Lisärakentaminen taloyhtiössä

© Suomen Kiinteistöliitto ry
TkT Jari Virta Syksy 2014 © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lisärakentaminen taloyh1össä Lisä-­‐ ja täydennysrakentaminen? Mallinnus: Tampereen kaupunki. © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lisärakentamisella tarkoitetaan yleensä kiinteistöllä sijaitsevan rakennuksen laajentamista tai uuden rakennuksen rakentamista samalle ton<lle. Täydennysrakentamisella tarkoitetaan yleensä rakentamista nykyisen yhdyskuntarakenteen osaksi tai sen väli?ömään läheisyyteen esimerkiksi tyhjälle ton<lle. Taloyh1öiden remon=tarpeet 2014-­‐2018 © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, kevät 2014, KiinteistöliiGo Korjausrakentamisbarometrin
erityisteema syksyllä 2014:
© Suomen Kiinteistöliitto ry
Lisä- ja täydennysrakentaminen
taloyhtiöissä
© Suomen Kiinteistöliitto ry
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2014, KiinteistöliiGo © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2014, KiinteistöliiGo © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2014, KiinteistöliiGo © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2014, KiinteistöliiGo © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2014, KiinteistöliiGo © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lähde: Korjausrakentamisbarometri, syksy 2014, KiinteistöliiGo Miten liikkeelle? •  Taloyh<ön lisä-­‐ ja täydennysrakentaminen tulee toisinaan pohdi?avaksi etenkin suurten korjaushankkeiden yhteydessä. •  Pohdintaa helpo?aa olemassa oleva toimintatapoja tuleville vuosille. •  Tarveselvitysvaiheessa laaditaan lisä-­‐ ja täydennysrakentamisselvitys © Suomen Kiinteistöliitto ry
kiinteistöstrategia koska siihen on kirja?u Lisä-­‐ ja täydennysrakentamisselvitys •  Asukkaiden ja osakkaiden näkemykset •  Esim. asukas<laisuuksien perusteella •  Viranomaiset ja kunta •  Rakennusoikeuden lisääminen •  Autopaikkanormi, maankäy?ömaksu •  Teknistaloudellinen selvitys •  Erilaiset vaihtoehdot •  Houku?eleeko palveluntuo?ajia? © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Poikkeamismahdollisuus? •  Kaupungin näkemykset Asukas1laisuuksissa esitetään esimerkiksi •  Suuntaviivat ja perustelut alueen kehi?ämisestä sekä lisä-­‐ ja täydennysrakentamisesta •  Millaisia yleisiä kehi?ämiskohteita lii?yy alueen kehi?ämiseen? •  Millaisia muutoksia on ennakoitavissa alueen ympäristössä? •  Mitä hyötyä alueen kehi?äminen sekä lisä-­‐ ja täydennysrakentaminen voi tarjota asukkaille? •  Miten asukas<laisuuksien tuloksia hyödynnetään jatkossa? © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Millaisessa aikataulussa edetään ja missä vaiheessa nyt ollaan? Lisä-­‐ ja täydennysrakentaminen asunto-­‐
osakeyh1öiden tonteilla •  Asunto-­‐osakeyh<öiden tonteilla on harvoin käy?ämätöntä rakennusoikeu?a rii?äväs< lisärakennushankkeeseen •  Tarvitaan asemakaavamuutoksia tai täydentäviä kaavoja © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Asuinkerros-­‐ ja rivitalot ovat koko rakennuskannan kerrosalasta noin 28% (Tilastokeskus) •  Asuinalueilla valtaosa tonteista on asuinrakennusten ton?eja •  Lisärakentamista on ollut vähän as.oy:n tonteilla •  Ullakoiden rakentamista jonkin verran •  Täydennysrakentamista on tehty pääosin asuntotonSen ulkopuolella Asunto-­‐osakeyh1ön laajentaminen tai ton1n myyn1 Lisärakentamisen vaihtoehdot tonteilla
•  Rakennuksen laajentaminen
•  Tontin jakaminen ja uusi as.oy.
•  Kerrosten lisääminen
•  Purkaminen ja uudisrakennus
© Suomen Kiinteistöliitto ry
Asunto-­‐osakeyh1ön vaihtoehdot lisärakentamisessa 1.  Osa tontista myydään rakennusliikkeelle tai sijoittajalle
2.  Nykyiseen taloyhtiöön rakennetaan lisää asuntoja
•  Suunnattu osakeanti esim. rakennusliikkeelle
•  Tontista vuokrataan osa ulkopuoliselle
•  Vuokratontilla oleva as.oy luovuttaa osan tontistaan
lisärakentamiseen
•  As.oy rakennuttaa itse?
