Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 1 / 1

Transcription

Espoon kaupunki Pöytäkirja § 34 Valtuusto 23.02.2015 Sivu 1 / 1
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 1 / 1
2100/10.02.03/2013
Kaupunginhallitus
67 §
9.2.2015
§ 34
Tapiolan keskus, asemakaavan muutoksen hyväksyminen, alue 210426, 12. kaupunginosa
Tapiola
Valmistelijat / lisätiedot:
Olli Pitkänen, puh. 050 347 5980
[email protected]
Päätösehdotus
Kaupunginhallitus
Valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja 2.2.2015 muutetun Tapiolan
keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring asemakaavan
muutosehdotuksen, alue 210426, piirustusnumero 6792, joka käsittää
korttelin 12005 tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa Tapiola, alue
210426.
Päätös
Valtuusto:
Kaupunginhallituksen ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Oheismateriaali
Selostus
Tapiolan keskus, tapahtumaluettelo
Tapiolan keskus, kaavamääräykset
Tapiolan keskus, kaavakartta
Tapiolan keskus, ajantasa-asemakaava
Tapiolan keskus, aluekuva 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaiheet 2.2.2015
Tapiolan keskus, päätöshistoria
Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus
1b-vaiheen kaavalla luodaan edellytykset Tapiolan keskuksen
vaiheittaiselle uudistamiselle mahdollisimman sujuvasti.
1a-vaiheen kaavan toteuttamiseen liittyen kaupunginhallitus hyväksyi
16.6.2014 kaupungin ja LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellun
sopimuksen ”Tapiolan keskuksen päätoteutussopimus,
maankäyttösopimus, maankäyttösopimuksen täydennys sekä
kiinteistökaupan esisopimus”, joka allekirjoitettiin 17.6.2014. Sopimuksen
mukaiset työt etenevät Tapiolan keskuksessa rinnan metron ja
keskuspysäköinnin rakentamisen kanssa.
Em. sopimuksessa määriteltiin myös nyt hyväksyttäväksi esitettävän 1bvaiheen kaavan toteuttamisen ehdot, joilla osaltaan turvataan
Merituulentien ja bussiterminaalin toteuttaminen. Kaava-alueen
toteuttamisesta vastaa LähiTapiola-ryhmä.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 2 / 2
Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan asuntojen rakentaminen,
paikoitus- ja kellaritilojen muuttaminen liiketiloiksi, liityntäbussiterminaalin
toiminta sekä liikekeskuksen lisärakentaminen 1b-vaiheen osalta.
Rakennusoikeuden lisäys on 1b-vaiheessa 16 200 – 4 370 = 11 830 k-m2
(sisältää asumista noin 7 500 k-m2).
1b-vaihe / alue 210426 on osa kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012
hyväksymää 1-vaiheen / alue 210418 kaavan muutosta, josta
kaupunginhallitus 8.4.2013 erotti 1a-vaiheen valtuuston hyväksyttäväksi
(aluenumerona entinen 210418).
1-vaiheen kaavasta edelleen hyväksymistä odottavat osat, jotka käsittävät
kolme Tapiolan keskustan kiinteistöä (KOy Tapiolan Säästötammi, KOy
Espoon Itätuulentie 8, KOy Tapiolan Vesiputoustalo). Sopimusneuvottelut
näiden kiinteistöjen kanssa ovat käynnissä.
Suunnittelualueen likimääräinen sijainti Espoon opaskarttapohjalla esitettynä:
Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus Hagalunds centrum, piirustusnumero 6792, käsittää 12005 tontin 6 sekä
katualuetta, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210426. (Muodostuu
uutta korttelia 12205).
Asemakaavan hyväksyminen vaiheittain
Kaupunkisuunnittelulautakunta päätti 28.3.2012 § 48 hyväksyä
esitettäväksi kaupunginhallitukselle 28.9.2008 päivätyn ja 19.3.2012
muutetun Tapiolan keskus - Hagalunds centrum, Tapiolan keskus,
muutos - Hagalunds centrum, ändring, Tapiolan keskus II - Hagalunds
centrum II asemakaavan muutosehdotuksen, piirustusnumero 6309, joka
käsittää osat kortteleista 12002, 12004, 12005, korttelin 12058 sekä katuja puistoalueet, 12. kaupunginosassa (Tapiola), alue 210418.
(Muodostuvat uudet korttelit 12204, 12205 ja 12206.)
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 3 / 3
Nyt käsiteltävä päätösehdotus on osa (1b)
kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 § 48 kaupunginhallitukselle
hyväksyttäväksi esittämästä muutosehdotuksesta (1-vaihe) joka koskee
vain rajattua, Tapiolan keskuksen Länsimetroon liittyvää keskeistä osaa
Merituulentiellä ja sen ympäristössä.
Nyt päätösehdotuksen ulkopuolelle jäävä osa edellä mainitusta
kaupunkisuunnittelulautakunnan muutosehdotuksesta on osoitettu
oheismateriaalissa olevassa Tapiolan keskus 1a-, 1b-, 1c- ja 1d-vaihe
aluekuvassa merkinnällä 1a, 1c ja 1d.
1a-vaiheen kaavan muutoksen on kaupunginhallitus hyväksynyt
valtuustolle lähetettäväksi 8.4.2013 ja valtuusto hyväksyi sen 29.4.2013.
