liite 1: lastensairaalan hankesuunnitelma

Transcription

Hallitus 11.5.2015, LIITE 1
KOY Uusi Lastensairaala
Uusi lastensairaala 2017
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
SISÄLLYSLUETTELO
1.
Johdanto ....................................................................................................................................... 4
2.
Hankkeen tavoitteet ..................................................................................................................... 6
2.1. 2.1.1. 2.1.2. 2.1.3. 2.1.4. 2.1.5. 2.1.6. 2.1.7. 3.
Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle ....................................... 7 Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit ........................................................................... 7 Lapsen ja perheen kokemus .............................................................................................. 8 Sairaala työpaikkana ..........................................................................................................9 Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus,
energiatehokkuus ..............................................................................................................9 Tehtävä, rooli yhteiskunnassa .......................................................................................... 10 Mittaristo ........................................................................................................................... 10 Tuottavuustavoitteet .........................................................................................................10 Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut ....................................................... 12
Lastensairaalan yleiskuvaus ........................................................................................... 12 3.1. 3.2. Projektiorganisaatio ja vastuut ........................................................................................ 13 3.3. Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta ..................................... 15 3.3.1. Vuodeosastotoiminta ........................................................................................................ 19 3.3.1.1. Pediatrian osastot ...................................................................................................... 19 3.3.1.2. Lastenkirurgiset osastot ............................................................................................ 19 3.3.1.3. Lastenneurologiset osastot ....................................................................................... 19 3.3.1.4. Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta ................................. 19 3.3.2. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta ................................................................... 20 3.3.3. Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaalaan) ....................... 20 3.3.4. Tehohoito .......................................................................................................................... 20 3.3.5. Päivystyspoliklinikka .........................................................................................................21 3.3.6. Ajanvarauspoliklinikka ...................................................................................................... 22 3.3.7. Lastenklinikan muu polikliininen toiminta ......................................................................... 22 3.3.8. Muu siirtyvä polikliininen toiminta ..................................................................................... 23 3.3.9. Päiväsairaala .................................................................................................................... 23 3.3.10. Kotisairaala ....................................................................................................................... 24 3.3.11. Opetus- ja tutkimustoiminta .............................................................................................. 24 3.3.12. Kuvantaminen ................................................................................................................... 25 3.3.13. Kliininen neurofysiologia ................................................................................................... 25 3.3.14. Leikki- ja nuorisotoiminta .................................................................................................. 25 3.3.15. Sairaalakoulu .................................................................................................................... 25 3.3.16. Lastenpsykiatrinen toiminta .............................................................................................. 26 4.
Uudisrakennukseen sijoittuva toiminta ja tilatarve ................................................................ 27
Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna 2021 ................................. 27 Uuden lastensairaalan keskeisten toiminnallisten tilojen laskenta ................................. 29 Vuodeosastojen sairaansijat............................................................................................. 29 Tehohoitopaikat ................................................................................................................ 30 Leikkaussalitoimenpiteet .................................................................................................. 31 Päiväsairaalahoito ............................................................................................................33 Päivystyspoliklinikka .........................................................................................................33 Ajanvarauspoliklinikka ...................................................................................................... 34 Vuodeosastot ..................................................................................................................34 Vuodeosastot, yleistä ...................................................................................................... 34 Vuodeosasto1: kardiologia, pienten kirurgia, Husuke ja silmä-korvahammaspostoperatiiviset potilaat .................................................................................... 36 4.1.2. Vuodeosasto 2: ortopedia, lastenneurologia ja Video-EEG, neurokirurgia ...................... 36 4.1.3. Vuodeosasto 3: infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia .................... 36 4.1.3.1. Vuodeosastojen sairaansijat ..................................................................................... 37 4.2. Immunosuppressioyksikkö .............................................................................................. 38 4.1. 4.2. 4.2.1. 4.2.2. 4.2.3. 4.2.4. 4.2.5. 4.2.6. 4.3. 4.1. 4.1.1. 2/83
HANKESUUNNITELMA
4.3. 4.4. 4.5. 4.6. 4.6.1. 4.7. 4.8. 4.8.1. 4.8.2. 4.8.3. 4.9. 4.10. 4.11. 4.12. 4.13. 4.14. 4.15. 4.15.1. 4.15.2. 4.15.3. 4.15.4. 4.15.5. 4.15.6. 4.16. 30.04.2015d
Leikkaus- ja anestesiatoiminta ........................................................................................ 39 Tehohoito ........................................................................................................................ 40 Päivystyspoliklinikka ........................................................................................................41 Ajanvarauspoliklinikka ..................................................................................................... 42 Liikuntasali ja kuntosali .....................................................................................................43 Opetus- ja tutkimustoiminta ............................................................................................. 43 Diagnostiikka ................................................................................................................... 44 Laboratorio........................................................................................................................ 44 Kuvantaminen ................................................................................................................... 45 Kliininen neurofysiologia ................................................................................................... 46 Toimistotilat ..................................................................................................................... 47 Leikki- ja nuorisotoiminta ................................................................................................. 47 Sairaalakoulu................................................................................................................... 48 Opetuskeittiö ................................................................................................................... 48 Vanhempien tilat.............................................................................................................. 48 Päivystäjien tilat............................................................................................................... 48 Tukipalvelut ..................................................................................................................... 49 HUS-Desiko ...................................................................................................................... 49 Ruokahuolto Ravioli ..........................................................................................................49 HUS-Apteekki ................................................................................................................... 50 Uudenmaan sairaalapesula .............................................................................................. 50 HUS-Logistiikka ................................................................................................................ 50 HUS-Tietohallinto.............................................................................................................. 50 Peruskorjattavaan lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat ...................................... 51 5.
Henkilöstö ................................................................................................................................... 52
6.
Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus ................................................................................. 55
6.1. 6.2. 6.3. 6.4. 6.5. 6.6. 6.7. 6.8. 7.
Tavoitetilat ....................................................................................................................... 56 Tilaratkaisun suuntaviivoja .............................................................................................. 56 Logistiikka ........................................................................................................................ 57 Rakennustekniset työt ..................................................................................................... 59 LVIJA-tekniikka................................................................................................................ 62 Sähkö- ja teletekniikka .................................................................................................... 65 Kiinteät sairaalalaitteet ....................................................................................................75 Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa ...................................................................... 75 Tilajärjestelyt työmaanaikana ja väistötyöt ............................................................................. 77
7.1. 7.2. Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt...................................................... 77 Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt......................................................................... 77 8.
Häiriöt työmaan aikana .............................................................................................................. 77
9.
Kustannusarvio ja kustannusohjaus ....................................................................................... 79
9.1. 9.2. Kustannusarvio................................................................................................................ 79 Kustannusohjaus ............................................................................................................. 80 10.
Aikataulutavoitteet ..................................................................................................................... 80
11.
Hankkeen toimintakuluvaikutukset .......................................................................................... 81
3/83
HANKESUUNNITELMA
1.
