Kuokkalan yhtenäiskoulu, hyväksymisvaiheen kaavaselostus

Transcription

ASEMAKAAVAN
SELOSTUS
23. KAUPUNGINOSAN
KORTTELIIN 52
JA KORTTELIN 53 TONTIN 11
SEKÄ KATU-, PYSÄKÖINTI- JA VIRKISTYSALUEEN
ASEMAKAAVAN MUUTOS
KUOKKALAN YHTENÄISKOULU
KAAVATUNNUS 23:095
KAAVAN PÄIVÄYS 2.2.2011
SELOSTUKSEN PÄIVÄYS 10.8.2015
ASEMAKAAVOITUS
JYVÄSKYLÄN KAUPUNKI
23:095 / KUOKKALAN YHTENÄISKOULU / ASEMAKAAVASELOSTUS
10.8.2015 (2)
PERUS- JA TUNNISTETIEDOT
Asemakaavan muutos koskee 23. kaupunginosan korttelia 52 ja korttelin 53 tonttia 11 sekä katu-,
pysäköinti- ja virkistysaluetta
Asemakaavan muutoksella muodostuu 23. kaupunginosan korttelin 53 tontit 22 ja 23 sekä pysäköinti-, erityis- ja virkistysalue
Tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä
Kaavan nimi
KUOKKALAN YHTENÄISKOULU
Kaavan tunnus
23:095
Kaavan päiväys
2.2.2011
Kaavan laatija
Mauri Hähkiöniemi, Kaavasuunnittelija
Jyväskylän kaupunki
Kaupunkirakennepalvelut / Kaavoitus
Postiosoite: PL 233, 40101 Jyväskylä
Käyntiosoite: Hannikaisenkatu 17
Puh. 014 266 5034
email: [email protected]
Kaavan
vireilletulo
Jyväskylän kaupungin tiedotuslehti 2.2.2011
Hyväksymispäivämäärät
Ltk 2.6.2015, 25.8.2015
Kh 14.9.2015
Kv 28.9.2015
Kaava-alueen sijainti
Kaava-alue sijaitsee Kuokkalan kaupunginosassa Pohjanlammen virkistysalueen pohjoispuolella.
Etäisyyttä Jyväskylän keskustaan kertyy noin 2,5 kilometriä. Suunnittelualue rajautuu Pohjanlahdentiehen, toteutumattomiin julkisen rakentamisen korttelialueisiin, Sulkutien asuinpientalotontteihin sekä Pohjanlammen virkistysalueeseen.
Kaavan tarkoitus
Asemakaavan tarkoitus on mahdollistaa Kuokkalan yhtenäiskoulun toteuttaminen yhdistämällä
Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan koulun rakennukset uudella rakennusmassalla. Kuokkalan
yhtenäiskouluun tullee noin 1200 oppilaspaikkaa. Asemakaavan muutoksen tarkoituksena on
mahdollistaa toimivan ja turvallisen oppimisympäristön syntyminen Kuokkalaan keskeiselle paikalle
Pohjanlammen alueelle. Asemakaavan muutoksessa otetaan myös huomioon Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelmassa esitetyt toimintojen aluevaraukset mahdollistaen suunnitelmassa esitettyjen periaatteiden toteutuminen.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (3)
SISÄLLYSLUETTELO
1
TIIVISTELMÄ .......................................................................................................................................... 5
1.1
1.2
1.3
2
ASEMAKAAVA .................................................................................................................................. 5
KAAVAPROSESSIN VAIHEET.......................................................................................................... 5
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN ................................................................................................ 5
LÄHTÖKOHDAT ..................................................................................................................................... 6
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA................................................................................. 6
2.1.1
Alueen yleiskuvaus .................................................................................................................... 6
2.1.2
Luonnonympäristö ..................................................................................................................... 7
2.1.3
Rakennettu ympäristö ................................................................................................................ 7
2.1.4
Maanomistus............................................................................................................................ 14
2.2
SUUNNITTELUTILANNE ................................................................................................................ 15
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset............................................... 15
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET .................................................................................... 20
3.1
3.2
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN .............................................. 20
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ ............................................................................................... 21
3.2.1
Osalliset ................................................................................................................................... 21
3.2.2
Vireilletulo ................................................................................................................................ 21
3.2.3
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt ............................................................................. 22
3.2.4
Viranomaisyhteistyö................................................................................................................. 23
3.3
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET ...................................................................................................... 23
3.3.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet.................................................................................. 23
3.3.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen ......................................... 24
3.4
ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET .................................... 25
3.5
ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN .................................. 25
3.5.1
Ensimmäisen luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset ..................................................... 25
3.5.2
Asemakaavaan luonnosvaiheen (1.) nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ....................... 26
3.5.3
Toisen luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset ............................................................... 27
3.5.4
Asemakaavaan luonnosvaiheen (2.) nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ....................... 27
3.5.5
Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset ............................................................................. 28
3.5.6
Asemakaavaan ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset ............................. 29
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS .................................................................................................................. 29
4.1
KAAVAN RAKENNE ........................................................................................................................ 29
4.1.1
Mitoitus..................................................................................................................................... 29
4.1.2
Palvelut .................................................................................................................................... 30
4.2
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN .................................... 30
4.3
ALUEVARAUKSET.......................................................................................................................... 30
4.3.1
Korttelialueet ............................................................................................................................ 30
4.3.2
Muut alueet .............................................................................................................................. 31
4.4
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET ........................................................................................ 32
4.5
KAAVAN VAIKUTUKSET ................................................................................................................ 34
4.5.1
Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa .................................................................................... 34
4.5.2
Epävarmuustekijät ................................................................................................................... 34
4.5.3
Haitallisten vaikutusten lieventäminen..................................................................................... 34
4.5.4
Vaikutusten arviointi................................................................................................................. 35
4.6
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT ..................................................................................................... 37
4.7
NIMISTÖ .......................................................................................................................................... 37
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS .............................................................................................................. 37
5.1
5.2
5.3
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT .................................... 37
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS ..................................................................................................... 37
TOTEUTUKSEN SEURANTA.......................................................................................................... 37
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (4)
LUETTELO SELOSTUKSEN LIITEASIAKIRJOISTA
1) osallistumis- ja arviointisuunnitelma
2) ote ajantasa-asemakaavasta
3) asemakaavan muutosluonnos 1, pienennös
4) asemakaavan muutosluonnos 2, pienennös
5) asemakaavan muutosehdotus, pienennös
6) Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelma, pienennös
7) yhteenveto 1. luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineet
8) yhteenveto 2. luonnosvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineet
9) yhteenveto ehdotusvaiheen palautteesta ja kaavoittajan vastineet
10) Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma
11) tonttijakokartta
12) asemakaavan seurantalomake
Muu lähdeaineisto
1) Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma (Jyväskylän Tilapalvelu 5/2011)
2) Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelma (WSP Finland 1/2012)
Ortokuva suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä (2014 / Maanmittauslaitos)
ASEMAKAAVOITUS
1
TIIVISTELMÄ
1.1
ASEMAKAAVA
10.8.2015 (5)
Asemakaavan muutoksella Pohjanlammen alueelle muodostuu suuri opetustoimintaa palvelevien
rakennusten korttelikokonaisuus. Asemakaava mahdollistaa Kuokkalan yhtenäiskoulun toteuttamisen yhdistämällä Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan koulun rakennukset uudella rakennusmassalla. Asemakaavan muutoksella yhdistetään Kuokkalan koulun ja Pohjanlammen koulun tontit,
tarkistetaan tontin rajat ja rakennusoikeuden määrä sekä rakentamista ohjaavat kaavamääräykset.
Kuokkalan yhtenäiskouluun tullee noin 1200 opetuspaikkaa. Asemakaavan muutos mahdollistaa
toimivan ja turvallisen oppimisympäristön syntymisen Kuokkalaan keskeiselle paikalle kaupunkirakennetta. Asemakaavan muutoksella mahdollistetaan myös Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelmassa esitettyjen periaatteiden ja aluevarausten toteutuminen osoittamalla asemakaavassa
tarvittavat aluevarausmerkinnät.
1.2
KAAVAPROSESSIN VAIHEET
.
1.3

Kaavoituksen aloittamisesta / vireille tulosta tiedotettiin Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 2.2.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) on ollut nähtävillä kaavoituksen
internet-sivuilla.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelma (OAS) lähetettiin osallisille ja viranomaisille 14.10.2011
ja 20.4.2012 luonnosvaiheen kuulemisaineiston yhteydessä.

Asemakaavaluonnos MRA 30§:n mukaisesti nähtävillä 18.10.–4.11.2011 välisen ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi kaava-asiakirjat olivat nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.

Asemakaavaluonnos MRA 30§:n mukaisesti uudelleen nähtävillä 24.4.–18.5.2012 välisen
ajan Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Lisäksi kaava-asiakirjat olivat nähtävillä
kaavoituksen internet-sivuilla.

