Muistio - Helsinki

Transcription

Muistio - Helsinki
HELSINGIN KAUPUNKI
Vanhusneuvosto
Muistio 3/2015
20.5.2015
VANHUSNEUVOSTON KOKOUS
Aika:
Paikka:
20.5.2015 klo 13.00-14.35
Koskelan monipuolinen palvelukeskus, palvelukeskuksen kabinetti, N-talo, 1. krs.
Käpyläntie 11, 00600 Helsinki.
Osallistujat: Sirpa Asko-Seljavaara (pj.), Lahja Sjöblom, Lena Lindberg, Mirja Halonen, Ritva Rautio,
Markus Löfström, Juha Jolkkonen, Veijo Lehto, Pekka Saarnio, Erja Kauppinen, Sinikka Salomaa, Pirkko Telaranta, Jenni Räsänen, Minna Ekman, Martti Huhtamäki, Kari Tenkanen, Toivo
Tupin, Pirjo Tujula, Juhana Mykrä ja Outi Paulig (sihteeri)
Asiantuntijat: Anneli Walldén, Pirjo Tyllilä (kohtien 1-5 ajan)
1. Kokouksen avaus
Puheenjohtaja avasi kokouksen klo 13.00.
2. Asialistan hyväksyminen
Hyväksyttiin.
3. Edellisen kokouksen muistio
Kokousmuistioon 2/2015 ei ollut huomautettavaa.
4. Koskelan monipuolisen palvelukeskuksen nykyinen rakenne ja tulevaisuus
Johtaja Anneli Walldén esitteli toimintaa ja jakoi esitteitä (liitteenä). Koskelan toiminta on
muuttunut vuosikymmenien aikana todella paljon ja muutokset jatkuvat. Myös hallinnollisia ja nimen muutoksia on ollut. Oman leimansa paikalle antavat monet suojellut rakennukset ja hieno puistomainen ympäristö. Ainoastaan N-rakennus ei ole suojeltu. Kaikki rakennukset kirkkoa lukuun ottamatta on peruskorjattu.
Suurin osa asukkaista on muistisairaita. Paikkoja on (1.6.2015) alkaen 249, joista osa ruotsinkielisille, osa alle 65-vuotiaille ja osa psykogeriatrisille asukkaille. Palvelukeskustoiminta,
joka on avointa toimintaa kotona asuville, aloitettiin helmikuussa ja on käynnistynyt hyvin.
Hoidon laatua ja asukkaiden vointia seurataan RAI-mittarilla, joka on osoittanut hyvää kehityssuuntaa. Myös asukas- ja henkilöstökyselyjen tulokset ovat hyviä. Työntekijöistä peräti
90 % suosittelisi työpaikkaansa muillekin. Sairauspoissaoloja on vähän, samoin henkilökunnan vaihtuvuutta. Henkilökunnan keski-ikä on 47 v. Maahanmuuttajia heistä on n. 10 %,
mikä on nykyään tavallinen osuus monipuolisissa palvelukeskuksissa.
Monipuolisen palvelukeskuksen (linkki nettisivuille) erityispainotus on taiteessa ja kulttuurissa, joilla on tärkeä merkitys asukkaiden hyvinvoinnille. Uutena aluevaltauksena on flamenco. Talon henkilökunnassa monella on myös taide- ja kulttuurialan koulutusta.
Tulevaisuuskin näyttää kiinnostavalta, sillä Koskelaan ollaan suunnittelemassa Suomen ensimmäistä muistikylää. Siinä olisi 240 asukaspaikkaa 7-paikkaisessa ryhmäkodeissa. Esikuvana on Hollannin muistikylämalli. Asia on ollut hyvin esillä tiedotusvälineissä. (esim. HS
17.5. ja Ajankohtainen kakkonen 19.5.2015). Suunnitelmaan liittyy nykyistä pesularakennuksen tonttia koskeva kaavamuutos, joka vahvistettaneen syksyllä. Alueen muista rakennuksista osa saattaa tulla asumiskäyttöön, kuten esim. entisessä Nikkilän sairaalassa.
HELSINGIN KAUPUNKI
Muistio 3/2015
Vanhusneuvosto
20.5.2015
Todettiin keskustelussa, että:
- toiminta on todella monipuolista ja hyvä kehityssuunta on meneillään
- tänä vuonna joudutaan vähentämään 16 paikkaa budjetin sopeutusvaateen takia. Vähennys toteutetaan ilman, että nykyisiä asukkaita siirrettäisiin muualle.
