SÄHKÖSELOSTUS

Comments

Transcription

SÄHKÖSELOSTUS
SÄHKÖSELOSTUS
KIANTAMA OY
MARJATIE 1
89600 SUOMUSSALMI
(TYÖ N:O 2362)
Pohjolankatu 30 A
87100 Kajaani
(08) 625 605
e-mail: [email protected]
(08) 625 606
Y 0684494-1
alv. rek.
SISÄLLYSLUETTELO
A
KIINTEISTÖHALLINTO ..............................................................................................2
A0
YLEISTIEDOT KOHTEESTA ....................................................................................2
H SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT............3
H0
KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET .............................................................3
H01
URAKAN LAAJUUS............................................................................................................... 3
H011 Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta............................3
H013 Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet..............................................................3
H014 Rakennusaikainen käyttö.......................................................................................3
H02
H03
ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS ........................................................................... 3
SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET......................................................................... 4
H031 Käyttöönottotarkastukset.......................................................................................4
H032 Varmennustarkastukset .........................................................................................4
H033 Muut tarkastukset ..................................................................................................4
H034 Rakentamisen viranomaisvalvonta........................................................................4
H04
VASTAANOTTO..................................................................................................................... 5
H041 Rakennuttajan suorittamat tarkastukset................................................................5
H042 Tarkistusmittaukset ja koestukset ..........................................................................5
H043 Toimintakokeet ......................................................................................................6
H044 Käytön opastus ......................................................................................................6
H05
DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA.................................. 7
H051
H052
H053
H055
H056
H057
H06
Sopimuspiirustukset...............................................................................................7
Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta ..............................7
Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset...................................................................7
Työmaan piirustuskäytäntö ...................................................................................8
Luovutuspiirustukset..............................................................................................8
Piirustuskustannukset..........................................................................................10
KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET ....... 10
H061
H062
H063
H064
H065
H0651
H0652
H0653
H0654
H066
H067
Tarvikkeet ............................................................................................................10
Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus ...............................................................11
Työn suorittaminen..............................................................................................13
Metallipintojen pintakäsittely..............................................................................14
Merkinnät ja merkintätarvikkeet .........................................................................14
Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilat..............................................14
Kojeisto- ja keskustunnukset .............................................................................14
Johto- ja johdintunnukset ..................................................................................14
Laitteiden ja laitteistojen tunnukset ..................................................................15
Johdot ja niiden varusteet ...................................................................................15
Putkitukset ja rasioinnit.......................................................................................16
H1 ASENNUSREITIT ........................................................................................................18
H100
H101
H102
YLEISTIEDOT..................................................................................................................... 18
KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ..................................................................................... 18
JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT ................................................................................... 19
H1021
H1023
H104
H105
H2
Johtokanavat .....................................................................................................19
Asennuslistat......................................................................................................20
RIPUSTUSJÄRJESTELMÄT .............................................................................................. 21
LÄPIVIENNIT ..................................................................................................................... 22
SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT .............................................................23
H202
0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT ............................................................................. 23
H2022 Pääkeskukset .....................................................................................................24
H2023 Nousukeskukset..................................................................................................24
H2024 Muut keskukset ..................................................................................................24
H2025 Keskusten väliset syöttöjärjestelmät..................................................................25
H2026 Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset.............................................................25
H3
LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS.............................................................................26
H301
H302
LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS.............................................................................. 26
LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS ......................................................... 28
H3021 Laitteet...............................................................................................................29
H3022 Kaapelointi ........................................................................................................29
H3023 Vahinkokäynnistyksen estokytkimet, käynnistin- ja liitäntälaitteet sekä
liitäntäosat ........................................................................................................29
H4
SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT....................................................................29
H401
H5
PISTORASIAT ..................................................................................................................... 29
VALAISTUSJÄRJESTELMÄT.................................................................................30
H501
YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................. 30
H5011 Valaisimet..........................................................................................................30
H5012 Valonlähteet.......................................................................................................31
H5013 Kaapeloinnit ja johdotukset...............................................................................31
H5014 Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät.............................................................31
H504
H506
ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ .................................................................................. 31
TURVAVALAISTUS JA POISTUMISTIEOPASTEET ..................................................... 32
H6 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET .......................................33
H601
H603
J
RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ ................................................. 33
ERILLISET SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT ......................................................... 34
SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT ...........................................................34
J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET ...............................................................34
J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT........................................................................................35
J101
PUHELINJÄRJESTELMÄ.................................................................................................... 35
J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT...........................................................................35
J401
J402
J403
J407
J409
SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ ...................................................................................... 35
TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ .................................................... 36
RIKOSILMOITUSJÄRJESTELMÄ...................................................................................... 37
PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ ........................................................................................ 39
PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT ................. 42
J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT ...........................................................................43
J501
YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ............................................................................... 43
J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT .............................................................................46
J701
RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ .................................................................... 46
LIITE 1. JAKOKESKUSTEN TOTEUTUSOHJEET ......................................................48
LIITE 2. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN VERKOSTON MITTAUSTULOSTEN RAJA-ARVOT ................................................................................57
2
KOHTEEN YLEISTIEDOT
A
A0
KIINTEISTÖHALLINTO
YLEISTIEDOT KOHTEESTA
A01 Rakennuskohde ja sen sijainti
Kohteen nimi: Kiantama Oy
Osoite:
Marjatie 1
89600 Suomussalmi
Käyttäjän edustaja:
Kiantama Oy
Tekninen Johtaja
Tero Hyppölä
+358 50 464 0262
tero.hyppo[email protected]
Pää-/arkkitehtisuunnittelu:
Arkkitehtuuritoimisto H Pyykkönen
Hirviahontie 62 B
89600 Suomussalmi
Rakennesuunnittelu:
Insinööritoimisto Esa Korhonen Oy
Sumsantie 129
89600 Sotkamo
puh. 0400 389 349
email. [email protected]
LVI-suunnittelu:
LVI-Suunnittelutoimisto Kaiplan Oy
Kauppakatu 25 B 3
87100 Kajaani
puh. 0400 - 388719
email. [email protected]
3
Sähkösuunnittelu:
Lieke Suunnittelu Oy
Pohjolankatu 30, 87100 KAJAANI
puh. 08 - 625 605
Yhteyshenkilö
Martti Karikunnas
040 5945890
email. [email protected]
H SÄHKÖENERGIAN JAKELU- JA KÄYTTÖJÄRJESTELMIEN TIEDOT
H0
KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET
Työ tehdään SFS 6000 pienjännitesähköasennukset määräyksiä noudattaen.
H01 URAKAN LAAJUUS
Urakka käsittää Suomussalmen kunnassa Marjatie 1:ssä sijaitsevan rakennuksen
laajennusosaan liittyvät sähköjärjestelmien ja sähköteknisten tietojärjestelmien asennukset.
Tässä sähköselostuksessa urakka tarkoittaa sähköurakkaa ja sähköurakoitsijasta käytetään
lyhennettä “urakoitsija”.
H011
Suoritusvelvollisuudet uusien ja uusittavien asennusten osalta
Urakka sisältää kaikkien sähköselostuksessa ja piirustuksissa esitettyjen sähkölaitteiden, johtojen ja -järjestelmien hankinnan ja asennuksen täyteen käyttökuntoon, ellei toisin ole
määritetty.
H013
Urakoitsijoiden väliset työt ja velvoitteet
Urakasta muille kuin sähköurakan osapuolille aiheutuvat velvollisuudet sekä velvollisuudet
muiden kuin sähköurakan osapuolten töistä ja hankinnoista urakoitsijan sähköasennustöihin
on esitetty urakkarajaliitteessä.
H014
Rakennusaikainen käyttö
Lopullisiksi jäävien laitteiden tms. käytön ohjeet on esitetty urakkarajaliitteessä.
H02 ASIAKIRJONEN PÄTEVYYSJÄRJESTYS
Asiakirjojen pätevyysjärjestys on rakennusurakan yleisten sopimusehtojen YSE 1998 13 §:n
mukainen.
4
H03 SÄÄDÖSPERUSTEISET TARKASTUKSET
Urakkaan sisältyy säädösperusteisten tarkastusten kustannukset lukuun ottamatta niitä
tarkastuksia, jotka sisältyvät rakennusvalvontamaksuun.
H031
Käyttöönottotarkastukset
Urakkaan sisältyy urakoitsijan suorittama sähkölaitteiston käyttöönottotarkastus
urakkaohjelmassa
esitetyissä
vaiheissa
sekä
paloilmoitinliikkeen
suorittama
paloilmoitusjärjestelmän käyttöönotto-tarkastus.
Urakoitsija luovuttaa käyttöönottotarkastusten pöytäkirjat rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta.
H032
Varmennustarkastukset
Sähkölaitteiston varmennustarkastukset suorittaa valtuutettu tarkastaja.
Sähkölaitteiston varmennustarkastus tulee suorittaa ennen vastaanottotarkastusta.
Sähkölaitteiston
varmennustarkastuksen
pöytäkirja
luovutetaan
viimeistään
vastaanottotarkastuksessa tilaajalle.
Paloilmoitinjärjestelmän varmennustarkastuksen suorittaa TUKESin hyväksymä tarkastuslaitos urakoitsijan tilauksesta.
Tarkastuspöytäkirjat tulee luovuttaa rakennuttajalle.
Varmennustarkastuksista aiheutuvat kustannukset sisältyvät urakkaan.
H033
Muut tarkastukset
Merkki- ja turvavalaistusjärjestelmän asennukset tarkastaa paloviranomainen.
Antennijärjestelmän tarkastaa valtuutettu teleurakoitsija.
H034
Rakentamisen viranomaisvalvonta
Paloviranomainen
Nimi
Kainuun pelastuslaitos
Osoite
Opintie 1, 87100 Kajaani
Puhelin
(08)-6155 3100
5
H04 VASTAANOTTO
Vastaanottomenettelyn aikataulu sovitaan työmaakokouksessa. Seuraavassa esitetyt asiat
täydentävät vastaanottomenettelyä sähkötöiden osalta.
H041
Rakennuttajan suorittamat tarkastukset
H042
Tarkistusmittaukset ja koestukset
Käyttöönottotarkastukseen kuuluvat tarkastukset ja mittaukset ennen jännitteen kytkemistä:
•
•
•
•
suojajohtimien, PEN-johtimien ja potentiaalintasausjohtimien jatkuvuus
eristysresistanssimittaukset L1/L2/L3/N-PE (TN-S- järjestelmässä)
SELV- ja PELV-piirien tai suojaerotettujen piirien erotus
lämmitysjohtojen eristysvastusmittaukset.
Laitos saadaan kytkeä jännitteiseksi vasta, kun yllä mainitut koestukset ja mittaukset on
suoritettu sekä mahdolliset virheet korjattu.
Seuraavat mittaukset ja koestukset tulee suorittaa, kun laitos on kytketty jännitteiseksi:
•
•
•
•
•
•
•
•
syötön automaattisen poiskytkennän toiminta pistokoeluonteisesti (suunnittelussa on
varmistettu laskennallisesti verkoston toiminta)
napaisuus (tarkistetaan, että yksinapaiset kytkinlaitteet on kytketty vaihejohtimeen)
jännitelujuus (asennuspaikalla valmistetuille tai tyyppitestaamattomille laitteille)
kytkin-, käyttö-, ohjaus- ja lukituslaitteiden toiminnan testaus
ohjauspiirien toiminnan kokeilu
valvonta- ja hälytyspisteiden kokeilu
vaihejärjestyksen mittaus
sähköteknisten tietojärjestelmien tarkastukset ja koestukset tässä selostuksessa kunkin
järjestelmän kohdalla esitettyjen vaatimusten mukaisesti.
Urakoitsija laatii mittauksista ja tarkastuksista
rakennuttajalle ennen vastaanottotarkastusta.
pöytäkirjat,
jotka
tulee
toimittaa
6
H043
Toimintakokeet
Urakkaan sisältyvät toimintakokeet suoritetaan järjestelmäkohtaisissa ohjeissa kuvatulla
tavalla urakoitsijan ilmoitettua rakennuttajalle niiden olevan toimintakunnossa. Tällöin
edellytetään, että järjestelmät on asennettu oikein lopullisille paikoilleen. Asennusten on
oltava siinä valmiudessa, että toimintakokeen jälkeen voidaan aloittaa laitteiden säätö ja
viritys.
Kuormituskokeet
Ennen kuormituskoetta on korjattava toimintakokeissa mahdollisesti havaitut viat ja puutteet.
Turvavalaistusjärjestelmän tulee olla ennen kuormituskokeen suorittamista täysin
urakkasopimuksen mukaisessa kunnossa.
Järjestelmät, joille kuormituskokeet suoritetaan, ovat:
•
•
H044
merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä
paloilmoittimen akut.
Käytön opastus
Urakkaan sisältyy:
•
•
•
käyttäjien opastus järjestelmien käyttöön ja hoitoon koulutustilaisuuksien muodossa
tai eri järjestelmien toimintakokeiden yhteydessä
valmistajan tekemät kirjalliset ohjeet käyttäjälle jokaisen järjestelmän käytöstä ja
huollosta
käyttöohjeet toimitetaan suomenkielisinä.
Urakkaan sisältyy seuraavien järjestelmien käytönopastustilaisuuksien järjestäminen;
tilaisuuksiin varattava aika on esitetty sulkujen sisällä:
•
•
paloilmoitusjärjestelmä (2 h/tilaisuus)
merkki- ja turvavalaistusjärjestelmä (0,5 h/tilaisuus)
Urakoitsija järjestää käytönopastustilaisuudet kahdessa vaiheessa: ensimmäiset tilaisuudet
viikon kuluttua vastaanotosta ja lisäkoulutus noin kuukauden kuluttua ensimmäisistä
tilaisuuksista.
Urakoitsija esittää käytönopastustilaisuuksien ohjelman (kesto, sisältö ja esitysjärjestys)
kirjallisena rakennuttajalle 2 viikkoa ennen käytönopastustilaisuuksia.
Urakoitsija luovuttaa käyttö- ja huoltohenkilökunnalle viikkoa ennen ensimmäistä
käytönopastustilaisuutta järjestelmä- ja laitekohtaiset käyttö- ja huolto-ohjeet tutustumista
varten.
7
H05 DOKUMENTOINTI SUUNNITTELU- JA TOTEUTUSVAIHEESSA
Dokumenttien sisällön tulee täyttää hankkeen valmiiksi saattamiselle, luovutuspiirustuksille
sekä käyttö- ja huolto-ohjeille tässä selostuksessa asetetut tavoitteet.
Kaikki toteutuksen osapuolet huolehtivat tarvitsemiensa piirustusten ja kopioiden tilaamisesta
riippumatta siitä, kenen hankintaan piirustukset kulloinkin kuuluvat.
H051
Sopimuspiirustukset
Sopimusasiakirjojen ja -piirustusten tulkinnanvaraisuudet ja ristiriitaisuudet selvitetään
suunnitelmakatselmuksessa ennen sopimuksen allekirjoittamista. Rakennuttaja korjaa
havaitut puutteet sopimuspiirustuksiin.
Suunnitelma on laadittu AUTOCAD-version 2009 sovelluksilla CADiE 2009 Sähäkkä
(tasopiirustukset), CADiE 2009 Kessu (keskuskaaviot), tekstit Microsoft Word2000ohjelmalla ja taulukot Microsoft Excel2000-ohjelmalla
H052
Rakennusaikaisten toteutus- ja luovutuspiirustusten laadinta
Urakoitsija laatii toteutuspiirustuksista piirustusluettelon, joka tarkastutetaan ja hyväksytetään
rakennuttajalla.
Rakennusaikaisista toteutuspiirustuksista laaditaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto
AutoCAD 2002-muodossa.
Urakoitsija lähettää toteutuspiirustukset kahtena (2) sarjana A4-kokoon taitettuna
rakennuttajan tarkastettavaksi, lisäksi lähetetään tiedostot. Toinen sarja palautetaan
tarkastettuna urakoitsijalle. Piirustukset toimitetaan tarkastettavaksi niin, että rakennuttaja
ehtii tarkastaa ne ennen asennustyön aloittamista. Piirustusten tarkastamiselle on varattava
aikaa 2 viikkoa niiden perille tulosta.
Hyväksytyistä toteutuspiirustuksista urakoitsija toimittaa kustannuksellaan enintään kuusi (6)
sarjaa kopioita rakennuttajan määräämille suunnittelijoille, valvojille ja urakoitsijoille.
H053
Rakennusaikaiset toteutuspiirustukset
Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt
muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua.
Urakoitsijalla tulee olla työmaalla valvojan käyntien yhteydessä kuitattavissa oleva
seläkkeillä varustettu tarkepiirustussarja, jota tulee säilyttää kansiossa työnjohtotiloissa.
Urakoitsijan tulee esittää tarkepiirustussarja rakennuttajalle pyydettäessä.
Urakoitsija
kopioi
tarkepiirustussarjan
väliaikaiseksi
käyttöpiirustussarjaksi
käyttöhenkilökunnalle viimeistään yhden kuukauden kuluttua vastaanottotarkastuksen
jälkeen. Alkuperäisen tarkepiirustussarjan perusteella urakoitsija laatii luovutuspiirustukset.
8
H055
Työmaan piirustuskäytäntö
Urakoitsija ylläpitää tarkepiirustussarjaa työmaalla. Sarjaan merkitään työn aikana tehdyt
muutokset. Merkinnät tulee tehdä välittömästi ko. asennuksen valmistuttua.
Urakoitsijan tulee esittää tarkepiirustussarja rakennuttajalle pyydettäessä.
Urakoitsija
kopioi
tarkepiirustussarjan
väliaikaiseksi
käyttöpiirustussarjaksi
käyttöhenkilökunnalle viimeistään yhden viikon kuluttua vastaanottotarkastuksen jälkeen.
