsitys opiskelun tavoitteista ja
niiden edellyttämistä toimintatavoista. Lisäksi tuetaan opiskelijan eheää ja tasapainoista kasvua sekä henkilökohtaisella että ammatillisella tasolla. Yhteistyö liittyy läheisesti opinto-ohjaukseen, henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman laatimiseen ja oppimisen tukipalveluiden järjestämiseen. Kodin ja oppilaitoksen välisen
yhteistyön merkitys korostuu alaikäisten opiskelijoiden kohdalla.
Opiskelijoille annetaan opintojen alussa Opiskelijan opas, jossa on tärkeää tietoa oppilaitoksesta, opinnoissa
etenemisestä, järjestyssäännöistä sekä opiskelijalle tarjottavista tukipalveluista. Koulun ja kodin välistä yhteistyötä hoidetaan puolin ja toisin kotiväelle tarkoitettujen tilaisuuksien, henkilökohtaisten yhteydenottojen
22
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
ja kotiin välitettävien tiedotteiden avulla. Tärkeä yhteydenpidon ja tiedottamisen väline on nettipohjainen
Wilma- järjestelmä. Tietoa on saatavilla myös oppilaitoksen Internet-sivuilla www.tredu.fi.
Työrauha
Oppilaitoksen toiminnan lähtökohtana on, että opiskelijoille tulee mahdollistaa tasavertaisen oppiminen.
Oppimisen esteiden ja oppimisvaikeuksien sekä muiden ongelmien ehkäiseminen, tunnistaminen ja niihin
puuttuminen riittävän ajoissa on välttämätöntä opintojen onnistumiseksi.
Tavoitteiden saavuttamiseksi ammattiopistossa on laadittu
järjestyssäännöt, jossa on määrätty mm. käyttäytymishäiriöistä, tupakoinnista, päihteiden käytöstä,
kiusaamisen ja häirinnän ennalta ehkäisystä
työrauhaohjeita opiskelun ja ohjauksen toimenpiteitä varten,
opiskelupalvelujen toimintasuunnitelma ja
kriisitoimintaa koskeva toimintaohje.
Traumaattisten kriisien tai niitä edeltävien ongelmatilanteiden käsittelyyn jokaisessa ammattiopiston toimipisteessä toimii opiskelijoiden ja henkilöstön tukena moniammatillinen kriisiryhmä. Sen toimintaa ohjaa kriisityön suunnitelma. Koko oppilaitosyhteisöä järkyttäviä tapahtumia voivat olla esimerkiksi opiskelijan tai
työntekijän kuolema, onnettomuus, väkivalta- tai läheltä piti -tilanne.
Jokaisessa toimipisteessä annetaan opintotoimistopalveluita, jotka palvelevat opiskelijoita, henkilökuntaa ja
Tredun yhteistyökumppaneita. Palvelun tehtävänä on tukea opiskelijoiden opiskelua ja tiedonhankintaa
neuvomalla opiskelijoita opintososiaalisissa asioissa.
Yhteistyössä opiskelijoiden kanssa
Opiskelijakunnan asema ja olemassaolo oppilaitoksessa säädetään laissa (L 630/1998, 36 §). Opiskelijakunnan jäseniä ovat kaikki Tampereen seudun ammattiopiston vakinaiset opiskelijat.
Opiskelijakunnan tehtävänä on edistää opiskelijoiden yhteistoimintaa, vaikutusmahdollisuuksia ja osallistumista sekä kehittää opiskelijoiden ja ammattiopiston välistä yhteistyötä. Opiskelijakunta myös osaltaan valmistaa opiskelijoita aktiiviseen ja kriittiseen kansalaisuuteen.
Opiskelijoiden osallisuudella pyritään ensisijaisesti edistämään sitä, että opiskelijat ovat mukana itseään
koskevassa ja ammattiopiston päätöksenteossa. Opiskelijakunta käyttää opiskelijoiden puhevaltaa ennen
opintoihin ja muihin opiskelijoiden asemaan olennaisesti vaikuttavien päätösten tekemistä.
Tampereen seudun ammattiopisto – TREDU on valtuuttanut Tampereen seudun ammattiopiston yhteisen
oppilasyhdistys TaQ ry:n toimimaan laissa määriteltynä opiskelijakuntana. Opiskelijakunnan käytännön teh23
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
täviä voivat olla yhteisen toiminnan ja tapahtumien järjestäminen, opiskelijoiden edunvalvonta, osallistuminen työ- ja kehittämisryhmiin opiskelijoiden edustajana, yhteydenpito oppilaitoksen johtoon, osallistuminen
ammattiin opiskelevien opiskelijoiden opiskelijajärjestöjen OSKU ry:n ja SAKKI ry:n toimintaan sekä yhteistyö
Pirkanmaan kuntien nuorten osallisuustoimintaan. Lisäksi paikallisesti valitut toimipisteopiskelijakunnat järjestävät toimintaa yksittäisissä toimipisteissä yhteisöllisyyden ja hyvinvoinnin lisäämiseksi.
Tredulla on osa-aikainen opiskelijakuntakoordinaattori sekä toimipistekohtaiset opiskelijakuntayhdyshenkilöt, jotka toimivat yhdessä opiskelijapalvelupäällikönpäällikön kanssa. Opiskelijakuntatoimintaan osallistuneelle opiskelijalle annetaan erillinen todistus ja osaamista voidaan tunnustaa vapaasti valittaviin opintoihin.
Tuutoritoiminta on tärkeä osa oppilaiden kanssa tehtävää yhteistoimintaa. Ammattiopiston opiskelijatuutoroinnin tavoitteena on tuoda esiin opiskelija näkökulmaa oppilaitoksen sisäisissä ja ulkoisissa verkostoissa.
Opiskelijatuutorit ovat mukana uusien opiskelijoiden perehdyttämisessä opiskeluun ja oppilaitokseen, edustavat omaa oppilaitostaan erilaisissa markkinointi- ja esittelytilaisuuksissa sekä esittelevät omaa toimipistettään ja tutkintoalaansa tutustujille. Tuutorit voivat osallistua erilaisten tapahtumien suunnitteluun ja järjestämiseen toimipisteissä. Tuutorit voivat toimia vertaistukena opintojen aikana aloittaville tai jatkaville opiskelijoille.
Tuutoreiden ohjaajina ammattiopistossa toimivat toimipisteisiin nimetyt henkilöt, jotka vastaavat tuutoreiden kouluttamisesta sekä koordinoivat yhteistä toimipistekohtaista työtä opiskelijoiden ohjauksessa sekä
markkinointi- ja esittelytilaisuuksien järjestämisessä. Markkinointitilanteissa opinto-ohjaajat ovat merkittäviä
yhteistyökumppaneita tuutoreiden ja tuutoroinista vastaavien henkilöiden kanssa.
Tredussa toiminnasta vastaa osa-aikainen tuutoritoiminnan koordinaattori.
Tukiopetus
Tukiopetuksen tavoite on tukea opiskelijan oppimista ja opiskelua niin, että opiskelija etenee opinnoissaan
henkilökohtaisen opiskelusuunnitelman mukaisesti ja suorittaa tutkinnon säädetyssä ajassa. Tukiopetusta
voidaan antaa kaikissa opinnoissa ja opiskelijan opiskelu- ja työskentelytaitojen yleiseksi vahvistamiseksi.
Kaikilla opiskelijoilla on oikeus saada tukiopetusta sekä riittävästi ohjausta opinnoissaan. Opiskelija voi kertoa tuen tarpeesta ryhmänohjaajalle tai aineenopettajalle, jonka jälkeen sovitaan tukiopetuksen järjestämisestä. Tukiopetusta annetaan yksilöllisesti tai pienryhmissä oppituntien ulkopuolella tai niiden aikana opetusta eriyttämällä. Tukiopetusta voidaan toteuttaa myös ohjatusti toimipisteiden rästipajoissa (esimerkiksi
Treenaamo, Konesoppi), joissa opiskelija voi täydentää puuttuvia suorituksiaan. Tukiopetus on tilapäisesti
opinnoissa jälkeen jääneelle opiskelijalle annettavaa opetusta. Koulutusalat vastaavat tutkintoalojensa tukiopetuksen järjestämisestä ja resursoinnista.
Lähtötasotestaus ja luki -opetus
Kaikille aloittaville ryhmille tehdään opintojen alussa lähtötasokartoitukset, jotka sisältävät lukikartoituksen
ja matematiikan lähtötasotestauksen. Lähtötasotestauksen perusteella kartoitetaan opiskelijoiden opiskelu24
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
valmiuksia ja mahdollisia erityisen tuen tarpeita opintojen suunnittelun perustaksi. Jos lukikartoitus tai matematiikan lähtötasotesti antavat viitteitä oppimisvaikeuksista, keskustellaan asiasta henkilökohtaisesti lisää
opiskelijan ja tarvittaessa hänen huoltajansa kanssa.
