Haukilahden päiväkoti ja kirjasto

Transcription

Haukilahden päiväkoti
ja kirjasto
HANKENUMERO 3000
7.9.2015
HANKESUUNNITELMA
1 (22)
SISÄLLYSLUETTELO
1. Yhteenveto hankkeesta .............................................................................................. 2
2. Hankesuunnitelman laadinta ...................................................................................... 3
3. Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset .................................................. 4
3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset ............................................................................ 4
3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset ........................................................................... 4
4. Hankkeen perustelut .................................................................................................. 5
4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys .............................................................................. 5
4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat ...................................................................... 6
5. Rakennuspaikka......................................................................................................... 6
5.1. Sijainti ja hallinta................................................................................................ 6
5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot.................................................................................... 6
5.3. Tontin ympäristö................................................................................................ 6
5.4. Tontin ominaisuudet .......................................................................................... 7
5.5. Tontin rakennuskanta ........................................................................................ 8
5.6. Liikenne ja pysäköinti ........................................................................................ 9
5.7. Kadut ja kunnallistekniikka ................................................................................ 9
6. Suunnittelutavoitteet................................................................................................. 11
6.1. Yleistä ............................................................................................................. 11
6.2. Kaupunkikuva.................................................................................................. 11
6.3. Toiminta ja tilat ................................................................................................ 11
6.4. Ulkoalueet ....................................................................................................... 15
6.5. Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus .................................................... 15
6.6. Esteettömyys................................................................................................... 16
6.7. Rakennustekniikka .......................................................................................... 16
6.8. LVIA-tekniikka ................................................................................................. 17
6.9. Sähkötekniikka ................................................................................................ 19
6.10. Huoltokirja ..................................................................................................... 21
7. Hankkeen laajuustavoitteet ...................................................................................... 21
8. Hankkeen kustannustavoitteet ................................................................................. 21
8.1. Rakennuskustannusennuste ........................................................................... 21
8.2. Käyttökustannusennuste ................................................................................. 22
8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste ...................... 22
9. Rahoitus, toteutus ja aikataulu ................................................................................. 22
10. Tarvittavat toimenpiteet .......................................................................................... 22
10.1. Tiedotus ........................................................................................................ 22
ESPOON KAUPUNKI • 02070 ESPOON KAUPUNKI • WWW.ESPOO.FI
ESBO STAD • 02070 ESBO STAD • WWW.ESBO.FI
2 (22)
Liitteet
Liite 1: Hankelomake 6
Liite 2: Pinta-alakäsitteet
Liite 3: Asemakaava ja määräykset
Liite 4: Alustava perustamistapaselvitys
Liite 5: Huonetilaohjelma
Liite 6: Tavoitehinta
Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset
Liite 8: Esisuunnitelma
1.
Yhteenveto hankkeesta
Hankkeen numero
Kohteen nimi
Omistaja ja hallinta
Käyttäjä
Kaupunginosa
Kortteli
Tontti
Kiinteistötunnus
Osoite
Tontin pinta-ala
Tontin rakennusoikeus
Asemakaava
Tarveselvitys
Rakennuksessa tapahtuva toiminta
Mitoituksellinen päivähoitopaikkamäärä
Henkilökuntamäärä
Alustava hyötyala
Alustava bruttoala
3000
Haukilahden päiväkoti ja kirjasto
Espoon kaupunki, Tilakeskus-liikelaitos
Espoon kaupunki, Sivistystoimi,
Suomenkielinen varhaiskasvatus, Tapiolan
palvelualue
14 Haukilahti
14053/YOS (opetus- ja sosiaalista
toimintaa palvelevien rakennusten
korttelialue)
1
49-14-53-2
Toppelundintie 11, 02170 Espoo
Ennen kaavamuutosta 30 650 m²,
kaavamuutoksen jälkeen n. 32 810 m²,
(päiväkotitontin osuus kaavamuutoksen
jälkeen n. 6300 m²)
9 200 m², jäljellä 4 942 (e=0.30)
Vahvistettu 17.7.1980
Opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on
hyväksynyt hankkeen tarveselvityksen
15.4.2015
Lasten päivähoito 7 kotialuetta, avoin
päiväkoti 1 kotialue ja kirjaston
lähipalvelutila
7 ryhmää, 21 paikkaa/ryhmä, yht. 147 lisäksi avoin päiväkoti, joka vastaa 21
laskennallista hoitopaikkaa
Päiväkoti 27
Päiväkoti 1416 hym² + kirjasto 200 hym²
Päiväkoti 2067 brm² (+ kylmät tilat 92 m² +
katokset 70 m2) + kirjasto 249 brm², yht.
2316 brm²
3 (22)
Laskennallinen huoneistoala (0,85 x brm²)
Lasten tiloja varsinaisessa päiväkodissa
Kerrosluku
Aikataulu
Tarveselvityksen kustannusennuste
(alv.0%)
Investointiohjelman 2015 varaus (alv.0%)
Tavoitehinta (alv.0%)
Hinta / hoitopaikka
Sisäisen toimitilavuokran lisäys päiväkoti
Sisäisen toimitilavuokran vähennys kirjasto
2.
1969 htm², josta pk 1757, kirjasto 212
(nykyinen kirjasto 480 htm²)
1175 hym²
2
Hanke- ja esisuunnitelma 1-8/2015.
Rakennussuunnittelu 10/2015 -10/2016
(sisältäen purkusuunnittelun)
Rakentaminen 2/2017- 5/2018 (sisältäen
purkutyön).
Käyttöönotto 8/2018.
Päiväkoti 6,6 milj. €, josta 0,82 milj. €
avoimen päiväkodin osuus, kirjastotilat 0,8
milj. €, yht. 7,4 milj. €
7,4 milj. €
6,87 milj. € päiväkoti, kirjastotilat 0,86 milj.
€, yht. 7, 73 milj. € (Haahtela-indeksi 88,
9/2015)
40 930 €
n. 413 t€ / vuosi
n. 16,5 t€ / vuosi
Hankesuunnitelman laadinta
Espoon kaupungin Tilakeskus-liikelaitoksen Talorakennuttaminen vastaa hankkeen
kokonaissuunnittelusta ja toteutuksesta.
Hankkeen osapuolet
Tilakeskus liikelaitos, Hankekehitys ja erikoissuunnittelu
Virastopiha 2 C, PL 6200
02070 Espoon kaupunki
Hankepäällikkö
Arja Törmä
Rakennetekniikka
Jari Hyötyläinen
LVIA-tekniikka
Janusz Zloch
Sähkötekniikka
Annina Auvinen
Energia-asiantuntija
Visa Koivu
Kustannussuunnittelu
Kalle Koskenmies
Sivistystoimi, Esikunta, Tilat ja alueet -yksikkö
Kamreerintie 3 B, PL 30,
02070 ESPOON KAUPUNKI
Hankesuunnittelija
Eija Riikonen
Sivistystoimi, Suomenkielinen varhaiskasvatus
Tapiolan palvelualue
4 (22)
Mäntytie 27, PL 3400,
Aluepäällikkö
Rakennusaikainen johtaja
Raili Liukkonen
Pirita Kallio
Keittiösuunnittelu
Espoo Catering -liikelaitos
Virastopiha 3 A, PL 5111,
Ruokapalveluiden suunnittelija
Johanna Andsten
Pohjarakenteet
Tekninen keskus, geotekniikkayksikkö
Virastopiha 2 C, PL 41,
Suunnitteluinsinööri
Katariina Hämäläinen
Esisuunnittelu (ehdotussuunnittelu)
Arkkitehtitoimisto Lehto Peltonen Valkama
Lastenkodinkuja 2
00180 Helsinki
Pääsuunnittelija
3.