30.04.2015d
Johdanto
Vuonna 1946 valmistunut HYKSin Lastenklinikka on vuosikymmenien saatossa muodostunut sairaalaksi, jonka vastuulla on monien vakavien ja monimutkaisten lastensairauksien hoito koko Suomessa. Samalla sairaala vastaa suuresta osasta pääkaupunkiseudun
lasten sairaanhoitoa. Lastenklinikan toiminnalliseen kokonaisuuteen kuuluu myös Lastenlinnan sairaala. Jo vuosikymmenien ajan on tiedetty, että lääketieteen nopea kehittyminen, teknistyminen ja pääkaupunkiseudun väestönkasvu johtavat lisääntyviin ja uudenlaisiin tilatarpeisiin. Sekä Lastenklinikan että Lastenlinnan tekninen kunto on myös
asteittain huonontunut ikääntymisen seurauksena. Lastenklinikan yleissuunnitelman päivityksessä (2008–2009) todettiin että aiempi, jatkuvaan peruskorjaamiseen perustuva
toimintamalli, ei riitä turvaamaan lastensairaalan tulevaisuutta.
Syksyn 2011 aikana toteutettiin HUS konsernihallinnon toimeksiannosta Uuden lastensairaalan tarveselvitys. Tässä selvityksessä tutkittiin vaihtoehtoisia tapoja järjestää lasten
erikoissairaanhoidon palvelut HYKSissä huomioiden samalla Lastensairaalan valtakunnalliset vakiintuneet vastuut. Tarveselvityksessä analysoitiin HYKSin lastensairauksien
toiminta vuoden 2010 osalta yksityiskohtaisesti ja esitettiin palvelujen tuotantotarve-ennuste vuodelle 2020. Kysynnän ennustettiin kasvavan osittain väestökehitystä nopeammin seuraavasti; päivystys 10 %, elektiivinen poliklinikkatoiminta 14 %, vuodeosastopäivät 10 %, kirurgiset toimenpiteet (ml. päiväkirurgia) 30 % sekä päiväsairaala 234 %. Hoitojen keskittämisen suhteen päädyttiin vaihtoehtoon, jossa HYKSin lasten somaattisen
erikoissairaanhoidon toiminnot olisivat keskitettynä uusiin tiloihin Lastenlinnassa, Lastenklinikalla, Iho- ja allergiasairaalassa, HUSUKEssa sekä Silmä- ja korvasairaalassa hoidettavien lasten osalta.
Tarveselvitys totesi uuden lastensairaalan kiireellisen rakentamisen välttämättömäksi
sekä määritti ensisijaiseksi rakennuspaikaksi Naistenklinikan ja Lastenklinikan välisen
alueen, vaikka paikalta voitaisiin joutua purkamaan olemassa olevia hallinto- ja logistiikkatiloja.
Hanke on sittemmin suunnittelun osalta edennyt hankeselvityksen tekemiseen, jossa on
edetty toiminnallisten prosessien pääpiirteittäiseen suunnitteluun huomioiden samanaikaisesti HUS konsernin teettämä alueen alustava arkkitehtisuunnittelu (massoitusvaihtoehtoja kaavoituksellisten reunaehtojen valossa). Maaliskuussa 2013 valmistuneessa
hankeselvityksessä on päädytty mm. neljän osastoblokin muodostamiseen, uuteen heräämötoiminnan järjestämismalliin sekä monitoimipoliklinikan kokonaisuuteen. Hankeselvitys totesi uusilla tiloilla saavutettavien tuotannon tehostamismahdollisuuksien
merkitsevän sitä, että tarveselvityksessä linjatut tulevat tuotantovolyymit voidaan toteuttaa ilman kokonaishenkilöstön muutosta. Hankeselvityksessä myös luovuttiin iho- ja allergiasairaalan toimintojen tuomisesta sairaalan yhteyteen sekä tunnistettiin toimintoja,
jotka sijoitettaisiin uuden rakennuksen välittömään läheisyyteen vanhan Lastenklinikan
peruskorjattuihin tiloihin.
Vuodesta 2009 (yleissuunnitelman päivitys) lähtien on perheiden, henkilöstön, asiantuntijoiden, sairaanhoitopiirin johdon ja poliittisten päättäjien joukossa asteittain voimistuen
syntynyt yksimielisyys uuden lastensairaalan kiireellisestä tarpeesta. Samanaikaisesti
sairaanhoitopiirin koko rakennuskannan laaja-alainen vanhentuminen ja siitä johtuvat investointitarpeet ovat kuitenkin muodostuneet esteeksi rakentaa uusi lastensairaala HUSin omana hankkeena tilanteen edellyttämällä nopeudella ja laajuudella. Uhkana on ollut
lastensairaanhoidon tason aleneminen niin hoidon, tutkimuksen kuin opetuksenkin
osalta.
4/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Vakavassa tilanteessa on oma-aloitteisesti kehittynyt kansalaisaktiivisuutta, joka on johtanut Uusi Lastensairaala 2017 –nimisen tukiyhdistyksen syntyyn kesäkuussa 2012. Tukiyhdistykseen on liittynyt joukko laaja-alaisesti yhteiskunnallisesti verkostoituneita ja asiaan sitoutuneita kansalaisia organisoimaan laajamittaisen kansalaiskeräyksen sairaalan
rahoituksen avuksi.
Tukiyhdistyksen piirissä syntyneen aloitteellisuuden ja eräiden, muun muassa lääketieteellistä tutkimusta tukevien, säätiöiden halukkuuden tuloksena on perustettu Stiftelsen
Nya Barnsjukhusets Stöd - Uuden Lastensairaalan Tukisäätiö (Säätiö). Säätiön tarkoituksena on edistää lastenlääketieteen alaan liittyvää tutkimusta, koulutusta ja kehitystyötä sekä erikoistumista lastenlääketieteeseen ja lastenlääketieteen harjoittamista ensisijaisesti perustamalla ja ylläpitämällä tähän tarkoitukseen soveltuvia laitoksia ja edistämällä lastenlääketieteellistä tutkimusta.
Säätiö on perustanut Uuden Lastensairaalan rakennuttamista varten Kiinteistöyhtiön
sekä valinnut rakennuttajakonsultin (Haahtela Rakennuttaminen Oy) ja suunnittelutoimistot. Arkkitehti- ja pääsuunnittelijapalveluista vastaa ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy
ja Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy. Toiminnallinen suunnittelu on jatkunut koko ajan
HUS lastensairaalan toimesta. Hankkeen projektinjohdossa, suunnittelussa ja toteutuksessa hyödynnetään innovatiivisella ja tarkoituksenmukaisella tavalla viimeisintä teknologiaa. Suunnitteluratkaisut lukitaan tarvittavina kokonaisuuksina oikea-aikaisesti hankkeen suunnittelun ja toteutuksen edetessä. Hankinta- ja toimitusrajat huomioidaan säätiön ja HUSin yhteisesti sovittavan hankintaraja-asiakirjan mukaisesti.
