Kaikki alustukset

Comments

Transcription

Kaikki alustukset
Työllisyysseminaari
Aika: Keskiviikko 9.9.2015 klo 12.15-13.45
Paikka: Huone B 3.6
Kunnalliset työllisyyspalvelut hallitusohjelman valossa
varatoimitusjohtaja Timo Kietäväinen
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu kunnissa
erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen reformi työllisyyttä edistämässä
erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen uudistukset työllistymistä tukemassa
erityisasiantuntija Ellen Vogt
Kehitysharppauksia työllisyyden kuntakokeilusta
pääsihteeri Erja Lindberg
Työllisyysseminaarissa luodaan ajankohtaiskatsaus kuntien rooliin työllisyyden edistämisessä sekä
hahmotetaan tulevaisuuden näkymiä ja kehitysmahdollisuuksia. Järjestäjinä alueet ja yhdyskunnat yksikkö, sosiaali- ja terveysyksikkö sekä opetus- ja kulttuuri-yksikkö.
1
10.9.2015
Kuntamarkkinat
Kunnalliset työllisyyspalvelut
hallitusohjelman valossa
Kuntamarkkinat, Työllisyysseminaari 2015
Timo Kietäväinen
Varatoimitusjohtaja
3
10.9.2015
Timo Kietäväinen
4
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Työllistymistä edistävien palvelujen
painopiste on siirtynyt…
Heinäkuu 2014 vs. heinäkuu 2015
• Palkkatuettu työ ja starttiraha vähentynyt (-7 600)
• Työvoimakoulutus vähentynyt (-2 600)
----
• Omaehtoinen koulutus lisääntynyt (+3 200)
• Kuntouttava työtoiminta lisääntynyt (+3 200)
- Työttömiä +31 200
- Pitkäaikaistyöttömiä +20 500
- Aktivointi –3 500
Lähde: TEM Työllisyyskatsaus 7/2015
5
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Aktivointi hiipumassa
loppuvuonna
• Lopullinen työmarkkinatukilasku kunnille riippuu
aktivoinnista ja aktiivitoimien kohdentumisesta
• Valtion työllistymistä edistäviin palveluihin
osoittamat määrärahat määrittävät viimekädessä
aktivointiasteen
• Palkkatuki- ja koulutusrahojen loppuminen tulee
kalliiksi kunnille ja lisää passiivitukilaisten määrää
=> määrärahoja lisättävä lisäbudjetissa!
6
10.9.2015
Timo Kietäväinen
2013/01-01
2013/01-02
2013/01-03
2013/01-04
2013/01-05
2013/01-06
2013/01-07
2013/01-08
2013/01-09
2013/01-10
2013/01-11
2013/01-12
2014/01-01
2014/01-02
2014/01-03
2014/01-04
2014/01-05
2014/01-06
2014/01-07
2014/01-08
2014/01-09
2014/01-10
2014/01-11
2014/01-12
2015/01-01
2015/01-02
2015/01-03
2015/01-04
2015/01-05
2015/01-06
2015/01-07
*2015/01-08
*2015/01-09
*2015/01-10
*2015/01-11
*2015/01-12
250 000 000
200 000 000
7
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Euroa
Kuntien osarahoittama
työmarkkinatuki 2013-2015
Kuntien osuus työmarkkinatuesta (euroa)
450 000 000
400 000 000
350 000 000
300 000 000
150 000 000
100 000 000
50 000 000
0
Lähde: Kela/Kelasto
Kuntien rahoitusvastuu työttömien
perusturvasta kasvussa
Työmarkkinatuki
2012
2013
2014
2015
Heinäkuu
100 milj.
121 milj.
141 milj.
235 milj.
Koko vuosi
177 milj.
215 milj.
248 milj.
*420 milj.?
Lähde: Kela/Kelasto
8
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Työttömyyden kustannuksista
• Vuonna 2014 Suomessa käytettiin noin 5 522
miljoonaa euroa työttömyydestä koituviin
passiivimenoihin (työttömyysturva sekä
työttömyyden perusteella maksettu asumistuki
ja toimeentulotuki).
• TEM:n pääluokan aktivointitoimiin käytettiin
noin 550 miljoonaa euroa eli kymmenesosa
passiivituesta.
• 1-6/2015 työttömyysvirtojen tasolla yhden
päivän työttömyyden keston muutos = 2 664
henkeä = 22,5 miljoonan euron rajakustannus
valtiontalouden työttömyysturvamenoissa.
Viite: Tutkimusjohtaja Heikki Räisänen, TEM 25.8.2015
9
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Tällä hetkellä
• Kunnat panostavat merkittävästi työllisyyden
edistämiseen
• Työttömyys sivuaa lähes kaikkia kunnan toimialoja
• Kunnat kohtaavat paikallistasolla pitkittyvän
työttömyyden taloudelliset ja inhimilliset seuraukset
• Työttömyys pitkittyy edelleen – helpotusta ei ole
näkyvissä lähivuosina.
• Kuntien kustannukset työttömyydestä ovat nopeassa
kasvussa, etenkin suurimmissa kaupungeissa ja
kaupunkiseuduilla
• Työllisyyspalvelut ovat työ- ja elinkeinotoimistojen
vastuulla
• Kuntien vastuut ovat lisääntyneet, mutta kuntien
käytössä olevat voimavarat ja toimivalta eivät!