Lukivaikeus on lyhenne lukemis- ja kirjoittamisvaikeudesta. Lukivaikeuteen liittyy lukemisen ja kirjoittamisen
lisäksi usein hahmottamisen ja matematiikan vaikeuksia. Lukikartoitus ei diagnosoi lukivaikeutta, vaan se voi
antaa viitteitä opiskelijan opiskeluun liittyvistä tuen tarpeista. Opiskelija voi vahvistaa opiskelutaitojaan luki opetuksessa, joka suunnitellaan osaksi hänen henkilökohtaista opiskelusuunnitelmaansa, ja joka tulee huomioida opiskelijan opiskeluja järjestettäessä.
Erityisopetus
Ammatillinen erityisopetus tarkoittaa yksilöllisesti suunniteltua pedagogista tukea ja erityisiä opiskelu- ja
opetusjärjestelyjä sekä yhteisöllistä oppimis- ja toimintaympäristöjen kehittämistä. Perustehtävänä on erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opiskelun, yksilöllisen kasvun, työllistymisen ja jatko-opintoihin sijoittumisen tukeminen sekä osallisuuden edistäminen koulutuksen keinoin.
Ammatillisen erityisopetuksen tavoitteena on koulutuksen laadun ja vaikuttavuuden lisääminen sekä koulutuksellisen tasa-arvoisuuden ja inkluusion edistäminen. Tasa-arvon toteutumiseksi jokaisella opiskelijalla
tulee olla erilaisista oppimisedellytyksistä huolimatta yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua ammatilliseen koulutukseen sekä sijoittua koulutuksen jälkeen työhön, jatko-opintoihin ja yhteiskuntaan täysivaltaisena kansalaisena. Erityisopetus varmistaa opiskelijan mahdollisuuden osallistua ammatilliseen koulutukseen
suunnitelmallisesti turvaamalla riittävät tukitoimet sekä joustavat opintopolut.
Erityisopetuksen suunnittelun, toteutuksen, seurannan ja arvioinnin tarkempana työvälineenä on erityisopetuksen suunnitelma, joka on osa opiskelijapalvelujen toimintasuunnitelmaa. Toimintasuunnitelma ja opetussuunnitelmat ja niihin perustuvat prosessikuvaukset ja toimintaohjeet muodostavat yhtenäisen laadukkaan
toimintaa ohjaavan kokonaisuuden.
Erityisopetuksen järjestämistä koskeva suunnitelma sisältää erityisopetuksen periaatteet:
erityisopetuksen tavoitteet ja palvelut koulutuksen eri vaiheissa
erityisopetuksen organisointi (tehtävänkuvat), kehittäminen (ennakointi, hanketoiminta), kokonaisarviointi (vaikuttavuuden seuranta ja arviointi, prosessit, toimintamallit, laatutyö) ja rahoitus (erillinen budjetti ja seuranta)
opintoihin hakeutuminen (markkinointi ja nivelvaihetyö), opintojen alussa tuen tarpeen kartoitus,
opintojen aikana (joustavat tukimuodot) ja päättövaiheessa (jatko-ohjaus)
erityisopetuksen päätöksenteko ja HOJKSin laadinta-, seuranta- ja arviointiprosessi (opiskelijahallinto-ohjelma)
erityisopetuksen opetusjärjestelyt ja -menetelmät
tuki- ja erityispalvelut, asiantuntijapalvelut, yhteistyötahot ja vastuut
arviointi erityisopetuksessa
25
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
3 Tredu työpaikkana ja oppimisympäristönä
Hyvinvointi
Hyvinvoinnin painopiste on siirtymässä aineellisen vaurauden korostamisesta elämisen merkityksellisyyden
ja ihmissuhteiden arvostamiseen. Hyvinvoinnin katsotaan koostuvan opiskelijan/työntekijän terveydestä,
opiskelijan/työntekijän jaksamisesta, oppimisympäristön/työpaikan turvallisuudesta, hyvästä työn hallinnasta, toimintakyvystä, työskentelyilmapiiristä, viihtyvyydestä ja opettamisesta/johtamisesta. Turvallinen, terveellinen työ ja työympäristö mahdollistavat osaltaan tuloksellisen toiminnan ja työhyvinvoinnin. Tavoitteena on, että hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen otetaan huomioon kaikessa toiminnassa.
Hyvinvoiva oppilaitos ei synny itsestään, vaan hyvinvointi luodaan pitkäjänteisellä yhteistyöllä. Tähän työhön
osallistuu niin koulutuksen järjestäjä, opettajat, työterveyshuolto, opiskeluterveydenhuolto, opiskelijat kuin
jokainen yhteisön jäsen. Toiminnan tasolla hyvinvointi edellyttää, että huolehditaan henkilöiden työturvallisuudesta, työkyvystä ja henkisestä hyvinvoinnista.
Oppilaitoksen arjessa opiskelijoiden hyvinvointiin vaikutetaan mm. tutortoiminnan, kiusaamiseen puuttumisen, varhaisen puuttumisen, yhteisesti sovittujen käytöstapojen noudattamisen, tilojen viihtyisyyden parantamisen, opiskelijoiden kuulemisen, osallistumisen käytäntöjen kehittämisen ja ilmapiirin, avoimuuden ja
yhteistoiminnallisuuden kehittämisen sekä toimivan oppilaskuntatoiminnan kautta. Hyvinvoiva opiskelija
sitoutuu opintoihinsa, poissaolot ja työtapaturmat vähenevät, opiskelijan työskentely tehostuu ja työn laatu
paranee.
Hyvinvointia tukemaan Tampereen seudun ammattiopistossa kiinnitetään huomiota tilojen viihtyvyyteen
työpaikkana ja oppimisympäristönä. Viihtyvyys lähtee ihmisistä, jotka toimivat toisiaan kunnioittaen ja tasavertaisesti. Tilat varustetaan viihtyvyyden näkökulmasta sitä toimintaa varten, mitä siellä harjoitetaan.
Turvallisuus
"Sisäisen turvallisuuden ohjelman toteuttaminen edellyttää opettajilta turvallisuusosaamista.
Turvallisuus on tiedostamisen, välittämisen ja tekojen kulttuuria.." (Opetusalan turvallisuusfoorumin julkilausuma 3.5.2012).
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Säädökset ohjaavat koulun turvallisuuskulttuuria
sekä varhaisen tuen ja puuttumisen toimintamallien toteuttamista. Sisäisellä turvallisuudella tarkoitetaan
sellaista työyhteisön tilaa, jossa jokainen voi nauttia oikeusjärjestelmän takaamista oikeuksista ja vapauksista
sekä turvallisesta ympäristöstä ilman rikollisuudesta, häiriöistä, tapaturmista, onnettomuuksista sekä suomalaisen yhteiskunnan taikka kansainvälistyvän maailman ilmiöistä johtuvaa pelkoa ja turvattomuutta. Sisäisen
turvallisuuden määritelmä tukee ja velvoittaa koulujen ja niitä ohjaavien tahojen turvallisuustyötä.
Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen intrassa sijaitsevaan Turvakansioon on kerätty kattavasti
oppilaitoksen turvallisuuteen ja työsuojeluun liittyvää dokumentaatiota ja toimintaohjeita.
26
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Työsuojelu ja riskien hallinta
Tampereen seudun ammattiopiston työsuojelutoiminnan tarkoituksena on työnantajan, henkilöstön ja opiskelijoiden yhteistoiminnan avulla suunnitelmallisesti kehittää työ- ja oppimisympäristöjä, työhyvinvointia
sekä työturvallisuutta ja -terveyttä. Tavoitteena on edistää työyhteisön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta
sekä parantaa opiskelijoiden elämänlaatua.
Työsuojelun piiriin kuuluvat Tampereen seudun ammattiopiston opiskelijat sekä koko henkilöstö. Eri koulutusaloilla tapahtuvassa opetuksessa noudatetaan yleistä voimassa olevaa lainsäädäntöä, muita määräyksiä ja
tutkintojen perusteita. Eri ammattialojen työturvallisuuteen liittyvät yksityiskohtaiset suunnitelmat laaditaan
ja esitellään tutkintokohtaisissa opetussuunnitelman osissa.
Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen riskienhallinta perustuu kaupungin riskienhallinnan ohjeisiin ja suunnitelmiin, jotka näyttäytyvät oppilaitoksen arjessa osana jokapäiväistä toimintaa. Tavoitteena on
oppimisen häiriötön ja turvallinen toiminta.
Ammattiopiston henkilöstö huolehtii, että työhön liittyvät riskit arvioidaan ja havaitut epäkohdat korjataan.
Henkilöstö vastaa siitä, että työympäristön koneet ja laitteet ovat turvallisia käyttää. Oppilaitoksessa on nimettynä työsuojeluhenkilöstö, joka yhdessä muun henkilöstön kanssa huolehtii, että työ- ja opiskeluolot
ovat sellaiset, että opiskelija tai työntekijä ei joudu alttiiksi tapaturmille tai työperäisille sairauksille.
