YTP luento 5, mekaaniset prosessit

Transcription

YTP luento 5, mekaaniset prosessit
5.10.2015
CHEM-A2100, Mekaaniset
yksikköprosessit
CHEM-A2100 Yksikköprosessit ja
mekanismit
•
•
•
•
•
•
•
Raaka-aineet
Partikkelikoko
Murskaus ja jauhatus
Luokitus
Neste-kiinteäerotus
Vaahdotus
Yhteenveto
Prujun kappaleet:
4.10 Hienonnus
4.11 Neste-kiinteäerotus
4.13 Vaahdotus
Mekaaniset yksikköprosessit
Jari Aromaa
Materiaalitekniikan laitos
Hydrometallurgia ja korroosio
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
2
Raaka-aineet
Raaka-aineet
• Teollisuuden käyttämät raaka-aineet ovat sekä primäärisiä
että sekundäärisiä.
• Primääriraaka-aineet ovat luonnosta saatavia ja ne ovat
muodostuneet pitkien aikojen kuluessa.
• Primääriraaka-aineilla on ennustettavissa oleva
käyttäytyminen.
• Primääriraaka-aineita on hyödynnetty jo niin kauan, että
tiedetään kuinka niiden kanssa toimitaan.
• Sekundääriraaka-aineet ovat keinotekoisesti valmistettuja ja
niissä esiintyy alkuaineyhdistelmiä, joita ei koskaan tavata
luonnossa.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
3
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
Aineiden määrä tuotteissa kasvaa ja aineyhdistelmistä tulee monimutkaisempia,
kierrättämisestä tulee vaikeampaa, Metal Recycling, UNEP, 2013
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
4
1
5.10.2015
Raaka-aineet
Raaka-aineet
•
•
•
"Circular economy"
Tavoitteena
tuotelähtöinen
materiaalien
hyödyntäminen
Tuotteet on
suunniteltava niin,
että kierrättäminen
on mahdollista.
Metalliromu
Sulfidimineraali
Paristoromu
Suprajohderomu
Elektroniikkaromu
Metalliteollisuuden pölyt
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
6
5
Raaka-aineet
• Primääriraaka-aineet:
•
•
•
Korkealaatuiset, yksi tai
muutama arvometalli, joiden
hyödyntämiseen on olemassa
oleva ratkaisu.
Kompleksiset, useita eri
arvometalleja, jotka on kaikki
saatava talteen.
Heikkolaatuiset, köyhä,
epäpuhdas tai
mineralogialtaan hankala.
Raaka-aineet
• Sekundääriraaka-aineet:
•
•
•
•
Käytöstä poistettuja tuotteita
tai tuotannon poisteita.
Usein komposiitteja, eli useita
eri materiaaliryhmiä tiukasti
kiinni toisissaan.
Nykyään hyödynnetään
lähinnä päämetallin mukaan.
Tavoite saada kaikki metallit
kierrätettyä.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
7
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
• Erotteluprosessia varten on tiedettävä:
Raaka-aineen alkuainekoostumus
Raaka-aineen eri yhdisteet
Partikkelikoot
Eri faasien fyysiset muodot ja mitkä ovat
kiinni toisissaan
• Pienten arvoaineiden jakautumat eri
faaseihin
•
•
•
•
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
8
2
5.10.2015
Mekaaniset erotusmenetelmät
Mekaaniset erotusmenetelmät
• Mekaanisissa
erotusmenetelmissä on
kaksi vaihetta:
• Puhtaaksijauhatus:
•
•
•
•
•
puhtaaksijauhatus
(liberation)
erottelu (separation)
Murskaus
Jauhatus
Hienojauhatus
• Tavoite on erilaisten
jakeiden irrottaminen
toisistaan mahdollisimman
pienellä
energiankulutuksella.
• Tavoitteena on tuottaa
raaka-aineesta
mahdollisimman
korkealaatuinen tuote
mahdollisimman hyvällä
saannilla.