1a-vaiheesta (alue 210418) valitettiin Helsingin hallinto-oikeuteen.
Hallinto-oikeus antoi päätöksen asiassa 7.2.2014, päätökseen ei haettu
muutosta.
Asemakaava on tullut voimaan 19.3.2014.
Esitetyllä 1b-vaiheen hyväksymisrajauksella on tavoitteena, että vaiheittain
rakentaminen etenee mahdollisimman sujuvasti Tapiolan keskustassa.
Kaavaan esitettävät muutokset
1b:n kaavamääräyksiin on tehty teknisenä tarkistuksena seuraavat
muutokset:
korkeusasema +7.00 on muutettu +8.00:ksi.
1 §:stä on poistettu 1a-kaava-aluetta koskeva 200 polkupyöräpaikkaa
koskeva osuus.
8 §:stä on poistettu 1b- kaava-alueen ulkopuolinen Länsituulenkujaa
koskeva kappale.
8 § paloautoreitti muutettiin pelastustieksi.
Ib-vaiheen kaava-alueen ulkopuolista k 12005 / tonttia 8
(sis. 1c-vaiheeseen) koskevat 11 §, 12 § ja 16 § poistettiin ja tehtiin
tästä aiheutuneet muutokset määräysten teksteihin ja pykälien
numerointeihin.
Koska 1b-vaihe piirretään uudelle pohjakartalle (korkeusjärjestelmä
N2000), jossa korot ovat eri kuin 1-vaiheen kaavassa, niin 7 §:ssä
I-vaiheen +3.00 muutetaan Ib-vaiheen kaavaan +3.25 (N2000):ksi.
Selostusta, liite 1/ seurantalomake, liite 5 on muutettu edellä esitetyllä
tavalla.
Vireilletulo
Espoon valtuusto päätti Espoon eteläosien joukkoliikennejärjestelmästä
25.9.2006. Valtuusto päätti valita joukkoliikennejärjestelmän
runkoratkaisuksi välillä Ruoholahti-Matinkylä kokonaan tunnelissa
kulkevan metron.
Espoon kaupunginhallitus päätti asemien periaatteellisista sijoituspaikoista
18.6.2007 ja kehotti jatkamaan Tapiolan aseman suunnittelua.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 4 / 4
Vireilletulosta on kuulutettu kaavoituskatsaus 2006–2007:ssä.
(Vireilletulosta lisäksi kuulutettiin 15.8.2007 kaupungin ilmoituslehdissä).
Osallistumis- ja arviointisuunnitelma
Asemakaavan muutokseen liittyen on laadittu erillinen osallistumis- ja
arviointisuunnitelma (sis. I-, II- ja III-vaiheen alueet), joka on päivätty
15.8.2007 (tekninen tarkistus 6.5.2009, 30.11.2010 ja 2.2.2012) ja
kuulutettu kaavan vireilletulokuulutuksen yhteydessä.
Alueen kuvaus
Kaavanmuutosalue sijaitsee Tapiolan keskuksessa.
Alue on rakennettua liikekeskuksen ydinkeskustaa ja alueella sijaitsee osa
Merituulentien katualueesta. Kaavanmuutosalueella on myös osa
Sampokujan kevytliikenteen väylistä (Ib-vaiheen alueelle lisätään
Sammonsilta)
Katualueen omistaa Espoon kaupunki, muut tontit ovat eri yhtiöiden
omistuksessa.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet
Kun alueeseen kohdistuu useampia valtakunnallisia
alueidenkäyttötavoitteita, on tämän kaavan yhtenä tehtävänä sovittaa
yhteen eri tavoitteet siten, että valittu vaihtoehto edistää mahdollisimman
hyvin eri tavoitteiden toteutumista.
Eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu (ohjelmakohta
4.3) mm.:
Vähittäiskaupan suuryksiköt sijoitetaan tukemaan yhdyskuntarakennetta.
Kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat
(ohjelmakohta 4.4) mm.:
Tapiolan kaupunginosa: Tapiolan puutarhakaupunki sisältyy
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT) rakennettu
kulttuuriympäristö - inventointiin (RKY Museovirasto 2009), ja sillä on
keskeinen asema maamme kulttuuriperinnössä. I-vaiheen kaava-alueesta
RKY toteaa: "Myöhemmin Tapiolan liikekeskusta on huomattavasti
laajennettu rakentamalla sinne liike- ja toimistorakennuksia alkuperäisestä
Tapiolasta poikkeavaan tapaan."
Tapiolan keskustasta on tehty ympäristönvaikutusselvitys: Tapiolan
keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki, 2.11.2011 ja
Tapiolan keskus, Asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC,
Espoon kaupunki, 2.11.2011. Tarkistettu 5.3.2012.
Helsingin seudun erityiskysymykset (ohjelmakohta 4.6)
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 5 / 5
Alueidenkäytön suunnittelussa merkittävä rakentaminen tulee sijoittaa
joukkoliikenteen, erityisesti raideliikenteen palvelualueelle. Alueidenkäytön
mitoituksella tulee parantaa joukkoliikenteen toimintaedellytyksiä ja
hyödyntämismahdollisuuksia.
Kaava 210426 toteuttaa hyvin tavoitteita.
