Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014

2014
Lempäälän kestävä kehitys
vuonna 2014 - mittariraportti
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
Sisällys
JOHDANTO .................................................................................................................................. 2
KESTÄVÄN KEHITYKSEN TYÖRYHMÄN TOIMINTA VUONNA 2014 ......................... 2
LEMPÄÄLÄN KUNNAN KESTÄVÄ KEHITYS VUONNA 2014 – EDISTYSASKELIA .. 3
KESTÄVÄN KEHITYKSEN MITTARIT VUONNA 2014...................................................... 4
1. TALOUDELLINEN KESTÄVYYS ........................................................................................ 5
2. EKOLOGINEN KESTÄVYYS ................................................................................................ 7
2.1. ENERGIAN JA VEDEN KÄYTTÖ SEKÄ VESIHUOLTO .................................................................. 7
2.2. LIIKENNE JA LIIKENTEEN INFRASTRUKTUURI ......................................................................... 9
2.3. JÄTTEIDEN MÄÄRÄ JA HYÖTYKÄYTTÖ ................................................................................... 9
2.4. TOIMISTOPAPERIN KULUTUS KUNNAN TOIMINNASSA ........................................................... 11
2.5. PINTA- JA POHJAVESIEN KUORMITUS .................................................................................... 12
2.6. MAATALOUDEN YMPÄRISTÖTUKI ........................................................................................ 13
2.7. LUONNONSUOJELU JA VIRKISTYSKÄYTTÖ............................................................................ 13
3. SOSIAALINEN JA KULTTUURINEN KESTÄVYYS ...................................................... 14
LÄHDELUETTELO 2014 MITTARITIEDOILLE: ............................................................... 17
LIITE 1
Teksti: Virpi Karjalainen, Kestävän kehityksen työryhmä
Kannen kuva: Oona Gullsten
1
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
Johdanto
Lempäälän kunnan kuntastrategia sisältää kestävän kehityksen edistämisen ja hyvän
ympäristön tavoitteet. Lempäälän kunnan kestävän kehityksen toimintaohjelma hyväksyttiin kunnanvaltuustossa vuonna 1999. Kunnassa on myös otettu käyttöön Aalborgin sitoumuksen mukainen kestävän kehityksen johtamisen toimintamalli. Toimintamallin mukaisesti kunnassa on edistetty kestävän kehityksen tavoitteita osana taloussuunnittelua kullakin toimialalla. Taloussuunnitelmassa mukana olevat kestävän
kehityksen tavoitteet (K-tavoitteet) raportoidaan vuosittain kunnan tilinpäätöksen yhteydessä.
Osana kestävän kehityksen työtä, Lempäälän kunnassa on seurattu kunnan taloudellista, ekologista ja sosiaalista sekä kulttuurista tilaa jo vuodesta 1999 kestävän kehityksen mittarien avulla. Vuodesta 2004 lähtien mittareista on laadittu erillinen, myös
kunnanvaltuustolle tiedoksi vietävä raportti. Pitkäjänteisen seurannan tavoitteena on
tarkastella kunnan tilan kehittymistä kullakin kestävän kehityksen osa-alueella ja arvioida toiminnan kestävyyttä. Mittariraportissa pyritään tuomaan esille kehityksen suuntia ja muutoksia. Positiiviset muutokset mittareissa vahvistavat jo valittua toimintatapaa, kun taas kehityksen pysähtyminen tai muutokset huonompaan suuntaan, antavat aihetta toimintatapojen tarkastelulle. Kunnan kestävän kehityksen tilasta julkaistaan laajempi raportti kunkin valtuustokauden aikana. Vuosittain julkaistaan suppeampi raportti, jossa kerrotaan kestävän kehityksen työryhmän toiminnasta edellisen
vuoden aikana sekä tarkastellaan edellisen vuoden mittaritietoja.
Kestävän kehityksen mukaisesti Lempäälän kunnassa raportoidaan vuosittain energiatehokkuussopimuksen mittarit sekä laaditaan hyvinvointikertomus neljän vuoden
välein.