• v
10
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Muutokset vaikeuttavat työttömyyden
pitkittymiseen puuttumista kunnissa
• Työmarkkinatukiuudistus lisäsi kuntien
rahoitusvastuuta työttömien perusturvasta
• Aikuiskoulutuksen resurssit vähenevät
merkittävästi
• Palkkatuen ehtojen muutokset lisäävät kuntien
työllistämiskustannuksia, palkkatukimäärärahojen
loppuminen lisää passiivitukilaisia
• Työsopimuslain reunaehdot rajoittavat nuorten ja
pitkäaikaistyöttömien tuettua työllistämistä
• Työ- ja elinkeinotoimistojen palvelut keskittyvät ja
ylikuormittuvat
11
10.9.2015
Timo Kietäväinen
12
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Pääministeri Juha Sipilän
hallitusohjelma 29.5.2015:
• ”Selvitetään työvoimapalveluiden siirto
resursseineen vaikeimmin työllistyvien osalta
kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain, Tanskan
mallin mukaisesti.”
• ”Voimavarat ja työllistämisvastuu yhdistetään, mikä
tekee nopean työllistämisen kunnille taloudellisesti
houkuttelevaksi.”
13
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Kärkihankkeet: Työllisyys ja
kilpailukyky
Kärkihanke 2. Työn vastaanottamista estäviä
kannustinloukkuja puretaan ja rakenteellista
työttömyyttä alennetaan
Kärkihanke 3. Paikallista sopimista edistetään ja
työllistämisen esteitä puretaan
Kärkihanke 4. Työvoimahallinnon uudistaminen
työllistymistä tukevaksi
14
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Työvoimahallinnon uudistaminen
työllistymistä tukevaksi
• Tavoitteena on työmarkkinoiden kohtaantoongelman helpottaminen, passivoivien toimien
purkaminen, työvoimahallinnon tulkintojen
yhdenmukaistaminen ja resurssien painottaminen
aktivointitoimenpiteisiin.
• Vuoden 2016 kesään mennessä otetaan käyttöön
uusia digitaalisia TE-palveluja.
• Selvitetään vaikeammin työllistyvien
työvoimapalveluiden siirrosta kuntien vastuulle sekä
yksityisten työvoimapalveluiden lisäämistä.
• Näitä koskevat hallituksen esitykset annetaan
syksyllä 2016.
15
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Työllisyyspalvelujen siirtoa kunnille
on tarpeen pilotoida
•
•
•
•
•
•
•
Kunnilla tulee olla paremmat mahdollisuudet ennakoida rahoitusvastuun
piiriin tulevien työttömien määrää ja ehkäistä työttömyyden
pitkittymistä – tiedonkulkua kuntien ja Kelan kesken parannettava
Hyödynnetään kuntakokeilussa saatuja hyviä kokemuksia työllisyysasian
nostamisesta kunnan elinvoimastrategiaan, työllisyyden edistämiseen
liittyvien palvelujen koostamista, palvelutarpeiden arvioinnista,
palveluketjujen yhteensovittamisesta ja palvelujen räätälöinnistä
Jatketaan hyvien käytäntöjen levittämistä ja vahvistetaan
vertaisoppimista
Dynaamisen jatkokehityksen varmistamiseksi panostetaan verkosto- ja
kumppanuuskonseptien ja toimintamallien kehittämiseen,
tulostarkastelujen ja esittämisen kehittämiseen, aktivoinnin ja
työllisyyden merkityksen ja tulosten kytkemiseen paremmin kunnan ja
alueiden talouteen ja elinvoimapolitiikkaan
ATK-järjestelmien yhteensopivuus ja muu tiedonkulku on varmistettava
Pilotointi edellyttää myös tutkimuksellista tukea heti alusta lukien
Tavoitteeksi: pilotoinnin perusteella järjestelmämuutoksista lakiesitykset
eduskunnalle vielä tällä eduskuntavaalikaudella.
16
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Työllisyyspalvelujen kuntapilotti
Nykytilanne
Julkiset työvoimapalvelut
(TE-toimisto)
SoTe-palvelut
(kunta)
SoTe-palvelut
(kunta)
Kunnalliset työllisyyspalvelut
12 kk
Kuntapilotti 1
Yksityiset
HRV-palvelut
Julkiset työvoimapalvelut
(TE-toimisto)
Julkiset
työvoimapalvelut
SoTe-palvelut
(kunta) (kunta)
SoTe-palvelut
(kunta)
Kuntapilotti 2
Yksityiset
HRV-palvelut
Julkiset työvoimapalvelut
SoTe-palvelut(kunta)
(kunta)
17
10.9.2015
Timo Kietäväinen
SoTe-palvelut
(kunta)
Kuntaliiton tavoitteita
•
•
•
•
•
Vahvistaa paikallista elinvoimaa edistämällä työllisyyttä,
yritystoimintaa, osaavan työvoiman saantia ja sosiaalista eheyttä
kunnissa
Turvata kuntien taloudelliset ja toiminnalliset edellytykset
pitkään työttömänä olleiden henkilöiden työllistymisen
edistämiselle
Selkeyttää valtion ja kuntien välinen työnjako työmarkkinatuen
saajien ja ylipäätään vaikeammin työllistyvien työttömien
palvelujen järjestämisessä
Purkaa rakennetyöttömyyttä ja ehkäistä valumaa
pitkäaikaistyöttömyyteen, edistää osaavan työvoiman saatavuutta
ja eheyttää työuria vahvistamalla aikuiskoulutusta
Käynnistetään työllisyyden kuntapilotti ensi vuoden
alkupuolella, jota varten tehdään tarvittavat muutokset
voimassaolevaan lainsäädäntöön! Valitaan kunnat pilottiin
jo tänä syksynä, jotta valmistautuminen voi alkaa
18
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Työttömyyden hoidosta
kohti työllisyyden edistämistä
• Työllisyyspalveluiden turvaaminen koko maassa vaatii
TE-hallinnolta ja kunnilta yhteistyötä, innovatiivista
asennetta, riittäviä voimavaroja ja selkeää työnjakoa
• Millä resursseilla ja millaisilla toimintatavoilla turvataan
että työnhakijat ja työnantajat saavat tarvitsemansa
palvelut? Aktivointiin tarkoitettuja rahoja on saatava
lisää lisäbudjetissa, jottei passiivitukilaisten määrä
kasvaisi hallitsemattomasti
• Yhdessä sopimalla, järjestelmää selkeyttämällä ja
prosessin kokonaishallintaa lisäämällä voidaan parantaa
asiakaslähtöisyyttä, vaikuttavuutta ja
kustannustehokkuutta
• Suomessa työllisyyspolitiikan tulee olla päätöksenteon
keskiössä !
