OSARAPORTTI I - paikkatieto.airix.fi

Transcription

OSARAPORTTI I
E27501.10
EURAN KUNTA, HARJAVALLAN KAUPUNKI, KOKEMÄEN KAUPUNKI, KÖYLIÖN KUNTA,
LAITILAN KAUPUNKI, RAUMAN KAUPUNKI, SÄKYLÄN KUNTA, SATAKUNTALIITTO,
VARSINAIS-SUOMEN LIITTO JA VARSINAIS-SUOMEN ELY-KESKUS
POHJAVESIVARAT AKTIIVISEEN HYÖTYKÄYTTÖÖN ETELÄISESSÄ SATAKUNNASSA JA
LAITILASSA
22.05.2015
SWECO YMPÄRISTÖ OY
VESI-INSTITUUTTI WANDER
SUOMEN POHJAVESITEKNIIKKA OY
Muutoslista
22.05.2015
23.04.2015
23.03.2015
MUUTOS
PÄIVÄYS
ARY
ARY
ARY
ARY
ARY
ARY
MHAN
MHAN
MHAN
VALMIS
LUONNOS
LUONNOS
HYVÄKSYNYT
TARKASTANUT
LAATINUT
HUOMAUTUS
Sisältö
1
JOHDANTO ............................................................................................... 1
2
SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS ........................................................... 2
2.1
2.2
2.3
2.4
2.5
Hallinnolliset rajat .............................................................................................. 2
Väestön kehitys ................................................................................................. 2
Maankäyttö ja kaavoitus .................................................................................... 2
Elinkeinot ja teollisuus ...................................................................................... 3
Vedenhankinnalle tärkeät vesivarat ................................................................. 3
2.5.1 Pohjavedet ...................................................................................................................... 3
2.5.2 Pohjavedenoton säätely ja ympäristövaikutukset ............................................................. 4
2.5.3 Pintavedet ....................................................................................................................... 5
2.6
Tekopohjaveden muodostaminen .................................................................... 5
2.6.1 Muodostamiseen sopivat pohjavesialueet ........................................................................ 5
2.6.2 Muodostamiseen sopivat pintavesilähteet ........................................................................ 6
3
POHJAVESIVARAT, VEDENHANKINTA JA -JAKELU ........................... 7
3.1
3.2
3.3
3.4
3.5
3.6
3.7
3.8
3.9
Eura .................................................................................................................... 7
Harjavalta ........................................................................................................... 8
Kokemäki............................................................................................................ 9
Köyliö ............................................................................................................... 10
Laitila ................................................................................................................ 10
Rauma .............................................................................................................. 12
Säkylä ............................................................................................................... 13
Vesi- ja liittyjämäärät ....................................................................................... 14
Erityiskohteet ................................................................................................... 15
3.9.1
3.9.2
3.9.3
3.9.4
Teollisuus...................................................................................................................... 15
Eläintilat ........................................................................................................................ 17
Kasvin tai marjojen viljelytilat, kasvihuoneet ................................................................... 17
Kuntien suurimmat vedenkäyttäjät ................................................................................. 18
3.10 Poikkeusolojen vesihuolto .............................................................................. 20
3.11 Alueellinen yhteistyö ja sopimukset .............................................................. 21
4
VESIHUOLLON SUUNNITTELUTILANNE ............................................. 22
5
ENNUSTEET ........................................................................................... 23
5.1
5.2
5.3
Väestöennuste ................................................................................................. 23
Elinkeinoelämä................................................................................................. 23
Vedenkulutus ................................................................................................... 24
6
JÄRJESTELMIEN ARVIOINTI ................................................................ 26
Sweco Y mpäris tö Oy
PL 88, 00521 Helsinki
Mäkeli ninkatu 17 A , 90100 Oulu
PL 453, 33101 Tampere
Uudenmaankatu 19 A, 20700 Turku
e27501_osaraportti1.docx
www.sweco.fi
etunimi.sukunimi @sweco.fi
puh. 010 2414 000
Y-tunnus 0564810-5
6.1
6.2
6.3
Pohjavesivarojen riittävyys ja hyödyntämiskelpoisuus ................................ 26
Siirtojärjestelmien riittävyys ........................................................................... 27
Poikkeusolojen vesihuolto .............................................................................. 27
7
KEHITTÄMISTARPEET .......................................................................... 28
8
SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET ............................. 29
9
SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET ......................................... 30
Liitteet:
Liite 1
Pohjavesialueet
Kartat:
Kartta 101
4 (35)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Vesihuollon nykytilanne, mk 1:200 000
1
JOHDANTO
Pohjavesivarat aktiiviseen hyötykäyttöön eteläisessä Satakunnassa ja Laitilassa –
kehittämissuunnitelman tavoitteena on selvittää suunnittelualueen mahdollisuuksia hyödyntää alueen hyviä, mutta epätasaisesti jakautuneita pohjavesivaroja niin, että se edistäisi alueen kuntia, vesihuoltolaitoksia, teollisuutta ja taloutta sekä nousisi alueen menestystekijäksi.
Suunnittelutyö on jaettu kolmeen osaraporttiin. Ensimmäinen osaraportti käsittää perusselvitykset, ennusteet, tavoitteet ja suunnitteluperusteet, toisessa osaraportissa esitetään
suunnitelmavaihtoehdot ja kolmannessa vedenhankinnan yleissuunnitelma.
Suunnittelutyön ohjaamisesta vastaa ohjausryhmä, jonka kokoonpano on seuraava:
-
Kimmo Haapanen, Euran kunta
-
Kalevi Tuominiemi, Euran kunta
-
Kari Okkonen, Harjavallan kaupunki
-
Markus Virtanen, Kokemäen kaupunki
-
Marjo Salo-Pihlajamäki, Kokemäen Vesihuolto Oy
-
Pertti Ollikka, Köyliön kunta
-
Pekka Askola, Laitilan kaupunki
-
Tapani Kokemäki, Laitilan kaupunki
-
Seppo Heikintalo, Rauman Vesi
-
Vesa-Pekka Viitanen, Rauman Vesi
-
Pentti Perkola, Säkylän kunta
-
Tarmo Saarinen, Säkylän kunta
-
Teija Kirkkala, Pyhäjärvi-Instituutti
-
Anne Nummela, Satakuntaliitto
-
Timo Juvonen, Varsinais-Suomen liitto
-
Jyrki Lammila, Varsinais-Suomen ELY-keskus (pj.)
-
Minna Nummelin, Varsinais-Suomen ELY-keskus
Suunnittelutyön ovat tehneet yhteistyössä Sweco Ympäristö Oy, Suomen Pohjavesitekniikka Oy ja Vesi-Instituutti WANDER. Osaraportti I laadintaan ovat osallistuneet Sweco
Ympäristö Oy:n Turun toimistosta projektivastaavana Antti Ryynänen ja suunnittelijana
Maiju Hannuksela, Suomen Pohjavesitekniikka Oy:stä Risto Reijonen ja Vesi-Instituutti
WANDERista Martti Latva, Tuija Kaunisto sekä Aino Pelto-Huikko. Tilaajan taholta työn
toteutusta on koordinoinut Varsinais-Suomen ELY-keskus.
1 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
2
SUUNNITTELUALUEEN KUVAUS
2.1
Hallinnolliset rajat
Suunnittelualueeseen kuuluvat Euran, Köyliön ja Säkylän kunnat sekä Harjavallan, Kokemäen, Laitilan ja Rauman kaupungit. Suunnittelualue sijaitsee Länsi-Suomen läänissä
ja kuuluu Satakunnan maakuntaan lukuun ottamatta Laitilan kaupunkia, joka kuuluu Varsinais-Suomen maakuntaan. Harjavalta ja Kokemäki edustavat Porin seutukuntaa, Eura,
Köyliö, Rauma ja Säkylä Rauman seutukuntaa ja Laitila Vakka-Suomen seutukuntaa.
Suunnittelualue kuuluu Varsinais-Suomen ELY-keskuksen, Satakuntaliiton ja VarsinaisSuomen liiton sekä Lounais-Suomen aluehallintoviraston toiminta-alueisiin.
2.2
Väestön kehitys
Suunnittelualueella asui vuonna 2014 noin 83 100 asukasta. Suunnittelualueen väestön
kehitystä on leimannut muuttotappio. Vuoden 1980 tasosta alue on menettänyt melkein
10 000 asukasta. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen väestömäärän
kehitys vuosina 1980-2014.
Taulukko 2.1 Suunnittelualueen väestömäärän kehitys 1980-2014 (Tilastokeskus).
Eura
Harjavalta
Kokemäki
Köyliö
Laitila
Rauma
Säkylä
Yhteensä
2.3
1980
1990
2000
2010
2014
13 729
8 871
9 869
3 507
8 855
42 973
5 164
92 968
13 406
8 678
9 483
3 306
9 342
42 410
5 290
91 915
12 957
7 877
8 714
3 010
8 821
41 001
5 108
87 488
12 507
7 540
7 987
2 824
8 440
39 715
4 703
83 716
12 314
7 366
7 702
2 647
8 542
39 970
4 539
83 080
Maankäyttö ja kaavoitus
Maakuntakaavoitus
Maakuntakaavassa esitetään maakuntasuunnitelmassa määritellyt alueiden käytön ja
yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan kehittämisen kannalta tarpeelliset aluevaraukset. Suunnittelualueella on voimassa ympäristöministeriön vahvistama (30.11.2011)
Satakunnan maakuntakaava sekä viidessä osassa vahvistettu Varsinais-Suomen kokonaismaakuntakaava. Suunnittelualueesta Laitilan kaupunkia koskeva Vakka-Suomen
maakuntakaavan ympäristöministeriö on vahvistanut 20.3.2013.
Vesihuollon osalta Satakunnan maakuntakaavassa on esitetty pohjavesialueet, nykyiset
