Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois

Transcription

Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta
ja kotihoidosta Pohjois-Pohjanmaan
kunnissa ja kuntayhtymissä
Puhelinhaastatteluaineiston koontiraportti
2 (70)
15.4.2015
SISÄLTÖ
1. JOHDANTO ........................................................................................................................................................................ 3
2. VÄESTÖ JA VÄESTÖN IKÄÄNTYMINEN ............................................................................................................................... 4
3. IKÄÄNTYNEET .................................................................................................................................................................... 8
3.1 KOTONA ASUMINEN .................................................................................................................................................................. 8
3.2 YMPÄRIVUOROKAUTINEN HOITO ................................................................................................................................................ 11
3.3 IKÄÄNTYNEIDEN MÄÄRÄN KASVUN VAIKUTUS ASUMIS- JA HOIVAPALVELUJEN TARPEESEEN ..................................................................... 15
3.4 ETÄISYYSVYÖHYKEKARTAT JA LÄHIPALVELUPERIAATTEEN TOTEUTUMINEN ........................................................................................... 18
3.5 PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA OIVALLUKSIA JA HYVIÄ KÄYTÄNTEITÄ ............................................................................ 26
3.6 PUHELINHAASTATTELUISTA ESILLE NOSTETTUJA HAASTEITA JA KEHITTÄMISTARPEITA ............................................................................. 28
3.7 HAASTATELTUJEN LISÄHUOMIOITA JA KEHITTÄMISIDEOITA .............................................................................................................. 29
4. KEHITYSVAMMAISET, MIELENTERVEYSASIAKKAAT JA PÄIHDEASIAKKAAT ...................................................................... 30
5. YHTEENVETO JA POHDINTA ............................................................................................................................................. 31
6. TULEVAISUUDEN VISIOITA MEILTÄ JA MUUALTA ............................................................................................................ 34
7. LÄHTEET........................................................................................................................................................................... 36
LIITE 1. PUHELINHAASTATTELUJEN KYSYMYKSET................................................................................................................. 37
LIITE 2. PUHELINHAASTATTELUIDEN KOONTI VERTAILUTAULUKOIHIN ................................................................................ 38
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Helanen Suvi ja Salmela Sanna
3 (70)
15.4.2015
1. Johdanto
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä tehtiin 1.11.2014–28.2.2015 laaja selvitys Oulun yliopistollisen
sairaalan erityisvastuualueen (myöh. OYS-ERVA) ympärivuorokautisesta hoidosta. Selvitykseen sisällytettiin seuraavat asiakasryhmät ja ympärivuorokautiseen hoitoon kuuluvat palvelualat:
Ikääntyneet
• tehostettu
palveluasuminen
• vanhainkoti
• pitkäaikainen
laitoshoito (=
vuodeosastohoito)
Kehitysvammaiset
• laitoshoito
• autettu asuminen
Mielenterveysasiakkaat
• psykiatrian
laitoshoito
Päihdeasiakkaat
• katkaisuyksiköt
• kuntoutusyksiköt
Vaikeavammaiset
• palveluasuminen
(sisältää myös eiympärivuorokautista
hoitoa, koska muuta
indikaattoria ei ollut
saatavilla)
Selvitys muodostui kahdesta osasta:
a) Koko OYS-ERVAa koskeva taulukko- ja kaavioraportti ja sen pohjalta tehty tiivistelmä
o Tietolähteinä käytettiin saatavilla ollutta rekisteri- ja tutkimustietoa
o Luettavissa osoitteessa http://www.ppshp.fi/erityisvastuualue
o Vastuuhenkilönä projektipäällikkö Sanna Salmela
b) Pohjois-Pohjanmaan kuntiin ja kuntayhtymiin suunnattu puhelinhaastattelukierros
o Haastatteluilla kerättiin taulukko- ja kaavioraporttia täydentäviä ja syventäviä tietoja
o Vastuuhenkilönä hankesuunnittelija Suvi Helanen
Tämä raportti pohjautuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia ja kuntayhtymiä koskevaan
rekisteri- ja tutkimustietoon sekä puhelinhaastatteluihin, joiden kohderyhmänä olivat PohjoisPohjanmaan kuntien ja kuntayhtymien vanhuspalveluista (tms.) vastaavat henkilöt. Haastattelut toteutettiin 16.12.2014–12.1.2015 välisenä aikana (45–90 min / haastattelu). Haastattelukysymykset ovat
nähtävissä liitteessä 1.
Painopiste oli ikääntyneiden ympärivuorokautisen hoidon tarkastelussa, mutta myös ikääntyneiden
kotihoidon ja muiden asumis- ja päivätoiminnan palvelujen tilannetta selvitettiin samanaikaisesti.
Myös kehitys- ja vaikeavammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien asumispalvelujen tilannetta kysyttiin. Haastattelun aikana kirjatut vastaukset lähetettiin haastateltaville tarkistettaviksi ja
tarvittaessa täydennettäviksi ennen niiden koontia tähän raporttiin. Kuntakohtaisten vastausten koonti
on luettavissa liitteessä 2.
Raportin tarkoituksena on tukea uusien sote-rakenteiden valmistelua tarjoamalla asiantuntijoille ja
päättäjille tietoa ja havaintoja vertailun, tulkinnan ja johtopäätösten tekemistä varten. Raportti toimitetaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin johdon lisäksi myös Pohjois-Pohjanmaan liittoon sekä
kaikille alueen kunnille ja kuntayhtymille.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirissä selvitystyötä ohjasivat:
 Hannu Leskinen, johtaja
 Pasi Parkkila, kehitysjohtaja
 Päivi Hirsso, perusterveydenhuollon yksikön johtaja
 Veikko Kujala, perusterveydenhuollon yksikön asiantuntijalääkäri
Selvityksen aikana tehtiin tiivistä yhteistyötä Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hankkeen toimijoiden
(mm. Riitta Pitkänen, Harri Hatunen, Inga Taikina-aho, Rauno Malinen) kanssa. Selvityksessä on muun
muassa hyödynnetty SOTE-hankkeen aineistoja ja koottua paikkatietoa.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
4 (70)
15.4.2015
2. Väestö ja väestön ikääntyminen
Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella asui 403 555 asukasta. Ennusteen mukaan
väestömäärä kasvaa vuoteen 2030 mennessä noin 35 000 asukkaalla (9 prosenttia).
Ikääntyneiden määrät ja osuudet Pohjois-Pohjanmaan kuntien väestöstä on esitetty taulukossa 1 ja
kaaviossa 1. Koko maahan ja muihin OYS-ERVAn sairaanhoitopiireihin verrattuna Pohjois-Pohjanmaan
väestö on selkeästi nuorempaa eli ikääntyneiden osuus (19 prosenttia 65 vuotta täyttäneitä) on pienempi kuin muilla. Osuudet kuitenkin vaihtelevat kunnittain merkitsevästi. Esimerkiksi 75 vuotta täyttäneiden osuudet vaihtelevat Limingan neljästä prosentista Vaalan 14 prosenttiin.
Väestön ikääntyminen koskettaa myös Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kuntia. Ennusteen mukaan vuonna 2030 vähintään 75 vuotta täyttäneitä henkilöitä on jo 23 % väestöstä. Tämä tarkoittaa,
että ikääntyneitä on tuolloin yli 35 000 henkilöä enemmän kuin nyt. Käytännössä siis koko tuotantoalueen väestömäärän kasvu tulee ikäihmisten määrän kasvusta.
Väestön ikääntyminen kohtelee kuntia eri tavoin. Ikääntyneiden määrän kasvu prosentteina vuoteen
2030 mennessä vaihtelee Siikalatvan 24 prosentista Kempeleen 174 prosenttiin (kaavio 2). Vuoteen
2040 mennessä jo 11 kunnassa kasvu on yli 100 prosenttia. Esimerkiksi Hailuodossa ja Raahessa 75
vuotta täyttäneiden henkilöiden lukumäärä kaksin- ja Kempeleessä jopa lähes kolminkertaistuu vuosien 2013 ja 2030 välillä.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
5 (70)
15.4.2015
TAULUKKO 1. Ikääntyneiden määrä ja osuudet väestössä.
65 vuotta täyttäneet
vuonna 2013
vuonna 2030
vuonna 2013
vuonna 2030
vuonna 2013
vuonna 2030
Määrä
%
Määrä
%
Kasvu
(hlöä)
Määrä
%
Määrä
%
Kasvu
(hlöä)
Määrä
%
Määrä
%
Kasvu
(hlöä)
KOKO MAA
1056547
19
1495624
26
439077
464396
9
819759
14
355363
272835
5
507549
9
234714
OYS-ERVA
137915
19
199757
26
61842
62248
8
108472
14
46224
35764
5
64992
8
29228
KAINUU
17929
23
23478
33
5549
8339
11
12984
18
4645
4950
6
7729
11
2779
KESKI-POHJANMAA
15816
20
20893
26
5077
7109
9
11931
15
4822
4273
6
7483
9
3210
LAPPI
24650
21
35542
30
10892
11267
10
18772
16
7505
6189
5
11154
9
4965
LÄNSI-POHJA
13840
22
18582
30
4742
6336
10
10422
17
4086
3671
6
6235
10
2564
POHJOIS-POHJANMAA
65680
16
101262
23
35582
29197
7
54363
12
25166
16681
4
32391
7
15710
Alavieska
568
21
739
28
171
319
12
399
15
80
178
7
231
9
53
Haapajärvi
1487
20
2009
29
522
681
9
1112
16
431
399
5
671
10
272
Haapavesi
1355
19
1743
25
388
670
9
993
14
323
379
5
582
8
203
326
33
432
43
106
120
12
253
25
133
71
7
163
16
92
Ii
1651
17
2601
24
950
784
8
1356
13
572
461
5
795
7
334
Kalajoki
2637
21
3835
28
1198
1206
10
2155
16
949
711
6
1310
10
599
Kempele
2063
12
4012
20
1949
759
5
2077
11
1318
334
2
1282
7
948
Kuusamo
3487
22
5009
33
1522
1597
10
2660
18
1063
867
5
1558
10
691
Kärsämäki
644
24
784
33
140
298
11
435
18
137
156
6
262
11
106
Liminka
801
8
1402
12
601
344
4
674
6
330
210
2
390
3
180
Lumijoki
299
14
496
21
197
150
7
266
11
116
89
4
154
6
65
Hailuoto
Merijärvi
224
19
294
26
70
108
9
157
14
49
70
6
94
8
24
Muhos
1354
15
2029
21
675
673
8
1028
10
355
413
5
595
6
182
Nivala
1985
18
2611
23
626
966
9
1519
14
553
587
5
919
8
332
Oulainen
1674
22
2351
32
677
811
10
1361
18
550
502
7
841
11
339
26258
14
45505
20
19247
11144
6
23597
11
12453
6243
3
13933
6
7690
2172
25
2680
36
508
1062
12
1515
21
453
589
7
921
13
332
Pyhäjoki
782
23
908
29
126
354
11
550
17
196
224
7
347
11
123
Pyhäjärvi
1596
28
1886
38
290
773
14
1111
22
338
460
8
707
14
247
Oulu
Pudasjärvi
Pyhäntä
283
18
432
36
149
127
8
230
19
103
72
5
127
11
55
4885
19
7002
28
2117
1916
8
4159
16
2243
1111
4
2534
10
1423
844
16
1168
22
324
408
8
658
12
250
259
5
395
7
136
Siikajoki
1019
18
1372
25
353
478
9
741
14
263
301
5
413
8
112
Siikalatva
1540
26
1706
34
166
786
13
959
19
173
469
8
576
11
107
Taivalkoski
969
23
1267
33
298
427
10
694
18
267
222
5
421
11
199
Tyrnävä
737
11
1271
16
534
337
5
607
8
270
200
3
352
5
152
Utajärvi
713
24
895
35
182
357
12
478
19
121
219
7
269
11
50
Vaala
937
29
1104
40
167
454
14
591
21
137
268
8
354
13
86
2390
16
3719
23
1329
1088
7
2028
13
940
617
4
1195
7
578
Raahe
Sievi
Ylivieska
Lähde: Sotkanet (id:1068/171/3079/749/745/786). % = ikääntyneiden osuus prosentteina koko väestöstä. Kasvu (hlöä) = vuosien 2030 ja 2013 arvojen erotus.
Taulukko on poiminta laajasta selvityksestä (taulukko- ja kaavioraportista).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
6
(70)
15.4.2015
KAAVIO 1. 75 vuotta täyttäneiden osuudet (%) väestöstä vuosina 2013 ja 2030.
0
5
10
KOKO MAA
9
OYS-ERVA
8
15
14
Oulu
Lumijoki
12
6
5
11
5
8
6
11
7
11
Ylivieska
Muhos
8
Raahe
8
13
10
16
8
12
Ii
8
Pyhäntä
8
Siikajoki
13
19
9
14
Nivala
9
Haapajärvi
9
14
16
Haapavesi
9
Merijärvi
9
Kalajoki
17
7
7
Sievi
16
10
LÄNSI-POHJA
Tyrnävä
14
14
10
16
Kuusamo
10
Taivalkoski
10
18
18
Oulainen
10
Pyhäjoki
11
Kärsämäki
Alavieska
% väestöstä v. 2030
15
10
LAPPI
Kempele
18
9
KESKI-POHJANMAA
4
30
% väestöstä v. 2013
11
POHJOIS-POHJANMAA
25
14
KAINUU
Liminka
20
18
17
11
18
12
15
Hailuoto
12
Utajärvi
12
25
19
12
Pudasjärvi
21
Siikalatva
13
Pyhäjärvi
14
19
22
14
Vaala
21
Lähde: Sotkanet (id: 171 / 745). Kaavio on poiminta laajasta taulukko- ja kaavioraportista.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
7 (70)
15.4.2015
KAAVIO 2. 75 vuotta täyttäneiden henkilöiden määrän kasvu (%) vuodesta 2013 vuosiin 2030 ja 2040.
0
50
100
77
KOKO MAA
56
KAINUU
73
68
KESKI-POHJANMAA
Vaala
Utajärvi
29
25
55
44
Muhos
55
51
45
46
68
59
48
60
53
96
Siikajoki
55
Pyhäjoki
55
52
57
Nivala
72
69
Sievi
61
Taivalkoski
63
Haapajärvi
63
83
80
85
Kuusamo
67
Oulainen
68
Ii
98
91
73
114
Lumijoki
77
Kalajoki
79
Tyrnävä
80
Pyhäntä
81
Ylivieska
Liminka
124
47
34
Pyhäjärvi
Haapavesi
Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen 2040
48
30
Pudasjärvi
Kärsämäki
83
22
43
Merijärvi
Muutos (%) vuodesta 2013 vuoteen 2030
82
86
POHJOIS-POHJANMAA
Alavieska
300
98
64
LÄNSI-POHJA
250
104
67
LAPPI
200
104
74
OYS-ERVA
Siikalatva
150
119
104
147
112
86
122
96
163
Hailuoto
111
Oulu
112
122
117
Raahe
171
127
174
Kempele
258
Lähde: Sotkanet (id: 171/745/ 757). Muutosprosentit laskettu kaavalla ”muutos henkilöinä / 75 vuotta täyttänyt väestö vuonna 2013 x 100”. Kaavio on poiminta
laajasta taulukko- ja kaavioraportista.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
8 (70)
15.4.2015
3. Ikääntyneet
3.1 Kotona asuminen
Vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaan tuotantoalueen 75 vuotta täyttäneistä 90,0 prosenttia asui kotona,
mikä vastaa koko maan (90,3 %) ja OYS-ERVAn (90,0) tilannetta (Salmela 2015, 112). Kotona asuvien
määrää tulisi kuitenkin lisätä, sillä STM:n (2013) asettaman valtakunnallisen suosituksen mukaan osuuden tulisi olla 91–92 prosenttia.
Monessa kunnassa onkin kehitetty palvelujärjestelmää niin, että kotona asuvien osuus on viime vuosina kasvanut (kaavio 3, taulukko 2). Tästä huolimatta vuonna 2013 vain kolme Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin kuntaa (Kalajoki, Haapavesi, Utajärvi) täytti valtakunnallisen suosituksen. Neljässä
kunnassa (Pyhäjärvi, Kuusamo, Kempele ja Vaala) osuus oli suurempi kuin suosituksen yläraja. Muissa
kunnissa kotona asuvien osuus on suositusta pienempi. Peräti 18 Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
kunnassa osuus jää alle 90 prosentin (Salmela 2015, 112). Kun kotona asuvien osuutta vertaa valtakunnalliseen suositukseen, viime vuosina nähtävissä ollut kehityssuunta on kolmessa kunnassa ollut kielteinen ja kuudessa kunnassa myönteinen (kaavio 3, taulukko 2). Kolmessa kunnassa (Alavieskassa, Limingassa ja Siikajoella) valtakunnallinen tavoite kotona asuvien osuudesta on siis vuosien 2011–2013
tietojen perusteella karkaamassa aiempaa kaueammas. Toisaalta Kempeleessä ja Pyhäjärvellä on viime vuosien kehityksen seurauksena jo ylitetty valtakunnallinen suositus kotona asuvien osuudesta.
Säännöllisen kotihoidon piirissä olevien ikääntyneiden osuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
kunnissa on yli 15 %, mikä on enemmän kuin valtakunnallisessa suosituksessa (13–14 %). Kuntien väliset
erot ovat suuret (ääripäissä Utajärvi 8 % ja Merijärvi 30 %). Kempele, Kärsämäki ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisään. Seitsemässä kunnassa (Utajärvi, Oulainen, Muhos, Lumijoki, Taivalkoski, Alavieska, Kuusamo) jäädään viitearvon alle, ja 18 kunnassa mennään sen yli. (Salmela 2015, 114.)
Kotihoidon piirissä olevien osuuden kehitys viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 4 ja taulukossa 2.
Kahdessa kunnassa (Alavieskassa ja Raahessa) kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden
ollut kielteinen ja kymmenessä kunnassa myönteinen. Toisaalta sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena viidessä kunnassa viimeisin arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
9 (70)
15.4.2015
KAAVIO 3. Kotona asuvat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n
(2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (91–92 %).
Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa kotona asuvien
osuus oli 87,8 %. Sotkanetin
tieto 99,2 % on virheellinen.
Oheisessa kaaviossa Hailuoto
sijoittuu siis todellisuudessa
Sievin ja Tyrnävän väliin.
(Arja Rantapelkonen.)
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
10 (70)
15.4.2015
KAAVIO 4. Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue
osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (13–14 %).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
11 (70)
15.4.2015
3.2 Ympärivuorokautinen hoito
Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen piirissä oli vuonna 2013 Pohjois-Pohjanmaalla 6,9 %
ikääntyneestä väestöstä, mikä vastaa valtakunnallista suositusta (6-7 %). Myönteisestä kokonaistuloksesta huolimatta kunnista vain Liminka, Pudasjärvi, Kuusamo ja Taivalkoski täyttävät suosituksen. Viisi
kuntaa (Oulu, Vaala, Ii, Haapavesi, Kempele) on suosituksen alapuolella ja 20 kuntaa yläpuolella.
(Salmela 2015, 120).
Tehostetun palveluasumisen kehityssuunta viime vuosina on nähtävissä kaaviossa 5 ja taulukossa 2.
Kahdessa kunnassa kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden ollut viime vuosina kielteinen (Pyhäjoki ja Reisjärvi) ja neljässä myönteinen (Pyhäntä, Ylivieska, Raahe ja Siikajoki). Toisaalta
Raahessa ja Siikajoella on sinänsä myönteisen kehityksen seurauksena vuonna 2013 jo ylitetty valtakunnallisen suosituksen yläraja.
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin ikääntyneistä 2,9 % oli vuonna 2013 vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa, mikä on valtakunnallisen suosituksen ylärajalla (2-3 %). Vain Haapavesi, Taivalkoski ja Tyrnävä osuvat valtakunnallisen viitearvon sisälle. Yhdeksässä kunnassa (Hailuoto, Kalajoki,
Ylivieska, Kempele, Siikalatva, Nivala, Haapajärvi, Vaala, Raahe) laitoshoidossa olevien osuus on suositusta pienempi ja seitsemässä kunnassa (Pyhäjoki, Ii, Pudasjärvi, Oulu, Muhos, Siikajoki, Liminka) suurempi. (Salmela 2015, 122.)
Vanhainkodissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuutta koskevat kehityssuunnat viime vuosina ovat nähtävissä kaaviossa 6 ja taulukossa 2. Kahdessa kunnassa kehityssuunta on ollut valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen (Kalajoki ja Ylivieska) ja neljässä kunnassa myönteinen (Oulu,
Raahe, Tyrnävä ja Haapavesi). Raahessa tosin laitoshoidossa olevien osuus on vuonna 2013 jo alittanut
valtakunnallisen tavoitteen alarajan.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
12 (70)
15.4.2015
KAAVIO 5. Ikääntyneiden tehostetun palveluasumisen 75 vuotta täyttäneet asiakkaat 31.12. (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen). Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (6-7 %).
Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa tehostetussa palveluasumisessa olevien osuus
oli 15 %. Sotkanetin tieto 0
% on virheellinen. Oheisessa
kaaviossa Hailuoto sijoittuu
siis todellisuudessa toiseen
äärilaitaan eli Pyhännän ja
Lumijoen väliin.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
13 (70)
15.4.2015
KAAVIO 6. Vanhainkodeissa tai pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevat 75 vuotta täyttäneet (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Harri Hatunen).
Lisätty vihreä alue osoittamaan STM:n (2013) valtakunnallisen suosituksen viitearvo vuodelle 2017 (2-3 %).
Huom! Vuonna 2013 Hailuodossa laitoshoidossa
olevien osuus oli 0 %.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
14
(70)
15.4.2015
TAULUKKO 2. Kunnat, joissa vuosina 2011–2013 on ollut selkeä nouseva tai laskeva trendi* +
trendin suunta suhteessa valtakunnallisiin suosituksiin (= myönteinen tai kielteinen).
Osuudessa
havaittu
yleinen
kehityssuunta
vuosina
2011–2013
Kotona asuvat
Säännöllisen kotihoidon piirissä olevat
Tehostetussa
palveluasumisessa
asuvat
Vanhainkodissa
pitkäaikaisessa
laitoshoidossa
olevat
Osuus
laskenut
Alavieska (-)
Liminka (-)
Siikajoki (-)
Alavieska (-)
Kempele
Liminka (+)
Pyhäntä (+)
Taivalkoski (+, O)
Ylivieska (+)
Pyhäntä (+)
Ylivieska (+)
Kalajoki (-)
Oulu (+)
Raahe (+, O)
Tyrnävä
Ylivieska (-)
Osuus
kasvanut
Haapajärvi (+)
Kempele (^, O)
Oulu (+)
Oulainen (+)
Pyhäjärvi (+, O)
Pyhäntä (+)
Ylivieska (+)
Oulainen (+)
Haapavesi (+, O)
Ii (+, O)
Pyhäjärvi (+, O)
Raahe (-)
Siikalatva (+, O)
Pyhäjoki (-)
Raahe (+, O)
Reisjärvi (-)
Siikajoki (+, O)
Utajärvi (^, O)
Haapavesi (+)
tai
* Trendien havainnointi on tehty silmämääräisesti kaavioista 3-6. Muissa kuin tässä taulukossa mainituissa kunnissa osuus on vaihdellut vuosittain ilman selvästi havaittavissa olevaa nousevaa tai laskevaa kehityssuuntaa.
Merkkien selitykset:
(-) = vuosina 2011–2013 havaittu kehityssuunta on valtakunnalliseen suositukseen nähden kielteinen.
(+) = vuosina 2011–2013 havaittu kehityssuunta on valtakunnallisiin suosituksiin nähden myönteinen.
(+, O) = kehityssuunta on ollut myönteinen, mutta valtakunnallisen tavoitteen ylä- tai alaraja on vuonna 2013 jo ohitettu eli vuoden
2013 arvo on jo suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus.
(^, 0) = kehityssuunnasta huolimatta arvo on vuosina 2011–2012 ollut valtakunnallisen viitearvon sisällä, mutta vuoden 2013 arvo on
suurempi tai pienempi kuin valtakunnallinen suositus.
Alleviivaus = viime vuosien myönteisen kehityksen myötä ainakin viimeisin eli vuoden 2013 arvo vastaa valtakunnallista suositusta
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
15
(70)
15.4.2015
3.3 Ikääntyneiden määrän kasvun vaikutus asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen
Ikääntyneiden määrän merkittävä kasvu vaikuttaa vääjäämättä kuntien tarjoamien asumis- ja hoivapalvelujen tarpeeseen. Näitä vaikutuksia on kuvattu taulukoissa 3 ja 4.
TAULUKKO 3. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen
tarpeeseen. Sekä vuoden 2013 että 2030 luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin.
Jos suositus (91 %) toteutuu, kotona
asuvia on
Vuonna
Kasvu
Jos suositus (13 %) toteutuu,
säännöllistä
kotihoitoa saa
Vuonna
tehostetussa
palveluasumisessa asuu
Kasvu
Vuonna
Kasvu
pitkäaikaisessa laitoshoidossa
on
Vuonna
Kasvu
2013
2030
(lkm)
2013
2030
(lkm)
2013
2030
(lkm)
2013
2030
(lkm)
KOKO MAA
422600
745981
323380
60371
106569
46197
27864
49186
21322
9288
16395
7107
OYS-ERVA
56646
98710
42064
8092
14101
6009
3735
6508
2773
1245
2169
924
POHJOIS-POHJANMAA
26569
49470
22901
3796
7067
3272
1752
3262
1510
584
1087
503
Alavieska
290
363
73
41
52
10
19
24
5
6
8
2
Haapajärvi
620
1012
392
