Kinnula.fi Tiedostot 1472 Liite 2 Valikasi Hankesuunnitelma

Transcription

Hakemusnumero: 100211
Hankkeen nimi: Välikäsi-hanke - välittäjäorganisaatiohanke
Hankekoodi: S20022
1 (20)
Hankesuunnitelma
Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020
Suomen rakennerahasto-ohjelma
Viranomaisen merkintöjä
Käsittelijä
Puhelinnumero
Antti Hänninen
0295024661
Hakemusnumero
Hankekoodi
100211
S20022
Hakemustyyppi
Tila
Uusi
Käynnissä
1 Viranomainen, jolle hakemus osoitetaan
Viranomainen
Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
2 Hakijan perustiedot
Hakijan virallinen nimi
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
Organisaatiotyyppi
Y-tunnus
Muu järjestö tai yhdistys
1710217-7
Jakeluosoite
Puhelinnumero
Matarankatu 4, 3.krs
+358505978970
Postinumero
Postitoimipaikka
40100
Jyväskylä
Tilinumero (IBAN)
BIC
FI7580001170811724
DABAFIHH
WWW-osoite
http://www.kyt.fi
Hankkeen yhteyshenkilön nimi
Yhteyshenkilön asema hakijaorganisaatiossa
Eija Lappi
Projektisuunnittelija
Yhteyshenkilön sähköpostiosoite
Yhteyshenkilön puhelinnumero
[email protected]
+358400151258
Hakijoiden lukumäärä tai tuen siirto -menettely
¨ Vain yksi hakija
¨
Hakijoita on useampi kuin yksi
(yhteishanke)
ý
Hakija siirtää osan haettavasta tuesta yhdelle tai
useammalle taholle hankkeen toteuttamista varten
(tuen siirto)
Tuen siirron saajat
Tuen siirronsaajan nimi
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Hankasalmen 4H yhdistys r.y.
Jyvälän Setlementti ry
Jyvässeudun 4H-yhdistys ry
Keski-Suomen MS-yhdistys ry
Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry/ Suvimäen Klubitalo
Varstaajat ry
Viitaseudun Kumppanuus ry
0797020-2
0208206-2
0780749-9
1572470-6
1007790-9
2623499-9
1548302-5
Kansalaisjärjestö
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
EURA 2014 -järjestelmä
Hankekoodi: S20022
2 (20)
Perustele, miksi hanke toteutetaan tuen siirto -menettelyä käyttäen.
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:n hallinnoima ja toteuttama välittäjäorganisaatiohanke (Välikäsi) mahdollistaa
ESR-rahoitteisen hanketoiminnan pienille ja sellaisille järjestö- ja yhdistystoimijoille, joilla ei muutoin ole
mahdollisuutta, riittävää osaamista tai kokemusta itsenäisesti hakea rahoitusta ja kehittää omaa
työllistämistoimintaansa. Välikäsi-hanke hallinnoi osahankkeita, tarjoamalla kehittämistyöhön valmiita ja jo hyväksi
koettuja toimintamalleja, kokemusta ja resursseja. Näin osahankkeet voivat keskittyä oman toimintansa
kehittämistyöhön. Lisäksi hanketoimijoita ja –henkilöstöä neuvotaan, ohjataan ja tuetaan hankesuunnitelman ja
rahoitusehtojen mukaisessa toiminnassa. Toimintatapa mahdollistaa laaja-alaisen yhteistyön ja sen kautta
kehittämistyön hyödyntämisen koko maakunnan kattavassa verkostossa. Pienet hankkeet kokoava ja hallinnoiva
hanke on rahoittajienkin suuntaan selkeämpi toimintatapa.
3 Hankkeen perustiedot
Hankkeen julkinen nimi
Välikäsi-hanke - välittäjäorganisaatiohanke
Alkamispäivämäärä
Päättymispäivämäärä
1.1.2015
31.3.2017
Toimintalinja
3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite
6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Hanketyyppi
Hanke, jossa on henkilöitä varsinaisena kohderyhmänä
4 Tiivistelmä (julkaistaan internetin tietopalvelussa)
4.1 Hankkeen julkinen tiivistelmä (tavoitteet, toimenpiteet, tulokset)
Välikäsi-välittäjäorganisaatiohankkeen tavoitteena on käynnistää 7 osahanketta ja toimia niiden hallinnoijana ja tukena
koko hanketoteutuksen ajan. Kehittämistyöllä haetaan ratkaisua heikossa työmarkkina-asemassa olevien (pitkään
työttömänä olleet) ja nuorten (pudokkaat ja koulutetut) työnhakijoiden työllistymisen haasteisiin. Hankekokonaisuuden
(Välikäsi + osahankkeet) tavoitteena on, että kehittämistyön myötä työnhakijat saavat oikea-aikaista ohjausta, tukea ja
valmennusta yksilöllisesti rakennettua polkuja pitkin kohti työelämää. Yksilöllisillä ohjaus- ja valmennusratkaisuilla
huomioidaan työllistymiseen vaikuttavat esteet ja pyritään poistamaan niitä sekä löytämään uusia
työllistymismahdollisuuksia, työllistymisaloja ja koulutusuria työnantajien tarpeet huomioiden. Tämä vaatii myös tiivistä
yhteistyötä yritysten/työnantajien kanssa, joille tarjotaan valmennettua, motivoitunutta ja täsmäkoulutettua työvoimaa
sekä riittävästi tietoa työttömien työllistämiseen saatavilla olevista tukimuodoista.
Kehittämistyössä tavoitteena on löytää osahankkeiden toiminta-alueilta uusia työllistäviä aloja ja työnantajayrityksiä,
huomioimalla niiden tarpeet. Varsinaiseen asiakastyöhön kuuluu tunnistaa työnhakijoiden vahvuudet, koulutustarve
sekä motivaatio ja saada ne kohtaamaan työnantajien tarpeet. Koulutettujen työnhakijoiden kanssa tutkitaan
yritystoimintamahdollisuuksia palveluiden tuottamiseksi. Näitä toimintoja yhdistämällä rakennetaan kaikkia osapuolia
palveleva, ohjattu ja tuettu työllistymispolku hyödyntäen oppisopimuskoulutusta tai mahdollistamalla matalan
kynnyksen yritysmäinen toiminta (työosuuskunta).
Välikäsi-hankkeen aikana parannetaan ja kehitetään työllistävien 3. sektorin toimijoiden menetelmiä, jotka edistävät
työntekijöiden työssä selviytymistä. Osahankkeet kehittävät työllistämistoimintaansa siten, että heillä on valmiudet
tunnistaa työnhakijan työllistymistä/kouluttautumista haittaavat tekijät. Lisäksi heillä on valmiudet sitouttaa työnhakija
työ-/opiskeluryhmään, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, työstä poisjääntiä ja opintojen keskeytymistä. Toimijoilla on taito
tukea, ohjata ja neuvoa työnhakijaa tämän elämänhallintaan ja työhön liittyvissä kysymyksissä ja haasteissa. Työ- ja
toimintakykyä parannetaan erilaisilla toiminnallisilla harjoitteilla ja aktiivisuutta lisäävillä toimintapäivillä.
Tärkeää on löytää työnhakijalle sopiva ja mielekäs toiminta tukemaan jaksamista ja lisäämään sosiaalisissa tilanteissa
selviytymistä.
Hankkeiden päätyttyä on luotu joustavin ratkaisuin rakennettu, tuettu oppisopimuskoulutus, joka käsittää tuen sekä
oppisopimuskoulutuksessa olevalle että yritykselle, jossa oppisopimusopiskelija työskentelee. Toimijoiden työtehtäviä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
3 (20)
on opinnollistettu siten, että mm. osatutkintojen suorittaminen on mahdollista ja työnhakijoiden
työllistymismahdollisuudet ovat parantuneet.
Kaikkien toimijoiden yhteisenä tuloksena on uusien työpaikkojen syntyminen paikkakunnille, yhä useamman
työnhakijan työllistyminen, nuorten koulutustason nosto ja yhteistyön vahvistaminen tärkeimpien
verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi on olemassa ohjausta ja neuvontaa niille työnhakijoille, jotka haluavat kokeilla
matalan kynnyksen yrittäjyyttä työskentelemällä työosuuskunnassa.
Kehittämistyössä otetaan huomioon yksilön, kohderyhmän ja toimintaympäristön tarpeet. Toiminnan lähtökohtana on
toimijan omia arvoja noudattava yksilöön kohdistuva tasa-arvoinen kohtelu ja toiminta. Kehittämistyön tarkoituksena on
tukea sukupuolten tasa-arvon toteutumista ja sukupuolinäkökulman valtavirtaistamista ohjauksella ja koulutuksella.
Hankkeiden toteutuksessa huomioidaan eri toimenpiteiden vaikutukset kohderyhmään, ympäristöön ja alueen
elinkeinorakenteeseen.
Toiminnassa pyritään välttämään ympäristöä kuormittavia toimintatapoja. Kehittämistyössä tuetaan työpaikkojen
syntymistä, itsensä työllistämistä ja yrittäjämäistä toimintaa palveluiden tuottamisessa sekä omaehtoista opiskelua.
Työnhakijoita rohkaistaan osallisuuteen ja tekemään oikeita valintoja sekä edistämään omaa hyvinvointiaan
monipuolisesti.
4.2 Hankkeen nimi englannin kielellä
Välikäsi Intermediary Organisation Project
4.3 Hankkeen julkinen tiivistelmä englannin kielellä
The aim of Välikäsi project is to launch 7 subprojects and manage and support them during the whole operation.
Välikäsi tries by developing to find solutions for people in a weak labor market position (unemployed for a long term)
and for unemployed young people (educated but still unemployed), who face big challenges to find jobs.
The target of the whole project (Välikäsi and the subprojects) is to offer applicants individual timely guidance, support
and coaching. An individual path will be planned for each applicant and the aim is to find a job for everyone. With this
individual work we try to find the problems which block up applicants’ opportunities to be employed. Moreover
individual work aims to remove the blocks, to discover the new opportunities to find jobs or to start studying or training
and all this is done by taking account of employers' needs. This also requires a close co-operation with companies and
employers to which will be offered trained, motivated and well-educated labor. It is also important to inform employers,
which employment support methods are available.
The target of the developing work in sub-projects’ areas, is to find new businesses and employers which can offer
jobs, not forgetting employers’ needs. In addition, it will be looked for entrepreneurship opportunities together with job
applicants to create services. By combining all these functions it is possible to build guided and supported employment
path, which will serve all parties. In employment path it will be exploited apprenticeship contract education or make it
possible to operate on the low threshold entrepreneurship (workers’ cooperative).
During Välikäsi project it will be improved and developed the methods of the 3rd sector’s actors, who employ
applicants and support them to manage at work. Sub-projects develop their employing activity so that they will have
readiness to undertake job applicant into job groups and students’ groups. They identify the factors which hamper the
applicant’s employment/studying. Furthermore, they are equipped to make the applicant commit to a team/to the
studying group, to prevent displacing, work the absence and the interruption of studies. The actors are skillful to
support, to direct and to advise the applicant in the questions and challenges which are related to its life management
and work. The ability to work and ability to function is improved with different functional exercises and operation days
which increase activity. It is important to find sensible operation suitable for supporting the managing and increasing
managing in social situations to the applicant.
The outcome of the projects is supported apprenticeship training with flexible solutions, which includes the support to
the one both in the apprenticeship training and to the company in which the apprenticeship student works. The actors'
assignments are executed so that it will be possible among others to take part degrees and the applicants'
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
4 (20)
employment opportunities are improved. The common result of all the actors is the materializing of new jobs, the
employment of more and more applicants, the raising of the education level of the adolescents and the strengthening
of the cooperation to the localities with the most important network partners. Besides there exist guidance and
counselling for those applicants who want to try the low threshold entrepreneurship by working in workers’ cooperative.
The needs of the individual, target group and the operating environment will be taken into account in the development
work. The starting point of the operation is the individual’s equal treatment and activity which operator executes by
following operator’s own values. Development work is designed to support gender equality in society and gender
mainstreaming guidance and education. Implementation of the projects is taken into account different actions on the
target group, the environment and the region's economic structure. The operation aims to avoid environmentally
overloading practices. The development work supports job creation, self-employment and entrepreneurial activity in
the production of services, as well as independent study. Job seekers are encouraged to inclusion and make the right
choices, and to promote their well-being in many ways.
5 Hankkeen tarve, tavoitteet ja kohderyhmä
5.1 Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Miten hanke on valmisteltu? Miten
valmistelussa on otettu huomioon aiemmin rahoitettujen hankkeiden tulokset?
Pitkään jatkunut, yhä paheneva työttömyys ja työpaikkojen vähäisyys Keski-Suomessa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden,
työttömien osuus 2013 alkaneesta nuorisotakuusta huolimatta on lisääntynyt. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä
on korkea. Osatyökykyisten on entistä vaikeampi työllistyä tämän hetken työmarkkinoille. Alueelliset erot,
tehdaspaikkakuntien laajat irtisanomiset, harvaan asutus, pitkät välimatkat, julkisen liikenteen väheneminen tai
kokonaan puuttuminen ja tukiverkoston puute aiheuttavat monelle työttömälle työelämästä syrjäytymistä ja sosiaalisten
suhteiden kaventumista.
*Työttömät työnhakijat tarvitsevat oikea-aikaista tukea ja ohjausta työllistyäkseen.
*Työn tai opiskelun ohella tulee tarjolla olla tukea, ettei jo alkumetreillä kaiken uuden oppiminen aiheuta työstä
poisjääntiä tai opintojen keskeytymistä.
*Kaikilla työnhakijoilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mihin hänellä olisi oikeus, esim. oikeus palkkatukeen työn
saamista helpottamaan tai että voi ansaita muutaman satasen ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen tai että voi
hakeutua opiskelemaan työttömyysetuudella.
*Työkokeilumahdollisuudet saattavat olla suppeat, kun ei ole tarjolla sopivaa yritystä tai ei pystytä kulkemaan pitkien
välimatkojen takia tai ei vain uskalleta lähteä kokeilemaan uutta alaa.
*Opiskelu saattaa monesta pitkään työttömänä olleesta tuntua mahdottomalta, ei välttämättä tiedetä esim.
osatutkintojen/näyttöjen suoritusmahdollisuuksista.
*Myös työttömien ennakkoluulot ja asenteet työllistämistoimintaa ja toimijoita kohtaan saattavat olla negatiivisia.
*Monilla yrityksillä olisi tarvetta osaavalle työvoimalle, mutta ei aikaa rekrytointiin ja kokemukset aiemmista
työllistämisyrityksistä saattavat olla huonoja.
*Työnantajat/yritykset tarvitsevat tietoa pitkään työttöminä olleiden ja nuorten työllistämismahdollisuuksista ja
tukimuodoista sekä tukea rekrytointiin.
*Yrittäjillä/työnantajilla voi olla huonoja kokemuksia TE-toimiston palveluista, jolloin kynnys yhteydenottoihin
työllistämisasioissa on korkea.
*Työnantajat kaipaavat yksinkertaisia ja nopeasti saatavilla olevia toimintatapoja rekrytointiin.
*Työssä käyvissä lapsiperheissä ja muissa kotitalouksissa esim. maatiloilla tarvittaisiin auttavia käsiä, kotihengettäriä,
kun tarjolla olisi helppoja työllistämisratkaisuja.
*Useilla 3. sektorin toimijoilla on pitkä kokemus työllistämistoiminnasta, mutta sen kehittämiseen edelleen tarvitaan
laajempia yhteistyöverkostoja, uusia näkemyksiä ja rahoitusta.
*Toimijoiden toiminnassa on myös alueellisia eroja, joillakin paikkakunnilla saattaa olla vain yksi toimija, jonka pitää
hallita kaikki 17-64-vuotiaiden työttömien ohjaustarpeet, kun taas jonkun paikkakunnan toimija on keskittynyt esim.
vain nuoriin työttömiin.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
5 (20)
*3. sektorin työllistämistoiminta kaipaa uusia työllistäviä työllistämis- ja toimintaympäristöjä (yhteistyökumppaneita,
toimijoita, ideoita), työllistämis- ja työnantajaverkostoon yhteistyökumppaneiksi.
*Työnhakijoiden passiivisuus ja syrjäytyminen työmarkkinoilta.
Pitkään työttöminä olleilla työnhakijoilla on usein vahva syrjäytymisen riski. Heillä on moninaisia työllistymisen esteitä
(sairaudet, vanhentunut tai puuttuva koulutus, asuinpaikka/kulkuyhteydet), jotka vaikeuttavat työelämään pääsyä.
Toisena ryhmänä ovat ns. korkeasti koulutetut, joilta taas puuttuu työkokemus. Molemmat työnhakijaryhmät tarvitsevat
kokenutta ja asiantuntevaa valmennusta, tukea ja ohjausta, löytämään omat vahvuudet ja motivaation työelämään
siirtymiselle. Esimerkiksi luovilla aloilla avoimille markkinoille työllistyminen on usein haasteellisempaa kuin muilla
aloilla, johtuen luovien alojen erityisluonteesta. Etenkin alkuvaiheessa luovuutta on vaikea asettaa kaupalliseen
kehykseen. Tästä johtuen luovien alojen työsuhteet ovat monesti tilapäisiä, epävarmoja ja epätyypillisiä, ja ne