Alkuperäisen tarkepiirustussarjan perusteella laaditaan luovutuspiirustukset.
H056
Luovutuspiirustukset
Urakoitsija siirtää työmaalla tehdyt muutokset tarkepiirustuksista luovutuspiirustuksiin ja
luovuttaa luovutuspiirustukset rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle viimeistään kolmen
kuukauden kuluttua vastaanotosta.
Urakoitsija laatii kaikki luovutuspiirustukset vastaavasti kuin kohdassa toteutuspiirustukset
on selostettu.
Luovutuspiirustussarjoihin sisällytetään tarketiedoilla täydennettyjen toteutuspiirustusten
lisäksi myös:
•
•
•
•
•
•
sähköselostus
sähköselostuksen eri kohdissa erikseen mainitut muut piirustukset
sähkön jakelun ja moottorien ylikuormitussuojien koestustaulukko keskuskohtaisesti
tarkastuspöytäkirjat ja hyväksymistodistukset
mittauspöytäkirjat järjestelmäkohtien vaatimusten mukaisesti
urakkaan sisältyvien takuuajan huoltojen huoltosopimusjäljennökset.
Urakoitsija lähettää luovutuspiirustukset yhtenä paperisarjana A4-kokoon taitettuna sekä
tiedostot CD:llä rakennuttajan tarkastettavaksi. Tarkastettu sarja palautetaan kahden viikon
kuluessa kommentoituna luovutuspiirustusten viimeistelyä varten.
Urakoitsija täydentää LVI-urakoihin liittyvät piirustukset (laiteluettelot ja säätökaaviot)
jakelu- ja ohjauslaitteita koskevilla sähköteknisillä tiedoilla.
Urakoitsija
varustaa
kaikki
piirustukset
yhdenmukaisella
otsikoinnilla
ja
piirustusnumeroinnilla riippumatta siitä, kuka ko. piirustukset laatii. Piirustuksissa tulee olla
yhdenmukainen päiväys.
Urakoitsija toimittaa tarpeelliset sähkötiedot huoltokirjaa varten.
9
Paperikopiot
A4-kokoon taitettuina ja seläkkeellä varustettuina muovikantisessa rengaskansioissa:
•
•
•
•
1 sarjaa rakennuttajalle
1 sarja sähkösuunnittelijalle
1 sarja nousukeskushuoneeseen
käyttöpiirustukset jokaiseen ryhmäkeskuskomeroon sekä tietojärjestelmäpiirustukset
sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen
Urakoitsija toimittaa jakokeskusten läheisyyteen seinälle tai keskuskomeroon sekä
sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen lujan A4-kokoisen
muovikotelon, johon sijoitetaan käyttöpiirustukset (paperikopiot) keskuksen pää- ja
kokoonpanopiirustuksista ja piirikaavioista sekä tasopiirustus tai asemapiirustus, johon on
selvästi ryhmänumeroilla merkitty keskukseen liittyvät ryhmäjohdot.
Käyttö- ja huolto-ohjeet
Urakoitsija toimittaa luovutusasiakirjojen yhteydessä 2 sarjaa järjestelmä- tai laitekohtaisia
käyttö- ja huolto-ohjeita. Käyttö- ja huolto-ohjeet on toimitettava kaikista toimitettavista
järjestelmistä.
Käyttö- ja huolto-ohjeiden on sisällettävä vähintään laitetoimittajan antamat seuraavat tiedot:
•
•
•
•
•
•
•
•
tekniset tiedot
valmistajan nimi
edustajan nimi
käyttöohjeet
säätö- ja asetteluarvot
sisäiset kytkentäpiirustukset
huolto-ohjeet
takuutodistukset.
Luovutuspiirustustiedostot
Urakoitsija luovuttaa tiedostot CD-R levyllä rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle.
Piirustusluettelossa tulee määritellä
•
•
piirustusten tiedostonimet ja tyypit (esim. dwg) sekä sen CD-R levyn järjestysnumero, jonne ko. piirustus on talletettu
millä ohjelmalla ko. piirustus on laadittu.
Toimitettavat CD-R levyt tulee tarkistaa virusten tarkistusohjelmalla ennen toimittamista
rakennuttajalle ja sähkösuunnittelijalle.
10
CD-R levyjen tarraan tulee merkitä:
•
•
•
•
kohteen nimi
levyn järjestysnumero
tiedostojen viimeinen luontipäivä
tiedostojen tekijä.
Paperikopiot
A4-kokoon taitettuina ja seläkkeellä varustettuina muovikantisessa rengaskansioissa:
•
•
•
•
2 sarjaa rakennuttajalle
1 sarja sähkösuunnittelijalle
käyttöpiirustukset jokaiseen ryhmäkeskuskomeroon sekä tietojärjestelmäpiirustukset
sähköteknisten tietojärjestelmien keskuslaitteiden läheisyyteen
1 sarja pääkeskushuoneeseen.
Jokaisesta piirustustiedostosta, riippumatta alkuperäisestä suunnittelusovelluksesta,
luovutetaan dwg-formaattia oleva kuvatiedosto AutoCAD 2002-muodossa.
H057
Piirustuskustannukset
Rakennuttaja toimittaa urakoitsijalle veloituksetta sopimuspiirustuksista yhden sarjan
tiedostoja ja kaksi sarjaa paperikopioita sekä yhden sarjan paperikopioita muiden alojen
piirustuksista.
Kaikkien urakoitsijan laatimien ja urakkaan sisältyvien piirustusten ja asiakirjojen kopiointija jakelukustannukset sisältyvät urakkaan.
H06 KOHDEKOHTAISET USEITA JÄRJESTELMIÄ KOSKEVAT ASENNUSOHJEET
H061
Tarvikkeet
Käytettävien tarvikkeiden tulee olla niitä koskevien, voimassa olevien määräysten ja
direktiivien mukaisia. Tästä osoituksena tulee niissä sähkölaitteissa ja tarvikkeissa, joita
merkintävelvollisuus koskee, olla CE-merkintä. Jokaisessa tarvikkeessa tai pakkauksessa on
oltava vähintään todistus asianomaisesta hyväksynnästä. Kyseisistä laitteista ja tarvikkeista
tulee olla saatavilla valmistajan vakuutus.
Tarvikkeina käytetään vain tuotteita, jotka soveltuvat suomalaisiin olosuhteisiin.
Urakoitsijan on hyväksytettävä tarvikkeet ja laitteet tämän sähköselostuksen
järjestelmäkohtaisten ohjeiden mukaisesti rakennuttajalla.
Tarvikkeiden on oltava rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin
tarkoitettuja. Ellei sähköselostuksessa tai piirustuksissa ole työmenetelmiä tai tarvikkeita
tarkemmin määritelty, urakoitsija valitsee ne itse.
11
Kauppanimellä mainitut tarvikkeet voidaan korvata käyttökohteen kannalta ominaisuuksiltaan
ja laadultaan vastaavilla tarvikkeilla. Urakoitsijan on kuitenkin hankittava haluamalleen
vaihdolle rakennuttajan suostumus. Vastaavuuden todistamisvelvollisuus samoin kuin vastuu
vaihdosta jää sen esittäjälle.
Hyväksyntäkäsittelylle on varattava aikaa kaksi (2) viikkoa asiakirjojen perilletulosta lukien.
Vaihdon esittäjän tulee toimittaa tarvikkeiden ominaisuuksia koskeva aineisto sekä
korvaavasta että korvattavasta tarvikkeesta.
Käytettävissä tarvikkeissa, niiden pakkauksissa tai toimitusasiakirjoissa on oltava merkintä,
jonka perusteella tarvikkeiden laatu on todettavissa, tai nämä tiedot on ilmoitettava muulla
tavalla.
Varaosien on oltava asianmukaisesti pakattuja ja pakkauksen päällä on oltava merkintä sen
sisällöstä.
Tarvikkeiden toimitusajat sovitetaan rakennusaikataulun mukaan. Tarpeetonta varastointia on
vältettävä.
H062
Kytkimien, pistorasioiden yms. sijoitus
Yleistä
1. Huoneissa, joista on laadittu kalustopiirustus tai seinäprojektiot, kytkimet, pistorasiat
ja seinävalopisteet asennetaan näiden piirustuksen mukaan.
2. Kytkimet, painikkeet ja pistorasiat tulee sijoittaa yhdenmukaisesti, kuitenkin ottaen
huomioon rakenteiden ja pintamateriaalin asettamat vaatimukset.
3. Kytkin- ja painikeyhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat pystysuorassa.
4. Pistorasiayhdistelmät asennetaan siten, että peitelevyt ovat vaakasuorassa.
5. Pistorasiassa liitetään johtimet siten, että nolla on vasemmalla tai ylimpänä.
6. Valaistuksen yms. ohjauksen merkkilampun väri on valkoinen tai sininen.
7. Vahvavirtarasioinnit ja sähköisten tietojärjestelmien rasioinnit asennetaan kumpikin
omien peitelevy-yhdistelmien alle.
Asennuskorkeudet
1. Asennuskorkeudet ilmoitetaan alimman rasian keskelle, ellei piirustuksissa ole muuta
mainittu.
2. Kytkimien ja painikkeiden asennuskorkeudet:
• kostean tai märän yms. tilan pinta-asennus 1500 mm
• kuivan tilan pinta-asennus uppoasennuksen ohjeiden mukaan
• uppoasennus 1000 mm.
3. Pistorasioiden asennuskorkeudet:
• kostean tai märän yms. tilan pinta- ja uppoasennus 1500 mm
• porrashuoneiden pistorasiat 1800 mm
• siivouspistorasiat ovipielissä ylimmän kytkimen yläpuolella, muualla (käytävät
ym. vastaavat tilat) 1800 mm
12
• muut seinäpistorasiat 200 mm
• työpöytätason yläpuolella olevat pistorasiat 300 mm työtasosta tai 1200 mm
lattiasta
• jääkaapin, astianpesukoneen ja pakastimen pistorasia alakaapissa 600 mm
• kylmäkaappiyhdistelmän pistorasia 2200 mm
4. Seinävalopisteiden asennuskorkeudet:
• WC:n peilivalaisimet 2200 mm
• liesituulettimet 1800 mm
• yläkaappien yhteyteen asennettavat valaisimet arkkitehdin kalustekuvien
mukaisesti.
5. Liitäntärasioiden asennuskorkeudet:
• lieden liitäntärasia 200 mm.
6. Sähköteknisten tietojärjestelmien laitteiden asennuskorkeuksia:
• huonemerkkilamppu sähköpielessä 1950 mm
• telepistorasia = pistorasiakorkeus
• paloilmoituspainikkeet 1700 mm
• kulunvalvonnan painikkeet ja lukijat 1200 mm
• INVA WC:n hätäkutsupainike 800 mm
• INVA WC:n hälytyksenpalautuskoje 1400 mm
• INVA WC:n hälytyskoje 2200 mm.
7. Sisustus-, käyttö- tai rakennustekniset syyt voivat edellyttää käytettäväksi tästä
suosituksesta poikkeavia asennuskorkeuksia.
Asennusjärjestys
Mikäli piirustuksissa ei ole muuta osoitettu, noudatetaan seuraavia asennusjärjestysohjeita:
1. Kun kytkimiä ja pistorasioita asennetaan yhdistelmäpeitelevyn alle, sijoitetaan
pistorasiat ylimmäiseksi.
2. Kulkuvalon kytkin tai painike sijoitetaan kytkinyhdistelmässä alimmaiseksi.
3. Painike- ja kytkinyhdistelmässä sijoitetaan kytkimet ylimmäiseksi.
4. Merkkilamppu sijoitetaan välittömästi kytkimen tai painikkeen yläpuolelle.
5. Summeri tms. koje, jota ei käsitellä käyttötoimenpiteenä, sijoitetaan yhdistelmässä
ylimmäiseksi.
13
6. Mikäli samalle pystysuoralle alustalle asennetaan yli viisi kojetta, jaetaan kojeet
yhdistelmiksi seuraavasti:
a. vahvavirta- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kojeet omiin yhdistelmiin
telekojeet ylimpänä
b. pelkät vahvavirta- tai sähköteknisten tietojärjestelmien kojeet siten, että
muodostuu ryhmät 3+3, 4+3, 4+4, alin yhdistelmä ensin mainittuna.
7. Sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat asennetaan vaakasuorassa järjestykseen
vasemmalta oikealle lukien:
• antennirasiat
• muut sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat
• vararasia
• puhelinrasia
• yleiskaapelointijärjestelmän liitäntärasia.
8. Sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat pystysuorassa asennetaan järjestykseen
ylhäältä alas lukien:
• antennirasiat
• muut sähköteknisten tietojärjestelmien rasiat
• vararasia
• puhelinrasia
• yleiskaapelointijärjestelmän liitäntärasia.
9. Lähimpien kojerasioiden etäisyys ovenpielestä 100 mm.
10. Kojerasiayhdistelmien peitelevyjen välinen etäisyys 100 mm.
11. Kojerasia sijoitetaan puhtaaksimuuraukseen symmetrisesti tiilijakoon nähden.
12. Urakoitsija tarkistaa asennuspisteiden, rasioiden yms. paikat kalustepiirustuksista
rakennusaikaisia toteutuspiirustuksia laatiessaan.
13. Urakoitsija tarkistaa alakattoon asennettavien valaisimien tarkan sijainnin alakattokuvista.
14. Laitteiden sijoitukset mitoitetaan rakennukseen urakkarajaliitteessä esitetyllä tavalla.
H063
Työn suorittaminen
Työ tulee suorittaa aina tarkoin kunkin valmistajan ohjeita noudattaen. Työolosuhteet ja muut
työn suoritukseen vaikuttavat seikat tarkistetaan hyvissä ajoin ennen työn aloittamista.
14
H064
Metallipintojen pintakäsittely
Kaikkien työmaalle toimitettavien teräsosien on oltava vähintään pohjamaalattuja tehtaalla,
katso urakkarajaliite.
H065
Merkinnät ja merkintätarvikkeet
Urakoitsija esittää ennen töiden aloitusta ehdotuksen jäljempänä mainituista merkintätarvikkeista ja merkinnöistä rakennuttajalle hyväksyttäväksi.
H0651
Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilat
Sähkö- ja sähköteknisten tietojärjestelmien tilojen ovet varustetaan ruuvikiinnitteisillä
kaiverretuilla kerrosmuovikilvillä 120 mm x 20 mm, josta käy ilmi huonetilan nimi, esim.
”SÄHKÖPÄÄKESKUS”. Ryhmäkeskustilojen ja tietojärjestelmien tilojen oviin merkintä
“SÄHKÖ” tai “TELE” ja keskuslaitteen (jakokeskuksen) tunnus.
H0652
Kojeisto- ja keskustunnukset
Katso jakokeskusten toteutusohjeet (liite 1).
H0653
Johto- ja johdintunnukset
Pääjohdot, laitteiden ja laitteistojen syöttöjohdot sekä ohjaus-, hälytys-, indikointi- ja
sähköteknisten tietojärjestelmien runkojohdot merkitään molemmista päistään ja
haaroituksista käyttämällä luotettavasti kiinnittyvää kaapelimerkkiä. Valaistusryhmäjohdot
merkitään keskuksilla ja jakorasioilla. Lisäksi merkitään kaikki pistorasiat keskus- ja
ryhmätunnuksilla. Merkintään käytetään suojataskulla varustettua merkkauspantaa.
Merkinnät tulee tehdä koneellisesti.
Merkinnästä tulee ilmetä:
•
•
•
•
ryhmätunnus (vahvavirtajohdot)
järjestelmätunnus (sähköteknisten tietojärjestelmien johdot)
kaapelin ryhmä- ja/tai numerotunnus
kaapelityyppi poikkipintoineen.
Merkitseminen suoritetaan kaapelia asennettaessa. Vetovaiheessa saa käyttää vetomerkintänä
teippiä.
Kaaviossa esitetyt ohjaus-, hälytys- ja rakennusautomaatiojärjestelmän runkojohtojen
johtimet numeroidaan molemmissa päissä, elleivät johtimet ole itsessään numeroituja tai
värikoodattuja.
15
Jako- ja haaroitusrasiat, kotelot ja tuppipäätteet:
•
•
•
•
•
H0654
Kaikki kytkentä- ja jakorasiat merkitään rasian kiinteään osaan sijoitetulla
merkinnällä.
Kytkentärasioissa tulee olla ko. järjestelmän järjestelmätunnus (sähkötekniset
tietojärjestelmät) sekä juokseva järjestysnumero.
Jako- ja haaroitusrasioissa (sähköenergian jakelu- ja käyttöjärjestelmät) tulee olla
syöttävän jakokeskuksen tunnus sekä ryhmänumero.
Alakattojen yläpuolella, jossa rasia ei ole suoraan nähtävissä, voidaan käyttää
tussimerkintää. Muualla käytetään teippimerkintää.
Tuppipäätteisiin kiinnitetään nippusiteellä merkintäliuska, johon merkitään
järjestelmätunnus, runkojohdon parinumerot ja vapaana olevat parit.
Laitteiden ja laitteistojen tunnukset
Keskusten ulkopuoliset ohjauskojeet
Laitteiden ja laitteistojen ohjauskytkimet, painikkeet, merkkilamput ja soittokellot varustetaan
tunnusmerkinnöillä. Merkintävälineenä käytetään koneellisesti tulostettuja liimattavia
merkintäliuskoja.
H066
Johdot ja niiden varusteet
Asennuksissa käytetään yhtenäisvaippaisia Cu- ja Al-kaapeleita.
Kaapeleiden on oltava sähkönjohtavuus- ja erityisominaisuuksiltaan piirustuksiin merkittyjä
tai vastaavia.
Kaapelit asennetaan pääsääntöisesti ilman jatkoksia.