Kestävän kehityksen työryhmän toiminta vuonna 2014
Vuonna 2014 Kestävän kehityksen työryhmän muodostivat seuraavat henkilöt: Saana
Raatikainen pj., Sami Vigren vpj., Tiia Levonmaa siht., Kirsi Kallio, Timo Viitanen, Joni
Hassinen (nuorisovaltuutettu), Päivi Porre-Mutkala, Päivi Liejumäki, Kari Löytty, Kati
Skippari ja Talvikki Torppa. Kestävää kehitystä edistävän työn koordinoinnista vastasivat ympäristönsuojelun viranhaltijat. Vuonna 2014 työryhmä kokoontui 5 kertaa.
Aalborgin toimintamallin mukainen kestävän kehityksen teema oli vuonna 2014 vastuullinen kuluttaminen ja elämäntapavalinnat. Kestävän kehityksen työryhmä edisti
mm. jätteenlajittelua kunnan kiinteistöillä. Kestävän kehityksen työryhmä oli myös järjestämässä vuosittaiseksi keväiseksi perinteeksi muodostunutta siivoustempausta.
Tapahtumaan osallistui, keke-ryhmän lisäksi, kouluja, päiväkoteja ja yhdistyksiä.
Kansallisella pyöräilyviikolla kannustettiin työmatkapyöräilyyn jakamalla sämpylöitä
2
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
työmatkapyöräilijöille ja tarjoamalla polkupyörän pikahuoltoa. Reilun kaupan viikolla
järjestettiin Ideaparkissa tilaisuus, jossa kerrottiin Reilun kaupan viljelystä. Kestävän
kehityksen työryhmä järjesti myös yhdessä kulttuuritoimen kanssa Tavarataivasilmaiselokuvanäytöksen lukiolla. Koulujen 3. ja 7. luokkalaisille puolestaan tarjottiin
oppitunteja vastuullisesta kuluttamisesta.
Vuonna 2014 Ekoteko-palkinto myönnettiin Kiilto Oy:lle. Kiilto Oy:n on tehnyt pitkäjänteistä työtä tuotteiden ja prosessien kehittämisessä ympäristömyönteisemmiksi ja panostanut ympäristö- ja turvallisuusluokituksiin. Kesällä 2014 Kiilto Oy:n henkilökunta
osallistui myös hyväntekeväisyyteen parantamalla Lempäälän Himminkodon pihaympäristöä viihtyisämmäksi ja turvallisemmaksi vanhuksille. Kiitoksen ansaitsee myös
tehtaan siisti ympäristö.
Lempäälän kunnan kestävä kehitys vuonna 2014 – edistysaskelia
Vuonna 2014 Lempäälän kunnassa edistettiin kestävää kehitystä monella eri taholla.
Vesihuoltoverkostojen saneerauksen avulla on saatu vesijohdon laskuttamattoman
veden määrää vähennettyä. Vuonna 2014 laskuttamattoman veden määrä oli 15 %,
kun vuonna 2012 määrä oli 21 %. Vuotovesien vähentyminen näkyy mm. jätevedenpuhdistamon sähkönkulutuksen pienenemisenä. Vesihuoltolaitoksen kokonaissähkönkulutus onkin pysynyt alhaisella tasolla, vaikka nousi vuodesta 2013 hieman.
Sääksjärvellä sijaitsevassa Lempäälän Energia Oy:n omistamassa lämpölaitoksessa
poltetaan haketta ja muita kiinteitä ympäristöystävällisiä polttoaineita kaukolämmön
tuottamiseksi. Polttoaineiden kotimaisuusaste on 100 %. Vuonna 2014 näitä kiinteitä
polttoaineita käytettiin 14,514 GWh:n edestä.
Lempäälän kunnan ja Lempäälän Lämpö Oy:n yhdessä toteuttamien ESCOhankkeiden avulla saavutettiin merkittäviä energiasäästöjä. Vuonna 2014 mm. Hakkarin koulun IV-saneeraus saatiin valmiiksi. Tämä ilmanvaihto- ja automaatioremontti on
lähes puolittanut Hakkarin koulun lämmönkulutuksen vuodesta 2012 vuoteen 2014.
Myös Moision koulun keittiön kylmälaitteiden lauhdutuslämmön talteenotto,
jossa lämpöä käytetään keittiön lattialämmitykseen sekä käyttöveden lämmittämiseen, saatettiin valmiiksi. ESCO- hankkeiden investoinnit maksetaan säästyvillä energiakustannuksilla.
