Salmisaaren voimalaitoksen ulkoinen pelastussuunnitelma

Transcription

Salmisaaren voimalaitoksen ulkoinen pelastussuunnitelma
JULKINEN
JulkL (621/1999/1§)
SALMISAAREN VOIMALAITOKSET
ULKOINEN PELASTUSSUUNNITELMA
HYVÄKSYNTÄ:
Päiväys
Nimi
Virka-asema
Tapahtumakirjaukset
Päiväys
Asia
Nimi ja virka-asema
2008
Suunnitelman laatiminen
Tomi Kuusamo, palomestari
1/2015
Suunnitelman päivittäminen ja harjoi-
Piia Manninen, palomestari
tukset
2016
Suunnitelman vuositarkastus
2017
Suunnitelman vuositarkastus. Turvallisuustiedotteen jakelu (HELEN).
2018
Suunnitelman päivittäminen ja harjoitukset
2019
Suunnitelman vuositarkastus
2020
Suunnitelman vuositarkastus
2021
Suunnitelman päivittäminen ja harjoitukset
2
Sisällys
Sisällys .................................................................................................................. 3
1. Yleistä ............................................................................................................... 5
1.1 Suunnitelman tarkoitus ..................................................................... 5
1.2 Säädösperusta .................................................................................... 5
1.3 Suunnitelman päivittäminen ............................................................. 5
1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen ........................................................... 5
2.
Alueen yleistiedot ........................................................................................ 7
2.1 Osoite ja yhteystiedot ......................................................................... 7
2.2 Ajo-ohjeet ........................................................................................... 7
2.3 Alueen kuvaus .................................................................................... 8
2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot ............................... 13
2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä .................................. 14
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet
3.
Suuronnettomuusvaarat ........................................................................... 16
3.1 Suuronnettomuuksien vaaranarviointi ........................................... 16
3.2 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit ........................................................ 17
3.3 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot ............... 25
4.
Alueen pelastusorganisaatio ..................................................................... 30
4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat .................................. 30
4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen ................................... 31
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa .... 31
4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö ............................................. 34
5.
Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet .................................................. 36
5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet ......................................... 36
5.2 Torjuntakalusto ............................................................................... 37
6.
Tukiorganisaatiot ...................................................................................... 39
7.
Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa .................. 42
7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat) .... 42
7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen
7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen...................... 42
7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen .................................. 43
7.5 Evakuointi normaalioloissa, onnettomuusevakuointi ..................... 43
7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen ............................................. 44
7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto..................................... 44
7.8 Viestiliikenne .................................................................................... 45
7.9 Pelastustoiminnan lopettaminen ..................................................... 46
8.
14
42
Väestön varoittaminen .............................................................................. 46
8.1 Väestöhälyttimet .............................................................................. 46
8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät.................... 47
8.3 Yleinen vaaramerkki ....................................................................... 48
8.4 Vaara ohi -merkki ............................................................................ 48
8.5 Vaaratiedote ..................................................................................... 48
8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet ................................................ 49
3
9.
Onnettomuudesta tiedottaminen .............................................................. 50
9.1 Onnettomuusilmoitukset ................................................................. 50
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku ........... 50
9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen .................................................. 50
9.4 Medialle tiedottaminen .................................................................... 51
10.
Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen .......................................... 52
11.
Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset ................................................ 53
Lähteet ................................................................................................................ 54
Liite 1 Turvallisuustiedote Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten ympäristön asukkaille
............................................................................................................................ 55
Liite 2 Käyttöturvallisuustiedote sitruunahappo .............................................. 59
Liite 3 Käyttöturvallisuustiedote Muuntajaöljy 10 X ....................................... 63
Liite 4 Käyttöturvallisuustiedote 57 % litiumbromidi - ................................... 66
0,3 % litiumkromaatti-liuos............................................................................... 66
Liite 5 Käyttöturvallisuustiedote Litiumbromidiliuos 54% ............................ 67
Liite 6 Esitäytetty vaaratiedotelomake (Viranomaiskäyttö)Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
Liite 7 Lisätiedot kemikaaleista (Viranomaiskäyttö)Virhe. Kirjanmerkkiä ei ole määritetty.
4
1. Yleistä
1.1 Suunnitelman tarkoitus
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen laatima suunnitelma pelastuslain 48 §:ssä mainituilla
alueilla tapahtuvien suuronnettomuuksien torjumiseksi ja vahinkojen minimoimiseksi.
Ulkoinen pelastussuunnitelma on pelastuslaitoksen käytännönläheinen toimintaa ohjaava asiakirja, josta
löytyvät nopeasti kaikki oleelliset asiat, joilla on valmistauduttu alueen suuronnettomuusvaaraan ja joita
tarvitaan pelastustoimintaan.
1.2 Säädösperusta
Ulkoisista pelastussuunnitelmista säädetään pelastuslaissa (379/2011) ja, sisäasiainministeriön asetuksessa erityistä vaaraa aiheuttavien kohteiden ulkoisesta pelastussuunnitelmasta (406/2011).
Ulkoisia pelastussuunnitelmia käsitellään Euroopan unionin neuvoston direktiivissä 96/82/EY (jäljempänä Seveso II-direktiivi), Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivissä 2006/21/EY sekä Euroopan
neuvoston direktiivissä 89/618/Euratom.
Näiden säädösten perusteella alueen pelastustoimen on laadittava yhteistyössä suuronnettomuuden vaaraa
aiheuttavan alueen kanssa ulkoinen pelastussuunnitelma. Sen laatimisessa tulee huomioida alueelta laaditut turvallisuusselvitys, toimintaperiaateasiakirja tai valmiussuunnitelma sekä sisäinen pelastussuunnitelma.
1.3 Suunnitelman päivittäminen
Ulkoinen pelastussuunnitelma tarkistetaan vuosittain ja päivitetään vähintään kolmen vuoden välein. Tarkistamisessa otetaan huomioon alueella, pelastustoimessa sekä uuden tekniikan ja tietämyksen soveltamisessa tapahtuneet muutokset.
1.4 Suunnitelmasta tiedottaminen
Päivämäärä
Kuulemistilaisuus pidetty
18.2.2015
Turvallisuustiedote jaettu
helmikuussa 2012
Pelastuslaitos järjestää yhteistyössä toiminnanharjoittajan kanssa ulkoisen pelastussuunnitelman valmisteluvaiheessa yleisen kuulemistilaisuuden sekä asettaa valmisteluasiakirjat julkisesti nähtäviksi. Kuulemistilaisuudesta ja asiakirjojen nähtäväksi asettamisesta ilmoitetaan paikkakunnalla yleisesti leviävässä sanomalehdessä, kunnan ilmoitustaululla ja pelastuslaitoksen internet-sivuilla vähintään seitsemän päivää
ennen kuulemistilaisuutta ja nähtäväksi asettamista.
5
Pelastussuunnitelman valmisteluasiakirjat asetetaan nähtäväksi myös, kun suunnitelmaa päivitetään Helsingin pelastuslaitoksen internet-sivuille Ajankohtaista-osioon. Pääset tiedostoon tästä.
Pelastuslaitos on tiedottanut ulkoisesta pelastussuunnitelmasta kaikille henkilöille ja julkisille laitoksille,
joihin suuronnettomuus voi vaikuttaa. Tiedottaminen on toteutettu toiminnanharjoittajan jakamalla turvallisuustiedotteella (Liite 1) vuonna 2012. Linkki tiedotteeseen on tässä.
Väestölle tiedottaminen tehdään uudelleen, kun pelastussuunnitelmaan tehdään oleellisia muutoksia, kuitenkin vähintään viiden vuoden välein.
Väestön turvallisuuden kannalta keskeiset tiedot ovat saatavilla pelastuslaitoksella paperiversiona luettavissa pelastuslaitoksen internet-sivuilla. Toimintaohjeet onnettomuustilanteessa löytyvät tästä linkistä tai
kirjoittamalla osoitteeksi:
http://www.hel.fi/hki/Pela/fi/V_est_nsuojelu/Toimintaohjeita+suojautumistilanteessa Tiedot löytyvät
ruotsiksi tästä. Tai kirjoittamalla osoitteeksi:
http://www.hel.fi/hki/Pela/sv/Befolkningsskydd/Handlingsinstruktioner+i+skyddssituationer
6
2. Alueen yleistiedot
2.1 Osoite ja yhteystiedot
Toiminnanharjoittaja
Helsingin Energia, Salmisaaren voimalaitokset
Osoite
00090 HELEN
Porkkalankatu 9-11, 00180 Helsinki
Yhteyshenkilöt
Jyrki Itkonen, voimalaitospäällikkö
Rauno Kontro,
Puhelin
09-617 3510
09-6173512
käyttöinsinööri
2.2 Ajo-ohjeet
Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitos sijaitsee osoitteessa Porkkalankatu 9-11. Ajo voimalaitosalueelle tapahtuu Lauttasaaren- tai Ruoholahden suunnasta Porkkalankatua pitkin. Alue on rajattu aidalla
ja sinne johtaa selkeä ajoportin kautta kulkeva väylä. Portilla sijaitsevalla vartioasemalla on miehitys ympäri vuorokauden.
Kuva 1 Ilmakuva voimalaitosalueesta. Sisäänajokohta osoitettu nuolella.
7
Ajo-ohjeet ovat seuraavat:
Länsiväylältä
Lauttasaaren suunnasta
Töölön suunnasta
Länsiväylältä ramppi alas Salmisaarenkadulle –
Porkkalankatu länteen – portti oikealla ennen
Tallberginkatua
Lauttasaaren sillan yli Porkkalankatua koilliseen –
portti vasemmalla Tallbergin kadun jälkeen
Porkkalankatua länteen - portti oikealla ennen
Tallberginkatua
2.3 Alueen kuvaus
Salmisaaren ja Ruoholahden alueet lähiympäristöineen ovat koostuneet aiemmin, 1900-luvun alussa, useasta pienestä saaresta. Alueilla on tehty täyttötöitä sekä luonnontilaisten saarien maansiirtotöitä useassa
eri vaiheessa. Salmisaaren voimalaitosalue sekä Tammasaaren polttoainesatama sijaitsevat osin täyttöalueilla ja osin entisten saarien paikalla. Salmisaaren A-voimalaitosrakennus sijaitsee osin entisen Salmisaaren alueella ja Salmisaaren B-voimalaitosrakennus osin entisen Pikku Pässi -saaren alueella. Voimalaitosalueella ei ole luonnontilaisia alueita.
Salmisaaren ja Ruoholahden alueilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähistöllä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita (Helsingin Energia 2011, 34).
Toiminnan kuvaus
Salmisaaren A-voimalaitos (K7)
Salmisaaren A-voimalaitos (SaA) on lämpöä tuottava kuumavesikattila K7,
jonka kaukolämpöteho 180 MW. Kattila otettiin käyttöön vuonna 1986 ja
se on sijoitettu vanhaan 1950-luvulta peräisin olevaan rakennukseen. Voimalaitosta käytetään noin 1000–3000 tuntia vuodessa pääosin talviaikana.
SaA:n pääpolttoaine on kivihiili ja varapolttoaine raskas polttoöljy. Hiiltä
kuluu täydellä teholla noin 28 t/h. Varapolttoaineena on raskas polttoöljy,
jota on varastoitu maanalaisin varastoihin niin, että vakavassa häiriötilanteessa kattilaa voidaan käyttää täydellä öljyteholla useita viikkoja.
SaA:n savukaasut puhdistetaan pääsääntöisesti SaB:ssä sijaitsevassa rikinpoistolaitoksessa, jossa K7:n savukaasut sekoittuvat SaB:ltä tulevaan savukaasuvirtaan. Käynnistys- ja pysäytystilanteissa sekä erilaisissa häiriötilanteissa SaA:n savukaasut johdetaan sen oman piipun kautta taivaalle.
Laitos otetaan mukaan tuotantoon silloin, kun Helenin voimalaitosten tuottama yhteistuotantolämpö ei riitä.
Salmisaaren B-voimalaitos
Salmisaaren B-voimalaitos (SaB) on vuonna 1984 käyttöön otettu sähköä
ja kaukolämpöä tuottava yksikkö. Sähkön nimellisteho on 170 MW ja sitä
vastaavaa kaukolämpöteho 300 MW. Voimalaitosta käytetään vuosittain
noin 5000–7800 tuntia tuotantotarpeesta riippuen.
Voimalaitoksen pääpolttoaine on kivihiili, jota täydellä teholla kuluu noin
80 t/h. Varapolttoaineena on raskas polttoöljy, jota on varastoitu maanalaisin varastoihin niin, että vakavassa häiriötilanteessa blokkia voidaan käyttää täydellä öljyteholla useita viikkoja. 2015 aletaan kivihiilen seassa polttaa pellettejä.
8
Salmisaari B on varustettu rikinpoistolaitoksella ja NOx -päästöjen vähentämiseksi ns. yläilmavaiheistuksella. Vuonna 2015 rakennetaan katalysaattorit, joissa kemikaalina käytetään ureaa.
Salmisaaren kattila K5
Salmisaaren kattila K5 on sijoitettu A-laitoksen vieressä olevaan "konttiin".
Tämän omakäyttöhöyryä tuottavan apukattilan nimellisteho on 7,7 MW, ja
sen polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä.
Salmisaaren kattila K6
Salmisaaren huippukaukolämpökattila K6 koostuu kolmesta 40 MW:n lohkosta, joiden lämpöteho on yhteensä 120 MW, ja joissa polttoaineena käytetään raskasta polttoöljyä. Kattilaa käytetään 300–700 tuntia vuodessa
lähinnä kaukolämmön huippukulutuksen aikana.
K6:n savukaasut johdetaan SaA:n savupiippuun.
K6 on HelenLämmön vesikattila, jota Salmisaaren voimalaitokset käyttää.
K6:n kunnossapitämisestä vastaa HelenLämpö.
Kellosaaren kaasuturbiinilaitos
Kellosaari (Ke) on vuonna 1973 käyttöön otettu kaasuturbiinivoimalaitos.
Kahden kaasuturbiinikoneiston nimellisteho on yhteensä 118 MW. Polttoaineena käytetään kevyttä polttoöljyä, jota on varastoitu maanalaiseen varastoon niin, että laitosta voidaan tarvittaessa käyttää useiden viikkojen
ajan.
Laitos on varavoimala, jota yleensä käytetään sekä paikallisten että valtakunnallisten sähkönjakeluhäiriöiden yhteydessä. Ke:n käytöstä on sopimus
valtakunnan verkkoyhtiö Fingridin kanssa. Sopimuksen mukaan Fingrid
voi valvomostaan tarvittaessa käynnistää kaasuturbiinit, joiden käytönaikainen valvonta kuuluu Salmisaaren voimalaitoksille kuten myös varavoimalaitoksen käyttövalmiuden ylläpito ja kunnossapito. 2011 voimaan astuvan sopimuksen mukaan Helenillä ei ole oikeutta käyttää Ke:ta. Käyttötunteja laitokselle on kertynyt keskimäärin 200–500 tuntia vuodessa.
Salmisaaren kaukojäähdytyslaitos (SaX)
Salmisaaren 1. vaiheen kaukojäähdytyslaitos otettiin käyttöön vuonna
2001. Kaukojäähdytyslaitoksessa on 2 absorptiopumppua, jotka ovat kylmäteholtaan 3,5 MW/pumppu. Kaukojäähdytystä toimitetaan Ruoholahden
alueella oleviin toimistorakennuksiin.
Kaukokylmä otetaan merestä ja absorptiopumppujen "polttoaineena" on
kaukolämmön menovesi. Absorptiopumppujen työaine on LiBr/H 2O-seos.
Kun merivesi on riittävän kylmää, otetaan kaukokylmä merestä ilman absorptiopumppuja.
Kaukokylmälaitoksen käytöstä ja kunnossapidosta vastaa HelenLämpö,
joka myös hallinnoi rakennusta.
9
Salmisaaren 2. vaiheen kaukokylmälaitos rakennettiin Maan alaisen hiilivaraston yhteydessä louhittuihin tiloihin. Kylmän tuotanto tässä 2. vaiheen
laitoksessa aloitettiin vuonna 2004.
Tammasaaren polttoainesatama
Tämä Sa:n satama sijaitsee Ruoholahden pohjoisrannalla. Satama toimii
kivihiilen sekä raskaan ja kevyen polttoöljyn purkauspaikkana ja tarvittaessa myös öljylaivojen lastauspaikkana*).
Satamasta hiili kuljetetaan kalliotunnelissa olevia kuljettimia käyttäen laitosalueen avovarastoon ja öljyt putkistoja pitkin kallioluolissa oleviin öljyvarastoihin.
*)Sa:n öljyluolista voidaan myös ottaa öljyä tankkilaivoihin. Tätä toimintaa
ei ole ollut harjoitettu 1980-luvun jälkeen. 1980-luvulla otti raskasta öljyä
varastoista lavoihin varastotilan sen aikainen vuokraaja. Lisäksi v. 2003
lähetettiin Fortumille n. 24 kt kevyttä polttoöljyä rikinpoistoon. Öljy tuotiin
takaisin luolaan v. 2004.
