Avaa tiedosto

Hekkala Paulus
TEHOKAS RAKENNUSTYÖMAA
TEHOKAS RAKENNUSTYÖMAA
Hekkala Paulus
Opinnäytetyö
Kevät 2015
Rakennustekniikan koulutusohjelma
Oulun ammattikorkeakoulu
TIIVISTELMÄ
Oulun ammattikorkeakoulu
Rakennustekniikan koulutusohjelma, rakennesuunnittelu
Tekijä(t): Hekkala Paulus
Opinnäytetyön nimi: Tehokas rakennustyömaa
Työn ohjaaja(t): DI Hekkanen Martti
Työn valmistumislukukausi ja -vuosi: Kevät 2015 Sivumäärä: 31 + 0 liitettä
Rakennustyömaan toiminnat muuttuvat ja kehittyvät kokoajan. Erilaisten työskentelymenetelmien kehittäminen on tärkeää, jotta saadaan pidemmän elinkaaren omaavia rakennuksia ja työntekijöiden terveys ja työkyky säilytettyä eläkeikään asti.
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tehokkaan rakennustyömaan toimintaa ja
laatia siitä systeemimalli rakennustyön avuksi. Systeemimallin avulla oli tavoitteena saada selkeä kuva rakennustyömaan perustoiminnoista sekä kuvata tärkeimpiä yksityiskohtia työmaatoiminnoista. Yksittäisistä toiminnoista tarkemmassa tarkastelussa ovat työturvallisuus- ja kosteudenhallinta-asiat.
Rakennustyömaan kuvauksessa edettiin perustamisvaiheesta työmaan valmistumiseen vaihe kerrallaan. Vaiheista koottiin lohkokaaviomalli, minkä jälkeen
kehitettiin jokaiseen osa-alueeseen mahdollisia helpompia toimintamalleja. Lohkokaaviomallin tekemisen jälkeen yksityiskohtien tutkiminen ja kehitysideoiden
miettiminen on paljon helpompaa, kun työmaa on hahmoteltavissa kokonaisuutena.
Opinnäytetyössä saatiin laadittua tehokkaan rakennustyömaan malli, jota voidaan käyttää työnjohdon asialistana rakennusprojektin läpiviemisessä. Malli antaa eväät toimia työmaaympäristössä ja ymmärtää rakennustyömaa kokonaisuutena. Lisäksi sen avulla on helpompi syventyä olennaisimpiin rakennusprosesin yksityiskohtiin.
Asiasanat: rationalisointi, laatu, laadun filosofia, RALA
3
ABSTRACT
Oulu University of Applied Sciences
Degree programme, option of house building engineering
Author: Paulus Hekkala
Title of thesis: Efficient building site
Supervisor: Martti Hekkanen
Term and year when the thesis was submitted: Spring 2015
Pages: 31 + 0
Operations of a building site change and develop and progress all the time. Developing methods of work for building sites is important so that the quality of
buildings are improved and employees’ health and ability to work remains stable
till retirement.
The main goal of the thesis was to research operations of efficient building site
and form a system model of an efficient building site. The objective of the system model was to describe the basic functions of building site and observe a
closer look to important details in a site. Safety and moisture management are
the details that were discussed more specifically.
The formed system model of a building site is an agenda to follow through the
building project for supervisors. The model provides a basis for action in a building environment and it also helps supervisors to understand the whole building
site.
Keywords: quality, building site, philosophy of quality, RALA
4
SISÄLLYS
TIIVISTELMÄ
3
ABSTRACT
4
1 JOHDANTO
6
2 LAADUSTA RATIONALISOINTIIN
7
2.1 Laadun filosofia
7
2.2 Suomalaisen rakennustyön laatu
8
2.3 Laatu työmaalla
10
2.4 Rakennustyömaan rationalisointi
12
2.5 Palkkauskäytännöt
12
3 TEHOKAS RAKENNUSTYÖMAA
14
3.1 Rakennustyömaan organisaatio ja hallinnon rutiinit
15
3.2 Aluesuunnitelma ja kulunvalvonta
16
3.3 Hankinta ja logistiikka
17
3.4 Aikataulu ja laadunvalvonta
18
3.5 Turvallinen työmaa
20
4 10 TÄRKEINTÄ ASIAA TYÖNJOHTAJALLE
26
5 POHDINTA
29
LÄHTEET
30
5
1 JOHDANTO
Yleisessä keskusteluissa rakentamisen laatua sanotaan huonoksi. Jatkuvasti
esille nousevat kosteus- ja sisäilmaongelmat puhuttavat ihmisiä, jotka ovat rakentamisen kanssa tekemisessä, ja aiheuttavat asunnon omistajille sekä suuria
kustannuksia että terveydellisiä ongelmia. Ylen rakennusalan ammattilaisille
teettämässä tutkimuksessa rakentamisen virheisiin johtaneista syistä keskeisimmiksi koettiin välinpitämättömyys, aikataulun epärealistisuus ja epäpätevyys
työmaalla. Eri yhteisöillä ja yrityksillä on olemassa toimintamalleja, joilla rakentamisen laatua saadaan projektin aikana seurattua. (Rigatelli 2013.)
Opinnäyteyön tavoitteena on esittää rakennustyömaan systeemimalli. Mallissa
kuvataan tehtävät, jotka rakennustyömaan perustaminen ja käynnissäpitäminen
vaativat. Mallin avulla voidaan perehtyä rakennustyömaan tärkeimpiin toimintoihin sekä kiinnittää erityistä huomiota turvallisuuden ja laadun kautta kriittisimpiin
työvaiheisiin.
Työssä tarkastellaan työmaatoinnoista samoja asioita kuin RT:n julkaisuissa,
mutta tarkastelunäkökulma on hieman eri. Työssä selvitetään rakennustyömaan
suorituskykyyn oleellisimmin liittyvät elementit, yleiset laatulajit ja niiden sovittaminen työmaalle sekä tuotannon ohjaukseen liittyvät parannusmallit. Tutkimuksen tarkoituksena on rakentaa tehokkaan työmaan malli.
6
2 LAADUSTA RATIONALISOINTIIN
Yleinen käsitys rakentamisen laadusta on huonompi kuin se todellisuudessa on.
Nämä käsitykset johtuvat pitkälti suurta julkisuutta saaneista rakennusvirheistä
sekä home- ja sisäilmaongelmista. Ylen teettämässä kyselytutkimuksessa alalla
työskentelevät myöntävät asuntorakentamisen laadussa olevan paljon parantamisen mahdollisuuksia. Suurimpana syynä heikkoon laatuun kyselyyn vastanneet pitivät rakennusalalla työskentelevien epäpätevyyttä, kaksi seuraavaksi
yleisintä syytä olivat liian kiireellinen aikataulu ja tahallinen välinpitämättömyys.
(Rigatelli 2013.)
2.1 Laadun filosofia
Laatufilosofiseen työskentelyyn sisältyy kolme eri vaihetta. Ensimmäisessä vaiheessa pohditaan, mitä asioita laatu koskee ja mihin laatutarkastelua voidaan
soveltaa. Tällöin nousee esiin seuraavanlaisia asioita:

Laatu koskee asiakkaalle vaihdantasuhteessa toimitettuja tavaroita, palveluja ja/tai tietoa eli toimitteita. Laatu siis ei voi koskea esineitä tai asioita, jotka eivät ole minkäänlaisessa vaihdannan kohteita, koska kukaan
ei halua maksaa niistä tai nähdä niiden edestä vaivaa.