19
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Kiitos mielenkiinnosta!
[email protected]
Lisätietoa kunnista ja Kuntaliitosta: www.kunnat.net
20
10.9.2015
Timo Kietäväinen
Työllistymistä edistävä
monialainen yhteispalvelu
- Missä mennään TYP?
Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Työllistymistä edistävällä
monialainen yhteispalvelu (TYP)
• Yhteistoimintamalli, jossa työ- ja elinkeinotoimisto,
kunta ja Kansaneläkelaitos yhdessä arvioivat
työttömien palvelutarpeet, suunnittelevat
monialaista yhteispalvelua tarvitsevien työttömien
palvelut työllistymisen kannalta
tarkoituksenmukaiseksi kokonaisuudeksi ja
vastaavat yhdessä työttömien työllistymisprosessin
etenemisestä ja seurannasta.
• Työttömille suunnatun monialaisen yhteispalvelun
tavoitteena on auttaa työttömiä etenemään
välitavoitteiden kautta kohti avoimia työmarkkinoita.
• Uusi laki edellyttää, että jokaisella TYP-verkostolla
on vähintään yksi yhteinen toimipaikka.
22
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Lainsäädäntö
• Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta
yhteispalvelusta (1369/2014)
• Valtioneuvoston asetus työllistymistä
edistävästä monialaisesta yhteispalvelusta
(1377/2014)
• Hallituksen esitys eduskunnalle laiksi
työllistymistä edistävästä monialaisesta
yhteispalvelusta sekä eräiksi siihen liittyviksi
laeiksi (183/2014)
23
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Suuri osa työttömistä
yhteispalvelun tarpeessa
• TE-toimistojen laatiman kartoituksen mukaan
TYP:n potentiaalinen asiakaskunta on 242 490
työtöntä
• Heistä arvion mukaan 85 172 on tällä hetkellä
työllistymistä edistävän monialaisen
yhteispalvelun tarpeessa
24
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
TE-toimistot ja vanhat TYP:t (38 kpl)
Uudenmaan TE-toimisto (6): Espoo, Helsinki, Hiiden
seutu, Pohjois-Uusimaa, Porvoon seutu, Vantaa
Varsinais-Suomen TE-toimisto (1): Salon seutu (Turku ei
yhteisissä toimitiloissa)
Satakunnan TE-toimisto (2): Porin seutu, Rauman seutu
Hämeen TE-toimisto (5): Forssan seutu, Hämeenlinnan
seutu, Itä-Häme, Lahti, Riihimäen seutukunta
Pirkanmaan TE-toimisto (3): Etelä-Pirkanmaa, Sastamala,
Tampereen kaupunkiseutu
Kaakkois-Suomen TE-toimisto (3): Etelä-Karjala, KotkaHaminan seutu, Kouvolan seutu
Etelä-Savon TE-toimisto (2): Mikkelin seutu, Savonlinnan
seutu
Pohjois-Savon TE-toimisto (3): Kuopio, Varkaus, Ylä-Savo
Pohjois-Karjalan TE-toimisto (2): Joensuun seutu, KeskiKarjala
Keski-Suomen TE-toimisto (2): Jyväskylä, Ääneseutu
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (1): Seinäjoki
Pohjanmaan TE-toimisto (2): Kokkola, Vaasa
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (2): Oulu, Raahen
seutukunta
Kainuun TE-toimisto (1): Kainuu
Lapin TE-toimisto (2): Meri-Lappi, Rovaniemi
25
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Vuonna 2015 perustetut TYPjohtoryhmät ja verkostot (34 kpl)
Uudenmaan TE-toimisto (6): Espoo, Helsinki, Vantaa, Itä-Uusimaa, KeskiUusimaa, Länsi-Uusimaa
Varsinais-Suomen TE-toimisto (1): Varsinais-Suomi
Satakunnan TE-toimisto (2): Rauman seutu, muu Satakunta
Hämeen TE-toimisto (2): Kanta-Häme, Päijät-Häme
Pirkanmaan TE-toimisto (4): Eteläinen alue, Itäinen alue, Läntinen alue,
Tampereen kaupunkiseutu
Kaakkois-Suomen TE-toimisto (2): Etelä-Karjala, Kymenlaakso
Etelä-Savon TE-toimisto (3): Mikkelin seutu, Savonlinnan seutu,
Pieksämäen seutu
Pohjois-Savon TE-toimisto (3): Kuopio seutu, Varkauden seutu, Iisalmen
seutu
Pohjois-Karjalan TE-toimisto (1): Pohjois-Karjala
Keski-Suomen TE-toimisto (2): Pohjoinen verkosto, Eteläinen verkosto
Etelä-Pohjanmaan TE-toimisto (1): Etelä-Pohjanmaa
Pohjanmaan TE-toimisto (3): Keski-Pohjanmaa, Pietarsaaren seutukunta,
Vaasan seutu ja Suupohja
Pohjois-Pohjanmaan TE-toimisto (2): Pohjois-pohjanmaa (+Vaala)
Kainuun TE-toimisto (1): Kainuu
Lapin TE-toimisto (1): Lappi
26
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Seuraavat vaiheet
•
•
•
•
•
•
Johtoryhmien toiminnan käynnistyminen
Toimipaikat
Henkilöresursointi
Palvelumalli
Yhteispalvelua johtava henkilö (TYP-johtaja)
Yhteistyösopimukset (sopimuspohja olemassa)
27
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Palveluprosessi
•
•
•
•
•
•
Asiakkaaksi ohjautuminen
Kartoitusjakso (3 kk)
Monialainen työllistymissuunnitelma
Monialaiset palvelut
Monialaisen työllistymissuunnitelman päivitys
Asiakkuuden päättyminen
28
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Työ- ja elinkeinoministeriön
”korvamerkityt” määrärahat 2015
Toimintamenomääräraha 22,4 milj. euroa
Asiakkaille järjestettävät julkiset työvoimapalvelut 48,6 milj.