Lempäälän kunnan kiinteistönhuollossa jatkuu järjestelmällinen työ energiatehokkuuden parantamiseksi. Tämä näkyy myönteisenä kehityksenä ja edelleen alentuneina
kulutuslukemina. Uusissa rakennuksissa on energiatehokkuuden vaatimukset otettu
huomioon jo suunnitteluvaiheessa ja tarjouspyynnöissä. Suunnitteluvaiheisiin on lisätty energialaskenta eri vaihtoehtojen selvittämiseksi. Tietyissä rakennuttamisen hankinnoissa energiatehokkuus on yksi pisteytettävä tekijä.
3
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
Vuoden 2014 elokuussa Sääksjärvelle avattiin puolijulkinen maakaasun tankkausasema. Kaiken kaikkiaan vuonna 2014 maakaasua käytettiin autoiluun 102 MWh
verran. Tankkausaseman suosio ja ympäristöystävällisemmän maakaasun käyttö
polttoaineena tulevat edelleen kasvamaan tulevaisuudessa.
Vuonna 2013 valmisteltu Lempäälä-strategiaa hyväksyttiin alkuvuodesta 2014. Lempäälä-strategiassa painotetaan useita eri kestävän kehityksen teemoja. Mm. sosiaaliseen ja kulttuuriseen kestävyyteen sisältyy osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien
kehittäminen ja parantaminen sekä niiden tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä. Lempäälässä osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia on edistetty mm.
kuntalaisaloite.fi –palvelun käyttöönotolla ja sosiaalisen median hyödyntämisellä tiedotuksessa sekä kunnan omien kotisivujen Osallistu ja vaikuta –palvelun avulla.
Syksyllä 2014 avattiin päivähoidon osallisuusfoorumi, osana asiakasraatitoiminnan
kehittämis-projektia.
Kuntaan perustetun lähidemokratiatoimikunnan (kausi 1.1.2014- 31.12.2015) kestävää kehitystä tukeva toiminta on jatkunut mm. Lähidemokratia teoriasta käytännöksi –
hankkeen puitteissa. Kunnan yleishyödyllisiin hankkeisiin myöntämä omatoimiraha on
kannustanut kuntalaisia omatoimisuuteen ja edistänyt näin myös yhteisöllisyyttä ja
sosiaalista kestävyyttä. Vuoden aikana järjestettiin kulttuuripalveluiden omatuo-
tantoisina tai osittain tuottamana kaikkiaan 135 eri tapahtumaa, joissa oli noin
7.850 osallistujaa.
Kestävän kehityksen mittarit vuonna 2014
Tässä raportissa tarkastellaan vuoden 2014 kestävän kehityksen eri osa-alueiden tilaa kuvaajien avulla ja verrataan vuoden 2014 mittaritietoja kunnan kestävän kehityksen pitkän ajanjakson (1999–2011) kehityssuuntiin. Pitkän aikavälin kehityssuunnan
arviointi on vuodelta 2011. Kestävän kehityksen vuosittaiset mittaritiedot on koottu liitteeseen 1.
4
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
5
1. Taloudellinen kestävyys
Kestävällä taloudella tarkoitetaan, että talouden kilpailukyky ja työllisyys paranevat samalla
kun tuotantoa ja kulutusta muutetaan vähemmän ympäristöä kuormittavaksi. Kestävä talous
kasvaa tasapainoisesti eikä kasvu perustu pitkällä aikavälillä velkaantumiseen tai yhteisten
varantojen hävittämiseen. Kestävällä taloudenpidolla luodaan edellytykset yhteiskunnan keskeisille toiminnoille ja palveluille sekä varaudutaan tulevaisuuden haasteisiin.
PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-2011)
+/- Kunnan väkiluku on kasvanut nopeasti koko ajanjaksolla, mutta viime vuosina kasvu on
ollut maltillisempaa.
+ Kunnan vuosikate on ollut nousujohteinen (keskimäärin tilikaudella 263 €/ asukas).
- Kunnan lainamäärä on kasvanut nopeasti.
- Toimintamenojen menojen kasvu on ollut maltillista, mutta hieman suurempaa kuin tulopohjan
kasvu. Tulopohjan kasvu on hidastunut vuodesta 2008 alkaen.
VUONNA 2014
+/- Kunnan väkiluvun kasvu oli hieman hitaampaa kuin edellisvuonna. Kunnan väkiluku oli
31.12.2015 22 222.
