24.8.2015

Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
Aika
24.08.2015, klo 15:00 - 17:33
Paikka
Kaupungintalo, kaupunginhallituksen kokoushuone
18/2015
Käsitellyt asiat
§ 252
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
§ 253
Pöytäkirjan tarkastus
§ 254
BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus
§ 255
Metsä-Sairilan hankesuunnittelu
§ 256
Kaupunginlakimiehen viran täyttäminen
§ 257
Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hanke /
Kansalliskirjaston osahankkeen kuntarahoitus
§ 258
Etäopetuksen sisällyttäminen Otavan Opiston liikelaitoksen
ylläpitämisluvan koulutustehtävään
§ 259
Ruoka- ja puhtauspalveluiden kehityssuunnittelijan määrääminen
toimimaan palvelujohtajan sijaisena
Lisäpykälät
§ 260
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu syksylle 2015
1 (30)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
Saapuvilla olleet jäsenet
Seija Kuikka, puheenjohtaja
Arto Seppälä, 1. varapuheenjohtaja
Olli Nepponen, 2. varapuheenjohtaja
Armi Salo-Oksa
Hannu Kilkki
Jaakko Väänänen
Jaana Vartiainen
Juha Vuori
Kati Kähkönen
Outi Kauria
Petri Pekonen
Raine Lehkonen
Sari Teittinen
Veli Liikanen
Vesa Himanen
Muut saapuvilla olleet
Satu Taavitsainen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Kirsi Olkkonen, kaupunginvaltuuston 1. varapuheenjohtaja
Mauri Miettinen, kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja
Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Ari Liikanen, hallintojohtaja, sihteeri
Jouni Riihelä, tekninen johtaja, poistui 17:10
Juha Ropponen, ohjelmajohtaja, poistui 15:30
Satu-Mari Tolonen, viestintäpäällikkö
Allekirjoitukset
Seija Kuikka
Puheenjohtaja
Ari Liikanen
Sihteeri
Pöytäkirjan tarkastus
Pöytäkirja on tarkastettu ja hyväksytty
Veli Liikanen
Petri Pekonen
2 (30)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirjan nähtävänäolo
Kaupunginkansliassa 27.8.2015
Ari Liikanen, hallintojohtaja
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
3 (30)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
§ 252
Kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus
Päätös
Puheenjohtaja totesi kokouksen lailliseksi ja päätösvaltaiseksi.
4 (30)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
5 (30)
§ 253
Pöytäkirjan tarkastus
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Tämän kokouksen pöytäkirjantarkastajiksi valitaan Petri Pekonen ja Veli
Liikanen. Pöytäkirja tarkastetaan kaupunginkansliassa keskiviikkona 26.8. ja
se on nähtävänä torstaina 27.8.2015.
Päätös
Pöytäkirjantarkastajiksi valittiin Petri Pekonen ja Veli Liikanen.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
6 (30)
§ 254
BioSairila Oy nimisen yhtiön perustaminen, konsernilaajennus
MliDno-2015-1669
Valmistelija / lisätiedot:
Jouni Riihelä
[email protected]
Mikkelin uuden jäteveden puhdistamon valmistelun yhteydessä
mahdollisuudet Metsä-Sairilan alueen laajempaan kehittämiseen nousi esille.
Alustavat selvitykset uusien toimintojen sijoittamiseksi alueelle käynnistyivät
vuonna 2012 Miktech Oy:n toimesta. Puhdistamon sijoittumisen jätekeskuksen
yhteyteen nähtiin avaavan uusia mahdollisuuksia sekä liiketoiminnalle että
tutkimus-, kehitys- ja koulutustoiminnalle. Alueen kehittämistä koskevan
visiointityön yhteydessä jätekeskuksen nykyisen alueen ja sen läheisyyteen
kaavoitettavan uuden teollisuusalueen muodostama kokonaisuus nimettiin
EcoSairilaksi.
EcoSairilasta on tavoitteena luoda omaleimainen, seuraavan sukupolven uusi
teollisuusalue, jonka toiminnassa korostuu ekotehokkuus: materiaalivirtojen
kierrätys, resurssitehokkuus ja ympäristöturvallisuus. Alueelle pyritään
houkuttelemaan edelläkävijäyrityksiä, jotka hyötyisivät alueen tarjoamista
synergiaeduista. Samalla EcoSairila on jo todettu hyväksi alustaksi
ympäristöalan tutkimukselle, koulutukselle ja yritysten innovaatiotoiminnalle.
Tarkoituksena on nostaa prosessien hallinta ja ympäristöturvallisuus uudelle
tasolle älykkään mittaamisen, monitoroinnin ja tiedonhallinnan avulla.
EcoSairila-hankkeen tavoitteena on luoda Metsä-Sairilan alueelle kansallisesti
ja kansainvälisestikin ainutlaatuinen ympäristöliiketoiminnan keskus
ja kehittämisympäristö, joka houkuttelee alueen ulkopuolisia yrityksiä
sijoittamaan sinne toimintojaan. Tavoitteena on löytää alueelle vahvaa
yritystoimintaa, joka pystyy osaltaan houkuttelemaan muita yrityksiä
yhteistyömahdollisuuksien avulla. Myönteisen kehityksen aikaansaaminen
edellyttää kaupungilta tai kaupunkikonsernilta alkuinvestointia ja aktiivista
toiminnassa mukana olemista. Pidemmän aikavälin tavoitteena on yksityisten
yritysten omien investointien saaminen alueelle ja sitä kautta synnyttää
merkittävä määrä uusia työpaikkoja Mikkeliin.
EcoSairila tarjoaa laajat mahdollisuudet tutkimus- ja kehitystoimintaan sekä
koulutukseen. Tavoitteena on vahvistaa hankkeella Lappeenrannan teknillisen
yliopiston ja Mikkelin ammattikorkeakoulun toimintaa Mikkelissä. Ympäristöä
voivat hyödyntää tutkimus- ja koulutuslaitokset sekä yritykset Suomesta,
mutta myös kansainvälisesti. Alustavissa kartoituksissa on jo tunnistettu
lähes 30 yritystä, jotka ovat ilmaisset kiinnostuksensa hyödyntää EcoSairilan
t&k-ympäristöä omassa tuotekehityksessään. Vesilaitoksen uusinvestointiin
sisältyy jo toimintapuitteiden rakentaminen jätevesiprosessiin liittyvälle t&ktoiminnalle.
Alueen kehittämistä koordinoi Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy. Mikkelin
kaupunki panostaa konserniyhtiöiden ja maanomistuksen kautta tavoitteiden
saavuttamiseksi sekä luo hankkeelle edellytyksiä kaavoittamalla ja
infrarakentamisella.
Biokaasu
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
7 (30)
Biokaasusta on puhuttu jo vuosia tulevaisuuden kotimaisena polttoaineena
sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennepolttoaineeksi korvaamaan
fossiilisia polttoaineita. Hallitusohjelman energiatalouden pohjana on
uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotanto kotimaassa.
Biokaasun käyttämistä liikennepolttoaineena rajoittaa tankkauspisteiden pieni
lukumäärä eri puolilla Suomea. EU:n lainsäädännössä on vaatimuksia, että
kaasumaisten liikennepolttoaineiden tankkauspisteitä tulee olla 150 km välein
vuoteen 2020 mennessä. Useimmat viime vuosien biokaasulaitoshankkeet ovat
syntyneet julkisten jäteyhtiöiden ylläpitämien jätekeskusten yhteyteen, koska
laitokset saavat merkittävän osan raaka-aineestaan kuntien vastuulla olevista
biojätteistä ja puhdistamolietteistä. Biokaasulaitoksen rakentaminen on
ensimmäinen askel siihen suuntaan, että liikennebiokaasun tankkauspisteitä
saadaan Mikkelin talousalueelle. Biokaasulaitoksella on olennainen rooli
alueen materiaalivirtojen integraatiossa ja EcoSairila hankkekokonaisuuden
todellisena käynnistäjänä.
BioSairila Oy nimisen biokaasulaitosyhtiön perustaminen
Jätekeskus on optimaalinen paikka biokaasulaitokselle. Nykyisin MetsäSairilassa sijaitsevan kompostointilaitoksen toiminnan siirtyminen Metsäsairila
Oy:n vastuulle vuoden 2015 alusta mahdollistaa toiminnan uudelleen
järjestelyn ja kehittämisen. Käytössä ollut kompostointilaitos on käsitellyt
biojätettä ja jätevedenpuhdistamon lietettä tuottaen kaupallisia multatuotteita,
mutta ei energiaa.
Biokaasulaitos kompostointilaitoksen yhteydessä tuottaisi energiaa ja
antaisi mahdollisuuden jalostaa tuotettua biokaasua liikennepolttoaineeksi.
Biokaasulaitoksen lopputuotetta voidaan edelleen jalostaa maatalouden
lannoitteeksi ja mullan raaka-aineeksi. Biokaasulaitos tulisi hyödyntämään
kaikki Metsä-Sairilaan rakennettavan jätevedenpuhdistamon lietteet.
Suunnitellun biokaasulaitoksen vuosikapasiteetti on noin 19 500 tonnia
biojätettä ja mädättämätöntä puhdistamolietettä sekä maatalouden
biohajoavia jätteitä. Tuotettavalla kaasumäärällä mahdollistetaan noin
tuhannen biokaasuauton liikennöinti. Alkuvaiheessa kaasu on mahdollista
täysin hyödyntää jätekeskuksen alueen omavaraisuutta korostavaan sähkön ja
lämmön tuotantoon.
Biokaasulaitoksella on olennainen rooli erityisesti EcoSairilan alueen
kehittämisen käynnistysvaiheessa. Yhtäällä laitoksen perustaminen luo
koko EcoSairila hankkeelle konkreettista uskottavuutta ja positiivista imua
alueen uusinvestoinneille. Toisaalta prosessissa materiaalivirtojen kierrätys
ja raaka-ainevirrat on mietitty resurssiviisaasti. Biokaasulaitoksen prosessit ja
lopputuotteen jalostaminen voivat tuottaa alueelle uusia Cleantech yrityksiä.
Metsäsairila Oy, Etelä-Savon Energia Oy ja BioGTS Oy ovat tehneet
aiesopimuksen perustaa BioSairila Oy nimisen yhtiön Mikkelin biokaasulaitosta
varten. Konsernin kautta Mikkelin kaupunki on yhtiön suurin omistaja ja
määräävässä asemassa. BioSairila Oy:n omistuspohjasta haluttiin osaamista
ja yritystoimintaa tukeva, jolloin jätteenkäsittelyn, energia-alan ja kotimaisen
biokaasulaitosvalmistuksen osaaminen otettiin omistuspohjaan mukaan.
BioSairila Oy:n omistusosuudet tulisivat olemaan Metsäsairila Oy 50 %, EteläSavon Energia Oy 30 % ja BioGTS Oy 20 %.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
8 (30)
BioGTS Oy:n omistus uudessa yhtiössä vahvistaa Mikkelin alueen
biokaasuosaamista. Yritys tuo maan kotimaista huippuosaamista laitoksen
suunnitteluun ja operatiiviseen toimintaan.
BioSairila Oy tulee tuotantotoiminnan lisäksi tekemään tutkimus- ja
kehitystyötä biokaasulaitoksen käytöstä ja lopputuotteiden tuotteistamisesta,
niin liikennebiokaasun kuin luomulannoitteidenkin osalta.
Biokaasulaitoksen kokonaiskustannusarvio on noin 5 miljoonaa euroa.
Investoinnille haetaan Työ- ja elinkeinoministeriön energiatukea. Avustuksen
suuruus voi olla 20 - 40 % luokkaa kokonaiskustannuksista
Biokaasulaitoksen ja yhtiön perustaminen on valtuuston hyväksymien
Elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa (Ympäristöturvallisuuden edistäminen)
ja Ympäristön hyvinvointiohjelmaa (Ekologisuuden ja ekotehokkuuden
lisääminen) edistäviä toimenpiteitä.
Kaupunkikonsernin laajentamisesta ja laajuudesta päättää valtuusto.
Metsäsairila Oy:n ja ESE:n toimitusjohtajat kertovat kokouksessa perustettavan
yhtiön liiketoimintasuunnitelman sisällöstä. Vesiliikelaitoksen johtaja vastaa
kokouksessa osaltaan kysymyksiin.
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy
konsernilaajennuksena BioSairila Oy nimisen yhtiön perustamisen
osana laajempaa EcoSairila hanketta. Yhtiön perustamiseen osallistuvat
Metsäsairila Oy ja Etelä-Savon Energia Oy. Yhtiö keskittyy Metsä-Sairilan
alueella tapahtuvien materiaalivirtojen hyödyntämiseen biokaasuna ja
maanparannusaineina.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Keskustelun aikana esittelijä esitti, että asia palautetaan uuteen valmisteluun.
Kaupunginhallitus hyväksyi muutetun esityksen yksimielisesti.
Merkitään, että Mauri Miettinen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen
ja poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.