euroa
• Määrä on mitoitettu oletuksella, että TYP:ien keskimääräinen
asiakasmäärä on 25 000 ja aktivointiaste 40 %.
• Aktivointiasteeseen luettavat kunnan ja TE-toimiston
järjestämisvastuulla olevat palvelut jakautuvat seuraavasti:
 30 % kuntouttava työtoiminta
 70 % julkiset työvoimapalvelut, joista
•
•
»
»
»
»
•
•
palkkatuki 30 %
työvoimakoulutus 10 %
valmennukset 10 %
kokeilut 20 %
Lisäksi 142,4 milj. euroa yli 300 päivää työmarkkinatukea
työttömyyden perusteella saaneille tarjottaviin
työvoimapalveluihin (muut kuin yhteispalvelun asiakkaat)
Uudelleensuuntaus kesällä 2015
29
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Kysymyksiä ja keskustelua…
30
10.9.2015
Erityisasiantuntija Tommi Eskonen
Yhdessä olemme enemmän!
[email protected]
Toisen asteen ammatillisen
koulutuksen reformi työllisyyttä
edistämässä
Työllisyysseminaari, Kuntamarkkinat 9.9.2015
Erityisasiantuntija Maarit Kallio-Savela
Osaamisen ja koulutuksen kärkihanke:
Toisen asteen koulutuksen reformi
Vahvistetaan ammatillisen koulutuksen yhteiskunnallista
merkitystä. Uudistetaan koulutuksen rahoitusta ja
rakenteita jatko-opintokelpoisuus säilyttäen. Huolehditaan
alueellisesti kattavasta koulutuksesta sekä tiivistetään
koulutuksen ja työelämän välistä vuorovaikutusta.
» Poistetaan koulutuksen päällekkäisyyksiä. Poistetaan nuorten ja
aikuisten ammatillisen koulutuksen raja-aidat ja kootaan
koulutustarjonta, rahoitus ja ohjaus yhtenäiseksi
kokonaisuudeksi opetus- ja kulttuuriministeriön alle.
» Tehdään ammatillisen koulutuksen rahoitus- ja
ohjausjärjestelmästä yhtenäinen kokonaisuus.
» Kannustetaan koulutuksen järjestäjiä toiminnan tehostamiseen.
» Lisätään työpaikoilla tapahtuvaa oppimista. Uudistetaan
oppisopimuskoulutusta työnantajille aiheutuvaa hallinnollista ja
taloudellista taakkaa keventämällä
» Uudistettu lainsäädäntö voimaan 1/2018
33
29.8.2015
Maarit Kallio-Savela erityisasiantuntija
Ammatillisen koulutuksen
kokonaisuus (OKM-TEM)
Kuntaliitto kannattaa työvoimakoulutuksen siirtoa OKM:n
hallinnon alalle
• ammatillinen koulutus
• kotouttamiskoulutus
Luodaan uusi kokonaisuus, jossa hyödynnetään sekä opetusja kulttuuriministeriön että työ- ja elinkeinoministeriön
hallinnoiman ammatillisen koulutuksen vahvuuksia.
Uudistuksessa tulee varmistaa pitkäaikaistyöttömien joustava
ja oikea-aikainen pääsy yksilöllisen suunnitelman mukaiseen
ammatilliseen koulutukseen
Kuntien rahoitusvastuu ei saa kasvaa
34
7.9.2015
Maarit Kallio-Savela erityisasiantuntija
Sosiaalihuollon ja kuntoutuksen
uudistukset työllistymistä
tukemassa
Kuntamarkkinat:Työllisyysseminaari
9.9.2015
Ellen Vogt
Edellisen hallituskauden satoa
- mikä kaikki on muuttumassa?
