Vuoden 2014 tilinpäätös, kh 30.3.2015

Transcription

TILINPÄÄTÖS 2014
Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014
1
SISÄLLYSLUETTELO
TOIMINTAKERTOMUS
Olennaiset tapahtumat toiminnassa ja taloudessa
Kaupunginjohtajan katsaus
Yleinen ja kuntasektorin taloudellinen kehitys
Lappeenrannan toiminnan ja talouden kehitys ja olennaiset muutokset
Arvio todennäköisestä tulevasta kehityksestä
Lappeenrannan kaupungin henkilöstö
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista toiminnan
kehittymiseen vaikuttavista seikoista
Ympäristötekijät
Selonteko kaupungin sisäisen valvonnan järjestämisestä
Tuloksen muodostuminen ja toiminnan rahoitus
Tuloslaskelma ja sen tunnusluvut
Rahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Tase ja sen tunnusluvut
Kaupungin kokonaistulot ja -menot
Tilikauden tuloksen käsittely
Lappeenrannan kaupunkiorganisaatio
Lappeenrannan kaupungin luottamuselinorganisaatio
Lappeenranta -konserni 2014
Konsernitilinpäätös ja sen tunnusluvut
Selonteko konsernivalvonnan järjestämisestä
Konsernituloslaskelma ja sen tunnusluvut
Konsernrahoituslaskelma ja sen tunnusluvut
Konsernitase ja sen tunnusluvut
TOTEUTUMISVERTAILUT
Käyttötalousosa
Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen
Tuloslaskelmaosa
Investointiosa
Rahoitusosa
Yhteenveto määrärahojen ja tuloarvioiden toteutumisesta
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
Tuloslaskelma
Rahoituslaskelma
Tase
Konsernituloslaskelma
Konsernirahoituslaskelma
Konsernitase
2
4
5
6
7
8
8
11
12
15
18
19
20
22
23
24
25
26
27
30
31
32
34
37
72
73
76
78
80
81
82
84
85
86
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
Kunnan tilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Konsernitilinpäätöksen laatimista koskevat liitetiedot
Tuloslaskelmaa koskevat liitetiedot
Tasetta koskevat liitetiedot
Kunnan vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Konsernin vakuuksia ja vastuusitoumuksia koskevat liitetiedot
Henkilöstöä ja tilintarkastajan palkkiota koskevat liitetiedot
TASEYKSIKÖIDEN TILINPÄÄTÖKSET
Etelä-Karjalan pelastuslaitos
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
Tilakeskus
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖT
Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy
Lappeenrannan Energia Oy -konserni
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy -konserni
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy
Lappeenrannan Yritystila -konserni
Lappeenranna Yritystila Oy
Wirma Lappeenranta Oy
Williparkki Oy
Etelä-Karjalan jätehuolto Oy
Kiinteistö Oy Seniori Saimaa
Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy
Saimaan Tukipalvelut Oy
Etelä-Karjalan Työkunto Oy
Saimaan Talous ja Tieto Oy
Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Etelä-Karjalan liitto
LUETTELOT JA SELVITYKSET
TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET JA TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
88
88
89
92
99
102
130
105
108
112
115
117
123
128
132
136
140
152
156
161
167
171
175
180
184
189
194
199
205
207
3
OLENNAISET TAPAHTUMAT TOIMINNASSA JA TALOUDESSA
KAUPUNGINJOHTAJAN KATSAUS
Lappeenrannan kaupungin tulos vuodelta 2014 on odotettua
parempi. Tilikauden ylijäämäksi kirjattiin 2,4 miljoonaa euroa,
missä on huomattava parannus talousarvion 1,3 milj.euron
alijäämään. Vuosikate nousi 26 miljoonaan euroon ja on hieman parempi kuin edellisvuonna. Tulos selittyy verotulojen
ennakoitua hieman paremmalla kertymällä ja toimialojen
budjettialituksilla.
Kisapuiston harjoitusjäähalli 1,0 miljoonaa euroa,
Kaupungin toimialat kantoivat tiukassa taloustilanteessa vastuunsa erinomaisen hyvin ja pysyivät alkuperäisissä talousarvioissaan. Kaupunginvaltuusto on päättänyt valtuustokauden
mittaisesta talousohjelmasta, ja sen mukaisesti toimialat voivat suunnitella ja toteuttaa myös seuraavien vuosien toimintaansa varsin itsenäisesti. Yhdessä on myös sovittu, että mahdollista vuosittaista budjettialitusta voi käyttää seuraavana
vuonna, kun taas vastaavasti ylitys on korvattava tulevassa
toiminnassa.
Lappeenrannan elinkeinopoliittisena tavoitteena on uusien
työpaikkojen luominen ja siihen perustuva asukasluvun kasvu. Asukasluvun kasvaessa ja palvelujen kysynnän lisääntyessä keskuskaupungin talouden tasapainottaminen on haasteellista, mutta pitkän aikavälin ennusteissa Lappeenrannan
seudun kehitys näyttää positiiviselta. Aikavälillä 2010–2014
Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi 1020 henkilöllä,
kun taas samaan aikaan koko Etelä-Karjalan maakunnan asukasluku väheni 1421 henkilöllä.
Kaupungin vuosikatteessa ei näy Etelä-Karjalan sosiaalija
terveyspiirin (Eksote) tulos, joka on ylijäämäinen vuodelta
2014 ja kattaa edellisten vuosien alijäämiä hiukan etupainotteisestikin kuntien kanssa sovitun talouden tasapainotusohjelman mukaisesti.
Vuonna 2013 päätetty Lappeenrannan kaupungin talouden
tasapainotusohjelma on purrut hyvin. Tällä tiellä pystymme
jatkamaan kaupungin palvelujen tuottamista ja kehittämistä.
Pitkän aikavälin taloussuunnittelulla pystymme luomaan kantavan pohjan Lappeenrannan tulevaisuudelle.
Vuodelle 2014 päätetty kunnallisveroprosentin korotus mahdollisti panostamisen korjausvelan pienentämiseen ja Eksoten alijäämien kattamiseen. Vaikka tasapainoinen tilinpäätös
antaakin hyvän pohjan tulevaisuudelle, pysyviä muutoksia
kaupungin talouteen saadaan vasta pitkällä aikavälillä. Tämä
edellyttää jatkuvaa menojen tarkkailua jo tehdyn veronkorotuksen lisäksi.
Kiitän kaikkia suunnitteluun ja päätöksentekoon osallistuneita luottamushenkilöitä ja kaupungin henkilöstöä hyvin ja
tavoitteellisesti sujuneesta vuodesta 2014.
Kaupungin palvelut järjestettiin lähes 60 henkilötyövuotta
pienemmän henkilöstön voimin. Kaupungin hallinto keskitettiin tiimeihin ja uusin toimintatavoin resursseja saadaan
kohdistetuksi lähes kolmen miljoonan euron verran hallinnosta varsinaisiin kuntapalveluihin tällä valtuustokaudella.
Investointien määrä pieneni huomattavasti pariin edellisvuoteen verrattuna. Mittava teatteri-investointi ei kuitenkaan
näy kaupungin investointiluvuissa. Investointitarpeet ovat
kehittyvässä ja kasvavassa kaupungissa korkeat, mutta tilanne on kuitenkin tasaantunut. Alemmasta investointitasosta
johtuen kaupunki ei velkaantunut lisää vuonna 2014.
Suurimmat investointikohteet olivat:
Ikean tontti 3,5 miljoonaa euroa,
4
Korvenkylän lähipalvelupiste 1,0 miljoonaa euroa,
Kehruuhuone 0,9 miljoonaa euroa,
Joutsenon keskustaajaman päiväkoti 0,8 miljoonaa euroa,
Kesämäen koulun kakkosrakennus 0,7 miljoonaa euroa,
Pallon päiväkoti 0,6 miljoonaa euroa.
Kimmo Jarva
kaupunginjohtaja
YLEINEN JA KUNTASEKTORIN TALOUDELLINEN KEHITYS
Julkinen talous oli vuonna 2014 alijäämäinen jo kuudetta
vuotta peräkkäin. Talouspolitiikan päähaaste on talouskasvun
saaminen kestävästi viime vuosia paremmalle uralle. Tämä
edellyttää parempaa työllisyys- ja tuottavuuskehitystä. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan talous
kasvaa lähivuosina keskimäärin vain noin prosentin vuodessa.
Hyvinvointivaltion palvelut ja etuudet tulee mitoittaa tämän
mukaan. Julkisen talouden velan suhde kokonaistuotantoon
uhkaa nousta lähes 70 prosenttiin kokonaistuotannosta.
Julkisyhteisöjen rahoitusasemaa kuormittaa väestön ikääntymisestä aiheutuva menojen kasvu, mikä kohdistuu ennen
muuta kuntatalouteen.
Työttömyyden rakenne on muuttunut aiempaa vaikeammaksi. Vuoteen 2013 verrattuna pitkäaikais- ja rakennetyöttömien lukumäärä on kasvanut voimakkaasti ja kasvu jatkunee
edelleen myös ensi vuonna. Lokakuussa 2014 yli vuoden yhtä
-jaksoisesti työttömänä työnhakijana olleita pitkäaikaistyöttömiä oli kaikkiaan yli 93 000.
Arvioidun hitaan kasvun oloissa julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron
sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä. Tämän suuruusluokan sopeutustoimilla valtiontalous ja kuntatalous palaisivat
lähelle tasapainoa.
Valtiontalouden palauttamisen lähelle tasapainoa arvioidaan
edellyttävän 4 miljardin euron sopeutustoimia. Sopeutustoimien tulee painottua selkeästi menoihin, koska työllisyyssyistä kokonaisverotusta ei voi kiristää. Verotuksen rakennetta
voi kuitenkin kehittää työtä ja kasvua suosivammaksi.
Kuntatalouteen sopeutustoimista kohdistuisi 2 miljardia euroa. Tämä voidaan tehdä tehtäviä ja velvoitteita karsimalla
sekä toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa
niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä.
Työllisyyden, investointien ja tuottavuuden edistämiseksi
tarvitaan pitkään jatkuvaa palkkamalttia. Lisäksi tarvitaan
nykyistä parempia työn ja yrittämisen kannustimia. Erilaisten
etuuksien tasoa ja ehtoja on tarkasteltava työllistymisen näkökulmasta. On välttämätöntä, että työnteko on aina taloudellisesti palkitsevaa.
Valtionvarainministeriö korostaa, että kustannuspaineen hillitsemiseksi sote-ratkaisuista pitäisi sopia heti hallituskauden
aluksi. Sote-budjettikehyksen toteuttaminen ei saa jäädä
odottamaan laajempaa uudistusta. Ilman sotebudjettikehystä ei voida olettaa, että tulevan vaalikauden
aikana voidaan merkittävästi hillitä sosiaalija terveysmenojen kasvua.
Veropohjien vaimea kehitys sekä osana valtion sopeutustoimia toteutetut valtionosuusleikkaukset hidastavat kuntien tulojen kasvua. Toisaalta kustannustason maltillinen nousu rajoittaa menojen kasvua. Vaikean taloustilanteen pakottamana kunnat jatkavat menojen kasvua hillitseviä toimia v. 2015.
Huomattava osa kunnista myös nostaa veroprosenttejaan.
Sopeutustoimet eivät kuitenkaan riitä supistamaan kuntasektorin alijäämää. Kuntatalouden velka jatkaa kasvuaan. Kehitys
on ollut todella huolestuttava jo koko 2000-luvun ja näin ei
voi jatkua.
Nykyisen hallituksen kuntaohjelmassa kuntatalouden tulojen
ja menojen rakenteellinen epätasapaino arvioitiin kahdeksi
miljardiksi euroksi vuoden 2017 tasossa. Tämä erotus oli tarkoitus kuroa umpeen vähentämällä kuntien tehtäviä ja velvoitteita yhdellä miljardilla eurolla, minkä lisäksi loppuosa oli
tarkoitus kattaa kuntien omin toimin muun muassa veroja
korottamalla ja toimintaa tehostamalla.
Ohjelmassa sovitut valtion toimet kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi jäivät valtion arvion mukaan vain
noin 350 miljoonaan euroon eli noin kolmasosaan tavoitelluista miljardin euron säästöistä. Ohjelma käynnisti huomattavan määrän kestävyysvajeen umpeen kuromiseen tähtääviä uudistuksia, mutta vain hyvin pieni osa ehdotetuista
toimista saatiin hyväksyttyä ja laitettua käytäntöön.
Tehtävien määrä on kuitenkin ohjelman julkistamisen jälkeen
todellisuudessa lisääntynyt, ei vähentynyt. Työtä kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämiseksi on jatkettava.
Vuoden 2014 tilinpäätösten ennakkotietojen mukaan kuntien
yhteenlaskettu tulos oli noin 1,86 mrd. euroa positiivinen.
Tulos parani edellisestä vuodesta noin 1,4 mrd. euroa.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu vuosikate oli 2,7
miljardia euroa, joka on edellisvuoden kanssa samalla tasolla.
Kuntien osalta tulorahoitus ei kuitenkaan ollut riittävä. Kuntien vuosikate riitti kattamaan poistot, mutta ei nettoinvestointeja. Investoinneista rahoitettiin vuosikatteella kunnissa
ja kuntayhtymissä tilinpäätösarvioiden mukaan 73 prosenttia.
Kuntien ja kuntayhtymien yhteenlaskettu lainakanta oli arviolta 16,6 miljardia euroa vuoden 2014 lopussa. Kasvua edellisvuodesta oli noin 7 %. Keskimääräinen lainamäärä/asukas
oli 2.733 euroa tilinpäätösarvioiden mukaan.
Valtionosuudet pienenivät kunnissa yhteensä 110 milj. euroa
vuonna 2014. Valtionosuusleikkaus kokonaisuudessaan oli
362 milj. euroa. Toimintamenojen kasvu oli hyvin maltillista,
alle 0,5 %.
Vaikka tilanne parani edellisvuodesta, kuntien talouden sopeuttamispaineet eivät ole poistuneet.
5
LAPPEENRANNAN TOIMINNAN JA TALOUDEN KEHITYS JA OLENNAISET MUUTOKSET
Vuonna 2014 Lappeenrannan kaupungin väkiluku kasvoi 160
henkilöllä asukasluvun ollessa vuoden lopulla noin 72 800
asukasta.
Yleinen talouskehitys on koko maassa ollut hidasta. Työttömyysasteen kehityksessä on talouden taantuman johdosta
jääty asetetuista tavoitteista. 2010-luvulla työttömyyden kehitys oli Lappeenrannassa koko maata suotuisampaa ja työllisyysaste kohosi yhdellä prosenttiyksiköllä runsaaseen 63
%:iin 18-64-vuotiaista.
Vuonna 2014 lähestyttiin kuitenkin koko maan keskimääräistä työttömyyden kasvuvauhtia. Lappeenrannan vuoden 2014
keskimääräinen työttömyysaste oli 14,3 %, kun se vuonna
2013 oli 12,9 %. Pitkäaikaistyöttömien määrä on kasvanut 1
500 työttömään, jossa kasvua edellisvuodesta 300 työtöntä.
Nuorisotyöttömiä oli joulukuussa 857 (12/2013: 720).
Kaupan ja matkailun aloilla on meneillään useita suurinvestointeja kuten Iso-Kristiinan laajennus sekä Citykort-telin ja
keskustan pysäköintitilojen rakentaminen. Keskustan yleiskaavan valmistelun myötä haetaan alueita, joissa kaupan ja
liiketilan rakentamista voidaan merkittävästi kaupungissa
edelleen lisätä.
Matkailu Venäjältä on ruplan arvon alenemisen johdosta eritoten loppuvuodesta 2014 kääntynyt laskuun. Nui-jamaalla
rajanylitysten määrä vuonna 2014 supistui edellisvuodesta 20
%. Venäläisten rahankäyttö Lappeen-rannassa väheni tätäkin
enemmän ja on johtanut tilanteeseen, jossa venäläisasiakkaista eniten riippuvaisia liikkeitä on joutunut sulkemaan
ovensa tai supistamaan toimintaansa. Myös yritysten vienti
Venäjälle on vähentynyt.
WWF nimesi Lappeenrannan maailman 14 johtavan Earth
Hour 2014 ilmastokaupungin joukkoon. Kaupunki on kyennyt
viimeisten vuosien aikana vähentämään hiilidioksidipäästöjä
asetettuja tavoitteitakin nopeammassa tahdissa. Aurinkovoiman käyttöönotossa LUT ja kaupungin asukkaat etenevät
koko maan eturivissä. UPM:n Kaukaan tehdasalueella rakentama uusi biodiesellaitos vihittiin käyttöön vuoden 2015 alussa.
Wirma Lappeenranta Oy:n neuvontapalvelujen avulla perustettiin 65 yritystä ja muiden elinkeinopoliittisten toimenpiteiden tuloksena luotiin edellytykset 15 uuden yrityksen syntymiselle. Wirman ja Technopoliksen yhteis-työnä
käynnistyi Start Up Mill-yrityshautomotoiminta.
EU- ja elinkeinohankkeiden tuloksista 2014 on valmisteltu
erillinen julkaisunsa.
Vuonna 2014 toteutettiin koko maakunnan kattava VN:n
6
asettama erityinen kuntajakoselvitys, joka osoittaa välttämättömäksi uudistaa kuntarakenteita Etelä-Karjalassa. Lappeenrannan ympäristökuntien valtuustot päät-tivät kuitenkin jatkaa itsenäisinä kuntina.
Perustuslakivaliokunta hylkäsi esityksen sosiaalija terveyspalvelujen järjestämislaista. Lainsäädäntöhanke jatkuu eduskunta-vaalien jälkeen. Imatra on käynyt neuvotteluita liittymisestä Eksoten täysjäseneksi vuoden 2016 alusta.
Asukkaiden kuulemisesta ja osallistamisesta ”Asukkaiden
Lappeenranta”- työ sai tunnustuksena valtakunnalli-sen demokratiapalkinnon.
Lappeenrannan kaupungin omat toimialat pystyivät vuonna
2014 noudattamaan hyvin alkuperäisiä talousarvioitaan. Henkilöstökulut laskivat 0,9 % ja henkilöstömäärä väheni 58 henkilötyövuodella. Toimialojen nettomenot pienentyivät tilakustannukset pois lukien 2,2 %.
Vuosikatetta kertyi 26 miljoonaa euroa, mikä oli 8,6 miljoonaa euroa talousarviota parempi. Kaupungin investoinnit
olivat edellisvuosia alhaisemmat eli 26,6 miljoonaa euroa ja
rahoitusosuudet huomioiden 23,9 milj. euroa. Vuosikatteella
pystyttiin pitkästä aikaa kattamaan nettoinvestoinnit kokonaisuudessaan ja näin ollen kaupunki ei velkaantunut lisää.
Investoinnit kohdistettiin peruspalveluihin, kunnossapitoon
sekä elinkeinoelämää edistäviin hankkeisiin. Vuosikate/
poistot oli 134 prosenttia. Asukaskohtainen lainamäärä jäi
vuoden 2013 tasolle 3 011 euroon asukasta kohti.
Kaupungin vuosikatteessa ei näy Etelä-Karjalan sosiaalija
terveyspiirin (Eksote) 11,7 miljoonaa ylijäämäinen tulos, joka
tulee osaltaan parantamaan kaupungin konsernitilinpäätöstä.
Kaupungin tilinpäätös sisältää Eksoten vanhojen alijäämien
maksamista 7,5 miljoonaa. Eksote-analyysi on tilinpäätöksessä omana kokonaisuutenaan konserniosuudessa.
Veronkorotuksen vaikutus on ollut noin 18 miljoonaa euroa.
Valtionosuusleikkaus, Eksoten alijäämät ja korjausvelan pysäyttämiseksi nostettu poistotaso tekevät jo yhteensä 20 miljoonaa euroa.
Myös konsernitilinpäätöksen tulos on positiivinen, sillä yksikään tilinpäätökseen keskeisesti vaikuttavista kaupungin konserniyhtiöistä tai kuntayhtymistä ei ole tehnyt tappiollista
tilinpäätöstä.
Vaikka tasapainoinen tilinpäätös antaakin hyvän pohjan tulevaisuudelle, pysyviä muutoksia kaupungin talouteen saadaan
vasta pitkällä aikavälillä. Investointitarpeet ovat kehittyvässä
ja kasvavassa kaupungissa korkeat. Työllisyysnäkymien heikentyessä veropohjassa on tapahtunut selkeä notkahdus eli
kuntalaisten yhteenlasketut verotettavat ansiot ovat aiempaan verrattuna vähentyneet. Lainakehitys on kuitenkin taloussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti tasaantunut.
Kaupungin taseen loppusumma on 583 miljoonaa euroa,
omavaraisuusaste 46,7 prosenttia (48,9 % ilman konsernitiliä), suhteellinen velkaantuneisuus 70,8 prosenttia (64,7 %
ilman konsernitiliä) ja oma pääoma 269,5 miljoonaa euroa.
Vapaata omaa pääomaa on alijäämiin käytettävissä 52,2 miljoonaa euroa. Tase parani hiukan, mutta velkaantuneisuuden
ja omavaraisuuden tunnusluvut osoittavat, että talouden
tasapainottamistalkoiden täytyy jatkua. Konsernin suhteellinen velkaantuneisuus edellyttää tasapainottamistoimia koko
konsernissa.
ARVIO TODENNÄKÖISESTÄ TULEVASTA KEHITYKSESTÄ
Vuoden 2015 osalta on edelleen odotettavissa kuntien tulopohjan kasvuvauhdin merkittävää hidastumista. Valtionosuudet pienenevät suoritettujen leikkausten johdosta kunnissa
edelleen noin 100 miljoonaa euroa. Verotulojen kasvun arvioidaan jatkuvan samalla alhaisella tasolla eli kasvuksi ennakoidaan n. 2,1 % tänä vuonna.
Lappeenranta korotti kunnallisveroprosentin 21:een vuoden
2014 alusta. Olisi erittäin toivottavaa, että veropohjan laajeneminen ja menokehitys mahdollistaisivat veroprosentin
laskemisen tulevina vuosina. Kaupunkilaisten palveluiden
turvaaminen pitemmällä aikavälillä on kuitenkin mahdollista
ainoastaan tasapainossa olevan talouden avulla.
Uudet kunta-alan virka- ja työehtosopimukset ovat voimassa
1.3.2014–31.1.2017. Sopimus muodostuu kahdesta jaksosta,
joista ensimmäinen on 1.3.2014-31.12.2015 (22 kk) ja toinen
jakso 1.1.2016-31.1.2017 (13 kk). Sopimuskorotus 1.7.2014
oli keskimäärin 0,4 prosenttia. Tämän tason palkkaratkaisut
mahdollistavat alhaisen menokehityksen.
Vuoden 2014 tuloksista huolimatta kunnat ovat edelleen vakavien tosiasioiden edessä. Työvoimasta poistuu enemmän
kuin saadaan tilalle, epävarmuus talouskehityksestä kasvaa ja
velkaantuminen lisääntyy. Kuntasektorin tulee vastata haasteisiin ja valtakunnan tason rakenneuudistusten on edettävä.
Velkaantumiskehitys on Suomen julkissektorilla sitä luokkaa,
että käänteen on pakko tapahtua. Haasteet ovat Lappeenrannassa pitkälti samat. Kaupungin velan kasvu on saatu taitetuksi, mutta velkamäärä tulee saada laskuun omavaraisuusasteen parantamiseksi.
kettava ja entisestäänkin tehostettava menojen hillintää kaikilla mahdollisilla keinoilla. Myös verotulopohjaan vaikuttamisessa siinä määrin kuin se on kaupungin omissa käsissä, täytyy olla aktiivinen.
Kaupungin talouden hallinnassa on erityisen suuri merkitys
Eksoten menokehityksellä. Eksote on toiminut viime vuoden
ajan sovitun ohjelman mukaan ja sen noudattamista tulee
jatkaa. Piirin on pystyttävä järjestämään palvelut kilpailukykyisellä tavalla siten, että kustannustason nousu jää maan
vastaavan toiminnan keskiarvon alapuolelle. Valtakunnalliset
rakennemuutokset toivottavasti tukevat myös Eksoten kokonaisvaltaista toimintaa.
Korot ovat olleet jo pitkään ennätyksellisen matalalla ja lievää
nousua on ennustettu jo pitkään.
Strategia 2028:n talous- ja palvelurakenneohjelmalla on nivottu yhteen mm. hyvinvointi-, kaupunkirakenne- ja elinkeino
-ohjelmat ja luotu pohja toiminnallisesti ja taloudellisesti tasapainoiselle Lappeenrannan kuntapalveluiden järjestämiselle. Talousohjelma valtuustokaudelle on pitänyt hyvin ja sen
mukaisesti jatketaan. Seuraavan valtuustokauden haasteet
ovat kuitenkin vielä nykyistä suuremmat.
Kuntasektorin näkymät vuodelle 2015 ovat verotulojen hyvin
pientä kasvua, valtionosuuksien pienenemistä, toimintamenojen pysymistä paikallaan ja silti lisävelkaantumista. Kertaluonteiset tuloerät alkavat ehtyä ja nykyisellä veropohjalla ei
pystytä tarjoamaan nykyistä palvelutasoa. Lappeenranta on
saanut velkaantumiskehityksen taittumaan. Investointipaineita kuitenkin on ja sopeuttamistoimien on jatkuttava.
Tulevasta lainsäädännöstä riippumatta kaupungin on jat-
7
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ
Kaupungin henkilöstö väheni 58 henkilötyövuodella ja määräaikaisia vakinaistettiin etenkin kasvatus- ja opetustoimessa.
Henkilöstöön liittyviä asioita tarkastellaan erillisessä henkilöstökertomuksessa vuodelta 2014.
ARVIO MERKITTÄVIMMISTÄ RISKEISTÄ JA EPÄVARMUUSTEKIJÖISTÄ SEKÄ MUISTA TOIMINNAN KEHITTYMISEEN VAIKUTTAVISTA SEIKOISTA
Lappeenrannan kaupungin riskienhallintaohjelman mukaan
riskienhallinnan päämääränä on kaupunkikonsernin omaisuuden ja tavoitteellisen toiminnan turvaaminen tapahtumilta,
joissa niitä voisi kohdata huomattava menetys tai tavoitteiden taikka lakisääteisten velvoitteiden saavuttamisen estyminen kuitenkin niin, että vahinkojen haittavaikutusten torjunnasta ja riskienhallinnasta aiheutuvien kustannusten summa
minimoituu.
Arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä
muista toiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista esitetään kaupungin riskiluokituksen mukaisesti:
puolisesti eri rahoituslähteitä.
Luottoriski
Suurimmat luottoriskit kohdistuvat lähinnä kaupungin myöntämiin takauksiin ja antolainasaamisiin, joista lähes kaikki
ovat omilta tytäryhtiöiltä. Nämä harjoittavat liiketoimintaa ja
ovat alttiina normaaleille markkinatalouden riskeille. Saamisiin ja takauksiin liittyviä merkittäviä riskejä ei ole näköpiirissä.
Markkinariski
Rahoitusriskit
Kaupungin rahoitusriskit jakautuvat likviditeettiriskiin, luottoriskiin ja markkinariskiin. Rahoitusriskien hallinnalla tähdätään ennen kaikkea oleellisten riskien tunnistamiseen, riskirajojen määrittelyyn sekä ennakoitavuuden parantamiseen.
Tavoitteena on taloudellisen tuloksen heilahtelujen vähentäminen sekä pitkällä aikavälillä kaupungin rahoituksellisen
tuloksen optimointi.
Likviditeettiriski
Maksuvalmiusriskiä hallitaan perusteellisella maksuvalmiussuunnittelulla ja kassan optimoinnilla. Lyhytaikaiseen rahoitukseen kaupungilla on käytössään konsernitilien luottolimiitit sekä kuntatodistusohjelma. Kuntatodistusmarkkinoiden
sulkeutumiseen on varauduttu laatimalla erillinen toimintasuunnitelma. Jälleenrahoitusriskiä hallitaan hajauttamalla
kaupungin lainojen maturiteetteja sekä hyödyntämällä moni-
8
Kaupunki suojautuu korkovirtariskiltä hajauttamalla lainasalkkua eri maturiteetteihin sekä säätelemällä kiinteä- ja vaihtuvakorkoisten lainojen suhdetta salkussa. Lainasalkkua suojataan myös koronvaihtosopimuksilla muuttamalla vaihtuvaa
korkoa kiinteäksi koroksi. Kuten lainat, myös koronvaihtosopimukset hajautetaan eri ajankohtiin ja maturiteetteihin.
Johdannaisia käytetään ainoastaan suojaamiseen ja korkovirtariskin hallintaan.
Kassavaroja ei sijoiteta osakkeisiin tai osakerahastoihin. Kaupungin kassanhallinta on järjestetty niin, ettei toimintoihin
sitoudu tarpeettomasti pääomaa.
Vahinkoriskit
Vahinkoriskit liittyvät mm. henkilöihin kohdistuviin riskeihin,
omaisuusvahinkoihin, keskeytyksiin, vastuisiin sekä ympäristövahinkoihin ja onnettomuuksiin. Näihin riskeihin on varauduttu vahinkoja vastuuvakuutuksin. Vapaaehtoisten vahin-
kovakuutusten osalta kaupungin sopimuskumppani on IF
Vahinkovakuutusyhtiö Oy ja lakisääteisen tapaturmavakuutuksen osalta LähiTapiola. Vuonna 2014 ei toteutunut merkittäviä korvattavia vahinkoja.
Henkilöriskit
Toimitilan epäkelpoisuudesta aiheutuva riski käyttäjälle
Erittäin merkittävä yksittäinen ongelma on lukuisten koulu- ja
päiväkotikiinteistöjen huono sisäilma ja kunto. Näin siitä huolimatta, että kaupunki on jo usean vuoden ajan erityisesti
investoinut koulujen ja päiväkotien uudisrakentamiseen ja
peruskorjauksiin. Lukuisia väliaikaisjärjestelyjä tilojen suhteen
on jouduttu tekemään myös vuonna 2014, esimerkiksi Mäntylän päiväkoti siirto väistötiloihin, Muukonniemen koulun
toiminnan siirto Joutsenon koululle sekä Lauritsalan alakoulun toiminnan siirto yläkoululle ja Armilan koululle. Sisäilmaongelmat aiheuttavat merkittäviä riskejä henkilökunnan terveydelle sekä kaupungin taloudelliselle kantokyvylle.
nan keskeytysriskien minimoimiseksi asennetaan paloilmoitinjärjestelmiä myös rakennuksiin, joihin viranomaisvaatimukset eivät niitä edellytä. Myös keskitetyllä kiinteistövalvonnalla, radontutkimuksilla, rakenteellisilla kuntotutkimuksilla vähennetään riskejä tai ainakin niiden toteutumista pystytään ennakoimaan.
Sisäilmaongelmien lisäksi kaupungin omaisuuteen ei ole kohdistunut merkittäviä vahinkoja.
Toiminnalliset riskit
Palveluiden tuottaminen
Nopean avun turvaamisen osalta Etelä-Karjalan pelastuslaitos
on saavuttanut pääsääntöisesti riskialueet palvelutasopäätöksessä vahvistettujen toimintavalmiusaikavaatimusten mukaisesti kaikilla muilla alueilla paitsi Lappeenrannan länsialueen
osalta. Hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti nopean
avun saannin turvaaminen Lappeenrannan länsialueen osalta
toteutetaan 1.7.2016 mennessä rakentamalla länsialueelle
uusi paloasema.
Muut henkilöstöön kohdistuvat riskit
Työturvallisuusriskejä ehkäistään työpaikkojen sekä työsuojeluhenkilöstön kiinteällä yhteistoiminnalla. Sisäilmaongelmien
lisäksi ei ole havaittu muita merkittäviä työturvallisuusriskejä.
Tietohallinnon toimivuus
Kaupungin henkilöstöä eläköityy jatkuvasti huomattavan paljon. Vaihtuvuus sinänsä on riski. Osaamista häviää ja toisaalta
henkilökunnan määrää pyritään samalla vähentämään. Uusien henkilöiden rekrytoinneissa on onnistuttu, mutta myös
epäonnistumisen riski on olemassa.
ICT-palveluihin kohdistuvia riskejä ovat mm. ulkoiset uhkat
kuten verkkohyökkäykset, tietojen kalastelu ja haittaohjelmat
sekä sisäisen toiminnan aiheuttamat riskitilanteet. ICTpalveluiden käyttäjille on tuotettu tietoturvaa ja hyvää tiedonhallintatapaan ohjeistus keskeisimmistä asioista. Tietoturvaan ja tietosuojaan liittyviä vastuita on myös täsmennetty
konsernihallinnon toimintasäännöissä.
Lappeenrannan kaupunki on ainakin toistaiseksi ollut houkutteleva työantaja, jonka avoimiin tehtäviin on ollut sopivasti hakijoita. Henkilöstön hyvinvointia seurataan säännöllisesti
työhyvinvointikyselyillä, joiden tuloksissa ei ole ollut nähtävissä merkittäviä muutoksia.
Saimaan talous ja tieto Oy on päivittänyt omat tietoturvapolitiikkansa, tietoturvaohjeistuksen sekä tietoturvaan liittyvän
organisoitumisen. Fyysisen tietoturvan osalta on tehty merkittäviä parannuksia konesalipalveluiden saatavuuteen ja
turvallisuuteen.
Henkilöstön osaamisen näkökulmasta yksi merkittävä muutos
oli konsernipalvelut-yksikön muodostaminen, jolloin hallintohenkilöstöä keskitettiin yhteen yksikköön ja muodostettiin eri
toimintoihin useamman henkilön käsittäviä tiimejä. Näin
mahdollistetaan henkilöstön monipuolinen käyttö ja ennen
kaikkea sijaisjärjestelyt, jolloin mikään tehtävä ei ole yhden
henkilön takana.
Omaisuusriskit
Rakentamiseen liittyviä teknisiä riskejä ja toiminnan keskeytysriskejä pienennetään rakentamisen ja suunnittelun ohjauksella sekä suunnitelmallisella rakennusten ylläpidolla ja erilaisilla turva- ja automatiikkajärjestelyillä. Esimerkiksi vesivuotoja on alettu ehkäistä asentamalla vesivuotovahteja. Toimin-
Suhdannevaihtelut
Merkittävimpinä toiminnallisina riskeinä ja epävarmuustekijöinä ovat olleet mm. taloudellinen taantuma Suomessa, työllisyystilanteen heikentyminen sekä Venäjän taloudellisen
tilanteen heikentyminen. Tämän lisäksi Venäjän taloudellisen
tilanteen heikentyminen sekä yleinen epävarmuus Venäjällä
ovat aikaansaaneet mm. matkustajavirran ja matkailijoiden
käyttämän rahamäärän vähenemistä sekä vientiyritysten toimintaedellytyksien heikentymistä. Tämä vaikuttaa Lappeenrannan kaupungin talouskehitykseen heikentävästi.
Uusiutuva lainsäädäntö
9
Sosiaali- ja terveystoimeen kaavailtiin merkittäviä lakimuutoksia, joiden kustannusvaikutukset sisälsivät merkittäviä
epävarmuustekijöitä. Työmarkkinatukiuudistuksen mukanaan
tuoma kuntien taloudellisen vastuun lisääminen työmarkkinatukea saaneiden tuesta kasvattaa kuntien kustannuksia.
Sopimukset
Tekninen toimi laatii ja ylläpitää listaa merkittävien sopimusten ja tärkeiden hankkeiden mahdollisista riskeistä. Nykyinen
lista sisältää Ikea-Ikanon, City-korttelin, Energian kytkinkentän, Teatterin tontin ja vaihekaavan. Sopimustoimintaan
liittyen vuonna 2014 tapahtui Tyysterniemen kiinteistökaupan purkaminen.
Muut riskit
Tieto keskeisistä oikeudenkäynneistä sekä muista mahdollisista oikeudellisista tai viranomaisen toimenpiteisiin liittyvistä
riskeistä
Lappeenrannan kaupunki on useiden muiden kuntien ja kaupunkien tapaan kantajana ns. asfalttikartelliasiassa, joka on
Lemminkäinen Oyj:n valituksen johdosta tällä hetkellä Helsingin hovioikeuden käsiteltävänä. Samoin Lappeenrannan kaupunki on useiden muiden kuntien ja kaupunkien tapaan kantajana Helsingin käräjäoikeudessa vireillä olevassa ns. raakapuukartelliasiassa. Kaupunki on myötäpuolena Eksotea vastaan nostetussa potilaskuljetuksia koskevassa riita-asiassa.
Kaupunki on kantajana myös joissakin tavanomaisissa lähinnä
vahingonkorvaus- ja velkomuskannejutuissa.
Maineen menettäminen
Toimihenkilön, viranhaltijan tai toimielimen toiminnasta/
päätöksestä aiheutuvia maineen menettämiseen liittyviä tilanteita ei esiintynyt tilinpäätösvuonna.
Maankäyttö
Kaupungin maankäytön suunnitteluun liittyvät olennaisena
kaavariskit. Yleis- ja asemakaavojen etenemiseen suunnitellussa aikataulussa vaikuttavat merkittävästi mahdolliset valitukset. Esimerkiksi Lauritsalan alakoulun asemakaavan muutoksesta on jätetty valitus Itä-Suomen hallinto-oikeuteen.
Tietoisuus kohteista, joissa on pilaantuneita maa-aineksia, on
lisääntynyt viime vuosina johtuen osin parantuneista tutkimusmenetelmistä. Pilaantuneiden maiden aiheuttamaan
riskiin varaudutaan tarkoilla ennakkotutkimuksilla, joiden
perusteella tehdään puhdistamisen kustannusarvio. Vuonna
2014 Ojala-Tuomela II:n alueella puhdistettiin maa-alue tule-
10
vaa asuinaluetta varten.
Arviota tulevasta kehityksestä
Taloudellisen taantuman, työllisyystilanteen heikentymisen
sekä Venäjän epävarman kehityksen jatkumisen vaikutukset
näyttävät jatkuvan myös vuonna 2015 jopa entisestään vaikeutuen. Sosiaali- ja terveystoimen lakiuudistus näyttää kuitenkin lykkäytyvän ja Etelä-Karjalassa toimitaan toistaiseksi
Eksoten puitteissa. Eksoten menokehityksellä on erityisen
ratkaiseva merkitys myös kaupungin taloudelle. Kaupungin
omat investointitarpeet pysyvät jatkossakin korkeina.
Toisaalta kaupan ja matkailun aloilla on meneillään merkittäviä suurinvestointeja, jotka osaltaan mahdollistavat positiivista talouskehitystä. Lappeenranta on nimetty maailman johtavien ilmastokaupunkien joukkoon. LUT:n aurinkovoimahankkeet sekä UPM:n biodiesellaitos antavat Lappeenrannalle
vähintään positiivista imagoa sekä myös työpaikkoja.
YMPÄRISTÖTEKIJÄT
Ilmasto-ohjelman toteuttaminen
Lappeenrannan kaupunki sijoittui maailman 14 parhaan kaupungin joukkoon maailman laajuisessa WWF:n Earth Hour
City Challenge kilpailussa v. 2014. Kasvihuonekaasupäästöjen
alentamiseen tähtäävän ilmasto-ohjelman toimenpiteiden
valmistelu on jatkunut edelleen. Kaukaan Voima Oy:n biopolttoaineiden osuus on kasvanut edelleen laskien Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämmön ominaispäästöjä. Lappeenrannan kaupungin tilakeskus on jatkanut Kuntien Energiasäästösopimuksen toimenpiteitä ja toiminta on edellä aikataulustaan. Etelä-Karjalan Energianeuvontahanke on jatkunut 2014 vuoden loppuun. Joukkoliikenteen muutos on toteutetttu v. 2014. Lappeenrannan kaupungin kasvihuonekaasupäästöt ilman teollisuutta ovat alhaisemmat verrattuna
useisiin saman kokoisiin kaupunkeihin. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt ovat kuitenkin korkeita. Näiden kasvun
taittumiseen tulee kiinnittää jatkossa enemmän huomiota.
Pilaantuneet maa-alueet
Uusia pilaantuneen maaperän kohteita on edelleen ilmaantunut. Pilaantuneita maa-alueita on myös kunnostettu v. 2014
mm. tulevan IKEA-IKANO:n tontin alueella. Lampikankaan
taimitarhan alueelle on tehty maaperän riskiarvio sekä määritelty kunnostusmenetelmä. Lampikankaan alueella ei ole
todettu olevan terveysriskiä. Pilaantuminen aiheuttaa kunnostustarvetta, joka realisoituu v. 2015-2018. Vastuukysymykset ovat vielä avoimia.
Vesistöjen kunnostus
Pien-Saimaan kunnostustoimenpiteet olivat merkittävässä
vauhdissa. V. 2013 toteutettiin haja-asutuksen jätevesineuvontaa, PISA 2013 -hanketta ja hoitokalastusta. Kivisalmen
pumppaamon rakentamistyöt saatiin päätökseen, mutta
pumpun asennus siirtyi vuoteen 2015. Kosteikkoja rakennettiin edelleen paljon. Yhteensä kosteikkoja on rakennettu
31 kpl vuosien 2011-2014 aikana. Haapajärven kunnostamista on jatkettu lisäveden johtamisen avulla.
Luonnonsuojelu
Uusia kaupungin omistamia kohteita ei ole perustettu v. 2014
aikana, mutta METSO-suojelu-ohjelman valmistelu on ollut
käynnissä. Muuten luonnonsuojelua on toteutettu varauksina
maankäytön suunnittelun yhteydessä.
Lappeenrannan kaupungin jätevesiratkaisu
Lappeenrannan kaupungin valtuusto päätti, että kaupungin
jätevesien purkuvesistöksi tulee Rakkolanjoki. Ratkaisu edellyttää Suomen parhaan puhdistamon rakentamista. Luparatkaisu saadaan aikaisintaan v. 2016.
11
SELONTEKO KAUPUNGIN SISÄISEN VALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Sisäisen valvonnan ja siihen sisältyvän riskienhallinnan tavoitteena on saada kohtuullinen varmuus kaupungin toiminnan taloudellisuudesta ja tuloksellisuudesta, päätösten perusteena olevan tiedon riittävyydestä ja luotettavuudesta,
toiminnan lain- ja päätöstenmukaisuudesta sekä omaisuuden
ja resurssien turvaamisesta. Lappeenrannan kaupungin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä ohjaavat hallintosääntö, tarkastussääntö, riskienhallintaohjelma sekä
muut johdon antamat toimintaohjeet.
Sisäinen valvonta koostuu viidestä toisiinsa vaikuttavasta osaalueesta: valvontaympäristö (mm. säännöt, ohjeet), riskienarviointi (tunnistus, analysointi, hallinta), valvontatoimenpiteet
(mm. erilaiset kontrollit), informaatio ja kommunikaatio
(tiedonvälitys, raportointi) ja seuranta (sis.arviointi).
Kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja vastaavat sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan järjestämisestä ja toimivuudesta.
Muut tilivelvolliset luottamushenkilöt ja viranhaltijat vastaavat kukin omilla vastuualueillaan sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan asianmukaisesta järjestämisestä.
Kaupunginhallituksen selonteko sisäisen valvonnan järjestämisestä perustuu toimialojen laatimiin selontekoihin sekä
sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen arviointi- ja tarkastustietoihin. Toimialoja pyydettiin arvioimaan omaa sisäisen valvonnan tasoaan asteikolla: hyvä/tyydyttävä /ei hyväksyttävä.
Lisäksi toimialoja pyydettiin ilmoittamaan onko merkittäviä
sisäisen valvonnan puutteita todettu sekä parantamista ja
kehittämistä vaativat keskeiset asiat.
Selonteoissa sisäisen valvonnan todettiin olevan pääosin hyvällä tasolla ja merkittäviä sisäisen valvonnan tai riskienhallinnan puutteita ei ole todettu. Toimialojen selonteoissa esitetyt
sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan keskeiset kehittämiskohteet koskivat mm. tulostavoitteiden saavuttamisen palkitsemista, kaupunkikonsernin sisäisten palvelusopimusten laadun ja muun toteutumisen arviointia sekä Eksoten osalta
toiminnallisten tavoitteiden seurannan kehittämistä ja aikatauluttamista suhteessa kaupungin tavoitteisiin.
Säännösten, määräysten ja päätösten noudattaminen
Kaupunginhallituksen tiedossa ei ole lakisääteisten tehtävien
laiminlyöntejä tai muutoin lakien ja säännösten tai hyvän
hallinto- ja johtamistavan vastaisia toimia, joista seuraisi merkittävä korvaus, kanne tms. vaatimus tai oikeusseuraamus.
Lappeenrannan kaupunkia vastaan on ollut vireillä kanne,
jossa yksittäinen määräaikainen työntekijä on vaatinut työsuhteensa katsomista toistaiseksi voimassa olevaksi. Kouvo-
12
lan hovioikeus on 9.1.2014 antamassaan tuomiossa todennut, että työsuhdetta on pidettävä toistaiseksi voimassa olevana 7.3.2007 lukien. Asialla on ollut kaupungin kannalta
suuri periaatteellinen merkitys. Tuomion antamisen jälkeen
asiasta on neuvoteltu ja työsopimusta koskenut riita-asia
sovittiin kaupunginhallituksen 24.2.2014 päätöksen mukaisesti.
Vuoden 2014 lopulla kaupunki on maksanut sovintosopimuksen mukaisen korvauksen eräässä työsopimusta koskeneessa
riita-asiassa, joka oli käynnistynyt vuonna 2012.
Tavoitteiden toteutuminen, varojen käytön valvonta, tuloksellisuuden arvioinnin pätevyys ja luotettavuus
Tavoitteiden, varojen käytön ja toiminnan tuloksellisuuden
toteutumisen seuranta vuodelta 2014 on esitetty toimialakohtaisena tarkasteluna jäljempänä toimintakertomuksessa.
Kuntalain 71 §:n mukaan valtuuston asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutumista kunnassa ja
kuntakonsernissa arvioi myös tarkastuslautakunta antamassaan arviointikertomuksessa.
Tavoitteiden ja Lappeenranta 2028 strategian toteutumisesta
raportoidaan kaupunginhallitukselle/valtuustolle puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kaupunginvaltuusto on 14.10.2013 hyväksynyt käyttötalouden tasapainotusohjelman vuosille 2014 - 2016. Valtuusto on asettanut
toimialoille sitovat menoraamit vuosiksi 2014 – 2016. Toiminnan ja talouden seuranta- ja raportointijärjestelmien kehittämistyötä tulee jatkaa edelleen.
Kuluvan vuoden aikana konserniohjausta on edelleen vahvistettu ja Eksote kuntayhtymän kanssa on kehitetty yhteistyötä, raportointia ja samoin Lappeenrannan kaupungin omistajaohjausta. Eksoten jo kertynyt alijäämä on laskettu kuntien
vuosien 2014 - 2018 maksuosuuksien sisälle. Eksoten osalta
omistajaohjaus ja talouden seuranta ovat kehittyneet myönteiseen suuntaan, mutta niiden edelleen terävöittämiseen
tulee kiinnittää huomiota. Kaupungin konsernijaosto on hyväksynyt 1.12.2014 kaupunkikonsernin tytär- ja osakkuusyhtiöitä koskevan taloushallinnon ohjekokoelman ja päättänyt
esittää päivitetyn ohjekokoelman kaupungin konserniyhtiöiden ja soveltuvin osin myös kaupungin osakkuusyhteisöjen
hyväksyttäväksi.
Kaupungin hallintosääntö on päivitetty valtuustossa
17.2.2014. Kaupungin taloussäännön ja matkustamista koskevan ohjeen sekä kaupunkikonsernin hyvän hallinnon ohjeistuksen päivitykset ovat työn alla.
Selonteko kaupungin konsernivalvonnan järjestämisestä on
esitetty muualla toimintakertomuksessa.
tettu toimintakertomuksessa kunkin toimialan tai toimintayksikön kohdalla.
Riskienhallinnan järjestäminen
Kaupunginhallituksella ei ole tiedossa omaisuuden hankinnan, luovutuksen tai hoidon valvonnan osalta laiminlyöntiä
tai muuta virheellistä menettelyä, josta saattaisi aiheutua
kaupungille korvausvaade.
Vastuullinen tilintarkastaja on tilintarkastuksen toteutumisen
loppuraportissaan 13.5.2014 edellyttänyt, että arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on syytä nostaa omaksi kappaleekseen kirjanpitolautakunnan kuntajaoston yleisohjeen vaatimusten mukaisesti, joten arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä on esitetty muualla toimintakertomuksessa.
Riskien hallinta ja sen seuranta on vastuutettu. Riskienhallinnan periaatteet ja menettelytavat on määritelty yleisellä tasolla kaupunginvaltuuston 3.6.2013 hyväksymässä riskienhallintaohjelmassa. Kaupunginvaltuuston 17.2.2014 hyväksymässä hallintosäännössä on määritelty sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan periaatteet ja vastuut. Kaupunginjohtaja on
asettanut vuonna 2011 riskienhallinnan ohjausryhmän kehittämään kaupungin riskienhallintaa konsernitasolla. Sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuut sekä tehtävät on
määritelty konsernitasolla vastaamaan kuntalain muutoksia.
Kaupungin toiminnan ja omaisuuden vakuutusturva on järjestetty ja vakuutukset on kilpailutettu. Tietoturvallisuudessa
toimitaan kaupunginhallituksen hyväksymän tietoturvapolitiikan mukaisesti. Sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottamiseen ja
palvelujärjestelmään liittyvien riskien osalta vastuu on
1.1.2010 lukien siirtynyt Eksotelle ja Eksoten tulee omalta
osaltaan toteuttaa oma riskienhallintaohjelmansa. Riskien
hallinta tulee toteuttaa palvelusopimuksessa ja sen seurannassa ja arvioinnissa.
Kaupunkikonsernin riskienhallinnan säännöllisyydessä, systemaattisuudessa ja raportoinnissa on parannettavaa. Kokonaisvaltaisen riskienhallinnan menettelytavat ja niiden jalkauttaminen käytännön toimintaan ovat riskienhallinnan kehittämiskohteita jatkossa. Taloudellisia ja toiminnallisia tavoitteita koskevien riskien arviointi tulisi olla kiinteämmin
osana strategia- ja taloussuunnitteluprosessia.
Kaupunginvaltuuston hyväksymässä riskienhallintaohjelmassa on mm. maininta, että strategisesti merkittäviin toimielintai viranhaltijapäätöksiin liitetään arvio päätöksen sisältämistä riskeistä. Teknisessä toimessa on käynnissä lukuisia erittäin
merkittäviä rakentamis- ja kaavahankkeita, joiden sisältämiä
riskejä toimiala on konkreettisesti ja realistisesti arvioinut.
Sopimustoiminta
Sopimustoiminnan vastuut on määritelty. Sopimusrekisteriä
ylläpidetään Dynasty -asianhallintajärjestelmässä. Sopimusseurannan varmistamiseksi kaikki sopimukset tulee tallentaa
Dynastyn sopimushallinnan järjestelmään. Sopimusrekisterin
käyttöä tulee tehostaa, jotta se palvelisi johtamista ja mahdollistaisi sopimusehtojen toteutumisen valvonnan. Lappeenrannan kaupungin omaisuutta ja toimintoja on siirretty ja
siirretään konserniyhtiöiden hoidettavaksi, joten myös konserniyhtiöiden tulisi ottaa käyttöön sopimusrekisteri ja näin
koko kaupunkikonsernin kattava sopimusrekisteri lisäisi läpinäkyvyyttä, parantaisi sopimusten sisällön ja voimassaolon
hallintaa sekä helpottaisi myös laskujen oikeellisuuden varmistamista.
Kaupungilla ei ole tehty sellaista ohjetta, joka sisältäisi sopimuksille asetettavat sisältö- ja laatuvaatimukset, joten kaupunkikonsernille tulee laatia erillinen sopimustoiminnan ohje. Sopimusten elinkaaren hallinta on osa riskienhallintaa ja
sen merkitys kasvaa ostopalvelujen lisääntyessä.
Kaupungin henkilöstöltä edellytetään yhä enemmän sopimusosaamista, joten osaamisen varmistamiseksi henkilöstölle tulee järjestää tarvittava määrä koulutusta kaupungin sopimusohjauksesta. Ostopalvelujen taloudellisuuden, laadun ja
tehokkuuden arviointia sekä myös kaupunkikonsernin sisäisten palvelusopimusten laadun ja muun toteutumisen arviointia tulee kehittää.
Sopimustoimintaan liittyen kaupunginhallitus hyväksyi
22.9.2014 Tyysterniemen koulun kiinteistökaupan purkamista koskevan sopimuksen (4,1 Meur). Kaupungin (myyjä) ja
ostajan välillä 10.2.2011 allekirjoitetun kauppakirjan mukaan
”Osapuolilla on oikeus purkaa kauppa, mikäli kaupan kohteena olevalle kilpailualueelle laadittava asemakaava ei saavuta
lainvoimaa 31.12.2013 mennessä. Kaupunki palauttaa myös
ostajan maksaman etukäteismaksun (410.000 euroa) korkoineen.”
Arvio sisäisen tarkastuksen järjestämisestä
Omaisuuden hankinnan, luovutuksen ja hoidon valvonta
Tilikauden aikana omaisuuden hankinnassa, luovutuksessa tai
käyttöarvossa toteutuneet mahdolliset menetykset on ilmoi-
Sisäinen tarkastus toimii kaupunginjohtajan alaisuudessa ja
on osa kaupunkikonsernin ohjaus- ja valvontajärjestelmää,
jota kaupunginhallitus ja kaupunginjohtaja käyttävät toteuttaessaan valvontavelvollisuuttaan. Sisäinen tarkastus on
13
määritelty olennaiseksi osaksi hyvää hallintotapaa. Sisäinen
tarkastus tarkastaa ja arvioi objektiivisesti ja riippumattomasti sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan toimivuutta kaupunginjohtajan hyväksymän työsuunnitelman mukaisesti.
Lappeenrannan kaupungin sisäisen tarkastuksen järjestämistä ohjaa kaupunginhallituksen hyväksymä sisäisen tarkastuksen toimintasääntö. Säännöksessä on määritelty sisäisen tarkastuksen tehtävät ja toimintatavat.
Sisäinen tarkastus on toteuttanut kaupunginjohtajan vahvistaman työsuunnitelman mukaiset tarkastukset sekä yksittäisinä toimeksiantoina pyydetyt tarkastukset ja selvitykset. Sisäinen tarkastus valmisteli yhdessä toimialojen kanssa kaupungin sisäisen valvonnan selonteko-osion toimintakertomukseen. Sisäinen tarkastus on hoitanut tarkastuslautakunnan
valmistelu- ja sihteeritehtävät. Sisäisessä tarkastuksessa työskentelee sisäinen tarkastaja ja tarkastuspäällikkö. Heidän
työpanoksestaan 1,25 htv:tta on kohdennettu sisäiseen tarkastukseen ja 0,75 htv ulkoisen tarkastuksen tehtäviin eli
tarkastuslautakunnan tehtäviin ja tilintarkastajan avustamiseen. Lappeenrannassa sisäisen ja ulkoisen tarkastuksen henkilöstö on yhteistä.
Sisäinen tarkastus on osallistunut tehtäväalueensa kehittämistyöhön mm. ohjeiden ja sääntöjen valmistelutyöhön sekä
konsultointiavun antamiseen. Maakunnallista tarkastustoimen yhteistyötä tehdään Eksoten ja Imatran kaupungin sisäisten tarkastusten kanssa.
Vuonna 2014 tarkastukset kohdistuivat muun muassa päätöksentekoprosessiin sekä hankinta- ja hanketoiminnan, ostopalvelujen, yksityistieavustusten, saatavien poistojen, kaupunginhallituksen alaisten toimikuntien, kaupunkikonsernin
ostolaskujen (mukaan lukien luottokorttiostot ja edustuskulut) sekä Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n talouden ja
toiminnan tarkastamiseen. Maakunnallinen tarkastustoimen
yhteistyö kohdistui Saimaan Tukipalvelut Oy:n toiminnan
arviointiin ja tarkastamiseen. Sisäinen tarkastus antoi raporteissaan tarkastuskohteille suosituksia sisäisen valvonnan ja
riskienhallinnan kehittämiseksi. Tehtyjen tarkastusten ja selvitysten yhteydessä havaittiin yhdessä kohteessa selkeä puute sisäisen valvonnan osalta. Muilta osin edellä mainituissa
tarkastuksissa merkittäviä puutteita sisäisessä valvonnassa ei
havaittu. Säännöllinen raportointi tapahtuu kaupunginjohtajalle. Tarkastuslautakunnalle tehdään vuosittain kirjallinen
yhteenvetoraportti sisäisen tarkastuksen työsuunnitelman
toteutumisesta.
Vuoden 2015 alusta kaupunki on ohjeistanut toimielimiä viranhaltijapäätösten julkistamisesta päätösluettelomuodossa
verkkosivuilla osana toimielinten esityslistaa, mikä on hyvä
asia hallinnon avoimuuden ja läpinäkyvyyden kannalta. Uuden toimintamallin käyttöönotto liittyy kaupunginvaltuuston
17.2.2014 tekemään päätökseen. Viranhaltijapäätösluettelot
14
tulee julkaista esityslistalla siinä aikataulussa, että ottooikeuden käyttämisen määräaika ei ole umpeutunut.
Väliraportissa tilikauden 2014 tilintarkastuksen työohjelman
toteutumisesta on mm. todettu, että kaupungin viranhaltijapäätöksistä ei kaikista käynyt ilmi ratkaisuvallan perustetta/
sovellettua säännöstä. Päätösvalta perustuu aina johtosääntöön tai toimintasääntöön taikka muutoin annettuun valtuutukseen. Hallintolain 45 §:n mukaan päätös on perusteltava.
Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat
vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset. Viranhaltijan päätöspöytäkirjassa tulee ilmoittaa myös
muutoksenhakuohjeet. Kaupungilla ei ole käytössä yhtenäistä
mallipohjaa viranhaltijapäätösten tekoon, joten sisäinen tarkastus suositteleekin, että kaupungissa otettaisiin käyttöön
yhtenäinen lomakepohja/-malli viranhaltijan päätöspöytäkirjan tekoon. Yhtenäisen lomakepohjan käytöllä varmistettaisiin viranhaltijapäätökselle asetetut sisältövaatimukset.
TULOKSEN MUODOSTUMINEN JA TOIMINNAN RAHOITUS
Verotulot kasvoivat edelliseen vuoteen verrattuna 9,2 prosenttia. Lappeenrannan kaupungin verotulot ylittivät talousarvion
2,7 miljoonalla eurolla. Kasvu johtuu pääosin kunnallisveroprosentin 1,5 %-yksikön nostosta vuodelle 2014. Ilman veroprosentin nostoa kasvua olisi ollut 2,6 %. Korotuksen tuotto oli 17,6 miljoonaa euroa.
Milj.€
Kunnallisvero
Kiinteistövero
Yhteisövero
Yhteensä
2012
217,6
16,6
13,2
247,4
2013
230,4
17,9
17,2
265,5
2014
247,0
23,2
19,7
289,9
15
Valtionosuudet vähenivät 1,0 prosenttia edellisvuoteen verrattuna ja olivat 0,6 miljoonaa euroa talousarviossa ennakoitua pienemmät. Valtionosuuksia leikattiin valtion budjetissa
vuodelle 2014 kaikkiaan 362 miljoonaa euroa. Leikkaus kohdentui kuntiin asukasluvun suhteessa, joten valtionosuusleikkauksen vaikutus Lappeenrannalle oli 4,9 miljoonaa euroa.
Ilman valtionosuusleikkausta Lappeenrannan valtionosuudet
olisivat kasvaneet 3,7 % edelliseen vuoteen nähden.
Vuoden 2014 tilinpäätöksessä on 4,1 miljoonaa euroa käyttöomaisuuden myyntituottoja. Tästä summasta 1,5 miljoonaa
euroa on investointien rahoitukseen sidottujen kohteiden
myyntituottoja, joista olennaisin on kaupungintalon viereisen
tontin kaupasta saatu 1,3 miljoonaa euroa. Kiinteistöjen
myyntituottoja ei ole kertynyt odotetusti, mikä siirtää painetta tuottotavoitteen saavuttamiseksi vuosille 2015 ja 2016.
Tyysterniemen koulun tonttikaupan peruuntumisen vuoksi
tilinpäätöksessä on 3,9 miljoonan euron satunnainen kulu.
Poistosuunnitelma päivitettiin 1.1.2013 lähtien ja uudet
suunnitelman mukaiset poistot ovat noin 17 miljoonaa euroa
vuodessa. Eräiden rakennusten osalta on tehty lisäksi poistosuunnitelman muutos niiden arvon saamiseksi oikealle tasolle, minkä johdosta vuonna 2014 kirjattiin lisäksi poistoja 2,0
miljoonaa euroa. Vastaava lisäpoisto oli 4,9 miljoonaa euroa
vuonna 2013. Poistot yhteensä vuonna 2014 olivat 19,4 miljoonaa euroa, mikä on 2,4 miljoonaa euroa edellisvuotta vähemmän.
Toimialat pysyivät hyvin budjeteissaan, eikä lisätalousarvioita
tarvittu. Toimialojen talousarvioiden toimintakate alittui yhteensä 4,9 miljoonalla eurolla.
16
Toimintatuotot vähenivät 7,2 % johtuen lähinnä edellisvuotta
pienemmistä omaisuuden myyntituotoista. Toimintamenojen
kasvu oli 1,9 %. Ilman Eksoten maksuosuuteen sisältyvää kertyneen alijäämän kattamista menojen kasvu olisi ollut vain
0,5 %. Kun Eksoten maksuosuus kokonaisuutena jätetään
huomioimatta, pienenivät kaupungin menot edellisvuoteen
nähden 4,9 %.
Palkkamenot pienenivät 0,7 prosenttia. Työehtosopimusten
mukaisten palkankorotusten kustannusvaikutus oli viime
vuodelle noin 0,4 %, joten reaalisesti palkkamenojen alentuminen oli noin 1,1 %. Kaupungin henkilöstö on vähentynyt liki
60 työntekijällä, mikä näkyy etenkin määräaikaisen henkilöstön palkkamenojen vähentymisenä. Erillinen henkilöstökertomus analysoi henkilöstömenojen kokonaisuutta tarkemmin.
Kaupungin sosiaalija terveyspalvelut eli maksuosuus Eksoten palveluista kasvoi 8,6 prosenttia. Kaupungin muut palvelujen ostot pienenivät 7,0 prosenttia. Tarvikeostoja toteutui
myös 7,0 % vähemmän. Kaupungin maksamia avustuksia leikattiin vuonna 2014 ja avustusmenossa oli 18,4 %:n vähennys
vuoteen 2013 nähden. Muut toimintakulut pienenivät 21,4 %
lähinnä siksi, että vuodelle 2013 kirjautui kertaluonteisia eriä.
Kaupungin menorakenne painottuu organisaatiomuutoksista
johtuen henkilöstömenojen sijasta ostopalveluihin.
Eksoten maksuosuutta lukuun ottamatta kaupungin menot
pienenivät kaikilta osin edelliseen vuoteen nähden. Tämä
kehitys alkoi jo vuonna 2013. Kun lisäksi kaikki toimialat alittivat omat budjettinsa, on talouden tiukkuus tiedostettu laajasti. Menojen supistaminen on jatkossa entistä vaikeampaa.
Tällöin huolestuttavaa on, että tulopohja uhkaa kuitenkin
heikentyä edelleen.
Korkotaso oli poikkeuksellisen matala edelleen koko vuoden
ja 2014 korkokulut olivat samansuuruiset kuin edellisenä
vuonna, 4 milj. euroa. Korkosuojauksiin käytettiin jonkin verran enemmän kuin edellisenä vuonna eli rahoituksen kokonaiskustannukset kasvoivat n. 0,5 milj. euroa, mutta jäivät
kuitenkin huomattavasti alle talousarvion. Muissa rahoitustuotoissa on Lappeenrannan Energian kaupungille maksamaa
osinkoa 4 milj. euroa.
Kaupungin vuosikate oli 26 miljoonaa euroa ja sillä pystyttiin
pitkästä aikaa rahoittamaan kokonaisuudessaan nettoinvestoinnit, jotka olivat viime vuonna 23,9 miljoonaa euroa. Suurimmat kohteet olivat Ikea (työt tontilla) 3,5 miljoonaa euroa,
Kisapuiston harjoitusjäähalli 1,0 miljoonaa euroa, Korvenkylän lähipalvelupiste 1,0 miljoonaa euroa, Kehruuhuone
(peruskorjaus) 0,9 miljoonaa euroa, Joutsenon keskustaajaman päiväkoti 0,8 miljoonaa euroa, Kesämäen koulun kakkos-
rakennus (peruskorjaus) 0,7 miljoonaa euroa ja Pallon päiväkoti 0,6 miljoonaa euroa.
Kaupungin lainamäärä oli vuoden vaihteessa 219,3 milj. euroa eli 3.011 euroa/asukas eli edellisvuoden tasolla. Kaupungin lainakanta kasvoi edellisestä vuodesta vain 0,5 miljoonaa
euroa. Velkaantuminen on siis saatu taitetuksi. Suomen keskisuurten kaupunkien lainakanta/asukas on ennakkotietojen
mukaan noin 2.900 euroa/asukas ja kokonaislainakanta niissä
kasvoi n. 250 euroa/asukas vuonna 2014.
Kaupungin talouden tasapainottamisohjelma on käynnistynyt
hyvin, mutta toiminnan on jatkuttava samalla uralla määrätietoisesti koko taloussuunnitelmakaudella ja strategiakaudella. Kaupungilla ei ole mitään muuta keinoa pysyä taloudellisesti kestävän kehityksen uralla kuin elää tulojensa mukaan.
Kuntarakenne- ja sote-uudistus eivät loppujen lopuksi edenneet valitettavasti lainkaan vuoden aikana. Lappeenranta
jatkaa oman organisaationsa uudelleen järjestelyjä. Hallinnon
keskittäminen ja tehostaminen saatiin hyvää vauhtiin vuonna
2014 ja vuoden 2015 puolella jatkuu rakennuttamisen, rakentamisen ja kunnossapidon uudelleen organisointi. Ostamisosaamista siis tarvitaan.
17
TULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
2014
milj.€
2013
milj.€
45,8
22,1
441,8
49,4
32,0
433,8
-373,9
-352,4
289,8
102,0
265,5
103,1
8,4
4,8
4,0
1,1
8,5
4,7
4,0
0,6
Vuosikate
26,0
24,8
Poistot ja arvonalentumiset
Satunnaiset erät
19,4
3,9
21,9
2,7
2,9
-0,4
0,1
-0,1
-0,5
2,4
2,3
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
2014
2013
Toimintatuotot/toimintakulut, %
10,9
12,3
Vuosikate/poistot, %
133,9
113,3
Vuosikate, euroa/asukas
357,3
341
72 830
72 643
Toimintatuotot
Valmistus omaan käyttöön
Toimintakulut
Toimintakate
Verotulot
Valtionosuudet
Rahoitustuotot ja -kulut
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Tilikauden tulos
Poistoeron muutos
Varausten muutos
Rahastojen muutos
Tilikauden ylijäämä/alijäämä
Asukasmäärä
18
RAHOITUSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
2014
milj. €
2013
milj. €
26,0
-3,9
-4,3
17,8
24,7
-26,6
2,7
5,0
-18,9
-54,4
2,5
18,4
-33,5
-1,1
-14,3
-0,3
0,4
0,1
-1,9
1,9
0,0
20,0
-26,1
15,8
40,0
-27,1
-0,8
9,7
12,1
0,6
1,7
2,3
0,2
-0,4
-0,6
-0,8
Rahoituksen rahavirta
12,1
11,3
Rahavarojen muutos
11,0
-3,0
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
30,5
19,5
11,0
19,5
22,5
-3,0
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Tulorahoituksen korjauserät
Toiminta yhteensä
Investointien rahavirta
Investointimenot
Rahoitusosuudet investointimenoihin
Pysyvien vastaavien hyödykkeiden luovutustulot
Toiminnan ja investointien rahavirta
Antolainauksen muutokset
Antolainasaamisten lisäykset
Antolainasaamisten vähennykset
Lainakannan muutokset
Pitkäaikaisten lainojen lisäys
Pitkäaikaisten lainojen vähennys
Lyhytaikaisten lainojen muutos
-5,5
19,2
Oman pääoman muutokset
Muut maksuvalmiuden muutokset
Vaihto-omaisuuden muutos
Saamisten muutos
Korottomien velkojen muutos
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
Toiminnan ja investointien rahavirta/kertymä 5 v
Investointien tulorahoitus, %
Lainanhoitokate
Kassan riittävyys, pv
Asukasmäärä 31.12.
2014
-73,9
108,9
0,9
23
72830
2014
ilman konsernitiliä
3
2013
-96,8
47,7
0,9
15
72643
2013
1
19
TASE JA SEN TUNNUSLUVUT
VASTAAVAA
2014
milj.€
2013
milj.€
2,0
2,7
0,3
1,7
0,4
2,3
Aineelliset hyödykkeet
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Kiinteät rakenteet ja laitteet
Koneet ja kalusto
Muut aineelliset hyödykkeet
Ennakkomaksut ja keskeneräiset hankinnat
294,6
59,2
158,4
72,0
3,6
0,1
1,3
291,4
52,3
155,6
72,0
4,6
0,1
6,8
Sijoitukset
227,7
226,9
108,1
119,6
0,2
107,2
0,1
119,6
0,2
0,3
0,3
Valtion toimeksian-
0,2
0,2
Lahjoitusrahastojen erityis-
0,1
0,1
0,9
0,9
1,0
1,0
27,0
27,4
Pitkäaikaiset saamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
3,1
3,1
10,3
6,6
3,7
Lyhytaikaiset saamiset
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
23,9
5,7
9,9
6,7
1,6
17,1
6,5
0,1
8,6
1,9
Rahat ja pankkisaamiset
30,5
19,5
VASTAAVAA YHTEENSÄ
583,0
569,2
PYSYVÄT VASTAAVAT
Aineettomat hyödykkeet
Aineettomat oikeuMuut pitkävaikutteiset menot
Osakkeet ja osuuJoukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
TOIMEKSIANTOJEN VARAT
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Ennakkomaksut
Saamiset
20
TASE JA SEN TUNNUSLUVUT
VASTATTAVAA
2014
milj.€
2013
milj.€
OMA PÄÄOMA
269,5
267,1
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä (alijäämä)
Tilikauden ylijäämä (alijäämä)
217,3
49,8
2,4
217,3
47,5
2,3
POISTOERO JA VAPAAEHTOISET VARAUKSET
Poistoero
Vapaaehtoiset varaukset
2,5
1,6
0,9
2,3
1,3
1,0
PAKOLLISET VARAUKSET
Eläkevaraukset
Muut pakolliset varaukset
0,5
0,4
0,1
0,7
0,2
0,5
TOIMEKSIANTOJEN PÄÄOMAT
Valtion toimeksiannot
Lahjoitusrahastojen pääomat
0,6
0,2
0,4
0,6
0,2
0,4
VIERAS PÄÄOMA
309,9
298,5
Pitkäaikainen
Joukkovelkakirjalainat
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoksilta
Muut pitkäaikaiset velat
193,5
20,0
142,2
31,3
214,0
Lyhytaikainen
Lainat muilta luotonantajilta
Saadut ennakot
Ostovelat
Muut lyhytaikaiset velat
Siirtovelat
116,4
57,1
27,0
0,1
10,0
4,7
17,5
84,5
36,1
17,8
0,1
10,3
4,6
15,6
VASTATTAVAA YHTEENSÄ
583,0
569,2
TASEEN TUNNUSLUVUT
Omavaraisuusaste, %
Suhteellinen velkaantuneisuus, %
Kertynyt yli-/alijäämä, milj.€
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
Lainat, euroa/asukas
Lainakanta 31.12., milj.€
Lainasaamiset 31.12., milj.€
Asukasmäärä 31.12.
2014
2014
46,7
48,9
70,8
64,7
52,1
716
3 382
3011
246,3
219,3
119,6
72 830
182,7
31,3
2013
2013
47,3
48,9
71,4
67,2
49,7
685
3 257
3012
236,6
218,8
119,7
72 643
21
KAUPUNGIN KOKONAISTULOT JA –MENOT
v.2014
TULOT
Varsinainen toiminta
Toimintatuotot
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Satunnaiset tuotot
- Pysyvien vastaavien luovutusvoitot
Investoinnit
Pysyvien vastaavien myyntitulot
Rahoitustoiminta
Oman pääoman lisäys
Kokonaistulot yhteensä
MENOT
Varsinainen toiminta
Toimintakulut
- Valmistus omaan käyttöön
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Satunnaiset kulut
- Pakollisten varausten muutos
- Pysyvien vastaavien luovutustappiot
Investoinnit
Käyttöomaisuusinvestoinnit
Rahoitustoiminta
Lyhytaikaisten lainojen vähennys
Kokonaismenot yhteensä
22
v. 2013
m€
%
m€
%
45,8
289,9
102,0
8,5
4,8
9,6
61,0
21,5
1,8
1,0
49,4
265,5
103,1
8,5
4,7
10,1
54,5
21,1
1,7
1,0
-4,1
-0,9
-6,3
-1,3
2,7
5,0
0,6
1,1
2,5
18,4
0,5
3,8
0,4
20,0
1,9
40,0
475,0
0,1
4,2
0,0
0,0
100,0
487,6
0,4
8,2
0,0
0,0
100,0
m€
%
m€
%
441,8
-22,1
4,1
1,1
94,7
-4,7
0,9
0,2
433,8
-32,0
4,0
0,6
88,6
-6,5
0,8
0,1
3,9
0,2
0,8
0,0
0,0
-0,4
-0,3
-0,1
-0,1
26,6
5,7
54,4
11,1
0,4
26,1
-15,8
466,3
0,1
5,6
-3,4
100,0
1,9
27,1
0,8
489,8
0,4
5,5
0,2
100,0
TILIKAUDEN TULOKSEN KÄSITTELY
Kuntalain 69 §:n mukaan kaupunginhallituksen on toimintakertomuksessa tai sen antamisen yhteydessä tehtävä esitys
tilikauden tuloksen käsittelyä seka talouden tasapainoittamista koskeviksi toimenpiteiksi.
Hyväksyttäväksi esitetyssä tilinpäätöksessä tilikauden tulos
on 2 653 350,69 euroa ylijäämäinen.
Kaupunginhallitus esittää tilikauden tuloksen käsittelyksi seuraavaa:

kirjataan investointeihin liittyvää poistoeron vähennystä 389 189,60 euroa

kirjataan varausten muutos -111 812,82 euroa

Lappeenrannan kaupungin tilikauden ylijäämäksi vuodelta 2014 jää edellä mainittujen kirjausten jälkeen
2 375 973,91 euroa, joka siirretään edellisten vuosien
ylijäämään.
23
LAPPEENRANNAN KAUPUNKIORGANISAATIO 2014
24
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN LUOTTAMUSELINORGANISAATIO 2013-2016
25
LAPPEENRANTA-KONSERNI 2014
26
SELONTEKO KONSERNIVALVONNAN JÄRJESTÄMISESTÄ
Yleistä
Konserniohjaus jaetaan omistajaohjaukseen ja tytäryhteisöjen valvontaa koskevien ohjeiden antamiseen. Omistajaohjaus on kunnan edustajien päätösvallan käytön ohjaamista
yhtiökokouksessa tai vastaavassa toimielimessä. Tytäryhtiöiden valvontaa koskevia ohjeita taas annetaan kunnan omille
toimielimille ja viranhaltijoille. Lisäksi kaupunki antaa teknisluonteista ohjeistusta tytäryhteisöille sovituissa konsernin
toiminnoissa kuten tilinpäätösraportoinnissa tai rahoituksen
taikka hankintojen järjestämisessä. Kaupungin konsernivalvonnan tarkoituksena on varmistaa, että konsernin toiminta
on taloudellista ja tuloksellista, päätetyt tavoitteet saavutetaan, päätösten perusteena oleva tieto on riittävää ja luotettavaa ja että säännöksiä, ohjeita ja toimielinten päätöksiä
noudatetaan. Lisäksi olosuhteiden muuttuessa on tärkeää
kiinnittää huomiota siihen, että korjaaviin toimenpiteisiin
ryhdytään riittävissä määrin.
Toimivallan- ja vastuunjako konserniohjauksessa


Kaupunginhallituksen puheenjohtajalla on oikeus olla läsnä ja
käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa.
Kaupunginjohtaja

johtaa kaupunkikonsernia kaupunginhallituksen alaisuudessa ja vastaa konserniohjauksen toteuttamisesta,

valvoo konserniyhteisöjen toimintaa ja konserniohjeen noudattamista sekä tarvittaessa tekee vaadittavista toimenpiteistä ehdotuksia kaupunginhallitukselle
ja
voi olla läsnä ja käyttää puhevaltaa tytäryhteisöjen
hallitusten kokouksissa.
Normipohja
Lappeenrannan kaupungin konserniohje (kohta 5) määrittää
kaupunginvaltuuston ja konsernijohdon toimivallan ja vastuunjaon konserniohjauksessa seuraavasti:
Kaupunginvaltuusto:




hyväksyy Lappeenranta -strategian, johon sisältyy
myös tytäryhteisöjen strategiat,
päättää kaupunkikonsernille ja sen tytäryhteisöille
asetettavista toiminnallisista ja taloudellisista tavoitteista kaupungin talousarvion käsittelyn yhteydessä,
arvioi toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden
toteutumisen vuosittain tilinpäätöksen käsittelyn yhteydessä ja
hyväksyy konserniohjeet.
Kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto siten kuin kaupunginhallituksen johtosäännössä tarkemmin määrätään:


valitsee kaupungin edustajat suorassa omistuksessaan
oleviin tytär- ja osakkuus- sekä yhteisyhteisöjen yhtiökokouksiin tai vastaaviin kokouksiin sekä nimeää kaupungin edustajat näiden yhteisöjen hallituksiin. Niiden
yhtiöiden tai yhteisöjen hallituksiin, jotka kaupunkikonserni omistaa kokonaan, ei nimetä kaupunginhallituksen jäseniä tai varajäseniä.
käyttää omistajapuhevaltaa tytäryhteisöissä, kuntayhtymissä, säätiöissä ja kaupungin osakkuus- sekä yhteis-
yhteisöissä sekä antaa ohjeet kaupunkia näiden hallintoelimissä edustaville henkilöille kaupungin kannan
ottamisesta käsiteltäviin asioihin,
vastaa tytäryhteisöjen valvonnan järjestämisestä ja
saa käyttöönsä yhteisön toiminnan ja tulosten arviointiraportit vuosittain sekä
raportoi valtuustolle vuosittain yhtiöille asetettujen
toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden saavuttamisesta.

Erikseen nimetyt viranhaltijat Kaupunginsihteeri, strategia- ja
rahoitusjohtaja, tekninen johtaja, kasvatus- ja opetustoimen
johtaja sekä henkilöstöjohtaja vastaavat kaupunginjohtajan
alaisuudessa konserniohjauksen toteuttamisesta toimenkuvissa tarkemmin määritellyn tehtäväjaon mukaisesti ja he
voivat olla läsnä ja käyttää puhevaltaa toimi-alaansa kuuluvien tytäryhteisöjen hallitusten kokouksissa. Sama koskee
kaupunginjohtajan tarvittaessa erikseen määräämää kaupungin keskushallinnon viranhaltijaa.
Kaupunginhallituksen johtosäännön 4 §:n mukaan kaupunginhallituksen tehtävänä on vastata omistajaohjauksesta.
Johtosäännön 5 §:n mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat kaupungin edustajain nimeämistä toimikaudekseen osakeyhtiöiden yhtiökokouksiin, hallituksiin ja
tarvittaessa muihin kokouksiin, toimielimiin ja tilaisuuksiin.
Johtosäännön 15 §:n mukaan konsernijaoston yleisenä tehtävänä on valmistella kaupunginhallituksen käsittelyä varten
kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukseen
liittyvät kaupungin ja kaupunkikonsernin kannalta merkittävät ja laajakantoiset strategiset asiat.
Lisäksi konsernijaoston tehtävänä on kaupunginhallituksen
27
puolesta kaupunginvaltuuston hyväksymää konserniohjetta
sekä kaupunginhallituksen hyväksymiä muita konsernia koskevia ohjeita noudattaen vastata seuraavista kaupunkikonserniin kuuluvien yhteisöjen omistajaohjaukseen liittyvistä
tehtävistä:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
valmistella esitykset kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston käsittelyä varten kaupungin omistajapolitiikan linjauksista ja tytäryhteisöille ja säätiöille asetettavista tavoitteista,
ohjata, että ne yhteisöt, joissa kaupungilla on määräysvaltaa, toimivat kaupunginvaltuuston ja kaupungin
-hallituksen asettamien toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden mukaisesti, sekä huolehtia osaltaan
konsernivalvonnan toteuttamisesta,
valmistella kaupunginhallitukselle kaupunginvaltuuston käsittelyä varten tytäryhteisöjen talousarviota ja suunnitelmaa, puolivuotiskatsausta, tulosennustetta,
tilinpäätöstä ja tulosten arviointia koskevat asiat sekä
muutoinkin seurata tytäryhteisöjen toimintaa,
antaa tarvittaessa ohjeita kaupunkia eri yhteisöissä ja
säätiöissä edustavalle kaupungin kannan ottamiseksi
käsiteltäviin asioihin,
tehdä vaatimus ylimääräisen yhtiökokouksen tai vastaavan kokouksen koollekutsumiseksi,
päättää konserniohjeessa tarkoitetun ennakkohyväksynnän antamisesta tytäryhteisölle muissa kuin edellä
1 momentissa tarkoitetuissa asioissa,
tehdä esityksiä yhtiöiden perustamisesta ja lakkauttamisesta sekä yhtiöiden ja yhteisöjen osakkeiden ja
osuuksien ostamista ja myymistä koskevista asioista,
tehdä esityksiä kaupunginhallitukselle kaupungin
omistajaohjauksen kehittämisestä ja
hoitaa muut kaupunginhallituksen sille määräämät
kaupungin omistajaohjaukseen kuuluvat tehtävät.
Kaupunginhallitus voi määrätä ja konsernijaosto voi saattaa
asian, joka konsernijaostolla on 2 momentin mukaan oikeus
ratkaista, kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Konsernijaosto voi päätöksellään siirtää päätös- tai muuta
toimivaltaansa alaiselleen viranhaltijalle.
Lappeenrannan kaupungin konserniohjeen (kohta 11) mukaan tytäryhteisön tulee saada kaupunginhallituksen konsernijaoston tai kaupunginhallituksen ennakkohyväksyntä seuraaviin toimenpiteisiin:



28
tytäryhteisön perustaminen ja tytäryhteisörakenteen
muuttaminen,
yhteisön toiminta-ajatuksen tai omistajarakenteen
muuttaminen,
yhteisön toiminnan muuttaminen siten, että yhteisö
voi menettää hankintalainsäädäntöön tai oikeuskäytäntöön perustuvan sidosyksikköasemansa suhteessa










kuntaan,
yhtiöjärjestyksen ja sääntöjen muuttaminen,
pääomarakenteen merkittävä muuttaminen,
toimintaan nähden merkittävät investoinnit,
yrityskaupat ja toimintaan nähden merkittävät kiinteistökaupat
osakkeiden merkintä,
toimintaan nähden tärkeän omaisuuden tai oikeuksien, mukaan lukien immateriaalioikeuksien, hankkiminen, myyminen, vuokraaminen tai panttaaminen.
merkittävä lainanotto- ja anto sekä vakuuksien, takauksien taikka muiden yhteisöjä sitovien merkittävien
rahavelvoitteiden antaminen taikka niiden ehtojen
olennainen muuttaminen,
periaatteelliset tai taloudellisesti merkittävät sopimukset ja toiminnan laajakantoiset muutokset,
merkittävät henkilöstöpoliittisen ratkaisut, toimitusjohtajan tai vastaavan valinta ja tulospalkkiojärjestelmän käyttöönotto ja muutokset ja
yhteisön omaisuuden luovuttaminen konkurssiin tai
selvitystilaan taikka saneerausmenettelyyn hakeutuminen.
Konsernijohto voi erikseen antaa täydentäviä määräyksiä
toimenpiteiden saattamisesta ennakolta kaupunginhallituksen konsernijaoston hyväksyttäväksi.
Viranhaltijoiden toimenkuvissa määritellään konserniohjauksen toteuttamisesta seuraavan tehtäväjaon mukaisesti:
Kaupunginjohtaja

Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy

Lappeenrannan Yritystila Oy

Lappeenranta Free Zone Oy Ltd

Lappeenrannan Laivat Oy

Kiinteistö Oy Sammontori

Williparkki Oy


Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy

Kiinteistö Oy Seniori-Saimaa

Etelä-Karjalan liitto
Henkilöstöjohtaja

Kaupunginsihteeri

Saimaan tukipalvelut Oy

Saimaan talous ja tieto Oy
Kasvatus- ja opetustoimenjohtaja

Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä (EKKY)

Saimaan ammattikorkeakoulu Oy
Strategia -ja rahoitusjohtaja

Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy – konserni

Lappeenrannan Energia Oy – konserni

Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä (Eksote)
Tekninen johtaja

Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy

Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Keskitettyjen konsernitoimintojen ja konsernipalvelujen
käyttö
Konserniohjeessa on ohjeistettu tytäryhteisöjä noudattaman
kaupungin sijoitustoiminnan periaatteita ja keskittämään
rahaliikenne kaupungin konsernitilille. Hankinnoissa käytetään pääasiassa keskitettyä hankintatointa. Ongelmallisissa
lakiasioissa käytetään kaupungin lakiyksikön palveluita.
Riskienhallintajärjestelmien toimivuus tytäryhteisöissä
Tytäryhteisöjen toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen
aseman seuranta, analysointi ja raportointi
Tavoitteiden toteutumista sekä yksiköiden taloudellista kehitystä sekä tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Raportointi
kaupunginhallitukselle/ valtuustolle tapahtuu puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä.
Kuntayhtymien toiminnan tuloksellisuuden ja taloudellisen
aseman seuranta, analysointi ja raportointi
Tavoitteiden toteutumista sekä kuntayhtymien taloudellista
kehitystä sekä tunnuslukuja seurataan säännöllisesti. Sosiaalija terveyspalveluita tuottavan Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymän osalta seurantaa toteutetaan
neljä kertaa vuodessa pidettävien seurantapalaverien muodossa. Kaikki kuntayhtymät raportoivat kaupunginhallitukselle/ valtuustolle taloudestaan ja toiminnastaan puolivuotiskatsauksen sekä tilinpäätöksen yhteydessä. Kuntayhtymän ohjauksesta vastaava viranhaltija tuo aina tarvittaessa keskeiset
omistajaohjauskysymykset konsernijaoston ja/tai kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.
Lappeenrannan kaupunginvaltuustossa hyväksyttiin 3.6.2013
uusi riskienhallintaohjelma. Päivityksellä varmistettiin, että
kaupungin riskienhallintaohjeistus vastaa kuntalain muutoksen (15.6.2012/325) asettamia vaatimuksia. Lain tavoitteena
on vahvistaa riskienhallinnan ja sisäisen valvonnan asemaa
kunnassa ja kuntakonsernissa sekä yhdenmukaistaa sisäisen
valvonnan ja riskienhallinnan järjestämistä. Lappeenrannan
kaupungin riskienhallinnan järjestämistä ohjaa vuonna 2013
päivitetty riskienhallintaohjelma.
Riskienhallinnassa paneudutaan erityisesti kokonaisvaltaisen
riskienhallinnan kehittämiseen. Kehitystyön käytännön varmistamiseksi kaupunginjohtaja asetti vuonna 2011 riskienhallinnan ohjausryhmän kehittämään kaupungin riskienhallintaa
konsernitasolla.
29
KONSERNITULOSLASKELMA JA SEN TUNNUSLUVUT
2014
milj.€
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta
Toimintakate
321,7
-
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
-
Vuosikate
Suunnitelman mukaiset poistot
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
30
646,8
0,3
324,8
326,7
-
-
-
636,6
0,3
309,6
289,9
117,8
265,5
103,1
0,8
0,4
9,7
1,2
0,4
1,2
10,7
0,7
-
73,2
Tilikauden tulos
Tilinpäätössiirrot
Vähemmistöosuudet
2013
milj.€
49,2
47,7
0,6
3,9
-
46,6
4,9
2,3
21,0
-
4,6
5,9
0,5
-
1,1
0,4
14,6
-
6,1
TULOSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
2014
2013
Toimintatuotot/toimintakulut, %
49,74
51,3
Vuosikate/poistot, %
153,5
105,5
Vuosikate, euroa/asukas
1005,07
677,8
Asukasmäärä
72 830
72 643
KONSERNIRAHOITUSLASKELMA
2014
milj.€
2013
milj.€
73,2
-3,9
-3,4
65,9
49,2
-2,3
-3,4
43,5
-81,5
2,8
10,3
-68,4
-104,4
3,2
22,1
-79,1
-2,5
-35,6
-0,3
0,4
0,0
0,0
59,1
-58,2
7,1
8,0
90,7
-46,4
-4,6
39,7
0,0
1,9
0,0
0,0
4,8
5,3
10,1
0,0
0,3
-0,4
-6,9
-7,0
18,2
34,6
Rahavarojen muutos
15,7
-1,0
46,4
30,7
15,7
30,7
31,7
-1,0
RAHOITUSLASKELMAN TUNNUSLUVUT
2014
2013
Toiminnan ja investointien rahavirran
kertymä 5 vuodelta milj.€
-208,6
-266,5
93,1
48,6
Lainanhoitokate
1,2
1,1
21
14
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Investointimenot
Toimeksiantojen varojen ja pääomien muutokset
Saamisten muutos
Rahavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
31
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT
VASTAAVAA
2014
milj. €
2013
milj. €
PYSYVÄT VASTAAVAT
865,7
836,3
25,4
18,4
6,0
1,0
27,3
18,7
7,0
1,6
775,9
74,7
422,3
224,3
34,8
3,4
16,4
749,7
67,5
402,2
220,4
35,2
2,9
21,5
64,4
34,7
27,2
0,0
0,4
2,1
59,3
36,6
20,5
0,1
0,4
1,7
6,4
14,2
107,1
102,4
6,4
6,4
54,3
3,5
50,8
65,3
7,8
57,5
1,2
1,2
45,2
29,5
VASTAAVAA YHTEENSÄ
979,2
952,9
Aineettomat oikeudet
Muut pitkävaikutteiset menot
Ennakkomaksut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Lyhyaikaiset saamiset
Rahoitusomaisuusarvopaperit
32
KONSERNITASE JA SEN TUNNUSLUVUT
VASTATTAVAA
2014
milj.€
2013
milj.€
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-alijäämä
Tilikauden yli-/alijäämä
210,9
217,3
1,0
3,5
-25,5
14,6
204,9
217,3
1,0
3,1
-10,4
-6,1
8,5
8,0
38,1
30,8
7,3
13,3
8,1
5,2
Eläkevaraukset
6,8
0,4
6,4
6,1
0,3
5,8
7,2
15,0
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
707,7
446,8
70,0
95,6
95,3
705,6
463,9
69,6
73,9
98,2
979,2
952,9
TASEEN TUNNUSLUVUT
2014
2013
Omavaraisuusaste, %
25,5
22,9
96,7
101,2
-11,0
-16,5
-150,7
-226,7
542,4
537,8
7 446,8
7 402,9
0,3
0,5
72 830
72 643
VÄHEMMISTÖOSUUDET
Poistoero
Kertynyt yli-/alijäämä, milj. €
Kertynyt yli-/alijäämä, €/asukas
Lainakanta 31.12., milj. €
Lainakanta 31.12., €/asukas
Lainasaamiset, milj. €
Asukasmäärä
33
KÄYTTÖTALOUSOSAN TOTEUTUMINEN
Vuoden 2014 käyttötalousosaan sisältyy bruttomääräisesti
tavanomaista enemmän muutoksia. Valtuuston 11.11.2013
vahvistamassa talousarviossa toimialojen raameihin ei ollut
vielä kohdennettuna sisäisten vuokrien korotusta eikä tietotekniikan määrärahojen keskittämistä konsernihallinnon tietohallintoon. Näiden erien kohdentaminen toimialojen raameihin ei vaikuta koko kaupungin toimintakatteeseen, vaan
ne netottuvat toimialojen kesken.
Hallinnon säästövelvoite oli alkuperäisessä talousarviossa
kohdennettu kokonaisuudessaan konsernihallintoon. Säästövelvoitetta on kohdennettu talousarviomuutoksilla toimialojen raameihin sekä jaksotettu vuosille 2015 ja 2016 toteutettujen säästötoimenpiteiden mukaan.
Kuluvan valtuustokauden kattavassa taloussuunnitelmassa
pidetään lähtökohtana, että kukin toimiala kattaa tilinpäätöksen osoittaman talousarvioylityksen jäljellä olevien vuosien
aikana. Vastaavasti talousarvioalituksen saa lisämäärärahaksi
tuleville vuosille. Vuoden 2013 tilinpäätöksen perusteella
toimialojen vuoden 2014 käyttötalouden raameihin lisättiin
476.000 euroa. Kiinteistöjen myyntituottotavoitta kasvatettiin vuoden 2013 tavoitteen alittumista vastaavasti
485.000 eurolla, joten nettomääräisesti käyttötalouden siirrot vaikuttivat toimintakatteeseen vain 9.000 euroa.
Vuoden 2015 talousarviossa kiinteistöjen myynnin tuottotavoitetta kohdennettiin uudelleen painottaen vuosia 2015 ja
2016, koska vuodelle 2014 ei toteutunut kauppoja odotetusti. Tyysterniemen koulun tonttikaupan peruuntuminen kirjattiin satunnaiseksi kuluksi. Vastaava tuottotavoite on lisätty
vuosille 2015 ja 2016.
34
Edellä mainittujen muutosten lisäksi talousarvioon tehtiin
vuoden aikana siirtoja käyttötalous- ja investointiosan välillä.
Alkuperäiseen talousarvioon nähden tuloarviota on kaikkiaan
pienennetty 1.145.000 euroa ja menomäärärahaa on lisätty
1.035.000 euroa. Vaikutus toimintakatteeseen on 2.180.000
euroa.
Toimintakate alittui alkuperäiseen talousarvioon nähden 2,7
miljoonaa euroa ja talousarviomuutosten jälkeen 4,9 miljoonaa euroa. Kaikki varsinaiset toimialat alittivat talousarvionsa. Ainoastaan kiinteistöjen myynnin talousarviokohta ei
päässyt tavoitteeseensa. Maakunnallisen palvelutoiminnan
maksuosuuksiin sisältyy investointien rahoitusosuutta 0,9
miljoonaa euroa.
Toimialojen vuoden 2014 talousarvion poikkeamaa vastaava
summa siirtyy toimialojen vuosien 2015 ja 2016 raameihin.
Valtuusto on päättänyt eräiden kiinteistöjen osalta, että niistä saatava myyntituotto käytetään nimettyjen investointien
rahoitukseen. Nämä kohteet esitetään toteutumisvertailussa
selvyyden vuoksi erikseen.
Maankäyttösopimuksilla saatavat korvaukset ovat aiempina
vuosina sisältyneet teknisen toimen toimintatuottoihin. Korvaukset sidotaan sopimuksissa nimettyihin investointeihin.
Selvyyden vuoksi esittämistapaa on muutettu siten, että
maankäyttösopimusten perusteella tuloutetut korvaukset
ovat omana kohtanaan. Toteutuneita tuottoja vastaavat summat lisätään kohteiden investointimäärärahaan.
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
Toimialojen toimintakatteet
1 000 €
Konsernijohto ja -hallinto
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Sosiaali- ja terveyspalvelut
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Kotikuntakorvaukset
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Kasvatus- ja opetustoimi
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Kulttuuritoimi
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Nuoriso- ja liikuntatoimi
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tekninen toimi ilman tilakeskusta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Tilakeskus
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Työllistämisvaraus
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Maakunnall.palv.toim. maksuosuudet
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Maakunnallinen palvelutoiminta
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Alkup TA Vuokrat, Muut TA2014
ICT
muutokset KS 2014
1 039
-16 147
-15 108
0
-1 817
-1 817
0
-770
-770
10
-236 670
-236 660
0
0
0
585
-2 885
-2 301
0
0
0
5 740
-97 998
-92 258
0
-5 389
-5 389
1 293
-11 628
-10 336
0
-226
-226
0
-199
-199
1 293
-12 053
-10 760
2 022
-10 201
-8 179
0
-1 859
-1 859
0
-87
-87
13 714
-23 730
-10 015
0
137
137
27 629
-26 529
1 099
Ero KS-TP
2014
Ero % Ero AP-TP
2 089
-18 216
-16 127
1 050
518
1 568
101,1
-2,8
-8,9
1 050
-2 069
-1 019
0
10
33
-11 -236 681 -236 629
-11 -236 671 -236 596
23
52
75
230,0
0,0
0,0
23
41
64
547
-2 855
-2 308
-38
30
-7
-6,5
-1,1
0,3
-38
30
-7
0
5 740
7 647
50 -103 337 -102 829
50 -97 597 -95 182
1 907
508
2 415
33,2
-0,5
-2,5
1 907
-4 831
-2 924
1 128
-11 725
-10 597
-165
328
163
-12,8
-2,7
-1,5
-165
-97
-261
2 022
-12 147
-10 125
2 100
-12 058
-9 958
78
89
167
3,9
-0,7
-1,6
78
-1 857
-1 779
14
-51
-37
13 728
-23 644
-9 916
12 639
-22 203
-9 564
-1 089
1 441
352
-7,9
-6,1
-3,5
-1 075
1 527
451
4 198
5 178
9 377
0
25
25
31 827
-21 326
10 501
32 056
-21 082
10 974
229
244
473
0,7
-1,1
4,5
4 427
5 447
9 875
750
-1 960
-1 210
0
0
0
0
0
0
750
-1 960
-1 210
1 118
-2 047
-929
368
-87
281
49,1
4,4
-23,2
368
-87
281
0
-7 888
-7 888
0
-229
-229
0
0
0
0
-8 117
-8 117
0
-8 908
-8 908
0
-791
-791
9,7
9,7
-1 020
-1 020
14 867
-15 101
-234
0
6
6
31
8
39
14 898
-15 087
-189
16 353
-15 718
635
1 455
-631
824
9,8
4,2
-436,0
1 486
-617
869
0
0
0
1 039
-18 734
-17 695
TP 2014
585
-2 885
-2 301
35
TALOUSARVION TOTEUTUMINEN
1 000 €
Kiinteistöjen myynti
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Käyttötalous
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Alkup TA Vuokrat, Muut TA2014
ICT
muutokset KS 2014
4 347
0
4 347
0
0
0
71 996
-450 738
-378 742
4 198
-4 198
0
-1 190
0
-1 190
3 157
0
3 157
TP 2014
Ero KS-TP
2014
Ero % Ero AP-TP
2 589
-41
2 548
-568
-41
-609
-18,0
-19,3
-1 758
-41
-1 799
-1 145
75 049
78 299
-1 035 -455 971 -454 311
-2 180 -380 923 -376 012
3 250
1 660
4 911
4,3
-0,4
-1,3
6 303
-3 573
2 730
Talousarvion käyttötalousKiinteistöjen myynti, tuotto
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Maankäyttösopimukset,
tuotto sopimuksen mukaisiin
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
Käyttötalous yhteensä
Toimintatuotot
Toimintakulut
Toimintakate
36
379
0
379
1 484
0
1 484
1 105
0
1 105
291,6
588
0
588
588
0
588
0
0
0
0,0
76 016
80 371
-455 971 -454 311
-379 956 -373 940
4 355
1 660
6 016
5,7
-0,4
-1,6
291,6
0,0
KONSERNIJOHTO JA -HALLINTO
KAUPUNGINVALTUUSTO
Kaupunginhallituksen puheenjohtajana toimi varastonhoitaja
Vuoden 2012 kunnallisvaaleissa kaupunginvaltuustoon valittiin Risto Kakkola, I varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija
Jani Mäkelä ja II varapuheenjohtajana kansanedustaja Ari Tor59 jäsentä. Kaupungin ylintä päätösvaltaa käyttävän luottamushenkilöelimen kokoonpano oli vuoden 2014 lopussa seu- niainen.
raava:
Kaupunginhallituksen alaisuudessa toimii kolme jaostoa, joiSuomen Sosialidemokraattinen puolue SDP
14
Kansallinen Kokoomus KOK
13
Suomen Keskusta KESK
12
Perussuomalaiset
9
Sitoutumaton kansalaisliike Myö -yhteislista
5
Suomen Kristillisdemokraatit KD
3
Vihreä Liitto VIHR
3
Yhteensä
59
den jäsenet ovat kaupunginhallituksen varsinaisia tai varajäseniä. 7-jäsenisen hallinto- ja henkilöstöjaoston puheenjohtajana toimi kertomusvuonna asiantuntija, elinkeinopolitiikka, DI
Tuomas Telkkä ja varapuheenjohtajana pakolaisohjaaja/
liikkeenharjoittaja Juha Härkönen. Hallinto- ja henkilöstöjaosto kokoontui 13 kertaa. Kokouksista kirjattiin yhteensä 140 +
17 pykälää.
Tulevaisuusjaostoon kuuluu 5 jäsentä. Puheenjohtajana toimi
kertomusvuonna perhekodin kasvattaja Harri Ilijn ja varapuheenjohtajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä. Tulevaisuusjaostolla oli 6 kokousta, joista kirjattiin yhteensä 44 pykälää.
Konsernijaoston jaoston jäsenmäärä on 6 jäsentä. Puheenjohtajana toimi kansanedustaja Ari Torniainen ja varapuheenjohKaupunginvaltuuston puheenjohtajana toimi toimitusjohtaja
Heikki Järvenpää, I varapuheenjohtajana yrittäjä Juha Turkia ja tajana järjestelmäasiantuntija Jani Mäkelä. Konsernijaoston
pitämistä 9 kokouksesta kirjattiin 69 + 27 pykälää.
II varapuheenjohtajana opistoupseeri evp Tapio Arola. Valtuusto piti kertomusvuonna 8 kokousta, joista kirjattiin yhKaupunginhallitus ja sen jaostot vastaavat omalta osaltaan
teensä 125 pykälää.
mm. merkittävien ja laajakantoisten strategisten asioiden valmistelusta, järjestöjen ja tapahtumien taloudellisesta tukemisesta sekä tiedotuksesta.
KAUPUNGINHALLITUS JA JAOSTOT
Kaupunginvaltuusto valitsee toimikaudekseen 11 jäsentä kaupunginhallitukseen. Kaupunginvaltuuston puheenjohtajat,
joilla on kokouksissa puheoikeus, voivat myös osallistua hallituksen kokouksiin. Vuonna 2014 kaupunginhallitus kokoontui
44 kertaa. Kokouksista kirjattiin yhteensä 577 + 13 pykälää.
Kaupunginhallituksen kokoonpano puolueittain oli vuonna
2014 seuraava:
Suomen Sosialidemokraattinen puolue SDP
3
Kansallinen Kokoomus KOK
2
Suomen Keskusta KESK
2
Perussuomalaiset
1
Sitoutumaton kansalaisliike Myö -yhteislista
1
Suomen Kristillisdemokraatit KD
1
Vihreä Liitto VIHR
1
Yhteensä
KONSERNIHALLINTO
Kaupungin hallinnolle asetettujen säästötavoitteiden saavuttamiseksi toimialojen hallinto keskitettiin konsernihallintoon,
joka tuottaa palvelut toimialoille. Kaupunginvaltuusto hyväksyi
konsernihallinnon johtosääntömuutoksen. Uusi konsernihallinto jakautuu kahteen toimintatasoon: strategisen ohjauksen
ja operatiivisen toiminnan tasoihin. Uusi organisaatio käynnistettiin vaiheittain syyskuun alusta alkaen. Valtuustokauden
loppuun mennessä tullaan saavuttamaan hallinnolle asetettu
2,8 miljoonan euron säästövelvoite.
11
37
Tavoite talousarviossa
Toimenpiteet/tunnusluku
Toteutetaan hallinnon rakenne- ja
prosessiuudistus, jonka tavoitteena
on 2,8 miljoonan euron säästöjen
toteutuminen vuoden 2016 loppuun
mennessä.
Uudistetaan elinkeinorakennetta
tukemalla osaamispohjaisten ja matkailua tukevien palvelualojen työpaikkojen syntymistä.
Vähennetään työttömyyttä kannustamalla aktiiviseen työelämään ja
koulutukseen.
Vahvistetaan yhteiseksi koettua strategian mukaista Lappeenranta- brändiä.
Konsernihallinnon uudistunut organisaatio aloitti toimintansa elokuussa 2014.
Prosesseja hiotaan yhdessä toimialojen
kanssa. Säästöjä on vielä löytämättä 0,5
Meur vuoden 2016 loppuun. Toimenpiteet tähän löydetään vuoden 2015 aikana.
Elinkeino- ja Venäjä-ohjelmien
toimeenpano
Työttömyys alenee 12/2012
tilanteesta.
Strategian mukaisen viestinnän ja
markkinoinnin toteuttaminen hyödyntäen kaupungilla käytössä olevia välineitä ja yhteistyötä muiden
avaintoimijoiden kanssa.
T. Aron muutos- ja kehitysdynamiikan
vertailussa 2005 – 2013 Lappeenrannan
suhteellinen muutos pohjalaiskaupunkien
jälkeen 26 suuren kaupungin joukossa
maan 4. paras.
Vuoden 2014 osalta tilanne kuitenkin heikentynyt, ja kesäkuun loppuun 2014 mennessä työpaikkojen määrä supistunut
700:lla.
Työttömyys kasvanut n. 2 %-yksikköä,
mikä samaa tasoa valtakunnallisen kehityksen kanssa.
Toteutettu

LiveLappeenranta-kampanja

WWF-Green Lappeenranta kampanja

Uudet nuoret PR-lähettiläät valittu

Joukkoliikennekampanja

aktiivinen tiedotus ja mediayhteistyö kotimaassa ja ulkomailla
Parannetaan rajanylityksen sujuvuutta ja alueen saavutettavuutta
edunvalvonnan, alueellisen ja viranomaisyhteistyön keinoin.
Rajalla jonotus vähentynyt myös
rajanylitysmäärien supistuessa 20
%.
VT 6 Lranta-Luumäen rakentuminen 2015
alkaen voitiin varmistaa. Nuijamaalla lisätty tarkastuspisteitä ja uudet kaistat
otettu käyttöön.
Edistetään avoimuutta ja lähidemokratiaa sekä lappeenrantalaisten
aktiivista osallistumista.
Asukastilaisuuksia järjestetty alueittain / aiheittain. Asukasosallistujia 2014 runsaat 1 000 asukasta.
Aktiivinen ja avoin tiedottaminen.
Toteutettu asukaskyselyjä.
38
Toteuma
Kaupunki palkittiin vuoden 2014 demokratiatunnustuksella.
KONSERNIJOHTO YHTEENSÄ
1 000 €
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA2013
2014
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
1 119
-2 230
112
-1 681
746
-2 188
634
-507
TOIMINTAKATE
-1 111
-1 569
-1 442
127
KONSERNIHALLINTO YHTEENSÄ
1 000 €
2014
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
804
-7 409
588
-9 802
871
-8 956
283
846
TOIMINTAKATE
-6 605
-9 214
-8 085
1 129
KONSERNIN YHTEISET KUSTANNUKSET YHT.
1 000 €
2014
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
1 745
-10 630
1 089
-9 211
1 590
-9 119
501
92
TOIMINTAKATE
-8 885
-8 122
-7 529
593
KONSERNIJOHTO JA -HALLINTO YHTEENSÄ (koko toimiala)
1 000 €
2014
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
3 669
-20 282
1 789
-20 694
3 207
-20 263
1 418
431
TOIMINTAKATE
-16 613
-18 905
-17 056
1 849
39
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT
Selostus tekijöistä, jotka olennaisesti vaikuttavat toimialan
valtuustokauden kehyksen toteutumiseen
Perussopimuksen 2 § mukaisesti Etelä-Karjalan sosiaalija
terveyspiiri, Eksote on järjestänyt erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten erityishuollon, kansanterveystyön ja sosiaalihuollon sekä ehkäisevän työn lakisääteiset palvelut.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen ja kaupungin
omistajaohjaus ovat vuonna 2014 perustuneet kaupunginhallituksen 17.2.2014 vahvistamaan kuntakohtaiseen palvelusopimukseen. Perussopimuksen 22 § mukaisesti Eksote rahoittaa toimintansa jäsenkunnilta palvelusopimusten mukaisesti perittävillä maksuilla ja asiakkailta perittävillä asiakasmaksuilla sekä muilla tuloilla. Eksoten tulee järjestää palvelusopimusten mukaiset palvelut talousarvioon sisällytettyjen
tulojen puitteissa eikä jäsenkunnilta perittävien maksujen
määrää voi talousarviovuoden aikana muuttaa, ellei jäsenkunnan kanssa siitä erikseen sovita.
Eksoten jäsenkunnat ovat edellyttäneet Eksotelta toimintatapoja, jolla sosiaalija terveysmenot saadaan vastaamaan kuntien taloudellista kantokykyä. Jäsenkuntien yhteenlasketut
maksuosuudet saavat vuosina 2014–2018 olla enintään
2.270.170.000 euroa.
Lappeenrannan maksuosuus vuonna 2014 on palvelusopimuksen mukaan 236 259 000 euroa. Eksoten tulee vuoden
2018 loppuun mennessä kattaa sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Tavoitteen toteutumisen seuraamiseksi Eksoten johto raportoi neljännesvuosittain
Lappeenrannan kaupunginhallitukselle ja puolivuosittain kaupunginvaltuustolle suunnitelman etenemisestä. Raportointi
on toteutunut sovitusti. Eksoten toimintakertomus valmistuu
helmikuussa 2015. Toiminta on toteutunut lainsäädännön ja
palvelusopimuksen mukaisesti.
Eksoten vuoden 2014 tulosennuste on 3.1 miljoonaa euroa
budjetoitua parempi ja toteutunut vuoden tulos on 11.7 miljoonaa euroa ylijäämäinen.
Vuonna 2014 Sosiaali- ja terveystoimen omana toimintana
myönnetyt avustukset ovat toteutuneet ennakoidusti Ekso-
40
ten jälkipuintityön (vapaaehtoiskeskuksen) laskutusta lukuun
ottamatta. Järjestöavustuksia jaettiin 274 050 euroa. Tuloja
on tullut odotettua enemmän. Ely-keskuksen tuloja ei ole
budjetintekovaiheessa pystytty ennakoimaan. Hyvinvointisuunnittelijan työpanosta on myyty Taipalsaaren kunnalle
Lappeenrannan kaupungin ja Taipalsaaren kunnan tekemän
palvelusopimuksen mukaisesti. Taipalsaaren palvelusopimusyhteistyö on päättyi vuoden 2014 lopulla. Sosiaali- ja terveystoimikunta kokoontui vuonna 2014 neljä kertaa. Lappeenrannan kaupungin sosiaalija terveystoimen tehtävänä on ollut:

kuntalaisten hyvinvointitarpeiden tunnistaminen ja
analysoiminen

varmistaa tarkoituksenmukaisten, laadukkaiden, kustannustehokkaasti tuotettujen ja oikein

kohdennettujen sosiaalija terveyspalvelujen saatavuus

valvoa ja arvioida Eksoten toimintaa ja Lappeenrannan
palvelusopimuksen toteutumista.
Toimiala on pysynyt kehyksessään. Eksote on sitoutunut
maakunnalliseen sosiaalija terveyspalveluiden kantokykyyn,
jonka mukaan jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet
saavat vuosina 2014–2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Eksote pyrkii reagoimaan nopeasti talousarviopoikkeamiin ja on sitoutunut tasapainottamistoimenpiteiden
tekemiseen. Sosiaali- ja terveystoimen omaan toimintaan ei
kohdistus kustannuspaineita. Sosiaali- ja terveystoimen avustuksia sopeutetaan valtuuston päätöksen talouden tasapainotusohjelman mukaisesti 300 000 € vuosina 2014–2016.
Kaupungin valtuusto on päättänyt 2.6.2014 siirtää sosiaalija
terveyspalveluiden kehyksestä 41.000 € nuorisotoimen kehykseen Nuorten palvelun toimintaan. Eksoten palvelusopimuksessa huomioi ko. siirrot.
Toteuma
Eksoten tuottavuusohjelma vuosina
2014–2018 lähtee toteutumaan
suunnitellusti jäsenkuntien kanssa
päätetyllä tavalla
Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina 2014–2018
olla enintään 2.270.170.000 euroa.
Eksoten tulee vuoden 2018 loppuun
mennessä kattaa sille vuoden 2013
tilinpäätökseen kertynyt kumulatiivinen alijäämä. Eksoten on sovitusti
toimittanut kaupunginhallitukselle
suunnitelma, jossa on neljännesvuosittaiset tarkastelupisteet talouden
Eksote on sitoutunut 5-vuoden talousraamiin.
Eksoten vuoden 2014 tulosennuste on 3.1
miljoonaa euroa budjetoitua parempi ja toteutunut vuoden tulos on 11.7 miljoonaa euroa ylijäämäinen. Eksote seuraa tarkasti taloutta ja etsii aktiivisesti keinoja talousraamissa pysymiseksi. Raportointi ja talouden seuranta on toteutunut suunnitellusti palvelusopimukseen kirjatun mukaisesti.
Sosiaali- ja terveyspiirin palvelutuotanto lappeenrantalaisille toteutuu
hoito- ja palvelutakuun mukaisesti.
Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen (%)
Eksoten tavoitetaso hoito- ja palvelutakuun
toteutumiselle on 100%. Toiminta on toteutunut säädösten mukaisissa rajoissa

Hoito- ja palvelutakuun toteutuminen
(%)