• Erottelu:
•
•
•
•
•
Partikkelikoko
Ominaispaino
Väri
Magneettisuus
Pintaominaisuudet
• Tavoite on saada
mahdollisimman
korkealaatuinen tuote
mahdollisimman hyvällä
saannilla.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
9
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
10
Mekaaniset erotusmenetelmät
Mekaaniset erotusmenetelmät
• Raaka-aineen käsittelyllä voidaan
saada joko korkealaatuinen, rikas
tuote (high grade) tai paljon raakaaineen arvometallista tuotteeseen,
korkea saanti (high recovery)
• Jos halutaan korkea saanti mukaan
tulee paljon sivumateriaalia,
low grade.
• Jos halutaan rikas tuote, paljon
arvometallia (valuable) menee
sivumateriaalin (gangue) mukana,
poor recovery
• Erotuksen tehokkuus
(separation efficiency)
SE = Rm-Rg % lasketaan
arvomineraalin ja sivukiven
saanneista (%).
• Voidaan laskea myös kun
syötteen ja tuotteen analyysit
tiedetään
• SE = 100
(c-f)/[(m-f) f ] %
• C = tuotteen ja syötteen
massasuhde, m, f ja c
mineraalin, syötteen ja tuotteen
metallipitoisuudet.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
11
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
12
3
5.10.2015
Partikkelikoko
Partikkelikoko
• Jauheilla partikkelikoko on alle 100 m.
• Rakeisella aineella raekoko on 0,1-3 mm.
• Kappalemaisella tavaralla raekoko on yli 3 mm.
• Pallo: tilavuus, pinta-ala,
laskeutumisnopeus,
seulan aukko.
• Ympyrä: projektiopinnan
ala, piiri
• Feret'n halkaisija:
partikkelien ääripisteiden
etäisyys.
• Martinin halkaisija: jakaa
pinta-alan kahteen yhtä
suureen osaan.
• 5 µm partikkelin tuntee sormenpäillä.
• 40 µm partikkelin näkee paljain silmin.
• Lietteessä
•
•
•
karkeat partikkelit 0,1-1 mm
hienot partikkelit 1-100 µm
kolloidit 0,001-1 µm
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
13
Partikkelikoko
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
14
Partikkelikoko
x = 164 mm
d10 = 55 m m
d 50 = 150 mm
d 80 = 235 m m
d 90 = 290 m m
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
15
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
x = 164 mm
d10 = 55 m m
d 50 = 150 mm
d 80 = 235 m m
d 90 = 290 m m
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
16
4
5.10.2015
Partikkelikoko
Partikkelikoko
• Partikkelikoot ilmoitetaan usein johonkin malliin
perustuvana jakaumana.
• Normaalijakauma soveltuu käytettäväksi kapealle
partikkelikokovälille luokitellulle materiaalille.
• Soveltuu kokeiltavaksi kun taajuusjakauma näyttää Gaussin
kellokäyrältä.
• Aritmeettisen normaalijakauman yhtälössä x on
partikkelikoko, x partikkelikoon aritmeettinen keskiarvo ja
on keskihajonta.
• Lähes kaikissa kokojakaumissa on pieniä partikkeleita
runsaammin kuin isoja.
• Normaalijakauma saadaan paremmin sopivaksi, kun
käytetään partikkelikoon logaritmia, ln(x).
• Logaritminen normaalijakauma soveltuu käytettäväksi, kun
suurimman hiukkasen suhde pienimpään on noin 10.
• xg on geometrinen keskiarvo ja sg on geometrinen
standardipoikkeama.
f (x) =
é (x - x)2 ù
1
× exp ê2 ú
s 2p
ë 2s û
f (x) =
é (ln x - ln x )2 ù
1
g
× exp êú
êë 2(ln s g )2 úû
x× ln(s g ) 2 p
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
17
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
18
Partikkelikoko
Partikkelikoko
• Potenssijakaumassa (Gaudin-Schumann-jakauma) verrataan
suurimpaan raekokoon.
• Potenssijakauma soveltuu käytettäväksi hienojakoisille
jauheille.
• Potenssijakauma esitetään alikokojakaumana, jossa xmax on
jakauman suurin partikkelikoko ja n on potenssi, joka kertoo
jakauman muodon.
• Yleensä jakauman potenssi arvo on pienempi kuin yksi.
• Rosin-Rammler –jakauma on eksponenttijakauma, jossa
verrataan kokoon, jota suurempia on 36,8% partikkeleista.