•  Asunto-osakeyhtiölaki ”liki estää”
•  Tarvitaan kaikkien osakkeenomistajien suostumus
•  Ei rakennuttamisosaamista ja riskinkantokykyä
© Suomen Kiinteistöliitto ry
3.  Vuokratontilla oleva as.oy rakentaa lisää nykyiseen yhtiöön
suunnatulla osakeannilla
4.  Vanhan kiinteistön tilalle rakennetaan kokonaan uusi
Muita vaihtoehtoja
Ton1n myyn1 – asunnot rakennetaan uuteen yh1öön © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Maankäy?ösopimus kaupungin ja as.oy:n välillä •  Ton<n myyn<tulo on veronalaista tuloa (yhteisövero) •  Yhteisöverojen minimoimiseksi vähennyksiä on oltava rii?äväs< <likaudelle, jolla ton<n myyn<kauppa tehdään •  Asunto-­‐osakeyh<ön normaalit vähennykset eivät yleensä riitä •  Suuren peruskorjaushankkeen vuosikorjauskustannukset •  Pitkävaiku?eisia menoja ei voida poistaa kerralla, vaan ne on ak<voitava taseeseen ja poiste?ava max (4%/v), autohallit (7%/v) •  Enemmistöpäätös ja yhdenvertaisuuden huomioin< SuunnaGu osakean1 – asunnot nykyiseen yh1öön © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Maankäy?ösopimus kaupungin ja as.oy:n välillä •  Osakkeiden myyn<tulo kirjataan yh<ön pääomaan •  Ei ole veronalaista tuloa •  Käyte?ävissä peruskorjaushankkeiden rahoitukseen •  Korjausvas<kkeet uusien asuntojen markkinoinnissa •  Vanhan osan peruskorjausten rahoitus, putkiremonS lisärakentamisen yhteydessä •  Tai erilliset korjausvas<kkeet vanhalle ja uudelle osalle •  2/3 määräenemmistöpäätös ja yhdenvertaisuuden huomioin< Vanhan rakennuksen 1lalle rakennetaan uusi suurempi •  Jos rakennuksessa on suuria peruskorjaustarpeita ja tontille
on mahdollista kaavoittaa huomattavasti suurempi
rakennusoikeus
•  Vaihtoehtojen vertailu
•  Rakennusliikkeen tai sijoittajan tarjous osakkeenomistajille
•  Asunto uudesta yhtiöstä ja vanhan osakkeen osto
•  Jokainen osakkeenomistaja päättää omalta osaltaan myynnistä
•  Sijoittajat voivat ostaa osakkeita “yksiin käsiin” myös vähitellen
© Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Peruskorjaus + lisärakentaminen
•  Kokonaan uudelleen rakentaminen
•  Peruskorjataan vanhaa
Lisärakennushankkeen eteneminen •  Lisärakentamishankkeen
potentiaali?
•  Alustava hankeselvitys
•  Hankepäätös ja aiesopimus
•  Kaava vireille
•  Kaavaehdotus nähtäville
•  Maankäyttösopimus
•  Lainvoimainen asemakaava
•  Rakennuslupa
© Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Hankkeen ja suunnitteluratkaisujen kehitys
•  Rakennusoikeuden määrä,
pysäköinti, naapurikeskustelut
Peruskorjaushanke + lisärakentamishanke Taloyhtiön peruskorjaushanke
Tarve-­‐
selvitys Lisä-­‐ rakentamis-­‐
selvitys Suunni?elu P Peruskorjaus-­‐
työmaa Hanke-­‐ suunni?elu Takuu Kaava vireille MKS Yhteistyö kunnan kanssa TonS-­‐
kauppa Lainvoimainen
asemakaava
Yhteistyö naapureiden kanssa Peruskorjaushankkeen toteutus hieman ennen
tonttikauppaa
Suunni?elu & rakentaminen Asuntojen myyn< © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lisärakentamis
-hanke
Hanke-­‐
suunni?elu Lisärakentaminen riippuu yleensä seuraavista tekijöistä •  Ton<lla on <laa lisärakennukselle, useammasta ton<n osasta voidaan muodostaa uusi tonS tai rakennusta on teknises< mahdollista koro?aa yhdellä tai useammalla kerroksella •  Lisärakentaminen sopii kaupungin tai kunnan kehi?ämisstrategiaan kyseisellä alueella lisärakentamisen esteenä •  Markkinoilla on kysyntää uusista asunnoista tai toimi<loista kyseisellä alueella •  Lisärakentamishankkeiden kaupallinen kanna?avuus. © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Kaavoitus, kaupunkikuvalliset tai muut tekijät eivät ole Lisärakentamisen vaihtoehtoja © Suomen Kiinteistöliitto ry
Lisärakentamisen vaihtoehtoja
•  Suunnattu osakeanti ulkopuoliselle asuntorakennuttajalle
•  Tontin myynti ulkopuoliselle yritykselle
•  Uusi tontti muodostetaan 2-3 yhtiön tontin osasta
•  As.oy:n jakautuminen kahdeksi yhtiöiksi, joista toinen
•  Taloyhtiön omatoiminen lisärakennuttaminen (yksimielinen
päätös, AsOYL ei kannusta)
© Suomen Kiinteistöliitto ry
myydään?