Tarmo Peltonen
Hankkeesta aiemmin tehdyt päätökset ja selvitykset
3.1. Hankkeesta tehdyt päätökset
Kaupunginhallitus on päättänyt 28.4.2014, että Haukilahden päiväkoti ja Kaislikon avoin
päiväkoti korvataan uudisrakennuksella.
Suomenkielinen opetus- ja varhaiskasvatuslautakunta on hyväksynyt Haukilahden
päiväkodin uudisrakennuksen tarveselvityksen 15.4.2015 § 48.
Kulttuurilautakunnan vuosien investointiesitys 2017–2020 kaupunginkirjaston osalta
koskee mm. Haukilahden lähikirjaston toimitilojen uudelleenjärjestämishanketta.
3.2. Hankkeesta tehdyt selvitykset
Tontin alustava perustamistapaselvitys on valmistunut 31.8.2015. Sen mukaan tontti
kuuluu rakennettavuusluokkaan 4, vaikeasti rakennettavaan syvään pehmeikköön.
Uudisrakennus suositellaan perustettavaksi kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon
tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Lattia rakennetaan kantavana. Ryömintätilaisen lattian alle
tehdään salaojituskerros.
Kuntoarvio 27.6.1997 sekä kosteus- ja homevaurioiden kartoitus 9.10.1997.
5 (22)
Kosteus- ja homevaurioiden kartoitus, Espoon kaupunki, talonrakennuspalvelut
12.12.2006. Tutkimuksessa löytyi kosteusvaurioita ja mikrobeja.
Haitta-ainekartoitus, Delete Tutkimus Oy 12.8.2014. Tutkimuksessa havaittiin asbestia
mm. lattialaatoissa ja niiden liimoissa sekä tuulensuojalevyissä.
4.
Hankkeen perustelut
4.1. Tarpeellisuus ja kiireellisyys
Kiireellisyys
Haukilahden päiväkodin korvaava uudisrakennus on Espoon taloussuunnitelman
investointiosassa vuosille 2017–2018. Päiväkoti on ollut jo pitkään päiväkotien
peruskorjauslistan kärjessä ikänsä ja huonokuntoisuudensa takia ja on erittäin
kiireellinen. Hanke on siirtynyt uudisrakennuslistalle alueella vallitsevan päivähoidon
lisätilantarpeen ja rakennuksen huonon kunnon vuoksi.
Hanke sijoittuu Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoimen päiväkodin nykyiselle
paikalle. Sen alustava laajuus on 2067 brm². YOS-tontti sijaitsee Haukilahdessa, kortteli
14053, Toppelundintie 11.
Hankkeen sijoittaminen tontille edellyttää asemakaavamuutosta, jonka valmistelun
kaupunkisuunnittelukeskus on aloittanut.
Tarpeellisuus
Haukilahden päiväkotiin tulee tilat seitsemälle lapsiryhmälle ja avoimelle päiväkodille.
Korvaavan uudisrakennuksen rakenteellinen hoitopaikkamäärä on 147. Avoimen
päiväkodin tiloihin siirtyy Kaislikon avoimen päiväkodin toiminta.
Vuoden 2014 alussa Tapiolan alueella oli 2 987 päivähoitoikäistä (10kk-6v) lasta.
Päivähoitoikäisten lasten määrä on ollut ennustettua suurempi jo usean vuoden ajan.
Koska investoinnit pohjautuvat suurelta osin väestöennusteeseen, Tapiolaan ei ole
valmistunut uusia kunnallisia päiväkoteja vuoden 2000 jälkeen. Yksityisiä uusia
päiväkotipaikkoja Tapiolaan on vuodesta 2007 alkaen tullut 145.
Tapiolan alueen kunnallisessa ja ostopalveluna hankitussa päivähoidossa oli vuoden
2014 lopussa 1 953 lasta. Päivähoitopaikka oli järjestetty 80 lapselle poikkeusjärjestelyin
lisäämällä hoito- ja kasvatushenkilöstön määrää nykyisissä toimipaikoissa ja
perustamalla ns. saliryhmiä. Alkuvuodesta 2015 poikkeusjärjestelyin toteutettuja
päivähoitopaikkoja on 120.
Haukilahden päiväkoti tulee vähentämään tarvetta poikkeusjärjestelyihin varsinkin
Tapiolan eteläosissa, kun hankkeessa saadaan uusia päivähoitopaikkoja noin 80
lapselle. Lisäksi hankkeessa varaudutaan päivähoitoikäisten lasten määrän kasvun
tuomaan päivähoidon kysynnän lisääntymiseen.
Kirjastopalvelut avoimen päiväkodin yhteydessä
Avoimen päiväkodin yhteyteen toteutetaan kirjaston lähipalvelupiste, joka korvaa saman
korttelin koulurakennuksen yhteydessä sijaitsevan lähikirjaston. Yhteishankkeensa
varhaiskasvatuksen kanssa kirjaston toiminta järjestetään uudelleen kirjastoverkon
tavoitteiden mukaisesti pienempänä omatoimisena lähipalvelupisteenä, jolloin
kirjastopalvelut voivat luopua mitoitukseltaan liian väljästä, 480 htm2 huonokuntoisesta
6 (22)
tilasta. Tilojen koko pienenee 212 htm2:iin, jolloin sen vuokrakustannukset laskevat n.
16,5 t€ vuodessa.
4.2. Vaihtoehtoiset tilan hankintatavat
Muilla tavoin kuin uudisrakentamisella ei ole mahdollista lisätä tarvittavia
päivähoitopaikkoja.
5.
Rakennuspaikka
5.1. Sijainti ja hallinta
Haukilahden päiväkoti ja lähikirjastopiste rakennetaan nykyisen Haukilahden päiväkodin
ja Kaislikon avoimen päiväkodin paikalle tilastoalueelle 23 kaupunginosan 14 Haukilahti
korttelin 45031 tontille 11 (1). Osoite on Toppelundintie 11. Tontti sijaitsee Haukilahden
asemakaava-alueella. Tontti on varattu opetus- ja sosiaalista toimintaa palveleville
rakennuksille. Sen pinta-ala on 30 650 m² ja tehokkus 0,3. Tontti on kaupungin
omistuksessa.
5.2. Kaava- ja kiinteistötiedot
Kiinteistötunnus on 49-14-53-2.
Alueella on voimassa oleva asemakaava,
joka on vahvistettu 17.7.1980.
Asemakaavassa tontin kaavamerkintä on
YO eli opetus- ja sosiaalista toimintaa
palvelevien rakennusten korttelialue.
Rakennusoikeus on 9 200 kem².
Hankkeen yhteydessä haetaan
kaavamuutoksella tontin eteläpuoleisen
puistonosan n. 2160 m2 liittämistä
tonttiin, koska hankkeen laajuus
edellyttää lisätilaa tontille.
Liite 3: Asemakaava ja määräykset
5.3. Tontin ympäristö
Haukilahden päiväkoti sijaitsee
Haukilahden asemakaava-alueella ja
Toppelundin asemakaava-alueen rajalla.
Lähialue on rakentunut valmiiksi jo 1970ja -80 -luvuilla. Rakentaminen päiväkodin
lähellä on matalahkoa rivitaloa, hieman
kauempana on myös kerrostaloja.
Tontilla sijaitseva koulu ja monitoimitalo
ovat I-II -kerroksisia tiilirakennuksia,
koulu valkoinen ja monitoimitalo
punainen.
7 (22)
5.4. Tontin ominaisuudet
Tontin maanpinta on tasaista päiväkodin nykyisen tontin kohdalla, ja vaihtelee välillä
+6,8…+7,0. Maanpinta laskee loivasti etelässä sijaitsevaa hulevesipainannetta kohti,
jossa se on alimmillaan +6,0.