Riskien tunnistamista ja arviointia toteutetaan kaikilla oppilaitoksen toiminnan eri osa-alueilla. Arvioinnin
avulla pyritään ennalta havaitsemaan tavoitteiden saavuttamista vaarantavat tekijät sekä poistamaan ne tai
vähentämään niitä. Lisäksi huolehditaan ajantasaisesta seurannasta ja dokumentoinnista. Tampereen toisen
asteen koulutuksen riskien ja työn vaarojen arvioinnit kirjataan sähköiseen työturvallisuustietojärjestelmä
Monitori –ohjelmaan. Lisäksi Monitoriin dokumentoidaan läheltä piti –tilanteet sekä terveellisyyden ja turvallisuuden lakisääteiset tarkastukset. Sinne voidaan dokumentoida myös erilaisia turvallisuuteen liittyviä
muita huomioita, kuten parannusehdotuksia. Monitorin avulla saadaan työsuojelullinen tieto kerättyä yhteen paikkaan ja siten päästään helpommin toteuttamaan turvallista oppilaitosta.
Henkilöstön suunnitelmallinen kehittäminen
Henkilöstön kehittäminen perustuu päämäärätietoiseen ja ennakoivaan osaamisen johtamiseen. Henkilöstön
suunnitelmallisen kehittämisen tavoitteena on varmistaa yksilöiden, työyhteisön tiimien ja ammattiryhmien
sekä koko Tredun osaaminen. Tredun osaamisen johtamisen strategiset tavoitteet ja keskeiset kehittämiskohteet on määritelty toimintasuunnitelmassa. Yksityiskohtaiset osaamisen varmistamisen toimenpiteet
määritellään vuosittain vuosisuunnitelman teon yhteydessä Tredun henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaan.
27
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Henkilöstön osaamisen kehittäminen perustuu ennakoituihin oppimis- ja osaamistarpeisiin ja valittuihin strategisiin ydinosaamisiin. Henkilöstön osaamista, työsuorituksia ja osaamistarpeita arvioidaan eri menetelmin
säännöllisesti vuosittaisten kehitys- ja osaamiskeskustelujen yhteydessä. Kehitys- ja osaamiskeskusteluissa
keskustellaan myös uratoiveista sekä työhyvinvointiin liittyvistä yhteisöllisistä ja yksilöllisistä asioista. Jokaiselle työntekijälle laaditaan koulutus- ja kehittymissuunnitelma. Jokainen työntekijä on myös itse vastuussa
ammatillisen osaamisensa kehittämisestä.
Henkilöstön suunnitelmallisen kehittymisen arvioimiseksi henkilöstökyselyissä tavoitellaan työhyvinvoinnin
ja työkyvyn johtamisen tyytyväisyydessä nousevaa suuntaa, jokaisen työntekijän vuosittaisten koulutuspäivien määräksi vähintään 3 ja henkilöstön tyytyväisyyttä osaamisen johtamiseen.
Osaamisen varmistaminen ja uudistaminen
Tredussa toteutetaan systemaattisesti henkilöstökoulutuksia ja muita 70–20-10 – ajattelumallin mukaisia
osaamisen kehittämisen toimenpiteitä. Oppimisen teemat liittyvät tuleviin uudistuksiin ja pedagogisiin toimintamalleihin, johtamisosaamisen ja esimiestyön vahvistamiseen, johdon ja henkilöstön LEANjohtamisjärjestelmään valmentamiseen sekä talous- ja kustannustietoisuuden lisäämiseen. Kehittämiskohteet on jaettu 4 ohjelmakokonaisuuteen: uusi opettajuus ja tutkinnon uudistus, TVT- ja digiosaamisen vahvistaminen, esimies- ja johtamisosaaminen sekä työhyvinvointi ja turvallisuus. Omassa työssä oppimisen, vertaisoppimisen ja osaamisen jakamisen käytänteitä kehitetään jatkuvasti henkilöstön osaamisen varmistamiseksi.
Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus
Tampereen seudun ammattiopisto on monimuotoinen ja -arvoinen työ- ja opiskeluympäristö. Tasa-arvo- ja
yhdenvertaisuustyön lähtökohtana on jokaisen yhteisön jäsenen velvollisuus edistää yhdenvertaista opiskelua ja työskentelyä. Tasa-arvoinen ja yhdenvertaisuutta edistävä työympäristö on jokaisen Tredussa toimivan
opiskelijan ja työntekijän perusoikeus.
Tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta toteutetaan varmistamalla opiskelijoiden, asiakkaiden ja henkilöstön osallistumismahdollisuudet ja osallisuuden kokemus sekä edistämällä moninaisuutta kunnioittavaa ilmapiiriä
(luontainen erilaisuus, ikä, sukupuoli, asema, arvostukset, kieli, kulttuuri ja moraali). Erillinen II asteen koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuussuunnitelma 2013–2016 on hyväksytty 14.11.2013.
Oppimisympäristöt ja -menetelmät
Opetusmenetelmiä ja oppimisympäristöjä ohjaa käsitys oppimisen yhteisöllisyydestä: Tredussa tehdään yhdessä, jotta opitaan – oli kysymys sitten opiskelun suunnittelusta, oppimisen esteiden poistamisesta tai itse
oppimistapahtumasta ja oppimisen ja osaamisen arvioinnista.
28
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Oppimisympäristöt
Toisen asteen ammatillisenkoulutuksen palveluverkon suunnittelu pitää sisällään kaikkien Tampereen seudun ammattiopiston toimipisteitten tilojen saneeraus- ja kunnostussuunnitelman. Hyvinvointipalvelujen
palveluverkon ohjaus- ja seurantaryhmä on nimennyt asian valmistelua varten työryhmän jonka tehtävänä
on kartoittaa toimipisteittäin suunniteltujen koulutusten tilatarpeet tarveselvityksiä varten. Tarveselvitykset
toimipisteitten osalta tehdään suunnitelmallisesti, seuraten ammattialojen muutoksia ja huomioiden tilojen,
laitteitten ja TVA- asioiden muuttuvat tarpeet. TREDUN tilojen kunnostus- ja saneeraus suunnitelma ulottuu
pitkälle ensi vuosikymmenelle ja suunnittelussa huomioidaan niin henkilöstön kuin opiskelijoidenkin tarpeita
ja odotuksia.
Oppiminen on tavoitteellista yhteisöllisyyttä
Tampereen seudun ammattiopisto vahvistaa opiskelijoidensa valmiuksia elää hyvää, opiskelijan itsensä hallitsemaa elämää. Ammattitaidon oppimisen osana opiskelija tarvitsee sellaisia arki- ja työelämän taitoja ja
tietoja, joita voidaan kutsua nykyaikaisiksi kansalaistaidoiksi tai – kuten tutkintojen perusteissa – elinikäisen
oppimisen avaintaidoiksi. Näiden taitojen ytimessä ovat
kyky ymmärtää kokonaisuuksia
halu oppia jatkuvasti uutta
taito solmia ja ylläpitää sosiaalisia suhteita
ymmärrys yksilön ja yhteiskunnan välisestä suhteesta
taito toimia ekologisesti ja ekonomisesti
nykyaikaisten tieto- viestintävälineiden hyödyntäminen.
Tredussa vahvistetaan opiskelijoidensa itseohjautuvuutta. Tällä tarkoitetaan opiskelijan oppimishalun, omaaloitteisuuden ja vastuullisuuden tukemista. Tredun opiskelija uskoo itseensä, toimii uusissa tilanteissa joustavasti muut ihmiset huomioiden, sietää epävarmuutta uusissa elämäntilanteissa sekä osaa arvioida omaa ja
muiden toimintaa kriittisesti eritellen. Jotta itseohjautuvuus saavutetaan, Tredun ammattilaiset kuulevat
opiskelijoita ja auttavat heitä ymmärtämään kokemuksiaan. Omasta oppimisesta vastuun ottamiseen ohjataan läpi opintopolun. Tredussa opiskelija kulkee opintopolkuansa eli hankkii koulutuksensa edellyttämän
osaamisen suunnitellusti. Opiskelija hankkii osaamista myös arjessa.
Opetus- ja opiskelumenetelmiä ja oppimisympäristöjä ohjaa käsitys oppimisen yhteisöllisyydestä: Tredussa
tehdään yhdessä, jotta opitaan – oli kysymys sitten opiskelun suunnittelusta, oppimisen esteiden poistamisesta tai itse oppimistapahtumasta ja oppimisen ja osaamisen arvioinnista.
29
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Opiskelumenetelmät
Tredussa kehitetään käytäntöjä, joissa opettajat suunnittelevat opetuksensa yhdessä oppiainerajoja rikkoen.