+ Kunnan toimintamenojen kasvu (3,8 %) hidastui vuodesta 2013 ja oli seuranta-ajan (v. 20012014) keskiarvoa (ka. 7,4 %) pienempi.
- Kunnan lainamäärä kasvoi nopeasti edellisvuoteen verrattuna. Kunnalla on velkaa kahdeksankertainen määrä vuoteen 2001 verrattuna.
- Kunnan tulopohja kasvu lakkasi, ollen vuonna 2014 0,0%. Seuranta-ajan keskiarvo on 7,4 %.
- Kunnan vuosikate laski edellisvuodesta ja oli pitkän aikavälin keskiarvoa matalampi (vuosikate v. 2014 197 €/asukas)
Kunnan asukasmäärän kasvu vuosittain
569
600
569
515
500
400
300
454
443
358
482
419 417
395 379
336
333
299
290
200
100
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 1. Lempäälän asukasmäärän nettokasvu vuodessa Väestörekisterikeskuksen rekisteritietojen mukaan (31.12.2014).
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
6
Kunnan lainamäärä €/asukas
3500
2968
3000
2462
2500
1918
2000
1468
1500
883
1000
1632 1605
1230
1053 1140
498 416
371 401
500
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 2. Velan määrä asukasta kohti vuosina 2001-2014.
15,2
16
14
13,2
10
9,9
8
6
11,2
11,1
12
5,7
6,1
7,6 7,6
7,4
10,1 10
9,5
8,5
7
5,8
4,8
4
2
11,8
11,1
5,7
7,3
6,6
5
4
3,8
2,3
1,3
0
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
kunnan toimintakulujen kasvu %
kunnan tulopohjan kasvu %
Kuva 3. Kunnan tulopohjan - ja toimintakulujen kasvu vuosina 2001-2014.
Tulopohja = verotulot + valtionosuus + toimintatuotot
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
2. Ekologinen kestävyys
Kestävän kehityksen perusehtona on ekologinen kestävyys eli biologisen monimuotoisuuden
ja ekosysteemien toimivuuden säilyttäminen sekä ihmisen taloudellisen ja aineellisen toiminnan sopeuttaminen pitkällä aikavälillä luonnon kestokykyyn.
Ekologisesti kestävällä tavalla toimitaan, kun ennen toimiin ryhtymistä arvioidaan riskit, haitat
ja kustannukset. Muita tärkeitä periaatteita ovat ympäristöhaittojen synnyn ennaltaehkäisy ja
haittojen torjuminen niiden syntylähteillä. Lisäksi haittojen kustannukset peritään mahdollisuuksien mukaan niiden aiheuttajalta.
2.1. Energian ja veden käyttö sekä vesihuolto
PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-2011)
+ Kunnan kiinteistöjen energian käyttö vähentynyt (kWh/rm3).
+ Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö noususuunnassa, mikä kertoo kaukolämmön
osuuden kasvusta lämmitysmuotona.
+ Vedenkäyttö asukasta kohden on vähentynyt ja on kirkkaasti alle Pirkanmaan keskiarvon
(Lempäälä 139 l/ asukas, Pirkanmaa 234 l /as.).
+ Laskuttamattoman jäteveden osuus puhdistetusta jätevedestä laskenut (seurattu 2006-2011).
- Kunnan ostaman sähkön määrä on kasvanut. Huom. mittari ei huomioi tilojen määrän kasvua.
VUONNA 2014
+/- Lempäälän Lämpö Oy:n maakaasun käyttö laski edellisvuodesta.
+ Laskuttamattoman jäteveden osuus laski edelleen.
+ Kunnan kiinteistöjen energiankäyttö ja kokonaissähkönkäyttö laskivat.
- Vedenkäyttö asukasta kohden nousi hieman edellisvuodesta.
Lämmitysenergian kulutus kWh/rm3
70
60
50
40
30
20
10
0
2000 2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Lämmitysenergian kulutus kWh/rm3
Normeerattu ominaiskulutus kWh/rm3
Kuva 4. Lämmitysenergian ominaiskulutus ja säätilakorjattu ominaiskulutus kilowattitunti/rakennuksen tilavuuskuutio kWh/rm3.
7
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
Maakaasun kulutus GWh/v
120
100
80
60
40
20
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 5. Maakaasun kulutus vuosittain GWh/h.
Vedenkulutus l/asukas/vrk
200
150
100
50
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
0
Kuva 6. Talousvedenkulutus Lempäälässä asukasta kohti.