Taloyh1ön lisärakennushankkeen -­‐/+ -  Asuntojen markkinat heikot alueella
-  Lisärakennushankkeen potentiaaleja
ei tunneta
-  Autopaikkojen riittävyys jatkossa
-  Pelko taloudellisien riskien
toteutumisesta
Ê  Tarvitaan rahoitusta suureen
peruskorjaus-hankkeeseen esim.
putkiremonttiin, hissin rakentamisen tai
energiakorjauksiin
Kaavoituksen viivästyminen
Ê  Lisärakennuksen hyvä
suunnitteluratkaisu
Ei riittävää yksimielisyyttä taloyhtiössä
Ê  Pysäköintiin löytyy tyydyttävä ratkaisu
Naapureiden vastustus
Ê  Lisärakennushankkeen nettotuoton
suuruus
Lisärakennushankkeen pieni
nettotuotto
Ê  Maankäyttökorvauksen alennus
Ê  Korttelisuunnitteluprosessi kaupungilta
Ê  Taloyhtiöt tarvitsevat tukea ratkaisujen
kehittämiseen, hankesuunnitteluun ja
päätöksentekoon
-­‐ Ongelmia ja uhkia
löydetään nopeasti!
Hyötyjen konkretisoiminen
edellyttää suunnittelua!
+ © Suomen Kiinteistöliitto ry
- 
- 
- 
- 
Ê  Asunnoilla on riittävästi kysyntää
alueella
Lisä- ja täydennysrakentamisen vaihtoehtoja
© Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Ullakkorakentaminen ja rakennusten korotukset
•  Lisärakentaminen nykyisille tonteille
•  Pienehköjen vanhojen rakennusten tilalle uusia suurempia
asuin- tai palvelurakennuksia
•  Tonttien ja kortteleiden uudistaminen, joilla on pieni
tonttitehokkuus ja heikkokuntoisia liiketiloja tms.
•  Osittainen katu- ja liikennealueiden hyödyntäminen
rakentamiseen (esim. erilaiset kansiratkaisut)
•  Täydennysrakentaminen kaava-alueiden reunoille
•  Rakentamatta jääneiden tonttien ja korttelien käyttöönotto
•  Yleiskaava-alueen täydennysrakentaminen
•  Infran ja yleisten alueiden kehittäminen
Lisärakennushankkeen kannattavuuteen
vaikuttavia tekijöitä
tontin koko ja lisärakennusoikeuden määrä
rakentamispaikan sijainti
asuntojen kysyntä ja hintataso kyseisellä alueella
rakennusoikeuden arvo markkinoilla
rakennusoikeudesta pyydettävä hinta
maankäyttömaksun suuruus
alueen ja sen ympäristön kehittymisnäkymät
taloyhtiön tarve hyödyntää lisätuloja korjaushankkeissa
autopaikkojen osalta on löydettävissä taloudellisesti ja
toiminnallisesti tyydyttävä ratkaisu
•  mahdollisuus vähentää riittävästi peruskorjausmenoja ja
poistoja tilinpäätöksessä tontin myyntitulon vastapainoksi
yhteisöverojen minimoimiseksi.