Tammasaaren satama-alueen omistaa Helsingin Kaupunki, jolta Helen on
vuokrannut sataman. Laiturin ja satamassa olevat laitteet omistaa Helen.
Satamatoiminnoista, kuten laivojen kiinnittäminen ja irrottaminen, vastaa
Helsingin Satama. Laivojen puruista (laivasta satamaan) vastaavat laivayhtiöt: hiililaivat ovat ns. itse purkavia, joissa omat ranat tai purkusyöttimet ja
tankkilaivoissa on omat öljynsiirtopumppunsa.
Satama on ISPS-turva-arvioitu ja turvallisuuspäällikkönä toimii polttoainemestari, puh. 3514.
Polttoainevarastot
Hiilivarastot:
Maanalaisissa hiilisiiloissa on enimmillään 200.000 tonnia hiiltä.
Raskaan polttoöljyn maanpäälliset varastot:
–
1 x 1000 m3:n pintasäiliö SaB:n käyttämää raskasta polttoöljyä varten.
Raskaan polttoöljyn maanalaiset varastot (luolat):
–
Luola 1 tilavuus 75.000 m3
–
Luola
2
tilavuus
75.000
m3
Raskasöljyluoliin on varastoitu ns. suoratisleöljyä. Koska luolissa öljy pidetään lämpimänä ns. vesipatjan avulla, ei krakattua öljyä voida niissä varastoida (krakatun öljyn tiheys on lähes 1).
Kevyen polttoöljyn maanalainen varasto (luola):
–
Luola 3 tilavuus 50.000 m3
Öljyluolien ns. peilausreikiä sijaitsee Salmisaarenkadun ja Länsiväylän
välisellä, aidatulla alueella. Laivojen lisäksi luoliin voidaan ottaa tankkiautoista öljyä näiden peilausreikien kautta.
10
Yleiskuvaus alueen ra- Salmisaaren voimalaitosalueilla sijaitsevat Salmisaaren A voimalaitos ja
Salmisaaren B-voimalaitos, rikinpoistolaitos, omakäyttöhöyrykattila K5,
kennuksista
kaukolämpökattila K6, 2 pellettisiiloa Kellosaaren kaasuturbiinilaitos, kaukojäähdytyslaitos, 2 lämpöakkua, Tammasaaren (Kellosaaren) hiilisatama,
maanalainen hiilivarasto, maanalainen sähköasema, maanalainen kaukojäähdytyslaitos, maanalaiset raskas- ja kevytöljyvarastot sekä toimisto-,
korjaamo- ja varastorakennukset. Laitosalueelta lähtevissä kaukolämpötunneleissa siirretään lämpöä sekä kantakaupungin että Lauttasaaren suuntiin.
SaB:n voimalaitosrakennuksessa on erilaisia tiloja, kuten:
–
apukattilahalli, jossa nykyisin on kaksi ilmakompressoria,
–
toimisto- ja varastotiloja,
–
kemian laboratorio ja toimistotiloja,
–
sosiaalitiloja,
–
luentosali ja kokoustila.
SaA:n rakennuksessa on erilaisia tiloja, kuten:
–
ruokala, jota ylläpitää Amica,
–
kuntoilutilat (kuntosali, kuntonyrkkeilytila ja liikuntasali) ja
radio- ja korukivikerhon kerhon tilat,
–
toimisto- ja verstastiloja
–
toimistotiloja,
–
varus-, varaosavarasto- ja metalliverstastilaa,
–
kiinteistön huoltoon liittyviä varastoja ja verstaita,
–
sosiaalitiloja,
–
kokoustila.
Välppärakennus (meriveden suodatus)
Meriveden suodatusasema sijaitsee varsinaisen voimalaitosalueen ulkopuolella Tallberginkadun varrella meren rannalla.
Salmisaaren lämpöakut
Salmisaaren piha-alueella on kaksi lämpöakkua, joilla tasataan yhteistuotannossa syntyvän lämmön ja lämpöasiakkaiden tarvitseman lämmön tarpeen vaihteluita.
Lämpöakuissa on vettä 10 000 m3/akku (veden maksimilämpötila on 99,5
C). Akkuihin voidaan varastoida lämpöenergiaa 1000 MWh. Akkuja voidaan ladata/purkaa 120 MW:n teholla.
Hiilikonehallit
Uusin halli on varsinaisessa hiilikonehallikäytössä. Vanha halli toimii varastona.
Öljyn autoonlastausasema
Raskaan polttoöljyn tankkiautojen lastausasema (öljyvarret) sijaitsee voimalaitoksen piha-alueelle lämpöakkujen ja SaB:n välisellä piha-alueella.
Autovaaka
Autovaaka sijaitsee SaA:n ja SaB:n välisellä piha-alueella.
11
Varasto- ja jätelavakatos
SaA:n ja SaB:n välisellä alueella on katos, jossa on erilaisia jätteidenkeruupisteitä. Näiden lisäksi katoksessa on mm. kaasupullojen varasto ja joidenkin Helenin autojen pysäköintipaikkoja.
Ongelmajätekontit
Ongelmajätekontit on sijoitettu jätelavakatoksen pohjoisen puoleiselle seinustalle.
Salmisaaren huoltorakennus (SaH)
SaH:n alue on erotettu aidoin voimalaitosalueesta. SaH:ssa ei ole voimalaitostoimintaa. SaH:n tilat on vuokrattu ulkopuolisille yrityksille.
Salmisaaren sähköasemarakennus (SaS)
SaS:n alue on erotettu aidoin voimalaitosalueesta. SaS:ssä ei ole voimalaitostoimintaa.
Salmisaaren sähköasema
Sähköasema sijaitsee B-voimalaitoksen edustalle rakennetuissa maanalaisissa tiloissa. Tiloja hallinnoi HelenSähköverkko Oy.
110 kV:n siirtymäjatkorakennus
Rakennus sijaitsee entistä vartiorakennusta vastapäätä.
Salmisaaren voimalaitosten vartiorakennus
Vartiorakennus sijaitsee Porkkalankadulta katsottuna suunnilleen A- ja Bvoimalaitosten puolessa välissä, voimalaitosalueelle johtavan pääajoväylän
yhteydessä.
Salmisaaren voimalaitosten vanha vartiorakennus
Vanha vartiorakennus sijaitsee uudelta vartioasemalta katsottuna pysäköintialueen itäpäässä, Engineeringtalon pääsisäänkäynnin lähistöllä. Vartioasemarakennus on annettu Helenin taidekerhon käyttöön.
12
Kokoontumispaikat vaaratilanteissa
2.4 Alueen läheisyydessä olevat tärkeät toiminnot
Voimalaitoksen lähimpinä naapureina ovat:
- Voimalaitoksen toiminnasta erotetuissa Helenin tiloissa: vanha asuinrakennus/Helen Engineering
n. 70 henkilöä, entinen sähköasemarakennus / DDB n. 34 henkilöä ja Pulp Active Oy n. 30 henkilöä, entinen vartiorakennus / Arkkitehtitoimisto Virkkunen n. 14 henkilöä.
- Miehittämätön huoltoasema (avoinna 24 t /vrk) ja hampurilaisten myyntipaikka ns. vanhan portin
lähistöllä.
- Porkkalankadun toisella puolella, pysäköintialuetta vastapäätä on toimistotalorakennus, jossa on
useita vuokralaisia.
- Salmisaarenkadun toisella puolella, Engineeringtaloa vastapäätä on useita toimistorakennuksia ja
jonkin matkan päässä kaupunkiin päin mentäessä on hotelli.
- Pohjoispuolella tontti rajoittuu Salmisaaren liikuntahallin seinään, johon on tehty varastokatos
voimalaitoksen tarpeisiin.
- Tallberginkadulla on entinen Alkon kiinteistö, jota hallinnoi Kapiteeli Oy ja jossa toimii Helsingin
Oikeustalo.
Muilta osin voimalaitoksen alue rajoittuu mereen Länsiväylän ja Tallbergin kadun välisellä alueella.
Jäähdytysvesikanava on johdettu Lapinlahteen. Jäähdytyskanavan ja Salmisaarenkadun välisellä alueella
sijaitsevat öljyluolien pumppaamorakennukset sekä huoltoyhteystiet näihin öljyluolien teknisiin tiloihin.
Öljyluolien peilausreikiä sijaitsee Salmisaarenkadun ja Länsiväylän välisellä, aidatulla alueella.
Kellosaaren kaasuturbiinilaitoksen ja hiilisataman naapureina olevat kiinteistöt ovat sekä yritys- että asuntokäytössä. Kaapelitehtaalla järjestetään yleisötilaisuuksia.
Länsiväylän sulkeminen tai liikenteen kiertotiejärjestelyt aiheuttavat seurannaisvaikutuksia muualle liikenteeseen.
13
2.5 Henkilömäärät alueella ja sen läheisyydessä
Suuronnettomuustilanteessa vaaraan joutuvien joukkoon ei sisälly erityisryhmiä, eikä vaikutusalue ulotu
yhdellekään asuinalueelle. Suuronnettomuustilanteessa vaaraan joutuvien ihmisten määrä arvioidaan noin
neljäksi sadaksi henkilöksi. (Helsingin Energia 2011, 33).
Alueella päivällä
130
Alueella yöllä
7
Läheisyydessä päivällä
330
Läheisyydessä yöllä
0
2.6 Hälytysjärjestelmät ja pelastuslaitoksen toimintaa helpottavat laitteet
Automaattinen
moitin
paloil- Voimalaitokset mukaan luettuna pellettilaitos on varustettu automaattisin hätäkeskukseen kytketyin paloilmoittimin. Salmisaaren Bvoimalaitoksen paloilmoitin on alueen pääpaloilmoitin. A-laitoksen
paloilmoitin toimii sen alapaloilmoittimena.
Paloilmoituksen jälleenanto on johdettu laitoksen valvomoon ja kohteen vartioasemalle.
Automaattinen sammu- Seuraavat kohteet SaB:ssa on varustettu sprinklerisammutuslaitteistolla:
tuslaitteisto
- Öljylaitetila
- Syöttövesipumput
- Turbiinihallin öljylaitealue tasolla +3.00
- Reduktiotilan hydrauliikkayksiköt
- Turbogeneraattorin laakerit
- Turbiini säätö- ja pikasulkuventtiilit
- Päämuuntajat
- Pienjännitemuuntajat
- Hiilikuljettimet ja -käsittelylaitteet
- Hiilivintti
- Kattilan polttimet
- Rikinpoistolaitoksen kompressorihuone
- Varavoimadiesel
- SaKe tunnelin hiilikuljetin
- Pellettijärjestelmä
Seuraavat kohteet SaA:ssa on varustettu sprinklerisammutuslaitteistolla:
- Hiilenkäsittelylaitteet
- Hiilivintti
- Polttimet
14
Kaasuhälytinjärjestelmä Pellettilaitoksella on häkä- ja happimittaus siiloissa.
Savunpoisto
Palopostiverkosto
Kohdesuojaukset
Savunpoisto hoidetaan joko savunpoistoluukuista tai ovista ja ikkunoista. Savunpoistoluukkuja on: sähkötiloissa, kattilahallissa, hiilivintillä, porrashuoneissa, pellettijärjestelmän kulkusillassa ja laitosten välisessä yhdyskäytävässä. Luukut toimivat sekä automaattisesti
että käsin.
Voimalaitoksen alueella on useita maapaloposteja. Niiden vedensyöttö on kaupungin vesijohtoverkostosta. Maapalopostien ympäri
on maalattu asfalttiin keltainen huomioalue.
Rakennukset on varustettu joko palopostein tai pikapalopostein. Palopostiverkosto on varustettu tarpeellisin osin paineenkorotuspumpuin.
Katso automaattiset sammutuslaitteistot.
Lisäksi:
Kriittisimmät kohteet on suojattu sprinklerijärjestelmällä.
Voimalaitosten alueella on yhteensä noin 670 sammutinta. Niistä
450 on SaB:ssa ja 150 SaA:ssa, Kellosaaressa on 20 kpl ja muissa
alueen kohteissa 50 kpl.
Käsisammuttimet pidetään niille suunnitelluilla paikoilla. Käsisammuttimien tarkastuksesta ja huollosta vastaa talotekniikkapalvelut.
Kaikilla työyksiköillä on lisäksi käytössään vähintään yhdet asianmukaiset tulityökärryt.
Pellettikuljettimilla on kussakin pudotuskohdassa kipinäntunnistus ja
kohdesammutusjärjestelmä.
Maanalaiset hiilisiilot voidaan tarvittaessa inertoida typettämällä.
Pellettijärjestelmien siilot voidaan tarvittaessa inertoida typettämällä.
Sammutusvesien talteenotto
Suunnitelma tekeillä (Huom. HelenEngineerin toimesta).
Räjähdysluukut
Kohteet, joissa on mahdollisuus tapahtua pölyräjähdys, on varustettu
kevennetyin seinämin tai räjähdysluukuin. Näitä ovat mm. hiilimyllyt, hiilenjakajat, höyrykattilassa avautuva nurkka, pellettijärjestelmän siilot, kuljettimet ja elevaattorit.
15
3. Suuronnettomuusvaarat
Erilaisissa suur- ja pienonnettomuusvaaranarvioinneissa on todettu, että suurin voimalaitosten aitojen
ulkopuolelle havaittava onnettomuus on mahdollinen tulipalo jossakin voimalaitosten osassa.
3.1 Suuronnettomuuksien vaaranarviointi
Salmisaaren voimalaitokselle on tehty Pöyryn toimesta suuronnettomuuksien varanarviointi, jossa mahdollisia suuronnettomuuteen johtavia vaarallisia tilanteita tunnistettiin yhteensä 23, joista 8:n seurauksia
tutkittiin tarkemmin. Taulukossa 3.2 kuvattujen vaaratilanteiden todettiin aiheuttavan lämpösäteilyä, ylipainetta, kaasu- tai nestepäästöjä, joilla tapahtuessaan voi olla vaikutuksia laitoksen alueella tai laitoksen
ulkopuoliseen ympäristöön, omaisuuteen tai luontoon.
Yhteenveto suuronnettomuusvaaroista:
Salmisaaren energiahuoltoalueeseen liittyvät vaaratilanteet ovat tuttuja ja hallinnassa. Analyysissä tunnistetut onnettomuusskenaariot ovat hyvin epätodennäköisiä. Erityisesti raskaan ja kevyen polttoöljyn käsittelyn aiheuttamiin vaaratilanteisiin on varauduttu ja energiahuoltoalueen toiminnan aikana ko. aineiden
käsittelystä on kertynyt empiiristä tietoa pitkältä ajalta.
Täydennysarvio: Suuronnettomuuksien vaaranarviointi pellettijärjestelmille
Pellettien suuronnettomuusvaarojen arvioinnissa arvioitin kahta alla mainittua tilannetta.
Johtopäätöksenä todettiin, että esitetyt suuronnettomuustilanteet ovat mahdollisia ja niiden välttämiseksi
siiloihin ja purkupaikalle asennetaan useita eri ennaltaehkäiseviä turvajärjestelmiä sekä järjestelmiä, jotka
lieventävät vaikutuksia tai lyhentävät vaikutusaikaa. Onnettomuuksia varten tehtäviä varautumisia on
esitetty tarkemmin vaarojenarviointiraportissa.
Kuva 2 Salmisaaren voimalaitoksen kemikaalien sijoittelu. Lisätiedot liitteessä 7 (Helsingin Energia).
16
3.2 Vaaraa aiheuttavat kemikaalit
Kemikaali
olomuoto
YK-numero
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
(EY1272/2008, liite VI)
50 000 m3
2 x 3,0 m3
Neste: Punaiseksi vär- 1,5 m3 (ei käyjätty, jolla on hiilivety- tössä)
Tokeva 2012: T3a
jen (mm. bensiini) haju.
Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue sivullisista ja estä
alueelle pääsy. Pysyttele tuulen yläpuolella. Huomioi
säiliöiden syttymisvaara. Siirrä säiliöt vaara-alueelta.
Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään
vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämisvaaran vuoksi. Palojen sammutukseen voidaan käyttää
sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Ei voi sammuttaa vedellä.
Kevyt polttoöljy
1202
(2x 2 m3)
(1x0,9m3)
Palava neste, hengitettynä
höyryt vaarallisia. Syttyy
lämmön, kipinöiden ja
0,2 m3
liekkien
vaikutuksesta.
kevyestä
(2x2m3) ja (2 x Lämpimästä
polttoöljystä
haihtuva
0,9m3)
höyry muodostaa ilman
kanssa syttyvän seoksen. Vuoto ja valuma: Syttymisvaara dieselöljysumun muodos0,225 m3
Haitallista vesieliöille.
tuessa, lämpimän nesteen vuotaessa tai jos neste joutuu
kosketuksiin lämmönlähteiden kanssa. Sulje vuoto, jos sen
0,3 m3
Vaara-alue 1: voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet.
Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Pidä lammikon koko pieneVaara-alue 2: 25-50m
nä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja
viemäriin.
Raskas polttoöljy 2 x 75 000 m3
Neste: kuumennettuna
musta, juokseva
neste. Aine jähmettyy
jäähtyessään
jäykkäliikkeiseksi. Haju
voimakas.
1202
ja
OVA-ohje:
1 000 m3
500 m3
10 m3
1,3 m3
1634,2 t/a
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
Tokeva 2012: T3a
OVA-ohje:
Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue sivullisista ja estä
alueelle pääsy. Pysyttele tuulen yläpuolella. Huomioi
säiliöiden syttymisvaara. Siirrä säiliöt vaara-alueelta.
Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään
Palava, syttyy herkästi vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta repeämislämmön, kipinöiden ja vaaran vuoksi. Palojen sammutukseen voidaan käyttää
liekkien
vaikutuksesta. sammutusvaahtoa, hiilidioksidia tai jauhetta. Ei voi sammuttaa vedellä.
Kuumasta
raskaasta polttoöljystä voi
vapautua sumua ja höyryä, Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmalaitetta.
jotka voivat ärsyttää silmiä
ja hengitysteitä. Haitallista Vuoto ja valuma: Syttymisvaara dieselöljysumun muodosvesieliöille, tahraavaa.
tuessa, lämpimän nesteen vuotaessa tai jos neste joutuu
kosketuksiin lämmönlähteiden kanssa. Sulje vuoto, jos sen
voi tehdä turvallisesti. Poista mahdolliset syttymislähteet.
Vaara-alue 1: Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Pidä lammikon koko pieneVaara-alue 2: 25-50m
nä patoamalla ja estä nesteen valuminen vesistöihin ja
viemäriin.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
Kattonsa menettäneessä säiliössä palava raskas polttoöljy
saattaa kiehua yli, kun pinnalle muodostunut kuuma kerros
kohtaa säiliön pohjalla olevan vesikerroksen. Mikäli mahdollista, säiliön pohjalla oleva vesi pumpataan pois.
17
Kemikaali
olomuoto
YK-numero
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
EY1272/2008, liite VI
Tokeva 2012: T8a
Natriumhydroksi- 2 x 28,5 m3
di (Lipeä),
31,8 t/a
50% NaOH-liuos
OVA-ohje:
Voimakkaasti emäksinen ja
Palo ja räjähdys: Natriumhydroksidi ja sen vesiliuokset
syövyttävä.
eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista.
Vaalea, hajuton vesiliuos
Vaara-alue 1: 10-25m
Vaara-alue 2: -
1824
Siirrä natriumhydroksidia sisältävät säiliöt paloalueelta tai
jäähdytä säiliöitä vedellä. Yli 40-prosenttisen
natriumhydroksidiliuoksen laimentaminen vedellä voi
vapauttaa niin paljon lämpöä, että liuos alkaa
kiehua. Suuntaa vesisuihku niin, ettet aiheuta natriumhydroksidin roiskevaaraa.
Palon sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin
edellyttämää sammutetta.
Henkilönsuojaimina käytetään sammutuspukua, suojakäsineitä kumisaappaita ja tarvittaessa paineilmahengityslaitetta. Kemikaalisuojapukua käytetään, jos on natriumhydroksidin roiskevara.
Vuoto ja valuma: Sulje natriumhydroksidiliuoksen vuoto.
Rajoita vaara-alueelle pääsyä.
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Jos on
natriumhydroksidiliuoksen roiskevaara, käytä roiske-,
neste- tai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua.
Rikkihappo,
93 % H2SO4-liuos
Väritön tai ruskehtava,
hajuton
tai lievästi pistävän
hajuinen,
öljymäinen
neste.
Vahva happo, joka
tuottaa lämpöä liuetessaan veteen.
1830
2 x12 m3
Tokeva 2012: T8a
41,3 t/a
OVA-ohje:
Hengitettynä myrkyllinen
ja syövyttävä, ärsyttää
silmiä ja hengityselimiä,
suurina pitoisuuksina hengenvaarallinen.
Haitallista vesieliöille.
Vaara-alue 1: 10-25
Vaara-alue 2: -
Palo ja räjähdys: Rikkihappo ei pala. Palojen sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Vältä veden joutumista rikkihappoon. Väkevän
happoliuoksen joutuessa kosketuksiin veden kanssa vapautuu lämpöä, mikä voi aiheuttaa kuuman hapon roiskumisen sekä happohöyryjen vapautumisen.
Siirrä rikkihappoa sisältävät säiliöt paloalueelta ja jäähdytä
säiliöitä vedellä. Älä päästä vettä säiliöihin. Pysy tuulen
yläpuolella. Rikkihappopalossa vapautuu rikkidioksidia,
rikkitrioksidia ja happohöyryjä. Käytä sumusuihkua sitomaan happohöyryjä.
Vuoto ja valuma: Sulje vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä.
Patoa vuotanut happo esimerkiksi maavallilla. Huolehdi,
ettei vuotanut happo joudu kosketuksiin veden
kanssa.
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja tarvittaessa
paineilmahengityslaitetta. Jos onnettomuudessa joudutaan
toimimaan kohteessa, jossa on rikkihapon roiskevaara, on
roiske- tai nestetiiviin kemikaalisuojapuvun käyttäminen
tarpeellista.
18
Kemikaali
olomuoto
YK-numero
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
EY1272/2008, liite VI
Tokeva 2012: T8a
4,4 t
25 % rikkihappoliuos 1,0 t
Akkuhappo,
OVA-ohje:
2796
Hengitettynä myrkyllinen
ja syövyttävä, ärsyttää
silmiä ja hengityselimiä,
suurina
pitoisuuksina hengenvaarallinen. Haitallista vesieliöille.
Palo ja räjähdys: Rikkihappo ei pala. Palojen sammutukseen tulee käyttää palavan materiaalin edellyttämää sammutetta. Vältä veden joutumista rikkihappoon. Väkevän
happoliuoksen joutuessa kosketuksiin veden kanssa vapautuu lämpöä, mikä voi aiheuttaa kuuman hapon roiskumisen sekä happohöyryjen vapautumisen.
Vaara-alue 1: 10-25m
Vaara-alue 2: -
Siirrä rikkihappoa sisältävät säiliöt paloalueelta ja jäähdytä
säiliöitä vedellä. Älä päästä vettä säiliöihin. Pysy tuulen
yläpuolella. Rikkihappopalossa vapautuu rikkidioksidia,
rikkitrioksidia ja happohöyryjä. Käytä sumusuihkua sitomaan happohöyryjä.
Vuoto ja valuma: Sulje vuoto. Rajoita vaara-alueelle pääsyä.
Patoa vuotanut happo esimerkiksi maavallilla. Huolehdi,
ettei vuotanut happo joudu kosketuksiin veden
kanssa.
Hydratsiini,
15 % N H -liuos
2
2
Väritön,
öljymäinen,
sumuava ja hygroskooppinen neste, jolla
on pistävä, ammoniakkia muistuttava haju
3293
3 x 1 m3
0,3 t/a
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja tarvittaessa
paineilmahengityslaitetta. Jos onnettomuudessa joudutaan
toimimaan kohteessa, jossa on rikkihapon roiskevaara, on
roiske- tai nestetiiviin kemikaalisuojapuvun käyttäminen
tarpeellista.
Tokeva 2012: T6a
OVA-ohje:Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue ihmisistä
ja estä alueelle pääsy. Pysy tuulen yläpuolella. Siirrä säiliöt vaara-alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti,
jäähdytetään vedellä. Älä lähesty säiliöitä päätyjen suunnasta, sillä kuumennut säiliö voi revetä. Suuressa palossa
Aiheuttaa syöpäsairauden käytä tuettuja suihkuja. Patoa sammutusvesi ja kerää
vaaraa. Puhdas hydratsiini aineen saastuttama sammutusvesi talteen.
on syttyvä ja palava neste.
Myrkyllistä hengitettynä,
Palavan hydratsiinin sammutukseen voidaan käyttää vesisnieltynä ja joutuessaan
sumua, vaahtoa, tai alkoholin kestävää vaahtoa.
iholle. Voimakkaasti ihoa
syövyttävää ja silmiä vauKäytä henkilönsuojaimina suojakäsineitä, kumisaappaita
rioittavaa. Erittäin myrkylja paineilmahengityslaitetta sekä tarvittaessa roiskesuojalistä vesieliöille.
pukua. Palosavu sisältää myrkyllisiä typen oksideja, jotka
ovat kuitenkin vähemmän myrkyllisiä kuin hydratsiini.
Vaara-alue 1: 10-25m
Vaara-alue 2: 25-50m
Vuoto ja valuma: Hydratsiinin vuoto aiheuttaa syttymisja räjähdysvaaran. Poista mahdolliset syttymislähteet. Älä
Pieni vuoto 64% aineella
koske vuotavaan aineeseen. Sulje vuoto, jos sen voi tehdä
(noin 200 l): Välitön eristys
turvallisesti. Suojaa sumusuihkulla vuodon
25 metriä kaikkiin suuntiin
sulkemista suorittavaa palomiestä.
sekä 150 metriä tuulen
alapuolella.
Patoa ja estä aineen leviäminen. Rajoita vaara-alueelle
pääsyä.
Höyryjä voi sitoa sumusuihkulla.
Käytä henkilönsuojaimina roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuojapukua, suojakäsineitä kumisaappaita ja paineilmahengityslaitetta.
19
Kemikaali
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
EY1272/2008, liite VI
olomuoto
YK-numero
Ammoniakkivesi 2,5 t
24–24,5%
NH3-
2,9 t/a
liuos
Väritön, voimakkaasti
pistävän hajuinen, erittäin ärsyttävä neste
2672
Tokeva 2012: T8b
OVA-ohje: Palo ja räjähdys: Tyhjennä vaara-alue. Pysy
tuulen yläpuolella. Siirrä ammoniakkisäiliöt vaaraVoimakkaasti ihoa syö- alueelta. Säiliöitä, joita ei voi siirtää turvallisesti, jäähdytetään vedellä. Älä lähesty painesäiliötä päätyjen suunnasta.
vyttävää ja silmiä vau- Painesäiliöt voivat repeytyä tulipalon lämmittäminä ja
rioittavaa. Erittäin myr- vapauttaa ammoniakkikaasua. Tuuleta sisätilat ennen
kyllistä vesieliöille.
sisällemenoa.
Vaara-alue 1: 100-350 m
Palavan ammoniakin sammutukseen voidaan käyttää
Vaara-alue 2: 350-450m kaikkia sammutteita.
tuulen alapuolella kehota
suojautumaan sisätiloihin.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Vältä henkilönsuojaimista huolimatta suoraa
kosketusta aineeseen. Toimittaessa suurissa kaasupitoisuuksissa käytä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua.
Vuoto ja valuma: Jos ammoniakki vuotaa sisätiloissa,
poista sieltä kaikki syttymislähteet. Tuuleta sisätilat.
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Toimittaessa suurissa kaasupitoisuuksissa
käytä kaasutiivistä kemikaalisuojapukua. Jos on olemassa
nestemäisen ammoniakin roiskevaara, käytä roiske-, nestetai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua.
Estä nesteen suihkuaminen ilmaan peittämällä vuotokohta
muovipeitteellä. Suurin osa nestepisaroista valuu tällöin
peitettä pitkin lammikoksi maahan. Lapioi maata tai hiekkaa peitteen reunoille niiden kiinnittämiseksi ja lammikon
patoamiseksi. Reunat tulisi kiinnittää siten, että tuuli ei
pääse puhaltamaan peitteen alitse.
Sumusuihkulla tai vesiverholla voidaan pienentää kaasun
pitoisuutta ilmassa. Vesisuihkua voi käyttää myös nestevuodon jäädyttämän sulkuventtiilin sulatukseen. Suihkua
ei kuitenkaan saa suunnata siten, että vettä joutuu vuotokohtaan tai ammoniakkilammikkoon, koska vesi höyrystää
voimakkaasti nestettä. Kiivas höyrystyminen saattaa repiä
vuotoaukkoa suuremmaksi.
Sitruunahappo
Valkoinen,
jauhe.
Tokeava 2012: -
0,2 t
kiteinen
Ei vaarallisuusluokitusta kuljetusmääräysten mukaan.
OVA-ohje: -
Ärsyttää voimakkaasti
silmiä ja ihoa
Palo ja räjähdys:
Vaara-alue 1:
Vaara-alue 2
Käytetään vesisumua, alkoholin kestävää vaahtoa, jauhetta
tai hiilidioksidia.
Vuoto ja valuma:
Estettävä tuotteen pääsy viemäristöön.
Mikäli tarpeellista käytettävä paineilmalaitteita tulipalon
sammutuksessa.
Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta. Vältettävä
20
pölyn muodostusta. Vältettävä höyryjen/huurun/kaasun
hengittämistä. Huolehdittava riittävästä ilmanvaihdosta.
Vältettävä pölyn hengittämistä.
Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 2.
Kemikaali
olomuoto
YK-numero
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
EY1272/2008, liite VI
Muuntajaöljy 10X 8 t
TOKEAVA 2012: ei ohjetta
68 t
Kirkas, vaaleankeltai- 27,5 t
1t
nen, öljymäinen neste
OVA-ohje: ei ohjetta.
Ei ole ADR/RID:n,
ADNR:n,
IMDGkoodin,
ICAO/IATAsäädösten
tarkoittama vaarallinen
aine
Toistuva altistus voi
aiheuttaa ihon kuivumista tai halkeilua. Pitkäaikainen tai toistuva ihokosketus saattaa kuivattaa ja ärsyttää ihoa ja
aiheuttaa ihotulehdusta.
Öljysumu ärsyttää silmiä
ja hengitysteitä. Tuotteen joutuminen keuhkoihin (aspiraatio) voi
aiheuttaa hengenvaarallisen kemiallisen keuhkotulehduksen.
Vaara-alue 1:
Vaara-alue 2:
Palo ja räjähdys:
Sopivat alkusammutusaineet ovat hiilidioksidi, jauhe ja
vaahto. Vettä EI saa käyttää turvallisuussyistä lukuun
ottamatta sähköasemilla olevia automaattisia vesisumusammutusjärjestelmiä.
Erityiset suojaimet tulipaloa varten: sammutustyössä on
käytettävä paineilmahengityslaitetta sekä täydellistä ihon
ja silmien suojavarustusta.
Avotulen läheisyydessä olevia tuoteastioita ja –säiliöitä
jäähdytetään riittävältä turvaetäisyydeltä vesisuihkuin.
Henkilökunta evakuoidaan turvallisiin alueisiin. Pyritään
rajoittamaan päästö ja estämään aineen leviäminen ympäristöön. Öljy kerätään talteen ennen sen leviämistä viemäriin, maaperään tai vesistöön. Pienet määrät voidaan
imeyttää absorboivaan aineeseen.
Vuoto ja valuma:
Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 3.
TOKEAVA 2012: T8a
Kalsiumhydrok- 270 t
sidi-liuos, n. 20 %
Ca(OH)2liuos
Väritön ja vahvasti
emäksinen liuos
1814
Kaliumhydroksidi ja sen
vesiliuokset eivät ole syttyviä eivätkä ylläpidä palamista. Kaliumhydroksidin
reaktiossa tiettyjen materiaalien kanssa voi kuitenkin
vapautua riittävästi lämpöä
sytyttämään palavia materiaaleja. Kuumentuessaan
kaliumhydroksidi
voi
tuottaa
syövyttäviä
ja
myrkyllisiä kaasuja. Kaliumhydroksidin reaktiossa
metallien kanssa voi kehittyä syttyvää vetykaasua.
Vaara-alue 1: 10-25m
Vaara-alue 2: -
OVA-ohje:
Palo ja räjähdys: Siirrä kaliumhydroksidia sisältävät säiliöt
paloalueelta tai jäähdytä säiliöitä vedellä. Pysy tuulen
yläpuolella. Suihkuta vettä mahdollisimman kaukaa ja
suuntaa vesisuihku niin, ettet aiheuta kaliumhydroksidin
roiskevaaraa. Palon sammutukseen tulee käyttää palavan
materiaalin edellyttämää sammutetta.
Vuoto ja valuma: Sulje kaliumhydroksidiliuoksen vuoto.
Rajoita vaara-alueelle pääsyä. Estä ainetta joutumasta
kosketukseen veden kanssa ja pääsemästä viemäriin. Patoa
vuotanut liuos.
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Jos on kaliumhydroksidiliuoksen roiskevaara, käytä roiske-, neste- tai kaasutiivistä kemikaalisuojapukua.
Pienessä vuodossa kaliumhydroksidin vesiliuokset imeytetään maahan, hiekkaan tai tehokkaampaan kaupalliseen
imeytysaineeseen. Käytetty imeytysaine kerätään kannelliseen, merkittyyn astiaan neutralointia varten. Suuressa
vuodossa padotut kaliumhydroksidin vesiliuokset kerätään
talteen myöhemmin käsiteltäviksi. Maahan valunut kiinteä
kaliumhydroksidi peitetään tarvittaessa muovilla, jotta se
ei joutuisi kosketukseen veden kanssa.