Hankkeen laajuustavoite on noin 47.800 brm2 ja arvonlisäveroton kustannusarvio on 175
miljoonaa euroa perustuen vuoden 2014 rakentamisen hintatasoon Helsingissä. Kustannusarvio sisältää 5 miljoonan euron varauksen pysäköintihallin toteuttamiseksi sekä 5
miljoonan varauksen Lastensairaalarakennukselle varatun maa-alueen rakentamiskelpoiseksi tekemiseksi. Hankkeen rahoitetaan valtion avustuksella (40 miljoonaa euroa),
HUS:n lahjoituksella (40 miljoonaa euroa), yleisellä rahankeräyksellä (35 miljoonaa euroa) sekä lainapääomalla (60 miljoonaa euroa).
5/83
HANKESUUNNITELMA
2.
30.04.2015d
Hankkeen tavoitteet
HUS:n strategiassa vuosille 2012-2016 visio on, että HUS on kansainvälisesti korkeatasoinen, uutta tietoa luova sairaalaorganisaatio, jossa potilaiden tutkimus ja hoito on laadukasta, oikea-aikaista, turvallista ja asiakaslähtöistä; ja jossa palvelutuotanto on kilpailukykyistä ja sairaalat ja yksiköt tarjoavat haluttuja työpaikkoja. HUS:n ja sen osana uuden lastensairaalan ydintehtävä on järjestää ja tuottaa jäsenkuntiensa väestölle ja säädösten ja sopimusten mukaisesti myös jäsenkuntiensa ulkopuolelle erikoissairaanhoidon
palveluita. Tutkimus- ja hoitokäytäntöjen tulee olla vaikuttavia ja näyttöön perustuvia. Hoidon tuloksia tulee arvioida systemaattisesti ja verrata muihin sairaaloihin sekä Suomessa
että kansainvälisesti. Korkean lääketieteellisen ja hoidollisen laadun lisäksi tärkeää on
potilaan myönteinen kokemus palvelutapahtumasta.
Uusi lastensairaala tulee säilymään osana HUS:n Meilahden kampusta, jolloin se käyttää
samaa infrastruktuuria ja toimii yhteistyössä muiden erikoisalojen ja tukipalvelujen
kanssa. Tavoitteena on toteuttaa mahdollisimman hyvässä integraatiossa Meilahden
kampukseen toimiva kokonaisuus, joka huomioi lasten erikoissairaanhoidon erityispiirteet ja lasten sairauksien eri alojen tutkimuksen ja opetuksen.
Uuden lastensairaalan rakennuttavan tukisäätiön tavoitteena on rakentaa maailman paras lastensairaala. Tämä tukee saumattomasti HUS:n strategisia tavoitteita. Kun lastensairaala toimii myös yliopistollisena yksikkönä, erikoisalojensa kliinistä tutkimusta tehden
sekä yliopistonsa lääketieteelliseen perustutkimustoimintaan integroituneena, korostuu
myös tutkimuksen ja opetuksen keskeinen asema HUS:n yhtenä peruskivenä. Lastensairaala on tällöin myös lastenlääketieteellisen opetuksen keskus, joka monin tavoin palvelee suppeampien erikoisalojen opetuksessa myös koko maata ja herättää myös opetuksen suhteen kansainvälistä mielenkiintoa. Tutkimuksen ja opetuksen laaja kokonaisuus on sisällytetty alla olevissa suunnittelun näkökulmissa lääketieteellisten prosessien kokonaisuuteen.
Sairaalan suunnittelua ja tavoitteita arvioidaan seuraavien näkökulmien kautta:
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit
Lapsen kokemus
Perheen kokemus
Sairaala työpaikkana
Suorituskyky/tehokkuus
Turvallisuus
Toimintavarmuus
Muuntojoustavuus
Energiatehokkuus
Tehtävä/rooli yhteiskunnassa
Jokainen suunnitteluratkaisu (toiminnallinen, tekninen, visuaalinen) tullaan arvioimaan
näiden näkökulmien valossa.
6/83
HANKESUUNNITELMA
2.1.
2.1.1.
30.04.2015d
Mittariston kehittäminen maailman parhaalle Lastensairaalalle
Potilasryhmien lääketieteelliset prosessit
Uuden lastensairaalan lääketieteellisiin prosesseihin sisältyvät kaikkien sairaalassa tutkittavien ja hoidettavien potilasryhmien lääketieteellinen diagnostiikka ja hoito, hoitotyö
sekä lastentauteihin liittyvä lääketieteellinen ja hoitotieteellinen tutkimus ja opetus. Nykyaikaisen sairaalatoiminnan laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden arvioinnissa ja mittaamisessa kaikki nämä elementit on oltava mukana. Tuotettujen suoritteiden, kuten poliklinikkakäyntien, vuodeosastojaksojen ja leikkausten määrät ja kustannukset tuottavat
tärkeää tietoa, mutta eivät enää riitä sairaalan toiminnan laadukkaassa arvioinnissa. Tarvitaan systemaattinen mittaristo laadun, turvallisuuden ja vaikuttavuuden monipuoliseksi
arvioimiseksi. Tällaista ei toistaiseksi ole ollut Suomen julkisessa terveydenhuollossa
käytettävissä.
Uuden lastensairaalan lääketieteellisten prosessien arvioinnissa on päädytty käyttämään
metodologiaa, joka mittaa 1) sairaalan rakenteellisia resursseja, esim. henkilökunnan
kompetenssi ja kyvykkyydet, käytettävissä olevat teknologia- ja muut erityispalvelut, 2)
hoitoprosesseja, esim. infektion ehkäisyohjeet ja -ohjelmat ja sitoutuminen parhaisiin hoitokäytäntöihin, ja 3) hoidon tuloksia, kuten potilaiden eloonjääminen, infektiot ja hoidon
sivuvaikutukset ja komplikaatiot. Tällaiseen sairaalan toiminnan ja prosessien laaja-alaiseen mittaamiseen on kehitetty useitakin kansainvälisiä menetelmiä, esimerkiksi yhdysvaltalaisen Research Triangle Institute (RTI) Internationalin sairaaloiden yksityiskohtaiseen raportointiin ja siihen liittyvään pisteytykseen perustuva menetelmä. Parhaiden lastensairaaloiden ranking-lista on vuosittain julkaistu U.S. News and World Reportissa:
Best
Children’s
Hospitals
ranking.
(http://www.usnews.com/pubfiles/BCH_Methodology_2013-14.pdf)
Tämän metodologian pohjalta modifioidaan Suomen oloihin soveltuva kriteeristö, joka
muodostaa pohjan paitsi lääketieteellisten prosessien arvioinnille niin myös uuden lastensairaalan suunnittelun tavoitteiden määrittelylle kohti toiminnan erinomaisuutta – maailman parasta lastensairaalaa. Kriteeristön modifiointi vaatii myös HUS:n konsernitason
osallistumista, koska samanlaisia tarpeita on myös muilla HUS:n uusilla sairaaloilla, ja
yllämainitun kriteeristön lisäksi on olemassa muita sairaaloiden akkreditoinnin ja laatuarvioinnin kriteeristöjä. Tätä kirjoitettaessa on käynnistetty HUS-kehitys- ja hankejohdon
kanssa työskentely HUS:ssa käyttöön otettavan mittariston päättämiseksi vuoden 2015
aikana. Tässä mittaristossa tulee huomioitavaksi myös Suomen lainsäädännön vaatimukset; esim. terveydenhuoltolaki, päivystysasetus ja hoitotakuun asettamat vaatimukset ja aikarajat.