Maakuntakaava
Uudenmaan maakuntakaavassa (vahvistettu 8.11.2006) suunnittelualue
on merkitty keskustatoimintojen alueeksi ja kulttuuriympäristön tai
maiseman vaalimisen kannalta tärkeäksi alueeksi, tieksi tai kohteeksi.
Alueen halki on osoitettu ohjeellisella linjauksella seutuliikenteen rata.
MRL 58 §:n mukaan maakuntakaavan (tai yleiskaavan)
keskustatoimintojen alueelle saa sijoittaa vähittäiskaupan suuryksikön
ilman, että asemakaavassa alue ei ole erityisesti osoitettu tätä tarkoitusta
varten.
Ote maakuntakaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Asemakaavan muutos on maakuntakaavan mukainen.
Yleiskaava
Alueella on voimassa Espoon eteläosien yleiskaava, joka käsittää
Leppävaaran, Tapiolan, Matinkylän, Espoonlahden ja Kauklahden
suuralueet. Yleiskaava sai lainvoiman vuonna 2010.
Yleiskaava tulee korkeimman hallinto-oikeuden 29.1.2010 tekemän
päätöksen nojalla voimaan lukuun ottamatta Lilla Julholmenia, osassa
Näkinmetsän aluetta Kauklahdessa ja osaa Karamalmin teollisuusaluetta
Kilossa.
Kaavanmuutosalue on merkitty yleiskaavaan merkinnällä C-K =
Keskustatoimintojen alue. Alueelle saa osoittaa keskustaan soveltuvaa
asumista sekä hallinto-, toimisto-, palvelu-, koulutus- ja myymälätiloja.
Alueelle voidaan sijoittaa vähittäistavaran suuryksikkö Leppävaaran,
Tapiolan, Matinkylän ja Espoonlahden keskuksiin.
Kaavanmuutosalue on merkitty myös kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi
alueeksi. Kaupunkimaisema, jonka rakennus- ja kulttuurihistoriallisia arvoja
sekä kaupunkikuvaa on suojeltava. Suojelu ei koske yksittäisiä
rakennuksia, vaan kohdistuu alueen ominaispiirteiden vaalimiseen.
Alueiden kehittämisen tulee tapahtua niiden omista lähtökohdista käsin ja
alueen eritysarvojen sanelemin ehdoin. Alueen suunnittelussa ja
rakentamisessa tulee asettaa erityinen paino alueiden ominaisluonteen
säilymiseen.
Ote yleiskaavasta on osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa.
Asemakaavanmuutos on yleiskaavan mukainen.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 6 / 6
Voimassa olevat asemakaavat
Alueella on kaavoittamatonta aluetta Merituulentien ja Etelätuulen
risteyksen tuntumassa kaavanmuutosalueen ulkopuolella.
Alueella voimassa seuraavat kaavat ja kaavanmuutokset, jotka myös on jo
rakennettu (sisältökuvaukseen otettu vain kaavanmuutoksen
suunnittelualueeseen liittyvä osuus):
Tapiolan keskus 210400 (katualuetta)
Asemakaava on vahvistettu sisäasiainministeriössä 17.12.1974.
Osa Merituulentien katualuetta.
Tapiolan keskus 210413 (k 12005 / t 6)
Asemakaavan muutos on vahvistettu ympäristöministeriössä 30.3.2000.
Liike- ja toimistorakennusten korttelialuetta, yksi tontti (K, IX-kerrosta
kaavassa / rakennettu II) 4 370 k-m2
Kaavassa määritellyn pihatason alapuolelle saa sijoittaa pysäköinti-,
sisäänkäynti-, hissi-, varasto-, sosiaali-, sauna-, konehuone, kellari-,
kiinteistöhuolto-, bussipysäkki- ja alueen järjestyksen valvontaan liittyviä
tiloja kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi.
Rakennusoikeuteen laskettavaa tilaa saa rakentaa tontin rajan ulkopuolelle
Merituulentien päälle.
Yleiselle jalankululle tarkoitetun väylän, Sampokujan, saa rakentaa
kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi.
Rakennusten ja kadun alle saa rakentaa pysäköinti yms. kellaritiloja
kahteen kerrokseen kaavassa osoitetun kerrosalan lisäksi.
Otaniemen - Tapiolan metrotunneli 920200
Asemakaava on hyväksytty Espoon kaupunginvaltuustossa 19.1.2009.
Maanalainen asemakaava, sisältää mm. Tapiolan metroaseman,
maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustatoimintojen huoltotunnelin,
huollon ja tuvallisuusjärjestelyiden vaatimat tilat ja laitteet, maanpinnalle
johtavat kulkuyhteydet, ajo- ja huoltotunnelit, ilmanvaihtokuilut, lippuhallin
ja sisäänkäyntihallin.
Valtuuston päätös on saanut lainvoiman korkeimman hallinto-oikeuden
8.2.2010 antaman päätöksen nojalla.
Lainvoimaiseksi tulosta on kuulutettu 17.2.2010 kaupungin
ilmoituslehdissä.
MRA 32 §:n mukainen kuuleminen
Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi 7.9.–20.9.2011 asemakaavan
muutosehdotuksen (1-vaihe=1a+1b+1c+1d) uudelleen nähtäville
MRA 32 §:n mukaisesti.