21
Kemikaali
YK-numero
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
EY1272/2008, liite VI
Kalsiumoksidi
270 t
olomuoto
TOKEAVA 2012: T8a
OVA-ohje:
Palo ja räjähdys: Rajoita paloalueelle pääsyä. Sulje vuoto.
Kalsiumoksidi ei ole Pysy tuulen yläpuolella. Paloja voidaan sammuttaa kaikilla
syttyvää. Kalsiumoksidi sammutusaineilla. Käytettäessä vettä sammutusaineena on
reagoi kiivaasti veden sitä käytettävä erittäin runsaasti jäähdytyksen takia.
Hajutonta valkoinen,
vaalean keltainen tai
vaalean harmaa rakeinen tai hienojakoinen jauhe
kanssa synnyttäen lämpöä, joka saattaa sytyttää
paperin, puun, kankaan,
muovin tai muun palavan materiaalin.
1910
Vaara-alue 1: 10-25m
Vaara-alue 2: -
Käytä
henkilönsuojaimina
paineilmahengityslaitetta,
roiske- tai nestetiivistä kemikaalisuoja-pukua, kumisaappaita ja suojakäsineitä.
Ympäristöön päässyt kalsiumoksidi kerätään pölynmuodostusta välttäen talteen kuiviin, suljettuihin, merkittyihin
astioihin. Puhdistettu alue huuhdellaan runsaalla vedellä.
Alue voidaan tarvittaessa neutraloida laimealla suolahapolla.
Vuoto ja valuma: Eristä vuotaneen aineen välitön ympäristö. Estä valuneen aineen pääsy viemäreihin tai vesistöihin.
Estä veden pääsy kosketukseen
kalsiumoksidin kanssa.
Käytä henkilönsuojaimina suojakäsineitä (katso materiaalit kohdasta 5), kumisaappaita ja P1-luokan
suodatinsuojainta haitallista pölyä vastaan.
Tokeava 2012: ei ohjetta
57 % litiumbro- 2 x 2,5m3/kone
Varasto yht. 60
midi kg
0,3 % litiumkromaatti-liuos
Vaaleankeltainen neste
OVA-ohje: ei ohjetta
Syöpäsairauden vaara.
Ei luokitella kuljetussäädösten mukaan.
Vaara-alue 1:
Vaara-alue 2:
Palo ja räjähdys: Tulipalossa käytettävä paineilmalaitteita. Kaasut, höyryt ja sumut hajotetaan suihkuttamalla
vettä. Estettävä sammutusvesien pääsy saastuttamaan
pinta- ja pohjavesijärjestelmiä. Evakuoi vaara-alue ja
noudata hätätilanneohjeita
Vuoto ja valuma:
Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 4.
Litiumkromaatti, 20 %
Li2CrO4-liuos
Keltainen
neste
3287
hajuton
Tokeava 2012: T6a
60 kg
OVA-ohje: ei ohjetta
Syöpävaarallinen, erittäin
myrkyllistä hengitettynä ja
nieltynä. Terveydelle haitallista joutuessaan iholle.
Saattaa muodostaa myrkyllisiä kaasuja kuumennettaessa tai palossa. Tuote
itsessään ei pala, mutta se
on hapettava. Pidettävä
erillään syttyvistä aineista.
Vältettävä iskuja ja hanka-
Palo ja räjähdys: Tulipalon sattuessa on säiliöt jäähdytettävä vesisuihkulla. Saastunut sammutusvesi on kerättävä
erilleen eikä sitä saa laskea viemäriin. Tulipalon jäännöksien ja saastuneen sammutusveden jatkokäsittely on hoidettava paikallisten viranomaisten määräysten mukaan .
Tulipalossa käytettävä paineilmalaitteita.
Vuoto ja valuma: Kootaan vuoto, imeytetään se palamattomaan imeytysaineeseen (esim. hiekkaan, maahan, piimaahan, vermikuliittiin) ja siirretään astiaan paikallisten/kansallisten säädösten mukaisesti hävittämistä varten.
22
usta.
Vaara-alue 1: 10-25m
Vaara-alue 2: 25-50m
Kemikaali
olomuoto
YK-numero
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
EY1272/2008, liite VI
54-55% Litium- 8x2,5m3/kone
bromidi + 0,04- Varasto 12x200
litraa
0,06% Litiumnitraatti
Tokeava 2012: ei ohjetta
OVA-ohje: ei ohjetta
Terveydelle haitallista
nieltynä
Väritön neste
Vaara-alue 1:
Vaara-alue 2:
Ei luokitella kuljetussäädösten mukaan.
Palo ja räjähdys: Sopivat sammutusaineet ovat hiilidioksidi (CO2), jauhe, vesisuihku, alkoholia kestävä vaahto.
Tulipalossa käytettävä paineilmalaitetta.
Tuote itsessään ei pala. Tulipalon sattuessa on säiliöt
jäähdytettävä vesisuihkulla. Käytä ympäristöön sopivia
sammutusmenetelmiä. Käytettävä henkilökohtaista suojavarustusta.
Vuoto ja valuma: Ei saa huuhdella pintaveteen tai jätevesiviemäristöön. Vältettävä tuotteen pääsemistä maakerroksiin. Imeytettävä nestettä sitovaan aineeseen (hiekka,
piimaa, happoa sitova aine, yleissideaine). Roiskeet on
lakaistava tai imuroitava talteen ja kerättävä sopivaan
säiliöön hävittämistä varten.
Käyttöturvallisuustiedote liitteessä 5.
Nestekaasu
Väritön, ilmaa raskaampi, erittäin helposti
syttyvä kaasu.
1011
Tokeava 2012:
1,382 t
OVA-ohje:
Kaasuvuoto voi aiheuttaa
ulkona syttymisvaaran ja
sisällä lisäksi räjähdysvaaran. Nestekaasun ja
ilman syttyvä seos voi
syttyä mistä tahansa syttymislähteestä.
Syttynyt seos palaa humahtaen.
Palo ja räjähdys: Vuotava nestekaasu palaa pistoliekkinä.
Butaanivuoto muodostaa pakkasella lammikon, joka palaa
kuten esimerkiksi bensiinilammikko. Pistoliekkiä ei yleensä pidä sammuttaa, koska tällöin vuoto muodostaa syttyvän kaasupilven, joka ulottuu kauemmaksi kuin pistoliekki. Pistoliekki aiheuttaa välillisen vaaran, jos se kuumentaa
nestekaasusäiliötä. Nestekaasusäiliö voi joutua myös
muuhun tulipaloon.
Jos liekit koskettavat säiliön yläosaa, säiliö on repeämisvaarassa. Tällöin aika ei riitä suihkujen
Vaara-alue 1: 25-50m
selvittämiseen, vaan palokunnan voimavarat on käytettävä
Vaara-alue 2: 200m Eristä! vaara-alueen eristämiseen. Kiinteät
vesisuihkutuslaitteet tai kiinteät vesitykit voidaan kuitenAlle 10 m3:n säiliöillä kin yleensä käynnistää.
riittää 200 metrin ja pulloilla 50 metrin säteisen ympy- Vuoto ja valuma: Lähesty syttymätöntä vuotoa tuulen
yläpuolelta. Eristä vuodon ympäristö, kunnes syttyvän
rän eristäminen.
pilven koko on määritetty. Kehoita henkilöitä poistumaan
sisätiloista, jonne kaasua on mahdollisesti vuotanut.
Ulkona
nestevuodosta
muodostuu tuulen alapuo- Estä vuodon syttyminen poistamalla kaikki syttymislählelle kaasupilvi, joka suu- teet. Sulje vuoto. Syttyvään pilveen ei tule mennä, ellei se
ole välttämätöntä vuodon sulkemiseksi. Venttiiliä sulkevaa
ressa vuodossa voi olla
syttyvä jopa 100 - 200 palomiestä on suojattava sumusuihkulla.
metrin etäisyydelle saakka.
Kaasupilveä voidaan jossain määrin hajaannuttaa sumusuihkuilla, jotka suunnataan näkyvään pilven osaan
tuulen suuntaa vastaan kohtisuorasti. Suihkuja käyttävien
palomiesten on pysyteltävä mahdollisimman etäällä pilvestä ja suihkun takana, jotta se suojaisi lämpösäteilyltä
pilven mahdollisesti syttyessä.
23
Henkilönsuojaimina tulee käyttää paloasua ja paineilmahengityslaitetta. Vaaranalaisissa kohteissa työskenteleville
palomiehille paloasua parempi olisi tulensuojapuku.
Kemikaali
YK-numero
Varastointi- ja Vaaraominaisuudet ja Torjuntaohjeet onnettomuustilanteissa
käsittelymäärä
vaaraluokitus
(t/a)
EY1272/2008, liite VI
Happikaasu
0,249 t
olomuoto
Tokeava 2012: T2a
OVA-ohje:
Väritön ja hajuton,
hieman ilmaa raskaampi
kaasu
Happi ei ole syttyvää,
mutta se ylläpitää palamista ja lisää tulipalon
voimakkuutta. Kaasumainen happi reagoi
kiivaasti monien orgaanisten ja epäorgaanisten kemikaalien
kanssa aiheuttaen paloja räjähdysvaaran. Hapen vuoto aiheuttaa
syttymisvaaran suljetuissa tiloissa. Hapen kyllästämät vaatteet tai muu
palava materiaali syttyvät helposti.
1072
Palo ja räjähdys:
Jos liekki koskettaa pulloa, se voi revetä kuumentuneen
teräksen heikkenemisen johdosta. Pullon kappaleet voivat
lentää noin 100 metrin etäisyydelle. Eristä alue Tulipalo:
Kun kaasupullon repeäminen uhkaa, tyhjennä sivullisista
ja eristä ympäristö vähintään 100
m:n säteellä. Repeävän nestemäisen hapen säiliön vaaraalue on 200 m joka suuntaan. Sulje vuoto, jos voit tehdä
sen turvallisesti. Siirrä muut pullot etäämmälle, jos niitä
voi käsitellä paljain käsin. Jos pulloja ei voi siirtää, jäähdytä niitä vedellä. Sammuta palo.
Vuoto ja valuma: Eristä vuodon ympäristö. Tuuleta tilat,
jonne happea on kertynyt. Poista syttymislähteet. Sulje
vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Estä kaasun kerääntyminen kellareihin, viemäreihin tai muihin tiloihin. TuuVaara-alue 1: Kaasumaisen
leta vähintään 30 minuutin ajan vaatteita, joihin on imeyhapen vuoto: Eristä ulkona
tynyt happea.
tai hallissa pullojen lähiympäristö, sisällä koko
huone.
Vaara-alue 2: -
Asetyleenikaasu
Väritön, hajuton, erittäin
helposti syttyvä kaasu
1001 (asetyleeni, liuotettu)
3374 (asetyleeni, liuotinvapaa)
Tokeava 2012: T2a
0,114 t
OVA-ohje:
Asetyleeni on voimakas
pelkistin ja se reagoi
kiivaasti
hapettavien
aineiden kanssa aiheuttaen palo- ja räjähdysvaaran. Asetyleeni muodostaa räjähtäviä asetylidejä raskasmetallien,
kuten kuparin, hopean ja
elohopean kanssa.
Vaara-alue 1:
Vaara-alue 2:
Palo ja räjähdys: Sulje vuoto, jos voit tehdä sen turvallisesti. Jos et voi sulkea vuotoa ja liekki ei kosketa pulloa,
anna sen palaa. Siirrä muut pullot etäämmälle, jos niitä voi
käsitellä paljain käsin. Jos liekki koskettaa asetyleeni- tai
muuta kaasupulloa, se voi revetä jo muutaman minuutin
kuumennuksen jälkeen. Tulipalon kuumentamassa asetyleenipullossa voi käynnistyä asetyleenin hajoaminen, joka
johtaa pullon repeämiseen. Repeävän pullon sirpaleet
voivat lentää jopa 200 metrin päähän. Asetyleenipulloja,
joissa on käynnissä hajoaminen, käsitellään kuten asetyleenipulloja tulipalossa. Eristä pullon ympäristö 200 m
säteellä. Pyydä pullon täyttäjältä lisäohjeita.
Jäähdytä kuumenneita pulloja valelemalla niitä suojatusta
paikasta vesisuihkulla tai sidotulla suihkulla. Jatka valelua
tunnin ajan palon sammuttamisen jälkeen. Jos pullo on
osaksi palojätteen tai maan peittämä tai useita pulloja on
lähekkäin, esillä olevien osien valelu ei ehkä riitä jäähdyttämään pulloa. Tällaisessa tapauksessa harkitse valeluajan
pidentämistä aina kolmeen tuntiin. Keskeytä valelu ja
kastele pullon pinta suihkulla. Jos tällöin muodostuu höyryä tai pullon pinta kuivuu parissa minuutissa, jatka valelua tunnin ajan. Jos höyryä ei muodostu eikä kasteltu pinta
kuivu nopeasti, toista kastelukoe 15 minuutin välein tun-
24
nin ajan. Jos pullo pysyy viileänä tunnin ajan eikä vuoda,
repeämisvaaraa ei ole ja pullo voidaan luovuttaa käyttäjälleen.
Vuoto ja valuma: Jos pullo vuotaa, anna sen tyhjentyä
turvallisessa paikassa. Jos vuoto on iso, jatka pullon lämpötilan tarkkailua. Älä lähesty tai siirrä asetyleenipulloja,
jotka ovat olleet tulipalossa tai jotka ovat kuumentuneet,
ennen kuin ne on jäähdytetty ja säilyvät viileinä.
Käytä henkilönsuojaimina paloasua ja paineilmahengityslaitetta.
Tiedot taulukkoon on kerätty TOKEAVA 2012:sta, OVA-ohjeista ja Helsingin Energialta saaduista tiedoista.
3.3 Vaaraa aiheuttavat prosessit ja onnettomuusskenaariot
Suuronnettomuuksien vaaranarvioinnin sekä muiden lakisääteisten ja oma-ehtoisten riskianalyysien perusteella on tultu siihen tulokseen, että suurin voimalaitoksen ympäristöön kohdistuva uhka on mahdollinen tulipalo jossakin voimalaitoksilla ja siihen liittyvät ympäristövaikutukset. Lisäksi satamassa voi öljylaivoja purettaessa sattua öljyvuoto mereen. Muiden onnettomuusriskien osalta erilaiset uhat ovat paikallisia ja rajoittuvat voimalaitoksen aitojen sisäpuolella olevalle alueelle. (Helsingin Energia 2011, 13-14).
Kaasujen leviämisen mallinnuksissa käytettiin ERPG- (Emergency response planning guidelines, USA) ja
IDLH- (Immediately dangerous to life and health, USA) –raja-arvoja.
ERPG-arvo on suurin pitoisuus, jossa lähes kaikkien ihmisten arvioidaan voivan olla tunnin ajan:
- ERPG-1 saaden enintään vähäistä, tilapäistä terveyshaittaa tai tuntien pahaa hajua;
- ERPG-2 ilman vaaraa saada palautumattomia tai muita vakavia terveyshaittoja tai oireita, jotka heikentävät kykyä suojautua altistumiselta;
- ERPG-3 ilman hengenvaaraa;
IDLH-arvo on suurin pitoisuus, jolle terve työntekijä voi altistua 30 minuutiksi saamatta palautumattomia
terveydellisiä vaurioita tai poistumista vaikeuttavia vammoja (Työterveyslaitos 2014, kohta 1.6) .
Seurausvaikutukset perustuvat Helsingin Energian Pöyry Finland Oy:llä teettämään suuronnettomuusvaarojen arviointi-selvitystyöhön, jossa seurausvaikutukset on arvioitu potentiaalisten ongelmien analyysi
(POA)-menetelmällä (2010, liite 1, sivut 1-8).
Leviämismallit on määritelty vuosien 2006-2008 kesimääräisen tuulennopeuden mukaisesti, joka on
4,6m/s. Tuulen suuntana on yleisin tuulen suunta, eli lounas. (Pöyry Finland Oy 2010, 16, 27).
25
Prosessi
Raskas polttoöljy
(B ja A-laitokset päiväsäiliöt 1045 m3 ja 635 m3)
Onnettomuusskenaario
Öljysäiliö vuotaa → 465 m3
valuma-allas täyttyy ja vuotaa yli ja öljy syttyy palamaan
Seurausvaikutukset:
Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasut.
Vaara-alue ja vaarat
Johtamissuunnitelma
SO2-päästö 0,45 kg/s aiheuttaa päästöjakeis- -tiedustelu
ta pisimmälle vaaraa:
-pelastaminen
4745 m ERPG-1
-vaara-alueen eristä1181 m ERPG-2
minen ja evakuointi
452 m ERPG-3
132 m IDLH (100ppm)
-sammuttaminen tai
syttymisvaaran poistaminen
-mittaustoiminta
-vuotavan öljyn hallinta
-sammutusvesien
439 t RPÖ valuu asfaltoidulle pihamaalle ja hallinta (patoaminen)
siitä viemäriverkostoon.
-tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle
-ensiapu/ensihoito
Paloalueen reunalla vähintään 3. asteen
palovammoja;
20 m etäisyydellä 2.asteen palovammoja;
66 m etäisyydellä 1.asteen palovammoja
(punoitusta) tai lieviä savumyrkytysoireita
Säiliölle 1045m3:
Tulipalon aiheuttaman lämpötilan johdosta lämpösäteilyn korkea riski 10 kW/m2
paloalueen reunalla: kasvillisuus voi syttyä,
tavalliset rakennukset voivat syttyä
Merkittävä riski 6 kW/m2
noin 20 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta, rakenteiden hiiltyminen
Kohonnut riski 2 kW/m2
noin 66 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta: yksittäisiä haittoja muovirakenteille ja
maalipinnoille
Kuva 3 Lähde: Pöyry Finland Oy 2010.
26
Prosessi
Kevyt polttoöljy (Kellosaari
475
m3,
valuma-allas
715m3)
Onnettomuusskenaario
Säiliö rikkoontuu, öljy vuotaa
valuma-altaaseen
ja
syttyy palamaan.
Vaara-alue ja vaarat
SO2-päästö 0,028 kg/s aiheuttaa päästöjakeista pisimmälle vaaraa:
883 m ERPG-1
221 m ERPG-2
73 m ERPG-3.
Seurausvaikutukset:
Tulipalon aiheuttama läm- Seurausvaikutukset:
Tulipalon aiheuttama läm- Paloalueen reunalta:
pösäteily ja savukaasut.
pösäteily ja savukaasut.
13 m asti: vähintään 3. asteen palovammoja;
26 m etäisyydellä 2.asteen palovammoja;
62 m etäisyydellä 1.asteen palovammoja
(punoitusta) tai lieviä savumyrkytysoireita.
Tulipalon aiheuttaman lämpötilan johdosta lämpösäteilyn korkea riski 10 kW/m2
Noin 13 metrin etäisyydellä paloalueen
reunasta: kasvillisuus voi syttyä, tavalliset
rakennukset voivat syttyä
Merkittävä riski 6 kW/m2
Noin 26 metrin etäisyydellä paloalueen
reunasta: rakenteiden hiiltyminen
Johtamissuunnitelma
-tiedustelu
-pelastaminen
-vaara-alueen eristäminen ja evakuointi
-sammuttaminen tai
syttymisvaaran poistaminen
-mittaustoiminta
-öljyn puomittaminen
vuotoalueen ympäriltä
-vuotavan öljyn hallinta
-sammutusvesien
hallinta (patoaminen)
-tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle
-ensiapu/ensihoito
Kohonnut riski 2 kW/m2
noin 62 metrin etäisyydellä paloalueen reunasta: yksittäisiä haittoja muovirakenteille ja
maalipinnoille
Kuva 4 Lähde: Pöyry Finland Oy 2010.
27
Jäljempänä esitettävien skenaarioiden vaikutukset ovat niin paikallisia, ettei leviämiskuvaajia ole tarkoituksen mukaista esittä.
Prosessi
Raskas polttoöljy
Onnettomuusskenaario
Vaara-alue ja vaarat
Johtamissuunnitelma
Laivapalo, öljyvuodon aihe- 11 m 3.asteen palovammoja savumyrkytys
-tiedustelu
uttama räjähdys
20 m 2.asteen palovammoja, savumyrky- -pelastaminen
tysoireita
46 m 1.asteen palovammoja, punoitusta tai -vaara-alueen eristäSeurausvaikutukset:
Seurausvaikutukset:
minen ja evakuointi
lieviä savumyrkytysoireita
Tulipalon aiheuttama läm- Laivapalon aiheuttama läm-sammuttaminen tai
3
m
rakennukset
ja
kasvillisuus
voi
syttyä
pösäteily ja savukaasut.
pösäteily ja savukaasut.
20 m vähäisiä vaurioita rakenteille
syttymisvaaran poisTulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasuhaitat.
Metaaniräjähdys
raskaan Metaani on syttymisrajoissa (5-15 til%) 3 m
polttoöljysäiliön täytön yh- säteellä ilmaputken aukosta.
teydessä
Metaanin määrä 2-7 kg.
Vaikutukset ihmisille:
5 - 8 m etäisyydellä keuhkot ja tärykalvot
Seurausvaikutukset:
voivat vaurioitua
Laivapalon aiheuttama läm- 11 - 16 m etäisyydellä hetkellinen kuulon
pösäteily ja savukaasut.
alenema
29 - 44 m haavoja ikkunoiden lasinsiruista
Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasuhaitat.
Vaikutukset rakenteille:
5 -8 m etäisyydellä rakenteille vakavia vaurioita
11 -16 m etäisyydellä rakenteille lieviä vaurioita
29 -44 m n. 50% ikkunoista voi hajota
Metaaniräjähdys lastattaessa 5 m etäisyydellä tärykalvojen vaurioitumisen
laivaa
vaara ja välillisesti vaara heitteistä
9 m etäisyydellä hetkellisen kuulovaurion
Kaasuräjähdyksen
riskiä vaara, välillisten vaurioiden vaaralasisiruista
voidaan pitää suurimpana tai rikkoutuvista rakenteista.
heti lastauksen alussa, koska 5 m etäisyydellä rakennuksille vakavia vaumetaani syrjäytyy ilmaa rioita
kevyempänä ensin.
9 m etäisyydellä rikkoutuvat rakenteet
25 m etäisyydellä rikkoutuvia ikkunoita
Seurausvaikutukset:
Laivapalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasut.
Tulipalon aiheuttama lämpösäteily ja savukaasuhaitat
taminen
-öljyn puomittaminen
vuotoalueen ympäriltä
-vuotavan öljyn hallinta
-sammutusvesien
hallinta (patoaminen)
-tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle
-ensiapu/ensihoito
-tiedustelu
-pelastaminen
-vaara-alueen eristäminen ja evakuointi
-huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen
-sammuttaminen tai
syttymisvaaran poistaminen
-öljyn puomittaminen
vuotoalueen ympäriltä
-vuotavan öljyn hallinta
-aineen vaarattomaksi
tekeminen
-sammutusvesien
hallinta (patoaminen)
-tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle
-ensiapu/ensihoito
-puhdistustoiminta
kalustolle ja henkilöstölle
-tiedustelu
-pelastaminen
-vaara-alueen eristäminen ja evakuointi
-huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen
-sammuttaminen tai
syttymisvaaran poistaminen
-öljyn puomittaminen
vuotoalueen ympäriltä
-vuotavan öljyn hallinta
-aineen vaarattomaksi
28
tekeminen
-sammutusvesien
hallinta (patoaminen)
-tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle
-ensiapu/ensihoito
-puhdistustoiminta
kalustolle ja henkilöstölle
Ammoniakkivesi
Seurausvaikutukset:
Ammoniakkiveden haihtuminen ja
leviäminen ympäristöön.
Ammoniakkivesivuoto 694 l,
lastaustilanteessa trukkilavan
24 kanisteria hajoavat →
päästö leviää tuulen mukana
kohti koillista (kesä)
232 m ERPG-1
54 m ERPG-2 ja IDLH
Säiliöauton osastollinen (8
m3) ammoniakkivettä (vesiliuoksen väkevyys 24.5 %)
valahtaa valuma-altaaseen.
Näin ammoniakkia höyrystyy
tehdasalueelle
valumaaltaasta vallitsevissa lämpötila- ja tuulioloissa. Vaaratilanteessa päästöpilvi kääntyy
tehdasalueen ilman takaisinvirtausten voimasta läheisen
rakennuksen suuntaan.
PAC2-raja-arvo ylittyy 75 metrin päässä
valuma-altaasta ja PAC3-taso 35 metrin
päässä valuma-altaasta. PAC-raja-arvot
ammoniakille eivät ylity voimalaitoksen
rajojen ulkopuolella.
Osa vuodosta menee sadevesiviemäriin ja
sen kautta mereen
Mahdollisia myrkytysoireita.
Seurausvaikutukset:
Ammoniakkiveden haihtuminen ja leviäminen ympäristöön.
Mahdollisia myrkytysoireita.
Lipeä ja rikkihappo
Seurausvaikutukset:
Voimakas eksoterminen
reaktio (paineen
ja lämpötilan nouseminen)
Säiliöiden (2 x12 m3 ja 2 x
28,5 m3) ristiintäyttö.
Lipeää täytetään vahingossa
rikkihapposäiliöön.
Säiliössä kehittyvän kaasun määrä ei pysty
purkautumaan hönkäputkesta → säiliö repeytyy → muodostuu joko hapan tai emäksinen
höyrypilvi.
-tiedustelu
-pelastaminen
-vaara-alueen eristäminen ja evakuointi
-huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen
-sammuttaminen tai
syttymisvaaran poistaminen
-vuodon tukkiminen
-pilven laimentaminen
-vuodon rajoittaminen
keräämällä tai ohjaamalla
-laimennus- ja pesuvesien hallinta
-tiedottaminen
-vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet
-ensiapu/ensihoito
-tiedustelu
-pelastaminen
-vaara-alueen eristäminen ja evakuointi
-huuhtelu- ja pesupaikan perustaminen
-sammuttaminen tai
syttymisvaaran poistaminen
-vuodon tukkiminen
-pilven laimentaminen
-vuodon rajoittaminen
keräämällä tai ohjaamalla
-laimennus- ja pesuvesien hallinta
-tiedottaminen
-vaarasta varoittaminen / sisälle suojautumisohjeet
-ensiapu/ensihoito
-tiedustelu
-pelastaminen
-vaara-alueen eristäminen ja evakuointi
-huuhtelu- ja pesupaikan
perustaminen
-sammuttaminen
tai
29
=> mahdollisesti suunnittelulämpötilan ja
paineen ylittyminen =>
syttymisvaaran poistaminen
-vuodon tukkiminen
-aineen neutraloiminen
-vuodon rajoittaminen
keräämällä tai ohjaamalla
-laimennus- ja pesuvesien hallinta
-tiedottaminen
-vaarasta varoittaminen /
sisälle suojautumisohjeet
-ensiapu/ensihoito
säiliön repeäminen.
Puupellettisiilot
Toinen pellettisiiloista menettää kevennysluukun räjähdyksessä ja siilossa jäljellä
Seurausvaikutukset:
ollut pellettimäärä (500 m3)
Tulipalon lämpösäteily ja syttyy palamaan, koska
savukaasuhaitat.
pellettipaloa rajoittavat sammutusjärjestelmät eivät ole
käynnistyneet.
Hiukkaspäästöpilvi nousee aluksi ylös 70
metrin korkeuteen. Tätä päästöä vastaan voi
suojautua esimerkiksi hengittämällä kostean
kankaan läpi.
Kaasumaisista päästöistä PAC2 (palautumattomat tai vakavat terveysvaikutukset) ja
PAC3-tasot (hengenvaarallinen) ylittyivät
eniten hiilimonoksidin osalta. CO-päästöllä
PAC2-taso ylittyi noin 42 metrin päässä
maan tasosta. PAC3-taso ylittyi 17 metrin
päässä, ja tämän päästöpilven sisällä on
hengenvaarallista oleskella. Yksikään terveydelle haitallisista tasoista ei yllä teollisuusalueen ulkopuolelle.
-ensiapu/ensihoito
-tiedottaminen / suojautumisohjeet sisälle
-tiedustelu
-pelastaminen
-vaara-alueen eristäminen ja evakuointi
-sammuttaminen tai
syttymisvaaran poistaminen
-sammutusvesien
hallinta (patoaminen)
Säteilyteho 3 kW/m2 ylittyi 15 m/s tuulella
42 metrin päässä liekistä. Lämpösäteily,
jonka teho on 3 kW/m2 aiheuttaa 92 sekunnissa toisen asteen palovammoja.
Räjähdyskeskipisteestä 21 metrin etäisyydellä voi rakennuksille aiheutua vaurioita, ja
ikkunoita rikkoontuu 46 metrin päässä, mutta
ei laitosalueen ulkopuolella.
4. Alueen pelastusorganisaatio
4.1 Alueen pelastusorganisaatio ja asiantuntijat
Pelastusorganisaation
kuvaus
Paloturvallisuuden ylläpidosta ja pelastustoiminnasta vastaavat voimalaitoksen päällikkö, esimiehet ja koko henkilöstö omien vastuualueidensa ja tehtäviensä edellyttämällä tavalla.
Voimalaitoksella pelastusorganisaatio muodostuu voimalaitosten
johdosta ja alueella toimivasta pelastusryhmästä.
Pelastusryhmään on nimetty 7 henkilöä. He toimivat vakituisesti ko.
voimalaitoksella eri työtehtävissä. He tekevät pääasiassa ns. päivätyöaikaa.
Ryhmälle järjestetään säännöllisesti opetus – harjoitustilaisuuksia.
Harjoitusten järjestelyistä vastaa Helenin turvallisuusyksikkö.
Viikonloppuisin ja ilta- ja yöaikana kohteessa ei ole pelastusryhmän
henkilöstöä paikalla.
30
Normaalin päivätyöajan ulkopuolella vuorokonemestari johtaa pelastustöitä voimalaitospäällikön valtuuksin siihen asti kun kohteen suojelupäällikkö tai hänen sijaisensa saapuvat paikalle.
Jokaisessa vuorossa on paineilmalaitteen käyttöön perehdytetty henkilö.
Paloturvallisuuden ylläpito on jokaisen voimalaitoksella työskentelevän, myös urakoitsijoiden tehtävä oman vastuu- tai toimintaalueensa puitteissa.
Pelastusorganisaation
yhteyshenkilöt
Päivätyöajan ulkopuo-
Jyrki Itkonen,
voimalaitosten päällikkö,
suojelupäällikkö
Rauno Kontro
käyttöinsinööri,
suojelupäällikön varamies
Janne Peltonen,
työnjohtaja,
pelastusryhmän päällikkö.
vuorokonemestari
Puhelin
096173510
Puhelin
096173512
Puhelin
040 1626022
Puhelin
096173578
Camilla Rapp
kemikaaliasiantuntija
Puhelin
09-617 3819
lella
Kemikaaliasiantuntijat
4.2 Alueen pelastusorganisaation hälyttäminen
Pelastusryhmä kutsutaan koolle voimalaitoksen eri tiloissa sijaitsevilta ”Pelastusryhmän kokoonkutsupainikkeilta”. Hälytysääni on yhtäjaksoinen 30 sekunnin sireeniääni. Lisäksi ryhmä voidaan hälyttää radiokutsuna HelenNet radiolla. Tulevaisuudessa Virve-radiolla. Työajan ulkopuolella laitoksen johto ja
pelastusryhmän päällikkö hälytetään puhelimella.
4.3 Alueen pelastusorganisaation tehtävät onnettomuustilanteessa
Toiminta palo- ja pelastusryhmän kutsun yhteydessä
Valvomo
Saatuaan tiedon palo- ja pelastusryhmän apua edellyttävästä tapahtumasta valvomo (vuorokonemestari tai
jos hän on kierroksella, valvomonhoitaja) antaa palo- ja pelastusryhmän kutsun ellei tilanteen havaitsija
sitä ole jo tehnyt. Puhelin 3556 varataan palo- ja pelastusryhmän ja tarvittaessa pelastusviranomaisten
liikenteelle. Pääasiassa viestiliikenne hoidetaan käytettävissä olevalla radiokalustolla. Valvomossa laaditaan valmiiksi mahdollisimman selkeä ja lyhyt tilannetiedotus annettavaksi palo- ja pelastusryhmän johtajille, jotka muutaman minuutin sisällä kysyvät valvomosta hätätilanteen luonteen. Tämän jälkeen valvomo kerää tietoja tilanteesta ja välittää viestejä, mm. ilmoittaa tilanteesta vartioasemalle.
31
Palo- ja pelastusryhmä
Kutsun kuullessaan palo- ja pelastusryhmä kokoontuu palokalustovaraston eteen B-tornin eteläpuolelle.
Ryhmän johtaja ja varajohtajat ottavat valvomosta puh. 3556 tai radiolla selvää hälytyksen syystä jo ennen kokoontumispaikalle tuloaan ja ryhtyvät välittömästi tilanteen vaatimiin toimenpiteisiin.
Vartija
Vartija valmistautuu opastamaan pelastuslaitoksen yksiköt oikeaan paikkaan ja estämään sen perässä
mahdollisesti tulevien uteliaiden pääsyn alueelle.
Suojelukohteen päällikkö
Suojelukohteen päällikkö on voimalaitoksen päällikkö ja hänen sijaisensa käyttöinsinööri.
Palo- ja pelastusryhmän kutsun kuullessaan päällikkö ja sijainen menevät valvomoon tai ottavat esim.
radiolla selvää, mistä on kysymys.
Muu henkilökunta
Palo- ja pelastusryhmän kutsu koskee vain ryhmään nimettyjä henkilöitä, ja kaikki muut jatkavat töitään
tarkkaillen kuitenkin lähiympäristönsä tapahtumia.