Kaapelihyllyillä kaapelit asennetaan oikaistuna hyllylle risteilyjä välttäen.
Hyllyasennuksessa voima-, asennus- ja sähköteknisten tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan
eri hyllyille tai samalla hyllyllä vähintään 200 mm:n etäisyydelle toisistaan.
Johtokanava-asennuksessa vahvavirta- ja tietojärjestelmien kaapelit sijoitetaan pääsääntöisesti
eri kanavaosaan.
Metalliputkien yhteydessä käytetään muovisia putkenpäätteitä, jotka asennetaan kaapelivedon
yhteydessä halkaisematta putkenpäätettä.
Jos kaapeli on asennuspaikalla alttiina mekaaniselle vaurioitumiselle, kaapeli suojataan esim.
muototeräksellä tai metallisella vähintään lujuusluokan 3 asennusputkella.
Pinta-asennuksessa käytetään muovivaippajohtoa ja muovivaippajohtovarusteita.
Kiinnikkeinä käytetään tukevia muovikiinnikkeitä, valkeaksi polttomaalattuja tai muovitettuja
ruostumattomia metallikiinnikkeitä ja ruostumattomia ruuveja.
Pistorasioina yms. kojeina, jotka asennetaan suoraan metalliseen alustaan, on käytettävä
asianomaiseen asennukseen sopivia pistorasioita ja kojeita.
Keskukset, kaapelihyllyt, kourut ja valaisimet kiinnitetään kiila- tai vastaavilla pulteilla.
16
Tulpparei’itykset tehdään ennen maalaustyötä, johtojen ja kojeiden asennus lopullisen
maalauksen jälkeen. Mikäli asennuksia joudutaan suorittamaan ennen varsinaisia maalaustöitä, maalataan johtojen ja kojeiden asennusalustat ennen asennusten suorittamista (katso
urakkarajaliite).
Kaapelit kiinnitetään pinta-asennuksessa asennuspaikkaansa kulloinkin soveltuvalla
menetelmällä niin, että kaapelien väliset etäisyydet säilyvät yhtä suurina.
Kiinnitysväli kevyellä kaapelilla (johdin 6 mm² Cu tai 10 mm² Al) vaakasuorassa
asennuksessa on enintään 0,25 m ja pystysuorassa 0,3 m. Raskailla kaapeleilla kiinnitysväli
on 20–25 kertaa kaapelin ulkohalkaisija. Ensimmäinen kiinnike asennetaan 5–10 cm rasiasta
tai kytkimestä.
Lattialäpivienneissä kaapelit suojataan 0,05 m:n korkeuteen lattiatasosta. Vahingoittumiselle
alttiissa paikoissa ja ulkoseinillä suojaus on ulotettava 1,5 m:n korkeuteen.
Paikalla valetuissa välipohjissa ja seinissä asennukset tehdään molemmista päistään
uppoasennusrasiaan päättyvinä putkituksina ML/Mp-asennuksena. Jos johto putkituksien
jälkeen jatkuu ilman rasiointia pinta-, hylly- tai kanava-asennuksena, käytetään MMJ-johtoja.
Johtokanava-asennuksissa
käytetään
muovivaippakaapelia.
Kaapelit
kiinnitetään
kojerasioiden vierestä asennusalustaansa tai käytetään järjestelmän kojerasioihin kuuluvia
vedonpoistimia.
H067
Putkitukset ja rasioinnit
Puhtaaksimuuratuissa seinissä olevien sähköputkitusten asennustapa on sovittava
rakennusurakoitsijan kanssa.
Niissä tiloissa, joihin tulee alakatot, putkitukset ja haaroitukset tehdään yleensä katon
välitilassa. Jakorasiat asennetaan helposti irrotettavien kattolevyjen kohdalle. Putkitukset on
kiinnitettävä huolellisesti rakenteisiin ja rasioiden kiinnitysalustoihin.
Eri järjestelmien seinäpisteet tulee päättää kojerasioihin lukuun ottamatta seinävalopisteitä
(esim. pesu- ja WC-tilat).
Maalattaviin seiniin tulevat rasioiden kannet saa kiinnittää lopullisesti paikoilleen vasta
seinämaalauksen jälkeen.
17
Lisäksi urakassa on noudatettava seuraavia suoritusohjeita:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Rasioita ei saa asentaa kohdakkain seinärakenteissa ääneneristyksen heikkenemisen
vuoksi.
Hyllylle ja ripustuskiskoihin asennettavien jakorasioiden alustojen pitää olla tehdasvalmisteisia. Jakorasialta lähtevien kaapeleiden tulee olla kiinnitettyinä alustaan
vedonpoiston varmistamiseksi.
Piirustuksissa esitetyt vararasiat putkitetaan lähimmälle kaapelihyllylle JM 25 putkella. Putkitukset päätetään siten, että ne ovat myöhemmin helposti käytettävissä.
Yli 3 m pitkiin varaputkiin urakoitsija asentaa vetolangan ML 2,5 mm2.
Varaputkitukset esitetään luovutuspiirustuksissa.
Putket ja rasiat asennetaan kosteussulun ja lämmöneristyksen sisäpuolelle.
Kylmän ja lämpimän tilan välillä putkien sisäpuoli tiivistetään ilmakierron
estämiseksi.
Galvaanisen korroosiovaaran takia metallirakenteiset putket eivät saa joutua kosteissa
tiloissa yhteyteen toisen metallin kanssa.
Erillisiä vesikattolävistyksiä vältetään viemällä putkitukset katolle esim. LVIlävistyksen yhteydessä.
Putkitukset, jotka lävistävät liikuntasauman, asennetaan siten, että putket pääsevät
liikkumaan. Urakoitsijan on esitettävä työtapaehdotus hyväksyttäväksi ennen
lopullista asennusta.
Lattiaputkitukset asennetaan riittävän syvään lopullisesta betonin pinnasta, etteivät
lattiaan tehtävät kiinnitykset tai rei’itykset ulotu putkiin. Tarvittaessa putkitus voidaan
tehdä kokonaan valun alle esim. alapohjien sorastusosaan. Putket kiinnitetään
huolellisesti niin, etteivät ne liiku valun aikana.
Kaikki asennusputket kiinnitetään vähintään 2,0 metrin välein sekä aina jatkosten ja
liitosten läheltä.
Taipuisat muoviputket kiinnitetään kaarien molemmin puolin, sekä suorilla osuuksilla
vähintään metrin välein.
IV-konehuoneissa käytetään ainoastaan alumiiniputkea.
Urakoitsija voi suorittaa asennukset ns. putkettomana asennuksena.
Kivirakenteissa asennukset tulee kuitenkin suorittaa putkittaen.
18
H1 ASENNUSREITIT
H100 YLEISTIEDOT
Tehdasvalmisteiset johtotiet asennetaan samaan sarjaan kuuluvista, valmiiksi
pintakäsitellyistä osista. Asennukset tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti ottaen
huomioon tämän selostuksen järjestelmäkohtaisissa osissa esitetyt erityisvaatimukset.
Paloalueen rajalla johtotiet katkaistaan seinäpintaan.
Sähköurakoitsija ja LVI-urakoitsijan on keskenään selvitettävä sähkö- ja LVI-laitteiden
sijoitukset ja tilavaraukset ennen töitten aloittamista.
H101 KAAPELIHYLLYJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Pääkaapelireiteille sekä muihin piirustuksissa esitettyihin tiloihin toteutettavan kaapeli- ja
pystyhyllyjen tarkoituksena on helpottaa kaapelointien asennusta ja kaapeleiden lisäystä.
Kaapelihyllyt ja -tikkaat asennetaan piirustuksissa esitettyihin paikkoihin.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Piirustuksissa esitetyissä tiloissa käytetään kaapelihyllyinä alumiinisia tai kuumasinkittyjä
pienahyllyjä.
Hyllyjen leveydet pohjapiirustusten mukaiset.
Näkyviin jäävät hyllyosuudet toteutetaan valkoiseksi poltto- tai pulverimaalatuilla
levyhyllyillä sekä sisäpuolisilla kannakkeilla ja huomaamattomilla jatkoksilla.
Kaapelihyllyjen liitos-, kulma- ja päätyosien sekä vakiokannakkeiden on oltava samaa sarjaa
kuin hyllytkin.
Paikkoihin joihin on piirretty kaaret, asennetaan tehdasvalmisteiset kaaret. Kaapelihyllyjen
katkaisut, suunnan muutokset yms. esim. IV-kanavien takia sisältyy sähköurakkaan.
Kaapelihyllyjen rakenneratkaisuiden on mahdollistettava se, että myöhemminkin on
mahdollista vaivattomasti lisätä tai poistaa rakennuksen kaapelointia. Seinäkannattimia
käytetään tiili- ja betoniseinien kohdalla sekä keskikannattimia kevyiden väliseinien kohdalla.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kaapelihyllyjen leveydet on esitetty tasopiirustuksissa.
Asentaminen
Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:100 alaslaskettujen
kattojen yläpuolella eikä arvoa 1:200 näkyviin jäävissä paikoissa.
Kannatustiheys määritetään kuormituksilla 20 kg/m (200 mm leveät hyllyt), 50 kg/m (300
mm leveät hyllyt) ja 80 kg/m (500 mm leveät hyllyt).
Hyllyt asennetaan siten, etteivät ne pääse kallistumaan pitkittäissuunnassa tai kiertymään.
Hyllyjen kiinnitykseen käytetään kiila-ankkureita tai vastaavia.
19
Näkyville jäävät pystyhyllyt suojataan 1,5 m:n korkeuteen suojalevyin. Suojalevyjä ei
asenneta sähkö- ja teletiloissa. Pystyhyllyjen suojalevyjen tulee olla ruuvikiinnitteisiä ja
hyllyjen kanssa samaa materiaalia.
Paloaluerajoilla väliseinien lävistyksessä kaapelihyllyt katkaistaan ja läpivientiaukoista
viedään ainoastaan kaapelit.
Kaapelihyllyillä (vaaka) johdotukset asennetaan ns. ”oikaistuna hyllylle” mukaan.
Mutkakohdissa kaapelit kiinnitetään kaapelihyllyihin.
Pystyhyllyihin kaapelit kiinnitetään kaarikiinnikkeillä.
Urakoitsijan on oma-aloitteisesti neuvoteltava asennusjärjestyksestä ja asennusyksityiskohdista muiden urakoitsijoiden kanssa ennen asennustöiden aloittamista.
H102 JOHTOKANAVAJÄRJESTELMÄT
H1021
Johtokanavat
Yleiskuvaus
Rakennukseen toteutetaan johtokanavajärjestelmä työpaikkakohtaisten sähkö- ja
tietoteknisten liitäntöjen ja kaapelointien asentamista varten. Lisäksi johtokanavia käytetään
kaapelireittiratkaisuina. Toimistohuoneisiin 156 ja 207 asennetaan johtokanavia.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Johtokanavana käytetään valkoiseksi polttomaalattua alumiinista johtokanavaa, jolla on oma
johto-osa heikkovirtakaapeleille vaakaosuuksilla ja pystyosuuksilla. Johtokanavat varustetaan
päätylevyin.
Toiminta
Johtokanavat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina siten, että myöhemminkin on
mahdollista muunnella pistorasioiden sijaintia sekä täydentää kaapelointeja.
Suunnittelu ja dokumentointi
Johtokanavien piirrostekniset esitystavat on esitetty piirustuksissa.
Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut muutostiedot rakennusaikaisiin
toteutuspiirustuksiin.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kaikki piirustuksissa esitetyt johtokanavat sisältyvät urakkaan.
Johtokanavia ja pystykanavia asennetaan tasopiirustusten mukaisesti toimistotiloihin.
Johtokanavien sisäpuolinen äänieristys sisältyy sähköurakkaan.
Johtokanavien ulkopuolisten tiivistyksen tekee rakennusurakoitsija.
20
Asentaminen
Johtokanavien asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja kanavapituudet tulee mitata
tiloittain. Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita.
Kiinnityksessä käytetään kanavaan kuuluvia kiinnikkeitä.
Johtokanavan katkaisut on tehtävä tarkoitukseen sopivalla työkalulla (esim. sirkkelillä), jolla
saadaan siisti ja suora leikkausjälki.
Nurkissa tulee käyttää tehdasvalmisteisia sisäkulmia (esim. TBS 17-3). Sähköurakoitsija
tiivistää seinäläpivienneissä johtokourujen sisäosan äänieristyssauvoilla esim. Thorsman TTIT5070.
Kanavien lopullinen sijainti, käytettävissä oleva tilantarve sekä kiinnitystapa tarkistetaan
tilakohtaisesti muiden urakoitsijoiden kanssa ennen kanavamateriaalin tilaamista.
Laadunvarmistus
Johtokanavat saa asentaa valmiiksi vasta kun asennusalusta on maalattu.
H1023
Asennuslistat
Yleiskuvaus
Sähkölistoja ja pinta-asennusten peitelistoja asennetaan seuraaviin kohteisiin:
- uppoasennusalueilla niissä paikoissa, joissa uppoasennusta ei voida toteuttaa
rakenteellisista tms. syistä
- toimisto-, yleisö- ja muissa siistiä ulkonäköä vaativassa tiloissa pinta-asennuksen
peitelistoina.
Tapaukset, joissa urakoitsija lista-asennuksilla ja pinta-asennuksilla sekä peitelistoilla haluaa
korvata uppoasennuksia, hyväksytetään tapauskohtaisesti arkkitehdilla ja sähkötöiden
tilaajalla ja valvojalla.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Listoina käytetään kannellisia asennuslistoja. Yksiosaisia listoja (ns. U-listoja) ei hyväksytä.
Listojen värit ( valkea, ruskea ja musta ) ilmoittaa tilaaja.
Toiminta
Listat toimivat johtoteinä ja liitäntöjen asennuspaikkoina.
Suunnittelu ja dokumentointi
Listoja ei ole esitetty piirustuksissa. Urakoitsija siirtää muilta osapuolilta mahdollisesti saadut
muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kaikki listat sisältyvät sähköurakkaan.
21
Asentaminen
Listojen asennuksineen tulee olla viimeisteltyjä, ja listapituudet tulee mitata tiloittain.
Listojen jatkokset sijoitetaan huomaamattomiin ja kolhaisuilta suojattuihin paikkoihin.
Kulmasovitukset tehdään jiiriin tai käytetään valmiita kulmakappaleita.
Listojen kiinnitys tehdään valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Laadunvarmistus
Listat asennetaan yleensä valmiille pinnoille, poikkeuksena seinän väriin maalattavat listat tai
sähkölistajärjestelmän pohjaosat.
H104 RIPUSTUSJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Valaisinripustuskiskoja käytetään johto- ja valaisinasennuksiin piirustuksissa esitetyllä
tavalla.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Valaisinripustuskiskot ovat teknisissä tiloissa kuumasinkittyjä leveydeltään 70 mm, muualla
valkoiseksi polttomaalattuja teräskiskoja leveydeltään 70 mm.
Kiskojen kannakkeet ja kannatusvälit valmistajan ohjeiden mukaisesti.
Kulmissa ja haaroituksissa on käytettävä tehdasosia ja kiskojen asennuksissa on huomioitava
lämpölaajenemisvara.
Asennus suoritetaan siten, ettei taipuma kannatusvälillä ylitä arvoa 1:200.
Kannatus määritellään kuormituksella 10 kg/m.
Valaisinripustuskiskojen ja niihin liittyvien asennustarvikkeiden (liitos- ja kannatusosien,
asennuslevyjen yms.) tulee olla samaan sarjaan kuuluvia kuin valaisinripustuskiskot.
Suunnittelu ja dokumentointi
Valaisinripustuskiskojen sijaintitiedot ja asennuskorkeudet on esitetty piirustuksissa.
Urakoitsija merkitsee muilta osapuolilta mahdollisesti saadut kiskojen korkeusasemien
muutostiedot rakennusaikaisiin toteutuspiirustuksiin.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kaikki piirustuksissa esitetyt valaisinripustuskiskot sisältyvät urakkaan.
Asentaminen
Valaisinripustuskiskot ripustetaan kierretangoilla ja kiinnitetään niin, että kiskot eivät pääse
kallistumaan tai kiertymään pitkittäissuunnassa.
22
H105 LÄPIVIENNIT
Yleiskuvaus
Johdot ja johtotiet suojataan läpivientikohdissa mekaanista vaurioitumista vastaan. Kaikki
kaapeleiden ja johtoteiden läpiviennit suljetaan lävistetyn rakenteen ominaisuuksia
vastaaviksi palo-, ääni-, lämpö-, kosteus- ja ilmastointitekniikoiden sekä ulkonäön kannalta.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Läpivientien sulkeminen toteutetaan materiaalivalmistajien ohjeiden mukaisesti.
Kaikki paloaluerajojen läpiviennit tehdään Palokatkomiehet GPG-palosuojamassalla sisältyen
rakennusurakkaan. Läpivientiasennukset tehdään ko. läpiviennin hyväksymispäätöksen ja
ST51.18-kortin esittämällä tavalla.
Asentaminen
Läpiviennit tiivistetään muita rakenteita vastaaviksi paloalueitten rajoilla palotekniikan
kannalta ja piirustuksissa erikseen määriteltyjen huoneitten osalta akustiikan kannalta.
Yksittäinen johto suojataan metallisella läpivientiputkella 32 mm halkaisijaan saakka.
Mekaanisilta rasituksilta vapaassa paikassa voidaan suojaus tehdä lujuusluokan 2
muoviputkea käyttäen.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Läpivientien urakkarajat on määritelty urakkarajaliitteessä.
Laadunvarmistus
Luovutustarkastuksessa painotetaan teknisen toteutuksen lisäksi erityisesti ulkonäköseikkoja
näkyville jäävien läpivientitoteutusten osalta.