60
52
50
Laskuttamaton jätevesi käsitellystä
52
jätevedestä %
45
43
45
47
44
40
33
30
29
20
10
0
2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 7. Laskuttamattoman jäteveden osuus käsitellystä.
8
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
2.2. Liikenne ja liikenteen infrastruktuuri
PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-2011)
+ Kevyen liikenteen väylien määrä on kasvanut.
+ Seutulippujen latausmäärät ja Lempäälän junaseisakkeen matkustajamäärät ovat olleet tasaisessa kasvussa.
- Henkilöautojen kokonaismäärä ja autojen määrä asukasta kohden ovat kasvaneet.
- Meluesteitä ei ole rakennettu lisää viime vuosina. Suunnitelmia meluesteiden rakentamiseksi
kyllä on.
VUONNA 2014
+ Kevyen liikenteen väylien määrä kasvoi edelleen 5,2 km vuodesta 2013.
+ Henkilöautojen määrä asukasta kohden laski hieman edellisvuodesta ollen 0,5 autoa/asukas.
- Meluesteitä ei ole rakennettu lisää
- Seutulippujen (luvussa vain seutuliput) latausmäärät ovat laskeneet vuodesta 2013.
- Lempäälän seisakkeen kautta tehtyjen junamatkojen määrä laski hieman vuodesta 2013.
Lempäälän seisakkeen
junamatkat, saapuvat
ja lähtevät
10000
80000
8000
60000
6000
40000
4000
20000
2000
0
0
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
100000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
Seutuliput yhteensä kpl/v
Kuva 8. Joukkoliikenteen käyttö.
2.3. Jätteiden määrä ja hyötykäyttö
PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-2011)
+ Järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä Lempäälästä toimitetun jätteen määrä on pysähtynyt
4000 t/v tuntumaan. Jätteen määrä asukasta kohti on ollut laskusuunnassa.
+ Lempäälän jäteasemalle on toimitettu materiaali- ja energiahyötykäyttöön jätteitä koko ajan
enemmän.
- Lempäälän jäteasemalle on toimitettu kaatopaikka- ja ongelmajätettä enemmän kuin hyödynnettäviä jätteitä ja näiden jätteiden kokonaismäärä on ollut kasvussa.
VUONNA 2014
+ Jätteen määrä asukasta kohti laski vuodesta 2013.
+ Lempäälän jäteasemalle toimitetun kaatopaikkajätteen kokonaismäärä laski edellisvuodesta.
- Lempäälän jäteasemalle toimitetun ongelmajätteen määrä kasvoi entisestään.
9
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
Toimitetun jätteen määrä
kg/asukas/v
250
226
200
214 222 222 217 219 207 208
203 198
194 189
182 181
150
100
50
0
2001 2002 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2009 2010 2011 2012 2013 2014
Kuva 9. Lempäälän jätteenkäsittelykeskukseen toimitetun jätteen määrä kohti asukasta/vuosi (järjestetyn jätteenkuljetuksen piirissä oleva jäte).
Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitetut jätteet
1600
1400
1200
1000
800
600
400
200
0
680
497
512
573
473
643 765 679
Vaarallinen jäte tn/v
483
91
55 118
106 120 334
88
66
379 402
278 348
331
302
268
225
370
264 220
196 204 203 197 242 192
72
Kaatopaikkajäte
72
Energiana hyödynnettävät
jätteet tn/v
Materiaalina hyödynnettävät
jätteet tn/v
2006 2007 2008 20092010 20112012 2013 2014
Kuva 10. Lempäälän hyötyjäteasemalle toimitettujen jätteiden määrät.
10
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
2.4. Toimistopaperin kulutus kunnan toiminnassa
Kunnan toimistojen paperinkulutus
kg/vuosi
14000
12000
10000
8000
6000
4000
2000
0
2000 2001 2003 2004 2005 2006 2007 2008 2011 2012 2013 2014
Tekninen
Hallinto
Sivistys
Sote
Himmi ja terveyskeskus
Kuva 11. Kunnan toimistojen paperinkulutus vuosittain.
Paperin kulutus kg/oppilas v. 2014
3
2,5
2
1,5
1
0,5
0
Hakkari
Lukio
Kulju
Kuokkala
Moisio
Sääksjärvi Lempoinen
Kuva 12. Vuoden 2014 toimistopaperin hankinta isoilla kouluilla kg/oppilas.