• Jakaumaa käytetään yleensä massajakauman yhteydessä,
esimerkiksi tutkittaessa seula-analyysien tuloksia.
• Rosin-Rammler alikokojakaumaa laskettaessa n on potenssi,
joka kertoo jakauman jyrkkyyden ja xR on halkaisija, jota
suurempia partikkeleja on 36,8 %. Potenssin arvo on korkea,
jos hiukkaset ovat lähellä toisiaan.
æ x ö
F(x) = ç
÷
è xmax ø
æ xö
F(x) = 1- exp ç ÷
è xR ø
n
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
19
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
n
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
20
5
5.10.2015
Partikkelikoko
Murskaus ja jauhatus
• Usein riittää kun ilmoitetaan massan aritmeettiseen
keskiarvoon perustuva raekoko.
• Keskimääräinen raekoko saadaan laskemalla
partikkelikokojen fraktioilla painotettu keskiarvo, fraktioiden
summa = 1
Murskaus, jauhatus yms. ovat menetelmiä materiaalin
hienontamiseen eli partikkelikoon pienentämiseen.
x = å f (xi )× xi
• Lisäksi voidaan käyttää alikokoja kuvaavia jakauman kokoja
d10, d50, d80, d90, eli 10%, 50%, 80% tai 90% jakaumasta on
pienempää kuin kyseinen partikkelikoko.
Hienonnusvaihe
Tuotekoko
Hienonnusvaihe
Tuotekoko
Louhinta
1m
Karkea jauhatus
1 mm
1. murskaus
150-250 mm
Hieno jauhatus
100 m
2. murskaus
50-80 mm
Hyvin hieno jauhatus
10 m
3. murskaus
10-25 mm
Erittäin hieno jauhatus
1 m
Kun edetään hienonnuksessa eteenpäin, vaatimus on usein,
että tuotteessa pitää olla 80% pienempää raekokoa kuin
vaadittu raekoko.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
21
Murskaus ja jauhatus
Helposti erotettavissa
Erillisrakeet
Melko helposti erotettavissa
Isot lukkiutuneet
rakeet
Juonteet,
kerrokset
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
22
Murskaus ja jauhatus
Vaikeasti erotettavissa
• Hienonnussuhde
(reduction ratio)
Pirotteinen
Sisäkkäiset kerrokset
Lamellit
Widmanstätterrakenne
Hyvin vaikeasti erotettavissa
Eutektinen, kaksi
yhtenäistä faasia
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
23
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
d(ennen)
,
d( jälkeen)
d = dmax , d80
n=
Kuori
• Leuka-, kartio- ja
valssimurskain puristavat
ja hienonnussuhde 6-8.
• Iskumurskain iskee tai
paiskaa ja
hienonnussuhde 20.
Leuka
Valssi
Kartio
Isku
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
24
6
5.10.2015
Murskaus ja jauhatus
Murskaus ja jauhatus
Murskauksella
pyritään
muutaman mm tai
parinkymmennen
mm raekokoon.
Hienommat
partikkelit
jauhamalla.
• Rumpumyllyissä jauhatus tapahtuu vaakatasossa
pyörivässä rummussa, jossa on jauhinkappaleita.
• Pyörimisliike nostaa jauhinkappaleet rummun kehälle, josta
ne sitten putoavat, pyörivät tai liukuvat takaisin rummun
pohjalle.
• Jauhinkappaleet voivat olla kuulia, tankoja, lyhyitä lieriöitä
tai jauhettavan materiaalin kappaleita (autogeeni).
• Hienonnusaste voi olla tankomyllyille luokkaa 100,
kuulamyllyille 1000 ja autogeenimyllyille 5000.
Metso: Basics in Minerals Processing
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
25
Murskaus ja jauhatus
Murskaus ja jauhatus
•
•
•
•
•
M. Oja, TKK-MT-176, 2006
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
26
Murskaus kolmessa
vaiheessa
Seulonta kolmannen
murskauksen jälkeen.
