Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus

Transcription

Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus
LUONNOS
Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus
Hyödyntämisopas
29.10.2015 versio 0.9
Antero Lehmuskoski ja Maarit Rötsä
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
2
Sisällysluettelo
1
Taustaa ...................................................................................................................................................................................... 3
2
Keskeiset käsitteet ............................................................................................................................................................... 4
3
Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen.................................................................................................................. 5
4
Palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitus .............................................................................................................. 7
5
Sosiaalihuollon palvelutehtävät ..................................................................................................................................... 8
6
Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut............................................................................................................ 11
7
Palvelutehtäväluokituksen hyödyntäminen .......................................................................................................... 14
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
3
1 Taustaa
Sosiaalipalvelujen luokitus julkaistiin Tikesos-hankkeen tuotoksena vuonna 2011. Luokitus sisältää
sosiaalihuollon palvelutehtävät, niissä tarjottavat sosiaalipalvelut, toimintaprosessit sekä eräitä palvelutehtäviä tarkentavat toteutustavat. Luokituksella pyrittiin jäsentämään sosiaalihuollon palvelutuotantoa sekä toimintaa ohjaavien säädösten että käytännön työprosessien näkökulmasta.
Sosiaalihuoltoa ohjaava lainsäädäntö on uudistunut merkittävästi viime vuosina. Heinäkuussa 2012
tuli voimaan uusi adoptiolaki ja vuoden 2014 elokuussa oppilas- ja opiskeluhuoltolaki. Lakia kuntouttavasta työtoiminnasta on uudistettu useaan otteeseen 2010-luvulla ja vanhuspalvelulaki tuli voimaan
heinäkuussa 2013. Toimeentulotuesta annettuun lakiin tehtiin 2015 merkittäviä muutoksia, joilla siirretään perustoimeentulotuen käsittely Kansaneläkelaitokselle vuoden 2017 alusta.
Suurimpana uudistuksena voidaan kuitenkin pitää uuden sosiaalihuoltolain voimaantuloa vuoden
2015 alussa. Lakihankkeen tavoitteena oli kehittää sosiaalihuoltoa asiakaslähtöisemmäksi ja kokonaisvaltaisemmin asiakkaita palvelevaksi. Uudistuksen tarkoitus oli ”siirtää painopistettä erityispalveluista yleispalveluihin, vahvistaa asiakkaiden yhdenvertaisuutta ja tiivistää viranomaisten yhteistyötä”. Asiakaskeskeisyyden varmistamiseksi asiakkaan tuen tarpeet otettiin laissa sosiaalihuollon palvelutuotannon lähtökohdaksi.
Sosiaalihuollon palvelutuotannon kannalta käynnissä oleva sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistus vaikuttaa myös monella tavalla palvelutehtävien luokitteluun. Palvelujen järjestämis- ja
tuottamisvastuun siirtyminen kunnilta itsehallintoalueille ja uudistuksella tavoiteltava sosiaali- ja terveydenhuollon integraatio merkitsevät suuria muutoksia myös sosiaali- ja terveyspalvelujen tiedonhallinnassa. Toiminnalliselle tasolle ulottuva integraatiokehitys merkitsee toteutuessaan myös tietovarantojen yhdistämistä ja yhtenäistämistä.
Myös sosiaalihuollon asiakastiedon hallintaa koskeva sääntely on kehittynyt aivan lähiaikoina. Sosiaalihuollon osalta sitä koskeva lainsäädäntö on aiemmin ollut hajanaista eikä esimerkiksi asiakastyön
kirjaamisvelvoite ole ollut yksiselitteinen. Alkuvuonna 2015 julkaistiin laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista, joka sääntelee asiakastyön kirjaamista ja asiakasasiakirjojen hallintaa sosiaalihuollossa.
Lailla ohjataan muun muassa henkilörekisterien muodostamista, asiakasasiakirjojen sisältöä sekä
asiakastiedon käsittelyä. Laissa korostuu myös palvelutehtävien luokittelun merkitys asiakastiedon
käyttöoikeuksien määrittelyn perustana.
Samaan aikaan asiakasasiakirjalain julkaisemisen kanssa tehtiin myös asiakastietolakiin muutokset,
jotka mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten Kanta-palvelujen kehittämisen. Asiakastietolaki uudistuu perusteellisemmin vuonna 2016, ja uudistuksen tavoitteena on aidosti yhteinen
asiakastiedon käsittelyä koskeva säädös sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
Palvelutehtäviä ja sosiaalipalveluja koskevat luokitukset edellyttävät päivittämistä, jotta ne vastaavat
uuden lainsäädännön ja strategisten linjausten sisältämiä tavoitteita. Sosiaalihuollon tiedonhallinnan
kansallinen tavoitetila on kokonaisuudessaan kuvattu Kansa-kokonaisarkkitehtuurissa osana sosiaalija terveydenhuollon yhteistä kokonaisarkkitehtuuria. Kansa-hankesuunnitelmassa esitetään tavoitetilaan tähtäävät kehittämistehtävät ja suunnitelma niiden toteuttamiseksi.
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
4
2 Keskeiset käsitteet
Sosiaalialan tiedonhallinnan sanastoon on koottu sosiaalihuoltoa ja sen asiakastietojen hallintaa kuvaavia käsitemääritelmiä. Sanasto sisältää myös palvelutehtäviä, niihin sisältyviä sosiaalipalveluja
sekä toimintaprosesseja kuvaavat käsitteet. Tähän on poimittu vain palvelutehtäväluokituksen ja sen
soveltamisen kannalta keskeisimmät ydinkäsitteet, jotka esiintyvät tässä dokumentissa. Sosiaalihuollon eri palvelutehtävien määritelmät löytyvät niitä käsittelevästä luvusta 5.