Laatu koskee vain toimitteita, jotka voi mitata tai arvioida. Jos ei ole mitään tapaa erottaa hyvää huonosta, millään ei ole mitään väliä, eikä siis
ole laatuakaan.

Laatu koskee prosessia, jolla toimite saadaan aikaan, sekä sen välitöntä
systeemiympäristöä. (Lillrank 1998, 19.)
Toinen näkökulma laatuun ilmiönä sisältää neljä näkökulmaa, jotka ilmenevät
vastinpareina:

virheettömyys eli suunnitelman ja toteutuman välinen suhde

funktionaalisuus eli rakenteen ja suorituskyvyn välinen suhde

asiakaslähtöisyys eli asiakkaan tarpeiden ja toimitteen funktioiden välinen suhde
7

systeemilaatu eli asiakkaan tarpeen tyydytyksen ja sen vaikutuksen
välinen suhde. (Lillrank 1998, 19-20.)
Kolmas laatufilosfian pääkohdista on kysymykset laadun ohjausperiaatteesta.
Niissä pohditaan, minkälaisen, millä perusteella ja mistä tulevan tiedon varassa
voidaan arvioida laatua, asettaa laadullisia tavoitteita ja erottaa hyvä huonosta:

Ketkä ovat asiakkaita eli kenelle tai keille tehdään laatua?

Millä tavalla arvo asiakkaalle syntyy?

Miten määritellään laatuun liittyvät tulokset, tavoitteet ja missiot?

Mistä, mitä kautta ja missä muodossa laatutyötä ohjaavat tiedot tulevat?
(Lillrank 1998, 20.)
2.2 Suomalaisen rakennustyön laatu
Nykyään laatua käsitteenä rakennusalalla ei ymmärretä pelkästään virheettömänä tuotteena vaan kokonaisvaltaisena liikkeenjohtamisena (kuva 1). Rakennusteollisuus RT ry on julkistanut suomalaisille rakentajille oppaita, joiden pyrkimyksenä on saada alalle yhtenäiset laatuvaatimukset ja toimintamallit, joilla taataan onnistunut rakennusprojekti ja lopputuote. Laatu voidaan tiivistää lopputuotteessa kolmeen eri osaan: valmistuksen laatu, toiminnan laatu ja asiakkaan
havaitsema suhteellinen laatu. (Mäki – Koskenvesa – Sahlstedt 2009, 9.)
KUVA 1. Laatujärjestelmän ja sen asema laatujohtamisessa (Mäki ym. 2009,
10)
8
Suomalaisen asuntorakentamisen laatua kuvaava tutkimus kertoo uudisrakennusten luovutusvaiheen laadun olevan erittäin hyvä. Uusista asunnoista jopa 90
% luovutetaan täysin virheettöminä asiakkaalle. Laatua on pystytty parantamaan ja sitä kautta vuosikorjauskustannuksia vähentämään 2000-luvun aikana
jopa 90 %. Näillä mittareilla laatuvirheistä koostuva tilanne Suomessa ei poikkea muista maista kielteisesti. (Rakennusteollisuus, linkit Tietoa alasta -> Laatu
-> Rakentamisen laatu, perustietoja.)
Vuonna 1997 perustettu Rakentamisen Laatu RALA ry on kiinteistö- ja rakennusalan toimijoiden perustama järjestö, jonka tehtävä on koota yrityksiä tietokantaan, ja sitä kautta parantaa laatua ja tervettä kilpailua. RALA tuottaa puolueettoman ja ajantasaisen tietokannan yritysten luokituksista ja pätevyyksistä.
RALA:ssa toimiva arviointilautakunta todentaa yritysten pätevyyshakemukset ja
myöntää sertifikaatin. (Rala, linkit Rala -> Rala.)
Yrityksellä oleva RALA-pätevyys kertoo tilaajille ja yhteistyökumppaneille yrityksen asioiden hoidon olevan kaikilta osin kunnossa. Yhteistyötä tekevät yritykset
saavat kaikki tarvittavat tiedot yhdestä kootusta tietopankista ja voivat varmistua, että yritys on hoitanut velvoitteensa viranomaisten ja tilaajavastuulain vaatimalla tavalla. Järjestelmästä pystytään varmistamaan, että yrityksellä käytössä
olevat resurssit ja osaaminen riittävät kulloinkin kyseiseen tehtävään ja siten
helpottaa urakoitsijan valintaa. RALA:n projektipalaute on järjestelmässä oleva
osio, jossa eri toimijat voivat keskenään antaa palautetta toisistaan, mikä kehittää alaa ja alan läpinäkyvyyttä. Järjestelmän avulla yritys säästää huomattavasti
aikaa, kun kaikki vaadittavat tiedot saadaan yhdestä lähteestä muutamalla napin painalluksella. (Rala, linkit Rala -> Palvelut.)
Tilaajavastuulaki edellyttää tekemään eri selvityksiä yhteistyökumppaneista ennen kuin työhön aletaan. Tilaajavastuu.fi järjestö tuottaa RALA:n tietokantaan
rekisterin yrityksistä, jotka ovat täyttäneet tilaajavastuulain edellyttävät määräykset. Tilaajavastuu.fi palveluun kuuluvasta ja sitä kautta RALA-pätevyyden
omaavasta yrityksestä saadaan helposti todennettua yrityksen rehellinen toiminta. (Rala, linkit Rala -> Palvelut -> Tilaajapalvelut.fi.)
RALA-tietokannasta löytyvät seuraavat tiedot yrityksistä:
9

selvitys ennakkoperintärekisterimerkinnästä

selvitys työnantajarekisterimerkinnästä

selvitys arvonlisäverovelvollisten rekisterimerkinnästä

kaupparekisteriote

todistus verojen maksamisesta, verovelkatodistus tai selvitys verovelan
maksusuunnitelmasta

todistukset eläkevakuutusten ottamisesta ja suorittamisesta tai selvitys
erääntyneiden eläkevakuutusmaksujen maksusopimuksesta

selvitys sovellettavasta työehtosopimuksesta tai keskeisistä työehdoista

todistus tapaturmavakuutuksen ottamisesta. (Rala, linkit Rala -> Palvelut
-> Tilaajapalvelut.fi.)
2.3 Laatu työmaalla
Tehtäväsuunnittelu toimii työkaluna onnistuneen ja joustavasti etenevän rakennusprojektin eri työvaiheissa (kuva 2). Tavoitteena on varmistaa tehtävälle annettujen vaatimuksien täyttyminen työn tekemisen, valmiin työn ja kustannus- ja
aikataululaskelmien osalta. (Mäki ym. 2009, 17.)
KUVA 2. Tehtäväsuunnittelu ennen työtä ja työn aikana (Mäki ym. 2009, 17)
Tehtäväsuunnitelma laaditaan vähintään jokaisesta työmaan laatusuunnitelmassa määrätystä työvaiheesta. Tehtäväkokonaisuus tulee olla yhden työryhmän toteuttama ja ajallisesti yhtäjaksoisesti toteutettavissa. Tehtäväsuunnitelma
on tehtävä, mikäli työvaihe täyttää jonkun seuraavista kriteereistä:
10