Toiminta vaaratilannehälytyksen yhteydessä
Valvomo
Jos valvomo on harkinnut saamansa vaaratilannetta koskevan ilmoituksen niin vakavaksi, että vaaratilannehälytys on aiheellinen, on sen valmistauduttava hoitamaan lähihetkien aikana useita rinnakkaisia tehtäväkenttiä esim. seuraavasti:
Vuorokonemestarin nimeämä henkilö hoitaa vaaratilannehälytyksen ja asettuu sitten puhelimen 3556 ääreen, antaa palo- ja pelastusryhmän johtajille tilannetiedot ja ottaa vastaan muiden alueella oleskelleiden
ryhmien ilmoitukset, joista pääkohdat pannaan heti paperille.
Pääosa käyttöhenkilökunnasta valvomonhoitajan johdolla varmistaa laitteiden turvallisen käytön tilanteen
vaatimalla tavalla.
Vuorokonemestari pyrkii saamaan ja säilyttämään kokonaiskuvan tilanteesta, valvoo ja osallistuu käytön
varmistamiseen, mutta ei sido itseään kokonaan siihen, ja hälyttää paikalle voimalaitoksen muita esimiehiä. Mikäli ulkopuolinen apu on tarpeen, kutsuu hän myös sitä sekä ilmoittaa tästä vartijalle. Vuorokonemestari toimii tilannejohtajana, kunnes joku hänet siitä vapauttaa.
Muu käyttöhenkilökunta
Hälytysalueella liikkuva käyttöhenkilökunta tarkistaa nopeasti alueensa, uhkaako laitteita tai käyttöä välitön vaara. Ellei uhkaa, menevät he valvomoon ja osallistuvat tilanteen jatkotoimenpiteisiin sieltä käsin.
Kiireelliset toimenpiteet jäädään suorittamaan, mutta tilanteesta ilmoitetaan valvomoon. Mikäli jääminen
työskentelyalueelle merkitsee henkilökohtaista vaaraa, jätetään paikka ja siirrytään valvomoon taikka
muuhun turvalliseen paikkaan, mistä voidaan pitää yhteyttä valvomoon.
Suojelukohteen päällikkö
Vaaratilannehälytyksen sattuessa suojelukohteen päällikkö ja hänen varamiehensä menevät voimalaitoksella ollessaan valvomoon. Vuorokonemestari vastaa hälytyksen selvittämisestä ja tilanteen vakavuuden
mukaan sopii suojelukohteen päällikön ja palo- ja pelastusryhmän päällikön kanssa tilanteen johtamiseen,
vaaratilanteeseen liittyvien käytännön toimenpiteiden hoitamiseen sekä voimalaitoksen käytön johtamiseen liittyvistä vastuista.
Palo- ja pelastusryhmä
Palo- ja pelastusryhmä kokoontuu hälytyksen kuullessaan kuten kohdassa 4.1. mainitaan.
Vaaratilannehälytystilanteissa palo- ja pelastusryhmän päällikkö tulee laitoksella ollessaan valvomoon.
32
Muu henkilöstö
Vaaratilannehälytyksen kuullessaan on kaikkien muiden hälytysalueella olevien henkilöiden poistuttava
suorinta tietä (ei hisseillä) ulkona oleville kokoontumispaikoille. Kokoontumispaikkojen sijainnit on nähtävissä kaikilla ilmoitustauluilla. Kokoontumispaikoilla esimiehet tarkastavat, onko kaikki paikalla. Ellei
esimies tai hänen varamiehensä ole paikalla, on paikalla olevasta henkilökunnasta korkeimmassa asemassa olevan otettava joukko hoitoonsa, selvitettävä tilanne ja ilmoitettava se valvomoon.
Luvan työhön paluuseen antaa valvomo tai joku esimieskuntaan kuuluva varmistauduttuaan ensin siitä,
että vaaraa ei ole tai ettei esim. pelastusapua tarvita.
Esimiehet
Jokaisen esimiehen on selvitettävä, onko hänen ryhmäänsä kuuluvia tai muita jäänyt vaara-alueelle, ja jos
on, niin lähetettävä heille heti apua jos se on mahdollista muita vaarantamatta. Sen jälkeen on hänen ilmoittauduttava valvomoon puh. 3556 ja toimittava yhteistyössä tilannejohtajan kanssa.
Toiminta palohälytyksen yhteydessä
Valvomo
Toiminta palohälytystilanteessa on ohjeistettu Helsingin Energian turvallisuussäännöksessä. Ohjeeseen on
tarkemmin kirjattu toimintaohjeet palohälytyksen aikana.
Automaattisen palohälytyksen tullessa vuorokonemestari lähettää vuoromiehen selvittämään hälytyksen
syytä, eli onko hälytys todellinen vai aiheeton.
Vuorokonemestari menee A-portaan paloilmoittimelle ja on radiopuhelinyhteydessä palohälytystä selvittävään vuoromieheen ja voimalaitoksen valvomoon.
Palohälytyksen välittyy automaattisesti hätäkeskukseen. Pelastuslaitoksen tilannejohtajan ohjeiden mukaisesti varmistetaan hälytyksen aiheuttaja. Palohälytyksen saa kuitata laitteelta ainoastaan pelastusviranomainen.
Muu käyttöhenkilökunta
Muu käyttöhenkilökunta toimii samalla tavalla palohälytystilanteessa kuin vaaratilannehälytyksen aikana.
Suojelukohteen päällikkö
Palohälytyksien sattuessa suojelukohteen päällikkö ja hänen varamiehensä menee voimalaitoksella ollessaan A-portaan paloilmoittimelle.
Vuoromestari vastaa hälytyksen selvittämisestä.
Väärien hälytysten yhteydessä vuoromestarin johdolla selvitetään väärän hälytyksen syyt, kuten myös
hoidetaan jatkotoimenpiteet kuntoon asiasta annettujen muiden ohjeiden mukaisesti (raportoinnit, silmukkojen erotukset, mahdolliset työmääräimet jne).
Jos kysymyksessä on todellinen tulipalo, ne vastuuhenkilöt jotka ovat kokoontuneet paloilmoittimelle,
sopivat pelastustyönjohtajan kanssa siitä, kuka menee tilanteen johtopaikkaan esim. pelastuslaitoksen
johtoautoon, tai SaHi:n tulipaloissa voimalaitoksen valvomoon tilannejohdon yhdyshenkilöksi, kuka
opastaa pelastusmiehiä ja kuka vastaa siitä, että laitoksen prosessi ajetaan onnettomuuden kannalta turvalliseen tilaan.
Palo- ja pelastusryhmä
Palo- ja pelastusryhmä kutsutaan tarvittaessa kokoon erillisellä hälytyksellä.
Palohälytystilanteissa palo- ja pelastusryhmän päällikkö tulee laitoksella ollessaan A-portaan paloilmoittimelle.
Muu henkilöstö
Muu henkilöstö toimii samalla tavalla palohälytystilanteessa kuin vaaratilannehälytyksen aikana.
33
Vartijoille on omat toimintaohjeensa koskien myös voimalaitoksen vastuulle kuulumattomia rakennuksia
Esimiehet
Esimiehet toimivat samalla tavalla palohälytystilanteessa kuin vaaratilannehälytyksen aikana.
Johto- ja käskyvaltasuhteet
Palo- ja pelastusryhmä ryhtyy välittömästi tehtäviinsä puoliryhmänjohtajien johdolla, jotka pitävät yhteyttä palo- ja pelastusryhmän päällikköön. Pelastusryhmän päällikkö pitää yhteyttä pelastustyönjohtajaan tai
tarvittaessa ryhtyy itse tilannejohtajaksi. Koko toiminnan johtajana (tilannejohtajana) toimii voimalaitoksen paikalla olevista esimiehistä korkeimmassa asemassa oleva tai palo- ja pelastusryhmän päällikkö.
Kaikissa hälytystilanteissa vuorokonemestari toimii alkuvaiheessa tilannejohtajana. Tilannejohtaja käyttää voimalaitoksen päällikön valtuuksia. Hänellä on myös käskyvalta kaikkiin alueella oleviin työryhmiin,
joiden esimiehet ovat ilmoittautuneet valvomoon.
Mikäli tilanne edellyttää pelastuslaitoksen saapumista kohteelle, luovuttaa voimalaitoksen tilannejohtaja
pelastuslaitoksen pelastustyönjohtajalle pelastustöiden johdon ja avustaa tätä parhaansa mukaan.
4.4 Alueen pelastus- ja torjuntavälineistö
Kalusto
Sijainti
Henkilöstön suojavarusteet / määrä
Suojapuku
Saappaat
Käsineet
Sadeasu
Kahluuhousut 10
Hengityssuojain
Suojalasit
Riittävästi
Riittävästi
Riittävästi
Riittävästi
2
10
------------------------Räjähdysvaaramittari
Käsityökalut ja valaisimet / määrä
Lapio
1,
Lasta
2,
Harja
2
------------------------------------Lapio
2,
Lasta
2,
Harja
2,
------------------------------------Lapio
2,
Lasta
1,
----------------------------------Harja
Riittävästi
Kirves
Riittävästi
Vesuri
Riittävästi
Saha
Riittävästi
Rautakanki
Riittävästi
Käsivalaisin
Riittävästi
Varusvarasto
--------------Salmisaari B valvomo
Tammasaaren sataman torjuntakaappi
-------------------------------------------Api-altaan torjuntakaappi
---------------------------------------------------Öljynlastaus, torjuntakaappi
---------------------------------------------Työkaluvarasto
34
Siirrettävä valonheitin
Riittävästi
Imeytys- ja muut torjunta-aineet / määrä
Imeytysrouhe 5 m3
Sataman valvontarakennus
--------------------------------------------------------------
-------------------------------------------------
Imeytyspurua 2 säkkiä,
Tammasaaren torjuntakaappi
-----------------------------------------Imeytyspurua 2 säkkiä,
Imeytysturvetta
1 paali,
-----------------------------------------------Öljynlastaus, torjuntakaappi
Keräilyvarusteet / määrä
Sanko
Riittävästi
Saavi
Riittävästi
--------------------------------------Tynnyri
Muovipussi
Muovisäkki 150 l
Keräyssäkki
Keräilysäiliö
Keräilyallas
Lisäkalusto / määrä
Riittävästi
Riittävästi
Riittävästi
Riittävästi
Riittävästi
Riittävästi
Sankoruisku
Moottoriruisku
Moottoripumppu
Erikoiskalusto / määrä
Riittävästi
Riittävästi
Riittävästi
Työkaluvarasto
--------------------------------------------Käyttöryhmä, verstaat
Palokalustohuone
Öljynlastauslaituri, torjuntakaappi
Viemärinsulku matto
1
Muovinen jätelaatikko öljyisiä rättejä
varten.
---------------------------------------------------------------------------------------------Pelastusrengas 1
-------------------------------------------Pakettiauto
Kiinteistötraktori
Kuormaaja
Sataman yhteydessä
kalusto / määrä
Öljypuomi (meri)
Api-altaan torjuntakaappi
-------------------------------------------------
1
1
2
oleva
erityis-
200 m,
Sataman valvontarakennus
-----------------------------------------------------------------------------------------Torjuntavene Buster
1 (4 m),
Hiilikonehalli
10hv perämoottori
1
Traileri
1 Pelastusliivit
2
----------------------------------------------------------------------------------------Öljynerotin
kiinteä,
35
Api-allas varastokaappi
---------------------------------------------------------------------------------------------Laivapakkaus
torjuntatarvikkeita
Tammasaari, satama
5. Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Päivittäiset pelastustoiminnan tehtävät hoidetaan ja johdetaan pelastuslaitosten päivystyshenkilöstön toimesta. Päivittäisissä tilanteissa pelastusmuodostelmat toimivat toisten pelastuslaitosten alueilla kyseisen
pelastuslaitoksen johtamisorganisaatiossa. Yhteistoimintasopimuksen mukaan pelastustoiminnan johtajana toimii aina se ylin pelastusviranomainen, joka on hälytetty tehtävään, riippumatta siitä mistä pelastuslaitoksesta hän on.
Yhdenmukaiset pelastustoiminnan johtamismallit ja toimintatavat korostuvat normaaliolojen häiriötilanteissa, jotka ovat esimerkiksi suuronnettomuudet ja niiden uhkatilanteet. Sopimukset, johtamismallit ja
ohjeet mahdollistavat mm. johtamisorganisaation täydentämisen toisen pelastuslaitoksen henkilöstöllä
(Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4).
5.1 Pelastustoimen muodostelmat ja vasteet
Kohteeseen ei ole laadittu erillistä kohdevastetta muihin tehtävälajeihin, kuin automaattisen paloilmoittimen hälytyksiin. Vaste muodostuu kaikissa muissa tehtävälajeissa hätäkeskuksen tekemän tilannearvion
perusteella. Hätäkeskuspäivystäjä määrittelee saamiensa tietojen perusteella onnettomuustyypin ja riskin.
Riski määritellään jaottelulla pieni-keskisuuri-suuri. Pelastusmuodostelman johtaja muuttaa harkintansa
mukaisesti vastetta.
Hälytettävän vasteen osalta on alla olevaan taulukkoon merkitty vasteen kokoon perustuen sitä laatua
yksiköitä, joita tehtävälle tarvitaan. Täten siis laatu P tarkoittaa päivystävää palomestaria ja laatu 1 mitä
tahansa pelastusyksikköä, lähimmän yksikön periaatteella. 3 tarkoittaa säiliöajoneuvoa. Lisäksi on kemikaaleihin erikoistuneita kalustoyksiköitä ja niiden käyttäjiksi erikoiskoulutettuja pelastusyksiköitä. Alla
lueteltu kalusto on 60 sekunnin lähtövalmiudessa ympärivuorokautisesti. Hätäkeskus hälyttää siis lähimmät ja tarkoituksenmukaisimmat yksiköt, eikä tämän vuoksi ole mahdollista nimetä tiettyjä yksiköitä vasteisiin. Yksiköt voivat siis tulla muidenkin pelastuslaitosten alueilta.
36
Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt Muodostelman Toimintavalmiusaika
johtaja
vaarallisten aineiden tehtävälle
Vaarallisten
aineiden
on-
nettomuus
pieni
keskisuuri
suuri
pelastusryhmä
1, (HE709) (+ensihoito)
pelastusjoukkue
P, 1, 3, HE201, HE205, HE701,
(HE709), HE7094, KU3058 (+ensihoito)
pelastuskomppania
P, HE100, 1, 1, 3, HE201, HE205,
HE701, (HE709), HE 7094, KU3058
(+ensihoito)
pelastusyksikön Riskiluokan I mukainen
esimies
aika, 6min
P
Riskiluokan I mukainen
aika, 20min
P
arvio: yli 20 minuuttia
Onnettomuus Hälytettävät muodostelmat ja yksiköt
Tulipalo
vaarallisten aineiden tehtävälle
pieni
pelastusryhmä
1
Muodostelman Toimintavalmiusaika
johtaja
pelastusyksikön Riskiluokan I mukainen
esimies
aika, 6min
keskisuuri
pelastusjoukkue
P, 1, 1,1,3,5,6
P
Riskiluokan I mukainen
aika, 20min
suuri
pelastuskomppania
P, 1, 1, 1, 3, 5, 6, HE106
P
arvio: yli 20 minuuttia
Toimintavalmiusajat on määritelty Helsingin pelastustoimen alueen palvelutasopäätöksessä (2013-2016,
40).
Pelastustoimen muodostelmien tehtävät on kirjattu kohtaan Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa - Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (johtamissuunnitelmat).
5.2 Torjuntakalusto
Alla on lueteltu käytettävissä oleva erikoiskalusto kemikaalionnettomuuksiin päivittäisonnettomuuksissa.
Kemikaalionnettomuuksien lisäksi samaa kalustoa voidaan käyttää palo- ja pelastustehtäviin.
37
Kalusto
Sijainti
HE205 (+HE201)
-pelastussukellusyksikkö, jonka vahvuus 0+1. HE201 miehistö
(1+3) on koulutettu hyödyntämään koko kalustoa kemikaalisukellus-, mittaus- ja vuodontukkimiskapasiteetiltaan.
HE709 ja HE7094 (+HE701)
-vaarallisten aineiden yksikkö (0+1) sekä vaarallisten aineiden
kontti (0+1) (kuljetusajoneuvona HE7094).
HE701:n miehistö (1+3) on koulutettu hyödyntämään koko kalustoa kemikaalisukellus-, mittaus- ja vuodontukkimiskapasiteetiltaan.
KU3058
-kemikaaliyksikkö (0+1). Kuljettaja toimii etämittauskaluston
käyttäjänä, auton ja kaluston asiantuntijana ja kemikaalionnettomuuksissa johtamisen tukena. Yksikön käyttö vaatii pelastusyksikön miehistön kaluston käyttöön.
Erottajan
Helsinki.
paloasema,
as.20,
Herttoniemen paloasema, as.
70, Helsinki.