© Suomen Kiinteistöliitto ry
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Päätöksenteko asuntoyhtiöissä
© Suomen Kiinteistöliitto ry
Päätöksenteon kannalta kannattavuus ja
tunteet ovat ongelmallisia
Arvo + Vähä?elemme hyötyjä Tappio Menetys -­‐20 +100 -­‐100 +100 -­‐100 -­‐120 Arvo -­‐ VoiGo Hyöty Päätelmä: Vastustamme muutoksia! Jopa sellaisia, jotka olisivat meille hyödyllisiä! Tappio tai menetyksen mahdollisuus koetaan voimakkaammin kuin voiton mahdollisuus. Valtaosa ihmisistä on tode?u enemmän riskin kar?ajiksi kuin voiton tavoi?elijoiksi Lähde: Kahneman& Tversky 1979 © Suomen Kiinteistöliitto ry
Korostamme menetyksiä Tosiasiassa olemme pääosin riskin karGajia Lisärakentamisen kannattavuus
•  Lisärakentaminen voi olla taloyhtiön kannalta kannattavaa tai
kannattamatonta ja vain osalle mahdollista
•  Rakennusoikeuden arvo (+)
•  Korvaavat autopaikat (-)
• 
• 
Hinta
Määrä (autopaikkanormi)
2
500 €/kem
→
2,00 milj. €
2
400 €/kem
→
1,60 milj. €
2
300 €/kem
→
1,20 milj. €
Maankäyttömaksun
jälkeen
1/9
1,78 milj. €
1/6
1,67 milj. €
1/3
1,33 milj. €
1/9
1,42 milj. €
1/6
1,33 milj. €
1/3
1,07 milj. €
1/9
1,07 milj. €
1/6
1,00 milj. €
1/3
0,80 milj. €
Korvaavien autopaikkojen aiheuttamien
menojen jälkeen
1/150
1/150
0,64 milj. €
0,53 milj. €
1/115
0,28 milj. €
1/83
-0,29 milj. €
1/150
0,19 milj. €
1/115
0,17 milj. €
1/115
-0,17 milj. €
1/83
-0,40 milj. €
1/83
-0,74 milj. €
1/150
0,28 milj. €
1/150
0,19 milj. €
1/115
-0,08 milj. €
1/150
-0,07 milj. €
1/115
-0,17 milj. €
1/83
-0,65 milj. €
1/115
-0,43 milj. €
1/83
-0,74 milj. €
1/83
-1,00 milj. €
1/150
-0,07 milj. €
1/150
-0,14 milj. €
1/115
-0,43 milj. €
1/150
-0,34 milj. €
1/115
-0,50 milj. €
1/83
-1,00 milj. €
1/115
-0,70 milj. €
1/83
-1,07 milj. €
1/83
-1,27 milj. €
•  Kunnan kannusteita voidaan tarvita, jotta yhtälöstä saadaan
taloyhtiön kannalta kannattava
•  Lievennetty maankäyttömaksu + alennettu autopaikkanormi
•  Aluesuunnittelutuki korttelitasolla
© Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Maankäyttömaksu / tontin vuokra (-)
•  Tilinpäätössuunnittelu / verotus (+/-)
Rakennusoikeuden
arvo
Maankäyttömaksu ja autopaikat vievät pääosan tuotoista
Case: Tammela +4000 kem2, rakennusoikeuden arvo 500 €/kem2
Rakennusoikeuden arvo
500 €/kem2
2,00 milj. €
Ei maankäyttömaksua
→ jää
500
€/kem2
→
2,00
milj. €
→ jää
AP
→ jää
AP
→ jää
1/150 kem2
1,08 milj. €
1/115 kem2
0,80 milj. €
1/83
kem2
0,34 milj. €
→ jää
444
€/kem2
→
1,78
milj. €
AP
→ jää
AP
→ jää
AP
→ jää
1/150 kem2
0,86 milj. €
1/115 kem2
0,58 milj. €
1/83
kem2
0,12 milj. €
Maankäyttömaksu 1/6
→ jää
417
€/kem2
→
1,67
milj. €
AP
→ jää
AP
→ jää
AP
→ jää
1/150 kem2
0,75 milj. €
1/115 kem2
0,47 milj. €
1/83
kem2
0,01 milj. €
Maankäyttömaksu 1/3
→ jää
333
€/kem2
→
1,33
milj. €
AP
→ jää
AP