aikataulullisesti merkittävä

taloudellisesti merkittävä

vuosikorjauksissa virhealttiiksi osoittautunut

työryhmälle vieras työ

työlle asetettu erityisiä vaatimuksia

rakennuttaja on todennut työn laadun kannalta kriittiseksi. (Mäki ym.
2009, 18.)
Tehtäväsuunnitelmassa selvitetään keinot kyseiset työsuorituksen onnistumiselle. Suunnitelmassa käydään läpi työtekniikat sekä aikataulu- ja laatuvaatimukset, jolloin työntekijä tietää tarkoin, mitä kyseiseltä työltä vaaditaan. Ennen
työn aloittamista suunnitelma käydään läpi työporukan kanssa, jolloin mietitään
oikeat työtavat, mahdolliset riskipaikat ja tietokatkokset, jotta ne pystytään välttämään. (Mäki ym. 2009, 17.)
Rakennusteollisuus RT on kehittänyt Laatumittari-työkalun työmaiden laadunhallinnan varmistamiseksi. Laatumittarin avulla saadaan syntyneet virheet jäsenneltyä, jolloin virheistä menee tieto kyseisille toimijoille ja tulevaisuudessa
samankaltaiset virheet voidaan välttää. Laatumittarin avulla käydään hyvissä
ajoin ennen työvaihetta mahdolliset tulevat riskit läpi ja varmistetaan kuhunkin
kohteeseen oikeat toimintamallit. Ennen työmaan alkua toteutettujen laatusuunnitelmien pohjalta työmaalla tehdään tarkastuksia, joissa seurataan tavoitteiden
saavuttamista sekä puututaan havaittuihin laatupoikkeamiin ajoissa. Työmaaaikaisissa tarkastuksissa pääpaino liittyy työmaan siisteyteen, materiaalin hallintaan, valmiiden työvaiheiden laatuun ja laadun hallinnan toteutuksiin. Työmaan
luovutusvaiheessa tehtävässä tarkastuksessa pääpaino on luovutuksen suunnittelussa, aikataulutilanteessa portaittain, laatuvaikutelmassa ja valmiin asunnon laadussa. (Rakennusteollisuus, linkit Tietoa alasta -> Laatu -> Laatupolku > Laatupolun osahankkeita.)
Rakentamisessa syntyy aina virheitä, mistä johtuen rakentamisen hinta nousee.
Rakennushankkeita on verrattu autotehtaaseen, jossa tuotantolinjalla kasataan
autoja, joita on kehitetty prototyyppivaiheessa monta vuotta. Vasta kun on todettu tuotteen olevan tarpeeksi hyvä, se siirretään tuotantoon. Jokainen talo on
11
omalle paikalle rakennettava prototyyppi, joten ei sekään voi aina valmistua
alusta loppuun ilman virheitä. (”Kun nyt aletaan rakentaa eilen piti olla jo valmis”. 2012.)
Asuntotuotannon uudisrakennuksissa takuuaikaiset korjaukset ovat noin 1 %
hankkeen koko kustannuksista. Valtaosa virheistä liittyy viimeistelytöiden heikkoon laatuun. Yritysten ja eri yhdistysten jatkuva tutkimustyö ja alan eri käytäntöjen ja ohjeiden kehittäminen ovat vähentäneet laatuvirheiden määrää ja sitä
kautta hintaa, joka maksatetaan aina asiakkaalla. (Rakennusteollisuus, linkit
Tietoa alasta -> Laatu -> Rakentamisen laatu, perustietoja.)
2.4 Rakennustyömaan rationalisointi
Perinteinen määritelmä rationalisoinnille on toiminnan järkiperäistäminen. Tuotannossa tämä tarkoittaa muutosta viihtyvyyteen, työympäristöön ja tilojen joustavuuteen sekä kaikkien tuotantoa häiritsevien toimintojen eliminointia. (Peltonen 1998.)
Rakennustyömaan rationalisoinnissa työmaan kaikki toiminnat käydään läpi vaiheittain ja mietitään, miten kutakin työvaihetta saadaan tuottavammaksi ja helpommaksi tehdä. Eri työvaiheiden vanhat toimintamallit selvitetään sekä poistetaan niistä työn tehokkuutta haittaavat tekijät. (Peltonen 1998.)
2.5 Palkkauskäytännöt
Työmaan palkkakulut jakautuvat kahteen osaan, toimihenkilöille ja työntekijöille.
Toimihenkilöihin lukeutuvat työnjohtajat ja työmaainsinöörit, joiden palkkaus on
yleensä kuukausipalkka sekä mahdolliset työmaakohtaiset bonukset. Työntekijäosapuolen palkkauksessa on kolme yleisintä palkkaustapaa: palkkaryhmittelyyn perustuva tuntipalkka, urakkapalkka ja palkkiopalkka. (Rakennusteollisuus
– Rakennusliitto 2014, 23.)
Palkkaryhmittelyyn perustuvassa tuntipalkkauksessa jokainen työntekijä sijoitetaan omaan palkkaryhmään hänen oman ammattitaitonsa perusteella. Palkkaryhmiä on viisi: aloitteleva työntekijä, aloitteleva ammattilainen, ammattilainen,
12
kokenut ammattilainen ja erittäin kokenut ammattilainen. (Rakennusteollisuus –
Rakennusliitto 2014, 26.)
Urakkapalkkauksessa suurin osa työstä suoritetaan ennalta sovittuna urakkaan
kuuluvana työnä. Urakkapalkat määräytyvät pääsääntöisesti rakennusalan työehtosopimuksen mukaisesti. Muista töistä voidaan sopia työnantajan ja työntekijän välillä erikseen. Urakkatyössä tavoiteansioksi pyritään saamaan 30 % kokeneen ammattilaisen henkilökohtaista tuntipalkkaa korkeammaksi. Jos urakkapalkka on jäämässä alle kokeneen ammattilaisen palkkatason, voidaan urakkasopimus katkaista molempien tahojen osalta. (Rakennusteollisuus – Rakennusliitto 2014, 27-28.)
Palkkiopalkassa henkilökohtaisen tuntipalkan päälle on sovittu erillinen palkkio,
joka määräytyy työntekijän työsuoritusten perusteella. Sovittu palkkion voidaan
sitoa ajalliseen, laadulliseen, määrällisen tai muun vastaavan työsuorituksen tavoitteeseen. Palkkion rakenteet ja perusteet sovitaan työnantajan ja työntekijän
kesken ennen työn aloittamista. (Rakennusteollisuus – Rakennusliitto 2014,
27.)
13
3 TEHOKAS RAKENNUSTYÖMAA
Tehokas, toimiva rakennustyömaa on tuotantoalue, jossa erilaiset tuotannon
tehtävät toteutetaan ennalta suunnitellulla tavalla. Tehokkaalla työmaalla kaikki
ylimääräiset työvaiheet on jätetty pois. Samalla keskitytään siihen, että työt saadaan laadullisesti ja aikataulullisesti vastaamaan suunnitelmia.
Opinnäytetyössä tehtiin keskisuuren asuinrakennustyömaan toiminnoista lohkokaaviomalli, jossa jokainen lohko on oleellinen osa rakennustyömaan kokonaisuutta. Esimerkkinä käytetään Oulun Tuiraan vuosina 2013 - 2014 rakennetun
kerrostalotyömaan rakennusvaiheita. Mallin laatimisessa hyödynnettiin myös M.
Hekkasen (2015) esittämiä rakennustyömaan prosesseja.
Työmaan lohkokaaviomallin avulla hahmotettiin rakennustyömaa kokonaisuutena korostaen tärkeimpiä osa-alueita. Opinnäytetyössä tutkittiin kuvan 3 lohkokaaviomallin pohjalta kaikki rakentamisen eri osa-alueet ja niihin vaikuttavat
olennaiset asiat työnjohdon näkökulmasta. Kaaviota laadittaessa havaittiin, että
mikään toiminto ei ole itsenäisenä osana vaan kaikki tehtävät limittyvät toisiinsa
muodostaen työmaakokonaisuuden.
14