Suunnittelualueella pohjamaa on ohuen humuskerroksen tai täyttöjen alla aluksi
tiiviydeltään vaihteleva kuitenkin pääosin löyhä hiekasta ja soraisesta
hiekkamoreenista koostuva kerros. Tämän kerroksen paksuus on noin
2,7…4,5 metriä. Hiekkakerroksen alla laihaa ja lihavaa savea sekä savista
silttiä noin 0,5…2,6 metrin paksuinen kerros. Savikerroksen alla on noin
1,4…7,7 m paksuinen sora ja moreenikerros, jossa on kairauksissa havaittu
paikoin alimmissa kerroksissa kivistä/lohkareista koostuvia kerroksia.
Kallionpinnan on porakonekairauksin todettu olevan 8,8…12,0 metrin syvyydessä
maanpinnasta. Suunnittelualueen maaperä on routivaa.
Tontilla ei ole syytä epäillä maaperän pilaantumista.
Pohjavedenpinnan on havaittu olevan noin tasolla +7,4…+7,8 eli noin 0,3…0,7 metriä
maanpinnan yläpuolella. Pohjavesi on paineellista.
Uudisrakennus suositellaan perustettavaksi kantavaan moreenikerrokseen tai kallioon
tukeutuvilla lyöntipaaluilla. Lattia rakennetaan kantavana. Ryömintätilaisen
lattian alle tehdään salaojituskerros.
Piha-alueet, jotka päällystetään, joudutaan pengerryksestä riippuen perustamaan
kevennyksen varaan. Piha-alueen keveitä rakennuksia, varastoja tai katoksia, jotka
sietävät painumia ja kallistumia, voidaan perustaa maanvaraisesti.
8 (22)
Rakennusten kohdilta tulee tehdä lisäpohjatutkimuksia ja kartoituksia maan
kerrosrakenteen, maalajien, paalupituuksien, saven lujuuden ja kalliopinnan
korkeusaseman tarkastamiseksi. Rakennuspaikalle tulee laatia yksityiskohtainen
pohjarakennussuunnitelma, jossa esitetään rakennusten, putkijohtojen, tukimuurien ja
piha-alueiden perustaminen. Putkijohtojen korkeusasemasta riippuen on mahdollista että
putket joudutaan perustamaan esim. teräslevyarinan tai stabiloinnin varaan. Tulevien
piha-alueiden kohdalta tulee tehdä lisätutkimuksia joilla varmistetaan, ettei pihan
rakennekerroksien alle jäävää savikerrosta tarvitse stabiloida.
5.5. Tontin rakennuskanta
YOS-korttelissa sijaitsevat Haukilahden päiväkodin ja Kaislikon avoimen päiväkodin
lisäksi Toppelundin koulu, Haukilahden lähikirjasto ja monitoimitalo. Muut rakennukset
ovat 1980-luvulta, mutta päiväkoti on valmistunut jo vuonna 1971.
Haukilahden päiväkoti ja Kaislikon avoin päiväkoti
9 (22)
Päiväkoti oli arkkitehti Matti Hakurin suunnittelema. Päiväkoti on pieni,
kaksiryhmäinen.Erillisessä rakennuksessa sijaitseva avoin päiväkoti suunniteltiin alun
perin neuvolaksi. Huoneistoala on 454 m2 ja tilavuus 1965 m3. Rakennukset on
suunniteltu hyvin kevyillä rakenteilla ja ilman paalutusta. Mm. päiväkodin lattia on tästä
syystä erittäin kylmä. Rakennuksen energiatehokkuusluokka on G.
Haukilahden päiväkoti, oik. kuvassa Toppelundin koulu
Kaislikon avoin päiväkoti ja Haukilahden kirjasto
Haukilahden monitoimitalo
Muiden tontilla sijaitsevien rakennusten kehittämistarve käsitellään omana hankkeenaan.
5.6. Liikenne ja pysäköinti
Esisuunnitelmassa liittymä Toppelundintielle on nykyisen päiväkodin ja monitoimitalon
välistä. Tonttiliittymää siirretään nykyisestä sijainnista hieman pohjoisemmaksi kohti
monitoimitaloa. Koska uusi päiväkoti sijoittuu samalle paikalle kuin nykyinen, vältytään
uuden liittymän rakentamiselta tontin eteläosaan.
Lähimpänä katua on 14 autopaikan saattoliikenne sekä kirjaston ja monitoimitalon paikat
(9 ap).
Keskellä on huoltoliikenteen ajoyhteys päiväkodin keittiölle. Huoltoajo peruuttaa keittiön
eteen ja ajaa samaa reittiä takaisin.
Kauimpana kadusta on 12 autopaikkaa päiväkodin henkilökunnalle. Jos nykyinen
kirjastorakennus puretaan, mahtuu autopaikkoja tälle alueelle vielä lisää palvelemaan
monitoimitaloa ja kirjastoa.
5.7. Kadut ja kunnallistekniikka
Alueella on valmis katuverkosto ja kunnallistekniikka.
10
(22)
Sade- ja hulevesien käyttö
Hulevedet käsitellään tontilla, niitä ei johdeta suoraan yleiseen kunnalliseen
sadevesiverkkoon käsittelemättä. Vedet pyritään mahdollisuuksien mukaan hyödyntämään
ja imeyttämään tontilla tai / sekä viivyttämään tontilla avouomissa tai vastaavissa
ratkaisuissa siten, että tontilta poispäin virtaavat vesimäärät eivät kasva alkuperäiseen
(ennen rakentamista) tilanteeseen verrattuna.
11
(22)
6.
Suunnittelutavoitteet
6.1. Yleistä
Päivähoitoympäristön kaikessa suunnittelussa noudatetaan voimassa olevien lakien,
asetusten ja viranomaismääräysten vaatimuksia sekä Espoon kaupungin suunnittelulle
asettamia tavoitteita. Espoon kaupungin yleisiä päiväkotirakennuksen suunnitteluohjeita
ja tavoitteita on kirjattu Espoon päiväkotisuunnitteluohjeisiin 17.4.2014.
Yleisiä tavoitteita pihan ja rakennuksen suunnittelulle ovat käyttökelpoisuus ja
käytettävyys, kestävyys, kauneus ja esteettömyys. Rakennuksen ja tontin suunnittelussa
pyritään elinkaarikustannuksiltaan tehokkaisiin ratkaisuihin.
Kohde on arkkitehtuuriltaan normaalia tavoitetasoa, luokka A. Rakennesuunnittelun vaativuusluokka on A, hanke voi sisältää vaatimusluokan AA rakenteita (RakMk A2).
6.2. Kaupunkikuva
Alueella on vahvistettu asemakaava. Asemakaavamerkintä on Yos, opetus- ja sosiaalista
toimintaa palvelevien rakennusten korttelialue.
Vanhojen päiväkotirakennusten tilalle tutkittiin esisuunnitelmassa yksi- ja kaksikerroksisia
vaihtoehtoja. Kaksikerroksiseen vaihtoehtoon päädyttiin sen tehokkuuden ja toimivuuden
takia. Rakennus on lähes samankorkuinen kuin viereinen monitoimitalo, jonka
simpukkamaisen pyöreästä massasta se ottaa muotokieltään. Rakennuksen hahmo on
monimuotoinen ja eloisa, silti erittäin taloudellinen ja tehokas.
Kirjastotilat on sijoitettu tien viereen, jolloin niihin on helppo yhteys suoraan kadulta.
Päiväkoti ei kahdeksanryhmäisenä olisi mahtunut kahteenkaan kerrokseen tontille ilman
kaavamuutosta, jossa eteläpuolen puistoalue liitetään tonttiin.