- hoitopäivän hinta on kalleimmillaan n. 230 €, jolloin kyseessä on erityisen vaativaa sairaanhoitoa tarvitseva asukas. Keskimääräinen hoitopäivän hinta on 170 €.
- vanhusneuvosto pitää muistikyläsuunnitelmaa hyvänä ja toivoo, että myös Koskelan
alueelle tuleva asuminen olisi monipuolista.
5. Palvelukeskustoiminnan kehittämisohjelma
Kustaankartanon palvelukeskuksen vastaava ohjaaja, palvelukeskustoiminnan kehittämistyöryhmän jäsen, Pirjo Tyllilä esitteli ohjelmaa. Esitys liitteenä. Kehittämisohjelma oli jaettu
neuvoston jäsenille postitse. Palvelukeskustoiminta (erotuksena monipuoliseen palvelukeskukseen) on kotona asuville ihmisille tarkoitettua harrastustoimintaa ja palvelua. Mukaan pääsee hankkimalla maksuttoman palvelukeskuskortin, joka oikeuttaa käyttämään
Helsingin kaikkien palvelukeskusten palveluja. Kortin saa helsinkiläinen eläkeläinen tai työtön. Kaikki palvelukeskukset sijaitsevat monipuolisissa palvelukeskuksissa tai palvelutaloissa, lukuun ottamatta Kampin palvelukeskusta. Jokaisen monipuolisen palvelukeskuksen yhteydessä on palvelukeskus, poikkeuksena Kivelä. Jokainen palvelukeskus tarjoaa tietyt peruspalvelut, mutta muussa palvelutarjonnassa keskusten välillä on eroja, mikä johtuu mm.
tiloista ja henkilökunnan koulutuksesta.
Palvelukeskustoiminnalle on asetettu tiettyjä tavoitteita, esimerkiksi:
- toiminnasta 75 % tulisi olla muiden kuin palvelukeskuksen oman henkilökunnan tuottamaa. Nyt osuus on n. 68 %, mutta erot palvelukeskusten välillä ovat suuret.
- toiminnan tulisi tavoittaa 10 % yli 75-vuotiaista helsinkiläisistä. Nyt osuus on 8,5 %.
Kysymyksiä ja kommentteja:
- palvelukeskus on vaikea hahmottaa osana monipuolista palvelukeskusta. Moni ei ymmärrä, mistä on kysymys. Nyt lisäksi viraston palveluverkkosuunnitelmassa käytetään
palvelukeskus-termiä aivan uudessa merkityksessä. Käsitteisiin pitäisi saada selvyyttä.
- miksi tavoite on vain 10 %:n tavoittaminen – 90 % jäisi ulkopuolelle? Syynä ovat osittain tila- ym. resurssit. Lisäksi monilla yli 75-vuotiailla on paljon muuta elämänsisältöä,
toimintaa ja he käyttävät muita palveluja.
- miten tavoitetaan huonokuntoisimmat ja yksinäiset kotona asuvat ikääntyneet, jotka
eniten palvelukeskuksia tarvitsisivat?
- päätös vähentää kuljetuspalvelumatkoja on ristiriidassa 10 % kattavuustavoitteen kanssa. Kuljetuspalvelut ovat palvelukeskukseen pääsyn edellytys huonokuntoisimmille.
Vanhusneuvosto on tietoinen siitä, että matkojen vähentäminen on johtanut siihen, että monet tukea tarvitsevat eivät enää pääse käymään heille suunnatuissa ryhmissä.
6. Vanhusneuvoston toimintasäännön uusiminen
Toimintasuunnitelman mukaisesti tehdään esityksen vanhusneuvoston toimintasäännön
uusimisesta. Suurin syy uusimistarpeeseen on vanhuspalvelulaki, joka määrittelee vanhusneuvoston tehtävät. Nykyinen toimintasääntö on vuodelta 1997. Sen jälkeen on erillisellä
päätöksellä lisätty järjestöedustajien määrää kahdeksaan.
Varsinaista lähetekeskustelua toimintasäännön uusimistarpeista ei ajanpuutteen takia käyty. Puheenjohtaja totesi nykyisen toimintasäännön täysin vanhentuneeksi. Työvaliokunta
tuo ehdotuksen uudeksi toimintasäännöksi käsittelyyn. Jäseniä pyydetään lähettämään
kommentteja ja ehdotuksia asiasta sihteerille. Lisäksi pk-seudun vanhusneuvostojen sihteerit tekevät vertailun toimintasäännöistä kesän aikana.