Läpivientien tiivistys suoritetaan yleisaikataulun osoittamana ajankohtana.
23
H2
SÄHKÖN PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT
H202 0,4 KV PÄÄJAKELUJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan jakelualueittain sijoitettujen ryhmäkeskusten kautta.
Kohteen pääsähkönjakelu pääkeskuksesta muihin sähkökeskuksiin toteutetaan tavanomaista
kaapelointia käyttäen.
Vikatapauksissa vaarallisten kosketusjännitteiden esiintymisen ehkäisemiseksi sekä
järjestelmien ja laitteiden häiriöiden minimoimiseksi toteutetaan maadoitukset ja
potentiaalintasaukset.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Rakennuksen sähkönjakelu toteutetaan kokonaisuudessaan TN-S-järjestelmällä (5johdinjärjestelmä) liittymisjohtoa lukuun ottamatta.
Muut tekniset vaatimukset ja ratkaisut on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä.
Toiminta
Sähköteknisen vikatapauksen sattuessa maadoitus- ja potentiaalintasausjärjestelmä aiheuttaa
varolaitteiden välittömän toiminnan ja estää vaarallisten kosketusjännitteiden syntymisen.
Suunnittelu ja dokumentointi
Sähköurakoitsija selvittää ennen rakennusaikaisten toteutuspiirustusten laadintaa kaikki
keskuksista syötettävien muihin urakoihin kuuluvien laitteiden lopulliset sähkötekniset tiedot
ja vie niiden aiheuttamat muutokset piirustuksiin.
Suunnittelu- ja dokumentointivaatimukset on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Pääjakelujärjestelmän yksityiskohtaiset tiedot on esitetty piirustuksissa ja luetteloissa.
Järjestelmän sisältöön ja laajuuteen vaikuttavat tiedot on esitetty kohdassa Pääosat eriteltynä.
Asentaminen
Johdot asennetaan keskuksiin siten, että tässä selostuksessa määritetyt tarkastukset ja
mittaukset voidaan suorittaa myös käytön aikana ilman käyttökeskeytystä.
Asennusohjeita on esitetty myös kohdassa Pääosat eriteltynä.
Laadunvarmistus
Järjestelmään liittyville kojeille ja laitteille suoritetaan kertaalleen käyttöönottotoimenpiteet
kuten katkaisijoiden ja releiden kokeilu tai koestus.
Järjestelmän N- ja PE-johtimen välinen eristystila tarkistetaan ja mitataan ennen käyttöönottotoimenpiteiden suorittamista.
24
H2022
Pääkeskukset
Pääkeskukseen hankitaan laajennusosa PK laajennus nimellisvirraltaan 630A.
PK laajennus liitetään kahdella MCMK 4x240/240 suoraan pääkeskuksen kiskostoon.
Urakoitsija puhdistaa keskuksen sinne johtojen liittämisen jälkeen mahdollisesti joutuneista
eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä.
Jakokeskukset suojataan niin, etteivät ne joudu alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutuksille.
Urakoitsijan on hyväksytettävä pääkeskus ja muut keskukset rakennuttajalla ennen niiden
valmistuksen aloittamista sekä lähetettävä pääkeskuksesta pääkaavio ja kokoonpanopiirustukset tiedoksi jakeluverkon haltijalle.
Mahdollisista keskustilojen tai näiden ovien suurentamisesta sähköurakoitsija ottaa yhteyden
hyvissä ajoin rakennustyön alkuvaiheessa rakennusurakoitsijaan.
Luovutuspiirustuksia varten sähköurakoitsija toimittaa tukevat kotelot keskustiloihin.
Nykyisten keskusten sulake- ja nimilapputarvikkeet, samoin kuin kuvien päivitys sisältyy
sähköurakkaan.
Pääosat
H2023
Nousukeskukset
Urakoitsija hankkii ja asentaa nousukeskuksen NK pohjapiirustuksessa esitettyyn paikkaan
pääkaavion mukaisesti.
H2024
Muut keskukset
Sähköurakkaan sisältyy piirustusten mukaiset keskukset.
Työpaikkakeskuksiksi TPK1.1-1.12 hankitaan pistorasiakeskukset esim. Vohek VOIMA
0123.
Jakokeskus JK1.1 on prosessikeskus ja hankinta on tässä urakassa. Prosessisuunnittelu,
kaapelointi, johtotiet ja kytkennät ovat tilaajan hankinnassa. Urakoitsija tarkistaa ennen
JK1.1:n tilausta keskuksen ja kaapelien paksuuden riittävyyden.
Urakoitsija puhdistaa keskuksen sinne johtojen liittämisen jälkeen mahdollisesti joutuneista
eriste- ja johdinjätteistä sekä rakennuspölystä.
Jakokeskukset suojataan niin, etteivät ne joudu alttiiksi pölyn tai kosteuden vaikutuksille.
Urakoitsijan on hyväksytettävä muut keskukset rakennuttajalla ennen niiden valmistuksen
aloittamista.
Urakoitsijan on varmistettava keskusvalmistajalta keskuksien koko ja varmistettava että ne
mahtuvat niille varattuihin tiloihin.
Ennen keskuksien valmistamisen aloittamista urakoitsija varmistaa keskuksille piirustuksissa
varatun tilan ja kuljetusreittien riittävyyden. Tarvittaessa keskusten jako pienempiin osiin
haalausta varten sisältyy sähköurakkaan.
25
Mahdollisista keskustilojen tai näiden ovien suurentamisesta sähköurakoitsija ottaa yhteyden
hyvissä ajoin rakennustyön alkuvaiheessa rakennusurakoitsijaan. Jos myöhemmin käy ilmi,
ettei keskukset sovi niille varattuihin paikkoihin, niin muutostyö tehdään sähköurakoitsijan
laskuun.
Keskukset on asennettava siten, että niitä on mahdollista laajentaa toiselta sivulta (mikäli
komerossa on tilaa). Ensisijaisesti tila käytetään korkeussuunnassa, minkä jälkeen lisätään
leveyttä.
Kuivaan tilaan tarkoitetun, takaa avoimen keskuksen raot peitetään asentamisen jälkeen niin,
että keskuksen kosketussuojaus tulee määräystenmukaiseksi. Takaa avoimen keskuksen
asennuspintana käytetään palamatonta materiaalia.
Keskukset on kytkettävä niin, että vinokuormitus muodostuu mahdollisimman vähäiseksi.
Keskuksien kaikki merkkilamput 230V LED-lampuin.
Luovutuspiirustuksia varten sähköurakoitsija toimittaa tukevat kotelot keskustiloihin.
Nykyisten keskusten sulake- ja nimilapputarvikkeet, samoin kuin kuvien päivitys sisältyy
sähköurakkaan.
Lisäksi sähköurakoitsija hankkii keskuksiin liittyviä varusteita, katso liite 1 jakokeskusten
toteutusohjeet kohta ”Keskuksiin liittyvät varusteet”
Johdonsuojakatkaisijoiden nimelliskatkaisukyky tulee olla min. 6 kA.
H2025
Keskusten väliset syöttöjärjestelmät
Uudet pääjohdot toteutetaan ilman jatkoksia.
Kaapelit kiinnitetään pystytikkaille kaarikiinnikkeillä.
H2026
Maadoitukset ja potentiaalin tasaukset
Maadoituksen tekniset arvot ja maadoitettavat laitteet ja järjestelmät käyvät ilmi
piirustuksista.
Luovutuspiirustuksiin (tasoihin ja kaavioihin) merkitään kaikki maadoitus- ja potentiaalintasauskiskojen sekä maadoitus- ja potentiaalintasausliitäntäpisteiden paikat numeroituina.
Vastaavat numeroinnit merkitään maadoituskiskoihin sekä maadoitus- ja potentiaalintasausjohtimen molempiin päihin kohdan H065 mukaisesti. Laskettuihin kattoihin kiinnitetään
katon välitilassa olevaa liitoskohtaa osoittava tarramerkki.
Putkistoihin tehtävät johtoliitokset ja johdot asennetaan siten, ettei niitä tarvitse irrottaa esim.
venttiilin, mittarin tms. vaihdon yhteydessä.
Maadoitusjohtimen liitokset on tehtävä luotettavasti ja korroosionkestävästi käyttäen
tarkoitukseen valmistettuja liittimiä ja tarvikkeita.
26
H3
LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS
H301 LVI-JÄRJESTELMIEN SÄHKÖISTYS
Yleiskuvaus
Sähköistyksellä toteutetaan kohteeseen asennettavien LVI-laitteiden sähköenergian syöttö.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Asennettavien kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat on esitetty tasopiirustuksissa, kaaviossa ja
kojeluettelossa.
LVI-laitteet ja -laitteistot, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, liitetään
taipuisalla liitäntäjohdolla ryhmäjohdon vaihtorasiaan. Liitoskohdat varustetaan
vedonpoistajilla. Liitosjohdon pituus valitaan sellaiseksi, ettei se rajoita normaalia liikkumista
eikä huoltotyötä.
Ulkotiloissa vahinkokäynnistyksen estokytkin suojataan metallikatoksella lunta vastaan. 2nopeuksisten kojeiden vahinkokäynnistyksen estokytkiminä käytetään 6-napaisia kytkimiä.
Kiertovesipumput varustetaan kumikaapelilla ja CEE 17 pistotulpilla (1-vaiheiset)
myös varapumput. Kiertovesipumpuille asennetaan CEE 17 pistorasiat.
Kojeille asennetaan päävirtapiiriin vahinkokäynnistyksen estokytkin kojeen välittömään
läheisyyteen
(IV-konehuoneissa
vahinkokäynnistyksen
estokytkimet
asennetaan
tasopiirustusten mukaisesti).
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija ilmoittaa ennen hankintoja ja asennuksia muille osapuolille (ks. urakkarajaliite)
ko. työvaiheen alkamisajankohdan mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin
sähköurakoitsija tarkistaa lopulliset tehoarvot, vaiheluvut, kaapeloinnit, liitäntätavat,
sijoitukset, ohjaukset, hälytykset ja asennustavat laitetoimittajien luetteloista ja työnaikaisista
toteutuspiirustuksista.
Jos toimitettavat laitteet poikkeavat suunnitelluista, sähköurakoitsija suorittaa suunnitelmien
ja toimitusten teknisen yhteensovittamisen. Mikäli tästä aiheutuu normaalin
muutosmenettelyn piiriin kuuluvia vaikutuksia urakkaan, on muutoksista sovittava ennen
asennusten aloittamista.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
LVI-järjestelmien sähköistämisen on esitetty pohjapiirustuksissa ja kaavioissa.
Nykyisten tilojen alakertaan tekniseen tilaan k05 asentaa PU LV-kiertovesipumpun, jonka
kytkentä kuuluu sähköurakkaan. Sähköt pumpulle otetaan kellarikerroksen lähimmältä
keskukselta. Pumpulle tarvitaan keskukseen 10A sulakelähtö ja keskuksen viereen 2-kytkin
merkkilampulla. Urakoitsija kiinnittää kytkimeen pumpun positionumeron ja nimen.
27
Asentaminen
Konehuoneiden kaapeleiden alasottojen asennustapana hyllyiltä käytetään ainoastaan
metalliputkia tai kaapelihyllyjä.
Taajuusmuuttajakaapeloinnit
Moottorin syöttökaapelin
Moottorikaapeleina jakokeskukselta saakka käytetään EMC-häiriösuojauksen täyttäviä
kaapeleita (esim. MCCMK, MLJRM tai vastaava). Kaapelin häiriösuojausvaipan tulee jatkua
katkeamattomana putkimaisena taajuusmuuttajan ja moottorin välillä. Kaikkien mahdollisten
rasioiden ja koteloiden
taajuusmuuttajan ja moottorin välillä tulee olla metallirakenteisia ja varustetut
maadoitusmahdollisuudella.
Jotta suurtaajuuksisten radiohäiriöiden emissio saadaan tehokkaasti vaimennettua,
moottorikaapelin
suojavaipan on jatkuttava moottorilta taajuusmuuttajalle laaja-alaisesti. Maadoitukset on
tehtävä 360º:n suurtaajuusmaadoitusholkein, moottorin kytkentäkotelossa, turvakytkimellä,
vaihtorasialla ja vaihtokytkimellä.
Lisäksi kaapeleiden maadoituksissa tulee noudattaa huolellista ja pieni-impedanssista
työtapaa.
Moottorit, jotka tulevat joustaville alustoille tai ovat liikuteltavia, tulee liittää puolikiinteästi
EMC-suojauksen täyttävillä ohutsäikeisillä kaapeleilla
Taajuusmuuttajan ja moottorin välisen kaapelin on oltava mahdollisimman lyhyt.
Laitevalmistajien asennusohjeissa on kaapelille annettu maksimi- ja minimipituudet, joilla
EMC-vaatimukset täyttyvät.
Moottorikaapelin suojauksen tulee jatkua myös turvakytkimien yli, ja moottorin maadoitus on
tehtävä huolella, jottei synny laakereita syöviä laakerivirtoja.
Ohjauskaapelit
Myös ohjauskaapeleina käytetään häiriösuojattuja EMC-kaapeleita. Kaksoissuojattu kaapeli
on paras vaihtoehto pienjännitteisille digitaalisille signaaleille.
Analogisten ja digitaalisten signaaleiden tulisi kulkea erillisissä, suojatuissa kaapeleissa.
Analogisille signaaleille tulisi käyttää kaksoissuojattua kierrettyä johdinparikaapelia. Eri
signaalille tulisi käyttää yhtä yksittäin suojattua paria. Yhteistä paluujohdinta eri analogisille
signaaleille ei tule käyttää.
Taajuusmuuttajan ja valvontakeskuksen välisinä säätökaapeleina käytetään EMC-suojauksen
täyttäviä kaapeleita, esim. JAMAKC:tä.
28
Turva/huoltokytkin
Moottorin syöttökaapeliin, mahdollisimman lähelle moottoria, on asennetaan EMCmääräykset täyttävä,
turvakytkin, jonka kotelo on maadoitettavissa. Läpiviennit
turvakytkimelle tehdään 360º:n suurtaajuusmaadoitusholkein. Holkit on mitoitettava kaapelin
ulkohalkaisijan mukaan, jotta tiiveys ja EMC-häiriösuojaus säilyy.
Laadunvarmistus
LVI-laitteiden ja -laitteistojen tarkastusten ja toimintakokeiden suoritusajankohdat ja
urakkarajat on esitetty urakkarajaliitteessä.
LVI-laitteiden lämpöreleet säädetään laitteiden nimellisarvoihin.
H302 LAITTEIDEN JA LAITTEISTOJEN SÄHKÖISTYS
Yleiskuvaus
Sähköistyksellä toteutetaan kohteeseen asennettavien laitteiden tai laitteistojen sähköenergian
syöttö.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Asennettavien kaapeleiden tyypit ja poikkipinnat on esitetty tasopiirustuksissa, kaaviossa ja
kojeluettelossa.
Piirustuksissa on esitetty ne laitteet, joille asennetaan vahinkokäynnistyksen estokytkin tai
käynnistin- ja liitäntälaitteet kojeen välittömään läheisyyteen.
Toiminta
Laitteiden ja laitteistojen ohjaustiedot on esitetty niitä koskevissa piirustuksissa.
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija ilmoittaa ennen hankintoja ja asennuksia muille osapuolille (ks. urakkarajaliite)
ko. työvaiheen alkamisajankohdan mahdollisten muutosten selvittämiseksi. Tällöin
sähköurakoitsija tarkistaa lopulliset tehoarvot, vaiheluvut, liitäntätavat, sijoitukset ohjaukset (
mukaan lukien hätäseis), hälytykset ja asennus-tavat laitetoimittajien luetteloista ja
työnaikaisista toteutuspiirustuksista.
Jos toimitettavat kojeet poikkeavat suunnitelluista, rakennuttaja suorittaa suunnitelmien ja
toimitusten teknisen yhteensovittamisen. Mikäli tästä aiheutuu urakan sisältöön vaikutuksia,
ne kuuluvat normaalin muutosmenettelyn piiriin. Muutoksista on sovittava ennen asennusten
aloitusta.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kohteeseen asennetaan piirustuksissa esitetyt sähkötoimiset laitteet kaapelointeineen, pistorasioineen tai liitäntä-rasioineen, vahinkokäynnistyksen estokytkimineen sekä käynnistin- ja
liitäntälaitteineen.
Urakkarajat on esitetty urakkarajaliitteessä sekä laiteluetteloissa.
29
Asentaminen
Liitettäessä laitteistoja ja järjestelmiä rakennuksen sähköverkkoon valvotaan, että viisijohdinjärjestelmä säilyy nollasta eristettynä.
H3021
Laitteet
Sosiaalitilan keittiölaitteet eivät sisälly sähköurakkaan.
Kojeiden liitosjohdot kytkentöineen sisältyy sähköurakkaan.
H3022
Kaapelointi
Kaikkien kojeiden liitosjohdot kytkentöineen sisältyy sähköurakkaan.
Prosessilaitteiden liitosjohdot ja kytkennät eivät sisälly urakkaan.
H3023
Vahinkokäynnistyksen estokytkimet, käynnistin- ja liitäntälaitteet sekä
liitäntäosat
Laitteet merkitty pohjapiirustukseen, jotka on SU:ssa.
H4 SÄHKÖNLIITÄNTÄJÄRJESTELMÄT
H401 PISTORASIAT
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Kaikki 3-vaihepistorasiat ovat 5-napaisia, ja niiden vaihejärjestys on sama.
Kaikki 1-vaihepistorasiat ovat sulkulaittein varustettuja.
Uppoasennuskojeina käytetään valkoisia vakiosarjan kalusteita peitelevyllä 85 mm x 85 mm
ja keskiölevyllä 70 mm x 70 mm sekä johtokanavissa johtokanaviin erityisesti tarkoitettua
sarjaa.