ja suunnitellut vedenottamot, nykyiset jätevedenpuhdistamot, taajamien väliset nykyiset ja
ohjeelliset yhdysvesijohdot ja siirtoviemärit sekä yhteystarpeet. Suunnittelualuetta koske-
2 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
vat toteutumattomat tekopohjavesilaitokset, ohjeelliset yhdysvesijohdot sekä yhteystarpeet ovat seuraavat:
-
Järilänvuoren uusi tekopohjavesilaitos
-
Järilänvuoren tekopohjavesilaitos – Rauma yhdysvesijohdon yhteystarve
-
Järilänvuoren tekopohjavesilaitos – Kokemäki yhdysvesijohdon yhteystarve
-
Kokemäki – Köyliön Ristola yhdysvesijohdon yhteystarve
-
Eura – Köyliön Ristola yhdysvesijohdon yhteystarve
Vesihuollon osalta Vakka-Suomen maakuntakaavassa on esitetty pohjavesialueet, nykyiset vedenottamot, nykyiset jätevedenpuhdistamot, taajamien väliset nykyiset ja uudet
vesihuoltolinjat sekä vesihuollon yhteystarpeet. Laitilaa koskeva toteutumaton vesihuollon
kohde on kaavassa esitetty uusi Untamala-Ropa -välinen vesihuoltolinja.
Maakuntakaavat ovat kokonaisuudessaan nähtävillä maakuntaliittojen Internet –sivuilla
osoitteissa www.satakuntaliitto.fi ja www.varsinais-suomi.fi.
2.4
Elinkeinot ja teollisuus
Seudun elinkeinorakenne on teollisuusvaltainen. Jalostuksen osuus on 36 % työpaikoista
ja palvelujen osuus 58 %. Eurassa jalostuksen osuus on suurin eli noin puolen työpaikoista. Alkutuotannon osuus on yhteensä vain 4 %, mutta kuntakohtaista vaihtelua esiintyy. Köyliössä alkutuotannon osuus on 21 % ja Eurassa, Kokemäellä ja Laitilassa noin 10
% työpaikoista. Yhteensä työpaikkoja oli alueella 35 374 vuonna 2012. Seuraavassa
taulukossa on esitetty kuntien elinkeinorakenne vuoden 2012 lopussa.
Taulukko 2.2 Suunnittelualueen elinkeinorakenne 31.12.2012 (Tilastokeskus).
Eura
Harjavalta
Kokemäki
Köyliö
Laitila
Rauma
Säkylä
Yhteensä
2.5
Alkutuotanto
Jalostus
Palvelut
Muut
Työpaikat yht.
8%
1%
9%
21 %
10 %
1%
5%
4%
48 %
41 %
27 %
31 %
40 %
33 %
30 %
36 %
43 %
57 %
63 %
45 %
49 %
65 %
64 %
58 %
1%
1%
2%
2%
1%
1%
1%
1%
5 296
3 808
2 626
632
3 773
16 697
2 542
35 374
Vedenhankinnalle tärkeät vesivarat
2.5.1 Pohjavedet
Suunnittelualueella sijaitsee yhteensä 36 pohjavesialuetta, joista 26 on luokkaan I kuuluvia vedenhankintaa varten tärkeitä pohjavesialueita ja 10 vedenhankintaa soveltuvia II3 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
luokan alueita. Seuraavassa on esitetty yhteenveto suunnittelualueen pohjavesivaroista
kunnittain. Pohjavesialueet on esitetty kartalla 101 ja alueiden tarkempi kuvaus liitteessä
1 ja kappaleessa 3.
Taulukko 2.3 Suunnittelualueen pohjavesialueet (Ympäristöhallinto).
Pohjavesialue
Eura
Harjavalta
Kokemäki
Köyliö
Laitila
Rauma
Säkylä
Yhteensä:
Alueluokka
Kokonaispinta-ala
[km2]
Arvioitu, teoreettinen
kokonaisantoisuus
[m3/d]
10,27
2,77
24,03
1,71
23,6
8,24
0,34
0,82
10,51
1,38
1,57
0
83,31
5,74
153,63
20,66
174
3 060
750
10 000
350
9 600
3 800
2 000
250
4 350
650
910
0
36 200
1 400
66 120
7 200
73 320
I
II
I
II
I
II
I
II
I
II
I
II
I
II
I
II
Yhteensä:
Luokka I: Vedenhankintaa varten tärkeä pohjavesialue.
Luokka II: Vedenhankintaan soveltuva pohjavesialue.
2.5.2 Pohjavedenoton säätely ja ympäristövaikutukset
Vuonna 2012 voimaan tulleessa vesilaissa sovitettiin vedenhankinnan ottamistarpeet.
Vesilain 4:5 määrätään, että eri tahojen ottamistarpeet on sovitettava yhteen. Jos vettä ei
riitä kaikkiin tiedossa oleviin tarpeisiin, joudutaan lupakäsittelyssä noudattamaan laissa
määritettyä priorisointia:
-
Ensimmäisellä sijalla on kiinteistöjen omistajien oma vedenkäyttö.
-
Toisena on paikallinen yhdyskuntien vedenhankinta.
-
Kolmantena on muu vedenkäyttö paikkakunnalla tai yhdyskuntien vedenhankinta
paikkakunnan ulkopuolella.
Lupaharkinnassa joudutaan tällöin arvioimaan pohjavesiesiintymään kohdistuvien vedenoton jo olemassa olevia lupapäätöksiä ja mahdollisesti tarkentamaan lupapäätöksien
ehtoja.
4 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Vedenottolupaharkinnassa joudutaan arvioimaan hakijan vedentarve, jolloin vanhat todellista antoisuutta suuremmat luvat voivat olla ”rasitteena” luvan tarvetta arvioitaessa. Käytöstä poistettujen ottamoiden luvat tulisi myös tästä syystä peruuttaa.
Vedenottolupien hakeminen pohjavesireservien varaamiseksi on estetty vesilaissa eikä
niihin saa käytännössä lupia.
Uuden vesilain suurimpia muutoksia vanhaan vesilakiin nähden on ns. vaikutusperusteinen luvanvaraisuus. Tällä on vaikutusta esimerkiksi maa-ainesten ottamishankkeen osalta. Tällöin esimerkiksi soranotto pohjavesialueelta edellyttää I-luokan pohjavesialueella
käytännössä aina vesilain mukaista lupaa AVI:sta. Toisaalta myös vedenottamisen vaikutukset joudutaan arvioimaan entistä tarkemmin.
Luonnonsuojelulaissa ja metsälaissa on määritetty entistä tarkemmin vaatimuksia vedenoton vaikutusten arvioimiseksi luonnonoloihin ja eliöstöön sekä eläimistöön ja kasvikuntaan. Käytännössä nämä ovat aiheuttaneet suuria rajoituksia vedenotolle ja jopa
estäneet vedenottoa.
2.5.3 Pintavedet
Suunnittelualue kuuluu Eurajoen-Lapinjoen, Kokemäenjoen sekä Sirppujoen vesistöalueisiin. Suunnittelualueen suurin järvi on Pyhäjärvi, jonka ekologinen tila on luokiteltu hyväksi. Alueen jokien ekologinen tila on luokiteltu pääosin tyydyttäväksi. Vedenhankinnan
kannalta tärkeitä vesistöjä ovat Eurajoki, Lapinjoki, Kokemäenjoki sekä Pyhäjärvi ja Äyhönjärvi.
Euran kunta imeyttää Pyhäjärven vettä tekopohjavedeksi Lohiluoman tekopohjavesilaitoksella. Teollisuuslaitoksista mm. Apetit Oyj ottaa osan käyttövedestä suoraan Pyhäjärvestä.
Rauman kaupungin sekä Raumalla toimivan metsäteollisuuden raakavesilähteinä toimivat
Lapinjoki ja Eurajoki, joista vesi johdetaan raakavesialtaana toimivaan Rauman Äyhönjärveen.
Kokemäenjoen ja Köyliönjoki-Eurajoki välillä on korvausvesiputki, jonka avulla johdetaan
raakavettä Rauman kaupungin ja Rauman seudun teollisuuden tarpeisiin Eurajoen ja
Lapinjoen virtaamien laskiessa riittävän alas.
2.6
Tekopohjaveden muodostaminen
2.6.1 Muodostamiseen sopivat pohjavesialueet
Tekopohjaveden muodostamiseen sopiva pohjavesiesiintymä on Järilänvuoren pohjavesialue, jossa on suoritettu imeytyskokeet ja rakennettu 2 kpl koekaivoja. Tutkimusten
perusteella alueelta on saatavissa 15 000 m 3/d tekopohjavettä tyydyttämään Rauman
seudun vedentarve. Vesimäärää voidaan kasvattaa muodostamalla tekopohjavettä Järilänvuoren pohjavesialueen lisäksi sen kaakkoispuolella Kooman-Ilmiinjärven pohjavesialueella. Tällöin saatava tekopohjavesimäärä voi kasvaa 30 000 – 40 000 m 3/d suurui5 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
seksi. Tekopohjaveden oton lisääminen laajemmalla alueella edellyttää kuitenkin asianmukaisia tekopohjavesitutkimuksia imeytyskokeineen.
Toinen tekopohjaveden muodostamiseen sopiva alue on Säkylän PorsaanharjunVirttaankankaan pohjavesialue. Kyseisellä puolustusministeriön harjoitusalueena toimivalla harjuosuudella ei ole tehty tekopohjavesitutkimuksia, joten alueen soveltuvuus tulee
selvittää asianmukaisin tutkimuksin. Tällöin tulee selvittää myös Turun Seudun Vesi Oy:n
Virttaankankaan toimivan tekopohjavesilaitoksen ja suunnitellun laitoksen yhteisvaikutukset mm. ympäristöön Säkylän Porsaanharjun alueella voitaneen muodostaa tekopohjavettä suuruusluokaltaan 20 000 – 30 000 m3/d.
2.6.2 Muodostamiseen sopivat pintavesilähteet
Tekopohjaveden muodostamiseen tarvitaan riittävän suuri määrä laadultaan sopivaa
pintavettä. Mikäli pintavesi ei suoraan sovellu tekopohjaveden muodostamiseen, joudutaan vesi esikäsittelemään ennen veden imeytystä maaperään. Suunnittelualueella on
kaksi mittasuhteiltaan tekopohjaveden muodostamiseen sopivaa raakavesilähdettä.
Ensimmäinen vaihtoehto on Kokemäenjoen vesi, jonka virtaamaan tekopohjavedenotto
suurimmassakaan tarkasteluvaihtoehdossa ei vaikuttaisi kuivina aikoina prosenttiakaan.
Kokemäenjoen vesi edellyttäisi kuitenkin esikäsittelyä. Mikäli vedenotto tapahtuisi Harjavallassa, jouduttaisiin vesi esikäsittelemään kemiallisesti. Sopivasta esikäsittelystä on
tehty kattavat soveltuvuuskokeet TEMU-tutkimushankkeen osatutkimuksena.
Toinen tekopohjaveden muodostamiseen sopiva raakavesilähde on Säkylän Pyhäjärvi.
Veden laatu Pyhäjärvessä on selkeästi parempi kuin Kokemäenjoessa. Normaalitilanteissa vettä voidaan käyttää imeytyksessä ilman esikäsittelyä. Vedenlaatu voi heiketä kuitenkin imeytykseen soveltumattomaksi voimakkaiden tuulien vaikutuksesta, jolloin vesi samenee ja sisältää runsaasti kiintoainesta. Säkylän Pyhäjärvessä esiintyy ajoittain sinileväkukintoja, joiden sisältämät terveydelle vaaralliset myrkyt estävät Pyhäjärven veden
käytön imeytykseen. Pyhäjärven veden käyttö imeytykseen joudutaan edellä kuvatuissa
tilanteissa keskeyttämään: Pyhäjärven vedenlaatua joudutaan seuraamaan siten tavanomaista tarkemmin imeytyskäytössä ja tekopohjaveden imeytys joudutaan keskeyttämään ajoittain. Tekopohjavesilaitoksen suunnittelussa joudutaan varautumaan veden
varastoimiseen maaperään imeytyskatkojen varalta ja se tulee ottaa huomioon tekopohjavesitutkimuksissa ja laitoksen sijoittelun suunnittelussa.
6 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
3
POHJAVESIVARAT, VEDENHANKINTA JA -JAKELU
Suunnittelualueen vedenhankinnan nykytilanne (ottamot, verkostot, vesisäiliöt) on esitetty
kartalla 101.
3.1
Eura
Eurassa vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Eurassa on
kaksi merkittävää pohjavesialuetta, joille on arvioitu muodostuvan teoreettisesti yhteensä
pohjavettä n. 2 600 m3/d. Määrään ei ole laskettu rantaimeytymistä. Merkittävin pohjavesialue on Vaaniin pohjavesialue (nro 0205051), jonka muodostumisalueen koko on