Luonnosvaiheen yleisötilaisuus 15.5.2012 Kuokkalan koululla

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 2.6.2015

Asemakaavan muutosehdotus MRL 65§:n mukaisesti nähtävillä 9.6.–24.7.2015

Asemakaavan muutosehdotus kaupunkirakennelautakunnan käsittelyssä 25.8.2015

Asemakaavan muutosehdotus kaupunginhallituksen käsittelyssä 14.9.2015

Asemakaavan muutosehdotus hyväksyttiin kaupungin valtuustossa 28.9.2015.
ASEMAKAAVAN TOTEUTTAMINEN
Kuokkalan yhtenäiskoulun rakentamisen on tarkoitus alkaa vuoden 2016 aikana ja koulun on tarkoitus olla kokonaisuudessaan valmis vuoden 2019 aikana. Alueen kunnallistekniikan ja tiestön
toteuttaa Jyväskylän kaupunki. Korttelialueiden rakennuttamisen hoitaa Jyväskylän tilapalvelu.
Jyväskylän kaupungin viranomaiset valvovat rakentamisen toteutusta rakennuslupamenettelyn
yhteydessä.
ASEMAKAAVOITUS
2
LÄHTÖKOHDAT
2.1
SELVITYS SUUNNITTELUALUEEN OLOISTA
2.1.1
Alueen yleiskuvaus
10.8.2015 (6)
Suunnittelualue sijaitsee noin 2,5 kilometrin etäisyydellä Jyväskylän keskustasta Kuokkalan kaupunginosassa Pohjanlammen pohjoispuolella. Suunnittelualuetta rajaa itäpuolelta Sulkutien asuinpientalokorttelit ja länsipuolelta Pohjanlahdentie, Kuokkalan keskustan asuinkerrostalokorttelit sekä
julkisten palveluiden korttelialueet. Suunnittelualuetta rajaa pohjoispuolelta toteutumattomat yleisten rakennusten korttelialueet ja eteläpuolelta laaja Pohjanlammen lähivirkistysalue.
Suunnittelualue on suurelta osin rakennettua korttelialuetta, jolla sijaitsee Pohjanlammen koulu ja
Kuokkalan koulu piha-alueineen. Suunnittelualueen pinta-ala on noin 8 hehtaaria. Suunnittelualueena ovat tontit 23-52-1 ja 23-53-11 sekä katu-, pysäköinti- ja virkistysalue.
Viistokuvia suunnittelualueesta ja sen lähiympäristöstä (2008 ja 2012)
ASEMAKAAVOITUS
2.1.2
10.8.2015 (7)
Luonnonympäristö
Maisemarakenne, maisemakuva
Maisemarakenteellisesti suunnittelualue sijaitsee idän ja kaakon suuntaan laskevassa rinteessä
etelä-pohjoissuuntaisen laaksomuodostuman länsipuolella.
Alueen maisemakuva on laajalta alueelta avoin, joten suunnittelualue on paikallisessa maisemakuvassa merkittävällä ja näkyvällä paikalla. Suurmaisemassa suunnittelualue ei ole merkittävässä
roolissa. Suunnittelualue sijoittuu avoimen maisemakuvan reunavyöhykkeelle ja tukeutuu ympäröivään rakentamiseen ja metsäisiin virkistysalueisiin.
Luonnonolot
Suunnittelualue on itään ja kaakkoon loivasi laskevaa rinnealuetta. Suunnittelualueen korkein kohta Liitukujan päässä on noin + 89 mpy ja matalin kohta alueen eteläosassa noin + 84 mpy. Suunnittelualueen maaperä on pääosin rakennettavuudeltaan huonoa hiesua, alueella on myös kallioisia alueita.
Suunnittelualue kuuluu kasvimaantieteellisesti eteläboreaaliseen kasvillisuusvyöhykkeeseen. Alueen ympäristön kasvillisuus on kulttuurivaikutteista. Varsinaisesti suunnittelualueen kasvillisuus on
olemassa olevien koulurakennusten piha-alueiden normaalia pihakasvillisuutta, eikä suunnittelualueella ole varsinaisia luonnontilaisia tai sen kaltaisia alueita.
Suunnittelualueella ei ole todettavia luontoarvoja.
Vasemmalla koulujen pihalla oleva sorapintainen kenttä, keskellä Kuokkalan koulun takapihaa Sulkulantien
suunnasta ja oikealla Liitukujan ympäristöä koulujen takana.
Vesistöt ja vesitalous
Suunnittelualue sijaitsee itään ja kaakkoon laskevassa rinteessä, joten alueella syntyvät pintavedet/hulevedet ohjautuvat luonnollisesti pintavaluntana suunnittelualueen itä- ja eteläpuolella sijaitsevalle laajalle virkistysalueelle. Virkistysalueella laaksomuodostuman pohjalla sijaitsee Pohjanlampi, jonne kerääntyy ympäristön valuma-alueen vedet.
2.1.3
Rakennettu ympäristö
Asuminen ja sosiaalinen ympäristö
Suunnittelualueen lähiympäristössä (500 metrin etäisyydellä) asuu lapsia (0–14 -vuotta) noin 90,
nuoria ja työikäisiä (15–64 -vuotta) noin 820 ja eläkeläisiä (yli 65 -vuotta) noin 190. Kaava-alueen
lähiympäristön kokonaisasukasmäärä on noin 1100, josta nuorten ja työikäisten osuus on noin 75
prosenttia.
Lähiympäristön asuntokuntien keskimääräinen koko on 2 henkilöä. Yhden hengen asuntokuntia on
noin 39 prosenttia ja yhden ja kahden hengen asuntokuntien osuus on noin 74 prosenttia. Suunnittelualueen länsipuoleisilla alueilla asuinkerrostalojen määrä on noin 89 prosenttia ja itäpuoleisilla
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (8)
alueilla noin 40 prosenttia. Länsipuoleisilla alueilla omistusasuntojen osuus on noin 24 prosenttia ja
itäpuoleisilla alueilla noin 51 prosenttia.
Suunnittelualueen pohjoispuolella tekeillä oleva Kuokkalan louhimon asuinalueen asemakaava
lisää toteutuessaan alueen väestömäärää noin 400 asukkaalla.
Suunnittelualue sijoittuu Kuokkalan tiiviisti ja tehokkaasti rakennetun keskusta-alueen itäreunalle
vaihettumisvyöhykkeelle, josta alkaa rakenteeltaan väljempi pientalovaltainen asuinalue. Alueen
välittömässä läheisyydessä on hyvät kaupalliset sekä julkiset palvelut. Alueella on monimuotoisia
asumismuotoja vuokra-asumisesta omistusasumiseen ja pientaloista kerrostaloihin.
Yhdyskuntarakenne
Suunnittelualueen yhdyskuntarakenne on suhteellisen väljä. Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan
koulun ympäristö on rakentamatonta virkistysaluetta, lähiympäristössä on myös toteutumattomia
yleisten rakennusten korttelialueita. Suunnittelualue sijaitsee yhdyskuntarakenteellisesti vaihettumisvyöhykkeellä, jonka länsipuolelle jää tehokkaasti rakennettu kerrostalovaltainen Kuokkalan
keskustan alue ja itäpuolelle väljästi rakennettu Kuokkalanpellon pientaloalue. Asemakaavallisesti
suunnittelualueen lähiympäristöön on muodostettu yleisten rakennusten korttelialuekokonaisuus,
josta valtaosa tonteista on toteutumattomia. 2000 -luvulla on aloitettu tutkimaan yleisten rakennusten korttelialueiden muuttamista asumiselle niiden ollessa käyttötarkoitukselleen tarpeettomia ja
otollisia täydennysrakentamiselle ja yhdyskuntarakenteen tiivistämiselle.
Yhdyskuntarakenteellisesti koulukeskus kuuluu Kuokkalan keskustan julkisten palveluiden vyöhykkeeseen, johon liittyy myös alueen kaupallisten palveluiden alueet. Keskustatoimintoja ympäröi
monimuotoinen asuinrakentaminen.
Ortokuva suunnittelualueesta ja lähiympäristöstä vuodelta 2011
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (9)
Kaupunkikuva ja rakennuskanta
Kaupunkikuvallisesti suunnittelualue on väljästi rakennettua ja puistomaista ympäristöä, jossa sijaitsee rakentamisajankohdalleen tyypillistä ja ilmeikästä koulurakentamista piha-alueineen. Lähiympäristön kaupunkikuvallista ilmettä leimaa useat toteutumattomat yleisten rakennusten korttelialueet, jotka tekevät yleisilmeestä keskeneräisen, jäsentymättömän sekä hajanaisen. Kaupunkikuvallisessa ilmeessä korostuu avonainen maisema-alue, jonka reunavyöhykkeelle sijoittuvat mittakaavaltaan suuret koulurakennukset ja jota rajaavat Kuokkalan alueen runkotiet sekä asuinrakentamisen alueet.
Suunnittelualueella sijaitsee Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu piha-alueineen.
Pohjanlammen koulu
Pohjanlahdentien varressa sijaitseva Pohjanlammen koulu on valmistunut toukokuussa 1988. Rakennus edustaa tyypillistä moni-ilmeistä 1980 -luvun postmodernistista arkkitehtuuria.
Rakennus sijoittuu kaakkoon laskevaan rinteeseen siten, että ensimmäinen kerros on osittain
maan alla. Muodoltaan epäsäännöllisen kaksikerroksisen koulurakennuksen pääjulkisivu avautuu
kaakon suuntaan, koulun välituntipihalle. Rakennuksen arkkitehtuurissa on käytetty hyväksi julkisivuissa erilaisia tiilityyppejä ja tiilen ladontaa, jotka muodostavat graafisia koristeaiheita julkisivuihin. Postmodernistinen porttiaihe toistuu rakennuksen koillis- ja lounaispäädyissä.
Kaakkoispuolella sijaitsevalla välituntipihalla olevat kolme sadekatosta ovat olennainen osa rakennuksen ulkoarkkitehtuurin kokonaisuutta.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Jorma Vesanen Arkkitehtityö Oy:stä.
Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Rakennus muodostaa arkkitehtonisesti ja
maisemallisesti yhtenäisen kokonaisuuden viereisen Kuokkalan koulun kanssa. Rakennus on historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde ja ehdolla maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi.
Suunnittelualueella sijaitseva 1988 valmistunut Pohjanlammen koulu
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (10)
Pohjanlammen koulun eteläpuolelle sijoittuu väliaikaiseksi tarkoitettu Koivulan viipalekoulu. Koivula
on julkisivuiltaan vaalea puuverhoiltu yksikerroksinen rakennus, joka on valmistunut maaliskuussa
2002. Koivulalle on anottu poikkeamislupaa tilapäiselle rakennukselle vuoteen 2017 asti ja rakennuksen on tarkoitus toimia väistötilana yhtenäiskoulun rakentamisvaiheen ajan.
Suunnittelualueella sijaitseva 2002 valmistunut Koivulan viipalekoivu
Kuokkalan koulu
Pohjanlammen koulun itäpuolelle sijoittuva Kuokkalan koulu on valmistunut toukokuussa 1994.
Rakennus edustaa tyypillistä värikästä ja monimuotoista 1990 -luvun postmodernistista arkkitehtuuria. Epäsäännöllisen massoittelun lisäksi postmodernistista arkkitehtuuria ilmentävät julkisivuissa ja sisätiloissa monipuolinen materiaalien käyttö, epäsäännölliset tila- ja ikkunajaottelut sekä
pastellimainen värimaailma.
Rakennus on osittain yksikerroksinen ja osittain kaksikerroksinen. Rakennus on kattomuodoiltaan
moni-ilmeinen sillä kattomuotoina on harja-, auma-, pulpetti- ja tasakattoja. Pääasiallisena katemateriaalina on punainen pelti. Rakennuksen keskelle jää myös lasikatteinen viherhuone. Rakennuksen julkisivujen pääasiallisena materiaalina on puhtaaksimuurattu vaalea tiili. Julkisivuissa on myös
käytetty erilaisia tehostemateriaaleja sekä pastellimaisia värisävyjä.
Rakennus on suunniteltu 1990 -luvun koulusuunnittelun ideologian mukaisesti, missä pyrittiin luomaan uuden sukupolven joustavia oppimistiloja. Kouluympäristön suunnittelun kannalta keskeinen
elementti oli rakennuksen keskelle sijoitettu viherhuone. Se yhdessä koulun tilojen muun kasvillisuuden sekä koulun ulkopuolelle sijoitettavien kohteiden kanssa muodosti oleellisen osan Jyväskylän yliopiston biologian laitoksen kanssa yhteistyössä suunniteltua ekopuistosuunnitelmaa.
Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Kauko Lahti.
Rakennus on säilynyt hyvin alkuperäisessä asussaan. Rakennus on historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittävä kohde ja ehdolla maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (11)
Suunnittelualueella sijaitseva 1994 valmistunut Kuokkalan koulu
Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolelle sijoittuu Kuokkalan keskustan kapallisten ja julkisten
palveluiden rakennukset sekä kerrostalopainotteinen asuinrakentaminen. Valtaosa rakennuksista
on valmistunut 1980 ja 1990 -lukujen aikana, mikä näkyy selkeästi rakennusten yhtenäisenä postmodernistisena arkkitehtuurina. Kuokkalan keskustaan 2010 -luvulla valmistuneet rakennukset
ilmentävät selkeästi erilaista modernistista arkkitehtuuria tummina puu- ja kivirakennuksina.
Suunnittelualueen länsi- ja pohjoispuolelle jää Kuokkalan keskustan asuinkerrostalojen ja julkisten palvelujen
korttelialueet
Suunnittelualueen itäpuolelle sijoittuu Kuokkalan pellon pien- ja rivitalorakentamisen alue. Rakennuskanta on moni-ikäistä aina 1940 -luvulta 2000 -luvulle. Rakennuksen pientaloalueille tyypillisesti
moni-ilmeisiä ja julkisivumateriaalien kirjo on runsas. Julkisivujen värimaailma on kuitenkin kauttaaltaan vaaleapainotteinen. Rakennuksissa on pääasiassa harjakattoja, mutta kattojen väritys
vaihtelee punaisesta tumman harmaaseen.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (12)
Suunnittelualueen itäpuolelle jää Kuokkalanpellon asuinpientalojen korttelialueet
Palvelut
Suunnittelualueella ei ole muita kuin opetuspalveluita (Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu).
Suunnittelualueen lähiympäristössä on kattavat kaupalliset ja julkiset palvelut ja alue on hyvin saavutettavissa.
Työpaikat, elinkeinotoiminta
Kaava-alueella on opetuspalveluiden työpaikkoja sekä Pohjanlammen koulussa että Kuokkalan
koulussa. Suunnittelualueella sijaitsee myös muita koulutoimintaan liittyviä työpaikkoja kuten kiinteistön ylläpitoon liittyviä työpaikkoja.
Virkistys
Suunnittelualue sijoittuu laajan Pohjanlammen virkistysalueen pohjoispuolelle. Pohjanlammen virkistysalue on rakentamatonta aluetta, jolla on hyvät virkistysreittiyhteydet. Suunnittelualue on erittäin hyvien kevyen liikenteen yhteyksien äärellä, joten alue sekä muut lähiympäristön virkistysalueet ovat hyvin saavutettavissa. Pohjanlammen virkistysalueelle on laadittu vuosien saatossa useita
kehittämissuunnitelmia, jotka eivät ole toistaiseksi toteutuneet.
Liikenne
Ajoneuvoliikenne
Ajoyhteys suunnittelualueelle on Pohjanlahdentieltä ja Liitukujalta. Pohjanlahdentien on yksi Kuokkalan alueen runkoteistä. Liitukuja on lähinnä tonttikatu Kuokkalan koululle. Liikennemäärät Pohjanlahdentiellä olivat vuonna 2009 noin 7000 ajoneuvoa vuorokaudessa. Alueen lähiympäristön
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (13)
ajoneuvoliikenteen määriin ja alueen saavutettavuuteen tulee olennaisesti vaikuttamaan Kuokkalan
kehätie (Tikanväylä), joka on valmistunut alueen eteläpuolelle.
Vasemmalla Pohjanlahdentie, keskellä Pohjanlahdentie kevyen liikenteen ylikulkusillalta ja oikealla Liitukuja
Joukkoliikenne
Suunnittelualue sijaitsee hyvien joukkoliikenneyhteyksien äärellä. Suunnittelualue kuuluu joukkoliikenteen osalta korkeimpaan palvelutasoon viisiportaisessa asteikossa. Alueelle liikennöi keskustasta useita Jyväskylän Liikenteen linja-autovuoroja. Lähimmät bussipysäkit sijaitsevat Pohjanlahdentien ja Sulkulantien varressa.
Kevyt liikenne
Suunnittelualueelta on hyvät kevyen liikenteen yhteydet joka suuntaan. Suunnittelualueen pohjoispuolella on Pohjanlahdentien ylittävä kevyen liikenteen silta, joka parantaa alueen kevyen liikenteen yhteyksien turvallisuutta. Kevyen liikenteen reitistön kattavuus ja turvallisuus ovat erityisen
tärkeitä suuren koulukeskuksen ympäristössä, jossa valtaosa päivittäisistä liikennetapahtumista
suoritetaan jalan tai pyörällä.
Joukkoliikenteen hyvä hyödynnettävyys ja kevyenliikenteen erinomaiset yhteydet/-verkostot ovat
omiaan vähentämään henkilöautoliikenteen tarvetta Kuokkalan alueella. Suuri osa tarvittavista
palveluista on saavutettavissa joukkoliikenteellä ja kevyellä liikenteellä.
Vasemmalla Pohjanlahdentien alittava alikulku, keskellä koulualueen halki kulkeva kevyen liikenteen reitti ja
oikealla Sulkulantie
Rakennettu kulttuuriympäristö
Keski-Suomen museon tekemässä Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventoinnissa on arvotettu sekä Pohjanlammen koulu että Kuokkalan koulu historiallisesti, arkkitehtonisesti sekä maisemallisesti merkittäviksi kohteiksi. Koulurakennukset muodostavat yhdessä arkkitehtonisesti ja
maisemallisesti kokonaisuuden, joka on osa Kuokkalan kaupunginosan 1980 ja 1990 -lukujen
postmodernistista rakennusperintöä. Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu ovat ehdolla maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi alkuperäisasussaan säilyneenä
moni-ilmeisenä postmodernistisena koulurakennusten kokonaisuutena.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (14)
Historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittävä koulurakennusten kokonaisuus.
Tekninen huolto ja erityistoiminnat
Suunnittelualueelle ja sen ympäristöön on toteutettu kattava kunnallistekninen verkosto. Alueelle
on talousvesi- ja viemäriverkkoyhteydet, kaukolämpö sekä teleteknistä kaapelointia. Vesi- ja viemäriverkko kulkee Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan koulun välistä pohjois-eteläsuuntaisesti.
Kaukolämpö on toteutettu Pohjanlahdentieltä koulurakennusten pohjoispuolelta.
Ympäristönsuojelu ja ympäristöhäiriöt
Suunnittelualueella ei ole todettavia luontoarvoja, jotka vaatisivat erityisiä ympäristönsuojelutoimenpiteitä.
Suunnittelualueen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristöhäiriötä aiheuttavia toimintoja.
Pohjanlahdentie ja Sulkulantie ovat vilkkaasti liikennöityjä väyliä, jotka aiheuttavat alueelle jonkin
verran liikennemeluhäiriöitä.
Suunnittelualueella sijaitsevat Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu ovat Keski-Suomen museon tekemissä modernin rakennusperinnön inventoinneissa asetettu ehdolle maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi. Asemakaavanmuutoksen kaavaratkaisussa
tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön ominaispiirteiden ja arvojen säilyminen sekä yhteen sovittaa uusi rakentamisen ympäristökokonaisuuteen.
2.1.4
Maanomistus
Suunnittelualue on kokonaisuudessaan Jyväskylän kaupungin omistuksessa.
ASEMAKAAVOITUS
2.2
SUUNNITTELUTILANNE
2.2.1
Kaava-aluetta koskevat suunnitelmat, päätökset ja selvitykset
10.8.2015 (15)
Valtakunnalliset alueiden käytön tavoitteet (VAT)
Valtioneuvosto päätti valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista 30.11.2000. Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet tulivat voimaan 1.6.2001. Valtioneuvosto päätti valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta 13.11.2008. Tarkistetut tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Valtioneuvoston päättämissä valtakunnallisissa alueidenkäyttötavoitteissa (VAT) on yhtenä erityistavoitteena eheytyvä yhdyskuntarakenne, jolla tarkoitetaan, että asuin-, työpaikka- tai palvelutoimintojen alueita ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta, jolloin henkilöautoliikenteen tarve on mahdollisimman vähäinen ja että hyödynnetään olemassa olevia yhdyskuntarakenteita.
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet käsittelevät seuraavia kokonaisuuksia:

toimiva aluerakenne

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Maakuntakaava
Alueella on voimassa maakuntavaltuuston 16.5.2007 hyväksymä maakuntakaava, jonka ympäristöministeriö on vahvistanut 14.4.2009. Vahvistettu maakuntakaava kumoaa aiemman seutukaavan. Keski-Suomen maakuntakaava on tullut voimaan 10.12.2009 ympäristöministeriön vahvistuspäätöksen mukaisena.
Maakuntakaavassa suunnittelualue on taajamatoimintojen aluetta (A). Suunnittelumääräyksen mukaan yksityiskohtaisemmassa kaavoituksessa tulee edistää yhdyskuntarakenteen eheyttämistä
hajanaisesti ja vajaasti rakennetuilla alueilla.
Ote Keski-Suomen maakuntakaavasta
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (16)
Yleiskaava
Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 10.11.2014 oikeusvaikutteisena (yleiskaava ei ole vielä tullut voimaan), suunnittelualue on aluekeskuksen aluetta
(punainen), kestävän liikkumisen taajama -aluetta (ruskea) sekä viheraluetta (vihreä).
Aluekeskus -alueen merkintäkuvauksessa todetaan:
”Asuntokannaltaan ja toiminnoiltaan monipuolinen kaupunginosan keskus, jonka asemakaavoituksessa ja
muussa yksityiskohtaisessa suunnittelussa tulee noudattaa tämän yleiskaavan karttojen 2‐6 merkintöjä ja
määräyksiä. Alueen täydennysrakentamisen tulee tukeutua olemassa olevaan kulttuuriympäristöön ja siinä
tulee ottaa huomioon moderni rakennusperintö. Suunnittelussa tulee edistää muiden tavoitteiden ohella viihtyisiä ja turvallisia oleskelu‐, kävely‐, pyöräily‐ ja joukkoliikenneympäristöjä.”
Kestävän liikkumisen taajama -alueen merkintäkuvauksessa todetaan:
”Tiivistyvä, toiminnoiltaan monipuolinen taajamarakenteen alue, jolla maankäytön muutosten ja tehostamisen
tulee perustua asemakaavoitukseen. Asemakaavoituksessa tulee noudattaa yleiskaavakarttojen 2‐6 merkintöjä ja määräyksiä. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon lähivirkistyksen tarpeet sekä paikallisten viheryhteyksien jatkuminen. Suunnittelussa tulee kiinnittää erityistä huomiota myös joukkoliikenteen, jalankulun ja
pyöräilyn olosuhteisiin. Uusien rakennuspaikkojen muodostaminen vaatii pohjakseen asemakaavan. Ennen
asemakaavoitusta alueella voidaan sallia ympäristön ominaispiirteisiin soveltuva, myöhempää kaavoitusta
haittaamaton, olemassa olevien rakennuspaikkojen korjaus‐ ja täydennysrakentaminen.”
Viheralueen merkintäkuvauksessa todetaan:
”Ulkoilua ja virkistystä varten varattu alue, jolle voi sijoittua virkistysreittejä ja liikuntapaikkoja. Alueella on
voimassa ehdollinen rakentamisrajoitus (MRL 43.1 §). Alueelle voi sijoittaa kuitenkin tämän estämättä virkistystä ja ulkoilua palvelevia rakennuksia ja rakennelmia sekä ja yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakennuksia ja laitteita. Rakentamisen sijoittelussa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon
erityispiirteet sekä ekologiset viheryhteydet. Myös maanläjitystoiminta on mahdollista, mikäli tämä perustuu
asianmukaiseen hyväksyttyyn suunnitelmaan ja toimet eivät aiheuta pysyvää haittaa alueen virkistyskäytölle
tai ympäristön erityisarvoille. Suunnittelussa tulee ottaa huomioon alueelle sijoittuvien palvelujen saavutettavuus sekä viherverkon ja virkistysreittien jatkuvuus alueelta toiselle.”
Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta
Yleiskaavan maisema- ja virkistys -teemakartassa alue on lisäksi osoitettu ulkoilupuisto -alueeksi
ja sinne on merkitty toiminnallisesti merkittävä virkistyspalvelukohde.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (17)
Ulkoilupuiston merkintäkuvauksessa todetaan:
”Ulkoiluun ja lähivirkistykseen varattu alue, jolle voi sijoittaa erilaisia reittejä sekä liikuntaa ja virkistystä palvelevia toimintoja. Alueella on voimassa MRL 43.2 §:n mukainen ehdoton rakentamisrajoitus. Alueelle saa
tämän estämättä sijoittaa sen luonteeseen sopivia, virkistystä ja liikuntaa palvelevia pienehköjä rakennuksia
ja rakennelmia sekä yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevia rakenteita ja laitteita. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota alueille sijoittuvien reittien muodostaman verkon jatkuvuuteen sekä siihen, että nämä yhdistävät ulkoilupuistoja asuinalueisiin ja päävirkistysalueisiin. Toimintojen ja ulkoilureittien sijoittelussa sekä metsänhoidossa tulee ottaa huomioon kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet sekä viheryhteyksien jatkuminen.”
Toiminnallisesti merkittävän virkistyspalvelukohteen merkintäkuvauksessa todetaan:
”Liikunta- ja virkistysalue, jonka tarkka sijainti ja rajaus määräytyvät osayleiskaavoituksessa ja asemakaavoituksessa. Suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota kohteiden saavutettavuuteen kävellen, pyöräillen ja julkista liikennettä käyttäen sekä läheisiltä asuinalueilta että kaupungin muista osista. Alueen luonteeseen ja ympäröivään yhdyskuntarakenteeseen sopiva, liikuntaa ja muita virkistystoimintoja sekä yhdyskuntateknistä
huoltoa palveleva rakentaminen on sallittua. Suunnittelussa tulee pyrkiä monipuolisten ja korkeatasoisten
liikuntapaikkojen synnyttämiseen sekä sujuvien ja esteettömien reittien muodostumiseen. Suunnittelussa
tulee ottaa huomioon myös kulttuuriympäristön, maiseman ja luonnon erityispiirteet.”
Jyväskylän kaupungin yleiskaavassa 1982, jonka kaupunginvaltuusto on hyväksynyt 4.6.1984 oikeusvaikutuksettomana, suunnittelualue on julkisten palvelujen ja hallinnon aluetta (PY) sekä virkistysaluetta (V).
Ote Jyväskylän kaupungin yleiskaavasta 1982
Voimassa olevat asemakaavat
Suunnittelualueella on voimassa kaksi asemakaavaa; 23:005 (vahvistettu 1985) ja 23:037 (vahvistettu 1993).
Asemakaavassa 23:005 suunnittelualue on opetustoimintaa palvelevien rakennusten korttelialuetta
(YO), urheiluja virkistyspalvelualuetta (VU), yleistä pysäköintialuetta (LP) sekä Pohjanlahdentien
katualuetta.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (18)
YO -korttelialueella rakennusoikeutta on yhteensä 5312 kerrosalaneliömetriä (e=0.25) ja kerroslukuna II. Autopaikkoja on asemakaavan mukaisesti toteutettava YO -korttelialueella 1 ap kymmentä
(10) yli 18 -vuotiasta oppilasta kohti ja 1 ap kolmea (3) toimihenkilöä kohti.
Asemakaavassa on osoitettu, että LP -alueelle saa sijoittaa Kuokkalan Graniitin (maanalainen väestönsuoja ma3) ja Pohjanlammen päiväkodin (kortteli 51) autopaikkoja.
Asemakaavassa 23:037 suunnittelualue on yleisten rakennusten korttelialuetta (Y), puistoa (VP),
urheiluja virkistyspalvelualuetta (VU) sekä yleistä pysäköintialuetta (LP).
Y -korttelialueella rakennusoikeutta on yhteensä 8000 kerrosalaneliömetriä ja kerroslukuna III. Autopaikkoja on asemakaavan mukaisesti toteutettava Y -korttelialueella 1 ap/100 kerrosalaneliömetriä kohti. Asemakaavassa on osoitettu Y -korttelialueen länsipuolelle VU ja VP -alueille ohjeellinen
kevyen liikenteen reitti (pp), joka on nimetty Pohjanlammenpoluksi.
Ote ajantasa-asemakaavasta (4/2015)
Rakennusjärjestys
Jyväskylän kaupungin kaupunginvaltuusto hyväksyi uuden rakennusjärjestyksen 8.12.2008 (97§).
Rakennusjärjestys tuli voimaan 1.1.2009.
Tonttijako ja kiinteistörekisteri
Asemakaavan muutos koskee tontteja 23-52-1 ja 23-53-11. Tontin 23-52-1 tonttijako on hyväksytty
18.2.1985 ja tontti on rekisteröity 19.9.1986. Tontin 23-53-11 tonttijako on hyväksytty 4.6.1993 ja
tontti on rekisteröity 15.6.1993.
Pohjakartta
Pohjakartta (kaavanpohjakartta) on Jyväskylän kaupungin maankäytön laatima ja se täyttää kaavoitusmittausasetuksen vaatimukset. Kaava-alueen pohjakartta on tarkistettu 2015.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (19)
Lähiympäristön kaavatilanne ja suunnitelmat
Suunnittelualueen lähiympäristössä on voimassa useita eri vuosina laadittuja asemakaavoja.
Suunnittelualueen pohjoispuolella on useita toteutumattomia julkisten palvelujen korttelialueita (Y,
YH). Alueen itäpuolella on asuinpientaloaluetta (AP, AO) ja länsipuolella asuinkerrostaloaluetta
(AKS, AK, AL). Suunnittelualueen eteläpuolella on laaja Pohjanlammen virkistysalue (VU, VP, VL).
Suunnittelualueen pohjoispuolelle toteutumattomalle julkisten palvelujen korttelialueelle on suunnitteilla Kuokkalan louhimo -niminen asumisen aluekokonaisuus. Alustavissa suunnitelmissa alueelle
on kaavailtu kerrostalopainotteista asuinrakentamista noin 22000 kerrosalaneliömetriä.
Muut aluetta koskevat päätökset, selvitykset, suunnitelmat ja ohjelmat, jotka ovat tulleet
voimaan tai ovat suunnitteilla
Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma
Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma on laadittu Jyväskylän Tilapalvelun toimeksiannosta.
Hankesuunnitelman on laatinut monialainen työryhmä, jossa on ollut edustajat Jyväskylän Tilapalvelusta, opetuspalveluista, Kuokkalan koulusta, Pohjanlammen koulusta, sivistyspalveluista, Kylän
kattauksesta, sekä kaupunkiorganisaation ulkopuolisia suunnittelukonsultteja. Arkkitehtitoimisto
LPV Jyväskylä Oy on vastannut hankkeen arkkitehtisuunnittelusta. Hankesuunnitelmassa esitetään Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan koulun väliin rakennukset toisiinsa yhdistävä kaksikerroksinen uudisrakennus. Ensimmäinen hankesuunnitelma yhtenäiskoulusta valmistui toukokuussa
2011. Hanke ei kuitenkaan lähtenyt toteutukseen tuolloin ja ajan saatossa tuli tarpeen laatia uusi
hankesuunnitelma. Uusin hankesuunnitelma on valmistunut huhtikuussa 2015. Asemakaavan
muutoksella mahdollistetaan hankesuunnitelmassa esitettyjen ratkaisujen toteuttaminen.
Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelman tontinkäyttösuunnitelma (LPV Jyväskylä)
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (20)
Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelma
Kuokkalan yhtenäiskoulun asemakaavamuutostyön yhteydessä on laadittu Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelma. Lähiympäristösuunnitelmassa on käsitelty Pohjanlammen virkistysaluetta sekä
yhtenäiskoulun piha-alueita. Pohjanlammen ympäristöä pyritään kehittämään kaupunginosan mittakaavassa merkittävänä liikuntapuistona ja virkistysalueena. Lähiympäristösuunnitelma on koko
alueen käsittävä yleispiirteinen suunnitelma, joka nivoo yhteen erilaiset suunnitelmat ja toiminnalliset tavoitteet, joita alueelle kohdistuu. Lähiympäristösuunnitelma toimii alueen tarkemman suunnittelun runkona ja lähtötietoaineistona.
Lähiympäristösuunnitelman on laatinut WSP Finland ja se on valmistunut tammikuussa 2012.
Suunnittelutyötä varten perustetussa ohjausryhmässä oli alueella toimivien kaupungin yksiköiden
edustajat: kaupunkirakennepalvelut, liikuntapalvelut, opetuspalvelut, sosiaali- ja terveyspalvelut ja
tilapalvelu. Suunnittelutyössä osallistettiin koulun henkilökuntaa ja oppilaita.
Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelma WSP (1/2012)
Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventointi
Keski-Suomen museon tekemässä Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventoinnissa on arvotettu sekä Pohjanlammen koulu että Kuokkalan koulu historiallisesti, arkkitehtonisesti sekä maisemallisesti merkittäviksi kohteiksi. Koulurakennukset muodostavat yhdessä arkkitehtonisesti ja
maisemallisesti kokonaisuuden, joka on osa Kuokkalan kaupunginosan 1980 ja 1990 -lukujen
postmodernistista rakennusperintöä. Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu ovat ehdolla maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteeksi alkuperäisasussaan säilyneenä
moni-ilmeisenä postmodernistisena koulurakennusten kokonaisuutena.
3
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN VAIHEET
3.1
ASEMAKAAVAN SUUNNITTELUN TARVE JA KÄYNNISTÄMINEN
Asemakaavan laatimiseen on ryhdytty Jyväskylän kaupungin tilapalvelun aloitteesta. Asemakaavan muuttamisen tavoitteena on mahdollistaa Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan koulun yhdistäminen lisärakennuksella Kuokkalan yhtenäiskouluksi. Asemakaava pohjautuu alueelle laadittuun
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (21)
Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelmaan sekä alueelle laadittuun Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelmaan. Kuokkalan yhtenäiskoulu vahvistaa Kuokkalan alueen kouluverkkoa ja tarjoaa
tarvittavan määrän uusia oppilaspaikkoja.
Asemakaavan laatiminen on aloitettu loppuvuodesta 2010 ja kaavoituksen vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 2.2.2011. Asemakaavahanke on käsitelty kaupunkirakennepalveluiden sisäisessä aloituspalaverissa 16.12.2010.
Näkymä suunnittelualueelle Pohjanlahdentien varresta kohti Pohjanlampea
3.2
OSALLISTUMINEN JA YHTEISTYÖ
3.2.1
Osalliset
Osallisia ovat alueen maanomistajat ja ne, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava
saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaiset ja yhteisöt, joiden toimialaa suunnittelussa
käsitellään (MRL 62§). Tässä asemakaavan laajennuksessa ja muutoksessa osallisia ovat:
Kaava-alueen ja siihen rajoittuvien alueiden maanomistajat, yrittäjät, asukkaat ja muut toimijat
Kaavamuutoksen hakija:

Jyväskylän Tilapalvelu
Viranomaiset:

Keski-Suomen ELY-keskus

Jyväskylän kaupungin opetuspalvelut

Keski-Suomen museo

Jyväskylän kaupungin sivistyspalvelut

Jyväskylän Energia Oy / Kaukolämpö

Jyväskylän kaupungin liikuntapalvelut

Jyväskylän Energia Oy / Vesi

Kuokkalan koulu

JE-Siirto Oy

Pohjanlammen koulu

Liikenne ja viheralueet

Elisa Oyj

Rakentaminen ja ympäristö

Sonera Oyj

Maankäyttö

Kuokkalan asukkaat ry

Jyväskylän Tilapalvelu
3.2.2
Vireilletulo
Asemakaavan vireilletulosta on ilmoitettu Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä 2.2.2011. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on ollut nähtävillä kaavoituksen internet-sivuilla.
ASEMAKAAVOITUS
3.2.3
10.8.2015 (22)
Osallistuminen ja vuorovaikutusmenettelyt
Osallisilla on oikeus ottaa osaa kaavan valmisteluun, arvioida sen vaikutuksia sekä lausua kaavasta mielipiteensä. Viranomaisilta ja tarvittavin osin myös muilta tahoilta pyydetään erilliset lausunnot
kaavan ehdotusvaiheessa.
Kaavaluonnoksen valmistelu
Kaavoittaja suunnittelee asemakaavaluonnoksen. Tätä varten kerätään tarvittavat tiedot sekä neuvottellaan tarvittaessa osallisten, viranomaisten ja asiantuntijoiden kanssa. Kaavoittaja laatii osallistumis- ja arviointisuunnitelman (OAS).
Osallistuminen: Kaavan vireille tulosta on tiedotettu 2.2.2011 Jyväskylän kaupungin tiedotuslehdessä sekä kaavoituksen www-sivuilla. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma on nähtävillä kaavoituksen internetsivuilla. Kaavoittajaan voi ottaa yhteyttä kirjallisesti tai suullisesti.
1. Luonnosvaihe 18.10.–4.11.2011
Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 18.10.–4.11.2011 välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen
www-sivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotettiin myös kirjeitse, kirjeet postitettiin 14.10.2011. Mielipiteensä sai
ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä on tehty kooste, joka on liitetty kaavaselostukseen.
Palaute: 1. luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) on
esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”. Kokonaisuudessaan saatu palaute ja vastineet on koottu kaavaselostuksen liitteeseen 7.
2. Luonnosvaihe 24.4.–18.5.2012
Kaavaluonnos pidettiin uudelleen nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 24.4.–18.5.2012 välisen ajan,
jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotettiin sanomalehti Keskisuomalaisessa sekä kaavoituksen
www-sivuilla. Kaavaluonnos pidettiin nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Osallisille ja viranomaisille tiedotettiin myös kirjeitse, kirjeet postitettiin 20.4.2012. Mielipiteensä sai ilmoittaa kirjallisesti tai suullisesti kaavoittajalle. Mielipiteistä on tehty kooste, joka on liitetty kaavaselostukseen.
Palaute: 2. luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja huomautukset) on
esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”. Kokonaisuudessaan saatu palaute ja vastineet on koottu kaavaselostuksen liitteeseen 8.
Ehdotusvaihe 9.6. – 24.7.2015
Kaavoittaja laatii luonnoksesta saatu palaute huomioonottaen kaavaehdotuksen, jonka kaupunkirakennelautakunta päätti 2.6.2015 asettaa MRL 65 §:n mukaisesti nähtäville 30 päivän ajaksi
9.6.–24.7.2015 väliseksi ajaksi.
Osallistuminen: Nähtävillä olosta tiedotetaan Keskisuomalaisessa ja kaavoituksen www-sivuilla.
Kaavaehdotus pidetään nähtävillä Rakentajantalon palvelupiste Hannikaisessa. Kaavaehdotuksesta annetut mielipiteet (muistutukset) tulee osoittaa kaupunkirakennelautakunnalle ja toimittaa ne
kirjallisena kaupungin kirjaamoon. Kunnan perusteltu kannanotto muistutuksista toimitetaan niille
muistutuksen tehneille, jotka ovat toimittaneet osoitteensa. Muistutuksista tehdään kooste, joka
liitetään kaavaselostukseen.
Palaute: Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saatu palaute (lausunnot ja muistutukset) on esitelty kaavaselostuksen kappaleessa 3.5 ”Asemakaavasta saatu palaute ja sen huomioon ottaminen”.
Kokonaisuudessaan saatu palaute ja vastineet on koottu kaavaselostuksen liitteeseen 9.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (23)
Hyväksymisvaihe
Kaupunginvaltuusto hyväksyi asemakaavan muutosehdotuksen 28.9.2015.
Osallistuminen: Hyväksymispäätöksestä kuulutetaan kaupungin virallisella ilmoitustaululla. Kaupunginvaltuuston päätöksestä voi valittaa Hämeenlinnan hallinto-oikeuteen (MRL 191 §). Asemakaavan voimaan tulosta kuulutetaan Keskisuomalaisessa.
3.2.4
Viranomaisyhteistyö
Kaavan laadintaan ei liity sellaisia valtakunnallisia, seudullisia tai muita keskeisiä tavoitteita, joiden
selvittämiseksi viranomaisneuvottelu kaupungin ja Keski-Suomen ELY -keskuksen kesken tulisi
järjestää. (MRL 66 § 2 mom.)
3.3
ASEMAKAAVAN TAVOITTEET
3.3.1
Lähtökohta-aineiston antamat tavoitteet
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet (VAT)
Valtioneuvoston päätös valtakunnallisista alueidenkäyttötavoitteista tuli voimaan 6.1.2001. Valtioneuvosto päätti 13.11.2008 valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tarkistamisesta. Tarkistetut
tavoitteet tulivat voimaan 1.3.2009.
Tarkistetuissa tavoitteissa on ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi korostettu yhdyskuntarakenteen
eheyttämistä tukevia tavoitteita erityisesti kaupunkiseuduilla. Tavoitteisiin on lisätty velvoite vähentää henkilöautoliikenteen tarvetta ja edistää energian säästämistä. Tällä tarkoitetaan sitä, että
asuinalueita, työpaikkoja ja palveluja ei sijoiteta irralleen olemassa olevasta yhdyskuntarakenteesta..
Valtakunnalliset alueidenkäyttötavoitteet kuusi tavoiteryhmää ovat:

toimiva aluerakenne

eheytyvä yhdyskuntarakenne ja elinympäristön laatu

kulttuuri- ja luonnonperintö, virkistyskäyttö ja luonnonvarat

toimivat yhteysverkostot ja energiahuolto

luonto- ja kulttuuriympäristöinä erityiset aluekokonaisuudet.
Kaupungin asettamat tavoitteet
Asemakaavan laatimisen tavoitteena on mahdollistaa alueelle laaditun hankesuunnitelman mukaisen Kuokkalan yhtenäiskoulun rakentaminen. Tavoitteena on mahdollistaa turvallisen, toimivan ja
viihtyisän oppimisympäristön muodostuminen Kuokkalan aluerakenteessa keskeisellä paikalla olevalle alueelle. Tavoitteena on muodostaa alueesta yhtenäinen kokonaisuus, joka mahdollistaa koko Pohjanlammen koulu-, urheiluja virkistysaluekokonaisuuden toimivuuden niin pysäköinnin,
kevyenliikenteen kuin koulun pihatoimintojen sekä muiden virkistysaluetoimintojen osalta. Asemakaavamuutoksen tavoitteena on myös osoittaa arvokkaalle rakennetulle kulttuuriympäristölle sen
arvot säilyttävä kaavaratkaisu kaavamerkintöineen ja -määräyksineen.
Suunnittelutilanteesta ja alueen oloista ja ominaisuuksista johdetut tavoitteet
Suunnittelualueella voimassa oleva asemakaava ei mahdollista hankesuunnitelman mukaista yhtenäiskoulun rakentamista. Hankesuunnitelmassa esitetty nykyiset koulurakennukset yhdistävä
rakennusosa sijoittuu osittain virkistysalueelle. Myöskään voimassaolevan asemakaavan rakennusoikeus ei riitä uudisrakennuksen toteuttamiseen.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (24)
Suunniteltu uusi vanhat koulurakennukset yhdistävä rakennusmassa sijoittuu alueen lävitse eteläpohjoissuuntaisesti kulkevan kevyen liikenteen väylän päälle. Poistuva kevytväylä aiheuttaa tarpeen tarkastella alueen kevyen liikenteen reitistön toimivuutta ja mahdollisia uusia reittilinjauksia.
Suunnittelualueen sijainti Pohjanlammen virkistysalueen vieressä asettaa tavoitteen yhdistää luontevasti koulun piha-alueen ja virkistysalueen toiminnot niin, että turhaa päällekkäisyyttä ei synny ja
että kaikki mahdolliset synergiaedut voidaan hyödyntää. Kaikilta osin tämän tavoitteen toteuttaminen ei ole asemakaavallinen asia vaan se liittyy kiinteästi koulutontin pihasuunnitteluun ja virkistysalueen maisemasuunnitteluun.
Uudisrakennuksen sijoittuminen kahden jo olemassa olevan koulurakennuksen väliin keskeiselle
paikalle Kuokkalan kaupunginosan kaupunkirakenteessa muodostaa selkeän tavoitteen uudisrakennuksen arkkitehtoniselle ulkoasulle. Asemakaavallisesti luodaan yleispiirteiset raamit tarkemmalle toteutusvaiheen arkkitehtisuunnittelulle.
Suunnittelualueella sijaitsevat koulurakennukset (Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu) on arvioitu historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittäväksi kohteeksi, joka on ehdolla
maakunnallisesti arvokkaaksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Voimassa olevassa asemakaavassa ei ole alueen arvojen säilymistä turvaavia kaavamerkintöjä ja -määräyksiä. Asemakaavan
muutokselle asettuu siis selkeäksi tavoitteeksi turvata arvokkaan rakennetun ympäristön säilyminen ja varmistaa alueen täydennysrakentamisen sopiminen ympäristöön.
3.3.2
Prosessin aikana syntyneet tavoitteet, tavoitteiden tarkentuminen
Osallisten tavoitteet
Kaavaluonnoksen ensimmäisen nähtävilläolon aikana kävi selkeästi ilmi suunnittelualueen lähiympäristön asukkaiden tavoite siitä, että koulutontin ja pientaloasutuksen väliin ei tule toteuttaa uutta
etelä-pohjoissuuntaista kevyen liikenteen väylää. Asukkaiden esittämät perustelut tavoitteelle olivat
varsin konkreettisia ja ymmärrettäviä. Asemakaavamuutosta tulee tarkistaa näiltä osin.
Kaavaluonnoksen toisen nähtävilläolon aikana osallisten taholta esitettiin, että tonttien 23-54-1 ja
23-53-9 väliin jäävä tarpeeton virkistysaluekaistale liitettäisiin em. tontteihin ja asemakaavan muutos laajennettaisiin koskemaan kyseessä olevaa aluetta.
Asemakaavan laadulliset tavoitteet
Asemakaavan kaavamääräyksiä tulee terävöittää laadullisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Erityisesti Pohjanlahdentien varteen sijoittuvan pysäköintilaitoksen ulkoasuun tulee esittää täsmällisempiä kaavamääräyksiä.
Kaavaprosessin aikana alueelle valmistunut Jyväskylän modernin rakennusperinnön inventoinnin
mukaisesti alueen rakennetun ympäristön arvojen säilyminen on turvattava riittävillä kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä.
Muut tavoitteet
Pohjanlammen alueen lähiympäristösuunnitelma on valmistunut alkuvuodesta 2012 ja asemakaavakarttaa tulee päivittää suunnitelman kanssa yhteensopivaksi aluevarausten ja korttelialueen rajojen osalta.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (25)
Kuokkalan yhtenäiskoulun uusi hankesuunnitelma on valmistunut keväällä 2015 ja asemakaavaa
tulee tarkistaa suunnitelman sisällön kanssa yhteensopivaksi.
3.4
ASEMAKAAVARATKAISUN VAIHTOEHDOT JA NIIDEN VAIKUTUKSET
Asemakaava pohjautuu alueelle laaditussa Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelmassa sekä
Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelmassa esitettyihin ratkaisuihin. Asemakaava on siis laadittu
räätälöitynä juuri tätä hanketta silmällä pitäen. Suunnittelun lähtökohdat huomioon ottaen ei asemakaavallisten vaihtoehtojen tarkastelulle ole merkittävää tarvetta eikä vaihtoehtoisia ratkaisuja ole
esitetty kaavaprosessin aikana.
Suunnittelun lähtökohtana olleet reunaehdot kuten oppilasmäärä ja koulurakennusten tilojen toimivuus ovat ohjanneet hankesuunnitelman ja siten myös asemakaavan esitettyihin sisältöratkaisuihin. Asemakaava antaa kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa yhtenäiskoulu myös muulla kuin hakesuunnitelmassa osoitetulla tavalla.
Laadittu asemakaava jatkaa alueen yleisten rakennusten sarjaa eikä olennaisesti muuta alueen
yhdyskuntarakennetta, kaupunkikuvaa taikka yleistä toiminnallisuutta. Asemakaavaratkaisujen
vaikutukset eivät ole kokonaisuutena merkittäviä. Asemakaavaratkaisun tarkemmat vaikutukset on
esitetty selostuksen loppupuolella vaikutusten arvioinnin yhteydessä.
3.5
ASEMAKAAVASTA SAATU PALAUTE JA SEN HUOMIOON OTTAMINEN
3.5.1
Ensimmäisen luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset
Asemakaavan ensimmäinen muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 18.10.–
4.11.2011 välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin neljä (4) lausuntoa ja kolme (3) huomautusta.
Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta, JE-Siirto Oy
sekä yhdyskuntatekniikan vastuualue.
Huomautuksen antoivat Kuokkalan Asukkaat ry, 22 Sulkutien asukasta ja As Oy Kuokkalan Sulkuportti.
Lausunnoissa ja huomautuksissa tuotiin esille seuraavat asiakokonaisuudet:

Koulukeskuksen nykyiset maisemalliset ja arkkitehtoniset arvot tulee säilyttää.

Maanalaisille johdoille varattujen alueen osien merkintöjä tulee tarkistaa ja lisätä tarvittavin
osin.

Puistomuuntamolle tulee varata oma ET -alue Sulkutien varteen.

Korttelialueen rajat tulee sovittaa yhteensopiviksi alueelle laaditun lähiympäristösuunnitelman kanssa.

Koulutontin ja pientalotonttien välinen alue tulee osoittaa tontiksi, alueelle merkitylle kevytväylälle ei ole tarvetta.

Koulutontin ja pientalotonttien välinen suojavyöhyke on tarpeen säilyttää näkö- ja meluesteeksi sekä keväisten sulamisvesien ohjaamiseksi.

Koulutontin ja pientalotonttien väliin ei tule toteuttaa kevyt väylää vaan ohjata kulku muuta
kautta.

Sulkutien pohjoispäässä oleva yleinen pysäköintialue tulee varata alueen asukkaiden tarpeisiin.

Pohjanlammentien varteen suunnitellun pysäköintilaitoksen tulee olla kaupunkikuvallisesti
laadukas ja kaunis.
ASEMAKAAVOITUS

10.8.2015 (26)
Asukkaita tulee informoida ja kuulla suunnittelun kaikissa vaiheissa.
Kokonaisuudessaan ensimmäisessä luonnosvaiheessa kaavasta saatu palaute vastineineen on
koottu liitteeseen 7. Myös alkuperäiset palautteet ovat yhteenvedon lisäksi mukana asemakaavaa
koskevassa päätöksenteossa.
3.5.2
Asemakaavaan luonnosvaiheen (1.) nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset
Asemakaavan muutosluonnoksen nähtävilläolon jälkeen laadittiin uusi asemakaavan muutosluonnos, jossa muutamia oleellisia asioita ratkaistiin uudella tavalla. Asemakaavaa muutettiin seuraavasti:

Kuokkalan yhtenäiskoulun tontin ja sen itäpuolelle sijoittuvien pientalotonttien välistä poistettiin lähivirkistysalue VL. VL -alue liitettiin takaisin koulun tonttiin, kuten se on voimassa
olevassa asemakaavassa.

Ensimmäisessä luonnosvaiheessa VL -alueelle koulutontin ja pientalotonttien väliin osoitettu kevyen liikenteen uusi reitti on poistettu. Etelä-pohjoissuuntaisia kulkuyhteyksiä on lähiympäristössä tarpeisiin nähden riittävästi.

Kaava-aluetta on laajennettu etelään Pohjanlammen lähivirkistysalueelle niin, että Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelmassa osoitetut toiminnot sijoittuvat loogisesti kaava-alueen
sisälle. Kaava-alueen laajennusosalle sijoittuu Pohjanlammen lähivirkistysalueen palloilukenttä ja kevyen liikenteen väyliä.

Asemakaavamääräyksiä on täsmennetty piha- ja virkistysalueita sekä LPY -tonttia koskevien määräysten osalta.

LPY -tontille on osoitettu rakennusoikeutta 5000 kerrosalaneliömetriä.

Kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettu ET -alue olevalle puistomuuntamolle.

YO -tontille on lisätty maanalaisten johtojen aluevarauksia.
Asemakaavan muutosluonnos 1 (2011)
Asemakaavan muutosluonnos 2 (2012)
ASEMAKAAVOITUS
3.5.3
10.8.2015 (27)
Toisen luonnosvaiheen lausunnot ja huomautukset
Asemakaavan toinen muutosluonnos pidettiin nähtävillä MRA 30 §:n mukaisesti 24.4.–18.5.2012
välisen ajan, jotta osallisilla oli mahdollisuus lausua mielipiteensä luonnoksesta. Luonnosvaiheen
nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kolme (3) lausuntoa ja yksi (1) huomautusta.
Lausunnon antoivat Keski-Suomen museo, Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta sekä yhdyskuntatekniikan vastuualue.
Huomautuksen antoi Sulkutie 22 omistaja.
Keski-Suomen ELY -keskus, JE-Siirto Oy sekä tonttituotannon vastuualue ilmoitti, ettei heillä ole
huomautettavaa asemakaavan muutosluonnoksesta.
Lausunnoissa ja huomautuksissa tuotiin esille seuraavat asiakokonaisuudet:

LPY -alueelle tulee merkitä maanalaiselle johdolle varattu alueen osa olemassa olevien johtolinjojen kohdalle.

Kaavaan voisi merkitä pp -väylän Liitukujan ja Pohjanlahdentien väliselle alueelle YO tontille.

YO -tontilla Pohjanlammen koulun nykyisen tonttiliittymän kohdalle tulee osoittaa liittymäkieltomerkintä uuden tonttiliittymän sijaitessa LPY -alueella.

Jätepisteet tulee sijoittaa siten, että ne ovat turvallisesti ja järkevästi tyhjennettävissä ja että
väylällä on mahdollista liikkua asianmukaisesti jäteautolla.

Asemakaavan muutosluonnos on ristiriidassa lähiympäristösuunnitelmassa esitetyn koulutontin ja Sulkutien pientalotonttien väliin osoitettavan kevyen liikenteen väylän osalta. Kumpi suunnitelma pitää paikkansa?

Sulkutie 22 itäpuolelle jäävä virkistysalue (VU) tulisi liittää viereisiin tontteihin.
Kokonaisuudessaan toisessa luonnosvaiheessa kaavasta saatu palaute vastineineen on koottu
liitteeseen 8. Myös alkuperäiset palautteet ovat yhteenvedon lisäksi mukana asemakaavaa koskevassa päätöksenteossa.
3.5.4
Asemakaavaan luonnosvaiheen (2.) nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset
Asemakaavamuutoksen toisen luonnosvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden tavoitteiden ja suunnitelmien vuoksi asemakaavaan on tehty muutoksia. Asemakaavaan tehtiin nähtävilläolon jälkeen kaavaehdotusta laadittaessa seuraavat muutokset:

YO -korttelialueen käyttötarkoitusmerkinnäksi on osoitettu YO/s. Alueen rakennukset ja
ympäristö on arvioitu historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti merkittäväksi ympäristöksi. Kaavamääräys kuuluu: ”Yleisten rakennusten korttelialue opetustoimintaa ja lähipalveluita varten, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevat rakennukset, rakennelmat ja piha-alueet ovat osa merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.”. Myös asemakaavan muihin määräyksiin on lisätty rakennetun ympäristön
arvojen säilyttämiseen velvoittavia määräyksiä.