→ jää
AP
→ jää
1/150 kem2
0,41 milj. €
1/115 kem2
0,14 milj. €
1/83
kem2
-0,33 milj. €
© Suomen Kiinteistöliitto ry
AP
Maankäyttömaksu 1/9
Erityyppisten autopaikkojen toteutuskustannuksia
~ 4 200 €/ap Pysäköin<kansi ~ 7 000 – 10 000 €/ap Pysäköin<talo ~ 20 000 €/ap Torikannen alla pysäköin<halli ~ 20 000 – 35 000 €/ap Kellari ~ 25 000 – 45 000 €/ap Kallioluola ~ 35 000 – 50 000 €/ap Autopaikkatyöryhmä 2009 Helsingin kaupunki Lisärakennushankkeessa voidaan käy<ää samanaikaises= eri vaihtoehtoja pysäköinnin ratkaisemiseksi © Suomen Kiinteistöliitto ry
Maantaso Tampere - Tammelan kaupunginosa
Lähde: Pekka Lah< VTT 900
800
700
600
500
400
300
200
100
0
-­‐100
-­‐200
-­‐300
Pysäköintipaikkojen lisätarve eri normitasoilla
pysäköintinormi (kem2/ap)
100
120
150
165
200
Osmonmäki
657
393
129
33
-­‐47
Ratapuisto
355
272
190
160
107
Tammela A
754
420
86
-­‐36
-­‐215
Tammela B
901
519
138
-­‐1
-­‐211
© Suomen Kiinteistöliitto ry
lisäpaikkojen tarve (kpl)
Uu?a kerrosalaa 207 000 kem2 Tammela autot 2010 (Tampere)
2010*
§  Autottomia talouksia liki 58 %
§  Asukkaiden autoja ~ 2500
§  Pysäköintipaikkoja yhteensä ml.
kadunvarsipaikat > 5000
Ø  Mahdollisuuksia pysäköinnin
kehittämiseen on.
*Lähde: Tampere <lastot © Suomen Kiinteistöliitto ry
Ø  Puolet n. ~ 2500
pysäköintipaikoista on yritysten ja
vierailijoiden käytössä
Asukasrakenne - täydennysrakentaminen
•  Asukasrakenteen vaikutus
Palveluiden kysyntä
Päätöksenteko taloyhtiöissä
• 
Kiinnostus
lisärakennushankkeisiin ja
alueen kehittämiseen
• 
Alueen ostovoima
•  Pitäisikö alueiden
uudistamisessa olla lyhyemmät
syklit?
Lähde: Tilastot Tampere 2010 © Suomen Kiinteistöliitto ry
• 
• 
Väestön ikäprofiilit Tampere Päätöstasot erilaisissa hankkeissa
Uudisrakentaminen Lisä-­‐ ja täydennysrakentaminen Korjaushankkeet Kaupunki Kaupunki Kaupunginosa Kaupunginosa Kaupunginosa Kor?eli Kor?eli Kor?eli Rakennusliike AsOy AsOy AsOy Asukas Asukas Asukas Rakennusliike Suunni?elijat Urakoitsijat Top down Top down & Bo?om up Bo?om up © Suomen Kiinteistöliitto ry
Kaupunki Täydennysrakentamisen yleissuunnitelma
Potentiaalisten lisä- ja täydennysrakentamispaikkojen haku
© Suomen Kiinteistöliitto ry
Kuvat: Tampereen kaupunki Kaupungin investoinnit Tammelassa, RantaTampellassa ja Vuoreksessa
20000
18232
Julkiset palvelut
18000
Puistot ja virkistysalueet
16000
13889
14000
€/asukas
Energiahuoltoverkko
12000
10000
Vesijohto, jäte- ja sadevesi
7536
8000
Pysäköinti
6000
2000
0
Tie- ja katuverkko
1606
Esirakentaminen
Suunnittelun ja asemakaavan
kustannukset
Tammelan täydennysrakentamisen edullisuus: h?p://www.tampere.fi/tampereinfo/projek<t/kaupunkiymparisto/keskustahanke/tammelanpiloSprojek<.html © Suomen Kiinteistöliitto ry
4000
Lisä- ja täydennysrakentamisen mahdollistama
positiivinen kierre?