arvioitu noin 2,5 km 2 suuruiseksi. Pohjavesialueella sijaitsee Vaaniin ja Mölsin pohjavedenottamot. Mölsin ottamolta saatavaksi vesimääräksi on arvioitu 600 m 3/d ja sitä yritetään nostaa käynnissä olevien pohjavesitutkimuksien avulla.
Toinen merkittävä pohjavesialue on Kauttuan pohjavesialue (nro 0205001). Vaikka Kauttuan pohjavesialue on kooltaan pieni (0,35 km2), sen antoisuutta on nostettu Pyhäjärvestä
rantaimeytyvän ja sadetetun tekopohjaveden avulla. Alueelta on arvioitu saatavaksi jopa
5 000 m3 vuorokaudessa. Arvio on osoittautunut epärealistiseksi ja käytännössä Lohiluoman ottamolta saatu vesimäärä on ollut suurimmillaan hieman yli 2 600 m 3/d. Lisäksi
vedenlaatua on heikentänyt alhaisen happipitoisuuden aiheuttama rauta ja mangaanipitoisuus sekä kohonnut orgaanisen aineksen määrä.
Muut Eurassa sijaitsevat pohjavesialueet eivät ole merkittäviä yhdyskuntien vedenhankinnan kannalta. Seuraavassa taulukossa on esitetty Euran vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.
Taulukko 3.1 Euran vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.
Ottolupa
3
Vedenottamo
Lupa
[m /d]
Lohiluoma
L-S VEO 1965
5 000
Mölsi
L-S VEO 1990
600
Vaanii
L-S VEO 1989
900
Hinnerjoki
-
-
Käyttö
[m 3/d] Käsittely
Pintaveden imeytys rinnevalutuksena,
1 520 lipeäalkalointi
60* Hidassuodatus, lipeäalkalointi
1 330 Alkalointi
77 Lipeäalkalointi, varaottamo
Länsi-Eura
- Lipeäalkalointi, varaottamo
*) Mölsin ottamo on ollut v. 2014 osittain pois käytöstä kunnostustoimien takia, todellinen ottamon
käyttö on n. 500 m3/d.
Lohiluoman vedenottamolla suurin osa vedestä on imeytetty Pyhäjärvestä. Pintavesi
imeytetään rinnevalutuksena. Verkostoon lähtevä vesi alkaloidaan. Ottamo on varustettu
klooraus- ja UV-laitteilla tekopohjaveden desinfioimiseksi.
Mölsin pohjavedenottamon raakavedessä on ollut ongelmana korkea fluoridipitoisuus.
Korkea fluoridipitoisuus johtuu maaperästä, joka on osin rapakivialuetta. Fluoridiongelma
poistetaan Vaaniin vedenottamolta johdettavalla sekoitusvedellä. Ottamolla on käytössä
hidassuodatus raudan ja mangaanin poistamiseksi. Toista siirrettävistä kloorauslaitteista
säilytetään Mölsin vedenottamolla.
7 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Vaaniin pohjavedenottamolta verkostoon lähtevä vesi alkaloidaan.
Länsi-Euran ottamo on poistettu käytöstä. Hinnerjoen ottamo toimii varavedenottamona.
Vesijohtoverkoston kokonaispituus on 450 km, joka on pääosin muovia. Verkostoon kuuluu kaksi ylävesisäiliötä. Kauttuan ylävesisäiliö tilavuus on 1 500 m 3 ja pinnankorkeudet +
90 m ja + 85 m. Kiukaisten ylävesisäiliön tilavuus on 470 m 3 ja pinnankorkeudet + 80 m ja
+ 76 m.
Euran kunnan verkostosta on Ø 250 mm yhteys Säkylän kunnan verkostoon, Euran Hinnerjoelta ja Länsi-Eurasta on Ø 160 mm yhteydet Rauman Lapin verkostoon sekä Euran
Kiukaisista on Ø 110 mm yhteys Harjavallan verkostoon.
3.2
Harjavalta
Harjavallan vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Harjavallassa sijaitsee yksi merkittävä pohjavesialue. Järilänvuoren (nro 0207951) pohjavesialueen teoreettiseksi antoisuudeksi on arvioitu n. 10 000 m 3/d. Pohjavesialueella Harjavallan
vesilaitoksella on käytössä kaksi vedenottamoa, Hiittenharjun ja Järilänvuoren vedenottamot. Hiittenharjun vedenottamolla on kolme ja Järilänvuoren ottamolla kaksi siiviläputkikaivoa. Järilänvuoren ottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin alueella. Vesilaitoksella on
lupa ottaa näistä kahdesta ottamosta yhteensä 3 000 m 3/d ja tilapäisesti 6 000 m3/d, kuitenkin siten, että vuosikeskiarvo on 3 000 m 3/d. Tämän lisäksi Harjavallan vesihuoltolaitos
omistaa Santamaan vedenottamon, jonka vedenottolupa on Nakkilan kunnalla. Santamaan ottamo sijaitsee Kokemäen kaupungin alueella. Myös Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy:llä (STEP Oy) on Järilänvuoren pohjavesialueella pohjavedenottamo, josta
otetaan yhteensä n. 3 000 m3/d.
Edellä mainitut vedenottamot sijaitsevat samalla harjujaksolla ja ovat keskenään hydraulisessa yhteydessä. Järilänvuoren pohjavesialueella on havaittu pohjaveden mangaani- ja rautapitoisuuden nousua vedenottokaivoissa, joita on kuormitettu pidemmän aikaa.
Pistekohtaista vedenottoa joudutaan rajoittamaan vedenlaadullisista syistä.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Harjavallan vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.
Taulukko 3.2 Harjavallan vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.
Ottolupa Käyttö
Vedenottamo
Lupa
Hiitteenharju
Järilänvuori
Santamaa
STEP Oy
L-S VEO 1981
L-S VEO 1981
L-S VEO 1981
L-S VEO 1969
[m3/d]
3 000 *
3 000 *
2 000**
3 500***
[m3/d] Käsittely
1 023
775
692
3 000
Ei käsittelyä
Ei käsittelyä
Ei käsittelyä
Ei käsittelyä
3
* ) Hiittenharjun ja Järilänvuoren vedenottamoilla on yhteinen ottolupa, 3 000 m /d.
**) Santamaan vedenottamon lupa on myönnetty Nakkilan kunnalle.
*** ) Teollisuuden käyttöön
8 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Vesijohtoverkoston kokonaispituus on n. 145 km, joka on pääosin muovia. Verkostoon
kuuluu ylävesisäiliö, jonka tilavuus on 500 m 3. Verkostosta on Ø 315 mm yhteys Nakkilan
kunnan verkostoon, Ø 110 mm yhteys Euran kunnan Kiukaisten verkostoon ja Harjavallan suurteollisuuspuiston verkostoon.
3.3
Kokemäki
Kokemäen vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa Kokemäen Vesihuolto Oy. Kokemäen
tärkeimmällä Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella (nro 0227153) sijaitsee Kokemäen Vesihuolto Oy:n kolme käytössä olevaa vedenottamoa. Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu n. 8 000 m 3/d. Pohjavesialue sijaitsee samassa harjujaksossa kuin
Järilänvuoren pohjavesialue ja ne ovat todennäköisesti hydraulisessa yhteydessä keskenään.
Vedenhankinnasta huolehditaan Huovintien, Ilmijärven ja Kooman pohjavedenottamoilla,
joiden antoisuudeksi on arvioitu yhteensä 4 500 m 3/d. Koomankankaan pohjavesialueen
vedenottamoilla on havaittu vedenoton myötä mangaanipitoisuuden nousua, mikä rajoittaa vedenottomäärien nostoa nykyisiltä vedenottamoilta. Vedenoton nostaminen ottamoilta edellyttää lisäkaivojen rakentamista ja vedenoton hajauttamista.
Keskustan pohjoispuolella sijaitseva Häyhtiön pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu
n. 600 m3/d. Alueella sijaitseva vedenottamo toimii nykyisin lähinnä paineenkorottamona.
Pohjavesialueen vedenlaatua heikentävät kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet.
Säpilän pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu n. 3 000 m 3/d. Pohjavesialueen varat
ovat täysin hyödyntämättä. Pohjavesialue sijaitsee toisella harjujaksolla kuin Kokemäen
Vesihuolto Oy:n kolme muuta päävedenottamoa.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Kokemäen vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.
Taulukko 3.3 Kokemäen vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.
Ottolupa Käyttö
Vedenottamo
Huovintie
Ilmijärvi
Kooma
Häyhtiö
Lupa
L-S VEO 2000
L-S VEO 1974
L-S VEO 1981
-
[m3/d]
1 100*
2 000
1 300*
-
[m3/d]
192
1 601
154
0,3
Käsittely
Ei käsittelyä
Ei käsittelyä
Ei käsittelyä
Hiekkasuodatus
3
*) Kooman ja Huovintien ottamoilla on yhteinen vedenottolupa, yhteensä 1 500 m /d.
Ottamoiden vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Kooman vedenottamolla on
kaksi kemikaalin annostelupumppua, jotka voidaan ottaa käyttöön, mikäli vettä joudutaan
tilapäisesti desinfioimaan. Myös Ilmijärven ottamolla on annostelupumppu ja kemikaalisäiliö varajärjestelmänä.
Vedenjakelu kattaa lähes koko kaupungin alueen. Verkoston pituus on 380,5 km. Verkostoon kuuluu kaksi ylävesisäiliötä, joista vanhempaa käytetään valmistetun veden tasaus9 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
säiliönä sekä ylläpitämässä painetasoa verkostossa. Vanhemman ylävesisäiliön tilavuus
on 500 m3 ja uudemman 1 500 m3. Risteen alueella on yksi paineenkorotuspumppaamo,
joka on kaukovalvonnan piirissä.
Verkostosta on Ø 160 mm yhteydet Sastamalan Kiikoisten verkostoon sekä Sastamalan
Riitaniitun vedenottamolle ja Ø 110 mm (Kokemäki) / Ø 75 mm (Huittinen) yhteys Huittisten verkostoon.
3.4
Köyliö
Köyliön vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Köyliöön ulottuu
osittain kaksi laajaa pohjavesialuetta. Pohjoisessa sijaitsee Koomankangas-Ilmiinjärven
pohjavesialue (nro 0227153) ja etelässä Säkylän-Virttaankankaan (nro 0278351) pohjavesialue. Köyliön kunnalla on ollut Säkylän-Virttaankankaan pohjavesialueella Vuorenmaan pohjavedenottamo. Ottamo ei ole tällä hetkellä käytössä. Vedenottamon käyttöä
ovat haitanneet kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet.
Köyliön nykyisen vedenhankinnan kannalta merkittävin alue on Yttilän pohjavesialue (nro
0240004), joka sijaitsee Köyliönjärven rannalla. Yttilän pohjavesialueen antoisuudeksi on
arvioitu 1 900 m3/d, vaikka karttatarkastelun perusteella alueelle ei näin paljoa pohjavettä
muodostu. Myöskään Köyliönjärvestä ei arvioida tapahtuvan pohjaveden rantaimeytymistä vedenottamolle. Onkin todennäköistä, että Yttilän pohjavedenottamolle virtaa pohjavesiä Säkylän-Virttaankankaan pohjavesialueelta. Köyliön kunnan vedenhankinta tapahtuu
Yttilän pohjavedenottamolta.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Köyliön vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.
Taulukko 3.4 Köyliön vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.
Ottolupa Käyttö
Vedenottamo
Lupa
Yttilä
L-S VEO
[m3/d]
1 900
[m3/d] Käsittely
1 002 Ei käsittelyä
Vettä ei käsitellä ennen verkostoon johtamista. Ottamolla on kloorausvalmius. Ottamon
pumpuista on vaihdettu kaksi vuonna 2014 ja yksi vuonna 2015.
Köyliön kunnan vesijohtoverkosto kattaa kunnan asutut alueet erittäin hyvin. Lähes kaikki