Seulan ylikoko palautetaan
takaisin murskaukseen
Seulan alikoko jauhetaan
tankomyllyllä avoimessa
piirissä
Lopullinen jauhatus
suljetussa piirissä,
hydrosykloni palauttaa
ylikoon kuulamyllyyn.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
27
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
• Energiankulutus kasvaa mitä pienempää partikkelikokoa
tuotetaan.
•
•
•
•
•
Kivihiili kokoluokkaan d50 = 5-10 cm noin 0,5 kWh/tonni
Kivihiili kokoluokkaan d50 = 0,1-0,5 mm noin 5-10 kWh/tonni.
Malmit kokoluokkaan d50 = 50-100 m 10-100 kWh/tonni
Elintarvikkeiden, kuten sokerin ja jauhojen hienonnus
kokoluokkaan d50 = 5-10 m vaatii 50-100 kWh/tonni
Väripigmenttien hienonnus kokoluokkaan d50 = 0,5-5 m vaatii
500-1000 kWh/tonni.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
28
7
5.10.2015
Murskaus ja jauhatus
Murskaus ja jauhatus
• Hienonnuslaitteissa rakeet rikkoutuvat samanaikaisesti,
tuotteet sekoittuvat keskenään eikä yksittäisen rakeen
tilanne ole tiedossa.
• Yksittäisen rakeen särkyminen voidaan jakaa osiin
kuormittaminen, muodonmuutos, sisäisen jännitystilan
muodostuminen ja jännitystilan purkautuminen, jossa rae
joko särkyy tai ei.
• Raetta on kuormitettava toistuvasti, jotta saadaan tuotua
siihen uutta energiaa.
• Pienin mahdollinen partikkelikoko x riippuu
murtumisvastuksesta R, energiasta E ja kimmomodulista s,
esimerkiksi x = 0,4RE/s
• Hienonnuksen energiankulutus Eu määritellään uutena
pintana tehtyä työtä kohden
Eu = DS/ W
• Rittingerin laki, energiankulutus on suoraan verrannollinen
tuotettuun uuteen pintaan, sopii alle 1 mm partikkeleille
• Wm [kWh/t], x2 on tuotteen raekoko, x1 syötteen raekoko, KR
Rittingerin vakio ja c on materiaalin puristuslujuus.
æ1 1ö
Wm = K R × s c × ç - ÷
è x2 x1 ø
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
29
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
30
Murskaus ja jauhatus
Murskaus ja jauhatus
• Kickin laki, energiankulutus on suoraan verrannollinen
massaan, sopii murskaukseen
• Ei ole sovellettavissa koko raekokoalueelle, koska sama
määrä energiaa kuluisi hienonnettaessa 10 m rakeet
kokoon 1 m ja murskattaessa 1 m lohkareet kokoon 10 cm.
• Aliarvioi hienon jauhatuksen energian tarpeen.
• Wm [kWh/t], x2 on tuotteen raekoko, x1 syötteen raekoko, KK
Kickin vakio ja c on materiaalin puristuslujuus.
• Bondin laki perustuu kokeellisiin tutkimuksiin
• Bondin lakia hyödynnetään arvioitaessa energiankulutusta
ja laitemitoitusta kun on jo olemassa käyttökokemusta
vastaavista tilanteista.
• Wm [kWh/t], x2 on tuotteen raekoko, x1 syötteen raekoko, Wi
on Bondin työindeksi kun äärettömän suuri kappale
hienonnetaan kokoon 100 mm.
Wm = K K × s c × ln ( x1 x2 )
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
31
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
æ 1
1 ö
÷
Wm = Wi × 100m m × çç
x1 ÷ø
è x2
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
32
8
5.10.2015
Luokitus
Luokitus
• Murskauksen ja jauhatuksen yhteydessä luokituksen
tarkoituksena on säännöstellä tuotteen raekokoa.
• Pyritään tehostamaan hienonnusta vähentämällä
hienoaineksen määrää, jotta parannettaisiin kapasiteettia ja
vähennettäisiin energiankulutusta.
• Ideaalitapauksessa kiintoainetta sisältävä virta jakaantuu
terävästi kahteen virtaan katkaisukoon perusteella.
• Katkaisukokoa suuremmat rakeet ohjataan yhteen virtaan ja
pienemmät rakeet toiseen virtaan.