Keskeisimmät meneillään ja
suunnitteilla olevat uudistukset
Jo voimassa ja toimeenpantavana 1/4
• Kelan ammatillisen kuntoutuksen lainsäädännön
muutokset 1.1.2014 ->
» Ammatillisen kuntoutuksen kriteerien lievennys
» Tavoitteena kohdistua erityisesti nuoriin
(nuorisotakuun kuntoutusosio)
» Hakijamäärät selvästi kasvaneet
• Hylkäysprosentit suhteellisen korkeat
• Kansaneläkelain 13 §:n lainmuutos 1.1.2015 ->
» Kuntoutuksen varmistaminen ennen
työkyvyttömyyseläkepäätöstä
37
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Jo voimassa ja toimeenpantavana 2/4
• Laki kuntoutuksen asiakasyhteistyöstä
kumottu 1.1.2015 ->
» Ei enää velvoitetta asiakasyhteistyöryhmien
perustamiseen paikallisesti tai alueellisesti
• Yhteistyövelvoite kuitenkin säilyy yleis- ja erityislakien kautta
» Kuntoutusasian neuvottelukunnan toiminta päättyi
samalla
» Osa edellisen hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa
• Kuntouttavan työtoiminnan maksimipäivien
rajaus 1.7.2015 ->
» Kuntouttavaa työtoimintaa saa järjestää 1-4
pvänä/vko
» Tähän saakka n. 30 % asiakkaista ollut palvelussa
5/pvää/vko
» Osa edellisen hallituksen rakennepoliittista ohjelmaa
38
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Jo voimassa ja toimeenpantavana 3/4
• Sosiaalihuoltolaki 1.4.2015 ->
» Kokonaisuudistus
» Osa erityislainsäädäntöuudistuksista voimaan 1.1.2016
(LsL) ja osa vielä valmistelussa tarkoituksena astua
voimaan 1.1.2017
• Vammaislakien yhdistäminen?
• Teos-uudistus?
» Sosiaalinen kuntoutus omana pykälään laissa
• Nuorisopalvelutakuu
39
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
17 § Sosiaalinen kuntoutus
Sosiaalisella kuntoutuksella tarkoitetaan sosiaalityön ja
sosiaaliohjauksen keinoin annettavaa tehostettua tukea
sosiaalisen toimintakyvyn vahvistamiseksi, syrjäytymisen
torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi. Sosiaaliseen
kuntoutukseen kuuluu:
1) sosiaalisen toimintakyvyn ja kuntoutustarpeen
selvittäminen;
2) kuntoutusneuvonta ja -ohjaus sekä tarvittaessa
kuntoutuspalvelujen yhteensovittaminen;
3) valmennus arkipäivän toiminnoista suoriutumiseen ja
elämänhallintaan;
4) ryhmätoiminta ja tuki sosiaalisiin vuorovaikutussuhteisiin;
5) muut tarvittavat sosiaalista kuntoutumista edistävät
toimenpiteet.
Nuorten sosiaalisella kuntoutuksella tuetaan nuorten
sijoittumista työ-, työkokeilu-, opiskelu-, työpaja- tai
kuntoutuspaikkaan sekä ehkäistään näiden keskeyttämistä.
40
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
35 § Yhteydenotto sosiaalihuoltoon
tuen tarpeen arvioimiseksi
Jos terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetussa laissa (559/1994)
tarkoitettu terveydenhuollon ammattihenkilö, sosiaalikuraattori taikka
sosiaalitoimen, opetustoimen, liikuntatoimen, lasten päivähoidon,
pelastuslaitoksen, Hätäkeskuslaitoksen, Tullin, poliisin,
Rikosseuraamuslaitoksen, työ- ja elinkeinoviranomaisen,
Kansaneläkelaitoksen tai ulosottoviranomaisen palveluksessa oleva on
tehtävässään saanut tietää henkilöstä, jonka sosiaalihuollon tarve on
ilmeinen, hänen on ohjattava henkilö hakemaan sosiaalipalveluja tai
henkilön antaessa suostumuksensa otettava yhteyttä kunnallisesta
sosiaalihuollosta vastaavaan viranomaiseen, jotta tuen tarve
arvioitaisiin.
Jos suostumusta ei voida saada ja henkilö on ilmeisen kykenemätön
vastaamaan omasta huolenpidostaan, terveydestään tai
turvallisuudestaan, tai lapsen etu sitä välttämättä vaatii, 1 momentissa
tarkoitettujen henkilöiden on tehtävä ilmoitus sosiaalihuollon tarpeesta
salassapitosäännösten estämättä viipymättä.
Myös muu kuin 1 momentissa tarkoitettu henkilö voi tehdä ilmoituksen
häntä koskevien salassapitosäännösten estämättä.
…
41
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
41 § Monialainen yhteistyö
Palvelutarpeen arvioimiseksi, päätösten tekemiseksi ja sosiaalihuollon
toteuttamiseksi toimenpiteestä vastaavan sosiaalihuollon viranomaisen
on huolehdittava siitä, että käytettävissä on henkilön yksilöllisiin
tarpeisiin nähden riittävästi asiantuntemusta ja osaamista. Jos
henkilön tarpeiden arviointi ja niihin vastaaminen edellyttävät
sosiaalitoimen tai muiden viranomaisten palveluja tai tukitoimia, on
näiden tahojen osallistuttava toimenpiteestä vastaavan työntekijän
pyynnöstä henkilön palvelutarpeen arvioinnin tekemiseen ja
asiakassuunnitelman laatimiseen.