kunnan asukkaat ovat liittyneet vesijohtoverkostoon. Verkoston pituus on 214 km. Verkostosta on Ø 160 mm ja Ø 200 mm yhteydet Säkylän verkostoon.
Peräkallion alue on erillään muusta verkostosta. Sinne vesi johdetaan Kokemäeltä. Köyliön vesijohtoverkostosta toimitetaan vettä muutamiin yksittäisiin kiinteistöihin Säkylässä ja
Huittisissa Vampulan alueella.
3.5
Laitila
Laitilan vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kaupungin vesihuoltolaitos. Vedenhankinnassa raakavetenä käytetään pohjavettä, joka hankitaan vesihuoltolaitosten omilta pohja-
10 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
vedenottamoilta sekä ostamalla Uudenkaupungin Vedeltä (Haudon pohjavedenottamo).
Ottamoita on käytössä yhteensä kuusi kappaletta. Laitilan kaupungin alueella pohjavesivarat ovat jakautuneet pieniksi hajanaisiksi pohjavesialueiksi ja niiden hyödyntäminen
on teknisesti vaativaa ja kallista. Pohjavesiesiintymien käyttökelpoisuutta heikentävät
vedenlaatuongelmat, kuten kohonneet rauta- ja mangaanipitoisuudet sekä fluoridipitoisuudet. Laitilan kaupunki on ottanut käyttöönsä kaikkien pohjavesialueiden pohjavesivarat.
Laitilan kaupungin alueella suurin pohjavesialue on Palttilan pohjavesialue (nro 0240005),
jonka antoisuudeksi on arvioitu suurimmillaan 1 500 m3/d. Alueella sijaitsee kunnan päävedenottamo. Saatava vesi sisältää fluoridia yli 3 mg/l, jonka poisto edellyttää raskasta
veden käsittelyä.
Krouvinnummen pohjavesialueen (nro 0240001) antoisuudeksi on arvioitu maksimissaan
800 m3/d, mitä ottamolta ei käytännössä ole saatavissa. Vedenlaatua heikentävät kohollaan oleva fluoridipitoisuus.
Tulejärven pohjavesialueen (nro 0240002) antoisuudeksi on arvioitu suurimmillaan 500
m3/d. Vedenlaatua heikentää kohonnut fluoridipitoisuus.
Puntarin (nro 0240003), Koveron (nro 0240003) ja Untamalan (nro 0240006) pohjavesialueiden antoisuus on pieni ja niille toteutetut ottamot ovat käyttökelpoisuudeltaan vähämerkityksisiä.
Kaikkiaan Laitilan kunnan vedenhankintaa ei voida kasvattaa teknis-taloudellisesti järkevästi kunnan alueella sijaitsevien pohjavesivarjojen avulla.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Laitilan vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.
Taulukko 3.5 Laitilan vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.
Ottolupa
3
Käyttö
Vedenottamo Lupa
[m /d]
[m 3/d]
Palttila
L-S VEO 1976
1 500
483
Puntari
L-S VEO 1977
650
166
Käsittely
Kalkkikivialkalointi, fluoridinpoisto (käänteisosmoosilaitteisto)
Vedenkäsittelylaitos, kalkkikivialkalointi,fluoridinpoisto (käänteisosmoosilaitteisto)
Tulejärvi
L-S VEO 1991
500
216
Käsittely Puntarin vedenkäsittelylaitoksessa
Krouvinnummi L-S VEO 1997
500
299
Kovero
L-S VEO 1970
400
79
Untamala
VaHo 2007
350
199
Hiekka- ja kalkkikivisuodatus
Palttilan ottamo on saneerattu vuonna 2004. Ottamolla on veden käsittelemiseksi kalkkikivialkalointi ja fluoridinpoisto (käänteisosmoosilaitteisto). Krouvinummi, Tulejärvi, Puntari
ja Kovero sijaitsevat keskusta-alueen kaakkoispuolella. Kaikkien näiden ottamoiden vedet
käsitellään Puntarin vedenkäsittelylaitoksessa ja johdetaan yhdysjohtojen kautta keskustan vesitorniin ja suoraan kulutukseen. Pohjavedenottamoiden vesi alkaloidaan pH:n
nostamiseksi ennen verkostoon johtamista kalkkikivisepelikerroksen läpi suodattamalla.
11 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Lisäksi Puntarin vedenkäsittelylaitoksella raakaveden fluoridi poistetaan kalvosuodatuksella, joka perustuu käänteisosmoosiin ja nanosuodatukseen. Kaikilla kaupungin vesihuoltolaitoksen ottamoilla on UV-laitteistot. Lisäksi käytössä on yksi siirrettävä kloorauslaitteisto.
Vesijohtoverkoston pituus on yhteensä noin 150 km. Verkostosta on Ø 225 mm yhteys
Uudenkaupungin vesijohtoverkostoon.
3.6
Rauma
Rauman vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa Rauman Vesi.
Rauman kantakaupungin alueen verkostoon johdettavan talousveden valmistamiseen
käytetään raakavetenä joko Lapinjoen tai Eurajoen vettä. Rauman kaupungilla on LänsiSuomen vesioikeuden vuonna 1997 antama lupa johtaa Eurajoesta vettä enintään 0,2
m³/s vuorokausikeskiarvona laskettuna sekä vuonna 1962 saatu lupa ottaa 0,2 m³/s vettä
vesijohtokanavasta, jolla UPM Kymmene Oyj johtaa vettä Lapinjoesta. Raakavesialtaana
toimii Äyhönjärvi. Lapinjoen vesi johdetaan Äyhönjärveen UPM-Kymmene Oyj:n omistamaa kanavaa pitkin raakavesialtaan koillisosaan. Eurajoen ja Lapinjoen välillä on UPM:n
raakavesitunneli, joka mahdollistaa Eurajoen veden johtamisen Lapinjokeen ja siitä edelleen kanavaa pitkin Raumalle. Toinen vaihtoehto Eurajoen veden johtamiseksi Äyhönjärveen on pumpata vesi laitoksen omistamalla pumppausjärjestelmällä raakavesiputkea
pitkin altaan luoteisosaan. Pumppausjärjestelmä käsittää Eurajoen Pappilankoskella olevan pumppaamon, Koivuniemessä olevan vesisäiliön sekä purkupäässä olevan mittausja venttiiliaseman. Eurajoen vesi voidaan ottaa raakavesiputkea pitkin myös suoraan
laitokselle ohittaen raakavesiallas. Tämä vaihtoehto on tarkoitettu varajärjestelmäksi niissä tapauksissa, että raakavesiallasta ei voida käyttää.
Raakavettä Rauman Vesi käyttää vuosittain n. 3,0 - 3,2 Mm³. Äyhönjärven käytettävissä
olevien säännöstelyrajojen +2,10 m … +3,80 m vesitilavuus on 570 000 m³. Raakaveden
saanti vähävetisinä vuosina on turvattu siten, että Kokemäenjoen ja Köyliönjoen - Eurajoen välille on rakennettu korvausvesiputki pumppausjärjestelmineen. Järjestelmä turvaa
riittävän virtaaman Eurajoessa myös kuivina kausina.
Rauman verkostoon pumpattava vesi valmistetaan Äyhönjärven vedenkäsittelylaitoksella.
Laitoksen prosessi on kaksivaiheinen. Ensimmäisenä vaiheena on pystyselkeytyslaitos
(rakennettu vuonna 1966) ja toisena vaiheena on flotaatiolaitos (rakennettu vuonna
1981). Pystyselkeytyslaitosta ajetaan vakiokuormalla 150 l/s. Saostus tapahtuu pHarvossa 5. Saostuskemikaalina käytetään rautasulfaattia ja pH:n säätö suoritetaan kalkilla. Lietteen laskeuttamisen apuna käytetään polymeeriä. Flotaatiolaitosta ajetaan kulloisenkin tarpeen mukaan 150 - 200 l/s. Flotaatiossa saostus tapahtuu samalla pH-arvolla ja
samoilla kemikaaleilla kuin pystyselkeytyslaitoksessa. Mangaanin hapetus ja desinfiointi
suoritetaan natriumhypokloriitilla. Jälkikäsittelynä on aktiivihiilisuodatus. Hiilisuodattimia
on viisi. Suodattimet ovat käytössä 20 kuukautta, jonka jälkeen suodattimen hiilet aktivoidaan. Vuonna 2006 alkaliteetin säätelyssä otettiin käyttöön hiilidioksidin syöttö. Jälkikloorauksessa siirryttiin ammoniumkloridin käyttöön. Kloorin pysyvyydessä verkostossa on
ollut ongelmia.
12 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Laitos on käynnissä klo 6 - 22, jona aikana valmistetaan kuluttajille menevä vesi sekä
nostetaan vesitornin pinta seuraavan yön kulutusta varten.
Lapin alueen vesijohtoverkostoon vesi hankitaan pohjavedenottamoilta. Pohjavedenottamoita on kolme, joista kaksi on nykyisin käytössä ja ne sijaitsevat Lappi - Hinnerjoki tien varressa. Pohjavedessä on alumiinia, rautaa ja mangaania. Vesi käsitellään ilmastuksen ja suodatuksen yhdistelmällä. Ottamo on saneerattu täysin vuosina 2009-2010.
Ottamolla on ilmennyt ajoittain ongelmia pintaveden kanssa, jolloin vettä on johdettu
Rauman suunnasta Lapin verkostoon.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Rauman vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.
Taulukko 3.6 Rauman vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.
Ottolupa
3
[m 3/d]
Vedenottamo
Lupa
Äyhönjärven vesilaitos
(pintavesi)
L-S VEO 1997 *
17 300
L-S VEO 1962 **
17 300
Lapin ottamo I,
Kirkonkylä
Lapin ottamo II,
Katona
Käyttö
[m /d]
L-S VEO 1983
400
L-S VEO 1991
100
Käsittely
Pystyselkeytyslaitos,
7 347 flotaatiolaitos ja aktiivihiilisuodatus
259 Ilmastus ja suodatus
-
3
*)Lupa ottaa Eurajoesta 0,2 m /s vuorokausikeskiarvona
** )Lupa ottaa UPM Kymmene Oy:n vesijohtokanavasta 0,2 m3/s vuorokausikeskiarvona
Rauman keskustan ja Lapin verkostot on yhdistetty Ø 160 mm yhdysvesijohdolla, jota ei
käytetä normaalioloissa. Yhdysvesijohdossa on paineenkorotus. Rauman keskustan ja
Kodisjoen verkostojen välillä on Ø 160 mm yhdysvesijohto. Yhteensä Raumalla on vesijohtoverkostoa 570,8 km. Rauman keskustan verkostossa on ylävesisäiliö, jonka tilavuus
2 400 m3 ja pinnankorkeudet +63 m ja +55 m. Vesilaitos käyttää tornia verkostopaineen
tasaajana ja yökulutuksen vesivarastona. Vesilaitoksella on 4 500 m 3:n alavesisäiliö.
Rauman verkostosta on Ø 160 mm yhteydet Eurajoen ja Pyhärannan verkostoihin sekä Ø
160 mm yhteys Rauman Lapista Euran Hinnerjoen ja Länsi-Euran verkostoihin.
3.7
Säkylä
Säkylän vedenhankinnasta ja –jakelusta vastaa kunnan vesihuoltolaitos. Säkylän kunnan
alueella sijaitsevat suunnittelualueen suurimmat pohjavesivarat. Säkylän-Virttaankankaan
3
(nro 0278351) pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu n. 35 000 m /d. Säkylän kunnalla on yhdessä Puolustusministeriön kanssa kaksi vedenottamoa Porsaanharjulla. Por3
saanharjun vedenottamon kapasiteetti on n. 3 500 m /d ja Klopinmontun vedenottamon n.
3
1000 m /d. Lisäksi puolustusministeriöllä on oma vedenottamo varuskunnassa, joka ei
tällä hetkellä ole käytössä rauta- ja mangaaniongelmista johtuen.
Säkylän kunnalla on lisäksi Pyhäjärven rannan läheisyydessä Honkalan pohjavedenottamo, joka ei ole tällä hetkellä käytössä. Ottamo sijaitsee omalla erillisellä Honkalan pohjavesialueella (nro 0278301). Pohjavesialueen antoisuudeksi on arvioitu 1 200 m 3/d. Hon13 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
kalan ottamo on poistettu käytöstä pohjaveden saastuttua puolustusvoimien pesulan
päästöistä.