KUVA 3. Työmaan malli, missä kaikki toiminnot vaikuttavat toisiinsa
3.1 Rakennustyömaan organisaatio ja hallinnon rutiinit
Rakennusliikkeen rakennustyömaalle asettamien henkilöiden ja käytettävien resurssien todettiin noudattavan yleisiä toimintamalleja. Työmaan organisaation
huipulla toimii työnjohto, jonka todettiin vastaavan toimintansa taloudellisesta ja
laadullisesta tuloksesta rakennusliikkeen johdolle. Työnjohdon apuna ja jatkuvassa yhteistyössä toimivat suunnittelijat, valvoja sekä viranomaiset, joiden
kanssa toteutetut tarkastukset ja palaverit tukevat työnjohdon tehtäviä. Eri aliurakoitsijoilla on omat työnjohtajansa, jotka vastaavat oman tehtävänsä toteutuksesta. Aliurakoitsijan työnjohto käy keskustelua vastaavan työnjohtajan
kanssa, eivätkä aliurakoitsijan työntekijät ole suoraan työmaan johdon alla.
Tuiran kerrostalon rakennustyömaan johtajana ja vastuunkantajana toimi vastaava työnjohtaja, jonka pätevyys työhön varmistettiin kunnallisesta rakennus-
15
valvonnasta. Työnjohtajat ottivat ja kantoivat vastuun kaikista asioista ja tapahtumista työmaa-aitojen sisäpuolella. Työnjohdossa luotiin edellytykset projektin
etenemiselle, eli toimittiin palvelijan ja sovittelijan tehtävissä työmaalla.
Tuiran työmaalla pidettävistä kokouksista ja viranomaisten suorittamista katselmuksista tehtiin pöytäkirjat normaalien käytäntöjen mukaan. Tavallisilla asuntotuotantokohteilla virallisten kokousten merkitys ei noussut kovin suureksi, koska
työvaiheet ja työmaan toiminta olivat kaikille osapuolille hyvin tuttua. Viranomaisten katselmuskäytännöt poikkeavat kunnittain, joten niistä sovitaan kunnan rakennustarkastajan kanssa erikseen (Axelsson 2011).
Epävirallisissa viikoittain kunkin aliurakoitsijan työnjohtajan kanssa käydyissä
palavereissa sovittiin tulevista töistä ja niiden erityisistä vaatimuksista. Päivittäisellä kanssakäymisellä rakennettiin tiivistä yhteistyötä, jossa jokainen tuntee ja
haluaa saavuttaa saman lopputuloksen. Työn aikana todettiin, että työmaalla
olisi hyvä käydä joka viikko eri toimijoiden kanssa lyhyt palaveri, jossa käydään
läpi tarkasti, mutta nopeasti tulevan viikon työtehtävät ja siihen liittyvät järjestelyt. Näin yleisaikataulun seuraaminen, päivittäminen sekä eri toimijoiden käsityksen vahvistuminen omien tehtävien seurannasta helpottuu ja virhearvioihin
puuttuminen nopeutuu palavereiden ansiosta. Kokouksen yhteydessä molemmilla osapuolilla oli mahdollista antaa palautetta työmaantoiminnasta ja siten
kehittää toimintaa.
3.2 Aluesuunnitelma ja kulunvalvonta
Opinnäytetyön kohteena olevasta kerrostalotyömaa-alueesta laadittiin aluesuunnitelma, joka kertoo alueella oleville, miten logistiikka, työnjärjestelyt ja turvallisuusasiat ovat suunniteltu. Aluesuunnitelma toimii siis eräänlaisena karttana, josta näkyvät kaikki työmaa-alueen aitojen sisäpuolella olevat toiminnat.
Aluesuunnitelman avulla saatiin oikeat toiminnot työmaa-alueella paikoilleen,
jolloin tilan käytöstä saadaan tehokasta sekä turvallista. Aluesuunnitelmasta
tehtiin kyltti sisääntuloväylien varrelle, jolloin oikeat paikat työmaalta löytyvät nopeasti.
16
Henkilöiden tullessa ensikertaa työmaalle aluesuunnitelma ohjasi kulkemaan
työmaatoimiston kautta. Uusille henkilöille annettiin perehdytys työmaahan ja
sen sääntöihin. Samalla tarkistettiin, onko hänellä voimassa oleva henkilökortti
ja tarvittavat turvavarusteet työmaalla olemiseen. Perehdytystä jatkettiin työmaan esittelykierroksella, jolloin esiteltiin kaikki olennaiset alueet, tilat ja erityistä huomiota vaativat seikat, jotka vaikuttivat henkilön toimintaan työmaalla.
2014 vuoden heinäkuussa voimaan astuneen verottajalta tulleen määräyksen
mukaan jokaisesta rakennustyömaalla työtä tehneestä henkilöstä täytyy ilmoittaa verottajalle. Kulunvalvonta toteutettiin sähköisenä eli jokaisella työntekijällä
oli sirullinen henkilötunniste, jolla kuitataan sekä töihin tulo että lähtöaika työmaan rekisteriin. Työnjohtaja antoi uudelle työntekijälle henkilökohtaisen tunnisteen, jolla kulunvalvonta sitten toteutettiin. Myös aliurakoitsijoilla tuli olla omat
korttinsa, joista ilmenivät henkilötiedot, veronumero ja yritystiedot. Vastaavan
työnjohtajan täytyi tässä vaiheessa tarkistaa yrityksen taustat sekä se, onko tiedot verottajalle kunnossa ja oikeat tiedot järjestelmässä. (Tilaajavastuulaki.
2014.)
3.3 Hankinta ja logistiikka
Työmaan logistiikasta ja hankintatehtävistä vastasi työnjohto. Ennalta tiedossa
olevien ja suuren hankintamäärän omaavat tarvikkeiden kilpailutus ja toimittajien selvitys hoidettiin yleensä yrityksen hankintatoimen kautta. Kilpailutuksen
jälkeen sovittiin tarkempi aikataulu työmaalle tuonnin suhteen sekä kerralla otettavan erän koko. Materiaalin toimitus työmaalle ja varastointiaikojen pituudet
mietittiin aina tapauskohtaisesti. Laadun ja tilankäytön kannalta kannattavinta oli
toimittaa tarvikkeet työmaalle vasta, kun niitä oikeasti tarvittiin, jolloin vältyttiin
turhilta varastointi- ja suojauskuluilta. Hankintaa ohjasi työmaa-aikataulu, josta
katsomalla selvitettiin, milloin tavaroita tarvitaan. Tällöin etukäteen ei tarvinnut
hankkia mitään.
Pienemmät ja viikoittain tehtävät hankinnat toteutettiin luotettavaksi todetun
kumppanin kautta. Työnjohdon kannatti luoda hankintaverkosto, jonka kautta
saatiin vaivattomasti toteutettua päivittäiset tarpeet. Molempien osapuolien tuntiessa toistensa toimintatavat oli asiointi helppoa ja luotettavaa.
17
Työmaalla tarvittavaa kalustoa ja työkoneita joudutaan hankkimaan jokaiselle
työmaalle. Kyseisellä Tuiran työmaalla kalliit hankinnat, kuten muottikalustot,
suunniteltiin huolella etukäteen, jolloin ylimääräisiä ei vuokrattu tai ostettu.
Vuokraamisen etuna oli, että tarpeen loppuessa vuokratusta kalustosta päästiin
nopeasti eroon. Ostettava raskaampi kalusto ja koneet menivät silloisen työmaan kuluihin, vaikka käyttö jatkui vielä usealla eri työmaalla kaluston käyttöiän
loppuun saakka. Työkalujen hankintaan varattiin rahaa esimerkiksi noin 0,5 %
koko työmaan budjetista, jolloin kalustoa voitiin uusia ja korjata tarpeen mukaan
ja työt saatiin tehtyä laadukkailla ja turvallisilla välineillä.
3.4 Aikataulu ja laadunvalvonta