Merkitään, että tekninen johtaja Jouni Riihelä, Etelä-Savon Energia Oyn
toimitusjohtaja Erkki Karppanen, Metsäsairila Oy:n toimitusjohtaja
Sami Hirvonen ja Vesiliikelaitoksen johtaja Reijo Turkki selostivat asiaa
kaupunginhallitukselle.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
9 (30)
Vesiliikelaitoksen johtokunta, § 32, 25.06.2015
Kaupunginhallitus, § 255, 24.08.2015
§ 255
Metsä-Sairilan hankesuunnittelu
MliDno-2015-1377
Vesiliikelaitoksen johtokunta, 25.06.2015, § 32
Valmistelija / lisätiedot:
Reijo Turkki
[email protected]
Liitteet
1 Liite Metsä-Sairilan puhdistamon hankekuvaus
Mikkelin Vesiliikelaitos on valmistellut Kenkäveronniemen jätevesipuhdistamon
lakkauttamista ja uuden jätevesipuhdistamon rakentamista vuodesta 2007. Eri
selvitys-, suunnittelu- ja lupavaiheiden jälkeen uusi puhdistamo on tarkoitus
rakentaa Metsä-Sairilan jätekeskuksen läheisyyteen. Nykyisen puhdistamon
alueelle rakennetaan Vesilaitoksen käyttöön tulopumppaamo, josta jätevedet
johdetaan siirtoviemärillä Metsä-Sairilaan puhdistamolle. Puhdistettuja
vesiä varten rakennetaan purkulinjan Metsä-Sairilasta Pappilanselälle.
Kalliopuhdistamosta on valmisteluvaiheen aikana muodostunut merkittävä osa
EcoSairila 2020+ -nimen saanut vihreän teollisuuden kasvukeskus –konseptia.
Hankkeeseen liittyvät keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat:
- Etelä-Savon ympäristökeskus, 5.6.2008. Päätös ympäristövaikutusten
arviointimenettelyn soveltamisesta
- Itä- Suomen Aluehallintovirasto, 12.1.2012. Päätös vesihuoltolinjan
rakentamisesta välille Kenkäveronniemi–Metsä-Sairila
- Vaasan hallinto-oikeus 8.11.2013. Päätös valituksesta koskien Metsä-Sairilan
jätevesipuhdistamon toimintaa
- Korkein hallinto-oikeus 20.11.2014. Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja
valituksesta asemakaava-asiassa
- Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset 7.5.2015. Päätös meluaja tärinää aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon
louhinta
- Mikkelin kaupungin rakennuslautakunta 28.5.2015. Rakennuslupa, MetsäSairilan jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen.
Puhdistamon vesiprosessi
Vesilaitos on 2014 teettänyt tarkemman puhdistamonvertailun
kalvobioreaktoritekniikkaan (MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja
alkuperäisessä toteutussuunnitelmassa esitetyn perinteisen prosessiratkaisun
kesken. Tarve prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut mm. sen
vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja
niiden kustannustaso on sekä investointi- että käyttökustannusten osalta
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
10 (30)
pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. Ratkaisua
puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti
kiristyviä vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen
myötä pienemmät investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika.
Kalvosuodatus korvaa perinteisestä puhdistamoprosessista jälkiselkeytyksen,
tertiäärikäsittelyn ja desinfioinnin sekä niiden vaatimat oheistilat, joten
vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin
kanssa lähellä toisiaan. MBR-prosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on
rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on myös riittävän
pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10–15 vuotta)
Vesiliikelaitoksen johtokunta on käsitellyt prosessivaihtoehtoja kokouksessaan
4.11.2014.
Tehdyn puhdistamovertailun perusteella toteutusvaihtoehdoksi valittiin
kalvobioreaktoriin perustuva prosessi, jossa kalvosuodatuksella käsitellään
myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole
tarvetta. Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu myös kasvuvaraa
tulokuormitukseen Mikkelin lähitaajamien puhdistamoja mahdollisesti
lakkautettaessa. Puhdistamoon rakennetaan tilavaraus mahdolliselle
jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia voidaan myöhemmin tehostaa
esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm. lääkeainejäämien poistamisen
tehostamiseksi. Lisäksi tilavarausta on kaavailtu hyödynnettäväksi
puhdistamoteknologiaa koskevissa T&K- hankkeissa.
Puhdistustulokset paranevat merkittävästi perinteiseen laitokseen
verrattuna etenkin kiintoaineen ja BOD:n osalta. Kokonaistypen poistoteho
on vuosikeskiarvona noin 75 %. Kalvosuodatuksessa voidaan saada
parempia ja tasalaatuisempia fosforinpoistotuloksia vähemmällä
saostuskemikaalimäärällä. Kalvosuodatusprosessissa on mahdollista
päästä vieläkin parempaan fosforinpoistotehoon kemiallista saostusta
optimoimalla. Puhdistetussa vedessä suolistoperäisten indikaattoribakteerien
määrä on erittäin vähäinen. Laitos täyttää tavanomaiset jäteveden
desinfiointivaatimukset ympärivuotisesti. Kalvosuodatus poistaa jätevedestä
myös mikromuovit sekä tehostaa orgaanisten haitta-aineiden poistumista.
Vähäinen lähtevän jäteveden kiintoainepitoisuus mahdollistaa tarvittaessa
kustannustehokkaamman aktiivihiilikäsittelyn tai otsonoinnin haitta-aineiden
poistamiseksi tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että puhdistusprosessien
tulee jatkossa tehostetusti poistaa joitakin lääkeaineita ja hormoneita sekä
tiettyjä kuluttajatuotteissa käytettyjä kemikaaleja. Näiden edellyttämä
aktiivihiilikäsittely on toteutettavissa MBR-reaktoreissa ilman lisätilantarvetta.
Lietteenkäsittely
Puhdistuksessa syntyvän lietteen lisäksi puhdistamolla vastaanotetaan
myös vesilaitoksen muiden puhdistamojen ylijäämälietteitä sekä sako- ja
umpikaivolietteitä erillisen vastaanottoaseman kautta. Lietteenkäsittely on
järjestetty lupamääräysten mukaisesti kahdella eri vaihtoehdolla. Lietteet
johdetaan prosessivaiheista kuivauksen syöttösäiliöihin. Säiliöistä se
pumpataan lietteenkuivauslingoille ja varastoidaan niiden alapuolella oleviin
siiloihin. Lietteenkuivauksen yhteyteen rakennetaan tila lietteen kemiallista
hygienisointia varten. Lietteet toimitetaan käytettäviksi maanparannusaineina
tai jatkokäsiteltäviksi vastaanottolaitoksiin. MBR-prosessin lietteentuoton
arvioidaan olevan tavanomaista aktiivilieteprosessia vähäisempää mm.
pidemmän lieteiän vuoksi.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
11 (30)
Siirtolinja
Vesiliikelaitoksen johtokunnan 23.6.2010 tekemän päätöksen
mukaisesti jätevedet on tarkoitus johtaa nykyiseltä Kenkäveronniemen
jätevedenpuhdistamolta uudelle Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolle
siirtoviemärillä. Siirtoviemäri toteutetaan paineviemärinä, joka vaatii
uuden tulopumppaamon rakentamisen nykyiselle Kenkäveronniemen
jätevedenpuhdistamolle. Paineviemäri varustetaan virtaamamittaus- ja
vuodontarkkailuautomatiikalla.
Siirtoviemäri on kahdesta PEH 630 –kokoisesta putkesta koostuva
paineviemäri, jonka pituus on noin 5 400 m. Paineviemärilinjasta noin 4 100 m
tehdään vesistöalituksina pohjaan painottamalla. Paineviemärin rakentamisen
yhteydessä rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 800
kokoinen purkuviemäri Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Pappilanselälle.
Painovoimaisesti toimivan purkuviemärin pituus on noin 4 100 m. Lisäksi
rakennetaan PEH 800 kokoinen varapurkuputki Metsä-Sairilan puhdistamolta
Saimaan Mustaselälle.
Rahoitus ja kustannusarvio
Kaupunginvaltuusto on kokouksessaan 25.5.2015 käsitellyt
puhdistamohankkeen rahoitusta ja päättänyt taselainan ottamisesta hankkeen
rahoittamiseen.
Puhdistamon arvioidut investointikustannukset ovat noin 34,4 M€,
tulopumppaamon n. 1,5 M€ ja siirtolinjojen 9,5 M€. Koko hankkeen
investointikustannukset yleiskustannuksineen ovat silloin noin 45 M
€. Käyttökustannusten arvioidaan vuonna 2020 olevan 1,38 M€/a
sisältäen jäteveden siirto- ja puhdistuskustannukset. Kenkäveronniemen
jätevedenpuhdistamon käyttökustannukset 2014 olivat 1,2 M€.
Hankintamuoto
Mikkelin Vesilaitos käynnisti syksyllä 2014 puhdistamon hankinnan
valmistelun tueksi Tekesin osarahoittaman IJH-projektin (Innovatiiviset
Julkiset Hankinnat), jossa varsinaisen hankintaprosessin suunnittelun
ohella selvitettiin mm. rahoitusvaihtoehtoja, lieteen käytön vaihtoehtoja,
uuden puhdistamoympäristön hyödyntämistä T&K-toiminnassa sekä
aluetalousvaikutuksia. Lisäksi valmistelussa perehdyttiin myös uusiin,
hankintaa tukeviin menetelmiin, kuten projektijohtaminen ja hankinnan
vaatimusmäärittelyn laatiminen.
Puhdistamohankkeeseen liittyviin hankintoihin sovelletaan ns. erityisalojen
(vesi- ja energiahuolto, liikenne, postipalvelut) hankintalakia. Kyseisessä laissa
asetetaan mm. hankintoja koskevat kynnysarvot sekä eräitä hankintoihin
liittyviä keskeisiä määräaikoja. Kynnysarvot tarkistetaan kahden vuoden välein.
Hankintoihin liittyvät kynnysarvot ovat vuonna 2015 (alv 0):
- Tavara- ja palveluhankinnat 414 000 euroa
- Rakennusurakat 5 186 000 euroa.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
12 (30)
Puhdistamohankkeen kustannusarvio ylittää rakennusurakoille asetetun
kynnysarvon. Näin ollen kaikki hankkeeseen sisältyvät urakat tullaan
kilpailuttamaan EU-hankintoina.
Hankintojen valmistelussa on painotettu hankintojen innovatiivisuutta sekä
mikkeliläisen yritystoiminnan mahdollisimman laajaa osallistumista kohteen
rakentamiseen. Kohteessa rakennetaan samanaikaisesti toisaalta veden
käsittelyyn liittyvät prosessilaitteet ja –rakenteet sekä toisaalta maanalainen tila
kaikkine rakenteineen prosessin ympärille. Näistä prosessihankinta edustaa
hyvin edistyksellistä ja innovatiivista teknologiaa, jolla veden puhdistuksen
laatutaso saadaan nostettua esimerkilliselle tasolle. Maanalaisen tilan
rakentaminen sekä maanpäälle tehtävät hallinto- ja huoltorakennukset
puolestaan edustavat perinteisempää osaamista.
Rakennushankkeen hankintamuodot ovat:
1.
2.
3.
Erillinen rakennuttajakonsultti johtamaan hanketta yhteistyössä
tilaajana toimivan Mikkelin Vesilaitoksen kanssa
Puhdistusprosessi KVR- muotoisena toimituksena tilaajan
erillishankintana
Laitoksen muu suunnittelu tilaajan hankintoina esim. seuraavina
kokonaisuuksina:
•
•
•
Arkkitehti-, kalliorakennus-, rakenne- ja geotekninen suunnittelu
LVIA- suunnittelu
Sähkösuunnittelu
1.
Urakat seuraavina kokonaisuuksina:
•
Ajotunnelin suuaukkoon liittyvät maankaivu- ja avolouhintatyöt
erillisurakkana, mahdollisesti joitain betonirakenteita mukaan
Louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä raskaat betonirakenteet
betonirakentamisen osalta KVR- urakkana, louhintaosuus tilaajan
suunnitelmilla
Luolaston ja maanpäällisten rakennusten rakennusvaiheen työt
tilaajan teettämillä suunnitelmilla jaettuna urakkana siten, että
rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii pääurakoitsijana ja
talotekniset urakoitsijat (LV, IV, A, S, prosessi) tälle alistettuina sivuurakoitsijoina.
•
•
Esitetyllä hankintamuodolla voidaan erottaa erityisosaamista ja –kalustoa
vaativat tehtävät omiksi hankintapaketeikseen ja muodostaa muista töistä
paikallista yritystoimintaa parhaiten hyödyntäviä urakkakokonaisuuksia.
Aikataulu
Rakentamisen valmistelu ja toteutus voidaan nopeimmillaan toteuttaa
seuraavalla aikataululla.
1.
2.
3.
4.
5.
6.