• Luokittimina käytetään seuloja ja
dynaamisia luokittimia
• Seulonnassa hienot rakeet
läpäisevät seulan ja ohjautuvat
alitteeseen ja karkeat rakeet
seulapinnan päältä ylitteeseen
• Dynaamisissa luokittimissa
nopeammin laskeutuvat karkeat
rakeet kulkeutuvat alitteeseen ja
hitaammin laskeutuvat hienot
rakeet ylitteeseen
M. Oja, TKK-MT-176, 2006
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
33
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
34
Luokitus
Luokitus
• Yksinkertaisin tapa kuvata luokituksen tehokkuutta on
mitata karkean jakeen osuus syötteestä
• Luokituksen tehokkuuden voi määrittää myös syötteen,
karkean jakeen ja hienon jakeen kumulatiivisista
raekokojakaumista FS, FK ja FH
ET =
• Vastaava hienoainekselle
FS(x) - FH (x)
FK (x) - FH (x)
• Lasketaan eri raekooilla erotukset ja piirretään x-akselille
FK(x)-FH(x) ja y-akselille FS(x)-FH(x)
• Erotustehokkuus on kulmakerroin.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
35
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
36
9
5.10.2015
Luokitus
Luokitus
• Hienoaineksen talteenoton
tehokkuus R voidaan määrittää,
kun jakaumat otetaan
katkaisukoon kohdalta
• Katkaisukoko = tätä kokoa
hienommat talteen
• Mitataan kumulatiiviset
jakaumat F katkaisukokoon
saakka.
Raekokojakaumien
perusteella R = 60%
R katkaisukoko
100
90
80
70
60
50
40
30
20
10
0
0
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
37
Luokitus
100
150
200
250
300
350
400
450
500
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
38
Seulonta
• Karkeaa seulontaa (seula-aukko xs > 100 mm) maa-aineksen
ja kivien sekä malmien ja kivihiilen käsittelyssä.
• Välialueen seulonnalla (xs = 10-100 mm) valmistetaan soraa,
hiekkaa ja kivimurskaa.
• Hienoseulontaa (xs =1-10 mm) käytetään kaikilla teollisuuden
aloilla.
• Hienoseulontaa ja ultrahienoseulontaa (xs <1 mm) käytetään
muovien raaka-aineiden, täyte- ja päällystyspigmenttien ja
väriaineiden valmistuksessa.
• Seulontaa sovelletaan harvoin alle 0,1 mm raekoossa, sillä
kapasiteetit ovat yleensä riittämättömiä.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
39
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
50
• Rakeet, joiden koko on pienempi kuin
puolet seula-aukon koosta, läpäisevät
seulan helposti.
• Rakeet, joiden koko on puolitoista
kertaa aukon koko, ylittävät helposti.
• Lähellä seula-aukon kokoa olevat
rakeet läpäisevät seulan huonosti.
• Seulan kapasiteetti on massa, joka
syötetään aikayksikössä seulan pintaalayksikköä kohti.
• Tarvittava pinta-ala määritetään
syötössä olevan alitteen määrän
perusteella.
=
+
A, B, n vakioita, h on
aukon koko.
Valmistaja ilmoittaa
Kapasiteetin.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
40
10
5.10.2015
Seulonta
Seulonta
• Seulonnan tehokkuus on osuus
tiettyä partikkelikokoa
pienemmistä, joka päätyy
alitteeseen ja sitä suuremmista
ylitteeseen.
• Ylitteen ja alitteen tehokkuus,
paljonko hienosta materiaalista
päätyy väärin ylitteeseen ja
oikein alitteeseen.
• Tarvitaan massavirrat m tai
haluttua partikkelikokoa
pienempien osuudet c.
• Seulonnan tehokkuus
1- cKARKEA
1- cHIENO
• Ylitteen (ylikoon)
tehokkuus
EY = ET
• Alitteen (alikoon)
tehokkuus
EA = (1- ET )
M. Oja, TKK-MT-176, 2006
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
41
Dynaaminen luokitus
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
42
Dynaaminen luokitus
• Dynaaminen luokitus perustuu partikkelien liikkeeseen
väliaineessa.