11
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
2.5. Pinta- ja pohjavesien kuormitus
PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-2011)
+ Kirkkojärven talviaikaiset ravinnepitoisuudet (typpi ja fosfori) ovat vähentyneet. Kirkkojärven
kesäaikainen fosforipitoisuus on laskenut.
+ Koipijärven talvi- ja kesäaikaiset ravinnepitoisuudet ovat vähentyneet.
+ Vaihmalan pohjavedenottamon kloridi- ja nitraattipitoisuudet ovat vähentyneet.
- Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus on kasvanut
VUONNA 2014
+ Kirkkojärven kesäaikainen kokonaistyppipitoisuus laski edellisvuodesta (Koipijärveltä ei näytettä elokuulta).
+ Koipijärven talviaikainen kokonaistyppi- ja kokonaisfosforipitoisuudet laskivat edellisvuodesta.
- Kirkkojärven talviaikaiset kokonaistyppi ja -fosforipitoisuudet nousivat edellisvuodesta.
µg/l
1500
Kirkkojärven kokonaistyppi µg/l
1000
500
µg/l
60
Elokuu
2013
2011
2009
Maaliskuu
2007
2005
2003
2001
1999
0
Kirkkojärven kokonaisfosfori µg/l
50
40
30
20
10
1999
2000
2001
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
0
Maaliskuu
Elokuu
Kuva 13. Kirkkojärven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet.
12
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
µg/l
Koipijärven kokonaistyppi
µg/l
800
µg/l
50
13
Koipijärven
kokonaisfosfori µg/l
40
600
30
400
0
0
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
10
Maaliskuu
Elokuu
2002
2003
2004
2005
2006
2007
2008
2009
2010
2011
2012
2013
2014
20
200
Maaliskuu
Elokuu
Kuva 14. Koipijärven kokonaistyppi- ja -fosforipitoisuudet.
2.6. Maatalouden ympäristötuki
Maatalouden mittaritietona ovat maatalouden ympäristötukijärjestelmään sitoutuneiden suhteellinen osuus kaikista aktiiviviljelijöistä sekä vuodesta 2010 lähtien myös tukimuodot. Ympäristötukeen sitoutuneiden prosentuaalinen osuus aktiiviviljelijöistä on
ollut laskussa vuodesta 2004 lähtien. Perustukeen sitoutuneita oli vuonna 2014 90 %
viljelijöistä (v. 2013 90 %) eli yhteensä 106 (v. 2012 110) viljelijää. Vuonna 2014 lisätoimenpiteisiin oli sopimuksia 105 (v. 2013 106) ja erityistukisopimuksia oli 16 kpl.
Vuonna 2013 erityistukisopimuksia oli myös 16 kpl ja vuonna 2012 18 kpl.
2.7. Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö
Luonnonsuojelualueiden määrä on pysynyt samana lähes koko seuranta-ajan, eikä
uusia alueita ole perustettu. Natura-alueita ja luonnonsuojelulain nojalla rauhoitettuja
kohteita ei ole tullut lisää. Luonnonsuojelun piirissä on Lempäälän pinta-alasta 1,1 %.
Lempäälässä viheralueet ja virkistyskäyttö huomioidaan uusissa kaavoissa ja alueille
pyritään jättämään riittävästi virkistäytymiseen soveltuvia viheralueita. Lähivirkistysalueiden määrä asemakaavoitetuilla alueilla on kasvanut tasaisesti. Vuonna 2013
määrä kuitenkin väheni asemakaavamuutosten vuoksi. Vuonna 2014 lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetusta alueesta nousi taas hieman vuonna 2014, ollen
323,2 ha. Lähivirkistysalueiden osuus asemakaavoitetuista alueista on n. 16 %.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
3. Sosiaalinen ja kulttuurinen kestävyys
Sosiaalinen kestävyys tarkoittaa yhteiskunnallista toimintaa, jossa pyritään tasaamaan eri
väestöryhmien ja alueiden välisessä hyvinvoinnissa olevia eroja. Sosiaalisessa kestävyydessä keskeisenä tavoitteena on taata hyvinvoinnin edellytysten siirtyminen sukupolvelta toiselle. Sosiaalinen kestävyys liittyy myös elinympäristön laatuun ja viihtyvyyteen, terveyteen,
hyvinvointiin, elämänlaatuun ja syrjäytymisen ehkäisyyn sekä yhteisöön kuulumiseen jne.