Säkylän kunta on käynnistänyt pohjavesitutkimuksen lisävedenhankinnasta SäkylänharjuVirttaankankaan pohjavesialueelta nykyisten vedenottamoiden itäpuolelta.
Seuraavassa taulukossa on esitetty Säkylän vedenottamot ja niistä pumpatut vesimäärät.
Taulukko 3.7 Säkylän kunnan vedenottamot ja pumpattu vesimäärä vuonna 2014.
Ottolupa
3
Käyttö
Vedenottamo
Lupa
[m /d]
[m 3/d]
Käsittely
Porsaanharju
VYO
3 500*
1 253
Ei käsittelyä.
Klopinmonttu
VYO
1 000*
757
Ei käsittelyä.
*)Porsaanharjun, Klopinmontun, Honkalan sekä puolustusministeriön päävedenottamolta ja Luolan
ottamolta yhteensä enintään 5 200 m3/d kuukausikeskiarvona laskettuna.
Ottamoiden vesi pumpataan suoraan verkostoon ilman käsittelyä. Ottamoilla on desinfiointivalmius.
Vesijohtoverkosto jakautuu kunnan ja varuskunnan verkostoihin. Vesijohtoverkosto kattaa
kunnan alueen hyvin. Vuonna 2014 verkoston pituus oli yhteensä noin 204 km. Verkostoon kuuluu 1 000 m 3 ylävesisäiliö Säkylänharjulla, 500 m 3 alavesisäiliö varuskunnan ja
keskustan välisen yhdysjohdon paineenkorottamon yhteydessä sekä 1 000 m 3 alavesisäiliö keskustan paineenkorottamon yhteydessä. Vedenottamoilta vesi pumpataan mittauslaitoksen kautta ylävesisäiliöön. Ylävesisäiliöstä vesi johdetaan varuskunnan kulutukseen
sekä varuskunta-alueen länsilaidalla olevaan paineenkorotuslaitoksen alavesisäiliöön.
Alavesisäiliöstä vesi pumpataan Säkylän kunnan kulutukseen.
Säkylän vesijohtoverkostosta on yhteys Ø 250 mm Euran kunnan ja Ø 160 mm ja Ø 200
mm yhteydet Köyliön kunnan verkostoihin. Lisäksi verkostosta on Ø 160 mm yhteys Pöytyän Yläneen verkostoon, mutta alhaisen paineen takia yhteyden kautta ei saada toimitettua vettä Säkylän suuntaan.
3.8
Vesi- ja liittyjämäärät
Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen vesi- ja liittyjämäärät vuonna 2014.
14 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Taulukko 3.8 Suunnittelualueen kuntien vesihuoltolaitosten vedenkulutus vuonna 2014.
Asukkaat
Liittyjämäärä
Liittymis-%
Ominaisvedenkulutus
-ilman teollisuutta
Yksikkö
as
as
%
l/as d
l/as d
Eura Harjavalta Kokemäki Köyliö
12 314
7 366
7 702 2 647
11 400
7 148
7 400 2 450
93
97
96
93
285
195
263
410
169
187
221
386
Laitila Rauma Säkylä Yhteensä
8 542 39 970 4 539
83 080
5 897 38 000 4 500
76 795
69
95
99
92
210
200
447
240
157
182
215
191
Verkostoon pumpattu
- josta ostettu muualta
m3/d
m3/d
3 244
264
2 499
-
1 947
-
1 003
1
1 236
139
7 607
-
2 010
-
18 439*
Laskutettu vedenkulutus
m3/d
3 004
2 252
1 641
619
1 091
5 979
1 898
15 377*
-kotitaloudet
m3/d
1 681
1 089
839
561
632
4 384
857
10 043
3
-teollisuus
-teollisuus
m /d
%
1 323
41
56
4
310
16
58
6
309
25
685
9
1 041
52
3 781
21
Laskuttamaton vesi
Laskuttamaton vesi
m3/d
%
240
7
247
10
305
16
384
38
145
12
1 628
21
112
6
3 062
17
*) Luvussa ei ole mukana Harjavallan Nakkilaan myymää vesimäärää (1 107 m3/d).
Suunnittelualueen asukkaista noin 92 % on liittynyt vesijohtoverkostoon. Laitilassa liittymisprosentti on pienin eli 69 %. Suurimmassa osassa kuntia lähes kaikki asukkaat ovat
keskitetyn vedenjakelun piirissä. Kotitaloudet käyttävät noin 2/3 laskutetusta vesimäärästä ja verkostoon liittynyt teollisuus noin 1/5. Teollisuuden osuus vedenkäytöstä on huomattavinta Eurassa (41 %), Laitilassa (38 %) ja Säkylässä (52 %). Harjavallassa ja Raumalla teollisuuden käytössä ovat omat vesilähteet. Erityiskohteiden vedenkulutusta käsitellään tarkemmin kappaleessa 4.3. Harjavallan myymän veden määrä Nakkilalle oli
vuonna 2014 keskimäärin 1 107 m3/d. Eura on ostanut Säkylästä/Köyliöstä keskimäärin
264 m3/d ja Laitila on ostanut Uudenkaupungin Vedeltä keskimäärin 139 m 3/d vettä omilta ottamoilta pumpattavan vesimäärän lisäksi. Köyliön Peräkallion alue on erillään muusta
Köyliön verkostosta ja sinne veden toimittaa Kokemäen Vesihuolto Oy.
Laskuttamattoman veden perusteella Euran, Harjavallan ja Säkylän verkostot ovat hyvässä kunnossa. Suurin vuotovesiprosentti on Köyliössä (38 %). Laitilassa vedenkäsittely
aiheuttaa hukkaa n. 20-30 % pumpatusta vesimäärästä. Suunnittelualueen ominaisvedenkulutus on 240 l/as d. Kuntien ominaisvedenkulutusta lisäävät Eurassa, Laitilassa ja
Säkylässä teollisuuden vedenkulutus ja Köyliössä suuri vuotovesien määrä.
3.9
Erityiskohteet
3.9.1 Teollisuus
Suunnittelualueen vedenkulutuksesta noin viidesosa menee vesijohtoverkostoon liittyneen teollisuuden tarpeisiin. Etenkin Eurassa, Laitilassa ja Säkylässä teollisuuden osuus
vedenkulutuksesta on huomattava. Raumalla metsäteollisuus hankkii ja valmistaa tarvitsemansa veden. Metsäteollisuuden vedenkulutus on noin 98 000 m 3/d. Harjavallassa
15 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
teollisuuden käytössä on oma vedenottamo (Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy),
jolla on lupa vedenotolle 3 500 m 3/d. Ottamosta pumpataan teollisuuden tarpeisiin vettä
noin 3 000 m3/d. Säkylässä elintarviketeollisuus käyttää verkostoveden lisäksi Pyhäjärven
vettä.
Suurimmat vesijohtoverkostoon liittyneet vedenkäyttäjät ovat elintarviketeollisuuden alan
yrityksiä: HKScan Finland Oyj Eurassa (1 003 m 3/d), Apetit Oyj Säkylässä (506 m 3/d),
Kivikylän kotipalvaamo Säkylässä (382 m 3/d), Finnamyl Oy Kokemäellä (254 m 3/d), Kiukaisten alueen tuotantolaitokset Eurassa (220 m 3/d) ja Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
Laitilassa (150 m 3/d).
Teollisuuden vedenkulutuksessa on huomioitava, että vuodenaikavaihtelu vaikuttaa huomattavasti vedenkulutukseen. Sesonkiajat vaihtelevat teollisuusaloittain, ja osalla aloista
vedenkulutusta on vain tiettyinä vuodenaikoina (esimerkiksi sadonkorjuun aikaan).
Eurassa siipikarjan tuotantoon keskittyneen HKScan Finland Oyj:n vedenkulutus ajoittuu
viiteen päivään viikossa, jolloin vedenkulutus on noin 1 000 - 1 400 m 3/d.
Eurassa sijaitseva Amcor Flexibles Finland Oy -tehdas tuottaa joustopakkauksia mm.
elintarvike- ja lääketeollisuudelle. Asiakkaille puhdas vesi on tärkeä osa tuotteen valmistusta. Tehtaalla on tavoitteena säästää vettä esim. vesikiertoja sulkemalla ja omalla jäteveden käsittelyllä. Tehtaan alueella sijaitsee myös vuokralaisia, joiden vedenkäyttö on
mukana kokonaiskulutuksessa. Kyseessä on kansainvälinen yritys, joten tulevaisuuden
ennustaminen on vaikeaa.
Eurassa sijaitseva Mykora Oy tuottaa elintarvikkeita, joten veden laatu ja määrä on tärkeää yritykselle. Yritys odottaa merkittävää kasvua seuraavalle 20 vuodelle, koska kevyempi ravinto on yhä suositumpaa tulevaisuudessa ja laatusienen kysyntä kasvaa. Koska
tuotteesta on n. 90 % vettä, veden hinta on olennainen tekijä.
Kokemäellä sijaitsevan Finnamyl Oy:n suunniteltu tulevaisuuden vedenkäyttö on 150 000
m3/a. Vedenkäyttö keskittyy pääosin syksyyn (elokuu-marraskuu) ja pieneltä osin kevääseen. Alalla on odotettavissa muutoksia, mahdollisesti teollisuuden keskittymistä. Talousveden lisäksi prosessissa käytetään jokivettä ja kondenssivettä.
Laitilassa sijaitseva Pilkington Automotive Finland Oy:n tehdas käyttää lasinhiontaan
vettä, joka joudutaan käsittelemään itse. Vedenkulutuksen ei ennusteta muuttuvan.
Laitilassa sijaitseva Munax Oy käyttää talousvettä mm. kuorimunakennojen pesuun, laitteistojen pesuun, massaamon pesuihin sekä jalostetehtaassa keittoihin ja viilennyksiin.
3
Munax Oy:n vedenkäyttö on vuonna 2014 ollut keskimäärin 8 m /d. Ajoittain vedenkulutus
voi olla kuitenkin 20 m3/h. Veden paine ei aina ole riittävä prosessin toimivuuden takaamiseksi. Veden riittämättömyys on ongelma ja vettä joudutaan nyt säännöstelemään.
Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan vedenkäyttö vaihtelee 100 – 400 m 3/d. Juomatehtaan
vedenkulutus on kausittaista, esimerkiksi kevät-kesäisin vedenkulutus on suurempaa kuin
muina aikoina. Käytettävän veden tulee olla hyvä- ja tasalaatuista pohjavettä. Tällä hetkellä tulevan veden laatuvaihtelut ovat olleet suuria (pH jopa 9,3) ja vettä joudutaan käsit16 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
telemään. Veden riittävyyden varmistamiseksi on rakennettu vesisäiliö (2500 hl). Vedenkulutuksen odotetaan kasvavan merkittävästi.
Laitila Coating Oy:n talousvettä käytetään pintakäsittelyprosessissa tasaisesti (20-30
m3/vrk). Kriittisiin prosesseihin käytetään ionivaihdettua vettä, muuhun tarpeeseen talousvesilaatu on riittävä. Veden määrä riittää eikä veden käyttö ole lisääntymässä. Päinvastoin tulevaisuudessa pyritään vedenkäytön vähentämiseen.
Laitilassa sijaitseva Veljet Kuusisto Oy toimii sahateollisuudessa. Talousvettä käytetään
puunkyllästykseen. Veden laatu on käyttöön sopivaa ja veden kulutuksen odotetaan pysyvän nykyisellä tasolla.
Laitilassa sijaitseva Finn Lamex Safety Glass Oy käyttää talousvettä pääosin autoklaavin
jäähdytykseen. Veden määrä ja laatu on riittävä ja kulutuksessa ei ennusteta tulevan
muutoksia.
Kivikylän Kotipalvaamo Oy:llä on toimintaa sekä Säkylässä että Rauman Lapissa. Säkylän toimipisteen vedenkäytössä (n. 380 m 3/d) on mukana samassa kiinteistössä toimivan
Länsi-Kalkkuna Oy:n vedenkäyttö. Vedenkäyttö on tasaista ympäri vuoden. Vedenkäytön
ei odoteta kasvavan, vaan mahdollisesti jopa pienenevän tehtävien prosessimuutosten
vuoksi. Rauman Lapissa vedenkäyttö on vähäisempää. Vedenlaadun tulee olla elintarvikevalmistukseen sopivaa. Veden laadun tai riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia
kummallakaan paikkakunnalla.
Säkylässä sijaitsevan Apetit Oyj:n vedenkäyttö vaihtelee ollen keväällä alhaisimmillaan
200 m3/d ja syksyllä suurimmillaan jopa 1000 m 3/d. Puhtaan veden saanti on edellytys
elintarvikkeiden valmistukselle. Veden laadun tulee olla hyvää sekä mikrobiologisesti että
kemiallisesti. Omaa veden käsittelyä ei ole, mutta veden laatua seurataan säännöllisesti.