Sairaalan resursseihin liittyvät mittarit kaikille lastensairauksien erikoisaloille (RTImenetelmässä käytetyt):
 potilasvolyymit
 hoitaja-potilas-suhde
 kliiniset ”tukipalvelut” useille eri erikoisaloille (esim. tehohoitopalvelut, geenidiagnostiikka, pediatriset anestesia- ja kivunhoitopalvelut)
 kliinisen tutkimuksen toiminnot
 laadun parantamisen toiminnot
 sähköisen sairauskertomusjärjestelmän toiminnallisuudet
 magneettisairaalastatus
 erikoisala-spesifiset kliiniset erityispätevyydet ja diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät modernit teknologiat
 erikoisala-spesifisen henkilöstön määrä ja kompetenssi (esim. lastentautien suppeat spesialistit)
 erikoisala-spesifiset tautiryhmäkohtaiset hoito-ohjelmat
 suppeiden erikoisalojen koulutusohjelmat
7/83
HANKESUUNNITELMA


30.04.2015d
potilaille ja perheille tarkoitetut erityispalvelut
vanhempien ja perheiden mukanaolo esim. neuvoa antavissa komiteoissa
Hoitoprosesseihin liittyvät mittarit:
 erikoisala-spesifiset parhaat käytännöt (Best practices)
 infektioiden torjuntatoimet ja –ohjelmat
 sairaalan maine avohoidossa toimivien spesialistien keskuudessa
Hoidon tuloksiin liittyvät mittarit:
 septisten sairaalainfektioiden määrä
 elinsiirtojen onnistuminen
 haittatapahtumien määrä
 leikkaushoitojen tulokset
2.1.2.
Lapsen ja perheen kokemus
Nykyaikaisen lasten sairaalahoidon normeja kuvaavat pohjoismaisen NOBAB:n (Nordiskförening för sjukabarnsbehov) standardit muodostavat perustan lapsen ja perheen
huomioimiselle sekä sairaalan suunnittelussa että kaikissa lääketieteellisissä prosesseissa. Vaikka kyseessä on YK:n lastenoikeuksien julistukseen perustuva ja siten juridista suojaa Suomessa nauttivien subjektiivisten oikeuksien lista, nämä oikeudet toteutuvat eri tilanteissa eriasteisesti. Perheen ja lapsen kokemuksen yhtenä mittaristona kehitetään Lastensairaalassa palautekysely, jonka avulla voidaan mittaroida lasten oikeuksien toteutumista sairaalahoidossa. Raportoitujen ”haittatapahtumien” (lasten oikeuksien
toteutumattomuus) määrä ja laatu jatkuvana palautemekanismina muodostaa ”perheen
kokemus” –mittariston tärkeimmän osan. Pienten lasten osalta sama mittaristo toimii ”lapsen kokemus” –mittaristona.
Lasten sairaalahoidon standardit (NOBAB – Nordisk förening för sjukabarnsbehov)
1.
2.
3.
4.
5.
6.
7.
8.
9.
10.
Sairaalahoitoon ottaminen (sairaalaan vain kun ei muuta vaihtoehtoa)
Lapsen oikeus vanhempaan kaikissa hoidon vaiheissa
Vanhempien läsnäolon turvaaminen (yöpymismahdollisuus)
Tiedottaminen (lapsella ja vanhemmilla oikeus saada tietoa)
Yhteispäätös (hoitoon liittyvissä asioissa)
Hoitoympäristö (lapsia ei hoideta aikuisosastolla)
Normaalikehityksen tukeminen (leikki, koulu, sisustus)
Lastensairaanhoitoon sopiva henkilökunta
Hoidon jatkuvuus
Loukkaamattomuus (hienotunteisuus, yksityisyys)
Vaikka terveydenhuollon alueella on vahvasti tunnistettu tarve toimialan ja palvelujen
asiakaslähtöiselle kehittämiselle, on terveydenhuollon organisaatioilla ollut käytössään
vain vähän välineitä ja vakiintuneita käytänteitä asiakas- ja potilaskokemustiedon keräämiseksi ja analysoimiseksi. Kokemus on tyytyväisyyttä laajempi ja kokonaisvaltaisempi
asia, ja sen ymmärtäminen on avain nykyistä potilasystävällisemmän ja potilaskeskeisemmän terveydenhuollon palvelusuunnittelussa. Tekemällä kokemustieto näkyväksi
tuodaan potilaiden ääni kuuluviin ja tätä kautta tuetaan nykyisten palvelujen kehittämistä
potilaslähtöisemmiksi ja tarpeita vastaaviksi. Lisäksi kokemusten pitkäaikaisen mittaamisen avulla voidaan arvioida muutoshankkeiden vaikuttavuutta ja vaikutuksia.
8/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Potilaskeskeisyys ja hyvä käyttäjäkokemus on otettu uuden lastensairaalan toiminnallista
suunnittelua ohjaaviksi keskeisiksi periaatteiksi ja tavoitteiksi. Lapsen ja perheen kokemuksen mittaamiseen, seuraamiseen ja hyödyntämisen tueksi uuden lastensairaalan
suunnittelussa ollaan aloittamassa erillinen (mutta koko hankkeeseen integroitava) tutkimushanke yhdessä Aalto-yliopiston tutkijoiden (Strategisen käytettävyyden tutkimusryhmä, TKK) kanssa. Tämän yhteistyön tavoitteena on mm. kehittää ja hyödyntää potilaskokemusmittaristoja ja mittausmenetelmiä (sisältäen sähköisiä välineitä) ja erityisesti
kehittää konsepteja ja prototyyppejä sairaalakäyntiin liittyvistä sähköisistä palveluista:
uudet vertaistuen sähköiset palvelut, monipuoliset sähköiset asiointipalvelut ennen ja jälkeen sairaalavierailun, sairaalan palveluprosessia tukevat sähköiset palvelut (esim.
opastus, informointi, vuorovaikutus henkilöstön ja potilaiden välillä). Tälle Lapsus-tutkimushankkeelle (Lapsus: Lapsiperheiden uudistuva sairaala – Potilaskokemus palvelupolkujen arvon kehittäjänä) on saatu Tekes-rahoitus vuosille 2015-2017.
Aalto-yliopiston yhteistyönä (Design Factory, TKK) lukuvuonna 2013/2014 on toteutettu
myös sairaalan mallitilahanke, jossa tutkittiin potilaiden ja omaisten näkökulmat huomioivia käytännön ratkaisuja potilastilojen suunnittelulle.
2.1.3.