YO/s -korttelialueelta on poistettu koulurakennusten välissä aiemmin kulkenut maanalaisen
johdon aluevaraus, koska johtojen on sovittu palvelevan vain koulutonttia, ei pohjoispuolelle
jääviä toteutumattomia Y -tontteja. Maanalaisen johdon aluevarauksen poistuttua on tontin
rakennusala muodostettu yhtenäiseksi.

YO/s -korttelialueen rakennusoikeudeksi on osoitettu 16000 kerrosalaneliömetriä tarkentuneiden suunnitelmien mukaisesti (aiemmin 14000 kem²).

YO/s -korttelialueesta on erotettu Sulkulantieltä Liitukujalle johtava kevyen liikenteen väylä
erilliseksi katualueeksi (pp). Koulun tonttiliittymän kohdalta katualue on merkitty pp/t/h merkinnällä, mikä mahdollistaa tontille ajon sekä huoltoajon.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (28)

YO/s -korttelialueeseen on liitetty VU -alueen osa alueen kaakkoiskulmassa.

Kaavamääräyksiä on täsmennetty rakentamistavan, pysäköinnin ja liikenteen sekä pihaalueiden määräysten osalta.

LPY-1 ja YO/s -alueelle Pohjanlahdentien varteen on lisätty olemassa olevien johtolinjojen
kohdalle maanalaisen johdon aluevaraus.

YO/s -alueelle on osoitettu ohjeellinen pp -aluevaraus koulurakennuksen pohjoispuolelle.

Pohjanlammenpolku -kadun nimi on siirretty katkeavan kevyen liikenteen väylän kohdalta
uuden rakennettavan kevyen liikenteen väylän kohdalle.
Asemakaavan muutosluonnos 2 (4/2012)
3.5.5
Asemakaavan muutosehdotus (5/2015)
Ehdotusvaiheen lausunnot ja muistutukset
Asemakaavan muutosehdotus pidettiin nähtävillä MRL 65 §:n mukaisesti 9.6.–24.7.2015 välisen
ajan. Ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana asemakaavasta annettiin kuusi (6) lausuntoa ja yksi
(1) muistutus.
Lausunnon antoivat Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminta, Keski-Suomen ELY -keskus, KeskiSuomen museo, Keski-Suomen pelastuslaitos, rakennus- ja ympäristölautakunta ja JE-Siirto Oy..
Muistutuksen antoi Sulkutie 4 C:n asukkaat.
Lausunnoissa ja muistutuksissa tuotiin esille seuraavat asiakokonaisuudet:

YO/s -tontille ja LP -alueelle kaava-alueen pohjoisosaan on osoitettava vesihuoltolinjaa varten maanalaiselle johdolle varattu alueen osa -merkintä.

YO/s -tontille tulee merkitä Pohjanlammen koulun vesihuoltolinjalle maanalaiselle johdolle
varattu alueen osa -merkintä, mikäli vesihuoltolinjaa ei rakenneta tonttijohdoksi.

Sulkutien pientalotonttien ja koulurakennuksen väliin ei saa toteuttaa kevyen liikenteen reittiä. Alueella oleva maavalli tulee säilyttää suojavyöhykkeenä.
Kokonaisuudessaan ehdotusvaiheissa kaavasta saatu palaute vastineineen on koottu liitteeseen 9.
Myös alkuperäiset palautteet ovat yhteenvedon lisäksi mukana asemakaavaa koskevassa päätöksenteossa.
ASEMAKAAVOITUS
3.5.6
10.8.2015 (29)
Asemakaavaan ehdotusvaiheen nähtävilläolon jälkeen tehdyt muutokset
Asemakaavamuutoksen ehdotusvaiheen nähtävilläolon aikana saadun palautteen sekä tarkentuneiden tavoitteiden ja suunnitelmien vuoksi asemakaavan muutosehdotukseen on tehty muutoksia.
Asemakaavan muutosehdotukseen tehtiin nähtävilläolon jälkeen seuraavat muutokset:

asemakaavakarttaan on lisätty Jyväskylän Energia Oy:n vesiliiketoiminnan esittämät
maanalaisen johdon aluevaraus -merkinnät
4
ASEMAKAAVAN KUVAUS
4.1
KAAVAN RAKENNE
Asemakaavan muutoksella alueelle muodostuu suuri opetus- ja lähipalvelujen korttelialuekokonaisuus, joka mahdollistaa 1200 oppilaspaikan kokoisen Kuokkalan yhtenäiskoulun toteuttamisen.
Liikennöinti alueelle säilyy lähes ennallaan ja suurimmat muutokset tapahtuvat korttelin sisäisissä
piha-alueiden toimintojen sijoittelussa sekä kevyen liikenteen kulkureiteissä. Alueelle sijoittuva uudisrakentaminen istuu ympäristön aluerakenteeseen ja kaupunkikuvaan hyvin.
Asemakaavan rakenne noudattaa lähiympäristön kaupunkirakennetta täydentäen ympäristön yleisten rakennusten korttelialueiden sarjaa. Asemakaavan toteutuessa alueesta muodostuu luonteva
osa lähiympäristön aluerakennetta Kuokkalan kaupunginosan keskustaan Pohjanlammen virkistysalueen äärelle. Kaupunkikuvallisesti suunnittelualueella on merkitystä Kuokkalan kaupunginosalle.
4.1.1
Mitoitus
Asemakaavan muutosalueen pinta-ala on 7,9842 hehtaaria. Alueelle muodostuu yleisten rakennusten korttelialue opetustoimintaa ja lähipalveluja varten (YO/s), lähivirkistysaluetta (VL), urheiluja virkistyspalvelualuetta, yleisen pysäköintilaitoksen korttelialue (LPY-1), yleinen pysäköintialue
(LP), yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET) sekä katualuetta.
Asemakaavan muutoksella muodostuu:

YO/s -korttelialuetta 4,9035 hehtaaria

VL -aluetta 0,3880 hehtaaria

VU -aluetta 1,8310 hehtaaria

LPY-1 -aluetta 0,6032 hehtaaria

LP -aluetta 0,0895 hehtaaria

ET -aluetta 0,0188 hehtaaria

kevyen liikenteen katualuetta (pp) 0,1502 hehtaaria
Rakennusoikeutta asemakaavassa on osoitettu yhteensä 21000 kerrosalaneliömetriä, josta 16000
kem2 sijoittuu YO/s -korttelialueelle ja 5000 kem2 LPY-1 -korttelialueelle. Alueen rakennusoikeus
kasvaa kaavamuutoksella 7688 kerrosalaneliömetriä (voimassa olevassa asemakaavassa rakennusoikeutta on 13312 kem2).
Asemakaavan aluetehokkuus on 0.26. YO/s -korttelialueen tehokkuus on 0.33 ja LPY-1 -tontin
0.83.
ASEMAKAAVOITUS
4.1.2
10.8.2015 (30)
Palvelut
Asemakaavan muutos mahdollistaa opetustoiminnan palvelujen ja lähipalvelujen sijoittamisen
suunnittelualueelle. Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelman mukaan alueelle tulee sijoittumaan ylä- ja alakoulun tiloja sekä Kuokkalan alueen lähikirjasto. Alueelle sijoittuu myös Pohjanlammen virkistysalueen viher- ja virkistyspalveluita.
Muiden palveluiden osalta alue tukeutuu edelleen lähiympäristön eli Kuokkalan alueen palveluihin.
4.2
YMPÄRISTÖN LAATUA KOSKEVIEN TAVOITTEIDEN TOTEUTUMINEN
Asemakaavan muutos mahdollistaa uuden koulurakennuksen toteuttamisen alueelle niin, että se
yhdistää jo olemassa olevat erilliset koulurakennukset yhtenäiskouluksi. Uudisrakennuksen toteuttaminen muuttaa merkittävästi alueen kaupunkikuvallista ilmettä. Asemakaavan laadullisena tavoitteena on mahdollistaa kaupunkikuvaan, ympäristöön ja oleviin rakennuksiin arkkitehtonisesti hyvin
istuva uudisrakennus, joka ottaa huomioon rakennettuun ympäristöön liittyvät suojeluarvot. Asemakaava mahdollistaa tämän tavoitteen toteutumisen rakentamista ohjaavilla kaavamääräyksillä.
Asemakaava edellyttää Kuokkalan yhtenäiskoulun piha-alueiden ja Pohjanlammen virkistysalueen
suunnittelua yhtenäiseksi synergiaetuja tarjoavaksi kokonaisuudeksi, jossa ympäristön laatuun,
toiminnallisuuteen ja viihtyvyyteen on panostettu.
Ympäristön laadulle asetetut tavoitteet toteutuvat asemakaavan muutoksessa.
4.3
ALUEVARAUKSET
4.3.1
Korttelialueet
Yleisten rakennusten korttelialue opetustoimintaa ja lähipalveluita varten (YO/s) (korttelin
53 tontti 22)
Yleistenrakennusten korttelialue (YO/s) muodostaa valtaosan asemakaava-alueesta. Korttelialueelle voidaan sijoittaa opetustoimintaa ja lähipalveluja. Alueen pinta-ala on 49035 m2 ja rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 16000 kerrosalaneliömetriä. Rakennusoikeus on osoitettu yhdelle
isolle rakennusalalle, jolle sijoittuu olemassa olevat koulurakennukset sekä suunniteltu uudisrakennus. Kerrosluvuksi alueelle on osoitettu II. Asemakaava mahdollistaa nykyisten koulurakennusten fyysisen yhdistämisen uudisrakennuksella.
Alueella olevat Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu ovat historiallisesti, arkkitehtonisesti ja
maisemallisesti merkittäviä ja ehdolla maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön
kohteiksi. Tästä syystä asemakaavassa on osoitettu korttelialueen käyttötarkoitukseksi YO/s
”Yleisten rakennusten korttelialue opetustoimintaa ja lähipalveluita varten, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevat rakennukset, rakennelmat ja piha-alueet
ovat osa merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.”. Kaavassa on annettu myös erityismääräyksiä koskien rakentamistapaa ja piha-alueita, joilla turvataan ympäristön ominaispiirteiden säilyminen.
YO/s -korttelialueella rakennusten ja rakenteiden tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusuhteisia sekä väreiltään ja muotokieleltään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen
rakennettuun ympäristöön sopivia. Rakennusten tulee muodostaa keskenään yhteensopiva kokonaisuus. Uudisrakennusten ja -rakennelmien tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria.
YO/s -korttelialueen piha-alueet kulkuväylineen ja toimintoineen tulee suunnitella ja toteuttaa saumattomaksi kokonaisuudeksi eteläpuoleisen Pohjanlammen virkistysalueen kulkuväylien ja toimintojen kanssa. Yhtenäiskoulun piha ei saa muodostua erilliseksi ja muusta lähiympäristöstä irralliseksi kokonaisuudeksi.
Alueen pysäköinti järjestetään tontilla. Kaavakartassa on annettu määräykset autopaikkojen, polkupyöräpaikkojen ja mopopaikkojen määristä.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (31)
Pohjanlahdentien varressa kulkeva kevyen liikenteen väylä on ajateltu siirtää lähemmäksi ajorataa
alueen muiden liikennejärjestelyjen toteutuksen yhteydessä. Kevyen liikenteen väylä kulkee YO/s tontilla, kunnes uudet liikennejärjestelyt ovat toteutuneet.
Kuva Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelman tontinkäyttösuunnitelmasta. Kuvaan on piirretty viitteellisenä vanhat koulurakennukset yhdistävä laajennusosa. Laajennusosa voi toteutua asemakaavan merkintöjen ja -määräysten puitteissa myös muun muotoisena.
Yleisen pysäköintilaitosten korttelialue (LPY-1) (korttelin 53 tontti 23)
Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue (LPY-1) sijoittuu Pohjanlahdentien varteen Pohjanlammen
koulun eteläpuolelle. Korttelialueelle voidaan sijoittaa kaksikerroksinen pysäköintilaitos. Alueen
pinta-ala on 6032 m2 ja rakennusoikeutta on osoitettu yhteensä 5000 kem².
Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue on varaus Pohjanlammen virkistysalueen mahdollisille tuleville toiminnoille (lähiympäristösuunnitelmassa esitetty alueelle jääurheilukeskusta). Pysäköintilaitos palvelee toteutuessaan myös Kuokkalan Graniitin tarpeita.
LPY-1 -korttelialueella rakennusten ja rakenteiden tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusuhteisia sekä väreiltään ja muotokieleltään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen
rakennettuun ympäristöön sopivia. Rakennusten tulee muodostaa keskenään yhteensopiva kokonaisuus. Uudisrakennusten ja -rakennelmien tulee ilmentää modernia arkkitehtuuria.
LPY-1 -alueen pohjoisrajalle on osoitettu jalankululle ja polkupyöräilylle varattu alueen osa, jota
pitkin suuntautuu kulku Pohjanlammen virkistysalueelle.
Pohjanlahdentien varressa kulkeva kevyen liikenteen väylä on ajateltu siirtää lähemmäksi ajorataa
alueen muiden liikennejärjestelyjen toteutuksen yhteydessä. Kevyen liikenteen väylä kulkee LPY-1
-tontilla, kunnes uudet liikennejärjestelyt ovat toteutuneet.
4.3.2
Muut alueet
Lähivirkistysalue (VL)
Asemakaavassa on osoitettu lähivirkistysaluetta (VL) yhteensä 3880 m2. Lähivirkistysalueen määrä
lisääntyy asemakaavan muutoksella 3880 m2 (voimassa olevassa asemakaavassa lähivirkistysaluetta ei ole). Lähivirkistysalue sijoittuu kaava-alueen luoteisosaan Liitukujan ja Pohjanlahdentien
väliselle alueelle, joka on voimassa olevassa asemakaavassa osoitettu puistoksi (VP). Kokonai-
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (32)
suuden kannalta lähivirkistysalueen määrän muutoksella ei ole suurta merkitystä lähiympäristön
virkistysalueiden määrään.
Asemakaavan muutoksen toteuttamisen myötä yksi paikallisesti merkittävä etelä–
pohjoissuuntainen kevyen liikenteen yhteys katkeaa nykyisten koulutonttien välisen virkistysalueen
poistumisen myötä. Reitin pohjoisin osa (jää VL -alueelle) palvelee jatkossa vain koulun tarpeita
reitin ohjautuessa suoraan koulun huoltopihalle. Uudisrakennuksen toteuttaminen aiheuttaa myös
maaston korkeuseromuutoksen ja portaiden rakentamistarpeen. Väylä ei enää jatkossa kuulu talvi
kunnossapidon piiriin. Etelä-pohjoissuuntaisen kevyen liikenteen väylän korvaavia reittejä löytyy
alueen lähiympäristöstä tarpeisiin nähden riittävästi.
Urheilu- ja virkistyspalvelualue (VU)
Asemakaavassa on osoitettu urheiluja virkistyspalvelualuetta (VU) yhteensä 18310 m². Urheilu- ja
virkistyspalvelualueen määrä vähenee asemakaavan muutoksella 791 m² (voimassa olevassa
asemakaavassa VU -aluetta on 19101 m²). Urheilu- ja virkistyspalvelualue sijoittuu kaava-alueen
eteläosaan.
Urheilu- ja virkistyspalvelualueelle on merkitty ohjeellisena jo toteutuneita ja mahdollisia uusia kevyen liikenteen reittejä.
Pysäköintialue (LP)
Yleinen pysäköintialue sijoittuu kaava-alueen koillisosaan. LP -alueen pinta-ala on yhteensä 895
m2. LP -alue palvelee lähiympäristön asuinaluetta sekä läheisiä yleisten rakennusten korttelialueita. Voimassa olevan asemakaavan mukaisesta LP -alueesta (sijaitsee samalla paikalla) on lohkaistu 188 m² pala ET -alueeksi.
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue (ET)
Yhdyskuntateknistä huoltoa palvelevien rakennusten ja laitosten alue sijoittuu kaava-alueen koillisosaan. ET -alueen pinta-ala on yhteensä 188 m². ET -alueella sijaitsee Jyväskylän Energia Oy:n
puistomuuntamo.
4.4
KAAVAMERKINNÄT JA -MÄÄRÄYKSET
Suojelumääräykset:

YO/s ”Yleisten rakennusten korttelialue opetustoimintaa ja lähipalveluita varten, jossa rakennetun ympäristön ominaispiirteet tulee säilyttää. Alueella sijaitsevat rakennukset, rakennelmat ja piha-alueet ovat osa merkittävää rakennettua kulttuuriympäristöä.”

Kulttuuriympäristön arvojen säilymiseen tähtääviä täsmentäviä kaavamääräyksiä on lisäksi
koottu rakennusten arkkitehtuuriin ja piha-alueisiin liittyviin kaavamääräyksiin (alla).
Kaavamääräykset rakennusten arkkitehtonisesta ilmeestä (julkisivut, katot, massanmuodot
yms.):

YO/s ja LPY-1 -kortteleissa rakennusten ja rakenteiden tulee olla arkkitehtonisesti korkealaatuisia, mittasuhteiltaan sopusuhtaisia sekä väreiltään ja muotokieleltään kulttuurihistoriallisesti arvokkaaseen rakennettuun ympäristöön sopivia. Rakennusten korkealaatuisuuden
arvioi rakennuslupavaiheessa kaupunkikuvatoimikunta. Rakennusten tulee muodostaa
keskenään yhteensopiva kokonaisuus. Uudisrakennusten ja -rakennelmien tulee ilmentää
modernia arkkitehtuuria.
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (33)

YO/s -korttelissa Pohjanlammen koulun ja Kuokkalan koulun rakennusten muutos- ja korjaustoimenpiteet eivät saa heikentää rakennusten kulttuurihistoriallisia arvoja. Rakennus- ja
toimenpideluvista tulee pyytää lausunto Keski-Suomen museolta ennen luvan myöntämistä.

YO/s -korttelialueella Pohjanlammen ja Kuokkalan koulun yhdistävä uudisrakennus tulee
sopeuttaa olemassa oleviin rakennuksiin niin, että uudisrakennus jää alisteiseksi. Uudisrakennuksen tulee liittyä muotokieleltään enemmän Pohjanlammen kouluun kuin arkkitehtonisesti monimuotoisempaan Kuokkalan kouluun. Uudisrakennuksen tulee olla muodoltaan linjakas ja pelkistetty. Uudisrakennuksen liitoskodat olemassa oleviin rakennuksiin tulee ratkaista hienovaraisesti kunnioittaen kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia.
Olemassa olevien rakennusten ja uudisrakennuksen liitoskohtien tulee olla arkkitehtuuriltaan selkeäpiirteisiä. Uudisrakennuksen muodossa tulee ottaa huomioon Kuokkalan koulun
ns. ympyräpihan muoto sekä sen asema osana koulurakennuksen arkkitehtuuria.

LPY-1 -korttelialueelle toteutettavan pysäköintilaitoksen tulee olla arkkitehtuuriltaan (massa,
muoto, materiaalit, väritys yms.) korkeatasoinen ja arvokkaaseen rakennettuun kulttuuriympäristöön (Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu) sekä avoimeen puistomaiseen maisemakuvaan sopiva.

YO/s -korttelialueelle ja VU -alueelle sijoittuvien piharakennusten ja -rakennelmien (katokset, ulkoiluvälinevarastot yms.) tulee olla arkkitehtuuriltaan korkeatasoisia ja ympäröivään
rakennettuun ympäristöön sopivia.
Kaavamääräykset piha-alueista (maastonmuotoilu, rakenteet, kasvillisuus yms.):

YO/s ja LPY-1 -korttelialueen piha-alueet kulkuväylineen ja toimintoineen tulee suunnitella
ja toteuttaa saumattomaksi kokonaisuudeksi eteläpuoleisen Pohjanlammen virkistysalueen
(VU) kulkuväylien ja toimintojen kanssa. Koulun piha-aluetta ei saa aidata niin, että koulun
tontilla olevien toimintojen ja kulkuväylien käyttö osana Pohjanlammen virkistysaluetta (VU)
ei olisi mahdollista. Piha-alueista tulee muodostua viihtyisiä ja vihreitä yhteiskäyttöisiä tiloja
sekä muodostaa rakennusten käyttötarkoituksen mukaisesti luontevia oppimisympäristöjä.

Asemakaavan laadinnan yhteydessä Kuokkalan yhtenäiskoulun tontille ja Pohjanlammen
virkistysalueelle on laadittu lähiympäristösuunnitelma. Lähiympäristösuunnitelmassa esitettyjä toiminnallisia ja laadullisia tavoitteita tulee noudattaa piha- ja virkistysalueiden toteutussuunnittelussa.

YO/s -korttelialueelle tulee laatia pihasuunnitelma. Pihasuunnitelman tulee laatia ammattitaitoinen ja kokenut pihasuunnittelija, esim. maisema-arkkitehti tai suunnitteluhortonomi.

YO/s -korttelissa piha-alueiden suunnittelussa ja toteutuksessa tulee lähiympäristösuunnitelman periaatteiden lisäksi vaalia alkuperäisen pihasuunnitelman ominaispiirteitä (ideologia, muodonanto, ajankohdalle tyypilliset kasvivalinnat jne.) niiltä osin, kuin se on toimivan
ja turvallisen koulupihan suunnittelua ja toteutusta ohjaavien määräysten osalta on mahdollista.

YO/s -korttelialueella istutettavalle tontin osalle voidaan toteuttaa tontin sisäisiä sorapintaisia kulkuyhteyksiä sekä sijoittaa polkupyöräpysäköintiä.
Autopaikat, pysäköinti ja liikenne:

LPY-1 ”Yleisten pysäköintilaitosten korttelialue. Alue on varattu Pohjanlammen virkistysalueelle sijoittuvien toimintojen (myös mahdollisesti myöhemmin alueelle kaavoitettavien liikuntakeskusten) sekä Kuokkalan Graniitin autopaikkoja varten.”

Liittymäkielto ”Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää ajoneuvoliittymää. Liittymäkieltomerkin estämättä voidaan Pohjanlammen koulun ja Pohjanlahdentien välisellä
alueella olevalle pysäköintialueelle johtava tonttiliittymä säilyttää kunnes uuden liittymän
mahdollistavat liikennejärjestelyt on toteutettu.”

pp/t/h ”Jalankululle ja polkupyöräilylle varattu katu, jolla tontille ajo sekä huoltoajo on sallittu.”
ASEMAKAAVOITUS

10.8.2015 (34)
Autopaikkoja on toteutettava vähintään seuraavasti:
- YO/s -korttelialueella 1 autopaikka 135 kerrosalaneliömetriä kohti.

Polkupyöräpaikkoja on toteutettava vähintään seuraavasti:
- YO/s -korttelialueella 1 pp/3 oppilasta kohti. Polkupyöräpaikoista vähintään puolet on toteutettava katettuina.

Mopopaikkoja on toteutettava vähintään seuraavasti:
- YO/s -korttelialueella yhteensä vähintään 50 kappaletta.

YO/s -korttelialueen pysäköintipaikat toteutetaan tontille.

LPY-1 -korttelialueen kautta tulee järjestää ajoyhteys Pohjanlammen koulun ja Pohjanlahdentien välissä sijaitsevalle pysäköintialueelle. Edellä mainitulle pysäköintialueelle voidaan
säilyttää olemassa oleva tonttiliittymä asemakaavan liittymäkieltomerkin estämättä niin
kauan kunnes uuden liittymän mahdollistavat liikennejärjestelyt on toteutettu.
Muut kaavamääräykset:

Padotuskorkeuden alapuolelle jäävien tilojen viemäröinti tulee hoitaa kiinteistökohtaisin
pumppaamoin.

Rakennukset tulee liittää kaukolämpöverkkoon (MRL 57 a pykälä).