Veden riittävyyden kanssa ei ole ollut ongelmia. Vedenkulutuksen odotetaan kasvavan.
Olennaisena pidetään veden hyvän laadun lisäksi hyvää yhteistyötä ja tiedon kulkua vesilaitoksen kanssa.
3.9.2 Eläintilat
Eläintiloilla veden laadun ja määrän lisäksi veden jatkuva saatavuus on tärkeää. Koska
vesi on kotieläintiloilla tärkein yksittäinen ravintoaine, mahdollinen vesikatkos vaikuttaa
välittömästi vuorokaudesta tai vuorokauden ajasta riippumatta. Mahdollinen vesikatkos tai
talousveden laatuongelmat voivat aiheuttaa mittavat taloudelliset vahingot esimerkiksi
maitotiloilla päivätuotantoerien tai siipikarjatuotannossa kokonaisen kasvatuserän menetyksen vuoksi. Eläinsuojelulain säädännön mukaan eläimen on saatava riittävästi juotavaa, ja terveydelle tiettävästi vaarallisen juoman tai ravinnon antaminen eläimille on kiellettyä. Eläinten juomaveden saatavuudesta on säädetty maa- ja metsätalousministeriön
päätöksissä ja asetuksissa. Maidontuotantotiloille ja elintarviketuotantoa tai niiden jatkojalostusta harjoittaville tiloille on määrätty talousveden laadun tarkkailuvelvoitteita.
3.9.3 Kasvin tai marjojen viljelytilat, kasvihuoneet
17 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Veden pääasiallinen käyttö on kasvien tai marjojen kastelu. Kastelutarve riippuu kasvista,
viljelytekniikasta ja olosuhteista. Toisaalta samankin kasvin kasvatuksessa voi olla isoja
kastelueroja eri viljelmillä. Annetusta kasteluvedestä kasvit ottavat 50 - 100 %. Kasvien
ottamasta vedestä yli 90 % kuluu kasvin lämmönsäätelyyn eli haihdutukseen, lopusta osa
jää kasviin vetenä ja osa hajoaa vedyksi ja hapeksi. Kasvihuoneviljelyssä vuositasolla
vettä annetaan keskimäärin 1000 litraa /m2. Kurkku, tomaatti, ruusu ottavat vettä 1 - 7
l/m2/vrk. Ruukkusalaatti on poikkeus, sillä se saa satakertaisen määrän vettä, mutta sama
vesi kiertää jatkuvasti.
Maa- ja metsätalousministeriön asetus alkutuotannolle elintarviketurvallisuuden varmistamiseksi asetettavista vaatimuksista (134/2006) määrittelee, että veden, jota alkutuotantopaikalla käytetään eläinten juomavetenä, vesiviljelyssä, alkutuotannon tuotteiden kastelussa, puhdistamisessa ja jäähdyttämisessä sekä alkutuotantopaikan pintojen, laitteiden
ja välineiden puhdistamiseen on oltava puhdasta. Kasvien ja sienten elintarvikkeeksi
tarkoitettujen, sellaisenaan syötävien osien suoraan kasteluun saa käyttää vain sellaista
vettä, josta on tutkittu vähintään Escherichia coli ja suolistoperäiset enterokokit, sekä
arvioitu aistinvaraisesti väri ja haju, sekä, kun on kysymys luonnon pintavesistä, syanobakteerien esiintyminen. Määritykset tulee tehdä vähintään kolmen vuoden välein näytteistä, jotka edustavat kasteluun käytettävää vettä. Mikäli vedessä todetaan E. coli- bakteereita yli 300 pmy (pesäkettä muodostavaa yksikköä)/100 ml, suolistoperäisiä enterokokkeja yli 200 pmy/100 ml, poikkeavaa väriä tai hajua taikka syanobakteerien massaesiintymää, alkutuotannon toimijan on ryhdyttävä toimenpiteisiin veden laadun parantamiseksi.
Kunnallisesti toimitetun pohjaveden käyttö ei yleisesti ole alkutuotannossa merkittävää.
Pintavesi, käsitelty pintavesi sekä tilojen omat kaivot ovat huomattavasti yleisempiä. Pohjaveden käyttö tosin saattaa tulla yleistymään pintavesien laatuongelmien johdosta tulevaisuudessa. Erityisesti ilmastonmuutos saattaa merkittävästi tuoda mukanaan tämän
suuntaista kehitystä. Tällöin todennäköisimmin tuotannon kustannukset myös kasvavat.
Merkityksellistä on se onko mahdollista hyödyntää sitä, että alkutuotannossa on käytetty
hyvänlaatuista pohjavettä myös itse tuotteiden markkinoinnissa. Esimerkiksi marjojen
kautta levinneet ruokaepidemiat ovat yleistyneet kasteluveden laadun heikkenemisen
myötä1. Imagosyistä puhtaamman kasteluveden käyttöä voi jatkossa nousta entistä tärkeämmäksi, vaikka lainsäädäntö ei sitä edellyttäisikään.
3.9.4 Kuntien suurimmat vedenkäyttäjät
Seuraavaan taulukkoon on kerätty suunnittelualueen kunkin kunnan suurimmat vedenkäyttäjät ja niiden käyttämä vesimäärä.
1
Esim. Helsingin Sanomat. 12.5.2015 Suomalaiset oppivat keittämään pakastemarjat – noroviruksesta runsaat 200 epidemiaa 2000-luvulla. Saatavilla: http://www.hs.fi/kotimaa/a1431315440818
18 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Taulukko 3.9 Suunnittelualueella sijaitsevat kunkin kunnan suurimmat vedenkäyttäjät
vuonna 2014.
Suurimmat vedenkäyttäjät
Vedenkäyttö keskimäärin
[m3/d]
Eura
HKScan Finland Oyj
1 003
Kiukaisten alueen tuotantolaitokset (mm. Kurkku140
mestarit, Satamuna Oy)
Mykora Oy
82
Amcor Flexibles Finland Oy
35
Jujo Thermal Oy
33
Harjavalta
Nakkilan kunta
1 107
Satalinnan sairaala
30
Harjavallan sairaala
26
Terveysasema
18
Kokemäki
Finnamyl Oy
254
muu teollisuus
60
palvelu ja liikelaitokset
360
maatalous
139
Köyliö
Satakunnan avovankila
21
Härkälän puutarha
18
Keltasiipi Oy
10
FB Ketjutekniikka Oy
8
Laitila
Laitilan Wirvoitusjuomatehdas
150
Laitila Coating Oy
40
Pilkington Automotive Finland
33
Veljekset Kuusisto Oy
18
Finn Lamex Safety Glass Oy
13
Munax Oy
8
Rauma
Basf Minerals
82
Oras Oy
78
Säkylä
Apetit Oyj
506
Kivikylän kotipalvaamo ja Länsi-Kalkkuna Oy
382
Varuskunta
230
19 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
3.10 Poikkeusolojen vesihuolto
Vesihuollon poikkeustilanteeksi määritetään tilanne, jolloin laitoksen päävedenottamo on
poissa käytöstä. Poikkeustilanteessa varaottamosta tai yhdysvesijohtojen kautta tulee
pystyä toimittamaan talousvettä 120 l asukasta kohti päivässä sekä turvaamaan sairaaloiden ja huoltovarmuuden kannalta tärkeän elintarviketeollisuuden vedentarve. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen vedentarve poikkeusoloissa kunnittain.
Taulukko 3.10 Suunnittelualueen kotitalouksien poikkeusolojen vedentarve (120 l/as d)
kunnittain. Suluissa esitetty pääottamon kanssa samalla pohjavesialueella sijaitsevien
ottamoiden lupamäärä.
Kunta
Eura
Liittyjät
Vedentarve
(m 3/d)
Pääottamo
(m 3/d)
Varaottamot
(m 3/d)
Hyödynnettävät
yhdysvesijohdot
11 400
1 370
5 000
1 500
Säkylä, Rauma
Harjavalta
7 148
860
3 000
(3 000)
-
Kokemäki
7 399
890
2 000
(2 300)
Huittinen, Sastamala
Köyliö
2 450
300
1 900
-
Säkylä
Laitila
Rauma
5 897
38 000
710
4 560
1 500
34 600
2 400
400
Uusikaupunki
Eura, Eurajoki,
Pyhäranta
4 500
540
3 500
(1 000)
Eura, Köyliö
76 794
9 230
Säkylä
Yhteensä
Euran kunnan päävedenottamo on Lohiluoman ottamo. Poikkeustilanteessa vedenhankinta voidaan suorittaa kunnan muilta ottamoilta. Lisäksi verkostosta on yhteydet Säkylän
ja Rauman verkostoihin, joiden kautta on mahdollista toimittaa vettä Euraan. Käytännössä Säkylästä ei tällä hetkellä pystytä toimittamaan vettä syksyisin noin kolmen kuukauden
jaksona, joka on Apetit Oyj:n toimintasesonki. Tällöin vettä on mahdollista johtaa Köyliöstä Säkylän kautta Euraan. HKScanin ja Kiukaisten tuotantolaitosten vedentarve on yhteensä noin 1 200 - 1 600 m3/d, joka huomioiden omien ottamoiden kapasiteetti ei riitä
varaveden toimittamiseksi.
Harjavallan ottamot sijaitsevat kaikki samalla pohjavesialueella. Vain yhden ottamon ollessa pois käytöstä, voidaan tarvittava vesimäärä hankkia muilta ottamoilta. Harjavallan
verkosto voidaan kytkeä Suomen Teollisuuden Energiapalvelut Oy (STEP Oy) pohjavedenottamoon. Pohjavedenottamo sijaitsee kuitenkin muiden ottamoiden kanssa samalla
pohjavesialueella. Lisäksi Nakkilaan toimitettavaa vesimäärää voidaan tarvittaessa rajoittaa tai lopettaa kokonaan. Nakkilaan toimitettava vesi otetaan myös ottamosta, joka on
muiden ottamoiden kanssa samalla pohjavesialueella.
Kokemäen päävedenottamo on Ilmijärven vedenottamo. Muut ottamot sijaitsevat samalla
pohjavesialueella. Mikäli vain yksi ottamo on pois käytöstä, on tarvittava vesimäärä mahdollista toimittaa muilta ottamoilta. Muuten vedentoimitus on mahdollista Huittisista tai
Sastamalasta, joista on mahdollista saada osa vedentarpeesta. Finnamyl Oy:n keskimääräinen vedentarve on noin 250 m3/d ja tuotantosesonkina jopa 800 m3/d.
20 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Köyliössä sijaitsee yksi vedenottamo. Köyliöstä on kaksi yhteyttä Säkylään, joista vettä on
mahdollista toimittaa poikkeustilanteessa. Käytännössä Säkylästä ei tällä hetkellä pystytä
toimittamaan vettä syksyisin noin kolmen kuukauden jaksona, joka on Apetit Oyj:n toimintasesonki.
Laitilan päävedenottamo on Palttilan ottamo. Ottamon ollessa pois käytöstä voidaan tarvittava vesimäärä toimittaa muilta ottamoilta. Laitilasta on lisäksi yhteys Uuteenkaupunkiin, josta on mahdollista saada vettä poikkeustilanteessa. Laitilan Wirvoitusjuomatehtaan
vedentarve on noin 100 - 400 m 3/d.
Rauman päävedenottamo on Äyhönjärven vesilaitos. Pintavesilaitoksella on varajärjestelmä, jolla vettä voidaan tarpeen vaatiessa pumpata raakavesialtaan ohi. Raakaveden
saanti vähävetisinä vuosina on turvattu siten, että Kokemäenjoen ja Köyliönjoen - Eurajoen välille on rakennettu korvausvesiputki pumppausjärjestelmineen, joka turvaa riittävän
virtaaman Eurajoessa myös kuivina kausina. Raumalta on yhteydet Eurajoelle, Pyhärantaan ja Euraan, joiden kautta on myös mahdollista toimittaa osa poikkeustilanteen vedentarpeesta.
Säkylän päävedenottamo on Porsaanharju, joka sijaitsee samalla pohjavesialueella Säkylän toisen vedenottamon kanssa. Jos molemmat ottamot eivät ole pois käytöstä, on
tarvittava vesimäärä mahdollista saada toimivasta ottamosta. Säkylästä on lisäksi yhteydet Euran ja Köyliön verkostoihin, joiden kautta vettä on mahdollista toimittaa Säkylään.
Apetit Oyj ja Kivikylän kotipalvaamo Oy:n sekä Länsi-Kalkkuna Oy:n vedentarve on noin