Pelastuskeskus, as.30, HelsinkiVantaan lentoasema, Vantaa
38
6. Tukiorganisaatiot
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
Helsingin Energian asian-
sisäinen hälytys Hel-
-kohdetuntemus ja yhteyshenkilöt
tuntijat ja yhteyshenkilöt
singin Energialla
-asiantuntijuus tuotantoprosesseista
Yhteistyötaho
Operatiiviset toimijat
-Helsingin Energian sisäinen tiedottaminen
ja johtaminen
Helsingin- ja Uudenmaan
Viranomaisnumerot
-altistuneiden hoito alueen sairaaloissa
sairaanhoitopiiri sairaalat
Virve
-myrkytystietokeskuksesta lisätietoa altis-
ja myrkytystietokeskus
tuneiden tai mahdollisten altistuneiden oireiden hoitoon ja hoitoonohjaukseen
Helsingin poliisi
viranomaisnumerot
Virve
-alueen eristäminen, evakuointi, tiedottaminen alueen asukkaille ja alueella liikkuville
-liikenteenohjaus ja liikennejärjestelyt
-tutkinta
Hätäkeskus
viranomaisnumerot
-median jatkotiedotteen vastaanottaminen
Virve
ja välittäminen
-yleisen vaaramerkin käynnistäminen ja
vaaratiedotteen edelleenvälittäminen
-lisäyksiköiden hälyttäminen
Puolustusvoimat / Santa-
viranomaisnumerot
hamina
-avustaa pelastustoimintaa henkilöstöllä,
kalustolla, materiaalilla ja asiantuntemuksella pyydettäessä
Rajavartiolaitos / Meripe-
viranomaisnumerot
- avustaa pelastustoimintaa antamalla virka-
lastuslohkokeskus > Hel-
apua: etsintä, tähystys, kuljetustehtävät sekä
sinki VTS:lle informointi
sairaankuljetus, osallistuu öljyntorjuntaan ja
antaa tarvittaessa erikoishenkilöstöä ja kalustoa (veneet ja ilma-alukset) käyttöön
-merellä olijoiden evakuoiminen / varoittaminen
39
Helsingin satama
viranomaisnumerot
- osallistuu suuronnettomuuksien torjuntaan
sataman ja Helsingin edustan merialueilla
asettamalla henkilöstöä pelastustoiminnanjohtajan käyttöön.
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
viranomaisnumerot
-asiantuntija-apua
Asiantuntijat
Erityisasiantuntijat
dessa
C-osaamiskeskus
Helsingin rakennusviras-
kemikaalionnettomuu-
viranomaisnumerot
to
-rakenteellisten vaurioiden asiantuntija-apu
-raivaus- ja pelastustoimintaan avuksi kalustolla ja työvoimalla, kuten työkoneet ja
kuorma-autot, työveneet
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
viranomaisnumerot
-kemikaalien ympäristövaikutukset, asian-
Ympäristöasiat
Helsingin ympäristökes-
tuntija-apu
kus
ELY-keskus
viranomaisnumerot
-kemikaalien ympäristövaikutukset, asiantuntija-apu
Suomen
Ympäristökes-
viranomaisnumerot
-kemikaalien ympäristövaikutukset merialueella
kus (merialueelle leviävä
onnettomuus)
HSY Vesi
viranomaisnumerot
-asiantuntija-apua
-mahdollisten valumien osalta viemäreiden
sulkeminen ja leviämiskartoitus viemäriverkkoon
40
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
viranomaisnumerot
-ensihuollon järjestelyt (esim. majoitus,
Henkinen tuki,
ensihuolto
Helsingin sosiaalipäivys-
ruoka)
tys
- tarvittaessa myös SPR
Helsingin ja Uudenmaan
piiri sosiaalitoimen johtamana
Helsingin kriisipäivystys
viranomaisnumerot
-kriisiavun käynnistäminen (henkinen ensiapu ja tuki)
-tarvittaessa myös kirkon
ja vapaaehtoisten henkisen huollon valmiusryhmä sosiaalitoimen johtamana
Yhteistyötaho
Yhteystiedot
Tehtävät onnettomuustilanteessa
viranomaisnumerot
-liikennejärjestelyt
Liikenteelliset tekijät
Tieliikennekeskus
ja
liikennetiedotteet
yhteistyössä poliisin kanssa
HSL
viranomaisnumerot
-sairaankuljetukset busseilla, evakuointikuljetukset, joukkoliikennejärjestelyt
HKL / metro / raitiovau-
viranomaisnumerot
ja
raitiovaunuliikenteen
osalta
mahdolliset liikennejärjestelyt
nu
Helsinki VTS
-metro-
viranomaisnumerot
-merellä olijoiden evakuoiminen tai varoittaminen
Useimpien toimijoiden tehtävien lähteenä on Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma
(2006, 12-21).
Yhteistyötahojen yhteystiedot tallennetaan operatiiviseen e-opto-järjestelmään.
41
7. Pelastustoiminnan johtaminen suuronnettomuustilanteessa
Suuronnettomuudella tarkoitetaan onnettomuutta, jota on kuolleiden tai loukkaantuneiden taikka ympäristöön tai omaisuuteen kohdistuneiden vahinkojen määrän taikka onnettomuuden laadun perusteella pidettävä erityisen vakavana. Suuronnettomuus voi syntyä mm. liikenne- tai ympäristöonnettomuuden, tulipalon, räjähdyksen, kaasuvuodon, luonnonilmiön, sortuman tai yllättävän tapahtuman seurauksena. Yleisesti
voidaan todeta suuronnettomuuden tapahtuneen, kun sen vaatimat toimenpiteet ylittävät pelastuslaitoksen
ja sen toimintaa tukevien organisaatioiden päivittäisissä tilanteissa käytettävät normaalit voimavarat.
Päätöksen suuronnettomuudesta tai sen uhkatilanteesta sekä siirtymisestä suuronnettomuustilanteen mukaiseen organisoitumiseen tekee sen pelastuslaitoksen päivystävä päällystöviranomainen, jonka alueella
onnettomuus tai sen uhka on tapahtunut. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4).
7.1 Onnettomuuskohtaiset toimintamallit (Johtamissuunnitelmat)
Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastusalueilla on laadittu yhteinen
pelastustoiminnan johtamisohje. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohjetta sovelletaan pelastuslain
(379/2011) mukaisissa pelastustoiminnan johtovastuulla olevissa tilanteissa. Ohje yhdenmukaistaa pelastustoiminnan johtamista Helsingin, Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastusalueilla (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 2).
Tilanteen yleisjohtajana toimii pelastusviranomainen, joka määrää tarvittavat pelastusresurssit sekä antaa
tarvittavat käskyt tilanteen mukaan. Muissa onnettomuuksissa esim. joukkomyrkytys tai tartuntatautiepidemia toimintaa johtaa ensihoitoviranomainen. Joukkoväkivalta-, kaappaus- ja etsintätilanteissa toimintaa
johtaa poliisiviranomainen. Merellä tapahtuvaa pelastustoimintaa johtaa meripelastusviranomainen. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 4).
7.2 Onnettomuuden torjuntaan osallistuvien voimavarojen yhteensovittaminen
Pelastustoimen suuronnettomuus- ja sen uhkatilanteiden hoitaminen edellyttää yleensä useamman pelastuslaitoksen pelastusmuodostelmien hälyttämistä. Pelastustoiminnan johtajana on pelastuslain (379/2011)
44 §:n mukaan pääsääntöisesti sen pelastustoimen alueen pelastusviranomainen, jossa onnettomuus on
saanut alkunsa.
Suuronnettomuus- tai niiden uhkatilanteissa perustetaan tarvittaessa pelastustoiminnan johtokeskus (PELJOKE), mutta vähintäänkin toiminta-alueen johtoelin (TOJE). Pelastustoiminnan johtokeskuksen (PELJOKE) perustaa pääsääntöisesti alueen päivystävä päällikkö. Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaa pääsääntöisesti alueen päivystävä palomestari jakaen toiminta-alueen tarvittaessa kaistoihin.
Suuronnettomuustilanne edellyttää laajaa viranomaisyhteistyötä ja sen tehokasta organisointia. Esimerkki
eri toimialojen johtamisen organisoitumisesta on kuvattu kuvassa 3 (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 22).
7.3 Toiminta-alueen johtoelimen (TOJE) perustaminen
Tilanteen mukaan TOJEn toimitilaksi voidaan määrätä esimerkiksi johtokeskusyksikkö, kuten esimerkiksi HE100. Tarvittaessa TOJEn henkilöstöä ovat pelastuslaitoksen henkilöstön lisäksi poliisin, terveystoi42
men, sosiaalitoimen tai VaPePan edustajat (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 27) sekä asiantuntijat, jotka pystyvät tukemaan johtamistoimintaa.
7.4 Johtokeskuksen (PEL-JOKE) perustaminen
Pelastustoiminnan johtokeskus voidaan perustaa tukemaan toiminta-alueella tapahtuvaa pelastustoimintaa
ilman pelastustoiminnan johtovastuun siirtoa. Mikäli pelastustoiminnan johtokeskukseen kutsutaan muiden viranomaisten edustajia, heitä varten perustetaan johtoryhmä. Pelastustoiminnan johtokeskus (PELJOKE) sisältää esikuntapäällikön ja tarvittavan esikuntahenkilöstön
sekä tarvittaessa johtoryhmän. (Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje 2013, 24).
Suuronnettomuustilanteessa pelastuspalveluneuvottelukunta (PEPANK) tai sen osa siitä kokoontuu Helsingin pelastuspalvelun johtokeskukseen (HelPePaJoke) ja osallistuu pelastuspalvelun koordinoituun toimeenpanoon. Suuronnettomuus- ja vaaratilanteissa pelastuspalveluneuvottelukunta tai sen osa muodostaa
Helsingin pelastuspalvelun johtokeskuksen johtoryhmän, jonka tehtävä on avustaa pelastustoiminnan
johtajaa tilanteen kulloinkin vaatimassa laajuudessa (Helsingin kaupunki 2006, 3).
Kuva 5 Eri toimialojen johtamisen organisoituminen suuronnettomuustilanteessa (Pelastustoiminnan johtamisen
yleisohje 2013, 23).
7.5 Evakuointi normaalioloissa, onnettomuusevakuointi
Normaalioloissa voidaan joutua suorittamaan onnettomuusevakuointi. Tällöin varaudutaan viranomaisen
päätöksen perusteella tulipalon, muun onnettomuuden tai muutoin evakuointia vaativan tilanteen vuoksi
evakuoimaan rajoitettu määrä henkilöitä pois heidän vakituisista asuin- ja oleskelupaikoistaan. Evakuointi
tapahtuu yleensä kunnan sisällä tukeutuen kunnan organisaatioihin.
Poliisilla on poliisilaissa annettu oikeus eristää tai tyhjentää kotirauhan tai julkisrauhan suojaama alue, jos
se on välttämätöntä henkeä tai terveyttä välittömästi uhkaavaan vaaran torjumiseksi eikä alueella olevia
43
voida muuten suojata. Näissä tilanteissa voidaan käyttää hyväksi pelastusviranomaisten laatimia evakuointisuunnitelmia.
Edellisiä laajempi evakuointi suoritetaan rajatulla alueella tai kohteissa, joissa on merkittävä suuronnettomuusriski. Tällainen kohde-evakuointialue tulee kysymykseen suuronnettomuudessa tai sen uhatessa
(Helsingin pelastuslaitos 2014).
7.6 Ympäristövahinkojen minimoiminen
Salmisaaren ja Ruoholahden alueet lähiympäristöineen ovat koostuneet aiemmin, 1900-luvun alussa, useasta pienestä saaresta. Alueilla on tehty täyttötöitä sekä luonnontilaisten saarien maansiirtotöitä useassa
eri vaiheessa. Salmisaaren voimalaitosalue sekä Tammasaaren polttoainesatama sijaitsevat osin täyttöalueilla ja osin entisten saarien paikalla. Salmisaaren A-voimalaitosrakennus sijaitsee osin entisen Salmisaaren alueella ja Salmisaaren B-voimalaitosrakennus osin entisen Pikku Pässi -saaren alueella. Voimalaitosalueella ei ole luonnontilaisia alueita.
Salmisaaren ja Ruoholahden alueilla ei ole luokiteltuja pohjavesialueita. Lähistöllä ei ole Natura 2000 verkostoon kuuluvia alueita. (Helsingin Energia 2011, 34)
Alueilla pihat ovat pääosin asfaltoituja, joten vuodot eivät suoraan pääse imeytymään maan kerroksiin.
Alueiden pihojen kaivot on myös mahdollista sulkea, joten viemäreihin valunut aine ei pääse leviämään
suoraan viemäriverkostoon. Mikäli torjuntatoimiin ehditään ryhtyä ennen aineen valumista maata pitkin
viemäreihin tai kaivoihin, on pelastuslaitoksella kalustoa, joilla kaivoja voidaan tukkia tai imeyttää
maassa olevia aineita.
Pelastuslaitoksella on hälytysvalmiudessa kalustoa ja materiaalia, joilla voidaan rajoittaa vuodon leviämistä maata pitkin. Tällaisella kalustolla voidaan esimerkiksi padota tai ohjata valumia esimerkiksi keräysastioihin tai hallitusti viemäreihin. Viemäreitä voidaan sulkea yhteistyössä vesilaitoksen päivystäjän
kanssa, jolloin mahdollisesti jo viemäriin levinnyt aine voidaan imeä rajatulta alueelta viemäreistä pois.
Vaarallisia kemikaaleja voidaan myös neutraloida esimerkiksi kalkilla tai vedellä, riippuen aineesta.
Ilmaan päässeitä kaasumaisia päästöjä voidaan laimentaa esimerkiksi vesisumusuihkulla.
Tulipalo voi vahingoittaa vaarallisten aineiden ja myös vaarattomien aineiden pakkauksia tai säiliöitä,
jotka kaasu- tai nestevuotona aiheuttavat ympäristövahinkoa.
Helsingin kaupungin sammutusvesisuunnitelmassa on nostettu esille, että sammutusjätevesistä aiheutuvien ympäristövahinkojen ja alueen vesihuoltoa häiritsevien riskien huomioiminen ja niihin varautumista
tulee kehittää. Kehittämistarpeena ja tavoitteena on luoda ohjeistus, jonka avulla pelastuslaitoksen operatiivisessa pelastustoiminnassa huomioidaan ja toimintaa ohjeistetaan sammutusjätevesien aiheuttamien
mahdollisten ympäristövahinkojen vaarojen minimoimiseksi. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos 2013,
35).
7.7 Muonituksen järjestäminen ja muu huolto
Huolto käynnistetään arvioidun tehtävän keston ja vaatimusten mukaisesti pelastustoiminnan johtajan
käskystä. Pelastuslain (379/2011) 36§ 1. momentin kohdan 3 mukaisesti pelastustoiminnan johtajan toimivaltuuksiin kuuluu oikeus määrätä antamaan käytettäväksi rakennuksia, viesti- ja tietoliikenneyhteyksiä ja välineitä sekä pelastustoiminnassa tarvittavaa kalustoa, välineitä ja tarvikkeita, elintarvikkeita, poltto- ja voiteluaineita ja sammutusaineita.
44
Helsingin kaupungin pelastuspalveluneuvottelukunnan perussuunnitelman mukaisesti Palmian tehtäviin
kuuluu pelastushenkilöstön muonitus. Muusta huollosta huolehtii kukin pelastusorganisaatio itse.
Tilapäismajoituksen ruokahuollosta huolehtii sosiaalivirasto. Tarvittaessa Palmia avustaa sosiaalivirastoa
muonituksessa. Palmian tehtäviin kuuluu myös valmistautua tukemaan väliaikaismajoituksen kiinteistönhuoltotarpeiden ja turvapalveluiden järjestämisessä (Helsingin kaupunki 2006, 15).
7.8 Viestiliikenne
Suuronnettomuustilanteessa viestiliikenteessä noudatetaan yhteisesti sovittuja käytänteitä, jolloin viestiliikennekaaviot ovat yhdenmukaisia kaikkien pelastuslaitosten kanssa. Suuronnettomuustilanne käynnistyy pääsääntöisesti päivittäisen toiminnan mukaisesti myös viestiliikenteen osalta. Vasta siinä vaiheessa,
kun pelastustoiminnan johtaja toteaa tilanteen edellyttävän suuronnettomuustilanteen mukaista organisoitumista, viestiliikenne määrätään toteutettavaksi suuronnettomuustilanteen mukaisesti (Pelastustoiminnan
johtamisen yleisohje 2013, 31).
Tiedotettuaan suuronnettomuustilanteesta, pelastustoiminnanjohtaja määrittelee toiminta-alueet ja jakaa
yksiköt oikeille kaistoille. Kaistajako voi olla alueellinen tai toiminnallinen kaistajako. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos, 2011).
Kuva 6 Fiktiivinen kuva viestiliikennekaavio rakenteesta suuronnettomuustilanteessa. Kuvaajassa ei ole huomioitu
Helsingin Energian kanssa yhteistä Virve-viestiliikennettä, sillä käytäntöjä ei ole vielä luotu (Helsingin kaupungin
pe-lastuslaitos, 2011 mukaan).