rakentuvat sosiaalisten verkostojen solmukohtiin, kaupallisten markkinoiden kylkeen tai kokonaan niiden ulkopuolelle
esimerkiksi välityömarkkinoille. Luovien alojen osaajille työosuuskunta voisi avata mahdollisuuksia työllistää itsensä.
Koko maan työllisyystilanne on heikentynyt, mikä näkyy myös kasvavana nuorisotyöttömyytenä. Tämä tarkoittaa myös
sitä, että vuoden 2013 alusta voimaan tulleen nuorisotakuun toteuttaminen nykyisessä työllisyystilanteessa on
äärimmäisen haasteellista. Lisäksi vuonna 2011 Suomessa oli lähes 260 500 työkyvyttömyyseläkkeellä olevaa
henkilöä. Heistä osatyökyvyttömyyseläkkeellä oli noin 10 prosenttia. Työkyvyttömyyseläkkeelle jää joka vuosi noin 25
000 henkilöä. Työ- ja elinkeinoministeriön raportin mukaan esimerkiksi yhden 30-vuotiaan työkyvyttömyyseläkkeelle
jäännin aiheuttama työpanoksen menetys maksaisi yhteiskunnalle noin puolitoista miljoonaa euroa, jonka lisäksi
kustannuksia nostaisi vielä hoito- ja eläkekustannukset. (Työ- ja elinkeinoministeriö 2012, 19.)
Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2012 toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen ja työssä
jatkamisen edistämiseksi. Toimintaohjelmassa oli mukana kaksi työryhmää: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon
vetämä toimintakonseptia valmisteleva työryhmä sekä ylijohtaja Outi Antilan vetämä työryhmä, joka on selvittänyt
osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja etsinyt ratkaisuja näiden esteiden poistamiseen.
Nuorten yhteiskuntatakuu 2013 (2012) raportissa todetaan, että Suomessa on tällä hetkellä n. 110 000
20–29 –vuotiasta nuorta, joilla ei ole perusasteen jälkeistä tutkintoa. Vuosittain jokaisesta ikäluokasta jää noin 4 000 –
5 000 nuorta ilman koulutuspaikkaa, n. 25 % opiskelut aloittaneista nuorista keskeyttää ammatillisen koulutuksen,
mielenterveydenongelmat ovat opiskelijoiden keskuudessa yleisimpiä terveysongelmia
masennus ja monet muut mielenterveyden häiriöt alkavat usein nuoruusiässä. Kouluterveyskyselyn ammattiin
opiskelevista nuorista 20 % vastasi saaneensa apua harvoin tai ei ollenkaan koulunkäyntiin liittyvissä ongelmissaan,
joka päivä viisi alle 30-vuotiasta nuorta tai nuorta aikuista siirtyy työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveysongelmien
vuoksi. Nuorten yhteiskuntatakuuta laatineen työryhmän yhtenä ehdotuksena onkin, että ”myös vammaisilla nuorilla,
myös eläkkeeseen oikeutetuilla, tulee olla oikeus päästä nuorten yhteiskuntatakuuseen kuuluviin palveluihin”. (Työ- ja
elinkeinoministeriö 2012, 13, 64).
Oppimisvaikeudet ja siitä johtuvat opiskelun ongelmat saattavat aiheuttaa noidankehän, jossa kielteinen asenne ja
aiemmat negatiiviset oppimiskokemukset vähentävät motivaatiota opiskelua kohtaan (Nurmi 2011; Sepponen & Wilen
& Kiviniemi 2011, 18).
Nuorilla, joilla syrjäytymisen uhka on suurinta, on myös vähäiset työnhaku- ja työelämätaidot, heikot sosiaaliset
tukiverkostot, sosiaaliset taidot ja alhainen itsetunto (Kieselbach).
Heinäkuun lopussa Keski-Suomessa työttömiä oli yhteensä 22 016, eli 2 393 enemmän kuin vuosi aiemmin.
Työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta eli työnvälitystilaston mukainen työttömyysaste on myös kasvanut, se oli
heinäkuun lopussa Keski-Suomessa jo 17,1 %. Keski-Suomea korkeampi työttömyysaste oli Lapissa (17,5 %) ja
Kainuussa (17,4 %). Koko maassa työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta oli heinäkuun lopussa 13,4 %. KeskiSuomen työttömistä työnhakijoista oli heinäkuun lopussa alle 25-vuotiaita nuoria 3 685, (ja lisäksi 25-29-vuotiaita oli
työttömänä 2 522), lisäystä kesäkuusta 17 ja viime vuoden heinäkuusta 323. Yli 50-vuotiaita työttömiä työnhakijoita oli
7 905, kesäkuuhun verrattuna 195 ja viime vuoden heinäkuuhun verrattuna 925 enemmän.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
6 (20)
Yli vuoden yhtäjaksoisesti työttömänä olleita pitkäaikaistyöttömiä oli Keski-Suomessa heinäkuun lopussa
6 647. Pitkäaikaistyöttömiä oli 127 enemmän kuin kesäkuun lopussa ja 1 365 enemmän kuin vuosi
sitten heinäkuun lopussa. Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli Keski-Suomessa 30,2 %.
Koko maassa pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä työnhakijoista oli 26,4 %.
Suhteellisesti eniten on Keski-Suomessa lisääntynyt kouluttamattomien ja korkeasti koulutettujen työttömyys.
Akateemisten työttömyys on kaksinkertaistunut lähes kymmenessä vuodessa. Työtä hakevia akateemisia oli
heinäkuun lopussa 3 111. Kasvu on ollut viime vuosina jatkuvaa.
Työministeriön mukaan nuorisotakuu ei ole laskenut odotetulla tavalla nuorisotyöttömyyttä. Lisäksi työllistämistoimista
puuttuvat Akavan mukaan korkeasti koulutetuille suunnatut palvelut, vaikka nuorisotakuun piiriin kuuluvista alle 29 vuotiaista noin 60 prosentilla on korkeakoulututkinto. Jyväskylän seudun yksi ominaispiirre on muita kasvukeskuksia
suurempi korkeasti koulutettujen työttömyys johtuen alueella sijaitsevasta koulutuskeskittymästä ja yleisesti heikosta
työllisyystilanteesta.
Keski-Suomen maakuntastrategiassa 2014-2040 painotetaan, että kansalaisten osallistumista ja omaehtoista
tekemistä on tuettava. Alan palvelut tuotetaan yksityisen, julkisen ja kolmannen sektorin yhteistoimintana.
Väestön ikääntyminen sekä maahanmuuton lisääntyminen vaativat lisää palveluita mutta tuovat samalla uusia
liiketoimintamahdollisuuksia. Uudet teknologiat ja palvelujärjestelmät terveydenhuollossa, hoivassa ja kotiin tuotavissa
palveluissa monipuolistavat palvelurakennetta kustannustehokkaasti. Väestörakenne muuttuu monikulttuurisemmaksi.
Nuoret on pidettävä mukana työelämän uudistuksessa ja syrjäytymistä tulee ehkäistä voimatoimin. Nuorten
arvostusten ja käyttäytymismallien on ohjattava muutosta. Kehittämistoimia suunnataan
elämänlaadun kehittämiseen.
Strategian yhden painopisteen, osaamistalouden tavoitetilan 2040 mukaan aidosti toteutuva elinikäinen oppiminen
vastaa kiihtyvään työvoimatarpeiden muuttumiseen, varmistaa osaavan työvoiman saantia ja tukee paikallisten
osaajien työllistymistä. Oppiminen tapahtuu entistä enemmän työpaikoilla ja verkossa. Maakunta tarjoaa edellytykset
uuden tiedon synnylle ja osaamisen vahvistumiselle sekä osaamiseen perustuvan yritystoiminnan kasvulle.
Yrittäjyysopinnot ja yrittäjänä toimimisen kokeilut ovat oleellinen osa oppimista kaikilla koulutusasteilla
varhaiskasvatuksesta lähtien (Keski-Suomen strategia 2040).
Maakuntaohjelman 2014-2017 kehittämiskohteen, hyvinvointipalveluiden tavoitetila 2017 on, että voimavaroja
kohdennetaan ennaltaehkäiseviin toimiin. Riittämätön liikunta, huonot ruokailutottumukset ja päihteet ovat suuria
terveydellisiä haasteita. Julkisten toimijoiden yhteistyö alan yritysten, järjestöjen ja vapaaehtoistyön kanssa nousee
tärkeäksi. Terveystiedon jakelukanavia uudistetaan ja toimet kohdennetaan palvelumuotoilun keinoin koko maakunnan
alueelle. Kunnissa tullaan laatimaan sähköiset hyvinvointikertomukset.
Nuorten syrjäytymiseen puututaan. Kaikki nuorten kanssa toimivat kutsutaan maakunnanlaajuisesti tavoitteelliseen
yhteistyöhön, jossa yhteiset voimavarat kootaan ennaltaehkäiseviin toimiin (Keski-Suomen strategia 2040).
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry (KYT) kutsui kesän 2014 alussa koolle Keski-Suomen alueen toimijoita, jotka
haluavat kehittää työllistämistoimintansa ja ovat kiinnostuneita/valmiita lähtemään mukaan ESR-rahoitteiseen,
verkostomaiseen hanketoimintaan. Tilaisuuteen saapui kattava joukko (8) toimijoita ja kolme oli yhteydessä vielä
sähköpostitse, joista kaksi ilmaisi halunsa olla mukana hankesuunnittelussa/-kokonaisuudessa. Jo aiemmin useat 3.
sektorin toimijat olivat tehneet KYT:lle esityksiä välittäjäorganisaatiotoiminnan käynnistämisestä uudella
ohjelmakaudella.
Pienten toimijoiden on vaikea toteuttaa ESR-rahoitteisia hankkeita itsenäisesti. Välittäjäorganisaatio mahdollistaa
osahankkeiden keskittymisen kehittämistyöhön sekä laajan verkostomaisen vertais- ja oppimisympäristön
hanketoimijoille, hankehenkilöstölle ja hankkeissa mukana oleville työnhakijoille järjestämällä erilaisia oppimis-,
kehittämis- ja asiantuntijapäiviä sekä tarvittavaa koulutusta.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
7 (20)
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:llä on vahva kokemus ESR-hankkeiden toteutuksesta, välittäjäorganisaationa ja
hankekokonaisuuden hallinnoijana toimimisesta. Välittäjäorganisaatio pystyy ohjaamaan hanketoteuttajien
kehittämistyötä ESR-rahoituksen vaatimaan suuntaan ja valvomaan hankkeiden toteutumista sekä laatimaan
tarvittavat raportit.
Osalla toimijoista on kokemusta kohderyhmän tarpeista, kehittämistyöstä ja -tarpeista aiemmin toteutettujen
hankkeiden kautta. Suurimmlla osalla toimijoita on kuitenkin kokemusta pitkään työttöminä olleiden työllistymisen ja
toimintaympäristön asettamista haasteista, jotka tulee ottaa huomioon hanketoteutuksessa. Tämä kokonaisuus luo
parhaan mahdollisen kehittämis- ja oppimisalustan kaikille hankekokonaisuudessa mukana oleville toimijoille.
Verkostomainen toimintatapa, vertaistuki ja muiden toimijoiden toimintatapoihin tutustuminen sekä niiden
hyödyntäminen luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle.
Mielekkäiden ja motivaatiota kasvattavien, nykyteknologiaa hyödyntävien toimintojen paremmin tekemisellä, edelleen
kehittämisellä, luodaan mielekkäämpiä työtehtäviä. Uusia työllistäviä toimialoja rohkeasti yhdistelemällä olemassa
oleviin menetelmiin ja niitä kokeilemalla etsitään kohderyhmälle, työttömille työnhakijoille uudenlaisia
työllistymismahdollisuuksia.
Hankkeiden valmistelussa on tutustuttu aiemmin samansuuntaisella toiminta-ajatuksella toteutettuihin ESR –
hankkeisiin (mm. Välittäjä-/VälittäjäPlus-hankekokonaisuus (2008-2014), Paikko-hanke (2012-2014), OSKO (20092011), Toimi-välittäjäorganisaatiohanke (2006-2007), Kestävän kehityksen keskus (2013-2016), VÄYLÄ –
työpajakoulu 2008–2012, OTE ammattiin – KIINNI elämään – hanke 2010–2013, KoutsiHäme2009-2012,
Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti 2010–2013, Mood for Work – Työmieli 2012–2013 - sekä Nuorten
tuettu oppisopimusmalli Vantaalla, TUOPPIS – projekti Ammattiopisto Luovi ja Tuettu oppisopimus Bovallius
ammattiopisto). Hankkeiden kehittämistyössä hyödynnetään jo hyväksi huomioituja käytäntöjä, toimintamalleja ja menetelmiä. Yhteistyötä tehdään toisten hankkeiden kanssa maakunnallisesti ja valtakunnallisesti.
5.2 Mitkä ovat hankkeen tavoitteet?
Välikäsi-hankkeen tavoitteena on kehittää mukana olevien 3. sektorin toimijoiden työllistämisosaamista ja luoda
uudenlaisia toimintamenetelmiä ja -tapoja työllistämistoimintaan olemassa olevien (TEpalvelut/TYP/KELA/sos.toimi/oppisopimuskoulutus) tueksi. Välikäsi-hankkeen tuella etsitään Keski-Suomen ja
osahankkeiden toiminta-alueilta työpaikkoja, uusia työllistäviä aloja ja työnantajayrityksiä. Koulutettujen työnhakijoiden
kohdalla tuetaan ensisijaisesti suoraan työllistymistä pienin ohjauksellisin tukitoimin. Koulutettujen ja työkokemusta
omaavien työnhakijoiden kohdalla tutkitaan yritystoiminnan mahdollisuuksia/edellytyksiä palveluiden tuottamiseksi,
tutustumalla mm. Jyväskylän Yritystehtaaseen. Näitä toimintoja yhdistämällä rakennetaan kaikkia osapuolia palveleva,
ohjattu ja tuettu työllistymispolku hyödyntäen osatutkintojen suorittamismahdollisuuksia, oppisopimuskoulutusta tai
mahdollistamalla matalan kynnyksen yritysmäinen toiminta (työosuuskunta).
Hankekokonaisuuden (Välikäsi + osahankkeet) tavoitteena on, että kehittämistyön myötä heikossa työmarkkinaasemassa olevat työnhakijat (pitkään työttömänä olleet) ja nuoret (pudokkaat ja koulutetut) saavat oikea-aikaista
ohjausta, tukea, valmennusta ja alakohtaista koulutusta yksilöllisin ratkaisuin rakennetulla polulla kohti työelämää.
Kehittämistyössä paneudutaan kohderyhmänä olevien työnantajien (yritykset, yhdistykset, kotitaloudet) tarpeisiin,
yhteensovittamalla niihin työnhakijoiden vahvuudet ja tarvitsema ohjaus, valmennus
(elämänhallinta/työelämävalmiudet) ja alakohtainen koulutus.
Osahankkeiden tavoitteena ja tärkeänä tehtävänä on kehittää työllistämistoimintaansa siten, että heillä on valmiudet
tunnistaa työnhakijan työllistymistä/kouluttautumista haittaavat tekijät. Lisäksi heillä on valmiudet sitouttaa työnhakija
työ-/opiskeluryhmään, ennaltaehkäistä syrjäytymistä, työstä poisjääntiä ja opintojen keskeytymistä.
Toimijoilla on taito tukea, ohjata ja neuvoa työnhakijaa tämän elämänhallintaan ja työhön liittyvissä kysymyksissä ja
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
8 (20)
haasteissa. Elämänhallintaa, työ- ja toimintakykyä parannetaan erilaisilla toiminnallisilla harjoitteilla ja aktiivisuutta
lisäävillä toimintapäivillä, esim. pienryhmissä alan asiantuntijoiden avustuksella tutustumalla esim. erilaisiin harrastus-,
liikunta- ja virkistäytymismahdollisuuksiin. Tärkeää on löytää työnhakijalle itselle sopiva ja mielekäs toiminta tukemaan
työssä/opinnoissa jaksamista ja lisäämään sosiaalisissa tilanteissa selviytymistä.
Hankkeiden tarkoituksena on tarjota erilaisia osallistumis-, työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksia työnhakijoille.
Hanketoimijat toimivat matalan kynnyksen työllistäjinä, jonka puitteissa on mahdollisuus kehittää itseä ja
työelämävalmiuksia sekä samalla kehittyä ammatillisesti. Toiminta suunnitellaan toimija- ja asiakaslähtöisesti.
Tärkeänä tavoitteena on joustavin ratkaisuin rakennettu/tuettu oppisopimuskoulutus, joka käsittää tuen sekä
oppisopimuskoulutuksessa olevalle että yritykselle, jossa oppisopimusopiskelija työskentelee.
Kaikille toimijoille yhteisenä suurena tavoitteena on laajentuneen työnantajaverkoston myötä (uusien) työpaikkojen
syntyminen paikkakunnille, yhä useamman työnhakijan työllistyminen, nuorten koulutustason nosto ja yhteistyön
vahvistaminen tärkeimpien verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi tuetaan työnhakijoita, jotka haluavat kokeilla
matalan kynnyksen yrittäjyyttä työskentelemällä työosuuskunnassa.
5.3 Mikä on hankkeen uutuus- tai lisäarvo? Mitä toimintatapojen muutosta halutaan saada aikaan?
Hankekokonaisuuden tavoitteina ovat yritysyhteistyön rakentaminen ja laajentaminen, yhteistyömahdollisuuksien
etsiminen ja löytäminen mm. työkokeilujen, oppisopimuskoulutuksen tms. kautta sekä matalan kynnyksen yrittäjyyden
(työosuuskunta) tukeminen. Tavoitteet konkretisoituvat eri osahankkeissa erilaisin painotuksin.
Hankekokonaisuudessa pilotoidaan oppisopimuskoulutus, jota suoritetaan useamman työnantajan luona. Näin
mahdollistetaan osaavaa työvoimaa (työntekijä) pienille yrityksille edes osa-aikaisesti ja luodaan työ- ja
opiskelupaikkoja pienille paikkakunnille, joissa ei ole toisen asteen oppilaitoksia. Yhteistyössä
oppisopimuskoulutuksen kanssa kehitetään koulutukseen ohjautumista. Osatyökykyisille mahdollistetaan joustava,
tuettu kouluttautumismalli, jossa oppisopimusta jaksotetaan opiskelijan jaksamisen mukaan osakoulutusten sekä
opiskeluvalmiutta ja arjen hallintaa ylläpitävän ryhmätoiminnan kesken.
Kotitalouksien on mahdollista hyödyntää hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja valmennettua työvoimaa (siivous-,
kotitalous-, maatalous- ym. työtehtävät).
Vahvempi yrittäjyyden edistäminen ja mahdollisesti osa-aika yrittäjyys tuovat myös uutta osaamista paikkakunnille.
Välikäsi-verkoston sisällä tapahtuva vertaistuki, oppiminen ja ohjaus/koulutus. Osahanketoimijoiden ja
hankehenkilöstön hankeosaamista kehitetään ja tehostetaan entisestään. Välikäsi kehittää ja tehostaa myös omaa
ohjaus- ja hallinnointiosaamistaan, esim. yhdistämällä Jkl:n hankkeiden ohjausryhmien kokouksia, etäyhteyksien
hyödyntäminen yhteydenpidossa, sähköisten lomakkeiden hyödyntäminen ym.
Osahankeverkostossa työnhakijoiden työllistymis- ja työelämävalmiuksia edistetään (valmennus/koulutus)
pienryhmissä (8-10 osallistujaa) työtehtäväkohtaisesti. Työnhakijoilla saattaa olla laajaakin osaamista, mutta sitä ei
osata riittävästi tuoda esille/näyttää työhaastatteluissa.
Uutena työnantajan tarpeista koostuva ja tarvittava toimiala-/tehtäväkohtainen valmennus pienryhmissä, esim.
toimijoiden tarjoamissa työtehtävissä (mm. keittiö-, toimisto-, ohjaus-, asiakaspalvelu-, tekstiilien lajittelu- ja käsittely-,