Liite 8: Esisuunnitelma
6.3. Toiminta ja tilat
Varhaiskasvatuksen ensisijaisena tavoitteena on lisätä ja ylläpitää lapsen
kokonaisvaltaista hyvinvointia. Varhaiskasvatus on kokonaisuus, jossa lapsen hoito,
kasvatus sekä opetus nivoutuvat toisiinsa. Nämä ulottuvuudet painottuvat eri tavoin eriikäisillä lapsilla sekä erilaisissa tilanteissa. Kun lapsen perustarpeista huolehditaan, lapsi
voi suunnata mielenkiintonsa toisiin lapsiin, ympäristöön ja toimintaan. Näin lapsella on
mahdollisimman hyvät kasvun, oppimisen ja kehittymisen edellytykset.
Päiväkoti ja leikkipiha tarjoavat mahdollisuuksia päivän rytmittämiseen: leikki ja lepo
vuorottelevat, ohjatun toiminnan ja liikunnan ohella toimitaan pienessä ryhmässä tai
leikitään itsenäisesti. Monipuolinen liikkuminen on mahdollista sekä kotialueilla että
päiväkodin yhteisissä tiloissa, auloissa, käytävillä ja leikkipihassa. Sisätilat ja pihat
houkuttelevat lasta leikkimään ja liikkumaan.
Tilat suunnitellaan helposti valvottaviksi. Tilojen linkittäminen toisiinsa, läpinäkyvyys,
sujuvat kulkureitit ja riittävä valaistus lisäävät turvallisuutta ja viihtyisyyttä.
Tila- ja sisustusratkaisuissa otetaan huomioon lapsen mittakaava ja näkökulma.
12
(22)
Kalustuksessa otetaan huomioon myös henkilökunnan työergonomia.
Päiväkodin tilojen tulee olla monikäyttöisiä ja joustavia. Lasten määrä, ikäjakautuma ja
toimintatavat voivat muuttua rakennuksen elinkaaren aikana. Tiloja ei varusteta liian
tarkasti tiettyyn käyttöön, vaan tiloja tulee voida muokata irtokalusteilla ja välineillä yhä
uusiin käyttötarkoituksiin.
Haukilahden päiväkodissa on 7 lapsiryhmää 10 kk -6 –vuotiaille ja yksi kotialue
avoimelle päiväkodille. Kaikki lapsiryhmien kotialueet suunnitellaan ja varustetaan
21 lapselle. Kolme kotialuetta varustetaan lisäksi 1-3 -vuotiaiden erityistarpeet
huomioon ottaen.
6 kotialuetta suunnitellaan pareiksi, joilla on yhteinen sisäänkäynti ja kuraeteinen. Yhden
kotialueen kuraeteinen on yhteinen avoimen päiväkodin kuraeteisen kanssa. Kullakin
lapsiryhmällä on omat eteisaulat pesuhuoneineen. Kotialueella on kolme ryhmähuonetta,
joista ryhmähuone 1 on leikkitila ja siitä on ovi ryhmähuoneeseen 2 (lepohuone). Kahden
kotialueen lepohuoneet (ryhmähuoneet 2) suunnitellaan siten, että niistä on käynti
toisiinsa ja myös muuhun kuin leikkitilaan, jolloin se toimii myös lepotilan
varapoistumistienä. Ryhmähuone 3 on kotialueella sijaitseva pienryhmähuone, joka on
hyvin valvottavissa.
Ryhmätilojen lisäksi myös aulat, käytävät, eteiset ja niihin liittyvät sopet ja syvennykset
suunnitellaan leikkiin ja oleskeluun sopiviksi. Vältetään pitkiä käytäviä. Käynti kotialueelta
toiselle suunnitellaan käytävän sijasta yhteisöllisten aulamaisten tilojen kautta, joille
voidaan sijoittaa lasten toimintaa ja ruokailutilaa.
Kullakin kotialueella on mahdollisuus taiteelliseen kokemiseen ja ilmaisemiseen
sanallisin, kuvallisin, ja musiikillisin keinoin. Ratkaisujen toivotaan houkuttelevan lasta
oppimaan tutkimalla ja kokeilemalla. Käden taitojen harjoittaminen (mm. käsityöt ja
nikkarointi) sekä arkiaskareet (mm. leipominen) ovat luonteva osa lasten elämää.
Materiaalivalinnat, valot ja värit houkuttelevat lasta vaikuttamaan oman
oppimisympäristön luomiseen ja muuntamiseen. Myös seinät ja lattiapinta ovat
leikkimään ja liikkumaan houkuttelevia. Kaikilla kotialueilla on puolapuupari, renkaat ja
köydet. Tilapintojen ja varustuksen värityksessä pyritään viihtyisyyteen ja rauhallisuuteen.
Lisäksi lukemiseen, kirjojen katseluun, olemiseen ja rauhoittumiseen tarkoitettuja soppia
löytyy jokaiselta kotialueelta.
Lapsiryhmien yhteiskäyttöisiä pienryhmätiloja ovat esim. taide-, tiede- ja
verstashuone sekä yleinen pienryhmätila. Lisäksi suunnitellaan kotikeittiötila, joka
voidaan toteuttaa esim. syvennyksenä aulaan tai erotettavana tilana henkilökuntatilojen
yhteyteen.
Yhteiset tilat
Isommille lapsille toteutetaan yhteinen ruokailutila. Alle 3-vuotiaiden ruokailu järjestetään
lapsiryhmän omissa tiloissa.
Lapsiryhmät käyttävät ruokailutilaa useita kertoja päivässä, joten ruokailutila
suunnitellaan sijainniltaan keskeiselle paikalle lähelle keittiötä. Ruokailutilan läheisyyteen
sijoitetaan tarvittaessa wc-tila. Tilojen akustiikkaan tulee kiinnittää erityistä huomiota.
Monitoimitila/liikuntasali suunnitellaan ja varustetaan lasten liikuntakäyttöön sopivaksi.
Monitoimitilan ja välinevaraston sijainti ryhmähuoneiden läheisyydessä mahdollistaa tilan
13
(22)
vapaan käytön lapsille pitkin päivää. Mahdollisuus yhdistää sali aula- yms. tiloihin
mahdollistaa sen monipuolisen käytön.
Henkilökunnan tilat suunnitellaan kokonaisuudeksi ääneneristystarpeet huomioon
ottaen. Henkilökunnan taukotila on erotettavissa erilliseksi tilaksi (Työsuojelulaki).
Palvelukeittiön tilat suunnitellaan Espoo Cateringin ohjeiden mukaan. Palvelukeittöön
on erillinen sisäänkäynti huoltopihalta. Ruoka tuodaan päiväkotiin viereisestä
Toppelundin koulusta.
Väestönsuoja
Kohteeseen rakennetaan yksi 135 m2 S1-luokan väestönsuoja. Väestönsuojaan
sijoitetaan etupäässä sosiaali-, apu- ja varastotiloja. Laskentaperuste on esitetty
huonetilaohjelmassa.
Tilat suunnitellan myös ulkopuoliseen ilta- ja viikonloppukäyttöön.
Päiväkodin sali sijoitetaan niin, että sen ulkopuolinen iltakäyttö on luontevasti
järjestettävissä ja että ulkopuolisten pääsy muihin tiloihin voidaan estää. Ulkopuolisten
käyttäjien ei tule päästä lasten (ml. kuraeteinen) eikä henkilökunnan tiloihin eikä näiden
tilojen kautta voida suunnitella ulkopuolisen käytön käyntiä esimerkiksi saliin.