Kaava oli nähtävillä MRA 32 §:n mukaisesti 7.11.–7.12.2011.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 7 / 7
Lausuntoja ja kannanottoja saatiin 6 kappaletta, jotka sisälsivät mm.:
Hotelli-teatteria ei tarvita Tapiolaan, kaupunkikuvaa ja maisemakuvaa ei
saa oleellisesti muuttaa, Tapiolan ydinkeskuksen uudistus hyödyttää koko
Espoota, Tapiolan keskus 210418 (I-vaihe), II-vaihe ja ns. teatterikaava on
käsiteltävä yhtenä kokonaisuutena, Satakielitalo on rumentanut ja antanut
väärän kuvan keskuksen laajentamisesta, estäkää
skeittausmahdollisuudet, pitäisi järjestää arkkitehtikilpailu, Vesiputoustalo
pitäisi saa laajentaa, vaikka ei päätöstä teatterista ja vanha osa vielä
purkamatta, paikoituslaitos on kestävän kehityksen vastainen, korkeat talot
eivät istu maisemakuvaan, suojeluun tulee sisältyä kalliopinnat, lasten
leikkipaikat ja koulut jätetty suunnittelematta, pitää rakentaa uusiutuvaa
energiakapasiteettia, kaavaehdotuksesta tehtyihin muistutuksiin on
laadittava perusteltu vastine.
Muistutuksia saatiin 13 kappaletta, jotka sisälsivät mm.:
HSL (Helsingin seudun liikenne) esitti joukkoliikenteen tutkimista
laajemmin ja linja-autojen pikapysäköinnin vaatimien tilojen merkitsemistä
kaavaan.
Museoviraston ja Espoon kaupunginmuseon mielestä asuinrakentaminen
Merituulentien päälle tuhoaa valtakunnallisesti merkittävää ympäristöä,
selvitettävä matalamman vaihtoehdon taloudellinen toteutettavuus,
vaikutusselvitys on puutteellinen, vaati viheralueiden yksityiskohtaista
suunnittelua, vuorovaikutus oli puutteellista.
Tonttiyksikön mielestä kaava edellyttää maankäyttösopimusta.
HSY (Helsingin seudun ympäristöpalvelut) esittää että vesijohtoverkoston
suunnittelu tulee tehdä yhteistyössä heidän kanssaan.
ELY (Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus) esitti että
kokonaisvaltainen maisemallinen ja kaupunkikuvallinen arviointi on
puutteellinen, meluesteiden ajoitusmääräys on lisättävä kaavaan,
korvausilma otetaan korkealta mahdollisimman kaukaa pysäköintilaitosten
poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä, alueelle tulee laatia
osayleiskaava, kaavan sisältövaatimukset (54 §) eivät kulttuuriympäristön
säilyttämisvelvoitteiden osalta täyty, tutkittava tiesuunnitelmaa Kehä I:n
liittymissä.
Kaavamerkintöjä ja määräyksiä tarkennettiin ja muutettiin.
Asemakaavan muutos
Kaavanmuutoksella määritellään lisärakennusoikeus, lisärakennuspaikat,
metroaseman yhteydet, muutokset kellari- ja paikoitustilojen
käyttötarkoituksessa, muutokset ajoyhteyksissä sekä muutokset
kevyenliikenteen yhteyksissä. Muilta osin säilytetään vahvistettujen
kaavojen velvoitteet ja oikeudet. Liiketilojen lisärakennusoikeus sijaitsee
pääosin nykyisten paikoituskellarien paikalla ja Merituulentien päällä.
Asuntoja tulee liiketilojen päälle.
Kaavanmuutos on Tapiolan keskustan kehittämisen 1b-vaihe (1a + 1b + 1c
+ 1d = ent. 1-vaihe), jossa suunnitellaan pääasiassa Merituulentien päälle
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 8 / 8
ja varrelle rakentamista. 1b-vaihe sisältää metroaseman ja
bussiterminaalin kulkuyhteyksiä jotka tarvitaan välittömästi metron alettua
liikennöinnin.
Kokonaisrakenne ja kaupunkikuva
1b-vaiheen kaava-alueen kokonaispinta-ala on n.0,5 ha. N. 0,4 ha on
osoitettu korttelialueeksi ja n. 0,1 ha katualueeksi. Merituulentien päällä
olevan tontin ja pp/th- katualueenosan omistaa Espoon kaupunki, muut
korttelialueet ovat eri yhtiöiden omistuksessa.
1b-vaiheen kokonaiskerrosala on 16 200 k-m2 sisältää asumista
7 500 k-m2 ja ent. 4 370 k-m2 eli lisäystä 11 830 k-m2, mikä vastaa kaavan
kokonaistehokkuutta e = 3,1 ja keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,2.
Rakennusoikeuden lisäys kaupunkisuunnittelulautakunnan 28.3.2012 § 48
sisältyvästä I-vaiheen (nyt 1a+1b+1c+1d) 127 700 - 51 465 = 76 735 k-m2
(sisältää asumista 37 500 k-m2).
Jo vahvistuneen 1a- vaiheen kokonaiskerrosala on 127 700 k‑m2 sisältää
asumista 40 800 k-m2 ja käyttötarkoituksen muutokset kellarissa tiloissa
tehtävien mittavien muutosten takia, ent. 51 465 k-m2 eli lisäystä
76 235 k-m2), mikä vastaa kaavan kokonaistehokkuutta e = 2 ja
keskimääräistä tonttitehokkuutta e = 4,5.