Projektinjohtokonsultin valinta hankintapäätöksen jälkeen
Prosessitoimittajan kilpailutus hankintapäätöksen jälkeen
Ajotunnelin avolouhintaurakan suunnittelu ja kilpailutus syksyllä
2015
Avolouhinnat syksy-talvi 2015 - 2016
Avolouhinnan aikana tarkistetaan laitoksen layout ja laaditaan
suunnitelmat maanalaisen louhintaurakan kilpailutusta varten
Maanalaiset louhinnat 2016 - 2018
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
7.
8.
9.
18/2015
13 (30)
Maanalaisten louhintojen aikana laaditaan työpiirustukset tilojen
rakennus- ja varustelu-urakoita varten
Rakennusurakat 2018 - 2019
Laitoksen koekäytöt 2019 – 2020.
Puhdistamon hankesuunnitelma esitellään kokouksessa.
Ehdotus
Esittelijä: Reijo Turkki, vesilaitoksen johtaja
Vesiliikelaitoksen johtokunta hyväksyy hankesuunnitelman ja esittää sen
kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi
sekä pyytää kaupunginvaltuustolta Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamon
rakennustöiden aloituslupaa 2015 alkaen.
Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamo on kiinteä osa EkoSairila 2020+ konseptia.
Puhdistamon toteutus ei ole sidoksissa Metsä-Sairilan muihin hankkeisiin eikä
hankepäätöksellä ole vaikutusta eri hankkeiden toteutukseen. Aloituslupa
mahdollistaa puhdistamohankkeen jatkamisen rahoituspäätöksen ja eri
lupapäätösten sekä -hakemusten mukaisena.
Päätös
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 255
Valmistelija / lisätiedot:
Reijo Turkki
[email protected]
Liitteet
1 Liite Metsä-Sairilan puhdistamon hankekuvaus
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se hyväksyy liitteenä
olevan jätevesipuhdistamon hankesuunnitelman ja myöntää Metsä-Sairilan
jätevesipuhdistamon rakennustöiden aloitusluvan 2015 alkaen.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
14 (30)
Kaupunginhallitus, § 165, 11.05.2015
Kaupunginhallitus, § 256, 24.08.2015
§ 256
Kaupunginlakimiehen viran täyttäminen
MliDno-2015-939
Kaupunginhallitus, 11.05.2015, § 165
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
[email protected]
Kaupunginlakimies Annaliisa Lehtinen on ilmoittanut kirjallisesti
irtisanoutuvansa kaupunginlakimiehen virasta siten, että hänen virkasuhteensa
kaupunkiin päättyy 29.5.2015.
Mikkelin kaupungin hallintosäännön mukaan eron kaupunginlakimiehen
virasta myöntää kaupunginhallitus.
Virka laitetaan avoimeen hakuun siten, että määräaika päättyy 12.6.2015 klo
15.
Ehdotus
Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja
Kaupunginhallitus päättää myöntää Annaliisa Lehtiselle eron
kaupunginlakimiehen virasta siten, että hänen virkasuhteensa Mikkelin
kaupunkiin päättyy 29.5.2015.
Lisäksi kaupunginhallitus julistaa viran auki 1.6.2015 alkaen ja nimeää
edustajansa haastatteluryhmään.
Päätös
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus nimesi edustajikseen haastatteluryhmään Arto Seppälän,
Outi Kaurian, Olli Nepposen, Vesa Himasen sekä vt. kaupunginjohtaja Ari
Liikasen.
Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 256
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
[email protected]
Liitteet
1 Liite Kaupunginlakimies hakijayhteenveto
Kaupunginlakimies on oikeudellisten asioiden erityisasiantuntija
konsernipalveluissa. Kaupunginlakimies toimii ylimmän johdon tukena sekä
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
15 (30)
osallistuu kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asioiden valmisteluun ja
täytäntöönpanoon. Lisäksi kaupunginlakimies osallistuu konsernivalvontaan.
Viran kelpoisuusvaatimuksena on ylempi yliopistollinen oikeustieteellinen
tutkinto. Lisäksi hakuilmoituksessa on todettu, että virkavalinnassa arvostetaan
käytönnön kokemusta sopimus- ja yritysjuridiikassa, työkokemusta
julkishallinnossa, sekä suoritettua tuomioistuinharjoittelua. Lisäksi
hakuilmoituksessa on ilmoitettu, että soveltuvuus arvioidaan hakijoiden
työkokemuksen ja haastattelujen sekä mahdollisten soveltuvuustestien
peusteella.
Kaupunginlakimiehen virasta on ilmoitettu siten, että hakuaika on päättynyt
12.6.2015. Määräaikaan mennessä saatiin kuusi hakemusta. Yhdistelmä
hakijoista on liitteenä. Mirka Loposelle ei ole ollut ylempää yliopistollista
oikeustieteellisistä tutkintoa hakuajan päättyessä, joten hän ei täytä viran
kelpoisuusvaatimuksia.
Valmistelutyöryhmä on haastatellut hakijoista Juha Regelinin ja Jukka
Savolaisen. Lisäksi molemmat haastateltavat ovat osallistuneet
soveltuvuustesteihin. Arviointiraportit ovat nähtävillä kokouksessa.
Valmisteluryhmä esittää, että huomioon ottaen hakuilmoituksessa esitetyt
valintakriteerit, hakijoiden koulutus, työkokemus sekä haastattelut ja
soveltuvuustestien tulokset, virkaan sopivin ja kelpoisin hakija on OTK Jukka
Savolainen Iisalmelta.
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus valitsee valmisteluryhmän esityksen mukaisesti
kaupunginlakimiehen virkaan OTK Jukka Savolaisen Iisalmelta. Vaali
on ehdollinen ja Savolaisen tulee esittää hyväksyttävä lääkärintodistus
terveydentilastaan viimeistään 9.9.2015 mennessä. Lisäksi noudatetaan
virantoimituksen aloittamisesta alkavaa kuuden (6) kuukauden koeaikaa.
Palkasta päätetään vaalin vahvistamisen yhteydessä.
Lisäksi kaupunginhallitus toteaa, että Mirka Loponen ei täytä viran
kelpoisuusvaatimuksia.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
hakijat, henkilöstöpalveut/Anne Ahonen
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
16 (30)
Kaupunginhallitus, § 209, 08.06.2015
Kaupunginhallitus, § 257, 24.08.2015
§ 257
Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hanke / Kansalliskirjaston
osahankkeen kuntarahoitus
MliDno-2015-1182
Kaupunginhallitus, 08.06.2015, § 209
Valmistelija / lisätiedot:
Aki Kauranen, Arja-Leena Saastamoinen
Liitteet
1 Liite Tiivistelmät kehittämishankkeista 2015
Kuntien osoittama kehittämisrahoitus on osa julkisen sektorin lukuisiin
alueen kehittämishankkeisiin kanavoimaa kehittämispanostusta. Hankkeilla
edistetään Mikklein kaupungin strategian mukaisesti uusien työpaikkojen
syntymistä, työvoiman osaamisen kehittämistä ja kärkialueiden kasvua,
asukkaiden hyvinvointia sekä tätä kautta kaupungin veto- ja elinvoimaa.
Merkittävin osuus hankerahoituksesta tulee EU:n rakennerahasto-ohjelmien
kautta. Kuntien rahoitusosuus EU-hankkeissa vaihtelee 5 %:n ja 50 %:n
välillä hankkeiden kokonaiskustannuksista. Mikkelissä mm. merkittävä osa
korkeakoulujen tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusrakenteista ylläpidetään
hankevaroin. Lisäksi kuntien kehittämisrahoituksilla tuetaan mm. kuntien
omaa palvelutuotantoa tukevaa ja kehittävää toimintaa ja hankkeita.
Mikkelin kaupunkiseudulla kuntien hankerahoitus tulee pääosin Mikkelin
kaupungin varaamasta kehittämismäärärahasta, joka vuonna 2015 on
786.000 euroa sekä Mikkelin seudun kuntien yhdessä kartuttamasta
seudun kehityshankerahastosta, johon vuosittain kerätään noin 750.000
euroa. Mikkelin kaupungin ja Mikkelin seudun kehittämispanostusten
suuntausta tarkastellaan kokonaisuutena. Kehittämishankkeiden rahoitusta
on pyritty jakamaan kaupungin ja seudun kesken alueellisen vaikuttavuuden
ja erikoistumisalojen mukaan. Näin esimerkiksi aluekehitystoiminnan sekä
maaseudun kehittämiseen ja talousalueen yritystoiminnan kehittämiseen
laajasti vaikuttavien hankkeiden kuntarahoitusta on painotettu seudun
vastuulle. Lisäksi seudun kehittämisrahoitusta on suunnattu myös kuntien
palvelurakenteen kehittämiseen tähtääviin hankkeisiin. Osassa hankkeita
on rahoitusvastuuta jaettu molemmille. Seudun kehityshankerahaston
käytöstä päättää seudun kuntien välisen yhteistoimintasopimuksen
mukaisesti seutuvaliokunta ja rahoituspäätökset tehdään koskemaan koko
hankekautta. Kaupungin osalta kehittämishankkeisiin osallistumisesta ja
osoitettavan rahoituksen suuruudesta päättää vuosittain hankekohtaisesti
kaupunginhallitus.
Mikkelin kaupungin käyttösuunnitelman 2015 mukaan Kehittämishankkeet määräraha on tarkoitettu merkittäviin elinvoimaa ja kilpailukykyä edistäviin
kehittämishankkeisiin. Rahoitettavia hankkeita koskevan päätöksenteon tulee
käyttösuunnitelman lausuman mukaan perustua kaupungin strategiaan ja
erityisesti elinkeinojen hyvinvointiohjelman linjauksiin. Tämä strategiakytkös
varmistetaan hankerahoitusta hakevien yhteisöjen kanssa käydyissä
neuvotteluissa osana elinkeinojen hyvinvointiohjelman toteuttamista.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
17 (30)
Keskeisten toimijoiden kanssa kaupunki on solminut kumppanuussopimukset,
joissa määritellään yhteistyön lähtökohdat ja tavoitteet sekä sovitaan
vuosittain toteutettavissa yhteistyöneuvotteluissa kunkin vuoden toiminnan
painopisteistä sekä toteutettavista kehittämishankkeista.
Liitteeseen on koottu Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin, Kansalliskirjaston,
Lappeenrannan teknillisen yliopiston, Kuntaliiton, Mikkelin kaupungin,
Mikkelin kehitysyhtiön Miksei Oy:n sekä Pro Agria Etelä-Savon vuonna
2015 toteuttamat kehittämishankkeet, joiden rahoittamiseen käytetään
kaupungin kehittämismäärärahaa tai seudun kehityshankerahaston varoja.
Hankkeet toteuttavat kaupungin elinkeinojen hyvinvointiohjelmaa sekä seudun
kehittämisen linjauksia.
Kaupunginhallituksessa päätettävien kuntarahoitusten yhteissumma on
420.490 € ja yhdessä jo tehtyjen vuotta 2015 koskettavien rahoituspäätösten
kanssa kaupunginhallituksen alaisesta kehittämismäärärahasta on vuodelle
2015 sidottu yhteensä 536.772 €.
Mikkelin seudun seutuvaliokunta tekee seudun kehitysrahastoa koskettavat
hankepäätökset 9.6.2015 kokouksessa.
Ehdotus
Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja
Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä 140214154, tili 447100
Helsingin yliopiston Ruralia-instituutin hankkeet
- Luomuinstituutin jalkauttaminen, enintään 10.000 €
Kansalliskirjaston / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet
- Aviisi - sanomalehtien kultainen vuosisata uuteen käyttöön, enintään 20.000 €
Lappeenrannan teknillisen yliopiston hankeet 2015
- Vihreän kemian cleantech-osaamiskärkien kehittäminen, enintään 98.883 €
Kuntaliiton hankkeet
- Arttu 2, enintään 9 000 €
Mikkelin kaupungin hankkeet
- Kouluverkkoselvitys 2015, enintään 15.000 €
- Innovaatiokoulu –hanke, enintään 12.500 €
Mikkelin kehitysyhtiö Miksei Oy:n hankkeet
- Memorypark Business Plan, enintään 27.130 €
- EcoSairila kehittämisohjelma 2015-2016, enintään 19.213 €
- Etelä-Savon Uudistuva Teollisuus , enintään 22.438 €
- WITERA: Käynnistys Etelä-Savossa, enintään 13.791 €
- Bridgehead, enintään 11.417 €
- ULLD – Uutta liiketoimintaa linkitetystä datasta, enintään 31.118 €
- Professuurihanke, enintään 72.462 €
- Kansallinen EEN –hanke, enintään 13.000 €
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
18 (30)
- Itä-Suomen Invest In –hanke, enintään 25.000 €
- Tulevien hankkeiden varaus, enintään 19.538 €
Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteututuminen
suunnitellusti.
Päätös
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 257
Valmistelija / lisätiedot:
Aki Kauranen, Arja-Leena Saastamoinen
[email protected]
Etelä-Savon maakuntaliiton hallitus on kokouksessaan 16.6.2015 § 133 tehnyt
myönteisen rahoituspäätöksen Mikkelin ammattikorkeakoulun hakemalle
Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeelle.
Hankkeen osatoteuttajana on Mikkelissä sijaitseva Kansalliskirjaston digitointija konservointikeskus.