myyntitehtävät, ym, ym…). Lisäksi hyödynnetään toimijoiden osaamista työnhakijoiden (esim. 4H:n Ajokortti
työelämään kaikille) ja hankehenkilöstön osaamisen kehittämisessä (työnohjaus, hyvät käytännöt, työhyvinvointi, tasaarvon valtavirtaistaminen jne.).
Työllistetyille tarjotaan tarpeiden mukaista tukea työssä oppimiseen, ohjausta työhön ja omien suunnitelmien
tekemiseen, ryhmätoimintaa sekä muita räätälöityjä psykososiaalisia palveluja. Ohjauksessa huomioidaan erityisesti
työllistymisen esteet ja haasteet. Nuorilla ohjauksen tarve korostuu muihin ikäryhmiin verrattuna sekä työhön ja
koulutukseen liittyvien suunnitelmien tekemisessä että työelämässä toimimisessa. Hankkeissa toteutetaan myös
vertaisryhmätoimintaa, jossa työllistetyt pääsevät peilaamaan työhön ja omaan ammatilliseen suuntautumiseen liittyviä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
9 (20)
ajatuksiaan ja jakamaan kokemuksiaan muiden hankekokonaisuuden kautta työllistettyjen kanssa.
Toimijoiden työympäristöjen tutkinnollistaminen, aidoissa työympäristöissä työ- ja oppimiskyvyn arviointi, pystyvyyden
tunteen vahvistaminen, oppimisen tukemiseen liittyvän toimintamallin rakentaminen välityömarkkinoilla ja yrityksissä,
vertaistuen rakentaminen (ammatillisen kasvun ryhmät) Yhteistyötä tehdään oppilaitosten ja Paikko-hankkeen kanssa.
Hankkeissa kiinnitetään huomiota työllistymistä estäviin seikkoihin, mm. eri sairauksien vaikutuksiin. Hankkeissa
kiinnitetään huomiota sairastavien syrjäytymisen ehkäisyyn sekä sairastavien tukemiseen mm. vaikean diagnoosin
mukanaan tuoman epävarmuuden kanssa. Sairastavia aktivoidaan, heitä saadaan mukaan osallistavaan
vertaistoimintaan, opiskelemaan ja/tai mukaan työelämään. Hankkeet pyrkivät edistämään osatyökykyisten
työllistymistä eri tavoin, esim. luomalla osa-aikatyötä tarvitsevien/tarjoajien tietokanta (linkitys palkkatuki.fi-sivustoon).
Hankkeissa kehitetään työnhakijoiden yksilölliset tarpeet ja lähtökohdat huomioiva ohjausmalli. Ratkaisukeskeinen ja
toimijan arvojen mukainen ohjaus suuntaa työnhakijaa ottamaan aktiivisena toimijana vastuun työskentelystään ja
oman elämänsä suunnasta. Työnhakijalla voi olla aiempia kokemuksia passiivisesta roolista eri palveluissa ja
holhoavasta suhtautumisesta viranomaisten taholta. Toimijat kannustavat työnhakijoita aktiivisessa ja
omannäköisessä roolissa toimimiseen, erilaisuutta arvostaen ja henkilökohtaiseen kasvuun uskoen. Ohjauksen
tavoitteena on voimaantuminen ja työllistymisen edellytysten paraneminen. Keskeistä toiminnassa on sopivan
palvelupaletin räätälöinti työn oheen, jotta työllistetyt saavat tarvitsemansa tuen työsuhteen aikana ja heidän
edellytyksensä jatkotyöllistymiseen paranevat.
Hanketoteutuksessa huomioidaan riittävä ohjaus ja neuvonta uudelle toimijalle (Varstaajat ry), joka vasta tämän
hankkeen myötä aloittaa kehittämistoimintansa. Toiminta-alueella (Karstula/Kivijärvi/Kyyjärvi) tehtävät
kehittämistoimenpiteet ovat uusia.
5.4 Mitkä ovat hankkeen varsinaiset kohderyhmät?
Välikäsi-hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat 3. sektorin toimijat hankehenkilöstöineen, joiden
työllistämisosaamista kehitetään (ovat kohderyhmää) ja jotka ovat sitoutuneet lähtemään mukaan
hankekokonaisuuteen, kun kunta- ja ESR-rahoitus toteutuu.
Toimijat ja toiminta-alueet ovat Hankasalmen 4H r.y. (Hankasalmi), Jyvässeudun 4H ry (Jyväskylä), Jyvälän
Setlementti ry (Jyväskylä), Keski-Suomen MS-yhdistys ry (Jyväskylä/Keski-Suomi), Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry/
Suvimäen Klubitalo (Jyväskylä/Keski-Suomi), Varstaajat ry (Karstula sekä mahd. Kivijärvi ja Kyyjärvi) ja Viitaseudun
Kumppanuus ry (Pihtipudas ja Kinnula).
Välikäsi-hankkeen rahoituksesta ja toimenpiteistä kohdistuu S-V alueelle 15-20%.
Toisena kohderyhmänä niin osahankkeilla kuin Välikäsi-hankkeella ovat työnantajat (mm. yritykset ja kotitaloudet sekä
myös kunnat), jotka mahdollistavat osahankkeissa mukana olevien työnhakijoiden työllistymisen (+ työkokeilut,
koulutuksiin liittyvät harjoittelut/työssäoppimispaikat). Lisäksi koko Välikäsi-kokonaisuuden kohderyhmää ovat
oppisopimuskeskus/-koulutus (Jkl/POKE) ja oppisopimuskoulutukseen liittyvät oppilaitokset sekä
työosuuskuntatoimintaan liittyvät toimijat/asiantuntijat.
Osahankkeiden varsinaista kohderyhmää ovat työttömät/pitkäaikaistyöttömät/työttömyysuhan alaiset;
- kaiken ikäiset, maahanmuuttajat, romaanit, osatyökykyiset (työhaluiset henkilöt)
- alle 29-vuotiaat vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta vailla olevat nuoret, jotka kuuluvat nuorisotakuun piiriin
- korkeasti koulutetut, mm. luovilta aloilta valmistuneet tai sinne suuntaavat työttömät. Luovat alat määritellään väljästi,
koska luovien alojen määritelmää on muuttunut ja muuttumassa. Työllistettäviksi haetaan eri ammattialojen osaajia,
jotka työllistyvät toimijoiden eri toimialoille.
- Jyväskylän ja Keski-Suomen alueella asuvat MS-tautia ja muita harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavat.
- mielenterveyskuntoutujat (18–29 v.), jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle puuttuvan ammatillisen tutkinnon
vuoksi.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
10 (20)
- kohderyhmää ovat myös kehittämistyöhön osallistuvat yhteistyökumppanit, kuntien nuorisotyö, etsivät, sosiaalitoimi,
terveydenhuollon palvelut, ympäristöhuolto, vapaa-aikatoimi
- oppisopimuskoulutukseen/hankkeiden kehittämistyöhön liittyvää ohjaustyötä tekevät TYP, TE-toimisto, KELA,
kehittämisyhtiöt, yrittäjäjärjestöt, oppilaitokset
- työllistävät (esim. ympäristönhoidon) toimijat, vapaa-ajan ja virkistystoiminnan toimijat/yrittäjät,
5.5 Mitkä ovat hankkeen välilliset kohderyhmät?
Välillisenä kohderyhmänä muut toimijat/hankkeet, ym. jotka muodostavat organisoituneen monialaisen, keskitetysti
koordinoidun toimijaverkoston edistämään pitkään työttöminä olleiden, nuorten ja muiden heikossa työmarkkinaasemassa olevien työllistymistä.
6 Toteutus ja tulokset
6.1 Mitkä ovat hankkeen konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi?
Välikäsi-välittäjäorganisaatio rakentuu (henkilöstö ja toimitilat, laitteet ym) ja aloittaa hanketoteutuksen suunnitelmien
ja saadun rahoituksen mukaisesti. Samaan aikaan osahanketoimijat (7 toimijaa) käynnistävät rekrytoinnin, järjestävät
hankkeille toimitilat ja aloittavat hanketoteutuksen. Välikäsi-hankkeen toteutusaika 1/15-3/17 (27 kk) ja osahankkeiden
toiminta-aika rajoittuu 24 kuukauteen (tarkat ajat toimijakohtaisissa suunnitelmissa, jotka liitteenä). KYT on tehnyt
sopimukset osahanketoteuttajien/Tuen siirronsaajien kanssa, jotka ovat myös liitteenä.
Välikäsi hallinnoi, seuraa, tukee ja ohjaa toimijoita ja hankehenkilöstöä kehittämistyössä. Välikäsi kehittää ja tehostaa
omaa toimintaansa mm. eri tilaisuuksien keskittämistä. Oppisopimuskoulutuksen (JAO/POKE) kanssa tehdään
kehittämissunnitelma (alue-/toimijakohtaisesti) ja sovitaan vastuista, Välikäden koordinoimista yhteisistä ohjaus/koulutuspäivistä sekä muusta tarvittavasta yhteistyöstä.
Hanketoimijoille ja hankehenkilöstölle järjestetään yhteinen verkostoitumis-/aloitus-/suunnittelutilaisuus, jossa
esitellään lyhyesti kaikkien hankesuunnitelmat. Tilaisuudessa käydään läpi (lisäksi annetaan kirjallisena)
projektipäällikön toimesta laaditut hanketoteutuksen vaiheet (vuosikello tms.), suunnitellaan tarvittavia ohjaus-,
kehittämis- ja asiantuntijapäiviä sekä sovitaan yhteisistä toimintatavoista (ohry-toiminta/toteutus, raportoinnit,
seurannat, maksatukset, tiedotus, viestintä, arviointi). Hankkeiden edetessä kehittämis-/suunnittelu/arviointitilaisuuksia pidetään säännöllisesti hankehenkilöstön kesken, jolloin em. lisäksi voidaan vaihtaa kokemuksia ja
hyviä käytäntöjä.
Osahankkeiden tiedotus ja viestintä (käyntikortit, esitteet, julkaisut, oppaat ym. materiaali) keskitetään Välikäsihankkeen tiedotussihteerille. Osahankkeet laativat yhdessä tiedotussihteerin kanssa omat tiedotus- ja
viestintämateriaalinsa. Jokaiselle hankkeelle laaditaan aluksi käyntikortit ja esitteet, hankkeiden edetessä esite-,
julkaisu-, opas ym. materiaalia tehdään tarpeiden mukaan. Opas- ja julkaisumateriaalien valmistus kehittämistyön
tuloksista painottuu hankkeiden loppupuolelle.
Välikäsi-osahankkeissa edistetään pitkäaikaistyöttömien työllistymistä, oppisopimuskoulutuksen tai työosuuskuntien
kautta. Toimijat ovat valinneet itse kehittävätkö toimintatapoja molempiin tai vain toiseen. Osahankkeiden tavoitteina
on kehittää alueilleen yhteistyössä Oppisopimuskeskuksen kanssa selkeät mallit ohjautumisesta
oppisopimuskoulutukseen, toisena kehittämiskohteena on työosuuskuntatoiminta, siihen haluaville työnhakijoille.
Jyväskylän oppisopimuskeskus ja POKEn Oppisopimuskoulutus ovat sitoutuneet hankkeen kehittämistyöhön (kts.
muistioon tallennetut sähköp.viestit).
Ohjauksessa hyödynnetään mm. tutustumista eri työnantajiin, työpaikkoihin/-tehtäviin, alakohtaista
pienryhmätoimintaa ja työkokeiluja, josta siirtyminen oppisopimuskoulutukseen sitten tapahtuisi. Hankkeiden toimesta
selvitetään työnantajien tarpeet, työntekijöistä ja tarvittavasta osaamisesta, johon vastattaisiin noilla
pienryhmätoiminnoilla parantamalla työnhakijoiden valmiuksia/motivaatiota selviytyä ko. tehtävistä. Työkokeilun avulla
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
11 (20)
varmennettaisiin sitoutumista tehtäviin, työnantajaan ja oppisop.koulutukseen. Hankkeissa tuetaan myös työnantajia
työsuhteiden synnyttämisessä ja alkutoimissa.
Yhteistyöverkostolle (toimijakohtaisesti) järjestetään aloitusinfot ja tiedotusta jatketaan säännöllisesti eri muodoissa
koko hanketoteutuksen ajan.
Tiedotussihteeri rakentaa Välikäsi-kokonaisuudelle sivuston KYT:n sivuille ja facebook-sivustolle sekä mahdollisesti
muualle sosiaaliseen mediaan. Hankkeiden välisessä viestinnässä hyödynnetään ainakin Skypeä sekä Googlen
tarjoamia viestintätyökaluja ja lomakkeistoja, mm. raportointia ja seurantaa varten laaditaan hankesihteerin toimesta
tarvittavat yhteiset sähköiset lomakkeet, joita hyödynnetään tietojen yhdistämisessä.
Välikäsi-hanke myös koordinoi ja tukee osahankehenkilöstön tarvitsemaa kehittämisosaamista, mm. hyvien
käytäntöjen tunnistaminen, koulutukset, asiantuntijoiden luennot/esitelmät/seminaarit ja kehittämispäivät sekä
tutustumiskohteet, arviointi-, toiminta- ja suunnittelupäivät. Välikäden toimesta osahankkeille järjestetään säännöllisesti
kehittämistyön etenemisen esittely-, neuvonta- ja ohjauspäiviä sekä ohjausryhmät kokoontuvat säännöllisesti. Näin
taataan, että kehittämistyö etenee suunnitelmien mukaisesti.
Välikäsi tukee ja rohkaisee osahankkeita luomaan ja rakentamaan yhteistyötä työnantajien/yritysten kanssa
järjestämällä infoja, tutustumiskäyntejä sekä mahdollisuuksia osallistua erilaisiin tilaisuuksiin yrittäjäverkostoissa.
Hankkeen tuella tunnistetaan osahankkeiden toiminta-alueen työpaikat, joihin osahankkeissa mukana olevat
työnhakijat voivat työllistyä tai sijoittua työkokeiluun.
Toimijat kehittävät omaa toimintaansa siten;
- että työnhakijoiden mahdollisuudet tutustua ja kokeilla eri aloja ja työtehtäviä laajenevat.
- työnhakijoiden osallisuus (oma suunnitelma) ja työllistymisvalmiudet paranevat sekä liikkuvuus työnhakualueella
laajenee.
- rakentavat ja kehittävät työnhakijoiden sekä työnantajien tarpeista ja toiveista lähtevää pienryhmätoimintaa.
- pienryhmiin haetaan kaikenlaisia työnhakijoita, niitä jotka tarvitsevat yhteiskunnalta hyvin monenlaisia ja erilaisia
tukitoimenpiteitä sekä niitä, jotka pienellä ammatillisella ohjauksella pääsevät omassa elämässä eteenpäin.
Pienryhmissä on elämänhallinnallisia elementtejä sekä opiskeluun, harrastuksiin, työhön ja yrittäjyyteen liittyvää
toimintaa. Ryhmät voivat olla puhtaasti työelämään liittyviä (oppisopimusryhmät) tai yrittäjyyteen liittyviä tai näiden
sekoituksia.
Työnhakijoita tuetaan yksilö- tai pienryhmissä siten, että:
• heidän erityislaatu ja tarpeet tunnistetaan, heidän kokonaisvaltaista kasvuaan tuetaan sekä mahdollisia ongelmia
ennaltaehkäistään
• kehitetään heille sopivia työmenetelmiä työvalmiuksien, osaamisen ja ammatillisen osaamisen vahvistamisen myötä
esim. vertaistuen keinoin
• heitä ohjataan eteenpäin yksi ihminen kerrallaan
• ammatillista asiantuntemusta kehitetään yhdessä esim. koulutuksen ja pienryhmätoiminnan keinoin
• kohderyhmän hyväksi tehtävää monipuolista verkostoyhteistyötä kehitetään
Osahankkeissa (hakemukset liitteenä, niissä tarkemmin) mm;
- pureudutaan työnhakijoiden työllistymisen esteisiin ja oman paikan löytäminen työelämässä.
- huomioidaan mahdolliset oppimisvaikeudet, muut elämän alueen ongelmat ja niiden vaikutus työhön.
- noudatetaan varhaisen tuen mallia työssä jaksamiseen ja työkykyyn liittyvissä asioissa.
- vaikutetaan työllistettävien mahdollisuuksiin saada opintojen työkokeilu-/työssäoppimispaikka yritys- ja
yhteistyöverkoston avulla.
Kehittämistyön aikana luodaan oppisopimuskoulutusmalliin joustoja, jotka mahdollistavat tämän opiskelu- ja
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
12 (20)
työllistymisväylän myös osatyökykyisille. Hankkeissa käytetään/sovellettu tuetun opiskelun ja tuetun työllistymisen
toimintatapoja. Yhteistyötä tehdään tutkintoja vastaanottavien tahojen ja oppisopimuskeskuksen/-koulutuksen,
työvoimahallinnon sekä työnantajan/työnantajien kanssa. Osakoulutusten lomassa työnhakija osallistuu mm.
opiskeluvalmiutta, osaamista ja arkielämän taitoja ylläpitävään ja tukevaan toimintaan. Tukea opiskelutehtävien
suorittamiseen tarjotaan tarvittaessa. Opiskelun edistymistä seurataan säännöllisesti ja yhteydenpidon tehtävänä on
tukea työnhakijan jaksamista ohjaamalla myös arkirytmin, opiskelun ja vapaa-ajan oikeaan rytmittämiseen.
Hankekokonaisuuden toteutuksessa hyödynnetään Välittäjä/VälittäjäPlussan jo opittuja ja kehitettyjä menetelmiä,
esim. Open Ways–hankkeen asiakkaiden ohjaus, Hankasalmen 4H:n Välitän 2:n toiminnan juurruttaminen toimijoiden
toimintaan, Jyvässeudun 4H:n TUT-hankkeessa kehitettiin maahanmuuttajanuorten työllistymispolkuja 4H-koulutuksia
kehittämällä (räätälöidyt koulutukset maahanmuuttajille ja Ajokortti työelämään). Asiakastyössä käytetään Mitä väliä/Me välitämme –työkirjoja, Etumatka-kortteja ja hankehenkilöstön työnohjauksessa Mitä väliä/Me välitämme-kortteja.
Hankekokonaisuuden (Välikäsi + osahankkeet) toimintaa/kehittämistyötä arvioidaan säännöllisesti mm. teema- ja
ohjausryhmien kokouksissa. Osahankkeiden kehittämistyötä arvioidaan Välikäsi-hankkeen ohjauksella esim.
itsearviointina 2-3 kertaa hanketoteutuksen aikana, jotta nähdään, että kehittämistyö etenee suunnitelmien mukaisesti.
6.2 Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan? Mitä lyhyen ja pitkän aikavälin vaikutuksia sillä on?
Vaikutus toimintaympäristöön (vaikutuksia mitataan toimintaan sopivilla ja yhteisesti sovittavilla mittareilla, joita
osahanketoteuttajat/yhteistyökumppanit ovat aiemmin käyttäneet):
- On luotu uudenlainen yhteistyömalli työllistäjien, oppisopimuskoulutuksen, oppilaitosten ja sidosryhmäverkoston
tiiviin yhteistyön rakentamana.
- Oppilaitosyhteistyö on rakentunut osaksi toimijoiden työllistämistoimintaa.
- Työllistämisen kentälle on luotu toimintamalli, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon hankkimisen joustavan ja
tuetun oppisopimuksen avulla.
- Uusia työllistäviä toimialoja on tunnistettu ja työpaikkoja (uusia) on syntynyt.
- Yrittäjyyden/yritysten (työosuuskunta) määrä on lisääntynyt eri paikkakunnalla.
- Yritysten/työnantajien tietoisuus oppisopimuskoulutuksesta on lisääntynyt.
- Yritysten/työnantajien työllistämishalukkuus lisääntyy oppisopimuskoulutukseen liittyvän tiedon myötä (mm.
kyselyt/arvionnit/lisääntyneet opso-työpaikat).
- Yhdistysten toiminta asiantuntijoina, vertais- ja ryhmätoimintojen toteuttajina on laajentunut uuden osaamisen myötä
(opso-koulutuksen esitteet/ohjaustapa, työ-osk-toimintaan ohjausosaaminen/esitemateriaalit).
- Hankkeet vakiinnuttavat työllistämistoiminnnan ja nuorisotakuun toteuttamisen osaksi järjestötyötä ja vahvistavat
järjestöjen roolia ko. toimintojen toteuttajina.
- Hankkeissa saatuja kokemuksia voidaan käyttää hyväksi muiden työllistämistoiminnan ja nuorisotakuun toteuttajien
keskuudessa.
-Työllistäminen vahvistuu osaksi kansalaistoimintaa.