Sairaala työpaikkana
Sairaalan kaikkien työntekijöiden työhyvinvointi ja -viihtyvyys ovat keskiössä sairaalaa
työpaikkana arvioitaessa. Kun suunnittelun yhtenä lähtökohtana on potilaskeskeisyys, on
olennaisen tärkeää varmistaa yhteistoiminnallisen ja osallistavan suunnittelun keinoin
myös sairaalan työntekijöiden hyvinvointi ja työolojen kehittyminen toiminnallisen muutosprosessin mukana. HUS:ssa käytössä oleva vuosittainen työolobarometri toimii perustana työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa ja sen kehittämisessä.
Uuden lastensairaalan ja koko HUS:n suunnitelmiin sisältyy toimintaperiaatteiden sekä
organisaatiorakenteiden osalta pyrkiä ns. magneettisairaalamallin toteuttamiseen. Magneettisairaalalla tarkoitetaan sairaalaa, jolle on myönnetty virallinen kansainvälinen Magneettisairaalastatus ANCC:n (American Nurses Credentialing Center) toimesta. Magneettisairaalastatus on siis ”mittaus-tulos” – tämän laatujärjestelmän määrävälein suoritettavassa auditoinnissa on 14 hoidon laadukkuutta ja vaikuttavuutta kuvaavaa avaintekijää (magneettivoimaa). Näistä 14 Magneettisairaaloita määrittelevistä avaintekijöistä
on v. 2007 muodostettu viitekehys Magneettisairaalastatusta haettaessa ryhmiteltynä viiteen keskeiseen vetovoimatekijään: transformatiivinen johtajuus, rakenteellinen voimavaraistuminen, esimerkillinen ammatillinen toiminta, uusi tieto, innovaatiot, ja kehittäminen ja empiiriset tulokset. Näiden vetovoimatekijöiden ympärille kehitetään toiminnan
mittareita mittaamaan sairaalan toimintaa kaikilla organisaation tasoilla, koskien koko sairaalan toimintaa ja henkilökuntaa. Magneettisairaalastatuksen saaminen edellyttää toiminnan arviointia mm seuraavien kriteereiden mukaan:
 Hoitotyön rakenteen, prosessien ja erityisesti potilaan hoidon tulosten arviointi
 Hoitohenkilöstön saatavuuden arviointi
 Henkilökunnan osallistuminen laadun ja turvallisuuden ongelmien ratkaisuun ja
päätöksentekoon
 Hoitotyön arvostus magneettiorganisaatiossa on yhteydessä potilaan hoidon laatuun ja turvallisuuteen
2.1.4.
Suorituskyky/tehokkuus, turvallisuus, toimintavarmuus, muuntojoustavuus, energiatehokkuus
Otsikossa lueteltuihin tavoiteaiheisiin liittyy sekä toiminnallisia että teknisiä kriteerejä.
Näiden tavoiteaiheiden sisältö ja laatumittarit tarkentuvat sovitun aikataulun mukaisesti
jatkosuunnittelun myötä.
9/83
HANKESUUNNITELMA
2.1.5.
30.04.2015d
Tehtävä, rooli yhteiskunnassa
Uudella lastensairaalalla on vastuidensa ja osaamisprofiilinsa takia merkittävä rooli yhteiskunnassa myös lasten erikoissairaanhoidon palvelutuotannon ulkopuolella. Siihen liittyy tärkeä asiantuntijarooli lastensairauksista tiedottamisessa ja sairauksien ehkäisyssä.
Käynnissä oleva sosiaali- terveydenhuoltopalvelujen uudistus liittyy myös lastensairaalaan erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon tiivistyvän kumppanuuden ja yhteistoiminnan näkökulmasta. Tämän yhteistyön edistäminen kuuluu myös HUS:n strategisiin
tavoitteisiin.
Uusi lastensairaala voi toimia myös laajasti lasten oikeuksien puolestapuhujana ja tarvittaessa keskustelun herättäjänä silloin kun lapsiin kohdistuvia yhteiskunnallisia epäkohtia
tulee esille oman toimintamme piirissä.
Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa on Suomessa keskitetty HYKSiin asetuksella määräten. Osa hoidoista, esim. lasten avosydänkirurgia ja elinsiirrot, toteutetaan vain Helsingissä (valtakunnallisista velvollisuuksista yksityiskohtaisemmin kappaleessa 3.3). HYKS
lastensairaalan lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian erityisosaamisen piiriin
kuuluu lukuisia muitakin pienehköjä potilasryhmiä, joiden ympärille on syntynyt osaamisverkosto ja siten valmius antaa yksilöityjä hoitoja myös harvinaisille potilaille. Tämä on
tuottanut monipuolista valtakunnallista tukeutumistarvetta Helsingin Lastenklinikkaan sen
lisäksi mitä asetuksella on määritelty. Tätä toimintaa tukee myös kaikkien harvinaisten
sairauksien tutkimisen ja laadukkaan hoidon järjestämiseksi vuoden 2015 alussa HUS:iin
perustettu Harvinaisten sairauksien yksikkö. Se integroituu hallinnollisesti osaksi lastensairaalan toimintaa ja koordinoi verkostomaisesti näitä sairauksia sairastavien potilaiden
hoitoa kaikissa HUS:n tulosyksiköissä.
HYKS lastensairaalan valtakunnalliseen rooliin kuuluu myös koulutus- ja tutkimusvastuu
seuraavan polven osaajien koulutuksessa sekä uusien hoitojen kehittämisessä. Lastentautien lisäkoulutusohjelmista (entiset suppeat erikoisalat) osaan voi koulutuksen Suomessa hankkia vain Helsingissä. Yksinomaan Helsinkiin keskitettyihin potilasryhmiin liittyy myös sairaanhoitajien erityiskoulutusta. 2.1.6.
Mittaristo
Tavoitteiden toteutumisen arviointiin laaditaan mittaristo yhteistyössä suunnitteluosapuolten (Säätiö ja HUS lastensairaalan suunnitteluorganisaatio) 2015-2016 aikana. Sairaalan
lääketieteellisen suoristuskyvyn mittarit tullaan muodostamaan HUS:ssa yhteiskäyttöön
sovittavista lääketieteellisten prosessien suorituskyvyn standardeista. Uuden lastensairaalan mainetta voidaan mittaroida esim. potilaiden vapaan liikkuvuuden kautta tulevien
lähetteiden määrällä. Lapsipotilaan ja perheiden kokemusten mittaristoa tullaan kehittämään toisaalta NOBAB-kriteerien toteutumiseen liittyen ja toisaalta käynnistyvän Aaltoyliopiston tutkimushankkeen myötä jäsentyvien tulosten ja kehitystyön pohjalta. Työolobarometri toimii perustana kaikkien työntekijöiden työhyvinvoinnin mittaroinnissa. Lastensairaalan valtakunnallista vaikuttavuutta voidaan mitata esimerkiksi HUS:n jäsenkuntien
ulkopuolelta hoidettavien potilaiden määrällä tai hoitopäivien osuudella koko toiminnasta,
ja koulutuksen osalta suoritettujen tutkintojen ja lisäkoulutusten lukumäärillä.