Opintoja suunnitellessaan koulutusalajohtajat, koulutuspäälliköt ja opettajat kuulevat muita oppimisen asiantuntijoita: Tredun tukihenkilökuntaa, työelämän edustajia, erityisten opetusmenetelmien ja -ympäristöjen
kehittäjiä sekä opiskelijoita. Tredussa tuetaan opetusta, joka murtaa perinteistä käsitystä opettajasta jakamassa yksin tietoa opiskelijoilleen: ryhmän kanssa voi toimia samaan aikaan useampikin opettamisen ammattilainen, ja opintojen edetessä opettajan rooli muuttuu oppimisen johtajasta opintojen motivoijan ja
ohjaajan kautta valmentajaksi. Yhteisöllisyys näkyy Tredun arjessa: opiskelija kohtaa opintopolkunsa aikana
erilaisia projektioppimisen muotoja, saa vertaistukea omalta ryhmältään sekä tutortoiminnasta ja solmii
työssäoppimisjaksojen avulla yhteyksiä alansa toimijoihin. Opiskelijoita kannustetaan ottamaan osaa suunnitelmalliseen järjestö- ja harrastustoimintaan myös oppilaitoksen ulkopuolella. Tällainen toiminta voidaan
tunnustaa osaksi opiskelijan ammatillista perustutkintoa.
Tredussa opitaan kokemuksellisen oppimisen periaatteiden mukaisesti, kokemusten kautta. Toki opettajat
kuvaavat opetettavia ilmiöitä teoriankin tasolla ja jakavat tietoa, mutta asioiden ja ilmiöiden ymmärrys syvenee yhdessä tehden ja tekemistä pohtien. Oppimistapahtuman kokemusten järjestelmällinen, tavoitteellinen
ja ohjattu reflektointi yhdessä ryhmän muun jäsenten, opettajien ja työssäoppimispaikkojen ammattilaisten
kanssa auttaa hahmottamaan kokonaisuuksia sekä opiskelijan ammatti-identiteettiä ja minäkuvaa.
Tietopuolisten opintojen lisäksi painotetaan toiminnallisuutta, ongelmalähtöistä oppimista ja projektiluontoista työskentelyä. Opetuksessa pyritään vähentämään yksittäisiä ja irrallisia faktoja sekä oppiainekeskeisyyttä ja lisäämään tietojen kytkemistä käytännönläheisiin työelämälähtöisiin tehtäväkokonaisuuksiin.
Työssäoppimisjaksoilla opiskelijat pääsevät parhaiten tekemään aitoja työtehtäviä aidoissa työympäristöissä.
Myös oppilaitoksissa opetus tapahtuu mahdollisimman aidoissa työelämän olosuhteissa. Opetuksessa tähän
päästään esimerkiksi tekemällä toimeksiantoja ulkopuolisille yrityksille tai asiakkaille, järjestämällä oman
tutkinnon sisältöön liittyviä tapahtumia tai toteuttamalla oppilaitoksessa suurempia, projektiluontoisia töitä.
Oppiminen edellyttää opiskelijan aktiivista osallistumista, pohdintaa ja kokeilemista. Pienet virheetkin ovat
sallittuja, jos ne eivät vaaranna turvallisuutta. Oppilaitoksen turvallisessa ympäristössä virheitä voidaan käydä yhdessä läpi ja syventää elinikäisen oppimisen taitoja. Opettajat eivät opetuksessaan anna kaikkia vastauksia valmiina, vaan antavat opintojen alussa pienempiä tehtäviä, jotka vaativat jo tiedon soveltamista.
Opintojen edetessä opiskelija valitsee itse parhaat tavat toteuttaa annetut työtehtävät.
Tredussa kehitetään integrointia eri opintojen sekä ammatillisten ja yhteisten tutkinnon osien (YTO) välillä.
Toimivan integroinnin pohjana on se, että YTO-opettaja tuntee ammatillisten opintojen osaamisvaatimukset,
ja toisaalta se, että ammatillinen opettaja on tietoinen YTO-opintojen merkityksestä työelämässä ja siitä,
mitkä ovat YTO-opintojen keskeiset sisällöt ja tavoitteet.
30
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Fyysinen oppimisympäristö
Tredussa fyysinen oppimisympäristö on muunneltava, nykyaikainen ja miellyttävä oppimisympäristö, joka
suo mahdollisuuden kehittää sosiaalisia taitoja, lisätä ryhmätyövalmiuksia ja nopeuttaa opiskelijoiden
sopeutumista tämän päivän työelämän vaatimuksiin. Tredussa opetustilat ovat monitoimisuuden mahdollistavia, muunneltavia ja tarkoituksenmukaisia tiloja, joissa myös ergonomia on otettu huomioon. Fyysiseen
oppimisympäristöön kuuluvat myös muu rakennettu ympäristö ja luonto. Yritysvierailut ja messut ovat tärkeä osa oppimisympäristöjä.
Tieto- ja viestintätekniikan taidot
Tredusta valmistuu ammattilaisia, joilla on hyvät valmiudet käyttää tieto- ja viestintätekniikkaa työ- ja elinkeinoelämässä, jatko-opinnoissa ja elinikäisessä oppimisessa. Tredun toimintakulttuuri tukee ja kannustaa
yhteisölliseen kehittämiseen, avoimuuteen ja osaamisen jakamiseen.
Tredun tvt-suunnitelman tavoitteet perustuvat toisen asteen koulutuksen toiminnan arvoihin ja Tredun toimintasuunnitelman (2014–2017) painopisteisiin. TVT-suunnitelma on osa opetussuunnitelmaa.
Avoimuus: Tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntämällä varmistamme, että tarvittava tieto on kaikkien saatavilla. Opiskelijat ja henkilöstö pääsevät osallistumaan yhteisten asioiden valmisteluun ja käsittelyyn sekä
vaikuttaa itseään koskeviin asioihin. Verkossa edistetään avointa keskustelua toiminnan kehittämisestä ja
muista yhteisistä asioista.
Vastuullisuus: Tredu kantaa vastuun siitä, että opiskelijat hallitsevat tieto- ja viestintätekniikan vastuullisen,
turvallisen ja kestävän käytön tulevaisuuden työntekijöinä, ammattilaisina ja aktiivisina yhteiskunnan jäseninä.
Yhteisöllisyys: Tieto- ja viestintätekniikan avulla lisäämme innostavaa yhteenkuulumisen tunnetta, yhdessä
tekemistä sekä tiedon ja osaamisen jakamista. Opettajia ja opiskelijoita rohkaistaan ja ohjataan verkostoitumaan keskenään, ammattilaisten ja asiantuntijoiden kanssa sosiaalisessa mediassa. Vuorovaikutus tapahtuu
yhä enemmän verkossa.
Rohkeus: Tredussa innovoidaan ja kokeillaan rohkeasti uusia tapoja ja menetelmiä edistää oppimista tieto- ja
viestintätekniikan avulla.
Tieto- ja viestintätekniikan käytön periaatteena ovat tarkoituksenmukaiset ja opiskelijalähtöiset pedagogiset
ratkaisut työelämän tarpeet huomioiden. Opetussuunnitelman pakolliset ja valinnaiset tieto- ja viestintätekniikan käytön osaamistavoitteet otetaan sopivalla tavalla huomioon kaikissa opinnoissa.
Oppimisympäristöjen kehittämistä työelämässä ja oikea-aikaista, jaettua ohjaus ja vuorovaikutusta työpaikan ja oppilaitoksen välillä tukee se, että opintojaksoilla ja työpaikoilla hyödynnetään
31
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
monipuolisia verkkototeutuksia
pilvipalveluja ja jaettuja oppimateriaaleja
opiskelijoiden omia laitteita (tabletit, läppärit, älypuhelimet)
simulaatioteknologiaa
todellista ja virtuaalista maailmaan yhdistävää lisätyn todellisuuden teknologioita
elämyksellisyyttä ja pelillisyyttä
yksilöllisen ja yhteisöllisen oppimisen menetelmiä sekä
sosiaalista mediaa niin, että opiskelija voi jo opiskeluaikana aloittaa ammatillisten verkostojen rakentamisen.
Mobiiliteknologian, sähköisten oppimateriaalien ja pilvipalveluiden avulla oppilaitoksessa, työpaikalla ja missä tahansa muualla tapahtuva oppiminen yhdistyy opiskelijan henkilökohtaiseksi oppimisympäristöksi.
Opettajien ja henkilökunnan tvt-osaamisen jatkuva kehittäminen takaa ohjauksen ja muiden pedagogisten
toimintamallien, palvelujen ja oppimisympäristöjen ajantasaisuuden ja kaikkien opiskelijoiden mahdollisuudet hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa opiskelussaan. Tvt-taidot ovat luonteva ja arkinen osa opettajien
ammattitaitoa. Opettajien tukena toimii vertaisvalmennusverkosto sekä tvt-pedagogisia ja teknisiä asiantuntijoita.