Vaikutus työnhakijaan/työllistettävään (vaikutuksia mitataan toimintaan sopivilla ja yhteisesti sovittavilla mittareilla, joita
osahanketoteuttajat/yhteistyökumppanit ovat aiemmin käyttäneet):
- Tieto eri työllistymisen vaihtoehdoista on lisääntynyt.
- Yksilöllinen/pienryhmissä tehty ohjaus ja opastus motivoi tekemään pitkäjänteisempiä suunnitelmia.
- Tiedostettu tuen tarve ja sen saatavuus työllistymisen alkuvaiheessa.
- Syrjäytymisvaaraa on ehkäisty ja lisätty työmarkkinavalmiuksia.
- Koulutustasoa on nostettu riittävällä ohjauksella ja tuella.
- Hankkeiden aikaiset vertais- ja ryhmätoiminnat ovat lisänneet työnhakijoiden osaamista.
- Ensimmäisen ammatillista osaamista vastaavan työpaikan saaminen vaikuttaa positiivisesti koko työuraan.
- On kehitetty suunnitelmallinen työelämään suuntautuva ohjausmalli, jossa työnhakijoiden yksilölliset tarpeet ja
lähtökohdat on huomioitu (vahvuudet ja tuen tarve tunnistettu ja niitä tukemalla jatkopolut selkiytyneet).
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
13 (20)
- Ymmärrys työnantajastaan/työllistäjästään kolmannen sektorin toimijana tai yrittäjänä, työnantajan vaatimuksista ja
työntekijän velvoitteista on selkiytynyt (= valmiudet/velvollisuudet työntekijänä).
- Valmiudet työllistyä sekä kolmannelle sektorille että avoimille työmarkkinoille ovat kasvaneet.
- Käsitys omasta työkyvystä, osaamisestaan, tiedoistaan ja intresseistään on fokusoitunut, mikä lisää itsevarmuutta,
itsenäisyyttä ja aktiivisempaa toimijuutta sekä hänen omassa elämässään että yhteiskunnassa laajemmin.
- Työkokemus eri toimijoilla kasvattaa ja laajentaa osaamista sekä yrittäjävalmiuksia.
Vaikutukset yhteistyöverkostolle/-toimijoille (vaikutuksia mitataan toimintaan sopivilla ja yhteisesti sovittavilla
mittareilla, joita osahanketoteuttajat/yhteistyökumppanit ovat aiemmin käyttäneet):
- Hankkeiden tuloksellisuus näkyy siinä, että yhdessä toimien syntyy uutta yhteen puhaltamisen henkeä
työllistämiseen.
- Hankkeiden kehittämistyö vahvistaa entisestään toimijoiden roolia työllistäjinä.
- Hankkeet levittävät kehittämistyön tuloksia ja tuotoksia eri tilaisuuksissa ja hankkeiden päätyttyä tuloksista ja
tuotoksista saa tietoa toimijoiden www-sivuilta.
- Toimijat mahdollistavat opiskelijoille paikan tehdä harjoitteluja, tutkimusta tai lopputöitä työllistämistoiminnan kentällä,
näiden myötä saadaan uutta tietoa työllistämistoiminnan ja kehittämistyön vaikutuksista.
- Oppilaitos-/opiskelijayhteistyön myötä toimijat saavat viimeisintä/uusinta tietoa toimintaansa.
6.3 Miten hakemuksen kohteena olevaa toimintaa jatketaan ja tuloksia sekä kokemuksia hyödynnetään
hankkeen päättymisen jälkeen?
Hankkeen aikana toimijoiden osaaminen työllistämisen saralla laajenee ja syvenee. Kehitetyt toimintatavat sulautuvat
toimijoiden toimintaan. Toimijat pystyvät jatkamaan työllistämistä entistä laajemmalle kohderyhmälle ja entistä
osaavammin ohjaus- ja tukitoimin.
Osatutkintojen suorittaminen entistä useammilla toimialoilla mahdollistuu ja laajenee. Oppisopimuskoulutusta
pystytään toteuttamaan joustavammin huomioiden opiskelijan opiskeluvalmiudet ja työnantajien tarpeet. Yritysmäinen
toiminta/työosuuskunnat jatkavat toimintaa, työllistävät ja tuottavat tarvittavia palveluja. Hankkeiden tuloksia voivat
hyödyntää myös muut työllistäjät, järjestöt ja kansalaistoimijat hankkeen avoimen viestinnän ja tiedottamisen sekä
verkostoyhteistyön myötä.
Kehitetyt toimintatavat jäävät toimijoiden toimintaan ja/tai ne juurtuvat yhteistyökumppanin, esim. kunnan toimintaan.
Kehitetyt toimintatavat ovat ns.työllistämistoimintaa, jota tullaan toteuttamaan siihen osoitetuilla resursseilla
hankkeiden päätyttyä.
Kehittämistyön aikana syntyneitä toimintamalleja ja rakennettuja yhteistyösuhteita hyödynnetään yhteistyöverkostossa
eri puolilla Suomea. Kokemukset ja hyvät käytännöt ovat myös kaikkien asiasta kiinnostuneiden käytettävissä.
7 Kustannusarvion ja rahoitussuunnitelman tiivistelmä
Hankkeelle haetaan ennakkoa
¨ Kyllä
ý Ei
Kustannusmalli
Flat rate 17 % palkkakustannuksista
A Hankkeen kustannukset ja rahoitus
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Kustannukset
1 Palkkakustannukset
2 Ostopalvelut
3 Muut kustannukset
4 Flat rate
Kustannukset yhteensä
5 Tulot
Nettokustannukset yhteensä
Yhteensä €
807 400
79 400
37 180
137 258
1 061 238
0
1 061 238
Hankekoodi: S20022
Rahoitus
1 Haettava ESR- ja valtion
rahoitus
2 Kuntien rahoitus
3 Muu julkinen rahoitus
4 Yksityinen rahoitus
Rahoitus yhteensä
14 (20)
Yhteensä € Osuus nettokustannuksista (%)
848 991
212 247
0
0
80
20
0
0
1 061 238
100
B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset ja niiden rahoitus (joihin ei myönnetä ESR:n ja
valtion rahoitusta)
Kustannukset
6 Kunnat
7 Muu julkinen
Yhteensä
Kustannusarvio yhteensä
Yhteensä €
10 900
0
10 900
1 072 138
Rahoitus
5 Kuntien rahoitus
Yhteensä
Rahoitussuunnitelma
yhteensä
Yhteensä €
10 900
0
10 900
1 072 138
8 Muilta rahoittajilta haettu rahoitus
8.1 Mitä sitovia sopimuksia tai aiesopimuksia on rahoitussuunnitelmassa esitetyistä muun julkisen
rahoituksen, kuntarahoituksen ja yksityisen rahoituksen osuuksista (ml. omarahoitusosuus)?
Hankasalmen kunnanjohtajan Matti Mäkisen lausunto:
Hankasalmen kunta suhtautuu myönteisesti Hankasalmen 4H:n hankkeen anomukseen ja tarvittavaan
kuntarahoitusosuuteen.
Kunnanhallitus
***18.12.2014 Hankasalmen kunnan päätöksestä pöytäkirjanotekopio liitteenä.
Karstulan kunnanjohtajan Eino Nissisen lausunto:
Kunnanjohtaja suhtautuu myönteisesti Varstaajat ry:n hankehakemukseen ja esittää kunnanhallitukselle, että kunta
sitoutuu maksamaan 2015-2017 hankkeen kuntaosuutena maksimissaan yht. 42600 €. Mikäli osahankkeen piiriin
tulee myös joko Kyyjärvi tai Kivijärvi tai molemmat, niin hän varaa mahdollisuuden sopia em. kuntaosuuden
jyvittämisestä mukana olevien kuntien kesken.
***18.12.2014 Kunnanjohtajan ilmoitus 17.12.2014
Pihtiputaan kunnanjohtajan Ari Kinnusen lausunto (syksy 2014):
Olen pyytänyt Viitasaudun kumppanuus ry:ltä arviota heidän työllisyystoimintansa kokonaislaskutusta kunnan
suuntaan ja arviota ensi vuoden hanketoiminnasta. Teemme lopullisen linjauksen ensi vuonna työllisyyden hoitoon
käytettävistä resursseista syksyn talousarvioprosessin aikana.
**16.12.2014 Pihtiputaan kunta on myöntänyt Viitaseudun Kumppanuus ry:lle työllistämismäärärahan, josta osan voi
kunnan myöhemmällä päätöksellä (01/2017) käyttää yhdistyksen hakeman hankkeen kuntarahoituksena.
Jyväskylän kaupungin perusturvan vastuualuejohtaja Anssi Niemelän ilmoitus kaupungin mukanaolosta 18.12.2014
(sähköposti).
8.2 Onko hankkeeseen haettu tai ollaanko hakemassa rahoitusta muilta rahoittajilta? Mistä ja milloin
rahoitusta on haettu? Kuinka paljon rahoitusta on haettu tai myönnetty?
Ei ole haettu rahoitusta muilta rahoittajilta.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
15 (20)
9 Yhteydet muihin hankkeisiin
9.1 Mihin muihin Manner-Suomen rakennerahasto-ohjelmasta rahoitettaviin hankkeisiin tai
hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit.)
Pienten toimijoiden on vaikea toteuttaa ESR-rahoitteisia hankkeita itsenäisesti. Välittäjäorganisaatio tarjoaa laajan
verkostomaisen vertais- ja oppimisympäristön hanketoimijoille, hankehenkilöstölle ja hankkeissa mukana oleville
työnhakijoille järjestämällä erilaisia oppimis-, kehittämis- ja asiantuntijapäiviä sekä tarvittavaa koulutusta. KeskiSuomen Yhteisöjen Tuki ry:llä on vahva kokemus ESR-hankkeiden toteutuksesta, välittäjäorganisaationa ja
hankekokonaisuuden hallinnoijana toimimisesta. Välittäjäorganisaatio pystyy ohjaamaan hanketoteuttajien
kehittämistyötä ESR-rahoituksen vaatimaan suuntaan ja valvomaan hankkeiden toteutumista sekä laatimaan
tarvittavat raportit.
Välikäsi-hanke liittyy kiinteästi käynnissä oleviin ja käynnistyviin Keski-Suomen välityömarkkinoiden
kehittämishankkeisiin. Kokemusta kehittämistyöstä on mm. S10421 Välittäjä- ja S11699 VälittäjäPlushankekokonaisuuksien (2008-2014) toteuttamisesta, niissä kehitetyt toimintatavat ja -menetelmät, joita voidaan nyt
osahankkeissa ottaa käyttöön/hyödyntää (ohjausmenetelmät, materiaalit ym.). Yhteistyötä tullaan tekemään KYT:n
muiden hankkeiden, esim. S11893 Paikko-hankkeen(2012-2014)kanssa mm. työympäristöjen tutkinnollistamisessa
sekä Kanto-hankkeen (ELY) kanssa työtehtävien/-paikkojen tunnistamisessa.
Osahankkeiden valmistelussa on myös tutustuttu aiemmin samansuuntaisella (tuettu oppisopimuskoulutus,
mielenterveyskuntoutujien työllistäminen, pitkäaikaistyöttömien ja nuorten työllistäminen,
työosuuskuntatoiminta/yrittäjyys) toiminta-ajatuksella toteutettuihin ESR – hankkeisiin mm. (S11331) OTE ammattiin –
KIINNI elämään – hanke 2010–2013 (nuorten tuettu oppisopimuskoulutus), (S10918) KoutsiHäme 2009-2012,
(S11507) Pitkäaikaistyöttömien työllistämis- ja ohjausprojekti 2010–2013 (verkostomainen ohjaus/tuki), (S12037)
Mood for Work – Työmieli 2012–2013 (mielenterveyskuntoutujien työllistäminen), sekä Nuorten tuettu
oppisopimusmalli Vantaalla, TUOPPIS – projekti Ammattiopisto Luovi ja Tuettu oppisopimus (Bovallius ammattiopisto).
Tutustumisen arvoinen paikka on Kestävän Kehityksen Keskus (Yritetään Yhdessä ry) Oulussa.
Kehittämis- ja yhteistyötä tullaan tekemään käynnissä olevien hankkeiden (osahanketoimijoiden ja Matarassa
toimivien toimijoiden/hankkeiden) kanssa (esim. SÄPÄKKÄ (ELY, Jyvässeudun työttömät ry), nuorisotakuuta
toteuttavien toimijoiden kanssa sekä uusien käynnistyvien hankkeiden kanssa maakunnallisesti ja valtakunnallisesti
(esim. Kestävän Kehityksen Keskus, Oulu, Silta-valmennus, Tampere). Hankkeiden kehittämistyön edetessä
yhteistyötä tehdään tarvittavien toimijoiden kanssa.
9.2 Mihin muista rahoituslähteistä rahoitettaviin hankkeisiin tai hankekokonaisuuksiin hakemus liittyy ja
miten? (Merkitse myös hakemusnumerot tai hankekoodit, jos niitä on.)
Yhteistyötä tullaan tekemään myös muiden käynnissä olevien hankkeiden kanssa, kuten NuoVo (Nuorta voimaa
järjestöihin -hanke, RAY, KYT), KANTO-hanke, Työllisyyden kuntakokeilu (Jyväskylä, Muurame, Jämsä) ja Töihin!palvelun kanssa. Lisäksi muualla käynnistyvät/käynnissä olevat hankkeet, mm. Oiva ja Ilona-hanke (RAY, Jyvälä),
10 Maantieteellinen kohdealue
ý
Hankkeen toiminta kohdistuu yhden
maakunnan alueelle
¨
Hankkeen toiminta kohdistuu usean
maakunnan alueelle
Maakunnat
Keski-Suomi
Seutukunnat
Jyväskylän, Saarijärven-Viitasaaren
Kunnat
Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Kinnula, Pihtipudas, Kivijärvi, Kyyjärvi
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
¨
Hankkeen toiminta on valtakunnallista
Hankekoodi: S20022
16 (20)
Jos hanke toteutetaan yhdessä paikassa, mikä on toteutuspaikan osoite?
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
11 Hakijan osaaminen, hankkeen riskiarviointi ja ohjausryhmä
11.1 Minkälainen on hakijan osaaminen ja kokemus hankkeiden toteuttamisesta ja hankesuunnitelman
mukaisesta sisällöllisestä teemasta?
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry:llä on vahva kokemus ESR-hankkeiden toteutuksesta, välittäjäorganisaationa ja
hankekokonaisuuden hallinnoijana sekä 3. sektorin työllistämistoiminnan kehittäjänä toimimisesta.
Välittäjäorganisaatio pystyy ohjaamaan hanketoteuttajien kehittämistyötä ESR-rahoituksen vaatimaan suuntaan ja
valvomaan hankkeiden toteutumista sekä laatimaan tarvittavat raportit.
Osalla toimijoista on kokemusta kehittämistyöstä ja -tarpeista aiemmin toteutettujen hankkeiden kautta. Kaikilla
toimijoilla on kokemusta pitkään työttöminä olleiden työllistymisen ja toimintaympäristön asettamista haasteista, jotka
tulee ottaa huomioon hanketoteutuksessa. Tämä kokonaisuus luo parhaan mahdollisen kehittämis- ja oppimisalustan
kaikille hankekokonaisuudessa mukana oleville toimijoille. Verkostomainen toimintatapa, vertaistuki ja muiden
toimijoiden toimintatapoihin tutustuminen sekä niiden hyödyntäminen luovat hyvän pohjan toiminnan kehittämiselle.
11.2 Minkälaisia riskejä hankkeen toteuttamiseen liittyy ja miten riskejä hallitaan?
Toimenpiteet riskin toteutumisen todennäköisyyden
pienentämiseksi
Riittävä tuki ja ohjaus Välikäsi-hankkeelta, toimijoiden
itsensä ja hallituksen sitouttaminen hankkeisiin,
hanketyöntekijöiden työsuhteet tehdään hankkeiden
Hanketoimijan ja -henkilöstön sitoutuminen, projekti ja kestojen ajaksi, toimintamallin kehittäminen palvelee
projektityöntekijä jäävät muusta toiminnasta irralliseksi. toimijaa laajemminkin hankkeen jälkeen.
Riittävä tieto/yhteistyö heti hankehausta alkaen, jotta
ESR-rahoituksen mukainen kehittämistoiminta
toimijat tietävät mihin sitoutuvat
Monipuolisesti eri työtehtäviin soveltuvien työttömien
Työtehtävät muokataan realistisiksi, toteutetaan
tavoittaminen.
perusteellinen rekrytointiprosessi.
Annetaan työnhakijalle/työllistetylle mahdollisuus käyttää
Työnhakijan/työllistetyn työmotivaatio heikkenee.
uusia ja luovia työelämämalleja vakiintuneiden sijaan
Työnhakijan (työllistetyn) työsuhteen ennenaikainen
Varmistetaan työtehtävien mielekkyys sekä tuki/ohjaus että
keskeyttäminen.
jatkopolun realistisuus.
Varmistetaan hankehenkilöstön/mentorin/työtiimin tuki.
Työnhakijan/työllistetyn työssä jaksaminen.
Panostetaan työhyvinvointiin ja varhaiseen puuttumiseen.
Käytetään hyväksi olemassa olevia työnantajasuhteita,
korostetaan työllistämisen hyötyjä ja yritetään yhdessä
muiden hanketoimijoiden kanssa saada aikaan malli, jossa
Oppisopimusten edellyttämien työsuhteiden
oppisopimuspaikka voidaan jakaa useamman työnantajan
solmiminen
kesken.
Yhdessä muiden hanketoimijoiden kanssa yritetään saada
Palkkatukea ei ole mahdollista saada joustaviin
palkkatuki koskemaan myös joustavaan oppisopimukseen
opintoihin/usean työnantajan tarjoamiin tehtäviin.
lähteviä, vielä osatyökykyisiä nuoria.
Huolehditaan hankkeen kautta tarjottavan tuen saanti ja
motivointi sekä ohjataan tarkoituksenmukaisen muun tuen
Työllistetyn elämänhallintaan liittyvät ongelmat.
piiriin
Kuntien työllistämisrahat/kuntarahat eivät riitä
Mietitään rahoitusratkaisuja yhdessä, muokataan
hanketoteutukseen.
toteutusaikaa/osallistujien määrää.
Tuodaan esille hyödyt yrityksille, työkokeilu/työssäoppimisjaksot, tutustuminen työntekijään, riittävä tuki
Yritykset eivät lähde mukaan yhteistyöhön.
rekrytointiin ja työsuhteen alkuvaiheessa.
Riski
11.3 Esitys hankkeen ohjausryhmän kokoonpanoksi
Välikäsi-hankkeen oma ohjausryhmä koostuu osahanketoimijoista, rahoittajista (ELY, Jkl kaupunki, muu
kuntaedustus), työllistämisen vastuuhenkilöistä (TE-toimisto/TYP), koulutusorganisaatioiden (Jkl
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
17 (20)
oppisopimuskeskus/Poke, JAMK, JAO) edustus, hanke-edustus (Paikko/Ohjaamo/Työllisyyden kuntakokeilu tms.)
sekä KYT:n edustus varsinaisen hankehenkilöstön lisäksi.
Välikäsi-hanke ohjaa ohjaus-/teemaryhmien kokoonpanossa:
Ohjaus-/teemaryhmät kootaan henkilöistä, jotka ovat keskeisiä asiantuntijoita hankkeiden eri näkökulmien kannalta
(esim. TE-toimisto/TYP, kunnan yksiköt (työllitäminen/sosiaali/sivistys/ympäristö ym.yksiköt), srk, yht.työverkosto). Ne
kootaan mm. rekrytoinnin, työllistämisen, jatkopolkupalvelujen, oppilaitosten, elinkeinoelämän ja yhteistyöverkoston
edustajista. Ohjaus-/teemaryhmä kokoontuu tarvittaessa 3-4 kertaa vuodessa. Välikäsi-hankkeen henkilöstö on
ohjaus-/teemaryhmien vakiojäseniä, toimien kokousten sihteerinä ja tiedotuskanavana muiden hankkeiden
kehittämistoiminnasta. Tarvittaessa ohjausryhmiin kutsutaan tarvittavia asiantuntijoita.
12 Hakemusvaiheessa ilmoitettavat arviot hankekohtaisista seurantatiedoista
12.1 Hankkeeseen osallistuvien yritysten arvioitu lukumäärä
Henkilöstömäärä
Yritysten lukumäärä
???
YRITYSTEN_LUKUMÄ
ÄRÄ_MIKRO
48
???
YRITYSTEN_LUKUMÄ
ÄRÄ_PIENI
9
???
YRITYSTEN_LUKUMÄ
ÄRÄ_KESKI_SUURI
6
???
YRITYSTEN_LUKUMÄ
ÄRÄ_SUUR
7
Yhteensä
70
12.2 Hankkeeseen osallistuvien henkilöiden lukumäärät hankkeen keston ajalta työmarkkina-aseman mukaan,
naisten määrä eriteltynä
Alle 25-vuotiaita
25-29-vuotiaita
30-54-vuotiaita
Yli 54-vuotiaita
Yhteensä
Joista naisia
Yleissivistävässä
Työttömät (ml.
/ ammatillisessa
Työmarkkinoiden
pitkäaikaistyöttö koulutuksessa
Työssä olevat
ulkopuolella
mät)
olevat
(ml. yrittäjät)
olevat
Yhteensä
85
30
4
119
50
20
4
74
120
5
24
149
15
0
3
18
270
55
35
0
360
155
27
19
201
12.3 Osallistujien henkilökoulutus- ja henkilötyöpäivät koko hankkeen keston ajalta