Avoimen päiväkodin pysyvät tilat
Toiminta on tarkoitettu alle kouluikäisille lapsille ja lapsia kotona hoitaville vanhemmille tai
hoitajille. Lähtökohtana on aktiivinen yhdessäolo, jossa vanhemmat toimivat yhdessä
lastensa kanssa ja tutustuvat muihin vanhempiin. Vanhemmat ja varhaiskasvatuksen
henkilöstö suunnittelevat ja toteuttavat toimintaa yhdessä. Vapaan yhdessäolon ja leikin
lisäksi avoimessa päiväkodissa on esim. taito- ja taideaineita, musiikkia, liikuntaa ja
retkiä. Vanhemmilla on mahdollisuus keskustella kasvatuksesta, lapsen kehityksestä ja
lapsiperheen arjesta muiden avointa päiväkotia käyttävien vanhempien kanssa sekä
saada varhaiskasvatuksen ammattilaisen tukea. Avoimen päiväkodin yhteydessä voi
toimia kerhoja.
Avoimena päiväkotina toimivan lapsiryhmän tilat sijoitetaan rakennuksen
pohjakerrokseen siten, että tiloihin kulkeminen on vaihtuville käyttäjille selkeä, esim.
rakennuksen päädystä tai kadulta. Tiloihin voidaan kulkea sovitusti mahdollisen
päiväkodin leikkipihan kautta.
Avoin päiväkoti toimii 8-16 välisenä aikana. Sisätilojen ääneneristys ja sijoittelu
suunnitellaan siten, että mahdollisen päiväkodin toiminta ei häiriinny. Tilojen viereen
sijoitetaan päiväkodin isompien lasten kotialue. Tarvittaessa päiväkodin lepotilan
ääneneristystä parannetaan.
Avoimen päiväkodin pysyviä tiloja ei käytetä kokopäivähoidon tiloina ja niiden yhteyteen
voidaan toteuttaa tilat myös muulle sopivalle toiminnalle kuten kirjastolle, jolloin osa
tiloista voidaan suunnitella yhteiskäyttöisiksi.
Jos avoimen päiväkodin pysyvät tilat toteutetaan päiväkodin yhteyteen, tilojen sijoittelu ei
saa estää päiväkodin normaalia toimintaa.
Avoimen päiväkodin sisäänkäynnin tulee olla helposti saavutettava. Yhteishankkeessa
tilat sijoitetaan rakennukseen siten, että kulkuyhteydet ovat selkeät.
14
(22)
Tilaohjelma
Kuraeteinen 10 m² kalustetaan ja varustetaan kuten päiväkodin kuraeteinen (kts.
päiväkodin suunnitteluohje).
Eteinen 14 m² kalustetaan ja varustetaan kuten päiväkodin eteinen, paitsi naulakko,
johon ei tarvita säilytyslokerikkoja (kts. päiväkodin suunnitteluohje).
Tupa/keittiö-olohuoneessa 35 m² on mahdollisuus ruokien lämmittämiseen ja ruokailuun,
kahvinkeittoon jne. Kiintokalustus sisältää: yläkaapit, alakaapit, työtaso, pesuallas,
mikroaaltouuni, keittolevy/liesi, jääkaappi ja astianpesukone. Siivousvälineille tarvitaan
säilytyskaappi.
Kerhotilassa 35 m² on mahdollisuus sekä leikkiin että lepoon, jolloin tarvitaan säilytystilaa
patjoille.
Askartelutilan 8-12 m² kalusteista ja varusteista sovitaan hankekohtaisesti.
Lasten pesutila 9 m² kalustetaan ja varustetaan kuten päiväkodin pienten lasten pesutila.
LE-wc-tila 6 m² on myös aikuisten käytössä.
Tilat suunnitellaan siten, että avoimen päiväkodin toiminta-aikana ne voidaan sulkea
lukitusjärjestelyin mahdollisista muista toimintatiloista. Yhteiskäytön ja yhteistoiminnan
tilatarpeista sovitaan hankekohtaisesti.
Toiminta-ajan ulkopuolista käyttöä varten osa tiloista suljetaan tarvittaessa
lukitusjärjestelyin. Jos pysyvä avoin päiväkoti on päiväkodin yhteydessä, sovitaan
hankekohtaisesti tilojen ulkopuolisesta käytöstä. Ulkopuolisten kulkeminen ruokailutilaan
ja monitoimisaliin voidaan järjestää avoimen päiväkodin tilojen kautta, jos ne sijaitsevat
lähekkäin ja ulkopuolisten pääsy päiväkodin muihin tiloihin voidaan estää.
Henkilökunnan työ- ja taukotilat sekä pukuhuonetilat ovat yhteiset muiden rakennuksessa
toimivien ryhmien kanssa.
Kirjaston lähipalvelutilat
Kirjastopalvelut luopuvat väljästä ja huonokuntoisesta Haukilahden kirjastosta, joka
sijaitsee Toppelundin koulun eteläpäässä. Kirjaston lähipalvelutilat sijoitetaan samaan
rakennukseen päiväkodin ja avoimen päiväkodin kanssa, joka lisää toiminnan
joustavuutta ja antaa mahdollisuuksia uudenlaiseen yhteistoimintaan. Henkilökunta voi
tarvittaessa toimia osittain yhdessä mm. aamupäivisin avoimen päiväkodin toimintaaikana. Saman katon alla toiminen mahdollistaa monipuoliset palvelut alueen
lapsiperheille, tukee lapsen kokonaisvaltaista kehitystä ja eri-ikäisten luontevaa
yhdessäoloa. Kulttuuri- ja kirjallisuus luovat elämyksiä ja virkistystä ja tukevat lapsen
kielen kehitystä.
Omatoimikirjastossa henkilökunta on sovitusti paikalla. Kirjastoon tullaan sisään
kirjastokortilla (mobiilitunnisteella) ja tulijat videokuvataan, jos henkilökuntaa ei ole
paikalla. Käyttöaika on kymmeneen illalla, poistumiskehotus annetaan
kuulutusjärjestelmällä. Omatoimikirjasto vähentää henkilöstökuluja.
Kirjasto tarvitsee asiakas-wc:n (liikuntaesteisille), hätäpoistumistien, palvelutiskin ja
naulakon. Avoimen päiväkodin tilat ovat tietysti myös kirjaston lapsiperheasiakkaiden
käytössä henkilökunnan ollessa paikalla. Henkilökunta voi käyttää päiväkodin
sosiaalitiloja.
15
(22)
Luontevia yhteistyön painopistealueita ja toimintamenetelmiä tulevassa toiminnassa ovat:
-
Lastenkulttuurin ja -kirjallisuuden edistäminen (esim. kirjastokummi, espoolainen
lastenkirjailija päiväkodin kummina, kirjasto päiväkodin näyttelytilana, kirjavinkkaus)
Lapsen kielen kehityksen tukeminen (esim. runoleikkituokiot, monikieliset satutunnit,
lukemisen merkityksen avaaminen vanhemmille)
Taiteellinen kokeminen ja ilmaiseminen (esim. sanataidekerho, ilmaisutuokiot/kerhot)
Mediakasvatus (esim. medialeikit, koodaaminen, kirjatrailerit, animaatiopajat)
6.4. Ulkoalueet
Päiväkodin ulkoalueet jäsennetään leikkipihaksi sekä saatto-, pysäköinti- ja
huoltoliikennealueeksi. Lasten aidattu leikkipiha sijaitsee ryhmien sisäänkäyntien luona.
Leikkipihan laajuus on noin 2520 m2 eli 15 m2 / hoitopaikka. Piha on esteetön, turvallinen
ja helposti valvottava. Se varustetaan lasten ikäkausien mukaista toimintaa varten.
Kiinteistönhuollon tarpeet ja ilkivallan ehkäisy otetaan huomioon.
Saattopaikoituksesta päästään lasten pihan kautta sisälle. Huoltoliikenne ja
henkilökunnan ajoliikenne erotetaan saattoliikenteestä ja henkilökunnan paikoitus
huoltopihasta.