Tässä dokumentissa tarkoitetaan:
asiakasasiakirjalailla
lakia sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015);
asiakasasiakirjalla
viranomaisen ja yksityisen järjestämään sosiaalihuoltoon
liittyvää, julkisuuslain 5 §:n 1 ja 2 momentissa tarkoitettua
asiakirjaa, joka sisältää asiakasta tai muuta yksityishenkilöä
koskevia asiakastietoja;
sosiaalihuollon palvelutehtävällä
tietynlaiseen palvelutarpeeseen vastaavaa sosiaalipalvelujen
ja muun tuen muodostamaa kokonaisuutta;
sosiaalihuollon peruspalveluilla
sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on edistää sosiaalihuollon asiakkaiden osallisuutta, sosiaalista hyvinvointia, toimintakykyä ja taloudellista turvallisuutta sekä ehkäistä sosiaalisten ongelmien syntymistä;
sosiaalihuollon erityispalveluilla
sosiaalihuollon palvelutehtävien kokonaisuutta, jonka tavoitteena on vastata sosiaalihuollon asiakkaiden erityisen tuen
tarpeeseen ja vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia;
sosiaalipalvelulla
palvelua, jonka tarkoituksena on edistää asiakkaan sosiaalista
hyvinvointia ja toimintakykyä sekä ehkäistä, vähentää ja poistaa sosiaalisia ongelmia.
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
5
3 Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen
Lainsäädäntöuudistusten sisältämät ideologiset linjaukset ja pyrkimys sosiaali- ja terveydenhuollon
yhdistämiseen edellyttävät uudistuksia myös sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen
luokitteluun. Kansallisesti yhtenäinen tapa määritellä palvelutehtävät ja sosiaalipalvelut on keskeinen
palvelutuotantoa ja siinä käsiteltävää tietoa yhtenäistävä tekijä. Uudella luokituksella myös valmistaudutaan palvelutuotantoympäristössä tapahtuviin muutoksiin ja valtakunnallisten tietojärjestelmäpalvelujen käyttöönottoon.
Asiakasasiakirjalaki sisältää toimivaltasäännöksiä asiakastietojen sisällöstä ja käsittelystä. Niiden mukaan THL antaa määräykset asiakasasiakirjojen tarkemmasta sisällöstä, sosiaalihuollon palvelutehtävistä ja käyttöoikeuksien määrittelyn perusteista. Palvelutehtäväluokituksen uudistaminen liittyy kiinteästi asiakasasiakirjalaissa tehtyyn linjaukseen, jonka mukaan käyttöoikeudet asiakastietoihin määritellään palvelutehtävittäin ja ammattihenkilöiden työtehtävien perusteella. Palvelutehtävien määrittelyssä on siis huomioitava myös käyttöoikeuksien määrittely.
Toinen asiakasasiakirjalakiin sisältyvä keskeinen lähtökohta luokituksen uudistamiselle on linjaus
sosiaalihuollon henkilörekistereistä. Siirtyminen yhden sosiaalihuollon henkilörekisterin malliin
muuttaa palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitusta. Tätä avataan enemmän seuraavassa luvussa.
Palvelutehtävien uudelleen määrittelyllä pyritään huomioimaan ennen kaikkea sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteet asiakaslähtöisistä ja kokonaisvaltaisista sosiaalipalveluista ja painopisteen siirtämisestä erityispalveluista helposti saavutettaviin yleispalveluihin. Edellinen palvelutehtäväluokitus
laadittiin periaatteella, jonka mukaan jokainen sosiaalihuollon erityislaki toimii palveluperusteena
erilliselle palvelutehtävälle. Sirpaleinen lainsäädäntö teki siten myös sosiaalipalvelujen ryhmittelystä
sirpaleisen. Seurauksena oli myös joitakin palvelutehtäviä, joihin kuului vain yksi tehtävän kanssa
samansisältöinen sosiaalipalvelu (esim. PT sosiaalinen luototus ja SP sosiaalisen luoton palvelu; PT
koulun sosiaalityö ja SP koulukuraattoripalvelu). Tällaisista palvelutehtävä-sosiaalipalvelu-pareista on
nyt pyritty eroon. Toisaalta sosiaalihuoltolain mukaiset palvelut muodostui laajaksi palvelutehtäväksi,
joka sisälsi monenlaista tukea hyvinkin erilaisille asiakasryhmille ”vauvasta vaariin”. Tätä kokonaisuutta on nyt jäsennetty uudelleen. Sosiaalipalvelujen luokituksesta on poistettu kokonaan sosiaaliasiamiehen toiminta, koska sosiaali- ja terveysministeriön kannanoton mukaan sitä ei lueta sosiaalipalveluihin kuuluvaksi.
Sosiaalihuoltolain uudistamisella tavoiteltu toiminnan asiakaslähtöisyys näkyy palvelutehtävien uudelleen määrittelyssä siten, että yhteen palvelutehtävään on pyritty sisällyttämään mahdollisimman
paljon samalle asiakasryhmälle tarjottavia sosiaalipalveluja. Asiakasryhmillä tarkoitetaan tässä samantyyppisissä elämäntilanteissa ja -vaiheissa eläviä asiakkaita. Usein tuen tarpeet painottuvat tietyllä tavalla tietyissä elämänvaiheissa. Tällaisia asiakasryhmiä ovat esimerkiksi lapsiperheet, iäkkäät ja
vammaiset. Tavoitteena on siis, että sosiaalihuollossa asioiva henkilö saa tarvitsemansa palvelut mahdollisimman joustavasti ja ilman tietoteknisten ratkaisujen tai organisatoristen rajausten muodostamia esteitä.