Lähiopetuspäiviä
Etäopetuspäiviä
Tukityöllistämispäiviä
Ohjaus- tai
konsultointipäiviä
Muita henkilötyöpäiviä
Yhteensä
Yhteensä
1 200
100
0
1 700
1 500
4 500
12.4 Hankkeeseen osallistuvien alle 30-vuotiaiden, 30-54-vuotiaiden ja yli 54-vuotiaiden koulutustausta,
naisten määrä eriteltynä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
18 (20)
Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Alemman
perusasteen
(ISCED 1) ja
ylemmän
Osallistujat ilman perusasteen
perusasteen
(ISCED 2)
(ISCED 1)
koulutuksen
koulutusta
suorittaneet
Alle 30-vuotiaita
30-54-vuotiaita
Yli 54-vuotiaita
Yhteensä
joista naisia
0
Keskiasteen
(ISCED 3) tai
keskiasteen
jälkeisen (ISCED
4) koulutuksen
suorittaneet
0
Korkea-asteen
koulutuksen
(ISCED 5 to 8)
suorittaneet
0
Yhteensä
0
0
0
0
0
0
12.5 Hankkeeseen osallistuvien opinto-ohjaajien, uraneuvojien ja muiden ohjauspalveluiden asiantuntijoiden
lukumäärä, naisten määrä eriteltynä
Toimintalinja 3. Työllisyys ja työvoiman liikkuvuus
Erityistavoite 6.1. Nuorten ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen edistäminen
Yhteensä
Osallistuvat opinto-ohjaajat, uraneuvojat ja muut ohjauspalveluiden asiantuntijat
joista naisia
13 Horisontaaliset periaatteet
13.1 Sukupuolten tasa-arvo
Kyllä
Ei
Hankkeessa on tehty toimintaympäristön
analyysi sukupuolinäkökulmasta
¨
ý
Sukupuolinäkökulma on huomioitu
hankkeen toiminnassa
(valtavirtaistaminen)
ý
¨
Hankkeen päätavoite on sukupuolten
tasa-arvon edistäminen
¨
ý
Perustelu
Toimintaympäristön analyysia
sukupuolinäkökulmasta ei ole toteutettu
hankekokonaisuuden hakuvaiheessa. Toimijat
ovat kuvanneet toimintaympäristöä työllisyyden
näkökulmasta ja mm. työllisyyskatsauksesta
saatavien tietojen mukaan.
Hakija (KYT) on kuvannut koko Keski-Suomen
tilannetta työllisyystilanteen mukaisesti.
Hankekokonaisuus edistää miesten ja naisten
asioita tasapuolisesti (Suvausarviointi/Suvauskone/Lapinletka.fi). Heinäkuun
työllisyyskatsauksen mukaan työttömien naisten
ja miesten määrässä ei ollut huomattavaa eroa.
Toimintatapojen ja menetelmien
kehittämistyössä otetaan huomioon eri
toimijoiden ja ihmisryhmien (kohderyhmän) sekä
työnantajien erilaiset tarpeet.
Osahankkeiden kehittämistyössä ja toiminnassa
tullaan tukemaan sukupuolten tasa-arvon
toteutumista ja sukupuolinäkökulman
valtavirtaistamista ohjauksella ja koulutuksella.
Hankekokonaisuuden päätavoite on työllisyyden
edistäminen (nuorten ja muiden heikossa
työmarkkina-asemassa olevien työllistymisen
edistäminen), joskin kehittämistyössä otetaan
huomioon kohderyhmän erilaiset tarpeet
räätälöidysti.
13.2 Kestävä kehitys
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Vaikutuksen kohde
Ekologinen kestävyys
Luonnonvarojen käytön kestävyys
Ilmastonmuutoksen aiheuttamien riskien
vähentäminen
Kasvillisuus, eliöt ja luonnon
monimuotoisuus
Pinta- ja pohjavedet, maaperä sekä ilma
(ja kasvihuonekaasujen väheneminen)
Hankekoodi: S20022
Vaikutusaste
Välitön
Välillinen
vaikutus vaikutus
0
0
Natura 2000 -ohjelman kohteet
Taloudellinen kestävyys
Materiaalit ja jätteet
8
Uusiutuvien energialähteiden käyttö
Paikallisen elinkeinorakenteen kestävä
kehittäminen
8
Aineettomien tuotteiden ja palvelujen
kehittäminen
8
Liikkuminen ja logistiikka
4
Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys sekä yhdenvertaisuus
Hyvinvoinnin edistäminen
8
Tasa-arvon edistäminen
8
Yhteiskunnallinen ja kulttuurinen
yhdenvertaisuus
8
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
19 (20)
Perustelu
Hankkeiden kehittämistyöllä ei ole välittömiä tai
välillisiä vaikutuksia luonnonvarojen käytön
kestävyyteen.
välillisiä vaikutuksia ilmastonmuutokseen.
välillisiä vaikutuksia kasvillisuuden, eliöiden ja
0 luonnon monimuotoisuudelle.
välillisiä vaikutuksia ko. kohteeseen.
Toimijoiden toiminnassa ja kehittämistyössä
tuetaan ja edistetään materiaalien uudelleen
käyttöä/kierrätystä ja ehkäistään jätteiden
syntymistä (esim. oikeilla ostovalinnoilla) ja
neuvotaan syntyvien jätteiden oikeassa
8 käsittelyssä.
Toimijat vaikuttavat oman alueensa
elinkeinorakenteeseen kehittämällä toimintaansa
siten, että työllisyys ja erilaiset
työmahdollisuudet paranevat, työttömien määrä
vähenee ja nuorten koulutustaso nousee sekä
palveluiden tarjonta laajenee
yritysmäisen/osuuskuntatoiminnan myötä.
Lisäksi osatyökykyisten työllistymisedellytykset
paranevat, osallisuus ja yhteisöllisyys lisääntyvät
6 ja syrjäytyminen vähenee.
Hanketoimijat kehittävät toimintatapojaan ja
tuotettavia palveluita, joilla pystyvät turvaamaan
työllistämistoimintansa. Osuuskuntatoiminnan
6 kautta palveluiden tarjonta laajenee.
Toimijat kehittävät toimintatapoja, joilla
pystyttäisiin lisäämään työvoiman liikkuvuutta,
mutta julkisen liikenteen
väheneminen/puuttuminen vaikeuttaa
liikkumista.
Työllisyyden edistäminen ja työpaikkojen
syntyminen sekä osallisuuden lisääntyminen
parantavat työttömien hyvinvointia ja
osallistumismahdollisuuksia, joilla myös
vaikutusta työttömän koko perheelle ja
9 lähipiirille.
Useimpien toimijoiden perustoiminnassa
huomioidaan jo tasa-arvo, yksilöiden
tasapuoliset osallistumismahdollisuudet eri
toimintoihin. Myös kehittämistyössä tullaan
edistämään tasa-arvoa ja kiinnittämään
huomioita työnhakijoiden yksilöllisiin tarpeisiin.
Työnantajia/yrityksiä rohkaistaan tasaarvoiseen rekrytointiin kiinteän yhteistyön, tuen
7 ja riittävän tiedottamisen avulla.
Yhdenvertaisuutta edistetään toimijoiden
toiminnassa ja kehittämistyössä. Työllistymis- ja
osallisuusmahdollisuuksia luodaan
tasapuolisesti kaikille, yksilölliset tarpeet
huomioimalla. Työnantajia/yrityksiä rohkaistaan
yhdenvertaiseen rekrytointiin yhteistyön, tuen ja
8 riittävän tiedottamisen avulla.
Hankekoodi: S20022
Kulttuuriympäristö
5
Ympäristöosaaminen
7
20 (20)
Kehittämistyössä otetaan huomioon
kulttuuriympäristön (alueen historia, perinteet,
rakennukset ym.)tarjoamat työllistymis- ja
5 osallistumismahdollisuudet .
Kehittämistyössä huomioidaan ympäristön
tarjoamat mahdollisuudet ja edistetään
ympäristön tarjoaminen mahdollisuuksien
(toimintatapana esim. hyvinvointiin liittyvien)
7 tunnistamista.
14 Liitteet
Välikäsi - Hankasalmen 4H
Välikäsi - Jyvälän Setlementti
Välikäsi - Jyvässeudun 4H
Välikäsi - MS-yhdistys
Välikäsi - Suvimäki
Välikäsi - Varstaajat
Välikäsi - Viitaseudun Kumppanuus
Osahankesopimukset
Jyväskylä kuntaraha
Karstula kuntaraha
Kuntaraha Hankasalmi
Hakija vakuuttaa tässä hakemuksessa ja sen liitteissä antamansa tiedot oikeiksi.
Viranomaisella on oikeus tarkastaa hakijaa koskevat verovelkatiedot, arvonlisäverovelvollisuutta koskevat tiedot sekä
muut tarvittavat toiselta viranomaiselta saatavat tiedot, joilla voi olla vaikutusta rahoituksen myöntämiseen.
Yhteishankkeessa tarkastusoikeus koskee kaikkia hakijoita ja tuen siirto –menettelyssä hakijan lisäksi kaikkia tuen
siirronsaajia.
Päiväys ja hakijaorganisaation sähköinen allekirjoitus
19.12.2014
Antero Mikonranta
Toiminnanjohtaja
(Allekirjoitettu sähköisesti vahvalla Katso-tunnistautumisella)
Tulostettu 7.1.2015 13:23:44
Hankekoodi: S20022
Hakijan (päätoteuttajan) taustalomake
Hakijan (päätoteuttajan) nimi
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Keski-Suomen Yhteisöjen Tuki ry
1710217-7
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Matarankatu 4, 3.krs
40100
Jyväskylä
Hakijan (päätoteuttajan) yhteyshenkilö
Eija Lappi
+358505978970
[email protected]
Organisaatiotyypin mukainen omarahoitusosuuden laji
Kuntarahoitus
1 Tarve, tavoitteet ja toteuttajan rooli
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
1 (11)
Hankekoodi: S20022
2 (11)
Mihin tarpeeseen tai ongelmaan hankkeella haetaan ratkaisua? Mitkä ovat hankkeen tavoitteet ja uutuus- tai lisäarvo?
- Pitkään jatkunut, yhä paheneva työttömyys ja työpaikkojen vähäisyys hankaloittaa työllistymistä Keski-Suomessa.
- Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien osuus 2013 alkaneesta nuorisotakuusta huolimatta on lisääntynyt.
- Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on korkea.
- Osatyökykyisten on entistä vaikeampi työllistyä tämän hetken työmarkkinoille.
- Alueelliset erot, tehdaspaikkakuntien laajat irtisanomiset, harvaan asutus, pitkät välimatkat, julkisen liikenteen puuttuminen ja tukiverkoston puute aiheuttavat monelle
työttömälle työelämästä syrjäytymistä ja sosiaalisten suhteiden kaventumista.
- Työttömät työnhakijat tarvitsevat oikea-aikaista tukea ja ohjausta työllistyäkseen. Vielä työn tai opiskelun ohella tulee olla tarjolla tukea, ettei jo alkumetreillä kaiken uuden
oppiminen aiheuta työstä poisjääntiä tai opintojen keskeytymistä.
- Kaikilla työnhakijoilla ei ole välttämättä tietoa siitä, mihin hänellä olisi oikeus, esim. oikeus palkkatukeen työn saamista helpottamaan tai että voi ansaita muutaman
satasen ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen tai että voi hakeutua opiskelemaan työttömyysetuudella.
- Työkokeilumahdollisuudet saattavat olla suppeat, kun ei ole tarjolla sopivaa yritystä tai ei pystytä kulkemaan pitkien välimatkojen takia tai ei vain uskalleta lähteä
kokeilemaan uutta alaa.
- Opiskelu saattaa monesta pitkään työttömänä olleesta tuntua mahdottomalta, ei välttämättä tiedetä esim. osatutkintojen/näyttöjen suoritusmahdollisuuksista.
- Myös työttömien ennakkoluulot ja asenteet työllistämistoimintaa ja toimijoita kohtaan saattavat olla negatiivisia.
- Useilla 3. sektorin toimijoilla on pitkä kokemus työllistämistoiminnasta, mutta sen kehittämiseen edelleen tarvitaan laajempia yhteistyöverkostoja, uusia näkemyksiä ja
rahoitusta.
- Toimijoiden toiminnassa on myös alueellisia eroja, joillakin paikkakunnilla saattaa olla vain yksi toimija, jonka pitää hallita kaikki 17-64-vuotiaiden työttömien ohjaustarpeet,
kun taas jonkun paikkakunnan toimija on keskittynyt esim. vain nuoriin työttömiin.
- Useilla yrityksillä olisi tarvetta osaavalle työvoimalle, mutta ei aikaa rekrytointiin ja kokemukset aiemmista työllistämisyrityksistä saattavat olla huonoja.
- Työnantajat/yritykset tarvitsevat tietoa pitkään työttöminä olleiden ja nuorten työllistämismahdollisuuksista ja tukimuodoista sekä tukea rekrytointiin.
- Yrittäjillä/työnantajilla voi olla huonoja kokemuksia TE-toimiston palveluista, jolloin kynnys yhteydenottoihin työllistämisasioissa on korkea.
- Työnantajat kaipaavat yksinkertaisia ja nopeasti saatavilla olevia toimintatapoja rekrytointiin.
- Työssä käyvissä lapsiperheissä ja muissa kotitalouksissa esim. maatiloilla tarvittaisiin auttavia käsiä, kotihengettäriä, kun tarjolla olisi helppoja työllistämisratkaisuja.
Välikäsi-hankkeen kehittämistyöllä haetaan ratkaisua heikossa työmarkkina-asemassa olevien (pitkään työttömänä olleet) ja nuorten (pudokkaat ja koulutetut)
työnhakijoiden työllistymisen haasteisiin.
Projektikokonaisuuden (Välikäsi + 7 osahanketta) tavoitteena on;
- työnhakijat saavat oikea-aikaista ohjausta, tukea ja valmennusta yksilöllisin poluin kohti työelämää.
- Yksilöllisillä ohjaus- ja valmennusratkaisuilla huomioidaan työllistymiseen vaikuttavat esteet ja pyritään poistamaan niitä sekä löytämään uusia työllistymismahdollisuuksia,
työllistymisaloja ja koulutusuria työnantajien tarpeet huomioiden.
- Tiivis yhteistyö yritysten/työnantajien kanssa, joille tarjotaan valmennettua, motivoitunutta ja täsmäkoulutettua työvoimaa sekä riittävästi tietoa työttömien työllistämiseen
saatavilla olevista tukimuodoista.
- Parannetaan ja kehitetään menetelmiä, jotka edistävät työntekijöiden työssä selviytymistä. Työssä ollessa kiinnitetään huomiota työhyvinvointiin (esim. terveys, työhön
perehdytys, työilmapiiri, työolojen järjestelyt/joustot), joilla vaikutetaan työtehtävissä suoriutumiseen ja näin ollen tuottavuuden paranemiseen.
- Sopivien kumppaneiden (hanketoimija, oppisopimuskeskus, yrittäjä) kanssa pilotoidaan joustavin ratkaisuin rakennettua ja toteutettavaa oppisopimuskoulutus/työllistymispolkuja. Toimijoiden työtehtäviä opinnollistetaan siten, että mm. osatutkintojen suorittaminen mahdollistuu ja työnhakijan työllistymismahdollisuudet paranevat.
- Kouluttautuneiden ja jo kokemusta omaavien työnhakijoiden kanssa kokeillaan mahdollisuuksia toimia mukana työosuuskunnassa, yritysmäisesti matalalla kynnyksellä
(osuuskunta, jossa väh. 7 jäsentä).
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
3 (11)
- 3. sektorin toimijoiden työllistämistoiminnan kehittämismahdollisuus ESR-rahoituksella. Välikäsi-hanke mahdollistaa 7 toimijan mukanaolon ESR-hankkeissa opastamalla,
neuvomalla ja ohjaamalla hanketoteutusta suunnitelmien ja rahoitusehtojen mukaisesti.
- Toimijat saavat myös oppia muiden ESR-hankkeiden toimintakäytännöistä, jolloin heillä on paremmat mahdollisuudet kehittää omaa toimintaansa.
- Hankekokonaisuuden verkostomainen kehittämistyö, toimijoiden osaamisen tunnistaminen ja jakaminen mahdollistaa hyvien käytäntöjen tunnistamisen ja käyttöönoton
mahdollisimman varhaisessa toteutusvaiheessa, jolloin ne saadaan juurtumaan toimijoiden käyttöön paremmin.
- Yrityksille/työnantajille tarjotaan työllistämiseen ja rekrytointiin liittyvää ohjausta ja apua.
- Työnantajia tuetaan rekrytoinnissa ja työnantajina toimimisessa sekä työyhteisön hyvinvoinnissa (esim. työpaikan turvallisuus, ilmapiiri, osaaminen, työn sujuvuus,
toimintakäytännöt).
- Yrityksille mahdollistetaan osaavan ja valmennetun työvoiman saanti, korostamalla osaamisen kehittämistarpeita mm. oppisopimus- ja lisäkoulutuksen avulla.
- Työnantajien kanssa yhteistyössä etsitään uusia työkohteita (tekemätöntä työtä), jotka mahdollistavat monipuolisia työkokeilu- ja työllistymismahdollisuuksia.
- 3. sektorin työllistämistoiminta kaipaa uusia työllistäviä työllistämis- ja toimintaympäristöjä (yhteistyökumppaneita, toimijoita, ideoita), joita hankitaan mukaan
kehittämistyöhön (mm. hankkeiden toiminta-alueilta) työllistämis- ja työnantajaverkostoon yhteistyökumppaneiksi ja teema-/ohjausryhmien jäseniksi.
Välikäsi-hankkeen tavoitteena on etsiä Keski-Suomen ja osahankkeiden toiminta-alueilta uusia työllistäviä aloja, työnantajayrityksiä, huomioimalla niiden tarpeet ja
tunnistamalla työnhakijoiden vahvuudet, koulutustarve ja motivaatio. Koulutettujen työnhakijoiden kanssa tutkitaan yritystoimintamahdollisuuksia palveluiden tuottamiseksi
ja tutustumalla mm. Jyväskylän Yritystehtaaseen. Näitä toimintoja yhdistämällä rakennetaan kaikkia osapuolia palveleva, ohjattu ja tuettu työllistymispolku hyödyntäen
oppisopimuskoulutusta tai mahdollistamalla matalan kynnyksen yritysmäinen toiminta (työosuuskunta).
Kaikille toimijoille yhteisenä tavoitteena on uusien työpaikkojen syntyminen paikkakunnille, yhä useamman työnhakijan työllistyminen, nuorten koulutustason nosto ja
yhteistyön vahvistaminen tärkeimpien verkostokumppaneiden kanssa. Lisäksi rakentaa toimintamalli, jossa tuetaan työnhakijoita, jotka haluavat työllistyä
oppisopimuskoulutuksen avulla tai kokeilla matalan kynnyksen yrittäjyyttä työskentelemällä työosuuskunnassa.
Verkoston sisällä tapahtuva vertaistuki, oppiminen ja ohjaus/koulutus. Osahankeverkostossa työnhakijoiden työllistymis- ja työelämävalmiuksia edistetään
(valmennus/koulutus) pienryhmissä (8-10 osallistujaa) työtehtäväkohtaisesti. Työnhakijoilla saattaa olla laajaakin osaamista, mutta osaamista ei osata riittävästi tuoda
esille/näyttää työhaastatteluissa, joka voi johtua esim. kielitaidon puutteesta, jostakin sairaudesta, työn vaativuustasosta tai selkokielisyydestä tai muista syistä johtuen.
Uutuutena toimiala-/tehtäväkohtainen valmennus pienryhmissä, toimijoiden tarjoamat työtehtävät (mm. keittiö-, toimisto-, ohjaus-, asiakaspalvelu-, tekstiilien lajittelu- ja
käsittely-, myyntitehtävät, ym, ym…). Lisäksi hyödynnetään toimijoiden osaamista työnhakijoiden (esim. 4H:n Ajokortti työelämään kaikille) ja hankehenkilöstön osaamisen
kehittämisessä.
Toimijoiden työympäristöjen tutkinnollistaminen, aidoissa työympäristöissä työ- ja oppimiskyvyn arviointi, pystyvyyden tunteen vahvistaminen, oppimisen tukemiseen
liittyvän toimintamallin rakentaminen välityömarkkinoilla ja yrityksissä, vertaistuen rakentaminen (ammatillisen kasvun ryhmät) Yhteistyötä tehdään oppilaitosten ja Paikkohankkeen kanssa.
Hankekokonaisuuden tavoitteena ovat yritysyhteistyön laajentaminen, yhteistyömahdollisuuksien etsiminen ja löytäminen mm. oppisopimuskoulutuksen tms. kautta sekä