Rakennusliikkeillä on arvomaailma, jonka mukaan liiketoimintaa harjoitetaan.
Näistä yksi keskeisimmästä on halu tehdä laatua. Yrityksen toimintaa ohjaa laadun osalta tällöin laatusuunnitelma, joka toimii ohjenuorana työmaille. Laatusuunnitelman pohjalta työmaalle räätälöitiin tarkemmat ja yksityiskohtaisemmat
eri työvaiheita koskevat ohjeet. (Yrityksen arvot 2013.)
Rakennushankkeen yleisaikataulu luotiin jo hankkeen laskentavaiheessa. Työmaan alkamisajankohdan aikaan työnjohdolla oli käytössä karkea aikataulu,
joka sisälsi tärkeimmät työvaiheet, tarkan alkamisajankohdan ja viimeisen mahdollisen valmistumisajankohdan. Tarkempaa aikataulua lähdettiin tekemään
heti, kun työmaalle saatavat resurssit ja suunnitelmat tarkentuivat. Eri urakoitsijoiden kanssa käydyissä palavereissa sovittiin työjärjestykset ja eri tehtävien yhteensovittaminen. Tarkempaa kuukausi- ja viikkoaikataulua tehtiin ja tarkennettiin joka viikko, jolloin tulevat tehtävät ja niiden vaatimat valmistelut oli huolella
suunniteltu. Aikataulut pidettiin näkyvillä työmaakopin seinällä, jolloin jokainen
työmaalla toimiva henkilö voi käydä tutustumassa aikatauluihin ja tuleviin tehtäviin.
Uuden työvaiheen alkaessa on työnjohtaja laskenut aikataulun ja selvittänyt tehtävään tarvittavan suuruisen työryhmän. Työporukan kanssa pidettävissä aloituspalaverissa käytiin läpi tehtävän vaatimat työvaiheet, työlle varattu aika,
suunnitelmat ja työturvallisuusnäkökulmat. Jokaisesta erityishuomiota vaativasta työtehtävästä toteutettiin työnäyte, missä suoritetaan osa työstä, ja sen
18
jälkeen työntekojöiden kanssa arvioidaan työnlaatua ja toteutustekniikoita. Kun
työryhmä toteutti annettua tehtävää, seurasi työnjohto päivittäisillä tarkastuksilla
ja viikoittaisilla palavereilla työn etenemistä. Tehtävän valmistuttua ja ennen
seuraavaan työvaiheeseen siirtymistä toteutettiin työnjohdon kanssa työn vastaanottotarkastus, jolloin varmistettiin kohteen vastaavan sovittuja laatuvaatimuksia. Erivaiheisilla tarkasteluilla ja päivittäisillä keskusteluilla varmistettiin
kaikkien ymmärrys halutusta lopputuotteen laadusta.
Työmaalla tapahtumien dokumentointi oli oleellisena osana laadun varmistamista. Päivittäin kirjattiin työmaapäiväkirjaan työmaan henkilöstövahvuus, työvaiheet, työskentelyolosuhteet, tilatut ja toimitetut hankinnat.
Kosteuden hallinta
Laatusuunnitelman yhden keskeisimmistä asioista todettiin olevan kosteuden
hallinta. Jo rakennuksen kustannuslaskentavaiheessa täytyi huomioida kosteudenhallinta varaamalla siihen riittävästi varoja laadukkaan toteutuksen takaamiseksi. Kun työmaalla havaittiin, että kosteudenhallintaan ja suojaukseen on
litteroitu riittävä määrä varoja, työnjohdolla oli tarvittaessa helpompi lisätä resursseja työvaiheeseen.
Kosteudenhallintasuunnitelman tavoitteena oli välttää kosteusvauriot, ylimääräinen materiaalihukka, rakenteiden kuivatustarve ja sitä kautta aikataulun viivästyminen. Kosteussuunnitelman havaittiin toimivan yhtenä ohjenuorana jo rakennushankkeen suunnitteluvaiheessa. Suunnittelussa otettiin huomioon rakennuksen tuleva käyttö ja siten mietittiin riskirakenteet. Riskirakenteiden tarpeellisuutta ja niiden poisjättämisen mahdollisuutta täytyi harkita ja yksityiskohdat
suunnitella erittäin hyvin.
Myös työnjohdon eri työvaiheita koskevissa tehtäväsuunnitelmissa yhden keskeisimmistä näkökulmista todettiin olevan kosteudenhallinta. Materiaalihankinnoissa tulevaa työvaihetta valmisteltaessa täytyi valmiiksi miettiä, miten tarvikkeet varastoidaan siten, että ne eivät altistu kosteudelle missään olomuodossa.
Eri rakennustuotteiden valmistajilla on ohjeet tuotteiden varastointiin, jolloin niihin perehtymällä ja ohjeita noudattamalla tuotteet säilyivät käyttökuntoisina.
19
Käytännössä tämä tarkoitti joka puolelta tuulettuvaa tilaa, missä veden eri olomuodot eivät milloinkaan päässeet materiaaliin kanssa kosketuksiin. Tilattavat
materiaalimäärät kannatti pitää sen suuruisina, että varastointiajat pysyvät mahdollisimman lyhyinä. Materiaalin vastaanotto, varastointi ja suojaus vastuutettiin
yhdelle henkilölle, joka toimii työnjohdon tiiviissä läheisyydessä. Tällä työmaalla
tehtävän hoiti kurottajakuski, joka muutenkin vastaa materiaalin siirroista.
Työvaiheen kunnollisella suunnittelulla ja toteutuksella todettiin pystyvän välttämään rakentamisen aikaisen kosteuden hallitsematon pääsy rakenteisiin. Paras
vaihtoehto olisi ollut rakentaa täysin säältä suojatussa tilassa, mutta tämä vaihtoehto oli liian kallis toteutettavaksi. Tästä johtuen elementtirakentamista tulisi
suosia, jolloin rakenteet tehdään hallitussa sääolosuhteissa ja siten ovat säiden
armoilla huomattavasti lyhemmän ajan. Rakennustarvikkeiden ja elementtien tilauksen yhteydessä täytyi sopia tavarantoimittajan riittävä suojaus kuljetuksen
ja varastoinnin ajalle. Hallituissa olosuhteissa toteutettu tuote voitiin pilata kuljetuksen aikana, jos suojaus on puutteellinen. Kastunut tuote puolestaan vaikuttaa rakennuksen kuivumisaikaan.
3.5 Turvallinen työmaa
Työmaan turvallisuusasiat otettiin esille jo kerrostalorakennuksen suunnitteluvaiheessa helposti ja turvallisesti toteutettavilla rakenteilla. Ennen rakennushankkeen alkua rakennuttaja nimesi hankkeeseen turvallisuuskoordinaattorin ja
varmisti, että henkilö on pätevä kyseiseen tehtävään. Tilaajan edunvalvojaksi
nimetty työmaan valvoja toimi myös turvallisuuskoordinaattorina, joka osallistui
turvallisuussuunnitelmien tekemiseen.
Työmaasta laadittiin kirjalliset turvallisuussäännöt, joiden on oltava valmiina ennen työmaan aloitusta. Säännöissä kerrotaan turvallisuudelle asetetut tavoitteet,
ohjeet turvallisuusseurannan toteuttamiseksi ja toimintamallit työmaakokouksiin
ja tarkastuksiin. Turvallisuussäännöissä kerrotaan myös ohjeet kulunvalvontaan
työmaalla ja henkilötunnisteen käytön pakollisuus. Työmaan eri toiminnoista ja
tehtävistä laadittiin turvallisuussuunnitelmia. Päätoteuttaja eli käytännössä työnjohto teki yksityiskohtaiset suunnitelmat ja tarpeen mukaan päivitti niitä töiden
edetessä.
20
Seuraavassa on lista työnjohdon tekemistä suunnitelmista, jotka laadittiin kyseisestä kerrostalotyömaasta:

purkutyösuunnitelma

kaivutyösuunnitelma

nostotyösuunnitelma

telinetyösuunnitelma

tie- ja katualueella toteutettavan työn suunnitelma

putoamissuojaussuunnitelma

pölyntorjuntasuunnitelma

meluntorjuntasuunnitelma.
Uudet henkilöt työmaalla perehdytettiin työmaan toimintaan ennen töiden aloitusta. Perehdyttäminen kuluu työnjohdon vastuulle ja se toteutettiin samassa
yhteydessä, kun kulunvalvonnan käytännöt käydään läpi. Kaikki toteutetut perehdytykset dokumentoitiin työturvallisuuskansioon molempien osapuolten allekirjoittamalla lomakkeella. Perehdytyskupongissa perehdytettävä allekirjoituksellaan takaa, että on saanut riittävän perehdytyksen ja sitoutunut noudattamaan annettuja ohjeita.
Perehdytysprosessin keskeisimmät asiat sisälsivät tietoa seuraavista asioista:

kuvallinen henkilökortti ja siinä veronumero

työturvallisuuskortti, tulityökortti, ensiapukortti

henkilökohtaiset suojavarusteet ja niiden tarkastus

työmaakierroksen teko

ensiapuvälineiden ja sammutuskaluston sijainti ja käyttö

työmaan aluesuunnitelman ja aikataulun esittely

turvallisuus suunnitelman esittely

sosiaalitilojen näyttö

parkkipaikan ja kulkuväylien näyttö

työ- ja taukoaikojen selvitys

menneillään olevat työvaiheet

vesi- ja sähköpisteiden esittely
21

varastojen ja lastausalueiden esittely

toteutusorganisaation esittely.
Jokaisen perehdytyksen yhteydessä käytiin läpi työmaan turvallisuusriskit, erityisolosuhteet sekä koneiden ja laitteiden käyttö ja liikkuma-alueet. Opinnäytetyössä esimerkkinä käytetyllä työmaalla toimivan henkilöstön täytyi ymmärtää
puuttua välittömästi havaitsemiinsa turvallisuuspoikkeamiin ja korjata tilanne
kuntoon. Havaitut vaaratilanteet tai puutteet sekä tapahtuneet vahingot oli ilmoitettava työnjohtajalle välittömästi.
Työnjohto valvoi työmaan sääntöjen ja käytäntöjen toteutumista ja tarvittaessa
puuttuu epäkohtiin. Työnjohdon jatkuva valvonta perustui riskienhallintaan ja
sitä kautta edesauttoi turvallisuustason paranemista. Työturvallisuuden riskien
kartoitus, arviointi ja tunnistus hoidettiin prosessilla, jossa edetään vaihe kerrallaan työsuojeluhallinnon kaavioiden mukaan (kuva 4). Riskien kartoituksessa ja
tunnistuksessa käytettiin kaaviota, jonka avulla käydään työmaan eri vaiheet
läpi.
KUVA 4. Työmaan vaaratilanteiden kartoitus (Riskien arviointi. 2014)
22
Riskien arviointi, kartoitus ja tunnistus prosessiin on hyvä ottaa kuhunkin työvaiheeseen tekijäksi valittuja henkilöitä, jolloin saatiin eri näkökulmista mietittyä ongelmakohtia ja reagoitua niihin. Kuvan 5 riskitaulukon avulla arvioidaan havaitun
riskin vakavuus ja se, miten siihen on reagoitava. Riskienhallinta tarkoittaa systemaattista toimintaa riskien tunnistamiseksi, arvioimiseksi ja pienentämiseksi.
Riskin kasvaessa on ryhdyttävä turvallisuuden parantamiseksi toimenpiteisiin.
Merkityksettömällä riskillä tarkoitetaan, että riskiä pienentämällä ei saavuteta
merkittävää turvallisuuden paranemista. Riskin kasvaessa kohtalaiseksi on työturvallisuutta parannettava ja merkittävän tai sietämättömän riskin alueella töitä
ei saa aloittaa ennen kuin työturvallisuutta on parannettu. (Riskien arviointi.
2014.)
RISKI
TOIMENPITEET JA AIKAJÄNNE
MERKITYKSETÖN
Ei tarvita toimenpiteitä eikä
kirjaamisasiakirjoja.
SIEDETTÄVÄ
KOHTALAINEN
MERKITTÄVÄ
SIETÄMÄTÖN
Ennalta ehkäiseviä toimenpiteitä ei tarvita. Pitäisi kuitenkin harkita kustannus-vaikutus -suhteeltaan
parempia ratkaisuja tai parannuksia, jotka eivät aiheuta lisäkustannuksia. Tarvitaan seurantaa, jolla varmistetaan, että riski pysyy hallinnassa.
Riskin pienentämiseksi on ryhdyttävä toimiin,
mutta ennaltaehkäisyn kustannukset on mitoitettava ja rajattava tarkasti. Toimenpiteet on
toteutettava määrätyn ajan kuluessa. Jos
kohtuulliseen riskiin liittyy erittäin haitallisia
seurauksia, lisäarviointi voi olla tarpeen haitan todennäköisyyden tarkemmaksi toteamiseksi, jonka perusteella tehokkaampien
valvontatoimenpiteiden tarve voidaan määritellä.
Työtä ei pidä aloittaa ennen kuin riskiä on pienennetty. Riskin pienentämiseen voidaan joutua osoittamaan huomattavia resursseja. Jos
riski liittyy meneillään olevaan työhön, ongelma pitäisi korjata lyhyemmässä aikataulussa kuin kohtuullisten riskien ollessa kyseessä.
Työtä ei pidä aloittaa eikä jatkaa, ennen
kuin riskiä on pienennetty. Jos riskin pienentäminen ei ole mahdollista edes rajoittamattomilla resursseilla, työn täytyy
olla pysyvästi kielletty.
KUVA 5. Havaitun turvallisuus riskin vakavuus (Riskien arviointi. 2014)
23
Erilaisten nostimien ja kuljettimien käytön havaittiin aiheuttavan työmaalle ylimääräisiä turvallisuusriskejä. Kun nostimen hankinnasta tehtiin päätös, täytyi
selvittää ja varmistaa alueen maan kantavuus kyseiselle koneelle. Nostimen valinnassa ja tehtävän suunnittelussa apuna käytettiin myös nostokaluston omistajaa ja hänen asiantuntemusta. Kun kone oli työmaalla, teki työnjohtaja pystytystarkastuksen koneelle kuljettajan kanssa ja totesi koneen olevan käyttökunnossa. Jos kone liikkui työn aikana, oli alue merkittävä ja kulkureitit koneen liikeradalla suljettava vahinkojen välttämiseksi. Koneen ollessa katualueella täytyi