Märissä tiloissa käytetään roiskevedenpitäviä (IP34) asennuskalusteita.
Yläjakelun pistorasioiden asennuslevyt ovat eristeaineisia tai pistorasioissa on käytettävä
kyseiseen sarjaan kuuluvia muovisia taustalevyjä.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kohteeseen asennetaan piirustuksiin merkityt pistorasiat kaapelointeineen.
Laadunvarmistus
Rakennuttajalle on esitettävä mallit erilaisista kojeyhdistelmistä ennen hankintojen
suorittamista.
30
H5
VALAISTUSJÄRJESTELMÄT
H501 YLEISVALAISTUSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Kohteeseen toteutetaan yleisvalaistusjärjestelmä, joka toimii yleis-, kulku- ja työskentelyvalaistuksena.
Toiminta
Käytävien valaistuksia ohjataan painonapeilla tai yksittäisten huoneiden valaistusta
ohjauskytkimillä.
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsijan on ilmoitettava tilaajalle ja suunnittelijalle valaisimien lukumäärämuutoksista
välittömästi niitä havaittuaan.
H5011
Valaisimet
Valaisimien värit valitaan valmistajan valaisinluettelon standardisävyistä. Mikäli
valaisinluettelossa mainitaan, että arkkitehti määrää värin, väri on asianomaisesta
standardisävystä poikkeava.
Kaikki ne upotettavat valaisimet, joissa on erillinen upotuskehys, hankitaan
upotuskehyksineen.
Alakattoihin tulevat upotetut valaisimet asennetaan arkkitehdin alakattopiirustusten
osoittamiin paikkoihin.
Ripustinasennukseen merkityt valaisimet tasapainotetaan.
Upotettavien valaisimien asennuksessa noudatetaan valaisinvalmistajan ohjeita tuuletuksesta
ja turvaetäisyyksistä palaviin rakenteisiin.
Asennettaessa valaisimia pinnalle tai upottaen alaslaskettuihin kattoihin urakoitsijan on
sovittava työjärjestyksestä ja kiinnitystavoista alakattourakoitsijan kanssa hyvissä ajoin ennen
töiden aloittamista.
Sähköurakoitsija tarkastaa ennen valaisimien hankintaa yhdessä rakennus- ja LVIurakoitsijan ja työmaan valvojan kanssa, että sähkösuunnitelmissa esitetyt uppovalaisimet
voidaan asentaa hankittaviin alakattoihin sekä että niille jää tarvittavat upotustilat.
Valaisimien perusväri on valkea tai valmistajan vakioväri. Kaikki valaisimet varustetaan
elektronisilla liitäntälaitteilla.
Häiriönpoisto
Purkauslamppuvalaisimet varustetaan häiriönvaimennuskondensaattoreilla ja kompensoinnin
huomioivin liitäntälaittein kuten valaisinluettelossa määrätään. Valaisinkohtaisessa
kompensoinnissa tehokertoimen tulee olla vähintään 0,95. Asennuksessa ja säädössä
noudatetaan valmistajan mainittua kondensaattoria koskevaa ohjetta.
31
H5012
Valonlähteet
Urakoitsija hyväksyttää valaisin- ja lampputyypit rakennuttajalla. Hyväksymistä varten
tarvittavan teknisen aineiston toimittaminen sisältyy urakkaan.
Valonlähteet
LED-valaisimissa ovat kiinteät valonlähteet.
Loistevalaisimissa käytetään T5 valonlähteitä
Lampun värilämpötila 4000K. Värintoistoluokka 1B (Ra 80 - 90).
Lopullinen valon väri ( värilämpötila ) tarkistettava rakennuttajalta ennen hankintaa.
H5013
Kaapeloinnit ja johdotukset
Johdotukset tehdään TN-S-järjestelmän mukaisina 5(3) x 1,5…2,5 mm2:n johdoilla (ellei
toisin mainittu).
Urakka sisältää valaisimien kaapeloinnit ja johdotukset putkituksineen sekä rasiointeineen.
Yleensä asennuksissa pyritään uppoasennuksiin. Tilassa missä on merkintä MMJ /a
suoritetaan asennukset pinta-asennuksina.
H5014
Valaistusohjauslaitteet ja -järjestelmät
Urakka sisältää valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet kaapelointeineen, johdotuksineen,
putkituksineen ja rasiointeineen.
Valaistusohjauskytkimet ja -painikkeet ovat samaa asennussarjaa kuin pistorasiat ja
sähköteknisten tietojärjestelmien liitäntärasiat.
Valaistusohjauskytkimiä ja -painikkeita asennetaan tasopiirustuksissa esitettyihin paikkoihin.
H504 ULKOVALAISTUSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Ulkovalaisimet ovat esitetty valaisinluettelossa valonlähteineen.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Järjestelmää koskevat samat tekniset vaatimukset ja ratkaisut kuin kohdassa H501
Yleisvalaistusjärjestelmä on esitetty.
Toiminta
Ulkovalaistusta ohjataan rakennusautomaatiojärjestelmän aikaohjelmilla ja hämäräkytkintoiminnolla.
32
Suunnittelu ja dokumentointi
Luovutuspiirustuksiin merkitään kaapelien sijainnit maaston kiintopisteisiin nähden.
Kaapeleiden asennusreitit on ohjeellisesti merkitty piirustuksiin, ja ne tarkastetaan työn
yhteydessä ennen asennusten aloittamista.
Asentaminen
Katso kohdat H066 Johdot ja niiden varusteet, H067 Putkitukset ja rasioinnit.
H506 TURVAVALAISTUS JA POISTUMISTIEOPASTEET
Yleiskuvaus
Rakennukseen asennetaan turvavalaistus
poistumistiet ja valaisee niitä.
ja
poistumistieopasteet,
jotka
osoittavat
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Järjestelmän on täytettävä sisäasiainministeriön asetuksen nro 805/2005 mukaiset
vaatimukset poistumisreittien merkitsemisestä ja valaisemisesta.
Järjestelmän asennukset suojataan paloa vastaan standardissa SFS 4640 esitetyllä tavalla.
Kaapelointi suoritetaan standardin IEC 331 mukaisella palonkestävällä kaapelilla.
Keskusakusto on varustettava varauslaitteilla, jotka toiminta-aikaluokan edellyttämän
kapasiteetin suuruisen purkauksen jälkeen pystyvät 24 h:n kuluessa varaamaan akustot
varaustilaan, joka on 90 % edellä vaaditusta kapasiteetista. Keskusparistot varustetaan
automaattisella lataustilan valvontalaitteella ja purkaussuojalla.
Kaapeleiden tyypit on esitetty piirustuksissa.
Järjestelmän rasiat, jakokotelot ja -laitteet merkitään kerrosmuoville kaiverretulla vihreällä
kilvellä, jossa teksti ” TURVAVALAISTUS ” JA ”POISTUMISTIEOPASTE”.
Järjestelmän tekniset vaatimukset ja tyypit on esitetty tässä selostuksessa, piirustuksissa ja
kaavioissa.
Toiminta
Verkkojännitteen katketessa tai laskiessa alle 180 V:n järjestelmän jännitesyöttö vaihtuu
akkukäyttöiseksi, 24V DC.
Opastevalaisimet ovat jatkuvasti käytössä.
Suunnittelu ja dokumentointi
Käyttäjälle selvitetään säädösten edellyttämät käyttöä ja hoitoa koskevat velvoitteet.
Sähköurakaan sisältyy järjestelmälle kunnossapito-ohjelman ja päiväkirjan laatiminen (
paperiversion lisäksi word 2000 tiedostona ) ja sähköurakoitsija hyväksyttää ne
rakennuttajalla, pelastusviranomaisella ja sähkösuunnittelijalla.
33
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Järjestelmä sisältää kaavion mukaiset valaisimet valonlähteineen, kaapeloinnit, keskukset,
rasiat ja laitteet.
Katto yms. valaisimien kannakkeet sisältyvät hankintaan.
Uusi turvavalaistuskeskus asennetaan 2. kerroksen iv-konehuoneeseen.
Keskus on malliltaan TKT 3122. Akut 2x12V, 24Ah, TEA 022.
H6 SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT JA -LAITTEET
H601 RAKENNUKSEN SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Mikäli lämmitysjärjestelmien laitteita halutaan korvata muilla, laadultaan, ominaisuuksiltaan
ja teholtaan täysin vastaavilla laitteilla, on tähän aina hankittava suunnittelijan ja tilaajan
suostumus.
Puku/pesutilojen 201 ja 202 lattioihin asennetaan lattialämmitykset piirustuksissa esitetyllä
tavalla.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Sähkölämmitys asennetaan omiksi, vain yhden tyyppistä sähkölämmitystä sisältäviksi
ryhmikseen, joihin ei saa olla liitettynä muuta kulutusta.
Lämmityskaapelit on esitetty piirustuksissa ja lämmitysluettelossa.
Sähkölämmitys asennetaan omiksi, vain yhden tyyppistä sähkölämmitystä sisältäviksi
ryhmikseen, joihin ei saa olla liitettynä muuta kulutusta.
Piirustuksissa on esitetty lattialämmitysten tekniset arvot.
Toiminta
Lattialämmityksiä ohjataan huonekohtaisilla termostaateilla Lattialämmitysten keskuslähdöt
varustetaan vikavirtasuojakytkimin.
LÄMMITYSKAAPELIT
Lämmityskaapelit asennetaan valmistajan niitä koskevien asennusohjeiden mukaisesti.
Asentaminen
Lattialämmitysten ryhmäjohdot asennetaan niin, että ne eivät lämpene liikaa esim. lämmityslaitteen vaikutuksesta.
Lämmityksen ryhmäjohtoon ei saa liittää muunlaista kuormitusta.
Laadunvarmistus
Kaapeleiden kunto tarkistetaan eristystaso- ja vastusmittauksin ennen valua, valun jälkeen ja
ennen kytkentätyön suorittamista. Mittauksista laaditaan pöytäkirjat, jotka liitetään luovutuspiirustuksiin.
34
H603 ERILLISET SÄHKÖLÄMMITYSJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Hallitiloihin asennetaan sähkölämmityspuhaltimet piirustusten esittämällä tavalla.
Sähkölämmityspuhaltimet on esitetty pohjapiirustuksessa ja lämmitinluettelossa.
Järjestelmää ohjataan huonekohtaisella termostaatilla ja lisäksi laitekohtaisella termostaatilla.
Sähkölämmityspuhaltimissa on tehonvalintakytkin 0-1-2 ( 0-3000W-6000W).
Sähkölämmityspuhaltimet asennetaan seinälle noin 1800 mm korkeudelle ja suunnataan
noin 60 asteen kulmassa lattiaan kohti (kallistuskulma tarkastetaan tilaajan kanssa työmaalla
ennen asennusta).
Laatikkopesutiloissa oleva puhallin ohjataan omalla termostaatilla samoin vaatteiden
kuivaustilan puhallin.
Suunnittelu ja dokumentointi
Sähkölämmityspuhaltimien asennustilat on tarkastettava ennen asennusta. (Puhaltimet eivät
saa olla suunnattu suoraan marjaprosessin laitteisiin koska marjat eivät saa saada liikaa
lämpöä).
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Järjestelmä sisältää sähkölämmityspuhaltimet, termostaatit, kaapeloinnit sekä putkitukset ja
rasioinnit.
J SÄHKÖTEKNISET TIETOJÄRJESTELMÄT
J0 KOHDEKOHTAISET SUORITUSOHJEET
Ellei asianomaisissa järjestelmäkohtaisissa ohjeissa ole toisin määritelty, noudatetaan
sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa niitä kohdekohtaisia suoritusohjeita, jotka on
esitetty kohdassa H0 Kohdekohtaiset suoritusohjeet.
Niissä asennuksissa (puhelinjärjestelmä, antennijärjestelmät, yleiskaapelointijärjestelmä),
J0
jotka teleurakointimääräyksissä on määritelty, on käytettävä Viestintäviraston
valtuuttamaa teleurakoitsijaa. Urakoitsija toimittaa rakennuttajalle kopion Viestintäviraston
valtuutuksesta ennen töiden aloittamista.
Kaikki sähköteknisten tietojärjestelmien laitteet tulee hyväksyttää rakennuttajalla ennen
hankintaa.
Sähköteknisten tietojärjestelmien asennuksessa noudatetaan ST-korttia 691.10, ellei
piirustuksissa ole toisin esitetty.
35
J1 PUHELINJÄRJESTELMÄT
J101 PUHELINJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Puhelinjärjestelmä on osana tietoverkkoa.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Rakennukseen asennetaan puhelinsisäjohtoverkko noudattaen Viestintäviraston määräystä
65 /2013M sekä kulloinkin voimassa olevia, rakennusten sisäisiä viestintäverkkoja koskevia
SFS ja EN standardeja. Tarkemmat tiedot on esitetty piirustuksissa.
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija
toimittaa
puhelinsisäverkkoa
koskevan
suunnitelman
valtuutetulle
teleurakoitsijalle tarkastettavaksi 1 kk ennen johtoteiden ja kaapelointien asentamista.
Valtuutettu teleurakoitsija tarkistaa puhelinsisäjohtoverkon määräystenmukaisuuden ennen
vastaanottotarkastusta ja varmentaa allekirjoituksellaan tarkistuspöytäkirjan.
Laadunvarmistus
Vastaanottotarkastuksessa sähköurakoitsija luovuttaa ST 611.40 mukaisen tarkastuspöytäkirjan.
J4 TURVALLISUUSJÄRJESTELMÄT
Kohteen suunnittelussa on noudatettu ST-kortin 603.13 turvallisuustasoluokkaa 2 ja STkortin 603.17 mukaista turvallisuustasoluokkaa 3. Vastaavia tasoluokkia tulee soveltaa
toteutuksessa.
J401 SÄHKÖLUKITUSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Ovien lukitusta, lukituksen sähköistä ohjausta ja ovien valvontaa varten asennetaan
sähkölukitusjärjestelmä.
Ovet, joiden lukitusta ohjataan sähköisesti, on esitetty piirustuksissa. ( ulko-ovet D07 ja D08)
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Kaapelointi tehdään laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti.
Laitteiden ja kojeiden tulee olla kyseisiä ympäristöolosuhteita varten suunniteltuja sekä
koteloituja.
Tekniset ratkaisut on esitetty ovivarustelukaaviossa sekä johdotuskaaviossa.
36
Toiminta
Järjestelmää ohjataan kulunvalvontajärjestelmällä ja rakennusautomaatiolla. Lukot toimivat
siten, että sähkönsyötön katketessa ovet pysyvät lukittuna. Järjestelmä valvoo, että ovi on
kiinni ja että se on lukittuna.
Lisäksi lukkoja ohjataan alueen kulunvalvontajärjestelmällä.
Suunnittelu ja dokumentointi
Järjestelmän tarkemmat tiedot on esitetty piirustuksissa. Järjestelmän toiminnan määrittely ja
ohjelmointi suoritetaan rakennuttajan antamien tietojen mukaisesti urakoitsijan pyynnöstä.
Huom.! Järjestelmän dokumentointia käsitellään luottamuksellisena.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Sähkölukkoja on sijoitettu ulko-oville (esitetty piirustuksissa).
Urakkarajat on esitetty urakkarajaliitteessä.
Laadunvarmistus
Ennen runkokaapelin kytkemistä ovirasialla urakoitsijan tulee suorittaa ovien sähköisten
laitteiden tarkistusmittaus, jossa todetaan, että laitteet on oikein kytketty.
J402 TYÖAJANSEURANTA- JA KULUNVALVONTAJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Kulunvalvontaa, ovien lukitusta varten rakennukseen asennetaan kulunvalvontajärjestelmä
(nykyistä Flexim järjestelmää laajennetaan).
Järjestelmän tehtävänä on tunnistaa ja rekisteröidä henkilöt, jotka kulkevat luvallisesti
kiinteistöön sisään, sekä estää ¨luvaton kulku.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Järjestelmä liitetään sähkölukitusjärjestelmään. Kaapelointi asennetaan piirustusten
mukaisesti.
Ennen kaapeloinnin aloittamista tulee tarkistaa laitetoimittajalta kaapeloinnin soveltuvuus
laitekantaan.
Johdotus tehdään laitetoimittajan ohjeiden mukaisesti. Kaapeloinnit ja johtotiet sähköurakassa
suunnitelma-asiakirjojen mukaisesti.
Kaapelointi päätetään ovilla ovirasioille (sähköurakassa) ja nykyiselle kulunvalvontapäätteen
lähelle, kaapelia vapaasti kiepillä ).
Kaapelit merkittävä yksiselitteisesti.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Sähköurakkaan sisältyy johdotus piirustusten mukaisesti.
Kulunvalvontalaitteet eivät sisälly sähköurakkaan.
37
Asentaminen
Kaapelit asennetaan mahdollisimman etäälle häiriöitä aiheuttavista kaapeleista ja laitteista.
Tarvittavat putkitukset, rasioinnit, kaapeloinnit ja laitteet on esitetty ovivarustelukaaviossa
sekä piirustuksissa.
Oviympäristössä päätetään ovirasiaan (johdot kiepillä ovirasiassa )
Laadunvarmistus
Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta.
Kulunvalvontajärjestelmä on tilaajan hankinnassa kaapelointi sähköurakassa.
Nykyinen kulunvalvonta/työajanseuranta pääte sijaitsee nykyisen sisäänkäynnin lähellä.
Uusille kulkuoville D07 ja D08 asennetaan ovirasiat (sähköurakassa) rakennusurakassa ovien
sähkölukot ja oviympäristön laitteet. Nykyisen kulunvalvonnan päätteen ja ovirasioiden
välille on sähköurakassa kaapelointi (esim. MHS 10x2x0,5).