matalan kynnyksen yrittäjyyden (osuuskunta) tukeminen.
Hankekokonaisuudessa pilotoidaan oppisopimuskoulutus, jota suoritetaan useamman työnantajan luona. Näin mahdollistetaan osaavaa työvoimaa (työntekijä) pienille
yrityksille edes osa-aikaisesti ja luodaan työ- ja opiskelupaikkoja pienille paikkakunnille, joissa ei ole toisen asteen oppilaitoksia. Vahvempi yrittäjyyden edistäminen ja
mahdollisesti osa-aika yrittäjyys toisivat myös uutta osaamista paikkakunnille. Osatyökykyisille mahdollistetaan joustava, tuettu kouluttautumismalli, jossa oppisopimusta
jaksotetaan opiskelijan jaksamisen mukaan osakoulutusten sekä opiskeluvalmiutta ja arjen hallintaa ylläpitävän ryhmätoiminnan kesken.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
Kotitalouksille mahdollistuu hyödyntää hankkeessa kehitettyjä toimintamalleja ja valmennettua työvoimaa (siivousrinki, kotitalousrinki, maatalousrinki ym. työtehtävät).
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
4 (11)
Hankekoodi: S20022
5 (11)
Mitkä ovat hankkeet konkreettiset toimenpiteet tavoitteiden saavuttamiseksi? Mitä tuloksia hankkeella saadaan aikaan?
Välikäsi-välittäjäorganisaatio rakentuu (henkilöstö ja toimitilat, laitteet ym) ja samaan aikaan myös osahanketoimijat (7 toimijaa) rekrytoivat hankehenkilöstöä sekä
rakentavat hankkeille toimitilat.
Välikäsi hallinnoi, seuraa, tukee ja ohjaa toimijoita kehittämistyössä hankesuunnitelmien mukaisesti.
- hankkeiden organisoituminen (tilat, henkilöstö, laitteet)
- hankkeet käynnistyvät
- ohjausryhmien nimeäminen
- aloituspalaverit (osahankkeet/KYT, ELY, oppisopimuskeskus, alueelliset, yhteistyöverkosto)
- tiedotukseen (tiedotussuunnitelma) ja hanketoteutukseen liittyvä ohjaus ja neuvonta
- toteutuksen aikataulutus: kehittämistyö, maksatushakemus, työaikaseurannat, raportoinnit, seurannat, hyvät käytännöt, horisontaaliset periaatteet)
- verkostoyhteistyön rakentaminen ja aikataulutus: yritys-/työnantaja-/asiantuntija-/kehittämis- ym. tutustumispäivien suunnitelmat
- väliarviointi/tavoitteiden kertaus/oikea suunta
- kokousten ja tapaamisten järjestelyt (ohryt, yhteistyöverkosto, yrittäjät/työnantajat)
- jatkuva yhteydenpito osahankkeisiin
- yhteydenpito rahoittajiin (ELY-raportit, kunnille tiivistelmät keh.työn etemisestä)
Kehittämistyön aikana luodaan joustava oppisopimuskoulutusmalli, joka mahdollistaa opiskelu- ja työllistymisväylän työttömille työnhakijoille ja osatyökykyisille. Yhteistyötä
tehdään tutkintoja vastaanottavien tahojen ja oppisopimustoimiston, työvoimahallinnon sekä työnantajan/ työnantajien kanssa.
Hankkeiden toteutuksesta vastaavat toimijakohtaiset hanketyöntekijät ja mahdollisuuksien mukaan toimialakohtaiset ohjaajat. Hankkeiden toteutuksen aikana tehdään
opintoja tutustumismatkoja yhteistyöverkoston/asiantuntijoiden luona.
Hankekokonaisuuden toteutuksessa hyödynnetään VälittäjäPlussan jo opittuja ja kehitettyjä menetelmiä, esim. Open Ways–hankkeen verkostoyhteistyön kehittämisen
kohteena oli asiakkaiden ohjaus. Hankasalmen 4H:n Välitän 2:ssa kehittämistyön juurruttaminen toimijoiden toimintaan, Jyvässeudun 4H:n TUT-hankkeessa kehitettiin
maahanmuuttajanuorten työllistymispolkuja 4H-koulutuksia kehittämällä (räätälöidyt koulutukset maahanmuuttajille ja Ajokortti työelämään). Asiakastyössä käytetään Mitä
väliä-/Me välitämme –työkirjoja, Etumatka-kortteja ja hankehenkilöstön työnohjauksessa Mitä väliä/Me välitämme-kortteja.
- Hankkeiden tuloksena syntyy uudenlainen yhteistyömalli työllistäjien, oppilaitosten ja sidosryhmäverkoston tiiviin yhteistyön myötä. Oppilaitosyhteistyö on rakentunut
osaksi toimijoiden työllistämistoimintaa.
- Työllistämisen kentälle on luotu toimintamalli, joka mahdollistaa ammatillisen tutkinnon hankkimisen joustavan ja tuetun oppisopimuksen avulla.
- Muutamia uusia työpaikkoja on syntynyt.
- Työnhakijoiden mahdollisuudet tehdä työtä ovat laajentuneet esim. työosuuskunnan kautta.
- Yrittäjyyden/yritysten määrä on lisääntynyt eri paikkakunnalla.
- Nuorten koulutustasoa on nostettu.
- Toimijat tarjoavat opiskelijoille paikan tehdä harjoitteluja, tutkimusta tai lopputöitä työllistämistoiminnan kentällä.
- Työllistäminen vahvistuu osaksi kansalaistoimintaa.
- Hankkeet vahvistavat kehittämistyön myötä entisestään toimijoiden roolia työllistäjinä.
- Kehitetyt toimintatavat jäävät osahankkeiden käyttöön.
De minimis -tuki-ilmoitus
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
6 (11)
1 Harjoittaako hankkeen hakija hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?
¨ Kyllä
ý Ei
2 Osallistuuko hankkeen toimenpiteisiin hyödynsaajina taloudellista toimintaa harjoittavia organisaatioita?
¨ Kyllä
ý Ei
Hankkeen kustannusarvio
Kustannusmalli
ý Flat rate 17 % palkkakustannuksista
¨ Flat rate 15 % palkkakustannuksista
¨ Kertakorvaus (lump sum)
¨ Kaikki kirjanpidon kustannukset ilmoitetaan tosiasiallisesti aiheutuvien kustannusten mukaan
A Hankkeen kustannukset
ý Arvonlisävero jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Ilmoitettaviin kustannuksiin sisältyy alv.
¨ Arvonlisävero ei jää hakijan lopulliseksi kustannukseksi. Kustannukset on ilmoitettu verottomina.
Tehtävä
Projektiassistentti 50%
(24 kk)
Projektipäällikkö 100% (27 kk)
Projektitiedottaja 50% (24 kk)
Talousassistentti 50% (27 kk)
1Yhteensä
Kokoaikainen/
osa-aikainen Henkilötyökk
Osa-aikainen
Kokoaikainen
Osa-aikainen
Osa-aikainen
12
27
12
14
65
2015
2016
22 300
52 500
22 300
24 200
121 300
22 700
53 500
22 700
24 800
123 700
2017 Yhteensä
0
13 500
0
6 500
20 000
45 000
119 500
45 000
55 500
265 000
Kustannusten perustelut
Projektipäällikkö toimii kokoaikaisena työntekijänä ja vastaa koko Välikäsi-hankekokonaisuuden (7 osahanketta) toteuttamisesta, osahankkeiden kehittämistyöstä ja
hankkeiden etenemisestä hankesuunnitelman ja rahoituspäätöksen mukaan. Projektiassistentti ja projektitiedottaja toimivat osa-aikaisina (50%) työntekijöinä ja vastaavat
hankkeen toteutuksesta omien tehtävä-/toimenkuviensa pohjalta yhdessä projektipäällikön kanssa.
Talousassistentti toimii osa-aikaisena (50%) työntekijänä huolehtien maksatushakemusten laatimisesta, osahankkeiden raporttien kirjaamisesta käytettäviin järjestelmiin ja
kuntarahoituslaskutuksista yhdessä projektipäällikön kanssa. Lisäksi hän hoitaa ELY-keskuksen, KYT:n ja osahankkeiden välisen maksatusliikenteen, tilitykset toimijoille,
tekee osahankkeiden budjetointi-/yhteenveto- ym. raportteja projektipäällikölle toteutuksen seurantaa ja ohjaus-/teemaryhmien ym.kokouksia varten.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
7 (11)
2 Ostopalvelut
Kustannus
Asiantuntija-/koulutus-/valmennupalvelut, toimintapäivät, seminaaripalvelut.
Tiedotus-, viestintä-, painatus- ja markkinointikulut. (Välikäsi-kokonaisuus/osahankkeet)
2 Yhteensä
2015
4 000
5 000
9 000
2016
4 000
4 000
8 000
2017 Yhteensä
3 000
11 000
7 000
16 000
10 000
27 000
2015
3 500
3 500
2016
3 500
3 500
2017 Yhteensä
3 000
10 000
3 000
10 000
Kohderyhmän asiantuntija-, koulutus-, valmennus- ja toimintapäiviä (kuljetuskustannukset) varten tarvittavat ostopalvelut.
Seminaaripalvelut/tarjoilukustannukset (esim. kohderyhmän toimintapäivät), jos ne eivät sisälly tilavuokriin.
Koko hankekokonaisuuden tiedotus-, viestintä-, painatus- ja markkinointikulut.
3 Muut kustannukset
Kustannus
Kohderyhmälle järjestetyt seminaari-/tilavuokrat, tarvikehankinnat.
3 Yhteensä
Kohderyhmälle, nuoret työnhakijat ja työnantajat sekä yhteistyöverkosto, järjestetyt tilaisuudet, toiminta-, seminaari- ja koulutustilojen vuokrat. Kohderyhmän eri toimintoihin
liittyvät tarvikehankinnat.
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
2015
20 621
20 621
2016
21 029
21 029
2017 Yhteensä
3 400
45 050
3 400
45 050
2015
154 421
2016
156 229
2017 Yhteensä
36 400
347 050
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
1 - 4 Hankkeen kustannukset
1 - 4 Yhteensä
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
8 (11)
Yhteensä
2015
154 421
2016
156 229
2017 Yhteensä
36 400
347 050
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
154 421
2016
156 229
2017 Yhteensä
36 400
347 050
2015
123 537
2016
124 983
2017 Yhteensä
29 120
277 640
B Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset (joihin ei myönnetä ESR:n ja valtion rahoitusta)
6 Kuntien kustannukset
Kustannus
6 Yhteensä
7 Muut julkiset kustannukset
Kustannus
7 Yhteensä
6 - 7 Erikseen raportoitavat osallistujien palkkakustannukset
6 - 7 Yhteensä
A + B Kustannukset yhteensä
A + B Yhteensä
Hankkeen rahoitussuunnitelma
A Rahoitus hankkeen kustannuksiin
1 Haettava ESR- ja valtion rahoitus
1 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
9 (11)
2 Kuntien rahoitus
2.1 Kuntien rahoitus, tuensaajan omarahoitus
Rahoitus
Kuntien rahoitus: Tuensaajan omarahoitus
2.1 Yhteensä
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
3 280
4 290
4 350
18 964
30 884
2016
3 280
4 336
4 350
19 280
31 246
2017 Yhteensä
487
7 047
900
9 526
408
9 108
5 485
43 729
7 280
69 410
2015
30 884
2016
31 246
2017 Yhteensä
7 280
69 410
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2.2 Kuntien rahoitus, ulkopuolinen rahoitus
Rahoitus
Hankasalmen kunta
Karstulan kunta (mahd. myös Kivijärvi ja Kyyjärvi)
Pihtiputaan ja Kinnulan kunnat
Jyväskylän kaupunki
2.2 Yhteensä
2.1 - 2.2 Kuntien rahoitus yhteensä
2.1 - 2.2 Yhteensä
3.1 Muu julkinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus
Rahoitus
Muu julkinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus
3.1 Yhteensä
3.2 Muu julkinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus
Rahoitus
3.2 Yhteensä
3.1 - 3.2 Muu julkinen rahoitus yhteensä
3.1 - 3.2 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
10 (11)
4.1 Yksityinen rahoitus, tuensaajan omarahoitus
Rahoitus
Yksityinen rahoitus: Tuensaajan omarahoitus
4.1 Yhteensä
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
154 421
2016
156 229
2017 Yhteensä
36 400
347 050
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
154 421
2016
156 229
2017 Yhteensä
36 400
347 050
4.2 Yksityinen rahoitus, ulkopuolinen rahoitus
Rahoitus
4.2 Yhteensä
4.1 - 4.2 Yksityinen rahoitus yhteensä
4.1 - 4.2 Yhteensä
1 - 4 Rahoitus hankkeen kustannuksiin yhteensä
1 - 4 Yhteensä
B Erikseen raportoitavien osallistujien palkkakustannusten rahoitus
5 Kuntien rahoitus
5 - 6 Erikseen raportoitavat rahoituserät yhteensä
5 - 6 Yhteensä
A + B Rahoitus yhteensä
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
11 (11)
Hankekoodi: S20022
1 (46)
Tuen siirronsaajan taustalomake
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Hankasalmen 4H yhdistys r.y.
0797020-2
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Keskustie 41
41520
Hankasalmi
Tuen siirronsaajan yhteyshenkilö
Sirkka Suomäki
0405346361
[email protected]
Kuntarahoitus
Kts. päätoteuttajan Välikäsi-hankkeen laajempi yhteenveto tarpeista ja ongelmista.
Tarkempi hankesuunnitelma liitteenä.
Pitkään jatkunut, yhä paheneva työttömyys ja työpaikkojen vähäisyys hankaloittaa työllistymistä Keski-Suomessa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien osuus 2013
alkaneesta nuorisotakuusta huolimatta on lisääntynyt. Työttömät työnhakijat tarvitsevat oikea-aikaista tukea ja ohjausta työllistyäkseen. Vielä työn tai opiskelun ohella tulee
olla tarjolla tukea, ettei jo alkumetreillä kaiken uuden oppiminen aiheuta työstä poisjääntiä tai opintojen keskeytymistä. Kaikilla työnhakijoilla ei ole välttämättä tietoa siitä,
mihin hänellä olisi oikeus, esim. oikeus palkkatukeen työn saamista helpottamaan tai että voi ansaita muutaman satasen ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuteen tai että
voi hakeutua opiskelemaan työttömyysetuudella.
Minussa on voimaa!-hankkeen toteutusaika 02/15-01/17 (24 kk) ja hankkeeseen on palkattu osa-aikainen hanketyöntekijä, joka vastaa kohderyhmän kokoamisesta ja
ryhmätoimintojen koordinoinnista ja toteutuksesta. Osa-aikainen yrityskoordinaattori rakentaa työnantajayhteistyötä ja etsii sopivia työkokeilu- ja oppisopimuspaikkoja.
Varsinaisena kohderyhmänä ovat nuoret 17–29 -vuotiaat ja välillisenä kohderyhmänä työnantajat/yritykset, yhteisöt, yhdistykset, oppilaitokset, kunta, TE-toimisto,
oppisopimuskeskus.
1 Harjoittaako tuen siirronsaaja hankkeessa taloudellista toimintaa, jossa on kyse tavaroiden tai palvelujen tarjoamisesta tietyillä markkinoilla?
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
¨ Kyllä
Hankekoodi: S20022
2 (46)
ý Ei
Kustannusmalli
Tehtävä
Hanketyöntekijä (50%)
Yrityskoordinaattori (15-20%)
1Yhteensä
Kokoaikainen/
Osa-aikainen
12
Osa-aikainen
4
16
2015
19 000
5 500
24 500
2016
19 500
5 500
25 000
2017 Yhteensä
0
38 500
500
11 500
500
50 000
Hanketyöntekijä on osa-aikainen (75-82 h/kk) työntekijä, hän toimii hankkeen verkoston rakentajana, kohderyhmän kokoajana ja vetäjänä. Hän toteuttaa hanketta yhdessä
yrityskoordinaattorin kanssa, joka toimii kouluttajana ja rakentaa työnantajaverkostoa sekä toteuttaa hanketta tavoitteiden mukaisesti Välikäsi-hankkeen tukemana.
2 Ostopalvelut
Kustannus
Asiantuntija-/koulutus-/valmennupalvelut, toimintapäivät, seminaaripalvelut
2 Yhteensä
2015
7 500
7 500
Kohderyhmän asiantuntija-, koulutus-, valmennus- ja toimintapäiviä (kuljetus-) varten tarvittavat ostopalvelut.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
2016
7 500
7 500
2017 Yhteensä
0
15 000
0
15 000
Hankekoodi: S20022
3 (46)
3 Muut kustannukset
Kustannus
3 Yhteensä
2015
4 000
4 000
2016
4 000
4 000
2017 Yhteensä
0
8 000
0
8 000
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
2015
4 165
4 165
2016
4 250
4 250
2017 Yhteensä
85
8 500
85
8 500
2015
40 165
2016
40 750
2017 Yhteensä
585
81 500
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
40 165
2016
40 750
2017 Yhteensä
585
81 500
2015
2016
2017 Yhteensä
5 450
5 450
5 450
5 450
1 - 4 Yhteensä
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
Yhteensä
Kustannus
Kehittämistyön kohteena olevien palkkakustannukset (esim. kohderyhmään kuuluvien kunnan työnantajien/-edustajien
palkkakustannukset).
6 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
0
0
10 900
10 900
Hankekoodi: S20022
4 (46)
Kohderyhmään kuuluvien työnhakijoiden ja työnantajien mm. kuntien edustajien koulutuksiin/asiantuntijapäiviin osallistuminen.
Kustannus
7 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
5 450
2016
5 450
2017 Yhteensä
0
10 900
2015
45 615
2016
46 200
2017 Yhteensä
585
92 400
2015
32 132
2016
32 600
2017 Yhteensä
468
65 200
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
6 - 7 Yhteensä
A + B Yhteensä
1 Yhteensä
2 Kuntien rahoitus
Rahoitus
2.1 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
5 (46)
Rahoitus
Hankasalmen kunta
2.2 Yhteensä
2015
8 033
8 033
2016
8 150
8 150
2017 Yhteensä
117
16 300
117
16 300
2015
8 033
2016
8 150
2017 Yhteensä
117
16 300
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2.1 - 2.2 Yhteensä
Rahoitus
3.1 Yhteensä
Rahoitus
3.2 Yhteensä
3.1 - 3.2 Yhteensä
Rahoitus
4.1 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
6 (46)
Rahoitus
4.2 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
40 165
2016
40 750
2017 Yhteensä
585
81 500
2015
5 450
2016
5 450
2017 Yhteensä
0
10 900
2015
45 615
2016
46 200
2017 Yhteensä
585
92 400
4.1 - 4.2 Yhteensä
1 - 4 Yhteensä
5 Kuntien rahoitus
5 - 6 Yhteensä
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Jyvälän Setlementti ry
0208206-2
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Viitaniementie 11-13
40720
Jyväskylä
Helena Huovila
040 522 5448
[email protected]
Kuntarahoitus
Kts. päätoteuttajan Välikäsi-hankkeen yhteenveto tarpeista ja ongelmista.
Luovilla aloilla avoimille markkinoille työllistyminen on usein haasteellisempaa kuin muilla aloilla, johtuen luovien alojen erityisluonteesta. Vaikka luovuus on enenevässä
määrin uuden talouden moottori, josta kumpuavat uudet innovaatiot – niin sosiaaliset, kulttuuriset kuin teknologiset – on sen arvoa ja muotoa vaikea mitata. Etenkin
alkuvaiheessa luovuutta on vaikea asettaa kaupalliseen kehykseen. Tästä johtuen luovien alojen työsuhteet ovat monesti tilapäisiä, epävarmoja ja epätyypillisiä, ja ne
rakentuvat sosiaalisten verkostojen solmukohtiin, kaupallisten markkinoiden kylkeen tai kokonaan niiden ulkopuolelle esimerkiksi välityömarkkinoille.