HELSINGIN KAUPUNKI
Vanhusneuvosto
Muistio 3/2015
20.5.2015
7. Vanhusneuvoston syksyn toiminta
Todettiin syksyn tilaisuuksien valmistelusta:
- Lappeenrannan retkelle lähtee suurin osa neuvostosta. Ohjelmassa on Eksoten vanhuspalvelujen esittelyä ja todennäköisesti vanhusneuvoston tapaaminen. Tarkemmat
tiedot ja ohjeet tulevat alkukesällä.
- Pks-kokouksen aiheet vielä auki, mutta kotihoitoa esitetään ainakin yhteisen kannanoton aiheeksi. Aiheena olisivat kotihoidon resurssit, henkilökunnan kuormitus ja se, että vanhukset joutuvat olemaan kotona liian huonokuntoisina. Tarkistetaan muiden
neuvostojen mielipiteet kannanottoasiaan ennen kesää.
- Yhteiskokousta vapaaehtoistyön neuvottelukunnan kanssa (11.11.) valmistellaan. Valmistelussa ovat mukana vanhusneuvostosta Ritva Rautio, Veijo Lehto ja sihteeri.
8. Vanhusneuvostolle tulleet yhteydenotot
Yrjö Mattila oli pyytänyt kommentteja kuljetuspalveluasiakkaille tarkoitetusta ohjeesta.
Ohje on luonnosvaiheessa ja siitä on pyydetty kommentteja toukokuun aikana. Todettiin
vanhusneuvoston päällimmäisenä kommenttina, että matkojen määrän vähyys on suurin
ongelma. Lisäksi koko toimintatapa on liian byrokraattinen. Ohjeen muoto on näihin nähden pieni asia, eikä siitä ole erityistä mainittavaa. Sihteeri välittää vastauksen kuljetuspalvelupäällikkö Tuomas Päiviselle. [Siht. lisäys: Voitte lähettää kommentteja edelleen: [email protected]. Laittakaa kopio Yrjö Mattilalle ja vanhusneuvostolle tai sihteerille.
/op 21.5.2015]
9. Muut asiat
 Työvaliokunta esittää, että ehdotetaan pks-kokouksen yhteisen kannanoton aiheeksi kotihoitoa. Sihteeri selvittää muiden neuvostojen vastaukset ehdotukseen.
 Todettiin asumista koskevan Rantasen valtuustoaloitteen vastauksen uusi versio. Lisättiin
muutama lause.
 Poimintoja Jyväskylässä 6-7.5. pidettyjen TerveSos -päivien annista tulee sihteeriltä jakoon vanhusneuvostolle kesäkuun aikana.
 Jenni Räsänen esittäytyi ja lupasi kertoa kulttuurikeskuksen toiminnasta ja ikääntyneille
suunnatusta kulttuurityöstä neuvostolle syksyn aikana.
 Veijo L. kertoi eläkeläisjärjestöjen avustuksia koskevasta neuvottelusta sosiaali- ja terveysviraston kanssa. Asiassa päästiin yhteisymmärrykseen siten, että ensi vuoden avustukset suositellaan haettavaksi HEJ:n kautta. – Neuvottelusta jäi kuva, että virasto painottaa
avustusasiassa terveysnäkökohtia sosiaalisen puolen jäädessä vähäiselle huomiolle.
10. Ilmoitusasiat
 Kokouspalkkiot maksussa 7.7.2015. (Työvaliokunnalla on kokous vielä 8.6.2015.)
 Sihteeri poissa on 22.5.–5.6.2015. Töissä jälleen 8.6. alkaen ja kesäloma 4-31.7.2015.
11. Seuraava kokous
Seuraava kokous on keskiviikkona 9.9.2015 klo 13.00 Kallion virastotalossa, neuv.huone 7.
12. Kokouksen päättäminen
Puheenjohtaja päätti kokouksen klo 14.35.
Kokouksen jälkeen järjestettiin piha-alueella Myötätuulessa asukkaille ja asiakkaille Puistotreffit.
Vanhusneuvosto esittäytyi, minkä lisäksi nautittiin mm. kauniista säästä ja musiikista.