(2011 / II-vaiheen+IIa-vaiheen / 12002 K-1 lisäys n.87 050 - 48 770 =
noin 38 280 k-m2, sisältää asumista 29 900 k-m2 / huom. tullee jatkotyössä
muuttumaan ja jakautumaan useampaan osaan)
Työtiloja saa sijoittaa kellarikerroksiin, pihakannen alle ja maanalaisen
kaavan sallimiin tiloihin.
Kaavassa on määritelty ns. pihataso ja annettu rakennusoikeus ja sallittu
kerrosluku pihatasosta ylöspäin ja erikseen pihatasosta alaspäin eli
huomioitu kellaritilojen muuttaminen liiketilaksi.
Kaavassa merkityn kerrosluvun ja rakennusoikeuden lisäksi saa rakentaa:
- maanalaisessa kaavassa määritellyt tilat.
- maanpinnalle ja eri kerroksiin johtavat metron sisäänkäynnin,
maanalaisen keskuspysäköinnin ja keskustoimintojen huoltotunnelin
vaatimat kulku- ja ajoyhteydet ja ilmanvaihtokuilut rakennusalan
estämättä korttelialueilla, katu- ja puistoalueella.
- linja-autoaseman vaatimat odotus- ja tekniset tilat ja yhteydet
katualueella ja korttelialueella maanpinnalle ja pihakannen alle ja
päälle.
- polkupyöräpaikoituksen vaatimat tilat ja yhteydet katualueella ja
korttelialueella, maanpinnalle, pihakannen alle ja päälle.
- kaavassa suluissa ilmoitetun likimääräisen tason ja tontin pihatason
alle pysäköinti-, sisäänkäynti-, yhdyskäytävä, varasto-, sosiaali-,
teknisiä-, väestösuoja-, kiinteistönhuolto-, bussipysäkki- ja alueen
järjestyksen valvontaan liittyviä tiloja ottaen huomioon maanalaisen
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 9 / 9
-
-
pysäköintilaitoksen, keskushuollon ja metson vaatimat
suojavyöhykkeet ja maanpinnalla suojeltavaksi määrätyt puut.
asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän.
tekniset tilat, asuntojen varastot, asuntojen yhteistilat ja asuntojen
yhteiskäyttöiset saunaosastot kerroksissa ja ylimmän kerroksen
yläpuolella sekä porrashuoneiden 30 k-m2 ylittävän kerrosalan
kerroksissa.
porrashuone, porras, portaan aukko ja hissikuilu ylimmän kerroksen
yläpuolella sijaitsevalla tasolla.
asuntoja palvelevan luonnonvaloisen sivukäytävän
Tonttien autopaikat, jätehuoltotilat ja leikkipaikat saa kiinteistöjen välisin
sopimuksin sijoittaa myös toiselle tontille.
Alueeseen liittyy maanalainen asemakaava Otaniemi-Tapiolan
metrotunneli, jonka määräykset tulee ottaa huomioon suunnittelussa ja
rakentamisessa.
Rakennettaessa rakennuksen tai pihakannen alaisia kellaritiloja ja
bussiterminaalitiloja sekä Merituulentien laskua on huomioitava
metrotunnelin ja -aseman, maanalaisen keskuspysäköintitunnelien ja
keskustoimintojen huoltotunnelin tarvitsemat suojaetäisyydet. Ennen
rakennustöihin ryhtymistä on myös tutkittava kallion rakenteen sopivuus
kellareiden rakentamiselle tunneleiden päälle ja louhittaessa lähellä
naapurirakennusten perustuksia.
Osa alueesta sijaitsee merenrannan tulvariskialueella. Maanalaisiin tiloihin
johtavien aukkojen alareunan, kadun ja ajoluiskan alkujen reunoineen on
lähdettävä vähintään +3.25 (N2000) tasolta. Rakenteissa on varauduttava
tulvavaaraan asianmukaisin toimenpitein. Rakennusluvan yhteydessä on
esitettävä kokonaissuunnitelma tulvavaaraan varautumisesta.
Oleskeluun tarkoitetut parvekkeet ja terassit, leikki- ja oleskelualueet on
suojeltava meluntorjunnan kannalta tarkoituksen mukaisesti.
Rakennuslupaa haettaessa on annettava selvitys ettei melun ohjearvot
ylity parvekkeilla ja oleskeluterasseilla, leikki- ja oleskelualueilla.
Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina.
Tapiolan keskustasta on tehty meluselvitys ja ilmanlaatuselvitys.
Kaikki asuntojen parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat
ulko-oleskelualueet on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim.
tiiviillä 1,5 m korkealla lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat
asuntojen ulko-oleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m
korkealla lasikaiteella.
Rakennusten korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa
pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä.
Rakentaminen tulee toteuttaa materiaaleiltaan ja käsittelyltään
korkealaatuisena ja ympäristöön sopeutuvana.