Sitova tonttijako hyväksytään asemakaavan yhteydessä.
4.5
KAAVAN VAIKUTUKSET
4.5.1
Vaikutusten arvioinnin suorittamistapa
Vaikutusten arviointia on tehty asiantuntija-arvioina perustuen olemassa oleviin lähtötietoihin, joita
on täydennetty tarvittavilta osin kaavoituksen edetessä.
4.5.2
Epävarmuustekijät
Vaikutusten arvioinnin tuloksiin liittyy epävarmuustekijöitä. Asemakaavan aluevarausten ja muiden
kaavamerkintöjen luonteesta johtuen ei voida varmuudella arvioida, miten ja missä aikataulussa
alue tulee kehittymään, millainen on rakennusten lopullinen arkkitehtuuri ja toteutus ja minkälaisia
muutoksia alueen ilmeessä voi tapahtua. Kaavamerkinnöillä ja -määräyksillä ohjataan rakentamista kuitenkin niin, että suunnittelun yhteydessä sovitut periaatteet ja tavoitetilat voivat toteutua.
Asemakaavamuutoksen sisällön kannalta toteutukseen liittyvät epävarmuustekijät eivät kuitenkaan
ole merkittäviä eivätkä ne vaikuta kaavaratkaisun sisältöön olennaisesti. Kaavamuutoksessa on
määritelty tarkasti ne tekijät, joilla on suurin merkitys muun muassa aluerakenteeseen, kaupunkikuvaan, liikenteeseen ja kulttuuriympäristön arvoihin ja velvoitettu näitä asioita koskevat määräykset noudatettavaksi.
4.5.3
Haitallisten vaikutusten lieventäminen
Kaavan laadinnan kuluessa on pohdittu arvioitujen haitallisten vaikutusten lievennysmahdollisuuksia. Näistä on kerrottu tarkemmin seuraavassa kappaleessa vaikutusten arvioinnin tulosten kuvailun yhteydessä.
ASEMAKAAVOITUS
4.5.4
10.8.2015 (35)
Vaikutusten arviointi
Vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen
Asemakaavamuutoksen vaikutukset yhdyskuntarakenteeseen eivät ole merkittäviä. Kaavamuutoksen mahdollistama lisärakentaminen eheyttää hieman yhdyskuntarakennetta ja sitoo aluerakennetta tiiviimmäksi kokonaisuudeksi. Suunnittelualue säilyy edelleen yleisten rakennusten ja julkisen
rakentamisen alueena ja kaavamuutos vahvistaa alueen käyttöä yleisessä käytössä. Asemakaavan mahdollistama lisärakentamisen määrä ei ole kokonaisuuden kannalta merkittävä. Asemakaavan muutoksella kaksi erillistä tonttia yhdistetään ja niiden välissä kulkeva lähivirkistysalue ja yhteys katkeaa/poistuu. Tällä muutoksella on vähäistä vaikutusta yhdyskuntarakenteeseen.
Vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön
Asemakaavamuutoksen vaikutukset maisemaan ja luonnonympäristöön eivät ole merkittäviä.
Suurmaisemaan kaavamuutoksen mahdollistamalla rakentamisella ei ole merkitystä. Lähimaisemassa kaavamuutoksen vaikutukset ovat vähäiset.
Suunnittelualue on nykyisellään rakennettua aluetta, jossa luonnontilaisen luonnonympäristön
määrä ei ole merkittävä. Kaavamuutos ei merkittävästi heikennä luonnonympäristön ominaisuuksia
ja olosuhteita. Merkittävimmän vaikutuksen luonnonympäristöön tuo olemassa olevien koulurakennusten väliin rakennettava uudisrakennus, joka katkaisee kapean etelä–pohjoissuuntaisen viheryhteyden. Viheryhteys ei ole kuitenkaan luonnonympäristön kannalta merkityksellinen, sillä varsinainen etelä–pohjoissuuntainen viheryhteys kulkee kaava-alueen itäpuolella.
Vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin
Asemakaavamuutokset vaikutukset viheralueisiin eivät ole merkittäviä. Toisaalta vaikutukset virkistysyhteyksiin ovat kohtalaiset. Asemakaavamuutoksella vähentyvän viheralueen määrä on kokonaisuuteen verrattuna vähäinen eli noin 3209 m² (viheraluetta asemakaavassa yhteensä 22190
m²). Viheralueena vähentyvä alue ei kuitenkaan ole merkityksellinen. Viheralueiden määrää osaltaan lisää Kuokkalan koulun alueelle toteutettava piha-alue, joka on rinnastettavissa rakennettuun
viheralueeseen.
Asemakaavan muutos katkaisee paikallisesti merkittävän etelä–pohjoissuuntaisen virkistysyhteyden. Toisaalta nykyisen Pohjalammen koulun länsipuolitse (noin 90 metrin päässä) kulkeva kevytväylä muodostaa korvaavan yhteyden. Kaavamuutoksella poistuva väylä aiheuttaa lähinnä liikenteen sujuvuuden kannalta haitallisia vaikutuksia, jotka vähenevät korvaavien reittien käytön vakiintuessa seuraavien vuosien aikana.
Kuokkalan yhtenäiskoulun pohjoispuolelle jäävällä VL -alueella kulkee edelleen kevyen liikenteen
yhteys Pohjanlahdentien ylittävältä kevyen liikenteen sillalta koulun pihalle. Uuden koulurakennuksen toteuduttua väylä ohjautuu suoraan huoltopihalle ja maaston korkeuserojen vuoksi väylän koulun puoleiseen päähän joudutaan rakentamaan portaat. Portaiden toteuttaminen aiheuttaa sen,
että väylä ei kuulu enää jatkossa talvi kunnossapidon piiriin. Reitti palvelee jatkossa vain koululle
suuntautuvaa liikennettä.
Kokonaisuudessaan Asemakaavan vaikutukset viheralueisiin ja virkistysyhteyksiin eivät ole merkittäviä.
Vaikutukset kaupunkikuvaan
Asemakaavamuutoksen toteuttamisella on kohtalaiset vaikutukset alueen kaupunkikuvaan. Nykyiset koulurakennukset yhdistävä uudisrakennus ei näy merkittävästi pääkulkureitille Pohjanlahdentielle. Kaupunkikuvallisesti suurin merkitys syntyy aluetta etelänsuunnasta tarkasteltaessa. Merkittävin vaikutus kaupunkikuvassa on siinä, miten uudisrakennus sopeutuu jo olemassa olevaan ra-
ASEMAKAAVOITUS
10.8.2015 (36)
kennettuun ympäristöön. Asemakaava kuitenkin asettaa toteutussuunnittelulle vaatimukset sovittaa
uudisrakennus arkkitehtuuriltaan olemassa oleviin koulurakennuksiin.
Pohjanlahden tien varren kaupunkikuvaan oleellisesti vaikuttaa myös kaksikerroksisen yleisen pysäköintilaitoksen toteuttaminen. Pysäköintilaitoksen ulkoasulle on osoitettu asemakaavassa korkeat laatuvaatimukset, rakennus on sovitettava lähiympäristön rakennuskantaan ja puistomaiseen
maisemakuvaan.
Vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön
Asemakaavan muutoksella on kohtalaiset vaikutukset rakennettuun kulttuuriympäristöön. Pohjanlammen koulu ja Kuokkalan koulu on arvioitu historiallisesti, arkkitehtonisesti ja maisemallisesti
arvokkaiksi kohteiksi ja ne ovat ehdolla maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetun kulttuuriympäristön kohteiksi. Kaavamuutoksen mahdollistama täydennysrakentaminen yhdistää kaksi vanhaa rakennusta toisiinsa uudisrakennuksella, mikä aiheuttaa riskin arvokkaiden rakennusten ominaispiirteiden heikkenemiselle. Asemakaavan määräykset ohjaavat rakentamista kuitenkin tarkasti alueen
rakennusten arvojen säilymiseen. Kaavamääräyksellä vaaditaan myös lausunnon pyytämistä rakennussuunnitelmista Keski-Suomen museolta rakennuslupavaiheessa.
Sosiaaliset vaikutukset
Asemakaavamuutoksella ei ole merkittäviä sosiaalisia vaikutuksia. Alueen pääkäyttötarkoitus säilyy ennallaan eikä alueen sosiaalisessa rakenteessa tapahdu olennaisia muutoksia. Koulurakennuksien laajentamisen 1200 oppilaspaikkaiseksi lisää oppilaiden määrää alueella, joka voi aiheuttaa asumispainotteisessa lähiympäristössä sosiaalisia paineita. Myös koulutontin rajautuminen
asuinpientalotontteihin voi aiheuttaa konfliktitilanteita oppilaiden ja asukkaiden välille. Oppilasmäärän lisääntyminen ei ole kuitenkaan nykytilanteeseen nähdä erityisen merkittävä. Myös voimassa
oleva asemakaava mahdollistaisi oppilasmäärän lisäämisen, joten tekeillä olevan asemakaavan
vaikutukset oppilasmäärään eivät ole merkittäviä.
Liikenteelliset vaikutukset
Asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset ovat kohtalaiset. Asemakaavan muutos katkaisee nykyisten koulurakennusten välistä kulkevan etelä–pohjoissuuntaisen kevyen liikenteen yhteyden, mikä aiheuttaa haitallisia vaikutuksia kevyen liikenteen sujuvuuteen. Lähiympäristön olemassa olevat korvaavat reitit kuitenkin lieventävät haitallisia vaikutuksia. Toisaalta yhden reitin poistuminen lisää liikennesuoritteiden määrää muilla reittiosuuksilla. Lisäys ei kuitenkaan ole kokonaisuuden kannalta merkittävää.
Asemakaavan muutos mahdollistaa alueelle myös täydennysrakentamista, mikä osaltaan lisää
ajoneuvoliikenteen määrää lähinnä oppilaskuljetusten osalta. Kaavan laadinnan yhteydessä tehdyssä Pohjanlammen lähiympäristösuunnitelmassa on tutkittu myös alueen liikenteellisiä solmukohtia ja esitetty parannusehdotuksia muun muassa oppilaskuljetusten turvallisuuteen ja toimivuuteen liittyen.
Kokonaisuuden kannalta asemakaavamuutoksen liikenteelliset vaikutukset eivät ole merkittäviä.
Yhdyskuntataloudelliset vaikutukset
Asemakaavamuutoksen toteuttamisen yhdyskuntataloudelliset vaikutukset ovat kohtalaiset. Asemakaava mahdollistaa Kuokkalan yhtenäiskoulun toteuttamisen, minkä kustannukset katetaan
kaupungin budjetista. Yhtenäiskoulun rakentamisesta tehdyt päätökset ovat syntyneet asemakaavasta erillisinä päätöksinä eikä asemakaavan muutos vaikuta rakentamispäätöksestä syntyviin
yhdyskuntataloudellisiin vaikutuksiin. Suunnittelualueelle on toteutettu lisärakentamisen tarvitsema
infrastruktuuri eikä näiltä osin synny merkittäviä yhdyskuntataloudellisia kustannusvaikutuksia.
ASEMAKAAVOITUS
4.6
10.8.2015 (37)
YMPÄRISTÖN HÄIRIÖTEKIJÄT
Kaava-alueen lähiympäristössä ei ole merkittäviä ympäristön häiriötekijöitä.
4.7
NIMISTÖ
Asemakaavassa ei esitetä uutta nimistöä. Voimassa olevassa asemakaavassa etelä–
pohjoissuuntainen kevyen liikenteen ohjeellinen väylä on nimetty Pohjanlammenpoluksi. Väylän
katketessa on nimi siirretty VU -alueella toiseen kohtaan. Uusi kevyen liikenteen väylä Pohjanlahdentieltä Pohjanlammen virkistysalueeksi on jatkossa nimetty Pohjanlammenpoluksi.
5
ASEMAKAAVAN TOTEUTUS
5.1
TOTEUTUSTA OHJAAVAT JA HAVAINNOLLISTAVAT SUUNNITELMAT

Alueelle on laadittu asemakaavatyön rinnalla lähiympäristösuunnitelma, joka ohjaa yhtenäiskoulun piha-alueiden sekä julkisten viheralueiden suunnittelua ja toteutusta.

Alueelle on laadittu Kuokkalan yhtenäiskoulun hankesuunnitelma, josta ilmenee hankkeen
tarkempi sisältö tilaratkaisujen ja kustannusten osalta.

Alueelle on laadittu kaavan yhteydessä sitova tonttijako.
5.2
TOTEUTTAMINEN JA AJOITUS
Alueen toteuttaminen voi alkaa asemakaavan tultua voimaan. Alustavan aikataulun mukaan asemakaavan toteuttaminen voisi alkaa vuoden 2016–2017 aikana. Kuokkalan yhtenäiskoulu on mittakaavaltaan suuri rakennushanke, jonka toteutuksessa kuluu useampi vuosi. Toteutuksesta vastaa Jyväskylän Tilapalvelu.
5.3
TOTEUTUKSEN SEURANTA
Asemakaavan laajennuksen ja muutoksen toteutumista seurataan tiiviissä yhteistyössä Jyväskylän
kaupungin kaavoituksen, rakennusvalvonnan, yhdyskuntatekniikan sekä Keski-Suomen museon
kanssa.
Asemakaavan toteutuksen seurannassa on erityisesti kiinnitettävä huomiota:

alueen kaupunkikuvaan ja rakennusten arkkitehtuuriin

alueen rakennetun ympäristön arvojen säilymiseen

tonttien piha-alueiden ja julkisten viheralueiden suunnitteluun ja toteutukseen

kevyenliikenteen liikenneturvallisuuteen ja sujuvuuteen.
Selvästi kaavan tavoitteista poikkeavista hankkeista on keskusteltava kaavoituksen edustajien
kanssa.
ASEMAKAAVOITUS

Kuokkalan yhtenäiskoulu, hyväksymisvaiheen kaavaselostus

Transcription

Similar documents

Satamankärki

JOKAISELLE JOTAKIN

Keljon koulu, 12.8.2015 yleisötilaisuuden muistio

kaavaselostus 758 - Kangasalan kunta

UUTEEN KOTIIN - Jyväskylän Vuokra

Kaivokatu 5, osallistumis- ja arviointisuunnitelma

Uutta Kuokkalan kartanossa ....................................s.3 Kuokkalalaista

Jäsenkirje syksy 2014.pdf

Heikinkatu-Ramoninkatu, asemakaavan selostus