89
145
56
41
67
26
14
22
9
Haapavesi
610
904
294
87
129
42
40
60
19
13
20
6
Hailuoto
109
230
121
16
33
17
7
15
8
2
5
3
Ii
713
1234
521
102
176
74
47
81
34
16
27
11
Kalajoki
1097
1961
864
157
280
123
72
129
57
24
43
19
Kempele
691
1890
1199
99
270
171
46
125
79
15
42
26
Kuusamo
1453
2421
967
208
346
138
96
160
64
32
53
21
Kärsämäki
271
396
125
39
57
18
18
26
8
6
9
3
Liminka
313
613
300
45
88
43
21
40
20
7
13
7
Lumijoki
137
242
106
20
35
15
9
16
7
3
5
2
Merijärvi
98
143
45
14
20
6
6
9
3
2
3
1
Muhos
612
935
323
87
134
46
40
62
21
13
21
7
Nivala
879
1382
503
126
197
72
58
91
33
19
30
11
Oulainen
738
1239
501
105
177
72
49
82
33
16
27
11
10141
21473
11332
1449
3068
1619
669
1416
747
223
472
249
Pudasjärvi
966
1379
412
138
197
59
64
91
27
21
30
9
Pyhäjoki
322
501
178
46
72
25
21
33
12
7
11
4
Pyhäjärvi
703
1011
308
100
144
44
46
67
20
15
22
7
Pyhäntä
116
209
94
17
30
13
8
14
6
3
5
2
1744
3785
2041
249
541
292
115
250
135
38
83
45
Sievi
371
599
228
53
86
33
24
39
15
8
13
5
Siikajoki
435
674
239
62
96
34
29
44
16
10
15
5
Siikalatva
715
873
157
102
125
22
47
58
10
16
19
3
Taivalkoski
389
632
243
56
90
35
26
42
16
9
14
5
Tyrnävä
307
552
246
44
79
35
20
36
16
7
12
5
Utajärvi
325
435
110
46
62
16
21
29
7
7
10
2
Vaala
413
538
125
59
77
18
27
35
8
9
12
3
Ylivieska
990
1845
855
141
264
122
65
122
56
22
41
19
Oulu
Raahe
Lähde: Sotkanet (id:171/745). Taulukon idea on saatu Pohjois-Pohjanmaan maakuntaliiton SOTE-hankkeesta (Riitta Pitkänen ja Harri Hatunen).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
16
(70)
15.4.2015
TAULUKKO 3. 75 vuotta täyttäneiden lukumäärän kasvun vaikutukset asumis- ja hoivapalvelujen
tarpeeseen. Vuoden 2013 luvut perustuvat kotona asuneiden, kotihoidon piiriin kuuluneiden ja tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olleiden todelliseen lukumäärään.
Vuotta 2030 koskevat luvut perustuvat STM:n valtakunnallisiin suosituksiin.
Säännöllistä
kotihoitoa saavia
Kotona asuvia
Vuonna
Kasvu
Vuonna
Tehostetussa
palveluasumisessa asuvia
Muutos
Vuonna
Pitkäaikaisessa laitoshoidossa
olevia
Muutos
Vuonna
Muutos
OYS-ERVA
2013
56020
2030
98710
(lkm)
42690
2013
8333
2030
14101
(lkm)
5768
2013
4592
2030
6508
(lkm)
1916
2013
1596
2030
2169
(lkm)
573
POHJOIS-POHJANMAA
875
1087
212
26277
49470
23193
4567
7067
2500
2024
3262
1238
Alavieska
277
363
86
38
52
14
38
24
-14
Haapajärvi
602
1012
410
135
145
10
67
67
0
12
22
10
Haapavesi
616
904
288
98
129
31
38
60
22
15
20
5
Hailuoto
104
230
126
17
15
-2
0
5
5
Ii
711
1234
523
131
176
45
41
81
40
31
27
-4
Kalajoki
1097
1961
864
220
280
60
93
129
36
13
43
30
Kempele
707
1890
1183
99
270
171
43
125
82
9
42
33
Kuusamo
1485
2421
936
196
346
150
111
160
49
Kärsämäki
264
396
132
39
57
18
34
26
-8
Liminka
301
613
312
59
88
29
21
40
19
Lumijoki
126
242
116
17
35
18
24
16
-8
Merijärvi
33
8
53
9
21
13
-8
5
97
143
46
33
20
-13
11
9
-2
Muhos
583
935
352
73
134
61
56
62
6
34
21
-13
Nivala
843
1382
539
166
197
31
107
91
-16
16
30
14
Oulainen
708
1239
531
80
177
97
98
82
-16
Oulu
3
27
10066
21473
11407
1596
3068
1472
538
1416
878
535
472
-63
Pudasjärvi
950
1379
429
178
197
19
68
91
23
44
30
-14
Pyhäjoki
308
501
193
75
72
-3
35
33
-2
11
11
0
Pyhäjärvi
714
1011
297
134
144
10
59
67
8
Pyhäntä
22
105
209
104
30
30
0
18
14
-4
1732
3785
2053
415
541
126
146
250
104
Sievi
357
599
242
99
86
-13
48
39
-9
Siikajoki
409
674
265
133
96
-37
40
44
4
28
15
-13
Siikalatva
705
873
168
141
125
-16
69
58
-11
12
19
7
Taivalkoski
386
632
246
49
90
41
30
42
12
11
14
3
Tyrnävä
297
552
255
44
79
35
30
36
6
9
12
3
Utajärvi
328
435
107
30
62
32
27
29
2
Vaala
424
538
114
71
77
6
22
35
13
8
12
4
Ylivieska
977
1845
868
188
264
76
95
122
27
12
41
29
Raahe
5
37
83
46
13
10
Lähde: Sotkanet (id:1570/3216/3261/3367/171/745).
Jos STM:n (2013) valtakunnalliset suositukset säännöllisen kotihoidon piirissä, tehostetussa palveluasumisessa ja pitkäaikaisessa laitoshoidossa olevien osuudesta toteutuvat, näiden palvelujen piiriin tulee vuoteen 2030 mennessä OYS-ERVAn alueella noin 8250 uutta ikääntynyttä henkilöä. Näistä puolet eli 3950 henkilöä asuu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella. Tämä tarkoittaa
monelle kunnalle merkittävää lisäystä nykytilanteeseen verrattuna. Esimerkiksi Kempeleessä säännöllistä kotihoitoa tarvitsevien ja tehostetussa palveluasumisessa asuvien määrä lähes kolminkertaistuisi ja laitoshoidossa olevien määrä yli nelinkertaistuisi. (Taulukko 4.)
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
17
(70)
15.4.2015
Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hankkeessa on kerätty tiedot pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun
palveluasumisen asiakaspaikkojen määrästä maakunnassa. Pitkäaikaisen laitoshoidon paikkoja oli
vuonna 2014 yli tuhat, ja tehostetun palveluasumisen paikkoja yli 2400.
Hankkeessa on myös verrattu näitä lukuja siihen, kuinka paljon asiakaspaikoille olisi tarvetta vuonna 2025, jos valtakunnalliset suositukset pitkäaikaisen laitoshoidon ja tehostetun palveluasumisen
piirissä olevista henkilöistä toteutuisivat (taulukko 5). Tulokset osoittavat, että laitoshoidon paikoista on tällä hetkellä Pohjois-Pohjanmaalla ylitarjontaa, minkä vuoksi nykyiset asiakaspaikat riittävät vielä vuonna 2025 ja hieman pidemmällekin. Myös tehostetun palveluasumisen paikoista on
tällä hetkellä ylitarjontaa, mutta vuoteen 2025 mennessä paikkoja tarvitaan jonkin verran lisää.
Puhelinhaastattelujen tietojen perusteella ympärivuorokautiseen hoitoon jonotti vuodenvaihteessa
2014–2015 sairaanhoitopiirimme kunnissa hieman yli 300 ikääntynyttä henkilöä. Puhelinhaastatteluun vastanneiden vanhuspalveluista vastaavien johtajien mielestä vuosiin 2020–2025 mennessä
olisi ympärivuorokautisten hoitopaikkojen lisätarve omissa kunnissa järjestettävinä palveluina vajaa 300 paikkaa, mikäli palvelut järjestettäisiin ja tuotettaisiin edelleen omissa kunnissa nykymallilla.
TAULUKKO 5. Hoivapaikkojen ja tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat ja laskennallinen tarve
vuosina 2013 ja 2025.
Asiakaspaikat vuonna 2014
Suosituksen perusteella laskettu tarve
asiakaspaikkojen lukumäärälle vuonna
2013
2025
Pitkäaikainen
laitoshoito
Yli 1000
581
901
Tehostettu
palveluasuminen
Yli 2400
(julkisia 1483,
yksityisiä 924)
1743
2702
Lähde: Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
18
(70)
15.4.2015
3.4 Etäisyysvyöhykekartat ja lähipalveluperiaatteen toteutuminen
Seuraavilla sivuilla on esitetty paikkatietoon perustuvia, Pohjois-Pohjanmaan kuntakeskusten ja
hoivapalveluyksiköiden sijainnin perusteella laadittuja etäisyysvyöhykekarttoja ja -taulukoita.
Karttoihin on sijoitettu yli 75-vuotiaiden ikääntyneiden henkilöiden asuntoja ja palveluasumispaikkoja. Karttojen ja taulukoiden avulla on mahdollista tehdä havaintoja alueen tiiviydestä ja
harvaanasumisesta, palveluiden keskittymisestä ja lähipalveluperiaatteen toteutumisesta.
Etäisyydet kuntakeskuksiin (kartta 1 ja taulukko 6):
Maakunnassamme on maantieteellisesti paljon pieniä kuntia, joiden kuntakeskukset sijaitsevat
alle 10 kilometrin päässä toisistaan. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate toteutuisi hyvin, vaikka
palvelu olisi saatavissa naapurikunnan puolella. Tällöin yhteinen palvelutuotantoalue voisi lähtökohtaisesti rakentua varsin joustavasti.
20 kilometrin etäisyysvyöhyke kuntakeskuksista peittää Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin 29
jäsenkunnasta kaikki muut paitsi maantieteellisesti laajimmat kuntamme Siikalatvan, Raahen,
Vaalan, Oulun, Iin, Pudasjärven, Taivalkosken ja Kuusamon. Näissäkin kunnissa ikääntyneet ovat
sijoittuneet Siikalatvaa ja Pudasjärveä lukuun ottamatta yli 80-prosenttisesti asumaan 20 km:n
säteelle keskustasta. Reisjärven kunta ei ole Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunta,
mutta koska sairaanhoitopiiriin kuuluva Selänteen peruspalvelukuntayhtymä tuottaa sen vanhuspalvelut, Reisjärvi on mukana etäisyysvyöhykekartoissa. Myös Reisjärvi kuuluu kuntiin, joissa 20
kilometrin etäisyysvyöhyke kattaa koko kunnan.
Ikääntyneistä asukkaista yli 70 % saavuttaa kuntakeskuksiin sijoittuneet perus- ja lähipalvelut
nykyisellään alle 10 kilometrin etäisyydeltä. Puolessa kunnistamme yli 70 % ikääntyneistä saavuttaa kuntakeskusten palvelut tätäkin pienemmällä etäisyydellä (5 kilometrin säteellä). Vain Siikalatvan kunnassa alle 25 % ikääntyneistä sijoittuu 10 kilometrin säteen sisälle kuntakeskuksista,
joten lähipalveluperiaate ei siellä aina toteudu.
Etäisyydet hoivapalveluihin (kartta 2 ja taulukko 7):
Hoivapalveluiden yksiköt ovat sijoittuneet pääsääntöisesti kuntakeskuksiin. Kuntien omia hoivayksiköitä ei ole lainkaan Sievissä, Kalajoella, Merijärvellä, Oulaisissa, Kärsämäellä, Lumijoella,
Kempeleessä ja Hailuodossa. Siikalatvalla, Raahessa ja Iissä on kaksi yksikköä, ja Oulussa kahdeksan kaupungin oman tuotannon hoivayksikköä.
Karkeasti todeten 50–80 % ikääntyneistä asuu 10 kilometrin säteellä hoivapalveluista. Vain Siikalatvan kunnassa suurin osa ikääntyneistä asuu yli 10–20 kilometrin etäisyydellä ja kauempanakin
hoivapalveluista (entisissä Kestilän ja Rantsilan taajamissa).
Kartat 3 ja 4:
Puhelinhaastatteluiden mukaan monessa kunnassa ympärivuorokautisen hoidon pitkäaikaispaikkoja ei lasketa lähipalveluiksi. Joka tapauksessa valtaosa alueemme yli 75-vuotiaista ikääntyneistä asuu alle 20 kilometrin etäisyydellä laitos-, hoiva- ja tehostetun palveluasumisen yksiköistä.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
19
(70)
15.4.2015
Tarkasteltaessa koko maakuntaa voi todeta, että kunnissa, joissa on omia hoivapalveluiden yksiköitä, yksiköt sijaitsevat kuntakeskuksissa. Näiden hoivayksiköiden 10–20 kilometrin ulottuvuussäteen ulkopuolella asuu yli 75-vuotiaita vain harva-asutusti eli 1-5 henkilöä / km2, pääsääntöisesti teiden varsille sijoittuneissa kodeissaan. He ovat kotipalvelun / kotihoidon asiakkaita,
omaishoitosopimusasiakkaita, palveluseteliasiakkaita tai ilman kunnan tarjoamia palveluita kotonaan asuvia ikääntyneitä.
Maantieteellisesti isoimmissa kunnissamme (kuten Raahessa, Siikalatvassa, Oulussa, Pudasjärvellä, Taivalkoskella ja Kuusamossa) myös harvassa ja kauempana kuntakeskuksista asuvien ikääntyneiden määrä nousee merkittäväksi suhteessa koko kunnan yli 75-vuotiaiden määrään. Sama
tilanne on myös kunnissa, joissa ei ole hoivayksiköitä. Näissä kunnissa kotona asumista tukevien
palveluiden sekä kotihoidon suunnitteluun ja toteutukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.
Paikkatietoa, toiminnanohjausjärjestelmiä ja mobiiliteknologiaa on hyödynnettävä tulevaisuudessa entistä enemmän kotona asumista tukevien palveluiden suunnittelussa ja käytännön toteutuksessa sekä optimoinnissa. Tässä on huomioitava erityisesti henkilöstön kuuleminen, asenteet
ja palveluprosessin uudistus, laajakaistan ja langattomien yhteyksien verkon ulottuvuudet sekä
verkko-, ict- ja mobiilikustannusten ennakointi ja niihin varautuminen.
Lisäksi on noussut esiin, että hoiva- ja laitosyksiköitä tulisi muuttaa yksiköiksi, jotka tarjoavat
kotiutusta, kotona asumista ja omaishoitoa tukevaa tehostettua kuntoutustoimintaa. Myös kaukana palveluista asuvien ikääntyneiden ohjaaminen palvelukeskuksiin, yhteisöasumiseen tai palveluasumisen yksiköihin SAS-prosessissa on nostettava esille vaihtoehtona (SAS-prosessit perustuvat Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin kehittämään Selvitä-Arvioi-Sijoita- eli SAStoimintamalliin).
Monituottajuus on tehostetun palveluasumisen osalta kasvussa, sillä yksityisiä toimijoita on maakunnassamme jo lähes 40 % palveluntuottajista sekä hoitopaikkojen määrästä. Myös tehostetun
palveluasumisen yksiköt, niin julkiset kuin yksityiset, sijaitsevat kuntakeskuksissa eli ikääntyneiden asumisen keskittymissä.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
20
(70)
15.4.2015
KARTTA 1. Etäisyysvyöhykkeet kuntakeskuksittain (Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
21 (70)
15.4.2015
TAULUKKO 6. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä kunnan keskustasta (PohjoisPohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
22
(70)
15.4.2015
KARTTA 2. Etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
23 (70)
15.4.2015
TAULUKKO 7. Pohjois-Pohjanmaan ja Vaalan vuoden 2013 väestö ja yli 75 -vuotiaat 5, 10 ja 20 km säteellä hoivapalvelusta
(Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
24
(70)
15.4.2015
KARTTA 3. Yli 75-vuotiaiden määrä / km2 ja etäisyysvyöhykkeet hoivapalveluista lokakuussa 2014
(Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
25
(70)
15.4.2015
KARTTA 4. Yli 75-vuotiaiden määrä / km2 ja ikääntyneiden tehostettu palveluasuminen lokakuussa 2014 (Pohjois-Pohjanmaan liiton SOTE-hanke, Inga Taikina-aho).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
26
(70)
15.4.2015
3.5 Puhelinhaastatteluista esille nostettuja oivalluksia ja hyviä käytänteitä
Puhelinhaastatteluissa nousi esille useita ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon liittyviä
oivalluksia ja hyviä käytänteitä. Tässä luvussa tehdään oivalluksista ja hyvistä käytänteistä vain
lyhyt yhteenveto ja nostetaan muutamia kuntia esimerkkeinä mainiten esille. Kuntakohtaiset
vastaukset voi lukea liitteessä 2 olevasta taulukosta, johon oivallukset ja hyvät käytänteet on
merkitty sinisellä fontilla.
Prosesseja koskevat:
1) Ympärivuorokautisen hoidon kehittämissuunnitelma
 Kallio, Oulu, Oulunkaari
2) SAS-palveluprosessit (perustuvat Etelä-Karjalan sosiaalija terveyspiirin kehittämään Selvitä-Arvioi-Sijoita- eli SAS-toimintamalliin)
 lähes kaikissa kunnissa
3) Keskitetty palveluohjaus tai vastaava
 Oulu, Kuusamo, Raahe, Kallio (siirtymässä)
4) Toiminnanohjausjärjestelmät, mobiiliteknologian käyttö, toiminnan optimointi
 Oulu, Kuusamo, Kalajoki, Tyrnävä, Helmi, Taivalkoski, Raahe (tulossa), Oulunkaari
(tulossa)
5) Oma tiedontuotanto
 Oulu, Oulunkaari
6) Jonojen purku, nopea kierto
 Muhos, Taivalkoski, Tyrnävä, Helmi
7) Yhtenäiset mittarit, mittarit myös kotihoidossa, toimintakyvyn mittaus:
 lähes kaikissa kunnissa
 koettua toimintakykyä ei mitata kuin Oulussa, Oulaisissa, Tyrnävällä, Taivalkoskella, Kalliossa ja Oulunkaaressa (ei kaikilta yli 75-vuotiailta näissäkään).
Palvelurakennetta koskevat:
8) Laitospaikkojen purku
 Liminka, Taivalkoski, Kuusamo, Tyrnävä, Lumijoki, Oulainen, Oulu, Taivalkoski,
Kalajoki-Merijärvi, Pyhäntä, Kallio, Oulunkaari
9) Hoivaosastojen muuttaminen kuntoutusosastoksi
 Kalajoki, Kuusamo, Liminka, Oulu (suunnitteilla)
10) Senioritalot, ideat ja toteutusvaiheessa olevat yhteisöasumisesta
 Oulainen, Kalajoki, Raahe, Selänne, Taivalkoski, Kempele, Kuusamo, Liminka
11) (Tulosidonnaiset) palvelusetelit
 Helmi, Kallio, Oulu, Liminka
12) Yrittäjätapaamiset
 Kempele, Kuusamo
13) Selkeä monituottajuus
 Oulu, Kuusamo, Muhos, Tyrnävä
14) Kotihoidon kehittäminen painopisteenä
 Liminka, Oulu, Taivalkoski, Raahe, Kallio, Selänne,
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
27
(70)
15.4.2015
Palvelujen sisältöä koskevat:
15) Unelma-tavoite = jokaiselle ikääntyneelle asiakkaalle pyritään toteuttamaan ainakin yksi
unelma, josta haaveilee
 Kuusamo
16) ”Hyvän elämän vallankumous”
 Kuusamo, Taivalkoski
17) Voimaa vanhuuteen -hanke, liikkumisen suunnitelmat
 Kuusamo, Taivalkoski, Selänne, Oulu, Oulunkaari
18) Virikkeellisyys, ulkoilu, liikunnallisuus, sosiokulttuurinen toiminta
 Kuusamo, Selänne, Kallio, Oulunkaari
19) Asiakkaiden kuntoutumispotentiaalin tarkastelu
 Oulu, Kalajoki, Kuusamo
Kotihoitoa ja omaishoitoa koskevat:
20) Omaishoidon tukipalvelut: työterveyshuolto, terveystarkastukset, kurssit, palvelusetelit,
virkistystoiminta
 Kempele, Kuusamo, Muhos, Oulu, Taivalkoski, Kallio, Oulunkaari
21) Kotisairaalatoiminta, yöpartiot, kotiutushoitajat ja -tiimit
 Kempele, Oulu, Muhos, Oulainen, Raahe, Kuusamo, Helmi, Kallio, Selänne, Oulunkaari
22) Ennaltaehkäisevät/ hyvinvointia edistävät kotikäynnit, kuntouttava työote
 Kuusamo, Muhos, Kalajoki, Raahe, Oulainen, Oulu, Taivalkoski, Tyrnävä, Helmi,
Kallio, Oulunkaari
23) Kotihoidon oma kokoaikainen lääkäriresurssi
 Kuusamo, Oulu, Raahe, Selänne, Oulunkaari
24) Psykogeriatrinen tuki
 Muhos
25) Monipuolinen päivätoiminta
 Liminka, Muhos, Oulu, Raahe, Kalajoki, Kallio, Oulunkaari
26) Saattohoidon kehittämistoimet
 Oulainen, Oulu, Taivalkoski, Raahe, Kallio, Selänne, Oulunkaari
27) Tulevaisuuden ennakointi
 Muhos, Liminka, Oulainen, Oulunkaari, Kallio, Oulu, Kuusamo
28) Tuotekehittäjä-opinnot, erikoisammattitutkinnot, etiikkatyö, johtamisen hankkeet, omahoitajan käsikirja
 Taivalkoski, Raahe, Oulu
Muita oivalluksia ja kehittämisideoita:
29) Matalan kynnyksen asioinnin idea ja palveluiden saavutettavuus: neuvonurkat, terveyskioskit, uudenlaiset ”kirjasto- ja marketpalvelut”,
30) Vapaaehtoissektorin kanssa tehtävä yhteistyö
31) Kehittäjäasiakkuus
32) Virike- ja kulttuurielämyksiä etäyhteyksin
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
28
(70)
15.4.2015
3.6 Puhelinhaastatteluista esille nostettuja haasteita ja kehittämistarpeita
Puhelinhaastatteluissa nousi esille useita ympärivuorokautiseen hoitoon ja kotihoitoon liittyviä
haasteita ja kehittämistarpeita. Tässä luvussa niistä tehdään vain lyhyt yhteenveto ja nostetaan
muutamia kuntia esimerkkeinä mainiten esille. Kuntakohtaiset vastaukset voi lukea liitteessä 2
olevasta taulukkosta, johon haasteet ja kehittämistarpeet on merkitty punaisella fontilla.
Haasteita ja kehittämistarpeita:
1) Laitoshoitopainotteisuus, tarjonnassa jopa ylipaikkoja näistä
2) Kuntouttavaa toimintaa ja työotetta liian vähän
3) Omaishoidontuen niukkuus, määrärahan loppuminen kesken vuoden
4) Lääkäriresurssin niukkuus, varsinkin kotihoidossa
5) Asiakkaalle annettavan välittömän hoitoajan niukkuus ja ajamiseen kuluva aika, koska
optimointia ja toiminnanohjausta ei ole käytössä
6) Palvelurakenteen vinouma
7) Yli kolmen kuukauden jonotus hoitopaikoille
8) Lisäpaikkojen suurehko tarve / ennakointi puutteellista tai ei ole vielä riittävää uskoa /
valmistautumista tulevaan sote-tuotantoalueeseen.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
29
(70)
15.4.2015
3.7 Haastateltujen lisähuomioita ja kehittämisideoita
Edellä kuvattujen kehittämistarpeiden lisäksi osa haastatelluista toi esille haastattelun vapaa
sana –kohdassa muitakin kehittämistarpeita:
1. Ikäihmisten määrän, korkeaikäisyyden ja hoitoisuuden kasvu on huomioitava tulevaisuuden ratkaisuissa.
2. Hoitoapulaisia olisi lisäkoulutettava avustaviin tehtäviin vaikka lyhyemmilläkin koulutuksilla, VALVIRAn hyväksyminä.
3. Kotona asuvien palvelutarpeen ennakkoarviointi on otettava käyttöön.
4. Kotihoidon työn luonne on muuttunut: entistä huonokuntoisemmat asuvat kotona pidempään.
5. Arvonlisäverottomien tukipalveluiden tarjonta kotona asuville on matalan kynnyksen palvelua.
6. Kotihoitoa voi toteuttaa myös elämänkaarimallilla, kokonaisuutena, jossa myös lapsiperheiden kotihoito on kotipalvelutarjottimella mukana.
7. Ennakoivilla ja oikea-aikaisilla kotihoidon kehittämistoimilla ja panostuksilla on vaikutus
kaikkeen ympärivuorokautiseen hoitoon.
8. Kotihoitoa on kehitettävä myös omaisten kannalta katsoen.
9. ”Laajemmilla hartioilla” järjestetyt ikäihmisten palvelut turvaavat kuntalaisten yhdenvertaisuuden paremmin. Palveluihin pääsyperusteet tulee määritellä ja yhtenäistää SOTEaluetasolla.
10. Monituottajuuden edistämisessä lienee järkevää tehdä SOTE-aluetason kilpailutus, yhtenäiset ”pelisäännöt” ja esim. palveluseteleiden käyttöönotto. Kilpailutuksessa tulee
huomioida kuntien ja kuyntayhtymien paikallinen ja alueellinen asukkaiden tuntemus.
11. Kuntien ikäihmisten kotona asumista tukevien ja mahdollistavien muiden palvelujen, kuten liikuntapalveluiden, kaavoituksen, sivistys- ja kulttuuripalveluiden, asuntotuotannon,
elinympäristöjen turvallisuus- ja esteettömyystyön, saaminen mukaan yhteisiin tavoitteisiin on tärkeää, mutta haasteellista.
12. ”Laajemmat hartiat” ja väestöpohja antavat vahvemman perustan myös kolmannen sektorin kanssa tehtävälle pitkäjänteiselle yhteistyölle ikäihmisten palveluissa sekä paremmat mahdollisuudet erikoistua esim. tietyn asiakasryhmän palveluihin.
13. Kun päätöksenteko on lähellä asiakasta, pystytään vastaamaan asiakkaan palvelutarpeisiin nopeasti ja joustavasti.
14. Myös henkilöstön hyvinvoinnista ja kouluttamisesta on huolehdittava, koska sillä taataan
vanhuspalveluiden voima.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
30
(70)
15.4.2015
4. Kehitysvammaiset, mielenterveysasiakkaat ja päihdeasiakkaat
Puhelinhaastattelun yhteydessä selvitettiin myös, onko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin
kunnissa ja kuntayhtymissä ikääntyneiden lisäksi muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa. Tarkoituksena oli saada kokonaiskuva kaikesta alueella tuotetusta ympärivuorokautisesta hoidosta. Samalla kysyttiin näiden muiden asiakasryhmien hoitopaikkojen määrää ja
palvelun tuottamistapaa.
Tarkkaa paikkojen määrää ei ollut tiedossa mielenterveys- ja päihdeasiakkaiden osalta eikä ostopalveluina tuotettavien hoitopaikkojen osalta. Muille asiakasryhmille tarkoitetuista ympärivuorokautisista hoitopaikoista yli 90 % tuotetaan alueen kunnissa ja kuntayhtymissä omana tuotantona.
Haastatteluiden mukaan Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kunnissa ja kuntayhtymissä oli
vuodenvaihteessa 2014–2015 ympärivuorokautisia hoitopaikkoja omana tuotantona seuraavasti:
 kehitysvammaisille 1618 paikkaa
 vaikeavammaisille 192 paikkaa
 mielenterveysasiakkaille noin 500 paikkaa
 päihdeasiakkaille noin 300 paikkaa.
Lisäksi järjestettiin ostopalveluina noin 200 paikkaa yhteensä näille muille asiakasryhmille.