2.1.7.
Tuottavuustavoitteet
Taulukossa 1 on esitetty keskeiset uuden lastensairaalan mitattavat tuottavuustavoitteet.
Tuottavuuden lisäys perustuu ennen kaikkea lisääntyvään tilatehokkuuteen kun tilat tukevat prosesseja
10/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Tavoite
Mittari
Henkilöstötuottavuuden lisäys
HUS‐ ulkopuolisten potilaiden hoidon lisääminen
Lyhyiden vuodeosastohoitojaksojen vähentäminen
‐ päivystyksestä alkaneet
‐ elektiiviset
Henkilöstömäärä
HUS‐ulkopuolisen laskutuksen osuus
0‐1 vrk‐jaksojen osuus vuodeosastohoitojaksoista
Avohoitoprosessien tehostaminen
Vastaanottohuoneiden käyttöaste
Päivystyksen tehostaminen
Päivystyksen läpimeno‐aika (muut kuin seurannassa olevat)
Leikkaussalien käyttöaste
Salikuormitus klo 8‐15 leikkaussaleissa (10500 min/sali =100%)
Lähtötaso
2013
Tavoitetaso
2021
1015
22‐27 %
1015
30 %
17 %
42 %
10 %
20 %
4 pot/huone/pvä 6,5 pot/huone/pvä
169 min
127 min
65 %
85 %
Taulukko 1. Uuden lastensairaalan tuottavuustavoitteet ja niiden mittarit. HUSulkopuolisen laskutuksen osuus on ollut 22-27 % vuosina 2011-2013.
11/83
HANKESUUNNITELMA
3.
30.04.2015d
Hankesuunnittelun lähtökohdat ja hankkeen perustelut
3.1.
Lastensairaalan yleiskuvaus
Tässä suunnitelmassa kuvataan Meilahden kampusalueelle suunniteltavan uuden lastensairaalan rakennushanke. Uusi lastensairaala tulee korvaamaan Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöt ja niissä olevat lasten erikoissairaanhoidon toiminnot. Osa toiminnoista tullaan sijoittamaan myöhemmin peruskorjattavaan Lastenklinikkaan. Lastensairauksien erikoissairaanhoidon palveluita tuotetaan pääkaupunkiseudulla jatkossakin
myös HYKS-sairaanhoitoalueen muissa sairaaloissa (Jorvi, Peijas, Kätilöopisto).
Lastenklinikka ja Lastenlinna kuuluvat Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (HUS)
HYKS-sairaanhoitoalueen Lasten- ja nuorten sairauksien tulosyksikköön (LaNu), joka
vastaa koko sairaanhoitoalueen, sairaanhoitopiirin, sen ERVA-alueen ja myös valtakunnallisesti sovittujen potilasryhmien lasten erikoissairaanhoidosta. Somaattiseen lasten erikoissairaanhoitoon sisältyy lastentautien (pediatria), lastenkirurgian ja lastenneurologian
monipuoliset ja laaja-alaiset sekundaari- ja tertiaaritason erikoissairaanhoidon päivystykselliset ja ei-päivystykselliset palvelut. Poikkeuksena on lasten astman ja allergioiden
elektiiviset polikliiniset palvelut, jotka toteutetaan HUSin Tulehduskeskus-tulosyksikköön
kuuluvan Iho- ja allergiasairaalan poliklinikalla.
HYKS Jorvin, HYKS Peijaksen, HYKS Kätilöopiston ja HUS-piirin muiden lastenyksiköiden (Hyvinkää, Porvoo, Lohja, Tammisaari) osalta HYKS Lastenklinikka ja Lastenlinna
vastaavat sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. HYKS
Lastenklinikka on myös kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla on lukuisia
yksinomaisia tai pääsääntöisiä valtakunnallisia vastuita. Valtakunnallisesti HYKSiin on
keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan, valtaosa allogeenisista luuydinsiirroista ja merkittävä osa vaikean epilepsian hoidosta.
HUS LaNussa on viisi linjaa: erityispediatria, yleispediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia ja lasten psykiatria sekä harvinaisten sairauksien yksikkö. Lastenpsykiatrian linjaan
kuuluva lastenpsykiatrian yleissairaalapsykiatrinen työryhmä työskentelee tiiviissä yhteistyössä pediatrian, lastenkirurgian ja lastenneurologian kanssa HYKS Lastenklinikalla ja
Lastenlinnassa. Tämä työryhmä vastaa somaattisten sairauksien ja vaikeiden psykosomaattisten oireiden vuoksi hoitoon tulleiden potilaiden tarvitsemista lastenpsykiatrisista
palveluista. Merkittävä osa työstä kohdistuu potilaisiin, joiden hoito on valtakunnallisesti
keskitetty lastensairaalaan (elinsiirrot, epilepsiakirurgia, vaativa sydänkirurgia, monet syöpähoidot, vakavasti sairaat vastasyntyneet jne.). Valtaosa lastenpsykiatrisesta toiminnasta toteutuu kuitenkin somaattisesta hoidosta vastaavan Lastenklinikan ulkopuolella,
koska lastenpsykiatrisen hoidon painopiste on viime vuosina siirtynyt voimakkaasti avohoitoon (ks kohta 3.3.16).
Toimintoja, joita tällä hetkellä ei ole HYKS Lastenklinikalla, mutta jotka uusina toimintoina
integroidaan uuteen lastensairaalaan, ovat alle 16-vuotiaiden potilaiden osalta HYKS:n
Huuli-suulaki-halkiokeskuksen toiminta Töölön sairaalasta sekä Silmä-korvasairaalasta
päiväkirurgia, Korvaklinikan polikliiniset käynnit, elektiivisten lapsipotilaiden erityisinstrumentaatiota vaativien leikkausten postoperatiivinen hoito ja lasten audiofoniatrinen päivätoiminta.
Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöissä ilmenneiden kosteusvaurioiden takia toiminta
on erityisesti vuosien 2013-2014 aikana joutunut useisiin väistöihin ja toiminnallisiin rajoituksiin, mm. kaksi vuodeosastoa ja polikliinisia toimintoja on joutunut siirtymään Lastenklinikalta Naistenklinikan kiinteistöön.
12/83
HANKESUUNNITELMA
3.2.
30.04.2015d
Projektiorganisaatio ja vastuut
Säätiön hallitus
Säätiön hallitus toimii hankkeen ylimpänä päätöksentekijänä. Hallitus vastaa Lastensairaalan rakennushankkeen laadullisten, toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden asettamisesta sekä tekee päätökset organisoinnista, rahoituksesta, aikataulusta ja toteutusmuodosta sekä keskeisimmistä suunnittelija- ja hankintavalinnoista. Hallitus solmii HUSin
kanssa aiesopimuksen, vuokrasopimuksen ja muut tarvittavat sopimukset.