Hankkeen tarkoituksena on perustaa Mikkeliin Digitaalisen tiedonhallinnan
tutkimus- ja kehittämiskeskus. Kaksivuotinen hanke on keskuksen
perustamisen ensimmäinen vaihe. Hanke pohjautuu Mikkelin
ammattikorkeakoulun (Mamk) ja Helsingin yliopiston Kansalliskirjaston
Digitointi- ja konservointikeskuksen tutkimus- ja kehitystyöhön. Tutkimusja kehittämiskeskus tukee sekä toimijoiden tavoitteita että Etelä-Savon
maakuntaohjelman älykkään erikoistumisen strategiaa. Perustettava keskus on
kansallisesti ja kansainvälisesti merkittävä edustaen digitaalista kärkiosaamista
maakunnassa.
Tutkimus- ja kehittämiskeskus syventää osaamista digitaalisessa tiedon
hallinnassa ja säilyttämisessä. Hankkeessa on kaksi tutkimusaluetta:
1) datasta tiedoksi ja tieto käyttöön sekä 2) digitaalisen säilyttämisen
menetelmät ja välineet. Lisäksi hankkeeseen kuuluu olennaisesti 3) verkostoja kumppaniyhteistyö. Mamk toteuttaa kaikkia kolmea kokonaisuutta.
Kansalliskirjaston Digitointi- ja konservointikeskus osallistuu ensimmäiseen
tutkimusalueeseen ja verkostoyhteistyöhön.
Koko hankkeen budjetti on yhteensä 1.254.607 €, josta Kansalliskirjaston
toteuttaman osahankkeen osuus on yhteensä 596.260 €. Kuntarahan osuus
Kansalliskirjaston osahankkeessa on yhteensä 90.504 €, josta vuodelle 2015
kohdentuu yhteensä 30.168 €. Hankkeen toteutusaika on 1.5.2015-30.4.2017.
Mikkelin kaupunki on alkuvuodesta 2015 sitoutunut yhteensä 100.000 €
kuntarahoituksiin tuolloin Kansalliskirjaston valmistelussa olleisiin Tiikeri- ja
Juttujahti –hankkeisiin. Rahoittajan vaatimuksesta em. hankeaihiot ja niiden
tavoitteet sekä toimenpiteet on jatkovalmistelussa sisällytetty kesäkuussa
rahoituspäätöksen saaneeseen Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja
kehittämiskeskus –hankkeeseen ja näin ollen aiemmin Tiikeri- ja Juttujahti
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
19 (30)
–hankkeille varattu kuntarahoitus käytetään Digitaalisen tiedonhallinnan
tutkimus- ja kehittämiskeskus –hankkeen Kansalliskirjaston osahankkeen
kuntarahoitukseen.
Ko. hankkeen rahoituspäätös huomioiden kaupunginhallituksen alaisesta
kehittämismäärärahasta on vuodelle 2015 sidottu yhteensä 566.940 €.
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus päättää myöntää vastuuyksiköltä 140214154, tili 447100
Kansalliskirjasto / Digitointi- ja konservointikeskuksen hankkeet
- Digitaalisen tiedonhallinnan tutkimus- ja kehittämiskeskus / Kansalliskirjaston
osahanke, vuodelle 2015 yhteensä 30.168 €
Rahoituksen ehtona on hankkeiden muun rahoituksen toteutuminen
suunnitellusti.
Samalla todetaan, että aiemmin Kansalliskirjaston valmistelemille Tiikerija Juttujahti -hankkeille varattu kuntarahoitus käytetään ko. hankkeen
kuntarahoitukseen.
Päätös
Hyväksyttiin.
Merkitään, että Veli Liikanen ilmoitti oma-aloitteisesti olevansa esteellinen ja
poistui kokouksesta. Ilmoitus hyväksyttiin.
Merkitään, että pöytäkirja tämän asian osalta tarkastettiin heti kokouksessa.
Tiedoksi
Kansalliskirjaston digitointi ja konservointikeskus / Minna Kaukonen
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
20 (30)
§ 258
Etäopetuksen sisällyttäminen Otavan Opiston liikelaitoksen ylläpitämisluvan
koulutustehtävään
MliDno-2015-1689
Valmistelija / lisätiedot:
Harri Jokinen
[email protected]
Liitteet
1 Liite Otavan Opisto hakemusliite
Otavan opiston liikelaitoksen johtokunta päätti kokouksessaan 12.5.2015 (§16)
esittää Mikkelin kaupunginhallitukselle Otavan Opiston vapaan sivistystyön
ylläpitämislupaan muutosta seuraavasti:
1.
2.
Toimintaa voidaan järjestää Mikkelin lisäksi Helsingissä.
Etäopetus osaksi Otavan Opiston koulutustehtävää
Tässä esittelytekstissä valmistellaan Otavan Opiston liikelaitoksen johtokunnan
päätöksessä olevaa kohtaa kaksi (2) “Etäopetus osaksi Otavan Opiston
koulutustehtävää”.
Otavan Opiston Liikelaitoksen voimassa oleva vapaan sivistystyön
ylläpitämislupa on Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös nro 24/532/2011.
Ylläpitämisluvassa on määritelty oppilaitoksen nimeksi Otavan Opisto ja
sijaintipaikaksi Mikkeli.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on asiakirjassaan “1.1.2016 voimaan tulevat
vapaan sivistystyön säädösmuutokset ja hakutiedote etäopetuksen
sisällyttämisestä kansanopiston koulutustehtävään” 07.08.2015 (diaarinumero
OKM/44/592/2015) asettanut kansanopistojen ylläpitäjien haettavaksi
mahdollisuutta sisällyttää etäopetus osaksi ylläpitämislupaa.
Hakemus tulee toimittaa Opetus- ja kulttuuriministeriöön viimeistään
31.8.2015 mennessä.
Nykyisessä lainsäädännössä on kirjaus kansanopistojen etä- ja monimuotoopetuksesta (laki vapaasta sivistystyöstä, 6§). Kirjauksen mukaan “...laissa
säädettyä koulutusta voidaan järjestää lähi- tai etäopetuksena”.
11.2016 voimaan tulevan lainsäädännön mukaan koulutusta voidaan myös
järjestää lähi- tai etäopetuksena. Rahoitusperusteeseen tulee 1.1.2016 alkaen
muutoksia.
Etäopetuksella tarkoitetaan tieto- ja viestintätekniikalla tuettua opetusta, jossa
opiskelija ja opettaja ovat fyysisesti eri paikassa.
Kansanopistot ovat lain mukaan sisäoppilaitoksia. Lähiopetus tulee järjestää
siinä sijaintikunnassa, joka on mainittu ylläpitämisluvassa.
Opiskelijaviikon yksikköhinnan laskenta muuttuu 1.1.2016 alkaen
seuraavasti: jos etäopetus ei ole kansanopiston ylläpitämisluvassa mainittu
koulutustehtävä, otetaan oppilaitoksen valtionosuuden perusteena
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
21 (30)
käytettäviä opiskelijaviikkoja laskettaessa etäopetuksen ja työssäoppimisen
opiskelijaviikkojen määrästä vuoden 2016 valtionosuusrahoituksesta alkaen
huomioon enintään 20 % oppilaitoksen toteutuneiden lähiopetuksen
opiskelijaviikkojen määrästä. Jos oppilaitokselle hakemuksesta muutetaan
ylläpitämislupaa siten, että luvan muihin ehtoihin kirjataan etäopetus
oppilaitoksen tehtäväksi, etäopetuksen opiskelijaviikot huomioidaan
kokonaisuudessaan.
Otavan Opiston etäopetuksen osuus on valtionapuun luettavista vapaan
sivistystyön vahvistetuista opintoviikoista 2012 56%, 2013 56,4%, 2014 33,7%,
2015 heinäkuun loppuun mennessä 30,1%. Siis huomattavasti yli 20 % kaikista
opiskelijaviikoista.
Jos etäopetus ei ole koulutustehtävänä ylläpitämisluvassa, uuden lain
tullessa voimaan 1.1.2016, se tarkoittaisi, että Otavan Opisto tuottaessa
opiskelijaviikkoja yli 20 % kaikista opiskelijaviikoista, opisto ei olisi oikeutettu
ylimenevien etäopetuksesta syntyneiden opiskelijaviikkojen valtionapuun.
Talouden näkökulmasta on siis tärkeää, että etäopetus on määritelty Otavan
Opiston kansanopiston ylläpitämisluvan koulutustehtävässä.
Etäopetus muodostaa merkittävän osan Otavan Opiston vapaan sivistystyön
rahoituspohjasta.
Otavan Opiston lukio- ja perusopetuksen volyymista etäopetus muodostaa
tilinpäätöksen 2014 mukaan noin ¾ kaikesta toiminnan tuotoista.
Etäopetuksen maininta kansanopiston ylläpitämisluvassa varmistaa Otavan
Opiston rahoituksellista asemaa vapaan sivistystyön rahoituspohjan osalta.
Opetus- ja Kulttuuriministeriölle osoitettava hakemusteksti liitteenä.
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Mikkelin kaupunginhallitus valtuuttaa Otavan Opiston Liikelaitoksen
rehtorin hakemaan Opetus- ja Kulttuuriministeriöltä kirjausta etäopetuksen
sisällyttämisestä Otavan Opiston Liikelaitoksen kansanopiston ylläpitämisluvan
koulutustehtävään. Hakemus tulee jättää viimeistään 31.8.2015 mennessä.
Päätös
Hyväksyttiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
22 (30)
§ 259
Ruoka- ja puhtauspalveluiden kehityssuunnittelijan määrääminen toimimaan
palvelujohtajan sijaisena
MliDno-2015-1686
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
[email protected]
Kaupunginhallitus 31.3.2014 § 146
Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031
Palvelujohtaja Marjut Kuosma on ollut virkavapaalla 25.9.2013 - 30.12.2013
ja 1.1.2014 - 28.2.2014 väliset ajat. Palvelujohtajan tehtävät on ko. aikana
jaettu palvelupäällikkö Airi Mattilan, kehityssuunnittelija Mia Hassisen ja
toimistosihteeri Elisa Ruskelan kesken. Palvelujohtaja Marjut Kuosmalle on
edelleen myönnetty virkavapautta ajanjaksolle 1.3.2014 – 31.8.2014. Koska
kyse on jo pidemmästä virkavapaudesta, on tarkoituksenmukaista järjestellä,
ottaen huomioon ruoka- ja puhtauspalveluiden toiminta, palvelujohtajan
sijaistus aikaisempaa selkeämmin.
Konsernipalveluiden toimintasäännön 5 §:n mukaan palvelujohtajan
poissa ollessa vastaava ratkaisuvalta on palvelupäälliköllä. Ruoka- ja
puhtauspalveluiden henkilöstön kanssa käydyissä keskusteluissa on tullut
esille, että nyt ko. ajan palvelujohtajan sijaisena voisi toimia kehityssuunnittelija
Mia Hassinen kuitenkin niin, että palvelupäällikkö Airi Mattila vastaisi
henkilöstöasioista (työterveysneuvottelut, rekrytointi, henkilöstöesitykset,
henkilöstöasioihin liittyvät viranhaltijapäätökset) ja toimistosihteeri Elisa
Ruskela osallistuisi normaalia enemmän talouden suunnitteluun ja seurantaan.
Tässä järjestelyssä kehityssuunnittelijan toimi (tehtäväkohtainen palkka
2.847,86) jätettäisiin täyttämättä. Mia Hassinen hoitaisi kehityssuunnittelijan
tehtäviä soveltuvin osin palvelujohtajan sijaisena.
Palvelujohtajan tehtäväkohtainen palkka on 3.892,84 euroa. Vaikka
palvelujohtajan virkavapauden aikana palvelujohtajan virkaan kuuluvia
tehtäviä olisi jaettu myös muille henkilöille, on arvioitu, kun otetaan huomioon
kehityssuunnittelijan tehtävät, ettei tehtäväkohtaista palkkaa ole tarvetta
sijaisuuden ajalta muuttaa.
Edellä esiteillä perusteilla esitetään, että restonomi (YAMK) Mia Hassinen
määrätään suostumuksellaan 1.4.-31.8.2014 palvelujohtajan (vakanssi 5079)
viransijaiseksi ja samalla vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081)
toimesta vastaavaksi ajaksi sekä tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään
3.892,84 euroa. Lisäksi esitetään, että Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka
1.3.2014 alkaen, mistä ajankohdasta hän on tosiasiallisesti hoitanut ko.
tehtävää.
Henkilöstöpalveluiden lausunto: "Tehty esitys vastaa hallintojohtajan
ja henkilöstöjohtajan käymiä keskusteluja. Palvelujohtajan ja
kehityssuunnittelijan tehtäviä ei voi hoitaa täysipainoisesti samasta
positiosta. Palvelujohtajan tehtävästä on kuitenkin irrotettavissa edellä
esitetyt osa-alueet ja näin luoda tehtävä, jossa yhdistyy sekä palvelujohtajan
että kehityssuunnittelijan työn keskeiset elementit. Tämän vuoksi
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
23 (30)
henkilöstöpalvelut näkee myös esitetyn palkkauksen perustelluksi.
Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä. Lisäksi henkilöstöpalvelut esittää,
että hallintojohtajalle annetaan oikeus jatkaa em. järjestelyä, niin kauan
kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman
virkavapaisiin."
Ehdotus: Kaupunginjohtaja:
Kaupunginhallitus päättää, että
- restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan 1.4.-31.8.2014
palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan
kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi,
- tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa ja
- Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka 1.3.2014 alkaen.
Päätös: Kaupunginhallitus:
Hyväksyttiin.
______________________
Kaupunginhallituksen jaosto 25.8.2014 § 202
Valmistelija hallintojohtaja Ari Liikanen, puh. 044 794 2031
Palvelujohtaja Marjut Kuosman virkavapaata on jatkettu 1.9.-30.11.2014.
Kaupunginhallituksen kokouksessa 31.3.2014 § 146 esitetyillä perusteilla
esitetään, että restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan
1.9.-31.11.2014 palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla
vapautetaan kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi
sekä tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa. Lisäksi esitetään,
että hallintojohtajalle annetaan oikeus jatkaa em. järjestelyä, niin kauan
kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut Kuosman
virkavapaisiin.
Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä.
Ehdotus Kaupunginjohtaja:
Jaosto päättää, että
- restonomi (YAMK) Mia Hassinen määrätään suostumuksellaan 1.9.-31.11.2014
palvelujohtajan (vakanssi 5079) viransijaiseksi ja samalla vapautetaan
kehityssuunnittelijan (vakanssi 5081) toimesta vastaavaksi ajaksi,
- tehtäväkohtaiseksi palkaksi määrätään 3.892,84 euroa ja
- Mia Hassiselle maksetaan ko. palkka 1.9.2014 alkaen.
Lisäksi jaosto oikeuttaa hallintojohtaja Ari Liikasen jatkamaan em. järjestelyä,
niin kauan kuin järjestely on määräaikainen ja liittyy palvelujohtaja Marjut
Kuosman virkavapaisiin.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
24 (30)
Päätös Kaupunginhallituksen jaosto:
Hyväksyttiin.
__________________
Kaupunginhallitus 24.8.2015
Marjut Kuosmalle on myönnetty eläke 1.9.2015 alkaen. Samasta ajankohdasta
ruoka- ja puhtauspalveluiden palvelujohtajan virka jää avoimeksi. Ruoka- ja
puhtauspalveluiden organisatorinen asema on jatkossa yhteydessä vireillä
olevaan Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeeseen,
joten tässä vaiheessa ei ole tarkoituksenmukaista täyttää palvelujohtajan
virkaa pysyvästi. Kehityssuunnittelija Mia Hassinen on toiminut vs.
palvelujohtajana syyskuusta 2013 alkaen, ja hän on antanut suostumuksen
toimia vt. palvelujohtajana siihen saakka, kunnes sote-palvelutuotantoalueen
perustamishankkeen toteuttaminen ratkeaa.
Henkilöstöpalveluiden lausunto: Henkilöstöpalvelut puoltaa tehtyä esitystä.
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus
- vahvistaa Marjut Kuosmalle eron palvelujohtajan virasta siten, että viimeinen
virassaolopäivä on 31.8.2015.
- määrää restonomi (YAMK) Mia Hassisen suostumuksellaan toimimaan
vt. palvelujohtajana 1.9.2015 alkaen siihen saakka, kunnes sotepalvelutuotantoalueen perustamishankkeen toteuttaminen ratkeaa ja samalla
hänet vapautetaan kehityssuunnittelijan toimesta vastaavaksi ajaksi ja tältä
ajalta hänelle maksetaan palvelujohtajan tehtäväkohtainen palkka (3.892,84
euroa) ja työkokemuslisä.
Päätös
Hyväksyttiin.
Tiedoksi
Mia Hassinen, Kunnan Taitoa Oy, henkilöstöpalvelut
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
Kaupunginhallitus, § 175, 18.05.2015
Kaupunginvaltuusto, § 49, 25.05.2015
Kaupunginhallitus, § 260, 24.08.2015
§ 260
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokousaikataulu syksylle 2015
MliDno-2015-1002
Kaupunginhallitus, 18.05.2015, § 175
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
[email protected]
Kaupunginvaltuuston ja -hallituksen kokouksista on kaupunginkansliassa
laadittu ehdotus kokousaikatauluksi 10.8.2015-11.1.2016
Aikatauluehdotus on seuraava:
Kvalt
klo 18.00
Khall
klo 15.00
10.8.2015
Tarvittaessa
17.8.2015
24.8.2015
31.8.2015
7.9.2015
14.9.2015
21.9.2015
klo 17.30-20.00
Iltakoulu
talousarvion
valmistelusta
21.9.2015
klo 14.00
5.10.2015
12.10.2015
12.10.2015
Tarvittaessa klo
14.00
26.10.2015
Klo 14.00
TA:n käsittely
27.10.2015
Klo 14.00
TA:n käsittely
2.11.2015
Klo 14.00
TA:n käsittely
9.11.205
Klo 12.00
TA:n käsittely ja
veroprosentti
16.11.2015
25 (30)
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
23.11.2015
7.12.2015
14.12.2015
11.1.2016
26 (30)
Aikatauluun voidaan tehdä tarvittaessa muutoksia. Kaupunginhallitus
kokoontuu tarvittaessa kokouksiinsa tai seminaareihin myös muina aikoina.
Kaupunginhallituksen kokoukset alkavat klo 15.00.
Kaupunginvaltuuston kokoukset alkavat klo 18.00.
Kuntalain 54 §:n 1 ja 2 momentissa valtuuston kokoontumisesta todetaan
seuraavaa: ”Valtuusto kokoontuu päättäminään aikoina ja myös silloin, kun
valtuuston puheenjohtaja katsoo sen tarpeelliseksi.
Valtuusto on kutsuttava koolle myös kunnanhallituksen tai vähintään
neljäsosan valtuutetuista sitä pyytäessä ilmoittamansa asian käsittelyä varten.
Tällainen asia on valmisteltava kiireellisesti.”
Mahdollisista muista valtuuston seminaareista sovitaan erikseen.
Ehdotus
Esittelijä: Ari Liikanen, hallintojohtaja
Kaupunginhallitus päättää hyväksyä edellä esitetyn kokousaikataulun ja
päättää kaupunginhallituksen kokousten alkamisajasta.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että se päättää pitää
valtuuston kokoukset:
- ma 31.8.2015
- ma 21.9.2015
- ma 12.10.2015
- ma 9.11.2015
- ma 7.12.2015
ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 §:ssä mainitulla
tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00.
Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Kaupunginhallitus hyväksyi edellä esitetyn aikataulun siten muutettuna, että
kaupunginhallituksen TA-kokoukset 26.10., 27.10. ja 2.11.2015 alkavat klo 13.00
ja vuoden 2016 ensimmäinen kokous pidetään 18.1.2016.
Kaupunginhallitus päätti esittää kaupunginvaltuustolle edellä
esitetyn lisäksi, että valtuuston kokous 9.11.2015 aloitetaan klo 12.00
ja että kaupunginvaltuuston vuoden 2016 ensimmäinen kokous pidetään
25.1.2016.
Mikkeli
Kaupunginhallitus
Pöytäkirja
24.08.2015
18/2015
27 (30)
Kaupunginvaltuusto, 25.05.2015, § 49
Ehdotus
Kaupunginhallitus:
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää pitää valtuuston
kokoukset:
- ma 31.8.2015
- ma 12.10.2015
- ma 9.11.2015
- ma 7.12.2015
- ma 25.1.2016
ja että valtuusto kokoontuu tarpeen mukaan kuntalain 54 §:ssä mainitulla
tavalla. Kokoukset aloitetaan klo 18.00, paitsi 9.11.2015, jolloin kokous
aloitetaan klo 12.00.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää valtuustolle, että iltakoulu talousarvion
valmistelusta pidetään maanantaina 21.9.2015 klo 17.30-20.00.
Mahdollisista muista valtuuston seminaareista päätetään erikseen.
Päätös
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus, 24.08.2015, § 260
Valmistelija / lisätiedot:
Ari Liikanen
[email protected]
Etelä-Savon sote-palvelutuotantoalueen perustamishankkeen ohjausryhmässä
on päätetty, että kaikki hankkeessa mukana olevat kaupungit ja kunnat pitävät
valtuustokokoukset samana ajankohtana eli maanantaina 28.9.2015 klo 18.00.
Ehdotus
Esittelijä: Timo Halonen, kaupunginjohtaja
Kaupunginhallitus esittää, että kaupunginvaltuusto päättää pitää ylimääräisen
valtuustokokouksen Etelä-Savon sote-palvelutuotantolaueen perustamiseen
liittyen 28.9.2015 klo 18.00.
Lisäksi kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuustolle, että iltakoulu
talousarvion valmistelusta maanantaina 21.9.2015 klo 17.30-20.00
siirretään pidettäväksi 28.9.2015 klo 16.30-17.30 ja iltakoulua jatketaan
valtuustokokouksen jälkeen.
Esitys kaupunginvaltuustolle.
Päätös
Hyväksyttiin.
Kaupunginhallitus 24.8.2015 Liite 1 § 255
MIKKELIN VESILAITOS
METSÄ-SAIRILAN JÄTEVEDENPUHDISTAMO
HANKEKUVAUS
1.
TAUSTAA
Mikkelin uudelle, Metsä-Sairilan jäteaseman länsipuolelle suunnitellulle kalliopuhdistamolle on
myönnetty ympäristölupa (ISA-VI/200/04.08/2010) 12.1.2012. Ympäristölupa on tullut
lainvoimaiseksi joulukuussa 2013. Puhdistamon toteutussuunnittelu on valmistunut vuonna 2012,
mutta rakentaminen ei ole vielä käynnistynyt lupakäsittelyn sekä kaavoitusprosessin viivästymisen
vuoksi. Puhdistamolle on tehty alustava prosessivertailu vaihtoehtoisista puhdistusmenetelmistä
vuonna 2013, jossa tarkasteltiin Metsä-Sairilan puhdistamolla mahdollisesti sovellettavissa olevia
tekniikoita toteutussuunnitelman pohjana olleen perinteisen aktiivilieteprosessin vaihtoehtona tai
rinnalla.
Alustavan vertailun pohjalta on vuonna 2014 tehty tarkempi vertailu kalvobioreaktoritekniikkaan
(MBR) perustuvan prosessiratkaisun ja toteutussuunnitelmassa esitetyn prosessiratkaisun kesken.
Tarkastelussa on laadittu suunnitelmat MBR-prosessiin perustuvista vaihtoehdoista ja keskenään
vertailukelpoiset
kustannusarviot
sekä
toiminnallinen
vertailu
vaihtoehdoista.
Tarve
prosessivaihtoehtojen vertailulle on muodostunut myös sen vuoksi, että MBR-tekniikan kehitys on
viime vuosina ollut erittäin nopeaa ja niiden kustannustaso on sekä investointi- että
käyttökustannusten osalta pienentynyt merkittävästi verrattuna perinteisiin prosesseihin. MBRprosessitekniikkaan perustuvia laitoksia on rakennettu maailmanlaajuisesti jo tuhansia ja niistä on
myös riittävän pitkäaikaisia käyttökokemuksia (10–15 vuotta). Kalvosuodatus korvaa
jälkiselkeytyksen lisäksi tertiäärikäsittelyn sekä desinfioinnin ja niiden vaatimat oheistilat, joten
vertailukustannukset ovat jo nykyäänkin tavanomaisen aktiivilieteprosessin kanssa lähellä
toisiaan.
Vertailun perusteella voitiin suositella prosessikokonaisuutta, jossa kalvosuodatuksella käsitellään
myös huippuvirtaamat, eikä erilliselle ohitusvirtaamien käsittelylle ole lähtökohtaisesti tarvetta.
2
Uuden puhdistamon mitoituksessa on huomioitu melko paljon kasvuvaraa tulokuormitukseen.
Puhdistamon rakentaminen olisi mahdollista toteuttaa myös vaiheittain siten, että siihen
asennettaisiin aluksi vain n. 80 % kalvomoduuleista. Tilavaraus on kuitenkin täydelle määrälle, jotka
voidaan hankkia sitten, jos jätevesimäärät kasvavat ennustetulle tasolle. Puhdistamoon rakennetaan
tilavaraus mahdolliselle jälkikäsittelylle, jolloin puhdistusprosessia on mahdollista myöhemmin
tehostaa esimerkiksi aktiivihiilisuodattimilla mm- lääkeainejäämien poistamisen tehostamiseksi.