Mainittujen ryhmien kohdalla on tulevaisuuden ympärivuorokautisen hoidon ja hoivan sekä muiden palvelutarpeiden arvio ja ennustettavuus haasteellista, koska kehitysvammaisten sekä mielenterveys- ja päihdekuntoutujien tarkkaa määrää ei ylipäätään ole tiedossa.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
31
(70)
15.4.2015
5. Yhteenveto ja pohdinta
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen väestömäärän kasvu vuoteen 2030 mennessä tulee
käytännössä ikääntyneiden määrän kasvusta. Kuten Kinnula ym. (2014a) ovat todenneet, veronmaksukyky ei tästä syystä johtuen oleellisesti kasva. Pohjois-Pohjanmaan nopeimmin ikääntyvissä kunnissa ikääntyneiden määrä jopa kaksin- tai jopa kolminkertaistuu, mikä vaikuttaa merkittävästi kuntien palvelurakenteisiin ja –prosesseihin, sekä mahdollisiin tuleviin laajempien kokonaisuuksien palvelujen järjestämisen ja tuottamisen ratkaisuihin.
Suurin osa ikääntyneistä henkilöistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan (STM 2013, 21). Heinäkuussa 2013 voimaan astuneen, niin kutsutun vanhuspalvelulain tavoitteena onkin vähentää
laitoshoitoa ja lisätä kotiin annettavia ja asumispalveluita (STM 2013, 36). Pohjois-Pohjanmaan
sairaanhoitopiirin alueella kotona asuvien ikääntyneiden määrä on alhaisempi kuin STM:n (2013)
valtakunnallisissa suosituksissa. Kotona asuvien osuus on viime vuosina monessa kunnassa jo kasvanut, mutta tästä huolimatta harva pohjoispohjanmaalainen kunta täyttää suosituksen.
Ympärivuorokautisessa hoidossa olevien osuus Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on
valtakunnallisen suosituksen mukainen, mutta sen ylärajalla. Vain Taivalkoski täyttää kokonaan
ja Haapavesi melkein kokonaan sekä tehostettua palveluasumista että pitkäaikaista laitoshoitoa
koskevat valtakunnalliset suositukset. Huomionarvoista on, että Pohjois-Pohjanmaalla on useita
kuntia, joissa vuosien 2010–2012 aikana tapahtunut kehitys oli valtakunnallisiin suosituksiin nähden kielteistä eli suositusten saavuttaminen oli karkaamassa yhä kauemmas. Vastaavasti monessa kunnassa oli nähtävissä myös myönteistä kehitystä. Puhelinhaastattelujen perusteella esimerkiksi laitoshoitopainotteisuutta onkin tietoisesti viime vuosina vähennetty useissa kunnissa, sekä
tehty muutoinkin edistyksellistä ja innovatiivista kehittämistyötä ikäihmisten palveluissa.
Muutoksista ja kehittämistyöstä huolimatta palvelurakenne on edelleen monessa kunnassa kovin
laitosvaltainen (STM 2013, 22). Tätä tulosta tukee sekä puhelinhaastattelujen että PohjoisPohjanmaan SOTE-hankkeen havainto siitä, että kun maakuntaa tarkastelee kokonaisuutena,
laitoshoitopaikoista on tällä hetkellä jopa ylitarjontaa. Valtakunnallisten suositusten perusteella
laskettuna nykyiset laitoshoidon asiakaspaikat Pohjois-Pohjanmaalla riittävät ikääntyneiden
määrän kasvusta huolimatta ainakin vuoteen 2025. Myös tehostetun palveluasumisen asiakaspaikat riittävät periaatteessa vielä vuosia. Kinnula ym. (2014b) ovat puolestaan todenneet, että
vanhushuollon palvelujärjestelmä Pohjois-Pohjanmaalla on hajanainen ja liian laitosvaltainen.
Laatusuositus merkitseekin maakunnassamme noin 1 800 nykyisen kodin ulkopuolella olevan
asumispaikan korvaamista kotipalvelulla. Tästä merkittävästä luvusta huolimatta PohjoisPohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella on kuitenkin prosentuaalisesti vähiten ylimääräisiä vanhusten laitoshoitopaikkoja, kun sitä verrataan muiden sairaanhoitopiirien alueisiin. (Emt.)
SOTE-hankkeessa tehtyjen etäisyysvyöhykekarttojen ja haastatteluissakin esille nousseen lähipalveluperiaatteen tarkastelu tuovat kuitenkin edellisiin havaintoihin uusia näkökulmia. PohjoisPohjanmaalla on alueita, joissa kunnat ja kuntakeskukset sijaitsevat kilometreissä mitattuna
lähellä toisiaan. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate voi toteutua, vaikka ympärivuorokautisen
hoidon asiakaspaikka sijaitsisi naapurikunnassa. Toisaalta on alueita, joissa etäisyydet ovat pitkiä. Näissä kunnissa lähipalveluperiaate voi toteutua vain oman kunnan alueella olevien asiakaspaikkojen kautta.
Laatusuosituksen mukaisesti tulevaisuuden ratkaisuissa tulisi siirtää painopistettä kotipalveluun
ja kotona asumista tukeviin palveluihin. Tämän raportin ja selvitystyön yhteydessä on yhdessä
Pohjois-Pohjanmaan SOTE-hankkeen kanssa alettu jo miettiä tarvittavia jatkotoimenpiteitä. Esimerkiksi laajakaista- ja mobiiliverkkojen ulottuvuus ja se, miten ne tavoittavat ikääntyneiden
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
32
(70)
15.4.2015
asumispaikat, tulisi paikkatietoa hyödyntäen kartoittaa koko maakunnan alueella. Olisi myös
hyvä selvittää, millaisin kustannuksin kotihoitoon ja sen henkilöstölle saadaan ajanmukaiset mobiililaitteet ja teknologiaratkaisut, joiden avulla esimerkiksi toiminnanohjausjärjestelmien hyödyntäminen ja asiakasajan optimointi onnistuu parhaiten. Lisäksi ennaltaehkäisevien ja hyvinvointia edistävien kotikäyntien, toimintakyvyn mittaamisen sekä kuntouttavien toimien merkitys
tulisi huomioida myös niiden ikääntyneiden kohdalla, jotka eivät kuulu kotipalvelun piiriin. Tämä
on tärkeää kotona asumisen tukemisen ja palveluiden ennakoinnin kannalta.
Tämän raportin tuloksia luettaessa ja tulkitessa on huomioitava, että kunnissa odotetaan kansallisia ja alueellisia sote-ratkaisuja. Toistaiseksi on kuitenkin toimittu ja kehitetty ikääntyneen
väestön palveluita oman kunnan ja kuntalaisten tarpeiden, jopa paikalliskulttuurin ja totuttujen
tapojen mukaisesti. Kunnilla on erilaiset lähtökohdat ja tarpeet suunnitella iäkkäiden kuntalaisten palveluihin liittyviä ratkaisuja. Palvelurakenteen ja -prosessien onkin ennen kaikkea vastattava kunnan ikääntyneen väestön ja iäkkäiden henkilöiden palvelutarpeita (STM 2013, 36). Nykyisin näin ei aina ole, sillä esimerkiksi ympärivuorokautiseen hoitoon voi ohjautua iäkkäitä asumisen ongelmien vuoksi (STM 2013, 22). Lisäksi valtakunnalliset tutkimukset ovat osoittaneet,
että vanhainkotien ja terveyskeskusten pitkäaikaisosastojen asiakkaista 8-10 prosentilla on vain
vähäinen avun tarve perustoiminnoissa ja vähäinen muisti- ja ajattelutoimintojen vaje (Noro ym.
2014, 18). Toisin sanoen noin joka kymmenes asiakas on liian hyväkuntoinen ympärivuorokautiseen laitoshoitoon. Palvelutarpeiden ja tarjottujen palvelujen osittaisesta kohtaamattomuudesta
kertoo sekin, että noin 25 prosenttia kotihoidon 75 vuotta täyttäneistä asiakkaista kokee saavansa palveluja riittämättömästi (Murto ym. 2013, 3). Ikääntyneet hakevatkin terveyspalveluista
usein kompensaatiota kunnan vajaalle palvelujärjestelmälle (Alatalo ym. 2014, 123).
STM:n valtakunnallisten suositusten tavoitteena on palauttaa 17 000-20 000 vanhusta takaisin
aktiiviseen elämään ja tuettuun kotona asumiseen. Vanhustenhuollon makuuttava järjestelmä ja
kuntoutuksen puute ovatkin Kinnulan ym. (2014a, 2014c) mukaan keskeisiä sote-uudistuksella
ratkaistavia asioita. Vakavana Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueen kehittämiskohteena
Kinnula ym. (2014b) mainitsevat sen, että palvelujärjestelmästä puuttuu tietoinen kuntoutus.
Tulosyyllä kuntoutus on hoidossa 50 (1,2 %) vanhusta, joiden hoitoaika on peräti 335 vuorokautta. Pohjoismaisessa kuntoutusjärjestelmässä kuntoutusjakson kesto on korkeintaan kuukausi.
Yksikkö on erikoistunut aktiiviseen toimintaan ja tuloksia mitataan sillä, montako prosenttia
kuntoutuu itsenäiseen asumiseen. (Emt.)
Kuntoutuksella onkin ratkaiseva merkitys siinä, onnistutaanko Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin alueella hoitamaan ikääntyvä väestö asianmukaisesti käytettävissä olevilla resursseilla
(Kinnula ym. 2014b). Järjestelmä ja rakenteet tulee uusia täysin seuraavilla tavoitteilla:
1. Palvelujen mitoituksessa käytetään tunnuslukuja. Mitoitus on kaikilla tasoilla tarkistettava kansalaisten kannalta tasa-arvoiseksi.
2. Akuuttihoito keskitetään ja samalla kansalaisten asema tasavertaistetaan.
3. Alueen terveyskeskusten akuuttihoidosta, pienistä aluesairaaloista ja sotainvalidien kuntoutusyksiköistä muodostetaan kuntouttava lähisairaala. Sairaalaan liittyy alueellinen
kuntouttavien lähipalvelujen verkko.
4. Kuntoutuksen asema nostetaan uudelle tasolle lisäämällä se hoitoketjuun. Potilas ohjataan kriisin jälkeen joko kotiin tai kuntoutusjaksolle. Kuntoutusjakson hoitoaika rajataan
30 vuorokauteen (kuten EU:ssa yleensä on käytäntönä). Pitkäaikaiseen hoitoon tarkoitetut vuodeosastot terveyskeskussairaaloissa lopetetaan.
5. Tuettua itsenäistä keskusasumista kehitetään palvelukorttelikonseptilla taajamien keskustaan siten, että pääosa alueen vanhuksista asuu kotiseudullaan.
(Kinnula ym. 2014a, 117; Kinnula 2014c.)
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
33
(70)
15.4.2015
Kinnula ym. (2014a) ennakoivat, että sosiaalija terveysalan kokonaishenkilökuntamäärä on riittävä, ja sitä joudutaan vähentämään. Ikääntyneiden määrän kasvaessa resurssi yhtä vanhusta
kohti siis vähenee. Alueilla, joissa väestö vähenee, palvelurakennetta joudutaan purkamaan, ja
ikääntyneiden osuudelta kasvaville alueille sitä rakennetaan. Vanhusten hoidon uudelleenjärjestelyn haaste on niin suuri, että Kinnula ym. (2014a) nimeävät sen Suomen ykkösongelmaksi sotealueita muodostettaessa. He kuitenkin toteavat, että jos toimitaan edellä kuvattujen suositusten
mukaisesti ja kuntoutus nostetaan keskiöön, suurin uudistus on saatu aikaan.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
34
(70)
15.4.2015
6. Tulevaisuuden visioita meiltä ja muualta
Kirjoittaja:
Veikko Kujala, asiantuntijalääkäri
Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri, perusterveydenhuollon yksikkö
Elin- ja asumisympäristön kehittäminen
Ympäristöministeriön mukaan Suomessa tarvitaan arviolta miljoona esteetöntä ja turvallista
asuntoa vuoteen 2030 mennessä, kun tavoite on, että kotona asuu vähintään 92 % yli 75vuotiaista ja lähes kaikki sitä nuoremmat henkilöt. Kansallinen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-17 tavoittelee parempia asumisoloja ikäihmisille. (Ympäristöministeriö 2013.)
Paikallisessa yhdyskuntasuunnittelussa tulee huomioida iäkkäiden ihmisten oikeus yksilölliseen
asumiseen ja yhteisöllisyyteen sekä palvelujen saavutettavuuteen. Uudistuneilla ikääntyneiden
palvelualueilla on tavallisia asuntoja, senioritaloja, asumisyhteisöjä ja palveluasumista sekä
asumiseen ja hoivaan liittyviä palveluja sekä muita hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja.
Myös maaseutumaisiin, taajaan asuttuihin ja kaupunkimaisiin kuntiin tarvitaan niihin sopivia palvelualueratkaisuja. Haja-asutusalueella esteetön asuminen tarkoittaa usein evakkomatkaa taajaan asutulle alueelle. Iäkkäiden itsenäiseen asumiseen tarvitaan palvelujen äärellä olevia tavallisia asuntoja, palvelukortteleita, jonne vanhat ihmiset voivat muuttaa.
Asuntojen uustuotanto ei kuitenkaan riitä vastaamaan tulevaan tarpeeseen, vaan nykyistä asuntokantaa on peruskorjattava huomattavasti. Hissittömyys on vanhojen kerrostalojen keskeinen
ongelma. Omatoimista asumista tukevat lähellä sijaitsevat palvelut, hyvät liikenneyhteydet,
riittävän tilavat wc ja pesutilat. Kodin esteettömyyttä ja turvallisuutta voi parantaa muutostöillä, kuten kynnysten ja kylpyammeiden poistaminen ja istuutumista ja seisomaan nousemista helpottavien tukikahvojen asentaminen.
Kodin oikea-aikaisten muutostöistä merkityksestä on esimerkkinä Göteborgin toimintamalli, jossa
iäkäs potilas menee toimintakykyä romahduttaneen kriisin jälkeen kotiin tai kuntoutussairaalaan. Kuntoutusjakso kestää enintään kuukauden, jona aikana kotona tehdään tarvittavat muutostyöt. Göteborgissa noin 80 % iäkkäistä, jotka menivät aikaisemmin palveluasuntoon, palaavat
kotiin 1-3 vuodeksi. Loppuvaiheessa palveluasuntovaihe kestää kuukausia, ei vuosia.
Alueellinen kuntoutustoimijoiden verkko ja kuntouttava lähisairaala
Iäkkäiden ihmisten kuntoutuspalvelujen lisääminen ja monipuolistaminen tuo alueelle kuntoutuspalvelukokonaisuuden, jossa toimijoiden erityisosaaminen iäkkäiden ihmisten kotona tai kodinomaisessa ympäristössä asumisen tukena voi kehittyä. Monipuolinen toimintakykyä ylläpitävä
lähipalvelu on tärkeä osa iäkkäiden ihmisten kuntoutuspalvelujen kokonaisuutta. On olemassa
tutkimusnäyttöä riskien hallinnan (esimerkiksi kaatumisten ja tapaturmien ehkäisy), ravitsemusneuvonnan ja erityisesti liikunnan lisäämisen vaikuttavuudesta sekä siitä, että varhainen puuttuminen ikääntyneiden toimintakyvyn heikkenemiseen kannattaa.
Lähipalveluna tarjottava ikääntyneen kuntoutuspalvelu tukee ikääntyneiden toimintakyvyn ylläpitämistä. Tätä kuntoutuksen avohoitopalvelua täydentää iäkkäiden oikea-aikainen akuuttihoito
ja kuntouttava lähisairaala silloin, kun iäkkään toimintakyky syystä tai toisesta kriisiytyy.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
35
(70)
15.4.2015
Omaishoidon kehittäminen
Omaishoidon kehittämistä pohtinut kansallinen työryhmä julkisti viime keväällä 2014 loppuraportin, joka huomioi mm. omaishoitajien aseman yhdenvertaisuuden ja jaksamisen tuen (STM 2014).
Omaishoidon tukipalvelujen järjestämisessä sosiaalija terveydenhuollon toimijoilla on omat
erityisvastuunsa. Miten järjestetään omaishoitajien koulutus ja neuvonta sekä omaishoitajien
tarvitsema hoitovapaa? Tukipalvelun järjestämisessä yhteistyön mahdollisuudet kolmannen sektorin toimijoiden kanssa on tarpeen selvittää.
Palveluohjauksella hoivaan laatua
Vanhimmassa ikäryhmässä toimintakykyä heikentävät etenkin muistisairaudet, sydän- ja verisuonisairauksien komplikaatiot sekä liikkumiskyvyn vajavuudet. Ikääntyneiden tarvitseman hoivan kehittämisessä tulee huomioida palvelutuotannon alueellinen konsepti, monituottajuus ja
palvelun oikea-aikainen saatavuus.
Tuoreessa kirjallisuuskatsauksessa verrattiin avohuollossa toteutetun yksilöllisen palveluohjauksen, sosiaalija terveydenhuollon palvelujen integraation ja palvelun käyttäjän ohjaaman hoivapalvelun tuloksia. Palveluohjaus (case management) määriteltiin toiminnaksi, joissa palveluohjaaja kokoaa yksilökohtaisen palvelutarpeen arvion, hoitosuunnitelman, koordinoi ja seuraa palvelutoimintaa. Integroitu hoito (integrated care) määriteltiin toiminnaksi, jossa ikääntyneiden
sote-palvelut koordinoidaan järjestelmätasolla eikä keskitytä yksittäisiin palvelun käyttäjiin.
Palvelun käyttäjän ohjaama hoiva (consumer directed care) määriteltiin toiminnaksi, jossa käyttäjällä on mahdollisuus valita palvelun tuottaja. (Low ym. 2011.)
Katsauksen mukaan palvelutoiminnan integrointi ei pelkästään takaa hoivan laatua eikä haluttujen vaikutusten aikaansaamista. Integroidun palvelumallin suunnittelun rinnalle tarvitaan yksilöllistä palveluohjausta. Ilman palveluohjausta iäkkäiden ihmisten integroitu hoito voi jopa lisätä
vanhainkotipalvelun tai sairaalahoidon palvelukäyttöä. Pelkästään palvelun käyttäjien ohjauksessa olevaan hoivapalveluun ollaan usein tyytyväisiä, mutta osalle vanhuksista siitä voi olla haittaa. Kaikilla ikääntyneillä ei ole valmiuksia ottaa itse vastuuta hoidon järjestämisestä, mikä
kuormittaa henkisesti ja voi johtaa masennukseen. Tutkijoiden mukaan parhaat tulokset saadaan
yhdistämällä sote-integraatioon sekä palveluohjauksen että palvelun käyttäjien ohjaaman hoidon
elementtejä. Palveluohjauksesta hyötyivät erityisesti vaikeasti dementoituneet sekä ne, joilla oli
kotihoidon jatkumista uhkaavia tekijöitä kuten käytösoireita ja fyysisen toimintakyvyn ongelmia.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
36
(70)
15.4.2015
7. Lähteet
Alatalo T, Ilvesluoto V, Joona M, Koistinaho A-M, Kortelainen R, Penttilä-Sirkka R, Vääräniemi I.
2014. ”Näkkeehän ne minkälaista apua tartten”. Kattava palvelutarpeen arviointi vanhuspalvelulain tavoitteena. Pohjois-Suomen sosiaalialan osaamiskeskuksen julkaisusarja 37. Oulun kaupungin painatuskeskus.
Murto J, Pentala O, Junnila M, Kaikkonen R, Koponen P, Koskela T, Koskinen S, Luoma M-L, Sainio P. 2013. Ikääntyneiden kokemukset toimintakyvystään ja palveluiden saamisesta ennen vanhuspalvelulakia. THL. Tutkimuksesta tiiviisti 9/2013.
Kinnula P, Malmi T, Vauramo E. 2014a. Saadaanko sote-uudistuksella tasalaatua? Kunnallisalan
kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 82. Vammalan Kirjapaino, Sastamala.
Luettavissa osoitteessa: http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_82_net_0.pdf
Kinnula P, Malmi T, Vauramo E. 2014a. Sisältöä sote-uudistukseen: Tunnuslukuja terveydenhuollon suunnitteluun. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Tutkimusjulkaisu-sarjan julkaisu nro 78. Vammalan
Kirjapaino,
Sastamala.
Luettavissa
osoitteessa:
http://www.kaks.fi/sites/default/files/TutkJulk_78_net.pdf
Kinnula P, Malmi T, Vauramo E. 2014b. Näkökulmia Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin soteuudistukseen. Kunnallisalan kehittämissäätiö. Sähköpostitse saatu tiedosto, ei virallinen julkaisu.
Low L-F, Yap M, Brodaty H. 2011. A systematic review of different models of home
and community care services for older persons. BMC Health Services Research 11:93. Luettavissa
osoitteessa: http://www.biomedcentral.com/content/pdf/1472-6963-11-93.pdf)
Noro A, Alastalo H, Jussmäki T, Mäkelä M, Sakki J, Finne-Soveri H, Peltola S, Ahonen H, Uusitalo
E, Aejmelaeus R, Savioja R, Vidén H, Voutilainen P, Kuusisto R, Luoma M-L. 2014. Ympärivuorokautista hoitoa tarjoavat toimintayksiköt vuonna 2013. Tiedonkeruu ja tulokset tilanteesta ennen vanhuspalvelulain toimeenpanoa. STM, THL ja Valvira. Luettavissa osoitteessa:
http://www.thl.fi/attachments/vanhuspalvelulainseuranta/ympvrk/2013/raportti.pdf
Salmela S. 2015. Laaja selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta suunnitellulla Pohjoisella sosiaalija terveysalueella. Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiiri. Luettavissa osoitteessa:
http://www.ppshp.fi/erityisvastuualue
STM 2013. Laatusuositus hyvän ikääntymisen turvaamiseksi ja palvelujen parantamiseksi. Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2013:11. Suomen yliopistopaino, Tampere. Luettavissa osoitteessa: http://www.stm.fi/c/document_library/get_file?folderId=6511564&name=DLFE26915.pdf
STM 2014. Kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Työryhmän loppuraportti. Sosiaali- ja
terveysministeriön raportteja ja muistioita 2014:2. Luettavissa osoitteessa:
http://www.julkari.fi/handle/10024/116146
Ympäristöministeriö 2013. Kansallinen Ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelma 2013-17. Valtioneuvoston
periaatepäätös
18.4.2013.
Luettavissa
osoitteessa:
http://www.ym.fi/download/noname/%7BC3394EF9-C01A-4DE1-B304-D58278108029%7D/100447
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
37
(70)
15.4.2015
LIITE 1. Puhelinhaastattelujen kysymykset
1)
2)
Kuntayhtymän väestömäärä?
Onko kaikilta yli 75-vuotiailta kuntalaisilta koettua toimintakykyä kuvaava tieto (esim. Oulun kaupungin
käyttämä hyvinvointiprofiili = elämänlaatumittari)?
3) Ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikkojen kokonaismäärä?
o
lyhytaikaiset (alle 3kk)
o pitkäaikaispaikat (yli 3kk)
o omana tuotantona
o ostettuna
4) Onko kunnassa tai kuntayhtymässä muita iäkkäille henkilöille suunnattuja ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai terveyskeskuksen pitkäaikainen laitoshoito?
Jos kyllä, mitä / kuinka monta toimintayksikköä?
5) Missä päin kuntaa ympärivuorokautisen hoidon toimintayksiköt sijaitsevat?
6) Intervallihoidon asiakaspaikat (lkm)?
7) Nykyinen jonotustilanne ympärivuorokautisen hoidon asiakaspaikoille (asiakaspaikat suhteessa asiakasmäärään)?
8) Vastaako asiakaspaikkojen jakautuminen palvelutarvetta (= pääsevätkö asiakkaat sellaiseen palvelutyyppiin, johon heillä olisi tarve päästä)?
9) Asiakaspaikkojen lukumäärä suhteessa arvioituun asiakasmäärään tulevaisuudessa?
10) Uusintajaksot 30 vrk sisällä?
11) Jos on ylitai alikäyttöä, missä sitä on ja miksi?
12) Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa?
13) Vastaajan arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta ylikäyttötilanteessa?
14) Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten hoito järjestetään?
15) Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan elämän loppuvaiheessa? Jos voivat, osallistuvatko he?
16) Jos elämän loppuvaiheessa ei ole mahdollista asua samassa toimintayksikössä, minne asiakas siirretään?
Miten lähipalveluperiaate tällöin toteutuu?
17) Säännöllisyys? Tiheys?
18) Mitä toimintakykymittareita arvioinnissa käytetään?
19) Missä tilanteessa / vaiheessa hoitoja palvelusuunnitelma ensimmäisen kerran tehdään?
20) Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman laadintaan?
21) Missä tilanteessa hoitoja palvelusuunnitelma päivitetään?
22) Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman päivittämiseen?
23) Miten ympärivuorokautista hoitoa on viime vuosina kunnassanne / kuntayhtymässänne kehitetty / muutettu?
24) Miten ympärivuorokautista hoitoa tullaan jatkossa / tulevaisuudessa kehittämään / muuttamaan?
25) Onko kunnassa tai kuntayhtymässä muita iäkkäille henkilöille suunnattuja kotihoidon palvelumuotoja
kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja kotihoito? Jos kyllä, mitä / kuinka monta toimintayksikköä?
26) Vastaako omaishoidon tuen tarjonta tuen kysyntää?
27) Mikä on tämänhetkinen lääkäriresurssi ja mikä on sen tarve?
28) Ajamiseen kuluva aika?
29) Tarvittaessa täsmentäviä kysymyksiä ja kuvausta toimintakyvyn arvioinnista ja lähipalveluista
30) Miten asiakkaiden hoitoisuus määritellään?
31) Tehdäänkö ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä?
32) Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan?
33) Kotiin annettavien palvelujen sisältö (sisältääkö toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtääviä palveluja)?
34) Kuinka suuri osa käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja toimintakyvyn ylläpitämiseen eikä niinkään
hoitoon?
35) Kuka palveluohjausta koordinoi?