Toinen sosiaalihuoltolain uudistamisen tavoitteista oli painopisteen siirtäminen erityispalveluista
yleispalveluihin. Luokituksessa peruspalvelut on nyt jaettu neljään palvelutehtävään asiakasryhmien
ja niille tyypillisesti keskeisten tuen tarpeiden mukaan. Peruspalveluissa annetaan myös sellaisia sosi-
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
6
aalipalveluja, joita ohjataan sosiaalihuollon erityislaeilla, mutta jotka ovat luonteeltaan yleispalveluiksi
soveltuvia. Palvelutehtävien luokittelussa on siis luovuttu periaatteesta, että erityislain olemassaolo
tarkoittaisi automaattisesti erillistä palvelutehtävää. Osa sosiaalihuollon erityislaeista on luonteeltaan
sellaisia, että ne tarkentavat sosiaalihuoltolaissa säädettyjen palvelujen järjestämistä. Esimerkiksi
vanhuspalvelulaki ja laki omaishoidon tuesta tarkentavat sosiaalihuoltolain sisältöä hoivan tarpeessa
oleville järjestettävistä sosiaalipalveluista ja muusta tuesta.
Palvelutehtäväluokituksesta on pyritty tekemään mahdollisimman selkeä sekä asiakkaan että työntekijän kannalta. Tavoiteltavaa on, että peruspalveluihin hakeutuva asiakas saisi tarvitsemansa tuen
joustavasti ilman luukulta toiselle siirtymistä. Luokituksessa esimerkiksi kotouttaminen ja toimeentulotuki on siksi integroitu osaksi kullekin asiakasryhmälle tarjottavia peruspalveluja. Samalla tavoin
omaishoidon tuki on sisällytetty osaksi laajempaa kokonaisuutta sekä iäkkäiden palveluissa että vammaispalveluissa.
Palvelutehtävien määrittelyssä on huomioitu myös sosiaali- ja terveyspalvelujen uudistamisen tavoite
siitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut muodostavat yhdessä ehyen kokonaisuuden. Jako peruspalveluihin ja erityispalveluihin on määritelty siten, että sitä on helppo toteuttaa myös sosiaalipalveluihin läheisesti liittyvien terveyspalvelujen kohdalla. Lisäksi näihin kuuluvat palvelutehtävät on pyritty määrittelemään siten, että yhtymäkohdat terveyspalveluihin on mahdollista huomioida palvelutehtävien
sisällä. Palvelutehtäväluokitusta on mahdollista laajentaa kattamaan koko sosiaali- ja terveydenhuolto,
jolloin saadaan aikaan kattava jäsennys asiakas- ja potilasasiakirjojen ja käyttöoikeuksien hallinnan
pohjaksi.
Osa palvelutehtäväluokituksen määrittelytyöstä on tehty Kaakkois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus Socomin toteuttamassa Sakke-hankkeessa. Hankkeen jälkeen määrittelyä on jatkettu Terveyden ja
hyvinvoinnin laitoksen OPER-yksikössä. Palvelutehtävien määrittely liittyy saumattomasti myös sosiaalihuollon sanastotyöhön ja asiakasasiakirjojen määrittelytyöhön. Näihin liittyy tiivis yhteistyö THL:n
Tietorakenteet-yksikön ja Sanastokeskus TSK:n kanssa. Sanastotyön avulla prosessiin on saatu terminologista asiantuntemusta koko matkan ajan. Määrittelytyötä on sen eri vaiheissa esitelty Sosiaalihuollon asiakasasiakirjojen ja luokitusten asiantuntijatyöryhmässä, joka on antanut arvokkaita näkemyksiä luokituksen sisältöön ja luokittelulogiikkaan. Asiantuntijaryhmässä on laaja edustus eri sosiaalihuollon osa-alueilta ympäri Suomea.
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
7
4 Palvelutehtäväluokituksen käyttötarkoitus
Henkilötietolakia on perinteisesti sovellettu sosiaalihuollossa siten, että kaikki sosiaalihuollon osaalueet (eli palvelutehtävät, esim. lastensuojelu, vammaispalvelut, kehitysvammahuolto jne.) muodostavat oman henkilörekisterinsä. Sosiaalihuollon rekisterinpitäjät ovat siten tyypillisesti ylläpitäneet yli
kahtakymmentä erillistä henkilörekisteriä. Vuoden 2011 Sosiaalipalvelujen luokituksen soveltamisoppaan mukaan henkilörekisterien muodostaminen oli yksi keskeisimmistä palvelutehtäväluokituksen
käyttötarkoituksista. Palvelutehtävien luokittelulla pyrittiin tuolloin yhtenäistämään henkilörekisterien muodostamista valtakunnallisesti. Soveltamisopas sisälsi myös linjauksen siitä, että kukin asiakasasiakirja merkitään metatiedoilla kuuluvaksi yhteen ja vain yhteen palvelutehtävään. Siten varmistettiin, että asiakirja talletetaan vain yhteen henkilörekisteriin.
Asiakasasiakirjalain voimaantulo muuttaa sosiaalihuollon henkilörekisterien muodostamista siten,
että kaikki asiakasasiakirjat talletetaan yhteen palvelunjärjestäjäkohtaiseen henkilörekisteriin. Sosiaalihuollon henkilörekisteri muodostuu kahdesta osarekisteristä, joita ovat asiakasrekisteri ja ilmoitusrekisteri. Rekistereitä ei siis muodosteta enää palvelutehtävittäin.