Hoitoonpääsy / sairaala (<180vrk) 99,6
%

Hoidon tarpeen arviointi / sairaala
(<90vrk) 100,0 %

Lähetteen käsittely (<21vrk) 99,7 %

Jäsenkuntien oman alueen hoitoon
pääsy (<180vrk) 99,5 %

Yleisimpiin leikkauksiin pääsy
(<180vrk) 98,5

Yleisimpiin leikkauksiin pääsy, toteutuneet (<180vrk) 95,5 %

Hoitoon pääsy / Lasten ja nuorten psykiatria (<90vrk) 100,0 %

Hoidon tarpeen arviointi / Lasten ja
nuorten psykiatria (<6vko) 100,0 %

Hoitoon pääsy / terveysasema (<3kk)
100,0 %

Toimeentulotuki, päätös (<7vrk) 97,5
%

Vammaispalvelu, päätös (<90vrk) 98,2
%

Vammaispalvelu, vireilletulo (<7vrk)
74,2 %

Lastensuojelu, päätös (<90vrk) 99,1

Lastensuojelu, vireilletulo (<7vrk) 97,1
%
41
Toteuma
Sosiaali- ja terveyspiirin palvelurakennemuutos ja -prosessit etenevät laitospainotteisesta avohoitoon ja ehkäisevään toimintaan
Ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä suhteessa yli
75-vuotiaaseen väestöön 9,7 % (=1077
paikkaa / 11136 hlöä Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus Eksoten nettotoimintamenoista (%).Lähtötaso vuonna 2011 oli
35,3%. Matalankynnyksen palvelupisteiden
lisääminen
Tavoitteena on, että ikäihmisten
ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä pienenee
vuosittain. Laskua edellisvuoden
tilanteeseen on tullut 1,2 prosenttiyksikköä. Ikäihmisten ympärivuorokautisten pitkäaikaishoitopaikkojen lukumäärä suhteessa yli
75-vuotiaaseen väestöön pl. Imatra
oli vuonna 2014 9,6%
(=1071 paikkaa / 11136 hlöä). Laitoshoidon nettotoimintamenojen
osuus Eksoten nettotoimintamenoista oli 28,8 %. Palvelurakenteen
kehittämistä on linjannut vanhuspalvelulaki ja sen toimeenpanoon
liittyvä laatusuositus. Valtakunnallisesti tavoitteena on siirtää painopistettä kotona asumista tukevaksi ja
vähentää laitoshoitoa. Eksoten pitkäaikaista laitoshoitoa on purettu ja
kotona asumista tukevaa toimintaa
sekä kuntoutusta vahvistettu.
Laitoshoidon nettotoimintamenojen osuus laskee 27 %:iin vuonna
2014
Matalankynnyksen palveluita on
lisätty mm. IsoApu palvelukeskus ja
kuntoutussairaala aloittanut toiminnan.
Hyvinvointiohjelman valtuustoon nähden sitovat tavoitteet:
Ikäihmiset aktiivisena toimijana toimenpide kokonaisuus
Ikäihmiset on huomioitu palvelujärjestelmän kehittämisessä. Hyvinvointiasemilla ja
Iso apu palvelukeskuksessa on itsehoitopisteitä ja mahdollisuus opastettuun Hyvis.fi
sivuston käyttöön. Palveluohjaajat ja vertaisohjaajat opastavat ja neuvovat asiakkaita. Vertaisohjaajien koulutus aloitettu.
Omaishoitajien etuuksia ja jaksamista tukevia palveluita on kehitetty. Omaishoidonkriteerien säilyttäminen ennallaan. Päivätoiminnan ja vapaapäivien viettomahdollisuuksien tehostaminen.
Kotikuntoutuksen toimintamalli on rakennettu ja sitä edelleen kehitetään käytöstä
saatujen kokemusten perusteella: Tehokotiimi (tehostettu kotikuntoutus, fysioterapeutti, toimintaterapeutti ja lähihoitaja).
Senioreille ohjattuja liikuntaryhmiä. Annettu henkilökohtaista liikuntaneuvontaa
kaupunkilaisille sekä eläke- ja vammaisjärjestöille. Aktivoitu kulttuuritapahtumiin
osallistumista mm. piristäjätoiminta yhteis-
42
Senioriväestön onnellisuus (ATH):
Vuonna 2013 itsensä suurimman
osan aikaa 4 viime viikon aikana
onnelliseksi kokeneiden osuus oli
54 % yli 75 vuotiaista. Vuonna 2012
vastaava luku oli 48 % (ATHtutkimus 2012 ja 2013)
Yli 75 vuotiaista Lappeenrantalaisista 92.2 % asui kotoa vuonna 2013.
Vuonna 2012 vastaava luku oli 89.9
%.
Omistajaohjaus (204)
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
50
10
33
23
-431
-370
-370
0
-381
-360
-337
23
Palvelusopimus (200)
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-217 632
-236 311 -236 259
52
-217 632
-236 311 -236 259
52
SOSIAALI- JA TERVEYSPALVELUT YHTEENSÄ
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
51
10
33
23
-218 063
-236 681 -236 629
52
-218 012
-236 671 -236 596
75
43
KASVATUS– JA OPETUSTOIMI
Toiminnassa on keskitytty ensisijaisesti lakisääteisten velvoitteiden täyttämiseen. Näitä ovat päivähoitolain mukaisten
päivähoitopalvelujen järjestäminen sekä perusopetus- ja lukiolain mukaisen opetuksen järjestäminen. Päivähoidon kysyntä on jatkanut kasvuaan, kasvu on kuitenkin tasoittunut ja
päivähoidossa olevien lasten lukumäärä oli keskimäärin noin
0,5 % edellisvuotta suurempi. Päivähoidon kysyntä vaihtelee
vuoden aikana. Kesken toimintakauden erityisesti alle 3vuotiaiden määrä lisääntynyt, mikä on tarkoittanut alle 3vuotiaiden ryhmäkokomääräysten vuoksi lisäryhmien perustamista. Kysynnän ja tarjonnan alueellisiin muutoksiin vastaaminen on ollut haasteellista. Perusopetuksen koko oppilasmäärä kasvoi 0,4 %. Kasvua oli erityisesti vuosiluokilla 7 -9.
Lukiokoulutuksen opiskelijamäärä puolestaan väheni noin 2
%.
Lappeenranta 2028 strategia sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan hyväksymä toimenpideohjelma 2013 - 2016 ovat
suunnanneet toimialan työskentelyä. Lasten ja nuorten yksiöllisen kasvun tukemiseen ja nuorten syrjäytymisen vähentymiseen tähtäävät mm. ratkaisukeskeisen toimintakulttuurin
omaksuminen ja turvallisten ihmissuhteiden tarjoaminen.
Ratkaisukeskeiseen toimintatapaan on vuoden aikana koulutettu perusopetuksen lisäksi myös varhaiskasvatuksen ja lukiokoulutuksen henkilöstöä.
Lasten ja nuorten osallistumista on edistetty vuoden alussa
voimaan tulleen perusopetuslain muutosten mukaisesti koulukohtaisella oppilaskuntatoiminnalla. Oppilaskunnan näkemyksiä kuullaan mm. kouluruokailusta sekä lukuvuosi- ja opetussuunnitelmien muutoksista. Toimiala on kerännyt palautetta peruskoulun 5. ja 9. luokkalaisilta sekä lukion toisen
vuosikurssin opiskelijoilta hyvinvointiprofiilikyselyjen avulla.
Toiminnassa on huomioitu myös Lasten parlamentin sekä
Nuorisovaltuuston näkemyksiä. Lasten ajatuksia ja ehdotuksia on kuultu varhaiskasvatuksen ryhmäkohtaisen toiminnan
suunnittelussa.
Huoltajien näkemyksiä varhaiskasvatus- ja opetuspalveluista
on kysytty asiakastyytyväisyyskyselyllä, mutta huoltajakyselyyn vastaa vain noin viidennes huoltajista.
Vuonna 2016 voimaan tulevaan tuntijaon ja opetussuunnitelmien muutokseen on valmistauduttu erityisesti esiopetuksessa ja perusopetuksessa, joissa opetussuunnitelmien perusteet on vahvistettu vuoden lopussa. Perusopetuksen rehtoreille on järjestetty laajamittaista koulutusta opetussuunnitelman perusteista ja niiden mukaisesta toimintakulttuurin
muutoksesta sekä opetussuunnitelmaprosessin toteuttamisesta omassa koulussaan.
44
Perusopetuksen opetussuunnitelmauudistuksen tavoitteena
on uudistaa merkittävästi koulujen toimintakulttuuria ja pedagogisia ratkaisuja. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että
opetuksen tulee tulevaisuudessa olla entistä enemmän toiminnallista, vuorovaikutteista ja oppilaiden omatoimiseen,
tavoitteelliseen työskentelyyn perustuvaa. Tällä hetkellä oppilaan opiskelu on vielä liian usein ulkoapäin ohjattua ja koulunkäynnissä korostuu pulpetissa istuminen. Konkreettisia
uusia sisältöjä ovat esimerkiksi ohjelmoinnin opiskelun
aloittaminen jo alakoulussa ja muutoinkin opetusteknologian
aikaisempaa laajempi käyttö, liikunnan opetuksen lähtökohtien uudistuminen, toisen kotimaisen kielen opiskelun aloittaminen 6. luokalla jne. Opetussuunnitelmauudistuksen toteuttaminen paikallisesti edellyttääkin esimiesten ja opetushenkilöstön laajaa kouluttamista ja ajan varaamista uuden
opetussuunnitelman laadintaan.
Perusopetuksessa toteutettiin useita kehittämishankkeita.
Lappeenrannan kaupunki sai opetus- ja kulttuuriministeriöltä
valtionavustusta kielistrategian laadintaan. Kasvatus- ja opetuslautakunta hyväksyi kielistrategian kesäkuussa 2014. Kaikki Lappeenrannan peruskoulut osallistuivat Liikkuva kouluohjelmaan vuoden 2014 aikana. Kaupunki saikin valtakunnallisen Liikkuva koulu-palkinnon oppilaiden koulupäivän aikaisen liikkumisen laajamittaisesta edistämisestä. Opetushenkilöstön osaamista edistettiin mentorointia kehittämällä. Kaikki peruskoulut liittyivät syksyllä 2014 valtakunnalliseen, Oulun yliopiston koordinoimaan Lukuinto-ohjelmaan. Koulujen
kerhotoiminnan kehittämistä jatkettiin ja syksyllä 2014 Sammonlahden palvelualueella aloitettiin kokeilu, jossa neljä eri
urheiluseuraa toteuttaa kerhotoiminnan yhteistyössä neljällä
eri koululla siten, että kaikkien koulujen oppilaat pääsevät
kokeilemaan eri lajien harrastamista lukuvuoden aikana.
Lasten ja nuorten oppimisympäristöjä on laajennettu myös
päiväkotien ja koulujen ulkopuolelle. Esioppilaat sekä peruskoululaiset ovat osallistuneet mm. Metkun järjestämään
kulttuuripolkutoimintaan. Varhaiskasvatus on mukana Lastentarhanopettajaliiton, Allergiaohjelman väestöviestintähankkeen ja Etelä-Karjalan Allergia- ja Ympäristöinstituutin
aloittamassa Luonto lähelle ja terveydeksi – hankkeessa, joka
kestää vuodet 2014 - 2015. Kaikki peruskoulun 6. luokkalaiset
ja osa 5. luokkalaisista osallistuivat Yrityskylätoimintaan.
Esiopetuksessa, peruskouluissa ja lukioissa on hankittu tietoja viestintätekniikan välineistöä sekä koulutettu henkilöstöä
hyödyntämään laitteita opetuksessa. Kouluttajina on toiminut Saimaan Mediakeskuksen henkilöstö. Mediakeskus saa
pääasiallisen rahoituksensa hankkeista, joita ovat mm Molla,
Komeetta, Sormet, Taped ja Memo-hankkeet. Oppilas-
käyttöön on hankittu mobiililaitteita, koska ne voidaan ottaa
perinteitä tietotekniikkaa joustavammin käyttöön kulloisessakin oppimistilanteessa. Mobiilitekniikka mahdollistaa ajasta ja
etenkin paikasta riippumattomat työtavat. Laitteiden käytön
myötä on havaittu myös oppilaiden yhteistoiminnallisuuden
lisääntyneen.
Päiväkotien ja koulujen vuosittain tekemä riskien arviointi on
tehty sähköisen kyselyohjelman avulla.
Valmistava esiopetus on keskitetty Skinnarilan päiväkotiin.
Perusopetuksessa ryhmät toimivat Joutsenon ja Sammonlahden palvelualueilla. Varauduttiin Syyriasta tulevien pakolaisten vastaanottamiseen.
Perusopetuslakiuudistus psykiatrisessa hoidossa olevien oppilaiden osalta tuli voimaan lukuvuoden alussa. Sairaalan
sijaintikunta on velvollinen järjestämään oppilaan tarvitsemat
konsultaatiopalvelut ennen psykiatrisen sairaanhoidon alkamista ja sen päättymisen jälkeen. Kasvatus- ja opetustoimi on
sopinut toimintamallista Eksoten kanssa. Opetushenkilöstöä
jouduttiin lisäämään sairaalaopetukseen muutoksen johdosta. Henkilöstökustannukset eivät nousseet, sillä mm. avustajatyövoimaa vähennettiin.
Elokuun alussa voimaantulleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain täytäntöönpano valmisteltiin yhdessä Eksoten kanssa ja
toimintatavat kirjattiin opetussuunnitelmiin. Lain tavoitteena
on vahvistaa opiskeluhuollon toteuttamista monialaisena
yhteistyönä sekä edistää oppilaitosyhteisön hyvinvointia,
terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä opiskelijoiden oppimista,
terveyttä ja hyvinvointia sekä osallisuutta. Laki muutti esiopetuksen, perusopetuksen ja lukiokoulutuksen oppilashuoltotyötä siten, että kasvatus- ja opetustoimen yksiköt ovat ensisijaisesti vastuussa moniammatillisesta yhteisöllisestä opiskeluhuollosta ja Eksote puolestaan vastaa yksilökohtaisesta
opiskeluhuollosta ja opiskeluhuollon palveluista, joita ovat
psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palvelut. Kaikille oppilaille säädettiin oikeus psykologi- ja kuraattoripalveluihin. Lakiin sisältyy myös uusia
kirjaamisvelvoitteita.
Joutsenon ja Lauritsalan lukiot yhdistyivät Kimpisen ja Lappeenrannan Lyseon lukioihin lukuvuoden 2014 - 2015 alusta
lukien. Lukiopaikkojen määrä on mitoitettu vastaamaan 50 %
Lappeenrannassa asuvasta, 16 vuotta täyttävien ikäluokasta.
Kaikki avoinna olevat lukiopaikat eivät ole viime vuosina
täyttyneet, vaikka lukion sisäänpääsyn keskiarvoraja on jäänyt 7,00. Lukioiden keskittämisen myötä opetustarjonta on
ollut kaikkien lukiolaisten saavutettavissa, sillä lukioilla on
yhteinen kurssitarjotin. Lukioiden yhdistämisestä syntynyttä
säästöä on käytetty lukion erityisopetuksen sekä opintoohjauksen lisäämiseen.
Kaupungin kiinteistöomaisuuden kokonaistaloudellisuuden
radikaalia parantamista tavoitellaan koulu- ja päiväkotiverk-
koa uudistamalla. Vuoden aikana valmistui Pallon päiväkodin
korvaava Keltun päiväkodin osa sekä Joutsenon päiväkoti,
johon siirtyi Honkalahden päiväkodin toiminta. Joutsenon
päiväkodin valmistumisen myötä lakkautui toiminta sekä päiväkodin tilapäistiloissa Tapiolassa että Tapiolan ja Rantatien
ryhmäperhepäiväkodeissa.
Varhaiskasvatuksessa tehtiin
myös muita toiminnallisia muutoksia mm. Karhuvuoren ja
Vainikkalan ryhmäperhepäiväkotien toiminta lakkautui ja
vuorohoitoa järjesteltiin uudelleen. Myös Korvenkylän lähipalvelupiste, johon sijoittui mm. esiopetus, valmistui Korvenkylän koulun yhteyteen. Vuoden aikana suunniteltiin kaupunginvaltuuston tekemän linjauspäätöksen mukaisesti Myllymäen päiväkodin ja koulun lisätilojen, Pontuksen päiväkodin ja
koulun sekä Lauritsalan alakoulun uudisrakennushankkeita.
Pontuksen ja Lauritsalan hankkeissa suunnitellaan tiloja yhteiskäyttöön kirjaston ja nuoriso- ja liikuntatoimen kanssa.
Kaupunginvaltuusto myönsi näille hankkeille rahoituksen
joulukuun kokouksessaan. Kesämäen koulun peruskorjaus
eteni viimeiseen vaiheeseen.
Lukioilta vapautuneet tilat täyttyivät peruskoulun oppilaista,
sillä sisäilmaongelmien vuoksi korvaavia tiloja tarvitsivat
Muukonniemen koulu sekä Lauritsalan koulun 1 - 6 vuosiluokat. Asianmukaiset koulutilat pystyttiin järjestämään Muukonniemen oppilaille Joutsenon koulukeskuksesta ja Lauritsalan oppilaille Lauritsalan koulukeskuksesta. Sisäilmapulmista
johtuvia korjauksia jouduttiin tekemään Mäntylän päiväkodissa, joka oli korjaustöiden aikana väistötiloissa. Aiemmin
ostopalveluina hankittu Örebron päiväkodin toiminta siirtyi
kaupungille kesällä ja toiminta jatkui Snellmanin päiväkodin
Kasarmikadun yksikkönä.
Palveluverkkopäätösten myötä määräaikaisesti täytettyjä
vakansseja on voitu julistaa haettavaksi vakinaista täyttämistä
varten. Keväällä täytettiin varhaiskasvatuksessa 58 tointa,
perusopetuksessa 21 ja lukiokoulutuksessa 9 opettajan virkaa. Esiopetukseen päteviä hakijoita ei ollut riittävästi, joten
lastentarhanopettajien toimia jäi keväällä täyttämättä. Syksyllä saatiin täyttölupa varhaiskasvatuksen 28 tointa varten,
perusopetuksen 32 ja lukiokoulutuksen 1 opettajan virkaa
varten.
Konsernihallinnon perustamisen myötä hallintotoimisto lakkautui ja hallintotehtäviä siirtyi usealle tiimille. Henkilöstön
väheneminen ja uudet toimintatavat ovat aiheuttaneet jonkin verran muutoskitkaa.
Eduskunnan apulaisoikeusasiamies Jussi Pajuoja tutustui elokuussa kasvatus- ja opetustoimen toimintaan ja teki tarkastuskäynnin Sammonlahden kouluun. Tarkastushavaintojen
perusteella apulaisoikeusasiamies totesi, ettei Lappeenrannan kaupungin kasvatus- ja opetustoimen tarkastus anna
hänelle aihetta jatkotoimenpiteisiin. Apulaisoikeusasiamies
totesi muistiossaan, että opetuksen ja oppilaiden yhdenvertaisen kohtelun takaamiseksi olisi perusteltua kiinnittää nyLappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014
45
kyistä enemmän huomiota tietotekniikan ja atk- laitteiden
opetuskäyttöön.
Toimialan merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä
toteutui toimitilojen kuntoon sekä päivähoidon tarpeisiin
sopivien tilojen löytämiseen liittyviä uhkia. Myös osa varhaiskasvatuksen opetustehtävätoimista jäi täyttämättä pätevien
ja sopivien hakijoiden puuttuessa.
menojen ansiosta. Lisäksi varhaiskasvatuksessa hoitotukimenot jäivät budjetoitua pienemmiksi. Perusopetuksessa saavutettiin säästöä kiinteistömenoissa, kun lakkautetuilta lukioilta
vapautuneet tilat pystyttiin hyödyntämään tehokkaasti Muukonniemen ja Lauritsalan alakoulujen väistötiloina. Kun oppivelvollisuusiän nostoa ja kotihoidon tuen uudistusta ei toteuteta, tulee toimiala pysymään valtuustokauden 2013 - 2016
kokonaiskehyksessään.
Toimialan talous toteutui erinomaisesti. Toimintakate toteutui 2,4 Me talousarviota parempana. Kaikki tulosalueet pysyivät budjetissa. Vuoden 2014 aikana ei toteutunut taloudellisesti olennaisia epäsuotuisia poikkeamia, vaan poikkeamat
olivat pääosin positiivisia. Toimialan menoista 60 % muodostavat henkilöstömenot, jotka toteutuivat 1,2 Me talousarviota parempana muun muassa edellisvuotta pienempien sijais-
VARHAISKASVATUS
Toimenpiteet/
Toteuma
tunnusluku
Kaikille lapsille voidaan tarjota päivähoitopaikka määräajassa ja ainakin 90
%:lle perheistä kohtuullisesti saavutettavissa olevasta paikasta kysynnän
muutoksista huolimatta.
Tavoite saavutettiin
- 90 (8,2 %) lapsen päivähoidon aloitusta jouduttiin
siirtämään
- 6 lapsen päivähoitopaikka
jouduttiin osoittamaan perheen kannalta huonosti
saavutettavissa olevasta
paikasta
Kyselyä ei tehty vuonna
2014
Henkilöstölle tehdyn työhyvinvointikyselyn tulokset ovat keskimäärin entiset tai aiempaa paremmat
Konsernihallinnon henkilöstötiimin työhyvinvointikysely
Monikulttuuristen lasten kielen kehittäminen
Lappeenrannassa toteutettiin ajalla 1.1.2012 –
30.6.2014 EU-tuella hanke, Kieli kotoutumisen välineenä (Kieko). Hankkeessa työskenteli hankerahoituksella venäjän kotikielen opettaja ja suomi toisena
kielenä -opettaja. Hankkeen tavoitteena oli helpottaa
maahanmuuttajalasten, ja samalla myös heidän vanhempiensa kotoutumista ja sopeutumista suomalaiseen yhteiskuntaan. Hankeen aikana tuettiin lasten
kielen kehitystä tarjoamalla tehostettua suomi toisena kielenä -opetusta sekä kotikielen opetussuunnitelmaan perustuvaa opetusta venäjän kielessä. Hankkeen aikana kehitettiin myös työvälineitä, joiden
avulla venäjänkielisten lasten mahdollisiin kielen kehityksen ongelmiin voidaan puuttua mahdollisimman
varhaisessa vaiheessa.
Hankkeen tuloksena palkattiin venäjänkielisten
lasten kotikielen opetusta
ja erityistä ja tehostettua
tukea varten opettaja, sillä
se säästää tulkkipalveluissa
ja puheterapiassa.
Henkilöstön osaamisen kehittäminen
kasvatuskumppanuudessa
Koulutuksen järjestäminen
Toteutettiin kaksi koulutusta. Kasvatuskumppanuuskoulutuksen saaneita on
yhteensä 167.
46
PERUSOPETUS
Toteuma
Kaikki suorittavat peruskoulun oppivelvollisuusiän aikana ja 99 % heistä
hakee oppivelvollisuutensa suoritettuaan välittömästi jatko-opintopaikkaa.
Ilman päättötodistusta jääneet, joiden oppivelvollisuusikä on tullut täyteen.
2 oppilasta/709 oppilaasta ei
saanut päättötodistusta eli peruskoulun suoritti 99,7 %. Kaikki
hakivat jatkokoulutuspaikkaa.
Oppilaiden kokema kouluhyvinvointi
on vertailuaineistoa parempi.
Koulun hyvinvointiprofiilin LPR:n tulokset/ kaikkien kyselyyn vastanneiden tulokset
Jatko-opintoihin hakeutuminen/ kaikki oppivelvollisuuden suorittaneet.
Suhdeluku vertailuaineistoon
5. -luokkalaiset 1,05
9. -luokkalaiset 1,14
Vuoden 2014 vertailulukua ei
vielä saatavissa Kouluikkunasta.
Päättötodistusten keskiarvojen keskiarvo on vertailukaupunkien keskiarvoa parempi.
LPR:n tulokset/vertailukaupunkien tulokset Kuntaliiton kokoamasta Kouluikkuna-tietokannasta
Opettajat kannustavat oppilaita onnistumaan ja menestymään koulussa.
Oppilaiden kokema opettajan kannustamisen
määrä Lpr/vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista)
5. lk 72/67 ja 9.lk 73/59
Vanhemmat kannustavat lapsiaan
onnistumaan ja menestymään koulussa.
Oppilaiden kokema vanhempien kannustamisen
määrä Lpr/vertailuaineiston ka
5. lk 88/91 ja 9.lk 87/87
Koulut lisäävät oppilaiden liikkumismahdollisuuksia koulupäivän yhteydessä.
Koulun pihalla voi pelata ja leikkiä 5. lk Lpr/
vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista)
89/81
Opettajat rohkaisevat oppilaita ilmaisemaan mielipiteitään
Opettajat kuuntelevat mielipiteitä Lpr/
vertailuaineiston ka (Koulun hyvinvointiprofiilista)
5. lk 78/70 ja 9. lk 62/55
Opettajat ja rehtorit rohkaisevat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä.
Opettajat ja rehtorit kannustavat huoltajia ilmaisemaan mielipiteensä
(asiakastyytyväisyyskyselyssä: Koulu on kiinnostunut vanhempien mielipiteistä ja näkemyksistä
koulun toimintaan liittyvissä asioissa, vastausten
keskiarvo/max)
3,76/5 alakoulu
3,32/5 yläkoulu
47
LUKIOKOULUTUS
Toteuma
Ylioppilaskirjoitusten tulokset ovat
maakuntakeskuskaupunkien keskimääräistä tasoa tai paremmat
Kevään ja syksyn ylioppilaskirjoitusten arvosanojen Lpr:n keskiarvo/valtakunnan keskiarvo
0,99
Lukioiden hyvinvointiprofiilin tulokset (olosuhteet, sosiaaliset suhteet
ja itsensä toteuttaminen) säilyvät tai
paranevat
Ilmiöpohjaiseen pedagogiikkaan
liittyvien kurssikokonaisuuksien tar-
Vuoden 2013 ja vuoden 2014 tulosten vertailu
Vuonna 2013 vertailuluku oli 61,33 ,
vuonna 2014 vertailuluku oli 64,33,
eli tulokset parantuneet
Henkilöstökoulutus ja kurssitarjonta
On toteutettu keväällä kaksi ja syksyllä kaksi ilmiöpohjaista kurssia.
Opinto-ohjauksen lisääminen
Opinto-ohjausta ja erityisopetusta on lisätty.
On muutettu myös em. henkilöstön työaikajärjestelmää opinto-ohjauksen ja erityisopetuksen luonteeseen paremmin sopivaksi.
Lisätty edelliseen lukuvuoteen nähden erityisopetusta 1,5 henkilötyövuotta, molemmissa lukioissa on
kaksi kokoaikaista opinto-ohjaajaa.
Lukiolaisilla on mahdollisuus vaikuttaa lukion toimintakulttuuriin
Opiskelijoiden mielipiteet otetaan huomioon
oppilaitoksen kehittämisessä
(Hyvinvointiprofiili)
Samaa mieltä olevat: 65 %, eri mieltä: 9 %.
Opettajat rohkaisevat opiskelijoita ilmaise-
Maakuntakeskuskaupunkien tuloksia
ei ole vielä saatavilla.
Samaa mieltä 64 %, eri mieltä 10 %.
Hallinto
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-1 083
-1 073
-1 047
26
-1 083
-1 073
-1 047
26
Tukipalvelut
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
48
2014
2014
TP 1000 €
173
0
134
134
-1 280
-1 426
-1 180
246
-1 107
-1 426
-1 046
380
Avustukset
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-267
-200
-182
18
-267
-200
-182
18
Varhaiskasvatus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
4 682
4 550
4 744
194
-38 448
-39 772
-38 764
1 008
-33 766
-35 222
-34 020
1 202
Perusopetus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
1 676
625
1 796
1 171
-48 813
-51 980
-52 659
-679
-47 137
-51 355
-50 863
492
Lukiokoulutus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
843
565
973
408
-8 325
-8 885
-8 996
-111
-7 482
-8 320
-8 023
297
KASVATUS- JA OPETUSTOIMI YHTEENSÄ
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
7 374
5 740
7 647
1 907
-98 217
-103 337 -102 829
508
-90 843
-97 597
-95 182
2 415
KOTIKUNTAKORVAUKSET
Kotikuntakorvaukset
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA
2013
2014
2014
- TP 1000 €
581
585
547
-38
-2 837
-2 885
-2 855
30
-2 256
-2 300
-2 308
-8
49
KULTTUURITOIMI
Kulttuuritoimen tulosalueet saavuttivat lähes kaikki valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa. Teatteri jäi jonkin verran tavoitteistaan, ja tulotavoitteiden romahdettua teatterin toimintakatteeseen syntyi noin 127 000 euron ylitys. Kokonaisuutena
kulttuuritoimi pysyi kuitenkin budjettiraamissaan; kirjastotoimi, museotoimi, orkesteritoimi ja yleinen kulttuuritoimi säästivät
toimintamenojaan toteuttaakseen säästöillä palvelujaan vuonna 2015.
KIRJASTOTOIMI
Kirjastotoimi ylitti lähes kaikki valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa. Ainoastaan fyysisten kirjastokäyntien lukumäärä jäi
tavoitteesta.
Toteuma
Kirjastokäynnit: fyysiset käynnit
555 000, verkkokäynnit 232 000
Kirjastokäynnit/fyysiset käynnit
512 635
Kirjastokäynnit/verkkokäynnit
Kokonaislainaus
267 253
1 037 239
Tapahtumat
594
Osallistujat
12 185
Kokonaislainaus: 990 000
Kirjaston järjestämät tapahtumat 380 /
osallistujat 7500
MUSEOTOIMI
Museo saavutti valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa. Kaupunginjohtajan asettama uusia kokoelmatiloja selvittävä työryhmä aloitti vuoden lopulla toimintansa.
Monipuoliset ja kehittyvät museopalvelut ovat lähellä asiakasta
asiakaskäynnit näyttelyissä ja
tilaisuuksissa
verkkokäynnit
asiakastilaisuuksien lukumäärä
keskim. kävijämäärä/tilaisuus
asiakasraadin ja museoklubin
kokoukset lkm
näyttelyjen kokonaislukumäärä
50
Toteuma
37 486
100 922
137
100
8
17
Toteuma
Kokoelmia käytetään, hoidetaan ja hallitaan aktiivisesti ja suunnitelmallisesti
kokoelmanhallintatapahtumat, lukumäärä
9100
Museo toimii aktiivisena asiantuntijana
ja vaikuttajana sekä alueellisissa että
kansainvälisissä verkostoissa
tietopalveluvastaukset,
lukumäärä
202
asiantuntija- ja viranomaislausunnot
64
osallistuminen verkostoihin, lukumäärä :
- alueelliset
23
- valtakunnalliset
9
- kansainväliset
6
YLEINEN KULTTUURITOIMI
Yleinen kulttuuritoimi saavutti valtuustoon nähden sitovat tavoitteensa.
Toteuma
Myöntää avustuksia kulttuuritapahtumien järjestämiseen sekä taideapurahoja
Kohdeavustuksia haki 37 toimijaa ja
myönnetty 21 kpl, Koulutusavustuksia myönnetty 15 seuralle
Avustusmääräraha 46 500 €, josta käytetty
44.210 €
Tuottaa tapahtumia ostopalveluina
Tuotettu ostopalveluna 8 ja osittaisena ostopalveluna 21 tapahtumaa
Tuotettu ostopalveluna Kalevalanpäivän juhla,
Lasten katumaalaustapahtuma, kesäkauden
avajaiset, kesäkonserttisarja (85 eri esitystä),
Torikaraoke, Linnoituksen uuden isännän valinta, Sataman valot, Ja kitara soi festivaali.
Lisäksi osaostopalveluna tuotettiin 21 tapah-
Vastaa Etelä-Karjalan Lastenkulttuurikeskus Metkun toiminnasta
Metku tuotti esi- ja peruskouluille
Kulttuuripolkukulttuurikasvatusohjelmaa, ylläpiti
Metku-kuorotoimintaa ja järjesti
siihen liittyvän Metkuillaansuurkuorokonsertit ja koordinoi
maakunnallista Metkatlastenkulttuuriviikkoa. Lisäksi Metku
tuotti Maailma on Tilkkutäkkitaidetyöpajoja päivähoitoon,
Kulttuuripiha-taideprosesseja ja teemapäiviä yläkouluille ja piti työpajoja Hiekkalinnalla.
Kävijätilastojen 2014 mukaan Metku työllisti
Lpr:ssa 190 kertaa taiteilijan joko tunti-, jaksotai tapahtuma-kohtaisesti. Päivähoitoon Metku tuotti 220 erilaista tapahtumaa/ työpajaa,
joissa oli 3296 kävijä-kertaa. Perusopetukseen
Metku tuotti (tai sisältötuotti) 1092 työpajaa/
kerhotuntia/tapahtumaa, joissa oi 12 132
käyntikertaa. Lisäksi muulle yleisölle tarkoitettuja tapahtumia/työpajoja/tapaamisia oli
53, joissa 5239 käyntikertaa.
51
ORKESTERITOIMI
Lappeenrannan kaupunginorkesteri saavutti tavoitteensa niin maakunnan kuin Saimaan alueen ammattiorkesterina suunnitelmien mukaisesti ja taloudellisesti. Syksystä 2014 orkesterin kävijämäärä alkoi selvästi kasvaa.
Laadukkaat klassisen ja viihdemusiikin
orkesterikonsertit n. 35 konserttia vuodessa.
Kehittyminen Saimaa Sinfoniettaksi pitkällä tähtäimellä.
Vetovoimainen kansainvälinen kulttuurilähettiläs, joka esiintyy ulkomailla ja
levyttää.
46 konserttia, joista vierailuja Saimaan alueella 8 ja
yksi Unkarissa
5 Saimaa Sinfonietta
Unkarin konserttimatka
Toteuma
toteutuivat kuulijamäärä 9395
kuulijaa sekä 450 kuulijaa ulkomailla
4 Saimaa Sinfoniettaa Lpr ja Mli,
1 konserttivierailu Levi
Unkarin Tokajin Zemplenin festivaalin konsertit (festivaali kattoi
kulut)
TEATTERITOIMI
Teatteri ei täysin saavuttanut valtuustoon nähden sitovia tavoitteita. Suurella näyttämöllä päästiin tavoitteisiin ensi-iltojen
määrässä, mutta katsojaluvut ja niiden myötä täyttöasteprosentti jäivät tavoitteesta. Pienellä näyttämöllä toteutui yksi ensi-ilta
tavoitetta vähemmän. Vierailuesityksiä pystyttiin ottamaan vastaan arvioitua enemmän. Tämän vuoksi Veeran kammarin
täyttöaste toteutui odotettua paremmin. Erityisesti keväällä teatteri kärsi suuresta sairaslomien määrästä ja siitä aiheutuneesta esitysten peruuntumisesta. Tulotavoitteiden romahdettua toimintakatteeseen syntyi noin 127 000 euron ylitys.
Tuotantokapasiteetti
Jukola-salissa ja Veeran kammarissa yhteensä 4 – 10 ensi-iltaa
Vierailuesityksiä kummassakin salissa
Omat ensi-illat 7 kpl
Jukola-sali 4 kpl
Veeran kammari 3 kpl
Vierailuesitykset, määrät 7 kpl
Jukola-sali 6 kpl
Esitysten määrät 163 kpl
Jukola-sali 107 kpl
Toteuma
Omat ensi-illat 6 kpl
Jukola-sali 4 kpl
Vierailuesitykset, määrät 19 kpl
Jukola-sali 8 kpl
Esitysten määrät 151 kpl
Jukola-sali 87 kpl
Toiminnan vaikuttavuus
Katsojaluvut
Muut tilat 23 kpl
Katsojaluvut
Esitysten yleisömenestys, katsojaluvut,
katsomoiden täyttöaste
30 000
21 293
Katsomoiden käyttöaste
Katsomoiden täyttöaste
Jukola 61 %
Jukola 46 %
Veeran kammari 58 %
Veeran kammari 62 %
Toimintakate (1 000 €) -2 855
Toimintakate (1 000 €) -2 982
Toimintaprosessin sujuvuus ja taloudellisuus
Käyttötalouden tasapaino
52
Kulttuurilautakunta
1 000 €
Tilinpäätös
2013
Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP
2014
2014
1000 €
0
0
0
0
-1 081
-968
-988
-20
-1 081
-968
-988
-20
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Kirjastotoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA- TP
2013
2014
2014
1000 €
331
310
320
10
-3 623
-3 747
-3 692
55
-3 292
-3 437
-3 372
65
Museotoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2013
2014
2014
1000 €
170
184
198
14
-1 498
-1 715
-1 595
120
-1 328
-1 531
-1 397
134
Yleinen kulttuuritoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2013
2014
2014
1000 €
193
118
135
17
-731
-681
-652
29
-538
-563
-517
46
Orkesteritoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2013
2014
2014
1000 €
151
130
192
62
-1 523
-1 537
-1 533
4
-1 372
-1 407
-1 341
66
Teatteritoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2013
2014
2014
1000 €
572
551
283
-268
-3 327
-3 406
-3 265
141
-2 755
-2 855
-2 982
-127
KULTTUURITOIMI YHTEENSÄ
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2013
2014
2014
1000 €
1 418
1 293
1 129
-164
-11 783
-12 053
-11 725
328
-10 365
-10 760
-10 596
164
53
NUORISO– JA LIIKUNTATOIMI
Nuoriso- ja liikuntatoimen toimialan toimintakate yhteensä
alittui noin 166.000 eurolla ja toimintatuottoja kertyi noin
78.000 enemmän kuin talousarviossa oli arvioitu. Myös toimintakulut alittuivat noin 88.000 eurolla. Tulosta voidaan
pitää erittäin hyvänä kun vielä huomioidaan, samaan aikaan
on toteutettu valtuustokauden laajaa ulkoisten menojen säätöohjelmaa.
ran kaupungin ja TE- keskuksen kanssa.
Nuorisotoimi on suunnannut omia kesätoimintojaan vahvasti
nuorten työllistymisen edistämiseen. Vuonna 2014 työllistimme 51 nuorta ja tarjosimme heille ensimmäiset työkokemukset kesätyöleireillä ja kaupunkityöpajoissa (51 nuorta, 355
päivää ja 1775 tuntia) Uutena toimintona olemme tarjonneet
myös apuohjaajan tehtäviä erilaisissa nuorisotoimen omien
toimintojen toteuttamisessa.
Nuorisotoimi
Nuorisotoimen vuoden 2014 toimintakate alittui noin 16.000
eurolla talousarvioraamiin nähden. Tulotavoite ylittyi 18.000
€ ja menot ylittyivät vain noin 2.000 euroa. Ylimääräinen
Päiviö – aluksen myyntituotto (35.000 €) vaikutti tulotavoitteen ylittymiseen.
Vuonna 2014 Nuorten tiedotuspiste Verkko ja Lappeenrannan Nuorten Palvelu ry yhdistivät toimitilat kauppakeskus
Opriin ja nuorisotoimi osti LPR:n Nuorten Palvelu ry:tä huoltopäivystystä ja nuorten tietoja neuvontapalveluita sekä
leiritoimintaa.
Nuorisotoimi on ollut aktiivinen hankerahoitusten hakija nuorisotoimialan eri kehittämiskohteisiin. Nuorisotoimi on hallinnoinut koko Suomen kattavaa Nuorisotyön Laatu - hanketta.
Hankkeen tavoitteena on kehittää ja päivittää nuorisotyön
laatukäsikirjaa ja tukea myös järjestökentän laatuasioiden
kehittämistyötä. Sammonlahden alueen Oikeesti Nuorten
Asialla – hanke jatkui koko toimintavuoden. Hankkeen avulla
on kehitetty Sammonlahden alueelle yhteisöllisyyttä ja nuorten asukkaiden osuutta koko alueen toimijoina. Etsivä nuorisotyö on edelleen hankerahoituksen piiriin kuuluvaa nuorisotyötä. Valtionhallinnon uudistusten myötä Aluehallintovirasto
toimii jatkossa rahoittavana tahona. Kaikkiaan nuorisotoimi
sai toimintakaudella 2014 hankerahaa nuorisotyön erilaisiin
toimintoihin n. 140.000 €.
Nuorisotakuu ja kuntakokeilu tulivat vahvasti näkyviin nuorisotyön kentälle. Lappeenrannassa lähdettiin mukaan Valtiovarainministeriön kuntakokeiluun. Nuorisotoimi on ollut tiiviisti valmistelemassa nuorisotakuun piiriin kuuluvaa EteläKarjalan Ohjaamo – hanketta, jonka tavoitteena on perustaa
moniammatilliset matalan kynnyksen palveluja ohjauspisteet – ohjaamot Lappeenrantaan ja Imatralle. Nuorisotoimi
toimii tässä hankkeessa hallinnoijana. Hanke on kolmivuotinen ja siihen on anottu ESR-rahoitusta. Hankkeen päätyttyä
ohjaamotoiminta vakinaistetaan pysyväksi toiminnoksi. Lappeenrannan ohjaamo toimipiste on suunniteltu Nuoriso- ja
monitoimitalo Monarille. Vuosi 2014 oli tiivistä ohjaamotoiminnan suunnittelua koko toimialalla yhdessä Eksoten, Imat-
54
Nuorisovaltuusto ja Lasten Parlamentti toimivat suunnitellusti vuonna 2014. Nuorisovaltuustolta pyydettiin 5 lausuntoa ja
Lasten Parlamentilta 2 lausuntoa. Vaikuttamispäivä –
tapahtuma uudistettiin onnistuneesti siten, että syksyllä 2014
järjestettiin kaikkien yläkoulujen ja toisen asteen oppilaitosten oppilaskuntien sekä päättäjien yhteinen vaikuttamispäivä
–tilaisuus kaupungintalon valtuustosalissa. Päättäjät ja nuoret pelasivat ensin yhdessä Dignityland-osallisuuspeliä ja tämän jälkeen virkamiehet ja luottamushenkilöt vastasivat
nuorten valmistelemiin kysymyksiin.
Liikuntatoimi
Liikuntatoimen osalla laitettiin täytäntöön nuoriso- ja liikuntalautakunnassa päätetyt ja kaupunginvaltuuston vahvistamat säätöpäätökset ja liikuntapaikkahinnaston tarkistukset.
Valtuustokauden loppuun saakka ulottuvalla säästöohjelmalla tavoitellaan noin 1,0 miljoonan euron ulkoisten menojen
karsintaa ja lisätuloja noin 1,0 miljoonaa euroa vuosien 2014
– 2016 aikana. Säästöt kohdentuvat liikuntapaikkojen kunnossapitoon, määrään ja avustuksiin. Liikuntatoimi ei lähivuosina voi ottaa mitään uusia liikuntakohteita kunnossapitoon
säästöohjelmasta johtuen. Liikuntatoimi on pystynyt toteuttamaan päätettyä säästöohjelmaa ja sen lisäksi liikuntatoimen vuoden 2014 toimintakate alittui noin 122.000 euroa
ja tulotavoite ylittyi noin 60.000 eurolla.
Liikuntapaikkahinnaston korotukset eivät ole aiheuttaneet
liikuntapaikkojen käytön vähenemistä. Sen sijaan esim. monet seurat ovat vähentäneet vähemmän tarpeellisten vuorojen varaamista ja sitä kautta uusille ryhmille on löytynyt liikuntapaikoilta tilaa. Tulojen kasvu on ollut merkittävää liikuntatoimen kohdalla, esim. vuonna 2004 tulojen kokonaismäärä
oli noin 0,8 miljoonaa euroa ja vuonna 2014 jo lähes 2,0 miljoonaa euroa. Lautakunnan ja liikuntatoimen tavoitteena on
kuitenkin nyt pysyttää liikuntapaikkamaksut ainakin tämän
valtuustokauden loppuun nykytasollaan.
Liikunnanohjausyksikön toiminta on säilynyt ennallaan ja
monille erilaisille ryhmille pystytään tarjoamaan ennaltaehkäisevää ohjattua liikuntaa. Lappeenrannan liikuntaneuvontahanke, maahanmuuttajien kotouttaminen liikunnan avulla ja
muut liikuntahankkeet lisäävät liikuntatoimen ohjattujen
liikuntapalvelujen tarjontaa laajoille asiakasryhmille erityisliikunta mukaan lukien.
Kaupungin sisäisiä tilavuokria on korotettu koko kaupungin
tasolla. Liikuntatoimessa niiden kasvu v. 2014 oli noin 1,9
miljoonalla euroa. Tämän vuoksi, vaikka ulkoisia menoja karsitaan merkittävästi vuosittain, toimialan toimintakate on
kuitenkin kasvanut. Sisäisten tilavuokrien korotuksen ansiosta liikuntatoimen rakennuksissa on tehty merkittäviä ja tärkeitä korjaustöitä.
PePo Lappeenranta ry:lle sen anoman, 20.000 euron suuruisen harkinnanvaraisen erityisinvestointiavustuksen seuran
juniorijalkapalloilun sisähallin, Visma Areenan rakentamiseen. Tämä erityisavustus ja myös teknisen toimen kaavoittama sopiva tontti edistivät oleellisesti osaltaan tämän hallihankkeen toteutumista. Tällaisilla ja muilla erilaisilla uudenlaisilla hankemalleilla tulevaisuudessakin on mahdollista yksityisten, seurojen ja muiden yhteisöjen sekä kaupungin yhteistyönä saada aikaan oleellista parannusta kaupungin liikuntaolosuhteisiin ilman, että kaikki investointi- ja käyttökustannukset tulevat kaupungin vastuulle. Tästä ovat olleet hyviä
esimerkkejä jo aiemmin toteutuneet Rauhan areena, Kisapuiston UK Areena jäähallihanke ja Huhtiniemen salibandyhalli- ja tennishallihanke.
Vuonna 2014 nuoriso- ja liikuntalautakunta päätti myöntää
Toteuma
Lasten ja nuorten harrastetoiminnan
tukeminen
Harrastetoimintaan saatu
Harrastekerhoja on
valtionosuutta 3 300 €. Järjestetty
maksuttomia harrastekerhoja nuorisotoimen asiakkaille.
ollut 16, nuoria kerhoissa 724,
Järjestöjä on tuettu heidän harrastetoiminnoissaan.
Terveytensä kannalta liian vähän liikkuvien asukkaiden liikunnan lisääminen liikuntaneuvonnan avulla
Nuorten työllistymisen edistäminen
monialaisen yhteistyön avulla
Liikuntaneuvontaan lisätty henkilöstöresurssia. Eritysliikunnan uinti/
kuntosalikortin saantikriteerejä laajennettu.
Nuorisotoimi kaksinkertaisti
nuorten työllistämisen määrärahat
20.000 € vuodelle 2014.
Lasten ja nuorten kuuleminen heitä
koskevissa asioissa.
Nuorisotoimi edistää omalta
osaltaan nuorten kuulemista ja
vaikuttamismahdollisuuksia
Lappeenrannassa.
Syrjäytymisen ehkäisy sosiaalisen nuorisotyön menetelmien avulla
Henkilökohtaisesti tuetut
asiakkaat ovat sosiaalisen
nuorisotyön suurin asiakaskunta.
Lpr:n urheilutalon ja eräiden koulujen
liikuntasalien tuottavuuden parantaminen
Ohjattujen liikuntaryhmien säilyttäminen vähintään nykyisellä tasolla
Urheilutalon sähköinen kulunvalvontajärjestelmä.
Ryhmien määrä pysynyt edellisten
vuosien tasolla
Nuorisojärjestöjen (20) toimintaa
tuettu yleisavustuksella (37.500€).
Järjestöjen toiminnassa mukana
on 1377 alle 29-vuotiasta nuorta.
Vuonna 2014 yhteensä 274 liikuntaneuvontakäyntiä
12 / 2014
Nuoria työllistettiin vuonna 2014
51 nuorta, 355 päivää ja 1775 tuntia. Työllistämisen muodot; kesätyöleiri, syystyöleiri, kaupunkityöpajat, apuohjaajat.
Nuvalta pyydetyt lausunnot: 5, LaPalta pyydetyt lausunnot 2,
LaPa;n yleiskokous pidetty keväällä
-14 ja esitykset toimitettu
asianosaisille. Koulujen oppilaskuntien ja
päättäjien vaikuttamispäivä järjestetty syksyllä 2014.
Tuettuja asiakkaita 118, ilmoitettuja asiakkaita 151. Nuorista 33 joko ei
halunnut tukea tai ei tavoitettu
useista yrityksistä huolimatta.
Otettu käyttöön 6/2014. Tulokertymä kasvanut noin 50 % edellisvuosiin verrattuna
ensimmäisen puolivuotisjakson aikana.
Vuonna 2014 ohjattuja ryhmiä yhteensä
238 kpl.
Lappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014 55
Hallinto
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-475
-423
-394
29
-475
-423
-394
29
Nuorisotoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
206
222
240
18
-1 407
-1 518
-1 520
-2
-1 201
-1 296
-1 280
16
Liikuntatoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
1 521
1 800
1 860
60
-8 524
-10 205
-10 144
61
-7 003
-8 405
-8 284
121
NUORISO- JA LIIKUNTATOIMI YHTEENSÄ
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
56
2014
2014
TP 1000 €
1 727
2 022
2 100
78
-10 406
-12 147
-12 058
89
-8 679
-10 125
-9 958
167
TEKNINEN TOIMI
Vuonna 2014 sitovien toiminnallisten tavoitteiden osalta on onnistuttu lähes suunnitellulla tavalla. Taloudellisten tavoitteiden
osalta toimiala pysyi sille asetetussa käyttötalouden toimintakateraamissa.
MAANKÄYTTÖ JA ASUMINEN
Yksityistiet
Taloudellinen ja kaikkina aikoina toimiva
pysyvän asutuksen tieverkosto
Sujuvat liikenneyhteydet
Toteutunut
Kunnossapidetään liikenneväyliä vuodenaikojen mukaan sovitun luokittelun mukaisesti.
Avustetaan noin 270 yksityistietä, yhteensä noin 600 km ja vastataan noin 200
tiekilometrin aurauksesta työsuorituksena.
Toteuma
Toteutunut
Yksityisteiden katselmukset toukokuussa. Avustukset yksityisteille heinäkuun alussa.
Avustettiin 255 yksityistietä.
Neuvonta ja toimituksiin liittyviä
palveluja tarvittaessa kaikille yksityisteiden käyttäjille ja tienpitäjille.
Mahdolliset yksityistietoimitukset.
Tielautakunnan toimituksia 2 kpl ja muuta neuvontapalvelua tiekunnille.
Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri
Vastataan tielautakunnan lakisääteisistä
toimitus ja neuvontatehtävistä
Avustuspolitiikalla saadaan kunnan kannalta taloudellinen ja tiekuntien aktiivisuutta tukeva tienpitojärjestelmä kiinnittämällä huomiota mm. tiekuntien yhdistämiseen.
Kehitetään avustusten jakoperusteita ja seurantajärjestelmiä ja hyödynnetään tietotekniikkaa.
Tiekuntien yhdistämisiä 0 kpl.
Yksityistieavustusten sähköinen hakupalvelu otettu käyttöön.
57
Kaavoitus
Tonttitakuu
Varmistetaan laadukas ja riittävä asuin- ja
työpaikka-alueiden kaavatuotanto.
Asuinalueiden asemakaavoitus
Toteuma
Vahvistuneet asemakaavat:
- Ojala-Tuomela II
- Rutolan kaavan laajennus
Työpaikka-alueiden
asemakaavoitus
- Keskussairaalan 1. kaava Pontuksen koulu ja pk
- Huhtiniemen hotelli
- Rauhan Villas –kortteli
Armilankadun kaava
Teknisen lautakunnan
käsittelyyn valmistui asemakaavoja 15 kpl/85ha
-
Kaavatuotanto on hankkeiden
suuren määrän ja resurssien
vähäisyyden vuoksi hidastunut
merkittävästi.
(TA 25kpl/250ha)
Hyvinvointiohjelma
Kaavoitetaan monipuolisia asuinalueita
palveluineen.
Kaupunkirakenneohjelma
Suunnitellaan viihtyisiä kaupunkitiloja
vetovoimaiseen kaupunkikeskustaan.
Vahvistunut asemakaava: Simolantien 1. osa
Yleiskaavoitus
Tekeillä olevissa yleiskaavoissa
on tavoitteena turvata ja mitoittaa asuinalueiden palvelut
kunkin alueen väestöpohjan
mukaan.
Ydinkeskustan ja aluekeskusten kehittämishankkeet
Vahvistuneet asemakaavat:
- Citykorttelin Koulukatu 15
- Kesko-Rakuuna
- Koulukadun tornitalot
- Shellin tontti
Luukkaantori
-
Keskusta-alueen osayleiskaavaluonnoksessa on mukana koko
kaupunkikeskustan tilallinen,
toiminnallinen ja kaupunkikuvallinen karkea tarkastelu. Kaupunkikuvalliset ja liikenteelliset
ratkaisut tarkentuvat keskustan
kehittämissuunnitelmassa 2015.
58
Toteuma
Kaupunkirakenneohjelma
Yleiskaavoitus
Vahvistuneet yleiskaavat:
Tiivistetään kaupunkirakennetta ja vähennetään liikkumistarvetta suunnittelulla.
- Tiuru – Rauha
- Rakuunamäki
Keskustaajaman neljä osayleiskaavaluonnosta selvityksineen
on viimeistelty. Ne tulevat nähtäville kevään 2015 aikana.
Myös Korvenkylän ja Nuijamaantien osayleiskaavaluonnokset valmistuivat. (yhteensä
6kpl/20200ha)
Teknisen lautakunnan käsittelyyn valmistui yleiskaavoja 1kpl/9ha
Elinkeino-ohjelma/Venäjä -ohjelma
(TA 3kpl/1500ha)
Yleiskaavoitus
Kaavoitetaan kaupan alueita sekä markkinoidaan niitä sijoittajille ja rakentajille.
Yleiskaavojen tavoitteiden mukaisesti tullaan vanhoja alueita
tiivistämään.
Tekeillä olevat yleiskaavat on
mitoitettu kaupan alueiden
osalta vaihekaavan kasvuennusteiden mukaisesti.
Vahvistunut asemakaava:
Talous- ja palvelurakenneohjelma
Työpaikka-alueiden asemakaavoitus
- Lentokentäntie
Yleiskaavoitus
Kaavataloudellinen tavoite liikkumiskustannusten vähentämiseksi ei ole toteutunut. Tavoite lähipalvelujen sijainnista
turvallisen kävelymatkan päässä asunnoista jää saavuttamatta, kun palveluja keskitetään suurempiin yksiköihin.
Yhdyskunnan liikkumiskustannukset ja liikennesuorite kasvavat. Liikenne ruuhkautuu koulujen lähellä.
Mitoitetaan ja turvataan yleiskaavoilla eri
kaupunginosien palvelut huomioiden liikkumiskustannukset.
Teknisen lautakunnan käsittelyyn valmistui lupalausuntoja 132kpl
(TA 90kpl)
59
Kiinteistö- ja mittaustoimi
Toteuma
Tonttitakuu
Tonttivarannon ja tonttitakuun turvaamiseksi oikea-aikainen maanhankinta ja kaavoitus sekä kunnallistekniikan rakentaminen. Tonttivarantoa AO 110, AKR 17, teollisuusja liiketontteja 15.
Tonttitakuu on toiminut asuintonttien
osalta määrällisesti. Maanhankintaa edisti määräaikainen tuloverolain muutos.
Asuinympäristöönsä tyytyväiset asukkaat
- monipuolinen tonttitarjonta
Eri puolilta kaupunkia tontteja tarjolla.
Kaupunkikuva henkisen hyvinvoinnin
tukena
- taajamametsien suunnitelmallinen hoito
Jaetut tontit: AO 19, AP 1, AKR 1, T 12.
Alueellisesti kysyntää on ollut tarjontaa
enemmän Myllymäen ja Laihian suunnalla.
Hoitotöistä toteutettu 65 ha, työ jatkuu.
Taajamametsäsuunnitelma vuosille
2014-2023 hyväksytty 950 ha:lle.
Hoitotöistä sopimus 77,5 ha:sta.
Hakkuukohteita noin 30 ha, hakkuut
käynnissä.
Teollisuustontteja ollut jaossa.
Teollisuustontteja on ollut määrällisesti
kysyntää vastaavasti. Myllymäestä ei ole
tarjontaa.
Puuston hakkuumäärä 14000 m3 + energiapuuta 2500 m3, bruttotulot 318 500 €.
Tehokas maankäyttö
- tarjotaan riittävästi rakentamiskelpoisia
työpaikka- ja asuintontteja sekä laadukkaita julkisten palvelujen tontteja, tonttitarjonnassa mukana sekä yksityisten että
kaupungin rakentamiskelpoiset tontit.
Yksityisten rakentamiskelpoisten
asuintonttien listaus olemassa.
Korotettu kiinteistövero käytössä.
Asiakaslähtöinen palvelukulttuuri
- ylläpidetään asiakaspalautejärjestelmiä.
Kehitetään e-palveluja
epalvelujen kehitysprojektiin on
osallistuttu elupasovelluksen osalta.
Käyttöönotettu uudistettu webmapkarttajärjestelmä.
Liiketonttien kysyntä laantunut, mutta
tarjontaa ei riittävästi.
Valmistautuminen yleisten alueiden uudistetun lupasovelluksen käyttöönottoon.
Tehostettu ajantasaisen karttatiedon
hyödyntäminen.
Laserkeilaus ja ortokuvaus karttojen
ajantasaistamiseksi.
BlomStreet-katukuvausten koekäyttö.
Eheä ja kustannustehokas kaupunkirakenne
- tunnistetaan elinkeinopoliittiset hankkeet ja toteutetaan ne. Toteutetaan ennakoivaa ja aktiivista maanhankintaa.
60
Yhteistyö Wirman sijoittautumispalveluiden ja kaavoituksen kanssa.
Pitkäaikaiset hankkeet vaativat usean
vuoden valmistelun.
Maata on hankittu aktiivisesti asemakaava-alueen lähettyviltä.
Asuntotoimi
Toteuma
Erityisryhmien palveluasuntoja valmistuu (Valtion tuki)
Vuokra- ja asumisoikeusasuntoja valmistuu (Valtion tuki
20
Patruunakadun kohde (16 as) valmistui.
120
Sirkkelimiehenkatu 6 asunnot (27) valmiit. Rakenteilla 45 asuntoa
Vuokra-asuntoja peruskorjataan (valtion
tuki)
90
Teknologianpuistokatu 2 (72 as) valmis.
Kaupungin välittämät valtion avustukset
asuntojen korjaamista varten/asuntoa
50
43 asuntoa korjataan.
RAKENNUSVALVONTA
Toteuma
Turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön edistäminen
Asiakkaita neuvotaan ja ohjataan
valitsemaan ratkaisuja, jotka edistävät turvallisen, terveellisen ja viihtyisän ympäristön rakentumista.
Asiakkaiden ohjaus on edistänyt
turvallisen ja terveellisen ympäristön rakentumista.
Toimintojen tarkastuslistoja kehitetään.
E-rakennusluvan laajennusosa otetaan käyttöön kokonaan.
Vanhojen keskeneräisten päätösten
siirto sähköiselle puolelle aloitetaan.
Rakennetun ympäristön valvontaa
tehdään hyvin rajoitetusti resurssien mukaan.
Resurssien parantamiseksi esitetään pyynnöt perusteluineen kaupunginjohdolle, kaupungin hallitukselle, henkilöstöjaostolle ja rakennuslautakunnalle.
Aloituskokouksia ja katselmuksia
2900 /a, joista rakennusvalvonnan
osuus 2300/a
Tarkastuslistat on tehty jokaiseen
toimintoon
E-rakennusvalvonta ei onnistunut
ottaa käyttöön kaikilta osin, lausunto-osiossa ja työmaakatselmusosiossa vielä tunnistus- ja
teknisiä laiteongelmia.
Rakennetun ympäristön valvonta
ei toteutunut.
Vain hätäapu toteutettu Rakennusvalvonnan resurssien nostaminen vaatimusten tasolle ei ole
onnistunut.
Aloituskokouksia ja katselmuksia
on pidetty 2330 kpl, joista rakennusvalvonnan osuus 1807 kpl.
Hankkeiden katselmukset olivat
tavanomaisia vaativimmissa kohteissa.
Lupia myönnettiin 940
Lupia myönnetään 900 kpl
kpl
61
Toteuma
Rakennusluvat eivät muutu mahdollisissa valitusprosesseissa.
Lupapäätökset tehdään rakentamista koskevien lakien ja
määräysten mukaan.
Oikaisuvaatimukset ja valitukset ovat olleet aiheettomia.
Rakennuslupien käsittelyaika 35
työpäivää.
Tavoite ei ole toteutunut.
Rakennuslupien käsittelyaikojen pitäminen kohtuullisina.
Neuvontaa ja ohjausta lisätään
Toimintoja tehostetaan.
Uusia lupavalmistelijoita perehdytetään ja koulutetaan.
0/a
Rakennuslupien käsittelyaika
oli 47 työpäivää. Viive johtui
osittain puutteellisten resurssien vuoksi ja osittain rakennuslupien täydennysten toimitusviiveen vuoksi
Luvan hakijoita ohjeistetaan
laatimaan lupahakemuksia ilman jälkitoimituksia.
KADUT JA YMPÄRISTÖ
Keskeneräisten katujen määrän vähentäminen (sisältää vanhat ja uudet kadut)
Yhdyskuntateknisten palveluiden laadulliset tavoitteet
Toteuma
Alle 65 km
55 km
Liikenneväylät tulos >3
Liikenneväylät tulos 3,25
Puistojen hoito tulos >3
Puistojen hoito tulos 3,42
Katuvalaistus tulos >3
Katuvalaistus tulos 3,92
Joukkoliikenteen, yksityisautoilun, pysäköinnin, pyöräilyn ja kävelyn matkaketjuista luodaan sujuvia ja turvallisia.
Pyöräilysuunnitelma on hyväksytty.
Pyöräilysuunnitelman toteuttaminen on lähes valmis.
Kasvatetaan joukkoliikenteen käyttäjämääriä matkalipputuotteita kehittämällä.
Edistetään Imatralle, Helsinkiin ja Pietariin
suuntautuvien joukkoliikenneyhteyksien
paikkakunnallemme suotuisaa kehitystä.
Paikalisliikenteen kilpailuttaminen
ja lipputuotteiden kehittäminen.
Yhteistyön tekeminen Elykeskuksen kanssa.
62
7+7 liikenneturvallisuusraportti vuodelle 2014 valmistunut. Kilpailutettu
paikallisliikenne on käynnistetty.
Pysäköintilaitosten rakentumista on
edistetty.
Helsingin ja Pietarin suuntien osalta
vaikutetaan lähinnä liityntäliikenteessä ja edunvalvonnan keinoin.
Liikenneturvallisuuden työkohteiden työohjelma on toteutettu. Paikallisliikenteen uudet lipputuotteet
on otettu käyttöön. P-Pormestari
on otettu käyttöön.
Paikallisliikenteen matkustajamäärien kasvu noin 10 %. Jatkuva ja
hyvä yhteistyö Ely-keskuksen kanssa. On järjestetty liityntäliikennettä
ja pyritty suunnittelemaan aikataulut mahdollisimman hyvin liittyvän
liikenteen kanssa.
Johto ja tukipalvelut
1 000 €
Tilinpäätös
2013
Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA2014
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
16
-649
13
-643
11
-631
-2
12
TOIMINTAKATE
-633
-630
-620
10
Maankäyttö ja asuminen
1 000 €
Tilinpäätös
2013
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
5 900
-4 878
5 089
-4 308
5 092
-3 827
3
481
TOIMINTAKATE
1 022
781
1 265
484
Rakennusvalvonta
1 000 €
Tilinpäätös
2013
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
988
-836
786
-819
792
-800
6
19
TOIMINTAKATE
152
-33
-8
25
Kadut ja ympäristö
1 000 €
Tilinpäätös
2013
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
7 355
-17 425
7 841
-17 874
6 745
-16 944
-1 096
930
TOIMINTAKATE
-10 070
-10 033
-10 199
-166
TEKNINEN TOIMI YHTEENSÄ
1 000 €
Tilinpäätös
2013
2014
TP 1000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
14 258
-23 788
13 728
-23 644
12 639
-22 203
-1 089
1 441
TOIMINTAKATE
-9 530
-9 916
-9 564
352
63
TILAKESKUS
Toteuma
Kaupungin omassa palvelutuotannossa
tarvittavien toimitilojen hankinta, peruskorjaus, kunnossa- ja ylläpito hyvän työympäristön laatukriteerit täyttävällä tasolla. Rakennusten tekninen nykyarvo > 67%
uudisrakennusarvosta
Kiinteistöohjelman toteuttaminen
Rakennusten tekninen nykyarvo =
71,7% uudisrakennusarvosta
Tavoite on ylittynyt. Ylitys johtuu suurten peruskorjauskohteiden valmistumisesta. Kimpisen lukio, Lyseon lukio, Kesämäenrinteen teknisen työn tila ja Kesämäen koulun rakennusta 2 ja 4 peruskorjausten valmistuminen
Hyväksyttiin kaupunginhallituksen kokouksessa 24.2.2014
Energiasäästöohjelman toteuttaminen
Esteetön rakentaminen
Vuorovaikutusta edistävien julkisten tilojen toteuttaminen
Kiinteistöohjelma päivitettiin ja siinä
huomioitiin salkutusmuutokset ja
uusittiin sisäisen vuokrauksen laskentaperusteet
80% rakennuskannasta oltava katselmoitu 2014 loppuun mennessä
Motivan mallin mukaisesti. Energiansäästötavoite Lappeenrannassa
on vuoteen 2016 mennessä
15,461GWh vuoden 2009 tasosta
Suunnittelussa huomioitiin esteetön
liikkuminen, luiskat, hissit ja tukirakenteet
Kuntalaisten osallistaminen rakennussuunnittelussa
Rakennuskannasta on nyt katselmoitu
80%. Säästöpotentiaali energiakatselmusten mukaan on 24,326GWh. Energiansäästö on 1 496 462€/vuosi ja se saavutetaan 1 158 668€:n investoinneilla.
Huomioitu uudisrakennus- ja peruskorjauskohteissa. Pontuksen koulu, Lauritsalan koulu, Myllymäen päiväkoti-koulu,
Länsialueen paloasema ja KesämäenKuntalaisille esiteltiin Pontuksen ja Lauritsalan koulujen rakennussuunnitelmat
ensimmäisen kerran luonnossuunnitteluvaiheessa ja toisen kerran ennen lopullisten suunnitelmien hyväksymistä.
Tilakeskus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
64
2014
2014
TP 1000 €
23 100
31 827
32 056
229
-17 569
-21 326
-21 082
244
5 531
10 501
10 974
473
MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA
ETELÄ-KARJALAN MAASEUTUTOIMI
Toteuma
Maatilojen lukumäärä
1515
Maatiloja 1599. Tilaluku on laskenut ennakoitua vähemmän. Tämä kehityssuunta on positiivinen verrattu-
Viljelyksessä oleva peltoala
54200
Peltoa 54431 ha osoittaa, että pellot pysyvät viljelyssä
enimmäkseen vuokrauksen kautta vaikka tiloja pois-
Maksettu maataloustuki
39,4 milj. €
Maaseututoimen kautta maksettiin 36,1 milj €. Ympäristötuen loppuerä 25% maksetaan v. 2015 keväällä,
jolloin lopullinen tukisumma nousee n. 39 milj. euroon.
Maaseututoimi/projektit (kp 640)
Rahoitettuja hankkeita (ELY-rahoitus)
Toimenpiteet/
tunnusluku
2
Uusia vesiosuuskuntia
1
Toteuma
Elinkeinolliset kehittämis-hankkeet Voimaa Vainik-kalasta –
Sisua Simolasta ja Salpapolku – vapaa-ajan ja yritystoiminnan
reitti päät-tyivät. Valmiita suunnitelmia investoinneista ja jatkohankkeista.
Jänhiälän vesi- ja viemäri-verkosto otettiin käyttöön. Vesikkolan
ja Kivisaarentien VOK perustettiin, Hanhijär-ven viemärin rakentaminen varmistui, 3-4 alueella infoa ja hankeselvittelyä
LAPPEENRANNAN SEUDUN YMPÄRISTÖTOIMI
Toteuma
Ympäristöterveydenhuollon valvontasuunnitelman toteuttaminen
Ympäristönsuojelun valvontasuunnitelman kehittäminen, toteutus ja seu-
Suunnitelmallisten tarkastusten
toteutuminen yli 50 %
Suunnitelmallisen valvonnan tarkastuksia vähintään 40 kpl
52 %
Pien-Saimaan kunnostaminen
Kosteikkorakentaminen
Kosteikkoja yhteensä 31 kpl
Pumppaamon rakentaminen
Pumppaamo pumppua vaille valmis
Hoitokalastus
Hoitokalastusta jatkettu
Neuvonta
Jätevesineuvontaa jatkettu
Tutkimus
Kosteikkojen vaikutusten tutkimista jatkettu ja
laajennettu
Kaupunki saavutti WWF:n ilmastopääkaupunkitittelin.
Lappeenrannan kaupungin ilmastoohjelman toteuttaminen
Päästöjen aleneminen
50
Liittyminen HINKU verkostoon.
Luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön kehittämisohjelma
Ohjelma
Ympäristöohjelman laadinta
Ohjelman laadinta on kesken
65
ETELÄ-KARJALAN HANKINTAPALVELUT
Toteuma
Etelä-Karjalan hankintapalvelut kehittää ja
tuottaa Lappeenrannan kaupungille ja maakunnalle kustannustehokkaita ja tuottavuutta lisääviä hankinta-, varastointi- ja kuljetuspalveluja.
Etelä-Karjalan maakunnallinen
hankintatoimikunta määritteli
tunnusluvut joilla seurattiin hankintayksikön, logistiikkakeskuksen ja kuljetuskeskuksen toimintaa.
Toimittajat on otettu varhaisessa
vaiheessa mukaan palvelujen ja
tuotteiden määrittelyyn
Tavoitteet saavutettiin
Hyödynnetään hankintojen potentiaali paikallisen yritystoiminnan vahvistamisessa ja
työllistäjänä.
Esikaupallisia hankintamenettelyjä sovelletaan aktiivisesti yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisuissa (jätehuolto, vesihuolto,
energia jne.).
Proaktiivisen sopimisen toimintamallin kehittäminen. Ympäristöasioiden ja elinkaarikustannuksien parempi huomioiminen hankinnoissa.
66
Esikaupallisten hankintamenettelyjen ohjeistus ja neuvonta.
Sopimusten hallinnan kehittäminen. Hankintahenkilöstön koulutusta ympäristöasioiden ja elinkaarikustannuksien huomioimiseen kilpailutuksissa
Vaativissa hankinnoissa tarjouspyynnön
valmistelu vaiheessa on käytetty infotilaisuuksia ja tietopyyntöjä. EKHP on
ollut mukana kahdessa Etelä-Karjalan
yrittäjille suunnatussa tilaisuudessa, joissa koulutettiin hankintalakia sekä yhdessä näistä tarjousportaali Cloudian
käyttöä.
Ohjeistusta ja neuvontaa ei suoritettu,
koska esikaupallisia hankintamenettelyn
mukaisia hankintoja ei toteutettu
Kehittyneempään sopimusten hallintaan
liittyvän ekstranetin suunnittelu aloitettiin ja otetaan käyttöön v. 2015. Henkilöstölle on järjestetty Motivan kurssi
elinkaarikustannuksien huomioimisesta
hankinnoissa.
ETELÄ-KARJALAN PELASTUSLAITOS
Pelastuslautakunta
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
Etelä-Karjalan pelastuslautakuntaan kuuluu 8 jäsentä.
Pelastuslautakunnan puheenjohtajana on toiminut Juha
Nikku (Lappeenranta), 1.varapuheenjohtajana Esa Pelkonen (Luumäki) ja 2. varapuheenjohtajana Lotta Koponen
(Imatra). Lappeenrannan kaupunginhallituksen edustajana pelastuslautakunnassa on toiminut Tuomas Telkkä.
Pelastuslautakunta kokoontui neljä kertaa. Käsiteltäviä
asioita oli 54.
Yhteiskunnallinen vaikuttavuus:
Onnettomuuksien määrä ja niistä
aiheutuvat vahingot vähenevät.
Pelastustoimen osalta sitovana tavoitteena kaupunginvaltuustoon on, että pelastustoimen palvelutaso vastaa
alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut
tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti.
Turvallisuusviestintä