36) Miten kotihoitoa on viime vuosina kunnassanne / kuntayhtymässänne kehitetty / muutettu?
37) Miten kotihoitoa tullaan jatkossa / tulevaisuudessa kehittämään / muuttamaan?
38) Miten omaishoitoa on viime vuosina kunnassanne / kuntayhtymässänne kehitetty / muutettu?
39) Miten omaishoitoa tullaan jatkossa / tulevaisuudessa kehittämään / muuttamaan?
40) Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista hoitoa?
(Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne) Jos on, näiden paikkojen määrä?
41) Haluatteko todeta jotain muuta kuntakohtaista tähän selvitykseen liittyen?
42) Haluatteko tarkistaa haastattelussa kirjatut vastauksenne ennen niiden raporttiin viemistä?
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
38 (70)
15.4.2015
LIITE 2. Puhelinhaastatteluiden koonti vertailutaulukoihin
Sinisellä oivalluksia ja hyviä käytänteitä. Punaisella haasteita ja huomioitavia asioita.
KUNTA
/
KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän
väestömäärä
75 v.
täyttäneiden
määrä
(2013)
Ympärivuorokautisen hoidon
asiakaspaikat
kaikki yht. (oma
tuotanto + osto)
Pitkäaikaiset
asiakaspaikat
(oma +
osto)
Lyhytaikais- /
intervallihoidon
as.paikat
Nykyinen
jonotustilanne
(haastatt.
ajankohta)
Vastaako asiakaspaikkojen
jakautuminen
kuntalaisten
palvelutarvetta?
Onko ylitai alikäyttöä?
Hailuoto
29
21 = 19 + 2
17 = 15 + 2
4/2
Ei jonoa
Vastaa
Kempele
759
78 = kaikki ostoina!
(10 tk-paikan purku
2015)
76 (-10)
2/2
9 hlöä,
max 3 kk
Kuusamo
1597
296 = 181 + 115
260 = 145 +
115
36 / 36
Liminka
344
69 = 68 + 1 (joista
28 akuuttipaikkaa
tk:ssa)
67
(28 akuuttipaikkaa)
Lumijoki
150
28 = kaikki omana
tuotantona!
26
PL 10, 90029 OYS
Mihin asiakkaat sijoitetaan ylikäyttötilanteessa?
Asiakaspaikkojen lkm
suhteessa
asiakasmäärään tulevaisuudessa?
Uusintajaksot 30 vrk
sisällä
Arvio lähipalveluperiaatteen
toteutumisesta
Ei
Jos tulee
tarve, sij.
tilapäisen
hoidon paikoille.
15 v:ssa paikkojen tarve tuplaantuu.
Kyllä: omaishoidon vapaat
Toteutuu
Tehostetun
palv.asumisen
paikkoja on liian
vähän.
Ei.
Huom! Ei
omaa tuotantoa tk:ta
lukuunottamatta.
(Tarvittaessa
kotihoitoa
lisäämällä, jos
akuutti tilanne.)
Paikat eivät tule
millään riittämään, ikääntyneiden määrä
hurjassa kasvussa, ja muuttoliikekin tuo heitä
lisää!
Kyllä, sovitusti
3-4 vkon
jaksoissa.
Toteutuu,
kaikki paikat
omassa
kunnassa,
maantieteell.
pieni kunta.
20 hlöä,
72 vrk
Vastaa, laitospaikkojen purkukin ymmärretään
nyt.
Kuntoutuspaikoille on
jkv jonoa >
ylikäyttöä
tk:ssa.
Tk:sta
kuntoutuspaikoille,
jono ei
aina
vedä.
Tk:ssa ollaan
tarvittaessa
muutama vrk
pidempään.
Riittävä, tavoitteena
as.palvelujen
piirissä olevien
määrän lasku,
vaikka ikäänt.
määrä kasvaa.
Ei tilastoa.
Toteutuu.
2/2
4 hlöä,
mutta heti
pääsee
(palveluseteli)
Vastaa tällä
hetkellä, vanhainkotitoiminta
ollaan ajamassa
alas.
Ali- ja
ylikäyttöä
jkv vanhainkodeissa.
Hoitoisuuden
muuttuessa, tai
ei sopivaa
paikkaa
vapaana.
Oman tk:n
vuodeosastolle.
60 paikan
kokonaistarve
vuoteen 2020
mennessä > 60paikkaisen
palv.keskuksen
rakentaminen
alkanut.
On: vuorohoito-jaksoja
sovitusti.
Toteutuu.
2/2
Ei jonoa
Alikäyttöä
tällä hetkellä 24/28
paikasta
käytössä!
Palveluasumisen
paikkoja
on liikaa.
Palveluasumisen
paikkojen vähentäminen 20:een!
Suunniteltu 2
asiakkaalle
intervallihoitoa.
Toteutuu.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Yli- tai
alikäytön
paikat
ja syyt?
39 (70)
15.4.2015
KUNTA
/
KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän
väestömäärä
75 v.
täyttäneiden
määrä
(2013)
asiakaspaikat
kaikki yht. (oma
tuotanto + osto)
Pitkäaikaiset
asiakaspaikat
(oma +
osto)
Lyhytaikais- /
intervallihoidon
as.paikat
Nykyinen
jonotustilanne
(haastatt.
ajankohta)
jakautuminen
kuntalaisten
palvelutarvetta?
Yli- tai
alikäytön
paikat
ja syyt?
suhteessa
sisällä
toteutumisesta
Muhos
673
92 = 37 + 55
85 = 32 + 53
7/7
2 hlöä eli
tällä hetkellä huippuhyvä tilanne, jonotusaika 1-3kk
Vastaa aika hyvin,
psykogeriatriset
ostopaikat turvaavat jouston.
Joskus
ylikäyttötilanteita.
Jos pitkä
jono ja
tulee
useita
akuuttiasiakkaita.
Hoidetaan
ostoina oman
kunnan
yksityisiltä
palveluntuottajilta.
Lisätty jo: 16
uutta tehostetun
palveluasumisen
paikkaa 2014.
Riittänevät vteen
2020 asti.
Jonkun verran,
2 + 2 vkon
jaksotus
muutamalla
asiakkkaalla.
Toteutuu.
Oulainen
811
101 = 81 + 20
92 = 72 + 20
9/9
Pysyvä
jonotilanne,
5 hlöä.
Kutakuinkin
vastaa, mutta
jonossa olevia on
aina. Tehostetun
palv. asumisen
paikkoja jopa
liikaa.
Akuuttipaikkoja
tulossa 6 lisää
tk:een, hoivaosasto lopetettu
kokonaan.
Ylikäyttöä
jkv tehost.
palveluasumisessa,
koska kotihoidon
kehittämistyö vasta
alussa.
Asiakkaiden
huonokuntoisuus
kasvaa.
Kotihoidon
yöhoito
aloitettu, sen
turvin kotona
pidempään.
Tk:n remontin
jälkeen tilanne
hyvä myös
tulevaisuutta
ajatellen.
Kyllä on.
3-5 vkon kierto
tilapäispaikoilla, ovat
omais-hoidon
asiakkaita.
Toteutuu, ei
ulkopaikkakunnille
sijoituksia.
Oulu
11144
(1.1.201
5:
11558)
1324 = 687 + 637
1210 (omat
ja ostot
eroteltu vain
yhteismäärästä,
jossa mukana myös
lyhytaik.
paikat)
114 / 114
Vajaa 100
hlöä tehost.
palveluasumisen ja
6 hlöä
laitoshoidon
jonossa.
Jonotusaika
148 vrk
(vuorohoitoon alle
3kk).
Perushoivapaikalle ei
tarvitse
jonottaa
lainkaan.
Vastaa koko ajan
paremmin: 2015
saadaan 95 uutta
tehost. palv.
asumisen paikkaa
> jonojen ja
laitoshoidon
purku!
Ylikäyttö
mahdollista
vain laitoshoidossa,
väliaikaisesti.
Laitospaikkoja
puretaan
sitä mukaa
kun niitä
vapautuu.
Vain jos,
väliaik.
tilanne.
Tilapäisesti
tarvittaessa
laitoshoidon
paikoille.
Laskennallinen
lisäpaikkojen
tarve on 30-40
paikkaa/ vuosi.
Säännöllistä
vuorohoitoa
tarjotaan,
yleensä viikko
/ kk.
Lyhytaikaispaikkoja
lisätäänkin
osin tätä
varten.
Lyhytaikaishoidossa
toteutuu
lähisuuralueilla, ja
äkillisissä
tilanteissa
paikka löytyy
aina Oulun
alueelta.
Laitoshoito ei ole
lähtökohtaisestikaan
lähipalvelua.
Taivalkoski
427
76 = kaikki omana
tuotantona!
56
20 / 4
3 hlöä nyt,
nopea
kierto, vain
n. 1 vko.
Pääsääntöisesti
vastaa.
Ei ole.
Aina löytyy
paikka, jos
tulisi tarve.
Paikat riittävät,
mutta laitospainotteisuutta on
purettava.
Senioritalolle =
Suunnitteilla
kuntoutussairaalaidean
toteutus:
kuntoremont-
Toteutuu.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
40 (70)
15.4.2015
KUNTA
/
KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän
väestömäärä
Tyrnävä
RAAHEN
SEUDUN
HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ,
RAS
34456
75 v.
täyttäneiden
määrä
(2013)
asiakaspaikat
kaikki yht. (oma
tuotanto + osto)
Pitkäaikaiset
asiakaspaikat
(oma +
osto)
Lyhytaikais- /
intervallihoidon
as.paikat
Yli- tai
alikäytön
paikat
ja syyt?
suhteessa
sisällä
toteutumisesta
yhteisöasumiselle tarvetta.
teja ikäihmisille kuntoutusjaksoina!
Jos tulisi
tilanteita,
voitaisiin
ostaa omassa
kunnassa
kahdelta
yksityiseltä
palveluntuottajalta tai
Limingan
tk:sta.
Pitkäaikaispaikkojen osalta
on purun mahdollisuus ja
siihen pitäisi
mennä kotihoitoa kehittämällä.
Ei tilastoida,
mutta muutamalla asiakkaalla olisi
säännöllisen
vuorohoidon
tarve.
Toteutuu,
korkeintaan
ostoja naapuri-kunnasta
Limingasta.
45 = 20 + 25
3/3
Ei jonoa,
sijoitukset
onnistuvat
heti.
Paikkojen määrä
riittävä.
Ehkä liikaa pitkäaikaispalveluasumispainotteinen
rakenne.
Ei ole.
2748
341 = 308 + 33
324 = 291 +
33
17 / 17
10 hlöä,
joilla päätös
ja 32 hlöä,
joilla ei
vielä päätöstä asumispalvelusta, jonotusaika max
3kk
Vastaa. Joissakin
tapauksissa
tehostetun palveluasumisen ja
laitoshoidon raja
on hiuksen hieno.
SASpalveluprosessin
uudistamisen
myötä tilanne on
nyt hyvä, paikkoja
ei haeta ”varalta”.
Yli- tai
alikäyttötilanteita
vain vuorohoidossa,
vaihdellen
kovasti.
Vuorohoidossa,
akuuttisairastumisten
vuoksi.
Sijoittamalla
samaan
huoneeseen
tilapäisesti
useampi hlö
tai toiseen
vuorohoitoyksikköön.
Suositusten
mukaisella
nykytasolla ja
paikkamäärillä
pitäisi pärjätä
2020 asti, sitten
otetaan palvelusetelit käyttöön.
Kyllä on,
omaishoitosopimusten
lakisäät.
vapaiden
ajaksi 1 x kk,
sekä tutkimusjaksoilla
olevat.
Toteutuu
194 = 170 + 24
185 = 161 +
24
9/9
8 hlöä SASlistalla, yli
20 hlöä tk:n
vuodeosastoilla
odottaa
tehostetun
palv.asumis
en paikkaa.
Kierto alle 3
kk.
Ei vastaa vielä,
tehostetun palveluasumisen paikkoja tarvitaan
lisää (niitä saatiin
juuri 12 uutta
paikkaa, lisääkin
tarvitaan).
Intervallijaksojen
osalta syntyy
välillä ylitai alikäyttöä.
Akuuttitilanteiden
vaihtelusta johtuen.
Kalajoen
Mäntyrinne on
joustava
yksikkö,
hätätilanteissa tk:n vuodeosastot
Tavoitteena
saada väh. 30
uutta paikkaa
lähivuosien
kasvavaan
tarpeeseen.
Ei oikeastaan,
omaishoidon
asiakkailla
joskus sopimuksen mukaan.
Toteutuu
hyvin.
1314
1206
108
Kalajoki
Merijärvi
PL 10, 90029 OYS
48 = 23 + 25
1916
354
478
13817
jakautuminen
kuntalaisten
palvelutarvetta?
337
Raahe
Pyhäjoki
Siikajoki
KALAJOKI
(Himanka)
& MERIJÄRVI
Nykyinen
jonotustilanne
(haastatt.
ajankohta)
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
41 (70)
15.4.2015
KUNTA
/
KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän
väestömäärä
75 v.
täyttäneiden
määrä
(2013)
asiakaspaikat
kaikki yht. (oma
tuotanto + osto)
Pitkäaikaiset
asiakaspaikat
(oma +
osto)
Lyhytaikais- /
intervallihoidon
as.paikat
Nykyinen
jonotustilanne
(haastatt.
ajankohta)
jakautuminen
kuntalaisten
palvelutarvetta?
Yli- tai
alikäytön
paikat
ja syyt?
suhteessa
sisällä
toteutumisesta
HELMI
n. 14600
1583
201 = 198 + 3
191 = 188 +
3
10 / 10
Ei käytänn.
jonoa/ tulosidonnainen
palveluseteli otettu
käyttöön.
Vastaa, ja koko
ajan paremmin,
säätämistä toki
ajoittain on.
Jonkin
verran sekä
yli- että
alikäyttöä.
Ylikäyttöä on,
mikäli
kuntoutumisarvio tai
omaisten
arvio
eivät
kohtaa.
Kuntoutu-misen
edellytyksiin
kiinnitettävä
tarkempaa
huomiota!
Alikäyttöä
omaishoitajien
vapaiden
käyttämättömyydestä
johtuen.
Siirto Haapavedeltä
Siikalatvalle
tarvittaessa.
Hyvätuloiset
palveluseteliä
käyttäen.
Ennusteisiin
nähden paikkoja
on ”naftisti”,
mutta tasapaino
haetaan tulosidonnaisen
palvelusetelin
avulla.
Kyllä on,
lähinnä muutama säännöllinen asiakas,
joilla 1 vko/
kk:ssa.
Ei täysin
toteudu.
Flunssakaudet,
sulkujen
ja lomakausien
aikaan
aiheutuu
ylikäyttötilanteita.
Tilapäisesti
yksiköissä
samaan
huoneeseen
useampi
asukas,
lyhytaikaisena
ostona tai
palvelusetelillä.
Osa asiakkaista
käy säännöllisesti 1-2 vkoa
kk:ssa.
Viikossa järjestyy yleensä
paikka akuutissakin tilanteessa.
Toteutuu
pääsääntöisesti hyvin.
Erikoissairaanhoito
voi vaatia
joskus kauaksikin sijoittamisen.
Haapavesi
Siikalatva
Pyhäntä
Pyhäntä
järj. itse
koti- ja
asumispalvelut,
mutta ei
kotisairaanhoitoa.
KALLIO
670
786
127
33742
Alavieska
Nivala
Sievi
Ylivieska
PL 10, 90029 OYS
2781
Pyhännällä
1 hlö jonossa, 3 vkoa.
445 (+79 mt,
päihde, kv) = 375 +
75 (+ 79)
415 = 350 +
65 (+79)
30 / 30
(osa
ostoina)
319
966
408
1088
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Jonottajia
12,5 % eli
tällä hetkellä 49 hlöä,
normaalisti
30 hlön
verran,
välillä
menee yli 3
kk jonossa.
Ympärivuorokautisia paikkoja
on hieman liikaa,
kotihoidon satsauksilla haetaan
tasapainoa.
Hoitojaksot ovat
kuitenkin lyhentyneet.
Intervallipaikkoja
ja kuntouttavaa
toimintaa tarvitaan lisää.
Ylikäyttöä
on välillä
pitkäaikaispaikoilla,
kesäaikaan
alikäyttöä.
Pyhännällä
voidaan jopa
vähentää pari
asiakaspaikkaa.
Vaihtelee kuntayhtymän
kunnissa, valtakunnalliset
suositukset
kuitenkin tavoitteena.
Tehostettua
palveluasumista
on nyt hieman
liikaa Nivalassa
ja Alavieskassa,
Sievi ja Ylivieska
taas tarvitsevat
lisäpaikkoja 2016
42 (70)
15.4.2015
KUNTA
/
KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän
väestömäärä
75 v.
täyttäneiden
määrä
(2013)
asiakaspaikat
kaikki yht. (oma
tuotanto + osto)
Pitkäaikaiset
asiakaspaikat
(oma +
osto)
Lyhytaikais- /
intervallihoidon
as.paikat
Nykyinen
jonotustilanne
(haastatt.
ajankohta)
jakautuminen
kuntalaisten
palvelutarvetta?
Yli- tai
alikäytön
paikat
ja syyt?
suhteessa
sisällä
toteutumisesta
Vuorohoitosopimusten
mukaan, nyt
68 asiakasta,
joilla 1-2 vko/
kk hoitojakso
Toteutuu,
myös ylikäyttötilanteessa.
jälkeen. Tilapäishoidon
paikkoja tarvitaan lisää koko
alueelle.
SELÄNNE
Haapajärvi
Kärsämäki
(erosi
Selänteestä
1.1.2015)
Pyhäjärvi
Reisjärvi
(kuuluu
KeskiPohjanmaan
SHP:iin)
18993/
16272
2721
773
310
OULUNKAARI
27641
3011
281 = 261 + 20
189 = 169 +
20
65 (tk) +
27 / 41
25 hlöä
jonossa, 1-3
kk jonotusaika.
Kyllä vastaa.
Kotihoitoa on
tehostettu, myös
yöhoitoa annetaan
kotiin.
Ylikäyttöä
jonotilanteen mukaan
vaihtelevasti, vuorohoito-paikoilla
odotetaan
pysyväispaikkaa
Jonotilan-teen
mukaan,
asumispalvelupäätöstä
odottaessa.
Vuorohoitoyksikköön,
päivätoiminnan hoitohuoneeseen
tai samaan
huoneeseen
tilapäisesti
lisäpaikalle.
Vuoteen 2020
mennessä lisätarvearvio on 8
paikkaa, 2030
mennessä 26
paikkaa.
426 = 394 + 32
310 = 278 +
32
116 (98 tk)
/ 18
Kuntakohtaisia
eroja on, haasteita nyt Pudasjärvellä. Oma tiedontuotanto
kuitenkin parantaa palvelujärjestelmää koko ajan
paremmaksi.
Ylikäyttötilanteita
on.
784
1062
357
454
354
38 vrk,
jonossa Iissä
3 hlöä ja
Pudasjärvellä 10 hlöä.
Muissa
kunnissa ei
jonoa.
Kun
akuuttiosasto
täyttyy.
Hoivaosastoille tilapäisesti,
ja kriisipaikoille voidaan
sijoittaa
kaikissa
kunnissa.
Kaikissa kunnissa
on tehty tulevaa
ennakoiva
ikäihmisten
asumispoliittinen
työ. Haasteita on
eniten Iissä ja
Pudasjärvellä,
joihin on tulossa
uudet asumis- ja
hoivayksiköt
(muutamia
kymmeniä uusia
paikkoja).
YHT.
29563
HLÖÄ
= 7,2 %
KOKO
VÄESTÖSTÄ
YHT. 307
HLÖÄ
JONOSSA
(VUODENVAIHTEEN
2014–2015
TILANNE)
681
298
Ii
Pudasjärvi
Utajärvi
Vaala
Simo
(kuuluu
LänsiPohjan
SHP:iin)
KAIKKI
KUNNAT
YHTEENSÄ
1764
YHT.
403555
ASUKASTA
(2013)
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
VANHUSPALVELUISTA VASTAAVIEN ARVIO:
TARVITAAN
NOIN 290 LISÄPAIKKAA JA 10
PAIKKAA VOI
43 (70)
15.4.2015
KUNTA
/
KUNTAYHTYMÄ
Kuntayhtymän
väestömäärä
75 v.
täyttäneiden
määrä
(2013)
asiakaspaikat
kaikki yht. (oma
tuotanto + osto)
Pitkäaikaiset
asiakaspaikat
(oma +
osto)
Lyhytaikais- /
intervallihoidon
as.paikat
Nykyinen
jonotustilanne
(haastatt.
ajankohta)
jakautuminen
kuntalaisten
palvelutarvetta?
Yli- tai
alikäytön
paikat
ja syyt?
(mukana
Reisjärvi ja
Simo)
PL 10, 90029 OYS
suhteessa
VÄHENTÄÄ
2020–2025
MENNESSÄ!
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
sisällä
toteutumisesta
44 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko muita ympärivuorokautisia palvelumuotoja kuin
tehostettu palveluasuminen, vanhainkoti tai vuodeosastohoito?
Onko kaikilta
yli 75vuotiailta
kuntalaisilta
tieto heidän
kokemastaan
toimintakyvystä?
Arvioidaanko asiakkaan toimintakyky
säännöllisesti jollakin mittarilla? Millä
mittarilla?
Missä tilanteessa /
vaiheessa hoitoja
palvelusuunnitelma
ensimmäisen keRran tehdään?
Mitkä tahot osallistuvat suunnitelman
laadintaan?
Missä tilanteessa
suunnitelma
päivitetään?
Mitkä tahot osallistuvat päivittämiseen?
Jos asiakkaalle tulee akuutin hoidon tarve, miten
hoito järjestetään?
Hailuoto
Ei ole.
Ei ole.
Ei ole arvioitu tähän
saakka, nyt niitä
aletaan tehdä. RAVA ja
MMSE otetaan käyttöön.
Heti palvelupäätöksen
jälkeen tullaan tekemään.
Asiakas, kotihoidon
henkilöstö, osin lääkäri,
osin sosiaalihoitaja.
Päivittämistarpeen
tullen.
(Ei vielä tietoa.)
Ostopalveluna vuodeosastolla.
Jos oma lääkäri ei ole saaressa,
Terveystalolta ostetaan lääkäripalvelua. OSYP päivystysaikaan.
Kempele
Ei ole varsinaisesti,
mutta vanhusten
palvelutalo Hovintiellä
tarjoaa vuokraasuntoja, joissa tehostettua kotihoitoa
ympärivuorokautisen
valvonnan turvin, n. 30
asuntoa, osa asukkaista
pariskuntia.
Ko. mittaria ei
ole käytössä, ei
mitata.
Puolivuosittain tai kun
muutos asiakkaan
tilanteessa.
Käytössä RAI.
Varsinainen suunnitelma tehdään 1-3
vkon kuluessa asiakkaan palveluun tulon
jälkeen, kun asiakkaan tilanne on
alkanut vakiintua.
Asiakas, omainen, vanhuspalveluohjaaja,
palvelukodin edustaja
Puolivuosittain tai
kun muutos asiakkaan tilanteessa.
Samat tahot yleensä
kuin laadintaankin,
mutta omainen ei
aina enää silloin
osallistu.
Palvelukodeilla on oma lääkäri,
yhteys tarvittaessa terveyskeskuksen vuodeosaston lääkäriin.
Tarvittaessa siirto vuodeosastolle tai OSYPiin, päivisin
suoraan yhteys terveyskeskuksen lääkärin vastaanottoon.
Kuusamo
Ei ole enää 1.1.2015
jälkeen kuin vain
tehostettua palveluasumista, 145 paikkaa.
Ei ole tietoa
kaikilta. Kaikille
75v täyttäville
tarjotaan vapaaehtoinen terveystapaa-minen, ja
80v täyttäville
vapaaehtoinen
hyvinvointia ja
ennaltaehkäisyä
edistävä kotikäynti = hehkokäynti.
Palvelun piirissä olevilla toimintakyvyn
arviointi säännöllistä,
tehdään aina kun
tilanne muuttuu.
Kun asiakas tulee
säännöllisen palvelun
piiriin, palvelutarpeen
arviointi aloittaa ja
palveluja tuottava
yksikkö jatkaa. Usein
se alkaa kotihoidosta
tai omaishoidosta.
Palveluja tuottava taho,
palvelutarpeenarviointitiimistä arvioija,
asiakas, omainen, joissain tapauksissa suunnitelmaa käsitellään myös
SAS-ryhmässä.
Tilanteen muuttuessa, vähintään kerran
vuodessa.
Kaikki palveluun
osallistuvat tahot.
Kotisairaala hoitaa ensin,
sitten terveyskeskus, joskus
OYSiin (ei tilastoja tästä).
Tietoa ei ole
kaikilta.
Tehdään puolivuosittain tai kun oleellista
muutosta tapahtuu.
Tulotilanteessa kartoitetaan tilanne, omaisilta kysytään historiaa jos asukas ei itse
pysty sitä kuvaamaan.
Varsinainen suunnit.
tehdään muutaman
viikon sisään, kunhan
asukas on asettunut.
Asukas, omainen jos
haluaa tulla, omahoitaja,
tarvittaessa vastaava
sairaanhoitaja.
Jos tilanteessa
muutosta, ja vähintään puolivuosittain.
Samat tahot kuin
laadintaankin.
Terveyskeskuksen kautta >
yhteispäivystys, OYS
Liminka
Ei ole.
RAVA, muistitesti, oma
ADL-mittari muistisairaille, kaatumisriskiarviointia sekä kotona
että yksiköissä asuville.
RAI-LTC, mittaa kaikki
osa-alueet.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
45 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kaikilta
yli 75vuotiailta
kuntalaisilta
tieto heidän
kokemastaan
toimintakyvystä?
mittarilla?
vaiheessa hoitoja
palvelusuunnitelma
laadintaan?
Missä tilanteessa
suunnitelma
päivitetään?
Lumijoki
Ei ole.
Ei ole, ei mitata.
Puolivuosittain tai
asiakkaan tilanteen
muuttuessa.
Tavoite on 2 vkon
sisällä siitä, kun
asiakas tullut palvelun
piiriin.
Asiakas, jos pystyy, omat
hoitajat, omaiset tai
läheiset, jos haluavat,
tarvittaessa vanhustyön
johtaja ja kotihoidon
työntekijät.
6 kk:n välein ja aina
tarvittaessa, jos
palvelutarve muuttuu.
Samat kuin laadintaan, periaatteessa.
Lumijoen terveysasemalla
lääkäri klo 8-16, päivystysaikaan OYS, muuna aikana
Limingan terveyskeskukseen.
RAVA + MMSE käytössä,
myös RAI on ostettu,
tavoitteena ottaa se
käyttöön pikkuhiljaa.
Toistaiseksi palvelupäätökset ja –hinta
perustuvat vielä RAVAan.
Muhos
Perhehoitoa vähäisessä
määrin.
Erinomaisen hyvin
toimiva päiväkeskus,
toimii 5 päivänä viikossa, sinne kuljetetaan
asiakkaat eri kyliltä,
tarjolla siellä ateriapalvelut, sairaanhoitajan
palvelut, viriketoimintaa, n. 100 as./ vko.
Ei mitata.
Tehdään tulovaiheessa
ja se tarkistetaan
vähintään kerran
vuodessa, ja aina kun
tapahtuu muutos
asiakkaan tilanteessa.
RAVA on ollut tähän
asti käytössä, lisäksi
tehdään toiminnalliset
ja muistitestit.
RAI pohdinnassa otettavaksi myös laitoshoitoon.
Kotihoidossa on käytössä RAI, eli käytännössä
kaikille asiakkaille on
yleensä tehty jo RAI
ennen ympärivuorokautisen palvelun
piiriin tulemista.
Tulovaiheessa, 2-3
vkon kuluessa palvelun alkamisesta.
Asiakas, omaiset, omahoitaja, yksikön vastaava.
Vähintään kerran
vuodessa tarkistus ja
aina kun tulee
asiakkaan tilanteessa
muutos.
Samat kuin laadintaan.
Mahdollisimman pitkään hoito
omassa yksikössä, konsultoiden
omaa vanhustenhuollon lääkäriä. Ko. lääkäri hoitaa sekä
terveyskeskussairaalan että
tehostetun palveluasumisen
asiakkaat.
Tarvittaessa siirto omaan
terveyskeskussairaalaan, tai
OSYPin kautta hoitaen.
Oulainen
Ensi vuonna (2015)
valmistuu tavallista
palveluasumista varten
20-paikkainen ARArahoitteinen yksikkö.
Ko. tieto on
kaikilta tehostetussa palveluasumisessa ja
säännöllisen
kotihoidon
piirissä olevilta.
Käytetään RAVA-
Tehdään säännöllisesti,
oma geriatri tehostetussa ja kotihoidossa.
Mittareina:
- psyykk. / GDSmielialatesti
- kognit. / minimental
ja cerald
Säännöllisen kotihoidon piiriin tultaessa,
tehostetussa
palv.asumisessa 1-2
kk:n kuluessa hoitoon
saapumisesta, sekä
omaishoidon tukipäätösten yhteydessä.
Asiakas, omainen (jos
on), tiimin työntekijä,
SAS-hoitaja.
Tässä on kotihoidossa kehittämisen
tarvetta. Suunnitelma päivitetään
silloin, kun palveluntarve muuttuu
(vaikuttaa maksuun).
Samat tahot kuin
suunnitelman laadintaan, päävastuu on
tiimillä, jonka
hoitoon asiakas
kuuluu (kotihoidossa
3 tiimiä).
Tk:n vuodeosastolle akuutisti,
tehostetussa ja kotihoidossa
sairaanhoitajat antavat myös
iv-hoitoa, sairaalahoidon tarve
määrittyy Oulaskankaan kautta
> OYS, Visala.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
46 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kaikilta
yli 75vuotiailta
kuntalaisilta
tieto heidän
kokemastaan
toimintakyvystä?
mittarilla?
mittaria, tehdään
hoitoon saapuessa, uusitaan n. 1
x vuosi. Yli 80v
kotona asuvilta,
jotka eivät ole
palvelujen
piirissä, toimintakykyarvio
tehdään sairaanhoitajan ennaltaehkäisevien
kotikäyntien
yhteydessä.
- sosial. / SPS-mittari,
- fyys. / RAVA , ptportaikko
vaiheessa hoitoja
palvelusuunnitelma
laadintaan?
Missä tilanteessa
suunnitelma
päivitetään?
Oulu
Oulussa on tehostettua
palveluasumista sekä
pitkä- että lyhytaikaista
laitoshoitoa. Terveyskeskusten vuodeosastolla pitkäaikaishoitoa eI enää ole.
Ei kerätä kaikilta,
vaan tehdään
otantoina vuosittain. Esim. viime
vuonna (2014)
hyvinvointiprofiili laadittiin
kohdennetusti
hyvinvointia
edistävillä kotikäynneillä paljon
palveluja tarvitseville tietyissä
kaupunginosissa.
Tehdään aina palvelutarpeen arvioinnin
yhteydessä.
RAI ollut Oulussa jo
pitkään käytössä,
tavoitteena saada
kaikki asiakkaat RAIn