Henkilörekisterien muodostamisen uudesta linjauksesta huolimatta palvelutehtävien luokittelulla on
edelleen merkittävä rooli asiakastietojen hallinnassa. Asiakasasiakirjalain mukaan asiakasasiakirjoihin
on merkittävä, mihin palvelutehtävään tai palvelutehtäviin ne liittyvät. Asiakirjan voi siis tarvittaessa
liittää useampaan kuin yhteen palvelutehtävään. Jos asiakkaalle laaditaan esimerkiksi suunnitelma,
jossa suunnitellaan eri palvelutehtäviin sisältyviä tuen muotoja, se voidaan liittää metatiedoilla kaikkiin kyseisiin palvelutehtäviin. Näin suunnitelma on joustavasti asiakkaan hyväksi kaikkien niiden
yhteisessä käytössä, jotka osallistuvat asiakkaan palvelukokonaisuuteen eri palvelutehtävissä.
Henkilötietojen käsittelyn yleisistä periaatteista säädetään henkilötietolaissa. Käyttötarkoitussidonnaisuutta koskevan periaatteen mukaan työntekijällä on oikeus käsitellä sosiaalihuollon asiakastietoja
vain siihen tarkoitukseen, jota varten ne on kerätty. Tarpeellisuusperiaatteen mukaan henkilötietojen
käsittely on luvallista silloin, kun se on välttämätöntä työtehtävien hoitamisen kannalta. Palvelutehtävät muodostavat peruskehyksen ammattihenkilöiden oikeudelle sosiaalihuollon asiakastietojen käsittelyyn. Sosiaalipalveluja järjestävät ja tuottavat organisaatiot ovat lain mukaan vastuussa ammatillisen
henkilöstön käyttöoikeuksien antamisesta sosiaalihuollon asiakastietoihin. Käyttöoikeuksien määrittelystä tarkemmalla tasolla THL antaa erillisen määräyksen.
Palvelutehtäväluokitus on tarkoitettu myös yhtenäistämään sosiaalihuollon palvelunantajien toimintaarkkitehtuuria. Sen avulla sosiaalihuollossa annettavat palvelut ja tukitoimet jäsennetään kokonaisuuksiksi valtakunnallisesti yhtenäisellä tavalla. Yhtenäisesti määritellyt palvelutehtävät ovat edellytys sekä kansallisesti vertailukelpoisen tiedon saamiselle sosiaalipalveluista että asiakastietojen hallinnan organisoimiselle kansallisissa tietojärjestelmäpalveluissa. Asiakasasiakirjojen laatimisessa ja
hallinnassa palvelutehtävät toimivat keskeisimpänä asiakirjojen syntykontekstin jäsennyksenä.
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
8
5 Sosiaalihuollon palvelutehtävät
Sosiaalihuollon asiakkaille annettavat sosiaalipalvelut toteutetaan palvelutehtävittäin, joita on yhteensä seitsemän. Jokainen palvelutehtävä kuuluu joko sosiaalihuollon peruspalveluihin tai sosiaalihuollon
erityispalveluihin.
Sosiaalihuollon peruspalvelut
Peruspalveluilla tarkoitetaan helposti saavutettavia palveluja, joihin kuka tahansa voi hakeutua tuen
tarpeiden ilmetessä. Peruspalveluissa tehdään palvelutarpeen arviointi, jossa arvioidaan yksilöllisesti,
millä palveluilla asiakkaan tarpeisiin pystytään parhaiten vastaamaan. Tavoitteena on, että mahdollisimman suureen osaan asiakkaan tuen tarpeista pystytään vastaamaan peruspalveluilla, kun käytössä
on riittävä palveluvalikoima ja valittavat palvelut mitoitetaan tarvelähtöisesti.
Peruspalvelut ovat luonteeltaan intensiivisen tuen tarvetta ehkäiseviä. Peruspalvelujen tulee olla asiakkaan saatavissa niin varhaisessa vaiheessa, että niiden avulla pystytään tukemaan asiakkaan hyvinvointia ja toimintakykyä ennen kuin tuen tarve edellyttää erityispalveluja. Asiakkaan saamien erityispalvelujen tarvetta voidaan myös vähentää täydentämällä niitä sopivilla peruspalveluilla.
Sosiaalihuollon peruspalveluihin sisältyy neljä sosiaalihuollon palvelutehtävää, jotka on esitetty taulukossa 1. Peruspalvelujen palvelutehtävät on muodostettu asiakasryhmittäin yleisesti käytössä olevaa
palvelujen organisointitapaa mukaillen. Palvelutehtävät on määritelty niin, että niiden sisällä pystytään tukemaan asiakkaaksi tulevaa kansalaista mahdollisimman monipuolisesti kaikissa hänen tuen
tarpeissaan, jotka kuuluvat sosiaalihuollon alaan.