Kirjastot avoimina oppimisympäristöinä
Tredun kaikkiin toimipisteisiin luodaan innostava ja viihtyisä kirjasto- tai oppimistila, joka toimii samalla monipuolisena oppimisympäristönä. Kirjastoissa on hyvä tietotekninen varustus ja työasemissa asennettuna
opetuksessa käytettävät ohjelmistot, jolloin myös kirjastoissa voidaan tehdä opiskeluun liittyviä töitä. Kirjastoissa olevat laitteet (kamerat, videokamerat, lukulaitteet) ja ohjelmistot antavat kaikille mahdollisuuden
harjoittaa tietoteknisiä ja mediataitojaan ammattialasta tai aiheesta riippumatta.
Tiedonhallintataidot, media- sekä informaatiolukutaito ovat tärkeitä oppimisen osa-alueita nykyisessä informaatioyhteiskunnassa. Näitä taitoja tarvitaan työelämässä, opiskelussa ja vapaa-ajalla. Kyky hakea, jäsentää ja arvioida tietoa pitäisikin kuulua jokaisen opiskelijan perustaitoihin. Kirjasto tukee näiden taitojen oppimista antamalla tiedonhaun ja kirjastonkäytön opetusta suunnitelmallisesti sekä opiskelijoille että henkilöstölle. Kirjasto myös järjestää koulutuksia tärkeistä tiedonhallinnan aiheista, esim. tekijänoikeusasioista.
Kirjastopalvelut hankkivat tarpeellisia tietokantoja, digitaalisia materiaaleja, e-kirjoja ja muita verkkopalveluita sekä kokoavat eri ammattialojen linkkikirjastoa. Nämä sisällöt ovat tarjolla TOKI-verkkokirjaston kautta.
Kirjasto toteuttaa myös perinteistä tehtäväänsä ja tarjoaa sisältöjä, mm. oppikirjoja ja muita eri aloihin liittyvä aineistoja oppimisen tueksi. Myös kaunokirjallisuutta, sarjakuvia ja selkokirjallisuutta on valikoimissa
erilaisten ryhmien tarpeisiin. Kirjasto tukee kirjallisuus- ja kulttuuriharrastusta.
32
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
TOKI-verkkokirjasto on Tampereen seudun oppilaitosten yhteinen verkkoportaali, jonka kautta voi hakea
tietoa kouluille tarjolla olevasta aineistosta. Oppilaitosten kirjastoista voi lainata erilaisia aineistoja ja nämä
ovat kaikkien yhteisessä käytössä. Aineistoja kuljetetaan tarvittaessa eri toimipisteiden välillä sisäisillä kuljetuksilla. Lainojaan voi uusia, aineistoa hakea ja varata TOKI-verkkokirjaston kautta.
Verkkokirjasto löytyy osoitteesta http://toki.verkkokirjasto.fi.
Työssäoppimispaikat oppimisympäristönä
Työssäoppiminen on ammatilliseen koulutukseen kiinteästi kuuluva opintojen osa ja koulutuksen järjestämismuoto, jossa osa tutkinnon tavoitteista opitaan työpaikalla työtä tehden. Se on aidossa työympäristössä
tapahtuvaa tavoitteellista, ohjattua ja arvioitua opiskelua. Sen laajuus on kaikissa perustutkinnoissa vähintään 30 osaamispistettä.
Työssäoppimisen toteutuksesta (suunnittelu, ohjaus ja arviointi) vastaa ammattiopisto, jonka vastuulla on
huolehtia, että toimijoilla on yhteinen käsitys työssäoppimisen järjestämisestä.
Pirkanmaalla toimivien koulutuksen järjestäjien välisellä yhteistyöllä luodaan työssäoppimisen järjestämiselle
yhtenäiset käytännöt työpaikkojen kanssa ja varmistetaan, että työssäoppiminen jakaantuu tasaisesti sekä
ajallisesti että eri työpaikkojen kesken.
Opiskelijan tulee saada työssäoppimiseen liittyvää ohjausta ja tukea jo opintojen alkuvaiheessa ennen työssäoppimisjaksoa, sen aikana ja myös jakson jälkeen. Työssäoppimista ohjaavilla opettajilla tulee olla edellytykset työelämäyhteistyöhön sekä riittävästi työelämäosaamista, valmennusta ja koulutusta. Ammattiopiston tulee myös huolehtia työpaikkaohjaajien valmennuksen ja koulutuksen riittävyydestä.
Työssäoppiminen järjestetään pääsääntöisesti siten, että opiskelija ei ole työsuhteessa työnantajaan, jolloin
ammattiopisto vastaa opiskelijan lakisääteisestä vakuutusturvasta. Työssäoppimisen periaatteiden ja tavoitteiden toteutuminen varmistetaan työssäoppimisen järjestämis- ja työssäoppimissopimuksella myös työsopimussuhteessa toteutetun jakson aikana.
Sopimuksen tekemisen edellytyksenä on, että koulutustyöpaikalla on käytettävissä tutkinnon perusteiden
mukaisen koulutuksen ja ammattiosaamisen näyttöjen järjestämisen kannalta riittävästi tuotanto- ja palvelutoimintaa, tarpeellinen työvälineistö sekä ammattitaidoltaan, koulutukseltaan ja työkokemukseltaan pätevää
henkilökuntaa opiskelijan vastuulliseksi kouluttajaksi.
Opiskelijalla on oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 28 §).
Oikeus turvalliseen ympäristöön kattaa sekä psyykkisen että fyysisen ympäristön. Työnantaja vastaa työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä järjestettävässä koulutuksessa opiskelijan työturvallisuudesta siten
kuin siitä työntekijöiden osalta säädetään ja määrätään myös silloin, kun opiskelija ei ole työsopimussuhteessa työnantajaan (laki ammatillisesta koulutuksesta 630/1998, 19 §).
33
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Ammattiopisto ennen kirjallisen sopimuksen tekemistä varmistaa, että työssäoppiminen ja siihen sisältyvät
ammattiosaamisen näytöt voidaan järjestää turvallisesti. Työnantaja noudattaa työturvallisuuslain mukaisia
työn vaarojen selvittämisen ja arvioinnin määräyksiä työssäoppimispaikoilla (738/2002, 10 ja 11 §).
Järjestyssäännöt
Jotta jokaisen oppilaitoksessa opiskelevan tai työskentelevän hyvinvointi, viihtyvyys ja turvallisuus pystytään
takaamaan oppimisympäristöstä ja opiskelumenetelmistä huolimatta, Tampereen seudun ammattiopistossa
on voimassa järjestyssäännöt ja asuntolan säännöt.
4 Tredusta yhteiskunnan vastuulliseksi jäseneksi
Yhteisöllisyys ja osallistuminen
Koulutuksen järjestäjän tulee edistää kaikkien opiskelijoiden osallisuutta ja huolehtia siitä, että kaikilla opiskelijoilla on mahdollisuus osallistua oppilaitoksen toimintaan ja kehittämiseen sekä ilmaista mielipiteensä
opiskelijoiden asemaan liittyvistä asioista. (L630/1998; 36§)
Oppilaitoksessa tapahtuvaan opetukseen liitetään yhteisöllisyyttä vahvistavaa toimintaa, joka tarjoaa mahdollisuuden arvopohdintaan ja kulttuuriperintöön perehtymiseen. Opetuksen tehtävänä on kehittää sivistyksellistä pääomaa sekä lisätä yhteisöllisyyttä ja tasa-arvoa. Opiskelijaa tuetaan kehittymään omatoimiseksi,
aloitteelliseksi, päämäärätietoiseksi, yhteistyökykyiseksi, kriittiseksi ja osallistuvaksi kansalaiseksi. Osallisuudella tarkoitetaan toimintaa, jossa opiskelijat asettavat tavoitteita, keskustelevat ja pohtivat eri ratkaisuja
sekä tekevät päätöksiä ja kantavat vastuun tekemisistään.
Tredussa opiskelijakuntatoiminta on tärkeä osa demokraattista toimintakulttuuria, missä opiskelijoiden valmiudet toimia omien ryhmiensä edustajina ja harjaantua neuvotteluun perustuvaan yhteistoimintaan kehittyvät. Treduun perustetaan yksi opiskelijakunta ja sen toimipistekohtaiset jaokset. Kokonaisuuden vetäjänä
toimii opiskelijakuntakoordinaattori. Toimipistekohtaisten jaosten toimintaa ohjaavat toimipistekohtaiset
opiskelijakuntayhdyshenkilöt. Koordinaattori ja opiskelijakuntayhdyshenkilöt sekä opiskelijoiden edustajat
muodostavat opiskelijan osallistumisaktiivisuutta kehittävän toiminnan ohjausryhmän, joka kokoontuu vähintään 2 kertaa vuodessa. Ammatillisen koulutuksen johtaja osallistuu ohjausryhmän kokouksiin vähintään
kerran vuodessa. Opiskelijan osallistumisaktiivisuutta kehittävällä toiminnalla (oppilaskunta, tutor-toiminta,
liikunta- ja kulttuuritoiminta sekä muu osallistaminen) on oma toimintasuunnitelmansa ja talousraaminsa,
joiden puitteissa toteutetaan opiskelijakunnan ja jaosten toimintaa.