piiriin koko Oulun
alueelta, myös niiltä
uuden Oulun alueilta,
joissa sitä ei ole ollut
käytössä.
Myös ravitsemustilan
arviointia yms tehdään.
Kun uusi asiakkuus
alkaa, hoitoja
palvelusuunnitelman
tekee palveluohjausyksikkö, ja kun varsinainen palvelu alkaa,
päivittäistä palvelua
ohjaava suunnitelma
tehdään kuukauden
sisään, kuten RAIn
aikarajakin sen määrittelee.
Asiakas, omaiset, omahoitaja.
Vähintään puolivuosittain ja aina jos
asiakkaan tilanne
muuttuu.
Yleensä samat tahot
kuin laadintaankin.
OSYP:een nojataan kiireellisissä tilanteissa, omia erillisiä
päivystyksiä ei ole (paitsi kaksi
sosiaalipäivystyspaikkaa Intiössä), tehostetun palveluasumisen yksiköissä on myös sairaanhoitajia, ja kotisairaalatoimintaa on osassa Oulua.
Taivalkoski
Ei ole muita.
Kyllä mitataan.
Aina kun asiakkuus
alkaa tai kun tilanne
muuttuu tai jos asiakas
tai omainen sitä toivoo.
RAVA ja KETO mittareina.
Aina heti, kun asiakkuus alkaa.
Asiakas, omaiset, yksikön
edustaja, joka on yleensä
omahoitaja, joku muu
henkilö, jonka asiakas
haluaa mukaan.
Kun tilanne muuttuu
tai jos asiakas tai
omainen sitä toivoo.
Samat tahot kuin
laadintaankin.
Terveyskeskuksen kautta,
iltaisin ja viikonloppuisin
vuodeosastolle.
Tyrnävä
Ei ole muita.
Ennaltaehkäisevät kotikäynnit
tehdään kaikille
75v täyttäville,
ja niiden yhtey-
Tehdään puolivuosittain tai tilanteen ja
asiakkaan palvelutarpeen muuttuessa.
Palveluohjaajakotiutushoitaja tekee
ensin alustavan arvion, ko. alueesta
vastaava sairaanhoita-
Asiakas, hoitavat henkilöt, omaiset mahdollisuuksien mukaan, ketä
asiakas mukaan haluaa.
Puolivuosittain tai
tilanteen, asiakkaan
palvelutarpeen
muuttuessa.
Samat tahot kuin
laadintaankin.
Hoitavan tahon ja lääkärin
arvion mukaan > Limingan tksairaalaan, jos sairaanhoidollinen hoidon tarve sitä vaatii,
muutoin tilapäispaikoille.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
47 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
RAAHEN SEUDUN
RAS
Ei ole. Terveyskeskuksessakaan ei ole enää
laitoshoitoa, vaan
aiemmin mainitut 75
laitoshoitopaikkaa ovat
palvelukeskuksissa.
Onko kaikilta
yli 75vuotiailta
kuntalaisilta
tieto heidän
kokemastaan
toimintakyvystä?
mittarilla?
vaiheessa hoitoja
palvelusuunnitelma
dessä mitataan
toimintakykytieto, käytetään
samaa mittaria
kuin Oulussa.
Kaikille palvelujen piirissä
oleville asiakkaille käytössä RAI.
Sekä kotihoidon että
laitoshoidon RAI käytössä.
Ei mitata.
Toimintakyvyn mittaus
tehdään aina, kun
muutoksia. Ja vähintään aina, kun hoitoja
kuntoutumissuunnitelma (hoku)
päivitetään, vähintään
puolivuosittain.
ja päivittää sen, kun
palvelut ovat lähteneet käyntiin ja sitten
laaditaan varsinainen
hoitoja palvelusuunnitelma lähiviikkojen
aikana. (Sairaanhoidollinen kokonaisvastuu jaettu kunnassa
kahteen alueeseen.)
Kotihoidossa ennen
ympärivuorokautiseen hoitoon
siirtymistä, kotihoidossa tehdyn hoitoja
palvelusuunnitelman
tietoa hyödynnetään,
kun aletaan laatia
hokua. Hoku (= hoitoja kuntoutussuunnitelma) aloitetaan heti
asiakkaan voimavarakartoituksella asiakkaan omahoitajan
toimesta, hoku valmistuu ensimm.
hoitoviikkojen aikana.
Raahe
Pyhäjoki
Siikajoki
KALAJOKI
Mittarit: MMSE, RAVA,
CDR, MNI (muisti,
mieliala, ravitsemus)
Ei ole.
Ei mitata.
Ostettuna perhehoitoa
tarjotaan kahden
yksityisen toimijan
toimesta: 1 pitkäaikaispaikka, tällä hetkellä ei
kuitenkaan toimeksiantoa siellä, sekä toinen
joka tarjoaa perhehoitoa tilapäiskäyttöä
Ei mitata.
Kalajoki
Merijärvi
HELMI
Haapavesi
Siikalatva
Pyhäntä
PL 10, 90029 OYS
Puolivuosittain, hoitoja palvelusuunnitelman tarkistusten yhteydessä.
Mittareina RAVA ja
MMSE.
Tehdään säännöllisesti
puolivuosittain.
RAVA:sta siirrytty
RAI:hin, siinä vielä
kehitettävää ja opittavaa.
Pyhännällä tällä hetkellä RAVA.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
laadintaan?
Missä tilanteessa
suunnitelma
päivitetään?
Asiakas, omainen, omahoitaja sekä yksikön
hoitotiimistä joku muukin.
Aina kun muutoksia,
vähintään puolivuosittain.
Samat tahot kuin
laadintaan, omahoitajan vastuulla.
RAS:ssa on tietyt keskitetyt
vakituiset lääkärit, jotka
hoitavat omat yksikkönsä, eli
tuntevat asiakkaat. Lisäksi
palvelukeskusten hoitajamitoitus tehty siten, että hoito
pystytään tuomaan useimmiten
asiakkaan luo.
Tk:n vuodeosasto Raahessa ja
Raahen sairaalan päivystys >
tarvittaessa OYS tai Oulaskangas (sairaaloitten välillä ”yhteistyösopimus”)
Mahdollisimman pian
palveluun tulon
jälkeen.
Asiakas, omahoitaja,
omaiset
Puolivuosittain,
päivittäminen on
säännöllistä aina kun
tarvetta/ muutoksia
ilmenee.
Samat tahot kuin
laadinnassa, omaiset
tarpeen mukaan
mukana.
Vuodeosastojen kautta, osassa
hoitoyksiköistä pystytään
antamaan myös iv-hoitoa.
Kun asiakas tulee
palvelun piiriin, ensin
asiakasta vähän aikaa
seurataan (seurantajakso), n. kuukauden
kuluessa tehdään
lopullinen suunnitelma. Sama käytäntö
Pyhännällä.
Asiakas, omaiset, oma
hoitaja, tarvittaessa
vastaava sairaanhoitaja
Pyhännällä: Asiakas,
omainen, oma hoitaja/vastuutyöntekijä,
sairaanhoitaja, tarvittaessa sosiaalijohtaja ja tai
lääkäri
Puolivuosittain ja
muutostilanteissa.
Samat tahot kuin
laadinnassa, omainen jää usein päivittämisestä pois,
joskus päivitys
valitettavasti tehdään vain hoitajan
toimesta.
Laitetaan asiakas päivystykseen joko Haapavedelle tai
Pulkkilaan, ja yöaikaan joko
OSYP tai Oulaskangas.
Pyhännällä sama tilanne.
48 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kaikilta
yli 75vuotiailta
kuntalaisilta
tieto heidän
kokemastaan
toimintakyvystä?
mittarilla?
vaiheessa hoitoja
palvelusuunnitelma
laadintaan?
Missä tilanteessa
suunnitelma
päivitetään?
Kaikilta säännöllisen palvelun
piirissä olevilta
tieto on, samoin
kaikista, joille
tehdään palvelutarpeen arviointi.
Puolivuosittain ja aina
hoidon tarpeen muuttuessa.
Alustava tehdään jo
lähtötilanteen mukaisesti palvelutarpeen
arvioinnin yhteydessä,
myös vuodeosastolle
tultaessa. Sitä tarkennetaan 1-2 kk:n
sisällä. Tavoitteena
on, että jokaisella on
suunnitelma, ja siihen
sisältyy liikkumisen
suunnitelma (kuntouttava työote käytössä,
johon koulutettu koko
hlökunta > nämä asiat
käydään läpi myös
kehityskeskusteluissa).
Asiakas, omahoitaja,
esimies, omaisia ja
asiakkaan hoidontarpeen
mukaan muita hoitajatahoja.
Tarpeen muuttuessa,
suunnitelmia käydään läpi myös
kesken vuotta ja
silloin kun omaiset
vierailevat, esim.
joulun aikaan on
omaisillat ja niissä
käydään suunnitelmat läpi omahoitajan johdolla. Omaiset osallistuvat myös
hoitoon.
Samat tahot kuin
laadintaan.
Kotihoito yritetään järjestää
tehostettuna kotihoitona tai
kotisairaalan avulla, tarvittaessa viedään Ylivieskan ja Nivalan terveyskeskusten vuodeosastoille ja siitä edelleen
tarvittaessa Oulaskangas,
Kokkola tai OYS.
Ei mitata kaikilta.
3-6 kkn välein, aina
vähintään toukokuussa
ja joulukuussa.
Kun tullaan hoitoon
”sisään”, noin viikon
sisällä.
Asiakas, omaiset, omahoitaja.
Aina tarvittaessa,
voinnin muuttuessa.
Samat tahot kuin
laadintaan + lääkäri
mm. lääkkeiden ja
muiden lääketieteellisten asioiden
tarkistus.
Omassa yksikössä hoidetaan
mahd. pitkälle, otetaan omalääkäriin yhteys, myös hoitajat
antavat mm. iv-hoitoa/ kotisairaalatoimintaa ollaan kehittämässä. Tarvittaessa siirto
omalle vuodeosastolle. Päiväsaikaan omat terveyskeskukset,
muuhun aikaan Oulaskankaan
tai Kokkolan sairaaloiden
päivystyksen kautta erikoissairaanhoitoon.
Ensin tehdään palvelutarpeen arviointi, ja
palvelusuunnitelma
tehdään heti, kun
asiakas tulee säännöllisen asumispalvelun
piiriin.
Asiakas, omaiset, palveluohjaaja tai kotihoidon
palveluesimies, oma
hoitaja tai kotisairaanhoitaja.
Tilanteen muuttuessa.
Yleensä samat kuin
laadintaankin.
Sairaalaan yhteys, myös ivhoito omissa yksiköissä onnistuu, siirrot perusterveydenhuollon päivystyksen kautta tai
käymällä erikoissairaanhoidossa mutka.
Myös tehostettu kotihoito tulee
tueksi.
varten, jossa asiak-
kuuksia parhaillaankin.
KALLIO
Ei ole, perhehoitoa
tulossa ensi vuonna.
Alavieska
Nivala
Sievi
Ylivieska
SELÄNNE:
Ei ole.
Haapajärvi
Kärsämäki
(erosi
1.1.2015)
Pyhäjärvi
Reisjärvi
(kuuluu
KPSHP:iin)
OULUNKAARI
Ii
Pudasjärvi
Utajärvi
Vaala
Simo
RAI (ml. ravitsemusosio
mna?), MMSE, myös
mielenterveysasiakkaille ja kehitysvammaisille oma RAI,
lisäksi käytössä RAVA,
CERADE muistipuolella.
RAVA, IADL ja muistitutkimukset ja 2015
otetaan käyttöön RAI.
Perhehoito alkoi uutena
palvelumuotona v. 2014
lopulla, näitä on omana
6 hoitopaikkayksikköä,
joissa kussakin 4-7
asiakaspaikkaa. Lisäksi
tavallista palveluasumista, jossa yöpartiointi, 47 paikkaa.
PL 10, 90029 OYS
Periaatteessa ei,
kaikista asiakkuuden piiriin
tulevilta kyllä.
RAVA-arviot tehdään
ensin puolivuosittain ja
sitten vuosittain, sekä
aina asiakkaan tilanteen muuttuessa.
RAVA, MMSE, CERAD
mittareina.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
49 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Voivatko omaiset osallistua hoitoon asiakkaan
elämän loppuvaiheessa/
saattohoitoon?
Jos voivat, osallistuvatko?
Jos elämän loppuvaiheessa ei ole
mahdollista asua
samassa toimipaikassa, minne asiakas siirretään?
Arvio lähipalveluperiaatteen toteutumisesta elämän
loppuvaiheessa
Miten ympärivuorokautista laitoshoitoa on
viime vuosina kehitetty?
Miten tullaan jatkossa
kehittämään?
Onko kunnassanne/ kuntayhtymässänne muille
asiakasryhmille tarkoitettua ympärivuorokautista
hoitoa? (Esim. kehitysvammaiset, mielenterveystai päihdekuntoutujat jne)
Jos on, näiden paikkojen
määrä?
Hailuoto
Ei erillistä saattohoitohuonetta, mutta asukkaiden
omat huoneet ovat tilavia ja
niissä onnistuu myös saattohoito, ja omaisetkin mahtuvat niihin.
Omaiset osallistuvat jkv.
Tarvittaessa vuodeosastolle.
Ei silloin toteudu, jos
joutuu vuodeosastolle
pois saaresta.
Palvelu on muokattu yhdeksi palvelukokonaisuudeksi,
mahdollisimman paljon
hoidetaan omassa saaressa.
Varsinaista palvelurakenneuudistusta ei ole vielä
tehty.
Kotihoitoa kehittämällä,
saamalla omaishoidon piiriin
lisää väkeä, kehittämällä
yöpartiotoimintaa.
2 kehitysvammaisten paikkaa
ostettuna (PPSHP Tahkokangas
ja Caritas tehostettu asumispalvelu)
muille mainituille ryhmille
satunnaisesti.
Kempele
Palvelukodeissa on omat
huoneet kaikilla asiakkailla,
yöpymismahdollisuus on
omaisilla, mutta sitä käytetään harvoin. Pääsääntöisesti
asiakkaat hoidetaan palvelukodissa loppuun asti, ellei
erityishoidon tarvetta tule
(jolloin siirto vuodeosastolle).
Omaiset ovat usein läsnä
ja lähellä. Joskus hoidetaan kotisairaala-avun
turvin.
Terveyskeskuksen
vuodeosastolle tarvittaessa, tai kotisairaalan apua hyödyntäen
palvelukotiin.
Lähipalveluperiaate
toteutuu.
Pysynyt viime vuosien
aikana samana, palvelut on
ostettu kautta aikain yksityisiltä, paikkamäärä vain
on kasvanut.
Joustavuutta puuttuu ostopalveluista, omaa tuotantoa
palvelukodin muodossa tarvittaisiin joustavoittamaan ja
lisäämään räätälöimismahdollisuuksia.
Tälle vuodelle on saatu lisärahaa, jotta vanhuspalveluohjaajan toimi saadaan kokoaikaiseksi > palveluohjaukseen
ja asumispalveluihin panostusta lisää.
Kehitysvammaisille on myös
Martintalo-asuntola, jossa 6
paikkaa, muut varsinaiset
ympärivuorokautiset paikat
ostetaan muualta.
Voivat osallistua sekä omissa
yksiköissä että yksityisissä
palveluissa, samat periaatteet molemmissa.
Omaiset eivät aina
osallistu tai omaisia ei
aina ole.
Jatketaan em. asioita yhteistyössä yksityisten toimijoiden
kanssa, hyödyntäen hyviä
käytäntöjä puolin ja toisin.
Kehittäjäasiakas-toimintaa
lisätään, jossa omaiset ovat
myös mukana.
Yhteisökokouksia pidetään
yksiköissä, joihin kaikki
asukkaat osallistuvat kunnosta
riippumatta.
Kehitysvammaisille on 3
tehostetun palveluasumisen
yksikköä (1 oma yksikkö ja 2
yksityistä), muutama kehitysvammainen asuu omasta
tahdostaan muualla, eli yht.
50 paikkaa, joista n. 10 paikkaa muualla.
Kuusamo
PL 10, 90029 OYS
Yhteistyötä tehostamalla
viime vuosina: säännölliset
yrittäjäpalaverit.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Yksiköissä on mahdollisuus asua loppuun
saakka (hyvin usein
sinne myös kuollaan),
pääosin kaikissa 1hh.
Omaisille haastava
järjestää omaa huonetta saattohoidon
ajaksi, kun hoitopaikat ovat täynnä.
Toteutuu pääosin
hyvin.
Rakenteelliset muutokset
tehty: laitoshoito lopetetaan kokonaan, tk:ssa
ollaan vain lääketieteellisin
perustein. ”Hyvän elämän
vallankumous”: työvuorot ja
–aika käytetään asiakkaan
tarpeiden mukaan, käytössä
on ns. roolitetut työvuorot,
näin saadaan toiminnallisuutta parannettua, satsattua asiakkaan säännölliseen
ulkoiluun ja liikuntaan,
erityisesti voima- ja tasapainoharjoitteluun, ja
tehtyä seurantaa asiakaskohtaisesti sekä omien
yksikköjen että yksityisten
toimijoiden asiakkaita
koskien.
Ei omia mielenterveys- ja
päihdeasiakkaiden paikkoja.
Mielenterveyskuntoutujille on
oma tehostetun asumisen
yksikkönsä, tämän ryhmän
tarve kasvava.
Päihdeasiakkaille ei omia
paikkoja, keskusteluissa ollut
saada oma hoitoyksikkönsä
takaisin aikaisempien vuosien
tapaan, kun tarvetta näyttäisi
olevan.
50 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
saattohoitoon?
mahdollista asua
loppuvaiheessa
kehittämään?
määrä?
Unelma-tavoite = jokaiselle
asiakkaalle pyritään toteuttamaan se unelma, josta
eniten haaveilee.
Liminka
Vuodeosastolla on mahdollisuus olla yötäpäivää, siellä
on lahjoituksena saatu
lepotuoli saattajaa varten.
Vanhainkodissa haastavampi
löytää omaiselle yöpymismahdollisuus.
Osa osallistuu, mahdollisuus tarjotaan kaikille,
jos on omaisia.
Vuodeosastolle siirto
tarvittaessa, lähipalveluperiaate toteutuu.
Toteutuu.
Terveyskeskuksen remontin
myötä saatu vuodeosastoille
1-2 hh huoneet
Aloitettu kokonaan uuden
palvelukeskuksen suunnittelu, jonka valmistumisen
myötä pitkäaikainen laitoshoito lakkaa. Vanhustenkotiyhdistyksen ylläpitämään
Niittypirtin vanhustentaloon
kunta tarjoaa hoivapalvelut
- sieltä yöhoito lakkautettiin
2013 asiakkaiden hyväkuntoisuuden vuoksi ja keskitettiin ympärivuorokautinen
hoiva vanhainkodille,.
Uudet kriteerit RAI-LTC:n
käyttöönoton myötä.
Tehostetun palveluasumisen
palveluseteli otettu käyttöön.
Myös kotihoidon ja kotisairaanhoidon palveluseteli
ollaan ottamassa käyttöön
vuoden vaihteessa.
Tehtyjen kehittämistoimien
jatkaminen ja juurruttaminen.
Ostetaan ko. ryhmille, paikkamääristä ei tarkkaa tietoa,
ei omaa toimintaa.
Lumijoki
Lumijoella hoidetaan loppuun
asti, jos vain mahdollista eli
toteutetaan saattohoitoa.
Sitä tarjotaan myös omaisille, yöpymismahdollisuuskin
voi tarjoutua, siihen ei
kuitenkaan ole erillisiä tiloja
varattuna.
Omaisten osallistuminen
vaihtelee kovasti.
Koska iv-hoito valmiutta ei ole, silloin
Limingan tk:n vuodeosastolle
Toteutuu.
Vielä 2011 paikkoja lisättiin
voimakkaasti, rakennettiin
lisäsiipi palvelukeskukseen,
ja 2014 paikkoja on alettu
vähentää.
Kotipalvelun kehittämiseen
olisi pitänyt jo silloin hoksata satsata.
Kehittämistä ennaltaehkäisevää kotihoitoa painottaen.
Palveluasumisen paikkapurkua
lisää, jotta palvelurakenteen
vinouma saadaan korjattua.
Lumilyhdyssä on 2 erityisryhmien paikkaa.
Carentia Oy:llä toimii Lumijoella sivutoimipiste, jossa 5
kehitysvammaisten paikkaa,
yöt turvapuhelinten varassa.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
51 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
saattohoitoon?
mahdollista asua
loppuvaiheessa
kehittämään?
määrä?
Oulainen
Kyllä voivat. Säännöllisessä
kotihoidossa annetaan myös
saattohoitoa.
Osallistuvat pääsääntöisesti, tehostetussa
palveluasumisessa oma
huone sitä varten, johon
omaisetkin voivat asettua.
Onnistuu omissa
hoitoyksiköissä.
Pariskunnat ovat
pystyneet asumaan
myös yhdessä, siirrot
tilanteen mukaan.
Toteutuu hyvin.
Rantakartanosta laitoshoito
purettu 2009 alkaen, tk:n
hoivaos. purettu 2013, uusi
yksikkö valmistuu ensi
vuonna ja siihen valmistuu
tavallisen palveluasumisen
20 paikkaa.
Tehostetun palveluasumisen
vähentäminen on tavoite,
mutta se on myös haaste
vanhusvoittoisessa kunnassa.
Kehitysvammaisille 16 paikkaa
(ryhmäkoti ja asuntola),
yksityisiä mielenterveys- ja
päihdepaikkoja yht. n. 30
paikkaa, joihin perusturvan
kautta maksusitoumukset.
Oulu
Voivat osallistua. Linjaus on,
että myös tehostetussa
palveluasumisessa on saatava
asua loppuun asti, eli omassa
huoneessa/ asunnossa voidaan myös nukkua pois. Ei
ole erillisiä saattohoito- tai
omaisten huoneita, ja joskus
kivun hoito tai muu tilanne
voi johtaa sairaalahoitoon
elämän loppuvaiheessa.
(HOX! Ei täysin varma tieto
kaikkien tuottajien kohdalla.)
Omaisia kannustetaan
osallistumaan.
Sairaalahoitoon.
Toteutuu melko
hyvin.
RAI otettu käyttöön kaikille.
Pitkäaikaislaitoshoidon
määrää on vähennetty. Uusi
Oulu ja sen myötä käytäntöjen yhtenäistäminen on
tehty. Mitoitusten osalta on
analysoitu laitoshoidon
asiakkaat, ja heidät sijoitettiin kolmeen eri ”kuntoluokkaan”. Analyysi osoitti,
että kolmasosalla ympärivuorokautisen hoidon
asiakkaista on kuntoutumisen potentiaalia, eli mahdollisuus toimia omatoimisemmin hoitopaikassaan (ei
siis väärä hoitopaikka,
mutta asukkaan hoidon
tavoite ja sisältö eivät
välttämättä kohtaa).
Em. analyysin mukaan on
nyt myös ohjattu henkilöstön osaamista pitkäaikaishoitoon. On laatukysymys,
kuinka henkilöstömäärä ja –
rakenne kohtaavat asiakkaan tavoitteet ja kuntoisuuden. Toteutettu vajovanhustyön johtamisen
hanke, jota em. analyysi ja
RAIn tulosten hyödyntäminen tukevat. Kehitetty
ravitsemispäivää ja ateriasisältöjä ja tehty
laitoshoidon/tehostetun
Tehtyjen kehittämistoimien
eteenpäin vieminen huomioiden yhteiskunnan rakenteellisen muutoksen tuomat toimenpiteet.
Asiakastarpeiden ja henkilöstörakenteen tarkastelu tehdään käsi kädessä
Omahoitajuuden edelleen
kehittäminen ja teknologian
hyödyntäminen myös mitoituksissa.
Tullaan myös tarkastelemaan,
voisiko laitoshoitoa ja tehostettua palveluasumista ohjata
niin, että tietyt yksiköt erikoistuvat (esim. päihdeasiakkaat, muistisairaat, vajaaliikuntakykyiset, maahanmuuttajataustaiset tms) ja voisiko
sen huomioida tulevalla sotealueella, tuotantokuntayhtymän volyymi mahdollistaisi
sellaisen kokeilun.
Oulun suuntaa-antavat tulokset, jotka täsmentyvät myöhemmin:
Kotihoidossa on kotiutustiimi
ja meillä on jo kotisaattohoitoa tälläkin hetkellä. Kotiin
annettava saattohoito on
edelleen kehitettävänä
yhteistyössä terveydenhuollon kanssa.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Erilaisen tuetun asumisen
piirissä 2012 vuoden tilastojen
mukaan
- mielenterveyskuntoutujat:
428 henkilöä
- päihdeperustainen tuettu
asuminen: 235 henkilöä
- kehitysvammaiset (sis.
kotona tuetusti asuvat): 1200
henkilöä
- vaikeavammaiset (sis. kotona
tuetusti asuvat): 192 henkilöä
52 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
saattohoitoon?
mahdollista asua
loppuvaiheessa
kehittämään?
määrä?
palveluasumisen sisäinen
auditointi.
Taivalkoski
Voivat osallistua, saattohoitoa on nyt kehitetty, hoitajat
ovat saaneet koulutusta,
saattohoitohuone on kalustettu. Myös asumisyksiköissä
on kehitetty saattohoitoa.
Omaiset eivät vielä
oikein osaa osallistua,
mutta mahdollisuus
tarjotaan ja kannustetaankin omaisia siihen.
Terveyskeskuksen
vuodeosastolle, jos
lääketieteellinen
tilanne sen vaatii.
Lähipalveluperiaate
toteutuu.
”Vanhusten hyvän elämän
vallankumous”/ Taivalkoski
siinä mukana > mittava
kehitystyö sen myötä, 15
hoitajaa käynyt tuotekehittäjän erikoisammattitutkinnon, jonka myötä syntyneistä tuotteista suurin osa
suuntautuu vanhustenhuoltoon, myös kotihoitoon.
PPSHP:n perusterveydenhuollon yksikön kanssa on
toteutettu ravitsemusselvitystä asumisyksiköihin,
jatkossa tämä ulotetaan
myös vuodeosastolle.
Terveyskeskuksen remontti
on meneillään, laitospaikkoja vähennetään samalla ja
luovutaan 4 hengen huoneista, jatkossa 1-2 hh,
myös vessojen määrää on
lisätty.
Sisältöjen kehittämisessä
pääpaino, muutoksen vienti
eteenpäin.
- 11 paikkainen kehitysvammaisten asumisyksikkö Tuikku
omana toimintana
- ei ole muille ryhmille ympärivuorokautista hoitoa
- yksi yksityinen yksikkö mielenterveyskuntoutujille, jossa
ei yövalvontaa
Tyrnävä
Voivat osallistua, mahdollisuus on myös yöpymiseen.
Osallistuvat yleensä,
kaikilla ei kuitenkaan
enää omaisia.
Asiakkaat pystyvät
olemaan samassa
yksikössä, ja ellei
sairauden tilanne sitä
salli, siirto Limingan
tk-sairaalaan.
Toteutuu melko
hyvin.
Toimintakyvyn mittausta on
kehitetty ja mittaukset
tehdään käsi kädessä hoitoja palvelusuunnitelman
kanssa.
Kotihoitopainotteisuutta on
lisätty ja sen edelleen
lisääminen on tavoitteena.
Kuntouttavan näkökulman
ja työotteen lisäämistä,
sekä
asiakkaan elämänlaadun
huomiointia.
Kehitettävien asioiden edelleen edistämistä.
Omassakin kunnassa on yrityksiä, jotka tuottavat kehitysvammaisten asumispalvelua,
kunta kilpailuttanut ne, ei
omana toimintana.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
53 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
saattohoitoon?
mahdollista asua
loppuvaiheessa
kehittämään?
määrä?
RAAHEN SEUDUN
RAS
Voivat osallistua. Lähes
kaikissa palvelukeskuksissa on
oma saattohoitohuone ja/tai
omaisten huone.
Omaiset osallistuvatkin
aika paljon.
Saattohoitoon on
lisäksi tk:ssa oma
erikoistunut os. 6 (4
paikkaa), jos saattohoidon turvallinen
loppuunsaattaminen
ei omassa yksikössä
onnistu.
Toteutuu melko
hyvin.
SAS-prosessi päivitetty
täysin. Kuntayhtymä on
perustettu vasta 2011,
joten kriteerien uudistaminen ja yhtenäistäminen on
tuoreeltaan tehty. Lisäksi
päätöksentekoprosessia on
mataloitettu, jolloin päätökset saadaan nopeammin.
Omahoitajuus/ juuri valmistunut Omahoitajan käsikirja, jolla tavoitellaan tasalaatuista työtä, omahoitaja
vastaa ”hopasun” siirtymisestä ”hokuun”, joten
omaiset on saatu mukaan
(ei enää pelkkä ”kansliasuunnitelma”).
Yli 20 hoitajaa on suorittanut etiikkakortin, tarkoitus
on perustaa oma etiikkatyöryhmä.
Laatutyön edistämisen kautta.
Hoito- ja hoivaosaamisesta on
laadittu kartta, jonka mukaan
lisäkoulutusta suunnataan
(esim. ergonomia).