• Laskeutumisnopeuteen perustuvassa luokituksessa nestettä
raskaammat rakeet painuvat astian pohjalle tai reunoille.
• Jos neste virtaa vaakatasossa ja painovoima erottelee niin
kyseessä on laskeutusluokitin.
• Jos neste ja laskeutettavat rakeet kulkevat vastakkaisiin
suuntiin kyseessä on hydraulinen luokitin.
• Keskipakoluokittimia ovat erilaiset lingot ja ei-mekaaniset
hydrosyklonit.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
43
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
cHIENO
cSYÖTE
wraja = rajakokoa olevan partikkelin laskeutumisnopeus =
syötön tilavuusvirta
lammikon pituus*leveys
Laskeutumisnopeuteen vaikuttavat partikkelin muoto, koko,
tiheys, väliaineen tiheys ja virtauksen laminaarisuus tai
turbulenttisuus,
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
44
11
5.10.2015
Dynaaminen luokitus
Linko, partikkelit lentävät
reunalle viipymäaikana
Dynaaminen luokitus
Hydrosykloni, rakeet tangentiaalisen
virtauksen mukana seinille, keskellä
pystysuora nestevirtaus ylös.
• Dynaamisen luokittimen tehtävä on jakaa syöte eri
fraktioihin partikkelien painon perusteella.
• Jos partikkelit ovat kutakuinkin samaa materiaalia niin
niiden tiheys on sama ja painot ovat verrannollisia
partikkelikokoon.
• Dynaamisten luokittimien tehokkuuksien laskentaan voidaan
käyttää samoja kaavoja kuin seuloille.
• Seulassa ylite on karkea ja alite on hieno fraktio.
• Dynaamisissa luokittimissa alite on karkea ja ylite on hieno
fraktio.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
45
Neste-kiinteäerotus
Neste-kiinteäerotus
• Mekaaniset neste-kiintoaine-erotusprosessit perustuvat
laskeutukseen ja suodatukseen.
• Laskeutuksessa nestettä raskaammat partikkelit painuvat
astian pohjalle.
• Suodatuksessa partikkelit kerääntyvät suodinkankaalle ja
neste virtaa kankaan läpi.
• Laskeutusta käytetään usein myös suodatuksen
esikäsittelymenetelmänä.
• Laskeutus toimii kuten dynaaminen luokitus.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
47
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
46
• Laskeutuksessa nestettä raskaammat
rakeet laskeutuvat astian pohjalle tai
reunoille
•
•
•
Painovoimainen
Linkous
Hydrosyklonit
• Suodatuksessa väliaine kerää
kiintoaineen ja neste virtaa väliaineen läpi
•
•
•
•
Siivilöinti
Kakkusuodatus
Rakeissuodatus
Membraanisuodatus
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
48
12
5.10.2015
Neste-kiinteäerotus
Neste-kiinteäerotus
•
•
•
•
•
Laskeutuksessa saadaan kirkas neste ja paksumpi liete.
Laskeutuksen tarkoitus voi olla kirkkaan nesteen
tuottaminen, lietteen sakeuttaminen, partikkelien luokittelu.
Jos tavoitteena on kirkas ylite kysymyksessä selkeytys,
syöttöpitoisuus on alle 0,5 t-%.
Jos tavoitteena on sakea liete kysymyksessä on sakeutus.
Painovoimalaskeutuksen mitoitusta varten on määritettävä
käsiteltävän lietteen laskeutumisnopeus sekä syötteen ja
alitteen kiintoainepitoisuudet.
æ1 1 ö W
A = ç - ÷×
è C Cu ø RS
•
•
A on tarvittava pinta-ala (m2), C on syötteen ja Cu alitteen
kiintoainepitoisuus (kg/m 3 vettä), W on kiintoaineen
syöttönopeus (kg/s), R on laskeutumisnopeus (m/s) ja S on
väliaineen ominaispaino.
Ominaispaino on dimensioton, kuvaa tiheyttä suhteessa
veden tiheyteen.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
49
Neste-kiinteäerotus
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
50
Neste-kiinteäerotus
• Yleinen suodatusyhtälö
• Suodatuksessa kiintoaine
erotetaan lietteestä huokoisen
väliaineen avulla.