600 – 1 400 m3/d, joka huomioiden oman ottamon kapasiteetti ei riitä varaveden toimittamiseksi.
3.11 Alueellinen yhteistyö ja sopimukset
Euran, Köyliön ja Säkylän kesken on tehty sopimus veden toimittamisesta Köyliöstä ja
Säkylästä Euraan normaaliaikana 1 500 m3/d. Toimitus on oikeus keskeyttää, jos vesi ei
riitä omiin tarpeisiin Säkylässä tai Köyliössä.
Harjavallan kaupungin ja Nakkilan kunnan välillä on sopimus veden toimittamisesta Nakkilaan. Sopimuksen mukaan Harjavallan kaupunki toimittaa vettä Nakkilaan enintään 2
3
000 m /d. Sopimus on voimassa määräaikaisena vuodesta 1997 vuoden 2031 loppuun ja
sen jälkeen sopimus on voimassa toistaiseksi. Sopimus edellyttää, että Nakkilan kunta
käyttää omistamaansa Viikkalan pohjavedenottamoa tarpeen mukaan kulutuksen ja paineen tasaamiseen. Tämän perusteella tarvittaessa Nakkilaan toimitettavaa vesimäärää
voidaan rajoittaa tai lopettaa toimittaminen kokonaan.
Harjavallan verkosto on mahdollista kytkeä poikkeustilanteessa Suomen Teollisuuden
Energiapalvelut Oy (STEP Oy) pohjavedenottamoon. Ottamolla on 3 500 m 3/d ottolupa ja
ottamosta pumpataan n. 3 000 m3/d.
Harjavallan ja Euran Kiukaisten vesijohtoverkot on yhdistetty toisiinsa. Toimitettavan veden määrästä ei ole tehty sopimuksia.
Harjavallan Näyhälästä alkaa Kokemäenjoki – Köyliönjoki – Eurajoki vedensiirtolinja,
jonka avulla johdetaan raakavettä Rauman kaupungin ja Rauman seudun teollisuuden
21 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
tarpeisiin Eurajoen ja Lapinjoen virtaamien laskiessa riittävän alas. Vettä otetaan n. 1
m3/s suunnilleen kuukauden ajan vuodessa. Harjavallan kaupungin vesihuoltolaitoksella
ei ole yhteistyötä tämän hankkeen kanssa.
Kokemäen ja Kiikoisten vesijohtoverkot on yhdistetty toisiinsa ja toimitettavan veden määräksi on sovittu 100 m3/d suuntaan tai toiseen.
Kokemäen ja Huittisten vesijohtoverkot on yhdistetty toisiinsa Ronkankulman alueelta.
Toimitettavan veden määristä ei ole sovittu mitään (poikkeusajan varmuusyhteys, normaalitilanteessa vettä ei johdeta). Ongelmana yhteydelle on, että Kokemäen puolella
yhdysvesijohto on Ø 110 mm ja Huittisten puolella ainoastaan Ø 75 mm.
Harjavallan kaupungin pohjoisosan muutamat kiinteistöt sekä Köyliön Peräkallion kylä
saavat talousveden Kokemäen vesihuolto Oy:n vesijohtoverkostosta.
Laitilan kaupungilla on sopimus Uudenkaupungin Veden kanssa veden toimittamisesta
Kalannin pohjavedenottamolta Laitilaan 300 m3/d.
4
VESIHUOLLON SUUNNITTELUTILANNE
Parhaillaan käynnissä olevista vesihuoltohankkeista merkittävimmät ovat Säkylän Porsaanharjun uusi vedenottamo ja sen koepumppaukset sekä Ristola alueen pohjavesitutkimukset. Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa ovat mukana Eura, Köyliö, Laitila,
Rauma sekä Kokemäki.
Vesihuollon kehittämissuunnitelmat on laadittu Harjavallassa vuonna 2008, Kokemäellä
vuonna 2009 ja Eurassa, Köyliössä, Laitilassa, Raumalla ja Säkylässä vuonna 2010.
Rauman seudun alueellinen vesihuollon kehittämissuunnitelma on laadittu vuonna 2009.
Suunnitelmassa olivat mukana Euran, Eurajoen, Köyliön ja Säkylän kunnat sekä Rauman
kaupunki. Porin seudun vesihuoltoyhteistyön kehittäminen –selvitys on valmistunut 2008
ja siinä olivat mukana suunnittelualueesta Harjavallan ja Kokemäen kaupungit. Vuonna
2002 on valmistunut Kokemäenjokilaakson vesihuollon kehittämissuunnitelma, jossa
olivat suunnittelualueesta osallisina Harjavallan ja Kokemäen kaupungit. Laitilan kaupunki
on ollut mukana vuonna 2002 valmistuneessa Länsivyöhykkeen ja Vakka-Suomen vesihuollon kehittämissuunnitelmassa.
Alueen jätevedenkäsittelyä on tarkasteltu vuonna 2013 valmistuneessa Euran, Kokemäen ja Säkylän jätevedenkäsittelyn kokonaisratkaisun yleissuunnitelmassa.
22 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
5
ENNUSTEET
5.1
Väestöennuste
Suunnittelualueen väestömäärän ennustetaan vähenevän noin 4 600 asukkaalla vuoteen
2035 mennessä. Yhteenkään kuntaan ei ennusteta väestönkasvua.
Seuraavassa taulukossa on esitetty alueen väestöennuste vuoteen 2035.
Taulukko 5.1 Väestönennuste vuoteen 2035 (Tilastokeskus).
Eura
Harjavalta
Kokemäki
Köyliö
Laitila
Rauma
Säkylä
Yhteensä
5.2
2014
12 320
7 369
7 707
2 648
8 545
39 986
4 544
83 119
2035
11 359
6 798
7 216
2 593
7 984
38 384
4 217
78 551
Elinkeinoelämä
Alueella toimivan elinkeinoelämän vedenkulutusta ja –ennusteita on kuvattu yksityiskohtaisemmin kappaleessa 4.3. Osalla yrityksistä on kasvupotentiaalia ja –halukkuutta, johon
saatavilla olevan veden laatu, määrä ja hinta vaikuttaa olennaisesti.
Nykyisen teollisuuden vedenkulutuksen määrän arvioidaan kasvavan vajaasta 3 000 m 3/d
5 300 m3/d. Vedenkulutuksen kasvun kohdistuminen alueella riippuu ensisijaisesti
HKScan Finland Oyj:n tehtaan sijoittumispäätöksestä. Mikäli HKScanin tehdas sijoittuu
Ala-Satakunnan ulkopuolelle, teollinen vedenkäyttö ei tule juurikaan kasvamaan.
Jäteveden määrä, laatu tai käsittelyn vaatimukset voivat myös vaikuttaa yritysten kasvuhalukkuuteen ja -mahdollisuuksiin.
Muuten nykyisten talousvettä käyttävien yritysten huolet voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: määrä, laatu ja hinta. Olemassa olevien lukujen perusteella haluttuun kasvuun tarvitaan lisää vettä. Lisäksi tarvitaan riittävä painetaso verkostossa prosessien toimivuuden
takaamiseksi erityisesti pesuun liittyvissä prosessivaiheissa.
Useille toimialoille veden laatu on kriittinen. Elintarviketeollisuus tarvitsee pohjavettä imagosyistä. Myös veden käsittelyn tarve on tällöin vähäisempää. Veden laadun tasaisuus
on elinehto lopputuotteen laadun takaamiseksi.
Veden hinta vaikuttaa tuotteen kokonaiskustannuksiin. Toimialasta riippuen vaikutukset
voivat olla merkittävät. Yleinen toive on, että hintataso ei nouse ja on kilpailukykyinen
muiden alueiden veden hintaan.
23 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Yleisesti voidaan todeta, että yrityksillä on tällä hetkellä vahva usko kunnalliseen vesihuoltoon niin laadun kuin määränkin suhteen. Vedensaanti niin laadullisesti kuin määrällisesti tulee kunnan taholta turvata jatkossakin. Kehittämisehdotuksena on vesihuollon
riskien arviointi ja hallinta, jotta yritysten vesihuolto voidaan turvata kaikissa tilanteissa ja
yhteistoimintaa kehittää.
Alueella saatavilla olevan hyvälaatuisen pohjaveden käyttöönotto turvaisi alueen nykyisen elintarviketeollisuuden keskittymän tulevaisuuden ja mahdollistaa kasvun nykyisille
yrityksille. Samalla hyvälaatuinen pohjavesi mahdollistaisi alueen markkinoinnin uusille
elintarviketeollisuuden toimijoille. Hyvälaatuinen pohjavesi voisi houkutella myös muuta
prosesseissaan paljon vettä käyttävää teollisuutta. Hyvä kuntien välinen yhteistyö tukee
teollisuuden sijoittumista alueelle ja vähentää niiden veden laatuun ja saatavuuteen liittyviä riskejä. Tämä avaa myös mahdollisuudet tehdä liiketoimintaa juomavedellä.
5.3
Vedenkulutus
Suunnittelualueen vesijohtoverkosto on levittynyt jo laajalle ja liittyjäprosentti on korkea
lähes jokaisessa kunnassa. Liittyjäasteen ennustetaan kasvavan nykyisestä 92 %:sta 97
%:iin vuoteen 2035 mennessä. Liittyjämäärän ennustetaan vähenevän noin 800 liittyjällä
vuoteen 2035 mennessä, johtuen väestömäärän vähenemisestä suunnittelualueella. Seuraavassa taulukossa on esitetty suunnittelualueen vesijohtoverkoston liittyjämääräennuste vuoteen 2035.
Taulukko 5.2 Liittyjämäärän ja –asteen ennuste vuoteen 2035.
Kunta
2014
määrä
aste
2035
määrä
aste
Eura
Harjavalta
Kokemäki
Köyliö
Laitila
Rauma
Säkylä
11 400
7 148
7 400
2 450
5 897
38 000
4 500
93 %
97 %
96 %
93 %
69 %
95 %
99 %
11 400
6 800
7 250
2 500
5 900
38 000
4 200
100 %
100 %
100 %
96 %
74 %
99 %
100 %
Yhteensä
76 795
92 %
76 050
97 %
Ominaisvedenkulutuksen ennustetaan pysyvän samalla tasolla asukasta kohden kuin
vuonna 2014. Köyliössä ja Raumalla, jossa vuotovesiprosentti on korkea, ennustetaan
ominaisvedenkulutuksen vähenevän saneerauksen myötä. Eurassa, Kokemäellä ja Laitilassa ennustetaan teollisuuden vedenkulutuksen lisääntyvän nykyisestä, mikäli yritysten
tämän hetkiset kasvutavoitteet toteutuvat. Suunnittelualueen keskimääräisen ominaisvedenkulutuksen ennustetaan olevan 230 – 237 l/as vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Ominaisvedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035 on esitetty seuraavassa taulukossa.
24 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Taulukko 5.3 Ominaisvedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035.
Kunta
2014
Eura
Harjavalta
Kokemäki
Köyliö
Laitila
Rauma
Säkylä
Yhteensä
l/as d
l/as d
l/as d
l/as d
l/as d
l/as d
l/as d
l/as d
285
195
263
410
210
200
447
240
2035
285 - 288
195
260 - 280
330
210 - 263
190
450
230 - 237
Ominaisvedenkulutukseen perustuva vedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035 on esitetty
seuraavassa taulukossa.
Taulukko 5.4 Vedenkulutuksen ennuste vuoteen 2035.
Kunta
2014
2035
3
m /d
3 200
3 200 - 3 300
Harjavalta
3
m /d
1 400
1 300
Kokemäki
3
m /d
2 000
1 900 - 2 000
Köyliö
3
m /d
1 000
800
Laitila
3
m /d
1 200
1 200 - 1 500
Rauma
3
m /d
7 600
7 200
Säkylä
3
2 000
1 900
3
18 400
17 500 - 18 000
Eura
Yhteensä
m /d
m /d
Vedenkulutuksen ennustetaan vähenevän kokonaisuudessaan noin 400 - 900 m 3/d vuoteen 2035 mennessä. Vedenkulutuksen ennustetaan lisääntyvät ainoastaan kunnissa,
joihin on ennustettu teollisuuden vedenkulutuksen lisääntymistä. Muissa kunnissa vedenkulutus vähenee väestöstä ja verkoston saneeraamisesta johtuen. Suunnittelualueen
vedenkulutus kokonaisuudessaan tulee näin ollen olemaan tulevaisuudessa samalla
tasolla kuin nykyisin. Lähitulevaisuudessa ratkeava HKScanin tuotantolaitosinvestoinnin
sijoittuminen suunnittelualueelle nostaisi suunnittelualueen vedenkulutuksen noin 20 000