Taulukko 1: Sosiaalihuollon peruspalveluihin sisältyvät palvelutehtävät
Palvelutehtävä
Määritelmä
lapsiperheiden peruspalvelut
sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea lapsiperheitä ja vanhemmuutta sekä
edistää lasten yksilöllistä kasvua ja myönteistä kehitystä
työikäisten peruspalvelut
sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on tukea työikäisiä asiakkaita elämänhallintaan, työhön, toimeentuloon ja opiskeluun liittyvissä asioissa
sekä vähentää eriarvoisuutta
iäkkäiden peruspalvelut
sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on edistää iäkkäiden henkilöiden toimintakykyä ja itsenäistä suoriutumista sekä sosiaalista hyvinvointia ja
turvallisuutta
perheoikeudelliset palvelut
sosiaalihuollon peruspalveluihin kuuluva palvelutehtävä, jonka tavoitteena on turvata lasten oikeus huoltoon ja elatukseen, turvata puolisoiden oikeus elatukseen sekä tukea perheitä adoptioasioissa ja ristiriitatilanteissa
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
9
Sosiaalihuoltoa hakeva lapsiperhe voi saada lapsiperheiden peruspalveluista kokonaisvaltaisesti tukea
esimerkiksi lapsen kasvuun ja kehitykseen, kasvatuskysymyksiin, taloudelliseen toimeentuloon ja sosiaalisen kuntoutuksen tarpeisiin. Näin palvelut muodostavat kokonaisuuden, jolla asiakasta pyritään
tukemaan mahdollisimman kokonaisvaltaisesti.
Iäkkäät muodostavat selkeästi oman asiakasryhmänsä, jonka tuen tarpeet liittyvät suurelta osin ikääntymisestä johtuvaan toimintakyvyn alenemiseen. Keskeisiä ja yleisesti käytettyjä sosiaalipalveluja iäkkäiden asiakasryhmässä ovat esimerkiksi kotihoito ja asumispalvelut erilaisine tukipalveluineen. Saman palvelutehtävän sisällä on kuitenkin mahdollista saada tukea muihinkin tuen tarpeisiin, kuten
äkillisiin kriiseihin tai vaikkapa omaishoidon tuen tarpeeseen.
Työikäisten peruspalvelut rakentuvat suurelta osin aikuissosiaalityön ja työttömien työllistymisen
tukemisen ympärille. Tarkoituksena on, että työikäisten peruspalveluihin kuuluvat sellaisen työikäisen väestön tuen tarpeet, jonka elämään ei sisälly lasten kasvatusvastuuta. Poikkeuksen tekevät erityispalveluja edellyttävät tuen tarpeet, kuten vammaisuuteen tai päihteiden ongelmakäyttöön liittyvät
asiat. Myöskään puolison elatusapuun ja perheasioiden sovitteluun liittyvät asiat eivät kuulu työikäisten peruspalveluihin, vaan perheoikeudellisiin palveluihin. Taloudelliseen toimeentuloon liittyvät tuen
tarpeet ovat usein keskeisiä työikäisten palvelutarjonnassa. Toimeentulotukea ja sosiaalista luottoa
voidaan kuitenkin myöntää myös muiden asiakasryhmien peruspalveluissa.
Perheoikeudelliset palvelut muodostavat oman, muista peruspalveluista erillisen palvelutehtävänsä.
Se sisältää sellaisia palveluja, jotka liittyvät sisällöllisesti perheoikeuden piiriin. Suurin osa perheoikeudellisista palveluista liittyy perinteisiin lastenvalvojan tehtäviin, joissa on kyse lapsen edun valvomisesta ja hänen oikeudestaan elatukseen, huoltoon ja oikeuteen tavata vanhempiaan. Osa palveluista
liittyy puolisoiden tuen tarpeisiin avioero- ja ristiriitatilanteissa. Adoptioon liittyvät kysymykset ovat
myös osa perheoikeudellisten palvelujen sisältöä. Perheoikeudellisten palvelujen asiakasryhmä muodostuu siten pääasiassa lapsista ja heidän vanhemmistaan sekä tuen tarpeessa olevista puolisoista.
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
10
Sosiaalihuollon erityispalvelut
Sosiaalihuollon erityispalvelujen tarkoituksena on antaa intensiivistä ja kohdennettua tukea niille
asiakasryhmille, joiden kohdalla peruspalvelut eivät ole riittäviä. Erityispalveluihin kuuluu kolme sosiaalihuollon palvelutehtävää, jotka on esitetty taulukossa 2.
Taulukko 2: Sosiaalihuollon erityispalveluihin sisältyvät palvelutehtävät
Palvelutehtävä
Määritelmä
lastensuojelu
sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä,
jonka tavoitteena on turvata erityistä tukea ja suojelua tarvitsevien lasten oikeus turvalliseen kasvuympäristöön sekä tasapainoiseen ja monipuoliseen kehitykseen
vammaispalvelut
sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä,
jonka tavoitteena on edistää vammaisten henkilöiden osallisuutta ja yhdenvertaisuutta yhteiskunnassa sekä ehkäistä ja
poistaa vammaisuudesta johtuvia esteitä
päihdehuolto
sosiaalihuollon erityispalveluihin kuuluva palvelutehtävä,
jonka tavoitteena on ehkäistä ja vähentää päihteiden ongelmakäyttöä ja siihen liittyviä haittoja sekä parantaa päihteiden
ongelmakäyttäjien ja heidän läheistensä toimintakykyä ja
turvallisuutta
Erityispalveluihin sisältyvien palvelutehtävien taustalla on pääsääntöisesti yksi sosiaalihuollon erityislaki. Lastensuojelulaki ohjaa lastensuojelun palvelutehtävään kuuluvien sosiaalipalvelujen järjestämistä ja toteuttamista. Päihdehuolto perustuu palvelutehtävänä päihdehuoltolain sisältämiin tehtäviin
päihdeongelmaisille ja heidän läheisilleen järjestettävistä palveluista ja muusta tuesta. Vammaispalvelujen palvelutehtävään on kuitenkin yhdistetty vammaispalvelulain ja kehitysvammalain sisältämät
sosiaalihuollon tehtävät, koska samaan aikaan on käynnissä lakihanke, jossa nämä tehtävät yhdistyvät
uuteen vammaispalvelulakiin.