J403 RIKOSILMOITUSJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Murtoja
ryöstötapahtumien
rikosilmoitusjärjestelmä.
havaitsemiseksi
rakennukseen
asennetaan
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Kytkentärasiat ja -kotelot sekä laitteet varustetaan kansikoskettimilla. Järjestelmän apu- ja
jakorasiat varustetaan sinisellä, kaiverretulla, järjestelmää osoittavalla tekstillä.
Puhelinverkkoon liitettävien laitteiden tulee olla Viestintäviraston hyväksymiä. Järjestelmä
varustetaan varakäyntiakuilla.
Asennuksen saa tehdä ainoastaan Suomen Vakuutusyhtiöiden Keskusliiton (SVK)
hyväksymä rikosilmoitinliike.
Kaapelointi ja laitteet on esitetty periaatekaaviossa.
Rikosilmoituskeskuksia asennetaan seuraavasti:
•
•
•
•
•
•
•
•
A-luokan osoitteellinen keskus
hälytysosoitetietoja 1 kpl/ilmaisin tai ovi, osoitteet määriteltävissä viiveellisiksi,
laajennettavissa vähintään 30 kpl
sabotaasihälytysosoitteita 1 kpl/ilmaisin tai ovi, laajennettavissa vähintään 30 kpl
hälytysryhmien aikaohjauksia (päälle/pois) vähintään 20 kpl
käyttäjäkoodeja vähintään 30 kpl, järjestelmä ohjelmallisesti jaettavissa osiin
akusto vähintään 36 h toiminta-ajalle
liitännät paikallisille hälyttimille
käyttö- ja näyttölaitteita sekä ohisulkijoita piirustusten mukaan.
Koko järjestelmä toteutetaan SVK:n määrittämän luokan A laittein ja komponentein.
38
Toiminta
Ilmaisimilla valvotaan sisätiloja sekä niihin asianomaiselta ulko-ovelta johtavaa käytäväosaa
ja ulkokuoren ovia.
Järjestelmä havaitsee ilmaisimen antaman hälytyksen ja siirtää sen gsm yhteyden kautta
vartiointiliikkeeseen.
Järjestelmän hälytyksensiirto tehdään SVK:n hyväksymällä A-luokan mukaisella
ilmoituksensiirtojärjestelmällä.
Urakoitsija huolehtii ilmoituksensiirtoyhteyden oikea-aikaisesta tilauksesta. Yhteyden
hankinta ja käyttökustannukset maksaa tilaaja.
Suunnittelu ja dokumentointi
Rikosilmoitusjärjestelmän luovutuspiirustuksia ei liitetä yleisten luovutuspiirustusten
yhteyteen, vaan ne tehdään kahtena sarjana erillisiin kansioihin. Järjestelmän kaikkia
dokumentteja käsitellään erityisen luottamuksellisina, ja tähän asiaan kiinnitetään erityistä
huomiota kohteen rakennusvaiheen aikana.
Järjestelmästä toimitetaan kohdassa H05 mainittujen asiakirjojen lisäksi seuraavat asiakirjat:
Erilliset turvajärjestelmien laitesijoituspiirustukset
Järjestelmän laiteosoitteiden paikantamiskaaviot.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Kiinteistön ja käyttäjän tiloihin asennetaan yhteisellä
rikosilmoituslaitteisto piirustuksissa esitetyssä laajuudessa.
Järjestelmän pääosat ovat:
•
•
•
•
•
keskuslaitteella
toteutettu
rikosilmoituskeskus
ilmaisimet
ohituskytkin
kaapeliverkosto
ilmoituksensiirtolaitteet
Asentaminen
Asennuksessa noudatetaan laitetoimittajan ohjeita.
Ennen keskuksen ohjelmointia tulee sähköurakoitsijan käydä käyttäjän kanssa läpi eri
aikaohjelmavyöhykkeet ja avainkytkimien toiminnat sekä muut ohjelmointiin liittyvät seikat.
Laadunvarmistus
Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta.
Ennen vastaanottoa järjestelmälle suoritetaan toimintakoe tilaajan osoittamien henkilöiden
kanssa. Järjestelmän toiminnan koestuksessa sekä tarkastuksissa käytetään ST-korttia 663.40
Turvajärjestelmien tarkastus- ja mittauspöytäkirja.
39
J407 PALOILMOITINJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Tulipalon nopeaa havaitsemista varten rakennuksen saneerausalueelle asennetaan
automaattinen paloilmoitinjärjestelmä ( nykyistä järjestelmää laajennetaan ).
Paloilmoitinjärjestelmän tarkoitus on suojata käyttäjien kiinteää ja irtainta omaisuutta sekä
rakennuksessa olevia ihmisiä.
Hankitaan uuteen rakennukseen uusi paloilmoituskeskus näkyväksi keskukseksi ja se liitetään
kahdennettuna väylänä nykyiseen paloilmoitinkeskukseen, joka tehdään ns. näkeväksi
keskukseksi.
Liitetään nykyiseen keskukseen kahdennetulla väyläkaapelilla.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Paloilmoitin suunnitellaan ja asennetaan seuraavien julkaisujen ja ohjeiden mukaisesti:
− Pelastuslaki 468/2003
− Laki pelastustoimen laitteista 10/2007
− Ympäristöministeriön asetus rakennusten paloturvallisuudesta julkaisut E1,
E2 ja E4.
− Sähkötieto ry Paloilmoittimen suunnittelu- ja asennusohje 2009(2010)
Järjestelmässä käytetään puolueettoman arviointilaitoksen toimesta kyseiseen käyttöön
hyväksyttyjä laitteita.
Kaapeleissa ei saa siirtää muiden järjestelmien signaaleja.
Rakennuksiin asennetaan paloviranomaisten hyväksymä automaattinen ja osoitteellinen
paloilmoitusjärjestelmä. Asennukset tehdään hyväksytyn asennussuunnitelman mukaisesti.
Paloilmoituskeskukset asennetaan seuraavanlaisena kokonaisuutena:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
osoitteellinen ja analoginen järjestelmä
ennakkovaroitukset huoltoa varten
ilmaisimien likaantumisvalvonta
järjestelmän kalibrointi
ilmaisinkohtainen herkkyyden säätö
1 kpl osoite/ilmaisin tai painike
karttakotelot
paloryhmiä vähintään 20 kpl varalla
huoltovapaa akku
Järjestelmän kaapelointi ja asennus täyteen toimintakuntoon laitetoimittajan ohjeiden
mukaisesti
40
Toiminta
Palo havaitaan tilan käyttötarkoituksen mukaan joko lämpö- tai savuilmaisimien,
painikkeiden antaman hälytyksen perusteella.
Havaittuaan tulipalon järjestelmä hälyttää hätäkeskuksessa sekä palohälyttimien
(palokellojen) välityksellä rakennuksessa oleville henkilöille.
Paloilmoitinjärjestelmä on osoitteellinen, jossa hälytyksen tai vikailmoitusten sijainti voidaan
todeta ilmaisimen tarkkuudella.
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija tarkastuttaa sopimuspiirustukset ja järjestelmän tekniset määritykset
valitsemallaan paloilmoitinliikkeellä mahdollisimman aikaisessa vaiheessa ja viimeistään
ennen toteutuspiirustusten tekemisen aloittamista.
Järjestelmästä tehdään sisäasiainministeriön määräyksen mukainen toteutuspöytäkirja
(esimerkiksi ST 662.40 mukaisesti).
Käyttölaitteiden yhteyteen sijoitetaan seuraavat piirustukset ja suomenkieliset dokumentit:
•
•
•
•
•
paikantamiskaaviot
paloaluekartta ilmaisimien sijaintitietoineen
paloalueittain numeroitu aksonometrinen
kiinteistöstä
järjestelmän käyttöohjeet
järjestelmän huolto-ohjeet.
paloilmoitusjärjestelmäkaavio
koko
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Paloilmoitinjärjestelmän laajuus ja sisältö on esitetty piirustuksissa ja tässä selostuksessa.
Järjestelmän pääosat ovat:
•
•
•
•
•
•
•
ilmoituksensiirtojärjestelmä
paloilmoitinkeskus
palohälyttimet (palokellot)
paloilmaisimet osoitemerkintöineen
vaikeissa paikoissa konventionaliset ilmaisimet
palopainikkeet (osoitteellisia)
kaapeliverkosto
41
Uusi paloilmoituskeskus varustettuna:
FX-3NET PALOILMOITINKESKUSRUNGOT
kpl
FX 3NET/FI, Fire Alarm Panel
1
FX-SLC, Loop Controller
1
FX-OCA, Relay Output Controller
1
FX-MAP1, Kaaviokotelo
1
AKKU 12V 17Ah
2
ESMI22051E, Optical smoke detector
11
ESMI 2251TEME
30
B501AP-W, Asennuskanta
11
B501AP-IV, Asennuskanta kosteaan tilaan
30
MCP5A-RP01FG-01, palopainike
6
SR1T-2G, Surface mounting box
6
1.2 FX NET- JA FX- KESKUSTEN OPTIOYKSIKÖT
1.3 FX- KESKUSTEN TARVIKKEET
AP200- SARJAN ILMAISIMET
2.7 OSOITTEELLISET
PALOILMOITUSPAINIKKEET
Palokellot
MBF-6EV, palosoittokello sisätiloihin
3
MBA-6, palosoittokello ulkotiloihin
2
BBX-4, asennusrasia
1
6295, 60oC
15
5.6 KONVENTIONAALISET LÄMPÖILMAISIMET
HANKALIIN TILOIHIN
7.3
PALOKELLOT,
TARKKAILUTAULUT
SUMMERIT,
9. TARRAT JA KILVET
ZH-2370, kilpi
Palopainike opastekilpi 100x100
5
Osoitetarra FX, silmukat 1-2
41
Asentaminen
Ilmaisinryhmäkaapelit sijoitetaan mahdollisuuksien mukaan suojatun alueen sisäpuolelle.
Asennettaessa ilmaisimia välikattoon on sijaintipaikat merkittävä, elleivät ne ole muuten
havaittavissa.
Automaattisen paloilmoittimen haaroitus-, jako- ja pääterasioiden kannet merkitään
PALOILMOITUSLAITTEISTO-kilvin.
Paloilmoituspainikkeille ja palohälyttimille asennetaan standardin mukaiset merkinnät
Hyllyille asennettavat paloilmoitinjärjestelmän kaapelit sijoitetaan omiksi ryhmikseen erilleen
muista kaapeleista tai kokonaan erillisille tietojärjestelmähyllyille.
42
Kaikki palopainikkeet ja ilmaisimet varustetaan kiinteällä osoitekilvellä.
Silmukkajohtoina käytetään KLM 4 x 0,8 ja palokellojen johdotuksena MMJ 3 x1,5.
Aika, jolloin paloilmoitinjärjestelmä ei ole käytössä tulee urakoitsijan sopia ennakkoon
rakennuttajan ja pelastuslaitoksen kanssa.
Laadunvarmistus
Järjestelmän kaapelointi hyväksytetään laitetoimittajalla ennen asennustöiden aloitusta.
Urakoitsija sopii ennen asennusten aloitusta asennuksen aikana tehtävistä omaehtoisista
tarkastuksista valitsemansa paloilmoitinliikkeen kanssa, joka vastaa asennusten
määräystenmukaisuudesta.
Keskus kytketään ja paloilmoituslaitteisto tarkastetaan ennen varmennustarkastusta.
Käyttöönottotarkastuksen tekee paloilmoitinliike ja tarkastuksesta tehdään pöytäkirja, esim.
kortin ST 622.41 mukaisesti.
Aluehälytyskeskukseen liitettävän järjestelmän varmennustarkastus suoritetaan ennen
rakennuksen tai sen osan käyttöönottoa.
Varmennustarkastuksen suorittaa Turvatekniikan keskuksen valtuuttama tarkastuslaitos.
Käyttäjille, varsinkin tilaajan nimeämälle paloilmoittimen hoitajalle, järjestetään riittävä
hoidon ja käytön opastus. Opastustilaisuudessa käydään läpi erilaisia käytännön
toimintatilanteita.
Käyttäjille selvitetään automaattisen paloilmoittimen käyttöä ja hoitoa koskevat säädökset ja
niiden asettamat velvoitteet.
Paloilmoitinliike laatii järjestelmälle Word-pohjaisen kunnossapito-ohjelman ja hyväksyttää
sen rakennuttajalla ja sähkösuunnittelijalla.
J409 PALOSUOJELULAITTEIDEN OHJAUS- JA VALVONTAJÄRJESTELMÄT
Yleiskuvaus
Savunpoistotoimintaa varten rakennukseen asennetaan savunpoistojärjestelmä.
Savunpoistoluukut ja kaapeloinnit on esitetty pohjapiirustuksissa ja kaavioissa.
Lisäksi palo-ovien sulkulaitteiden kytkennät ja kaapeloinnit kuuluvat sähköurakkaan.
Palo-ovien sulkuautomatiikan laitteet hankkii rakennusurakoitsija palo-ovien kanssa.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Järjestelmässä
noudatetaan
sisäasiainministeriön
pelastusosaston
julkaisua
“Sisäasiainministeriön päätös eräistä savunpoistolaitteista” ja pelastuslaitoksen ohjeita.
Savunpoistopainikkeet varustetaan kiinteällä tekstillä “SAVUNPOISTO” ja ryhmänumerokilvellä.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Savunpoistojärjestelmälle laukaisulaitteiden läheisyyteen
hankkii sähköurakoitsija
määräysten mukaisen laminoidun kaavion, missä on esitetty savunpoisto ohjauslaitteineen.
Järjestelmän kaapelointi tehdään palon kestävin kaapelein.
Lisäksi palo-ovien sulkulaitteiden kytkennät ja kaapeloinnit kuuluvat sähköurakkaan.
43
Palo-ovien sulkuautomatiikan laitteet hankkii rakennusurakoitsija palo-ovien kanssa.
Toiminta
Savunpoistoa ohjataan manuaalisesti ohjauskytkimellä savunpoistokaavion mukaan.
Asentaminen
Kaapelointina käytetään palonkestäviä kaapeleita.
Laadunvarmistus
Järjestelmällä suoritetaan toimintakoe ennen vastaanottoa.
J5 TIETOVERKKOJÄRJESTELMÄT
J501 YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Kiinteistöön toteutetaan avoin kaapelointijärjestelmä (CAT 6 UTP). Verkko rakennetaan ko.
valmistajan antamien ohjeiden mukaisesti.
Järjestelmään kuuluvia rasioita asennetaan piirustusten mukaisiin paikkoihin.
CAT 6 UTP perustuu tähtimäiseen parikaapeliverkostoon. Kojerasiaan asennetaan kaksi
nopeaan tiedonsiirtoon soveltuvaa RJ45-liitintä. Liittimet kaapeloidaan omilla neliparisilla
kaapelilla jakamoon, jossa ne päätetään RJ45-liittimiin.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Kaapelointi täyttää standardien EN 50173-1, ISO/IEC 11801 ja ANSI/EIA/TIA 568B
siirtotien luokan E vaatimukset, ja tarvikkeet toteuttavat kategorian 6 vaatimukset.
Suunnitelmapiirustuksissa on esitetty käytettävät tarvikkeet. Mikäli urakoitsija haluaa käyttää
tästä poikkeavia tyyppejä, tulee niiden olla teknisillä ominaisuuksiltaan vähintään
suunnitelman mukaisia ja ne tulee erikseen hyväksyttää rakennuttajalla.
Kaapelointijärjestelmän tulee olla yhtenäinen, yhden valmistajan standardinmukaisista
tuotteista valmistettu ja urakoitsijan/toimittajan tulee sitoutua kokonaisuuden toimintaan.
Tarvikkeiden tulee olla ensiluokkaisia ja rakenteeltaan kulloinkin kyseessä oleviin asennusolosuhteisiin tarkoitettuja sekä tarvittavassa laajuudessa viranomaisten ja laitetoimittajien
kyseiseen käyttöön hyväksymiä.
Urakoitsijan on pyydettäessä esitettävä rakennuttajan hyväksyttäväksi kaikki niiden
tarvikkeiden ja laitteiden mallit ja värit, joita suunnitelmissa ei ole erikseen tarkoin määrätty.
Yleiskaapelointijärjestelmän tulee täyttää sekä laitteiden että asennusten osalta seuraavat
standardit ja määräykset:
- Viestintäviraston määräys 65/2013 M
- Liikenneministeriön päätös 1230190
- EN 50173-1
44
Atk-verkot kokonaisuudessaan tulee asentaa siten, että ne eivät ole johtavassa yhteydessä
rakennusten runkoon ja muihin sähköä johtaviin osiin muilta osin, yhteistä
potentiaalintasauspistettä lukuun ottamatta. Järjestelmän kaapeloinnit tehdään laitetoimittajan
hyväksymien piirustusten ja ohjeiden mukaisesti.
Atk- ja puhelinjärjestelmät
Atk-pistorasiat 2 x RJ-45 pistorasioita uppo- tai pinta-asennusrasiaan asennuspaikasta
riippuen.
Suunnittelu ja dokumentointi
Urakoitsija toimittaa yleiskaapelointijärjestelmää koskevan suunnitelman valitsemalleen
teleurakoitsijalle tarkistettavaksi (määräystenmukaisuuden tarkistus) vähintään yksi (1)
kuukausi ennen johtoteiden ja kaapeleiden asentamista.
Järjestelmän käyttöpiirustukset sijoitetaan jakamoon.
Järjestelmän sisältö ja laajuus
Aktiivilaitteet hankkii käyttäjä erillishankintana.
Työasemien liitäntäkaapelit sisältyvät käyttäjän hankintaan
Asentaminen
Työn suorittajalla on oltava teleurakointivaltuutus 65/2013 M -määräyksen mukaisesti.