Myös rakennuksen katto teknisine tiloineen on rakennettava
kaupunkikuvallisesti korkeatasoisesti.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 10 / 10
Asuin-, liike-, hotelli- ja toimistorakennusten korttelialue johon saa
rakentaa julkisia lähipalvelutiloja ja kulttuuritoimintoja palvelevia
tiloja (AL-1)
Kaavamuutoksen rakennusoikeudeksi AL-1 korttelialueilla merkitään
16 200 k-m2 (ent. 4 370 k-m2), josta noin 7 500 k-m2 on asuinrakentamista.
Tonttitehokkuus on keskimäärin e = n.4,2
Kaupungin omistaman Merituulentien päälle tulee rakennusoikeudesta
noin 6 600 k-m2 +8.00 likimääräiseltä tasolta ylöspäin. Kaavassa
Merituulentiehen rajautuvien tonttien rakennusoikeudesta on osa jo
rakennettu Merituulentien päälle joten ne täytyy purkaa pystyäkseen
rakentamaan 6 600 k-m2 uutta liike- ja asuinkerrosalaa.
Pääsääntöisesti +8 tason alapuolella on yksi liikekerros ja yläpuolella kaksi
liike- yms. kerrosta, joiden yläpuolella on 6 asuinkerrosta.
Muodostuu uusi kortteli 12205.
Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu tai alueenosa, jolla
tontille ajo ja huoltoajo on sallittu (pp/th)
Sammonsilta on katualuetta jolla likimääräisen tason +8.00 alapuolella on
Merituulentien katualuetta ja linja-autoaseman vaatimat tilat.
Autopaikat
Autopaikkoja on rakennettava vähintään:
- 1 ap asuntokerrosalan 110 k-m2 kohti.
- 1 ap majoitustilojen, kulttuuritoimintaa palvelevien tilojen ja
lähipalvelutilojen kerrosalan 150 k-m2 kohti.
- 1 ap toimistokerrosalan 70 k-m2 kohta.
- ap liikekerrosalan 50 k-m2 kohti.
Autopaikat tulee sijoittaa tontille rakennuksen / pihakannen alle,
maanalaiseen keskuspysäköintitilaan, ma-I-II-alueille ja LPY-alueelle.
Maanalaiseen keskuspysäköintiin sijoitettavien autopaikkojen osalta
liiketilojen autopaikkanormina käytetään 1 ap / 70 k-m2 ja
asuntokerrosalan autopaikkanormina 1 ap / 120 k-m2.
Maanalaisessa keskuspysäköinnissä ei saa olla nimettyjä paikkoja ja sinne
saa sijoittaa liityntäpysäköintipaikkoja ja korttelialueiden paikkoja.
Kaavassa osoitetun rakennusoikeuden lisäksi sallittuja tiloja ei oteta
huomioon kaavan vaatimia autopaikkoja laskettaessa.
Metroaseman käyttöön on osoitettava 500 polkupyöräpaikkaa, joista
(vähintään 200 paikkaa on toteutettava Kirjokannen rakentamisen
yhteydessä likimääräiselle tasolle +4.00) on esitettävä selvitys
rakennusluvan anomisen yhteydessä.
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 11 / 11
Olemassa olevia polkupyöräpaikkoja poistettaessa on korvaavat paikat
esitettävä rakennusluvan hakemisen yhteydessä.
Maanalainen keskuspysäköinti ja keskustoimintojen huoltotunneli on
esitetty Otaniemi - Tapiola metrotunneli - kaavassa.
Kaupunginhallituksen Länsimetron rakentamis- ja rahoituspäätös
21.4.2008 (asia nro 3199/631/2006). mm.: "Hankesuunnitelmassa on
varauduttu 370:een liityntäpysäköintipaikkaa autoille ja tilat noin 300
polkupyörälle."
Galleriat ja Sampokuja (12 §)
Rakennuksen sisällä oleva Sampokujan osuus säilyy lasiovilla
varustettuna yleiselle jalankululle varattuna väylänä jonka saa rakentaa
kaavassa annetun rakennusoikeuden lisäksi.
Gallerioiden kautta on järjestettävä yhteys linja-autoasemalle ja
metroasemalle.
Metroaseman ja linja-autoaseman yhteydet tulee erottaa siirrettävin
lasiseinin tai ovin kerrosalaan laskettavista liike-, toimisto- ja
kulttuuritoimintatiloista.
Gallerioiden ja Sampokujan väylien ja liiketilojen väliset seinät pitää tehdä
pääosin lasiseinin tai vitriinein.
Palo-osastoja erottavat seinät ja ovet saa tehdä osastointiin parhainten
sopivalla tavalla.
Kiinteistöjen välille ei tarvitse rakentaa rajaseinää tai palomuuria.
Korvaavat toimenpiteet ratkaistaan rakennuslupien yhteydessä.
Katualue
Merituulentietä painetaan Tapiolan keskuksen kohdalla kerroksen verran
alaspäin niin, että kevyenliikenteen yhteydet pohjois- eteläsuuntaan yli
Merituulentien (Sammonsilta, Tuulikinsilta) ovat nykyisen maanpinnan
tasolla. Myös linja-autoasema painuu alaspäin.
Merituulentien alaspainamiskohdan maantaso muutetaan AL-1
-korttelialueeksi joiden ali johdetaan kaupungin tarpeisiin varattu katu.
Kadun kattavan betonikannen päälle, kadulle ja kadun alle rakentamisesta
on sovittava kaupungin ja kiinteistön välisin sopimuksin.