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
11
6 Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut
Kukin palvelutehtävä koostuu joukosta kyseiselle asiakasryhmälle soveltuvista sosiaalipalveluista. Osa
sosiaalipalveluista esiintyy useimmissa palvelutehtävissä, mutta sisällöllisesti ja työmenetelmiensä
osalta ne saattavat erota toisistaan. Esimerkiksi sosiaalityö on sosiaalipalvelu, joka sisältyy perheoikeudellisia palveluja lukuun ottamatta kaikkiin palvelutehtäviin. Kuitenkin vammaispalvelujen, lastensuojelun ja päihdehuollon sosiaalityö eroavat sisällöltään ja menetelmällisesti sekä toisistaan että eri
peruspalveluissa tehtävästä sosiaalityöstä. Samalla tavoin esim. sosiaaliohjauksen, sosiaalisen kuntoutuksen ja kotipalvelujen sisältö eroavat toisistaan eri palvelutehtävissä. Taulukossa 3 on kuvattu, mitä
sosiaalipalveluja palvelutehtävät sisältävät. Tässä vaiheessa luettelo tuskin on täydellinen. Sosiaalipalvelujen osalta luokittelutyötä jatketaan siten, että huomioidaan myös sosiaali- ja terveydenhuollon
palvelujen yhteensovittaminen.
Taulukko 3: Palvelutehtäviin sisältyvät sosiaalipalvelut
Palvelutehtävä
Sosiaalipalvelut
lapsiperheiden peruspalvelut
neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, kasvatus- ja
perheneuvonta, perhetyö, tukisuhdetoiminta, kotipalvelu,
siivouspalvelu, ateriapalvelu, asiointipalvelu, ensikotipalvelu,
turvakotipalvelu, mielenterveystyö, päihdetyö, sosiaalipäivystys, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen, opiskeluhuollon kuraattoripalvelu
työikäisten peruspalvelut
neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen
kuntoutus, tukisuhdetoiminta, välitystilipalvelu, kuntouttava
työtoiminta, sosiaalipäivystys, turvakotipalvelu, mielenterveystyö, asumisen järjestäminen, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, päihdetyö, perhehoito, toimeentulotukipalvelu,
sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen, opiskeluhuollon kuraattoripalvelu
iäkkäiden peruspalvelut
neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen
kuntoutus, kotihoito, kotipalvelu, asiointipalvelu, liikkumista
tukeva palvelu, ateriapalvelu, peseytymispalvelu, siivouspalvelu, turvapalvelu, vaatehuoltopalvelu, päivätoiminta, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen, laitoshoito, perhehoito,
ammatillinen perhehoito, asunnon muutostyöt, välitystilipalvelu, taloudellisen tuen palvelu, tukisuhdetoiminta, harrastusja kerhotoiminta, loma- ja virkistystoiminta, sosiaalipäivystys,
omaishoidon tuki, toimeentulotukipalvelu, sosiaalinen luototus, kotoutumisen edistäminen
perheoikeudelliset palvelut
isyyden selvittäminen, lapsen elatusavun turvaaminen, puoli-
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
12
son elatusavun turvaaminen, perheasioiden sovittelu, tapaamisten valvonta, lapsen huollon ja tapaamisoikeuden turvaaminen, adoptioneuvonta
lastensuojelu
sosiaalityö, sosiaaliohjaus, perhetyö, tukisuhdetoiminta, kotipalvelu, siivouspalvelu, ateriapalvelu, asiointipalvelu, ensikotipalvelu, turvakotipalvelu, perhehoito, ammatillinen perhehoito, laitoshuolto, tuettu asuminen, asumiskokeilu, asumisvalmennus, yksityisen sijoituksen valvonta, taloudellisen tuen
palvelu, itsenäistymisvarojen hoitaminen, vertaistukitoiminta,
terapiapalvelu, harrastus- ja kerhotoiminta, loma- ja virkistystoiminta, sosiaalipäivystys
vammaispalvelut
neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, sosiaalinen
kuntoutus, henkilökohtainen apu, turvapalvelu, liikkumista
tukeva palvelu, taloudellisen tuen palvelu, asumiskokeilu,
asumisvalmennus, tilapäisen asumisen järjestäminen, tuettu
asuminen, palveluasuminen, tehostettu palveluasuminen,
asunnon muutostyöt, laitoshoito, perhehoito, ammatillinen
perhehoito, tukisuhdetoiminta, harrastus- ja kerhotoiminta,
päivätoiminta, loma- ja virkistystoiminta, vertaistukitoiminta,
sopeutumisvalmennus, työllistymistä tukeva toiminta, työtoiminta, työhönvalmennus, kotihoito, kotipalvelu, sosiaalipäivystys
päihdehuolto
neuvonta ja ohjaus, sosiaalityö, sosiaaliohjaus, tuettu asuminen, tilapäinen asuminen, sosiaalinen kuntoutus, päivätoiminta, päihdekuntoutus, mielenterveystyö, sosiaalipäivystys
Tavoitteena siis on, että kussakin palvelutehtävässä on käytettävissä sellainen palveluvalikoima, jonka
avulla pystytään tukemaan asiakasta niissä tuen tarpeissa, jotka kuuluvat palvelutehtävän sisältöön.