Hyllyillä tietoverkon kaapelit asennetaan mahdollisimman etäälle vahvavirtakaapeleista ja
turva- ja merkkivalaistuksen kaapeleista (min. 200 mm).
Kerrosjakamo:
Urakoitsija hankkii 600x600 lukittavan kaapin DJK1.1:ksi ja varustaa sen valukuitu SCpanelilla sekä RJ45-panelilla 12 mod.
Valokuitukaapelit:
Jakamoiden välille hankkii ja asentaa sähköurakoitsija valokuitukaapelin häntäkuituineen ja
liittää kuidut molemmista päitä SC- paneleihin. Kuitujen mittaus ja mittauspöytäkirjan
laadinta kuuluu myös urakkaan. Valokuitu DJK – DJK 1,1 on esim. FZOMU-SD 2x6xSML.
Tilaaja hankkii valokuituyhteydelle aktiivilaitteet ja liitäntäkaapelit.
Kerroskaapelit:
Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän
valmistajan hyväksymät asentajat.
Kaapeliasennuksissa on huomioitava kaapelivalmistajan ohjeet sijoittelusta ja
työmenetelmistä.
Kaapelipituus työpisteestä jakamoon saa olla korkeintaan 90 m. Kaapelit vedetään
piirustusten mukaisesti. Kaapelit merkitään selvästi kummastakin päästä.
45
Liitäntärasioiden
merkkikilpiin
merkintätarvikkeilla.
merkitään
pistenumerot
tehdasvalmisteisilla
Liitäntärasiat:
Liitäntärasioina käytetään kaavioissa esitettyjä rasioita.
Laadunvarmistus
Asennuksen jälkeen atk-kaapeloinnille on tehtävä allamainitut mittaukset ja testit.
Mittauspöytäkirjat toimitetaan datajakamoihin ja loppupiirustuksiin.
Avoimen kaapeloinnin mittauksen suorittaa ammattitaitoinen henkilö, joka tulostaa mittaustapahtumasta pöytäkirjan ja varmentaa sen jokaisen sivun nimikirjoituksellaan.
Mittauksista laaditaan mittauspöytäkirja tulee ilmetä ainakin seuraavat tiedot: Mittauksessa
käytetyn mittalaitteen merkki, malli, sarjanumero, mittauslämpötila ja mittausmenetelmä,
mittauksen suorittavan liikkeen ja henkilöiden nimet, tiedot mitattavasta verkosta sekä
päiväys.
Seuraavat kaapelikohtaiset visuaalisessa tarkastelussa mahdollisesti ilmenneet puutteet
"muuta"-sarakkeessa:
- kaapelimerkintöjen asiallisuus
- eristevaipan kunto
- liittimien kytkennän ulkoinen tarkastus
- kaapelin minimietäisyys verkkojohdoista
- asennuksen yleinen siisteys
- mahdolliset muut vauriot
Saaduista mittaustuloksista tehty yhteenveto, josta ilmenee myös suoritetut
korjaustoimenpiteet ja uusintamittaustulokset.
Mittaustulokset tulee toimittaa sekä tulostettuna että tiedostomuodossa siten, että kaikkien
pisteiden tiedot on yhdessä teksti- tai tietokantamuotoisessa tiedostossa.
Kerroskaapelointi:
Kaapeloinnin tarkistusmittauksessa suoritetaan kullekin pisteelle standardin EN 50173-1 ja
ISO/IEC 11801 määrittelemät seuraavat mittaukset:
- vaimennus
- NEXT
- PS NEXT
- ELFEXT
- PS ELFEXT
- ACR
- PSACR
- heijastusvaimennus
- kulkuaika
- kulkuaikaero
46
Mittaukset tulee tehdä kenttäkäyttöisillä Gigabit Ethernet 1000 Base-T mittalaitteilla.
Mittalaitteen on myös oltava päivitelty oikeilla standardin EN 50173-1 mukaisilla
hyväksymisrajoilla.
Kaikista mittauksista tehdään pöytäkirja, joka päivätään ja allekirjoitetaan.
Mittauspöytäkirjaan liitetään tutkauksien tulokset mittauslaitteen printteinä. Mittauspöytäkirja
luovutetaan rakennuttajalle vastaanottotarkastustilaisuudessa printteinä ja tiedostoina CDlevykkeillä.
Kerroskaapeloinnin mittaustulosten tulee täyttää vaatimukset 250 MHz saakka. Urakoitsijan
on esitettävä mittalaite kalibrointitodistuksineen tilaajan hyväksyttäväksi ennen mittausten
suorittamista.
Vastaanottotarkastuksessa todetaan urakoitsijan toimittamien piirustusten ja suunnitelmaan
sisältyvän kohdekohtaisen mittauspöytäkirjan sekä katselmuksen perusteella, onko toimitus
hankintasopimuksen mukainen.
Urakoitsijalla tai hyväksyttämällään aliurakoitsijalla tulee olla kaapelointijärjestelmän
valmistajan hyväksymät asentajat. Työssä tulee noudattaa kaikin osin ko. valmistajan ohjeita.
J7 AUTOMAATIOJÄRJESTELMÄT
J701 RAKENNUSAUTOMAATIOJÄRJESTELMÄ
Yleiskuvaus
Rakennusautomaatiojärjestelmällä ohjataan rakennuksen LVIAS-järjestelmiin liittyviä
ohjaus-, säätö-, mittaus- ja valvonta- sekä hälytystoimia.
Ennen laitehankintoja ja -asennuksia tarkastetaan ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytyslaitteiden
sijoitus- ja ohjauspaikat laitehankkijoiden lopullisista luetteloista, sekä asennus- ja kytkentäpiirustuksista sekä sovitaan sijainnit muiden urakoitsijoiden kanssa.
Tekniset vaatimukset ja ratkaisut
Rakennusautomaatiojärjestelmän syöttöjännite on 400/230 V, 50 Hz.
Sähköisten laitteiden ja asennusten tulee täyttää erityisvaatimukset ja yhteensopivuudet
standardin IEC 255-4, E5/K1 III kanssa.
Rakennusautomaatioasennuksissa käytettäväksi suositeltavat kaapelityypit:
Ohjaukset:
MHS, MMO
Hälytys/indikointi:
NOMAK tai vastaava
Mittaukset:
KLMA, NOMAK
Runkokaapeli:
JAMAKC, JAMAK ARM
Kaapelien koko valitaan siten, että niiden asennus ja kytkentä on mahdollisimman selkeätä ja
varajohtimien lukumäärä on kohtuullinen.
Pienjännite on 24 V kontaktoreiden kärkien kautta.
47
Asentaminen
Ohjaus-, säätö-, mittaus- ja hälytysjohdot asennetaan omiin ryhmänsä erilleen nousu- ja
ryhmäjohdoista, hyllyasennuksessa omille hyllyilleen tai muuten erilleen vahvavirtajohdoista.
Risteilyjä vältetään.
Kaapeleiden asennus, aukikampaus, kuorinta, kytkentä ja suojavaippojen päättäminen
tehdään kaapelivalmistajan ohjeita noudattaen ao. toimenpiteeseen tarkoitettua työvälinettä
käyttäen.
Sellaisista kaapeleista, joiden kytkentä ei kuulu urakoitsijalle, kuoritaan päällysvaippa
sisäkerrosta vaurioittamatta. VAK:n pään merkkaus on sähköurakassa, mutta kenttäpää ei.
Asennetut kaapelit numeroidaan, merkitään molemmista päistään ja luetteloidaan erikseen
annettujen ohjeiden mukaan.
Numeroiduissa kaapeleissa nollajohtimet ja suojajohtimet merkitään molemmista päistään
hyväksyttyä merkintätarviketta ja -tapaa käyttäen.
Parikierretyissä kaapeleissa käytetään + johtimena punaista ja - johtimena sinistä johdinta.
Sähköurakoitsija kytkee kaikki 230 V/400 V jakorasiat ja sähkölaitteet, vaikka ne olisivatkin
LVI-urakoitsijan toimittamia.
LVI-kojeluettelossa, piiri- ja säätökaavioissa sekä kytkentä- ja johdotustaulukoissa esitetyt
ohjaus-, mittaus- ja hälytyskytkentöjen sekä sähköisten lukitusten vaatimat kaapeloinnit
asennetaan ja kytketään toimitusrajojen mukaan.
Työn aikana tulevat muutokset urakoitsija merkitsee piirustuksiin.
LVI-urakoiden järjestelmiin liittyvät hälytys- ja ohjauspisteet lisätään lopullisiin
pistetaulukoihin.
LVI-konehuoneiden ulkopuolella olevat tuntoelimet, toimilaitteet sekä muut ohjaus- ja säätölaitteet on merkitty tasopiirustuksiin.
Säätö- ja automaatiolaitteiden toimittajalle on ilmoitettava ennen säätölaitehankintojen
aloittamista TN-S-järjestelmän aiheuttamat vaatimukset.
Kytkentöjä suoritettaessa mitataan N- ja PE- liittimen välinen eristystila (StM 5 B). Vialliset
laitteet ilmoitetaan laitteen toimittajalle ja kytkentä tehdään niiden osalta vasta korjauksen
jälkeen.
Johdot asennetaan toimilaitteille siten, että kojeet voidaan irrottaa ja kääntää johtoja
irrottamatta.
Ennen asennusten aloittamista on järjestelmän toimittajalla hyväksytettävä käytettävät kaapeleiden tyypit.
Sähköurakoitsija hankkii ja asentaa kaikki järjestelmän kaapelit sekä kytkee alakeskusten 230
V:n kaapelit.
LVI-toimintakaavioissa SU:lla merkityt kohdat sisältyvät sähköurakkaan.
Kajaanissa kesäkuun 30. päivänä 2015
LIEKE SUUNNITTELU OY
48
LIITE 1. JAKOKESKUSTEN TOTEUTUSOHJEET
Tämä asiakirja on osa sähköselostusta.
TEKNISET VAATIMUKSET
Jakokeskusten tulee täyttää LVD-direktiivin vaatimukset. Jakokeskusten tulee täyttää EMCdirektiivin vaatimukset silloin, kun keskukset voivat aiheuttaa sähkömagneettisia häiriöitä tai
häiriö voi vaikuttaa niiden toimintaan. Keskuksissa tulee olla CE-merkintä.
Jakokeskusten tulee soveltuvin osin täyttää standardisarjassa SFS-EN 60439-1 ja SFS-EN
60439-3 esitetyt vaatimukset seuraavin tarkennuksin. Tarkennettavien kohtien otsikot ovat
kursiivilla tekstillä:
Nimellinen tasoituskerroin
•
noudatetaan taulukkoa 1 (SFS-EN60439-1, kohta 4.7 ja SFS-EN60439-3, kohta 4.8).
Arvokilvet
Arvokilpiin on merkittävä:
•
•
•
•
•
•
•
•
valmistajan nimi
mallimerkintä
standardi
virtalaji ja taajuus
nimellisjännite
nimellisvirta
kotelointiluokka
luokan II merkintä, jos suojaeristetty rakenne.
Dokumenteissa esitettävät muut tiedot:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
nimelliseristysjännite
apupiirien nimellisjännitteet
oikosulunkestävyys, kuitenkin yleensä merkitään arvokilpeen
suojaus sähköiskulta
poikkeavat käyttöolosuhteet
jakelujärjestelmä (ei esitetä arvokilvessä)
mitat
osastointimuoto
toimintayksikön sähköiset kytkentämenetelmät
EMC-käyttöympäristö.
49
Merkinnät
Varokkeet, kytkimet yms. merkitään kuten kortissa ST 51.25 esitetty.
Kaikki keskukseen tulevat kojeet ja laitteet merkitään.
Kilpimerkinnät tehdään 2-kerrosmuovilevyyn tai tarrakilvillä.
Kaikki lähtevien ryhmäjohtojen N- ja PE-johtimet merkitään pujotettavalla tai painettavalla
johdinmerkillä, jossa on syöttävän keskuksen ryhmän tunnus.
Likaantumisaste
Kotelon sisätiloissa noudatetaan likaantumisastetta 3.
Kuljetus-, varastointi- ja asennusolot
Mahdolliset erityisvaatimukset on esitetty sähköselostuksessa sekä valmistajan antamissa
ohjeissa.
Mekaaninen rakenne
Keskukset suunnitellaan tyyppikoestettuina rakenteina.
Keskuksen pääkytkin sijoitetaan keskusrakenteeseen.
Keskuksen kansina käytetään keskusrakenteesta riippuen joko ruuvikiinnitteisiä tai
saranoituja rakenteita (myös IP2X keskuksissa, jos kannen takana on käyttötoimenpiteinä
käsiteltäviä laitteita). Pääkytkimen kansirakenne on voitava avata myös kytkinasennossa I
(kytketty).
Ulkoiset johtojen liittimet
Pääkaaviossa määritellyille alumiinikaapeleille on varattava riittävät kytkentätilat ja sopivat
liittimet. Esimerkkejä menettelystä on annettu asiakirjoissa KY 146-83 ja SFS 2663.
Varalähdöille varataan riittävät tilat, jotta lähdön nimellisvirran mukainen alumiinikaapeli
voidaan liittää edellä mainitusti.
Nollajohtimen liittimeen tulee voida liittää vaihejohtimen poikkipintaa vastaava nollajohdin,
mikäli N-johtimen poikkipinta ei ole tiedossa.
Lähtevien johtojen nolla-, suoja- ja potentiaalintasausjohtimille tulee olla kullekin oma
numeroitu liitin, joka sijoitetaan samaan tilaan kuin vaihejohtimet tai niiden välittömään
läheisyyteen.
PE-liitin on oltava myös vanhoilla kaapeleilla (kaapeleiden myöhempää vaihtoa varten).
Liittimien tunnusmerkintöinä käytetään sähköselostuksessa määriteltyjä merkintöjä.
Kotelointiluokka
Keskusten kotelointiluokka on määritelty pääkaavioissa.
Kosketussuojaus vikatapauksessa
Keskuksen kosketussuojamenetelmänä käytetään maadoituspiiriä ellei pääkaaviossa ole
muuta mainittu.
50
Valvonnan ja käyttötoiminnan vaatimukset
Keskus tulee rakentaa siten, että seuraavat toimenpiteet voidaan suorittaa:
•
•
•
•
•
•
•
•
•
kytkimien ja laukaisimien asetteluiden ja toimintamerkkien silmämääräinen tarkastus
releiden ja laukaisulaitteiden asetteluiden ja toimintamerkkien silmämääräinen
tarkastus
johdinliitosten ja merkintöjen silmämääräinen tarkastus
releiden ja laukaisulaitteiden asettelu ja kuittaus sekä elektroniikkalaitteiden asettelu
ja säätö
sulakkeen tai johdonsuoja-automaatin vaihto
merkkilamppujen vaihto
jännitteen ja virran mittaus
lähtökohtainen summavirtamittaus lähtevillä johtimilla
lämpökuvaus (IP3X keskuksissa sormisuojat saranoituja).
Huoltotoiminnan vaatimus
Huoltotoiminnan mahdollistamiseksi käytetään seuraavia rakenneperiaatteita:
•
•
riittävät tilat vierekkäisten toimintayksiköiden tai ryhmien välillä
huollon ajaksi poistettavat osat kiinnitetään hukkaamattomilla kiinnitystarvikkeilla.
Oikosulkusuojaus ja oikosulun kestävyys
Keskukselta vaadittava oikosulkukestoisuus on määritelty pääkaaviossa.
Johdonsuojakatkaisijoiden nimelliskatkaisukyky tulee olla min. 6 kA.
Oikosulkulaitteiden koordinaatio
Keskuksen oikosulkulaitteiden asettelut ja valinta tulee tehdä siten, että missä tahansa
lähtevässä johtohaarassa tapahtuva oikosulku katkaistaan vialliseen johtohaaraan asennetuilla
kytkinlaitteilla ilman, että sillä on vaikutusta muihin johtohaaroihin. Koordinaation
suunnittelun laitevalintoineen tekee
urakoitsija keskuskohtaisesti.
Käytettävyys
Keskukseen asennettavat liittimet tulee sijoittaa vähintään 0,2 m:n korkeudelle ja korkeintaan
2,4 m:n korkeudelle lattiasta.
51
Keskuksen sisäinen osastointi (SFS-EN60439-1), kohta 7.7
Keskuksen sisäinen osastointi tulee suorittaa seuraavasti:
•
•
•
kosketussuojatut pienivirtaiset (<125 A) keskukset osastointimuodon 2b mukaisesti
koteloidut keskukset (yksikkölähtöperiaate) osastointimuodon 4a mukaisesti
muut koteloidut keskukset osastointimuodon 2b mukaisesti.
Ympäristön lämpötila
Testiolosuhteet valitaan siten, että ympäristön lämpötila on +10 °C ...+40 °C.
Pääpiirien testaus
Nollakiskojen testausvirran on oltava 60 % vaiheoikosulkuvirrasta kolmivaihetestissä.
Keskuksen ja sen johdotusten tarkastus ja tarpeen vaatiessa sähköisen toiminnan tarkastus.
TEKNISET RATKAISUT
Keskukset valmistetaan ja asennetaan pääkaavioiden mukaisina.
Keskusten on oltava rakenteeltaan sellaisia, joissa laitteet ovat helposti luoksepäästävissä, ja
ettei hoito- ja vaihtotoimenpiteiden yhteydessä jouduta tarpeettomasti irrottamaan muita
laitteita tai niihin meneviä johtimia.
Jakokeskuksissa on voitava helposti ja turvallisesti mitata vaihejohtimien kuormitusvirta,
nousujohdon virtajohtimien summavirta ja suojajohtimen virta pihtiampeerimittarilla.