Sosiaalihuoltoa toteutetaan yhteistyössä eri toimijoiden kanssa siten,
että sosiaalihuollon ja tarvittaessa muiden hallinnonalojen palvelut
muodostavat asiakkaan edun mukaisen kokonaisuuden. Työntekijän on
oltava tarpeen mukaan yhteydessä eri yhteistyötahoihin ja
asiantuntijoihin sekä tarvittaessa henkilön omaisiin ja muihin hänelle
läheisiin henkilöihin siten kuin tässä laissa tarkemmin säädetään.
Tietojen antamisesta ilman asiakkaan suostumusta ja asiakastietojen
kirjaamisesta monialaisessa yhteistyössä sekä sosiaali- ja
terveydenhuollon yhteisissä palveluissa sekä sosiaalihuollon
viranomaisen oikeudesta saada laissa säädettyjen tehtäviensä
suorittamiseksi tarpeellista virka-apua muilta viranomaisilta säädetään
sosiaalihuollon asiakkaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa
42
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Jo voimassa ja toimeenpantavana 4/4
• Työttömyysturvan ansiotulovähennys 1.1.2015 ->
» Koskettaa kaikkia työnhakijoita
» Lisännyt merkittävästi työllistymistä, pätkätöiden
vastaanottoa
» Henkilökohtainen 300 euroa (brutto)
• Toimeentulotuen etuoikeutettu tulo 1.1.2015 ->
» Henkilökohtaistettu ja vakinaistettu
» 20 % tuloista tai maksimissaan 150 euroa/henkilö
(netto)
• Asumistuen ansiotulovähennys 1.9.2015 ->
» Vastaa työttömyysturvan ansiotulovähennystä
» Henkilökohtainen 300 euroa/kotitaloudessa asuva
henkilö (brutto)
43
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Hyväksytty, toimeenpano meneillään
• Laki työllistymistä edistävästä monialaisesta
yhteispalvelusta (TYP) 1.1.2015 ->
• Kelan lääkinnällisen kuntoutuksen uudistus
1.1.2016 ->Kelan vaativa lääkinnällinen
kuntoutus
» Ns. vammaistukikytkös poistuu
» Aikaistaa kuntoutuksen saamista ja ehkäisee
kuntoutusprosessien katkoksellisuutta
» Edellyttää merkittävää osaamisen kasvua ja käytäntöjen
kehittymistä
» Muuttanee jonkin verran kohderyhmää -> painopiste
myös työllistymisessä ja työssä pysymisessä
• Perustoimeentulotuen Kela-siirto
44
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Suunnitteilla ja valmistelussa
edelliseltä hallituskaudelta
•
•
•
•
Sote-uudistus!
Teos-työryhmän uudistusehdotukset
Vammaislakien yhdistäminen
Kelan ammatillisen kuntoutuksen palvelujen
muutokset
» 1.1.2015 ammatillinen kuntoutusselvitys
» 1.1.2017 työkokeilu ja työhönvalmennukset
yhdistyvät
45
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Nostoja hallitusohjelmasta
sosiaalihuollon ja kuntoutuksen
näkökulmasta
Uusi hallitusohjelma
•
•
Aktivointipolitiikka –retoriikka huomattavasti vähäisempää
kuin ennen
Painopisteenä näyttäisi olevan palkkatyön ja sosiaaliturvan
yhteensovittamisen uudet muodot
» Perustulokokeilu
» Kannustinloukkujen purkaminen palkkaa ja sosiaaliturvaa yhteen
sovittamalla
» Osallistavan sosiaaliturvan malli
» Sosiaaliturvan muotojen kriittinen tarkastelu
kannustinloukkunäkökulmasta
•
•
Painopisteenä myös normien purku, asiakaslähtöisyys,
eheät palvelupolut, monialainen yhteistyö ja
kokeilukulttuurin lisääminen, digitalisaatio
Osatyökykyisten työllistyminen näkyy omana
kärkihankkeenaan, mutta ei työllisyyden vaan hyvinvoinnin
ja terveyden edistämisen yhteydessä
» Työhönvalmennus
» Työkykykoordinaattori
•
Kuntoutusjärjestelmän kokonaisuudistus kirjattu yhdeksi
kärkihankkeeksi
47
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Ihan valtavasti on meneillään, mutta…
• Taloudellinen ja kansainvälinen tilanne
• Hallitusohjelman toteutuminen?
» Kärkihankkeet
» Normien ja sääntelyn purku
» Kokeilupolitiikka
• Miten sote-uudistus ja siihen liittyvä hallinnon
kokonaisuudistus loppujen lopuksi toteutuu?
» Kunnan ja kuntiin jäävien palvelujen sekä itsehallintoalueen
välinen yhteys, yhteistyö ja työnjako?
• Millainen on tulevaisuuden heikossa työmarkkinaasemassa olevien palvelujen kokonaisuus?
» Ammatillinen vs. sosiaalinen kuntoutus vs. työllistäminen?
» Palkan, sosiaaliturvan ja palvelujen yhteensovitus?
» Työterveyshuollon ja työnantajien rooli?
• Kenellä tulevaisuudessa on kokonaisvastuu heikossa
työmarkkina-asemassa olevien työllistymisestä?
• Vrt. hallitusohjelma ja selvitysmiesten esitykset
• Sosiaalihuolto vs. työllisyyspalvelut?