Turvallisuusviestintä toteutetaan
vahvistetun vuosisuunnitelman
mukaisesti.
Tunnusluku: turvallisuuskoulutusta
saaneiden määrä pelastustoimen alueen asukasmäärästä 20 %
Valvonta

Valvontatehtävät toteutetaan vahvistetun valvontaohjeen / -suunnitelman
mukaisesti.
Tunnusluku: Valvontatehtävät suoritetaan 100 %:sesti

Omavalvontatehtävät suoritetaan
omavalvontasuunnitelman mukaisesti.
Tunnusluku: Omavalvonnan suoritta
- neiden osuus omavalvontavelvollisis- ta 75 %

Pelastussuunnitelmien laatiminen.
Tunnusluku: Pelastussuunnitelman
laatineiden osuus suunnitelmavelvollisista 90 %
Nopean avun saanti

Kiireellisissä pelastustehtävissä onnettomuuskohteen saavuttaa ensim- mäinen yksikkö sekä toimintakykyi- nen pelastusryhmä vahvuudella 1+3 riskiruudulle asetetussa
toimintaval- miusajassa
Tunnusluku: 75 %:ssa tehtävistä

Pelastustehtävät:
Pelastustehtävien määrä
Tunnusluku: < 20 / 1 000
as.
Toteuma
24 %
92 %
89 %
75 %
I riskialue: 73 % / 77 %
(LPR:n länsialue: 0 %)
II-riskialue: 87 % / 83 %
III-riskialue: 97 % / 97 %
19
67
Resurssit ja talous:
Palvelut tuotetaan laadulla ja kustannustehokkaasti.
Prosessit ja rakenteet:
Pelastusorganisaation suorituskyky vastaa onnettomuusuhkien ja riskien edellyttämää
tasoa kaikissa olosuhteissa.
Henkilöstön osaaminen ja työkyky:
Henkilöstön osaaminen ja työkyky
vastaavat tehtävien vaatimuksia.
Sitovat toiminnalliset tavoitteet
(kaupunginvaltuusto)
Pelastustoimen palvelutaso vastaa alueen onnettomuusuhkia ja pelastustoimen palvelut tuotetaan hyväksytyn palvelutasopäätöksen mukaisesti.
68
Palvelut tuotetaan vahvistettujen
määrärahojen puitteissa Tunnusluku:
Toteuma
toimintakate - 23 000 €
Käyttötalous: +11 323 €
(ilman lomapalkkavelan
muutosta)
investoinnit: 6 € / asukas
investoinnit: 6 € / asukas
Riittävä henkilöstön määrä ja tarkoituksenmukainen sijoittelu koko alueelle
Tunnusluku:
päätoimisen henkilöstön määrä:
73 / 100 000 as.
sopimuspalokuntalaisten määrä:
5 / 100 000 as.
72
5
Osaamisen kehittäminen koulutus- suunnitelman mukaisesti sekä työky- vyn
ylläpitäminen
Tunnusluku:
Koulutus- / harjoitusseuranta
Palokuntakatselmukset
Työkytestaukset
Palvelut ja toiminta on hyväksytyn
palvelutasopäätösten mukaista
Pelastustoimen palvelut on
tuotettu vahvistetun palvelutasopäätöksen 2013 –
2016 mukaisesti.
MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA
Etelä-Karjalan maaseututoimi/ kp 780
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös
Tilinpäätös Poikkeama TA2013
Talousarvio 2014
2014
TP 1000 €
655
693
684
-9
-655
-695
-644
51
0
-2
40
42
Etelä-Karjalan maaseututoimi/ kp 640
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös
Tilinpäätös Poikkeama TATalousarvio 2014
2013
2014
TP 1000 €
181
110
126
16
-315
-215
-252
-37
-134
-105
-126
-21
Lappeenrannan seudun ympäristötoimi
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös
Talousarvio 2014
2014
TP 1000 €
3 399
3 218
3 288
70
-3 338
-3 338
-3 307
31
61
-120
-19
101
Etelä-Karjalan hankintapalvelut
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös
Talousarvio 2014
2014
TP 1000 €
1 609
1 712
1 534
-178
-1 570
-1 679
-1 532
147
39
33
2
-31
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös
Talousarvio 2014
2014
TP 1000 €
9 619
8 980
9 530
550
-9 170
-9 003
-9 677
-674
449
-23
-147
-124
Puhelinvaihde
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös
Talousarvio 2014
2014
TP 1000 €
192
186
137
-49
-192
-158
-137
21
0
28
0
-28
MAAKUNNALLINEN PAVLVELUTOIMINTA YHTEENSÄ
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös
Talousarvio 2014
2014
TP 1000 €
16 444
14 898
15 469
571
-15 467
-15 087
-15 718
-631
977
-189
-249
-60
69
MAAKUNNALLISEN PALVELUTOIMINNAN MAKSUOSUUDET
Etelä-Karjalan maaseututoimen maksuosuus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-226
-243
-242
1
-226
-243
-242
1
Lappeenrannan seudun ympäristötoimen maksuosuus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-2 002
-2 044
-2 061
-17
-2 002
-2 044
-2 061
-17
Etelä-Karjalan hankintapalvelut/ maksuosuus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-130
-135
-113
22
-130
-135
-113
22
Etelä-Karjalan pelastuslaitos/ maksuosuus
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-5 290
-5 694
-5 608
86
-5 290
-5 694
-5 608
86
MAAKUNNALLINEN PALVELUTOIMINTA/ maksuosuudet YHTEENSÄ
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
70
2014
2014
TP 1000 €
0
0
0
0
-7 648
-8 116
-8 024
92
-7 648
-8 116
-8 024
92
KIINTEISTÖJEN MYYNTI
Vuodesta 2014 alkaen kaupungin kiinteistöomaisuuden
myynti on siirretty kiinteistöjen myynti –toimialalle. Siitä vastaa tekninen lautakunta. Omaisuuden myyntiä valmistelee
realisointityöryhmä, jonka puheenjohtajana on toiminut apulaiskaupunginjohtaja ja hänen jälkeensä kaupunginsihteeri.
Jos omaisuudesta saatava myyntihinta ylittää omaisuuden
tasearvon, muodostuu kaupan myötä tuloslaskelmaan kirjattavaa myyntivoittoa. Vuonna 2014 kiinteistöjen myynnin
tuottotavoite oli 3 157 000 euroa huomioiden vuodelta 2013
syntynyt alijäämä. Tuottotavoitteesta jäätiin 609 000 euroa,
mikä katetaan vuosien 2015 - 2016 aikana.
Vuonna 2014 merkittävimpiä myyntejä olivat Myllymäenkatu
35:n, Pelkolankatu 1-5:n ja Koulukatu 13:n tontit. Tyysterniemen koulun alueen myynnin peruuntumisesta kirjattiin
3 931 695 euron satunnainen kulu vuoden 2014 tilinpäätökseen.
Kiinteistöjen myynnin tuottotavoitteeseen eivät sisälly kohteet, joiden tuotto on päätetty käyttää määrättyjen investointikohteiden rahoittamiseen. Vuonna 2014 sidottuja tuottoja
oli
1 483 864. Kohteet olivat KOy Lappeenrannan Centre ja lentokonehalli.
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Tilinpäätös 2013
6 199
-102
6 097
Talousarvio Tilinpäätös Poikkeama TA
2014
2014
- TP 1000 €
3 157
2 589
-568
0
-41
-41
3 157
2 548
-609
71
TULOSLASKELMAOSAN TOTEUTUMINEN
TA
TA
TA
alkup. € muutos € lopull. €
milj. €
milj. €
milj. €
TOIMINTATUOTOT
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot yhteensä
TOT
2014
milj. €
ERO TA alkup/ TOT
14
milj €
%
ERO TA lopull/
TOT 14
milj €
%
22,2
10,2
3,5
36,7
72,6
0,1
0,6
-0,6
3,4
3,4
22,3
10,8
2,9
40,0
76,0
21,6
11,4
5,4
42,0
80,4
-0,6
1,2
1,9
5,3
7,8
-2,9 %
10,3 %
35,6 %
12,6 %
9,7 %
-0,7 -3,2 %
0,6 5,0 %
2,5 47,0 %
1,9 4,6 %
4,4 5,4 %
TOIMINTAKULUT
Palkat ja palkkiot
Eläkekulut
Muut henkilösivukulut
Henkilösivukulut
Henkilöstökulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet ja tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut yhteensä
-79,3
-20,3
-4,5
-24,8
-104,1
-305,8
-14,5
-8,5
-18,5
-451,4
-0,1
0,0
0,0
0,0
-0,1
-4,5
0,3
0,0
9,0
4,6
-79,2
-20,2
-4,5
-24,8
-104,0
-301,2
-14,7
-8,5
-27,6
-456,0
-78,8
-20,6
-4,4
-24,9
-103,7
-300,3
-14,4
-8,9
-27,0
-454,3
0,6
-0,3
0,2
-0,2
0,4
5,5
0,0
-0,4
-8,5
-3,0
-0,7 %
1,6 %
-3,6 %
0,7 %
-0,4 %
-1,8 %
-0,3 %
4,4 %
31,3 %
0,7 %
0,4
-0,3
0,2
-0,2
0,3
0,9
0,3
-0,4
0,6
1,7
-0,6 %
1,7 %
-3,5 %
0,8 %
-0,2 %
-0,3 %
-2,1 %
4,4 %
-2,1 %
-0,4 %
TOIMINTAKATE
-378,7
1,2
-380,0
-373,9
4,8
-1,3 %
6,0
-1,6 %
287,2
102,6
8,4
6,6
-6,5
-0,9
7,6
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
287,2
102,6
8,4
6,6
-6,5
-0,9
7,6
289,9
102,0
8,5
4,8
-4,0
-1,1
8,1
2,7
-0,6
0,1
-1,8
2,5
-0,2
0,5
0,9 %
-0,6 %
0,8 %
-38,1 %
-60,8 %
19,7 %
6,0 %
2,7 0,9 %
-0,6 -0,6 %
0,1 1,1 %
-1,8 -38,4 %
2,5 -60,8 %
-0,3 23,7 %
0,5 5,6 %
VUOSIKATE
18,7
-1,2
17,4
26,0
7,4
28,3 %
8,6 33,0 %
Arvonalentumiset
Satunnaiset kulut
Satunnaiset erät
-20,0
0,0
-20,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-3,9
-3,9
-20,0
0,0
-20,0
-3,9
-3,9
-19,3
-0,1
-19,4
-3,9
-3,9
0,7
-3,7 %
-0,1 100,0 %
0,6
-2,9 %
-3,9 100,0 %
-3,9 100,0 %
0,7 -3,7 %
-0,1 100,0 %
0,6 -2,9 %
0,0 0,0 %
0,0 0,0 %
-1,3
-5,1
-6,5
2,7
4,0 150,6 %
9,1 344,5 %
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
-0,4
0,1
-0,4
0,1
-0,4
0,1
-1,3
-5,1
-6,5
2,4
3,7 156,5 %
8,9 373,1 %
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot- ja -kulut
TILIKAUDEN TULOS
Poistoeron lisäys tai vähennys
Varausten lisäys tai vähennys
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/
72
INVESTOINTIOSAN TOTEUTUMINEN
Talousarvio
Ta-muutokset
Ed.yhteensä
Toteutuma
Poikkeama
100 000,00
1 097 809,00
100 000,00
1 097 809,00
1 197 809,00
0,00
1 197 809,00
1 283 262,28
0,00
1 283 262,28
-85 453,28
0,00
-85 453,28
2 850 000,00
2 266 830,00
2 850 000,00
2 266 830,00
5 116 830,00
0,00
5 116 830,00
5 639 788,16
0,00
5 639 788,16
-522 958,16
0,00
-522 958,16
700 000,00
800 000,00
0,00
800 000,00
130 303,57
0,00
130 303,57
669 696,43
0,00
669 696,43
1 110 000,00
380 000,00
730 000,00
1 110 000,00
380 000,00
730 000,00
1 014 605,06
304 000,00
710 605,06
95 394,94
-76 000,00
19 394,94
886 826,00
886 826,00
0,00
886 826,00
91 541,75
0,00
91 541,75
795 284,25
0,00
795 284,25
4 332 989,00
0,00
4 332 989,00
2 553 030,71
0,00
2 553 030,71
1 779 958,29
0,00
1 779 958,29
951 661,00
0,00
951 661,00
929 173,75
327 512,50
601 661,25
22 487,25
327 512,50
349 999,75
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
1 644 455,00
0,00
1 644 455,00
1 650 474,03
6 019,00
1 644 455,03
-6 019,03
6 019,00
-0,03
113 174,00
113 174,00
0,00
113 174,00
113 174,41
0,00
113 174,41
-0,41
0,00
-0,41
5 074 105,00
380 000,00
4 694 105,00
9 839 105,00
380 000,00
9 459 105,00
6 482 303,28
637 531,50
5 844 771,78
3 356 801,72
257 531,50
3 614 333,22
AINEETON OMAISUUS
Menot
Tulot
Netto
KIINTEÄ OMAISUUS
Menot
Tulot
Netto
TALONRAKENNUS/TILAKESKUS
Konsernihallinto/rakennukset
Menot
100 000,00
Tulot
Netto
100 000,00
Nuoriso- ja liikuntatoimi rakennukset
Menot
0,00
Tulot
0,00
Netto
0,00
Sosiaali- ja terveystoimi, rakennukset
Menot
0,00
Tulot
Netto
0,00
Kasvatus- ja opetustoimi/rakennukset
Menot
1 385 000,00
Tulot
0,00
Netto
1 385 000,00
Kulttuuritoimi/rakennukset
Menot
0,00
Tulot
Netto
0,00
Tekninen toimi/rakennukset
Menot
0,00
Tulot
Netto
0,00
Pääomavuokrahankkeet/kaupunki
Menot
3 280 000,00
Tulot
Netto
3 280 000,00
Pääomavuokrahankkeet/Eksote
Menot
0,00
Tulot
Netto
0,00
700 000,00
886 826,00
2 947 989,00
2 947 989,00
951 661,00
951 661,00
0,00
0,00
-1 635 545,00
-1 635 545,00
113 174,00
TALONRAKENNUS YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Netto
4 765 000,00
0,00
4 765 000,00
73
Talousarvio
Ta-muutokset
Menot
Tulot
Netto
Ed.yhteensä
Toteutuma
Poikkeama
564 571,00
417 213,00
147 358,00
1 864 571,00
1 092 213,00
772 358,00
992 930,33
560 110,74
432 819,59
871 640,67
-532 102,26
339 538,41
0,00
0,00
0,00
35 085,00
20 000,00
15 085,00
35 085,00
20 000,00
15 085,00
16 078,26
10 000,00
6 078,26
19 006,74
-10 000,00
9 006,74
6 675 000,00
300 000,00
6 375 000,00
3 432 615,00
0,00
3 432 615,00
10 107 615,00
300 000,00
9 807 615,00
8 467 423,00
751 861,05
7 715 561,95
1 640 192,00
451 861,05
2 092 053,05
1 300 000,00
675 000,00
625 000,00
LIIKUNTAPAIKKARAKENTAMINEN
Menot
Tulot
Netto
KADUT JA YMPÄRISTÖ
Menot
Tulot
Netto
JOUTSENON ENERGIA OY:N ARVOON LIITTYVÄ INV.OHJELMA
Menot
Tulot
Netto
700 000,00
700 000,00
0,00
1 533 000,00
933 000,00
600 000,00
2 233 000,00
1 633 000,00
600 000,00
2 254 114,93
0,00
2 254 114,93
-21 114,93
-1 633 000,00
-1 654 114,93
0,00
342 377,00
0,00
342 377,00
342 377,00
0,00
342 377,00
166 442,16
0,00
166 442,16
175 934,84
0,00
175 934,84
200 000,00
132 517,00
200 000,00
132 517,00
332 517,00
0,00
332 517,00
348 308,24
0,00
348 308,24
-15 791,24
0,00
-15 791,24
0,00
144 637,00
0,00
144 637,00
144 637,00
0,00
144 637,00
133 499,48
20 000,00
113 499,48
11 137,52
20 000,00
31 137,52
150 000,00
11 635,00
150 000,00
11 635,00
161 635,00
0,00
161 635,00
202 198,00
0,00
202 198,00
-40 563,00
0,00
-40 563,00
350 000,00
0,00
350 000,00
631 166,00
0,00
631 166,00
981 166,00
0,00
981 166,00
850 447,88
20 000,00
830 447,88
130 718,12
20 000,00
150 718,12
4 000 000,00
2 000 000,00
2 000 000,00
264 381,00
1 500 000,00
-1 235 619,00
4 264 381,00
3 500 000,00
764 381,00
0,00
0,00
0,00
4 264 381,00
-3 500 000,00
764 381,00
IRTAIN OMAISUUS
Konsernihallinto
Menot
Tulot
Netto
Menot
Tulot
Netto
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
Menot
Tulot
Netto
Tekninen toimi
Menot
Tulot
Netto
IRTAIN OMAISUUS YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Netto
EU-HANKKEET
Menot
Tulot
Netto
74
Talousarvio
Menot
798 000,00
Tulot
367 080,00
Netto
430 920,00
Ta-muutokset
-447 788,00
-214 580,00
-233 208,00
Ed.yhteensä
350 212,00
152 500,00
197 712,00
Toteutuma
910 193,72
738 943,99
171 249,73
Poikkeama
-559 981,72
586 443,99
26 462,27
0,00
0,00
960 502,00
960 502,00
14 451 774,00
3 035 633,00
11 416 141,00
35 989 774,00
7 077 713,00
28 912 061,00
26 896 541,84
3 678 949,28
23 217 592,56
-9 093 232,16
-3 398 763,72
-5 694 468,44
KÄYTTÖOMAISUUDEN MYYNTI
Tulot
INVESTOINNIT YHTEENSÄ
Menot
Tulot
Netto
21 538 000,00
4 042 080,00
17 495 920,00
75
RAHOITUSOSAN TOTEUTUMINEN
TA 14
milj. €
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Toiminta yhteensä
Investointimenot
Investoinnit, netto
Antolainasaamisten vähennykset *)
Vaikutus maksuvalmiuteen
*) tot sisältyy saamisiin
76
18,7
TOT 14
milj. €
ERO
milj. €
26,0
-3,9
-4,3
17,8
7,3
-3,9
-4,3
-0,9
-28,2
-26,6
2,7
5,0
-18,9
4,9
-0,6
5,0
9,3
-9,5
-1,1
8,4
0,2
-0,3
0,4
-0,3
0,2
9,3
20,0
-26,1
15,8
9,7
-15,4
0,0
15,8
0,4
0,0
8,7
8,7
18,7
-31,5
3,3
35,4
-26,1
77
YHTEENVETO MÄÄRÄRAHOJEN JA TULOARVIOIDEN TOTEUTUMISESTA
Sito- Määrärahat
vuus 1)
Alkup. TA:n muu- TA muut:n
N/B
taloustok-set
jälkeen
arvio
KÄYTTÖTALOUSOSA
N
18 107
2 587
20 694
Sosiaali- ja terveyspalvelut
N
236 670
11 236 681
Kotikuntakorvaukset
N
2 886
0
2 886
N
97 998
5 339 103 337
Kulttuuritoimi
N
11 628
425
12 053
Nuoriso- ja liikuntatoimi
N
10 201
1 946
12 147
Tekninen toimi ilman tilakeskusta
N
23 730
-86
23 644
Tilakeskus
N
26 529
-5 203
21 326
Maakunnall.palv.toim.maksuosuudet
N
7 888
229
8 117
N
15 101
-14
15 087
N
0
0
0
TULOSLASKELMAOSA
Verotulot
B
Valtionosuudet
B
N
Satunnaiset erät
N
3 932
3 932
INVESTOINTIOSA
Aineeton omaisuus
N
100
1 098
1 198
Kiinteä omaisuus
N
2 650
2 467
5 117
Talonrakennus
N
7 552
2 287
9 839
Lpr seudun ympäristötoimi
N
1 380
485
1 865
Liikuntapaikkarakentaminen
N
180
-145
35
Kadut ja ympäristö
N
6 675
3 433
10 108
Joutsenon Energian inv.ohjelma
N
2 000
233
2 233
Irtain omaisuus
N
810
171
981
EU-hankkeet
N
4 800
-536
4 264
N
898
-548
350
Käyttöomaisuuden myynti
N
0
0
0
RAHOITUSOSA
B
0
0
0
B
B
B
26 100
0
26 100
N
B
Vaikutus maksuvalmiuteen
B
0
0
0
YHTEENSÄ
503 883
18 111 521 994
1) N = sitovuus nettomääräraha/-tuloarvio, B = bruttomääräraha/-tuloarvio
78
Toteutuma
Poikkeama
20 263
236 629
2 855
102 829
11 725
12 058
22 203
21 082
8 908
15 719
41
431
52
31
508
328
89
1 441
244
-791
-632
-41
3 932
0
1 283
5 640
6 482
993
16
8 467
2 254
850
0
910
-85
-523
3 357
872
19
1 641
-21
131
4 264
-560
0
342
-342
26 128
-28
8 683
520 292
-8 683
1 702
Tuloarviot
Alkup. TA:n muu- TA muut:n
taloustokset
jälkeen
arvio
Toteutuma
Poikkeama
1 789
10
585
5 740
1 293
2 022
13 714
27 629
0
14 867
4 347
0
0
0
0
0
0
14
4 198
0
31
882
1 789
10
585
5 740
1 293
2 022
13 728
31 827
0
14 898
5 229
3 207
33
547
7 647
1 128
2 100
12 639
32 056
0
16 353
4 661
1 418
23
-38
1 907
-165
78
-1 089
229
0
1 455
-568
287 200
102 600
7 600
0
0
0
287 200
102 600
7 600
289 867
102 007
8 086
2 667
-593
486
200
720
0
300
0
0
2 000
367
0
180
372
20
0
1 633
0
1 500
-214
0
380
1 092
20
300
1 633
0
3 500
153
0
638
560
10
752
0
20
0
739
961
258
-532
-10
452
-1 633
20
-3 500
586
961
200
0
200
424
224
30 700
0
30 700
20 000
-10 700
0
0
0
15 857
15 857
0
503 883
9 495
18 111
9 495
521 994
0
520 292
-9 495
-1 702
79
TILINPÄÄTÖSLASKELMAT
TULOSLASKELMA 1.1.-31.12.2014
2014
€
2013
€
Toimintuotot
Myyntituotot
Maksutuotot
Tuet ja avustukset
Muut toimintatuotot
Toimintatuotot yhteensä
13 829 062,13
8 857 199,63
5 403 962,37
17 704 091,24
45 794 315,37
14 879 682,08
8 786 064,76
5 510 495,60
20 181 829,05
49 358 071,49
22 079 740,62
32 042 998,79
Toimintakulut
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Palvelujen ostot
Aineet, tarvikkeet, tavarat
Avustukset
Muut toimintakulut
Toimintakulut yhteensä
-104 655 730,08
-79 550 414,57
-25 105 315,51
-20 717 041,44
-4 388 274,07
-309 717 178,05
-15 486 196,11
-8 885 060,45
-3 070 020,70
-441 814 185,39
-105 647 594,47
-80 100 680,54
-25 546 913,93
-21 078 053,32
-4 468 860,61
-296 658 665,89
-16 661 788,81
-10 887 572,23
-3 903 984,92
-433 759 606,32
Toimintakate
-373 940 129,40
-352 358 536,04
289 866 654,08
102 007 134,00
265 499 179,43
103 063 436,00
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Rahoitustuotot ja -kulut yhteensä
8 470 378,93
4 779 295,90
-4 043 363,87
-1 120 529,03
8 085 781,93
8 521 192,13
4 653 793,72
-4 020 337,03
-586 927,29
8 567 721,53
Vuosikate
26 019 440,61
24 771 800,92
-19 434 394,45
-19 285 038,86
-149 355,59
-21 868 655,43
-16 995 079,49
-4 873 575,94
Verotulot
Valtionosuudet
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
-3 931 695,47
Tilikauden tulos
2 653 350,69
2 903 145,49
-389 189,60
111 812,82
-139 725,75
-452 000,97
2 375 973,91
2 311 418,77
Poistoeron muutos
Varausten muutos
80
RAHOITUSLASKELMA 1.1.-31.12.2014
2014
2013
26 019 440,61
-3 931 695,47
-4 282 122,15
17 805 622,99
24 771 800,92
-26 606 755,54
2 718 447,28
5 009 160,81
-18 879 147,45
-54 413 103,22
2 467 684,69
18 403 368,71
-33 542 049,82
-1 073 524,46
-14 301 686,46
-341 700,01
424 000,00
82 299,99
-1 852 378,40
1 850 458,40
-1 920,00
20 000 000,00
-26 128 312,06
15 857 345,46
9 729 033,40
40 000 000,00
-27 127 908,03
-840 281,38
12 031 810,59
12 593,10
-36 026,97
588 117,80
1 697 805,83
2 262 489,76
-12 128,54
250 940,24
-441 641,45
-577 527,46
-780 357,21
12 073 823,15
11 249 533,38
Rahavarojen muutos
11 000 298,69
-3 052 153,08
30 507 187,36
19 506 888,67
11 000 298,69
19 506 888,67
22 559 041,75
-3 052 153,08
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
-5 531 437,56
19 240 363,36
Saamisten muutos
Rahavarojen muutos
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
81
TASE
VASTAAVAA
TASE 31.12.2014
TASE 31.12.2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Ennakkomaksut ja keskeneräiset
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
1 949 085,15
265 410,67
367 857,73
1 683 674,48
2 288 253,56
294 645 450,73
291 368 053,08
59 202 268,07
52 294 518,07
158 451 173,20
155 581 372,95
71 929 254,82
72 025 897,42
3 575 388,77
4 553 890,21
145 054,03
145 054,03
1 342 311,84
6 767 320,40
227 780 163,22
226 939 422,91
108 020 338,66
107 097 298,36
Joukkovelkakirjalainasamiset
Muut lainasaamiset
2 656 111,29
100 000,00
119 555 824,56
119 555 824,55
204 000,00
186 300,00
315 889,91
342 894,38
203 088,27
222 244,36
Lahjoitusrahastojen erityiskatteet
112 801,64
120 650,02
867 983,54
831 956,57
867 983,54
831 956,57
26 950 090,21
27 538 208,01
3 126 583,82
10 357 175,14
Lainasaamiset
3 126 583,82
6 667 175,14
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Aineet ja tarvikkeet
Ennakkomaksut
Saamiset
Muut saamiset
Lyhytaikaiset saamiset
82
3 690 000,00
23 823 506,39
17 181 032,87
Myyntisaamiset
5 688 979,52
6 544 932,51
Lainasaamiset
9 864 244,80
127 310,44
Muut saamiset
6 724 680,16
8 560 536,05
Siirtosaamiset
1 545 601,91
1 948 253,87
30 507 187,36
19 506 888,67
VASTAAVAA YHTEENSÄ
583 015 850,12
569 183 534,91
TASE
VASTATTAVAA
TASE 31.12.2014
TASE 31.12.2013
OMA PÄÄOMA
269 462 864,98
267 086 891,07
Peruspääoma
217 299 061,75
217 299 061,75
48 262,38
48 262,38
Ed. kausien yli/alijäämä
49 739 566,94
47 428 148,17
Tilikauden yli/alijäämä
2 375 973,91
2 311 418,77
2 544 626,66
2 267 249,88
Poistoerot
1 659 765,81
1 270 576,21
884 860,85
996 673,67
508 488,58
741 951,92
Eläkevaraukset
399 690,44
241 951,92
108 798,14
500 000,00
578 355,49
592 766,86
201 696,27
221 741,46
376 452,66
362 691,56
206,56
8 333,84
VIERAS PÄÄOMA
309 921 514,41
298 494 675,18
Pitkäaikainen
193 511 109,84
214 014 622,59
Muut omat rahastot
Muut toimeksiantojen pääomat
Lainat julkisyhteisöiltä
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks.
Saadut ennakot
Ostovelat
Siirtovelat
20 000 000,00
142 155 859,29
182 655 750,55
22 397,96
26 019,45
31 332 852,59
31 332 852,59
116 410 404,57
84 480 052,59
57 128 508,72
36 124 891,26
3 629,73
3 429,04
26 984 496,06
17 755 768,06
99 389,84
76 374,78
10 021 380,87
10 311 145,64
4 675 230,38
4 612 012,28
17 497 768,97
15 596 431,53
583 015 850,12
569 183 534,91
83
KONSERNITULOSLASKELMA
2014
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
Osuus osakkuusyhtiöiden voitosta/tappiosta
Toimintakate
321 700,3
-
Verotulot
Valtionosuudet
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
Vuosikate
Arvonalentumiset
Satunnaiset erät
-
-
Tilikauden tulos
Vähemmistöosuudet
84
2013
1 000 €
-
646 787,8
293,5
324 794,0
326 661,9
-
636 583,1
307,8
309 613,4
289 866,7
117 809,7
265 499,2
103 063,4
786,7
405,8
9 669,5
1 206,1
73 199,3
424,1
1 201,6
10 666,6
667,7
49 240,6
-
47 673,8
605,0
3 931,7
-
46 664,0
4 873,6
2 291,5
20 988,8
-
4 588,5
5 928,1
475,9
-
1 098,2
405,4
14 584,8
-
6 092,1
KONSERNIRAHOITUSLASKELMA
2014
1 000 €
2013
1 000 €
73 199,1
-3 931,7
-3 408,4
65 859,0
49 240,6
-2 291,5
-3 474,5
43 474,6
-81 462,2
2 841,8
10 260,0
-68 360,4
-104 376,9
3 160,0
22 117,2
-79 099,7
-2 501,4
-35 625,1
-341,7
424,0
82,3
-1 852,4
1 850,5
-1,9
59 129,4
-58 229,9
7 190,8
8 090,3
90 737,5
-46 407,7
-4 612,3
39 717,5
42,6
1 906,8
-26,6
-48,8
4 770,6
5 315,8
10 011,0
-22,3
284,5
-444,3
-6 846,5
-7 028,6
18 226,2
34 593,8
Rahavarojen muutos
15 724,8
-1 031,3
46 427,3
30 702,5
15 724,8
30 702,4
31 733,7
-1 031,3
Toiminnan rahavirta
Vuosikate
Satunnaiset erät
Investointimenot
Saamisten muutos
Rahavarojen muutos
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
85
KONSERNITASE
2014
1 000 €
2013
1 000 €
865 640,2
836 311,4
25 386,1
27 291,7
18 412,3
6 034,0
939,8
18 740,9
6 966,2
1 584,6
775 864,7
74 681,6
422 340,5
224 153,7
34 847,4
3 445,6
16 395,9
749 697,6
67 472,6
402 203,6
220 425,0
35 194,4
2 878,6
21 523,4
64 389,4
34 670,6
27 210,4
0,0
428,0
2 080,4
59 322,1
36 598,2
20 479,4
100,0
428,0
1 716,5
6 439,7
14 217,0
107 167,6
102 414,6
6 448,7
6 399,9
54 291,5
3 535,0
50 756,5
65 312,3
7 810,4
57 501,9
1 213,9
1 210,5
45 213,5
29 491,9
VASTAAVAA YHTEENSÄ
979 247,5
952 943,0
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Ennakkomaksut
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Osakkuusyhteisöosuudet
Osakkeet ja osuudet
Joukkovelkakirjalainasaamiset
Muut lainasaamiset
Muut saamiset
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Lyhyaikaiset saamiset
Rahoitusomaisuusarvopaperit
86
KONSERNITASE
VASTATTAVAA
2014
1 000 €
2013
1 000 €
210 853,1
217 299,1
1 045,5
3 486,5
-25 562,7
14 584,7
204 926,4
217 299,1
1 045,5
3 052,4
-10 378,5
-6 092,1
8 518,4
7 968,9
38 138,0
30 828,9
7 309,1
13 309,0
8 153,5
5 155,5
Eläkevaraukset
6 786,6
427,8
6 358,8
6 109,9
350,5
5 759,4
7 226,2
15 030,0
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen korollinen vieras pääoma
Pitkäaikainen koroton vieras pääoma
Lyhytaikainen korollinen vieras pääoma
Lyhytaikainen koroton vieras pääoma
707 725,2
446 790,3
70 094,9
95 562,9
95 277,1
705 598,8
463 857,4
69 572,9
73 913,5
98 255,0
979 247,5
952 943,0
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Edellisten tilikausien yli-alijäämä
VÄHEMMISTÖOSUUDET
Poistoero
87
TILINPÄÄTÖKSEN LIITETIEDOT
KUNNAN TILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
PYSYVIEN VASTAAVIEN ARVOSTUS
Aineelliset ja aineettomat hyödykkeet on merkitty taseeseen hankintamenoon vähennettynä suunnitelman mukaisilla poistoilla. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu ennalta laaditun poistosuunnitelman mukaisesti. Poistosuunnitelman mukaiset
suunnitelmapoistojen laskentaperusteet on esitetty tuloslaskelman liitetiedoissa kohdassa suunnitelman mukaisten poistojen
perusteet.
SIJOITUSTEN ARVOSTUS
Pysyvien vastaavien käyttöomaisuusosakkeet on merkitty taseessa hankintamenoon.
VAIHTO-OMAISUUDEN ARVOSTUS
Vaihto-omaisuus on merkitty taseeseen FIFO-periaatteen mukaisesti hankintamenoon tai sitä alempaan todennäköiseen hankintamenoon tai käyttäen hankinnan keskihintaa.
RAHOITUSOMAISUUDEN ARVOSTUS
Saamiset on merkitty taseeseen nimellisarvoon.
Rahoitusomaisuusarvopaperit on merkitty taseeseen hankintamenoon.
RAHOITUSOMAISUUS
Johdannaissopimusten käsittely
Johdannaiset sisältävät koronvaihtosopimuksia. Kaikki koronvaihtosopimukset on tehty suojaamistarkoituksessa korkoriskin
hallitsemiseksi. Kaupunki on sitonut pitkäaikaisten lainojen vaihtuvaa korkoa koronvaihtosopimuksilla kiinteäksi koroksi. Sopimuksia on eri maturiteeteille ja pisimmät sopimukset ovat voimassa vuoteen 2023 saakka.
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
KONSERNITILINPÄÄTÖKSEN LAATIMISPERIAATTEET
Konsernitilinpäätökseen on yhdistelty kaikki tytäryhteisöt sekä ne , joissa kunta on jäsenenä.
Konserniyhteisöjen keskinäiset tuotot ja kulut, saamiset ja velat sekä muut keskinäiset liiketapahtumat on eliminoitu, vähäisiä
liiketapahtumia lukuun ottamatta.
Kunnan ja sen tytäryhteisöjen keskinäisen omistuksen eliminointi on tehty pariarvomenetelmällä.
Kiinteistötytäryhteisöjen aineettomien ja aineellisten hyödykkeiden poistot on oikaistu suunnitelman mukaiseksi.
Vähemmistöosuudet on erotettu konsernin yli- ja alijäämästä konsernituloslaskelmassa sekä konsernin omasta pääomasta
konsernitaseessa.
Osakkuusyhteisöt on yhdistelty konsernitilinpäätökseen pääomaosuusmenetelmällä lukuunottamatta Ylämaan Keskus Oy:tä,
koska sen osuus ei ole rahamäärältään olennainen. Yhdistelemättömät osakkuus-yhteisöt esitetään liitetiedoissa ja hankintamenona konsernin taseessa.
88
Fly Lappeenranta Oy sulautui 31.7.2014 yritykseen Lappeenrannan liiketoiminnat Oy.
Konsernitaseessa on noudatettu samoja arvostus- ja jaksotusperiaatteita kuin kunnan tilinpäätöksessä.
Vuoden 2014 konsernitilinpäätöksestä alkaen tilinpäätöstä on oikaistu ammatillisen koulutuksen kuntayhtymän käyttökustannuksiin saaman valtion täyden yksikköhinnan mukaisen rahoituksen osalta. Kuntayhtymä on kirjannut erän myyntituottohin ja
konsernitilinpäätöksessä erä on oikaistu valtionosuuksiin. Alakonsernien laskennallinen verovelka on peruutettu konsernitilinpäätökseen. Edellä mainittuja muutoksia ei ole huomioitu vuoden 2013 luvuissa.
TULOSLASKELMAA KOSKEVAT LIITETIEDOT
TOIMINTATUOTOT
Sosiaali- ja terveystoimi
Kotikuntakorvaukset (opetust.)
Kulttuuri- ja vapaa-aikatoimi
Tekninen toimi
Toimitila- ja vuokrauspalvelut
Maakunn.palv.toim.maksuosuudet
YHTEENSÄ
Konserni
2 014
3 915
103 467
12 368
547
3 113
117 351
47 104
4 661
29 174
2 013
7 038
97 543
27 742
581
2 974
115 114
45 201
0
30 470
321 700 326 662
Kunta
2 014
2 954 273
32 832
7 600 128
546 996
3 132 953
9 848 612
8 938 613
4 660 568
8 079 286
53
45 794 314
2 013
5 558 388
50 616
7 368 609
580 656
2 995 567
15 123 537
9 452 353
0
8 228 491
146
49 358 071
VEROTULOJEN ERITTELY
Kunnan tulovero
Kiinteistövero
Yhteisövero
Yhteensä
2014
2013
246 967 922,43 230 427 334,35
23 234 974,75 17 910 595,56
19 663 756,90 17 161 249,52
289 866 654,08 265 499 179,43
VALTIONOSUUKSIEN ERITTELY
2014
Valtionosuuksien erittely
Kunnan peruspalvelujen valtionosuus
-siitä verotuloihin perustuva valtionosuus
Opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuus
-
112 992 170,00
2 281 710,00
10 985 036,00
102 007 134,00
2013
-
114 201 684,00
1 158 846,00
11 138 248,00
103 063 436,00
89
SATUNNAISIIN TUOTTOIHIN JA KULUIHIN SISÄLTYVÄT ERÄT
Konserni
Satunnaisten tuottojen ja kulujen erittely
2014
2013
2014
2013
0,0
0,0
23,0
23,0
0,0
0,0
0,0
0,0
3 931,0
0,0
3 931,0
2 176,4
138,1
2 314,5
3 931,0
0,0
3 931,0
0,0
0,0
0,0
Itä-Suomen Päihdehuollon ky/myyntivoitto
Satunnaiset tuotot yhteensä
Satunnaiset kulut
Kauppahinnan alennukset/kaupan peruuntumiset
Oikeudenkäyntikulut ja muut korvaukset
Satunnaiset kulut yhteensä
Kunta
SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN PERUSTEET
Käyttöomaisuuden poistojen määrittämiseen on käytetty ennalta laadittua poistosuunnitelmaa. Suunnitelman mukaiset poistot on laskettu käyttöomaisuuden hankintamenoista arvioidun taloudellisen käyttöiän mukaan.
Arvioidut poistoajat sekä poistomenetelmät ovat 1.1.2014 alkaen:
Tasapoisto 3 vuotta
Tasapoisto 3 vuotta
Rakennukset
Tasapoisto 10 – 50 vuotta
Menojäännöspoisto 15 %
Koneet ja kalusto
Pienet käyttöomaisuushankinnat (alle 10 000 euroa) on kirjattu vuosikuluiksi.
SELVITYS SUUNNITELMAN MUKAISTEN POISTOJEN JA POISTONALAISTEN INVESTOINTIEN VASTAAVUUDESTA VUOSINA 2012-2016
Tilinpäätös 2013
2013
2014
2015
2016
2017 yht
ka
Keskimääräiset suunnitelman mukaiset poistot
17 010 598
20 000 000 20 000 000 20 000 000 20 000 000
97 010 598
19 402 120
Keskimääräinen poistonalaisten investointien
omahankintameno
39 473 126
23 217 593 36 527 472 31 495 744 30 054 587 160 768 522
32 153 704
Ero €
-12 751 585
Ero %
-40
90
Pakolliset varaukset 1000€
Eläkevaraus
E-K Sosiaali- ja terveyspiiri/potilasvahinkovastuuvakuutus
Lpr kaupunki/maaperän puhdistustyöt
Liiketoiminnat/maaperän puhdistustyöt
E-K Jätehuolto Oy/maisemointivaraus
Pakolliset varaukset yhteensä
KONSERNI
2014
2013
427,7
350,5
3 253,8
2 173,6
108,8
500,0
0,0
70,0
2 996,1
3 015,8
6 786,4
6 109,9
KUNTA
2014
2013
399,7 241,9
108,8
500,0
508,5
741,9
91
PYSYVIEN VASTAAVIEN MYYNTIVOITOT JA –TAPPIOT
Muut toimintatuotot
Pysyvien vastaavien myyntivoitot
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Muut myynitvoitot
Osakkeet
Myyntivoitot yhteensä
KONSERNI
2014
2013
3 747,7
100,0
17,0
224,6
4 089,3
2 489,6
514,9
61,0
438,5
3 504,0
9,2
31,7
0,0
110,7
151,7
0,4
194,6
0,4
226,7
422,1
Muut toimintakulut
Pysyvien vastaavien myyntitappiot
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Muut myyntitappiot
Osakkeet
Myyntitappiot yhteensä
KUNTA
2014
2013
3 747,9 4 260,6
324,7 1 886,2
17,0
60,9
0,0
52,0
4 089,6 6 259,8
9,2
31,7
0,0
0,0
41,0
0,4
101,2
0,4
226,8
328,7
MUIHIN RAHOITUSTUOTTOIHIN SISÄLTYVÄT TUOTOT
Osinkotuottojen korkotuottojen erittely
Osinkotuotot muista yhteisöistä
2014
4 000 000
2013
2 544 000
ERITTELY POISTOERON MUUTOKSISTA
Erittely poistoeron muutoksista
Investointivaraukseen liittyvä poistoeron muutos
Suunnitelman mukaisten poistojen ja
verotuksessa tehtyjen poistojen erotus
Poistoeron muutokset yhteensä
2014
2013
-389 189,60
-139 725,75
0
-389 189,60
0
-139 725,75
TASETTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
TASEEN VASTAAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
Arvonkorotukset 1000€
Maa- ja vesialueet
Arvo 1.1.
Arvonkorotusten purku
Arvo 31.12.
Maa- ja vesialueet erittely 1000 €
Kiinteistöjen liittymismaksut
Muut maa- ja vesialueet
Maa- ja vesialueet yhteensä
92
KONSERNI
2014
1 123,8
0,0
1 123,8
2013
1 137,2
-13,4
1 123,8
KONSERNI
2014
2013
1 932,9
1 927,2
72 748,7
65 545,4
74 681,6
67 472,6
93
Pysyvät vastaavat yhteensä
Muut pitkävaik. menot
2 288 253,56
503 806,53
-6 019,00
-439 142,09
146 380,68
-809 605,20
1 683 674,48
1 683 674,48
Maa- ja vesiRakennukset
alueet
52 294 518,07
155 581 372,95
5 710 100,60
6 427 459,24
-140 207,79
-631 512,50
-709 347,27
-251 154,73
2 047 204,46
6 678 352,83
0,00
-9 353 344,59
59 202 268,07
158 451 173,20
59 202 268,07
158 451 173,20
0,00
149 355,59
7 617 097,27
Osakkeet ja osuudet
Osakkeet
Osakkeet
konserniyhtiöt omistusyhteysyr.
76 138 573,12
11 198 430,31
718 138,70
0,00
0,00
0,00
0,00
-14 048,40
0,00
0,00
76 856 711,82
11 184 381,91
76 856 711,82
11 184 381,91
Pysyvien vastavien sijoitukset yhteensä
Hankintameno 1.1.
Lisäykset
Vähennykset
Arvonmuutokset
Siirrot erien välillä
Hankintameno 31.12.
Kirjanpitoarvo 31.12.
Pysyvien vastaavien sijoitukset
Poistamaton hankintameno 1.1.
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Olennaiset lisäpoistot
Lisäykset tilikauden aikana
Rahoitusosuudet tilikaudella
Vähennykset tilikauden aikana
Tilikauden poisto
Aineettomat
oikeudet
367 857,73
69 003,59
0,00
0,00
0,00
-171 450,65
265 410,67
265 410,67
AINEETTOMAT JA AINEELLISET HYÖDYKKEET
Keskeneräiset
hankinnat
6 767 320,40
1 304 595,04
0,00
0,00
-6 729 603,60
0,00
1 342 311,84
1 342 311,84
0,00
Yhteensä
291 368 053,08
25 690 255,00
-2 852 636,07
-960 502,00
0,00
-18 599 719,28
294 645 450,73
294 645 450,73
149 355,59
Jvk-, muut laina- ja muut saamiset
Jkv-saamiset
Muut lainaYhteensä
muilta
saamiset
107 097 298,36
100 000,00 119 555 824,55
937 088,70
0,00
0,01
0,00
-100 000,00
0,00
-14 048,40
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
108 020 338,66
0,00 119 555 824,56
108 020 338,66
0,00 119 555 824,56
Koneet ja Muut aineelliset
kalusto
hyödykkeet
4 553 890,21
145 054,03
1 712 788,87
0,00
-787 619,89
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
-1 903 670,42
0,00
3 575 388,77
145 054,03
3 575 388,77
145 054,03
0,00
0,00
Kuntayhtymä- Muut osakkeet
osuudet
ja osuudet
16 771 981,32
2 988 313,61
0,00
218 950,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
16 771 981,32
3 207 263,61
16 771 981,32
3 207 263,61
Kiinteät rak.
ja laitteet
72 025 897,42
10 535 311,25
-1 293 295,89
0,00
-1 995 953,69
-7 342 704,27
71 929 254,82
71 929 254,82
0,00
Yhteensä
2 656 111,29
572 810,12
-6 019,00
-439 142,09
146 380,68
-981 055,85
1 949 085,15
1 949 085,15
Liittymismaksut, pal.kelp.
186 300,00
17 700,00
0,00
0,00
0,00
204 000,00
204 000,00
524 374 699,10
227 780 163,22
Yhteensä
119 842 124,55
17 700,01
-100 000,00
0,00
0,00
119 759 824,56
119 759 824,56
OMISTUKSIA MUISSA YHTEISÖISSÄ KOSKEVAT LIITETIEDOT
Kotipaikka
TYTÄRYHTEISÖT/OSAKEYHTIÖT
Lappeenrannan Liiketoiminnat Oy
Lappeenrannan Energia Oy
Lappeenrannan teatterikiinteistö Oy
Kiinteistö Oy Seniori Saimaa
Saimaan Tukipalvelut Oy
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
Kuntakonsernin osuus/1.000 euroa
Kunnan Konsernin
omistus- omistusomasta
vieraasta tilikauden voitososuus % osuus % pääomasta pääomasta
ta/tappiosta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
100,00
100,00
100,00
100,00
68,85
63,83
50,34
100,00
100,00
100,00
100,00
68,85
63,83
50,34
27 506
29 485
24 180
123
2 039
1 736
3 204
166 091
55 894
262 348
10 133
98
4 235
935
491
739
9 130
-70
-145
676
440
KUNTAYHTYMÄT
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
Lappeenranta
Etelä-Karjalan Liitto -kuntayhtymä
Lappeenranta
Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon ky Lappeenranta
Itä-Suomen päihdehuollon kuntayhtymä
Mäntyharju
48,62
51,33
53,56
7,54
48,62
51,33
53,56
7,54
8 728
1 170
1 350
144
5 329
558
58 262
51
169
123
6 597
-1
OSAKKUUSYHTEISÖT (yhdistellyt)
Saimaan ammattikorkeakoulu Oy
Tietomaakunta eKarjala Oy
Saimaan Vesi- ja Ympäristötutkimus Oy
Saimaan Talous ja Tieto Oy
Kiinteistö Oy Sammontori
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
Lappeenranta
50,00
48,40
28,20
42,03
43,78
26,17
50,00
48,40
28,20
42,03
43,78
26,17
215
12 316
71
183
395
172
330
1 244
19
143
708
4
68
19
-19
44
113
-39
OSAKKUUSYHTEISÖT (ei yhdistelty)
Ylämaan Keskus Oy
Lappeenranta
23,40
23,40
15
4
-1
SÄÄTIÖT (ei yhdistelty)
Etelä-Karjalan Virkistysaluesäätiö
Itä-Suomen suomalais-venäläisen koulun säätiö
Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö
Lappeenrannan seudun opiskelija-asuntosäätiö
Lpr teknillisen korkeakoulun tukisäätiö
94
SAATAVAT KONSERNIN YHTEISÖILTÄ
Pitkäaikaiset
Saamiset tytäryhtiöiltä
Lainasaamiset
Saamiset osakkuus/yhteisyhteisöiltä
Lainasaamiset
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä
Lainasaamiset
Lyhytaikaiset
Saamiset tytäryhtiöiltä
Myyntisaamiset
Lainasaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Saamiset tytäryhteisöiltä/säätiöiltä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Saamiset osakkuus/yhteisyhteisöiltä
Myyntisaamiset
Siirtosaamiset
Saamiset kuntayhtymiltä, joissa kunta jäsenenä
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
2014
2013
1 000 €
1 000 €
1 000
4 416
17
934
934
961
9 666
185
97
2 049
131
179
5
14
21
1
2 057
73
1 634
603
23
199
60
OLENNAISET SIIRTOSAAMISET
Olennaiset siirtosaamiset 1000€
KONSERNI
2014 2013
KUNTA
2014
2013
Pitkäaikaiset:
Laskennall. verosaaminen
Muut saamiset
16,9
186,5
17,0
165,5
203,4
182,5
0,0
0,0
Lyhytaikaiset:
Avustussaamiset
455,9 1 048,0
Energian hankinta
380,6
317,0
0,0
0,0
516,7
499,2
16,9
7,2
Korkosaamiset
Korvaukset Kelalta
Vakuutusmaksut/ennakot
Muut saamiset
3 771,3 3 587,9
1 543,2 1 942,6
Valtionapusaamiset
Verosaamiset
494,6 639,0
43,9
42,6
5 679,9 6 140,9
1 543,2 1 942,6
95
TASEEN VASTATTAVIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
OMAN PÄÄOMAN MUUTOKSET
Oman pääoman muutokset 1000 €
Peruspääoma 1.1
Muutokset tilikaudella
Peruspääoma 31.12
KONSERNI
2014
2013
217 299,1 217 299,1
0,0
0,0
217 299,1 217 299,1
KUNTA
2014
2013
217 299,1
217 299,1
0,0
0,0
217 299,1
217 299,1
Arvonkorotusrahasto 1.1.
Arvonkorotusrahasto 31.1.
1 045,5
0,0
1 045,5
1 058,9
-13,4
1 045,5
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
0,0
Muut omat rahastot 1.1.
Muut omat rahastot 31.1.
3 052,2
434,3
3 486,5
4 315,5
-1 263,3
3 052,2
48,3
0,0
48,3
48,3
0,0
48,3
-16 470,5
-9 092,2
0,0
-25 562,7
-12 468,4
712,5
1 377,5
-10 378,4
49 739,6
0,0
0,0
49 739,6
47 428,1
0,0
0,0
47 428,1
14 584,7
-6 092,1
2 376,0
2 311,4
Oma pääoma yhteensä
210 853,1
204 926,3
269 462,9
267 086,9
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä 31.12
Kirjaukset omaan pääomaan tilikaudella
Muut muutokset tilikaudella
VELAT, JOTKA ERÄÄNTYVÄT VIIDEN VUODEN TAI PIDEMMÄN AJAN KULUTTUA
Yhteensä
2014
2013
49 508 352,00 57 838 120,00
6 603,28
12 112,33
49 514 955,28 57 850 232,33
ERITTELY LIIKEESEEN LASKETUISTA JOUKKOVELKAKIRJALAINOISTA
2014
Pitkäaikaiset
JVK-laina 2014/2019
-vaihtuvakorkoinen
-kertalyhenteinen
Joukkovelkakirjalainat yhteensä
96
2013
20 000 000
-
20 000 000
-
KONSERNI
2014
427,7
Pakolliset varaukset 1000€
Eläkevaraus
E-K Sosiaali- ja terveyspiiri/
Lpr kaupunki/maaperän puhdistustyöt
Liiketoiminnat/maaperän puhdistustyöt
E-K Jätehuolto Oy/maisemointivaraus
Pakolliset varaukset yhteensä
3 253,8
108,8
0,0
2 996,1
6 786,4
2013
350,5
2 173,6
500,0
70,0
3 015,8
6 109,9
KUNTA
2014
399,7
2013
241,9
108,8
500,0
508,5
741,9
KONSERNIN VELKOJEN ERITTELY
Pitkäaikainen vieras pääoma
Velat tytäryhtiöille
Velat tytäryhteisöille/säätiöille
Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä
Lyhytaikainen vieras pääoma
Velat tytäryhtiöille
Konsernitilin velka
Ostovelat
Siirtovelat
Velat tytäryhteisöille/säätiöille
Ostovelat
Siirtovelat
Velat osakkuus/yhteisyhteisöille
Ostovelat
Velat kuntayhtymille, joissa kunta jäsenenä
Ostovelat
Siirtovelat
2014
1 000 €
2013
1 000 €
21 851
1 856
7 625
21 851
1 856
7 625
26 985
1 637
27
17 756
2 378
75
115
107
116
30
172
99
306
310
MUUT PITKÄAIKAISET VELAT
Muut velat 1000€
Liittymismaksuvelat
Muut velat yhteensä
KONSERNI
2014
63 452,0
3 780,0
67 232,0
2013
53 838,8
13 580,2
67 419,0
KUNTA
2014
2013
21 851,3
21 851,3
9 481,5
9 481,5
31 332,8
31 332,8
SEKKILIMIITTI
Luottollisen sekkitilin sekkilimiitti 31.12.
2014
2013
15 milj.€ 15 milj.€
97
OLENNAISET SIIRTOVELAT
Olennaiset siirtovelat 1000€
Pitkäaikaiset:
Autopaikat/Ennakkomaksut
Pitkäaikainen laskennall. verovelka
Muut pitkäaikaiset siirtovelat
Lyhytaikaiset:
Aluekeskusohjelma
Energianhankinta
Huhmarniemen ympäristövahinko
Korkojen jaksotukset
Muut lyhytaikaiset siirtovelat
Palkkojen ja henkilösivukulujen jaksotus
Potilasvakuutusyhdistys
Valtionosuusennakot
Verovelat
Maankäyttösopimukset,hallinta-ajan korv
Lemminkäinen Oy, asfalttikartelli
KONSERNI
2014
2013
KUNTA
2014
2013
1 743,7
0,0
0,0
1 743,7
354,0
798,9
0,0
1 152,9
0,0
0,0
0,0
326,4
0,0
1 719,0
4 983,8
39 210,7
471,5
1 726,1
1 370,4
0,0
437,9
29,3
1 812,6
4 732,8
38 076,0
485,7
1 541,9
1 078,4
172,0
209,0
773,0
143,0
11 826,0
29,0
690,0
279,0
11 683,0
1 195,0
1 161,0
2 637,0
752,0
17 498,0
1 545,0
49 807,8
98
48 194,6
15 596,0
KUNNAN VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT
LEASINGVASTUUT
Seuraava tilikausi
Myöhemmät vuodet
€
€
2 546 335
3 586 910
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN MYÖNTÄMÄT TAKAUKSET
31.12.2014
31.12.2013
19 731 115,72
4 985 998,54
24 717 114,26
21 856 381,02
1 885 998,54
23 742 379,56
Eri luottolaitokset yhteensä
Etelä-Karjalan Osuuspankki
Ilmarinen
Kuntarahoitus
68 699 984,00
5 000 000,00
0,00
242 295,23
36 322 519,75
6 000 000,00
116 264 798,98
75 340 728,00
5 000 000,00
7 932 994,35
302 741,45
26 069 789,25
2 000 000,00
116 646 253,05
Nordea Pankki Suomi Oyj
Etelä-Karjalan Osuuspankki
9 400,00
50 373,42
57 511,74
483 997,96
696 968,07
220 029,13
98 691,10
467 477,87
112 912,63
3 917 135,66
35 000,00
1 755 416,02
7 904 913,60
17 800,00
52 364,25
59 657,16
500 745,43
721 814,58
228 416,12
103 858,67
482 355,83
117 541,99
4 209 574,04
40 000,00
1 810 416,10
8 344 544,17
KIINTEISTÖ- JA ASUNTO-OSAKEYHTIÖT
Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö
MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT, JOISTA KUNTA OMISTAA ENEMMÄN KUIN PUOLET
Lpr Energia Oy
Lpr Energiaverkot Oy
Lpr liiketoiminnat Oy
Lpr Lämpövoima Oy/Lpr Energia Oy
Lappeenrannan Yritystila Oy
Williparkki Oy
MUUT YHTIÖT JA YHTEISÖT
Aholan alueen vesihuolto-osuuskunta
Asunto Oy Joutsenon Ahvenlamminpuisto
Asunto Oy Joutsenon Ahvenlamminpuisto 2
Asunto Oy Joutsenon Lampikankaanpuisto
Asunto Oy Joutsenon Martikanpuisto
Asunto Oy Joutsenon Pihlajapuisto
Asunto Oy Joutsenon Puistokartano
Asunto Oy Joutsenon Pulpinpuisto
Asunto Oy Joutsenon Saimaanranta
Joutsenon Vanhustentaloyhdistys ry
Joutsenon Veneseura ry
Ylämaan Kosenkotiyhdistys ry
Annetut takaukset yhteensä
€
148 886 826,84 €
148 733 176,78
99
ANNETUT TÄYTETAKAUKSET
Asuntolainat:
-Lappeen Ikihonka Oy
-Lappeenrannan Palvelukeskussäätiö
-Lappeenrannan Seudun Opiskelija-asuntosäätiö
Hankintalainat/osakkeet:
-Lappeenrannan Asuntopalvelu Oy
Jätehuoltoalueen rakentamislainat:
-Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy
€
31.12.2014
31.12.2013
5 714 999,96
0,00
9 010 232,34
5 926 666,64
3 100 000,00
9 796 137,03
21 557 433,10
19 761 469,02
0,00
36 282 665,40 €
0,00
38 584 272,69
VAKUUSTALLETUKSET
2014
196 002,12
2013
460 570,64
€
1 846 715,42
2 042 717,54
1 793 291,23
2 253 861,87
Kunnan osuus Kuntien takauskeskuksen takausvastuista 31.12.
€
331 562 167,16
315 590 100,76
Kunnan mahdollista vastuuta kattava osuus
takauskeskuksen rahastosta 31.12.
€
229 232,68
211 652,01
Talletustodistukset
Säästötilit
Vakuustalletukset, Lpr seudun ympäristötoimi
Yhteensä
MUUT TALOUDELLISET VASTUUT
AVL 33§ perustuva palautusvastuu
Investoinnit v 2013
4,9 milj € (huom korjaus)
Investoinnit v 2014
1,6 milj €
Johdannaissopimukset
Koronvaihtosopimukset
Kohde-etuuden arvo (sopimuksen nimellisarvo)
Sopimuksen käypä arvo (markkina-arvo)
100
€
€
76 000 000,00
-5 167 988,19
MUUT ULKOPUOLISET JÄRJESTELYT
Maankäyttösopimukset 31.12.2014
Autotalo maankäyttösopimus
76 249,83
Hotelli Lappee maankäyttösop
88 113,20
Viipurin vaneri maankäyttösop
168 161,53
Iso-Kristiinan kaavamuutos
244 195,58
Kirkkokatu 9 maankäyttösopimus
260 890,00
Tiuruniemi HCR maankäyttösopim
72 233,00
Seniori-Saimaa maankäyttösop
115 163,00
Koulukatu 13 maankäyttösopimus
130 664,00
Armilan funkkoulu maankäyttöso
267 136,00
Koulukatu 15 maankäyttösopimus
142 030,00
Oksasenkatu 4 maankäyttösopimu
328 679,00
Kylpyläntorni maankäyttösopimu
83 947,00
Luukkaanraitti maankäyttösopim
26 560,00
Asvi maankäyttösopimus
16 405,00
EKKS maankäyttösopimus
306 240,00
LOAS Laserk maankäyttösopimus
193 760,00
Caprintie maankäyttösopimus
5 682,00
Allergialiitto maankäyttösop
7 535,00
Yhteensä
2 533 644,14
Osuus Eksoten alijäämästä 16,78 milj. €
Lisäselvitys Eksoten analyysissa s. 193
101
KONSERNIN VAKUUKSIA JA VASTUUSITOUMUKSIA KOSKEVAT LIITETIEDOT 1000 €
VASTUUT
2014
2013
Vakuudeksi annetut kiinnitykset
266 924,0
252 436,2
Vakuudeksi annetut kiinnitykset yhteensä
266 924,0
252 436,2
Pantattujen osakkeiden kirjanpitoarvo
2 795,7
5 053,7
Pantatut osakkeet yhteensä
2 795,7
5 053,7
Sopimusvastuut/Vuokravastuut
2 266,8
276,5
2014
2013
Seuraavalla tilikaudella maksettavat
3 906,7
3 371,6
Myöhemmin maksettavat
6 151,4
6 184,7
Leasingvastuut yhteensä
10 058,1
9 556,3
2014
2013
182 539,6
182 795,3
3 520,2
3 602,4
13 996,2
14 782,1
5 707,6
6 065,0
205 763,6
207 244,8
2014
2013
196,00
460,60
2 546,72
1 793,29
Pantiksi annetut talletukset
10,75
10,80
Vakuustalletukset yhteensä
2 742,72
2 253,89
Velat,joiden vakuudeksi annettu kiinnityksiä kiinteistöihin:
Velat, joiden vakuudeksi annettu osakkeita:
LEASINGVASTUUT
MUUT VASTUUSITOUMUKSET
Takaukset konserniin kuuluvien yhteisöjen puolesta:
Takaukset muiden puolesta
Takaukset säätiöille
Takaukset yhdistyksille
Takaukset yhteensä
VAKUUSTALLETUKSET
Talletustodistukset
Vakuustalletukset/lpr seudun ymp.toimi
102
HENKILÖSTÖÄ JA TILINTARKASTAJAN PALKKIOTA KOSKEVAT LIITETIEDOT
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN HENKILÖSTÖ 31.12.2014 JA 31.12.2013
Vakinaiset
Määräaikaiset
Työllistetyt
YHTEENSÄ
YHT ilman työllistettyjä
Toimiala
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
2014
2013
1 108
1 081
369
415
22
21
1 499
1 517
1 477
1 496
Kulttuuri- ja vapaaaikatoimi
215
220
84
82
22
21
321
323
299
302
Tekninen toimi
234
244
14
15
11
18
259
277
248
259
Konsernihallinto
51
52
6
11
15
17
72
80
57
63
Maakunnallinen palvelutoiminta (ilman EKpelastuslaitosta)
68
75
15
13
2
2
85
90
83
88
1 676
1 672
488
536
72
79
2 236
2 287
2 164
2 208
*)
**)
Yhteensä ilman EteläKarjalan pelastuslaitosta
E-K pelastuslaitos
YHTEENSÄ
99
91
394
426
1
2
494
519
493
517
1 775
1 763
882
962
73
81
2 730
2 806
2 657
2 725
*) sisältää puolivakinaiset 150 henkilöä sekä vpk:laiset 240 henkilöä
**) sisältää puolivakinaiset 181 henkilöä sekä vpk:laiset 239 henkilöä
HENKILÖSTÖKULUT
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilöstökorvaukset ja muut korjauserät
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Käyttötalous yhteensä
Henkilöstökuluja aktivoitu pysyviin vastaaviin
Yhteensä euroa
2014
2013
-79 738 773
971 838
-80 022 723
1 076 765
-20 598 129
-4 350 721
-103 715 785
-939 945
-104 655 730
-20 912 661
-4 412 758
-104 271 377
-1 376 218
-105 647 595
103
TILINTARKASTAJAN PALKKIOT
BDO Audiator Oy
Tilintarkastuspalkkiot
Tilintarkastajan lausunnot
Muut tilintarkastajalle kuuluvat tehtävät
Palkkiot yhteensä
104
2014
2013
37 379,25 €
35 285,00 €
590,00 €
612,50 €
2 080,00 €
2 835,00 €
40 049,25 €
38 733,50 €
TASEYKSIKÖT
TULOSLASKELMA
2014
Liikevaihto
2013
9 960 703,75
9 618 806,00
Materiaalit ja palvelut
Palvelujen ostot
-1 871 755,34
-600 716,05
-1 271 039,29
-1 836 340,91
-585 916,37
-1 250 424,54
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-7 192 491,92
-5 614 785,11
-1 577 706,81
-1 246 255,50
-331 451,31
-6 765 668,11
-5 364 593,01
-1 401 075,10
-1 096 386,37
-304 688,73
-459 929,14
-459 929,14
-340 193,40
-340 193,40
Liiketoiminnan muut kulut
-612 976,03
-568 246,72
Liikeyli/alijäämä
-176 448,68
108 356,86
-23,95
0,57
-0,58
-24,52
0,00
-0,58
0,00
Ylijäämä ennen satunnaisia eriä
-176 472,63
108 356,28
Ylijäämä ennen poistoeroa ja varauksia
-176 472,63
108 356,28
25 385,14
3 624,00
-47 701,60
-46 649,00
-147 463,49
14 005,68
Muut rahoitustuotot
Korkotuotot
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Poistoeron lisäys/vähennys
Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys
105
RAHOITUSLASKELMA VUODELTA 2014
Toiminnan rahavirta
Liikeylijäämä (-alijäämä)
Muut tulorahoituksen korjauserät
Käyttöomaisuuden myyntitulot
2014
1 000 €
2013
1 000 €
-176
460
0
108
340
0
283
-910
739
449
-1 608
582
-171
-1 026
112
-578
Saamisten muutos
-23
-34
-68
-102
-23
-102
Rahavarojen muutos
89
-680
1 999
1 910
1 910
2 590
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
106
-25
2
TASE 31.12.2014
31.12.2014
31.12.2013
PYSYVÄT VASTAAVAT
Koneet ja kalusto
1 495 443,64
7 499,98
7 499,98
1 487 943,66
1 487 943,66
1 784 123,05
0,00
0,00
1 784 123,05
1 784 123,05
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
2 217 308,64
2 217 308,64
105 822,97
112 162,75
1 999 322,92
2 102 993,40
2 102 993,40
75 979,43
116 571,74
1 910 442,23
3 712 752,28
3 887 116,45
680 594,93
520 393,68
307 664,74
-147 463,49
828 058,42
520 393,68
293 659,06
14 005,68
Poistoero
1 366 146,48
935 226,48
430 920,00
1 395 155,62
960 611,62
434 544,00
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Siirtovelat
1 666 010,87
1 666 010,87
240 271,01
289 521,38
1 136 218,48
1 663 902,41
1 663 902,41
352 611,58
305 978,06
1 005 312,77
YHTEENSÄ
3 712 752,28
3 887 116,45
VASTAAVAA
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Yhdystili
YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
Edellisten tilikausien ylijäämä
107
TULOSLASKELMA
2014
Liikevaihto
3 741 821,49
3 960 770,83
961 779,47
1 111 378,32
Palvelujen ostot
-1 669 650,28
-96 375,03
-1 573 275,25
-1 812 359,73
-104 229,66
-1 708 130,07
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
-2 233 699,35
-1 767 575,06
-466 124,29
-356 417,29
-109 707,00
-2 257 286,18
-1 792 748,61
-464 537,57
-349 755,37
-114 782,20
-128 913,46
-128 913,46
-46 112,08
-46 112,08
-365 255,31
-380 048,91
306 082,56
576 342,25
52,38
-67,36
57,74
-5,36
-67,36
306 134,94
576 274,89
306 134,94
576 274,89
-433 216,21
108 188,82
-110 665,62
-405 351,97
-18 892,45
60 257,30
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Muille maksetut korkokulut
Muut rahoituskulut
Poistoeron lisäys/vähenys
Vapaaehtoisten varausten lisäys/vähennys
108
2013
Toiminnan rahavirta
2014
1 000 €
2013
1 000 €
306
129
0
0
435
576
46
0
0
622
-433
-1 166
599
0
-567
-993
560
0
2
Liittymismaksut palautuskelpoiset
-18
-18
Saamisten muutokset
373
-30
343
56
-114
116
2
325
58
Rahavarojen muutos
327
58
566
239
239
183
Kassavarat 31.12.
Kassavarat 1.1.
109
TASE 31.12.2014
31.12.2014
31.12.2013
1 123 838,05
0,00
0,00
802 231,92
0,00
0,00
1 106 138,05
1 078 387,26
27 750,79
802 231,92
750 378,74
51 853,18
17 700,00
0,00
946 367,78
380 369,67
292 379,53
81 740,14
6 250,00
565 998,11
350,00
565 648,11
992 536,67
753 382,58
248 848,20
498 284,38
6 250,00
239 154,09
35,00
239 119,09
2 070 205,83
1 794 768,59
336 562,73
355 455,18
-18 892,45
355 455,18
295 197,88
60 257,30
1 096 696,63
642 755,78
453 940,85
771 669,24
209 539,57
562 129,67
636 946,47
636 946,47
167 690,98
79 796,07
389 459,42
667 644,17
667 644,17
214 574,13
74 945,90
378 124,14
2 070 205,83
1 794 768,59
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Tietokoneohjelmistot
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Liittymismaksut/palalutuskelp
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Pienläinvastaaotto/pankkikortti
Yhdystili
YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Poistoero
VIERAS PÄÄOMA
Lyhytaikainen
Ostovelat
Siirtovelat
YHTEENSÄ
110
TILAKESKUS
TULOSLASKELMA
2014
Liikevaihto
Palvelujen ostot
Henkilöstökulut
Palkat ja palkkiot
Henkilösivukulut
Eläkekulut
Muut lisäpoistot
32 057 571,18
8 687 562,63
-24 017 701,59
-8 255 961,99
-15 761 739,60
-4 168 170,44
-3 034 012,27
-1 134 158,17
-985 639,61
-148 518,56
-10 674 608,52
-10 525 252,93
-149 355,59
-1 688 368,11
196 285,15
Korkotuotot
Muut rahoitustuotot
Korkokulut
Muut rahoituskulut
-1 378 636,28
-1 182 351,13
-1 182 351,13
-1 182 351,13
60,86
-1 378 430,99
-266,15
111
TILAKESKUS
2014
1 000 €
Toiminnan rahavirta
196
10 675
-1 379
0
9 492
-8 557
637,531
52
-7 868
1 625
Saamisen muutos
-2 688
-455
2 400
1 945
-743
Rahavarojen muutos
881
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
112
-2 688
881
0
TILAKESKUS
TASE 31.12.2014
31.12.2014
1.1.2014
VASTAAVAA
PYSYVÄT VASTAAVAT
Tietokoneohjelmistot
Maa- ja vesialueet
Rakennukset
Koneet ja kalusto
Sijoitukset
Osakkeet ja osuudet
Muut saamiset/liittymismaksut
VAIHTUVAT VASTAAVAT
Saamiset
Myyntisaamiset
Muut saamiset
Siirtosaamiset
Yhdystili
YHTEENSÄ
163 359 189,92
604 203,90
0,00
604 203,90
166 166 357,64
1 292 747,02
14 749,23
1 277 997,79
162 628 866,02
20 000,00
158 451 173,20
1 627 401,68
1 303 076,78
1 227 214,36
164 747 490,62
20 000,00
155 379 876,63
820 043,69
1 875 347,38
6 652 222,92
126 120,00
200,00
125 920,00
126 120,00
200,00
125 920,00
1 336 877,23
455 486,17
75 314,50
380 047,91
123,76
881 391,06
881 391,06
0,00
0,00
0,00
0,00
0,00
164 696 067,15
166 166 357,64
112 365 515,86
113 547 866,99
0,00
-1 182 351,13
113 547 866,99
113 547 866,99
0,00
0,00
52 330 551,29
46 560 888,43
46 560 888,43
5 769 662,86
2 571 551,94
48 633,71
2 429 721,85
719 755,36
52 618 490,65
49 132 440,37
49 132 440,37
3 486 050,28
2 688 273,70
46 248,05
0,00
751 528,53
164 696 067,15
166 166 357,64
0,00
VASTATTAVAA
OMA PÄÄOMA
Peruspääoma
VIERAS PÄÄOMA
Pitkäaikainen vieras pääoma
Lainat kuntarahoitus Oy:ltä
Lyhytaikainen vieras pääoma
Lainat kuntarahoitus Oy:ltä
Saadut ennakot
Ostovelat
Siirtovelat
YHTEENSÄ
113
TASE
VASTATTAVAA
TASE 31.12.2013
OMA PÄÄOMA
269 462 864,98
267 086 891,07
Peruspääoma
217 299 061,75
217 299 061,75
48 262,38
48 262,38
Ed. kausien yli/alijäämä
49 739 566,94
47 428 148,17
2 375 973,91
2 311 418,77
2 544 626,66
2 267 249,88
Poistoerot
1 659 765,81
1 270 576,21
884 860,85
996 673,67
508 488,58
741 951,92
Eläkevaraukset
399 690,44
241 951,92
108 798,14
500 000,00
578 355,49
592 766,86
201 696,27
221 741,46
376 452,66
362 691,56
206,56
8 333,84
VIERAS PÄÄOMA
309 921 514,41
298 494 675,18
Pitkäaikainen
193 511 109,84
214 014 622,59
Muut omat rahastot
Muut toimeksiantojen pääomat
Lyhytaikainen
Lainat rahoitus- ja vakuutuslaitoks.
Saadut ennakot
Ostovelat
Siirtovelat
114
TASE 31.12.2014
20 000 000,00
142 155 859,29
182 655 750,55
22 397,96
26 019,45
31 332 852,59
31 332 852,59
116 410 404,57
84 480 052,59
57 128 508,72
36 124 891,26
3 629,73
3 429,04
26 984 496,06
17 755 768,06
99 389,84
76 374,78
10 021 380,87
10 311 145,64
4 675 230,38
4 612 012,28
17 497 768,97
15 596 431,53
583 015 850,12
569 183 534,91
LAPPEENRANNAN KAUPUNGIN KONSERNIYHTEISÖT
TILINPÄÄTÖS 2014 JA ENNUSTE TALOUSSUUNNITELMAKAUTEEN 2015–2017
Tämä raportti sisältää vuonna 2014 kaupunginhallitukselle ja
konsernijaokselle raportoivat konserniyhteisöt. Raportissa
esitetään kustakin yhteisöstä niiden toimittamien tilinpäätöstietojen perusteella vuoden 2014 talouden ja toiminnan toteutuminen verrattuna talousarvioon 2014 ja kehittyminen
verrattuna edelliseen vuoteen 2013 ottaen kantaa koko taloussuunnitelmakauteen 2014 – 2017.
Strategia- ja talousyksikkö on lisäksi laatinut raporttiin yhteisöjen toimittamien tietojen perusteella lyhyen analyysin vuodesta 2014. Analyysiosa perustuu tilinpäätösanalyyseissa
yleisesti käytettyihin tunnuslukuihin ja niiden tulkintaan. Kunnallisissa osakeyhtiöissä yhtiön olemassaololle voi olla muukin syy kuin voiton tuottaminen omistajalle. Analyysissa on
esitetty erikseen kursiivilla, jos kaupungin omistajaintressi
vaikuttaa olennaisesti tunnuslukujen taustalla.
Tunnuslukujen raja-arvot ovat yleisesti yritysten tilinpäätösanalyyseissa käytettyjä raja-arvoja.
115
HENKILÖSTÖMÄÄRIEN KEHITYS
Alla olevassa taulukossa on tarkasteltu konserniyhteisöiden henkilöstömäärän kehitystä vuosien 2011–2014 aikana.
Kaikkien konserniyhteisöiden osalta henkilöstömäärät ovat laskeneet vuodesta 2013 38 henkilöllä eli henkilöstömäärä on vähentynyt 0,6 %.
Lappeenrannan Liiketoiminnat – konsernin ja Wirma Lappeenranta Oy:n henkilöstömäärät vähenivät vuoden 2014 aikana. Wirma Lappeenranta Oy:n henkilöstöluvuissa on huomioitava se, että luvut sisältävät myös kesätyöntekijät. Lappeenrannan Yritystila – konsernin henkilöstömäärä nousi hieman. Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n henkilöstömäärän nousu prosentteina
on suuri, mutta nousu johtuu yhtiön toiminnan käynnistymisen myötä palkatusta toisesta työntekijästä.
Lappeenrannan Energia – konsernin henkilöstömäärä väheni merkittävästi vuonna 2014 johtuen yhtiön säästötavoitteista.
Saimaan talous ja tieto Oy:n henkilöstömäärä on noussut vuonna 2014, koska Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-Karjalan sosi-
116
aali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän myyntilaskutus on siirretty Saimaan talous ja tieto Oy:lle henkilöstöineen vuonna
2014.
Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin henkilöstölukuja on tarkasteltu henkilötyövuosina, koska se antaa totuudenmukaisemman kuvan henkilöstökustannuksien syntymisestä. Henkilötyövuodet ovat vähentyneet vuoden 2014 aikana 42 henkilötyövuotta.
TYTÄRYHTEISÖT
LAPPEENRANNAN ASUNTOPALVELU OY
Yhtiön toiminta-ajatus
Omistaa, vuokraa ja tuottaa lappeenrantalaisille vuokra –
asuntoja. Yhtiö vastaa kaupungin asuntopolitiikkaan liittyvän
vuokra-asumisen toteuttamisesta.
Asuntopalvelu Oy:n verotusasema on muuttunut v. 2014.
Tulkinnallisen tilanteen selventämiseksi yhtiö ei enää pyri TVL
22 §:n tarkoittamaan yleishyödyllisen yhtiön asemaan. Muutoksesta johtuen yhtiö on kirjannut tilinpäätökseen asuintalovarauksen, joka on vähennyskelpoinen tuloverotuksessa.
Yhtiö ei jaa osinkoa tai tulouta varoja omistajalleen.
Yleiskuvaus vuoden 2014 toiminnasta, liikevaihdon ja tuloksen toteutumisesta vuonna 2014, verrattuna talousarvioon
2014, että kehittymisestä verrattuna tilinpäätökseen 2013,
sekä suunta vuosille 2015–2017
Asuntopalvelu Oy:n toiminta toteutui suunnitellun mukaisesti. Asuntojen käyttöaste pysyi korkeana ja liikevaihto kasvoi n.
2,5 % edellisestä vuodesta. Tulos oli suunnitellun mukainen ja
ylitti talousarvion 490 t€ ollen n. kolmannes edellisen vuoden
tuloksesta.
Suunniteltujen ja mahdollisten muiden investointihankkeiden toteutuminen vuonna 2014 myös kustannusten osalta
Yhtiön asuintalojen peruskorjaus jatkuu laaditun hankesuunnitelman mukaisesti, kohteina toteutetaan 1 – 2 taloa vuosittain. Mäntylän Kurjentien kerrostalojen perusparannusten
toteuttaminen alkaa 2014 jatkuen 2016 – 2017.
Ikihonka Oy:n ja Rakennuttaja Oy:n sekä muiden tytäryhtiöiden toiminta toteutui arvioidun mukaisesti ja niiden tulos oli
voitollinen.
Uudisrakentaminen, Lauritsalan Luukkaanraitti 13:n rakentaminen on käynnissä, suunnittelussa Sunisenkatu 6 kahden
uuden kerrostalon rakentaminen v. 2016 – 2017.
Yhtiöiden toiminta, liikevaihto ja tulos tulevina kausina 2015
– 2017 jatkuu samalla tasolla.
Korjausinvestoinnit (pts-työt) ovat toteutuneet suunnitellusti
ja jatkuvat samalla tasolla.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 sekä suunta vuosille 2015–2017
Suunniteltujen ja mahdollisen muiden rakenne- ja rahoitusjärjestelyjen toteutuminen vuonna 2014. Lisäksi selvitys
kaupungilta haetuista takauksista ja lainoista
Yhtiö on vastannut kaupunginvaltuuston päätösten ja omistajaohjauksen mukaisesti asuntopoliittisten tavoitteiden toteuttamisesta ja tarjonnut kaupunkilaisille ja kaupunkiin
muuttajille sopivia ja viihtyisiä vuokra-asuntoja.
Rakentamalla lisää asuntoja ja peruskorjaamalla vanhoja taloja vastaamme yritys – ja elinkeinotoimien vaatimiin työntekijöiden asuntotarpeisiin sekä kaikille kaupunkilaisille.
Tuloutustavoitteen toteutuminen vuonna 2014, jos yhtiön
tarkoituksena on ensisijaisesti jakaa tuottoja omistajilleen
Asuntotuotannossa uusien rakennushankkeiden rahoitus
haetaan ARA:n korkotuetulla lainalla ja näin pitkälle lainaajalle, korkotukilain mukaan 41 v. Rahoitukselle tulee valtion
myöntämä takaus.
Yhtiön asuintalojen korjaushankkeet pyritään toteuttamaan
perusparannuksena, jolloin korjauskustannus pidetään kohtuullisena huomioiden alueellisesti asuntojen käyvän arvon
rajaukset ja välttäen ns. ylikorjaamista. Rahoitukset lyhyemmälle laina-ajalle, 15–20 v ja lainoille haetaan kaupungin takaus.
117
Korjausinvestoinnit, pts-työt rahoitetaan vuokran mukana
kerättävällä korjausrahalla.
Lappeen Rakennuttaja Oy:n toiminta muuttuu yhtiön asuntohankkeita ja kaupunkikonsernia rakennuttavaksi yhtiöksi.
Asuntopalvelu - konserniin on tarkoitus perustaa yhtiö omistamaan ja hallinnoimaan kaupungilta siirtyneitä ja jo nyt konsernissa olevia vanhusten asumisyksikköjä, entisiä vanhainkoteja.
Toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät

Rahoituskulujen ja lainakorkojen muutokset

Yhtiön käyttämien tietotekniikan ohjelmistojen toimivuus

Asukkaiden vuokranmaksukyky

Kiinteistöjen ylläpidon kustannukset

Onnettomuudet, tulipalot
LAPPEENRANNAN ASUNTOPALVELU OY:N NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Liiketoiminnan muut tuotot
Materialit ja palvelut
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
TULOS ENNEN SATUNNAISIA ERIÄ
Satunnaiset erät (netto)
TULOS ENNEN TILINPÄÄTÖSSIIRTOJA
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN TULOS
118
TP
2013
30 186
80
0
-5
-1 559
-6 544
-17 973
4 185
564
-3 260
1 488
0
1 488
0
52
-11
1 529
TA
2014
30 961
0
0
-5
-1 620
-7 950
-18 198
3 188
68
-3 047
209
0
209
0
0
0
209
Muutos TP
Muutos TP
TP
2014/TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
30 852
-109
-0,4 %
666
2,2 %
0
0
-80 -100,0 %
0
0
0
-12
-7
140,0 %
-7 140,0 %
-1 731
-111
6,9 %
-172
11,0 %
-7 364
586
-7,4 %
-820
12,5 %
-18 680
-482
2,6 %
-707
3,9 %
3 065
-123
-3,9 %
-1 120
-26,8 %
241
173
254,4 %
-323
-57,3 %
-2 757
290
-9,5 %
503
-15,4 %
549
340
162,7 %
-939
-63,1 %
0
0
0
549
340
162,7 %
-939
-63,1 %
0
0
0
-58
-58
-110 -211,5 %
0
0
11 -100,0 %
491
282
134,9 %
-1 038
-67,9 %
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Pysyvät vastaavat (yht.)
Sijoitukset
Vaihtuvat vastaavat (yht.)
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Ed. tilikausien voitto/tappio
Tilikauden voitto/tappio
Vähemmistöosuus
Laskennallinen verovelka
Pakolliset varaukset
Vieras pääoma (yht.)
Pitkäaikainen vieraspääoma
Lyhytaikainen vieraspääoma
TP
2013
TP
2014
181 228
425
178 013
2 790
6 342
187 093
531
184 219
2 343
9 719
1 313
1 057
3 973
187 571
26 937
11 209
0
8 949
5 328
1 529
3 184
367
0
157 450
146 928
10 075
187 571
Muutos TP 2014/TP 2013
€
%
3,2 %
24,9 %
3,5 %
-16,0 %
53,2 %
1 201
1 057
7 461
196 812
5 865
106
6 206
-447
3 377
0
-112
0
3 488
9 241
27 506
11 209
0
8 949
6 857
491
3 215
425
0
166 091
155 919
9 747
196 812
569
0
0
0
1 529
-1 038
31
58
0
8 641
8 991
-328
9 241
2,1 %
0,0 %
-8,5 %
0,0 %
87,8 %
4,9 %
0,0 %
28,7 %
-67,9 %
1,0 %
15,8 %
5,5 %
6,1 %
-3,3 %
4,9 %
119
Rahoituslaskelma
1 000 €
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA tai TOIMINNAN RAHAVIRTA
Liikevoitto (tai Vuosikate)
Oikaisut liikevoittoon (poistot)
Käyttöpääoman muutos
Maksetut korot ja maksut
Saadut osingot
Saadut korot
Maksetut verot
Satunnaiset erät
LIIKETOIMINNAN tai TOIMINNAN RAHAVIRTA
INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Investoinnit muihin sijoituksiin
Investoinnit käyttöomaisuuteen
Saadut investointiavustukset
Investoinnit varauksella katetut
Luovutustulot muista sijoituksista
TOIMINNAN JA RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
RAHOITUKSEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen muutokset
Lyhytaikaisten lainojen muutokset
Maksullinen osakeanti
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Lainakanta 31.12.
Lainakanta 1.1.
120
TP
2013
TP
2014
1488
9204
1008
-3620
549
9965
179
-2896
125
108
8205
7905
Muutos TP 2014/TP
2013
€
%
0
-939
-63,1 %
761
8,3 %
-829
-82,2 %
724
-20,0 %
0
-17
-13,6 %
0
0
-300
-3,7 %
-38
-8310
-343
-13407
188
1686
-6474
805
-12945
0
-305
-5097
0
-188
-881
-6471
1731
-5040
-6771
-391,2 %
-670
-154
8988
-459
-1441,5 %
198,1 %
-824
8529
0
0
9658
-305
0
9353
907
3489
2582
284,7 %
5029
4122
153222
152747
8518
5059
161751
153222
3489
937
8529
475
69,4 %
22,7 %
5,6 %
0,3 %
802,6 %
61,3 %
-100,0 %
-52,3 %
100,0 %
-1135,1 %
Tunnusluvut
laskentakauden lopussa
Kaupungin omistusosuus yhtiöstä %
Konserniyhtiön omistusosuus yhtiöstä %
Henkilöstöä keskimäärin
Investoinnit (1000 €)
Konsernin sis.lainat (1000 €)
Kaupungin takausvastuut (1000 €)
Kaupungin antolainat (1000 €)
Leasingvastuut (1000 €)
KANNATTAVUUS
Oman pääoman tuotto %
(nettotulos/(opo keskimäärin tilikaud.)*100
Sijoitetun pääoman tuotto %
(nettotulos+rah.kulut+verot)/(sij.po keskim. tilikaud.)*100
Liiketulos %
liikevoitto/(liikevaihto+liiketoim.muut tuotot)*100
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
(opo+ poistoero ja vap.eht.var.)/(koko po - saadut ennakot)*100
MAKSUVALMIUS
Current ratio
(rah.omaisuus+vaihto-omaisuus+lyhyt.aik. saam.)/lyhyt.aik.velat
Quick ratio
(rah.omaisuus+lyhyt.aik.saam.)/(lyhytaik.velat-lyhyt.aik.ennakot)
YHTIÖN ROOLI KONSERNIN SISÄISESSÄ KAUPANKÄYNNISSÄ
Myynti Lappeenrannan kaupungille (1000 €)
Ostot Lappeenrannan kaupungilta (1000 €)
Rahoituslaskelman tunnusluvut
Investointien tulorahoitus %
(Liikevoitto/Investointien omahankintameno)*100
Lainanhoitokate
(Liikevoitto+Korkokulut)/ Korkokulut+Lainanlyhennykset)
('365*Rahavarat/Kassasta maksut tilikaudella)
Kassan riittävyys, pv (Lpr konsernitilit mukana)
365*(Rahavarat+Lpr konsernitilit)/Kassasta maksut tilikaudella)
TP
2013
TP 2014/
TP2013
Muutos
TP
2014
100
0
31
8 348
0
21 197
0
15
100
0
32
13 750
0
19 317
0
13
5,0
1,6
2,6
1,7
-3,4
0
-0,9
0
9,9
-3,9
0
15,6
-0,5
0
13,8
16,1
0
0
1
5402
0
-1880
0
-2
0,4
0
0,3
0
0,6
1,0
0,7
1,0
103
1 409
408,0
516,0
305
-893
0
49,9
22,3
-27,6
0,7
0,6
-0,1
48
23
-25
59
33
-26
0
0
0
Yhtiökohtaiset toiminnalliset tunnusluvut
Tuloutus kaupungille (1000 €)
121
STRATEGIA – JA TALOUSYKSIKÖN ANALYYSI YHTIÖN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2014
Kokonaistuotot
Lappeenrannan asuntopalvelut Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot (liikevaihto + muut tuotot) olivat 30,9 milj. euroa,
joka on hieman vähemmän kuin talousarviossa, mutta 1,9 %
enemmän kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (30,3 milj. €).
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 3,1 milj. euroa, joka on hieman
vähemmän kuin talousarviossa, mutta 26,8 % vähemmän
kuin tilikautena 2013 (4,2 milj. €). Tilikauden tulos 0,5 miljoonaa oli huomattavasti huonompi kuin edellisenä vuonna (1,5
milj. €), mikä johtui suurimmalta osalta verovapauden vaihtumisesta asuintalovarauksiksi, kiinteistöverojen yli 400 tuhannen euron budjettiylityksestä sekä lainojen takausprovision
kaksinkertaistumisesta. Kannattavuuden tunnusluvuista
oman pääoman tuottoprosentti 1,6 % on heikko ja se on heikentynyt selkeästi edellisestä vuodesta, jolloin se oli 5,0 %.
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti heikentynyt entisestään
ja on 1,7 % johtuen yhtiön investoinneista ja vieraan pääoman suuresta osuudesta suhteessa nettotulokseen. Kolmas
kannattavuusluku liiketulosprosentti on laskenut tyydyttävälle tasolle ja se on 9,9 % (tilikaudella 2013 13,8 %).
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (15,6 %) yhtiön vakavaraisuus on hieman heikentynyt edellisestä vuodesta (16,1 %) ja
on välttävä.
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 yhtiön maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current on noussut tyydyttävälle tasolle (1,0). Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratio on tyydyttävä (1,0) kuten
edelliselläkin tilinpäätöshetkellä.
122
Kassan riittävyys päivinä osoittaa yhtiön edellisestä tilikaudesta heikentynytta maksuvalmiutta. Tunnuslukujen perusteella konsernin rahavaroilla voitiin tilivuoden 2014 aikana
kattaa keskimäärin 23 päivän kassasta maksut ja Lappeenrannan konsernitilit mukaan lukien 33 päivän kassasta maksut.
Rahoitus
Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että yhtiön investoinneista tilikautena 2014 on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella 22,3 %, joka on 27,6 % huonompi kuin edellisenä vuonna.
Lainanhoitokate osoittaa kuinka yhtiön tulorahoitus riittää
vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Yhtiön
lainanhoitokate on heikko (0,6) eikä siinä ole merkittävää
muutosta edelliseen vuoteen.
Vuoden 2014 aikana lainakanta kasvoi 475.000 euroa ja rahavarat puolestaan 937.000 euroa.
Rahoituslaskelman ja kassan riittävyyden perusteella yhtiö
pystyy rahoittamaan toimintansa.
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 32 henkilöä, joka on 1 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 964.125 euroa, joka on 1,0
% vähemmän kuin edellisenä vuonna (973.742 €) johtuen
henkilöstömäärän kasvusta.
Tunnuslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että yhtiön
tehtävänä on sosiaalinen asuntotuotanto, eikä kaupungilla
ole intressiä saada tuottoja yhtiöstä, vaan toteuttaa kaupungin asuntopolitiikkaa.
LAPPEENRANNAN ENERGIA –KONSERNI
Lappeenrannan Energia-konsernissa emoyhtiö on Lappeenrannan Energia Oy, joka on kaupungin 100%:sti omistama
yhtiö. Konserni tuottaa ja myy energia- ja vesituotteita sekä
hallinnoi jakeluverkkoja. Kaupunki perusti emoyhtiön vuonna
2003. Energia Oy:n tytäryhtiöitä ovat Lappeenrannan Energiaverkot Oy, Lappeenrannan Lämpövoima Oy ja Lappeenrannan Verkonrakennus Oy.
Yhtiö perustettiin jatkamaan 100-vuotiaan liikelaitoksen toimintaa. Vaihtoehtona olleelle toiminnan myymiselle ei tuolloin löytynyt kannatusta.
Yleiskuvaus vuoden 2014 toiminnasta, liikevaihdon ja tuloksen toteutumisesta vuonna 2014 verrattuna talousarvioon
2014 että kehittymisestä verrattuna tilinpäätökseen 2013
Energia-konserni joutui muokkaamaan toimintaansa merkittävästi aiempiin vuosiin verrattuna, karsimaan investointeja merkittävästi, lomauttamaan koko henkilöstön määräajaksi, nostamaan hinnoittelun kipurajalle, saavuttaakseen riittävän taloudellisen tuloksen. Tässä onnistuttiin hyvin, liikevaihto kasvoi 129,0 (121,4 v. 2013) miljoonaan euroon. Tilikauden
tulos nousi 9,1 (1,1) miljoonaan euroon, joka mahdollistaa
osinkojen kasvattamisen 6,4 miljoonaan euroon.
Tulevina vuosina tulostaso säilyy hyvänä, mutta vuoden 2014
tasolle on vaikea päästä.
Yhtiö tuloutti vuonna 2014 kaupungille 12,3 miljoonaa euroa.
Tuloutuksen tavoitetasoksi on päätetty keskimäärin 14 miljoonaa vuositasolla eli yhteensä 42 miljoonaa vuosina 2014–
2016.. Tarkoituksena on ottaa tuloutusvaje kiinni tulevina
vuosina.
Energia rajoitti voimakkaasti investointejaan vuonna 2014.
Toteutuneet investoinnit olivat 14,4 miljoonaa euroa. Tiukka
linja investoinneissa jatkuu tulevina vuosina.
Vuoden 2014 aikana Energia ei tarvinnut rahoitusjärjestelyjä
tai kaupungin takauksia.
Tiukan euron aika jatkuu Energian toiminnassa. Energiatuotteiden markkinahinnat ovat edelleen pysyneet matalina
ja tämän seurauksena myös Lappeenrannan Energian mahdollisuudet hinnoittelumuutoksiin ovat hyvin pienet. Tilanne
näyttää jatkuvan vielä tulevina vuosina.
Energian päätavoite taloudellisen tuloksen lisäksi oli saada
aikaan ratkaisu, jonka mukaisesti Lappeenrannan jätevedet
tulevaisuudessa hoidetaan. Ympäristölupahakemus vaihtoehdolle Hyväristönmäki – Rakkolanjoki jätettiin joulukuussa
2014.
123
LAPPEENRANNAN ENERGIA – KONSERNIN NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN TULOS
TP
2013
121 379
300
4 273
-78 022
-13 355
-14 208
-7 976
12 391
184
-10 203
2 372
0
2 372
0
-1 317
0
1 055
TA
2014
128 584
112
0
-79 047
-12 690
-13 329
-7 072
16 557
0
-10 028
6 529
0
6 529
0
-1 306
0
5 223
Muutos TP
Muutos TP
TP
2014/TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
128 967
383
0,3 %
7 588
6,3 %
496
384
342,9 %
196
65,3 %
4 869 4 869
596
13,9 %
-78 316
731
-0,9 %
-294
0,4 %
-12 918
-228
1,8 %
437
-3,3 %
-13 995
-666
5,0 %
213
-1,5 %
-7 473
-401
5,7 %
503
-6,3 %
21 630 5 073
30,6 %
9 239
74,6 %
471
471
287 156,0 %
-10 438
-410
4,1 %
-235
2,3 %
11 663 5 134
78,6 %
9 291 391,7 %
0
0
0
11 663 5 134
78,6 %
9 291 391,7 %
0
0
0
-2 533 -1 227
94,0 %
-1 216
92,3 %
0
0
0
9 130 3 907
74,8 %
8 075 765,4 %
Tase
1 000 €
TP
2013
TP
2014
€
%
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
254 456
19 254
205 582
29 620
45 350
3 713
40 811
0
826
299 806
253 426
17 234
206 255
29 937
33 102
3 710
28 120
0
1 272
286 528
-1 030
-2 020
673
317
-12 248
-3
-12 691
0
446
-13 278
-0,4 %
-10,5 %
0,3 %
1,1 %
-27,0 %
-0,1 %
-31,1 %
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset
19 050
10 000
0
10 838
-2 842
1 054
0
0
2 832
277 924
233 631
44 293
299 806
24 180
10 000
0
10 838
-5 788
9 130
0
0
0
262 348
227 399
34 949
286 528
5 130
0
0
0
-2 946
8 076
0
0
-2 832
-15 576
-6 232
-9 344
-13 278
26,9 %
0,0 %
124
54,0 %
-4,4 %
0,0 %
103,7 %
766,2 %
-100,0 %
-5,6 %
-2,7 %
-21,1 %
-4,4 %
Rahoituslaskelma
1 000 €
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA tai TOIMINNAN RAHAVIRTA
Saadut osingot
Saadut korot
Maksetut verot
Satunnaiset erät
TP
2013
12 391
15 056
1 313
-9 890
0
29
-948
278
18 229
TP
2014
21 630
14 147
-2 247
-10 676
0
471
-1 913
0
21 412
Muutos TP 2014/TP
2013
€
%
0
9 239
74,6 %
-909
-6,0 %
-3 560
-271,1 %
-786
7,9 %
0
442
1524,1 %
-965
101,8 %
-278
-100,0 %
3 183
17,5 %
-26 512
-321
-12649
-26 512
-12 970
0
-321
13863
0
0
0
13 542
-8 283
8 442
16 725
-201,9 %
2 315
17 000
-9 061
-2 544
7 710
2 715
0
-6 711
-4 000
-7 996
0
400
-17 000
2 350
-1 456
-15 706
17,3 %
-100,0 %
-25,9 %
57,2 %
-203,7 %
-573
446
1 019
-177,8 %
826
1 399
200 571
192 630
1 272
826
193 900
200 571
446
-573
-6 671
7 941
54,0 %
-41,0 %
-3,3 %
4,1 %
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Lainakanta 31.12.
Lainakanta 1.1.
-52,3 %
-51,1 %
125
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
MAKSUVALMIUS
Current ratio
Quick ratio
TP
2013
100
0
247
26 512
107 375
80 643
89 925
1 479
5,54
42,24
36,7
4,19
7,58
0,0
10,21
16,71
6,5
6,40
8,44
2,0
1,02
0,95
-0,1
0,94
0,91
-0,0
Lainanhoitokate
Myynti kaupungille (jätevesi, vesi, lämmitys, sähkö) (1000 €)
126
TP 2014/
TP2013
Muutos
TP
2014
100
0
230
14 399
101 134
73 942
89 925
1 975
0
0
-17,0
-12 113,0
-6 241,0
-6 701,0
0
496,0
0
0
0
47,0
166,8
119,8
1,2
1,9
0,7
1,7
1,7
2,8
2,8
8 328
6 600
-275
2 600,0
8 603
4 000
Kokonaistuotot
Lappeenrannan Energia Oy –konsernin tilikauden 2014 kokonaistuotot (liikevaihto + muut tuotot) olivat 129 milj. euroa,
joka on 767 tuhatta euroa enemmän kuin talousarviossa ja
6,4 % enemmän kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (122
milj. €).
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 21,6 milj. euroa, joka on 4 milj.
euroa enemmän kuin talousarviossa ja 9,2 milj. euroa enemmän kuin tilikautena 2013 (12,4 milj. €). Tilikauden tulos 9,1
miljoonaa euroa oli huomattavasti parempi kuin edellisenä
vuonna (1,1 milj. €). Kannattavuuden tunnusluvuista oman
pääoman tuottoprosentti 42,2 % on erinomainen ja se on
parantunut selvästi edellisestä vuodesta, jolloin se oli 5,5 %.
Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 7,6 % on tyydyttävä. Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti 16,7 hyvä.
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (8,4 %) konsernin vakavaraisuus on erittäin heikko, vaikka se on hieman noussut edellisestä vuodesta (6,4 %) Alhainen omavaraisuusaste kertoo
suuresta vieraan pääoman osuudesta yhtiön rahoituksessa.
Vakavaraisuutta tarkasteltaessa tulee huomioida, että konsernin vieraasta pääomasta tilinpäätöksen 2014 mukaan 45,7
% (89,9 milj. € + 30 milj. € pääomalaina) muodostuu lainoista
kaupungille. Lainat ovat syntyneet Energia-konsernin yhtiöittämisen seurauksena. Mikäli omavaraisuusaste laskettaisiin niin, että kaupungin antamia lainoja ei huomioitaisi, olisi
vakavaraisuus omavaraisuusasteella mitattuna 14,5 % eli
lähes välttävällä tasolla.
Konsernin maksuvalmius on heikko kassan riittävyyden perusteella. Konsernin rahavaroilla voitiin tilivuoden 2014 aikana kattaa keskimäärin 1,7 päivän kassasta maksut ja Lappeenrannan konsernitilit mukaan lukien 2,8 päivän kassasta maksut.
Rahoitus
Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että konsernin
investoinneista tilikautena 2014 on pystytty rahoittamaan
tulorahoituksella 166,8 %, joka on 119,8 % enemmän kuin
edellisenä vuonna, joka johtuu sekä investointimäärän supistumisesta että liiketuloksen parantumisesta.
Lainanhoitokate osoittaa kuinka konsernin tulorahoitus riittää
vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Konsernin lainanhoitokate on tyydyttävä (1,9).
Vuoden 2014 aikana lainakanta väheni 6,7 milj. euroa ja rahavarat kasvoivat puolestaan 446 tuhatta euroa.
Henkilöstö
Konsernin henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 230
henkilöä, joka on 17 henkilöä vähemmän kuin edellisenä
vuonna (247) henkilöä. Vuoden kokonaistuotto per henkilö
oli 562.883 euroa, joka on 14,3 % % enemmän kuin edellisenä vuonna (492.628 €).
Yhtiölle on asetettu tuloutustavoite vuosille 2014–2016, jonka
mukaan yhtiön tulee tulouttaa kaupungille kyseisenä aikana
yhteensä 42 miljoonaa euroa. Vuoden 2014 tuloutus on 12,3
miljoonaa euroa ja vuoden 2015 talousarvion mukainen tavoite on 14,9 miljoonaa euroa, joten vuodelle 2016 kertyy
tuloutustavoitteeksi 14,8 miljoonaa euroa.
Energia-konsernilta saatavat korkotuotot ovat merkittävä lisä
kaupungin omassa talousarviossa. Konsernin investoinnit ja
taloudellinen tilanne muodostavat riskin myös kaupungin
oman tulopohjan kehittymiselle.
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 konsernin maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on heikko
(0,95). Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin
tunnusluku Quick ratio on tyydyttävä (0,9).
127
LAPPEENRANNAN LIIKETOIMINNAT OY –KONSERNI
Lappeenrannan liiketoiminnat – konserni
Lappeenrannan liiketoiminnat – konserniin kuuluvat kaupungin ns. liiketoimintayhtiöt:
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy (Llt Oy,
emoyhtiö)
Lappeenrannan Yritystila – konserni
Williparkki Oy
OOO Finrusinno (ei liiketoimintaa, lakkautusprosessi käynnissä)
Fly Lappeenranta Oy fuusioitiin emoyhtiöön 31.7.2014.
Omistajan puhevaltaa kaupunkiyhtiöissä käyttää kaupunginhallitus tai sen konsernijaosto siten kuin kaupunginhallituksen johtosäännössä tarkemmin määrätään. Kaupunkiyhtiöiden toimintaperiaatteet ja kaupungin ohjausvallan käyttäminen on määritelty konserniohjeissa.
Konsernin liikevaihto vuonna 2014 oli 12.270.796 euroa (TE
2014: 12.044.253 euroa, TP 2013: 12.615.697 euroa).
Konsernin vuoden 2014 tulos oli 728.761 euroa (TE 2014:
1.196.558 euroa, TP 2013 48.683 euroa).
Vuosina 2015–2017 konsernin toiminta säilynee vuoden 2014
tasolla.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet on esitetty
kunkin yhtiön kohdalla.
Lisäksi Llt-konserni turvaa lentokentän ja lentoliikenteen toiminnan jatkuvuuden
128
Lentokentän matkustajamäärä väheni n. 9 % edelliseen vuoteen verrattuna. Vuoden 2014 matkustajamäärä oli 89.551 ja
vuoden 2013 98.300 henkilöä (Finavian matkustajatilasto).
Vuoden 2014 lopussa Ryanair ilmoitti reittien vähentämisestä
siten, että vuonna 2015 lennetään Milano/Bergamoon 2 vuoroa viikossa.
Lappeenrannan lentokenttätoiminnan siirtoa perustettavalle
säätiölle valmistellaan kehityshankkeessa. Lentoaseman liiketoiminnan kaupan ja operointisuhteiden uudelleenjärjestelyn
valmistelemista koskeva aiesopimus solmittiin Etelä-Karjalan
liiton, liikenne- ja viestintäministeriön, Finavia Oyj:n ja Lappeenrannan kaupungin välillä syksyllä. Aiesopimus tähtää
lentokentän toiminnan siirtämiseen Lappeenrannan kaupungin ja Etelä-karjalan liiton perustamalle säätiölle tai säätiön
perustamalle osakeyhtiölle.
Esitetty kunkin yhtiön kohdalla.
Kansainvälisen lentoliikenteen turvaamiseen sisältyy epävarmuustekijöitä, jotka liittyvät reittien yritysrahoitukseen sekä
lento-operaattoreiden päätöksiin reittien määrästä ja lentotaajuudesta. Lappeenrannan lentokenttätoiminnan siirto perustettavalle säätiölle sisältää riskejä, joita minimoidaan sopimukseen sisältyvällä valtion tuella.
Muut riskit on esitetty kunkin yhtiön kohdalla.
LAPPEENRANNAN LIIKETOIMINNAT OY – KONSERNIN NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
Vähemmistön osuus tilik. tuloksesta
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihtuvat vastaavat yhteensä
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
Vieras pääoma yhteensä
TP
2013
12 616
3 078
-1 244
-2 608
-2 912
-4 931
3 997
119
-1 578
2 538
-2 314
223
0
-224
49
49
TA
2014
12 821
2 127
-2 246
-2 472
-3 062
-5 829
1 338
96
-906
528
0
528
0
-178
51
400
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
-550
-4,3 %
-489
-23,0 %
1 121
-49,9 %
237
-9,6 %
-566
18,5 %
910
-15,6 %
663
49,5 %
54
56,4 %
-212
23,4 %
505
95,7 %
0
0%
505
95,7 %
0
0%
-174
97,3 %
-4
-6,9 %
328
82,0 %
TP
2014
12 271
1 638
-1 125
-2 236
-3 628
-4 919
2 001
150
-1 117
1 034
0
1 034
0
-352
47
729
TP
TP
2013
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
-345
-2,7 %
-1 440
-46,8 %
119
-9,6 %
373
-14,3 %
-715
24,6 %
13
-0,3 %
-1 996
-49,9 %
32
26,8 %
460
-29,2 %
-1 504
-59,3 %
2 314
-100 %
810
362,5 %
0
0%
-128
57,2 %
-2
-4,2 %
680
1396,9 %
Muutos TP 2014/TP2013
€
%
76 566
3 063
64 146
9 357
6 283
92
5 923
0
268
82 850
81 254
2 535
69 774
8 946
5 875
2
5 612
0
262
87 130
4 688
-528
5 627
-412
-408
-90
-312
0
-6
4 280
6,1 %
-17,2 %
8,8 %
-4,4 %
-6,5 %
-97,8 %
-5,3 %
0%
-2,1 %
5,2 %
28 332
17 401
0
9 822
1 561
-451
649
0
70
1 237
52 561
35 064
17 497
82 850
29 485
17 401
0
10 246
1 109
729
602
0
1 149
0
55 894
47 927
7 967
87 130
1 153
0
0
424
-451
1 180
-47
0
-88
-70
3 332
12 863
-9 531
4 280
4,1 %
0%
0%
4,3 %
-28,9 %
-261,5 %
-7,3 %
0%
-7,1 %
-100 %
6,3 %
36,7 %
-54,5 %
5,2 %
129
Tunnusluvut
Henkilöstöä keskimäärin (sis. oto)
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
MAKSUVALMIUS
Current ratio
TP2014/
TP2013
Muutos
TP
2014
54
9 966
0
36 003
200
76
46
8 636
0
39 323
200
20
-8
-1 330
0
3 320
0
-56
8,3
2,3
-6,0
5,4
2,7
-2,7
25,5
14,4
-11,1
35,4
34,8
-0,6
0,4
0,7
0,4
Quick ratio
0,3
0,7
0,4
2 969
277
3 070
439
101
162
500
0
-500
Esitetty kunkin yhtiön kohdalla
130
TP
2013
STRATEGIA – JA TALOUSYKSIKÖN ANALYYSI KONSERNIN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2014
Kokonaistuotot
Lappeenrannan liiketoiminnat -konsernin tilikauden 2014
kokonaistuotot (liikevaihto + muut tuotot) olivat 13,9 milj.
euroa, joka on vähemmän kuin talousarviossa ja 11,5 % vähemmän kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (15,7 milj. €).
Eron syynä ovat vuoden 2013 liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyvät Yritystila Oy:n saama vakuutuskorvaus ja kiinteistöjen myyntituotot, yht. n. 1 milj. €. Lisäksi Wirma Lappeenranta Oy:n liiketoiminnan muut tuotot (projektien avustukset) olivat vuonna 2013 n. 0,5 milj. euroa suuremmat.
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 2 milj. euroa, joka on enemmän
kuin talousarviossa, mutta 50,1 % vähemmän kuin tilikautena
2013 (4 milj. €).
Tilikauden tulos 729 tuhatta euroa oli selkeästi parempi kuin
talousarviossa ja edellisenä vuonna (49 tuhatta €). Vuoden
2013 ja 2014 tilikauden tulokset eivät ole vertailukelpoisia,
koska vuoden 2013 tulokseen sisältyy yli 2 milj. € suuruinen
satunnainen erä (ns. NREP-tuomio). Vuoden 2014 tulosta
heikentää KOy Etelä-Karjalan Laskettelukeskuksen pysyvien
vastaavien hyödykkeistä tehty n. 456 tuhannen euron arvonalennus.
Kannattavuuden tunnusluvuista oman pääoman tuottoprosentti 2,3 % on heikko ja se on heikentynyt selkeästi edellisestä vuodesta (8,3 %). Samoin sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2,7 % on heikko ja sekin on heikentynyt edellisestä vuodesta (5,5 %). Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti
14,4 % on hyvä, mutta se on heikentynyt tilikaudesta 2013
(25,5 %).
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (34,8 %) konsernin vakavaraisuus on tyydyttävä ja se hieman laskenut edellisestä vuodesta (35,4 %).
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 konsernin maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio jää edelleen
heikoksi (0,7). Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratio on noussut tyydyttävälle
tasolle (0,7).
Henkilöstö
henkilöä, joka on 8 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013.
Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 302 tuhatta euroa,
joka on 3,8 % enemmän kuin edellisenä vuonna (291 tuhatta
€) johtuen henkilöstömäärän laskusta.
131
LAPPEENRANNAN LIIKETOIMINNAT OY (EMO)
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy (Llt Oy) on Lappeenrannan
kaupungin 100 %:sti omistama konserniyhtiö, jonka toimialana on toimia Lappeenrannan kaupunkikonserniin kuuluvien
omistamiensa osakeyhtiöiden emoyhtiönä sekä koordinoida
ja edistää niiden toimintaa. Yhtiö voi tarjota osakkuusyhtiöilleen rahoitus- ja muita yhteisiä palveluja. Yhtiö voi myöntää
rahoitusta sekä antaa takauksia ja muita vakuuksia enemmistönä omistamiensa yhtiöiden luottojen ja muiden sitoumusten täyttämisen vakuudeksi.
Llt Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli 71.412 euroa (TE 2014:
59.000 euroa, TP 2013: 169.085 euroa).
Llt Oy:n vuoden 2014 tulos oli 2.371 euroa (TE 2014: -52.060
euroa, TP 2013: 730.135 euroa: tulokseen sisältyy 700.000
euron osinko Lappeenrannan Yritystila Oy:ltä).
Llt Oy:n tarkoituksena ei ensisijaisesti ole jakaa tuottoja omistajilleen.
Yhtiöllä ei ole investointeja.
Kaupunginhallituksen konsernijaoston päätöksen mukaisesti
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n Lappeenrannan Yritystila
Oy:lle välittämät rahalaitoslainat (9.361.903 euroa) siirrettiin
Lappeenrannan Yritystila Oy:lle ja Llt Oy:n antamat 6.003.740
euron lainat konvertoitiin suorituksiksi Yritystila Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Vuosina 2015–2017 yhtiön toiminta säilynee nykyisen kaltaisena.
Kaupunginhallituksen päätöksen mukaisesti yhtiön on myytävä omistamansa pörssiyhtiöiden osakkeet. Tilikauden aikana
Llt Oy myi neljänneksen omistamistaan Technopolis Oyj:n
osakkeista ja puolet Sampo Oyj:n osakkeista.
Fly Lappeenranta Oy fuusioitiin emoyhtiöön 31.7.2014. OOO
Finrusinnon lakkautusprosessi on käynnissä.
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy toteuttaa kaupunkiomistajan antamia tehtäviä konserniyhtiöidensä avulla. Yhtiön operatiivisten tehtävien hoito on siirretty Wirma Lappeenranta
Oy:lle lukuun ottamatta lento-operaattoreiden kanssa solmittuja markkinointiyhteistyösopimuksia ja lentoliikenteen
kehittämiseen ja rahoitukseen liittyviä sopimuksia.
132
LAPPEENRANNAN LIIKETOIMINNAT OY:N NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
TP
2013
169
500
0
-106
0
-843
-281
1085
-182
622
113
735
0
-5
0
730
TA
2014
140
500
0
-109
0
-767
-236
371
-176
-40
0
-40
0
0
0
-40
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
-69
-49,0 %
0
0%
0
0%
-3
2,9 %
0
0%
140
-18,3 %
68
-28,8 %
-52
-14,0 %
-39
22,4 %
-23
58,4 %
99
0%
76 -188,6 %
0
0%
0%
-33
0
0%
43 -105,9 %
TP
2014
71
500
0
-112
0
-627
-168
319
-215
-64
99
36
0
-33
0
2
TP
TP
2013
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
-98
-57,8 %
0
0%
0
0%
-5
5,1 %
0
0%
216
-25,6 %
113
-40,2 %
-765
-70,6 %
-33
18,1 %
-686
-110,2 %
-14
-12,0 %
-699
-95,1 %
0
0%
-28
584,9 %
0
0%
-728
-99,7 %
€
%
21 089
0
1
21 087
18 862
0
18 855
0
6
39 950
26 912
0
6
26 906
2 385
0
2 379
0
6
29 297
5 823
0
4
5 819
-16 477
0
-16 476
0
-1
-10 654
27,6 %
0%
331,6 %
27,6 %
-87,4 %
0,0 %
-87,4 %
0%
-9,5 %
-26,7 %
27 453
17 401
0
9 822
0
230
0
0
0
0
12 497
11 305
1 192
39 950
27 880
17 401
0
10 246
230
2
0
0
0
0
1 417
1 249
168
29 297
426
0
0
424
230
-228
0
0
0
0
-11 080
-10 055
-1 025
-10 654
1,6 %
0%
0%
4,3 %
0%
-99,0 %
0%
0%
0%
0%
-88,7 %
-88,9 %
-85,9 %
-26,7 %
133
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
(opo+ poistoero ja vap.eht.var.)/(koko po - saadut ennakot)
*100
MAKSUVALMIUS
Current ratio
(rah.omaisuus+vaihto-omaisuus+lyhyt.aik. saam.)/
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
(rah.omaisuus+lyhyt.aik.saam.)/(lyhytaik.velatlyhyt.aik.ennakot)
134
100
0
1
0
0
7 933
200
0
100
0
1
0
0
0
200
0
TP2014/
TP2013
Muutos
100
0
0
0
0
-7 933
0
0
2,4
-0,3
-2,7
2,2
0,5
-1,7
-42,0
-29,4
12,6
69,2
95,8
26,6
15,8
14,2
-1,6
3,1
14,2
11,1
500
1
500
0
0
-1
500
0
-500
TP
2013
TP
2014
Kokonaistuotot
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n (emo) tilikauden 2014
kokonaistuotot (liikevaihto + muut tuotot) olivat 571 tuhatta
euroa, joka on hieman vähemmän kuin talousarviossa ja 14,7
% vähemmän kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (669 tuhatta €). Ero johtuu lentoliikenteen yritysrahoituksesta.
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liiketappio oli 168 tuhatta euroa, joka on
vähemmän kuin talousarviossa ja tilikautena 2013 (-281 tuhatta €). Tilikausien 2013 ja 2014 tulokset eivät ole vertailukelpoisia, koska vuoden 2013 tulokseen sisältyy 700 tuhannen euron osinkojärjestely liittyen ns. NREP-tuomioon. Tilikauden 2014 tulosta heikensivät tytäryhtiö Fly Lappeenranta
Oy:n fuusiotappio ja Luoteis-Venäjä Rahaston osakkeiden
arvonalennuskirjaus. Llt Oy vastaanotti vuonna 2014 165 tuhannen euron suuruisen konserniavustuksen Williparkki
Oy:ltä.
Kannattavuuden tunnusluku oman pääoman tuottoprosentti 0,3 % on heikko vielä heikompi kuin edellisenä vuonna (2,4).
Samoin sijoitetun pääoman tuottoprosentti 0,5 % on heikko
ja vielä heikompi kuin edellisenä vuonna (2,2). Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti painui tappiolliseksi -29,4 %
johtuen negatiivisesta liiketuloksesta. Yhtiön kannattavuus on
heikko.
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna 95,8 % yhtiön vakavaraisuus
on erinomainen ja se on parantunut huomattavasti edellisestä tilivuodesta (69,2 %).
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 yhtiön maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on hyvä (14,2)
samoin lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin
tunnusluku Quick ratio on hyvä (14,2).
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 1 henkilöä, joka on
sama kuin vuonna 2013. Vuoden kokonaistuotto per henkilö
oli 571 tuhatta euroa, joka on 14,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (669 tuhatta €).
Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n tunnuslukuja tarkasteltaessa on syytä erityisesti huomioida se, että kyseessä on konsernin emoyhtiö. Konserni on olemassa toteuttaakseen kaupungin elinkeinopoliittisia tavoitteita pitkällä aikavälillä.
Llt Oy on voittoa tavoittelematon emoyhtiö. Sillä ei ole operatiivista toimintaa, lukuun ottamatta lentoliikenteen kehittämiseen liittyviä sopimuksia ja muita omistajan määräämiä
tehtäviä. Tästä roolista johtuen tulosta voidaan tasata konsernin sisällä konserniavustuksin.
135
LAPPEENRANNAN YRITYSTILA – KONSERNI (ALAKONSERNI)
Lappeenrannan Yritystila – konserni (Lappeenrannan liiketoiminnat –konsernin alakonserni)
Lappeenrannan Yritystila -konserni on Lappeenrannan liiketoiminnat -konsernin alakonserni, johon kuuluvat seuraavat
tytäryhtiöt:
1.
Kiinteistö Oy Mustolan Huoltorakennus
2.
Kiinteistö Oy Reijolan Liikekeskus
3.
Lappeenrannan Matkakeskus Oy
4.
Kiinteistö Oy Joutsenon Annukka
5.
Kiinteistö Oy Etelä-Karjalan Laskettelukeskus
6.
Lappeenrannan Laivat Oy
7.
Lappeenranta Free Zone Oy Ltd
8.
Lauritsalan Liiketalo Oy
sekä suunta vuosille 2015-2017
Tavoitteet on esitetty kunkin yhtiön kohdalla.
Investoinnit on esitetty kunkin yhtiön kohdalla.
Kiinteistöyhtiöille ei ole laadittu tilinpäätöstekstejä.
Lappeenrannan Yritystila -konsernin liikevaihto vuonna 2014
oli 8.991.250 euroa (TE 2014: 8.779.000 euroa, TP 2013:
9.053.499 euroa).
Riskit on esitetty kunkin yhtiön kohdalla.
Konsernin tulos vuonna 2014 oli 249.386 euroa (TE 2014:
847.000 euroa, TP 2013: -96.147 euroa).
136
LAPPEENRANNAN YRITYSTILA – KONSERNIN NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
TP
TA
TP
2013
2014
2014
9 053 8 601 8 991
1 072
75
80
-513
-467
-467
-630
-636
-615
-2 658 -2 692 -3 239
-2 819 -3 746 -3 252
3 506 1 135 1 499
0
4
-1
-1 658
-986 -1 078
1 848
153
419
-1 789
0
0
59
153
419
0
0
0
-204
-104
-217
49
51
47
-96
99
249
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
391
4,5 %
5
6,8 %
0
0,1 %
21
-3,4 %
-547
20,3 %
494
-13,2 %
364
32,1 %
-6 -135,2 %
-92
9,4 %
266
173,6 %
0
0,0 %
266
173,6 %
0
0%
107,7 %
-112
-4
-6,9 %
150
150,8 %
TP
TP
2013
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
-62
-0,7 %
-992
-92,5 %
46
-9,0 %
15
-2,4 %
-581
21,9 %
-432
15,3 %
-2 007
-57,3 %
-1
377,1 %
579
-34,9 %
-1 429
-77,3 %
1 789
-100 %
360
608,0 %
0
0%
-12
5,9 %
-2
-4,2 %
346
-359,4 %
€
%
64 542
2 692
57 458
4 392
6 436
0
6 189
0
247
70 978
64 629
2 305
57 892
4 431
5 405
0
5 164
0
241
70 034
86
-386
434
39
-1 031
0
-1 025
0
-6
-945
0,1 %
-14,4 %
0,8 %
0,9 %
-16,0 %
0%
-16,6 %
0%
-2,5 %
-1,3 %
15 349
2 270
0
11 672
1 503
-96
649
0
70
862
54 048
38 003
16 046
70 978
22 026
2 270
0
18 100
1 407
249
602
0
800
0
46 606
40 082
6 524
70 034
6 677
0
0
6 428
-96
346
-47
0
-62
-70
-7 442
2 080
-9 522
-945
43,5 %
0%
0%
55,1 %
-6,4 %
-359,4 %
-7,3 %
0,0 %
-7,2 %
-100 %
-13,8 %
5,5 %
-59,3 %
-1,3 %
137
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
TP
2013
TP
2014
TP2014/TP2013
Muutos
9
6 222
15 982
26 069
0
72
13
3 330
0
36 322
0
17
4
-2 892
-15 982
10 253
0
-55
11,5
1,1
-10,4
5,3
2,3
-3,0
Liiketulos %
34,6
16,5
-18,1
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
21,7
31,5
9,8
0,4
0,8
0,4
MAKSUVALMIUS
Current ratio
Quick ratio
0,3
0,6
0,4
601
216
569
387
-32
171
0,0
0,0
0,0
138
Kokonaistuotot
Lappeenrannan Yritystila konserni tilikauden 2014 kokonaistuotot (liikevaihto + muut tuotot) olivat 9,1 milj. euroa, joka
on enemmän kuin talousarviossa, mutta 10 % vähemmän
kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (10,1 milj. €). Ero johtuu
Yritystila Oy:n vuoden 2013 liiketoiminnan muihin tuottoihin
sisältyvistä poikkeuksellisista eristä (vakuutuskorvaus ja kiinteistöjen myyntituotot), yht. n. 1 milj. euroa.
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 1,5 milj. euroa, joka on enemmän kuin talousarviossa, mutta 42,9 % vähemmän kuin tilikautena 2013 (3,5 milj. €), johtuen edellä mainituista poikkeuksellisista eristä ja vuonna 2014 tehdystä KOy EteläKarjalan Laskettelukeskuksen pysyvien vastaavien hyödykkeiden n. 456 tuhannen euron arvonalennuksesta.
Tilikausien 2013 ja 2014 tulokset eivät ole vertailukelpoisia,
koska vuoden 2013 tilinpäätökseen sisältyy yli 2 milj. euron
satunnainen kulu ns. NREP-tuomioon liittyen. Tilikauden 2014
tulos oli 249 tuhatta euroa ja oli selkeästi parempi kuin talousarviossa.