Ratkaisua puoltavat mm. paremmat puhdistustulokset tulevaisuudessa mahdollisesti kiristyviä
vaatimuksia varten sekä pienemmät prosessitilantarpeet ja sen myötä pienemmät
investointikustannukset sekä lyhyempi rakennusaika. Jälkiselkeytysaltaat, hiekkasuodatus ja UVdesinfiointi jäävät pois ja ne korvataan kalvosuodattimilla. Kun biolietettä ei eroteta puhdistetusta
vedestä laskeuttamalla, vaan suodattamalla se ohuen kalvon läpi, voidaan biomassan konsentraatio
reaktorialtaissa pitää korkeampana. Tämä parantaa puhdistustuloksia ja pienentää lietteentuottoa.
Kalvosuodatetun jäteveden hygieeninen laatu on korkea ympäri vuoden, eikä se sisällä normaalisti
suolistobakteereita.
Valitusta prosessiratkaisusta on alkuvuoden 2015 aikana laadittu päivitetyt rakennuspiirustukset ja
tilamalli. Rakennuslupahakemus on maanalaisten tilojen osalta jätetty 24.3.2015. Liitteenä on myös
prosessimitoituskaavio uudesta MBR-prosessivaihtoehdosta.
2.
LUPAPROSESSIT
Metsä-Sairilan jätevesipuhdistamohake käynnistettiin marraskuussa 2007. Hankkeeseen liittyvät
keskeiset lupa- ja kaavapäätökset ovat:
o
Etelä-Savon ympäristökeskus, 5.6.2008.
soveltamisesta
Päätös ympäristövaikutusten arviointimenettelyn
o
Itä- Suomen Aluehallintovirasto, 12.1.2012. Päätös vesihuoltolinjan rakentamisesta välille
Kenkäveronniemi–Metsä-Sairila
o
Vaasan
hallinto-oikeus
8.11.2013.
jätevesipuhdistamon toimintaa
o
Korkein hallinto-oikeus 20.11.2014.
asemakaava-asiassa.
o
Mikkelin kaupunki, Ympäristöluvat ja ilmoitukset 7.5.2015. Päätös melua- ja tärinää
aiheuttavasta toiminnasta, Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon louhinta.
o
Mikkelin
kaupungin
rakennuslautakunta
28.5.2015.
jätevesipuhdistamon maanalaisten tilojen rakentaminen.
Päätös
valituksesta
koskien
Metsä-Sairilan
Päätös valituksesta yleiskaava-asiassa ja valituksesta
Rakennuslupa,
Metsä-Sairilan
3
3.
PUHDISTAMON PROSESSIKUVAUS
Esikäsittely rakennetaan kaksilinjaisena ja se käsittää välppäyksen ja ilmastetun hiekan- ja rasvanerotuksen
sekä lisäksi kalvosuodattimien toimintavarmuutta parantavan hienovälppäyksen. Välppeet ja hiekat
pestään ja sijoitetaan välpelavalle ja hiekkalavalle poiskuljetusta varten. Pääosin kuiduista ja muusta
orgaanisesta aineksesta koostuva hienovälpe voidaan tarvittaessa sekoittaa ylijäämälietteeseen ja johtaa se
lietteenkäsittelyyn, mikä parantaa MBR-lietteen kuivattavuutta. Fosforinpoistoon tarkoitetun
saostuskemikaalin (ferri- tai ferrosulfaatti) syöttö tapahtuu pääosin hiekanerotuksen jakokanavaan.
Esiselkeytys rakennetaan alkuperäisen suunnitelman mukaisesti kolmilinjaisena, suorakaiteen muotoisilla
altailla. Yksi linja jaetaan väliseinällä kahteen puoliskoon, joilla on omat lietetaskut virtaussuunnassa altaan
alkupäässä. Poikkeustilanteissa (maksimivirtaamat, huolto yms.) yhtä allasta voidaan käyttää myös
jäteveden tasauskäytössä tai biologisen osan ohitusvesien kemialliseen saostukseen. Esiselkeytys voidaan
ohittaa osittain ilmastukseen (0…70 %), jolloin aktiivilieteosan hiili/typpi -suhdetta voidaan säätää ja
typenpoiston tehokkuutta optimoida ilman ulkopuolisen hiililähteen käyttöä.
MBR-prosessi rakennetaan kolmilinjaisena. Jokaisen linjan ilmastusallaslinja jaetaan kuuteen eri lohkoon,
joista osa on anoksisia (hapettomia) ja osa ilmastettuja. Esiselkeytetty vesi ja esiselkeytyksen ohitus
yhdistetään ilmastuksen jakokanavassa, josta vedet jaetaan tasan kaikkiin käsittelylinjoihin.
Kokonaistypenpoisto tapahtuu kokonaan DN-tyyppisessä MBR-prosessissa. Suorakaiteen muotoiset
ilmastusaltaat jaetaan ilmastettuihin ja ilmastamattomiin lohkoihin ja näiden keskinäistä määrää voidaan
säätää linjakohtaisesti ja ajotilanteen mukaan. Ilmastamattomissa lohkoissa vallitsee anoksiset olosuhteet
(ei vapaata happea) ja aktiiviliete pidetään liikkeessä mekaanisella sekoituksella. Ilmastetuissa lohkoissa
4
ammoniumtyppi hapettuu nitraatiksi, joka pelkistyy anoksisissa lohkoissa kaasumuotoiseksi typeksi.
Typpikuplat nousevat veden pintaan ja poistuvat kaasuna ilmaan.
Jälkiselkeytyksen, tertiäärikäsittelyn ja UV-desinfioinnin korvaava kalvosuodatus tarvitsee kalvojen
puhtaanapidon vuoksi lisäksi karkeakuplailmastuksen, joka toimii myös ilmastustilavuutena. Happi- ja
nitraattipitoisen lietteen kierrättäminen puhdistusprosessin alkuun vaatii erillisen deox-altaan, jossa vapaa
happi kulutetaan loppuun ennen denitrifikaatiota. Nitrifikaation aiheuttama pH:n lasku kompensoidaan
syöttämällä tulevan jäteveden sekaan kalkin sijaan lipeää. Kalkin sisältämä kalsium voi saostua kalvojen
pintaan tukkien huokosia ja se lisää myös lietteentuottoa. Alkalointitarve voi olla vähäistä, jonka vuoksi
alkalointi on helpompaa toteuttaa lipeällä, jonka tarve on arvioitu olevan vuositasolla alle 200 m3/a.
Kalvosuodattimien puhtaanapito vaatii karkeakuplailmastuksen ja sen myötä sen energiankulutus on
suurempaa kuin aktiivilieteprosessissa. Taulukossa 1 esitetyn arvion mukaan MBR-puhdistamon
energiankulutus olisi Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamolla noin 0,91 kWh/m3, mikä on noin 23 %
enemmän kuin aktiivilieteprosessilla. Suurempaa prosessienergian kulutusta kompensoi MBR-laitoksen
pienemmästä rakennustilavuudesta johtuva alhaisempi lämmitys- ja ilmanvaihtoenergian kulutus.
Energiankulutuksen minimoimiseksi MBR-prosessia on optimoitava sopivien säätöjen saavuttamiseksi.
Ilmapuhdistuksen lisäksi kalvoja on ajoittain pestävä kalvojen pintaan kiinnittyneen orgaanisen tai
epäorgaanisen aineksen poistamiseksi joko natriumhypokloriitilla tai sitruunahapolla. Pesukertojen määrä
ja kemikaalitarve riippuu käytettävästä kalvotyypistä ja ajotavasta, mutta alustavan arvion mukaan
pesumääriä olisi noin neljä vuodessa ja kemikaalimäärät ovat noin 25 m3/a 15 %:sta natriumhypokloriittia
sekä 15 m3/a 50 %:sta sitruunahappoa. Vesipolymeeriä ja jälkikäsittelyn ferrisulfaattia ei tarvita MBRprosessissa.
Kalvosuodatusyksiköt sijoitetaan ilmastusaltaiden perälle rakennettaviin erillisiin suljettaviin allasosioihin,
joiden päädyssä on tilat vaadittaville putkistoille, venttiileille ja pumpuille sekä kompressoreille.
Kuva 1. Prosessikaavio
Esiselkeytysaltaat rakennetaan ns. syvillä lietetaskuilla, joissa raakaliete sekä tarvittaessa biologisen osan
ylijäämälietteet sakeutetaan ennen lietteenkäsittelyä. MBR-prosessin ylijäämälietteet pumpataan
normaalisti suoraan lietevarastoon, mutta ne voidaan pumpata myös hienovälppäykseen mahdollisten
5
kuitujen poistamiseksi, jolloin ylijäämäliete kulkeutuu lietteenkäsittelyyn esiselkeytyksen kautta
raakasekalietteenä. Syvät lietetaskut varustetaan hämmentimillä ja ne toimivat lietteen sakeuttamoina.
Liete johdetaan esiselkeyttimien lietetaskuista raaka(seka)lietteenä sekä MBR-altaista ylijäämälietteenä
koneelliseen sakeutukseen ja siitä edelleen kuivauksen syöttösäiliöihin. Säiliöistä se pumpataan
lietteenkuivauslingoille ja varastoidaan niiden alapuolella oleviin siiloihin (2 kpl, a 90 m3) poiskuljetusta
varten. Kuivattu liete kuljetetaan autoilla jatkokäsittelyyn vastaanottolaitokseen. Lietteen kuivauksen
yhteyteen varataan tilat mahdollista kemiallista hygienisointia varten. MBR-prosessin lietteentuoton
arvioidaan olevan tavanomaista aktiivilieteprosessia vähäisempää mm. pidemmän lieteiän vuoksi.
Puhdistamolle vastaanotetaan myös sakokaivolietteitä erillisen vastaanottoaseman kautta.
Puhdistamoprosessin loppupäähän vesilaitos varaa tilan eri jälkikäsittelytekniikoiden testaamista varten.
Tila mahdollistaa myös eri tutkimuslaitosten harjoittaman koetoiminnan puhdistamolla.
4.
PUHDISTUSTULOKSET
Metsä-Sairilan jätevedenpuhdistamon puhdistustehoksi ja vesistökuormitukseksi on mitoitusvuonna 2030
arvioitu MBR-prosessilla seuraavaa:
Taulukko 3. Ympäristöluvassa ja prosessivertailussa esitetyt arviot MBR-prosessin puhdistustuloksesta.
Ympäristölupa-määräykset
MBR-prosessi
mg/l
%
mg/l
%
kg/d
BOD7
10
96
2,5
99
41
kok.P
0,30
96
0,16
98
2,8
70
12,1
76
199
kok.N
NH4-N
4
90
0,40
99
6,0
Kiintoaine
15
90
1,4
99,5
24
Puhdistustulokset paranevat merkittävästi etenkin kiintoaineen ja BOD:n osalta. Tehokkaammasta
ilmastuksesta johtuen lähtevä BOD on aina alle 5 mg/l, ja ammoniumtyppi on alle 2 mg/l. Kokonaistypen
poistoteho on vuosikeskiarvona noin 75 %. Typenpoistoteho riippuu kuitenkin biologian toiminnasta.
Kalvosuodatuksessa typenpoisto saadaan helpommin ylläpidettyä ympärivuotisesti, sillä kylmää
sulamisvesikautta varten lietepitoisuutta voidaan nostaa, eikä aktiiviliete ja typenpoistoon osallistuva
mikrobisto karkaa membraanien läpi. Fosforipitoisuus riippuu saostuskemikaalin syöttömäärästä ja
kalvosuodatuksessa voidaan saada parempia ja tasalaatuisempia tuloksia vähemmällä
saostuskemikaalimäärällä.
MBR-prosessissa
on
mahdollista
päästä
vieläkin
parempaan
fosforinpoistotehoon kemiallista saostusta optimoimalla, sillä fosforia ei pääse lähtevään veteen
kiintoaineen mukana.
Kiintoainepitoisuus on normaalitilanteessa alle 2 mg/l. Normaalisti suolistoperäisten indikaattoribakteerien
määrä on erittäin vähäinen ja täyttää tavanomaiset jäteveden desinfiointivaatimukset ympärivuotisesti.
Kalvosuodatus poistaa jätevedestä myös mikromuovit sekä tehostaa haitta-aineiden poistumista mm.
pidemmän lieteiän ja korkean kiintoaineen poistotehon vuoksi. Vähäinen lähtevän jäteveden
kiintoainepitoisuus mahdollistaa tarvittaessa kustannustehokkaamman aktiivihiilikäsittelyn tai otsonoinnin
haitta-aineiden poistamiseksi tulevaisuudessa. Odotettavissa on, että puhdistusprosessin tulee jatkossa
6
tehostetusti poistaa joitakin lääkeaineita ja hormoneita sekä tiettyjä kuluttajatuotteissa käytettyjä
kemikaaleja. Aktiivihiilikäsittely on toteutettavissa MBR-reaktoreissa ilman lisätilantarvetta.
5.