Avoimen päiväkodin asiakkaat käyttävät ulkoiluun leikkipuistoja ja avoin päiväkoti sopii
leikkipihan käytöstä päiväkodin kanssa.
6.5. Elinkaaritaloudellisuus ja energiatehokkuus
Rakennuksen ja pihan elinkaaritaloudellinen tarkasteluaika on 50+ vuotta (25+25 vuotta)
ja primäärisesti kantavien rakenteiden (perustukset ja kantava runko) osalta 100 vuotta.
Tavoitteena on elinkaariedullinen ja energiatehokas rakennus, mihin pyritään seuraavin
keinoin:
6.5.1. Arkkitehtoniset ratkaisut
Rakennus suunnitellaan kompaktiksi ja vaipan ala optimoidaan, ikkunat suunnataan ja
suunnitellaan lämpötalouden ja luonnonvalon hyödyntämisen kannalta oikein. Auringon
aiheuttama ylilämpeneminen ehkäistään ensisijaisesti ulkopuolisella aurinkosuojauksella.
6.5.2. Muuntojoustavuus
Runkojärjestelmä (pysty- ja vaakarakenteet) valitaan siten, että se sallii joustavan käytön
ja myöhempiä tilamuutoksia (jännevälit, kerroskorkeus ja hyötykuormamitoitus).
Talotekniikan nousukuilut minimoidaan ja keskitetään. Tiloista suunnitellaan mahdollisen
yleispätevät sekä tarpeeseen mukautuvat.
6.5.3. Hyvä lämmöneristys ja tiiveys
Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D3 2012 määräysten tasoa.
Rakennus suunnitellaan tiiviiksi, erityisesti lävistykset ja saumat. Tavoitteeksi asetetaan
ilmavuotoluvun arvo q50 = 1 m3/h m2 (rakennuksen vaipan neliön läpi virtaa ilmavirta
yksi kuutio tunnissa paine-eron sisä- ja ulkoilman välillä ollessa 50 Pa). Tiiveyden
toteutuminen varmistetaan rakennusvaiheessa mittaamalla.
16
(22)
6.5.4. Ilmanvaihdon energiatehokkuus
Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla rakennuksen tilat
käyttövyöhykkeisiin, varustamalla se tarpeenmukaisella ilmanvaihdolla sekä lämmön
talteenotolla.
6.5.5. Ylläpidettävyys ja huollettavuus
Kiinteistö, rakennus ja pihat, suunnitellaan helposti huollettavaksi ja ylläpidettäväksi.
Materiaalit valitaan siten, että uusimistarve on normaalia kunnossapitoa.
Rakennuksen energiatehokkuustavoitteeksi asetetaan E ≤ 107 kWh/brm²/a.
6.6. Esteettömyys
Päiväkodin ja kirjaston tilat ovat esteettömiä. Pääsy rakennukseen on esteetön.
Noudatetaan Tilakeskuksen esteettömyysohjetta soveltuvin osin.
6.7. Rakennustekniikka
Maanrakennus, tontin käsittely ja pohjarakenteet
Rakennus perustetaan tukipaalujen varaan, myös pihat ja putkijohdot joudutaan osin
pohjavahvistamaan. Perustukset salaojitetaan ja routasuojataan. Perustamisen
suunnittelu edellyttää täydentäviä maaperätutkimuksia ja pohjarakennussuunnittelua.
Hulevesisuunnitelmassa otetaan huomioon tulvareitti.
Runko, vaippa ja täydentävät rakenteet
Rakennuksessa on betonirakenteinen runko ja kantava alapohja. Rakennus tulkitaan
kokoontumistilaksi.
Rakennuksen lämmönläpäisykertoimina käytetään RakMK D3 2012 arvoja.
Muita yleisiä tavoitteita ovat mm.:
-
-
Paloluokka kaksikerroksisessa rakennuksessa P1 - P2 suunnitteluratkaisusta
riippuen.
Lämpö ja kosteustekninen suunnitteluluokka on RF2.
Akustinen luokitus on pääosin luokkaa C, väliseinissä ääneneristysmääräysten
mukaan.
Rakennuksen runkoratkaisussa huomioidaan rakennuksen muuntojoustavuus.
Suunnittelussa on noudatettava Espoon tilakeskuksen ohjeita ja talonrakennustoiminnan ohjeilla täydennettyä Suomen rakentamismääräyskokoelman
osaa C2 (Kosteus, määräykset ja ohjeet 1998), sekä RIL 107-2012 ohjeita.
Julkisivu detaljineen suunnitellaan siten, että eristyskerroksista saadaan jatkuvia,
ikkunat sijoitetaan lämmöneristekerroksen keskelle ja vältetään kylmäsiltoja.
Kosteiden ja märkien tilojen seinät tehdään kivirakenteisina.
Ala- ja välipohjiin tehdään vesikiertoinen lattialämmitys
Kaikissa sisäpinnoissa, kalusteissa, varusteissa ja laitteissa käytetään
helppohoitoisia, esteettisesti korkeatasoisia, kestäviä, päiväkotikäyttöön
soveltuvia materiaaleja.
17
(22)
6.8. LVIA-tekniikka
6.8.1. Yleisiä tavoitteita
Tontilla oleva vanha päiväkoti puretaan ja tilalle rakennetaan kokonaan uusi päiväkoti.
Asennus-, huolto- ja teknisten tilojen suunnittelussa on huomioitava niiden
käyttömahdollisuudet ja kustannusvaikutukset koko elinkaaren ajalle laskettuna. LVIA laitteiden hoito, kunnossapito ja uusiminen on välttämättömyys, joka suunnittelussa on
huomioitava.
Ilmanvaihtokonehuoneiden pinta-alatarve on noin 7 % bruttoalasta laskettuna.
Tilasuunnittelussa tulee huomioida myös kiinteistövalvomon tilantarve noin 8 m². Tähän
tilaan tulee valvomolaitteisto- ja toimistokalustus, jossa huomioidaan säilytystilat
rakennuksen piirustuksille yms. materiaalille.
LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin ratkaisuihin,
jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voitaisiin toteuttaa. Energian
ja veden kulutusmittaukset suunnitellaan tilakeskuksen ohjeen mukaan.
Suunnitteluratkaisujen tulee taata käyttäjälle puhdas ja terveellinen sisäilmasto kaikissa
käyttötilanteissa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää rakenteiden kosteuden hallintaa,
puhtaiden materiaalien käyttöä, puhdasta rakentamista yleensä ja etenkin
ilmanvaihtolaitoksen osalta sekä riittävää, erilaisiin käyttötilanteisiin mukautuvaa
ilmanvaihtoa.
6.8.2. Lämmitys
Päiväkoti liitetään kaukolämpöön.
Lämmitettävät tilat varustetaan pääasiallisesti vesikiertoisella, matalalämpöisellä
lattialämmityksellä. Kirjaston osalle tulee oma vesikiertoinen patteriverkosto.
Lämpökeskushuoneen pinta-ala on n. 12 m².
Sähkölämmityksen käyttöä tulee kaikin tavoin välttää. Suunnitteluratkaisujen tulisi olla
sellaisia, ettei esim. kattovesien poistojärjestelmässä tarvita sähkösaattolämmityksiä.
Kylmiöiden kompressori- ja lauhdutusyksiköiden lauhdelämpöä hyödynnetään.
6.8.3. Vesijohdot ja viemärit
Rakennus liitetään kunnallisiin vesi- ja viemäriverkkoihin. Tonttijohdot uusitaan. Myös
ulkopuoliset katto- ja sadevedet johdetaan hallitusti sadevesiverkkoon (katso. kohta 5.7).