45
7.9 Pelastustoiminnan lopettaminen
Varsinaisen pelastustoiminnan päätyttyä kohde luovutetaan sen omistajalle tai haltijalle. Kohde voidaan
luovuttaa myös muulle viranomaiselle jatkotoimenpiteitä varten. Ennen viimeisten pelastusmuodostelmien irrottamista toiminta-alueelta on ilmoitettava vastuun siirtymisestä. Se tapahtuu pelastustoiminnan johtajan allekirjoittamalla määräyksellä, johon samalla liitetään ohjeet jälkivartioinnin suorittamisesta sekä
muista vastaanottajan velvollisuuksista (Pelastusopisto 2013, 55).
8. Väestön varoittaminen
Väestön varoittaminen muodostuu kaikista niistä toimenpiteistä, joilla väestöä voidaan varoittaa vaaran
uhatessa. Toimenpiteitä ovat muun muassa:
 Yleisradion ja paikallisradioiden välittämät vaaratiedotteet
 televisiokanavien välittämät vaaratiedotteet ja teksti-TV (sivu 112)
 väestöhälyttimillä annettavat äänimerkit ulkona liikkuvalle väestölle.
Väestöhälyttimet käynnistetään hätäkeskuksesta tai pelastustoimen johtokeskuksesta.
Vaaratiedote annetaan silloin, kun se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote välitetään
valtakunnallisesti kaikille Yleisradio Oy:n radiokanaville sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville. Vaaratiedotteen antava viranomainen voi päättää, että vaaratiedote välitetään tiedoksi myös televisiossa (Helsingin pelastuslaitos 2014).
8.1 Väestöhälyttimet
Väestöhälyttimillä varoitetaan ulkona olevaa väestöä. Helsingin kaupungin alueella sijaitsee kiinteitä väestöhälyttimiä ja lisäksi voidaan käyttää siirrettäviä väestöhälyttimiä. Salmisaaressa voimalaitosalueella
sijaitsee lähin väestöhälytin. Lisää hälyttimiä on mm. Lauttasaaressa, Etu-Töölössä ja Eirassa.
Kuva 7 Salmisaaren voimalaitosalueella sijaitsee väestöhälytin. (Helsingin pelastuslaitos 2014).
46
Salmisaaren lähistöllä sijaitsevat väestöhälyttimet
Salmisaaren B-voimalaitos
Temppelinaukio
Lauttasaari
Hernesaari
Porkkalankatu 11
Lutherinkatu 4
Puistokaari 11
Hernesaarenkatu 17
Taulukko 1 Salmisaaren lähistöllä sijaitsevien väestöhälytinten sijainti
Kuva 8 Väestöhälyttimien arvioitu kuuluvuusalue. Kuuluvuusalue on rajattu laskennallisen etäisyyden päähän hälyttimen sijainnista. Hälytysäänen kuuluvuuteen vaikuttavat esimerkiksi tuuli, liikenneolosuhteet (liikennemelu) ja sää.
Väestöhälyttimen tarkoitus on varoittaa ulkona liikkuvaa väestöä.
8.2 Muut väestön hälyttämiseen käytettävät järjestelmät
Vaaratiedote annetaan ainoastaan silloin, kun on perusteltua olettaa sen olevan tehokkain ja
tarkoituksenmukaisin keino väestön varoittamiseksi. Vaaratiedote on tehokas tapa varoittaa kerralla suurta määrää väestöä (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 9).
Vaaratiedotteita välittävät Yleisradio Oy:n ja kaupallisten radioiden radiokanavat ja käytännössä ne lukee
Yleisradio Oy:n toimittaja. Vaaratiedotteita välittävät radiokanavat on määrätty televisio- ja radiotoiminnasta annetussa laissa (744/1998). Vaaratiedote välitetään valtakunnallisesti kaikille Yleisradio Oy:n radiokanaville sekä pitkäaikaisen toimiluvan saaneille kaupallisille radiokanaville.
47
Vaaratiedotteen antava viranomainen voi päättää, että vaaratiedote välitetään tiedoksi myös televisiossa.
Vaaratiedote näkyy televisiossa ns. ruutukehänä ja vaaratiedotteen teksti kulkee kuvaruudun yläosassa.
Tekstin ohessa kuuluu aluksi varoitusääni, jonka tarkoituksena on kiinnittää katsojien huomio. Yleisradio
Oy voi lisäksi oman harkintansa mukaan julkaista vaaratiedotteen Teksti-TV:ssä ja verkkosivuillaan (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 5).
Vaaratiedote antaa myös medialle signaalin ryhtyä seuraamaan tilanteen kehittymistä. Vaaratiedottaminen
edellyttää lähes aina mediatiedottamista vielä senkin jälkeen, kun tarvetta väestön varoittamiseen ja toimintaohjeiden antamisen ei enää ole.
Media toteuttaa yhteiskunnallista perustehtäväänsä uutisoimalla vaaratilanteesta ja arvioimalla viranomaisten toimintaa. Mediakilpailu sekä internetin ja sosiaalisen median välittämän tiedonvälityksen nopeus ovat johtaneet siihen, että myös viranomaisilla on oltava erittäin hyvät valmiudet nopeaan ja aktiiviseen mediaviestintään.
Viranomaiset voivat varoittaa väestöä myös suoraan esim. ovelta ovelle -tiedottamisella, kaiutinautoja tai
väestöhälyttimiä käyttäen ja voimavarojen salliessa myös verkkoviestinnän keinoin sekä perinteisellä
mediatiedotteella. (Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013, 14).
8.3 Yleinen vaaramerkki
Yleinen vaaramerkki on yhden minuutin pituinen nouseva ja laskeva äänimerkki tai viranomaisen kuuluttama varoitus. Nousevan jakson pituus on 7 sekuntia ja laskevan jakson pituus samoin 7 sekuntia. Yleinen
vaaramerkki tarkoittaa väestöä uhkaavaa välitöntä vaaraa (Helsingin pelastuslaitos 2014).
8.4 Vaara ohi -merkki
Vaara ohi -merkki on yhden minuutin mittainen tasainen äänimerkki. Se on ilmoitus siitä, että uhka tai
vaara on ohi (Helsingin pelastuslaitos 2014).
8.5 Vaaratiedote
Lain mukaan vaaratiedote annetaan silloin, kun se on välttämätöntä väestön varoittamiseksi. Vaaratiedotetta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ilmoittaa vaaratilanteen olevan ohi.
Kielilain (423/2003) mukaisesti vaaratiedote annetaan molemmilla kansalliskielillä (Sisäasiainministeriön
julkaisu. 1/2013, 9.) Vaaratiedote on toimivaltaisen viranomaisen antama tiedote, jonka tarkoitus on varoittaa vaarallisesta tapahtumasta.
48
Tarpeen vaatiessa tiedote myös ohjeistaa, miten suojautua vaaralliselta tapahtumalta tai sen seurauksilta ja
miten välttää vaaratilanteita. Näin vaaratiedote luo edellytyksiä myös omatoimiseen varautumiseen.
Vaaratiedote voidaan antaa, jos tapahtuma aiheuttaa:
• hengen- tai terveysvaaran
• vaaran omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle merkittävissä määrin.
Vaaratiedotetta voidaan käyttää myös silloin, kun halutaan ilmoittaa vaaratilanteen olevan ohi. Näin vältetään epätietoisuus siitä, onko vaara hengelle ja terveydelle tai merkittävälle
omaisuuden vaurioitumiselle tai tuhoutumiselle yhä olemassa. (Vaaratiedoteopas 1/2013, 5.)
Vaaratiedote vastaa viiteen kysymykseen: missä – milloin – mitä – miten – tiedotteen antaja. (Vaaratiedoteopas 2013, 11) Esitäytetty vaaratiedotelomake Salmisaaren voimalaitokselle on liitteessä 6.
8.6 Väestölle annettavat toimintaohjeet
Kuultuasi yleisen vaaramerkin, toimi näin.
Siirry sisälle. Pysy sisällä.
Sulje ovet, ikkunat, tuuletusaukot ja ilmanvaihtolaitteet.
Avaa radio ja odota rauhallisesti ohjeita.
Vältä puhelimen käyttöä, etteivät linjat tukkeudu.
Älä poistu alueelta ilman viranomaisten kehotusta, ettet joutuisi vaaraan
matkalla.
Poikkeusoloissa siirry välittömästi suojaan (Helsingin pelastuslaitos
2014).
49
9. Onnettomuudesta tiedottaminen
9.1 Onnettomuusilmoitukset
Yleisölle tarkoitettu julkinen ensitiedote lähetetään automaattisesti hätäkeskuksen tietojärjestelmästä. Sivulla www.peto-media.fi näkyy paikkakunta, tapahtumalaji ja ajankohta. Järjestelmä lähettää automaattisesti palveluun liittyneille median edustajille sähköpostilla mediahälytyksen. Ensitiedote lähetetään tapahtumasta, jolla on uutisarvoa.
Tehtävätyypit, joista mm. lähtee ensitiedote:
•
Rakennuspalo
•
Tieliikenneonnettomuus
•
Räjähdys
•
Vaarallisten aineiden onnettomuus
•
Ihmisen/eläimen pelastaminen
•
Öljyvahinko
Jatkotiedotteen tulee olla lyhyt ja ytimekäs, jolloin media voi arvioida henkilöstönsä lähettämistarvetta
onnettomuuspaikalle. Palvelun käyttö vähentää yhteydenottoja medialta, kun onnettomuustilanne tarkentuu pienemmäksi tai suuremmaksi kuin ensitiedote antaa olettaa. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos.
Ohje. 32/13/OPROS, 2).
9.2 Viranomaisten ja muiden toimijoiden välinen tiedonkulku
Päivystävän palomestarin on tehtävä ilmoitus sisäisten ohjeiden mukaisesti esimerkiksi seuraavissa tapauksissa:
Tulipalosta ja muista onnettomuuksista tai tapahtumista
- joissa väestöä on varoitettu antamalla yleinen vaaramerkki,
- joissa pelastuskomppania tai enemmän on hälytetty toimintaan.
Myös suuronnettomuuden vaara- tai uhkatilanteesta ja pelastustoimen valmiutta vaarantavista häiriötilanteista
tulee tehdä ilmoitus. (Operatiivisista tehtävistä tiedottaminen eräille viranhaltijoille ja viranomaisille 2013,
1-2).
9.3 Muiden EU-maiden tiedottaminen
Sisäasiainministeriö tarvitsee nopeasti tiedon suuronnettomuuksista tai niiden uhkasta ja muista erityistä
huomiota herättävistä onnettomuuksista tai tapahtumista voidakseen huolehtia ministeriölle kuuluvista
tehtävistä. Pelastustoimen toimialalla noudatetaan onnettomuusilmoitusten välittämisessä Sisäasiainministeriön ohjetta.
Ulkomailla tapahtuneiden onnettomuuksien ilmoittamisesta on laadittu ohjeet ja sovittu menettelytavat
Euroopan Unionin, kansainvälisten järjestöjen ja naapurivaltioiden kanssa. (Sisäasiainministeriö. Ohje.
SM/2009/3941, 1). Sisäasiainministeriö tiedottaa myös Suomessa tapahtuneista suuronnettomuuksista
Euroopan Unionille.
50
9.4 Medialle tiedottaminen
Pelastustoimen mediapalvelu (www.peto-media.fi) on internetissä toimiva palvelu, johon kuuluvat ensija jatkotiedote. Yleisölle suunnattu palvelu on tiedoiltaan suppeampi kuin medialle suunnattu palvelu.
Järjestelmässä ei ole tietoja ensihoidon ja poliisin tehtävistä. Palvelun tavoite on helpottaa viranomaisten
työtä ja nopeuttaa tiedon välitystä. Palvelua ylläpitää Sisäasiainministeriön pelastusosasto. Tiedotteen
sisällöstä vastaa onnettomuustilannetta johtava pelastusviranomainen.
Hätäkeskus toimii tiedotteen teknisenä välittäjänä. Onnettomuustilanteissa on paikalla usein eri viranomaisia (pelastus, poliisi, ensihoito), jolloin tiedottamisesta vastaa toimintaa johtava viranomainen. (Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS, 2).
Kuva 9 Peto-median yleisölle suunnatusta palvelusta otettu kuvakaappaus 29.10.2014.
51
10.
Suuronnettomuusharjoitusten järjestäminen
Vastuuhenkilöt
Raimo Joensuu, palomestari.
Harjoitustiheys
kolmen vuoden välein
Harjoitusten tavoitteet
Suuronnettomuusvalmiuden harjoittelu.
Harjoituksen toteuttaminen
Yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin Energian
Harjoitusten teema
päätetään tarkemmin suunnitteluvaiheessa
Harjoituksen suunnittelu
Yhteistyössä Helsingin pelastuslaitoksen ja Helsingin Energian
Harjoituksen
mentointi
Helsingin pelastuslaitokselle, Helsingin Energialle ja Etelä-Suomen
doku-
kanssa.
kanssa.
aluehallintovirastolle
Kuva 10 Harjoitustarpeet ja harjoitusmuodot (Pelastustoimen harjoitusstrategia)
52
11.
Järjestetyt suuronnettomuusharjoitukset
Tässä käsitellään vain Salmisaaren voimalaitoksen ja pelastuslaitoksen yhteisiä harjoituksia.
Asetuksen 855/2012 mukaan Helsingin Energian voimalaitoksilla on velvollisuus järjestää harjoitukset
yhdessä kunnan pelastuslaitoksen kanssa vähintään kolmen vuoden välein (Helsingin Energia 2012, 38).
Aika
Harjoituksen aihe
Harjoituksen vastuuhenkilö
28.11.2012
tulipalo hihnakuljettimella ja tulipalo hii-
Markku Ahola, palomestari
lisiilossa
syksy 2015
avoin
Raimo Joensuu, palomestari
53
Lähteet
Helsingin Energia. Turvallisuusselvitys. Salmisaaren voimalaitokset. Päivitetty 11.01.2011.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Helsingin pelastustoimen alueen palvelutasopäätös 2013-2016. Pelastuslautakunta 30.4.2013. dnro HEL 2013-004656.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Helsingin kaupungin sammutusvesisuunnitelma. 2013.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 28/13/OPROS. Operatiivisista tehtävistä tiedottaminen eräille
viranhaltijoille ja viranomaisille. Päivitetty 11.3.2014.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Ohje. 32/13/OPROS. Vaaratiedote ja pelastustoimen mediapalvelun
käyttö.
Helsingin kaupungin pelastuslaitos. Viestiohje. 13.9.2011.
Helsingin kaupungin pelastuspalvelun perussuunnitelma. KHn päätös 2.5.2006.
Helsingin pelastuslaitos. 2014. Internet-sivut. Luettu 22.7.2014.
[http://www.hel.fi/hki/Pela/fi/V_est_nsuojelu/Evakuointi]
Sisäasiainministeriö. Ohje. SM/2009/3941. Onnettomuusilmoitukset ja niiden välittäminen pelastustoimessa.
Pelastuslaki 379/2011.
Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje. 20.11.2013. Pelastustoiminnan johtamisen yleisohje Helsingin,
Itä-Uudenmaan, Keski-Uudenmaan ja Länsi-Uudenmaan pelastuslaitoksiin.
Pelastusopisto. Tutkimus- ja kehittämisyksikkö. Pelastustoiminnan johtaminen. 26.5.2005.
Pöyry Finland Oy. Suuronnettomuusvaarojen arviointi. Helsingin Energia. 25.1.2010.
TOKEVA 2012.
Työterveyslaitos. OVA-ohjeet. Käyttäjän opas. Päivitetty 15.8.2014. Internet-sivut. Luettu 29.9.2014.
[http://www.ttl.fi/ova/kaytop.html]
Sisäasiainministeriö. Ulkoisen pelastussuunnitelman laatiminen. Ohje ja suunnitelmapohja, Sisäinen turvallisuus SISÄASIAINMINISTERIÖN JULKAISUJA 18/2012.
Sisäasiainministeriön julkaisu. 1/2013. Vaaratiedoteopas. 2013.
54
Liite 1 Turvallisuustiedote Helsingin Energian Salmisaaren voimalaitosten
ympäristön asukkaille
Salmisaaren voimalaitoksista laadittu yleisölle jaettava tiedote on jaettu lähistön asukkaille postijakeluna.
Tiedote päivitetään aina tarvittaessa ja jaetaan uudelleen vähintään 5 vuoden välein. (Helsingin Energia
2012, 6)
Turvallisuustiedote on luettavissa täysikokoisena versiona täältä.
55
56
57
58
Liite 2 Käyttöturvallisuustiedote sitruunahappo
59
60
61
62
Liite 3 Käyttöturvallisuustiedote Muuntajaöljy 10 X
63
64
65
Liite 4 Käyttöturvallisuustiedote 57 % litiumbromidi 0,3 % litiumkromaatti-liuos
66
67
Liite 5 Käyttöturvallisuustiedote Litiumbromidiliuos 54%
68
69
70