48
9.9.2015
Vogt | Työllisyysseminaari
Kehitysharppauksia työllisyyden
kuntakokeilusta
Työllisyysseminaari 9.9.2015 Kuntamarkkinat
Pääsihteeri Erja Lindberg
50
10.9.2015
Erja Lindberg
ARVIOINTI‐ULOTTUVUUS
ARVIO
1. Kokonaisvoimavarat työllisyyden edistämisessä
Vaikea arvioida täsmällisesti, mutta koko aineiston valossa on pääteltävissä, että kuntakokeilu on myötävaikuttanut positiivisesti tähän. Jatkon osalta monia avoimia kysymyksiä varsinkin aluerakenteen (sote, kuntaliitokset, ELYt jne.) suhteen
2. Kuntastrategiat työllisyyden edistämisessä
Hyviä esimerkkejä olemassa, joita voi levittää. Jatkon +(?)
osalta monia avoimia kysymyksiä varsinkin aluerakenteen suhteen
3. Työllisyyden edistämisen johtaminen ja koordinointi
Koostumista on tapahtunut, jota myös TYPin
+
tilanteen selkiytyminen edesauttanut. Jatkossa selkiytettävä ovatko kunnan työllisyysasiat suoraan ’konsernijohdon’ yhteydessä omana yksikkönä, vai miten se koostetaan. Varmistettava toimivat yhteydet laajasti ymmärrettyyn kumppanuuteen
4. Työllisyyden edistämisen prosessit ja palvelut
Kukossa on kehitetty monipuolisesti kuntouttavia, aktivoivia ja työllistäviä palveluja. Haasteena on jatkossa tehdä niistä pysyviä käytäntöjä ja saada palvelupaletit leviämään koko maahan
10.9.2015
ARVIO Erja Lindberg
+ (?)
+(+)
51
ARVIOINTI‐ULOTTUVUUS
ARVIO
ARVIO 4.1. Sosiaali‐ ja terveyspalvelut ja kuntakokeilu
Hanketyön avulla on vahvistettu kuntien lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanoa ja luotu uusia toimintamalleja ennakoimaan tulevia lakimuutoksia esim. liittyen työttömien terveyspalveluihin, kuntouttavaan työtoimintaan, aikuissosiaalityöhön ja sosiaaliseen kuntoutukseen. Lähtötilanne hankkeissa oli sote‐yhteistyön osalta epätasainen, mutta kehittämistyön avulla verkostoyhteistyö on tiivistynyt.
+
4.2. Opinnollistaminen ja kuntakokeilu
Kukossa on päästy lupaavaan alkuun osaamisen kehittämisessä +
opinnollistamisen kautta. Teeman asemaa ja merkitystä on jatkossa kuitenkin huomattavasti vahvennettava. 4.3. Yritykset ja kuntakokeilu
Kukossa kehitetty monipuolisia ”välitysmekanismeja”, joiden +
kehittämistä on edelleen jatkettava. Työelämän ja yritysten tiiviimpi mukaantulo elinehto jatkossa. 4.4. TYP ja kuntakokeilu
Selkiytynyt niin, että TYPin roolina ennen kaikkea monialaisen + (?)
palvelutarpeen arviointi ja monialaisen palvelun reitittäminen. Vaatii vielä työstämistä millä tavoin TYP toimii kehittämisalustana ja miten muut kunnan ja laajemman kumppanuuden asiat tähän suhteutetaan. Haasteena välttyä työmarkkinoiden ja palvelujen jakautumiselta ja varmistaa hyvät yhteydet erityisesti TE‐palveluihin
ja paikalliseen elinkeinoelämään. 10.9.2015
Erja Lindberg
52
ARVIOINTI‐ULOTTUVUUS
ARVIO
5.Asiakkaat ja asiakastulokset
Asiakkaiden osallisuus on vahvistunut, asiakasohjaus on kehittynyt +
ja asiakaslähtöisiä palveluita on tuotettu sekä vahvistettu
työllisyydenhoitoon liittyvää yhteistyötä keskeisten tahojen kanssa
(TE‐toimisto, oppilaitokset, välityömarkkinat)
Haasteena on saada aikaan toiminnan pysyvyyttä tukevaa suunnitelmallista ja koordinoitua työllisyydenhoitoa kuntaan sekä tarvittavia resursseja palveluiden tuottamiseen. 6.Henkilöstön osaaminen, oppiminen ja jaksaminen
7.Vaikutukset työttömyyteen
10.9.2015
ARVIO Oppimisen suhteen verkosto‐oppiminen on toteutunut varsin hyvin, Oppi‐
sitä syytä jatkaa ja syventää, osaamisen kehittämisestä ja minen
jaksamisesta ei tietoa, tähän kiinnitettävä huomiota jatkossa. +
Oppiminen +, mutta osaaminen ja jaksaminen?
Kuntakokeilun aikaisen työttömyyden kehityksen analyysi osoittaa, että työttömyyden kehitys kuntakokeilukunnissa on ollut jonkin verran suotuisampaa kuin ei‐kokeilukunnissa ja että tällä todennäköisesti on yhteys myös hyvään laadulliseen kokonaisotteeseen ja kehittämisen polkuriippuvuuteen.
Vaikka kausaalisten päätelmien tekeminen on varauksellista, näyttäisi siltä, että kuntakokeilu on vaikuttanut positiivisesti työttömyyden hillintään
Erja Lindberg
+
53
Työttömyysprosentin suhteellinen ja keskimääräinen kehitys kunnissa
Kehitys kokeilukunnissa ja ”kärki‐kunnissa” YLEISEN TRENDIN VASTAINEN ‐> selittääkö tätä työllisyydenhoidon muutos?