34
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Osallistumis- ja vaikuttamiskeinoja voidaan harjoittaa monella oppilaitoksen tasolla: koko ammattiopisto,
koulutusala, tutkintoala ja toimipiste. Yhteiskunnallisia vaikutustasoja ovat paikallinen, valtakunnallinen,
eurooppalainen ja globaali. Opiskelijoiden oma osallistuminen ja vaikuttaminen antaa heille konkreettisen
mahdollisuuden vaikuttaa hyvinvointiin ja tasa-arvon toteutumiseen oppilaitoksessa.
Oppimisen kautta osaajaksi
Työelämän tarpeet osaamisen suhteen ovat jatkuvassa muutoksessa. Koulutuksen tuleekin katsoa yhä kauemmas tulevaisuuteen: millaista osaamista tulevat ammattilaiset tarvitsevat viiden, kymmenen, viidentoista
vuoden kuluttua. Täsmälliseen ammatilliseen osaamistarpeeseen vastaaminen on erittäin haasteellista. Ennen kaikkea koulutuksen tulee siis antaa oppijalle tarpeelliset tiedot ja taidot, jotta hän jatkossa pystyy ratkaisemaan työssään ja elämässään eteen tulevat ammatilliset haasteet ja kehittämään osaamistaan. Tavoitteena on siis elinikäisen oppimisen kautta jatkuvasti täydentyvä osaaminen.
Tämän päivän oppimiskäsityksen mukaan opetuksen sijaan korostuu oppiminen sekä tiedon ja taidon henkilökohtainen rakentaminen aikaisempien kokemusten pohjalta sen sijaan, että opiskeltaisiin "valmiiksi pureskeltuja" tietoja. Oppijalle annetaan paljon mahdollisuuksia, mutta toisaalta hän on itse vastuussa omasta
oppimisestaan. Tärkein motivaatio on halu oppia, joka helpottaa uuden tiedon ja uusien taitojen haltuunottoa.
Motivaatio ei kuitenkaan aina riitä: motivoituneesta oppijasta toimivaksi ja onnistuvaksi oppijaksi edellyttää
enemmän tai vähemmän tukea ja ohjausta oppimisprosessin aikana. Oppiminen on siis mahdollista vain itse
kokemalla ja tekemällä aidossa oppimisympäristössä. Oppija itse aktiivisesti rakentaa tietonsa ja taitonsa
olemassa olevien omien kokemusten, tietojensa ja taitojensa perustalle. Oppijalle tulee antaa vastuuta oppimisensa suunnittelusta, toteuttamisesta ja myös oppimisensa arvioinnista. Mielekäs oppiminen edellyttää
siis selkeätä tietoisuutta tavoitteista ja niihin sitoutumisesta.
Vaikka yksilön oma tavoitteenasettelu, henkilökohtainen sitoutuminen ja omaehtoinen tulosten arviointi
korostuvatkin, oppijaa ei saa jättää yksin. Opettajan tehtävänä on muokata tavoiteltava osaaminen sellaiseen muotoon, että oppija pystyy ottamaan tiedon ja taidon haltuunsa. Opettajien tulee hallita työelämälähtöinen ammatillinen kokonaisuus myös oman ”ruutunsa” ulkopuolelta niin hyvin, että opettajat voivat tukea
eri lähtökohdista lähteviä ja eri tavalla eteneviä oppijoita kokonaistavoitteen suuntaan. Substanssiosaamisen
lisäksi opettajien tulee hallita erilaisia menetelmällisiä vaihtoehtoja ja tarkastella oppimisympäristöä avoimin
silmin. Opettajasta tulee ohjaaja, avustaja, valmentaja ja tukija. Oppimistapahtuma on myös sosiaalinen
tapahtuma: oppija voi toimia ohjaajana toiselle oppijalle ja hän on osa suurempaa tiimiä, jolla on yhteinen
35
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
tavoite. Vahvat sosiaaliset taidot ja ”tiimipelaajana” toimiminen ovatkin yhä tärkeämpi osa ammattitaitoa
kaikilla aloilla.
Nykyisten sähköisten tietoverkkojen laajuus, saatavuus ja erityisesti niiden muuttuvuus opetuksen ja oppimisen tukena haastavat sekä oppijan että opettajan. Tiedon valtaväylällä eksymättä kulkeminen edellyttää
entistä kriittisempää lähestymistapaa tietoon. Oppijan on yhä tarkemmin analysoitava ja pohdittava niin
tiedon tarpeellisuus kuin tiedon oikeellisuus. Nämä vaatimukset asettavat myös haasteita opettajille: kaikkien opettajien tehtävä on ohjata opiskelijaa analyyttisyyteen ja kriittisyyteen tiedonhankinnassa, tietosuojaasioissa tekijänoikeuksia kunnioittaen.
Elinikäinen oppiminen
Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja yhteisten tutkinnon osien osaamistavoitteisiin sekä niiden arviointikriteereihin. Avaintaitojen tavoitteena on
tukea sellaisen osaamisen kehittymistä, jota tarvitaan jatkuvassa oppimisessa, työelämän tilanteissa selviytymisessä ja tulevaisuuden uusissa haasteissa.
Elinikäisen oppimisen avaintaitojen saavuttamisessa tärkeää on ohjauspalvelujen saatavuus, yksilölliset
uranhallintapolut sekä ohjauksen laatu ja koordinointi. Elinikäisen oppimisen avaintaidot sisältyvät ammatillisten tutkinnon osien ammattitaitovaatimuksiin ja ammattitaitoa täydentävien tutkinnon osien tavoitteisiin
ja niiden arviointikriteereihin. Erikseen arvioitava elinikäisen oppimisen avaintaidon arvioinnin kohde sisältää
elinikäisen oppimisen avaintaidoista seuraavat: oppiminen ja ongelmanratkaisu, vuorovaikutus ja yhteistyö,
ammattietiikka sekä terveys, turvallisuus ja toimintakyky.
Tredun toiminnassa elinikäisen oppimisen avaintaidot näkyvät seuraavasti:
1. Oppiminen ja ongelmanratkaisu
Tredun jokainen opiskelija kehittää osaamistaan omista persoonallisista lähtökohdistaan henkilökohtaisten
ja tutkinnon edellyttämien tavoitteiden suuntaan. Tulevaisuuden työelämässä korostuu uuden oppiminen ja
kriittinen lähestymistapa tietoon. Opiskelijat arvioivat omaa oppimistaan ja osaamistaan. Tredun pedagogiset ratkaisut kehittävät opiskelijoiden ongelmanratkaisun ja tiedon soveltamisen taitoja.
2. Vuorovaikutus ja yhteistyö
Vuorovaikutus ja yhteistyö toteutuvat eri tasoilla: kansainvälisenä ja kansallisena yhteistyönä, koulutuksen ja
työelämän välisenä yhteistyönä, eri ammattialojen välisenä yhteistyönä ja eri koulutusasteiden välisenä yhteistyönä. Vahvat sosiaaliset taidot ovat yhä tärkeämpi osa eri alojen ammattitaitoa. Työn muuttuminen yhä
enemmän verkostoissa tapahtuvaksi edellyttää hyviä yhteistyö- ja vuorovaikutustaitoja. Tredun oppimiskäsityksessä korostuu sekä henkilökunnan ja opiskelijoiden että opiskelijoiden keskinäinen vuorovaikutus. Opettajat kannustavat opiskelijoita yhdessä tekemiseen. Tredun opiskelijat ja henkilökunta osoittavat kunnioittavansa toisia ihmisiä noudattamalla oppilaitoksen ja työssäoppimispaikkojen käyttäytymissääntöjä ja toimin36
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
tatapoja. Omien vuorovaikutus- ja yhteistyötaitojen arviointi on osa jokaisen opiskelijan ja henkilökuntaan
kuuluvan toimintaa.
3. Ammattietiikka
Ammattietiikka tarkoittaa eettisiä periaatteita, sääntöjä, normeja, arvoja ja hyveitä, joita tulisi noudattaa
omaa ammattia harjoitettaessa. Ammattieettisiä arvoja ovat vastuullisuus ja eettiset toimintatavat. Jokaisen
tutkinnon ammatilliset opinnot sisältävät alan ammattieettiset periaatteet. Tredun henkilökunta ja opiskelijat noudattavat työaikoja ja tehtyjä sopimuksia, alan eettisiä ohjeita ja vaitioloon liittyviä säädöksiä. Kaikki
toimivat työssään vastuullisesti ja huolellisesti. Opiskelijoita ohjataan sitoutumaan oppimistavoitteisiin mm.
henkilökohtaisella opiskelusuunnitelmalla.