Viemärivesien pumppausta on mahdollisuuksien mukaan vältettävä.
Vesijohtojen kytkennät tehdään pääasiallisesti muovijohdoista suojaputkiin asennettuina.
LVIA -laitteiden suunnittelussa pyritään myös vettä säästäviin ja sähkötehokkaisiin
ratkaisuihin, jotta Espoon kaupungin sopimat energiansäästövelvoitteet voidaan
toteuttaa.
Noudatetaan RakMk:n osan C2 ohjeistoa, johon Espoon kaupunki on tehnyt omia
lisävaatimuksia.
18
(22)
6.8.4. Ilmanvaihto
Rakennuksen ilmanvaihto varustetaan suodatuksella, tulo- ja poistoilmapuhaltimilla,
tehokkaalla lämmöntalteenotolla ja lämmityksellä. Kirjaston osastolle suunnitellaan oma
ilmanvaihtokone. Myös ns. likaisten tilojen ilmanvaihtoon tulee suunnitella
lämmöntalteenotto.
Varjostukset ja auringonsuojaukset on suunniteltava siten, että kesäajan huonelämpötilan
astetuntivaatimus täyttyy ensisijaisesti rakenteellisten ja passiivisten keinojen avulla.
Alustatilan koneellisesta ilmanvaihdosta ja tarvittaessa radonpoistosta on myös
huolehdittava.
Ilmanvaihdon energiatalous huomioidaan jakamalla laitos käyttövyöhykkeisiin
tehokkaalla lämmöntalteenotolla sekä ilmanvaihdon tarpeenmukaisuudella.
Energiatehokkuus tulee ottaa suunnittelun keskeiseksi tavoitteeksi.
Koko rakennuksen ilmanvaihtokoneiden keskimääräinen sähkötehokkuuden (SFP) on
vakioilmavirtaisille koneille alle 1,8 kW/m³/s.
Lämmöntalteenotossa pyritään käyttämään pyörivää kiekkoa aina kun mahdollista.
Lähtökohtaisesti kaikki rakennuksen ilmavirrat ovat lämmöntalteenoton piirissä.
Poikkeukset tutkitaan tapauskohtaisesti. Lämmöntalteenoton vuosihyötysuhteen tavoite
on yli 70 %.
Ilmavirtojen säätö voidaan toteuttaa portaallisena tai portaattomana, riippuen
kokonaistaloudellisuudesta. Ilmavirtasäädön periaatteena on lähtökohtaisesti sekä CO2 että lämpötilaohjaus, mahdollisesti myös läsnäolotietoon perustuva ohjaus.
Laitevalinnoissa huomioidaan energiatehokkuustavoitteena vähintään A-luokka.
6.8.5. Rakennusautomaatio
Rakennusautomaatiojärjestelmä toteutetaan nykyaikaisella DDC-tekniikalla.
Suunnittelussa tulee huomioida Espoon kaupungin automaatio-ohjeistus.
Valvomossa tulee olla selainpohjainen käyttöliittymä.
6.8.6. Mittarointi
Rakennuksen energiankulutuksen seurantaa ja energiatasetta sekä olosuhteiden
hallintaa varten rakennetaan mittarointijärjestelmä. Kohteen kokonaisenergiankäyttöä
(sähkö- ja lämpö) seurataan tuntitasolla. Merkittäviä järjestelmiä sekä erilliskuluttajia
seurataan lisäksi erikseen. Niitä ovat vähintään valaistussähkö, ilmanvaihtokoneet (myös
lämmönkulutuksen seuranta), jäähdytyskoneet, kylmiöt ja keittiölaitteet. Lämpimän
käyttöveden kulutus ja kierron lämmönkulutus mitataan erikseen. Lisäksi on pystyttävä
seuraamaan mahdollisesti tontilla tuotetun uusiutuvan energian määrää. Vedenkulutus on
alamitattava merkittävien erilliskuluttajien osalta, vähintään keittiön ja päiväkodin
kulutukset mitataan erikseen. Mittaukset varustetaan ohjelmoitavalla
vuodontunnistusjärjestelmällä.
Mittaukset liitetään Granlund Manager ohjelmaan erillisen ohjeen mukaisesti.
19
(22)
6.9. Sähkötekniikka
6.9.1. Yleistä
Sähköasennusten varustelutason pyrkimyksenä on olla ajanmukainen, laadukas ja
tasavertainen kaupungin muiden rakenteilla olevien vastaavien rakennusten kanssa.
6.9.2. Sähkötilat ja sähkönjako
Rakennuksen talojohdot (sähkö- ja tietoliikenneliittymät) asennetaan maakaapeleina.
Purettavan kirjaston sähkö- ja tietoliikenneyhteydet puretaan Toppelundin koulun
järjestelmistä.
Pääkeskus kosketussuojaista kennorakennetta asennetaan pääkeskushuoneeseen (min.
3,6 x 2,6 x 2,8 m). Ryhmäkeskukset asennetaan ryhmäkeskuskomeroihin ja varustetaan
sulakeautomaateilla, ryhmitysalue n. 300 m². Tiloihin, joihin tulee useita
ohjauspainikkeita, tulee kaikki ohjaukset keskittää ohjauskeskuksiin.
Talojakamoon (min. 2 x 3 m) sijoitetaan talojakamo sekä kerrosjakamo. Alueelliset
kerrosjakamot asennetaan komeroihin.
Telehuoneeseen (min. 2 x 3 m) asennetaan antennivahvistin, paloilmoitin/varoitin-keskus,
hälytyksensiirtojärjestelmä, murtohälytyskeskus, kulunvalvonta- ja
työajanseurantajärjestelmän keskuslaitteet sekä kameravalvontajärjestelmän
keskuslaitteet.
Maadoitukset ja potentiaalintasaukset SFS6000-standardin ja seudun energiayhtiön
erityisohjeen mukaan.
Johtoteinä sijaintipaikan mukaan joko levy- tai tikashylly, erilliset hyllyt vahva- ja
heikkovirtakaapeleille. Toimistotilat varustetaan johtokanavilla.
Päiväkodin putkitukset ja kaapeloinnit tehdään halogeenittomilla, vähän savua
muodostavilla ja nippuna paloa levittämättömillä tuotteilla.
Kulutusmittaustietojen keruuta ja etäluentaa varten asennetaan väyläpohjainen
mittausjärjestelmä, järjestelmä liitetään kaupungin Granlund Manager –järjestelmään.
Kaukomittauksena mitataan lämmön, veden ja sähkön kulutusta yhdestä
mittauspisteestä.
6.9.3. Valaistus ja pistorasiat
Päiväkodin lasten tilojen valaisimet ovat kodinomaisia ja valaistustaso valaistusstandardi
EN12464-1 mukaan.
Ulkovalaistus toteutetaan ledeillä, käyttäen laadukasta valaisinelektroniikkaa, tuotteiden
tulee olla CE hyväksyttyjä ja ilkivallankestäviä. LED-modulien käyttöikä 50 000h, jonka
lopussa modulit tuottavat min.70% alkutilanteen valotehosta.
Valaistus toteutetaan niin, että lasten kuljetusliikenne sujuu turvallisesti, ja henkilökunta
näkee koko piha-alueen. Ulkovalaistusta täydennetään rakennuksien sisäänkäyntien
valaistuksella.
Valaistus toteutetaan häikäisemättömänä sisällä ja ulkona.
Ulkovarastot ja jätekatos varustetaan sisä- ja ulkovalaisimilla sekä pistorasioilla.
20
(22)
Kirjaston tiloissa ei käytetä hyllyvalaisimia.
Pistorasioita asennetaan siten, että jatkojohtojen tarvetta ei ole.
Kirjastossa käytetään yläjakelua sekä lattiarasioita.