Esimerkiksi lapsiperheiden peruspalveluissa perheitä tuetaan lasten kasvuun ja kehitykseen sekä
vanhemmuuteen liittyvissä kysymyksissä eri sosiaalipalveluilla. Jos perheen tuen tarve edellyttää lastensuojelun tukitoimia, osin samoja palveluja voidaan toteuttaa osana lastensuojelua. Palvelujen intensiteetti, sisältö ja menetelmät voivat kuitenkin erota toisistaan.
Osa aiemmin palvelutehtäviksi määritellystä tuesta on nyt kuvattu eri palvelutehtäviin kuuluvina sosiaalipalveluina. Esimerkiksi toimeentulotukea ei enää ole määritelty omaksi palvelutehtäväkseen, vaan
se sisältyy sekä lapsiperheiden, työikäisten että iäkkäiden peruspalveluihin. Samalla tavoin on toimittu
sosiaalisen luototuksen kohdalla. Maahanmuuttajien kototutumista edistetään myös osana yleisiä peruspalveluja. Kototutumisen edistäminen on sosiaalipalvelu, jossa laaditaan kotoutumissuunnitelma.
Sitä täydennetään muilla asiakkaan tarvitsemilla sosiaalipalveluilla.
Omaishoidon tuki on myös liitetty niihin palvelutehtäviin, joihin se sisällöllisesti liittyy. Ajatuksena on,
että omaishoidon tuki on palvelu, jossa laaditaan suunnitelma ja sopimus omaishoidosta. Hoidettavaa
tuetaan lisäksi muilla sosiaalipalveluilla, jotka voidaan valita joustavasti saman palvelutehtävän sisällä.
Omaishoidon tuki on sijoitettu iäkkäiden peruspalveluihin ja vammaispalveluihin. Omaishoidon tukea
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
13
tarjotaan siis sekä iäkkäiden tarvitseman hoivan järjestämiseksi läheisen henkilön avulla että esimerkiksi vammaista lastaan hoitavalle vanhemmalle osana vammaispalveluja.
Sosiaalipäivystys oli aiemmin sosiaalityön toteutustapa, joka ei sisältynyt Sosiaalipalvelujen luokitukseen. Nyt se on otettu luokitukseen mukaan omana sosiaalipalvelunaan. Vaikka sosiaalipäivystys onkin
sosiaalityötä, se eroaa toteutukseltaan ja sisällöltään muusta sosiaalityöstä. Omaksi palvelukseen luokiteltuna sosiaalipäivystys voidaan tuotteistaa ja tilastoida nykyistä yksinkertaisemmin. Samalla tavoin esimerkiksi sosiaalinen kuntoutus on sosiaalityön tai sosiaaliohjauksen erityismuoto. Sosiaalihuoltolaki esittää sen kuitenkin omana sosiaalipalvelunaan sen takia, että se eroaa näistä menetelmiensä puolesta.
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
14
7 Palvelutehtäväluokituksen hyödyntäminen
Sosiaalihuollon palvelutehtävien ja sosiaalipalvelujen luokittelulla on käytännönläheisiä tavoitteita.
Sen on tarkoitus tukea kansallisesti yhtenäisiä menettelytapoja sekä palvelutuotannon jäsentämisessä
että palveluissa syntyvien asiakasasiakirjojen hallinnassa ja asiakastietojärjestelmien toteutuksessa.
Viemällä palvelutehtävien luokitus aidosti osaksi sosiaalihuollon organisoimisen ja tiedonhallinnan
käytäntöjä luodaan perustaa sekä alueellisen tasa-arvon toteutumiselle että vertailukelpoisen toimintatiedon tuottamiselle sosiaalipalveluista. Asiakastiedon hallinnan kannalta yhtenäinen palvelutoiminnan jäsentäminen on välttämätöntä.
Palvelutuotannon jäsentäminen
Sosiaalihuollon palvelunantajien tulisi hyödyntää palvelutehtäväluokitusta siinä tavassa, jolla palvelutuotanto jäsennetään. Näin luokituksesta saadaan paras hyöty sekä organisaation omassa toiminnassa
että kansallisen tason tiedontuotannon kannalta. Palvelutehtävät muodostavat suhteellisen väljän kehyksen, jonka sisällä palvelutuotannon tarkempi organisointi ja jäsentäminen on mahdollista suunnitella tarvetta vastaavaksi. Olennaista on huomioida lainsäädäntöuudistusten ja palvelutehtävien luokitteluperiaatteiden ideologinen tavoite joustavasti ja asiakaslähtöisesti organisoiduista peruspalveluista, joita täydennetään erityispalveluilla.
Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto ei estä niiden sosiaali- ja terveydenhuollon yhteisten palvelujen järjestämistä, joita organisaatiossa annetaan. Esimerkiksi iäkkäiden peruspalveluihin voidaan sijoittaa kotihoitoa ja muita yhteisiä palveluja. Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen
ja valmisteilla olevan asiakastietolain valmistumisen myötä palveluintegraatio tulee vastaisuudessa
selkeytymään. Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotossa on siksi hyvä samalla varautua nykyistä laajempaan sosiaali- ja terveyspalvelujen organisatoriseen ja toiminnalliseen integraatioon.
Palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto liittyy asiakasasiakirjalain toimeenpanoon. Laki velvoittaa
liittämään asiakirjat ja henkilöstön käyttöoikeuksien perusteet palvelutehtäviin. Asiakasasiakirjalain
toimeenpanon kannalta on yksinkertaisinta, jos palvelutehtäväluokitus huomioidaan myös palvelujen
toteutuksen ja henkilöstön työtehtävien jäsentämisessä. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että organisaation toiminta-arkkitehtuurin suunnittelussa sosiaalipalvelut ryhmitellään palvelutehtäväluokituksen mukaisiin kokonaisuuksiin ja toimintamallit suunnitellaan tämän ylätason jaottelun sisällä.