m3/d. Tulevaisuudessa myös muut vastaavat vedenkulutukseen merkittävästi vaikuttavat
elinkeinoelämän investoinnit ovat mahdollisia.
25 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
6
JÄRJESTELMIEN ARVIOINTI
6.1
Pohjavesivarojen riittävyys ja hyödyntämiskelpoisuus
Eura
-
Kauttuan pohjavesialueen Lohiluoman ottamon todellinen antoisuus on noin
2 600 m3/d arvioidun 5 000 m3/d sijaan.
-
Vaaniin pohjavesialueella vesimäärää koitetaan lisätä, Mölsin pohjavesitutkimukset ovat käynnissä.
-
Ei uusia hyödynnettäviä alueita.
Harjavalta
-
Harjavallassa ollaan yhden pohjavesialueen varassa, ei muita alueita hyödynnettävissä esimerkiksi varavedenhankintaa ajatellen.
-
Normaalitilanteessa vettä on riittävästi, pistekohtaista vedenottoa joudutaan rajoittamaan vedenlaadullisista syistä.
Kokemäki
-
Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueella riittää vedenhankintakapasiteettia
tarvittaessa, vedenoton nostaminen edellyttää lisäkaivojen rakentamista ja vedenoton hajauttamista.
-
Säpilän pohjavesialue on vedenhankintaa ajatellen vielä täysin hyödyntämättä.
Köyliö
-
Normaalitilanteessa vettä on riittävästi.
-
Mahdollisia hyödynnettäviä alueita Koomankangas-Ilmiinjärven Ristolan alue ja
Säkylänharju.
Laitila
-
Laitilassa omat pohjavesivarat ovat käytössä, ei varojen lisäämismahdollisuutta
nykyisestä.
-
Tarve lisävedelle tai edullisemmalle vesilähteelle mahdollisimman nopealla aikataululla.
Rauma
-
Lapin Kirkonkylän ongelmallinen pohjavesialue haluttaisiin korvata muulla, ensisijaisesti pohjavesilähteellä.
-
Ei uusia hyödynnettäviä alueita.
26 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Säkylä
-
6.2
Säkylänharju-Virttaankankaan pohjavesialueella riittää hyödynnettävää antoisuutta.
Siirtojärjestelmien riittävyys
Eura
-
Riittävät yhteydet Säkylään ja Raumalle, Säkylästä/Köyliöstä mahdollista johtaa
riittävä määrä vettä.
Harjavalta
-
Harjavallalla ei käytettäviä yhteyksiä poikkeusoloissa.
Kokemäki
-
Kokemäellä ei käytettäviä yhteyksiä poikkeusoloissa. Yhteydet suunnittelualueen
ulkopuolelle Sastamalaan ja Huittisiin, joista ei kuitenkaan voida johtaa kokonaan
poikkeusolojen vedentarvetta.
Köyliö
-
Köyliöstä yhteys Säkylään, ei yhteyksiä muiden kuntien verkostoihin.
Laitila
-
Laitilan verkosto sijaitsee kaukana muun suunnittelualueen verkostosta, tällä hetkellä veden johtaminen muualta kuin Uudestakaupungista ei ole mahdollista.
Rauma
-
Raumalla riittävät siirtojärjestelmät, Rauman Lapin alueelle on mahdollista johtaa
vettä kahdesta suunnasta Eurasta. Lisäksi yhteydet suunnittelualueen ulkopuolelle Eurajoelle ja Pyhärantaan.
Säkylä
-
6.3
Säkylässä nykytarpeisiin riittävät yhteydet.
Poikkeusolojen vesihuolto
Suunnittelualueen kotitalouksien poikkeusolojen vedentarpeessa ei tule tapahtumaan
suurta muutosta nykytilanteeseen verrattuna. Poikkeusolojen vedentarve tulee vähenemään n. 100 m3/d vuoteen 2035 mennessä. Teollisuuden poikkeusolojen vedentarpeen
lisääntymiseen tulee varautua Eurassa, Kokemäellä ja Laitilassa, joihin on ennustettu
teollisuuden vedenkulutuksen lisääntymistä. Seuraavassa taulukossa on esitetty kotitalouksien poikkeusolojen vedentarpeen ennuste vuoteen 2035.
27 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Taulukko 6.1 Suunnittelualueen kotitalouksien poikkeusolojen vedentarpeen ennuste
(120 l/as d) kunnittain vuoteen 2035.
Liittyjät
Vedentarve v. 2014
Vedentarve v. 2035
Kunta
v. 2035
(m3/d)
(m3/d)
Eura
Harjavalta
Kokemäki
Köyliö
Laitila
Rauma
Säkylä
Yhteensä
7
11 400
6 800
7 250
2 500
5 900
38 000
4 200
76 050
1 370
860
890
300
710
4 560
540
9 230
1 370
820
870
300
710
4 560
510
9 140
KEHITTÄMISTARPEET
Eura
Eurassa kehittämistarpeena on lisävedenhankinta. Vedenhankintaa omilta ottamoilta ei
voida lisätä nykyisestä. Eura on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa, joka
olisi mahdollinen vaihtoehto lisäveden hankkimiseksi. Toinen vaihtoehto on lisätä veden
ostamista Säkylästä ja Köyliöstä.
Harjavalta
Harjavallan osalta tärkeimpänä kehittämistarpeena on veden saannin turvaaminen poikkeusoloissa rakentamalla varavesiyhteys Kokemäelle.
Kokemäki
Kokemäen osalta kehittämistarpeena on oman vedenhankinnan hajauttaminen Koomankangas-Ilmiinjärven pohjavesialueen lisäksi myös Säpilän pohjavesialueelle. Lisäksi kehittämistarpeena ovat uudet varavesiyhteydet Harjavaltaan ja mahdollisesti etelään Köyliön
Ristolan suuntaan.
Köyliö
Köyliön kehittämistarpeena on poikkeusolojen vedenhankintaa palvelevat uudet varavesiyhteydet. Köyliö on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa, joka sijaintinsa
puolesta mahdollistaisi varavedenhankinnan myös kunnan pohjoisosan kautta.
Laitila
Laitilan kehittämistarpeena on lisäveden hankkiminen. Vedenhankintaa omilta ottamoilta
ei voida lisätä nykyisestä. Laitila on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissaa,
joka olisi mahdollinen vaihtoehto lisäveden hankkimiseksi. Toinen vaihtoehto on lisätä
veden ostamista Uudestakaupungista. Kehittämistarpeena on lisäksi yhdysvesijohto
28 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
muualle suunnittelualueen verkostoon, joka mahdollistaa vedenhankinnan kunnan ulkopuolelta sekä varaveden toimittamisen poikkeusoloissa.
Rauma
Rauman kehittämistarpeena on ensisijaisesti saada korvattua Lapin pohjavedenottamo
muulla pohjavesilähteellä. Rauma on mukana Ristolan alueen pohjavesitutkimuksissa,
joka olisi mahdollinen vaihtoehto korvaamaan nykyisen ottamon. Pohjaveden ostaminen
myös muualta suunnittelualueelta on mahdollista. Pitkällä aikajänteellä kehittämistarpeena on siirtyä vedenhankinnassa tekopohjaveden käyttöön.
Säkylä
Säkylän kehittämistarpeena on vedenhankinnan lisääminen, joka on tarkoitus toteuttaa
uudella Porsaanharjun vedenottamolla.
8
SUUNNITTELUN TAVOITTEET JA PAINOPISTEET
Suunnittelualueen vedenhankinta perustuu alueella sijaitsevien pohjavesivarojen hyödyntämiseen olemassa olevilta ja uusilta rakennettavilta vedenottamoilta, nykyisistä pintavesilähteistä sekä tekopohjavesilaitokselta. Vesihuoltolaitokset vastaavat toimintaalueillaan veden hankinnasta ja jakelusta.
Vesilaitoksen tulisi pystyä toimittamaan vettä vähintään 120 l/as/d poikkeustilanteessa,
jolloin päävesilähde on pois käytöstä. Varaveden saanti tulisi perustua eri pohjavesialueella sijaitsevaan vedenottamoon tai varavesiyhteyteen.
Lounais-Suomen ympäristökeskus on laatinut Lounais-Suomen vesihuollon kehittämisstrategian vuoteen 2020, jossa keskeisenä tavoitteena on kiinnittää huomiota epätasaisesti jakaantuneiden pohjavesien määrän ja laadun turvaamiseen sekä vedenhankinnan
kannalta tärkeiden pintavesien suojaamiseen.
Alueen pohjavesivaroja tulisi hyödyntää niin, että se edistäisi yhteistyössä sekä alueen
kuntia, vesihuoltolaitoksia, alkutuotantoa että elintarviketeollisuutta ja muodostuisi alueen
menestystekijäksi.
Muita keskeisiä strategioita ovat:
-
Pohjaveden käytön edistäminen ja pohjavesialueiden suojeleminen
-
Vedenhankinnan varmistaminen poikkeusoloissa (120 l/as d)
-
Vedenkäsittelyn kehitystoiminta
-
Vuotovesimäärien vähentäminen (laskuttamaton vesimäärä alle 10 %) ja verkostojen kunnossapidon huomioiminen
-
Liittymisaste vesijohtoverkostoon Lounais-Suomen alueella yli 95 %
-
Kunnan ja laitoksen roolien selkiyttäminen
29 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
9
-
Kuntien välisen ja alueellisen yhteistyön lisääminen
-
Laitosten yhteistoiminnan kehittäminen ja valvonta.
SUUNNITTELU- JA MITOITUSPERUSTEET
Lähtökohtana lisävedenhankinnalle käytetään ensisijaisesti suunnittelualueella tai suunnittelualueen ympäristössä käytössä olevia ja hyödyntämättömiä pohjavesialueita pohjavedenottoon. Vedenhankinnan mitoitusperusteena käytetään vuoden 2035 ennustetta.
Asukas- ja liittyjämääräennusteet perustuvat Tilastokeskuksen kuntakohtaisiin väestöennusteisiin.
Vedenhankintajärjestelmät mitoitetaan yleisten mitoitusperiaatteiden mukaisesti. Vedenhankinnan riittävyyttä arvioidaan keskimääräisen vuorokausikulutuksen perusteella. Vesisäiliöt ja yhdys-(/syöttö-)vesijohdot mitoitetaan perustuen suurimpaan vuorokausikulutukseen (HQd). Päävarmuusvesijohdot mitoitetaan välittämään vettä vähintään 120 l/liittyjä/d.
Verkostojen painetason tulee olla 30 – 50 mvp.
Johtolinjojen rakentamiskustannusten laskennassa käytetään suunnittelijan ylläpitämää
yksikköhinnastoa, joka pohjautuu toteutuneisiin urakkatarjouksiin. Laitosten kustannuslaskenta perustuu toteutuneisiin referenssikohteisiin. Kustannusvertailussa otetaan huomioon rakentamis-, käyttö- ja kokonaisvuosikustannukset. Kokonaisvuosikustannukset
muodostetaan annuiteettimenetelmää käyttäen, joka ottaa huomioon linjan tai laitoksen
käyttöiän ja laskentakorkokannan. Kustannuslaskennassa käytetään seuraavia oletuksia:
-
-
kuoletusajat (käyttöiät):
o
koneistot 15 vuotta
o
rakennukset 30 vuotta
o
johtolinjat 50 vuotta
o
ottamoissa oletetaan koneiston osuudeksi 35 % ja rakennuksen osaksi
65 %.
herkkyystarkastelu tehdään eri laskentakoroilla 4 %, 5 % ja 6 %.
30 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015
Turussa, 22. toukokuuta 2015
Sweco Ympäristö Oy
Antti Ryynänen
Maiju Hannuksela
Aluejohtaja
Suunnittelija
DI
Ins. AMK
31 (31)
OSARAPORTTI I
22.05.2015

OSARAPORTTI I - paikkatieto.airix.fi

Transcription

Similar documents

LIIKUNTA- JA HYVINVOINTIPÄIVÄ

Siirry yhdistyksen toimintakalenteriin

Puolesta asiointi” -sopimus

Kappelinluhdan asukastilaisuus 21.4.2015

Kirjelomake knypylä 570

HIRVIONNETTOMUUDET KESÄLLÄ Hirvionnettomuuksia sattuu

Kaavakartta

HAASTESEMINAARI - Rauman Seudun Katulähetys ry

ALUSJÄTEHUOLTO RAUMAN SATAMASSA

Tästä alkaa teksti… - Satakunnan sairaanhoitopiiri