• Suodatukseen tarvittava paineero saadaan painovoimasta,
alipaineesta suodospuolella,
ylipaineesta lietepuolella tai
keskipakovoimasta.
Dp / mq = a avmc + Rm
dt ma avc m Rm
=
+
dV A2 Dp ADp
M. Oja, TKK-MT-176, 2006
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
51
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
•
•
•
•
•
•
•
•
• Darcy'n yhtälö
A× Dp
mL
Dp / mQ = L / (K × A)
Q=K ×
q suodoksen näennäinen virtausnopeus, m/s
mc, kuivan kakun massa pinta-alayksiköä kohti, kg/m 2
aav kakun keskimääräinen ominaisvastus, m/kg
Rm suodinväliaineen vastus, m-1 , m viskositeetti, Pa s
Dp paine-erot, Pa
c on kiintoainepitoisuus kg/m3, A on suodatinala, m2
Q on suodoksen vuo väliaineen läpi, m3/s
L on suodatinmateriaalin paksuus, m ja K sen permeabiliteetti, m 2
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
52
13
5.10.2015
Vaahdotus
Vaahdotus
• Vaahdotus on
pintailmiöihin perustuva
erotusmenetelmä, jonka
tavoitteena on eri
kiintoaineiden selektiivinen
erottaminen.
Talteenotto on sitä
helpompaa mitä
paremmin puhtaaksijauhatus on
onnistunut
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
53
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
54
Vaahdotus
Vaahdotus
• Esivaahdotukseen
(rougher) mahdollisimman suuri saanti
• Ripevaahdotuksessa
(scavenger) otetaan
arvoaineet talteen
esivaahdotuksen
jätteestä.
• Kertausvaahdotuksessa
(cleaner) tehdään
korkealaatuinen rikaste
poistamalla sivukivi.
• Haluttujen partikkelien pinnat saadaan sopivilla pintaaktiivisilla kemikaaleilla hydrofobisiksi, ja kuplat pystyvät
tarttumaan niihin.
• Kemikaalit ovat:
•
•
•
•
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
55
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
vaahdotteet, jotka tekevät riittävän pysyvän vaahdon
kokoojat, jotka tarttuvat haluttujen partikkelien pintaan,
aktivoijat, jotka helpottavat kokoojien tarttumista
painajat, jotka estävät kokoojien tarttumista.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
56
14
5.10.2015
Vaahdotus
Vaahdotus
• Vaahdotusta kuvataan usein ensimmäisen kertaluvun
kineettisellä yhtälöllä
• Vaahdotuksessa suurin osa metallista saadaan nopeasti,
loppujen kerääminen kestää kauan.
• Vaahdotuksessa tuotteen laatu heikkenee kun aika kasvaa.
• Optimointi ajan ja tuotteen laadun kanssa seuraavia vaiheita
varten vaatii kokeita, ei ole mallinnettavissa.
R=1- exp(-kt)
R= RI [1- exp(-kt)]
• R on kumulatiivinen saanti ajanhetkellä t, RI on teoreettinen
maksimisaanti, k on nopeusvakio ja t on kulunut aika.
• Rikasteen saanti pitoisuuksien avulla laskettuna on
R=
cRIKASTE cSYÖTE - cJÄTE
×
cSYÖTE cRIKASTE - cJÄTE
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
57
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
58
Yhteenveto
• Mekaaniset yksikköprosessit käsittelevät partikkeleita, jotka
voivat olla myös lietteissä.
• Yksikköprosessien mallinnus on työlästä koska eri
laiteversioita on runsaasti, muuttujia on runsaasti ja
käsiteltävien materiaalien ominaisuudet vaihtelevat.
• Mitoitus perustuu kokeisiin.
• Tärkeimmät tunnusluvut ovat:
•
•
Energiankulutus, usein kWh/t sekä hienonnuksessa,
erotteluprosesseissa että vaahdotuksessa
Erottelukyky, halutun kokoiset tai haluttua koostumusta olevat
partikkelit haluttuun virtaan.
CHEM-A2100, Mekaaniset prosessit
5.10.2015
59
CHEM-A2100, mekaaniset yksikköprosessit
15