TULOPUMPPAAMO JA SIIRTOLINJAT
Jätevedet johdetaan nykyiseltä Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolta uudelle Metsä-Sairilan
jätevedenpuhdistamolle siirtoviemärillä. Siirtoviemäri on paineviemäri, joka vaatii uuden tulopumppaamon
rakentamisen nykyiselle Kenkäveronniemen jätevedenpuhdistamolle. Uudelle tulopumppaamolle
sijoitetaan virtaamamittaus- ja vuodontarkkailuautomatiikka. Paineviemärin painetasoa ja virtaamaa
seurataan jatkuvatoimisesti uuden puhdistamon valvomosta. Pumppaamon toiminta sähkökatkotilanteessa
voidaan varmistaa automaattisesti käynnistyvällä dieselgeneraattorilla.
Siirtoviemäri on kahdesta PEH 630 –kokoisesta putkesta koostuva paineviemäri, jonka pituus on noin 5 400
m. Paineviemärilinjasta noin 4 100 m tehdään vesistöalituksina pohjaan painottamalla. Vesistöalituksia
puoltavat mm. helpompi ja edullisempi rakentaminen kaupunkialueella, lyhyempi linjapituus, vähäisemmät
louhinta- ja maansiirtotyöt sekä vähäisemmiksi arvioidut ympäristövaikutukset.
Paineviemärin rakentamisen yhteydessä rakennetaan pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 800
kokoinen purkuviemäri Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Pappilanselälle. Painovoimaisesti toimivan
purkuviemärin pituus on noin 4 100 m, josta vesistöalitusten osuus on noin 3 100 m. Lisäksi rakennetaan
pääosin samaa putkilinjaa noudattaen PEH 160 kokoinen vesijohto Tuppuralasta Metsä-Sairilan
puhdistamolle, sekä PEH 800 kokoinen varapurkuputki Metsä-Sairilan puhdistamolta Saimaan Mustaselälle.
Vesijohdon vesistöosuuden pituus on noin 2 750 m. Varapurkuputken kokonaispituus on noin 700 m, josta
vesistöosuuden pituus on noin 400 m.
Puhdistetut jätevedet johdetaan painovoimaisesti purkuputkessa Saimaan Pappilanselälle Pursialan
teollisuusalueen edustalle. Uusi purkupaikka sijaitsee noin 1 km etelään nykyisestä Kenkäveronniemen
jätevedenpuhdistamon purkupisteestä vesistön virtaussuunnassa alavirtaan. Pappilanselän purkupaikka on
valittu vaihtoehtotarkastelun perusteella. Vaihtoehdon valintaan ovat vaikuttaneet kustannuksien lisäksi
myös jätevesien sekoittuminen ja ranta-alueiden maankäyttö ja vesistön muu kuormitus. Varapurkuputkea
käytetään poikkeustilanteissa, jos puhdistetun veden pääpurku suunnitellulle uudelle purkupaikalle
7
Pappilanselälle on jostain syystä estynyt. Mustaselän varapurkupisteeseen ei johdeta käsittelemätöntä
jätevettä missään tilanteessa.
6.
HANKINTAMUOTO
Kalliopuhdistamon rakentaminen on osa laajempaa kokonaisuutta, jossa Metsä-Sairilan alueelle
jätekeskuksen yhteyteen luodaan uudenlaista liiketoiminta- ja tutkimusympäristöä. EcoSairila 2020+ -nimen
saanut vihreän teollisuuden kasvukeskus -konsepti on yksi Mikkelin kaupungin kärkihankkeita.
Mikkelin vesilaitos käynnisti syksyllä 2014 hankinnan valmistelun tueksi Tekesin osarahoittaman IJHprojektin (Innovatiiviset Julkiset Hankinnat), jossa varsinaisen hankintaprosessin suunnittelun ohella
selvitettiin mm. rahoitusvaihtoehtoja, lieteen käytön vaihtoehtoja, uuden puhdistamoympäristön
hyödyntämistä T&K-toiminnassa sekä aluetalousvaikutuksia. Lisäksi valmistelussa perehdyttiin myös uusiin
hankintaa tukeviin menetelmiin, kuten projektijohtaminen ja hankinnan vaatimusmäärittelyn laatiminen.
Mikkelin Vesilaitos on teettänyt selvityksen, jossa on tarkasteltu vaihtoehtoisia hankintamuotoja
maanalaisen jätevedenpuhdistamon rakennuttamiseksi. Tarkastelussa on tutkittu rakennusalalla yleisesti
käytössä olevia urakkamuotoja ja niiden soveltuvuutta tähän hankkeeseen. Tarkastelutyössä on painotettu
hankintojen innovatiivisuutta sekä mikkeliläisen yritystoiminnan mahdollisimman laajaa osallistumista
kohteen rakentamiseen.
Kohteessa rakennetaan samanaikaisesti toisaalta veden käsittelyyn liittyvät prosessilaitteet ja –rakenteet
sekä toisaalta maanalainen tila kaikkine rakenteineen prosessin ympärille. Näistä prosessihankinta edustaa
hyvin edistyksellistä ja innovatiivista teknologiaa, jolla veden puhdistuksen laatutaso saadaan nostettua
esimerkilliselle tasolle. Maanalaisen tilan rakentaminen puolestaan edustaa perinteisempää osaamista.
Rakennushankkeen hankintamuodoksi esitetään seuraavaa:
1. Erillinen rakennuttajakonsultti johtamaan hanketta yhteistyössä tilaajana toimivan Mikkelin
Vesilaitoksen kanssa
2. Puhdistusprosessi KVR- muotoisena toimituksena tilaajan erillishankintana
3. Laitoksen muu suunnittelu tilaajan hankintoina esim. seuraavina kokonaisuuksina:
- Arkkitehti-, kalliorakennus-, rakenne- ja geotekninen suunnittelu
- LVIA- suunnittelu
- Sähkösuunnittelu
4. Urakat seuraavina kokonaisuuksina:
- Louhinta-, lujitus- ja tiivistystyöt sekä raskaat betonirakenteet
betonirakentamisen osalta KVR- urakkana, louhintaosuus tilaajan
suunnitelmilla
- Rakennusvaiheen työt tilaajan teettämillä suunnitelmilla jaettuna
urakkana siten, että rakennusteknisten töiden urakoitsija toimii
pääurakoitsijana ja talotekniset urakoitsijat (LV, IV, A, S, prosessi)
tälle alistettuina sivu-urakoitsijoina
Ehdotetulla hankintamuodolla voidaan erottaa erityisosaamista ja –kalustoa vaativat tehtävät omiksi
hankintapaketeikseen ja muodostaa muista töistä paikallista yritystoimintaa parhaiten hyödyntävän
kokoisia urakkakokonaisuuksia.
8
7.
KUSTANNUKSET
Puhdistamon arvioidut investointikustannukset ovat noin 34,4 M€, tulopumppaamon n. 1,5 M€ ja
siirtolinjojen 9,5 M€. Koko hankkeen investointikustannukset ovat silloin noin 45 M€. Käyttökustannusten
arvioidaan olevan vuoden 2020 kuormitustilanteessa n. 1,4 M€/a sisältäen jäteveden siirto- ja
puhdistuskustannukset. Puhdistamon käyttökustannukset laskutettua jätevesikuutiota kohti laskettuna
ovat n. 0,41 €/m3 ja kokonaiskustannukset 1,23 €/m3.
Taulukko 1. Puhdistamohankkeen kustannusarvio. Vuotuisten kustannusten laskennassa kuoletusaikoina
on käytetty 30 vuotta rakennusteknisille töille ja 15 vuotta laiteteknisille töille. Korkona on ollut 4 %.
Käyttökustannukset on arvioitu vuoden 2020 kuormitustilanteelle.
ALV 0%
MBR-PUHDISTAMO
TULOPUMPPAAMO
SIIRTOLINJAT
YHTEENSÄ
- Maanalaiset tilat
- Hallintorakennukset
- Kenkäveronniemessä
Kenkäveronniemi Metsä-Sairila
Puhdistamo
Pumppaamo
Siirtolinjat
M€
M€
M€
M€
M€
M€
9,83
8,05
7,20
4,30
1,30
3,68
0,60
0,40
0,20
0,10
0,16
1,54
16,34
9,25
8,10
4,60
1,40
5,38
M€
M€/a
34,36
2,40
1,46
0,11
9,25
0,55
45,07
3,06
M€/a
M€/a
M€/a
M€/a
M€/a
M€/a
M€/a
0,18
0,18
0,24
0,18
0,28
0,15
1,20
0,01
0,05
0,02
0,02
0,02
0,06
0,10
0,08
INVESTOINTIKUSTANNUKSET
Muut rakennustekniset työt
Louhintatyöt
Koneistotekniset työt
SIA-työt
LVI-työt
Yleiskustannukset (12 %)
YHTEENSÄ
Vuotuinen annuiteetti
5,91
1,20
0,50
0,10
KÄYTTÖKUSTANNUKSET
Energia, kiinteistöenergia
Energia, prosessienergia
Kemikaalit
Lietteenkäsittely
Kunnossapito
Käyttöhenkilökunta
YHTEENSÄ
KOKONAISKUSTANNUKSET
8.
M€/a
3,60
0,21
0,63
4,44
€/jv-m3
1,23
0,07
0,22
1,52
jv-m3/d
8 000
8 000
8 000
8 000
RAKENTAMISAIKATAULU
08/2015
09/2015
10/2015
12/2015
12/2015
02/2016
08/2016 – 12/2017
01/2018 – 05/2019
06/2018 – 08/2019
01/2019 – 08/2019
01/2019 – 10/2019
09/2017 – 09/2019
01/2018 – 09/2019
10/2019 - 01/2020
02/2020
0,19
0,25
0,26
0,18
0,36
0,15
1,38
MBR-prosessiurakkatarjouspyynnöt
Ajotunnelin louhintaurakkatarjouspyynnöt
MBR-urakkatarjoukset ja urakoitsijan valinta
Louhinta- ja betonointiurakan tarjouspyyntö
Ajotunnelin louhinta alkaa
Louhinta- ja betonointiurakan tarjoukset ja valinta
Luolaston louhinta
Rakennusurakka
Koneistotyöt
LVI työt
Sähkö- ja automaatiotyöt
Linjaurakat
Tulopumppaamo
Koekäytöt
Käyttöönotto.
Kaupunginhallitus 24.8.2015 Liite 1 § 256
1
HAKIJAYHTEENVETO
Kaupunginlakimies (vak 51), Konsernipalvelut, 82641
Rekrytoiva yksikkö:
Hallintopalvelut
Tehtävänimike:
Kaupunginlakimies
Työpaikkojen lukumäärä: 1
Vakanssi-/tehtävänumero: 51
Tehtävän kuvaus:
Kaupunginlakimies
on
oikeudellisten
asioiden
erityisasiantuntija
konsernipalveluissa. Kaupunginlakimiehen tehtäviin kuuluu mm.:
- tukea niin kaupungin toimialoja kuin konsernihallintoakin oikeudellisissa
asioissa,
- osallistua sopimusneuvotteluihin ja laatia sopimuksia sekä
- osallistua kaupunginvaltuuston ja -hallituksen asioiden valmisteluun ja
täytäntöönpanoon.
Kelpoisuusvaatimuksena on ylempi yliopistollinen oikeustieteellinen tutkinto.
Arvostamme käytännön kokemusta sopimus- ja yritysjuridiikasta,
työkokemusta julkishallinnossa sekä suoritettua tuomioistuinharjoittelua.
Soveltuvuus arvioidaan hakijoiden työkokemuksen ja haastattelujen sekä
mahdollisten soveltuvuustestien perusteella.
Työaika on toimistotyöaika.
Virkaan otettavan on ennen valinnan vahvistamista esitettävä työnantajalle
hyväksyttävä selvitys terveydentilastaan. Virkaan valitulla on 6 kuukauden
koeaika.
Hakemukseen tulee liittää pdf -tiedostona tutkinto- ja työtodistukset.
Haastatteluun tulee ottaa mukaan alkuperäiset tutkinto- ja työtodistukset
sekä oikeaksi todistetut kopiot, jotka jätetään haastattelijalle.