Kannattavuuden tunnusluvuista oman pääoman tuottoprosentti 1,1 % on heikko ja se on heikentynyt selkeästi edellisestä vuodesta (11 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 2,3 %
on myös heikko ja sekin on heikentynyt edellisestä vuodesta
(5,3 %). Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti 16,5 %
on hyvä, mutta sekin on heikentynyt tilikaudesta 2013 (34,6
%).
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (31,5 %) konsernin vakavaraisuus on noussut tyydyttävälle tasolle edellisestä vuodesta
(22,6 %).
Maksuvalmius
heikoksi (0,8). Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratio on noussut tyydyttävälle
tasolle (0,6).
Henkilöstö
henkilöä, joka on 4 henkilöä enemmän kuin vuonna 2013.
Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 0,7 milj. euroa, joka
on 63,7 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (1,1 milj. €),
johtuen henkilöstömäärän kasvusta ja kokonaistuottojen
laskusta.
Vuosien 2013 ja 2014 välisiin tilinpäätöksiin vaikuttavat vuonna 2013 syntyneet suuret satunnaiset erät liittyen NREPtuomioon.
Yritystilakonsernin lainamäärän kehitykseen on syytä kiinnittää erityistä huomiota. Takausvastuut ovat nousseet yli 10
milj. euroa edellisestä vuodesta.
139
LAPPEENRANNAN YRITYSTILA OY
Lappeenrannan Yritystila Oy on Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n 100 % omistama yhtiö, jonka toimialana on rakennuttaa työpaikkarakentamiseen liittyviä teollisuus-, liike- ja
palvelutiloja sekä hallinnoida ja luovuttaa kyseisiä tiloja erityisesti pk-yritystoiminnan edistämiseksi.
Yritystila Oy:n omistaa tai hallinnoi 85.700 m2 toimitilaa 54
osoitteessa Lappeenrannan alueella. Vuokralaisia oli vuoden
2014 lopussa hieman alle sata. Toimitilojen vuokrataso on
pudonnut ja toimitilojen vuokrausaste aleni edellisen vuoden
yli 90 %:sta 82 %:iin. Tilanteen korjaamiseksi markkinointia
on tehostettu ja lisätty yhteistyötä kaupunkikonsernin kanssa. Ripeitten toimenpiteiden ansiosta vuoden 2015 ensimmäisellä kvartaalilla saavutettaneen lähes 90 % vuokrausaste.
Yleisestä taloustilanteesta johtuen vuokrausasteen pitäminen
90 % tasolla on kuitenkin haasteellista.
Vuonna 2014 yhtiö osallistui usean Lappeenrannan kaupungin kehitys- ja investointiprojektin valmisteluun.
Yritystila Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli 7.527.676 euroa.
(TE 2014: 7.382.000 euroa, TP 2013: 7.447.207 euroa).
Vuoden 2013 liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyi kertaluonteisia eriä (saatu vakuutuskorvaus ja kiinteistöjen myyntituotot), yht. n. 1 milj. euroa.
Yhtiön tulos 2014 oli -678.898 euroa (TE 2014: 180.000 euroa, TP 2013: -2.561.406 euroa). Vuoden 2013 tulosta heikensi tytäryhtiö Lappeenranta Free Zone Oy Ltd:n osakkeiden
arvonalennus. Vuoden 2014 tappiollinen tulos johtuu pääsääntöisesti tytäryhtiö Etelä-Karjalan Laskettelukeskus Oy:n
osakkeiden 936.908 euron arvonalennuksesta.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 sekä suunta vuosille 2015-2017
Yritystilan tiloissa työskenteli 31.12.2014 hieman alle 1.300
henkilöä (tavoite 1.300, 2013: 1.337). Tilojen vuokrausaste oli
82 % (tavoite >90 %). Vuosien 2015–2017 tavoitteena on
käyttöasteen nostaminen tavoitetasolle.
Yhtiön ensisijaisena tarkoituksena ei ole jakaa tuottoja omistajilleen.
Suunniteltujen ja mahdollisten muiden investointihankkei-
140
den toteutuminen vuonna 2014 myös kustannusten osalta
Lappeenrannan Yritystila Oy toteuttaa kaupungin elinkeinostrategian ja omistajaohjauksen mukaisia hankkeita. Investointien määrä vuonna 2014 oli n. 3.330.000 euroa.
Tilikauden 2014 rakennusteknisesti merkittävin hanke oli
IKEAn Mustolan tonttijärjestelyihin liittyvä Schenker Cargo
Oy:n uuden logistiikkakeskuksen rakennuttaminen.
Olemassa oleviin kiinteistöihin tehtiin PTS-suunnitelmien
mukaisia peruskorjauksia ja energiataloutta parantavia ratkaisuja.
Vuosina 2015–2017 yhtiöllä ei ole merkittäviä investointeja.
Kaupunginhallituksen konsernijaoston päätöksen mukaisesti
emoyhtiö Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:n Lappeenrannan
Yritystila Oy:lle välittämät rahalaitoslainat (n. 9,4 milj. euroa,
joista kaupungin takaamia 6,2 milj. euroa) siirrettiin Lappeenrannan Yritystila Oy:lle ja Llt Oy:n antamat n. 6 milj. euron
lainat konvertoitiin suorituksiksi Yritystila Oy:n sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon.
Kaupunginvaltuusto on asettanut 28.4.2014 vaateen, jonka
mukaan Lappeenrannan Yritystila Oy:lle myönnetyt takausvastuut saavat kasvaa enintään 37 miljoonaan euroon ja niiden tulee vuoden 2017 loppuun mennessä pienentyä 32,9
miljoonaan euroon.
Vuonna 2013 takausvastuut olivat 26,1 milj. euroa ja vuonna
2014 36,3 milj. euroa. Kasvu johtuu pääosin em. järjestelystä,
jossa emoyhtiön Yritystila Oy:lle välittämät rahalaitoslainat
siirrettiin Yritystila Oy:lle. Uutta kaupungin takaama lainaa
otettiin Schenker Cargo Oy:n logistiikkakeskuksen rakennuttamiseen 2,5 milj. euroa.
Takausvastuuvaade on tiedostettu ja vuoden 2017 lopun tavoite voidaan saavuttaa.
Talouden matalasuhdanteesta johtuen Etelä-Karjalassa on
toimitilojen ylitarjontaa, jolloin yhtiön harjoittama vuokraustoiminta vaikeutuu. Myös kiinteistöjen arvo on herkkä suhdannevaihteluille.
Yhden tai useamman päävuokralaisen menettäminen tai
maksukyvyttömyys voi aiheuttaa yhtiölle merkittävän tulonmenetyksen. Kiinteistön pitkään jatkuvalla vajaakäytöllä voi
myös olla negatiivinen vaikutus sen arvoon.
Yhtiön lainamäärä on suuri ja toimintaan sisältyvää korkoriskiä hallitaan jakamalla lainat pitkällä aikavälillä tasaisesti kiinteä ja vaihtuvakorkoisiin.
LAPPEENRANNAN YRITYSTILA OY:N NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
TP
TA
TP
2013
2014
2014
7 447 7 172 7 528
997
0
0
0
0
0
-293
-292
-285
-2 194 -2 268 -2 339
-2 462 -3 368 -2 920
3 497 1 244 1 984
6
2
8
-3 702
-986 -2 015
-199
260
-23
-1 400
0
0
-1 599
260
-23
-875
0
-556
-88
-103
-100
0
0
0
-2 561
157
-679
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
356
5,0 %
0
0%
0
0%
7
-2,5 %
-72
3,2 %
448
-13,3 %
740
59,5 %
7
385,9 %
-1 029
104,4 %
-282 -108,8 %
0
0%
-282 -108,8 %
-556
0%
-2,7 %
3
0
0%
-836 -533,4 %
TP
TP
2013
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
80
1,1 %
-997
-100 %
0
0%
8
-2,7 %
-146
6,6 %
-458
18,6 %
-1 513
-43,3 %
2
35,2 %
1 687
-45,6 %
176
-88,5 %
1 400
-100 %
1 576
-98,6 %
319
-36,4 %
-12
14,1 %
0
0%
1 882
73,5 %
€
%
64 334
2 565
49 742
12 026
7 068
0
7 066
0
2
71 402
64 302
2 228
50 935
11 139
4 525
0
4 524
0
2
68 827
-32
-337
1 193
-888
-2 543
0
-2 543
0
0
-2 575
0,0 %
-13,1 %
2,4 %
-7,4 %
-36,0 %
0%
-36,0 %
0%
-17,8 %
-3,6 %
14 992
2 270
0
11 672
3 611
-2 561
0
2 109
70
0
54 231
37 281
16 950
71 402
20 741
2 270
0
18 100
1 050
-679
0
2 664
0
0
45 422
39 269
6 153
68 827
5 749
0
0
6 428
-2 561
1 882
0
556
0
-70
-8 809
1 988
-10 797
-2 575
38,3 %
0%
0%
55,1 %
-70,9 %
-73,5 %
0%
26,4 %
0%
-100 %
-16,2 %
5,3 %
-63,7 %
-3,6 %
141
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
(nettotulos+rah.kulut+verot)/(sij.po keskim. tilikaud.)
*100
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
Tilojen vuokrausaste
Tiloissa työskentelevien hlöiden lkm
142
TP
2013
TP
2014
TP2014/TP2013
Muutos
0
100
4
4 906
15 982
26 069
0
12
0
100
4
3 330
500
36 322
0
7
0
0
0
-1 576
-15 482
10 253
0
-5
-1,7
-0,6
1,1
5,1
2,9
-2,1
41,4
26,4
-15,1
23,4
33,3
9,9
0,4
0,7
0,3
0,3
0,5
0,2
494
130
550
286
56
156
>96 %
1 337
0
82 %
<1300
0
-14
-37
0
Kokonaistuotot
Yritystila Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot (liikevaihto +
muut tuotot) olivat 7,5 milj. euroa, joka on enemmän kuin
talousarviossa, mutta 10,7 % vähemmän kuin tilikauden 2013
kokonaistuotot (8,4 milj. €). Vuoden 2013 liiketoiminnan muihin tuottoihin sisältyy poikkeuksellisina erinä saatu vakuutuskorvaus ja kiinteistöjen myyntituotot, yht. n. 1 milj. €.
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 2,0 milj. euroa, joka on enemmän kuin talousarviossa, mutta 42,9 % vähemmän kuin tilikautena 2013 (3,5 milj. €). Tilikauden 2014 tulos painui tappiolliseksi 0,7 milj. euroa ja oli selkeästi heikompi kuin talousarviossa, johtuen KOy Etelä-Karjalan Laskettelukeskuksen
osakkeista tehdystä n. 937 tuhannen euron alakirjauksesta.
Tilikausien 2013 ja 2014 tulokset eivät ole vertailukelpoisia.
Vuonna 2013 tehtiin 2,6 milj. € arvonalennus tytäryhtiön
osakkeista ja annettiin konserniavustuksia 1,4 milj. € liittyen
ns. NREP-tapaukseen.
Kannattavuuden tunnusluvuista oman pääoman tuottoprosentti painui myös negatiiviseksi – 0,6 % parantuen kuitenkin
hiukan edellisestä vuodesta (-1,7 %). Sijoitetun pääoman
tuottoprosentti 2,9 % on heikko ja se laski edellisestä vuodesta (5,1 %). Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti 26,4
% on hyvä, mutta se on heikentynyt tilikaudesta 2013 (41,4
%).
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (33,3 %) yhtiön vakavaraisuus on tyydyttävä ja se parantunut edellisestä vuodesta
(23,4 %).
Maksuvalmius
heikoksi (0,7). Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratio on noussut edellisvuoden
heikolta tasolta tyydyttävälle tasolle (0,5).
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 4 henkilöä, joka on sama kuin edellisenä vuonna. 2013. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 1,9 milj. euroa, joka on 9,5 %
vähemmän kuin edellisenä vuonna (2,1 milj. €), johtuen kokonaistuottojen laskusta. Mikäli vertailussa ei huomioida vuoden 2013 poikkeuksellisia eriä 997 tuhatta euroa, ovat vuosien 2013 ja 2014 kokonaistuotot per henkilö noin 1,9 milj.
euroa.
Lukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vuoden 2013
lukuihin vaikuttaa erittäin voimakkaasti NREP-kaupan hinnan
alennusten aiheuttamat suuret satunnaiset menot ja oikeuden määräämät korot, jotka näkyvät rahoituskuluissa.
Lappeenrannan yritystila Oy:n tehtävänä ei ole tuottaa kaupungille tuloja, vaan parantaa kaupungissa toimivien yritysten toimintamahdollisuuksia tarjoamalla näille sopivia liiketiloja yrityksen sijoittumisvaiheessa. Lisäksi yhtiölle on annettu
tehtäväksi realisoida tai muuttaa kannattavaksi kaupungilta
itseltään käytöstä pois jääneitä kiinteistöjä.
143
LAPEENRANNAN FREE ZONE OY
sä, mutta onnistuminen riippuu taloussuhdanteista.
Lappeenranta Free Zone Oy Ltd (FZ) on Lappeenrannan Yritystila Oy:n 100 % omistama tytäryhtiö, joka tarjoaa vapaaaluepalveluja Raipossa ja Mustolassa suomalaisille ja ulkomaisille yrityksille hyödyntäen sijaintia EU:n ja Venäjän rajalla. Lisäksi FZ vastaa kaupungin rahti-, matkustaja- ja veneilysatamista sekä niiden liikenteestä, kunnossapidosta, kehittämisestä ja markkinoinnista.
Raipon osalta tavoitteena ollut tilojen korkea käyttöaste saavutettiin. Vuosina 2015-2017 pyritään nykytason ylläpitämiseen.
Yhtiön tarkoituksena ei ensisijaisesti ole jakaa tuottoja omistajilleen.
Yhtiön talousarviossa vuoden 2014 liikevaihdoksi oli arvioitu
1.154.000 euroa ja tilikauden tulokseksi 5.000 euroa. Tilikauden liikevaihdon toteuma on 1.237.626 euroa (TP 2013:
1.365.000 euroa) ja tilikauden tulos 100.583 euroa (TP 2013:
-818.500 euroa, johtui ns. NREP-tuomiosta). Vuoden 2014
budjetoitua parempi tulos johtui liikevaihtotavoitteen ylittymisestä ja kustannussäästöistä.
FZ:n toiminnan ennustettavuutta 2015–2017 vaikeuttaa yhtiön Mustolan sataman asiakkaiden kansainvälisten liiketoimintojen epävarmuus ja Venäjän kaupan laskusuhdanne.
Vuoden 2015 budjetoitu liikevaihto on 1.200.000 euroa.
Vuosille 2016–2017 yhtiö ennustaa talouden elpymistä, laivaliikenteen kasvua ja siten liikevaihdon kasvua n. 5 % /vuosi.
Kaupunginvaltuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen vuonna 2014 sekä suunta vuosille 2015-2017
Vuoden 2014 tavoite yhden uuden yrityksen sijoittautumisesta Mustolaan toteutui.
Vapaa-alueiden laajentaminen sekä Venäjälle suuntautuvan
rahtiliikenteen toimijoiden keskittäminen alueelle on käynnis-
144
sekä suunta vuosille 2015-2017
Vuonna 2014 yhtiö teki Mustolaan pitkäaikaisen vuokrasopimuksen yrityksen kanssa, jonka käyttöön rakennetaan vuonna 2015 n. 300.000 euroa maksava kierrätyshalli. Vuonna
2015 Mustolaan hankitaan myös 85.000 euron LED infotaulu. Muita merkittäviä investointeja vuosille 2015-2017
ei ole suunniteltu.
kaupungilta haetuista takauksista ja lainoista.
Ei rakenne- ja rahoitusjärjestelyjä vuonna 2014. Yhtiöllä ei ole
rahalaitoslainoja eikä kaupungin takauksia.
Yhtiön asiakkaina on kansainvälisillä markkinoilla toimivia
yrityksiä, joiden toimintaa vaikeuttaa talouden laskusuhdanne ja Venäjän kaupan epävarmuus. Negatiiviset muutokset
vähentävät liikennöintiä satamassa sekä varastoalueiden kysyntää.
LAPPEENRANNAN FREE ZONE OY:N NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
TP
2013
1365
0
-491
-274
-186
-261
153
10
-602
-439
-389
-828
12
-3
0
-819
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
TA
2014
1154
0
-432
-277
-187
-253
5
0
0
5
0
5
0
0
0
5
TP
2014
1238
0
-437
-269
-190
-239
103
1
0
103
0
103
0
-3
0
101
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
84
7,2 %
0
0%
-5
1,1 %
8
-2,8 %
-3
1,6 %
14
-5,5 %
98
1954,0 %
1
0%
0
0%
98
1965,7 %
0
0%
98
1965,7 %
0
0%
0%
-3
0
0%
96
1911,7 %
TP
TP
2013
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
-128
-9,3 %
0
0%
55
-11,1 %
5
-1,9 %
-3
1,9 %
21
-8,2 %
-50
-32,7 %
-9
-94,0 %
602
-100 %
542
-123,5 %
389
-100 %
931
-112,5 %
-12
-100 %
0
-11,8 %
0
0%
919
-112,3 %
€
%
3 564
127
3 177
260
2 679
0
2 678
0
1
6 242
3 477
77
3 140
260
1 573
0
1 573
0
1
5 051
-86
-49
-37
0
-1 105
0
-1 105
0
0
-1 192
-2,4 %
-39,0 %
-1,2 %
0%
-41,3 %
0%
-41,3 %
0%
10,3 %
-19,1 %
3 404
833
0
3 078
313
-819
0
0
0
0
2 838
185
2 653
6 242
3 505
833
0
3 078
-506
101
0
0
0
0
1 546
170
1 375
5 051
101
0
0
0
-819
919
0
0
0
0
-1 292
-14
-1 278
-1 192
3,0 %
0%
0%
0%
-261,8 %
-112,3 %
0%
0%
0%
0%
-45,5 %
-7,7 %
-48,2 %
-19,1 %
145
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
(opo+ poistoero ja vap.eht.var.)/(koko po - saadut
ennakot)*100
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
Alusliikenne, alusten lkm
Alusliikenne, lastatut/puretut tonnit
Matkustajasatama, matkustajamäärä
Vierasvenesatamat, venekuntien käyntimäärä
Vierasvenesatamat, laituripaikat, kpl
Venesatamat, venepaikkojen käyttöaste, %
146
TP
2013
TP
2014
100
0
5
1 251
0
0
0
0
100
0
5
0
0
0
0
0
TP2014/TP2013
Muutos
0
0
0
-1 251
0
0
0
0
-16,0
2,9
18,9
5,9
3,0
-2,9
11,2
8,3
-2,9
54,7
69,7
15,0
1,0
1,1
0,1
1,0
1,2
0,1
107,0
84,0
10,8
84,5
-96,2
0,5
50
95 031
56 190
988
2 676
78
49
86 939
50 643
866
2 697
78
-1
-8 092
-5 547
-122
21
0
0
0
0
Kokonaistuotot
Lappeenranta Free Zone Oy Ltdn tilikauden 2014 kokonaistuotot (liikevaihto + muut tuotot) olivat 1,2 milj. euroa, joka
on hieman enemmän kuin talousarviossa, mutta 14,3 % vähemmän kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (1,4 milj €).
Kokonaistuottojen lasku johtuu pääasiassa satamatoimintojen yhtiöittämiseen liittyneiden läpilaskutusten loppumisesta.
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 103 tuhatta euroa, joka on
enemmän kuin talousarviossa, mutta vähemmän kuin tilikautena 2013 (153 tuhatta €). Tilikauden tulos oli 101 tuhatta
euroa, joka on huomattavasti enemmän kuin talousarviossa
ja huomattavasti parempi kuin vuoden 2013 tappio -819 tuhatta €. Edellisen vuoden tappio johtui NREP-tuomiosta.
Oman pääoman tuottoprosentti oli 2,9 % eli heikko, mutta
nousu edellisestä vuodesta (-16,0 %) oli merkittävä. Sijoitetun
pääoman tuottoprosentti 3,0 % on välttävä ja se on heikentynyt edellisestä tilivuodesta (5,9 %). Kolmas kannattavuusluku
liiketulosprosentti 8,3 % on tyydyttävä ja se on heikentynyt
edellisestä vuodesta (11,2 %).
Vakavaraisuus
on erinomainen ja se on parantunut edellisestä tilivuodesta
(54,7 %).
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 yhtiön maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on tyydyttävä
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 5 henkilöä, joka on saman verran kuin vuonna 2013. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 248 tuhatta €, joka on 9,2 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (273 tuhatta €).
Vuoden 2013 tilinpäätöslukuihin on vaikuttanut voimakkaasti
NREP-tuomio
147
LAPPEENRANNAN LAIVAT OY
Lappeenrannan Laivat Oy takaa matkustajalaivaliikenteen
säilymisen ja kehittämisen asianmukaisella kalustolla Lappeenrannasta Saimaalle ja Saimaan kanavan kautta Viipuriin.
Yhtiö vuokraa omistamansa laivakaluston yksityisille yrittäjille, jotka vastaavat liiketoiminnan kaikista kustannuksista ja
maksavat vuokraa yhtiölle. Lappeenrannan Laivat Oy vastaa
vuokrasopimuksen mukaan peruskorjausluonteisista kustannuksista käytettävissä olevien varojensa mukaan ja pyrkii
edistämään laivaliikenteen kehittämistä yleensä, jolloin varsinaista liiketoimintaa harjoittavilla yrityksillä on mahdollista
toimia kannattavasti ja Lappeenrannan matkailua edistäen.
Yhtiö alukset M/S Camilla ja M/S Carelia ovat liikennöineet
Saimaalla ja Viipuriin vakiintuneen käytännön mukaisesti. S/S
Suvi-Saimaa on toiminut ravintolana satamassa. Liikevaihto ja
tulos vastaavat käytännössä budjetissa ennakoituja lukuja.
Vuokrasopimukset M/S Camillasta , S/S Suvi-Saimaasta ja M/
S Careliasta on uudistettu, vuokraehtoja tarkistettu ja ne takaavat yhtiölle vähintään nykyisen markkinahintaisen vuokratason. Liikenne jatkuu nykyisellä kalustolla.
Tavoitteena on ollut toimiva, luotettava sekä asiakkaiden ja
viranomaisten vaatimuksia vastaava laivakalusto ja vuokrasopimukset sekä vakavarainen ja tasapainoinen talous, mikä on
toteutunut. Näköpiirissä ei ole tälle jatkuvuudelle erityisiä
uhkia.
148
Yhtiön tarkoituksena ei ensisijaisesti ole jakaa tuottoja omistajilleen vaan ylläpitää luotettavaa aluskalustoa.
Vuosihuollot on tehty ennakkosuunnitelmien mukaisesti,
kustannustaso 20 000 euroa/v. Suunnitelmien ulkopuolisia
investointeja ei ollut. Lähivuosina on tulossa voimaan uusia
turvallisuuteen liittyviä viranomaismääräyksiä, jotka vaativat
investointeja pelastusvälineisiin (pelastuslautat kelluntalauttojen tilalle), kustannusarvio 50 000 euroa. Investoinnit
hoidetaan tulorahoituksella.
Ei muutostarpeita. Ei lainoja eikä takauksia.
Suurin riski kohdistuu laivakaluston luotettavuuteen eli ennalta arvaamattomiin teknisiin vikoihin tai onnettomuuksiin.
Vuokrasopimuksissa liiketoimintariski on kokonaan vuokralaisilla, kuten myös kattava vakuuttamisvelvoite kaluston, henkilövahinkojen sekä mm. haverin aiheuttamien ympäristöhaittojen korvaamisessa.
LAPPEENRANNAN LAIVAT OY:N NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
TP
2013
172
0
-22
-50
-73
-22
4
0
0
5
0
5
0
0
0
5
TA
2014
185
0
-35
-55
-70
-20
5
3
0
8
0
8
-5
0
0
3
TP
2014
171
0
-31
-52
-75
-14
-1
0
0
0
0
0
2
1
0
3
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
-14
-7,5 %
0
0%
4
-12,4 %
3
-5,5 %
-5
7,0 %
6
-28,5 %
-6
-111,6 %
-3
-88,1 %
0
0,0 %
-8
-102,8 %
0
0,0 %
-8
-102,8 %
7
-146,8 %
1
0%
0
0%
0
-2,5 %
TP
TP
2013
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
-1
-0,6 %
0
0%
-9
38,7 %
-2
3,0 %
-2
2,4 %
8
-35,7 %
-5
-113,5 %
0
19,4 %
0
997,4 %
-5
-104,9 %
0
0,0 %
-5
-104,9 %
2
0%
1
0%
0
0%
-2
-36,1 %
€
%
1 177
0
1 177
0
304
0
304
0
0
1 481
1 151
0
1 151
0
331
0
331
0
0
1 482
-26
0
-26
0
27
0
27
0
0
1
-2,2 %
0%
-2,2 %
0%
8,9 %
0%
8,9 %
0%
0%
0%
1 469
1 410
0
0
54
5
0
2
0
0
10
0
10
1 481
1 472
1 410
0
0
58
3
0
0
0
0
10
0
10
1 482
3
0
0
0
5
-2
0
-2
0
0
0
0
0
1
0,2 %
0%
0%
0%
8,5 %
-36,1 %
0%
-100 %
0%
0%
0,1 %
0%
0,1 %
0%
149
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
ennakot)*100
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
Matkustajamäärä
150
TP
2013
TP2014/
TP2013
Muutos
TP
2014
0
100
2
6
0
0
0
26
0
100
2
49
0
0
0
14
0
0
0
43
0
0
0
-11
0,3
0,0
-0,3
0,3
0,0
-0,3
2,5
-0,3
-2,8
99,3
99,3
0,0
29,6
32,2
2,6
29,6
32,2
2,6
0
2,0
0
6,4
0
4,4
39 896
35 639
-4 257
0
0
0
Kokonaistuotot
Lappeenrannan Laivat Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot
(liikevaihto + muut tuotot) olivat 171 tuhatta euroa, joka on
hieman vähemmän kuin talousarviossa ja 0,6 % vähemmän
kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (172 tuhatta €).
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liiketappio oli -1 tuhatta euroa, joka on vähemmän kuin talousarviossa ja vähemmän kuin tilikautena
2013 (4 tuhatta €). Tilikauden tulos oli 3 tuhatta euroa, joka
on saman verran kuin talousarviossa, mutta vähemmän kuin
edellisenä vuonna (5 tuhatta euroa). Kaikki kannattavuuden
tunnusluvut ovat heikkoja: oman pääoman tuottoprosentti
0,0 %, sijoitetun pääoman tuottoprosentti 0,0 % ja liiketulosprosentti -0,3 %. Kaikki edellä mainitut tunnusluvut ovat heikompia kuin edellisenä vuonna. Voidaan kuitenkin todeta
yhtiön kannattavuuden olevan eri mittareilla arvioituna heikko. Tunnuslukuja tarkasteltaessa täytyy kuitenkin huomioida
se, että tunnusluvut eivät ole täysin sovellettavissa yhtiön
toimialalla.
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (99,3 %) yhtiön vakavaraisuus on erinomainen ja näin ollen yhtiötä voidaan pitää vakavaraisena.
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 yhtiön maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on erinomainen
32,2 samoin lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratio on 32,2. Hyvät tunnusluvut kuvaavat saamisten ja lyhytaikaisen vieraan pääoman edullista
suhdetta.
Henkilöstö
Yhtiöllä ei ole omaa henkilöstöä, vaan yhtiön tehtäviä hoitaa
2 henkilöä oman toimen ohella.
Lappeenrannan laivat Oy:n kannattavuutta tarkasteltaessa
on syytä huomioida, että yhtiön tehtävänä ei ole tuottaa
voittoa vaan ylläpitää laivakalustoa, jolla parannetaan kaupungin vetovoimaa, varsinkin matkailukohteena.
151
WIRMA LAPPEENRANTA
Wirma Lappeenranta Oy on seudullinen kuntien omistama
elinkeinoyhtiö, joka on osa Lappeenrannan kaupunkikonserniin kuuluvaa Lappeenrannan liiketoiminnat -konsernia. Wirman toiminnan tavoitteena on uusien työpaikkojen syntymisen edistäminen, olemassa olevien työpaikkojen säilyttämisen tukeminen sekä osakaskuntiensa elinkeinotoimintaympäristön kehittäminen. Yhtiön päämääränä on saada Lappeenrannan seudulle uudistuvaa liiketoimintaa ja lisätä alueen
vetovoimaisuutta. Wirma palvelee Lappeenrannan seudun
yrittäjiä, yrityksiä sekä kehittää alueen toimintaympäristöä ja
kilpailukykyä.
2014 sisältäen talouden kehittymisen verrattuna tilinpäätökseen 2013 sekä suunta vuosille 2015–2017
Vuonna 2014 Wirman toiminta keskittyi seuraaviin kokonaisuuksiin:
1. Kehityspalvelut osaamispohjaisille yrityksille
2. Yrityspalvelut
3. Sijoittautumispalvelut
Matkailumarkkinointi ja -neuvonta
sia 5 (tavoite 25/15)
 65 neuvontapalveluiden avulla perustettua yritystä
(tavoite 100)
 7.067 yrityspalvelujen palvelutapahtumaa, josta henkilökohtaisen palvelun osuus 1.117 (tavoite 5.000)
 31 järjestettyä koulutusta, joissa yhteensä 687 osallistujaa (tavoite 10/300)
 2 uutta matkailutuotetta (tavoite 3)
Hiekkalinnan kävijämäärä, laskentaa ei suoritettu (tavoite
180.000)
Vuosien 2015–2016 tavoitteilla ei ole tiedossa merkittäviä
numeraalisia muutoksia. Taloustilanteesta huolimatta, tulevina vuosina panostetaan voimakkaasti uusien osaamispohjaisten yritysten määrän kasvattamiseen.
Wirma ei ole tehnyt kuluneena vuonna merkittäviä investointeja. Yhtiö jatkoi edelleen sähköisten yrityspalveluiden
käyttöönottoon liittyviä toimenpiteitä niin matkailuneuvonnassa kuin yrityspalveluissa. Toimenpiteet mahdollistavat
yritysneuvontapalveluiden sesonkivaihteluiden tasaamisen
sekä tuottavuuden noston myös tulevina vuosina.
Toimenpiteet toteuttavat Lappeenrannan kaupunkistrategian
elinkeino- ja Venäjä-ohjelmia ja tukivat Taipalsaaren kunnan
elinkeinopoliittisia tavoitteita.
Suunniteltujen ja mahdollisten muiden rakenne- ja rahoitusjärjestelyjen toteutuminen vuonna 2014. Lisäksi selvitys
Palvelujen osalta panostettiin osaamispohjaisiin yrityksiin ja
jatkettiin sähköisten palvelujen kehittämistä. Kaupungin ja
elinkeinoelämän järjestöjen vuoropuhelun kehittäminen oli
ajankohtainen. Vuoden aikana järjestettiin useita kaupungin
ja Wirman johdon ja yritysten välisiä tilaisuuksia. EteläKarjalan Yrittäjien tiivistyneen yhteistyön puitteissa kehitettiin yritysneuvontapalveluja, panostettiin viestintään ja
asiakkuuksien aktivointiin. EU:n ja Venäjän poliittisen jännitteen kasvu johti siihen, että neljäs EU-Venäjä Innovaatiofoorumi päätettiin siirtää myöhempään ajankohtaan.
Yhtiön talouden tervehdyttämisohjelma on edelleen käynnissä ja mahdollistaa lähivuosina yhtiön oman pääoman vahvistumisen asteittain positiivisen tuloskehityksen kautta. Vuosina 2015–2016 ei ole näköpiirissä sellaisia positiivisia tuloksia,
joilla olisi merkittävää vaikutusta oman pääoman vahvistamiseen.
Yhtiön tilikauden tulos oli 60.711,04 euroa. Vuosien 2015–
2016 tuloksen arvioidaan olevan positiivinen kuitenkin siten,
että yhtiön oma pääoma ei vahvistu merkittävällä tavalla.
Toteuma 2014:

4 uutta perustettua osaamispohjaista yritystä, jotka työllistävät 6 henkilöä (tavoite 7 yritystä jotka työllistävät 20 henkilöä)
 11 alueelle sijoittautunutta yritystä, joista osaamispohjai-
152
Matkailumarkkinointi ja -neuvonta siirtyivät 1.1.2015 Lappeenrannan kaupungin tuotettavaksi. Matkailun kehitystyön
tuloksellisuuteen ja asiakaspalautteiden välittämiseen tulee
kiinnittää erityistä huomiota. EU-ohjelmakauden 2014–2020
hidas käynnistyminen on vaikuttanut yhtiön projektikantaan
ja sitä kautta Lappeenrannan ja Taipalsaaren strategian mukaisten kehittämistoimenpiteiden käynnistymiseen. Poliittisen tilanteen säilyminen kireänä tai sen huonontuminen entisestään tekee projektikannan uudistustyöstä erityisen haastavan. Poliittinen tilanne saattaa vaikuttaa kielteisesti myös
sijoittautumismarkkinoinnin tuloksellisuuteen.
Luumäki käytti Wirman palveluja alkuvuoden 2014. Savitaipale ja Lemi eivät käyttäneet Wirman palveluja ollenkaan. Palveluja ei tuoteta em. kunnille vuonna 2015.
WIRMA LAPPEENRANTA OY:N NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
TP
2013
2 280
1 505
-585
-1 722
-77
-1 204
197
1
-48
150
-59
92
0
0
0
92
TA
2014
2 392
980
-1 001
-1 442
-87
-821
21
0
-19
2
0
2
0
0
0
2
TP
2014
1 891
1 058
-506
-1 344
-117
-905
76
2
-16
61
0
61
0
0
0
61
TP
2013
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
-501
-21,0 %
77
7,9 %
495
-49,4 %
98
-6,8 %
-30
34,4 %
-85
10,3 %
55
259,5 %
2
0%
2
-12,9 %
59 2738,3 %
0
0%
59 2738,3 %
0
0%
0%
0
0
0%
59 2738,3 %
TP
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
-389
-17,1 %
-448
-29,7 %
79
-13,5 %
378
-22,0 %
-40
52,7 %
298
-24,8 %
-122
-61,7 %
0
4,8 %
32
-66,0 %
-90
-59,7 %
59
-100 %
-31
-33,8 %
0
0%
0
0%
0
0%
-31
-33,8 %
€
%
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
618
46
385
188
1 273
6
1 264
0
3
1 892
515
0
327
188
888
2
873
0
13
1 402
-104
-46
-58
0
-386
-4
-391
0
10
-489
-16,7 %
-100 %
-15,0 %
0%
-30,3 %
-68,3 %
-31,0 %
0%
378,1 %
-25,9 %
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
-106
150
0
6
-354
92
0
0
0
0
1 998
760
1 237
1 892
-45
150
0
6
-262
61
0
0
0
0
1 448
703
745
1 402
61
0
0
0
92
-31
0
0
0
0
-550
-57
-493
-489
-57,4 %
0%
0%
0%
-25,9 %
-33,8 %
0%
0%
0%
0%
-27,5 %
-7,6 %
-39,8 %
-25,9 %
153
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
*100
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
154
TP
2013
TP
2014
TP2014/TP2013
Muutos
14,3
66,0
35,7
0
610
0
0
4
14,3
66,0
28,0
14
610
0
0
2
0
0
-7,7
14
0
0
0
-2
32,8
11,4
-21,5
19,7
9,1
-10,5
5,2
2,6
-2,7
34,7
47,2
12,5
1,0
1,2
0,2
1,6
1,6
0,0
1761,4
17,2
1894,6
4,9
133,2
-12,3
Perustetut osaamispohjaiset yritykset
4
Osaamispohjaisten yritysten tuomat uudet työpaikat
6
Alueelle sijoittautuneet yritykset/joista osaamispohjaisia
11/5
Yhtiön neuvontapalvelujen avulla perustetut yritykset
Yrityspalvelujen palvelutapahtumat (henkilökohtainen ja
sähköinen palvelu)
Koulutustapahtumat/osallistujat
Hiekkalinnan kävijämäärä
Uudet matkailutuotteet
Innovaatiofoorumin osallistujamäärä
Tuloutus kaupungille (1 000 €)
65
7 067
0,0
ei mitattu
2
0
0
Kokonaistuotot
Wirma Lappeenranta Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot
(liikevaihto + muut tuotot) olivat 2,9 milj. euroa, joka on hieman vähemmän kuin talousarviossa ja 23,7 % vähemmän
kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (3,8 milj. €)
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 76 tuhatta euroa, joka on selkeästi parempi kuin talousarviossa, mutta 61,4 % vähemmän
kuin tilikautena 2013 (197 tuhatta €). Tilikauden tulos heikentyi myös verrattuna edelliseen vuoteen ollen 61 tuhatta euroa. Kannattavuuden tunnusluku oman pääoman tuottoprosentti 11,4 % on tyydyttävä ja huomattavasti heikompi kuin
edellisenä vuonna (32,8 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 9,1 % on samoin tyydyttävä ja heikompi kuin edellisenä
vuonna (19,7 %) Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti
2,6 % on heikko ja se on heikentynyt edellisestä vuodesta
(5,2 %).
Vakavaraisuus
on hyvä ja parantunut edellisestä vuodesta 2013 (34,7 %).
Yhtiön oma pääoma on vahvasti negatiivinen ilman pääomalainaa. Vieraan pääoman osuus on erittäin suuri yhtiön rahoituksessa. Yhtiön vakavaraisuus on näin ollen heikko, vaikka
omavaraisuusaste on hyvä.
Maksuvalmius
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 28 henkilöä, joka on 8 henkilöä vähemmän kuin vuonna 2013. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 104 tuhatta euroa, joka on
1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (105 tuhatta €) johtuen kokonaistuottojen vähenemisestä.
Wirma Lappeenranta Oy:n kannattavuuslukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että yhtiö on perustettu elinkeinopolitiikan välineeksi ja se saa tuloistaan suurimman osan kaupungilta. Tällöin ei ole perusteltua, että yhtiö tuottaisi voittoa
enempää kuin toiminnan vakaa jatkaminen ja vuosittaisten
heilahdusten tasaaminen edellyttävät. Yhtiön on kuitenkin
tulevina vuosina kasvatettava liikevoittoaan, jotta se saa taseensa kuntoon ja pystyy maksamaan pääomalainansa.
Wirma Lappeenranta Oy:n omistajakunnista Luumäki, Savitaipale ja Lemi eivät käytä yhtiön palveluita eivätkä näin ollen
maksa yhtiölle maksuosuuttaan.
155
WILLIPARKKI OY

Williparkki Oy tarjoaa kokonaisvaltaisesti laadukkaita pysäköintipalveluita Lappeenrannassa.
Tilikaudella valmistui ja otettiin käyttöön Williparkki Oy:n
kaikkien aikojen merkittävin investointihanke P-Pormestari.
Kohteen valmistuttua maksullisten pysäköintipaikkojen painopiste siirtyi entistä enemmän pysäköintitaloihin. Maanpäällisten maksullisten kadunvarsi- ja aluepysäköintipaikkojen määrä on hieman laskenut Technopolis Vapaudenaukion
laajennushankkeen rakennustöiden käynnistyttyä alkuvuonna
2014 sekä Koulukadun asuin- ja liiketalon rakennustöiden ja
Etelä-Karjalan Osuuspankin uuden pääkonttorin rakennustöiden vuoksi. Maksullisten kadunvarsi- ja aluepysäköintipaikkojen vähenemisestä huolimatta pysäköintituotot kasvoivat
noin 75.000 eurolla verrattuna edelliseen vuoteen. Osa kasvusta selittyy 1.2.2014 voimaan astuneista korotetuista pysäköintitaksoista.
Yhtiö osallistui City-korttelin kiinteistöomistajien ja Lappeenrannan kaupungin kanssa korttelin kehittämissuunnitteluun.
Laaditun yhteistoimintasopimuksen mukaan City-kortteliin
rakennetaan 60–100 yleisen pysäköinnin autopaikkaa. Tavoitteena on, että kiinteistöjen autopaikat ja yleiseen pysäköintiin varatut autopaikat muodostavat yhden yhteisen pysäköintilaitoksen, jota Williparkki Oy operoi. Kiinteistönomistajien kesken allekirjoitettiin rasitesopimus, jolla osapuolet
sopivat mm. pysäköintilaitoksen vaatimien kulkuramppien ja
kulkuyhteyksien edellyttämistä rakennusrasitteista sekä niihin liittyvistä korvauksista. Pysäköintitalon rakennuslupa saatiin tammikuussa 2015 ja urakoiden kilpailutus on käynnissä.
Käyttöönotto tapahtuu syksyllä 2016.
P-Pormestarin Kirkkokadulle ulottuvan laajennus ja Kauppatorin parkki odottavat naapurikiinteistöjen ratkaisuja.
Yhtiö operoi myös muiden omistuksessa olevia pysäköintialueita. Uusia kohteita ei vuoden aikana tullut yhtiön hoidettavaksi ja kauppakeskus Oprin operointi päättyi joulukuussa
kauppakeskuksen siirtyessä maksuttomaan pysäköintiin.
Williparkki Oy:n liikevaihto kasvoi jonkin verran edellisestä
vuodesta ja oli lähes 1,5 miljoonaa euroa. Tilikauden tulos oli
115.132 euroa.
Vuosina 2015–2017 yhtiön liikevaihdon arvioidaan kasvavan,
mikäli kaupunkirakentamisesta aiheutuva kadunvarsipaikkojen vähentyminen pystytään paikkaamaan korvaavilla pysäköintipaikoilla. Talouden laskusuhdanne ja Lappeenrantaan
suuntautuvan ostos- ja muun matkailun vähentyminen
saattavat kuitenkin alentaa pysäköintimaksutuottoja.
156
Taloudellinen kannattavuus pitkällä aikavälillä
Tavoite on toteutunut. Yhtiön toiminta on
kannattavuuden tunnusluvuilla mitattuna
kannattavaa.

Investoinnit tehtävä ilman kaupungin/emoyhtiön merkittävää lisäpanostusta
Tavoite on toteutunut. Kaupungin antama
10.450.000 euron takaus on riittänyt investointien toteuttamiseen.
City-korttelin pysäköintitalon arvioidut rakennuskustannukset saattavat nousta, jolloin
laina- ja takaustarve kasvavat.

Pysäköinnistä perittävien maksujen hinnoittelu siten,
että ne eivät merkittävästi poikkea vastaavan kokoisten kaupunkien pysäköinnistä perimien maksujen keskiarvosta – myös teknisen lautakunnan päättämien
maksujen tulee noudattaa samaa periaatetta
Tavoite on toteutunut. Williparkki Oy:n ja
Lappeenrannan kaupungin päättämät pysäköintihinnat eivät merkittävästi poikkea vastaavan kokoisten kaupunkien pysäköinnistä
perimien maksujen keskiarvosta.

Yleiseen pysäköintiin tarkoitettujen 60–100 autopaikan rakennuttaminen City-kortteliin (2014–2015)
Tavoite on toteutunut osittain. Pysäköintitalon rakentaminen aloitetaan keväällä 2015 ja
otetaan käyttöön syksyllä 2016.

Pormestarin parkin rakennussuunnittelun loppuunsaattaminen ja kohteen rakennuttaminen (2014–2015)
Tavoite on toteutunut osittain. Odottaa naapurikiinteistöjen ratkaisuja.