Merituulentien päälle rakentaminen on sallittua likimääräiseltä tasolta
+8.00 ylöspäin.
Liikenne ja melunsuojaus
Kaava-alueen läpi itä-länsi -suunnassa kulkee Merituulentie, joka on
pääväylä katuverkossa. Sen arvioitu keskimääräinen arkivuorokauden
liikennemäärä on nykyään noin 15 000 ajoneuvoa / vrk. Samposillan alta
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 12 / 12
on merkittävä linja-autoasema, josta on hyvät Espoon sisäiset ja
seudulliset yhteydet. Enimmillään ruuhkatunnissa kulkee nykyään noin
170 linja-autoa. Metron valmistumisen jälkeen noin 120 linja-autoa /
ruuhkatunti. Linja-autoaseman ja kadun tasausta Merituulentiellä lasketaan
kerroksen verran alaspäin ja nykyisestä katutasosta tulee liike- ja
kävelytilaa. Merituulentiellä on varauduttu myös jokeri-pikaraitiotien
rakentamiseen. Linja-autoasemasta ja liiketiloista järjestetään sujuvat ja
turvalliset jalankulkuyhteydet metrolaitureille. Polkupyörille suunnitellaan
omat pysäköintialueet. Keskuspysäköinnin ja huollon sisäänajoyhteydet on
varattu etelästä Etelätuulentielle, lännestä Merituulentielle, idästä
Leimuniityn kohdalle (pohjoinen sisäänajoyhteys on Kaupinkallion
kaavassa). Merituulentien ja Tapiolantien liittymään suunnitellaan iso
kiertoliittymä.
Tapiolan keskustan melutilanne on selvitetty Otaniemen-Tapiolan
maanalaisen kaavan yhteydessä ja täydennetty ”Tapiolan
keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys”. Vaikka selvityksessä ei
esitetty korttelin 12205 julkisivuihin kohdistuvia äänenpaineita, tuloksista
voidaan päätellä päiväajan äänenpaineiden olevan julkisivuilla enimmillään
65 dB:n suuruusluokkaa. Jotta sisämelulle asetetut ohjearvot täyttyisivät,
rakenteiden meluneristävyyden katumelua vastaan tulisi olla
asuinkiinteistöjen Merituulentien puoleisilla julkisivuilla vähintään 30 dB.
Tämän ehdon täyttyminen ei yleensä edellytä rakenteellisia
erityisratkaisuja. Parvekkeet on lasitettava niin, että melutaso parvekkeilla
ei ylitä 55 dB päiväaikaan eikä 45 dB yöaikaan. Kaikki asuntojen
parvekkeet tulee lasittaa. Liikekeskuksen katolla olevat ulko-oleskelualueet
on melunsuojattava lännestä tulevalta melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla
lasikaiteella. Myös asuinrakennusten katoilla olevat asuntojen ulkooleskelualueet on suojattava melulta esim. tiiviillä 1,5 m korkealla
lasikaiteella.
Asuntojen käyttöönotto edellyttää että meluesteet ovat valmiina.
K- ja KL-kiinteistöihin ei tarvita erityisiä meluntorjuntatoimenpiteitä.
Tapiolan keskustan ilmanlaatuvaikutuksista on laadittu selvitys (Tapiolan
lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys / Ilmatieteen
Laitos. 4.5.2011 ja Yhteenveto tuloksista / Sito Oy. 13.6.2011 ). Laaditun
selvityksen mukaan pitoisuudet korkeimmillaankin alittavat erittäin selvästi
Suomessa voimassa olevat terveysvaikutusperusteiset raja-arvot sekä
kaavoituksessa ja suunnittelussa huomioitavat ohjearvot.
Kaavamääräyksiin (9 §) on lisätty ELY:n vaatimuksesta ”Rakennusten
korvausilma on otettava korkealta mahdollisimman kaukaa
pysäköintilaitosten poistoilmahormeista sekä Merituulentiestä”.
Selvitykset ja viranomaisneuvottelut
Toimintojen sijoittelusta, liikenneratkaisujen suunnittelusta,
paikoitusratkaisuista, laajennusmahdollisuuksista ja
vaihtoehtotarkasteluista on valmistunut:
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 13 / 13
-
-
-
-
Tapiola huomenna, Tapiolan tulevaisuustyöryhmän raportti, Espoon
kaupunkisuunnittelukeskus 2003.
Tapiolan kehittäminen - luonnos 30.5.2006, Tapiolan
kaupunkikuvahistoriallinen tarkastelu sekä tulevan rakentamisen ja
ympäristönhoidon tavoitteet, Espoon kaupunkisuunnittelukeskus 2006.
Espoon kaupunginvaltuusto päätti 25.9.2006 Länsimetron
rakentamisesta.
Leimuniitty, Maisema-analyysi, 7.4.2008, asemakaavayksikkö.
Tapiolan keskustan kehittämisen johtoryhmä, kokous 4/2008,
31.6.2008. Hyväksyi jatkotyön lähtökohdiksi mm.: Merituulentie
painetaan alas, 1.vaiheen osanottajat, huolto 1.vaiheessa
Länsituulentiellä ja varaudutaan keskushuoltoon (louhintatyöt tehdään).
Tapiola, Kasvillisuuden uusiminen ja hoidon suuntaviivat, Yleisohjeet,
Maisema-arkkitehdit Byman & Ruokonen Oy, syksy 2008.