4. Terveys, turvallisuus ja toimintakyky
Tredun opiskelijat perehdytetään toimimaan turvallisesti eri oppimisympäristöissä. Heitä kannustetaan huolehtimaan omasta terveydestään ja toimintakyvystään. Turvallisessa toiminnassa tärkeää on riskien ja vaarojen ennakointi ja havaituista vaaroista ilmoittaminen. Henkilökunta ja työpaikkaohjaajat huomioivat toiminnassaan olevansa opiskelijoille esimerkkejä. Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa on määritelty kunkin
alan ergonomiaan ja työturvallisuuteen liittyvät opetussisällöt. Tredun opiskelijoita kannustetaan ammattiosaajan työkykypassin suorittamiseen.
5. Aloitekyky ja yrittäjyys
Tredun oppimiskäsityksen mukaan opiskelijalle annetaan ja häntä ohjataan ottamaan vastuuta oman oppimisensa suunnittelusta, toteuttamisesta ja arvioinnista. Oppimisen arviointi ja henkilökohtainen opiskelusuunnitelma ohjaavat opiskelijoita tavoitteelliseen osaamisen kehittämiseen ja yrittäjyyteen. Opiskelijaa
kannustetaan erityisesti omaehtoiseen ja sisäiseen yrittäjyyteen eri oppimisympäristöissä ja vaikuttamaan
oppimisympäristöjen kehittämiseen (mm. Nuori Yrittäjyys-toiminta, Yrittäjyys-opinnot ).
6. Kestävä kehitys
Tredun kestävän kehityksen mukainen toiminta perustuu ammatillisen koulutuksen kestävän kehityksen
kriteereihin, joiden mukaisesti valitaan oppilaitokselle vuosittaiset kestävän kehityksen teemat. Kestävää
kehitystä edistävä kasvatus ja koulutus tähtäävät kestävän elämäntavan omaksumiseen ja tulevaisuuden
rakentamiseen kestävyyden perusedellytykset ymmärtävien kansalaisten toimesta.
Kestävä kehitys mahdollistaa nykyhetken tarpeiden tyydyttämisen viemättä tulevilta sukupolvilta mahdollisuutta tyydyttää omat tarpeensa on kestävän kehityksen määritelmä YK:n Ympäristön ja kehityksen maailmankomission mukaan. Tredussa opiskelija oppii tarkastelemaan omaa ammattialaansa kaikista kestävän
kehityksen näkökulmista (ekologinen, taloudellinen, sosiaalinen ja kulttuurinen). Oppilaitoksen tulee toimia
37
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
opetustensa mukaisesti ja luoda kestävän kehityksen valmiuksien oppimiselle suotuisa oppimisympäristö.
Kestävä kehitys on Tredussa osa oppilaitoksen arvopohjaa, johtamista ja toimintakulttuuria ja se huomioidaan opetuksen tavoitteissa, sisällöissä ja menetelmissä sekä oppimisympäristöjen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Myös tukitoimintojen tulee tukea kestävän kehityksen tavoitteita.
Ammatillisen koulutuksen tulee tuottaa osaajia, jotka osaavat vastata ajan vaatimuksiin sekä kestävän kehityksen ja ympäristövastuun kysymyksiin. Tulevaisuuden työelämässä korostuvat ilmaston- ja ympäristönmuutoksen torjumiskeinojen tunteminen, globaali vastuuajattelu, globaalin talouden ymmärtäminen, sosiaalisen eriarvoisuus torjuminen ja kulttuurien erilaisuuden hyväksyminen.
Tredussa noudatetaan Tampereen kaupungin toisen asteen koulutuksen kestävän kehityksen toimintaohjelmaa ja opetuksessa huomioidaan seuraavat kestävän kehityksen näkökohdat:
1. Kokonaiskuva kestävästä kehityksestä
2. Elinkaariajattelu ja ekotehokkuus
3. Taloudellinen kestävyys
4. Ympäristöjärjestelmien tuntemus
5. Asiakaspalvelu
6. Toimiminen kansalaisena
7. Ammattialan etiikka ja omat arvot
8. Tulevaisuusajattelu
9. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys ammatillisissa opinnoissa
10. Oppimisympäristö kestävän kehityksen opetuksen tukena
7. Estetiikka
Tredun opiskelijat ja henkilökunta haluavat toimia viihtyisässä työympäristössä – jokainen huomioi ja ylläpitää työympäristön siisteyttä ja viihtyisyyttä oppilaitoksessa ja sen ulkopuolella. Jokainen tredulainen edustaa
työssään Tredua myös oppilaitoksen ulkopuolella ja arvioi esteettisten tekijöiden vaikutusta omassa toiminnassaan.
8. Viestintä ja mediaosaaminen
Tredun opiskelijoita ohjataan kriittiseen ja avoimeen medialukutaitoon. Opiskelijat hallitsevat puhelinkäyttäytymisen, sähköpostietiketin ja nettietiketin. Opiskelijoita ohjataan kriittiseen tiedonhankintaan ja noudattamaan tekijänoikeuksia ja tietoturvaa. Sähköisten oppimisympäristöjen, kuten verkko-oppimisen, sosiaalisen median, älytaulujen jne. käytöllä edistetään viestintätaitojen ja mediaosaamisen karttumista.
9. Matematiikka ja luonnontieteet
38
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Tutkintokohtaisissa opetussuunnitelmissa määritellään kuhunkin tutkintoon liittyvät matemaattiseen ja
luonnontieteelliseen osaamiseen liittyvät osaamisvaatimukset ja opetus. Opetus liitetään vahvasti ammattialalla tarvittavaan osaamiseen integroimalla matematiikan ja luonnontieteiden opetusta erilaisilla pedagogisilla menetelmillä ammatillisiin aineisiin. Opiskelijaa ohjataan oppimaan kaavojen, kuvaajien, kuvioiden ja
tilastojen sekä fysiikan ja kemian lainalaisuuksiin perustuvien menetelmien ja toimintatapojen käyttöä ammattitehtävien ja ammattiin liittyvien ongelmien ratkaisemisessa.
10. Teknologia ja tietotekniikka
Tredun opiskelijoiden käytössä on monipuolista teknologiaa – joissakin tutkinnoissa mahdollisuus mm. simulaatio-oppiseen. Tredun jokainen opiskelija hallitsee alallaan käytössä olevan tavanomaisen tietotekniikan.
Opiskelijaa ohjataan toimimaan tiedonhankinnassa kriittisesti ja noudattamaan sähköisen tiedonvälityksen
etikettiä.
11. Aktiivinen kansalaisuus ja eri kulttuurit
Tredun opiskelijoita osallistetaan rakentavalla tavalla oman oppilaitoksensa toimintaan (mm. oppilaskuntatoiminta) ja rohkaistaan vaikuttamaan oppilaitoksen toiminnan arviointiin ja kehittämiseen. Opiskelijoita
kannustetaan sitoutumaan oppilaitoksen toiminnan kehittämiseen mm. tutor-toimintaan osallistumalla.
Opiskelijat tuntevat työntekijän oikeudet ja velvollisuudet ja toimivat niiden mukaisesti oppilaitoksessa ja
työssäoppimisjaksoillaan. Oikeudenmukaisuus, tasa-arvo, erilaisuuden kunnioittaminen ja rakentava kriittisyys näkyvät Tredun opiskelijoiden henkilökohtaisissa opiskelusuunnitelmissa.
Kansainvälisyys oppilaitoksessa
Kulttuurien monimuotoisuus ja kansainvälisyys ovat osa Tredun arkipäivää. Kaikki henkilöt Tredussa ovat
erilaisuutta kunnioittavia eri alojen ammattilaisia, jotka pystyvät toimimaan erilaisissa monikulttuurisissa
työ- ja toimintaympäristöissä kotimaassa ja ulkomailla.
Tredu vastaa kansainvälistyvän toimintaympäristön haasteeseen panostamalla koulutuksen, osaamisen ja
liikkuvuuden jatkuvaan kehittämiseen. Kansainvälistyvän opetuksen tarpeisiin kehitetään eri koulutusaloilla
englanninkielisiä tutkinnon osia sekä koulutusohjelmia. Kansainvälinen toiminta Tredun koulutusaloilla pohjautuu pitkäjänteiseen verkostoyhteistyöhön sekä lähettävään että vastaanottavaan opiskelija-, opettaja- ja
asiantuntijaliikkuvuuteen. Lisäksi Tredussa panostetaan liikkuvuutta ja kansainvälistä yhteistyötä edistävään
hanketoimintaan sekä kansainvälisiin tukipalveluihin.
Kansainväliset opintopolut
Tredussa on tavoitteena yksilöllisten opintopolkujen edellytysten mahdollistaminen. Yksi mahdollinen opintopolku on kansainvälisyys, jota tukee mahdolliset vaihtojaksot ulkomailla. Vaihtojaksot voivat sisältää opin-
39
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
toja ja/tai työssäoppimista. Kansainvälinen kilpailutoiminta voi olla yksi osa kansainvälistä opintopolkua.
Kansainväliset opintopolut voidaan sisällyttää kaikkiin tutkintoihin ja opintoihin.