Kauppatorin P-laitoksen rakennussuunnittelun toteuttaminen (2016)
Tavoite on mahdollista toteuttaa.
Yhtiökokous päätti, että yhtiölle vuodeksi 2014 asetettu
300.000 euron tuloutustavoite siirretään toteutettavaksi
vuonna 2015. Yhtiön taloudellinen tila on hyvä eikä tuloutustavoitteen siirtyminen johdu yhtiön taloudellisesta tilanteesta.
P-Pormestarin rakennuskustannukset ylittyivät alkuperäisestä
n. 10 %:lla, johtuen puutteellisista suunnitelmista, viranomaismääräysten täyttämisestä ja kaupunkikuvatyöryhmän
esittämistä muutoksista pysäköintitalon maanpäällisten osien
pintamateriaaleihin. Lisäksi yhtiö toteutti alkuperäisistä suun-
nitelmista poiketen pysäköintitalon yläpuolisia rakennekerroksia. Ympäristöystävällistä Green Lappeenranta -ajattelua
toteutettiin kun varustelutasoa nostettiin neljällä sähköauton
latauspisteellä ja energiasäästävillä valaistusratkaisuilla.
City-korttelin pysäköintitalon arvioidut investointikustannukset/autopaikka ovat suuremmat kuin P-Pormestarin. Maaperä osoittautui ennakoitua kivisemmäksi, joten suunnitelmia
kaivannon ja naapurirakennusten tukemisesta jouduttiin
muuttamaan ja ne toteutetaan kalliimmalla menetelmällä.
Williparkki Oy rahoittaa hankkeensa pääosin ulkopuolisella
lainarahoituksella, johon haetaan tarvittaessa Lappeenrannan kaupungin omavelkainen takaus.
P-Pormestarin rakentamiseen nostettiin 6.000.000 euro laina.
Lappeenrannan kaupunki on antanut yhtiölle yhteensä
10.450.000 euron takauksen pysäköintilaitoshankkeiden (PPormestari, City-korttelin pysäköintilaitos, P-Pormestarin
laajennus Kirkkokadulle ja Kauppatorin Parkki) toteutukseen.
Takaussummaa joudutaan tarkistamaan, mikäli hankkeiden
kustannusarviot nousevat.
Lappeenrannan keskusta-alueella on edelleen meneillään ja
suunnitteilla useita merkittäviä rakennushankkeita, jotka ainakin tilapäisesti vähentävät kadunvarsi- ja aluepysäköintipaikkojen määrää. Korvaavia paikkoja ei ole keskusta-alueelta
helposti osoitettavissa ja pysäköintipaikkoja joudutaan usein
hakemaan totuttua pidempien matkojen päästä. Tämä voi
ohjata ihmiset asioimaan entistä enemmän keskusta-alueen
ulkopuolella olevissa kohteissa, jolloin myös pysäköintimaksutuotot vähenevät.
Talouden epävarmuus ja Lappeenrantaan suuntautuvan ostos- ja muun matkailu on vähentyminen vaikuttaa pysäköintimaksutuottoihin.
157
WILLIPARKKI OY:N NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
158
TP
2013
1316
0
-148
-150
-203
-197
619
1
-1
619
-580
39
-22
-4
0
14
TA
2014
1321
0
-240
-170
-280
-225
406
0
-40
366
0
366
0
-74
0
292
TP
2014
1484
0
-152
-165
-250
-229
689
2
-25
665
-165
500
-353
-32
0
115
TP
2013
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
164
12,4 %
0
0%
88
-36,7 %
5
-2,8 %
30
-10,9 %
-4
1,7 %
283
69,8 %
2
0%
15
-36,4 %
299
81,8 %
-165
0%
134
36,7 %
-353
0%
-57,5 %
43
0
0%
-176
-60,5 %
TP
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
168
12,8 %
0
0%
-4
2,7 %
-15
10,2 %
-46
22,8 %
-32
16,3 %
70
11,4 %
0
14,1 %
-25
4514 %
46
7,4 %
415
-71,6 %
461 1167,4 %
-332 1531,5 %
-28 790,1 %
0
0%
101 707,8 %
€
%
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
8 944
325
6 336
2 283
1 057
0
1 056
0
2
10 002
14 252
230
11 582
2 441
1 498
0
1 495
0
3
15 750
5 308
-95
5 246
157
440
0
439
0
1
5 748
59,3 %
-29,3 %
82,8 %
6,9 %
41,6 %
0%
41,6 %
0%
65,2 %
57,5 %
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
3 965
300
0
3 323
328
14
0
47
0
0
5 990
2 706
3 284
10 002
4 080
300
0
3 323
343
115
0
400
0
0
11 270
7 472
3 798
15 750
115
0
0
0
14
101
0
353
0
0
5 280
4 766
514
5 748
2,9 %
0%
0%
0%
4,3 %
707,8 %
0%
759,9 %
0%
0%
88,1 %
176,2 %
15,6 %
57,5 %
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
TP
2013
TP2014/
TP2013
Muutos
TP
2014
0
100
2,5
3 744
0
10 450
0
0
0
100
2,5
5 558
0
10 450
0
0
0
0
0
1 814
0
0
0
0
15,5
15,1
-0,4
12,4
8,4
-4,0
Liiketulos %
47,0
46,4
-0,6
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
40,0
27,9
-12,1
MAKSUVALMIUS
Current ratio
0,3
0,4
0,1
Quick ratio
0,3
0,4
0,1
106,1
42,4
106,3
46,2
0,1
3,8
0
0
0
Tekstissä
159
Kokonaistuotot
Williparkki Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot (liikevaihto +
muut tuotot) olivat 1,5 milj. euroa, joka on hieman enemmän
kuin talousarviossa ja 15,4 % enemmän kuin tilikauden 2013
kokonaistuotot (1,3 milj. €)
Kannattavuus
enemmän kuin talousarviossa ja 11,3 % enemmän kuin tilikautena 2013 (619 tuhatta €). Tilikauden tulos oli 115 tuhatta
ja se parani verrattuna edelliseen vuoteen (14 tuhatta €).
Muutos johtui edellisenä vuonna annetusta 580 tuhannen
euron konserniavustuksesta. Kannattavuuden tunnusluku
oman pääoman tuottoprosentti 15,1 % on hyvä vaikkakin se
on hieman heikompi kuin edellisenä vuonna (15,5 %). Sijoitetun pääoman tuottoprosentti 8,4 % laski tyydyttävälle tasolle
edellisestä vuodesta (12,4 %) Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti 46,4 % on hyvä ja laskenut vain hieman edellisestä vuodesta (47 %). Yhtiön toimintaa voidaan pitää kannattavuuden tunnusluvuilla mitattuna kannattavana.
Vakavaraisuus
on laskenut tyydyttävälle tasolle ja se on heikentynyt vuoden
2013 erinomaisesta (40 %).
160
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 yhtiön maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on heikko (0,4)
samoin lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin
tunnusluku Quick ratio on heikko (0,4). Heikohko maksuvalmius johtuu rahoitusomaisuuden vähyydestä suhteessa suureen lyhytaikaiseen vieraan pääoman määrään.
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 2,5
henkilöä, joka on sama kuin vuonna 2013. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 594 tuhatta euroa, joka on 12,7 %
enemmän kuin edellisenä vuonna (527 tuhatta €).
Williparkki Oy:llä on edessään suuria investointeja, jotka on
syytä tiedostaa riskinä. On selkeästi nähtävissä, että kaupungin takausvastuut yhtiössä tulevat investointien myötä kasvamaan.
Lukuja tarkasteltaessa on syytä huomioida, että vuoden 2014
lukuihin vaikuttaa heikentävästi yhtiön antama 165.000 euron konserniavustus Lappeenrannan liiketoiminnat Oy:lle
(emolle) ja yli 350.000 euron poistoero.
ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTO OY
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n (EKJH) tehtävänä on hoitaa
osakaskuntien vastuulla oleva jätehuolto. Tätä tehtävää varten EKJH ylläpitää Kukkuroinmäen aluejätekeskusta ja miehitettyjä jäteasemia Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella,
Savitaipaleella, Luumäellä, Taipalsaarella, Lemillä ja Lappeenrannassa. Lisäksi EKJH:n vastuulla ovat em. kuntien hyöty- ja
vaarallisen jätteen vastaanottopisteet.
EKJH on kilpailuttanut jätteenkuljetukset ja vastaa Parikkalan,
Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen, Luumäen, Taipalsaaren, Lemin, Lappeenrannan ja Imatran kunnan vastuulla olevan jätehuollon vaatimasta asiakasrekisterien ylläpidosta,
laskutuksesta ja neuvonnasta.
EKJH on perustettu huolehtimaan koko Etelä-Karjalan kuntien
vastuulla olevan jätehuollon operatiivisista tehtävistä. Lisäksi
maakunnalliseen jätekeskukseen Lappeenrannan Kukkuroinmäkeen rakennettiin koko maakuntaa palveleva EU-tasoinen
loppusijoitusalue (tiukentuneiden määräysten johdosta kuntien omat loppusijoitusalueet jouduttiin sulkemaan).
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy aloitti kiinteistökohtaisen pakkauslasin, pienmetallin ja keräyskartongin keräilyn Lappeenrannassa, Lemillä, Luumäellä, Savitaipaleella ja Taipalsaarella
tammikuussa 2014. Imatran, Parikkalan, Rautjärven ja Ruokolahden kiinteistökohtaisen hyötyjakeiden keräily siirtyi EKJH:n
vastuulle jo 2.5.2013 joten nyt koko toimialueen toiminnot
tältäkin osin saatiin keskitettyä.
Jätemateriaalien lajitteluun hankittiin lajittelukone ja asumisesta syntyvän kuivajätteen loppusijoitus loppui 31.12.2014;
tämän jälkeen kaikki asumisesta syntyvä kuivajäte hyödynnetään energiana.
EKJH:n vastuualueen ekopisteverkoston uudistaminen eteni
vuoden 2014 aikana; Lappeenrannan alueella 8 ekopistettä
uudistettiin täysin.
Kierrätyskelvottoman kuivajätteen siirtokuormausasema ja
siihen liittyvät kenttäalueet otettiin käyttöön marraskuussa.
Budjetoitu liikevaihto ylitettiin noin 600 000 €:lla ja tulos oli
noin 580 000 € parempi kuin budjetoitu. Jatkossa liikevaihdon kasvu on hyvinkin maltillista. Lievästi positiivisilla tuloksilla varmistetaan tarvittavien kehityshankkeiden investointivalmius.
EKJH huolehtii maksujen pitämisestä muihin maakuntakeskuksiin nähden kilpailukykyisellä tasolla. Keskitetyllä kilpailutuksella alennetaan kuntalaisten jätehuoltokustannuksia.
Strategian mukaisesti tehostetaan hyötyjätteiden materiaalikierrätystä ja vähennetään jätteen loppusijoitusta. Kierrätyskelvottomat jätteet toimitetaan energiahyötykäyttöön.
EKJH ei jaa osinkoja.
Lappeenrannan alueella uudistettiin 8 ekopistettä suunnitellusti. Siirtokuormausasema lajittelukenttineen otettiin
käyttöön marraskuussa. Lappeenrannan ekopisteverkoston
uudistaminen saatetaan loppuun vuoden 2015 kuluessa.
Imatran ekopisteverkoston uudistaminen toteutetaan 2016 –
2017.
Parikkalan jäteaseman uudistamisen aikataulu liittyy kiinteästi jätevesipuhdistamon uudistamiseen, tällä hetkellä ei ole
tietoa aikataulusta. Kustannusarvio uudistamisesta on
200 000 – 400 000 €. Imatran miehitetyn jäteaseman palvelut
pystytään järjestämään ilman mittavia investointeja vuokrapalveluna.
EKJH rakentaa vuonna 2015 1,2 M€:lla 2,0 ha asvaltoitua käsittelykenttää ja investoi 240 000 € aluekeräys- ja ekopisteverkoston uudistamiseen. Vuoden 2016 alusta voimaan tulevan orgaanisen jätteen loppusijoituskiellon johdosta kaikki
EKJH:n vastaanottama jäte tulee lajitella ja käsitellä. Kaatopaikalle sijoitus loppuu nykymuodossaan lähes kokonaan.
Joko EKJH investoi omaan lajittelu- ja murskauslaitokseen
(kustannusarvio 2,5 – 3,0 M€) tai ostaa palvelun ulkopuolisilta (osittain maakunnan ulkopuolelta) toimijoilta. Joka tapauksessa tiukentuvat käsittely- ja hyödyntämisvaatimukset tulevat vaikuttamaan kustannuksiin merkittävästi. Lajittelu- ja
murskauslaitosinvestointipäätös tullaan tekemään vuoden
2016 budjetin laadinnan yhteydessä.
Investoinnit toteutettiin suunnitellusti osittain kassavaroilla ja
osittain korollisella vieraalla pääomalla.
161
Merkittävimmät epävarmuustekijät lähivuosina liittyvät hankintapäätöksiin, lainsäädännön muutoksiin ja uusien käsittelytekniikoiden (jätteen kierrätys ja energiahyödyntäminen)
käyttöönottoon. Näiltä osin merkittävimmät hankinta- ja menetelmäpäätökset ovat jo tehty.
Lainsäädännön kautta tulevat tiukemmat käsittelyvaatimukset (esim. sivutuoteasetus ja biohajoavan jätteen loppusijoituskielto) nostavat käsittelylaitosten vaatimus- ja tätä kautta
myös kustannustasoa. Henkilöstön jatkuvalla kouluttamisella
sekä erityyppisten käsittelymenetelmien selvittämisellä hallitaan toimintaan liittyviä riskejä. Lisäksi selvitetään oman lajittelu- ja murskauslaitoksen kannattavuutta tulevan vuoden
budjetoinnin yhteydessä.
ETELÄ-KARJALAN JÄTEHUOLTO OY:N NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN TULOS
162
TP
2013
10 304
75
0
-5 601
-1 536
-796
-2 070
376
6
-13
369
0
TA
2014
10 891
109
0
-6 544
-1 508
-880
-1 663
405
6
-40
371
0
369
3
-92
0
280
371
0
-71
0
300
Muutos TP 2014/
Muutos TP 2014/
TP
TA2014
TP2013
2014
€
%
€
%
11 494
603
5,5 %
1 190
11,5 %
114
5
4,6 %
39
52,0 %
0
0
0
-6 614
-70
1,1 %
-1 013
18,1 %
-1 537
-29
1,9 %
-1
0,1 %
-836
44
-5,0 %
-40
5,0 %
-1 530
133
-8,0 %
540
-26,1 %
1 091
686
169,4 %
715 190,2 %
7
1
16,7 %
1
16,7 %
-11
29
-72,5 %
2
-15,4 %
1 087
716
193,0 %
718 194,6 %
0
0
0
1 087
2
-214
0
875
716
2
-143
0
575
193,0 %
201,4 %
191,7 %
718
-1
-122
0
595
194,6 %
-33,3 %
132,6 %
212,5 %
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Poistoero ja vapaaehtoiset
varaukset
TP
2013
TP
2014
€
%
8 251
7
8 244
0
2 522
0
2 432
0
90
10 773
8 186
2
8 184
0
3 037
0
2 874
0
163
11 223
-65
-5
-60
0
515
0
442
0
73
450
-0,8 %
-71,4 %
-0,7 %
5 489
2 683
0
0
2 527
279
0
6 364
2 683
0
0
2 806
875
0
875
0
0
0
279
596
0
15,9 %
0,0 %
8
3 016
2 260
437
1 823
10 773
6
2 996
1 857
63
1 794
11 223
-2
-20
-403
-374
-29
450
20,4 %
18,2 %
81,1 %
4,2 %
11,0 %
213,6 %
-25,0 %
-0,7 %
-17,8 %
-85,6 %
-1,6 %
4,2 %
163
Rahoituslaskelma
1 000 €
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA tai TOIMINNAN
RAHAVIRTA
Saadut osingot
Saadut korot
Maksetut verot
Satunnaiset erät
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Lainakanta 31.12.
Lainakanta 1.1.
164
TP
2013
TP
2014
€
%
369
915
-16
-13
0
6
-92
0
1 169
1 091
-11
0
7
-214
0
873
0
722
-915
16
2
0
1
-122
0
-296
0
-741
0
0
0
-741
0
-771
0
0
0
-771
0
0
30
0
0
0
-30
428
-771
-1 199
0
0
-421
0
-421
0
0
-375
0
-375
0
0
0
46
0
46
7
73
66
942,9 %
90
83
437
812
163
90
63
437
73
7
-374
-375
81,1 %
8,4 %
-85,6 %
-46,2 %
195,7 %
-100,0 %
-100,0 %
-15,4 %
16,7 %
132,6 %
-25,3 %
4,0 %
4,0 %
-280,1 %
-10,9 %
-10,9 %
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
ennakot)*100
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
Lainanhoitokate
365*(Rahavarat+Lpr konsernitilit)/Kassasta maksut
tilikaudella)
TP
2013
TP
2014
TP 2014/TP2013
Muutos
50,3
0
32
741
0
0
0
19
50,3
0
33
1 395
0
0
0
42
0
0
1
654
0
0
0
23
5,20
14,8
9,55
6,00
16,7
10,70
3,65
9,5
5,85
51,00
56,7
5,70
1,40
1,7
0,30
1,40
1,7
0,30
467
148
497,0
147,0
30
-1
0
50,7
78,2
27,5
1
2,85
1,85
2
4
2
27
35
8
0
0
0
0
165
ja Lappeenrannan konsernitilit mukaan lukien 35 päivän kassasta maksut.
Kokonaistuotot
Etelä-Karjalan Jätehuolto Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot (liikevaihto + muut tuotot) oli 11,6 milj. euroa, joka on
hieman enemmän kuin talousarviossa ja 11,5 % enemmän
kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot (10,4 milj. €).
Rahoitus
Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että yhtiön investoinneista tilikautena 2014 on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella 78,2 %, joka on parempi kuin edellisenä vuonna
(50,7 %).
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 1,1 milj. euroa, joka on selkeästi parempi kuin talousarviossa ja 290 % suurempi kuin tilikautena 2013 (376 tuhatta €). Tilikauden tulos 875 tuhatta euroa
oli samoin huomattavasti parempi kuin edellisenä vuonna
(280 tuhatta €), joka johtui pääosin liikevaihdon kasvusta.
Kannattavuuden tunnusluvuista oman pääoman tuottoprosentti 14,8 % on tyydyttävä ja se on parantunut selkeästi
edellisestä vuodesta, jolloin se oli 5,2 %. Sijoitetun pääoman
tuottoprosentti 16,7 % on erinomainen. Kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti 9,5 % on noussut tyydyttävälle
tasolle tilikaudesta 2013 (3,6 %). Kaikki kannattavuutta kuvaavat tunnusluvut ovat nousseet merkittävästi edellisestä
tilikaudesta
Lainanhoitokate osoittaa kuinka konsernin tulorahoitus riittää
vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun. Konsernin lainanhoitokate on hyvä (2,85) ja sen on parantunut edellisestä vuodesta (1).
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (56,7 %) yhtiön vakavaraisuus on erinomainen ja parantunut edellisestä vuodesta (51
%).
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 konsernin maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on tyydyttävä
Kassan riittävyys päivinä osoittaa yhtiön oman maksuvalmiuden olevan kuitenkin heikko johtuen vähäisistä rahavaroista.
Tunnuslukujen perusteella yhtiön rahavaroilla voitiin tilivuoden 2014 aikana kattaa keskimäärin 4 päivän kassasta maksut
166
Vuoden 2014 aikana lainakanta pieneni 374 tuhatta euroa ja
rahavarat puolestaan kasvoivat 73 tuhatta euroa.
Rahoituslaskelman ja kassan riittävyyden perusteella yhtiö
pystyi tilivuonna 2014 paremmin rahoittamaan toimintansa
kuin edellisenä tilivuonna.
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä nousi yhdellä henkilöllö edelliseen
vuoteen verrattuna ja oli vuonna 2014 keskimäärin 33 henkilöä. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 351.758 euroa,
joka on 8,45 % enemmän kuin edellisenä vuonna (324.344 €)
johtuen kokonaistuottojen kasvusta.
Kannattavuustietoja tarkasteltaessa on huomioitava, että
yhtiö on perustettu hoitamaan osakaskuntien vastuulla oleva
jätehuolto.
Tällöin ei ole perusteltua, että yhtiö tuottaisi voittoa enempää
kuin toiminnan vakaa jatkaminen ja vuosittaisten heilahdusten tasaaminen sekä tarvittavat investoinnit edellyttävät.
KIINTEISTÖ OY SENIORI-SAIMAA
Lappeenrannan kaupunki ja Holiday Club Resorts Oy (HCR)
ovat perustaneet Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan 28.12.2010
omistamaan ja kehittämään Lappeenrannan kaupungin Tiuruniemen kylässä sijaitsevaa Tiurun entisen sairaalan aluetta
sillä olevine rakennuksineen. Kaupungin edun mukaista on
olla mukana käynnistämässä Rauhan matkailukeskittymän
välittömässä läheisyydessä sijaitsevan kohteen kehittämistä.
Kaupunki omistaa yhtiön osakkeista 68,85 %.
toistaiseksi kyennyt löytämään ostajaa omistamalleen kiinteistölle. Yhtiö pyrkii edelleen mahdollisimman pian löytämään kiinteistölle ostajan, joka ottaisi vastatakseen kohteen
kehittämisestä asemakaavan mukaisesti.
Yhtiön tarkoituksena ei ensisijaisesti ole jakaa tuottoja omistajilleen. Yhtiö ei tulouttanut kaupungille vuonna 2014.
Yhtiön kiinteistöllä ei ole tällä hetkellä vuokralaista ja toimintaa. Alueen asemakaava on saanut lainvoiman kesällä 2013.
Kaavan myötä yhtiö hakee mahdollisuutta entisen sairaalarakennuksen kehittämisen monipuolisena terveys- ja hyvinvointipalvelujen sekä asumisen kohteena. Yhtiö pyrkii mahdollisimman pian löytämään omistamalleen kiinteistölle ostajan,
joka ottaisi vastatakseen kohteen kehittämisestä asemakaavan mukaisesti.
Vuonna 2014 ei toteutettu investointihankkeita. Lappeenrannan Energia Oy:n ilmoitettua Tiurun lämpökeskuksen käytöstä poistamisesta, yhtiö selvittää korvaavan lämmönlähteen
järjestämistä. Lämmönlähteen investointikustannuksen suuruus ei ole vielä täsmentynyt, mutta todennäköisesti kustannukset olisivat muutamia kymmeniä tuhansia euroja. Yhtiö
pyrkii myymään omistamansa kiinteistön, jolloin muille investoinneille ei olisi tarvetta vuosien 2015 – 2017 aikana.
Vuonna 2014 yhtiön liikevaihto jäi olemattomaksi koostuen
eräistä vähäisistä yhtiölle maksetuista käyttökorvauksista.
Liikevaihdon määrä oli kuitenkin talousarvioissa ennakoitua
ja vuonna 2013 toteutunutta parempi johtuen yhtiölle maksetusta kertaluontoisesta sähkön käyttökorvauksesta.
Tulos vuodelta 2014 osoittaa tappiota 209.900,65 euroa. Tulos on talousarviossa ennakoitua vähemmän negatiivinen
johtuen siitä, että hallinnon kulut ja kiinteistön hoitokulut
(lämmitys, sähkö, korjaus, ulkoalueiden hoito ja siivous) toteutuivat pienempinä kuin mitä oli budjetoitu. Tulos vuodelta
2014 on hieman vähemmän negatiivinen kuin vuoden 2013
tulos. Vuonna 2014 muun muassa hallinnon kulut sekä sähkön ja lämmityksen kulut toteutuivat pienempinä kuin vuonna 2013. Vuonna 2013 tulosta rasittivat vielä myös tietyt asemakaavan laatimisesta aiheutuneet kulut.
Myös vuonna 2015 yhtiön liikevaihto jää olemattomaksi.
Vuoden 2015 tuloksen ennustetaan olevan negatiivinen noin
256.460 euroa.
Vuonna 2013 ei toteutettu rakennejärjestelyitä. Yhtiön maksuvalmiuden turvaamiseksi on syksyllä 2014 jouduttu ottamaan käyttöön rahoitusjärjestely, jossa yhtiön omistajat Lappeenrannan kaupunki ja Holiday Club Resorts Oy vastaavat
omistustensa suhteessa yhtiön toiminnan kuluista sijoittamalla oman pääoman ehtoisina sijoituksina Kiinteistö Oy SenioriSaimaan sijoitetun vapaan oman pääoman rahastoon yhtiön
toiminnan kuluja vastaavan euromäärän. Rahoitusjärjestelyn
tarve jatkuu vielä seuraavinakin vuosina, mikäli yhtiö ei saa
omistamaansa kiinteistöä myydyksi. Yhtiöllä ei ole kaupungilta haettuja takauksia tai lainoja.
Yhtiön toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät
liittyvät kiinteistön myyntiajan pitkittymiseen. Ostajan löytäminen kiinteistölle on osoittautunut kohtuuttoman hankalaksi, mistä johtuen edellä mainittu rahoitusjärjestely on jouduttu ottamaan käyttöön.
Yhtiö on perustettu omistamaan ja kehittämään Tiurun entisen sairaalan aluetta sillä olevine rakennuksineen. Alueen
asemakaava on saanut lainvoiman kesällä 2013. Yhtiö ei ole
167
KIINTEISTÖ OY SENIORI-SAIMAAN NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
Tase
1 000 €
168
TP
2013
11
0
0
-11
-33
-319
-353
1
-4
-356
0
-356
0
0
0
-356
TA
2014
12
0
0
-12
-33
-280
-313
0
-1
-313
0
-313
0
0
0
-313
TP
2014
21
0
0
-12
-33
-185
-210
0
0
-210
0
-210
0
0
0
-210
TP
2013
Muutos TP 2014/TA
2014
€
%
8
65,3 %
0
0,0 %
0
0,0 %
0
0,6 %
0
-0,1 %
95
-33,9 %
103
-32,9 %
0
0,0 %
0
-50,0 %
103
-33,0 %
0
0,0 %
103
-33,0 %
0
0,0 %
0,0 %
0
0
0,0 %
103
-33,0 %
TP
2014
Muutos TP2014/
TP2013
€
%
10
86,8 %
0
0,0 %
0
0,0 %
0
0,8 %
0
0,0 %
134
-42,0 %
144
-40,6 %
-1
-81,0 %
4
-90,4 %
147
-41,1 %
0
0,0 %
147
-41,1 %
0
0,0 %
0
0,0 %
0
0,0 %
147
-41,1 %
€
%
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
2 757
0
2 757
0
249
0
13
0
236
3 006
2 727
0
2 727
0
108
0
11
0
97
2 834
-30
0
-30
0
-141
0
-2
0
-139
-172
-1,1 %
0,0 %
-1,1 %
0,0 %
-56,7 %
0,0 %
-17,6 %
0,0 %
-58,9 %
-5,7 %
VASTATTAVAA
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
2 765
1 525
0
1 525
71
-356
0
0
0
0
241
0
241
3 006
2 692
1 525
0
1 662
-285
-210
0
0
0
0
143
0
143
2 834
-73
0
0
137
-356
147
0
0
0
0
-98
0
-98
-172
-2,6 %
0,0 %
0,0 %
9,0 %
-499,9 %
-41,1 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
0,0 %
-40,8 %
0,0 %
-40,8 %
-5,7 %
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
(opo+ poistoero ja vap.eht.var.)/(koko po - saadut ennakot)
*100
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
TP2014/
TP2013
Muutos
0,0
0,0
TP
2013
68,9
0,0
oto
115
0
0
0
0
TP
2014
68,9
0,0
oto
3
0
0
0
0
-12,1
-7,7
4,4
-12,0
-7,7
4,3
-3218,5
-1022,7
2195,8
92,0
95,0
3,0
1,0
0,8
-0,3
1,0
0,8
-0,3
0,0
171,0
8,5
55,8
8,5
-115,2
0,0
0,0
0,0
-112
0
0
0
0
169
Kokonaistuotot
Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan tilikauden 2014 kokonaistuotot
(liikevaihto + muut tuotot) olivat 21 tuhatta euroa, joka on
enemmän kuin talousarviossa ja tilikaudella 2013 (11 tuhatta
€), joka johtuu siitä yhtiölle maksetusta kertaluontoisesta
sähkön käyttökorvauksesta.
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liiketappio oli -210 tuhatta euroa, joka on
vähemmän kuin talousarviossa ja tilikautena 2013 (-353 tuhatta €). Samoin tilikauden tulos painui tappiolliseksi 210
tuhatta euroa, mutta oli parempi kuin edellisenä vuonna (356 tuhatta €). Näin ollen kaikki kannattavuuden tunnusluvut: oman pääoman tuottoprosentti -7,7 %, sijoitetun pääoman tuottoprosentti -7,7 % ja liiketulosprosentti -1022,7 %
paranivat hieman edellisestä vuodesta. Kannattavuuden tunnusluvuilla mitattuna yhtiön kannattavuus on huono johtuen
tappiollisesta liiketuloksesta ja nettotuloksesta.
170
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (95 %) yhtiön vakavaraisuus
on erinomainen
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 yhtiön maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on heikko (0,8) ja
lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratiokin on tyydyttävä (0,8).
Henkilöstö
Yhtiöllä ei ole omaa henkilöstöä, vaan sen tehtävät hoidetaan
oman toimen ohella.
Kiinteistö Oy Seniori-Saimaan kohdalla on syytä huomioida,
että kaupungin intresseissä on, että yhtiö myy omistamansa
kiinteistöt kun potentiaalinen ostajaehdokas löytyy.
LAPPEENRANNAN TEATTERIKIINTEISTÖ OY
Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n tehtävänä on omistaa
teatteritoimintaa varten rakennettavaa rakennuksen osaa ja
vuokrata sitä teatteritoimintaa varten. Yhtiö voi omistaa,
vuokrata ja hallita mahdollisia muita kiinteistöjä.
Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:n vuoden 2014 toiminta
painottui pitkälti uuden kaupunginteatterin rakennuttamistehtävien hoitamiseen. Kauppakeskus Iso-Kristiinan laajennusosan yhteyteen rakennettavan uuden kaupunginteatterin
runko- ja ulkovaipparakenteet hankittiin Villimiehen Vitonen
Oy:ltä, joka puolestaan hankki rakennustyöt Skanska Talonrakennus Oy:ltä. Runkotyöt vastaanotettiin elokuussa ja rakennustyömaa siirrettiin tämän jälkeen yhtiön kilpailuttaman
pääurakoitsijan vastuulle. Pääurakoitsija ja sivu-urakoitsijat
aloittivat teatterin rakennustyöt heinä-elokuussa 2014 ja rakennustyöt kestävät lokakuun loppuun 2015. Avajaisia on
määrä viettää vuoden 2015 lopussa tai vuoden 2016 alussa.
mistui raporttiluonnos vuodenvaihteessa 2014/2015. Liiketoimintamallista päätetään alkuvuoden 2015 aikana.
Vuonna 2014 kilpailutettiin suurin osa teatterin urakoitsijoista. Rakentaminen (pl. talon runko ja vaippa) käynnistyi elokuun puolivälissä ja investointihankkeen menoja kertyi vuonna 2014 n. 6,8 milj. euroa. Kokonaisuutena teatterin rakennuskustannukset tulevat olemaan tämänhetkisen arvion mukaan n. 22 milj. euroa. Valtionavustuksen jälkeen nettokustannus on n. 18 milj. euroa.
Yhtiön kilpailuttamat urakat ylittivät kustannusarvion ja urakoiden sisältöä jouduttiin karsimaan. Merkittävin urakoista
pois jätetty osio oli pieni näyttämö, joka kuitenkin lopulta
päätettiin toteuttaa samanaikaisesti muiden rakennustöiden
kanssa. Lisärahoitusta pienen näyttämön toteuttamiseen
saatiin nykyisen kaupunginteatterin tontinluovutuskilpailusta
saatavilla budjetoitua suuremmilla tuotoilla. Lavastamon väliaikaista sijoittumista ei saatu lopullisesti ratkaistua vuoden
2014 aikana.
Lappeenrannan kaupunki on antanut Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:lle enintään 16 500 000 euron suuruisen lainan
ajalle 1.5.2013-31.12.2015. Teatterirakennuksen valmistuttua
kaupungin antolaina korvataan enintään 16 500 000 euron
suuruisella ulkoisella lainalla, johon haetaan kaupungin omavelkainen takaus. Valtuuston päätöksen mukainen lainan
kilpailutus ja sen perusteella tehtävä takauspäätös tehdään
vuoden 2016 loppuun mennessä. Vuoden 2014 lopussa lainaa oli nostettu 9 666 464,24 euroa.
Yhtiöllä ei ollut tilikauden aikana liikevaihtoa. Teatterin rakentaminen on rahoitettu kaupungin lainarahalla ja valtionavustuksella. Kuluvan vuoden aikana yhtiöllä ei vielä tule olemaan liikevaihtoa merkittävissä määrin. Yhtiön palveluksessa
on kaksi henkilöä.
Valtuuston päättämää kaupungin takausvastuuta kohonneista kustannuksista huolimatta kasvateta, vaan pienen näyttämön rakentamisesta aiheutuva lisäkustannus sekä rakennusaikana tehtäväksi tulevat mahdolliset välttämättömät muutos
- tai lisätyöt katetaan lisälainalla, jonka vakuutena käytetään
tontin 52/170 määräosaan kiinnitettyä panttikirjavakuutta.
• teatterin rakennuttaminen sovitussa aikataulussa ja kustannusarvion puitteissa
Tavoite on toteutunut aikataulun suhteen vuonna 2014. Hanke myös valmistuu tämän hetken tietojen mukaan aikataulussa. Kustannusarviossa pysyminen selviää viimeistään hankkeen päätyttyä.
• yhtiön toiminta-ajatusta toteuttavan liiketoimintasuunnitelman laatiminen
Rakennusaikana toiminnan merkittävimmät riskit ja epävarmuustekijät liittyvät rakennustöiden viivästymiseen ja kustannusten ylittymiseen. Tällä hetkellä ei ole tiedossa, että urakkasopimuksissa sovittu aikataulu ei pitäisi. Kustannusten
ylittymisen osalta rakennushankkeen edetessä tulee jatkuvia
lisä- ja muutostyötarpeita, joilla voi olla kustannuksia kohottava vaikutus. Lavastamon väliaikainen sijoittuminen on
edelleen avoinna ja näin ollen tilan varustamisen kustannukset eivät ole vielä tiedossa.
Liiketoimintasuunnitelman / liiketoimintamallin pohjaksi valLappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014
171
Villimiehen Vitonen Oy:llä ja Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:llä on näkemysero toteutussopimuksessa sovitusta
viivästyssakosta.
LAPPEENRANNAN TEATTERIKIINTEISTÖ OY:N NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN TULOS
TP
2013
0
0
0
0
-4
0
-6
-10
0
0
-10
0
-10
0
0
0
-10
Muutos TP 2014/
Muutos TP 2014/
TA2014
TP2013
€
%
€
%
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-41
-20
95,2 %
-37
925,0 %
0
0
0
-29
-6
26,1 %
-23
383,3 %
-70
-26
59,1 %
-60
600,0 %
0
0
0
0
30
-100,0 %
0
-70
4
-5,4 %
-60
600,0 %
0
0
0
-70
4
-5,4 %
-60
600,0 %
0
0
0
0
0
0
0
0
0
-70
4
-5,4 %
-60
600,0 %
TA
2014
TP
2014
0
0
0
0
-21
0
-23
-44
0
-30
-74
0
-74
0
0
0
-74
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
172
TP
2013
TP
2014
€
%
2 977
0
2 977
0
532
0
532
0
0
3 509
9 779
0
9 779
0
477
0
477
0
0
10 256
6 802
0
6 802
0
-55
0
-55
0
0
6 747
228,5 %
-8
2
0
0
0
-10
0
123
3
0
200
-10
-70
0
131
1
0
200
-10
-60
0
-1637,5 %
50,0 %
0
0
0
3 517
3 416
100
3 509
0
0
0
10 133
0
10 133
10 256
0
0
0
6 616
-3 416
10 033
6 747
228,5 %
-10,3 %
-10,3 %
192,3 %
600,0 %
188,1 %
-100,0 %
10033,0 %
192,3 %
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
(nettotulos+rah.kulut+verot)/(sij.po keskim.
tilikaud.)*100
Liiketulos %
liikevoitto/(liikevaihto+liiketoim.muut tuotot)
*100
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
MAKSUVALMIUS
Current ratio
(rah.omaisuus+vaihto-omaisuus+lyhyt.aik.
saam.)/lyhyt.aik.velat
Quick ratio
TP
2013
100
0
1
2 977
0
0
3 416
0
-0,60
TP 2014/
TP2013
Muutos
TP
2014
100
0
2
6 801
0
16 500
9 666
0
0
0
1
3824
0
16500
6250
0
-121,2
-121,2
-121,1
-120,5
0,00
-0,20
1,2
1,40
5,32
1,0
-4,32
5,32
1,0
-4,32
0
0
0
652
0
0
0
0
652
0
0
0
0
173
Kokonaistuotot
Lappeenrannan Teatterikiinteistö Oy:llä ei ollut liikevaihtoa
tai muita tuloja toisella tilikaudella 2014.
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liiketulos ja tilikauden tulos olivat 70 tuhatta
euroa tappiollisia eli tappion määrä kasvoi edellisvuodesta,
jolloin liiketulos ja tilikauden tulos olivat 10 tuhatta euroa
tappiollisia. Kannattavuuden tunnusluvuilla mitattuna yhtiön
kannattavuus on edelleen huono.
Vakavaraisuus
Tilinpäätöshetkellä myös yhtiön vakavaraisuus on huono
omavaraisuusasteella mitattuna (1,2 %) johtuen oman pääoman ja vieraan pääoman heikosta suhteesta. Omavaraisuusaste on kuitenkin noussut edelliseen tilikauteen verrattuna (-
174
0,2 %). Tilikaudella yhtiön saamasta konsernilainasta on konvertoitu 200 tuhatta euroa yhtiön sijoitetun vapaan oman
pääoman rahastoon, minkä vuoksi oma pääoma on noussut
tilinpäätöshetkellä 123 tuhanteen euroon.
Maksuvalmius
(1,0) kuten myös lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratiokin on tyydyttävä (1,0).
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä on noussut kahteen henkilöön.
Teatterin rakennustyöt kestävät lokakuun loppuun 2015 ja
avajaisia on määrä viettää vuoden 2015 lopussa tai vuoden
2016 alussa. Kuluvan vuoden aikana yhtiöllä ei vielä tule olemaan liikevaihtoa merkittävissä määrin.
SAIMAAN TUKIPALVELUT OY
Yhtiö tarjoaa ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalveluja sekä muita
vastaavia tukipalveluja osakkeenomistajilleen. Lisäksi yhtiö
tarjoaa tuottamiaan palveluja myös muille toimijoille kuin
omistajilleen siinä määrin kun se on mahdollista vaarantamatta yhtiön julkisista hankinnoista annetun lain mukaista
sidosyksikköasemaa.
Asetetut taloudelliset tavoitteet toteutuivat budjetoitua paremmin. Kaupungin toiminnoissa vuoden aikana toteutuneet
muutokset voitiin hyvin huomioida yhtiön palvelutuotannossa.
Saimaan Tukipalvelut Oy:n omistavat Lappeenrannan kaupunki 63,8 %:n, Eksote 30,2 %:n ja Imatran kaupunki 5,9 %:n
osuudella. Taipalsaaren kunta tuli yhtiön pienosakkaaksi
1.1.2014 alkaen ostamalla yhtiön yhden osakkeen.
Syksyllä 2014 päivitetty yhtiön taloudellinen vakautusohjelma
on alkanut toteutua hyvin. Yhtiön omavaraisuusaste on parantunut sekä yhtiön eri toimialat pystyvät kattamaan menonsa omilla tuloillaan. Vakautusohjelman toteuttamista jatketaan vuosien 2015-2017 aikana.
Saimaan Tukipalvelut Oy:n vuoden 2014 liikevaihto oli 39.430
tuhatta euroa. Liikevaihto toteutui suunnitellusti budjetin
ollessa 39.350 tuhatta euroa.
Yhtiön vuoden 2014 liikevoitto oli 1.317 tuhatta euroa ja tilikauden tulos verojen jälkeen 1.059 tuhatta euroa voitollinen.
Budjetoitu liikevoitto oli 550 tuhatta euroa, joten tulos on
budjetoitua parempi. Ero budjettiin tulee henkilöstökulujen
ja liiketoiminnan muiden kulujen alituksesta verrattuna suunniteltuun. Hyvä tulos parantaa yhtiön vakavaraisuutta ja nostaa omavaraisuusasteen tyydyttävälle tasolle.
Verrattaessa vuosien 2014 ja 2013 tilinpäätöksiä suurin ero
on henkilöstökuluissa ja poistoissa. Henkilöstökulut laskivat
159 tuhatta euroa ja poistot kasvoivat 231 tuhatta euroa
edelliseen vuoteen verrattuna. Poistoja kasvatti vuonna 2012
aloitettu vuokratekstiilien aktivointi taseen käyttöomaisuuteen.
Yrityksen nykyisten toimialojen eli ruoka-, puhtaus- ja tekstiilipalvelujen vuoden 2015 budjetit noudattelevat edellisten
vuosien toteumaa. Koko yhtiön budjetoitu liikevoitto vuodelle 2015 on 294 tuhatta euroa. Haasteena on pitää yhtiön
kaikki toimialat kannattavina. Vuonna 2015 yhtiön toiminnaksi Lappeenrannan kaupungilta siirtyvä kiinteistöjen huolto- ja
kunnossapidon uusi toimiala tuo mukanaan uusia kehittämishaasteita.
Vuodeksi 2014 budjetoidut investointihankkeet toteutuivat.
Tulevina vuosina ei ole tiedossa mitään poikkeuksellisia investointeja.
Yhtiöllä ei ole lainoja kaupungilta eikä rahoituslaitoksilta.
Lähivuosina ei ole tiedossa erityisiä lainoitus- eikä rahoitustarpeita.
Ammattitaitoisen työvoiman saatavuus muodostaa riskin,
etenkin kun henkilöstön ikärakenteesta johtuen lähivuosina
henkilöstön eläköityminen kiihtyy. Riskiin varaudutaan omalla rekrytointiyksiköllä, vakinaistamalla määräaikaisten työntekijöiden työsuhteita, laajentamalla vuosilomien hoitoa varten
sijaispoolia sekä jatkamalla kattavaa koulutusohjelmaa.
Elintarvikkeiden, tekstiilien, energian ja yhtiön muiden
käyttämien aineellisten tuotantovälineiden hintojen mahdollinen kohoaminen muodostaa riskin.
175
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN TULOS
TP
2013
39 312
15
0
-8 879
-25 495
-528
-3 066
1 360
0
0
1 360
0
TA
2014
39 350
0
0
-9 123
-25 557
-782
-3 338
550
1
-1
550
0
1 360
-4
-166
0
1 190
550
0
-68
0
482
Muutos TP 2014/
Muutos TP
TP
TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
39 430
80
0,2 %
118
0,3 %
20
20
5
35,7 %
0
-8 987
136
-1,5 %
-108
1,2 %
-25 335
222
-0,9 %
160
-0,6 %
-759
23
-3,0 %
-231
43,7 %
-3 052
286
-8,6 %
14
-0,5 %
1 317
767
139,5 %
-43
-3,1 %
0
-1
-55,2 %
0
-0
1
-82,5 %
-0
1 318
768
139,6 %
-42
-3,1 %
0
0
0
1 318
-5
-254
0
1 059
768
-5
-186
0
577
139,6 %
273,0 %
119,8 %
-42
-1
-88
0
-131
-3,1 %
18,1 %
52,8 %
-11,0 %
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Konsernireservi
176
TP
2013
TP
2014
€
%
1 999
38
1 934
27
6 369
0
6 252
0
117
8 368
2 206
25
2 153
27
7 157
0
7 033
0
125
9 363
207
-13
219
0
788
0
781
0
8
995
10,3 %
-33,1 %
11,3 %
1,4 %
12,4 %
1 660
218
0
319
-67
1 190
0
2 719
218
0
319
1 123
1 059
0
1 059
-0
0
0
1 190
-131
0
63,8 %
-0,2 %
4
0
0
6 704
0
6 704
8 368
9
0
0
6 635
0
6 635
9 363
5
0
0
-69
0
-69
995
12,5 %
6,5 %
11,9 %
0,1 %
-1776,1 %
-11,0 %
119,5 %
-1,0 %
-1,0 %
11,9 %
Rahoituslaskelma
1 000 €
LIIKETOIMINNAN RAHAVIRTA tai TOIMINNAN
RAHAVIRTA
Saadut osingot
Saadut korot
Maksetut verot
Satunnaiset erät
TP
2013
Muutos TP 2014/TP
2013
€
%
TP
2014
1 360
528
-1 047
0
1 318
759
-828
0
0
0
0
-275
841
973
0
-42
231
219
0
0
0
-275
0
132
-775
-965
-775
-965
0
0
-190
0
0
0
-190
66
8
-58
-3,1 %
43,8 %
-20,9 %
15,7 %
24,5 %
24,5 %
-87,9 %
0
0
0
0
0
0
RAHAVAROJEN MUUTOS
1 010
886
-124
-12,3 %
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Lainakanta 31.12.
Lainakanta 1.1.
2 517
1 507
3 403
2 517
886
1 010
0
0
35,2 %
67,0 %
177
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
*100
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
ennakot)*100
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
Lainanhoitokate
365*(Rahavarat+Lpr konsernitilit)/Kassasta maksut
tilikaudella)
TP
2013
TP
2014
64
0
844
775
0
0
0
10
64
0
847
976
0
0
0
14
TP 2014/TP2013
Muutos
0
0
3
200,9
0
0
0
4
112,00
48,5
-63,5
127,60
60,0
-67,6
3,46
3,3
-0,12
19,90
29,1
9,20
0,90
1,1
0,20
0,50
0,6
0,10
13223
1063
13387
1043
0
164
-20
175,5
135
-40,5
0
1,1
1,2
0,1
25,8
32,9
0
0
7,1
0
0
0
0
178
Kokonaistuotot
Saimaan Tukipalvelut Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot
(liikevaihto + muut tuotot) olivat 39,5 milj. euroa, joka on
hieman enemmän kuin talousarviossa ja 0,3 % enemmän kuin
tilikauden 2013 kokonaistuotot (39,3 milj. €).
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 1,3 milj. euroa, joka on 767
tuhatta euroa enemmän kuin talousarviossa, mutta 3,2 %
paljon vähemmän kuin tilikautena 2013 (1,4 milj. €). Tilikauden tulos 1,1 milj. euroa oli hieman vähemmän kuin edellisenä vuonna (1,2 milj. €). Kannattavuuden tunnusluvuista oman
pääoman tuottoprosentti 48,5 % on edelleen erinomainen
vaikka se on laskenut edellisestä vuodesta, jolloin se oli 112
%. Samoin sijoitetun pääoman tuottoprosentti 60,0 % on
erinomainen. Edellä olevat tunnusluvut kertovat nettotuloksen ja yhtiön omanpääoman sekä korollisen vieraan pääoman
edullisesta suhteesta. Sen sijaan kolmas kannattavuusluku
liiketulosprosentti 3,3 % on heikko.
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (29,1 %) yhtiön vakavaraisuus on tyydyttävä ja parantunut edellisen vuoden välttävästä (19,9 %). Positiivisesta suunnasta ja tyydyttävästä omavaraisuusasteesta huolimatta yhtiön vakavarisuutta voidaan
pitää edelleen heikkona johtuen yhtiön oman pääoman pienestä osuudesta ja vastaavasti lyhytaikaisen vieraan pääoman suuresta osuudesta yhtiön rahoituksesta. Omapääoma
on ollut hienoisessa kasvussa.
Omavaraisuusasteen kehityksessä tavoitteena on hyvä taso.
Erinomaiselle tasolle pääsy ei ole tarkoituksenmukaista yhtiön omistajien intressien kannalta.
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 konsernin maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on noussut
tyydyttävälle tasolle (1,1). Myös lyhyen aikavälin maksuval-
miuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratio on tyydyttävä (0,6). Heikohko maksuvalmius johtuu vähäisistä rahavaroista ja lyhytaikaisten saamisten ja lyhytaikaisten velkojen
huonosta suhteesta.
Kassan riittävyys päivinä osoittaa myös yhtiön heikkoa omaa
maksuvalmiutta. Tunnuslukujen perusteella yhtiön rahavaroilla voitiin tilivuoden 2014 aikana kattaa keskimäärin 1,2
päivän kassasta maksut ja Lappeenrannan konsernitilit mukaan lukien 32,9 päivän kassasta maksut.
Rahoitus
Investointien tulorahoitusprosentti osoittaa, että yhtiön investoinneista tilikautena 2014 on pystytty rahoittamaan tulorahoituksella 135 %.
Lainanhoitokate osoittaisi kuinka konsernin tulorahoitus
riittää vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.
Yhtiöllä ei kuitenkaan ollut korollista vierasta pääomaa eikä
rahoituskuluja myöskään tilivuonna 2014.
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 847
Henkilöstömäärä sisältää vakituisten työntekijöiden lisäksi
sijaiset. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 47 tuhatta
euroa, joka on lähes sama kuin edellisenä vuonna (47 tuhatta
€).
Saimaan tukipalvelut Oy:n kannattavuutta tarkasteltaessa on
syytä muistaa, että yhtiö on perustettu tuottamaan tukipalveluita omistajilleen, eikä sen ole tästä syystä tarkoituksenmukaista tehdä voittoa sen enempää kuin toiminnan vakaa jatkaminen ja vuosittaisten heilahdusten tasaaminen edellyttävät. Yhtiön oma pääoma on yhtiön liikevaihto huomioiden
edelleen pieni, joten on perusteltua että yhtiö tulevina vuosina tekee pientä liikevoittoa.
179
OSAKKUUSYHTEISÖT
ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY
Toiminnan painopisteenä on tuottaa kokonaisvaltaisia työterveyshuollon palveluja ensisijaisesti omistajilleen (Eksote ja
Lappeenrannan kaupunki) sekä Etelä-Karjalan muille kunnille.
Kansanterveyslain mukaisen työ-terveyshuollon järjestämisvelvoitteen siirryttyä kunnilta Eksotelle, ovat myös nämä järjestämisvelvoitteen alaiset palvelut Etelä-Karjalan Työkunto
Oy:llä.
Yhtiö perustettiin vuonna 2010 alusta Eksoten ja Lappeenrannan kaupungin toimesta. Syy perustamiselle oli turvata henkilöstön työterveyshuollon palvelut siinä vaiheessa, kun kaikki
terveydenhuollon palvelut siirtyivät kaupungilta Eksotelle.
Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n liikevaihto vuonna 2014 oli
5 313 000 euroa. Henkilöstökulut olivat 2 873 000 euroa, joka
on n. 54 % liikevaihdosta. Vuonna 2014 Etelä-Karjalan Työkunto Oy on tuottanut työterveyshuollon palveluja 1 224
yritykselle, joiden yhteenlaskettu henkilöstömäärä on 14 300
henkilöä.
Erityisesti vajaakuntoisten työntekijöiden varhaisen tukemisen ja työhön sijoittamisen osalta on toimintaa jatkettu aktiivisesti yhteistyössä työnantajien kanssa. Vuoden 2012 kesäkuussa voimaan tullut sairauspäivärahan 90 päivän sääntö
edellyttää työterveyshuollon kannanottoa ja lausuntoa työntekijän työkyvystä. Uusi valtioneuvoston asetus (1/2014) uusittuun työterveyshuoltolakiin (1/1012) korostaa työkyvyn
jatkuvaa tukemista, ongelmien varhaista tunnistamista ja
yhteistyötä työnantajien kanssa. Tästä johtuen on työterveyshuollon painopiste siirtynyt entistä enemmän lakisääteiseen
työkyvyn hallintaan liittyvään toimintaan vähentäen resursse-
180
ja sairauksien hoidosta.
Hallituksella ei ole sitovia vastuita tai tavoitteita kaupunginvaltuustoon nähden.
Sähköisen kansallisen arkiston (eArkisto) käyttöönotto tapahtuu vuoden 2015 aikana. Mahdollinen toimintojen keskittäminen ympäristökunnissa aiheuttanee investointeja lähitulevaisuudessa.
Yhtiön perustamisvaiheessa omistajilta saadut pääomalainat
on maksettu pois keväällä 2014, eikä tiedossa ole tarvetta
kaupungin takauksille tai uusille lainoille.
Suurimmat toimintaan liittyvät riskit ovat henkilöstöresursseihin kohdistuva riski, johtuen mm. pitkistä sairauspoissaoloista, äitiyslomista ja hoitovapaista. Kahilanniemen toimipisteen vuokrakustannukset aiheuttavat taloudellisen riskin.
ETELÄ-KARJALAN TYÖKUNTO OY:N NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN TULOS
TP
2013
5 278
21
0
-919
-3 002
-39
-1 194
144
1
-1
144
0
144
0
-35
0
109
Muutos TP
Muutos TP
TP
2014/TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
5 313
-50
-0,9 %
35
0,7 %
9
9
-12
-57,1 %
0
-1 061
-64
6,4 %
-142
15,5 %
-2 873
267
-8,5 %
129
-4,3 %
-34
6
-15,0 %
5
-12,8 %
-1 184
2
-0,2 %
10
-0,8 %
169
169
25
17,4 %
1
1
0
0,0 %
0
0
1 -100,0 %
170
170
26
18,1 %
0
0
0
170
170
26
18,1 %
0
0
0
-34
-34
1
-2,9 %
0
0
0
136
136
27
24,8 %
TA
2014
5 363
0
0
-997
-3 140
-40
-1 186
0
0
0
0
0
0
0
0
0
0
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
TP
2013
TP
2014
€
%
118
0
118
0
909
0
909
0
0
1 026
102
0
102
0
987
0
987
0
0
1 089
-16
0
-16
0
78
0
78
0
0
63
-13,6 %
294
80
0
0
105
109
0
430
80
0
0
214
136
0
136
0
0
0
109
27
0
46,3 %
0,0 %
0
0
732
34
698
1 026
0
0
659
0
659
1 089
0
0
-73
-34
-39
63
-13,6 %
8,6 %
8,6 %
6,1 %
103,8 %
24,8 %
-10,0 %
-100,0 %
-5,6 %
6,1 %
181
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
MAKSUVALMIUS
Current ratio
Quick ratio
182
TP
2013
TP
2014
50
0
59
31
34
0
0
19
50
0
60
19
0
0
0
14
TP 2014/TP2013
Muutos
0
0
1
-12
-34
0
0
-5
39,8
35,9
-3,9
53,0
44,9
-8,1
2,06
3,2
1,14
31,9
39,5
7,60
1,30
1,5
0,20
1,30
1,5
948
26
934
27
0,20
0
-14,1
1
0
0
0
0
STRATEGIA – JA TALOUSYKSIKÖN ANALYYSI OSAKKUUSYHTEISÖN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2014
Kokonaistuotot
Etelä-Karjalan Työkunto Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot
(liikevaihto + muut tuotot) olivat 5,3 milj. euroa, joka on hieman vähemmän kuin talousarviossa ja 0,4 % enemmän kuin
tilikauden 2013 kokonaistuotot (5,3 milj. €).
Kannattavuus
enemmän kuin talousarviossa ja 17,4 % enemmän kuin tilikautena 2013 (144 tuhatta €). Tilikauden tulos 136 tuhatta
euroa oli parempi kuin talousarviossa ja 24,8 % parempi kuin
edellisenä vuonna (109 tuhatta €). Kannattavuuden tunnusluvuista oman pääoman tuottoprosentti 35,9 % on erinomainen vaikka onkin pienentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se
oli 39,8 %. Samoin sijoitetun pääoman tuottoprosentti 44,9 %
on erinomainen. Edellä olevat tunnusluvut kertovat nettotuloksen ja yhtiön omanpääoman sekä korollisen vieraan pääoman edullisesta suhteesta. Sen sijaan kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti 3,2 % on edelleen heikko vaikkakin se
on parantunut tilikaudesta 2013 (2,06 %).
tunnusluku Quick ratio on hyvä (1,5). Kohtuullisen hyvä maksuvalmius kertoo lyhytaikaisten saamisten ja lyhytaikaisten
velkojen hyvästä suhteesta.
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 60 henkilöä joka henkilön enemmän kuin vuonna 2013. Vuoden
kokonaistuotto per henkilö oli 88,7 tuhatta euroa, joka on 1,2
% vähemmän kuin edellisenä vuonna (89,8 tuhatta €).
Etelä-Karjalan työkunto Oy:n kannattavuutta tarkasteltaessa
on syytä muistaa, että yhtiö on perustettu tuottamaan tukipalveluita omistajilleen ja varmistamaan että maakunnassa
on tarjolla työterveyspalveluita myös haja-asutusalueilla, eikä
sen ole tästä syystä tarkoituksenmukaista tehdä voittoa sen
enempää kuin toiminnan vakaa jatkaminen ja vuosittaisten
heilahdusten tasaaminen edellyttävät. Yhtiön oma pääoma
on yhtiön liikevaihto huomioiden edelleen pieni, joten on perusteltua että yhtiö tulevina vuosina tekee pientä liikevoittoa.
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (39,5 %) yhtiön vakavaraisuus on tyydyttävä ja se on noussut hiukan edellisen vuoden
tasolta (31,9 %).
Maksuvalmius
Tilinpäätöshetkellä 2014 konsernin maksuvalmiutta ja rahoituspuskuria mittaava tunnusluku Current ratio on tyydyttävä
183
SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY
Saimaan talous ja tieto Oy (Saita Oy) aloitti toimintansa vuonna 2009. Yhtiön pääomistajia ovat Lappeenrannan kaupunki
ja Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä
(Eksote). Lisäksi osakkeenomistajina ovat Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä, kaikki Etelä-Karjalan kunnat sekä Imatran
kaupunki.
Yhtiön toimialana on tuottaa taloushallinto- ja tietotekniikkapalveluita osakkeenomistajilleen. Yhtiö kattaa menonsa omistajien maksamilla palvelumaksuilla.
Yhtiön toiminta-ajatuksena on tuottaa Etelä-Karjalan maakunnan kuntayhteisöille kokonaistaloudellisesti parhaat talouden ja tietotekniikan tukipalvelut. Toimintaa ohjataan
asiakastarpeiden mukaisesti.
Yhtiön liikevaihto nousi tilikaudella yli 12 miljoonan (12 293