1. 2. Uusia asukkaita ja työpaikkoja 5. UuGa toimintaa ja luovuuGa alueella Täydennys-­‐
rakentaminen Lähde: Pekka Lah< © Suomen Kiinteistöliitto ry
3. Uudet talot nostavat alueen keskihintaa 4. Uudet palvelut, työpaikat ja ympäristön kohennus 6. Uudistunut ja arvoltaan noussut alue Toimenpide-­‐ehdotukset
Kaupungit © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Jos tavoi?eena on laajami?ainen lisä-­‐ ja täydennysrakentaminen, sille on luotava suotuisat olosuhteet, sillä hankkeet eivät käynnisty itsestään •  Maankäy?ömaksusta tulisi luopua, sillä infrakustannuksissa säästetään •  Autopaikkavaa<mukset pitäisi tarkistaa, sillä ylimääräisistä autopaikoista on olemassa näy?öä •  Viherrakentamiseen ja pysäköin<ratkaisuihin sijoitetut eurot saadaan säästöinä takaisin. •  Täydennysrakentamista kanna?aa tukea, sillä laajami?aises< toteutuessaan se tuo merki?äviä kustannussäästöjä ja ympäristöhyötyjä. Toimenpide-­‐ehdotukset
Taloyh1öt © Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Taloyh<öiden pitäisi laa<a itselleen strategia •  Strategian olemassa olo helpo?aa päätöksentekoa, koska on selkeä linja, jonka mukaan toimitaan. •  Tällöin myös toimenpiteiden kanna?avuuden määri?äminen selkeämpää, koska <edetään, mihin ollaan pyrkimässä. •  Lisärakentamiseen kanna?aa suhtautua posi<ivisena mahdollisuutena. Se on hyvin toteute?una hyvä mahdollisuus rahoi?aa remon?eja ja vähentää niistä aiheutuvaa asuinkulujen kasvupaine?a. Taloyhtiön kysymyksiä lisärakennushankkeessa
Taloyhtiön vaihtoehdot lisärakentamishankkeessa?
Lisärakennushankkeen nettotuotto?
Maankäyttömaksun suuruus ja realisoituminen?
Lisärakennushankkeen suunnitteluratkaisut?
Pysäköintipaikkojen määrä ja lisärakentamistarve?
Kaavoituksen eteneminen ja kesto?
Peruskorjaushankkeen kustannusarvio ja rahoitustarve?
Aikataulut: peruskorjauksen ja tontin myynnin tahdistus?
Tulevien tilikausien suunnittelu?
Rahoituksen suunnittelu?
As.oy:n päätöksenteon suunnittelu?
© Suomen Kiinteistöliitto ry
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
• 
Päätelmiä 1/2
•  Täydennysrakentaminen on kuntatalouden kannalta usein
kannattavaa, koska infran investointeja ei juurikaan tarvita.
Olemassa olevassa infrassa on yleensä kapasiteettia.
•  Täydennysrakentamisen taloudellinen tukeminen on siksi
erittäin perusteltua. Tärkeimpiä tukitoimia ovat
© Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Suunnittelutuki kaavoituksen yhteydessä (tätä ei osata tehdä,
kannustimet vääriä yms.)
•  Maankäyttömaksun oleellinen alentaminen, mieluiten
poistaminen (nyt estää taloyhtiöiden lisärakentamista)
•  Viherrakentaminen (pelätään viheralueiden häviämistä)
•  Autopaikkavaatimuksen kohtuullistaminen (esim. Tammelassa
vain 37 %:lla talouksista on yksi auto, 5 %:lla 2 autoa, 58 %:lle
ei ole autoa, Tampereella 39 % ei autoa)
Päätelmiä 2/2
•  Asukkaat arvottavat lisärakentamista oman asumisensa
näkökulmasta (asukasrakenne, hyötyjä ei tunnisteta, uhkakuvia
löydetään helposti jne.)
•  As.oy:n kiinnostus omaan lisärakentamiseen riippuu hyödyn
suuruudesta (rakennusoikeuden arvo, autopaikkavaade,
maankäyttömaksu jne.)
•  Rakennusliikkeet ja sijoittajat korostavat hankkeiden
kannattavuutta
•  Alueella toimivat yritykset – liiketoiminnan kannattavuus
•  Palvelujen kysyntä ja sen kehitys
© Suomen Kiinteistöliitto ry
•  Kysyntä asunnoille ja liiketiloille – kysynnän kehittymisnäkymät
•  Hankkeiden riittävä koko ja realisoituminen (aikatekijät)
•  Asuntojen ja kiinteistöjen nykyinen hintataso, alueen nykyinen
arvostus