Tapiolan alueellinen esteettömyyssuunnitelma, Sirpa Laitinen, WSP
Finland Oy, syksy 2008.
Lausunto Tapiolan keskus / Tapiolan keskus II - asemakaavan alueelle
ulottuvien, kolmen maisemamännyn suojelun ehdoista myös juuriston
alueella, MMM hortonomi Pentti Alanko, Helsingissä 24.11.08.
Espoo-strategia 2010–2013. Päämäärät ja valtuustokauden tavoitteet.
Valtuuston päätös 7.9.2009.
12.9.2007 järjestettiin maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista
viranomaisneuvottelu, jonka muistion yhteenvedossa todetaan mm.: "
Maanpäälliset kaavat ratkaisevat asioita, joissa tarvitaan enemmän
vuorovaikutusta ja käyttäjien osallistuminen voi tuoda hyviä käytännön
ratkaisuja esille."
Maanalaisista ja maanpäällisistä metrokaavoista järjestettiin
suunnittelutilanteesta kertovat asukastilaisuudet 19.8.2008 (Tapiola) ja
21.8.2008 (Matinkylä) sekä 2.11.2010 ja 21.11.2011 Tapiolan keskuksen
asukastilaisuudet.
-
Tapiolan liikekeskuksen rakentuminen, SARC, 4.2.2011
Tapiolan liikekeskus. Rakenneseloste, Insinööritoimisto Konstru Oy
16.5.2011
Tapiolan keskusprojekti, Kaupalliset ympäristövaikutukset,
ENTRECON 31.5.2011
Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys,
Ilmatieteen laitos, Jatta Salmi, Katja Loven 4.5.2011
Tapiolan lähiliikenteen ja uusien pysäköintilaitosten ilmanlaatuselvitys,
Yhteenveto tuloksista, SITO OY 13.6.2011
Espoon metroasemista pyöräilykaupunkeja, case Tapiola, STRAFICA
28.6.2011
Tapiolan keskuspysäköinnin meluselvityksen päivitys, SITO,
10.8.2011, tarkistettu 5.3.2012
Tapiolan keskus, Kulttuuriympäristöanalyysi, SARC, Espoon kaupunki,
2.11.2011
Tapiolan keskus, asemakaavamuutoksen vaikutusten arviointi, SARC,
Espoon kaupunki, 2.11.2011, tarkistettu 5.3.2012
Tapiolan keskuksen uudistaminen. Suunnitelman kehittämisen taustat
ja tavoitteet sekä toimenpiteitä ohjaavat keskeiset teesit. Espoon
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 14 / 14
-
-
-
Kaupunki / Tapiolan Kehittämisprojekti 21.11.2011, tarkistettu 5.3.2012
(ns. ”rautalankamalli)
Tapiolan keskustan kehittämisen liikenteelliset tarkastelut,
Koontiraportti, SITO, päivitetty 8.2.2012
Tapiolan keskuksen asemakaavamuutos suunnittelujärjestelmä ja
valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet, DI mauri Heikkonen,
Ympäristöministeriö 1987–2006, rakennusneuvos, Muistio 5.3.2012
Tapiolan keskuksen uudistamisen aikataululliset ja taloudelliset
reunaehdot, Espoon kaupunki, Tapiolan kehittämisprojekti,
projektinjohtaja Antti Mäkinen, 5.3.2012
Uusi vihreä Tapiolan keskus, Osa puutarhakaupunkia, Kaava-alue 1,
Energiatehokkuus, energiatalous ja energiankäytön hiilijalanjälki,
tekn.tri Piia Sormunen, Insinööritoimisto Olof Granlund Oy, 5.3.2012
Sopimusneuvottelut
1b-vaiheen kaavan toteuttamisen ehdot on jo määritelty kaupungin ja
LähiTapiola-ryhmän kesken neuvotellussa sopimuksessa ”Tapiolan
keskuksen päätoteutussopimus, maankäyttösopimus,
maankäyttösopimuksen täydennys sekä kiinteistökaupan esisopimus”,
jonka kaupunginhallitus hyväksyi 16.6.2014 ja, joka allekirjoitettiin
17.6.2014.
Päätöshistoria
Kaupunginhallitus 9.2.2015 § 67
Päätösehdotus
Teknisen toimen johtaja Olavi Louko
Kaupunginhallitus ehdottaa, että valtuusto hyväksyy 28.9.2008 päivätyn ja
2.2.2015 muutetun Tapiolan keskus, muutos - Hagalunds centrum, ändring
asemakaavan muutosehdotuksen, alue 210426, piirustusnumero 6792,
joka käsittää korttelin 12005 tontin 6 ja katualuetta, kaupunginosassa
Tapiola, alue 210426.
Päätös
Kaupunginhallitus:
Esittelijän ehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.
Tiedoksi
-
Hakija, ote ilman liitettä
Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus ELY, ote
päätöksestä ja liitteet
Uudenmaan liitto, ote päätöksestä sekä kaavakartta
Tieto hyväksymispäätöksestä niille muistuttajille, jotka ovat
ilmoittaneet osoitteensa
Espoon kaupunki
Pöytäkirja
§ 34
Valtuusto
23.02.2015
Sivu 15 / 15