Niissä keskuskoteloissa, joissa joudutaan suorittamaan johdinresistanssimittauksia, on kotelot
varustettava putoamissuojalevyillä. Kyseisten keskuskoteloiden (keskusosien) on oltava
jännitteettömiä tai kotelointiluokkaa IP20 kannet (ovet) avattuinakin. Käyttöeristetyt johtimet
saavat kuitenkin olla kosketeltavissa ja N-liittimiä ei tarvitse suojata. Tällaisissa tilanteissa ei
käytetä kahvavarokealustoja, ja mittausten aikana kytkinvarokkeiden on oltava 0-asennossa.
Ovien on avauduttava vähintään 120o tai ne on voitava poistaa paikaltaan avaamisen jälkeen
ilman työkaluja. Ruuvikiinnitteisten kansien ruuvien on oltava hukkaantumattomia.
Samalla keskusrungolla asennettavat keskukset on varustettava väliseinillä ja asennettava
selväpiirteisesti. Eri keskusosat rajataan toisistaan esim. rajausteipillä.
Kiskot
Keskukset on varustettava viidellä (5) kiskolla kaavioiden mukaisesti (L1, L2, L3, N ja PE).
PE-kisko on asennettava nollakiskon mukaisesti, mutta siitä selvästi erottuvaksi ja
merkittynä.
Keskuksissa on oltava omat kytkentäkiskonsa ryhmäjohtojen nolla- ja suojajohtimien
liittämiseksi. Kiskot on asennettava riittävän etäälle toisistaan ja merkittävä toisistaan
erottuviksi. Kyseiset suojakiskot on voitava helposti erottaa kokoomakiskosta tai vastaavasta
tulevasta johtimesta eristysresistanssimittausta varten.
52
Pääkytkimet ja kuormakytkimet
Kytkimillä on voitava katkaista ja kytkeä vähintään nimellisvirtaansa vastaava kuormitus.
Kytkimien vääntimien tulee olla keskuksen kotelon kannessa.
Virtamuuntajat
A-mittareille asennetaan virtamuuntajat (3 kpl). Tarkkuusluokka 0,5.
Kennokeskusten virtamuuntajat on asennettava helposti luoksepäästäviin kohtiin sekä siten,
että keskuksista helposti selviää virtamuuntajien sijainti.
Mittarit
Osoittavien mittareiden tarkkuusluokan tulee olla 1,5 ja kWh-mittareiden 2,0.
Osoittavien mittareiden asteikko on 90o ja mittarikoko 96 x 96. Kehyksen tulee olla kapea ja
taulun mustavalkoinen.
Mittareiden asteikkojen tulee olla 1, 2, 3, 4, ja 7,5 tai näiden jokin kymmenen kerrannainen.
A-mittarit varustetaan huipunosoituksella.
Keskuksissa olevia mittareita tulee voida tarkkailla keskuksen kantta avaamatta.
Energiamittarit varustetaan potentiaalivapaalla impulssiulostulolla, ks. keskuskohtaiset
dokumentit.
Kytkinvarokkeet
Kytkinvarokkeiden katkaisukyvyn on oltava riittävän suuri, niin että ne pystyvät
katkaisemaan myös moottorien käynnistysvirran. Kytkinvarokkeiden ohjauksen on
tapahduttava keskuksen oven läpi ja rakenteen on oltava sellainen, että keskuksen oven saa
auki varokekytkimen kiinni-asennossa vain työkalua käyttäen. Sulakkeiden vaihdon on
tapahduttava varokekytkimen auki-asennossa niiden ollessa jännitteettömiä molemmin
puolin.
Sulakkeet
Tulppa- ja kahvasulakkeiden valinta tehdään pääkaavioiden määritysten perusteella.
Sulakkeiden katkaisukyky kyseisten voimassa olevien standardien mukaisesti.
Johdonsuojakatkaisijat
Johdonsuojakatkaisijoiden tulee olla laukaisukäyriltään SFS-EN 60898 mukaisia. Standardissa on annettu johdonsuoja-automaateille B, C ja D laukaisukäyrät. Käyriä A ja K voidaan
käyttää DIN-normin mukaisin menettelyin.
Kytkettävät laukaisukäyrät on esitetty pääkaaviossa.
24 V:n asennuksissa käytetään kaksinapaisia johdonsuojakatkaisijoita, ks. keskuskohtaiset
dokumentit.
53
Kontaktorit ja lämpöreleet
Kontaktoreina on käytettävä saman valmistajan kojeita. Kontaktoreiden lämpöreleiden
virityspainikkeet on asennettava keskuksiin siten, että kojeiden ohjaus voidaan hoitaa
keskusten kansia avaamatta.
Suojakytkimet ja kontaktorit sekä niiden ohjauslaitteet on sijoitettava kussakin keskuksessa
numerojärjestykseen ottaen huomioon, että samaan järjestelmään liittyvät kojeet sijoitetaan
yhtenäisesti.
Lämpöjohtopumppujen kelasuojakytkimet on hankittava ilman 0-jännitelaukaisua.
Urakoitsijan on huolehdittava siitä, että ryhmäsulakkeet ovat nimellisvirraltaan enintään niin
suuret kuin asianomaisten lämpöreleiden kilpiarvoissa on ilmoitettu.
Lämpöreleet on varustettava termisin vaihdevahdein, joissa on kiihdytetty
kaksivaihelaukaisu. Kelakytkimet, joiden lämpöreleissä on käsiviritysmahdollisuuden lisäksi
automaatti-viritys, on toimitettava käsiviritysasentoon säädettyinä.
Kontaktoreiden yhteydessä tarvittavien apukoskettimien ja releiden määrät käyvät ilmi
piirikaavioista.
Lämpöreleet on säädettävä moottorin nimellisvirran arvoon. Mikäli moottori ottaa
nimellisvirtaansa suuremman virran, on syy välittömästi selvitettävä ja ilmoitettava
kirjallisesti rakennuttajalle. Virrat on mitattava mittarilla, jonka tarkkuusluokka on vähintään
1,5.
Merkkilamput
Merkkilamppujen nimellisjännitteen, LED-lamppuja lukuun ottamatta, tulee olla 20 %
käyttöjännitettä suurempia. Merkkilampuilla on järjestettävä riittävä jäähdytys. LED-lamput
on valittava nimellisjännitteiden mukaisesti.
Merkkilamput on asennettava aina siten, että ne näkyvät keskusten kansia avaamatta.
Ohjauskytkimet
Ohjauskytkimien tulee olla keskusrakenteesta riippuen nokkakytkimiä tai ns. DIN-kytkimiä ja
nimellisvirraltaan vähintään 16 A.
Nokkakytkimet on asennettava aina keskuksen kanteen ja ns. DIN-kytkimet kannesta läpi.
Johdotus on tehtävä käyttötarkoitukseen soveltuvalla johtimella.
Kytkimet on varustettava piirustusten mukaisilla asentomerkinnöillä.
Kytkimien rakenteiden on oltava sellaisia, että kytkinkoteloiden kannet voidaan avata
ohittamalla mahdollinen lukitus työvälinettä käyttäen ilman, että kytkin on käännettävä 0asentoon. Keskusten mukana on toimitettava 2 kpl ko. työvälineitä. Saman keskuskotelon
kanteen tai oveen saa asentaa vain yhden lukittavan kytkimen ohjauskahvan. Lukittavalla
kytkinkahvalla varustettu ovi on voitava sulkea ilman työkalua. Avautuvissa ovissa olevien
kojeiden tulee täyttää osittaisen kosketussuojauksen vaatimukset.
54
Muut komponentit
Aikaan perustuvilla ohjauskojeilla (esim. kellokytkin) varakäyntiaika on vähintään 48 h.
Riviliittimet
Keskuksien riviliittimet asennetaan tilanteesta riippuen joko pysty- tai vaakasuuntaan, ja
ryhmäjohdon asennus on tehtävä siten, että lähtevän ryhmäjohdon virtajohtimen
summavirtamittaus on helposti ja turvallisesti mitattavissa pihtiampeerimittarilla.
Keskusosien lähtevät ryhmät järjestetään niin, että kussakin keskusosassa on saman kannen
alla aina lähtevien ryhmien nolla- ja suojajohdinkiskot sekä riviliittimet.
Riviliittimet numeroidaan ryhmä-, ohjaus- yms. numerointia vastaaviksi. Riviliittimet
sijoitetaan erillisiin koteloihin keskusten ylä- tai alaosaan, johtolähdöistä riippuen.
Ryhmäjohtimilla käytetään riviliittimiä keskuskohtaisesti valikkolehden erittelyn mukaisesti.
Rakennusautomaatiojärjestelmään liittyvien johtimien riviliittimet asennetaan omaan
keskusosaan.
Kotelon
kansi
varustetaan
kaiverretulla
kilvellä:
Rakennusautomaatiojärjestelmän riviliittimet.
Jännitteeltään alle 230 V:n liittimet (hälytys, indikointi, mittaus tms.) asennetaan selkeästi
erilleen 230 V:n liittimistä.
LVI-keskuksiin asennettavien riviliittimien lukumäärä on esitetty kutakin lähtöä kohden piirija johdotuskaavioissa.
Kaikki ohjaus-, hälytys-, merkinanto- ja tietojärjestelmien johdot kytketään riviliittimiin
piirikaavioiden mukaisesti.
Johdotus
Eri jännitteisten piirien johtimet, telemerkkijohdot mukaan lukien, on eristettävä toisistaan
johdotuksen jokaisessa kohdassa, ja niillä on oltava toisistaan luotettavasti erotetut
kytkentätilansa tai pienempi jännitteisten piirien johtimien eristyksen on vastattava
jännitteeltään suurimman piirin eristystä.
Keskuksesta lähtevät suojajohtimet on kytkettävä ja asennettava niin, että suojajohtimen virta
voidaan mitata esim. pihtivirtamittarilla (esim. jättämällä johtimeen tarkoituksenmukainen
vesilenkki mittausta varten).
Keskusten sisäiset päävirtajohdotukset on tehtävä kuormitusvirtoja vastaavilla
johdinpoikkipinnoilla, ellei keskuskohtaisesti ole pääkaaviossa toisin määritelty.
Keskusmerkinnät
Kaikki merkintäkilvet ovat valkoisia 2-kerrosmuovilevykilpiä tai tarrakilpiä.
1. Keskustunnukset
Jakokeskukset ja sähköisten tietojärjestelmien keskuslaitteet varustetaan kaavioiden
mukaisilla tunnuskilvillä.
2. Keskuskilvet
Keskukset varustetaan pääkytkin- ja maadoituskilvillä sekä käyttökojeiden (ohjauskytkimet,
kytkinvarokkeet, ohjauskojeet) kilvillä. Merkkilamput varustetaan tunnuskilvillä.
55
Kytkinvarokelähdön tunnuskilvestä tulee käydä ilmi:
•
•
laitenimitys
laitetunnus.
Ohjauskytkimen tunnuskilvestä tulee käydä ilmi:
•
•
•
tunnuskoodi
selväkielinen nimi
vaikutusalue (keskuskohtaisten dokumenttien mukaisesti).
Varokkeet
ja
johdonsuojakatkaisijat
varustetaan
kilpitaskuun
sijoitetulla
konekirjoitustekstillä, josta käy ilmi lähtönumero, laitteen tai kojeen nimi sekä tunnus.
Kytkimet on varustettava asentomerkinnöin esim. A-0-1.
Kennokeskukset varustetaan kenttätunnuksin, mikäli keskuskohtaisissa dokumenteissa on
niin edellytetty.
Tarvittaessa keskukset varustetaan keltaisilla varoituskilvillä esimerkiksi “KESKUKSESSA
VIERAS OHJAUSJÄNNITE”, ”KESKUKSESSA KAKSI PÄÄKYTKINTÄ” jne.
Pääkytkimen kilven on oltava selkeästi muita suurempi.
3. Keskusten sisäiset kojemerkinnät
Keskusten sisäiset kojeet merkitään tarrateipillä.
Mikäli samassa kotelossa tai lohkossa on useampien lähtöjen kojeita, on ne eroteltava
lähtönumeron mukaisilla merkinnöillä toisistaan.
Kaikki riviliittimet numeroidaan käyttäen riviliitinvalmistajan merkintäliuskaa.
KESKUKSIIN LIITTYVÄT VARUSTEET
Jokaisessa jakokeskushuoneessa ja -komerossa tai jakokeskuksen yhteydessä tulee olla
erillinen säilytyskotelo varasulakkeille. Varasulakkeita tulee olla vähintään puolet käytössä
olevista sulakkeista. Kuitenkin 5 kpl tulppasulakkeita ja 3 kpl kahvasulakkeita jokaisessa
koossa katsotaan riittäväksi määräksi.
Mikäli keskuksessa on kahvavarokkeita, on urakoitsijan asennettava keskuksen läheisyyteen
kahvasulakkeiden vaihtokahva säilytystelineineen ja suojamaski.
Jokaiseen sellaiseen jakokeskushuoneeseen ja -komeroon tai jakokeskuksen yhteyteen, jossa
on käytetty suojalaitteina johdonsuojakatkaisijoita, on urakoitsijan hankittava 5 kpl
johdonsuojakatkaisijoiden lukituslaitteita, ja niille tulee olla erillinen säilytyskotelo.
56
SUUNNITTELU
Urakoitsijan
on
hyväksytettävä
keskusten
kokoonpanopiirustukset
alustavine
kojeluetteloineen sekä riviliitinnumeroilla varustetut piirikaaviot rakennuttajalla ennen
keskusten valmistuksen aloittamista.
Urakoitsijan on tarkistettava johdonsuojakatkaisijoiden tyypit ennen keskusten valmistusta
verkkoon kytkettävien laitteiden varmistuttua.
57
LIITE
2. YLEISKAAPELOINTIJÄRJESTELMÄN
TULOSTEN RAJA-ARVOT
VERKOSTON
MITTAUS-
Luokan E siirtotien spesifikaatio:
Taajuus Vaimennus NEXT PS
ELFEXT PS
Heijastus- ACR PSACR Kulku- Kulku(Mhz) (dB)
(dB) NEXT (dB)
ELFEXT vaimennus (dB) (dB) aika
aikaero
(dB)
(dB)
(dB)
(ns)
(ns)
1
4,0
65,0
62,0
64,2
61,2
19,0
61,0 58,0
<498
<43
4
4,0
64,1
61,8
52,1
49,1
21,0
60,1 57,8
<498
<43
10
5,6
57,8
55,5
44,2
41,2
21,0
52,2 49,9
<498
<43
16
7,1
54,6
52,2
40,1
37,1
20,0
47,5 45,1
<498
<43
20
7,9
53,1
50,7
38,2
35,2
19,5
45,1 42,7
<498
<43
31,25
10,0
50,0
47,5
34,3
31,3
18,5
40,0 37,5
<498
<43
62,5
14,4
45,1
42,7
28,3
25,3
16,0
30,7 28,2
<498
<43
100
18,5
41,8
39,3
24,2
21,2
14,0
23,3 20,8
<498
<43
125
20,9
40,3
37,7
22,3
19,3
13,0
19,4 16,8
<498
<43
155,52 23,6
38,7
36,1
20,4
17,4
12,0
15,2 12,6
<498
<43
175
25,1
37,9
35,3
19,3
16,3
11,6
12,7 10,1
<498
<43
200
27,1
36,9
34,3
18,2
15,2
11,0
9,9 7,2
<498
<43
250
30,7
35,3
32,7
16,2
13,2
10,0
4,7 2,0
<498
<43
Luokan E kanavan spesifikaatio:
Taajuus Vaimennus NEXT PS
ELFEXT PS
Heijastus- ACR PSACR Kulku- Kulku(Mhz) (dB)
(dB) NEXT (dB)
ELFEXT vaimennus (dB) (dB) aika aikaero
(dB)
(dB)
(dB)
(ns)
(ns)
1
4,0
65,0
62,0
63,3
60,3
19,0
61,0 58,0
<555
<50
4
4,2
63,0
60,5
51,2
48,2
19,0
58,9 56,4
<555
<50
10
6,6
56,6
54,0
43,2
40,3
19,0
50,0 47,5
<555
<50
16
8,3
53,2
50,6
39,1
36,2
18,0
44,9 42,3
<555
<50
20
9,3
51,6
49,0
37,2
34,2
17,5
42,3 39,7
<555
<50
31,25
11,7
48,4
45,7
33,4
30,4
16,5
36,7 34,0
<555
<50
62,5
16,9
43,4
40,6
27,3
24,3
14,0
26,5 23,7
<555
<50
100
21,7
39,9
37,1
23,3
20,3
12,0
18,2 15,4
<555
<50
125
24,5
38,3
35,4
21,3
18,3
11,0
13,8 10,9
<555
<50
155,52 27,6
36,7
33,8
19,4
16,4
10,1
9,0 6,1
<555
<50
175
29,5
35,8
32,9
18,4
15,4
9,6
6,3 3,4
<555
<50
200
31,7
34,8
31,9
17,2
14,2
9,0
3,0 0,1
<555
<50
250
35,9
33,1
30,2
15,3
12,3
8,0
-2,8 -5,8
<555
<50
58
Kanavan vaatimusten on täytyttävä myös kanavan enimmäispituudella 100 m ja neljän
liitoksen tapauksessa.
Optisen luokan siirtotien ja kanavan spesifikaatio:
Kuitutyyppi
Käytettävä Minimikaistan- Maksimi- Maksimiaallonpituus leveys
etäisyys
vaimennus
Monimuotokuitu
62,5/125 φm
850 nm
200 MHz×km 300 m
2,5 dB
Monimuotokuitu
62,5/125 φm
1300 nm
500 MHz×km 600 m
2,3 dB
Yksimuotokuitu
9/125 φm
1310 nm
Ei määritelty
4,5 dB
5000 m
Optisen luokan kanavan vaimennusvaatimusten on täytyttävä myös maksimietäisyydessä ja
kuuden liitoksen tapauksessa.