Kukoistaakseen luovuus vaatii toimintaympäristön, jossa se tunnistetaan ja sille annetaan aikaa ja tilaa jalostua muotoonsa. Jyvälällä on takanaan pitkät perinteet
sivistystyöstä ja sosiaalisena nivelkohtana toimimisesta. Siten Jyvälä pystyy tarjoamaan kasvualustan, jossa vapaille markkinoille vaikeasti työllistyvien luovien alojen
osaajien potentiaali tunnistetaan ja pystytään ottamaan hyödylliseen käyttöön. Työtehtävissä on mahdollisuus sekä harjoittaa omaa ammattia että kehittää ammattitaitoa
pidemmälle. Tätä toteutetaan itse työn kautta mutta mahdollisuuksien mukaan nivomalla osa- tai kokotutkintotavoitteinen koulutus osaksi työtä. Lähtökohtaisesti luovuus
synnyttää lisäarvoa niin Jyvälälle kuin työllistetylle yhdistämällä uutta jo olemassa olevaan tietoon ja toimintaan.
Hankkeen tavoitteena on kehittää laadukas, työllistymistä edistävä ohjausmalli nuorille, korkeasti koulutetuille ja/tai luovien alojen työllistettäville. Mallissa huomioidaan
osallistujan yksilölliset tarpeet sekä erilaiset lähtökohdat. Sen avulla kehitetään osallistujien työelämävalmiuksia ja ammatillista osaamista.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
7 (46)
Hankekoodi: S20022
8 (46)
Navigaattorin toiminta-aika: 02/15-1/17 ja hankkeeseen palkataan kokoaikainen hankekoordinaattori.
Navigaattorin kohderyhmänä ovat alle 29-vuotiaat vaikeasti työllistyvät tai työkokemusta vailla olevat nuoret, jotka kuuluvat nuorisotakuun piiriin sekä korkeasti koulutetut
että luovilta aloilta valmistuneet tai sinne suuntaavat työttömät.
Välillisenä kohderyhmänä ovat mm hankkeessa toimivat mentorit, Jyvälän henkilöstö ja tuntiopettajat, muut Välikäsi -hankkeen toimijat, TYP, TE-toimisto, oppilaitokset,
oppisopimuskeskus, Kuntakokeilu, luovan alan toimijat sekä mahdolliset yritykset joihin hankkeen osallistujat työllistyvät hankkeen aikana.
Hankkeen aikana Jyvälään työllistetään yht. n. 20 henkilöä ja yhteistyökumppaniksi tavoitellaan kolmea yritystä/työnantajaa.
.
¨ Kyllä
ý Ei
Kustannusmalli
Tehtävä
Projektikoordinaattori 100%
Mentorointi/työnohjaus 15%.
1Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Kokoaikainen/
Kokoaikainen
24
Osa-aikainen
4
28
2015
40 500
2 500
43 000
2016
40 500
3 500
44 000
2017 Yhteensä
0
81 000
0
6 000
0
87 000
Hankekoodi: S20022
9 (46)
Projektikoordinaattori vastaa työllistetyn yksilö- ja ryhmämuotoisesta ohjauksesta, palveluohjauksesta ja oppilaitosyhteistyöstä sekä hankkeen suunnitelman mukaisesta
toteutuksesta Välikäsi-hankkeen tukemana. Toimialakohtainen mentori toimii työllistetyn työhön perehdyttäjänä ja työssäoppimisen ohjaajana projektikoordinaattorin
tukemana.
2 Ostopalvelut
Kustannus
Asiantuntija-/koulutus-/valmennupalvelut ja toimintapäivät.
Seminaaripalvelut/-tarjoilut.
2 Yhteensä
2015
1 700
1 400
3 100
2016
1 700
1 500
3 200
2017 Yhteensä
0
3 400
0
2 900
0
6 300
2015
900
600
1 500
2016
900
600
1 500
2017 Yhteensä
0
1 800
0
1 200
0
3 000
2015
7 310
7 310
2016
7 480
7 480
2017 Yhteensä
0
14 790
0
14 790
2015
54 910
2016
56 180
2017 Yhteensä
0
111 090
Kohderyhmän asiantuntija-, koulutus-, valmennus- ja toimintapäiviä varten tarvittavat ostopalvelut.
3 Muut kustannukset
Kustannus
Kohderyhmän tilavuokrat, hankitut tarvikkeet, ym. materiaalit.
Kohderyhmän kuljetuskustannukset.
3 Yhteensä
Kohderyhmälle, työnhakijat ja työnantajat sekä yhteistyöverkosto, järjestetyt tilaisuudet, toiminta-, seminaari- ja koulutustilojen vuokrat.
Kohderyhmälle eri toimintoihin liittyvät tarvike- ja materiaalihankinnat sekä kohderyhmän kuljetuskustannukset.
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
1 - 4 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
10 (46)
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
54 910
2016
56 180
2017 Yhteensä
0
111 090
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
54 910
2016
56 180
2017 Yhteensä
0
111 090
Yhteensä
Kustannus
6 Yhteensä
Kustannus
7 Yhteensä
6 - 7 Yhteensä
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
11 (46)
1 Yhteensä
2015
43 928
2016
44 944
2017 Yhteensä
0
88 872
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
10 982
10 982
2016
11 236
11 236
2017 Yhteensä
22 218
0
22 218
2015
10 982
2016
11 236
2017 Yhteensä
0
22 218
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2 Kuntien rahoitus
Rahoitus
2.1 Yhteensä
Rahoitus
2.2 Yhteensä
2.1 - 2.2 Yhteensä
Rahoitus
3.1 Yhteensä
Rahoitus
3.2 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
12 (46)
3.1 - 3.2 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
54 910
2016
56 180
2017 Yhteensä
0
111 090
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
Rahoitus
4.1 Yhteensä
Rahoitus
4.2 Yhteensä
4.1 - 4.2 Yhteensä
1 - 4 Yhteensä
5 Kuntien rahoitus
5 - 6 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
13 (46)
2015
54 910
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
2016
56 180
2017 Yhteensä
0
111 090
Hankekoodi: S20022
14 (46)
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Jyvässeudun 4H-yhdistys ry
0780749-9
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Matarankatu 4, 3. krs
40100
Jyväskylä
Eero Raittila
044 567 0103
[email protected]
Kuntarahoitus
Pitkään jatkunut, yhä paheneva työttömyys ja työpaikkojen vähäisyys hankaloittaa työllistymistä Keski-Suomessa. Nuorten, alle 25-vuotiaiden, työttömien osuus 2013
alkaneesta nuorisotakuusta huolimatta on lisääntynyt. Korkeasti koulutettujen työttömien määrä on korkea.
4H-toiminnassa huomioitu nuorisotyöttömyys, erilaisten koulutusten ja työelämän/työllistymisen välisen yhteyden heikkous. Hankkeen valmistelussa huomioitu mm.
Luotsaamo-hanke siten, että päällekkäisyydet pyritään välttämään ja toisaalta löytämään yhteistyön mahdollisuuksia.
Päätavoitteena luoda edellytykset työosuustoiminnan aloittamiseksi.
KYTY -hankkeen (Koulutus -> Yhteisyritys -> Työllisyys) toteutusaika: 02/15-1/17 (24 kk).
Hankkeelle palkataan kokoaikainen (100%) työntekijä ja yhdistyksen toiminnanjohtaja toimii 10% työpanoksella, koska hänellä on hankkeessa tarvittavaa erityisosaamista
työosuuskuntatoiminnasta (perustaminen/toiminta). Tätä osaamista hyödynnetään myös koko Välikäsi-kokonaisuudessa.
KYTYn varsinaista kohderyhmää Jyvässeudun työttömät ja työttömyysuhanalaiset nuoret (17-29-vuotiaat). Työttömyysuhanalaisiksi huomioidaan muun muassa toisen
asteen opintojaan päättävät opiskelijat.
Kohderyhmää ovat mm. oppisopimuskeskus, KELA, TE-toimisto, työnantajat ja yritykset, oppilaitokset, muut hankkeet ja niiden toimijat, Jkl:n kaupunki, 4h-liitto.
Hankkeeseen tavoitellaan mukaan n. 40 nuorta (ml. tarvittavat kurssit, osa mukaan osuustoimintaan, osa opso-koulutukseen) ja 10-15 yhteistyö-/työnantajayritystä.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
15 (46)
ý Kyllä
¨ Ei
1.1 Kuuluuko hakija/tuen siirronsaaja johonkin konserniin?
¨ Kyllä
ý Ei
2 Onko tuen siirronsaajalle tai tuen siirron saajan kanssa samaan konserniin kuuluvalle yritykselle myönnetty kuluvan ja kahden edellisen verovuoden aikana de
minimis -tukea?
ý Kyllä
¨ Ei
3 Hakijan de minimis -tuet
Tuen myöntäjä
Tuen laatu
Keski-Suomen TE-toimisto
Yhteensä
Muu, mikä?: palkkatuki
Tuen määrä (euroa)
1 268,08
1 268,08
Myöntämispäivä
Tuesta maksettu
Viimeisin maksupäivä
(euroa)
25.4.2014
605,22
13.6.2014
605,22
Kustannusmalli
Tehtävä
Hanketyöntekijä (100%)
Hankepäällikkö (10%) n.16 h/kk.
1Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Kokoaikainen/
Kokoaikainen
24
Osa-aikainen
2
26
2015
38 500
3 800
42 300
2016
38 500
3 800
42 300
2017 Yhteensä
1 500
78 500
300
7 900
1 800
86 400
Hankekoodi: S20022
16 (46)
Hanketyöntekijä on kokoaikainen, hän toimii hankkeen kohderyhmien kokoajana, kouluttajana ja rakentaa työnantajaverkostoa sekä toteuttaa hanketta tavoitteiden
mukaisesti Välikäsi-hankkeen tukemana.
Hankepäällikkö on osa-aikainen (n.16 h/kk) työntekijä, joka toimii hankkeen vetäjänä ja työosuuskuntatoimintaan liittyvänä kouluttajana ja asiantuntijana.
2 Ostopalvelut
Kustannus
Asiantuntija-/koulutus-/valmennupalvelut, toimintapäivät, seminaaripalvelut.
2 Yhteensä
2015
5 000
5 000
2016
4 600
4 600
2017 Yhteensä
0
9 600
0
9 600
2015
1 400
1 400
2016
1 480
1 480
2017 Yhteensä
0
2 880
0
2 880
3 Muut kustannukset
Kustannus
3 Yhteensä
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
2015
7 191
7 191
2016
7 191
7 191
2017 Yhteensä
306
14 688
306
14 688
2015
55 891
2016
55 571
2017 Yhteensä
2 106
113 568
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
1 - 4 Yhteensä
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
17 (46)
Yhteensä
2015
55 891
2016
55 571
2017 Yhteensä
2 106
113 568
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
55 891
2016
55 571
2017 Yhteensä
2 106
113 568
2015
44 713
2016
44 457
2017 Yhteensä
1 685
90 855
Kustannus
6 Yhteensä
Kustannus
7 Yhteensä
6 - 7 Yhteensä
A + B Yhteensä
1 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
18 (46)
2 Kuntien rahoitus
Rahoitus
2.1 Yhteensä
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
11 178
11 178
2016
11 114
11 114
2017 Yhteensä
421
22 713
421
22 713
2015
11 178
2016
11 114
2017 Yhteensä
421
22 713
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
Rahoitus
2.2 Yhteensä
2.1 - 2.2 Yhteensä
Rahoitus
3.1 Yhteensä
Rahoitus
3.2 Yhteensä
3.1 - 3.2 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
19 (46)
Rahoitus
4.1 Yhteensä
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
55 891
2016
55 571
2017 Yhteensä
2 106
113 568
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
55 891
2016
55 571
2017 Yhteensä
2 106
113 568
Rahoitus
4.2 Yhteensä
4.1 - 4.2 Yhteensä
1 - 4 Yhteensä
5 Kuntien rahoitus
5 - 6 Yhteensä
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
20 (46)
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Keski-Suomen MS-yhdistys ry
1572470-6
Kansalaisjärjestö
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Matarankatu 4, 3. krs.
40100
Jyväskylä
Rauno Hokkanen
050 311 8920
[email protected]
Kuntarahoitus
Kts. päätoteuttajan Välikäsi-hankkeen yhteenveto tarpeesta ja ongelmista.
Suhteellisesti eniten on Keski-Suomessa lisääntynyt kouluttamattomien ja korkeasti koulutettujen työttömyys. Akateemisten työttömyys on kaksinkertaistunut lähes
kymmenessä vuodessa. Työtä hakevia akateemisia oli heinäkuun lopussa 3 111. Kasvu on ollut viime vuosina jatkuvaa.
Yhteiskunnallisesti tiedetään että osatyökykyisten määrä kasvaa vauhdilla. Tiedetään myös, että heistä suuri osa olisi valmis palaamaan työelämään, mutta tarvitsevat
työllistymiseen tukitoimia. Sosiaali- ja terveysministeriö käynnisti vuonna 2012 toimintaohjelman osatyökykyisten työllistymisen ja työssä jatkamisen edistämiseksi.
Toimintaohjelmassa oli mukana kaksi työryhmää: sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikon vetämä toimintakonseptia valmisteleva työryhmä sekä ylijohtaja Outi Antilan
vetämä työryhmä, joka on selvittänyt osatyökykyisten työllistymisen esteitä ja etsinyt ratkaisuja näiden esteiden poistamiseen.
Hankkeen tavoite on rakentaa työnhakijoille mielekäs, työ- ja toimintakykyyn perustuva työllistymispolku, he ovat joko opiskelemassa, työelämässä tai
vapaaehtoistoiminnan parissa.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
21 (46)
Vertti-hankkeen (TYÖ VOIMAVARANA) toteutusaika: 01/15-12/16 (24 kk) ja hankkeeseen palkataan kaksi osa-aikaista (40%/60%) työntekijää.
Varsinaista kohderyhmää ovat Jyväskylässä asuvat MS-tautia ja muita harvinaisia neurologisia sairauksia sairastavat työnhakijat ja syrjäytymisvaarassa olevat.
Kohderyhmään tulee mahdollisesti mukaan myös muita neurologista sairautta sairastavia.
Välillisenä kohderyhmänä ovat yhteistyöverkoston toimijat (mm. TE-toimisto, KELA, Oppisop.keskus, oppilaitokset, muut hankkeet/toimijat) ja työnantaja yritykset.
Vertti-hankkeessa hyödynnetään Kasista opittuja asioita sekä tuodaan uutena toimintamuotona osallistava ryhmätoiminta. Motivointi tehdään ryhmissä (toisin kuin Kasissa)
käyttäen vertaisuuden voimaa sekä ottaen mukaan uusia toiminnallisia ja elämyksellisiä toimintatapoja. Ryhmätoiminnan muodot vaihtelevat, ollen pääsääntöisesti
toiminnallisia. Tärkeää on sairastavan työnhakijan herättäminen huomaamaan jäljellä olevat voimavarat ja toimintakyky sekä myöhemmässä vaiheessa jäljellä oleva
työkyky.
¨ Kyllä
ý Ei
Kustannusmalli
Tehtävä
Projektipäällikkö 40% (n. 60-65 h/kk).
Projektityöntekijä 60% (95-100h/kk)
1Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Kokoaikainen/
Osa-aikainen
10
Osa-aikainen
14
24
2015
15 000
27 500
42 500
2016
15 000
27 500
42 500
2017 Yhteensä
0
30 000
0
55 000
0
85 000
Hankekoodi: S20022
22 (46)
Proj.päällikkö on osa-aikainen (60-65 h/kk) työntekijä, hän toimii hankkeen vetäjänä ja yhteistyössä hanketyöntekijän kanssa kohderyhmän kokoajana,
kartoittajana/ohjaajana ja työnantaja-/yhteistyöverkoston rakentajana. Projektityöntekijä on myös osa-aikainen (95-100 h/kk), hän toimii kohderyhmän kokoajana sekä
kartoittaa/ohjaa ja rakentaa työnantajaverkostoa yhdessä proj.päällikön kanssa.
Molemmat työntekijät toteuttavat hanketta tavoitteiden mukaisesti Välikäsi-hankkeen tukemana.
2 Ostopalvelut
Kustannus
2 Yhteensä
2015
2 000
2 000
2016
2 000
2 000
2017 Yhteensä
0
4 000
0
4 000
2015
1 000
1 000
2016
1 100
1 100
2017 Yhteensä
0
2 100
0
2 100
3 Muut kustannukset
Kustannus
Kohderyhmälle järjestetyt seminaari-/tilavuokrat, tarjoilut, tarvikehankinnat sekä kohderyhmän kulj.kustannukset.
3 Yhteensä
Kohderyhmälle, työnhakijat ja työnantajat sekä yhteistyöverkosto, järjestetyt tilaisuudet, toiminta-, seminaari- ja koulutustilojen vuokrat. Kohderyhmän eri toimintoihin ja
koulutuksiin liittyvät tarvikehankinnat.
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
2015
7 225
7 225
2016
7 225
7 225
2017 Yhteensä
0
14 450
0
14 450
2015
52 725
2016
52 825
2017 Yhteensä
0
105 550
1 - 4 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
23 (46)
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
52 725
2016
52 825
2017 Yhteensä
0
105 550
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
52 725
2016
52 825
2017 Yhteensä
0
105 550
Yhteensä
Kustannus
6 Yhteensä
Kustannus
7 Yhteensä
6 - 7 Yhteensä
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
24 (46)
1 Yhteensä
2015
42 180
2016
42 260
2017 Yhteensä
0
84 440
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
10 545
10 545
2016
10 565
10 565
2017 Yhteensä
0
21 110
0
21 110
2015
10 545
2016
10 565
2017 Yhteensä
0
21 110
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2 Kuntien rahoitus
Rahoitus
2.1 Yhteensä
Rahoitus
2.2 Yhteensä
2.1 - 2.2 Yhteensä
Rahoitus
3.1 Yhteensä
Rahoitus
3.2 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
25 (46)
3.1 - 3.2 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
52 725
2016
52 825
2017 Yhteensä
0
105 550
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
Rahoitus
4.1 Yhteensä
Rahoitus
4.2 Yhteensä
4.1 - 4.2 Yhteensä
1 - 4 Yhteensä
5 Kuntien rahoitus
5 - 6 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
26 (46)
2015
52 725
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
2016
52 825
2017 Yhteensä
0
105 550
Hankekoodi: S20022
27 (46)
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Psykiatrisen kuntoutuksen tuki ry/ Suvimäen Klubitalo
1007790-9
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Rajakatu 41
40200
Jyväskylä
Ulla Lehtinen
0400 791380
[email protected]
Kuntarahoitus
Kts. päätoteuttajan Välikäsi-hankkeen laajempi yhteenveto tarpeista ja ongelmista.
Mielenterveysongelmista kärsivät nuoret tarvitsevat usein erityistä tukea sekä opiskeluunsa että työllistymiseensä. Tässä sovelletaan tuetun opiskelun ja tuetun
työllistymisen toimintatapoja. Tuen tarve on usein tiivistä ja pitkäaikaista, johtuen sairauden kulun vaihteluista. Samasta syystä tarvitaan myös oppisopimuskoulutuksen
toteuttamiseen joustoja.
Tavoitteena on joustava, tuettu oppisopimuskoulutus, joka käsittää tuen sekä oppisopimuskoulutuksessa olevalle nuorelle että yritykselle, jossa oppisopimusopiskelija
työskentelee. Yhteistyötä tehdään tutkintoja vastaanottavien tahojen ja oppisopimustoimiston, työvoimahallinnon sekä työnantajan/ työnantajien kanssa.
Mielenterveysongelmista kärsivä nuori tarvitsee joustavia ratkaisuja opiskeluunsa, jossa otetaan nykyistä paremmin huomioon jaksamisen vaihtelut.
Hankkeen toteutusaika 1/15-12/16 (24 kk) ja hankkeeseen palkataan osa-aikainen opinto-/työvalmentaja, joka toteuttaa hanketta suunnitelman mukaisesti.