Kiinteistö Oy
Säätiön kokonaan omistama Kiinteistö Oy Lastensairaala toimii hankkeen rakennuttajana
ja tulevan Lastensairaalarakennuksen omistajana. Kaikki rakentamiseen liittyvät sopimukset tehdään Kiinteistö Oy:n nimiin ja rakentamisen rahaliikenne kulkee sen kautta.
Kiinteistö Oy toimii HUS:in sopimuskumppanina lukuun ottamatta Säätiön ja HUS:in välisiä sopimuksia. Kiinteistö Oy:n hallituksen tehtävänä päätöksenteon lisäksi on ohjata,
koordinoida ja valvoa hankkeen toteuttamista Säätiön ja HUS:in hallitusten päätösten mukaisesti.
Projektin ohjausryhmä
Projektin ohjausryhmä käsittelee hankkeen käytännön toteuttamiseen sekä rakentamisesta työmaan lähiympäristöön aiheutuvia vaikutuksia. Ohjausryhmän tarkoituksena on
informoida käynnissä olevista rakennustöistä, minimoida rakennustyöstä aiheutuvat haitat työmaan lähiympäristössä sekä tuoda esiin rakentamisesta aiheutuvat muutokset
työmaan lähiympäristöön ja siten varmistaa rakennustöiden keskeytymätön eteneminen.
Projektin ohjausryhmään kuluvat rakennuttajan, pääsuunnittelijan, HUS:n ja urakoitsijoiden edustajat.
Rakennuttajakonsultti
Säätiön toimeksiannosta hanketta rakennuttaa ja valvoo Haahtela -rakennuttaminen Oy.
Projektinjohtajana toimii diplomi-insinööri Juhani Jalava ja seniorirakennuttajana diplomiinsinööri Risto Aalto
Suunnittelijat
Hankkeen suunnittelijoiksi Säätiö on valinnut:
 Pää- ja arkkitehtisuunnittelu: ryhmittymä Arkkitehtitoimisto Sarc Oy ja Arkkitehtiryhmä
Reino Koivula Oy
 Rakenne-, GEO- ja kosteudenhallintasuunnittelu: Ramboll Finland Oy
 LVIJA -suunnittelu: Ramboll Finland Oy
 Sähkö-, tele- ja turvasuunnittelu: Granlund Oy
Toiminnallinen suunnittelu
Toiminnallisesta suunnittelusta vastaa lastensairaalan toiminnallisen suunnittelun projektiryhmä, jonka jäsenet ovat:




Osastonylilääkäri Pekka Lahdenne, LaNun tulosyksikkö, projektipäällikkö
Ylihoitaja Outi Simonen, LaNun tulosyksikkö
Suunnittelija Marjaana Rasanen, LaNun tulosyksikkö
Hallinnollinen ylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori, LaNun tulosyksikkö
Toiminnallista suunnittelua ja rakennushankkeen sisältöä koordinoi johtoryhmä, jonka jäsenet ovat ym projektiryhmän lisäksi:
 DI Maarit Mäkikyrö, Haahtela-rakennuttaminen Oy
 Arkkitehti Ilkka Niukkanen, Haahtela-rakennuttaminen Oy
 DI Kari Tikkanen, Haahtela-rakennuttaminen Oy
 Arkkitehti Sakari Forsman, Arkkitehtitoimisto Sarc Oy
 Arkkitehti Susanna Kalkkinen, Arkkitehtiryhmä Reino Koivula Oy
13/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Toiminnallisen suunnittelun projektiryhmää tukee Lastenklinikan seurantaryhmä, jonka jäseniä ovat projektiryhmän lisäksi:
 Lastenneurologian linjajohtaja Hannu Heiskala, LaNun tulosyksikkö
 Lastentautien (erityispediatria) linjajohtaja Eero Jokinen, LaNun tulosyksikkö
 Lastentautien (yleispediatria) linjajohtaja Anne Wikström, LaNun tulosyksikkö
 Lastenkirurgian linjajohtaja Pentti Kallio, LaNun tulosyksikkö
 Johtava ylihoitaja Inger Mäenpää, LaNun tulosyksikkö
 Ylihoitaja Briitta Klemetti, LaNun tulosyksikkö
 Ylihoitaja Anita Tuhkanen, LaNun tulosyksikkö
 Ylihoitaja Sirpa Vanhasasi-Huida, LaNun tulosyksikkö
 Osastonylilääkäri, professori Harri Saxen, LaNun tulosyksikkö ja Helsingin yliopisto
Toiminnallista suunnittelua ohjaa HUS-tasolta ohjausryhmä:
 Raija Malmström, suurten rakennushankkeiden hankejohtaja, HUS Yhtymähallinto
 Anne Priha, investointijohtaja, HUS Yhtymähallinto
 Salla Itäaho, arkkitehti, HUS Tilakeskus
 Hannu Lähteenmäki, kiinteistöjohtaja, HUS Tilakeskus
 Jari Petäjä, tulosyksikön johtaja, LaNu
Toiminnallisen suunnittelun käyttäjäryhmät ovat:
 Vuodeosastoryhmä, pj linjajohtaja Anne Wikström
 Ajanvarauspoliklinikkaryhmä, pj apulaisylilääkäri Päivi Miettinen
 Teho-osastoryhmä, pj osastonylilääkäri Paula Rautiainen
 Päivystysryhmä, pj päivystyksen vastaava lääkäri Eero Rahiala
 Immunosuppressioryhmä, pj osastonhoitaja Annika von Schantz
 Leikkaussali-anestesiaryhmä, pj osastonylilääkäri Tomi Taivainen
 Diagnostiikkaryhmä, pj osastonylilääkäri Kirsi Lauerma
 Opetus- ja tutkimusryhmä, pj osastonylilääkäri Harri Saxen
14/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden nykyinen toiminta
3.3.
HYKS lastensairaala vastaa ainoana sairaalana Helsingin alueen lasten somaattisesta
erikoissairaanhoidosta. HYKS Jorvin, Peijaksen ja HUS-piirin lastenyksiköiden osalta se
vastaa sovitun työnjaon puitteissa monista keskussairaalatyyppisistä tehtävistä. Ennen
kaikkea HYKS lastensairaala on kattavan palvelun valtakunnallinen lastensairaala, jolla
on lukuisia valtakunnallisia vastuita.
Vaativaa lasten erikoissairaanhoitoa maassamme on keskitetty HYKSiin sekä asetuksella
määräten (Valtioneuvoston asetus erityistason sairaanhoidon järjestämisestä ja keskittämisestä 6.4.2011/336) että käytännössä eri erikoisaloille vakiintuneeseen tapauskohtaiseen konsultaatiotoimintaan.