621 €) euroon - kasvun taustalla olivat edellisen vuoden tapaan uudet asiakkuudet ja palvelut sekä projekti- ja asiantuntijamyynnin kasvu. Liikevaihdosta 2 580 298 € eli n. 21 %
muodostui asiakkaille välitetyistä laitteista ja lisensseistä.
Yhtiön tulos tilikaudelta (258 818 €) on budjetoitua positiivisempi johtuen projekti- ja asiantuntijamyynnin lisääntymisestä sekä toiminnan tehostamisesta tilikauden aikana.
Taloushallinnon palvelut
Uutena palveluna toukokuussa 2014 aloitettiin Myyntilaskutus –palvelun tuottaminen Eksotelle sekä Lappeenrannan
kaupungille. Tämän lisäksi Palkanlaskennan palveluiden piiriin tuli uusi asiakkuus. Loppuvuodesta tehtiin myös yhden
asiakkuuden koko taloushallintokokonaisuuden käyttöönotto.
Taloushallinnon muissa massapalveluissa volyymit eivät olennaisesti muuttuneet.
IT-palvelut
IT-palveluissa ylläpidettävien laitteiden määrä on edelleen
kasvussa johtuen uudenlaisten älylaitteiden käytön lisääntymisestä. Taloudellisesti merkittävinä projekteina toteutettiin
vanhan konesalin siirto uuteen kustannustehokkaaseen ja
turvalliseen konttikonesaliin sekä Windows 7 -päivitykset.
Loppuvuodesta aloitettiin kahden uuden asiakkaan ITpalvelukokonaisuuden käyttöönottoprojektit.
Asiakkaiden kehitysprojekteja ja toimeksiantoja oli erityisesti
keväällä paljon. Yhtiöllä oli myös keskeinen rooli uusien kuntalaisten verkkopalveluiden käyttöönottoprojektissa, joka
kosketti koko Etelä-Karjalaa.
184
Vuosille 2015–2017 odotetaan maltillista keskimäärin 3-5%
vuosikasvua uusien palveluiden ja asiakkuuksien myötä. Mahdolliset laajemmat uudet palvelut tai isot asiakkuudet voivat
nostaa vuosittaista kasvuennustetta.
Yhtiölle ei aseteta valtuustoon nähden sitovia tavoitteita,
koska kyseessä on osakkuusyhtiö. Yhtiö tulee keskittymään
pääasiassa nykyisten palveluiden kehittämiseen sekä hallittuun laajentamiseen. Yksittäisiä uusia palveluita lisätään
vuosittain palvelukatalogiin asiakastarpeiden mukaisesti. Kustannustehokkuuden ja tuottavuuden tavoittelu tukee kuntasektorin kustannussäästöpaineita
Kehitystyötä tehtiin kehitysprojekteihin ja uusiin tuoteinvestointeihin 200 245 eurolla. Luku ei sisällä laiteinvestointeja.
Merkittävin kehitysprojekti tilikaudella oli vanhan konesalin
siirto uuteen. Projekti alitti budjetin ja toteutettiin aikataulussa. Päivitysprojekteista merkittävimpiä olivat Windows 7 päivitykset sekä kirjanpitojärjestelmän versiovaihto uudelle
alustalle. Yksittäisiä palveluita koskevia kehitys- ja päivitysprojekteja toteutettiin useita.
Kehitystä on tehtävä jatkuvasti tuottavuuden parantamiseksi
ja toiminnan laajentuessa. Kehitystyöhön arvioidaan käytettävän jatkossakin 1,5-2 % liikevaihdosta.
Yhtiön omistajina ovat kaikki Etelä-Karjalan kunnat, EteläKarjalan koulutuskuntayhtymä sekä Etelä-Karjalan liitto. Yhtiö
käyttää Lappeenrannan kaupungin rahoitussopimuksia laitteiden leasingissa (leasingvastuiden arvo vuoden 2014 lopussa
oli 4 223 t€). Yhtiöllä ei ole lainoja tällä hetkellä. Vuoden
2015 aikana arvioidaan jatketaanko kaikilta osin rahoitussopimusmallilla vai onko kustannustehokkaampaa ottaa lainaa
joidenkin osa-alueiden osalta.
Yhtiö toimii ns. inhouse -periaatteella myyden palveluita vain
omistajaorganisaatioilleen ja tämän vuoksi varsinaisia liiketoimintariskejä voidaan pitää melko vähäisinä. Suurten omistajakonsernien toiminnan sopeuttamistoimenpiteet todennäköisesti vaikuttavat yhtiön toimintaan vähentäen volyymipohjaisten palveluiden tarvetta keskipitkällä aikavälillä, joka
tulee huomioida henkilöstösuunnittelussa.
Mahdollinen SOTE -uudistus voi pitkällä aikavälillä tuoda riskejä toiminnan supistumisen osalta, mikäli toimintoja SOTE alueella keskitetään. Toisaalta tämä voi olla myös merkittävä
mahdollisuus. Tämä edellyttää yhtiön johdolta ja hallitukselta
aktiivista osallistumista keskusteluihin sekä oman strategian
analysointia.
sen kokonaistalouden tilanne heijastuu kuntaorganisaatioiden tekemiin investointeihin, joka saattaa vähentää yhtiön
projektiliiketoiminnan kysyntää.
Yhtiön merkittävin operatiivinen riski on konesalin toimintavarmuus, jonka toimivuuteen on edelleen panostettu vuoden
2014 aikana mm. uusimalla vanha konesali. Toimintavarmuuteen tullaan kiinnittämään huomiota jatkossakin mm. palvelun toimintamalleja parantamalla sekä huolehtimalla teknologian ajantasaisuudesta.
Mahdollisena operatiivisen toiminnan riskinä on myös palveluiden mahdollinen henkilösidonnaisuus. Henkilösidonnaisuuteen liittyvää riskiä hallitaan jatkuvasti kehitettävillä toimintamalleilla sekä henkilöstö- ja koulutussuunnittelulla.
Selkeän liiketoiminnallisen riskin muodostaa kasvava projektiluontoinen toiminta ja tämän kysynnän vaihtelevuus. Julki-
185
SAIMAAN TALOUS JA TIETO OY:N NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
LIIKEVAIHTO
Henkilöstökulut
LIIKETULOS
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
Verot
TILIKAUDEN TULOS
TP
2013
11 145
9
-4 456
-4 860
-310
-1 098
430
0
0
430
0
430
1
-102
329
TA
2014
10 938
0
-4 216
-5 058
-484
-1 141
39
0
0
39
0
39
0
-8
31
Muutos TP
Muutos TP
TP
2014/TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
12 294 1 356
12,4 %
1 149
10,3 %
0
0
-9 -100,0 %
-5 007
-791
18,7 %
-551
12,4 %
-5 384
-326
6,4 %
-524
10,8 %
-414
70
-14,5 %
-104
33,5 %
-1 168
-27
2,4 %
-70
6,4 %
321
282
721,8 %
-109
-25,3 %
0
0
-0 -100,0 %
-1
-1
-1 136,3 %
321
282
721,8 %
-109
-25,3 %
0
0
0
321
282
721,8 %
-109
-25,3 %
0
0
-1 -100,0 %
-62
-54
693,6 %
40
-39,0 %
259
228
728,8 %
-70
-21,4 %
Tase
1 000 €
186
TP
2013
TP
2014
€
%
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
1 703
1 445
201
57
555
0
555
0
0
2 258
1 527
1 431
39
57
992
0
992
0
0
2 519
-176
-14
-162
0
437
0
437
0
0
261
-10,3 %
-0,9 %
-80,6 %
0,0 %
78,7 %
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Osakepääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
642
266
0
0
47
329
0
0
1 616
0
1 616
2 258
902
267
0
0
376
259
0
0
1 617
0
1 617
2 519
260
1
0
0
329
-70
0
0
1
0
1
261
40,5 %
0,4 %
78,7 %
11,6 %
700,0 %
-21,3 %
0,1 %
0,1 %
11,6 %
Tunnusluvut
KANNATTAVUUS
*100
Liiketulos %
VAKAVARAISUUS
Omavaraisuusaste %
MAKSUVALMIUS
Current ratio
lyhyt.aik.velat
Quick ratio
Palkkalaskelmat kpl/vuosi
Tallennetut palvelussuhteen kpl/vuosi
Osto- ja matkalaskut kpl/vuosi
IT-ympäristön käyttäjämäärä henkilöä
IT-ympäristön työasemamäärä kpl
IT-ympäristön tallennuskapasiteetti (TB)
44
29,6
118
427
0
0
0
3 615
44
30
132
238
0
0
0
4 223
TP 2014/
TP2013
Muutos
-0,2
0
14
-189
0
0
0
608
68,7
33,5
-35,2
49,1
35,6
-13,5
3,9
2,6
-1,30
28,4
35,8
7,40
0,30
0,6
0,30
0,30
0,6
0,30
3 050
269
3096
287
0
46
18
143 622
21 554
183 590
9 400
8 100
200
151575
23187
180 214
9 679
7 129
340
7953
1633
-3376
279
-971
140
0
0
0
TP
2013
TP
2014
187
STRATEGIA – JA TALOUSYKSIKÖN ANALYYSI OSAKKUUSYHTEISÖN TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2014
Kokonaistuotot
Saimaan talous ja tieto Oy:n tilikauden 2014 kokonaistuotot
(liikevaihto + muut tuotot) olivat 12,3 milj. euroa, joka on
1,36 milj. euroa euroa enemmän kuin talousarviossa ja 1,14
miljoonaa euroa eli 10,2 % enemmän kuin tilikauden 2013
kokonaistuotot (11,2 milj. €).
Kannattavuus
Tilikauden 2014 liikevoitto oli 321 tuhatta euroa, joka on 282
tuhatta euroa enemmän kuin talousarviossa, mutta 109 tuhatta euroa vähemmän kuin tilikautena 2013 (430 tuhatta €).
Tilikauden tulos 259 tuhatta euroa oli hieman pienempi kuin
edellisenä vuonna (329 tuhatta €). Kannattavuuden tunnusluvuista oman pääoman tuottoprosentti 33,5 % on erinomainen vaikka se on pienentynyt edellisestä vuodesta, jolloin se
oli 68,7 %. Samoin sijoitetun pääoman tuottoprosentti 35,6 %
on erinomainen. Edellä olevat tunnusluvut kertovat nettotuloksen ja yhtiön omanpääoman sekä korollisen vieraan pääoman edullisesta suhteesta. Sen sijaan kolmas kannattavuusluku liiketulosprosentti 2,6 % on edelleen heikko ja se on heikentynyt tilikaudesta 2013 (3,9 %).
Saimaan talous ja tieto Oy:n kannattavuutta tarkasteltaessa
on syytä muistaa, että yhtiö on perustettu tuottamaan tukipalveluita omistajilleen, eikä sen ole tästä syystä tarkoituksenmukaista tehdä voittoa sen enempää kuin toiminnan vakaa jatkaminen ja vuosittaisten heilahdusten tasaaminen
edellyttävät.
Yhtiön oma pääoma on yhtiön liikevaihto huomioiden edelleen pieni, joten on perusteltua että yhtiö tulevina vuosina
tekee pientä liikevoittoa. Liiketulosprosentin ei myöskään
odoteta kasvavan tulevina vuosina muutamaa prosenttia
korkeammaksi.
188
Vakavaraisuus
Omavaraisuusasteella mitattuna (35,8 %) yhtiön vakavaraisuus on hyvä ja parantunut edellisen vuoden tyydyttävästä
(28,4 %).
Yhtiön vakavaraisuutta tarkasteltaessa tulee huomioida, että
yhtiön leasingvastuut ovat huomattavan suuret, jotka oikaistussa taseessa lisättäisiin vastaavaa puolen pysyviin vastaaviin ja vastattavaa puolen vieraaseen pääomaan, jonka vaikutuksesta omavaraisuusaste laskisi heikkoon 13,4 %:iin. Omavaraisuusasteen osalta ei odoteta vahvaa kasvua tulevina
vuosina vaan maltillista kehittymistä pienen liikevoitto tavoitteen myötä.
Maksuvalmius
heikoksi (0,6). Lyhyen aikavälin maksuvalmiuden ja rahoituspuskurin tunnusluku Quick ratio on noussut tyydyttäväksi
(0,6). Heikohko maksuvalmius johtuu vähäisistä rahavaroista
ja lyhytaikaisten saamisten ja lyhytaikaisten velkojen huonosta suhteesta.
Henkilöstö
Yhtiön henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin 132
Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli 93 tuhatta euroa, joka
on 2,1 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (95 tuhatta €)
johtuen henkilöstösidonnaisten palveluiden kasvusta sekä
kolmen peruspalvelun hinnanalennuksista, jotka laskivat liikevaihtoa.
KUNTAYHTYMÄT
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän toiminta-ajatus
Etelä-Karjalan sosiaalija terveydenhuollon kuntayhtymä
(Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiiri, Eksote) järjestää jäsenkuntien puolesta erikoissairaanhoidon, kehitysvammaisten
erityishuollon, perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon sekä
sosiaalihuoltoasetuksessa tarkoitetun ehkäisevän työn. Kuntayhtymän jäsenkunnat ovat Imatra, Lappeenranta, Lemi,
Luumäki, Parikkala, Rautjärvi, Ruokolahti, Savitaipale ja Taipalsaari. Imatra on mukana kuntayhtymässä vain erikoissairaanhoidon ja erityishuollon osalta.
Eksoten strategian mukainen palvelurakenneuudistus eteni
suunnitelman mukaan. Laitoshoidon purku ja palvelurakennemuutoksen toteuttaminen näkyy enenevässä määrin panostuksena kuntoutukseen ja kotona asumisen tukemiseen.
Uukuniemen palvelutalon toiminta loppui. Taipalsaaren sairaalan toiminta loppui myös vanhustenpalvelujen osalta ja
laitospaikkoja vähennettiin eri yksiköissä ympäri maakuntaa.
Tehostetun palveluasumisen uusien yksikköjen rakentaminen
alkoi Luumäellä ja Lemillä. Pienniemenkadun tehostetun palveluasumisyksikön toiminta siirtyi vuoden 2014 alussa Eksoten omaksi toiminnaksi.
Tehostetun kotisairaanhoidon toiminta laajennettiin koko
maakuntaan. Hyvinvointiasemia avattiin Lemille, Ruokolahdelle ja Lauritsalaan, ja toiminta koettiin hyväksi. Hyvinvointiasemilla hyödynnettiin palveluohjausta vastaanottojen tukena. Matalan kynnyksen Iso apu - palvelukeskus valmistui alkuvuodesta Lappeenrannan Kauppakadulle. Rakuunanmäellä
lasten ja nuorten talon toiminnan käynnistymisen myötä lasten, nuorten ja perheiden palvelutarve tuli näkyväksi. Matalan kynnyksen palvelujen osalta palvelutarpeeseen pystyttiin
vastaamaan hyvin.
Eksoten tulos toteutui 3,1 milj. € talousarviota parempana.
Ylijäämää kertyi 11,7 milj. €. Nettotoimintamenot toteutuivat
1,7 milj. € talousarviota suurempina. Toimintatuottoja kertyi
6,0 milj. € talousarviota enemmän, mutta toimintakulut
ylittyivät 4,1 milj. €. Ylityksestä 1,7 milj. €. johtui potilasvahinkovakuutuksen lisäkirjauksesta vuodelle 2014, mikä perustui
potilasvakuutuskeskuksen tekemään potilasvahingoista johtuvien vastuiden uudelleen arviointiin.
Tilinpäätökseen 2013 verrattuna Eksoten tulos oli 21,9 milj. €
parempi. Nettotoimintamenot kasvoivat 2,0 % eli 7,1 milj. €.
Vuosien 2014 – 2018 taloussuunnitelma on laadittu vastaamaan kuntien ilmoittamaa maakunnallista kantokykylaskelmaa, mikä mahdollistaa keskimäärin 2,5 %:n vuotuisen nettotoimintamenojen kasvun, mikäli jäsenkuntaosuudet toteutuvat kantokykylaskelman mukaisina.
Valtuustoon nähden sitovien tavoitteiden toteutuminen
vuonna 2014 sekä suunta vuosille 2015–2017
Eksoten valtuuston hyväksymän palveluverkkosuunnitelman
toteutus etenee aikataulussa. Vuoden 2014 tulos myös
osoittaa, että talousarviossa vuodelle 2014 huomioituihin
säästötavoitteisiin on sitouduttu ja muutoksia on toteutettu
onnistuneesti. Talousarvion 2015 valmistelun yhteydessä
päivitettiin kuntien kantokykylaskelmien vastineeksi tehtyä
palveluverkkosuunnitelmaa, ja tarkennettiin erityisesti vuosien 2015-2016 aikana toteutettavia toimenpiteitä ja niiden
talousvaikutuksia.
Investointeihin käytettiin vuonna 2014 yhteensä 10,6 milj. €,
joka oli 4,3 milj. € talousarviota pienempi. Erosta 2,3 milj. €
aiheutuu uuden päivystys- ja vuodeosastosairaalan suunnittelusta, jota jatketaan vuonna 2015. Summasta rakennuksiin ja rakenteisiin käytettiin 2,6 milj. €, vuokratilojen muutoksiin 0,3 milj. €, koneisiin ja kalustoon 4,9 milj. € ja atkhankkeisiin 2,9 milj. €.
Eksoten valtuusto hyväksyi kokouksessaan 12.2.2015 uuden
päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin. Investointikustannukset vuosille 2015-2018 ovat yhteensä 71 milj. € sisältäen keskussairaalan vanhojen osien peruskorjausta. Investointi rahoitetaan tulorahoituksella ja ottamalla uutta pitkäaikaista
lainaa vuosina 2015-2017 yhteensä 42 milj. €.
Suunniteltujen ja mahdollisen muiden rakenne- ja rahoitusjärjestelyjen toteutuminen vuonna 2014.
Vuonna 2014 ei nostettu uutta pitkäaikaista lainaa. Vanhoja
lainoja lyhennettiin 5,4 milj. €, mikä oli 1,2 milj. € suunniteltua enemmän. Vuonna 2015 on tarkoitus myydä keskussairaalan vieressä oleva kerrostalot Valto Käkelän katu 14 A - C.
Arvioitu myyntituotto on 2 milj. euroa. Myynnillä varaudutaan tulevien investointien rahoittamiseen.
Suurimpana taloudellisena epävarmuustekijänä on vuoden
2015 alusta voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus, joka
lisää huomattavasti kuntien taloudellista vastuuta työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneiden tuesta. Maksu
kunnille aiheutuu jo 300 pv työttömänä olleista ja maksu kiristyisi yli 1000 pv jälkeen. Vuonna 2015 talousarviossa on
varauduttu 3 milj. euron kasvuun lakimuutoksesta johtuen.
Tuottojen osalta vuodesta 2016 alkaen merkittävän riskin
muodostaa uusi sosiaalija terveydenhuollon asiakasmaksulaki. Nykyisen lakiesityksen mukaan Eksoten asiakasmaksutuotot laskisivat noin 2 milj. euroa.
189
ETELÄ-KARJALAN SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KUNTAYHTYMÄN NUMEERINEN OSA:
Tuloslaskelma
1 000 €
Toimintatuotot
Valmistevarastojen muutos
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
VUOSIKATE
TILIKAUDEN TULOS
Varausten ja rahastojen muutos sekä
poistoeron muutos
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/TILIKAUDEN
ALIJÄÄMÄ
Muutos TP
Muutos TP
TP
2014/TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
437 459 5 976
1,4 % 28533
7,0 %
4
4
-136
-97,3 %
-417 965 -4 182
1,0 % -5782
1,4 %
19 498 1 798
10,2 % 22615 -725,5 %
168
127
311,0 %
80
90,5 %
-491
498
-50,4 %
-110
28,8 %
19 175 2 423
14,5 % 22585 -662,3 %
-7 762
704
-8,3 %
-659
9,3 %
11 413 3 126
37,7 % 21926 -208,6 %
TP
2013
408 926
140
-412 183
-3 117
88
-381
-3 410
-7 103
-10 513
TA
2014
431 483
0
-413 783
17 700
41
-989
16 752
-8 465
8 287
-10 513
8 287
11 413
379
268
296
-10 134
8 555
11 682
3 126
37,7 %
21926
0,0 %
3 127
36,6 %
-208,6 %
0,0 %
11682
-115,3 %
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Ed. tilikausien yli-/alijäämä
Vähemmistöosuus
Lahjoitusrahastojen ja muiden toimeksiantojen pääomat)
190
TP
2013
TP
2014
Muutos TP 2014/TP
2013
€
%
58 978
9 312
48 589
1 077
43 123
1 711
41 364
0
49
102 101
61 862
10 187
50 599
1 077
49 954
1 859
48 077
0
18
111 816
2 884
875
2 009
0
6 831
148
6 713
0
-30
9 715
4,9 %
9,4 %
4,1 %
0,0 %
15,8 %
8,6 %
16,2 %
-62,2 %
9,5 %
-10 099
24 168
653
1 564
-26 349
-10 134
1 610
24 168
653
1 591
-36 484
11 682
11 709
0
0
27
-10 134
21 816
-115,9 %
0,0 %
0,0 %
1,7 %
38,5 %
-215,3 %
5 992
4 201
1 047
100 959
37 678
63 281
102 101
5 697
6 075
1 009
97 426
32 323
65 103
111 816
-296
1 873
-38
-3 533
-5 356
1 822
9 715
-4,9 %
44,6 %
-3,6 %
-3,5 %
-14,2 %
2,9 %
9,5 %
Rahoituslaskelma
1 000 €
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Investointimenot
Pysyvien vastaavien hyödykkeinen luovutusvoitot
TOIMINNAN JA INVESTOINTIEN RAHAVIRTA
Pitkäaikaisten lainojen lisäykset
Pitkäaikaisten lainojen vähennykset
Lyhyt aikaisten lainojen muutos
RAHAVAROJEN MUUTOS
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
Lainakanta 31.12.
Lainakanta 1.1.
TP
2013
-3347
-3410
63
-8685
-9361
399
Muutos TP 2014/TP
TP
2013
2014
€
%
21048
24395
-728,9 %
19 175
22585
-662,3 %
1 873
1810
2873,7 %
-10646
0,0 %
-10 876
-1515
16,2 %
230
0,0 %
277
-12032
0
10402
-277
22434
-100,0 %
-186,5 %
20000
-2057
-7000
0
1047
11990
0
-5 357
0
0
-5 075
-10433
-20000
-3300
-100,0 %
160,4 %
0,0 %
-22423
0,0 %
-187,0 %
-42
-30
12
-28,1 %
49
90
18
49
-31
-41
-62,6 %
-45,6 %
40640
35 283
40640
-5357
-13,2 %
191
Tunnusluvut
Kaupungin omistusosuus kuntayhtymästä %
Konsernin omistusosuus kuntayhtymästä %
Henkilöstöä keskimäärin, henkilötyövuosina
(Vuosikate/Investointien omahankintameno)*100
Pääomamenojen tulorahoitus %
(Vuosikate/Investointien omahankintameno+
Antolainojen nettolisäys+Lainanlyhennys)*100
Lainanhoitokate
(Vuosikate+Korkokulut)/ Korkokulut+Lainanlyhennykset)
Toiminnan ja investointien rahavirran kertymä 5 vuodelta, (1000 €) euroina
Taseen tunnusluvut
100* (Vieras pääoma - Saadut ennakot /Toimintatuotot
Kertynyt yli-/alijäämä, 1000 €
Edellisten tilikausien yli-/alijäämä + Tilikauden yli-/alijäämä
Lainakanta 31.12., 1000 €
Vieras pääoma - (Saadut ennakot+Ostovelat+Siirtovelat+ Muut Velat)
Omavaraisuusaste %
Tuloslaskelman tunnusluvut
Vuosikate /poistot, %
(Vuosikate / Poistot ja arvonalentumiset)
Toimintatuotot / toimintakulut, %
(Toimintatuotot / (Toimintakulut - valmistus omaan käyttöön)
192
TP
2013
53,56
53,56
3960
8961
TP
2014
53,56
53,56
3918
10645,49
11146
TP 2014/
TP2013
Muutos
0,00
0,00
-42,00
1684,49
-11146,00
2936
2746,59
-189,42
-38,05
180,11
218,16
-1,25
3,36
4,61
0,04
0,02
-0,02
10,82
-48380
16,24
-31 793
5,42
-16586,66
25,00
22,30
2,70
-36484
-24 802
-11682,33
40640
35283
5357,00
-4
7
10,50
-48
247
-295,05
99
105
-5,66
STRATEGIA – JA TALOUSYKSIKÖN ANALYYSI KUNTAYHTYMÄN
TILINPÄÄTÖKSESTÄ 2014
Kertynyttä alijäämää Eksotella on 24,8 milj. euroa, mikä on 32
% vähemmän kuin edellisellä tilikaudella (36,5 milj. €)
Tuloslaskelma
Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspalveluiden kuntayhtymän
tilikauden 2014 kokonaistuotot olivat 437 milj. euroa (sis.
jäsenkuntien maksuosuudet 379,7 milj. €), joka on 6 milj.
euroa (1,4 %) enemmän kuin talousarviossa ja 28,5 milj. euroa (7,0 %) enemmän kuin tilikauden 2013 kokonaistuotot
(409 milj. €). Vuosikate oli tilivuonna 19,2 milj. euroa ylijäämäinen. Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalentumisia
kirjattiin 7,8 milj. €. Tilikauden ylijäämä oli 11,7 milj. €.
Kuntien 2014 palvelusopimuksissa Eksote on sitoutunut kattamaan vuoden 2018 loppuun mennessä sille vuoden 2013 tilinpäätökseen kertyneen kumulatiivisen alijäämän (36,5 milj €).
Jäsenkuntien yhteenlasketut maksuosuudet saavat vuosina
2014–2018 olla enintään 2.270.170.000 euroa. Kuntien maksuosuuksien lähtökohtana on maakunnallinen kantokykylaskelma vuosille 2014–2018. Eksoten palveluverkkosuunnitelma
pohjautuu myös maakunnalliseen kantokykyyn. Kuntayhtymän talous on saatava tasapainoon. Tilikausi 2014 on ollut
ensimmäinen alijäämän kattamisen vuosi. Suunnitelman mukaisen 8,6 milj. euron lisäksi alijäämää katettiin 3,1 milj. eurolla eli yhteensä 11,7 milj. eurolla.
Nettotoimintamenojen kokonaismäärä oli 368,0 milj. euroa.
Kasvua edelliseen vuoteen oli 2,0 %. Nettotoimintamenot
toteutuivat 1,7 milj. euroa käyttösuunnitelmaa suurempina.
Ylityksen selittää suurimmalta osin potilasvahinkovakuutuksen vastuuvarauksen ylimääräinen ja ennakoimaton muutos
1,6 milj. €.
Kuntayhtymän tuloslaskelmassa toimintakate ilmoittaa kuntayhtymän korko- ja muihin rahoituskuluihin sekä poistojen
ja arvonalennusten kattamiseen käytettävissä olevan käyttötalouden tulorahoituksen määrän. Vuosikate osoittaa tulorahoituksen, joka jää käytettäväksi investointeihin, sijoituksiin
ja lainan lyhennyksiin. Perusoletus on, että mikäli vuosikate
on siitä vähennettävien suunnitelmapoistojen suuruinen,
tulorahoitus on riittävä.
Eksoten sekä toimintakate että vuosikate ovat nousseet tilivuonna 2014 reilusti positiivisiksi. Eksoten investointien rahankäyttö tulevina vuosina ylittää kuitenkin poistojen määrän
hyväksytyn päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin takia.
Rahoitus
Investointien tulorahoitusprosentti 180,1 % on parantunut
merkittävästi edellisestä tilikaudesta (-38,05 %). Tämä
osoittaa, että kuntayhtymä on pystynyt rahoittamaan investointejaan myös tulorahoituksella eikä vain lainarahoituksella.
Lainanhoitokate 3,4 osoittaa, että tilikaudella kuntayhtymän
tulorahoitus on riittänyt vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun toisin kuin vuonna 2013, jolloin lainanhoitokate oli -1,25.
Vuoden 2014 aikana lainakanta pieneni 5,4 milj. euroa olleen
35,3 milj. euroa. Rahavarat vähenivät 30 tuhatta euroa ollen
tilinpäätöshetkellä 18 tuhatta euroa. Rahavaroissa ei ole huomioitu konsernitilisaamisia, jotka kasvoivat 6,8 milj. euroa.
Tase
Taseen loppusumma tilivuoden lopussa oli 111,8 milj. euroa
ja omavaraisuusaste 7 %. Oma pääoma kasvoi 11,7 milj. euroa syntyneen tilikauden ylijäämän johdosta ja nousi 1,6 miljoonaan euroon.
Rahoituslaskelman perusteella kuntayhtymällä on paremmat
mahdollisuudet kuin aiemmin rahoittaa sekä toimintansa että
erittäin suuret investointitarpeensa. Kuntayhtymän lainakanta pieneni tilikaudella, mutta tulee kasvamaan merkittävästi
tulevina vuosina päivystys- ja vuodeosastoinvestoinnin vuoksi.
Omavaraisuusaste mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta,
alijäämän sietokykyä ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista
pitkällä tähtäyksellä. Positiiviseksi noussut omavaraisuusaste
kertoo, että kuntayhtymän omaa pääomaa on saatu kasvatettua voitollisen tilinpäätöksen ansiosta. Pääoma muodostuu silti suurimmaksi osaksi vieraasta pääomasta.
Henkilöstö
Kuntayhtymän henkilöstötyövuodet olivat vuonna 2014 3
918 henkilöä, joka on 42 henkilöä vähemmän kuin edellisenä
vuonna (3960) henkilöä. Tästä huolimatta palkkakustannukset ovat nousseet vuodessa 3,1 milj. euroa eli 1,5 %.
Suhteellinen velkaantuneisuus -% kertoo paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Eksoten
suhteellinen velkaantuneisuus on 22,3 %.
193
ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄ
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä ylläpitää Saimaan ammattiopisto Sampoa (jatkossa Sampo). Koulutuskuntayhtymän perustehtävänä on toisen asteen ammatillisen koulutuksen järjestäminen. Kuntayhtymä toteuttaa tehtäväänsä järjestämällä Sampossa nuorille ja aikuisille ammatillisiin perustutkintoihin tähtäävää koulutusta, työvoimakoulutusta, oppisopimuskoulutusta, ammatillista lisäkoulutusta ja henkilöstökoulutusta. Opetusta järjestetään pääosin Imatralla ja Lappeenrannassa sekä Ruokolahdella. Etelä-Karjalan kunnat ovat
yhdessä sopineet ammatillisen koulutuksen järjestämisestä
yhteisessä koulutuskuntayhtymässä.
Kuntayhtymän ulkoiset toimintatuotot 42,8 M€ toteutuivat
2,0 M€ eli 4,8 % talousarviota suurempana. Ulkoisten toimintakulujen määrä 39,0 M€ ylitti talousarvion 0,1 M€ eli 0,3 %.
Toimintakate oli 3,9 M€, joka ylitti talousarvion 1,6 M€ eli
73,2 %. Toimintatuotot kasvoivat edellisestä vuodesta 1,9 %
ja toimintakulut 2,8 %.
Toimintatuottojen suurimman erän muodostaa ammatillisen
peruskoulutuksen yksikköhintarahoitus. Opiskelijamäärä toteutui ammatillisen peruskoulutuksen osalta 65 opiskelijaa
talousarviota pienempänä. Ammatillisen peruskoulutuksen
yksikköhintarahoituksen määrä oli 30,1 M€, joka oli 1,2 %
talousarviota enemmän. Ylitys johtui saadusta tuloksellisuusrahasta, jota ei ollut sisällytetty talousarvioon.
Vuosikatetta kertyi rahoitustuottojen ja –kulujen jälkeen 3,8
M€. Suunnitelman mukaisia poistoja kirjattiin 2,5 M€ talousarvion ollessa 2,4 M€. Tilikauden tulokseksi muodostui 1,3
M€ ja siitä ehdotetaan tehtäväksi investointivaraus. Varausten muutoksen jälkeen tilikauden ylijäämäksi jäi 0,3 M€, joka
ylitti talousarvion 0,3 M€.
Opiskelijamäärä vuonna 2014 oli yhteensä 4274 opiskelijaa,
mikä on kaksi enemmin kuin talousarviossa. Läpäisyaste oli
67,7 % tavoitteen ollessa 66 %. Suoritettuja ammatillisia perustutkintoja oli 993 kpl, joka oli kolme enemmin kuin talousarviossa. Ammattitutkintoja suoritettiin 141 kpl ja erikoisammattitutkintoja 15 kpl; näissä kahdessa yhteensä jäätiin talousarviosta 24 tutkinnon verran.
Tarkasteluajanjaksolle ajoittuu kaksi suurempaa rakennusprojektia. Lappeenrannassa osoitteessa Pohjolankatu 10 sijaitsevassa liiketalouden ja kielikoulutuksen opetuksen käytössä olevassa kiinteistössä aloitettiin kesällä 2014 osittainen
peruskorjaus, mikä valmistuu helmikuussa 2015. Imatralla
194
kunnostettiin oppilaitoksen etupihan kulkuväylä ja parkkialueet samanaikaisesti, kun Imatran kaupunki toteutti Koulukadulla rakennustöitä.
Vuosille 2015-2017 suunnitellut merkittävimmät investointihankkeet ovat Koulukatu 5:n toimisto-, liikunta- ja kauneudenhoitoalan tilojen peruskorjauksen ja Tukkikadun toimitilojen siirto.
Koulutuskuntayhtymällä on investointivarauksia tilinpäätöshetkellä 6,4 M€ ja lainaa 3,9 M€. Suunnitelmakaudella
2015-2017 ei oteta uutta lainaa.
Toisen asteen koulutuksen rakenne- ja rahoitusjärjestelmän
uudistuksia valmisteltiin vuonna 2014 hallituksen esityksiksi
asti, mutta ne raukesivat maaliskuussa 2015. Uusista esityksistä tai aikataulusta ei ole vielä mitään tietoa. Aikaisempien
tietojen mukaan rahoitus määräytyy jatkossa suoritusten ja
tulosten, ei opiskeluajan, perusteella. Uuden rahoitusjärjestelmän vaikutuksesta Sampon rahoitukseen on käytettävissä
suuntaa-antavia mallilaskelmia, joihin perustuen kuntayhtymän taloussuunnittelua on johdettu.
Taloudelliset riskit liittyvät talouden tasapainoon, investointeihin ja rahaprosesseihin, kuten maksuvalmiuteen, rahoitukseen ja sijoituksiin. Kuntayhtymän talous on ollut vakaa. Kuntayhtymän ammatillisen peruskoulutuksen opiskelijakohtaiset menot olivat maan pienimmät v. 2013. Kuntayhtymä on
varautunut rahoituksen leikkauksiin ja opiskelijamäärien vähenemiseen jo vuodesta 2013 lähtien ja ennakoi toiminnassaan v. 2017 alussa toteutuvan rahoitusjärjestelmän uudistuksen vaikutuksia toimintaan ja talouteen.
Toiminnalliset riskit ovat päivittäistä toimintaa, prosesseja ja
järjestelmiä uhkaavia riskejä. Toiminnallisten riskitekijöiden
aiheuttamiin sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan tarpeisiin
vastataan laadunhallinnalla ja prosessien kehittämisellä. Sampon prosessirakenne on uudistettu. Prosessinomistajat ja
prosessiryhmät ovat päivittäneet ja kehittäneet prosessien
toimivuutta. Mittariston kehittäminen jatkuu, jotta se palvelisi paremmin johtamista.
Tietojärjestelmä- ja tietoturvariskeihin on varauduttu yhteistyössä Saimaan talous ja tieto Oy:n kanssa.
Vahinkoriskit ovat opiskelijoiden ja henkilöstön tai ympäristön terveyttä tai turvallisuutta sekä omaisuutta uhkaavia riskejä. Henkilöturvallisuutta ovat kiinteistökohtaiset pelastussuunnitelmat sekä koko henkilöstön kattava hälytysjärjestelmä. Työsuojelu organisoi riskien kartoituksia, työpaikkakäyntejä sekä tapaturmien ja läheltä piti tilanteiden – seurantaa.
ETELÄ-KARJALAN KOULUTUSKUNTAYHTYMÄN NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
VUOSIKATE
TILIKAUDEN TULOS
Varausten ja rahastojen muutos sekä poistoeron muutos
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ
Muutos TP
Muutos TP
TP
2014/TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
42 782 1 966
4,8 %
791
1,9 %
65
-223
-77,4 %
-413
-86,4 %
-38 981
-109
0,3 % -1063
2,8 %
3 866 1 634
73,2 %
-685
-15,1 %
62
62
47 313,3 %
-113
17
-13,1 %
13
-10,3 %
3 814 1 712
81,4 %
-626
-14,1 %
-2 514
-96
4,0 %
109
-4,2 %
1 300 1 615 -512,7 %
-517
-28,5 %
0
1 300 1 615 -512,7 %
-517
-28,5 %
TP
2013
41 991
478
-37 918
4 551
15
-126
4 440
-2 623
1 817
0
1 817
TA
2014
40 816
288
-38 872
2 232
0
-130
2 102
-2 418
-315
0
-315
-1 444
0
0
343
0
0
-953
0
0
373
27
347
0,0 %
320
1185,2 %
0,0 %
347
93,0 %
Tase
1 000 €
TP
2013
TP
2014
Muutos TP 2014/TP
2013
€
%
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
30 094
39
30 012
43
10 547
1 737
1 751
0
7 059
40 641
30 223
40
30 140
43
12 390
1 792
1 834
0
8 764
42 614
129
1
128
0
1 843
55
83
0
1 705
1 973
0,4 %
2,6 %
0,4 %
0,0 %
17,5 %
3,2 %
4,7 %
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
17 614
2 249
1 431
13
13 548
373
0
12 682
65
0
10 280
3 893
6 387
40 641
17 952
2 249
1 431
5
13 921
347
0
13 643
58
0
10 960
3 463
7 498
42 614
338
0
0
-8
373
-26
1,9 %
0,0 %
0,0 %
-61,5 %
2,8 %
-7,0 %
961
-7
0
680
-430
1 111
1 973
7,6 %
-10,8 %
24,2 %
4,9 %
6,6 %
-11,0 %
17,4 %
4,9 %
195
Rahoituslaskelma
1 000 €
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Investointimenot
Lyhyt aikaisten lainojen muutos
Saamisten muutos
TP
2013
4272
4440
-168
-1823
-1823
TP
2014
3806
3814
-8
-2643
-2643
2449
1164
-430
-430
-474
170
231
-503
-56
-83
1110
541
RAHAVAROJEN MUUTOS
1946
1705
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
7059
5113
1946
4300
4800
8764
7059
Lainakanta 31.12.
Lainakanta 1.1.
196
3900
4300
€
%
-466
-10,9 %
-626
-14,1 %
160
-95,2 %
-820
45,0 %
-820
45,0 %
0
0
-1285
0
0
0
0
0
0
418
-253
879
1044
0
-241
0
1705
1946
-1946
-400
-500
-52,5 %
0,0 %
-88,2 %
-148,8 %
380,5 %
-207,6 %
-12,4 %
24,2 %
38,1 %
-100,0 %
-9,3 %
-10,4 %
Tunnusluvut
TP
2013
48,62
48,62
484
1823
0
0
0
1033
TP
2014
48,62
48,62
495
2643
0
0
0
687
243,56
144,3
TP 2014/
TP2013
Muutos
0
0
11
820
0
-346
Lainanhoitokate
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste %
0
0
8,2
7,22
-0,98
63,94
75,86
11,92
-981
91
0
-1072
23,01
23,85
0,84
13900
14300
400
4300
3900
-400
75,7
75,48
-0,22
169
152
-17
112
110
-2
197
Tuloslaskelma
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän tilivuoden 2014 kokonaistuotot olivat 42,8 milj. euroa, josta yksikköhintarahoitusta 30,1 milj. euroa. Kokonaistuotot toteutuivat 1,7 milj. euroa
arvioitua suurempana. Toimintakate oli 3,9 milj. euroa, joka
ylitti talousarvion 1,6 milj. eurolla eli 73,2 %:lla. Vuosikate oli
3,8 milj. euroa, mikä on 14,1 % edellisvuotta vähemmän (4,4
milj. €). Suunnitelman mukaisia poistoja ja arvonalentumisia
kirjattiin 2,5 milj. €. Varausten, rahastojen ja poistoeron
muutoksen (0,95 milj. euroa) jälkeen tilikauden tulos oli 0,3
milj. euroa.
Kuntayhtymän tilivuoden 2014 toimintatuotot riittivät kattamaan 110 % toimintamenoista. Vuosikate kattoi 152 % poistoista ja arvonalentumisista.
Tase
Taseen loppusumma oli tilivuoden lopussa 42,6 milj. euroa ja
omavaraisuusaste erinomainen 75,5 %. Omavaraisuusaste
mittaa kuntayhtymän vakavaraisuutta, alijäämän sietokykyä
ja sen kykyä selviytyä sitoumuksista pitkällä tähtäyksellä.
Suhteellinen velkaantuneisuus -% kertoo paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. Kuntayhtymän suhteellinen velkaantuneisuus on 23,9 %.
Kertynyttä ylijäämää tilivuoden lopussa kuntayhtymällä oli
14,3 milj. euroa.
198
Rahoitus
Investointien tulorahoitusprosentti 144,3 % osoittaa, että
kuntayhtymän investoinnit (2,6 milj. €) tilivuonna 2014 pystyttiin kokonaan rahoittamaan tulorahoituksella,
Lainanhoitokate 7,2 osoittaa, että kuntayhtymän tulorahoitus
riittää hyvin vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.
Vuoden 2014 aikana lainakanta pieneni 0,4 milj. euroa olleen
3,9 milj. euroa. Rahavarat kasvoivat 1,7 milj. euroa ollen tilinpäätöshetkellä 8,8 milj. euroa.
Rahoituslaskelman perusteella kuntayhtymä on pystynyt hyvin rahoittamaan sekä toimintansa että investointinsa. Vuoden 2013 tilinpäätöshetkellä investointivarausta on ehdotettu kasvatettavan. Investointivarausta on kasvatettu tilikauden voitosta 1,3 milj. eurolla ja tilinpäätöshetkellä investointivaraus on 6,4 milj. euroa.
Henkilöstö
Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin
495 henkilöä, joka on 11 henkilöä enemmän kuin edellisenä
vuonna (484) henkilöä. Vuoden kokonaistuotto per henkilö
oli 86 tuhatta euroa, joka on 1,2 % vähemmän kuin edellisenä
vuonna (87.000 €).
Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän talousluvut ovat
erittäin hyvät. Taustalla on toisen asteen koulutuksen pitkään
jatkunut melko avokätinen valtionosuusrahoitus ja kuntayhtymän kustannustehokkuus, joka on ollut valtakunnallisessa
vertailussa vuonna 2013 oppilaskohtaisina kustannuksina
verrattuna matalimmalla tasolla. Rahoitusjärjestelmä on kuitenkin muuttumassa vuonna 2017 ja kuntayhtymän haasteena on reagoida riittävästi. Kuntayhtymä on huomioinut toiminnassaan uudistuksen vaikutuksia toimintaan ja talouteen
varautumalla rahoituksen leikkaamiseen ja opiskelijamäärien
vähenemiseen.
ETELÄ-KARJALAN LIITTO
Etelä-Karjalan liitto toimii maakunnan ja sen asukkaiden eduksi,
elinolojen, kuntien, elinkeinoelämän, kulttuurin ja ympäristön
kehittäjänä.
Kuntayhtymän tehtävänä on:
1.
2.
3.
4.
5.
hoitaa alueiden kehittämisestä annetun lain
(1651/2009) 10 §:n mukaiset aluekehitysviranomaisen
tehtävät
huolehtia alueellaan maankäyttö- ja rakennuslain 26 §:n
mukaisista maakunta-kaavan laatimisesta ja muista
maakuntasuunnitteluun liittyvistä tehtävistä ja edistää
maakuntakaavan toteuttamista,
valvoa maakunnan etua, edistää maakunnan henkistä ja
aineellista vaurastumista sekä kestävää kehitystä,
vahvistaa maakunnan sisäistä sekä kuntien ja kuntayhtymien välistä yhteistyötä ja toimia maakunnallisena yhteistyöelimenä maakunnan kehittämis- ja edunvalvontaasioissa,
avustaa ja palvella kuntia niiden tutkimus-, suunnitteluja kehittämistoiminnassa sekä huolehtia muista jäsenkuntien sille osoittamista tehtävistä.
Kuntayhtymä voi olla jäsenenä tai osakkaana kuntayhtymän
toimialaan liittyvissä yhteisöissä ja yhtiössä.
Kuntayhtymä voi sopimuksin ottaa täyttä korvausta vastaan
suorittaakseen kuntayhtymän toimialaan liittyvän toimeksiannon muiltakin kuin jäsenkunnilta.
Jäsenkuntien maksuosuudet muodostivat 69 % (v. 2013: 73
%) kaikista toimintatuotoista. Maksuosuuksia kerättiin 2 %
enemmän kuin edellisvuonna. Toimintatuotot lisääntyivät
edellisestä vuodesta 6,8 %. Henkilöstökulut muodostuvat
kustannuksista 60,5 % (vuonna 2013 65,2 %).
Talousarvioon verrattuna säästöä toimintakuluissa syntyi
luottamushenkilöhallinnon kustannuksista sekä pienemmistä
varsinaisen toiminnan palkkakustannuksista mihin oli budjetissa varauduttu. Talousarviossa oli varauduttu henkilöstön
palkkamenoihin ilman myöhemmin selvinneitä opintovapaaratkaisuja ja lisäresursointeja teknisen tuen tehtäviin ohjelmakauden lopun maksatusruuhkan vuoksi.
Tilivuoden tulos muodostui 239 923,14 € ylijäämäiseksi, mikä
vastaa likimain tilivuoden 2013 tulosta (232 289,43). Tilivuonna 2015 lentokenttäsäätiöön tehtävä peruspääomasijoitus
rasittaa liiton käyttötaloutta, tehden tilivuodesta n. 350 t €
alijäämäisen taloussuunnitelman mukaan. Tilivuosina 2016 ja
2017 palataan normaaliin toimintatasoon taloussuunnittelun
näkökulmasta. Normaalina toimintavuotena taloussuunnittelun lähtökohtana on nollatulos tai lievästi alijäämäinen tulos.
Valtuustoon nähden sitova tavoite on budjetin loppusumma,
joka on lievästi alijäämäinen taloussuunnitelmassa (-21 736
€). Lisäksi taloussuunnitelmassa on määritelty liiton avaintehtävät kullekin suunnitelmavuodelle. Vuoden 2014 avaintehtävät ja niiden toteuma seuraavassa:
Aluekehitys:
1.
Uuden maakuntaohjelman laadinta ja hyväksyminen –
TOTEUTUI
2.
EU-ohjelmakauden 2007–2013 päättämiseen liittyvät
tehtävät – TOTEUTUI
3.
EU-ohjelmakauden 2014–2020 rakennerahastokauden
käynnistäminen – TOTEUTUI
Maankäytön tulosalue:
1.
2.
Vaihemaakuntakaavan (kauppa ja liikenne) vahvistamiseen liittyvät toimenpiteet – TOTEUTUI
Seuraavan vaihemaakuntakaavan (energia ja luonnonvarat) valmisteluun liittyvät selvitykset – TOTEUTUI
OSITTAIN
ENPI
1.
2.
Kaakkois-Suomi – Venäjä ENPI-ohjelman 2007–2013
toteuttaminen ja päättämiseen liittyvät toimenpiteet –
TOTEUTUI
EU:n ulkorajoilla toteutettavan uuden ENI-ohjelman
2014–2020 valmistelu – TOTEUTUI
Ei investointeja suunnitteilla.
Ei suunniteltuja rakenne- tai rahoitusjärjestelyjä. Yllä on maininta lentokenttäsäätiön peruspääomasijoituksesta (tehdään
tulosvaikutteisesti).
Etelä-Karjalan liiton riskienhallinnan kokonaisuus muodostuu
1.
riskianalyysistä (riskien tunnistaminen, arviointi ja hallintatoimet) ja
2.
sisäisestä valvonnasta.
Riskianalyysissä (riskirekisteri) on määritelty merkittävimmät riskit, niiden suuruus, tarvittavat hallintatoimenpiteet
ja vastuuhenkilö. Sisäisen valvonnan avulla seurataan ja
arvioidaan riskien hallintatoimenpiteiden onnistumista ja
toimivuutta.
Riskit on luokiteltu seuraaviin ryhmiin: viraston strategian
toimeenpanoon, henkilöstöön/johtamiseen, talouteen,
tietosuojaan/tietotekniikkaan, viestintään ja tiedottamiseen, hankerahoitukseen ja toimitiloihin liittyvät riskit. RisLappeenrannan kaupungin tilinpäätös 2014
199
kien luokituksessa on keskitytty toiminnan ja talouden kannalta merkittäviin riskeihin.
Kesäkuun maakuntavaltuustossa hyväksyttiin Etelä-Karjalan
liiton uusi hallintosääntö, jossa kiinnitettiin huomiota sisäisen valvonnan ja riskienhallinnan vastuunjakoon kuntaliiton
uuden ohjeistuksen mukaisesti. Vuoden 2014 syksyllä maakuntahallitus hyväksyi uudet riskienhallinnan ja sisäisen
valvonnan ohjeet sekä riskirekisterin, jonka avulla riskien
arviointia jatkossa tehdään.
Toimintavuoden 2014 osalta riskien arvioinnissa korostuivat
henkilöstöön/johtamiseen, tietosuojaan/tietotekniikkaan,
talouteen ja hankerahoitukseen liittyvien riskien arviointi.
Organisaatiouudistuksen myötä henkilöstön osalta on mahdollista, että muutosstressi on kuormittanut henkilöstöä
tavanomaista toimintavuotta enemmän. Organisaatiouudistuksen vaikutuksia ja kokemuksia kysytään henkilöstöltä
keskitetyllä kyselyllä vuoden 2015 aikana, kun uudistuksen
tuomat muutokset ovat kaikille paremmin selvillä jokapäiväisessä työssä. Samassa yhteydessä suoritetaan työhyvinvointikysely. Sairauspoissaolot ja työterveyden kustannukset ovat laskeneet edelliseen toimintavuoteen verrattuna.
Tietosuojaan/tietotekniikkaan liittyvistä riskeistä toimintavuoden 2014 aikana korostuivat palvelimiin liittyvät ongelmat, jotka johtuivat pääosin siitä, että paikalliset palvelimet
alkoivat olla elinkaarensa päässä. Myös sähköisen laskutuksen ohjelmiston käyttöönotossa oli suunniteltuun aikatauluun nähden joitakin viivästyksiä osin toimittajasta ja osin
200
uuden järjestelmän käyttöön tottumattomuudesta johtuen.
Ongelmatilanteissa laskujen sähköinen kierto on korvattu
paperihyväksynnällä, jota liitossa on aiemminkin sovellettu.
Sähköisen laskutuksen ja laskujen hyväksyntämäärityksiin
liittyviin riskeihin on kiinnitetty huomiota vuoden 2014 aikana. Em. riskit on huomioitu uudessa taloushallintojärjestelyssä ja laskujen kiertomäärityksissä vuoden 2015 alusta
aiempaa tarkemmin.
Talouteen liittyvistä riskeistä toimintavuoden aikana kiinnitettiin huomiota vaarallisten työyhdistelmien ketjuun taloushallinnossa sekä varahenkilöjärjestelyn puutteisiin kirjanpidossa ja palkkahallinnossa. Edellä mainittujen osalta
riskit ovat olleet tavanomaista korkeammat, mutta ne on
onnistuttu hallitsemaan riittävällä tasolla. Mainittujen riskien hallintaan on kiinnitetty huomiota talous- ja palkkahallinnon uudessa organisaatiossa Saimaan talous- ja tieto
Oy:n toimesta vuoden 2015 alusta. Henkilöriskit ja vaarallisten työyhdistelmien ketjut on otettu uudessa järjestelyssä
huomioon varahenkilöjärjestelmän muodossa ja toimittajarekisterin ylläpidon sekä maksatuksen erottamisena eri
henkilöille.
Rahoitettavien ohjelmien hallintoviranomaistehtäviin liittyvää sisäistä tarkastusta tehdään mm. tilintarkastusyhteisöjen suorittaminen tarkastusten kautta.
ETELÄ-KARJALAN LIITON NUMEERINEN OSA
Tuloslaskelma
1 000 €
Toimintatuotot
Toimintakulut
TOIMINTAKATE
Rahoitustuotot
Rahoituskulut
VUOSIKATE
TILIKAUDEN TULOS
Varausten ja rahastojen muutos sekä poistoeron
muutos
Verot
Vähemmistöosuus
TILIKAUDEN YLIJÄÄMÄ/TILIKAUDEN ALIJÄÄMÄ
Muutos TP
Muutos TP
TP
2014/TA2014
2014/TP2013
2014
€
%
€
%
3 079 942
44,1 %
195
6,8 %
0
0
-2 819 -693
32,6 %
-196
7,5 %
260 249
2263,6 %
-1
-0,4 %
17
17
11 176,7 %
37
69
-213,5 %
72 -205,4 %
240 262
-1205,5 %
7,9
3,4 %
0
0
240 262
-1205,5 %
8
3,4 %
TP
2013
2 884
TA
2014
2 137
-2 623
261
6
-35
232
-2 126
11
232
-22
232
-22
240
262
-1205,5 %
8
3,4 %
232
-22
240
262
-1205,5 %
8
3,4 %
-33
-22
Tase
1 000 €
VASTAAVAA
Sijoitukset
Vaihto-omaisuus
Saamiset
Rahoitusarvopaperit
VASTAAVAA YHTEENSÄ
VASTATTAVAA
Oma pääoma (yht.)
Peruspääoma
Arvonkorotusrahasto
Muut omat rahastot
Vähemmistöosuus
Muutos TP 2014/TP
2013
€
%
TP
2013
TP
2014
1 594
0
0
1 594
28 532
27 029
300
300
903
30 126
1 595
0
0
1 595
13 669
11 930
221
306
1 212
15 264
1
0
0
1
-14 863
-15 099
-79
6
309
-14 862
2 036
334
2 279
334
1 473
229
1 705
240
243
0
0
0
232
11
11 898
1 087
576
511
15 264
0
0
-15 136
30
-48
78
-14 863
27 034
1 057
624
433
30 127
0,1 %
0,1 %
-52,1 %
-55,9 %
-26,4 %
2,2 %
34,2 %
-49,3 %
11,9 %
0,0 %
15,7 %
4,8 %
-56,0 %
2,8 %
-7,7 %
18,0 %
-49,3 %
201
Rahoituslaskelma
1 000 €
TOIMINNAN RAHAVIRTA
Vuosikate
Investointimenot
232
232
0
Muutos TP 2014/
TP
TP 2013
2014
€
%
240
8
3,4 %
240
8
3,4 %
0
-1
0
239
0
7
3,0 %
-48
-2
0
-76
-16
-142
-48
120
0
0
122
0,0 %
-6100,0 %
73
215
0,0 %
0,0 %
-151,4 %
90
311
221
245,6 %
Rahavarat 31.12.
Rahavarat 1.1.
1207
1116
1518
1207
311
91
25,8 %
8,2 %
Lainakanta 31.12.
Lainakanta 1.1.
672
720
624
672
-48
-7,1 %
0,0 %
Saamisten muutos
RAHAVAROJEN MUUTOS
202
TP
2013
232
Tunnusluvut
TP
2013
51,33
51,33
27
TP
2014
51,33
51,33
28
TP 2014/
TP2013
Muutos
0
0
1
0
0
81
47
-34
Lainanhoitokate
Taseen tunnusluvut
Omavaraisuusaste %
0
0
3
3,5
0,5
166
191
25
0
0
36,6
35,3
-1,3
1705
1945
240
672
624
-48
6,8
14,9
8,1
ei mielekästä
ei poistoja
109,7
109,2
-0,5
203
Tuloslaskelma
Etelä-Karjalan liiton tilivuoden 2014 kokonaistuotot olivat 3,1
milj. euroa, josta jäsenkuntien maksuosuudet muodostivat 69
% (vuonna 2013 73 %). Toimintakate oli 0,26 milj. euroa
(vuonna 2013 0,26 milj. €) Vuosikate ja tilikauden tulos olivat
0,24 milj. euroa ja olivat lähes samat kuin edellisenä vuonna
(0,23 milj. €).
E-K liiton sekä tilivuoden 2012 että 2013 toimintatuotot riittivät kattamaan 109 % toimintamenoista. E-K liitolla ei ollut
poiston alaista omaisuutta.
Tase
Taseen loppusumma oli tilivuoden lopussa 15,2 milj. euroa,
mikä on 49,3 % vähemmän kuin edellisenä vuonna (30,1 milj.
€) ja omavaraisuusaste edelleen heikolla tasolla 14,9 %. Etelä
-Karjalan liiton hankerahojen välittämistehtävän vuoksi omavaraisuusaste on tyypillisesti heikohkolla tasolla eikä sen nousu ole tarkoituksenmukaista. E-K liiton omavaraisuusasteen
pienuus johtuu omanpääoman (2,3 milj €) suhteellisesta pienuudesta verrattuna lahjoitusrahastojen ja muiden toimeksiantojen pääomiin (11,9 milj. €), mikä on tyypillistä kun toiminnan suuret rahavirrat liittyvät edelleen jaettaviin hankerahoihin. Vieraan pääoman osuus oli 7,1 %.
204
Suhteellinen velkaantuneisuus -% kertoo paljonko käyttötuloista tarvittaisiin vieraan pääoman takaisinmaksuun. E-K
liiton suhteellinen velkaantuneisuus oli 35,3 %.
Kertynyttä ylijäämää tilivuoden lopussa E-K liitolla oli 1,9 milj.
euroa.
Rahoitus
Lainanhoitokate 3,5 osoittaa, että kuntayhtymän tulorahoitus
riittää hyvin vieraan pääoman korkojen ja lyhennysten maksuun.
Vuoden 2014 aikana lainakanta pieneni 48 tuhatta euroa olleen 0,6 milj. euroa. Rahavarat kasvoivat 311 tuhatta euroa
ollen tilinpäätöshetkellä 1,5 milj. euroa.
Rahoituslaskelman perusteella kuntayhtymä on pystynyt hyvin rahoittamaan toimintansa. Investointeja kuntayhtymällä
ei ole.
Henkilöstö
Kuntayhtymän henkilöstömäärä oli vuonna 2014 keskimäärin
28 henkilöä, joka on henkilön enemmän kuin edellisenä
vuonna (27) henkilöä. Vuoden kokonaistuotto per henkilö oli
109 tuhatta euroa, joka on 2,8 % enemmän kuin edellisenä
vuonna (106 tuhatta €).
TILINPÄÄTÖKSEN TUNNUSLUKUJEN LASKUKAAVAT
TULOSLASKELMA
Toimintatuotot/Toimintakulut, % (Toimintatuotot prosenttia toimintakuluista)
= 100 * Toimintatuotot/ (Toimintakulut - Valmistus omaan käyttöön)
Vuosikate/Poistot, % (Vuosikate prosenttia poistoista)
= 100 * Vuosikate/Poistot
TASE
Omavaraisuusaste, %
= 100 * (Oma pääoma + Poistoero ja vapaaehtoiset varaukset) / (Koko pääoma Saadut ennakot)
= 100 * (Vieras pääoma - Saadut ennakot) / Käyttötulot
Lainakanta 31.12.
= Vieras pääoma - (Saadut ennakot + Ostovelat + Siirtovelat + Muut velat)
Lainasaamiset 31.12.
= Sijoituksiin merkityt jvk-lainasaamiset ja muut lainasaamiset
RAHOITUSLASKELMA
= 100 * Vuosikate / Investointien omahankintameno
(Käyttöomaisuusinvestoinnit - rahoitusosuudet)
Lainanhoitokate
= (Vuosikate + Korkokulut) / (Korkokulut + Lainanlyhennykset)
= 365 pv * Kassavarat 31.12. / Kassasta maksut tilikaudella
Toiminnan ja investointien rahavirta/ kertymä 5 v
= rahoituslaskelman välitulos ja neljän edellisen vuoden kertymä
205
LUETTELO TILIKAUDELLA 1.1.-31.12.2014 KÄYTETYISTÄ TILIKIRJOISTA
Tilinpäätös
sidottuna
Päiväkirja
atk-tulosteena
Pääkirja
atk-tulosteena
Osakirjanpidot (palkat, varastot, myyntireskontra, sisäiset
laskutukset, käyttöomaisuus)
atk-tulosteena
206
TILINPÄÄTÖKSEN ALLEKIRJOITUKSET
TILINPÄÄTÖSMERKINTÄ
207

Vuoden 2014 tilinpäätös, kh 30.3.2015

Transcription

Similar documents

4. Tmi Vesa Vakka Koneet ja kalusto 120 000 30 000 90 000 100

Tiivistelmä Taloustieteen oppikirjasta

Tilinpäätös ja toimitakertomus vuodelta 2013

Liite 5. Etelä-Karjalan työkunto: työterveyshuollon sopimus

Tilinpäätös 1.1.-31.12.2013

Yhtiö - Laitilan Wirvoitusjuomatehdas

Osmo Metsälä CV

PDF-lomake

Etelä-Karjalasta Suomen menestyvin maakunta vuonna 2020”

Tilinpäätös ja toimitakertomus vuodelta 2014