Varsinaista kohderyhmää ovat mielenterveyskuntoutujat (18–29 v.), jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle puuttuvan ammatillisen tutkinnon vuoksi. Suvimäen
Klubitalossa on tällä hetkellä 38 alle 30 -vuotiasta nuorta. 1.1.-15.11.2014 välisenä aikana uusia jäseniä (=asiakkaita) on liittynyt 25, joista 15 (lähes 70 %) on alle 30 vuotiaita, ja heistä valtaosalla (75 %) ei ole ammatillista tutkintoa.
Välillistä kohderyhmää ovat nuoret ja aikuiset, jotka ovat jääneet työelämän ulkopuolelle ammatillisen koulutuksen puuttumisen vuoksi, ja jotka tarvitsevat joustoja ja tukea
koulutukseensa ja työllistymiseensä sekä yhteistyöverkostossa toimivat toimijat (mm. oppisop.keskus, TE-toimisto, KELA) ja työnantajat.
Klubitalolle palkataan osa-aikainen (80%) opiskelu- ja työvalmentaja.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
28 (46)
¨ Kyllä
ý Ei
Kustannusmalli
Tehtävä
Hankevetäjä (80 %)
1Yhteensä
Kokoaikainen/
Osa-aikainen
19
19
2015
34 000
34 000
2016
34 000
34 000
2017 Yhteensä
0
68 000
0
68 000
Hankkeeseen palkataan osa-aikainen (80%) hanketyöntekijä, joka toimii kohderyhmän kokoajana, valmentajana, kouluttajana ja rakentaa työnantajaverkostoa sekä
toteuttaa hanketta tavoitteiden mukaisesti Välikäsi-hankkeen tukemana.
2 Ostopalvelut
Kustannus
2 Yhteensä
2015
3 000
3 000
2016
3 000
3 000
2017 Yhteensä
0
6 000
0
6 000
Kohderyhmän asiantuntija-, koulutus-, valmennus- ja toimintapäiviä (kuljetus-) varten tarvittavat ostopalvelut. Seminaaripalvelut/tarjoilukustannukset (esim. kohderyhmän
toimintapäivät), jos ne eivät sisälly tilavuokriin.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
29 (46)
3 Muut kustannukset
Kustannus
3 Yhteensä
2015
600
600
2016
600
600
2017 Yhteensä
0
1 200
0
1 200
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
2015
5 780
5 780
2016
5 780
5 780
2017 Yhteensä
0
11 560
0
11 560
2015
43 380
2016
43 380
2017 Yhteensä
0
86 760
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
43 380
2016
43 380
2017 Yhteensä
0
86 760
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
1 - 4 Yhteensä
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
Yhteensä
Kustannus
6 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
30 (46)
Kustannus
7 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
43 380
2016
43 380
2017 Yhteensä
0
86 760
2015
34 704
2016
34 704
2017 Yhteensä
0
69 408
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
8 676
8 676
2016
8 676
8 676
2017 Yhteensä
0
17 352
0
17 352
6 - 7 Yhteensä
A + B Yhteensä
1 Yhteensä
2 Kuntien rahoitus
Rahoitus
2.1 Yhteensä
Rahoitus
2.2 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
31 (46)
2.1 - 2.2 Yhteensä
2015
8 676
2016
8 676
2017 Yhteensä
0
17 352
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
Rahoitus
3.1 Yhteensä
Rahoitus
3.2 Yhteensä
3.1 - 3.2 Yhteensä
Rahoitus
4.1 Yhteensä
Rahoitus
4.2 Yhteensä
4.1 - 4.2 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
32 (46)
1 - 4 Yhteensä
2015
43 380
2016
43 380
2017 Yhteensä
0
86 760
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
43 380
2016
43 380
2017 Yhteensä
0
86 760
5 Kuntien rahoitus
5 - 6 Yhteensä
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
33 (46)
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Varstaajat ry
2623499-9
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
Koulutie 12
43500
Karstula
Markku Möttönen
0400 881747
[email protected]
Kuntarahoitus
Kts. päätoteuttajan Välikäsi-hankkeen laaja yhteenveto tarpeista ja ongelmista.
Karstulassa kuten muissakin pienissä maaseutukunnissa asuu runsaasti pitkään työttöminä olleita, syrjäytyneitä tai syrjäytymisvaarassa olevia kaiken ikäisiä henkilöitä,
joilla ei ole riittävää oma-aloitteellisuutta, kykyä tai keinoja oman elämäntilanteen parantamiseen. Työttömien työnhakijoiden mahdollisuuksia kohentaa elämäntilannettaan
vaikeuttaa se, että pieniltä maaseutupaikkakunnilta kuten Karstulastaja sen lähikunnista julkiset palvelut (esim. työvoimahallinnon ja Kelan) on ajettu alas tai supistettu
rajusti. Elämälle sisältöä antavia toimintakykyä elvyttäviä harrastusmahdollisuuksia on tarjolla kohtuullisesti, mutta kynnys hakeutua niiden pariin on monelle korkea. Vielä
korkeamman kynnyksen takana on omien työelämävalmiuksien parantaminen siten, että henkilö voisi hakeutua takaisin työhön.
Hakijayhteisön, Varstaajat ry:n kokemuksen ja käsityksen mukaan läheskään kaikilla kohderyhmään kuuluvilla ei ole tietoa niistä oikeuksista ja mahdollisuuksista, jotka
edesauttaisivat työhön hakeutumista, työelämävalmiuksien parantamista tai elämäntilanteen kohentamista.
Hankkeella haetaan ratkaisua myös siihen ongelmaan, että niin sanottujen normaalien työsuhteiden katveeseen jää paljon sellaista hyödyllistä ”tekemätöntä työtä”, joihin ei
perinteisten työmarkkinamekanismien kautta löydy tekijöitä. Tällaisen työn teettämiseen soveltuvien uusien työpaikkojen ja uudenlaisten työsuhteiden räätälöinti edellyttää,
että myös työnantajille tarjotaan tietoa työllistämiseen ja kouluttamiseen liittyvistä tukimuodoista sekä apua sopivan työvoiman rekrytointiin.
Hankkeen tavoitteena on saada työelämään mahdollisimman monta sellaista henkilöä, jotka ovat sieltä pudonneet, ja joilla takaisin pääsy näyttää takkuavan. Nuorille
työiässä oleville madalletaan ensimmäisten työpaikkojen oven kynnystä.
Toisena tavoitteena on luoda yritysten, julkisyhteisön ja kolmannen sektorin yhteistyönä uusia ja uudenlaisia työpaikkoja ja työsuhteita.
Kolmas ja ehkä tärkein tavoite on luoda kahden ensimmäisen tavoitteen pohjalta malleja, joiden avulla uudistetaan paikallisia työmarkkinoita ja työelämää siten, että ne
ottavat nykyistä paremmin huomioon erilaisissa työelämävalmiuksissa olevat työntekijät ja erilaisissa työntarjoamisvalmiuksissa olevat työnantajat.
Neljäs tavoite on kartuttaa Varstaajat ry:n kykyä ja taitoa edistää työn sekä sen tarjonnan ja kysynnän kohtaamista Karstulassa ja lähiympäristössä.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
34 (46)
Hankkeen toteutusaika 1/15-12/16 (24 kk) ja hankkeeseen palkataan yksi kokoaikainen työntekijä, joka toteuttaa hanketta suunnitelman mukaan Välikäsi-hankkeen
tukemana.
Varstaajat ry etsii henkilöitä, jotka ovat olleet pitkään työttöminä, syrjäytyneet tai ovat vaarassa syrjäytyä työ- ja muusta elämästä. Hanketyöntekijä ja kohdehenkilö
kartoittavat yhdessä ne tekijät, jotka vaikeuttavat henkilön hakeutumista tai pääsyä työelämään. Mikäli syrjäytymisen ja työelämän ulkopuolelle jäämisen syyt ovat
terveydellisiä, henkilöä motivoidaan ja ohjataan terveystarkastukseen sekä sen jälkeisiin vaiheisiin, liittyivätpä ne terveyspalveluihin, terveysliikunnan harrastamiseen,
kuntoutukseen tai eläkkeelle siirtymiseen.
Hankkeen varsinaiseen kohdetyhmään kuuluvat myös työantajat. Samoin kuin työntekijöille myös työnantajille tehdään tunnetuksi niitä työvoimapoliittisia tukimuotoja, joita
työllistämisessä voi käyttää. Omaan paikallistuntemukseensa nojautuen hanke pitää säännöllistä yhteyttä potentiaalisiin työnantajiin ja tarjoaa niille tukikelpoisia
työntekijöitä. Työnantajille ei järjestetä samantapaista työryhmätyöskentelyä kuin työntekijöille, mutta heitä kutsutaan palavereihin, joissa useat työnantajat yhdessä pohtivat
ja ideoivat työllistämismahdollisuuksia. Yrittäjiä käytettään myös asiantuntijoina kohderyhmälle järjestettävässä koulutuksessa ja työryhmätyöskentelyssä.
Hankkeen keskeinen tavoite on työpaikkojen löytäminen ja muutaman uuden luominen.
¨ Kyllä
ý Ei
Kustannusmalli
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
35 (46)
Tehtävä
Hanketyöntekijä 100%
1Yhteensä
Kokoaikainen/
Kokoaikainen
24
24
2015
42 000
42 000
2016
42 000
42 000
2017 Yhteensä
0
84 000
0
84 000
Hanketyöntekijä on kokoaikainen ja hän toimii kohderyhmien kokoajana, kouluttajana ja rakentaa työnantajaverkostoa sekä toteuttaa hanketta tavoitteiden mukaisesti
Välikäsi-hankkeen tukemana.
2 Ostopalvelut
Kustannus
2 Yhteensä
2015
4 500
4 500
2016
4 500
4 500
2017 Yhteensä
0
9 000
0
9 000
2015
1 500
1 500
2016
1 500
1 500
2017 Yhteensä
0
3 000
0
3 000
3 Muut kustannukset
Kustannus
3 Yhteensä
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
2015
7 140
7 140
2016
7 140
7 140
2017 Yhteensä
0
14 280
0
14 280
Hankekoodi: S20022
36 (46)
1 - 4 Yhteensä
2015
55 140
2016
55 140
2017 Yhteensä
0
110 280
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
55 140
2016
55 140
2017 Yhteensä
0
110 280
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
Yhteensä
Kustannus
6 Yhteensä
Kustannus
7 Yhteensä
6 - 7 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
37 (46)
A + B Yhteensä
2015
55 140
2016
55 140
2017 Yhteensä
0
110 280
2015
44 112
2016
44 112
2017 Yhteensä
0
88 224
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
11 028
11 028
2016
11 028
11 028
2017 Yhteensä
0
22 056
0
22 056
2015
11 028
2016
11 028
2017 Yhteensä
0
22 056
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
1 Yhteensä
2 Kuntien rahoitus
Rahoitus
2.1 Yhteensä
Rahoitus
Karstulan kunta
2.2 Yhteensä
2.1 - 2.2 Yhteensä
Rahoitus
3.1 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
38 (46)
Rahoitus
3.2 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
55 140
2016
55 140
2017 Yhteensä
0
110 280
3.1 - 3.2 Yhteensä
Rahoitus
4.1 Yhteensä
Rahoitus
4.2 Yhteensä
4.1 - 4.2 Yhteensä
1 - 4 Yhteensä
5 Kuntien rahoitus
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
39 (46)
5 - 6 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
55 140
2016
55 140
2017 Yhteensä
0
110 280
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
40 (46)
Y-tunnus
Organisaatiotyyppi
Viitaseudun Kumppanuus ry
1548302-5
Jakeluosoite
Postinumero
Postitoimipaikka
PL 36
44800
Pihtipudas
Raija Pekkarinen
040 5928 829
[email protected]
Kuntarahoitus
3. sektorin työllistämistoiminta kaipaa uusia työllistäviä työllistämis- ja toimintaympäristöjä (yhteistyökumppaneita, toimijoita, ideoita), joita hankitaan mukaan
kehittämistyöhön (mm. hankkeiden toiminta-alueilta) työllistämis- ja työnantajaverkostoon yhteistyökumppaneiksi ja teema-/ohjausryhmien jäseniksi.
Viitaseudun Kumppanuus ry:n hankkeen tavoitteena on löytää ns. matalan kynnyksen työllistäjiä (yritykset, yhdistykset, kotitaloudet), jotka tuetusti voivat tarjota työtehtäviä
työnhakijoille. Työntekijälle avautuu mahdollisuus työskentelyn rinnalla kehittää itseään ja työelämävalmiuksiaan sekä samalla kehittyä ammatillisesti.
Toiminta suunnitellaan työntekijä- ja työnantajalähtöisesti. Tavoitteena on rakentaa joustavin ratkaisuin toteutettava tuettu oppisopimuskoulutus, joka käsittää tuen sekä
oppisopimuskoulutuksessa olevalle työntekijälle että yritykselle (työnantajalle), jossa oppisopimusopiskelija työskentelee.
Oikea-aikaisen ohjauksen tavoitteena on voimaantuminen ja työllistymisen edellytysten paraneminen. Keskeistä toiminnassa on sopivan palvelupaletin räätälöinti työn
oheen, jotta työllistetyt saavat tarvitsemansa tuen työsuhteen aikana ja heidän edellytyksensä jatkotyöllistymiseen paranevat.
Uutena menetelmänä työnantajan tarpeista nouseva toimiala-/tehtäväkohtainen valmennus pienryhmissä, toimijoiden tarjoamat työtehtävät (mm. keittiö-, toimisto-, ohjaus-,
asiakaspalvelu-, tekstiilien lajittelu- ja käsittely-, myyntitehtävät, ym.).
Lisäarvona alueelle laajan kehittämisverkoston osaamisen hyödyntäminen, nopea reagointi muuttuviin olosuhteisiin, oppisopimuskoulutusmahdollisuuksien laajentaminen,
mm. usealle työnantajalle. Pienten työnantajien kanssa tehtävä yhteistyö ja sen laajentaminen.
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
41 (46)
Hankkeen toteutusaika 01/15-12/16 (24 kk) ja hankkeeseen palkataan kokoaikainen hanketyöntekijä..
Tarkempi hankesuunnitelma liitteenä
Hankkeen varsinaista kohderyhmää ovat pitkäaikaistyöttömät, nuoret, yli 54v, maahanmuuttajat, romaanit, osatyökykyiset, alle 29-vuotiaat vaikeasti työllistyvät tai
työkokemusta vailla olevat nuoret.
Välitöntä kohderyhmänä ovat myös työnantajat, yritykset, yhdistykset ja kotitaloudet, jotka mahdollistavat hankkeessa mukana olevien työnhakijoiden työllistymisen (+
työkokeilut, koulutuksiin liittyvät harjoittelut/ työssäoppimispaikat). Lisäksi kohderyhmää ovat POKEn oppisopimuskoulutus, kunnan yksiköt ja oppilaitokset.
Välillistä kohderyhmää ovat yhteistyökumppanit, TE-toimisto, KELA, muut toimijat ja hankkeet.
Hankkeeseen tavoitellaan mukaan 20-25 työnhakijaa, joista osa n. 5 (-7) ohjautuu oppisopimuskoulutukseen hankkeen aikana ja osa työllistyy suoraan. POKEn
oppisopimuskoulutus on sitoutunut mukaan hankkeen kehittämistyöhön.
Hankkeen toimenpiteitä ovat oppisopimuskoulutukseen/näyttö-/osatutkintojen suorittamiseen motivoituneiden työnhakijoiden tavoittaminen ja työmahdollisuuksia tarjoavien
yritysten ja kotitalouksien löytäminen Pihtipudas-Kinnula alueilta. Ennen opintoja tehdään työnhakijan työ-/oppimiskyvyn arviointi sekä tunnistetaan vertaistuen tarve,
oppimisen tukemiseen liittyvä toimintamalli välityömarkkinoita ja yrityksiä varten.
Työnhakijan oman alan löytämiseen kiinnitetään erityistä huomiota, esim. ala-/työtehtäväkohtaisella valmennuksella ja työkokeilulla oikeassa työympäristössä.
Kehittämistyössä painottuu vahva työnantaja-/yritysyhteistyö, jotta työnhakijoiden oppisopimuskoulutus mahdollistuu.
¨ Kyllä
ý Ei
Kustannusmalli
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
42 (46)
Tehtävä
Projektityöntekijä
1Yhteensä
Kokoaikainen/
Kokoaikainen
24
24
2015
41 000
41 000
2016
41 000
41 000
2017 Yhteensä
82 000
0
82 000
Projektityöntekijä toimii hankkeen vetäjänä ja rakentaa työnantajaverkostoa sekä toteuttaa hanketta tavoitteiden mukaisesti(kohderyhmien kokoajana, ohjaajana ja rakentaa
työnantajaverkostoa) yhdessä projektityöntekijän kanssa Välikäsi-hankkeen tukemana.
2 Ostopalvelut
Kustannus
2 Yhteensä
2015
1 500
1 500
2016
1 000
1 000
2017 Yhteensä
2 500
0
2 500
2015
3 000
3 000
2016
4 000
4 000
2017 Yhteensä
7 000
0
7 000
3 Muut kustannukset
Kustannus
3 Yhteensä
Kohderyhmälle, työnhakijat ja työnantajat sekä yhteistyöverkosto, järjestetyt tilaisuudet, toiminta-, seminaari- ja koulutustilojen vuokrat. Kohderyhmän eri toimintoihin liittyvät
tarvikehankinnat.
4 Flat rate
Kerroin
17.00 %
4 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
2015
6 970
6 970
2016
6 970
6 970
2017 Yhteensä
0
13 940
0
13 940
Hankekoodi: S20022
43 (46)
1 - 4 Yhteensä
2015
52 470
2016
52 970
2017 Yhteensä
0
105 440
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
52 470
2016
52 970
2017 Yhteensä
0
105 440
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
5 Tulot
Tulot
5 Yhteensä
Yhteensä
Kustannus
6 Yhteensä
Kustannus
7 Yhteensä
6 - 7 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
44 (46)
A + B Yhteensä
2015
52 470
2016
52 970
2017 Yhteensä
0
105 440
2015
41 976
2016
42 376
2017 Yhteensä
0
84 352
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
10 494
10 494
2016
10 594
10 594
2017 Yhteensä
0
21 088
0
21 088
2015
10 494
2016
10 594
2017 Yhteensä
0
21 088
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
1 Yhteensä
2 Kuntien rahoitus
Rahoitus
2.1 Yhteensä
Rahoitus
Pihtiputaan ja Kinnulan kunta
2.2 Yhteensä
2.1 - 2.2 Yhteensä
Rahoitus
3.1 Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
45 (46)
Rahoitus
3.2 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
2016
0
0
2017 Yhteensä
0
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
52 470
2016
52 970
2017 Yhteensä
0
105 440
3.1 - 3.2 Yhteensä
Rahoitus
4.1 Yhteensä
Rahoitus
4.2 Yhteensä
4.1 - 4.2 Yhteensä
1 - 4 Yhteensä
5 Kuntien rahoitus
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50
Hankekoodi: S20022
46 (46)
5 - 6 Yhteensä
2015
0
2016
0
2017 Yhteensä
0
0
2015
52 470
2016
52 970
2017 Yhteensä
0
105 440
A + B Yhteensä
Tulostettu 7.1.2015 13:23:50

Kinnula.fi Tiedostot 1472 Liite 2 Valikasi Hankesuunnitelma

Transcription

Similar documents

Hankehakemus

Ohjaamo hankesuunnitelma - Avaa haku

Rainer-hankkeen hankesuunnitelma (pdf,158kt)

Hankehakemus

Kiinteistörekisterin karttaote.pdf

Hankehakemus

EAKR rahoituspäätös hankkeelle nro A70197 Pakkaamo 2020

Hankehakemus

ESR- JA EAKR- HAKEMUSLOMAKKEIDEN OHJEET Tyhjien

Linkki-palsta

Joulutori on nyt löydetty

Hankehakemus

Hankehakemus

KUHMON GREEN CARE -hankesuunnitelma

Avack ovenavaus