Kyllä on: kehitysvammaisille
yht. 52 asiakaspaikkaa, Mielenterveyskuntoutujille oma
osasto tk:ssa (se on erikoissairaanhoitoa).
Omille vuodeosastoille, lähipalveluna.
Toteutuu hyvin.
Kriteerit laadittu palveluasumiseen pääsyn suhteen.
Kaksi pientä yksikköä on
lakkautettu ja yhdistetty
yhdeksi isommaksi kotihoidon palveluyksiköksi.
Menossa Himangan vuodeosaston muuttaminen
tehostetun kuntoutuksen
yksiköksi, henkilöstä myös
koulutetaan siihen.
Palveluasumisen tarve on
kasvanut, pyritään yksityisen
palveluntuottajan kanssa
yhteistyössä vastaamaan
lisääntyneeseen tarpeeseen.
Viriketoimintaa on lisätty.
RAIn ja hoitoja palvelusuunnitelman käytön kehittäminen.
IV-hoidot tulleet yksiköihin.
Pyhännällä:
Palvelurakenteen uudistus on
menossa.
Paine kotihoitoon on kasvussa.
Lääkärin konsultaatiopalvelua
olisi saatava akuuttitilanteisiin
lisää, varsinkin Haapavedellä
Raahe
Pyhäjoki
Siikajoki
KALAJOKI
Kalajoki
Merijärvi
HELMI
Haapavesi
Siikalatva
PL 10, 90029 OYS
Kaikissa omissa yksiköissä on
mahdollisuus saattohoitoon
ja omaiset voivat siihen
osallistua.
Omaiset osallistuvatkin,
yöpymismahdollisuutta ei
ole.
Saattohoitohuoneita ei ole, ei
myöskään majoittumismahdollisuutta omaisille.
Saattohoitovaiheessa järjestetään aina viimeistään oma
huone ja omaiset voivat
Osa osallistuu, osa ei,
tarjotaan kaikille mahdollisuutta, joilla omaisia on.
Pyhännällä sama tilanne.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Vuodeosastolle Haapavedelle ja Pulkkilaan.
Samoin toimitaan
Pyhännällä.
Ei täysin toteudu.
Tk:n vuodeosasto ja sairaalan
osastot (sisätaudit/ yleislääketide ja kirurginen) tarjoavat
osastohoitoa.
Yhteisö- ja monimuotoasumista suunnitteilla, ns. ”vanhusten palvelukortteli”.
Omana palveluna kaksi kehitysvammaisten ryhmäkotia,
näissä on yhteensä vähän yli
20 asukaspaikkaa.
Mielenterveyskuntoutujille on
asumispalvelua yksityisen
palveluntuottajan toimesta.
Himangalle tulossa vammaisten ryhmäkoti, jossa 9 paikkaa, rakentamispäätös siitä on
tehty.
- Kehitysvammaisille on Haapavedellä Helmikartano, jossa
15 paikkaa (heistä 3 Siikalatvalta + 3 ostopaikkaa), Siikalatvalla lisäksi 3 ostopaikkaa
sekä muualla vielä noin 10
54 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
saattohoitoon?
Pyhäntä
osallistua oman tilanteensa
KALLIO
Alavieska
Nivala
Sievi
Ylivieska
PL 10, 90029 OYS
mahdollista asua
loppuvaiheessa
mukaan.
Kyllä, ja kaikissa yksiköissä
on omat saattohoitohuoneet, joihin tarvittaessa
myös omaiset voivat majoittua.
Osallistuvat.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Ei ole ilmennyt tarvetta siirtää, koska
saattohoito järjestetty hyvin.
Toteutuu hyvin.
kehittämään?
määrä?
on vähennetty palveluasumisen paikkoja,
määritelty palveluasumisen
kriteerit,
hoito-ja palvelusuunnitelmaa kehitetty,
kerätty asiakaspalautetta ja
sen pohjalta tehty muutoksia palveluiden tuottamiseen, ja
gerontologista hoitotyötä
kehitetty.
lääkäriresurssitilanne on
heikko.
paikkaa
- Päihdepaikkoja on 1-2 ostettuina
- Mielenterveyskuntoutujille
on 29 paikkaa Haapavedellä ja
15 Siikalatvalla ostettuina.
- Rantsilassa tukikeskus, jossa
päivätoimintaa 30 erityisryhmien asiakkaalle.
- Pyhännällä ei ole muille
ryhmille ympärivuorokautista
hoitoa.
RAKENNETTA ON MUUTETTU:
Palveluasumista on lisätty
ja laitoshoito on poistumassa.
Intervallihoitoa on jo lisätty
ja lisätään ja kuntouttava
työote otetaan käyttöön,
johon koulutettu henkilökuntaa.
Saattohoito on laitettu
hyvälle mallille, ja
on laadittu oma ympärivuorokautisen hoidon kehittämissuunnitelma, jossa
vuosittain omat teemat: nyt
2014 erityisteemana liikunta
ja ravitsemus, 2015 huomio
yksinäisyyden vähentämiseen ja turvallisuuteen,
seuraavana vuonna aivoterveyteen, myös yksityiset
toimijat toimivat samoin,
kehittämissuunnitelma on
tehty kuntalaisten, jäsenkuntien eri toimialojen,
yksityisten palveluntuottajien, seurakuntien ja vanhusneuvostojen kanssa
Edelläkuvattujen asioiden
lisäksi vastuutyöntekijä-malli
tullaan ottamaan käyttöön.
Pyhännällä on vuodelle 2015
tavoitteena kehittää gerontologista kuntoutusta, ja kuntoutusta edistävää työotetta.
Kuntayhtymän alueella 72
paikkaa ja ulkopuolella 32
paikkaa kehitysvammaisille +
mielenterveys-, päihde- ja
vaikeavammaisten ympärivuorokautisia paikkoja yht. 79
paikkaa + ostopalveluina 6
paikkaa kehitysvammaisille.
55 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
saattohoitoon?
mahdollista asua
loppuvaiheessa
kehittämään?
määrä?
yhdessä.
Vapaaehtoistoimintaa
yritetään vahvistaa. Samoin
perhehoito koetetaan saada
yhdeksi ympärivuorokautisen hoidon muodoksi loppuvuonna 2015. Nivalassa ja
Ylivieskassa tavoitteena
keskittää lyhytaikaispaikat
yhteen yksikköön, Sievissä
ja Alavieskassa lyhytaikaishoito järjestetään edelleen
omissa pitkäaikaishoidon
yksiköissä, jotta lähipalveluperiaate voi toteutua.
SELÄNNE
Haapajärvi
Kärsämäki
(erosi 1.1.2015)
Pyhäjärvi
Reisjärvi
(kuuluu
KPSHP:iin)
OULUNKAARI
Ii
Pudasjärvi
Utajärvi
Vaala
PL 10, 90029 OYS
Voivat osallistua, joka yksikössä on oma saattohoitohuone, ja omainenkin voi
majoittua.
Osallistuvatkin hyvin
(mikäli on omaisia).
Vain jos useita tapauksia yhtä aikaa tai
hoidollisesti hyvin
vaativa tilanne,
joudutaan asiakas
siirtämään pois
omasta hoitoyksiköstä. Vuoden verran on
ollut meneillään
kehittämishanke ja
koulutusta juuri
saattohoidosta.
Lähipalvelu-periaate
toteutuu.
Kriteerit tarkistettu ja
määritelty tarkoin.
Saattohoidon kehittämistyötä tehty.
Yhteistyötä tk:n ja lääkäreiden kanssa lisätty,
vakituinen omalääkäri saatu
ikääntyneille.
Kotisairaalatoimintaa on
kehitetty.
Kuntouttavan työotteen
käyttöönotto.
Työntekijöiden hoidon
tarpeen arviointitaitoa on
vahvistettu.
Toteutettu Voimaa vanhuuteen –hanke.
Sairaanhoidollista toimintaa
vahvistetaan omissa yksiköissä.
Oman toiminnan mittaamista
ja arviointia lisätään/ RAIn
käyttöönotto mahdollistaa
myös sen.
Sosiokulttuuristen menetelmien käyttöönotto (puutarhaterapia, taideterapia jne).
Vapaaehtoistoiminnan vahvistamista ja
Voimaa vanhuuteen –hankkeen
juurruttamista.
Vuoden 2014 lukuja ympärivuorokautisesta hoidosta/kehitysvammaiset:
Haapajärvi: oma yksikkö Männistökoti 12, ostopalvelut yhteensä 9
paikkaa.
Kärsämäki: ostopalvelut 9 paikkaa.
Pyhäjärvi: ostopalvelut 24 paikkaa.
Reisjärvi: oma yksikkö Mäntykoti
11, ostopalvelut 5 paikkaa.
Kaikille pyritään järjestämään mahdollisuus, yöpymishuoneitakin on. Saattohoito
on kirjattu juuri 2015 vuonna
erityiskohteeksi ja kehitettäväksi asiaksi.
Omaiset osallistuvatkin
yleensä.
Oman kunnan vuodeosastolle, tilanteen ja
esim. kipujen mukaan.
Toteutuu.
Purettu laitosvaltaisuutta
kautta linjan.
Perhehoito tullut uutena
palvelumuotona mukaan.
Virikkeellisyys, ulkoilu,
liikunnallisuus, sosiokulttuurinen toiminta – näitä
lisätty.
Vanhuspalvelulain hengen
mukainen toiminta tavoitteena.
Vanhusneuvostojen kanssa
tehtävän yhteistyön lisääminen.
Ohjaus- ja neuvontapalvelun
kehittäminen, seniorineuvon-
Omana tuotantona kehitysvammaisille:
Ii 15, Pudasjärvi 15, Utajärvi 7
paikkaa.
Ostopalvelut kehitysvammaisille:
Ii 14+ 1 intervalli, Pudasjärvi
11, Vaala 5, Simo 6 paikkaa.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
56 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
saattohoitoon?
Simo
mahdollista asua
loppuvaiheessa
kehittämään?
määrä?
Palvelumuotoilu otettu
käyttöön.
Benchmarkingia suoritetaan
kuntayhtymän sisällä ja
yhteistyötä tehdään Oulun
suuntaan.
tapisteet, jo aloitettu.
Asiakaspalautejärjestelmän
kehittäminen.
Oikea-aikainen hoidon porrastaminen.
Omais- ja muut järjestöt
mukaan toimintaan.
Viriketoiminnan ja yhteistyön
kehittäminen kuntien kulttuuritoimien kanssa, mm. etäyhteyksien avulla.
Laitospaikat kehitysvammaisille:
Pudasjärvi 3, Utajärvi 1 paikkaa.
Kunnat yhteensä
PL 10, 90029 OYS
Ostopalvelut, mielenterveyspuoli:
Ii 1 , Utajärvi 3, Vaala 2,
Pudasjärvi 4 paikkaa.
YHT. OMANA TUOTANTONA
1618 PAIKKAA KEHITYSVAMMAISILLE, 192 PAIKKAA
VAIKEAVAMMAISILLE, N. 500
PAIKKAA MT-KUNTOUTUJILLE
JA N. 300 PAIKKAA PÄIHDEKUNTOUTUJILLE. LISÄKSI
OSTOPALVELUINA N. 200
PAIKKAA YHT. KO. RYHMILLE!
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
57 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kunnassa muita
kotihoidon palvelumuotoja kuin kotisairaanhoito, kotipalvelu ja
kotihoito?
Vastaako omaishoidon tuen
tarjonta tuen kysyntää?
Mikä on tämänhetkinen
kotihoidon lääkäriresurssi? Resurssi suhteessa
tarpeeseen?
Hoitohenkilökunnan matkojen
ajamiseen kuluva aika
Miten asiakkaiden
hoitoisuus määritellään? Tehdäänkö
ennaltaehkäiseviä
kotikäyntejä?
Miten odottamattomissa tilanteissa toimitaan?
Hailuoto
Päivätoimintaa kerran
viikossa, kuljetus järjestetty.
Se on kohdillaan nyt, 10 sopimusta.
1 tunti viikossa, geriatrikonsultaatiolle on määrärahavaraus vuoden 2015 talousarviossa: 4 x vuodessa.
Kaikki palvelu keskittynyt Saarenkartanon ympärille ja vain vähän asiakkaita
kuntakeskuksen ulkopuolella. Pieni
saari, ei kulu juurikaan aikaa ajamiseen.
Kotikäynnit tehdään 80vuotiaille ja 75-vuotiaita
palvelee seniorineuvola,
joissa tehdään tuo
määrittely.
Kotihoidossa on nimetty koordinaattori eli vastaava sairaanhoitaja,
johon puhelimitse yhteys. Myös
viikonloppuisin kahdessa vuorossa
lähihoitajat. Turvapuhelimia käytössä 10-15 kpl. Näistä turvahälytykset
päivisin kotihoitoon, öisin Saarenkartanoon ja ensihoidon ryhmälle.
Kempele
- kotisairaalatoimintaa
(tk:sta käsin)
- perhehoito käynnistyy
tänä vuonna
- pienimuotoista päivätoimintaa omana toimintana:
4,5 t 2-3 pnä viikossa 50%n
työntekijän turvin, 2 eri
ryhmää, sekä ajallisesti
lyhyempi ja kevyempi
ryhmä, johon tavoitteena
on lisätä yksi päivä toista
ryhmää varten lisää,
- päivätoiminnassa käyvät
ikääntyneet, useimmat
omaishoidettavia, asiakkaat kuljetetaan sinne
Määrärahaa on varattu hyvin,
kysyntä ei ole kovin iso, joten
määrärahoja jopa voitu pienentää.
Hakijoissa on melko hyväkuntoisia,
ei kriteereitä täyttäviä, sopimuksia on tällä hetkellä 35-40 kpl
ikääntyneiden osalta.
Väestövastuulääkärit katsovat myös oman alueensa
vanhukset, palvelutalolla
Hovintiellä on oma (väestövastuu)lääkäri, johon helposti ja nopeasti yhteys ja joka
pari kertaa vuodessa kiertää
palvelutalolla, muun ajan
palvelevat terveyskeskuslääkärit.
Ei seurata (lyhyet etäisyydet, niin ei
tarvetta)
Kyllä tehdään: hyvinvointia tukevat kotikäynnit
80v täyttäville terveydenhoitajan toimesta,
lisäksi 70- ja 75v terveystarkastukset, joita varten
tulevat vastaanotolle.
Näiden tarkastusten
pohjalta perustetaan
esim. elämäntaparyhmiä.
Kaikki kirjataan Efficaan.
Kotihoidon RAI käytössä
ja RAI Screener
terveystarkastukset
tehdään myös omaishoitajille.
Hoitaja menee kotiin ja tekee
arvioinnin, pyytää apua vastaanotolta tai tarvittaessa tilaa ambulanssin, lisäksi turvapuhelimia on käytössä n. 100 kpl, yöhälytyksiä on
kuitenkin hyvin vähän, joten kynnys
yöpartioinnin aloittamiseen ei ole
vielä täyttynyt. Hälytys menee
Esperin kautta yöllä.
Kuusamo
Kotisairaalatoimintaa: 5
työntekijää (3 sh, 2 lähihoitajaa), toiminta pitää
sisällään saattohoidon,
sairaanhoidon, kotiutuksen
ja kuntoutuksen, tarjotaan
sekä kotona asuville että
eri toimintayksiköille,
myös yksityisille.
Tällä hetkellä n. 150 sopimusta,
kaikki eivät ikäihmisiä, määrä on
nousussa. Omaishoidon tukea
annetaan kaikille kriteerit täyttäville, tarvittaessa lisämäärärahan
turvin. Omaishoidonkehittämistyöryhmä toimii: kriteereitä on
mataloitettu niin, että omaishoidettavien määrää saataisiin
nostettua ja lisättyä omaishoitajien tukipalveluita.
Kuusamossa on oma kokoaikainen geriatri, ja kotihoidossa erikseen oma lääkäri.
Enemmänkin tarvetta olisi,
vaihtuvuus on ollut aika iso,
sijaiskysymys haasteena.
Optimointia on tehty, vain vähän yli 5%
työajasta kuluu ajamiseen. Asiakkaat
asuvat pääsääntöisesti taajamassa.
Tämä on tyypillistä paikkakunnalle:
kuusamolaiset ikäihmiset muuttavat
kyliltä taajamaan ikääntyessään.
Vapaaehtoisia ”hehkoja”
tehdään 80v täyttäville,
nyt riskiryhmien poiminta
menossa. Tavoitteena on
riittävän varhaisen
vaiheen kotikäynti.
Terveystapaamiset 75v
täyttäville.
Akuutti tilanne hoidetaan ensin
oman kotihoidon kanssa, joka
päivystää 24/7, asiakas voi vaihtaa
myös yksityiselle puolelle. Lisäksi
turvapuhelimia 50-100 kpl käytössä,
Esperin kanssa niistä hälytyssopimus, yöpartio myös käytössä sekä
kulunvalvontalaitteita n. 25 asiakkaalla.
Liminka
- ikäihmisten päivätoimintaa kunnan toimintana
Niittypirtin yhteydessä 4
päivänä viikossa: 1 ohjaaja
6-8 hlön ryhmiä klo 9-14,
- seurakunnalla on omat
ryhmät,
Ei jonoa, jouduttu päinvastoin
markkinoimaan ko. tukea, 4,5 – 5
% tuen käyttäjiä = tuen saajia 18
ikäihmisten puolella tällä hetkellä.
Kotihoitoon ja vanhainkodille
annetaan 4 t / vko tklääkäripalvelua, välillä on
lääkäriresurssista pulaa,
varsinkin jos lääkäri sairastuu
tai ei pääse muista syistä
paikalle.
V. 2011 tehty ensimmäisen kerran
työajan seuranta, uusittu nyt joulukuussa, sen tuloksia ei ole vielä purettu.
2011: 7% kotisairaanhoitajilta kului
aikaa ajamiseen, kotipalvelulla 11%
matkoihin, laajahko kunta selittää osin
Hoitoisuusmittarina RAIHC.
Hyvinvointia edistäviä
kotikäyntejä tehdään kun
täyttää 75v, ja ne uusitaan tarvittaessa. Käynnit tehdään ikäihmisten
Hoitaja voi ottaa yhteyttä kotisairaanhoitoon, tai terveyskeskukseen
tai tilata suoraan ambulanssin.
Ikäihminen soittaa itsekin, tai
hälyttää turvapuhelimella (turvapuhelimen käyttäjiä 71 hlöä).
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
58 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kunnassa muita
kotihoito?
tarpeeseen?
- yksityinen kotisairaanhoitopalvelu Minttu tarjoaa
omaa palvelua, Minttu on
tulossa yhdeksi kunnan
palvelusetelituottajaksi.
Lumijoki
Päivätoiminta on vielä
lapsen kengissä, sitä on
kehitettävä paljon, nyt
vain 1 kertaa 2 viikossa >
toiminta saatava jokapäiväiseksi.
Miten asiakkaiden
ennaltaehkäiseviä
kotikäyntejä?
sitä.
neuvolan sairaanhoitajan
toimesta (puolikas sh),
terveyskeskuksessa
vastaanotto n. 2 pvää
viikossa.
Vastaa, 2014 määrärahoja jäi
käyttämättä, 75v täyttäneistä n.
6% on omaishoitosopimusten
piirissä.
Oman terveysaseman kautta
hoituu, kerran viikossa on
varattu 1 t kotihoidolle,
tarvittaessa se voidaan
tuplata, riittää nyt hyvin,
koska kotihoidon asiakkaita
on niin vähän (palvelurakenteen vinouma näkyy tässäkin).
Ei seurata, arvio: 5t /vko, kauimmat
asiakkaat asuvat vain 8km päässä (pieni
kunta).
Vuosittain tehdään, MMSE
ja muistitesti CERAD
käytössä.
Tilanteesta riippuen, voidaan ottaa
esim. palveluasuntoon, jos asiakas
siihen tilanteeltaan pystyy, virkaajan ulkopuolella OSYP, päivisin
ensin oma terveysasema, josta
Limingan terveyskeskus tai OYS.
Selvitys perhehoidosta on
alkanut.
Muhos
- Perhehoitoa vähäisessä
määrin.
- Erinomaisen hyvin toimiva päiväkeskus: toimintaa
5 päivänä viikossa, asiakkaat kuljetetaan sinne eri
kyliltä, siellä on tarjolla
ateriapalvelut, sairaanhoitajan palvelut, viriketoimintaa, mukana n. 100
as./ vko.
Määrärahat loppuvat lähes aina
kesken, nyt vuodelle 2015 saatu
lisää rahaa. Myös kriteereitä on
alennettu. N. 40-45 sopimusta,
määrä on lisääntymässä.
Ei ole omaa lääkäriä kotihoidossa, mutta tk-lääkärit ja
vanhustenhuollon oman
lääkärin konsultointi toimii
hyvin. Tarvetta ajoittain olisi
kotihoidossa omallekin,
tilanne vaihtelee tklääkäriresurssin mukaan.
Tämä on ikuisuuskysymys, tilanne
vaihtelee kovasti, nyt on kaukanakin
olevia kohteita. Keskimäärin menee 11,5 t/pvä. Asiakasaikatavoite on 50-60%,
mutta siihen ei vielä ole päästy.
Hyvinvointia edistäviä
kotikäyntejä alettiin taas
viime vuonna tehdä 80v
täyttäville, mutta toiminta ei ole vielä riittävän säännöllistä, kotihoidon RAI on käytössä.
Myös akuutit tilanteet hoituvat
hyvin. Nyt lisäksi aloittanut yöpartiotoiminta, ja turvapuhelimia n.
120-130 henkilöllä käytössä, 1.4.
alkaen ympärivuorokautinen turvapalvelu yöpartioineen on täydessä
toiminnassa.
Päivystystapaukset OSYPin kautta.
Yleensä ottaen pienessä kunnassa
ennakointi onnistuu aika hyvin.
Oulainen
Kirjasto tarjoaa kotiin asti
palvelua, siivouspalvelua
tarjotaan palv.seteleillä,
yksityinen hoivapalveluyritys tarjoaa kauppapalvelua, kuntohoitaja käy
kotikäyntejä ja tukee
hoitajia mm. ergonomiakysymyksissä + apuvälinekartoituksissa, srk:n kanssa
diakonia-yhteistyötä.
Kysyntää on enemmän kuin ”määrärahat mahdollistaa”, pysyvä
kysynnän runsaus.
3 iltapäivänä viikossa: geriatri 1 x ja yleislääkääri 2 x.
Vastaa aika hyvin tarpeeseen.
0,5 – 1,5 t/ pvä, tämä on tulevaisuuden
haaste (2 autoa kaup. puolesta, myös
omilla ajetaan).
Kyllä, yli 80-vuotiaille,
jotka eivät ole palvelujen
piirissä sekä iäkkäille
omaishoitajille, myös
esim. kuolemantapauksissa omaisia varten.
Jos esim. akuutti kotihoitotilanne
yöllä, tehostettuun tuodaan petiin
ja aamulla tilanne arvioidaan
(pienen paikkakunnan etu), varapeti
löytyy.
Oulu
- tehostetun kotihoidon
kotiutustiimitoiminta
-turva-auttaminen ympärivuorokautisesti koko Oulun
alueella
Vastaa, mutta kehittämistarpeita
kuitenkin on.
Kaikki kriteerit täyttävät hakijat
saavat tuen, ei määräraharajausta,
Kotihoidossa ikääntyneitä
asiakkaita oli (2013 tieto)
yht. 2003 henkilöä, joille
annettiin lääkäriresurssia
yht. 182,3 h/ vko.
Tätä ei suoraan seurata, mutta välittömän asiakasajan seuranta on käytössä,
tav. 85t kuukaudessa/työntekijä. Kotihoidossa on nyt voimakas kehittämistyö
menossa, sisältäen myös toiminnanohja-
Hyvinvointia edistävien
kotikäyntien tavoite on
ohjauksellinen, omaehtoiseen hyvinvoinnin
edistämiseen tähtäävä,
Kotihoito vastaa odottamattomista
tilanteista, asiakas ottaa sinne
yhteyttä. Myös turvapuhelimella
yhteyden ottamalla tai normaalia
päivystysreittiä käyttäen.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
59 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kunnassa muita
kotihoito?
- yökotisairaanhoito
- laajassa kaupungissa toki
haasteita yöaikaisessa
kotihoidossa, hyödynnetään myös ympärivuorokautisia hoitoyksiköitä eri
kaupunginosissa, esim.
Ylikiiminki
- yöpartiotoiminta
- kotisairaalatoiminta
- turvapuhelimet ja ateriapalvelut koko Oulussa
- palveluseteliä voidaan
hyödyntää yksityisiin
palveluntuottajiin
tavoitteena käyttösuunnitelmassa
on n. 1200 asiakasta vuoden 2015
aikana (= noin 10% yli 75 v täyttäneistä).
- ohjattua palveluasumista
38 paikkaa, niissä ei
yövalvontaa
- päivätoimintaa
- ikäneuvolatoimintaa
- palvelusetelin kehittäminen asiakkaiden toiveiden
mukaisesti, mm. omaishoitajalle sijainen palvelusetelillä
- perhehoidon palveluntuottaja haussa
Vastaa, yht. 55 sopimusta, joista
suurin osa ikääntyneille, 2014 ei
yhtään kielteistä päätöstä, ja
määrärahat riittivät.
Tyrnävä
Ei ole.
Kyllä vastaa, 13 tuen saajaa tällä
hetkellä.
3:lla omalla lääkärillä on
kotihoidon asiakkaita, joita
sairaanhoitajat konsultoivat
viikoittain, ja tarvittavat
vuosikontrollit yms järjestyvät helposti.
Ei ole seurattu, 20 km:n päässä kauimmaisetkin asiakkaat, pieni kunta.
Kaikille 75v täyttäville,
jotka eivät ole säännöllisen palvelun piirissä,
tehdään ennaltaehkäisevät kotikäynnit, oma RAI
käytössä kotihoidossa.
Palveluita pystytään nopeasti
lisäämään, esim. järjestämään
arviointi- ja selvittelyjakso vanhainkoti Kotolaan.
Turvahälytyksiin vastataan, n. 40
turvapuhelinta asiakkailla käytössä
tällä hetkellä: klo 7-21 välillä se
hälyttää kotihoitajalle, öisin Kotolaan, josta hoitaja lähtee käymään.
RAAHEN SEUDUN
HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ, RAS
Vaativan kotisairaanhoidon
palvelu: kotiin viedään
vaativaa sairaanhoitoa, ja
siihen liittyy myös yöpartiotoiminta.
Kotihoidon palveluihin on
käytössä palveluseteli,
joka kattaa kotish:n,
Kysyntää on koko ajan. Hoitopalkkiokriteerit ovat kuitenkin tiukat,
jonka vuoksi myös kielteisiä
päätöksiä syntyy. Vaikka määräraha ylittyy vuosittain, ei palkkionmaksu ole katkennut.
3 lääkäriä, jotka huolehtivat
myös palv.keskukset ja
kotihoidon yksiköt. Kotikäyntejä harvoin (vain kotisaattohoitotilanteessa). Joka
viikonpäivälle on ko. lääkäreille määritelty klo-aika,
jolloin he ovat eri toimin-
Ajetaan kyllä aika lailla, mutta vielä ei
ole luotettavaa tietoa, toiminnanohjausjärjestelmä tulossa 2015.
Hykot (hyvinvointia
edistävät kotikäynnit),
jotka tekee fysioterapeutti, ”oma seula”
työvälineenä. Käynnit
suunnataan niille 75vuotiaille, jotka eivät ole
palvelujen piirissä.
Järjestyy päivystyksen kautta, joko
osastohoitoon tai palvelukeskukseen, asiakaslupaus on annettu
asioiden järjestymisestä.
Taivalkoski
PL 10, 90029 OYS
tarpeeseen?
Kotisairaanhoidossa ikääntyneitä asiakkaita oli (2014
tieto) yht. 607 henkilöä,
joille annettiin lääkäriresurssia yht. 32 h/ vko.
Eli yhteensä kotihoidon
lääkäriresurssi on 218,3 h/
viikko/ 2610 asiakasta.
Miten asiakkaiden
ennaltaehkäiseviä
kotikäyntejä?
uksen kehittämistä. Maantieteellisesti
iso kunta on haaste.
niissä hyödynnetään
elämänlaatumittaria.
Ko. kotikäynnit eivät ole
varsinaisesti palvelutarpeen arviointia varten
(toki jos tarve huomataan, asiakas/ hänen
asiansa ohjataan palvelutarpeen arviointiyksikköön, joka käyttää ja
hyödyntää mm. RAIta).
Mietinnässä on kotihoidon asiakkaille ja omaishoitoon ”oma kaista”,
jonka myötä akuuttitilanteiden tuki
saataisiin paremmaksi terveydenhuollon kanssa yhteistyössä.
Tätä ei ole seurattu, nyt mobiilipalveluohjaus tulossa, josta saadaan apu
tähän. Myös koulutusta tulossa, 10%
menee tällä hetkellä ajamiseen arvion
mukaan. Jatkossa mobiiliohjaus mahdollistaa sen, että hoitaja lähtee esim.
liikkeelle sieltä missä itse asuu tai
siirtyy toiseen paikkaan, millä suunnalla
kuntaa on liikkeellä.
Kyllä tehdään, ikäneuvolan kautta kaikille 75v
täyttäville, sairaanhoitaja-kuntohoitaja –työpari,
tällaisen käynnin voi
myös tilata. RAVAa
käytetään näillä käynneillä toimintakykymittarina.
Yöpartiota ei ole, turvarannekkeita
n. 50 kpl käytössä ikääntyneillä
(hälytykset iltaisin ja öisin Esperille
ja sieltä palokuntaan, päivällä
kotihoidon työntekijöille.