Siihen sisältyy myös osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen ja parantaminen
sekä näiden mahdollisuuksien tasapuolinen jakautuminen eri ihmisryhmien välillä.
Sosiaalisella kestävyydellä tarkoitetaan myös sitä, että yhteiskunta pystyy kohtaamaan tulevaisuuden haasteet entistä paremmin tiedoin ja taidoin. Kansalaisten hyvinvointi on tärkeää
kestävän kehityksen tavoitteiden toteutumiselle – kaikilla osa-alueilla.
PITKÄN AIKAVÄLIN KEHITYSSUUNTA (1999-2011)
+ Äänestysprosentti kunnallisvaaleissa on noussut tasaisesti.
+ Kirjastojen kokonaislainausmäärä ja lainat asukasta kohden ovat kasvaneet.
+ Lempäälä-opiston (nyk. Pirkan opisto) asiakasmäärät ovat kasvaneet.
+ Toimipaikkojen lukumäärä ja henkilöstömäärä ovat kasvaneet nopeasti vuodesta 2005.
+ Alle 25-vuotiaiden työttömyys ja pitkäaikaistyöttömyys ovat olleet laskusuunnassa, tosin vuosina 2009-2010 työttömyys kasvoi.
+ Toimeentulotukiasiakkaiden osuus väestöstä on laskenut (kokonaismäärä kasvanut)
- Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä ovat kasvusuunnassa.
+/- Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrä suhteessa väestöön on kasvanut.
VUONNA 2014
+ Kirjastojen kokonaislainausmäärät ja lainaukset asukasta kohti kasvoivat.
+ Toimipaikkojen lukumäärä kasvoi vuonna 2013 (tilastot vuoden jäljessä).
+ Toimipaikkojen henkilöstön määrä kasvoi hieman vuonna 2013 edellisvuodesta (tilastot vuoden jäljessä).
+ Lastensuojelun avohuollon tukitoimien piirissä olevien asiakkaiden määrä laski edellisvuodesta.
+ Poliisin tietoon tulleiden rikosten määrä laski edellisvuodesta reippaasti.
- Kunnan liikevaihto laski vuonna 2013 edellisvuoteen nähden (tilastot vuoden jäljessä)
- Pitkäaikaistyöttömien määrä lisääntyi nopeasti. Pitkäaikaistyöttömien määrä on korkeampi
kuin kertaakaan aiemmin seuranta-aikana (tiedot vuodesta 1999-).
- Myös alle 25-vuotiaiden työttömyys on noussut edelleen vuodesta 2013 ja on suurinta seuranta-aikana (1999-). Työttömien määrän kasvu heijastaa valtakunnallista taantumaa.
- Toimeentulotukiasiakkaiden kokonaismäärä ja osuus väestöstä kasvoivat.
- Pirkan opiston asiakasmäärä laski.
- Rikoslakirikostenmäärä kasvoi edellisvuodesta hieman.
14
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
15
Kokonaislainamäärät kirjastoissa
500000
400000
300000
200000
100000
0
Kuva 15. Kirjastojen kokonaislainausmäärä.
Toimipaikkoja Lempäälässä
5 000
4 000
3 000
2 000
1 000
Toimipaikkoja Lempäälässä
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
0
Toimipaikkojen henkilöstön lukumäärä
Kuva 16. Toimipaikkojen ja niiden henkilöstön määrä Lempäälässä.
Työttömyys Lempäälässä
Alle 25-vuotiaat työttömät
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
400
349
350
280
276
300 243
232
228
228
221
250
209 222
192
168 161
165
200
145 151
132
150 101 97
103 117 93 95 118
88 86 91 103 73
67 60 53
100
50
0
Pitkäaikaistyöttömät
Kuva 17. Pitkäaikaistyöttömien ja alle 25-vuotiaiden työttömien määrä.
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
16
Lastensuojelun avohuollon asiakkaat ja
toimeentulotukiasiakkaat Lempäälässä
1000
800
600
400
200
Toimeentulotukiasiakkaat
2014
2013
2012
2011
2010
2009
2008
2007
2006
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
0
Lastensuojeluasiakkaat
Kuva 18. Toimeentulotuki- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä.