alue rajata erityisen tarkkaan ja vähintään yhden henkilön olla ohjaamassa liikennettä sekä varoittamassa kanssa kulkijoita ylimääräisestä haitasta. Henkilönostimien käyttö työmaalla on vastaavan työnjohdon vastuulla ja siten toteutettavissa vain hänen kirjallisella luvallaan. Työnjohtaja varmisti, että kaikki nostinta käyttävät ovat saaneet riittävän koulutuksen kyseisen koneen käyttöön.
Työmaalla viikoittain toteutettavissa tarkastuskierroksissa keskityttiin eritoten
turvallisuuteen ja siisteyteen. Eri turvallisuussuunnitelmien sisältämiä asioita tarkasteltiin ja kirjattiin ylös ja vioista ja puutteista annettiin välitön palaute. Tarkastuskierrokset joita yleisemmin kutsutaan tr-mittauksiksi, toteutettiin kerran viikossa työmaalla tehtävinä tarkastuskierroksina. Kierroksen aikana kirjattiin ylös
kunnossa olevat ja puutteelliset asiat ja sen jälkeen laskettiin saatu onnistumisprosentti. Erityistä huomiota vaativia asioita ovat siisteys, putoamissuojaus, telineiden turvallisuus, valaisutus ja laitteiden kunto.
0 työtapaturmaa
Turvallisuuteen ja siten myös laatuun panostamisen havaittiin olevan jokaisen
etu työmaalla. Työnjohdolle ja työntekijöille luotiin kannustejärjestelmä: jos työtapaturmia ei työmaan aikana tule ja tr-mittauksien tulokset ovat ennalta sovitun
tason yläpuolella, maksettaisiin toimihenkilöille ja työntekijöille bonuksia turvallisesta työmaasta. Bonusjärjestelmää sovellettiin myös esimerkiksi jätteiden syntymisen määrään, eli aiemmilta työmailta saadun kokemuksen mukaan asetetaan maksimi jätemäärätavoite, joka täytyy alittaa.
Valtakunnallisissa työturvallisuusvertailuissa pärjänneet ovat muutenkin menestyneitä rakennusalan toimijoita. Tavoitteena nolla työtapaturmaa on hyvä, mutta
24
esimerkkityömaalla todettiin että siihen pääseminen on pitkässä juoksussa
mahdotonta, ihmisten erehtyväisyyden vuoksi. Kuitenkin toimijat, jotka huolehtivat hyvin turvallisuudesta ja muistakin velvoitteista, pystyvät sitouttamaan ja pitämään saman henkilökunnan vuodesta toiseen ja kehittämään toimintaansa
eteenpäin.
25
4 10 TÄRKEINTÄ ASIAA TYÖNJOHTAJALLE
Työmaatoimintoja tutkittaessa havaittiin samojen asioiden nousevan esiin monessa tilanteessa. Esille nousseista asioista kerättiin kymmenen työnjohtajalle
tärkeintä kohtaa, jotka laitettiin käskymuotoon. Sellaisena jokaisen työnjohtajan
tulisi ne muistaa. Kymmenen käskyä sisältää listan tuotannonjohtamisen tärkeimmistä asioista, joiden avulla taataan työmaan tehokas toiminta. Käskyt on
tarkoitettu työnjohtajalle avuksi rakennustyömaalle muistuttamaan ja hahmottamaan koko työmaan ajan tärkeimmistä asioista.
1. Ajattele kaiken aikaa rahaa.
Yrityksen perusajatuksena on työllistää yrittäjä ja tehdä omistajille
rahaa. Liiketoiminta ei siis ole hyväntekeväisyyttä. Työnjohto on tulosvastuussa, jolloin työmaan onnistumista mitataan rahassa. Työnjohdon tehtävä onkin tuottaa rahaa yritykselle, mikä tarkoittaa, että
jokainen päätös työmaalla vaikuttaa käytettyyn rahamäärään. Näin
tuloksellinen työnjohtaja erottuu tuhlaajasta. Vanhan sanonnan mukaan hyvä työnjohtaja säästää vähintään oman palkkansa verran
rahaa joka päivä oikeilla valinnoilla ja ratkaisuilla.
2. Aistittava laadun tunne viestii ympäristöön hyviä signaaleja.
Yrityskuva syntyy työn aikana työmaasta ja valmistumisen jälkeen
lopputuloksesta. Kun työmaa on siisti ja asiat hoidetaan ilman kohua, viestii toiminta nykyisille ja tuleville asiakkaille luotettavasta
kumppanista. Tällöin asiakkaan päätös kiinteistön hankinnasta helpottuu positiivisten mielikuvien kautta. Jo valmistuneista työmaista
kantautuvat kehut tai haukut jatkuvista reklamaatioista kantautuvat
kauas, mikä vaikuttaa pitkällä tähtäimellä työmaiden saantiin ja siten työn määrään.
3. Johtajan ominaisuuksilla ja taidoilla ohjaat työmaata hyvässä ja
pahassa.
26
Työnjohtaja on vastuussa kaikesta, mitä työmaalla tapahtuu.
Omalla esimerkillä ja asenteella tartutetaan työyhteisöön halu työskennellä yhteisten tavoitteiden eteen. Erilaisia johtamisen tyylejä
täytyy olla varalle, jotta erilaisten persoonien kanssa pystytään toimimaan, esimerkiksi: keppi tai porkkana, jatkuva ohjaaminen tai
suuret vapaudet antava tyyli. Työnjohtajan vaatimuksiin kuuluvat ihmistuntemus ja kyky aistia ihmisten tunnetiloja, jotta pystyy luovimaan eri tilanteiden läpi menettämättä omaa asemaansa mutta
suututtamatta ketään.
4. Työturvallisuus ja siihen panostaminen on elinehto.
Työnjohtajana vastaat turvallisuuteen liittyvistä asioista työmaalla
henkilökohtaisesti. Älä jousta työturvallisuudessa mistään tai milloinkaan. Työmaan turvallisuuteen täytyy kiinnittää huomiota jo ennen työmaan alkua ja koko työmaan ajan. Yhtenäiset säännöt ja
ohjeet tuovat kaikille turvallisuuden tunnetta. Turvallisuuteen panostaminen kehittää alaa ja vähentää työtapaturmia sekä takaa työporukalle turvallisen tulevaisuuden.
5. Aikataulun suunnittelu ja siinä pysyminen on avainasemassa työmaan tehokkuuden ja onnistumisen kannalta.
Tarkkojen aikataulujen laatiminen ja niiden seuranta takaavat työmaan valmistumisen ajallaan. Jatkuva aikataulujen päivittäminen ja
teko antavat mahdollisuuden resurssien tehokkaalle käytölle sekä