terveyskeskus, vuodeosasto tai lääkärin konsultaatio
Kotihoidon lääkäriresurssi on
epätasaisesti jakautunut,
tarvetta olisi paikoin enemmän kuin lääkäriresurssia on
tarjolla.
Terveyskeskuksessa 1 virkalääkäri ja 2-3 erimittaisilla
sopimuksilla, tarve olisi 4:lle,
lääkäritilanteesta riippuen
kotihoitokin saa resurssia
hyvin.
Tarvittaessa ateriapalvelut, pyykinhuoltoapua löytyy.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
60 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kunnassa muita
kotihoito?
Raahe
Pyhäjoki
Siikajoki
kotipalvelun ja tukipalvelut (ei vaativaa kotish).
Myös päivätoimintapalvelua annetaan lähipalveluperiaatteella.
Uutena palvelumuotona
aloitettu neuvonurkka –
toiminta, joka on keskitettyä puhelinohjausta ja
neuvontaa sekä paikan
päällä annettavaa (esim.
Prisman aulassa) matalan
kynnyksen neuvontaa,
moniammatillisen palveluohjaustiimin jäsenten
toimesta.
Myös NettiRassi (omahoitoja neuvonta-alusta) aloitettu 2014 vuoden aikana.
KALAJOKI
Päivätoimintaa on joka
pitäjässä (Kalajoki, Himanka, Merijärvi).
Perhehoitoa tarjottaisiin,
mutta tällä hetkellä ei ole
perhehoitajia.
Ateria-, pyykki-, saattajaja asiointipalvelua sekä
kuljetus-, siivous-, ja
kylvetyspalvelua.
Turvapuhelimia n. 150 kpl
käytössä.
Ei täysin vastaa, vuosittain jouduttu aina nostamaan määrärahoja,
hakijamäärän kasvaessa.
Tukiasuntotoimintaa on
Haapavedellä Marttalassa
(lakkautetaan 2015 aikana), Siikalatvalla Helmiinassa sekä Kestilässä ja
Rantsilassa muutama
tukiasuntopaikka.
Pyhännällä ei ole muuta.
Vastaa, mutta arvio on, että
tämän vuoden talousarvio ei tule
riittämään, kun uusia hakemuksia
on jo heti alkuvuodesta useita
sisällä. Haapavedellä 91 tuen
saajaa, Siikalatvalla 53.
Kalajoki
Merijärvi
HELMI
Haapavesi
Siikalatva
Pyhäntä
PL 10, 90029 OYS
tarpeeseen?
tayksiköissä.
Pyhännällä vastaa.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Miten asiakkaiden
ennaltaehkäiseviä
kotikäyntejä?
Lisäksi aikuisneuvola,
johon kutsutaan kaikki
ko. vuonna 65v täyttäneet, sen tekee terveydenhoitaja.
Näillä pyritään ennakoimaan tulevaisuutta ja
omahoitoisuutta, mm
tietotekniset valmiudet,
lab.kokeiden perusteella
tehdyt havainnot ja
löydökset huomioiden.
Tällä hetkellä on hyvä tilanne, nimetty terveyskeskuslääkäri hoitaa kotihoidon
asiakkaat, hyvä lääkäritilanne kaikkiaan.
Lääkäriresurssin määrä
vaihtelee, joka tapauksessa
sitä on alle yhden lääkäriresurssin verran. Geriatripalvelua on vaihtelevasti tarjolla, kuitenkin liian vähän!
Tk-lääkärin työpanostakin
käytetään, akuuttitilanteissa
tarve on suurin lisäresurssille, vaikka tilanne onkin
parantunut viimeisen vuoden
aikana jonkin verran.
Samoin Pyhännällä.
Välitön työaika on nyt 47%, tavoitteena
nostaa se 60:een, syksyllä 2014 saatu
mobiililaitteet käyttöön ja ensimmäiset
seurantatiedot on nyt saatavissa.
Seurantaa tehdään, Tieto-optimointi on
käytössä, sen mukaan n. 26% kuluu
ajasta ajamiseen.
Pyhännällä tehtiin viime vuonna työajan
seurantaa ja tarkoitus tehdä myös tänä
vuonna. Vajaa 60 % työajasta kohdistuu
välittömään asiakastyöhön.
Hyvinvointia edistävät
kotikäynnit tehdään
kaikille, meillä toimii
vanhusten palveluja
neuvontapiste Verkko,
jossa kotipalveluohjaaja,
hänen vastuullaan ovat
em. kotikäynnit.
Yöaikaan asiakkaat ohjautuvat
päivystykseen Oulaskankaalle,
Kokkolaan tai Raaheen,
päivisin on kotihoidon päivystysnumero, johon soittavat.
Kyllä tehdään, mutta ei
vielä RAIta käytössä
niissä.
Pyhännälläkin tehdään
hyvinvointia tukevia
kotikäyntejä.
Omana tuotantona on järjestetty
yöpartiotoiminta. Myös turvapuhelimet ovat käytössä, niitä yht. noin
parisataa koko Helmen alueella,
hälytykset niistä menevät joko
omaiselle tai kotihoidon matkapuhelimeen, tai Helsingissä olevan
keskuksen kautta.
Turvapuhelinhälytysten kautta, ne
menevät joko omaisille tai keskukseen.
61 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kunnassa muita
kotihoito?
tarpeeseen?
Miten asiakkaiden
ennaltaehkäiseviä
kotikäyntejä?
KALLIO
- perhehoito, joka kuuluu
kotihoitoon, alkaa 2015, ja
se järjestetään toimeksiantosopimuksin,
- omaishoitajien vapaita
lisätty,
- tavallista palveluasumista
tarjotaan kaikissa muissa
kunnissa paitsi Alavieskassa,
- päivätoimintaa muualla
paitsi Alavieskassa, mutta
siellä kerhotoimintaa
vanhustenkotiyhdistyksen
tiloissa,
- tukipalveluina kauppakassitoimintaa,
sairaanhoitajan vastaanottopalvelua, seniorineuvontaa, väh. 1 x vko joka
kunnassa,
- gerontologisen sosiaalityön vastaanottoa kysynnän mukaan vanhuspalveluissa sekä oma sosiaalityöntekijä terveydenhuollossa,
- lisäksi tarjotaan taloudellista ja kuljetustukea,
pieniä asunnonmuutostöitä
Omaishoitajia saadaan hyvin,
palkkiota ei ole pystytty kaikille
kuitenkaan maksamaan 2014,
mutta vapaata on pystytty tarjoamaan kaikille. Ensi vuodelle
annettu lisää määrärahaa, jotta
riittää kaikille ja myös lisätarpeeseen,
sopimuksia 242, ensi vuodelle n.
300.
Lääkäriresurssia on jonkin
verran: n. puolikas lääkäri
koko kuntayhtymää varten,
tarve olisi kokoaikaiselle
resurssille. Nivalassa tilanne
haastavin!
Geriatri olisi saatava tai
ainakin tilanne, että jollakin
uusista lääkäreistä on painopistealueena ikääntyneet.
Koko kuntayhtymään on ensi
vuodelle saatu 4 uutta
lääkärin virkaa, joten tilanne
parannee koko alueella.
10-30 % kuluu ajamiseen, viikonloppuisin
määrä on isompi. Selittävänä tekijänä:
alueella välimatkat ovat pitkiä. Teknologiaa hyödyntäviä ratkaisuja koetetaan
hakea.
Palvelutarpeen arvioinnilla määritellään hoidon
tarve ja käytetään
aiemmin mainittuja
toimintakykymittareita.
EE-kotikäynti: Tehdään,
kaikille 75v täyttäneille
lähetetään kysely, ja
halukkaille tehdään
kotikäynti. Uusintakäynti
80v täyttäville, myös
välillä tarpeen ja pyynnön mukaan.
Alueella toimii sosiaalipäivystys,
akuutti tilanne hoidetaan tilapäispaikoilla kaikissa omissa palvelukeskuksissa, myös tilapäistä kotihoitoa
järjestetään, tai siirretään intervallipaikoille. Eli lähipalveluperiaatteella mennään.
Kotisairaalatoiminnan
kehittäminen menossa
(esim. saattohoito kotona).
Kyllä vastaa, tällä hetkellä 145
ikääntyneitä omaishoidettavia
koskevaa sopimusta.
Kuntayhtymän jokaisessa
kunnassa on nimetty kotihoidon omalääkäri.
Lääkäriresurssia on yhteensä
Selänteen kunnissa 2,5
päivää/ viikko (1 + 1 + ½).
Nyt juuri seurattu, kun siirrytty mobiilitoiminnanohjausjärjestelmään: 15-20 %
kuluu ajamiseen nyt. Optimoinnissa
huomioidaan että ko. prosentti ei kasva
ja asiakasaika pysyy mahdollisimman
korkeana.
Säännöllisesti kaikille 80v
täyttäville tehdään
ennaltaehkäisevät kotikäynnit, kaikki 75v
täyttävät kutsutaan
terveystarkastukseen,
lisäksi vanhusten neuvolatoimintaa terveydenhoitajan avovastaanottona ilman ajanvarausta, 1
x vko, 1,5 – 3 t/ kerta
kotihoidon tiloissa jokaisessa kuntayhtymän
kunnassa.
Asiakkaat ohjeistettu soittamaan
kotihoidon ohjaajalle tai tiiminvastaavalle, tai suoraan omahoitajalle
> määrittelee hoidon tarpeen ja
lähettää eteenpäin, turvapuhelimia
noin 300 kpl, myös muita turvalaitteita käytössä.
Alavieska
Nivala
Sievi
Ylivieska
SELÄNNE
Haapajärvi
Kärsämäki
(erosi
1.1.2015)
Pyhäjärvi
Reisjärvi
(kuuluu
KPSHP:iin)
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
62 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Onko kunnassa muita
kotihoito?
tarpeeseen?
Miten asiakkaiden
ennaltaehkäiseviä
kotikäyntejä?
OULUNKAARI
Päivätoimintaa on eri
muodoissaan, sitä annetaan myös koteihin, mm.
hankkeiden kautta.
- Kuntayhtymän alueella
tehostettua kotihoitoa,
kotisairaanhoidon tueksi.
- Kotikuntoutusta etäyhteyksien avulla,
omahoitoalusta ja senioripisteet on avattu.
Kaikissa kuntayhtymän kunnissa on
yli valtakunnallisen suosituksen
sopimuksia, kaikille on voitu
myöntää tuki palkkioineen ja
vapaineen, ja määrärahan voi
tarvittaessa myös ylittää, maisemamallia hyödyntäen.
Tämä asia on ollut kehitystyön alla, kotihoitoon on
nimetty yksi lääkäri / kunta,
vaihtuvuutta toki ollut.
mutta malli sinänsä oikein
hyvä. Iissä on myös ostettua
panosta. Lääkäritilanne on
kauttaaltaan aivan hyvä tällä
hetkellä.
Vastikään on tehty seuranta, ja se
osoitti että kunnittain on suuria eroja:
38-59% käytetään välittömään asiakastyöhön ja loppuaika ajamiseen, palavereihin jne.
Tavoitteena 60%:n välitön asiakastyöaika, toiminnanohjausjärjestelmästä on
tehty hankintapäätös tälle vuodelle.
Tehdään, RAVA tehdään
ja kokonaisvaltainen
arviointi kotiympäristöstä
ja -ympäristössä = hyvinvointia tukevat kotikäynnit.
Sairaanhoitoa vaativa tilanne:
Akuutit tilanteet päivystyksen
kautta, tarvittaessa vuodeosastolle
tai erikoissairaanhoitoon. Kotihoito
ja kotisairaanhoito jatkavat kotiutuksen jälkeen. Tarvittaessa asiakas
voidaan ottaa ns. kriisipaikalle
omiin vanhusyksiköihin kolmeksi
päiväksi. Myös turvapalvelut/
vartija-apua on käytettävissä.
turvapuhelimia käytössä n. 300 kpl,
hälytyksistä osa menee Esperille ja
sieltä jatkohälytys esim. omaisille,
yöpartiolle jne.
Ii
Pudasjärvi
Utajärvi
Vaala
Simo
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
63 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Sisältävätkö palvelut toimintakyvyn
ylläpitämiseen
tähtääviä palveluja?
Kuinka suuri osa
käynneistä painottuu ennaltaehkäisyyn ja
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
Kuka koordinoi palveluohjausta?
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan jatkossa kehittämään?
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
Vapaa sana
Hailuoto
Päivätoimintaan
sisältyy ohjausta.
Tätä ei ole arvioitu.
Ei ole ollut nimettyä
erillistä työryhmää,
mutta nyt SAS-työryhmä
on aloittamassa toimintaansa ja kotihoidon
vastuu siirtyy sairaanhoitajan vastuulle.
Saarenkartanon
palveluasumisyksikkö ollut aiemmin yhtenäinen, ja
2014 se eriytyi
omaksi kotihoidon
yksiköksi, ja kehittämistyö pääsi siitä
alkuun.
Henkilöstö-resurssia
tavoitteena lisätä,
päivätoimintaa on
saatava 3 päivänä
viikossa tapahtuvaksi.
Tässä ei muutoksia.
Korotuspaineita
omaishoidon tuelle on
olemassa.
Ikäihmisten määrän räjähdysmäinen kasvu huomioitava koko
sote-alueella, myös korkeaikäisiä on entistä enemmän ja
hoitoisuuden kasvu nousee sen
myötä. Lisäkoulutettuja hoitoapulaisia pitäisi kouluttaa
vaikka lyhyemmälläkin koulutuksella avustaviin tehtäviin, ja
heidät pitäisi hyväksyä VALVIRAn seurannassa vanhustenhoitoon.
Kuusamo
- Ulkoilu, liikunta,
unelmat, kts.
ymp.vuorokautisen
hoidon kehittämistoimet
- omat fysioterapeutit (4) kotihoitoon
ja vanhustyöhön, ja 2
toimintaterapeuttia,
jatko- ja veteraanikuntoutus kuuluu
myös em. terapeuteille
Vaikea arvioida,
toimintakyvyn
ylläpitäminen on
kuitenkin nostettu
vahvasti esiin.
Palvelutarpeen arvioinnin tiimi, jossa on 3
työntekijää (sosiaalityöntekijä ja 2 sairaanhoitajaa) + SAS-ryhmä
- erilaiset teknologiakokeilut kotiin,
hoitajilla läppärit ja
tabletit
- kotihoidon optimointi
Toiminnanohjausjärjestelmän hankinta
on suunnitelmissa.
Omaishoidon palveluseteli, määrärahojen
lisäys.
Omaishoidon työryhmä miettii kehittämis-toimia, erityisesti
mitä muita omaishoidon tukimuotoja voisi
lisätä kuin rahaa, eli
koulutusta, kuntoutusta ja omaishoitajien ottaminen kotihoidon rinnallatoimijoiksi
Ikääntyneiden ihmisten palvelutarpeen arviointiryhmä tekee
myös kotona asuville palvelutarpeen arviointia = integraatiota. Tavoitteena on 1 t
viikossa ulkoiluun ja 1 t liikuntaan, sekä unelma-tavoitteen
täyttämiseen aikaa, myös
yksityiset palvelutoimijat
toteuttavat sitä tavoitetta (13
yksityistä palveluntuottajaa),
Myös omaishoidon palveluseteli
ja henkilökohtaisen avun
palveluseteli ovat käytössä.
Liminka
Ei varsinaisesti, tässä
on meillä selvä
kehittämisalue.
Pääsääntöisesti
käynnit ovat hoitoa
(kts. osion ensimmäinen vastaus).
Kotipalveluohjaaja, ja
kotihoitotiimien vastaavat, 2 tiimiä.
Kotihoitokriteerit on
luotu, RAI-HC ja
kotihoito-effica
saatu käyttöön,
yöhoitoa ei tällä
hetkellä, turvapuhelin-hälytys öisin
hälytyskeskukseen.
Jatkossa yöpartio
otetaan mahdollisesti
käyttöön ja kuntouttavaa toimintaa lisätään,
jotta päästään lisäämään kotona asumista
tavoitteiden mukaisesti.
Kriteerit päivitetty,
markkinoitu omaishoitoa.
Kriteerit päivitetään
tarvittaessa, vuorohoitopaikat tavoitteena siirtää pois tk:n
vuodeosastolta.
Kotihoidon työn luonne on
muuttunut, kun kotisairaanhoidon ja kotihoidon muodostama
kotihoitoyksikkö perustettu eli
varsinaiset vanhat kotipalvelumuodot on karsittu. Enenevässä
määrin työ vain hoitotyötä,
asiointiapua toki annetaan.
Ylläpitosiivous kuuluu kotipalveluun. Muuhun siivoukseen
tarjotaan mahdollisuutta ostaa
sitä alvittomana yksityisiltä
palveluntuottajilta, sosiaalihuoltolain mukaisesti.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
64 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
ylläpitämiseen
Kuinka suuri osa
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
Vapaa sana
Lumijoki
Kyllä periaatteessa
sisältää, hoitoja
palvelusuunnitelmaan sisällytetään
myös kuntoutuksellisia asioita. Tässäkin
on kehitettävää
tulevaisuudessa,
kuntouttavaa työotetta lisättävä.
Yli 80% menee
hoitotoimenpiteisiin.
On nimetty SAStyöryhmä: vanhustyön
johtaja, kotisairaanhoitaja, palvelutalo Lumilyhdyn sairaanhoitaja,
sekä kenttävuorossa
oleva lähihoitaja tai
kodinhoitaja. Ei ole
tarvetta kokoontua kovin
usein vähäisen asiakasmäärän vuoksi.
Vastaajalla ei itsellä
Lumijoen tietoa/
kokemusta, kun ollut
vasta muutaman
kuukauden tehtävässä
Volyymia kotihoitoon
lisää.
Päivätoiminta saatava
toimimaan 5 pnä
viikossa.
Kuntouttavaa työotetta lisää.
Aikaisemmin ei ole
ollut vertaistukiryhmää, nyt nimetty
sairaanhoitaja, joka
koordinoi sitä toimintaa.
Myös omais-hoitajien
tukemista ja kotikäyntejä omaishoitokoteihin lisätään
Palvelu-tarpeen
muutosten seurantaa
enemmän.
Palvelurakenteen vinouma on
saatava oikaistua, kotihoidon
kehittämisen suuntaan.
Muhos
Kyllä sisältää, kuntouttava työote
käytössä, mutta
resurssitilanne kotihoidon osalta on nyt
aika niukka.
Vaikea sanoa, ehkä
20/80%, asiakkaat
osallistetaan myös
hoitotoimenpiteisiin.
Koordinointi hoidetaan
tiimivastaavien kautta.
Lähiesimies on vanhustyön johtaja, kotihoidon
ohjaajaa ei erikseen ole,
mutta nyt on sosionomi
palkattu avuksi koordinointiin.
Organisaatiota on
yritetty vahvistaa,
tiimivastaavat on
nimetty.
Yöpartiotoiminta on
aloitettu.
Palvelusetelillä voi
hankkia tukipalveluita kotiin.
Myös kotisairaanhoidon kehittämistoimia
tehty.
Palvelusetelin käytön
laajennus ja yöpartiotoiminnan vahvistaminen.
Kriteerit on uudistettu
ja
omaishoidon vapaisiin
on otettu palveluseteli
käyttöön.
Lyhytaikais-paikkojen
käyttöä on lisätty.
Myös määrärahalisäys
tehty, asiakkaiden
määrän kasvettua.
Ei ole nyt uutta
tulossa.
Lapsiperheiden kotihoito on
otettu Muhoksella nyt mukaan
kotipalveluihin, siinä 3 työntekijän resurssi.
Oulainen
Sisältää. Kuntohoitaja, käy jopa 8 x v,
asiakas voi ostaa
lisääkin hänen palveluaan, pienimuotoinen kuntoutussuunnitelma tehdään
kotihoidon asiakkaille.
Tavoitellaan kaikessa kotihoidossa
kuntouttavaa toimintaa.
Ei ole erillistä palveluohjaustiimiä. Kotihoidon
johtaja koordinoi,
tukenaan sas-hoitaja ja
ennaltaehkäisevän työn
sairaanhoitaja.
Resursoitu oma
sairaanhoitaja, joka
tekee pääsääntöisesti ennaltaehkäisevät
kotikäynnit, hän
kirjaa ne ylös,
samoin kuntohoitaja
ja sas-hoitaja tekevät toim.kykyä
ylläpitäviä kotikäyntejä ja ne kirjataan.
Lisäksi neuvontapiste
auki kirjastossa auki
joka keskiviikko 2
tuntia.
Tietojärjestelmää
kehitetään, 2015
otetaan käyttöön
kotihoidon Effica.
Lisäksi yöhoidon
kehittämiseen panostaminen. Yöhoitoa
tekee tehost. palveluun resursoitu ”ylimääräinen” yöhoitaja,
joka vastaa myös
turvapuhelinhälytyksiin (180 käyttäjää!, ruuhkautuu
välillä), Oulaisten taksi
lähtee tarvittaessa
avuksi (mutta aina
Lomapaikkatoiminta
saatu rullaamaan hyvin
SAS-hoitajan ansiosta.
Ennaltaehkäiseviä
kotikäyntejä yli 80v on
lisätty.
Omaishoidon määrärahat tahtoo loppua
kesken vuoden, tällä
hetkellä sopimuksia
yht. 70, joista n. 50
vanhusten omaishoitoa koskevia, joten
määräraha-lisäykselle
olisi tarvetta.
Kotihoidon kehittäminen siten,
että kasvavaan tarpeeseen
pystytään vastaamaan > vaikuttaa myös kaikkeen muuhun
ympärivuorokautisen hoidon
palveluun. Kotihoitoa kehitettävä myös omaisen kannalta.
Tämä oli mielenkiintoinen
haastattelu ja selvitys!
Kotisairaanhoitaja
saatu.
Toiminnanohjaus-
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
65 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
Oulu
ylläpitämiseen
Kotihoito ja resurssi
kohdennetaan pääsääntöisesti paljon