Kansainvälisen opintopolun vaihtoehdot ovat
- englanninkieliset tutkinnot ja niihin liittyvä kansainvälinen opintopolku, sekä
- ammatillinen opintopolku, johon sisältyy kansainvälistä toimintaa (kansainvälisyyshankkeet, kansainväliset tutorit, projektiopinnot, kansainväliset opinnäytetyöt, kansainvälinen yrittäjyys yms.).
Kotikansainvälistyminen
Kotikansainvälistyminen tarkoittaa erilaisten kansainvälisten toimintavalmiuksien (kielitaidon, kulttuuri- ja
tapatietouden) hankkimista kotimaassa oman oppilaitoksen tarjoamien mahdollisuuksien kautta. Kotikansainvälistymisen avulla Tredu tarjoaa mahdollisuuksia, joiden avulla myös ne opiskelijat, joilla ei ole mahdollista lähteä ulkomaille, saavat osana opintojaan riittävän kansainvälisen kompetenssin, jota työelämä tulevaisuudessa odottaa.
Kansainvälisiä toimintavalmiuksia omassa oppilaitoksessa opiskelija voi hankkia esimerkiksi
osallistumalla kielten opetukseen ja kulttuuriopintoihin,
ottamalla kursseja vieraskielisen opetuksen kurssitarjonnasta,
tutustumalla oman oppilaitoksen kansainvälisiin opiskelijoihin ja toimimalla heidän tutorinaan, apunaan ja oppaanaan suomalaiseen elämään,
osallistumalla erilaisiin tapahtumiin, projekteihin, teemapäiviin ja tiedotustilaisuuksiin sekä
hyödyntämällä maahanmuuttajaopiskelijoiden tietämystä ja osaamista.
Opinnot, kansainvälisyysvalmennus ja ammattiosaamisen näytöt ulkomailla
Ulkomailla suoritettavat opinnot yhteistyöoppilaitoksessa tai -yrityksessä tapahtuvat kiinteänä osana opiskelijan tutkintoa. Ulkomailla suoritettavan työssäoppimisen järjestämisessä otetaan huomioon myös paikalliset
määräykset ja tapa toimia. Ulkomaan vaihtojaksosta laaditaan sopimus. Eri maiden käytänteet ja vaatimukset sopijaosapuolista voivat vaihdella. Sopimuksella tarkennetaan opiskelijan ohjaukseen, arviointiin, työturvallisuuteen ja vakuutusturvaan sekä näyttöjen toteuttamiseen liittyvät asiat. Lisäksi siinä sovitaan konkreettisesti mm. työturvallisuuden perehdyttämis- ja valvontavastuusta, aterioinnin järjestämisestä, työmatkoista
ja asumisesta. Opiskelijoille järjestetään kansainvälisyysvalmennusta ennen matkaa sekä palautetilaisuus
osana vaihtojaksoa.
Asiantuntijavaihdot ja -vierailut sekä työelämäjaksot ulkomailla ovat merkittävä ja arvokas lisä työelämäosaamisen ja ammatillisen koulutuksen kehittämiseen sekä vieraskielisen koulutuksen toteuttamiseen.
Opintojen vertailtavuus, tunnistaminen, tunnustaminen ja ECVET
ECVETin eli eurooppalaisen ammatillisen koulutuksen opintojen siirtojärjestelmän tarkoituksena on liikkuvuuden lisääminen, ulkomailla opitun hyödyntäminen osana tutkintoa ja tutkinnon läpinäkyvyyden lisäämi40
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
nen. Tavoitteena on edistää oppimistulosten tunnustamista liikkuvuuden yhteydessä tutkinnon suorittamista
varten.
Ulkomaan jakson jälkeen opiskelijan osaaminen ja ulkomailla hyväksytysti suoritetut opinnot tunnistetaan ja
tunnustetaan ECVETin periaatteiden mukaisesti.
5 Arviointi oppimisen ohjaajana ja osaamisen raportoijana
Miksi arvioidaan
Opiskelijan arvioinnin tehtävänä ja tavoitteena on ohjata, motivoida ja kannustaa opiskelijaa oppimistavoitteiden saavuttamisessa, kehittää opiskelijan itsearviointitaitoa, vahvistaa myönteistä minäkuvaa ja kasvua
ammatti-ihmisenä. Arviointi on olennainen osa oppimisprosessia ja tuottaa tietoa opiskelijan osaamisen
tasosta opiskelijalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opintoihin pyrkimistä varten.
Mitä arvioidaan
Arviointi jaotellaan selkeästi oppimisen ja osaamisen arviointiin. Oppimisen arvioinnin tulee tapahtua rakentavassa vuorovaikutuksessa opiskelijan kanssa. Se on luonteeltaan kannustavaa ja motivoivaa sekä ohjaa ja
tukee oppimisprosessia oppimistavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on, että opiskelija tietää, mitä hän
osaa ja mitä hänen on vielä opittava. Tärkeä osa oppimisen arviointia on palaute- ja arviointikeskustelut. Oppimisen
arvioinnin
perusteella
ei
muodosteta
tutkinnon
osien
arvosanoja.
Osaamisen arviointi tapahtuu tutkinnon perusteissa määriteltyjen arvioinnin kohteiden ja arviointikriteerien
mukaisesti, ammatillisena peruskoulutuksena suoritettavassa tutkinnossa ammattiosaamisen näytöissä tai
näyttötutkinnoissa tutkintotilaisuuksissa. Osaaminen osoitetaan käytännön työtehtäviä tekemällä tutkinnon
ja työelämän edellyttämän ammattitaidon mukaisesti. Arviointikriteerit ilmaisevat osaamisen tason kolmiportaisesti. Arviointi tuottaa tietoa ammatillisesta osaamisesta opiskelijalle tai tutkinnon suorittajalle itselleen, opettajille ja työnantajille sekä jatko-opiskeluihin hakeutumista varten.
Opiskelijalla on myös oikeus esittää aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamista ja tunnustamista, mikäli
hänellä on osaamistavoitteiden mukaista aiempaa osaamista tutkintojen perusteiden mukaisesti. Osaamisen
tunnistamisen ja tunnustamisen vuoksi myös opiskeluajat ovat yksilöllisiä.
Milloin arvioidaan
Ammattitaidon arvioinnin periaatteista ja niiden soveltamisesta kuuluu tiedottaa opiskelijoille ja tutkinnon
suorittajille ennen koulutuksen alkamista sekä sen aikana. Arvioinnissa keskeisiä ovat arviointikeskustelut,
joissa opiskelijalla on tasavertainen rooli arvioida osaamistaan.
41
Tampereen seudun ammattiopisto
opetussuunnitelma
yhteinen osa
Opiskelijalla on mahdollisuus korottaa osaamisesta annettua arvosanaa. Opiskelijalla on myös oikeus korottaa osaamisen tunnustamisen avulla saatua osaamisen arvosanaa.
Miten arvioidaan
Arviointimenetelmät valitaan siten, että ne mittaavat asetettujen tavoitteiden ja ammattitaitovaatimusten
saavuttamista, soveltuvat käytettyihin opiskelumenetelmiin ja tukevat opiskelijan oppimista. Arvioinnin on
oltava oikeudenmukaista ja ammattitaitoa kehittävää. Itsearviointitaitojen kehittyminen on olennainen osa
kehittävää arviointia ja elinikäistä oppimista.
Kuka arvioi
Arviointiin osallistuvat opiskelijat (itse- ja vertaisarviointina), opettajat ja yhteistyöyritysten edustajat. Itsearvioinnissa opiskelija tarkastelee omaa toimintaa, toimintatapoja ja kokemuksia arviointikriteerejä vasten.
Itsearviointi kohdistuu sekä oppimisprosessiin että ammattitaitovaatimusten tai tavoitteiden saavuttamiseen.
Vertaisarvioinnissa opiskelijat arvioivat toisiaan annettujen arviointikriteereiden kautta tai vapaamuotoisemmin antamalla palautetta ja kommentoimalla keskustelupuheenvuoroihin. Tavoitteena ei ole ”arvostelu”
vaan arviointi. Vertaisarvioinnissa opitaan toisten toiminnasta.
Ammattitaidon osoittamista eli osaamista arvioi opettaja (t) ja/tai yhteistyöyritysten edustajat. Arvioijien
valinnassa huomioidaan arvioijien mahdollinen esteellisyys opiskelijaan nähden (esteellisyyteen sovelletaan
hallintolain (434/2003) pykäliä 27–29). Arvioijien pitää olla motivoituneita arviointiin ja heidän pitää perehtyä arviointiin ja palautteen antamiseen.
Tarkemmat, arviointiin liittyvät ohjeet löytyvät yhteisen osan nuorten ammatillisen koulutuksen, aikuisten
ammatillisten koulutuksen ja maahanmuuttajien koulutuksen erillisistä osioista sekä tutkintokohtaisista
osista.
42