10.9.2015
Erja Lindberg
54
ARVIOINTI‐ULOTTUVUUS
ARVIO
ARVIO +
8.Kokonaiskuva
Vaikka näin komplisoidusta asiakokonaisuudesta on vaikea tehdä täsmällisiä tuloksellisuuspäätelmiä, on kokonaiskuva kuitenkin kaikilla tärkeillä ulottuvuuksilla ainakin jossain määrin positiivinen, mikä vahvistaisi päätelmää siitä, että kuntakokeilulla on ollut aktivointiin ja työllisyyteen liittyviä positiivisia vaikutuksia. Kuntakokeilu on ollut uusi vaihe aiempaa laajemman paikallisen työllisyyden hoidon kokonaisuuden mobilisoimiseksi Suomessa. 9.Jatkon suositukset
Vaikka kukon toteutusta voi pitää positiivisena, on työllisyyden uudelleenasemointi kunta‐valtio ja niiden kumppanit kokonaisuudessa kesken ja asiaan vaikuttavat tärkeät muut uudistukset selvästi kesken.
Tarvitaan kuntakokeilun jatkamista ja syventämistä tarkoituksenmukaisella tavalla, joka lähtee siitä että kuntien vastuu ja toimivalta työmarkkina‐asioissa kasvaa kunta‐valtio yhteistyöasetelman puitteissa. Jatkokehittelyn tulisi olla yhdistelmä pilotoinnin jatkamista ja koko kuntakentän ja kumppaneiden kehittelyä.
Jatkon kehittelyä tarvitaan kolmella tasolla (a) asiakaspalvelun, (b) alueellis‐paikallisen verkoston ja kehittämisalustojen sekä (c) laajasti ymmärretyn, integroivan työvoima‐ ja työmarkkinapolitiikan tasolla.
10.9.2015
Erja Lindberg
55
Seurantatutkimuksen suosituksia
1. Integroitu työvoima- ja
hyvinvointipolitiikka, jolla
edistetään työmarkkinoiden
tasapainoista kehitystä
2. Valtakunnallisten ja alueelliskunnallisten kehittämisalustojen
ja vertaisoppimisen kehittäminen
3. Työllisyyttä ja työllistyvyyttä
edistävien kokonaisvoimavarojen
ja palvelujen koostaminen
kunnissa ja alueilla sekä tuloksiin
ja välituloksiin liittyvän seurannan
ja mittaamisen kehittäminen
4. Asiakaspalvelun dialogisen laadun
ja verkostotyön kehittäminen ja
niihin liittyvän osaamisen
vahvistaminen, asiakas- ja
tarvelähtöisyyden sekä
vaikuttavuuden varmistaminen
56
10.9.2015
Erja Lindberg
Syvennetty kuntakokeilu,
jossa työllisyyden
kumppanuudella on uusia
valtuuksia ja rajojen
ylityksiä ja kokeilu on
vuoropuhelussa kuntakentän
ja kumppanuuden kanssa
Viisi tärkeää…
VISIO AUTTAA
Tulee olla selkeä visio tulevaisuudesta ja tarkkaan määritelty tavoite. Sen
sijaan, että haaskataan kallista aikaa murehtimalla menneisyyttä,
käytetään aikaa tulevaisuuden luomiseen
JOUSTAVUUTTA TARVITAAN
Joustavuus merkitsee valmiutta yllättäviinkin käännöksiin. Se on myös kyky
jättää jälkeensä asioita, jotka eivät edistä kehitystä
LILLUKANVARSISTA KOKONAISUUTEEN
Parhaan tuloksen saavuttaa keskittymällä aina oleelliseen ja miettimällä
kokonaisuutta. Toimiva työllisyydenhoidon kokonaisuus on lukemattomien
pienten ja toistuvienkin asioiden tulos
VERKOSTOITUMINEN KANNATTAA AINA
Verkostoissa on mahdollisuus oppia muiden kokemuksista, saada ahaaelämyksiä keskustelujen kautta ja kuulla muiden kokemuksista, onnistumista
ja epäonnistumisista sekä levittää hyviä käytäntöjä
RAKENTAVAN PALAUTTEEN ANTAMISEN JA SAAMISEN TÄRKEYS
Tulosten näkeminen ja onnistumisen tunne antaa lisäpontta jatkamaan !
9
10.9.2015
Erja Lindberg
Hallitusohjelman linjaus: Työllisyys ja kilpailukyky
Kärkihanke 5: Työvoimahallinnon uudistaminen työllistymistä edistäväksi
Toimenpide 2:
Selvitetään työvoimapalveluiden siirto resursseineen vaikeimmin
työllistyvien osalta kuntien vastuulle työssäkäyntialueittain,
Tanskan mallin mukaisesti. Voimavarat ja työllistämisvastuu
yhdistetään, mikä tekee nopean työllistämisen kunnille
taloudellisesti houkuttelevaksi.
•
Tehdään 31.12.2015 mennessä selvitys mm. toimenpiteistä, joita
työvoimapalvelujen järjestämisvastuun siirto edellyttäisi ja siirron
vaikutuksista. Selvityksen pohjalta hallitus päättää, ryhdytäänkö
valmistelemaan vaikeimmin työllistyvien työvoimapalvelujen siirtämistä
kuntien järjestämisvastuulle.
•
Jos siirto katsotaan tarkoituksenmukaiseksi, edetään kokeilujen kautta
ja valmistellaan kokeilulaki.
Oikeus- ja työministeri Jari Lindström, TEM 25.8.2015
10
10.9.2015
Erja Lindberg
59
10.9.2015
Erja Lindberg