Palvelussuhteen laji:
Palvelussuhteen tyyppi:
Hakijamäärä:
Virkasuhde
6
Hakijat
Hopponen Nadja, s. 8.9.1982
Työkokemus
Sairaanhoitaja, Hus töölön sairaala teho-osasto, 15.9.2005 - 30.6.2015, 9 v 8,67 kk
Sairaanhoitaja, HUS & Helsingin kaupunki, 1.5.2001 - 1.6.2005, 10 v 4,95 kk
sairaanhoitaja, doctagon, 16.1.2009 - 14.10.2010, 1 v 8,91 kk
Tutkinnot
Oikeustieteen maisteri, Helsingin yliopisto, 1.8.2008 - 10.10.2014
Ensihoitaja AMK, Stadia, 1.8.2002 - 31.5.2006
lähihoitaja, diakonia opisto, 1.1.1999 - 31.5.2001
sairaanhoitaja AMK, stadia, 1.8.2002 - 31.5.2006
2
Latja Marko, s. 22.4.1969
Työkokemus
notaari, Kauhajoen käräjäoikeus, 1.10.2003 - 30.9.2004, 1 v
erilaiset, verohallinto, 2.5.1991 - 26.4.2003, 11 v 11,91 kk
erilaiset, Tampereen kaupunki, 30.6.1986 - 31.8.1990, 4 v 2,07 kk
Tutkinnot
Oikeustieteen kandidaatti, Lapin yliopisto, 15.8.1993 - 21.12.1995
Verovirkamies, Tampereen yliopisto, 15.8.1990 - 8.10.1992
Loponen Mirka Maaret, s. 5.5.1985
Työkokemus
Kausiesimies, Visulahden Matkailu Oy, 1.6.2015 - 16.8.2015, 2,5 kk
Myyjä, Boulevard Oy, 10.11.2014 - 31.12.2014, 1,68 kk
Lakimiesharjoittelija, Asianajotoimisto Suhonen Oy, 1.10.2013 - 31.10.2014, 1 v 0,99 kk
Lakimiesharjoittelija, Asianajotoimisto Ylikraka Mikkeli Oy, 1.4.2013 - 30.9.2013, 5,98 kk
Ylitarkastaja, Viestintävirasto, 20.4.2012 - 31.3.2013, 11,34 kk
Asiakaspalvelija, Viestintävirasto, 1.1.2012 - 19.4.2012, 3,58 kk
Lakimiesharjoittelija, Viestintävirasto, 5.9.2011 - 31.12.2011, 3,98 kk
Opettajan sijainen, Helsingin kaupunki, 19.10.2009 - 12.4.2012, 2 v 5,79 kk
Kansliasihteerin kesäsijainen, Etelä-Karjalan käräjäoikeus, 1.6.2011 - 12.8.2011, 2,37 kk
Lakimiesharjoittelija, Keskusrikospoliisi, 4.5.2010 - 3.8.2010, 2,99 kk
Valmennuskurssiopettaja, Artikla ry, 4.5.2009 - 9.6.2009, 1,35 kk
Valmennuskurssiopettaja, Artikla ry, 26.4.2010 - 2.6.2010, 1,58 kk
Kokeen tarkastaja, Artikla ry, 1.5.2014 - 15.6.2014, 1,48 kk
Tehtäväntekijä, Artika ry, 1.2.2011 - 31.3.2011, 1,91 kk
Perintäsihteeri, Luotonhallinta Goodwill Oy, 5.12.2006 - 2.10.2009, 2 v 10,19 kk
Myyjä, Lidl Ky Oijustie, 18.10.2005 - 30.11.2006, 1 v 1,68 kk
Sairasvakuutussihteeri, Kansaneläkelaitos Mikkeli, 15.5.2006 - 11.8.2006, 2,99 kk
Tarjoilija, Visulahden Matkailu Oy, 2.6.2004 - 15.8.2004, 2,47 kk
Keittiöapulainen, Visulahden Matkailu Oy, 17.5.2005 - 16.8.2005, 2,6 kk
Asiakaspalvelija, Visulahden Matkailu, 22.6.2000 - 5.8.2003, 3 v 6,61 kk
Jouluapulainen, Posti, 9.12.2002 - 22.12.2002, 1 v 0,33 kk
Resurssiopettaja, Mikkelin Kaupunki, 19.2.2015 - 30.5.2015, 3,29 kk
Tutkinnot
Oikeustieteen maisteri, Lapin Yliopisto, 5.9.2005 - 30.9.2015
Ylioppilas, Mikkelin Lyseon Lukio, 1.8.2001 - 31.5.2004
Opettajan pedagogiset opinnot, Lapin Yliopisto, 1.9.2010 - 31.5.2011
Rantanen Heidi, s. 30.7.1990
Työkokemus
Avustava lakimies, asianajosihteeri, Asianajotoimisto JuraNova, 1.9.2013 - 12.6.2015, 1 v 8,45 kk
Ajanvaraaja, Keskinäinen vakuutusyhtiö Fennia, 1.1.2013 - 30.4.2013, 3,91 kk
Kassatyöntekijä, K-supermarket Manhattan/Wellmanni Oy, 1.9.2010 - 31.1.2013, 2 v 5,03 kk
Liikennemyymälätyöntekijä, Abc-liikennemyymälä, 1.6.2010 - 31.8.2010, 2,99 kk
Erikoiskäsittelijä, If Vahinkovakuutusyhtiö, 1.5.2013 - 30.4.2014, 11,97 kk
Tutkinnot
Oikeustieteen maisteri, Turun yliopisto, 1.9.2011 - 8.6.2015
ylioppilas, Elisenvaaran lukio, 1.8.2006 - 31.5.2009
Oikeusnotaari, Turun yliopisto, 1.9.2011 - 31.8.2013
3
Regelin Juha Sakari, s.14.9.1961
Työkokemus
Asianajaja, toimitusjohtaja, Asianajotoimisto Regelin Oy, 1.6.2010 - 12.6.2015, 5 v 0,4 kk
Asianajaja, toimitusjohtaja, Asianajotoimisto Regelin&Siponen Oy, 1.9.2004 - 31.5.2010, 5 v 8,98 kk
Senior Legal Adviser, Asianajotoimisto Krogerus Oy, 2.5.2002 - 18.6.2004, 2 v 1,58 kk
Pohjois-Suomen asiamies, lakimies, Veronmaksajain keskusliitto/Verotieto Oy, 1.2.1997 - 30.4.2002, 5 v
2,93 kk
asianvalvoja, verojohtaja, ylitarkastaja, Verohallinto, 1.2.1991 - 31.1.1997, 6 v 0,03 kk
lääninoikeudensihteeri, Vaasan lääninoikeus, 19.3.1990 - 31.1.1991, 10,46 kk
assistentti, tuntiopettaja, Lapin korkeakoulu, 1.8.1987 - 6.4.1990, 2 v 8,19 kk
Tutkinnot
OTK, Lapin korkeakoulu, 1.9.1982 - 26.2.1988
eMBA, Oulun yliopisto, 1.9.2006 - 16.6.2008
TMC, KTM/Pkt säätiö, 1.9.2005 - 31.5.2006
Savolainen Jukka, s. 29.3.1982
Työkokemus
lakimies, Asianajotoimisto Kääriäinen Oy, 11.3.2013 - 12.6.2015, 2 v 3 kk
pankkilakimies, Koillis-Savon Seudun Osuuspankki, 3.6.2011 - 9.3.2013, 1 v 9 kk
Tutkinnot
oikeustieteen maisteri, Lapin yliopisto, 1.9.2006 - 16.5.2011
Ylioppilas, Nilsiän lukio, 15.8.1998 - 31.5.2001
Kaupunginhallitus 24.8.2015 Liite 1 § 258
Mikkelin kaupunki/Otavan Opisto
Otavantie 2
50670 OTAVA
HAKEMUS
18.8.2015
Opetus- ja kulttuuriministeriö
PL 29
00023 VALTIONEUVOSTO
ETÄOPETUKSEN SISÄLLYTTÄMINEN OTAVAN OPISTON YLLÄPITÄMISLUVAN
KOULUTUSTEHTÄVÄÄN
Otavan Opisto hakee etäopetuksen sisällyttämistä Otavan Opiston kansanopiston
koulutustehtävään Opetus- ja kulttuuriministeriön 7.8.2015 päivätyn kirjeen mukaisesti.
Perustelut hakemukselle:
Otavan Opiston Liikelaitoksen voimassa oleva vapaan sivistystyön ylläpitämislupa
on Opetus- ja kulttuuriministeriön päätös nro 24/532/2011. Ylläpitämisluvassa on
määritelty oppilaitoksen nimeksi Otavan Opisto ja sijaintipaikaksi Mikkeli.
Samassa luvassa koulutustehtävä on määritelty seuraavasti: ”Otavan Opiston
koulutus painottuu aktiiviseen kansalaisuuteen, vuorovaikutteiseen mediaan,
tulevaisuuden metodologiaan, kestävään kehitykseen, ympäristövaikuttamisen ja
globaaliin vastuuseen liittyviin koulutuksiin. Koulutus sisältää kansalaisjärjestöjen
toimijoille ja kansalaisille järjestettäviä koulutuksia, oppimisen muotojen
uudistamista sekä työ- ja muiden yhteisöjen oppimisen vahvistamista ja koulutusta”.
Etäopetusta vähintään 20 % lähiopetuksen opiskelijaviikoista
Otavan Opiston kansanopiston toimintana järjestettävä etäopetuksen määrä ylittää
yli 20 prosentilla hakemusajankohtana sekä edeltävinä vuosina lähiopetuksen
opiskelijaviikoista (kts. liite 1).
Otavan Opiston lukio- ja perusopetuksen etäopetuksen piirissä oli 11.8.2015, 688
lukio-opiskelijaa, 78 perusopetusta saavaa opiskelijaa ja n. 1650 aineopiskelijaa.
Etäopetuksen järjestämisen toteuttamismuodot
Etäopetus on järjestetty oppimistehtävinä, joihin opiskelijat ovat saaneet opettajilta
ohjausta verkossa. Ohjaaminen on tapahtunut verkkoalustoilla, sähköpostilla ja
reaaliaikaisesti (Skype, AC). Myös verkkoluentoja Adobe Connectin ja muiden
videoyhteyssovellusten kautta on järjestetty. Yhtenä osa-alueena verkkoopetuksessa on ollut kurssien keskustelualueiden sekä sosiaalisen median käyttö
ohjauksen ja vertaisohjauksen välineenä. Oppimisen näkökulmasta verkon kautta
annettava rakentava ja kannustava palaute on ollut suuressa ja tärkeässä roolissa
verkko-opetuksessa. Vapaan sivistystyön kurssien etäosuudet ovat olleet joko
ennen varsinaista kurssia tehtäviä ennakkotehtäviä tai kurssin jälkeisiä
oppimistehtäviä.
Pitkäaikainen koulutuksen kehittäminen
Otavan Opiston etäopetuksen osaaminen on hyvin vahvaa alkaen 1990-luvulta.
Opisto on toiminut edelläkävijänä suomalaisessa koulutusyhteiskunnassa
etäopetuksen järjestämisen osalta ja kehittänyt pitkäaikaisesti koulutustarjontaa ja
malleja erityisesti etäopetuksen osalta.
Otavan Opisto on ollut ja on kiistatta etäopetuksen edelläkävijä Suomessa.
Olemassa olevassa Otavan Opiston kansanopiston ylläpitämisluvan
koulutustehtävässä mainitaan mm. Otavan Opiston tehtäväksi “Oppimisen muotojen
uudistaminen”. Otavan opiston toiminta rakentuukin voimakkaasti uudenlaisten
opetusmenetelmien kokeiluun ja käyttöönottoon. Tästä on mm. syntynyt nykyisen
etäopetuksen malli, jota edelleen voimakkaasti kehitetään tavoitteena opetuksen
vaikuttavuuden lisääminen painottuen omalta osaltaan ongelmien ratkaisuun,
monitieteiseen oppimiseen ja laadukkaan tekemisen prosesseille käyttäen omaa
oppimisalustaa.
Laadulliset tekijät
Laadun näkökulmasta mm. oppimistuloksista kerätään dataa ja seurataan
opiskelijoiden etenemistä ja tehdään tarvittavia ohjauksellisia interventioita.
Ohjauksella varmistetaan oppimistulosten parantuminen.
Etäopetukseen liittyvän pedagogiikan kehittäminen on yksi osa etäopetuksen
laadullista kehittämistä.
Näemme Otavan Opistossa jatkossakin edellytykset etäopetuksen kehittämiseksi
täydentävänä osana suomalaista koulutusjärjestelmää sekä korvaamassa
oppimiseen liittyviä ympäristöjä, jotka eivät vastaa nykyaikaisen yhteiskunnan
tarpeita koulutuksen osalta. Joustava ratkaisut ja elinikäisen, paikasta
riippumattoman osaamisen kehittäminen, tulee olemaan jatkossa yhä suuremmassa
roolissa.
Toivomme myönteistä suhtautumista hakemustamme kohtaan
Terveisin,
___________________________
Harri Jokinen
Rehtori
Otavan Opisto
LIITTEET
1.
Etäopetuksen määrä suhteessa lähiopetuksen opiskelijaviikkoihin.
Liite 1. Etäopetuksen määrä suhteessa lähiopetuksen opiskelijaviikkoihin.
Yksikköhinnan
perusteena Toteu Etäopetus
olevat
-tetut -viikot
opiskelijavii
-kot
Etäopetusviikot
heinäkuun loppuun
2015
(hakemusajankohtana)
*
Yksikköhinnat 2014
01667 Otavan opisto
Yksikköhinnat 2013
01667 Otavan opisto
Yksikköhinnat 2012
01667 Otavan opisto
*etäviikkojen osuus suhteutettu
Vahvistetu
Etäviiko
t
t%
Yksikkö opisk.viiko
toteute- -hinta t (v. 2015
tuista
tammi-heinäkuu)
Etäviikot
prosentteina
vahvistetuista
opintoviikoista
*
2233
797
271,4
34,1
301,76
903
30,1
1856
1619
529
32,7
296,53
1570
33,7
1960
2086
888
42,6
277,85
1575
56,4
1918
2379
870
36,6
287,63
1553
56,0