Hissiltä hälytyksensiirto ja puheyhteys hissivalvomoon rakennusautomaatiojärjestelmän
kautta. Hissin GSM-viestilaitteelle asennetaan lisäantenni.
6.9.4. Tietoliikennejärjestelmät
Tietoliikenneyhteyksiä – puhelin, atk– varten asennetaan yleiskaapelointi CAT 6 A
siirtotieluokka EA. Ryhmähuoneissa varaudutaan monikosketusnäyttöjen käyttöön.
Yleiskaapelointipisteitä asennetaan tilavaatimuskorttien mukaan.
Rakennus varustetaan yhteisantennilaittein ULA-kuuntelua ja televisiovastaanottoa
varten ohjelmakanavanipuilla A, B, C, D ja E.
Rakennukseen tulee induktiosilmukat RH1:iin, saliin ja ruokasaliin. Saliin hankitaan
äänentoistojärjestelmä ja siihen liitetty silmukkavahvistin sekä langattomat mikrofonit.
Rakennukseen asennetaan keskuskuulutusjärjestelmä. Järjestelmä on symmetrinen ja
yleensä yksiohjelmainen Järjestelmää käytetään hätä- ja yleiskuulutuksien lisäksi
omatoimikirjaston kuulutuksiin.
Kirjastoon tulee kirjojen lainaus- ja palautusautomaatit.
6.9.5. Turvallisuusjärjestelmät
Päiväkodin ulko-oviin asennetaan moottorilukot. Ulko-ovia ohjataan "munakellolla". Ulkooville asennetaan oven hätälukituspainike. Eteistiloihin kaikkien ovien hätälukituspainike.
Omatoimikirjaston ulko-oven avaus kirjastokortilla.
Rakennuksen käytävä- ja aulatiloihin ja keittiöön asennetaan tilailmaisimet.
Kiinteistöön suunnitellaan kameravalvontajärjestelmä. Kameroilla valvotaan nurkkauksia
ja syvennyksiä ulkona sekä kirjaston käyttäjiä sisällä. Järjestelmä varustetaan
digitaalisella tallentimella.
Rakennus varustetaan analogisella osoitteellisella palovaroitinjärjestelmällä.
Merkki- ja turvavalaistus asennetaan noudattaen sisäasiainministeriön ohjeita.
6.9.6. Merkinantojärjestelmät
Metalliset painikkeet ja summerit asennetaan ulko-oville ja keittiön ovelle tai rakennuksen
muodosta riippuen asennetaan porttipuhelinyhteys kaikkiin ryhmätila 1:iin ja lisäksi
keittiöön.
Sisäänpyyntökojeita asennetaan hallintotiloihin.
Inva-WC:n hälytysjärjestelmä määräysten mukaan.
Paristokäyttöinen aikakello keittiöön.
21
(22)
6.10.
Huoltokirja
Kohteesta laaditaan sähköinen huoltokirja (Granlund Manager), johon kukin suunnittelija
omalta osaltaan laatii ja vie tarvittavan aineiston. Huoltokirjan koordinoiminen kuuluu
nimetylle huoltokirjakoordinaattorille.
7.
Hankkeen laajuustavoitteet
Päiväkodin laajuustavoitteet ovat:
-
bruttoala 2067 brm² (+ kylmät tilat 92 m² + katokset 70 m2)
hyötyala 1416 hym²
lasten tiloja 7 hym² / hoitopaikka (147 hoitopaikkaa + avoin päiväkoti, joka vastaa 21
laskennallista hoitopaikkaa)
leikkipihan laajuus noin 2600 m² (18 m² / hoitopaikka)
Koko rakennuksen laajuustavoitteet mukaan lukien kirjaston lähipalvelutila:
-
bruttoala 2316 brm²
kerrosala 2200 kem²
hyötyala 1616 hym²
Suunnitelmille asetetaan tavoitteeksi, että hyötyala saavutetaan eikä bruttoalaa ylitetä.
8.
Hankkeen kustannustavoitteet
8.1. Rakennuskustannusennuste
Hankkeen kustannukset on laskettu tavoitehintamenetelmällä (TAKU). Laskelman
pohjana on käytetty liitteen 5 mukaista tilaohjelmaa. Kustannustaso: 9/2015, Haahtela
ind. 88. Kustannuslaskennassa käytetyt laajuudet päiväkodin osalta: 2067 brm², 1416
hym², leikkipiha 2600 m².
Päiväkodin rakennuskustannukset ovat yhteensä 6,87 milj.€ (alv 0%)
3 324 € / brm² (alv 0%)
40 930 € / hoitopaikka (alv 0%)
Avoimen päiväkodin osuus hankkeesta on 0,83 M€ (alv 0%).
Kirjastotilojen rakennuskustannukset ovat yht.
0,86 M€ (alv 0%)
3 454 € / brm² (alv 0%)
Yhteensä hankkeen kokonaiskustannukset ovat
7,73 M€ (alv 0%).
3 338 € / brm² (alv 0%)
Tavoitehintaan sisältyy suunnittelu- ja rakennusaikaiset kustannusten nousuvaraukset.
Pohjarakennuskustannukset muodostavat n. 1,5 milj.€. eli n. 20% rakennuksen
kustannuksista.
22
(22)
Liite 6: Kustannusennuste
Liite 7: Päiväkotien vertailukustannukset
8.2. Käyttökustannusennuste
Haukilahden päiväkodin arvioidut käyttötalousmenojen lisäämistarpeet vuositasolla ovat
henkilöstö- ja toimintamenoissa n. 1 milj.€ ja toimitilavuokrassa n. 400 t€, yht. n. 1,4 milj.€
/ vuosi ilman alv. Haukilahden kirjaston toimitilavuokra pienenee n. 16,5 t€ / v.
8.3. Ensikertaisen kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste
Ensikertaisen päiväkodin kalustamisen ja varustamisen kustannusennuste on 0,23 milj. €
ilman alv.
9.
Rahoitus, toteutus ja aikataulu
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä vuoden 2015 talousarvion investointiohjelmassa
hankkeen kustannusarvio on 7,4 milj. €.
Vanhojen rakennusten purkukustannukset eivät kuulu hankkeen kustannuksiin.
Rakennus- ja purkusuunnittelu alkaa hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen
lokakuussa 2015. Urakkakuvat valmistuvat lokakuussa 2016.
Rakentaminen alkaa helmi-maaliskuussa 2017 ja päiväkodin on määrä valmistua
toukokuun 2018 loppuun mennessä. Aikataulu sisältää purkutyön. Rakennus otetaan
käyttöön elokuussa 2018.
10.
Tarvittavat toimenpiteet
Kaupunginhallituksen Tila- ja asuntojaos hyväksyy hankesuunnitelman (alle 2500 brm²).
Hankkeen rakennussuunnittelu käynnistetään hankesuunnitelman hyväksymisen jälkeen.
Suunnitteluaikaa on varattu noin 13 kk.
Päiväkoti tarvitsee väistötilat rakennustöiden ajaksi.
10.1.
Tiedotus
Hankesuunnitelman hyväksymisestä tiedotetaan Espoon kaupungin tiedotusmenettelyn
mukaan. Lisäksi suoritetaan lakisääteiset lupa-asioihin, yms. liittyvät tiedotukset ja
kuulemiset.

Haukilahden päiväkoti ja kirjasto

Transcription

Similar documents

Olarin lukioon valitut opiskelijat 2013.pdf

Todistukset - HQ Rakennus Oy

Matinkylän jäähallin sisäilmaongelmat

null

Valtakirja

Kotikadut kuntoon tilannekatsaus 2015

LasseMajas Detektivbyrå, Sommarmysterierna!

Valvontaraportti 2014