Rikokset Lempäälässä
3000
2531
1500
1877 1784 1896
2068
2246
2014 2111
1501 1483
1225
1120
1000
988
1146
2241 2169
2348 2276
1957
1433 1461 1504 1368
1602 1591 1514 1519 1565
2010
2018
2000
2207
2332
2006
2500
1073
500
Poliisin tietoon tulleet rikokset yhteensä
Kuva 19. Rikosten määrä Lempäälässä.
rikoslakirikokset
2014
2013
2012
2011
2009
2008
2007
2005
2004
2003
2002
2001
2000
1999
0
Lempäälän kestävä kehitys vuonna 2014 - mittariraportti
Lähdeluettelo 2014 mittaritiedoille:
Talous ja asukasluku
- Talous: Lempäälän kunta, Kari Auvinen
- Asukasluku: Väestörekisterikeskus (www.vrk.fi)
Energian käyttö
- Lämmitysenergian ja sähkön käyttö: Lempäälän kunta, Päivi Liejumäki, Tuire Kaasalainen
- Maakaasun käyttö: Lempäälän Lämpö Oy, Hanna Lampinen
- Veden käyttö ja jätevesi: Lempäälän vesihuoltolaitos, Lasse Sampakoski
Liikenne ja liikennerakentaminen
- Henkilöautojen määrä: Trafi (www.trafi.fi)
- Kevyenliikenteenväylien määrä: Lempäälän kunta, Marianne Hellsten
- Meluesteet: Lempäälän kunta, Antti Jokela
- Meluesteet VT3 moottoritie: Pirkanmaan ELY-keskus, Hannu Vainio
- Seutuliput: Lempäälän kunta, Mari Suominen
- Junaliikenteen asiakasmäärä, VR, asiakaspalvelu, Kristian Träskelin
Jätteiden määrä ja hyötykäyttö
- Pirkanmaan Jätehuolto Oy, Riitta Lehtonen ja Tero Haapala
Paperin käyttö, Lempäälän kunta
- Tekninen toimi: Tuire Kaasalainen
- Hallinto: Marita Salomäki
- Sivistystoimi: Sirkku Viikari (jatkossa Tuija Merontausta)
- Hakkarin koulu: Anne Männistö
- Sääksjärven koulu: Teija Montonen
- Kuljun koulu: Kaija Salmi
- Lukio: Marja Ollonberg
- Moision koulu ja Kuokkalan koulu: Maarit Rautanen
- Lempoisten koulu: Suvi Viitaharju (ei tietoja v. 2013)
- Sote, Tampereentie 10: Liisa Lyytikäinen
- Hoitotarvikekeskus: Pia Ylermä
Pinta- ja pohjavesien kuormitus
- Pintavesien kuormitus: Lempäälän kunta, Virpi Karjalainen ja Kokemäenjoen vesistön vesiensuojeluyhdistys
- Pohjavesien kuormitus: Lempäälän vesihuoltolaitos, Helena Urvanta
Maatalouden ympäristötuki
- Ympäristötukeen sitoutuneet: Lempäälän kunta, Timo Perälampi
- Terminen kasvukausi: www.ilmatieteenlaitos.fi
Luonnonsuojelu ja virkistyskäyttö
- Luonnonsuojelualueet, Natura-alueet, perinnemaisemat: www.ymparisto.fi
- Metso-kohteet, Pirkanmaan ELY-keskus, Auli Suvanto
- Puistojen ja lähivirkistysalueiden osuus/määrä: Lempäälän kunta, Maija Villanen
Sosiaaliset mittarit
- Äänestysprosentti: Tilastokeskus
- Kirjastojen kokonaislainaus: Lempäälän kirjasto, Sarri Nykänen
- Toimeentulo- ja lastensuojeluasiakkaiden määrä: Lempäälän kunta, Sisko Vesander
- Työttömät: Pirkanmaan työ- ja elinkeinotoimisto, Hannu Antikainen
- Lempäälän opiston opiskelijat: Pirkan opisto, Lempäälän toimipiste, Matti Korolainen
- Työpaikkojen ja toimipaikkojen määrä: Lempäälän Kehitys Oy, Kari Löytty
- Rikokset: Poliisi, Sisä-Suomen poliisilaitos, Juha Ahola
- Kulttuuripalveluiden tuottamat tapahtumat, Lempäälän kunta, Talvikki Torppa
17