Palvelutehtäväluokituksen mukainen työtehtävien jäsentäminen auttaa myös sosiaalihuoltolain ideologisten lähtökohtien toteutumisessa erityisesti asiakkaan palvelutarpeen arvioimisessa ja asiakassuunnitelman laatimisessa. Asiakasryhmäkohtainen työn organisointi vähentää organisatoristen rajaaitojen muodostumista asiakkaalle tarjottavien palvelujen kokonaisuudessa.
Henkilöstön koulutus on tärkeä elementti muutosten toteutuksessa ja palvelutehtäväluokituksen toimeenpanossa käytäntöön. Onnistuminen edellyttää koko henkilöstöltä uuden toimintamallin ja sillä
haettavien vaikutusten sisäistämistä. Palvelutehtäväluokituksen ideologia ja käyttötarkoitus on hyvä
olla koko henkilöstön tiedossa.
Asiakirjahallinto ja käyttöoikeuksien määrittely
Asiakasasiakirjalain toimeenpanon myötä sosiaalihuollossa siirrytään yhden henkilörekisterin malliin.
Palvelutehtäväluokituksen tulee ottaa käyttöön viimeistään silloin, kun toteutetaan lain edellyttämät
LUONNOS: Sosiaalihuollon palvelutehtäväluokitus – hyödyntämisopas
15
muutokset henkilörekisterin muodostamisessa. Palvelutehtäväkohtaisten rekisterien yhdistäminen on
mahdollista siten, että kaikki niiden sisältämät asiakastiedot varustetaan tiedolla siitä, mihin palvelutehtävään ne liittyvät. Laajemmin palvelutehtäväluokituksen käyttöönotto liittyy organisaation toiminnanohjausjärjestelmän ja toiminnanohjaussuunnitelman määrittelyyn. Aiempi palvelutehtävien
määrittely on toiminut sosiaalihuollon osalta lähtökohtana Arkistolaitoksen julkaisemalle kuntien tehtäväluokitukselle. Palvelutehtäväluokituksen muuttumisen mahdolliset vaikutukset tehtäväluokitukseen selvitetään yhdessä Arkistolaitoksen kanssa.
Palvelutehtäväluokituksen käyttöönottoon ja henkilörekisterien muodostamisen käytäntöihin on liitettävä myös henkilöstön käyttöoikeuksien määrittely vähintään palvelutehtävien perusteella. Käyttöoikeuksien myöntämisessä käytäntö on toistaiseksi ollut kirjavaa. Tietosuojan toteutuminen on toisaalta ollut pitkälti työntekijän oman harkinnan varassa silloin, kun työntekijällä on lähtökohtaisesti
pääsy asiakastietojärjestelmän kaikkiin osioihin. Toisaalta jotkut työntekijäryhmät eivät puutteellisten
käyttöoikeusmäärittelyjen takia ole saaneet käyttöönsä tietoja, joita tarvitsisivat työnsä suorittamisessa. Kehittymätön käyttöoikeuksien määrittely johtaa usein suusanalliseen tietojen jakamiseen puhelimitse ja kirjepostin lähettämiseen. Asiakasasiakirjalain toimeenpanossa käyttöoikeuksien perusteita
on syytä yhdenmukaistaa ensin palvelutehtäväluokituksen ja myöhemmin THL:n antaman määräyksen perusteella.
Asiakastietojärjestelmien toteutus
Palvelutehtävien luokitus julkaistaan Kansallisessa koodistopalvelussa. Kanta-palveluihin liittyvän
asiakastietoja käsittelevän järjestelmän on kyettävä hyödyntämään koodistopalvelussa julkaistuja
koodistoja ja liittämään muodostettaviin asiakasasiakirjoihin tieto siitä, mihin palvelutehtävään tai
palvelutehtäviin asiakirjat kuuluvat. Tämä edellyttää luonnollisesti sitä, että asiakasasiakirjojen tuotanto sidotaan asiakastietojärjestelmässä palvelutehtäväluokituksen mukaisesti jäsennettyyn toimintaan. Asiakastietojärjestelmälle tästä seuraa myös se vaatimus, että yksi asiakirja pystytään liittämään
useampaan kuin yhteen palvelutehtävään. Jo ennen kuin Kanta-palveluihin liittyminen on ajankohtaista, palvelutehtäväluokitus kannattaa toteuttaa asiakastietojärjestelmissä. Toimintakäytäntöjen kehittäminen ja asiakastietojärjestelmiin tarvittavat niitä koskevat muutokset on hyvä toteuttaa ennakoivasti.
Palvelutehtäväluokitus toimii myös käyttöoikeuksien muodostamisen lähtökohtana asiakastietojärjestelmässä olevalle asiakastiedolle. Järjestelmän käyttäjähallinnassa henkilöstön työroolit on voitava
sitoa päätasolla palvelutehtäväluokituksen mukaisiin pääluokkiin ja niiden sisällä tarvittaessa kunkin
henkilön työtehtävien mukaisesti, kuten tähänkin saakka. Myös tästä syystä sosiaalihuollon toiminnallinen sisältö on syytä jäsentää asiakastietojärjestelmissä palvelutehtäväluokituksen mukaisiin luokkiin. Näiden pääluokkien alla toiminta ja palvelutuotanto voidaan jäsentää organisaatiolle luontevalla
tavalla siten, että käyttäjät kokevat asiakastietojärjestelmän käytön tukevan toimintaprosesseja ja
käytännön työtehtäviä.