palveluja tarvitseville, joilla arjessa
pärjäämisen ongelmatiikkaa. Kotihoito
pohjautuu pitkälle
päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen
ja arjen apuun,
itsenäistä toimintaa
tukevaan hoivaan.
Kolmekategoriainen
”kuntoluokitus”
tullaan tekemään
myös kotihoidon
asiakkaille.
PL 10, 90029 OYS
Kuinka suuri osa
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
Kotihoidossa on
hoidollinen painopiste, tästähän käydään nyt valtakunnallistakin keskustelua.
Kotihoidon mitoituksen on perustuttava
asiakaslähtöisiin
tavoitteisiin.
Tavoitteena on
ympärivuorokautisen kotona
asumisen tuen malli,
eli turvallista kotona
asumista on edelleen kehitettävä,
teknologiaa hyödyntäen.
Oma keskitetty palveluohjausyksikkö (palveluohjaajia: sairaanhoitaja, terveydenhoitaja,
SAS-toimijat, sosiaaliohjaaja jne), mutta palveluohjaajat toimivat myös
alueilla jatkossa.
Toimintamallia ollaan
edelleen kehittämässä,
tärkeää että palvelutarpeen arviointi tehdään
yhdenvertaisesti kaikille
kuntalaisille. Sen lisäksi
monituottajuuden
mallissa sen hallinnan
ymmärrys pitää olla
keskitettyä.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
järjestelmä pitäisi
saada kotihoitoon,
tehostetun palveluasumisen jonon
purkutavoitteeseen
pääsyyn vaikuttanee
yöhoidon tarjonta,
kunhan siitä kertyy
pidempi kokemus.
hoitajan kanssa).
Kotihoidon mobiilijärjestelmät ovat
käytössä.
RAIta on hyödynnetty ja koottu sekä
laatu-, asiakas- että
kuntakohtaista
tietoa.
Kotiutustiimi toimii
ja
sisällöllisen kirjaamisen ja suunnitelmien
kehittämistyötä on
tehty.
Palvelusetelit, sekä
monituottajamalli
ovat käytössä.
Sisällölliseen kehittämiseen liittyvää työtä
jatketaan, mm. henkilöstömitoitusta koskien
jne.
Tehdään työn optimointia ja toiminnan
ohjausta yhteistyössä
terveydenhuollon
kanssa.
Kotisaattohoitoa ja
ympärivuorokautista
kotihoitoa on tarjolla.
Teknologian hyödyntämistä lisätään
kotihoidossa tuottavuuden parantamiseksi, myös kuntalaisen
käyttöön soveltuvaa
teknologiaa otetaan
käyttöön.
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
Vapaa sana
Ei isompia kehittämistoimia.
Omaishoidon vapaaseen
on otettu käyttöön
palveluseteli. Perhehoitomahdollisuus
omaishoidon vapaisiin.
Ollaan odottavalla
kannalla/ mitä ovat
tulevat kansalliset
ratkaisut, omaishoidon siirto Kelalle?
Tuen ja avun räätälöimistä on tehtävä
omaishoito-perheiden
tarpeisiin.
”Ohituskaista” omaishoitajille heidän
jaksamistaan tukeviin
ja äkillisissä tilanteissa palveluihin pääsemiseksi on mietinnässä.
Palvelujen järjestäminen
laajemmilla harteilla ikäihmisten palvelujen näkökulmasta
turvaa mielestäni entistä
paremmin kuntalaisten yhdenvertaisuuden. Tietylle tasolle
yhtenäisen palveluihin pääsy
perusteet tulee määritellä
SOTE-aluetasolla. Myös palveluihin pääsy tulee olla SOTEalueen intressissä sillä tasolla,
että on valvonta/Sopimusmekanismeja, joilla
sitten SOTE-alue huolehtii, että
alueelle kuuluvissa kuntayhtymissä asiakkaat tosiasiallisesti
pääsevät yhtenäisin perustein
palveluihin.
Mikäli monituottajuuden
hyödyntäminen on tavoitteena,
voi olla hyödyllistä, jos joissakin palveluissa SOTE-aluekin
tekisi esim. kilpailutuksia tai
huolehtisi yhtenäisesti palvelusetelin käyttöönoton. Tämä
luonnollisesti pitää tehdä
vahvasti kuntayhtymien kanssa
yhteistyössä, koska niissä paras
oman alueen asukkaiden
tuntemus. Tämän etuna voisi
olla yksityisen tuotannon
näkökulmasta yhtenäiset
”pelisäännöt” palveluissa, voisi
66 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
ylläpitämiseen
Kuinka suuri osa
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
Vapaa sana
vahvistaa yrittäjyyttä.
Erittäin haasteellista tulee
olemaan se, miten kuntien ns.
muu toiminta (mm. liikuntapalvelut, kaavoitus, sivistys- ja
kulttuuripalvelut, asuminen ja
elinympäristöjen turvallisuus ja
esteettömyys), joilla ole
oleellinen merkitys ikäihmisten
kotona asumisen mahdollistumisessa, saadaan yhteisiin
tavoitteisiin, kun tavoitteena
on ikäihmisten kotona asuminen. Yksistään sosiaali-ja
terveyspalveluilla ei ikäihmiset
kotona pärjää ja silloin kunnissa tehtävät muihin palveluihin/toimintoihin liittyvät
ratkaisut voivat jopa vaikeuttaa ikäihmisten kotona asumista.
Erilaiselle kolmannen sektorin
kanssa tehtävälle pitkäjänteiselle yhteistyölle laajemmat
kuntayhtymät antavat mielestäni vahvemman perustan.
Laajemmat kuntayhtymät
antavat mahdollisuuksia myös
paremmin esim. tietyn asiakasryhmän palveluihin (esim.
asumisen yksikkö) erikoistumiseen, kun väestöpohja suurempi.
Taivalkoski
Kotona tehtävä työ
on hoitopainotteista
ja korjaavaa, koska
koko ajan kotonakin
huonompikuntoisia.
PL 10, 90029 OYS
Vaikea sanoa.
Ikäneuvolan työntekijä
on palveluohjaajanimikkeellä ja palvelusasumisessa on vastuusairaanhoitajat, sekä
vuodeosastolla kotiutussairaanhoitaja. Huomio
erityisesti asiakkaan
saumakohtiin, kuten
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Mobiilipalvelun
käyttöönotto - se
paikantaa työntekijät ja antaa sen
mukaisen käynti- ja
tehtävälistauksen.
Mobiiliyhteys terveyskeskukseen, esim.
asiakkaan ongelma
Teknologian kehittämisessä odotetaan
isompia yhteisiä
ratkaisuja (soteuudistus).
Omaishoitajat kuuluvat
työterveyshuollon
laajan sopimuksen
piiriin
Omaishoitajien terveystarkastukset on
aloitettu ja vapaajärjestelyjä kehitetty,
palveluseteli on otettu
Kehitettyjen asioiden
vakiinnuttaminen
ja omaishoitajien
jaksamisen tukeminen.
67 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
ylläpitämiseen
Kuinka suuri osa
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
kotiutukseen.
kuvataan ja kuva
lähetetään mobiilina
suoraan lääkärille.
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
siinä käyttöön.
Lisäksi on tarjottu
koulutusta omaishoitajille, mm. ensiapukoulutusta. Omaishoitajille
on järjestetty vesijumppaa sekä omaishoitajien säännölliset
palaverit ikäneuvolan
palveluohjaajan toimesta, palaverien
ajaksi palvelu järjestetään omaishoidettavalle muualta/ muutoin.
Tyrnävä
Kyllä sisältää ja
pitäisi nimenomaan
sisältää.
Tavoitteena asiakkaan osallistaminen,
mielekäs tekeminen
ja toiminta, huomio
elämänlaatuun.
Käsi kädessä tehden
sekä hoitoa että
ennaltaehkäisyä,
kaikilla asiakkailla
on myös paljon
hoidon tarvetta.
Ei erikseen kuntoutus-henkilöstöä,
tk:sta saadaan
tarvittaessa fysioterapeutin apua (tässä
onkin yksi kehittämisajatus).
Kun pieni kunta, ei ole
palveluohjaustiimiä
erikseen, vanhuspalvelujohtajalla kokonaiskoordinoinnin vastuu, lisäksi
kunnassa on oma senioriohjaaja- palveluohjaaja-kotiutushoitaja.
Juuri alkanut mobiilipalvelu-hanke
yksityisen yrityksen
kanssa: hoitaja ottaa
kuvan asiakkaan
luona, ja lähettää
sen suoraan esim.
lääkärille (esim.
haavahoito).
Tavoitteena lisätä
siihen mm. käyntitilastot, kun ei erikseen toiminnanohjaus-järjestelmää
käytössä.
Kuntouttavaa hoitotyötä lisää, ostopalveluita vähemmäksi sen
myötä, mobiiliratkaisujen edelleen kehittämistä.
Ei erityisiä kehittämistoimia.
Omaishoitajille järjestetään säännöllisiä
tapaamisia, sijaishoitajan tai tilapäispaikoilla
hoidetaan omaishoitajien vapaat.
Ei erityisiä suunnitelmia nyt.
RAAHEN
SEUDUN
HYVINVOINTIKUNTAYHTYMÄ, RAS
Tarkoitus kaikessa
palvelussa toim.kyvyn
ylläpysyminen,
varsinaisesti kuntouttavaa työtä liian
vähän.
Hankala arvioida,
raja häilyvä. Ehkä
ennaltaehkäisylle
jää vain 5-10 %.
Neuvonurkka ja palveluohjaustiimi, kotona
asumisen tuen tulosyksikköjohtaja johtaa sitä.
Tiimityön uudistaminen on aloitettu
2013 ja jatkuu yhä.
Yhteisöasumisen
kehittäminen/
”kotihoitotalo”:
senioreille remontoituja asuntoja ja
samassa talossa
myös kotihoidon
tiimitoimisto ja
yhteisiä sos.tiloja.
Toiminnanohjausjärjestelmän käyttöönotto.
Kriteerien uudistus ja
yhtenäistäminen tehty,
perhehoitopalvelu
otettu käyttöön omaishoidossa palkkioineen,
kriteereineen ja koulutuksineen.
Ei muuta uutta. Mutta
alueella toimii vahva
omaishoitajayhdistys,
jonka kanssa on aina
jokin projekti menossa ja jota kautta
saadaan lisää rahoitusta. Esim. vertaistukiprojekti nyt
meneillään.
Raahe
Pyhäjoki
Siikajoki
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Vapaa sana
68 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
ylläpitämiseen
Kuinka suuri osa
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
Vapaa sana
Päivätoimintaan
ollaan mallintamassa
kuntouttavaa päivätoimintaa, johon
liittyen on tuotekehittäjä-opintoja
päivätoiminnasta
vastaavilla.
KALAJOKI
Kyllä sisältää.
Hoitoa on ainakin
70 %, mutta ennaltaehkäiseviä kotikäyntejä tehdessä
ohjataan asiakasta
omatoimisuuteen,
hoidon ja hoivan
osuus kasvaa ajan
myötä.
Palvelu- ja neuvontapiste Verkon kautta, palveluohjauspäällikkö vastaavana.
Siirtyminen mobiilijärjestelmään.
Ymp.vuorokautisen
kotihoidon järjestäminen, sekä
kotihoidon kriteerit
laadittu.
Kädetön, ristiriitainen
tunne, kun koko ajan
halutaan panostusta
kotihoitoon, mutta
sinne ei ole kuitenkaan
riittävästi resursseja,
ja asiakkaat haluavatkin laitoshoitoon,
heidän oma toiveensa
sinne on vahva ainakin
tällaisessa yhteisöllisessä kulttuurissa kuin
Kalajoki-Merijärvi –
alueella.
Määrärahoja on nostettu kysynnän mukaan.
Omaishoidon vapaiden ajaksi intervallipaikkoja on tavoitteena saada lisää.
Kyllä sisältää, mutta
siitä ei tarkkaa
seurantaa.
Arvio on, että yli
60% on ennaltaehkäisevää ja toimintakyvyn ylläpitämiseen tähtäävää, kun
kuntouttava hoitotyö on toimintamallina.
Kotihoidon yksiköitä on
Haapavedellä yksi ja
Siikalatvalla joka kylässä
omat (Piippola, Pulkkila,
Kestilä, Rantsila).
Koordinointi on vanhuspalvelupäälliköllä,
palveluohjaajat apuna,
mutta tässä on vielä
kehitettävää.
Pyhännällä palveluohjausta koordinoivat sairaanhoitaja ja sosiaalijohtaja.
Hyvinkin huonokuntoisia hoidetaan nyt
kotona, joten hoidolliseen puoleen on
satsattu.
Annosjakelut otettu
käyttöön, palvelutarpeen arviointeja
ja hoitosuunnitelmia
on kehitetty.
IV-luvat saatu,
kotisairaalatoimintaa
päästään tulevaisuudessa toteuttamaan.
Pyhännällä on
panostettu henkilöstön osaamisen
kehittämiseen, koska
Lääkäriresurssia lisää
ja konsultointi nopeammaksi.
Koko ajan on lisäpaineita kotihoidon,
koordinoinnin ja
johtamisen kehittämiseen.
Pyhännällä lisätään
kuntouttavaa työotetta henkilöstön työskentelyssä sekä edelleen palvelutarpeen
arvioinnin kehittämistä.
Ei ole juurikaan isompaa kehittämistyötä,
kriteereitä ollaan
tarkennettu.
Uusia toimeksiantosopimuksia tehdään ja
omaishoidon vapaisiin
on omaishoitajia
kannustettu, mutta se
kynnys on korkea.
Pyhännällä on tehty
yhteistyötä eri projektien muodossa.
Kotipalvelua tarjotaan avuksi omaishoitajille.
Kalajoki
Merijärvi
HELMI
Haapavesi
Siikalatva
Pyhäntä
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Helmen alueella on iso palvelurakennemuutos käynnissä,
joten muutoksia on tulossa,
itse asiassa koko ajan eletään
muutoksessa.
Pyhäntä on tuottanut sosiaalipalvelut omana tuotantonaan
ja pystynyt vastaamaan asiakkaiden palvelutarpeisiin nopeasti, koska päätöksenteko on
lähellä asiakasta. SOTEuudistuksen myötä muutoksia
on tulossa.
69 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
KALLIO
Alavieska
Nivala
Sievi
Ylivieska
SELÄNNE
Haapajärvi
Kärsämäki
(erosi
1.1.2015)
Pyhäjärvi
Reisjärvi
(kuuluu
KPSHP:iin)
ylläpitämiseen
Kuinka suuri osa
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
Ihan samalla tapaa
kuin ympärivuorokautisessa hoidossa,
eli järjestetään
viriketoimintaa,
fysioterapeutti käy
myös kotikäyntejä,
päivätoiminnassa on
eri ammattilaisten
tarjoamaa toimintaa,
potilas- ja eläkeläisjärjestöjen ylläpitämän vapaaehtoistoiminnan keskuksen
kanssa yhteistyötä, se
sijaitsee Ylivieskassa.
Joka kunnassa toimivat ns. kynkkäringit
vapaaehtoistyönä,
ulkoilutuksessa ovat
apuna.
Ennaltaehkäisevää
n. 30 %.
Tämä koordinaatio tulee
muuttumaan, eli koko
kotihoidon palveluohjaus-palvelut siirtyvät
seniorineuvonnan ja
tilapäisen kotihoidon
yksikköön, jossa on
palveluesimies, palveluohjaus jakautuu
yksikön sisällä kahteen
alueeseen (Nivala-Sievi
ja Ylivieska-Alavieska).
Teknologiaa lisätään.
Hoivaa ja hoitoa,
jolle on lisääntynyt
tarve, kun entistä
iäkkäämpiä ja sairaampia asuu edelleen kotona. Hoidetaan nimenomaan
asiakasta, ei kotia.
Tukipalveluina
ateriapalveluita,
turvapalveluita ja
Arvio n. 30% olevan
muuta kuin hoitoa.
Ei ole erikseen tiimiä,
koordinoinnista vastaavat kotihoidon ohjaajat.
PL 10, 90029 OYS
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
kotihoidon asiakkaiden
hoitoisuus on kasvanut jatkuvasti.
Pyhännällä myös
palvelutarpeen
arvioinnin sekä
hoito-ja palvelusuunnitelman kehittämistä.
Painopistettä on
siirretty (ja siirretään) kotihoitoon ja
ehkäisevään työhön,
kuntouttavaa toimintaa on lisätty,
palveluohjausta ja
neuvontaa kehitetty,
asiakasaikaa saatu
lisää.
Kotihoidon kehittäminen on ollut viime
vuodet painopisteenä, ja siihen on
lisäresursoitu vuosittain.
Yöhoitoa on alettu
tarjoamaan myös
kotiin.
Kehitetty kotisairaalatoimintaa sekä
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
Vapaa sana
Kotiin annettavien
palveluiden organisointitapaa muutetaan
1.1.2015. Kotihoidon
vastuulle tulevat myös
tilapäishoidon (intervallihoidon) yksiköt.
Enemmän omaishoitajan tukemista, mm.
tilapäishoidon lisääminen ja perhehoidon
käyttöönotto uutena
palvelumuotona,
määrärahoja lisätty,
palvelusetelit ovat
käytössä.
Fysioterapeutin
panosta lisätään ja
hyvinvointiteknologiaa samoin.
4 kunnan kanssa tehty kehittämissuunnitelma, jossa yksityiset toimijat, järjestöt ja
kuntalaiskysely mukana > se on
hieno aikaansaannos.
RAIn käyttöönotto
tulee edistämään myös
kotihoitoa, myös
kotisairaalatoiminnan
edelleen kehittäminen
on tavoitteena.
”Kimppakämppäkerrostalo” tulossa
Haapajärvelle, jossa
tarjotaan yhteisöasumista kaupungin
Kriteerit uusittu,
määrärahaa lisätty.
Vertaistukitoimintaa
lisää, kuntayhtymä
tukee tätä vapaaehtoistoimintaa.
70 (70)
15.4.2015
KUNTA /
KUNTAYHTYMÄ
ylläpitämiseen
Kuinka suuri osa
toimintakyvyn
ylläpitämiseen
eikä niinkään
hoitoon?
asiointipalvelua.
Lisäksi ohjataan
mistä voi hankkia
siivouspalvelua.
OULUNKAARI
Ii
Pudasjärvi
Utajärvi
Vaala
Simo
Kyllä sisältää, asiakasta osallistetaan
omien voimavarojensa mukaan, lisäksi
päivätoimintaan
ohjausta jne.
PL 10, 90029 OYS
Nämä limittyvät
vahvasti, aika lailla
50/50%.
Palveluohjaajat ovat
kahdessa kunnassa,
kotisairaanhoitajat ja
palveluesimiehet tekevät
palvelutarpeen arviointia, vanhuspalvelujohtaja on vastuussa,
mutta tehdään vahvasti
yhteistyössä.
Puh. 08 315 2011 (vaihde)
www.ppshp.fi
Miten kotihoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
kotihoidon kuntoutustoimintaa, mm.
fysioterapeutin
kotikäynnit + kahden
koulutetun hoitajan
käynnit asiakkaan
kuntoutumisen ja
kunnon ylläpysymisen edistämiseksi.
Veteraaneille omaishoidon- tai palkkatuella auttajia
kotiin, valtiokonttorilta saadaan tähän
tukea.
vuokra-asuntotuotantona, tavoitteena
saada sinne omat
hoitajat.
Päivätoiminnan
kehittämistä.
Yöpartiotoiminnan
kehittämistä.
Koneellinen lääkkeenjakelu otettu
käyttöön.
Ateriapalvelut,
kylmäkuljetuksina
enimmäkseen.
Omahoitoalustan ja
muiden sähköisten
palveluiden hyödyntäminen.
Toimintakykyä ylläpitävää kuntoutusta
lisää.
Mobiilikotihoidon
kehittäminen.
Vastuutyöntekijämallin
käyttöönotto.
Miten omaishoitoa
on viime vuosina
kehitetty?
Miten tullaan
kehittämään?
Vapaa sana
Yhdenmukaistettu
kriteerit ja omaisten
vuorohoitoa tuettu.
Omaishoidettavien
päivätoimintaryhmiä
järjestetty, jotta
omaishoitajille järjestyy osa-aikavapaata.
Yhteiset palaverit n.
kerran kuukaudessa,
joissa päätökset käydään läpi.
Omaishoitajien liiton
kautta yhteisiä tapaamisia ja vertaistukea.
Päätösten yhdenmukaistaminen, samoin
hoitoja palvelusuunnitelmien yhdenmukaistaminen.
Innostunut kehittämisdraivi on
nyt menossa. Henkilöstön
hyvinvoinnista pidetään huolta,
vaikka asiakas onkin numero 1.
Voimaa vanhuspalveluihin hanke tukee tässä (kuinka
työssä voi kehittää omaa
kuntoaan, esim. aktiivisuusrannekkeita jakoon).

Selvitys ympärivuorokautisesta hoidosta ja kotihoidosta Pohjois

Transcription

Similar documents

Psykiatrian rakennemuutoksesta - Oulun yliopistollinen sairaala

Ohutsuolen magneettitutkimus

Arvoisa yhteistyökumppanimme, - Pohjois

OYS:n pohjakartta

Lapsen magneettitutkimus nukutuksessa tai esilääkityksessä

Liiketoimintamahdollisuudet terveysteknologiassa

Tilaaja- tuottaja -malli - Hämeenlinnan Eläkkeensaajat ry

- Asiakaskysely sekä asiakaspalautetilaisuus koettu liian pitkäksi

Lehti 2/2015 - Oulun yliopistollinen sairaala