luovat työmaan budjetille ennustettavuutta.
6. Kehity ja kehitä työmaatoimintoja.
Älä jumiudu vanhoihin toimintamalleihin, vaan kehitä itseäsi jatkuvasti. Innosta ja kannusta työporukkaa kehittämään nopeampia ja
helpompia toimintamalleja. Uusilla keksinnöillä ja työtavoilla on
mahdollista nopeuttaa työn etenemistä huomattavasti ja siten tuoda
säästöjä.
27
7. Jatkuvalla seurannalla varmistat ja mahdollistat oikeiden asioiden tapahtumisen työmaalla.
Tiiviillä yhteistyöllä eri toimijoiden kanssa sekä päivittäisillä palavereilla saavutetaan halutut asiat. Yhteistyö sisältää jatkuvaa työn
seurantaa ja kommunikointia puolin ja toisin. Seuranta toteutetaan
päivittäisillä tarkastuksilla, työnäytteillä ja pöytäkirjojen pitämisellä.
8. Älä ota hallitsemattomia riskejä.
Yllättävissä tilanteissa työmaalla tarvitaan nopeita ratkaisuja. Näitä
tehdessä täytyy muistaa ajatella mahdolliset seuraamukset väärästä valinnasta. Aina halvin ratkaisu sillä hetkellä ei ole pitkässä
juoksussa välttämättä kannattava, koska jälkiseuraamukset tai aiheutuneet vahingot voivat olla hyvin haitallisia. Turvallisuusasioiden
laiminlyönti missään tilanteessa edes lyhyen aikaa ei ole kannattavaa, koska ihmishengen menetystä ei voida korvata millään.
9. Varmista kaikki tavoittava tiedonkulku.
Työmaan tiedotuksen hoito on avainasemassa onnistuneen lopputuloksen kanssa. Suunnitelmien muutoksista ja tapahtumista, jotka
vaikuttavat työskentelyyn työmaalla, on ilmoitettava kaikille työmaalla oleskeleville. Asioiden täytyy olla myös työmaakoppien ilmoitustaululla kaikkien nähtävillä.
10. Vältä vastakkainasettelua ja luo yhteenkuuluvuuden tunnetta.
Rakenna työmaalle ilmapiiri, jossa kaikki viihtyvät ja tavoittelevat
samaa päämäärää. Yhteenkuuluvuudentunne ja hyvä työilmapiiri
motivoivat kaikkia tekemään sovitut tehtävät oikealla tavalla ja aikataulussa. Vältä luomasta vastakkainasettelua työnjohdon ja työntekijöiden välille.
28
5 POHDINTA
Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia tehokkaan rakennustyömaan toimintaa ja
laatia siitä lohkokaaviomalli rakennustyön avuksi. Tavoitteena oli lohkokaaviomallin avulla saada selkeä kuva rakennustyömaan perustoiminnoista sekä tarkastella tärkeimpiä yksityiskohtia työmaatoiminnoista.
Työn rajaaminen oli erittäin vaikeaa, kun työmaaprosessi on niin valtavan laaja.
Yksistään rakentamisen laadusta saisi tehtyä jo todella pitkän tutkimuksen. Kuitenkin kävin työssä läpi koko rakennusprosessin syventyen erityisesti työturvallisuuteen ja kosteudenhallintaan työmaalla. Nämä molemmat aiheet ovat olennainen osa rakennushankkeen etenemistä. Työn suunnittelu ja siihen panostaminen nousi esille useassa vaiheessa. Siitä päättelin, että siihen voitaisiin panostaa resursseja vielä huomattavasti enemmän, jolloin rakennushanke lähtisi
etenemään alusta asti oikeaan suuntaan saavuttaen laadun ja turvallisuuden
kannalta hyvän lopputuloksen.
Opinnäytetyön tuloksena saatiin yleispätevä lohkokaaviomalli rakennustyömaan
toiminnoista. Mallin ympärille kasatussa tarkemmassa selvityksessä löytyi
useita pieniä mutta tärkeitä yksityiskohtia, joilla tehostetaan työmaan toimintaa
ja samalla parannetaan laatua ja turvallisuutta.
Lohkokaaviomallin pohjalta selvitettyjen työmaatoimintojen tehostamiseen vaikuttavista asioista tein kymmen tärkeimmän asian listan. Lista sisältää 10 käskyä tuotannonjohtamisen tärkeimmistä asioista. Jokainen käsky on avattu selitysosalla, jolloin tärkein olemus käskystä selkiää.
29
LÄHTEET
Kuntien erilaisten käytäntöjen taustalla on lakien joustavuus. 2011. Markku
Axelsson. http://www.rakennustieto.fi/lehdet/ry/index/lehti/62lea8xtk.html. Hakupäivä 22.4.2015.
”Kun nyt aletaan rakentaa eilen piti olla jo valmis”. 2012. Taloussanomat. Saatavissa: http://www.taloussanomat.fi/rakentaminen/2012/07/17/kun-nyt-aletaanrakentaa-eilen-piti-olla-valmista/201233697/12. Hakupäivä 6.3.2015.
Lillrank, Paul 1998. Laatuajattelu. Helsinki: Otava.
Mäki, Tarja – Koskenvesa, Anssi – Sahlstedt, Satu 2008. Rakentamisenlaatu
2009. 9., uudistettu painos. Tampere: Rakennustieto Oy.
Peltonen, Aarne 1998. Opetushallitus. Saatavissa: http://www03.edu.fi/oppimateriaalit/tuottavatehdas/tehdas6.html. Hakupäivä 11.3.2015.
Rakennusteollisuus ry – Rakennusliitto ry 2014. Rakennusalan työehtosopimus
urakkahinnoitteluineen 2014-2016. Sastamala: Vammalan kirjapaino Oy.
Rakennusteollisuus. Saatavissa: http://www.rakennusteollisuus.fi. Hakupäivä
2.2.2014.
RALA. Saatavissa: http://www.rala.fi. Hakupäivä 14.1.2014.
Rigatelli, Sara 2013. Kysely: Uusienkin kotien laatu järkyttää usein rakennuttajia. Saatavissa: http://yle.fi/uutiset/kysely_uusienkin_kotien_laatu_jarktaa_usein_rakennuttajia/6500060. Hakupäivä 18.2.2015.
Riskien arviointi. 2014. Työsuojelu hallinto. Saatavissa: http://www.tyosuojelu.fi/fi/riskienarviointi. Hakupäivä 31.3.2015.
Tilaajavastuulaki. 2014. Työturvallisuuslaki 52 b § (24.5.2013/364). Saatavissa:
http://www.spectron.fi/cms/ratkaisut/kulunhallinnan-ratkaisut/tilaajavastuulakityoturvallisuus-ja-tiedonantovelvoite. Hakupäivä 17.4.2015.
30
Yrityksen arvot. 2013. Saatavissa: http://yrityksen-perustaminen.net/yrityksenarvot/. Hakupäivä 22.4.2015.
31