HYKSiin asetuksella keskitettyjä lapsipotilasryhmiä ovat:
















allogeeniset luuytimen kantasolusiirrot
elinsiirrot
epilepsian invasiivinen diagnostiikka ja * kirurginen hoito
erityisen vaikeiden systeemisten reumasairauksien konsultaatiopalvelut
* huuli- ja suulakihalkiopotilaiden kokonaishoidon suunnittelu leikkaushoito
imeväisten avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia
* kraniofakiaalisen epämuodostuman primaari leikkaushoito
lasten sappitieatresian hoito
lasten glaukooman leikkaushoito
lasten vaativa reumaortopedinen hoito
luudysplasioiden (diastrofinen kasvuhäiriö, akondroplasia) vaativa leikkaushoito
luusyövän primaarinen hoito
retinoblastooman hoito
skolioosin leikkaushoito
vaativa invasiivinen sikiötutkimus ja -hoito
vasta-ainepositiivisten (FVIII) hemofiliapotilaiden leikkaushoito.
*:llä merkityt hoidot annetaan nykyisin HYKS Töölön sairaalassa, mutta nämä hoidot ollaan keskittämässä HYKS Lastenklinikalle. Kun asetuksella on keskitetty ”imeväisten
avosydänkirurgia ja muu vaativa lasten sydänkirurgia,” tarkoittaa tämä käytännössä kaikkien synnynnäisten sydänvikojen korjaavaa hoitoa, koska lasten kardiologia ja lasten sydänkirurgia ovat onin tavoin riippuvaisia toisistaan. Siten asetuksen lisäksi käytännössä
Lastenklinikalle ovat keskittyneet sydänvikojen osalta myös vaativa sydänvikojen diagnostiikka, elektrofysiologia ja sydänkatetroinnit.
Asetuksen ulkopuolelta myös usean harvinaisen oireyhtymän, esimerkiksi suomalaiseen
tautiperintöön kuuluvien APECED- ja Mulibrey- oireyhtymien diagnostiikka on käytännössä suurelta osin keskitetty Helsinkiin.
Lastenklinikka hoitaa HUS-erityisvastuualueen (ERVA) ulkopuolelta tasaisesti väestöjakaumien likimääräisessä suhteessa kaikkien sairaanhoitopiirien potilaita (Kuva 1).
15/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Kuva 1. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden osastohoidon kustannusten jakautuminen (%) eri sairaanhoitopiireille vuoden 2013 toteuman perusteella.
Lastenosastojen hoitopäivien jakautuminen yksiköittäin 2013
4000
hoitopäivien lukumäärä
3500
3000
2500
2000
1500
1000
U Muut sairaanhoitopiirit
500
0
E Erityisvastuualue (Erva)
Jäsenkunnat
Kuva 2. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden hoitopäivien jakaantuminen
HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien välillä vuonna 2013.
16/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Suurimmat ulkokuntaosuudet ovat munuais- ja elinsiirto-osastolla K3, sydänosastolla K4
sekä teho-osastolla K9 (Kuva 2). Tämä liittyy valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden
hoitoon. Esim. teho-osaston hoitopäiväjakauma on hyvin lähellä väestön maantieteellistä
jakautumista Suomessa. K9 hoitaa paljon sellaisiakin potilaita, joiden hoito ei liity keskitettyihin sairauksiin. K9:n hoitopäiväjakauma kuvastaa sitä, että Lastenklinikka antaa valtakunnallisesti hoitoja nimenomaan kaikkein sairaimmille lapsille..
Valtakunnallisesti HYKS:iin keskitettyjen hoitojen kustannukset
Lastensairaalan tehtävä kansallisena tertiaarisena erikoissairaanhoidon yksikkönä on
merkittävä peruste koko hankkeelle. Valtakunnalliseen rooliin liittyy myös rahoitusosuuksien (HUS ja Suomen valtio) määrittyminen. Erityisesti käynnissä olevan kansallisen varainkeruun takia myös julkisuuden mielenkiinto tähän kysymykseen on huomattava. Lastensairaalan valtakunnallisesta roolista hankkeen eri vaiheissa kirjoitettujen monien tekstien ongelma on se, että kansallinen rooli ei ole yhdellä prosenttiosuudella tai asetuksen
määrittämällä potilasohjauksella tai muulla vastaavalla seikalla yksinään määritettävissä.
Tarvitaan monipuolisempaa tarkastelua. Voidaan arvioida, että lääketieteen kehittyvän
erityisosaamisen ja yksilöllistettyjen hoitojen tulevaisuuden tarpeet ja vaatimukset korostavat HYKS lastensairaalan kansallista roolia. Yhteiskuntarakenteen pitkään jatkunut
kaupungistuminen ja väestön vähittäinen keskittyminen pääkaupunkiseudulle tulee sairaalan elinkaaren aikana suhteellisesti vielä lisäämään tätä kansallista vastuuta.
Tässä tarkastelussa HYKS lastensairaalan valtakunnallinen rooli pyritään käsittelemään
mahdollisimman monen relevantin tarkastelunäkökulman kautta. Olennaista on lastensairaalan nykyinen ja ennustettu toiminta HUS-piirin, HUS-ervan ja toisaalta muun maan
välillä. Toinen näkökulma on tarkastella kansallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoitovastuuta, jolloin kansalliseen vastuuseen lasketaan mukaan myös HUS-piirin näitä tauteja sairastavat lapset. Erikoissairaanhoidossa n. 20% potilaista aiheuttaa n. 80 % kaikista kustannuksista. Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoito on keskimäärin monimutkaisempaa ja kalliimpaa kuin HUS:n alueen lapsille annettava tavanomainen hoito.
Kansallisen vastuun näkökulmasta tämä merkitsee sitä, että HUS lastensairaalaan keskitettyjen potilaiden hoitojen kustannusvaikutus on suhteellisesti merkittävästi suurempi
kuin näiden potilaiden lukumäärä. Yli 90 % lapsipotilaista, jotka ylipäätään asioivat lastensairaalassa, on sairaalan lähikuntien lapsia.
HYKS:iin valtakunnallisesti keskitettyjen potilasryhmien hoidon kustannuksia on arvioitu
eri laskentatavoilla. LaNun lastentautien laskutuksesta, jossa on mukana lastentaudit,
lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman
neonatologian klinikkaa, on HUS-jäsenkuntien laskutuksen osuus ollut 72-76 % vuosina
2011-2014 (Taulukko 2). Muiden sairaanhoitopiirien osuus myyntituotosta on yhteensä
22-27 %.
Kun huomioon otetaan vain uuteen lastensairaalan siirtyvien yksiköiden (ei Jorvia, Peijasta, Kätilöopistoa, neonatologian klinikkaa eikä lastenpsykiatrian linjaa) yhteenlasketut
välisuoritekustannukset, oli HUS-jäsenkuntien ulkopuolinen laskutusosuus 28-32 % vuosina 2012-2014 (Kuva 3).
Tot euro
100 Jäsenkunnat ja jäsenkuntien liikelaitokset
200 Muut kunnat
300 Sairaanhoitopiirit
600 Kuntayhtymät ja muut kunnalliset liikelaitokset
700 Valtio ja sen laitokset
900 Muut maksajat
Kumppanit
2011
2012
2013
2014
86 959 775,70 76,2 %
91 059 828,98 76,5 %
94 692 681,88 72,3 %
38 887,31 0,0 %
13 700,00 0,0 %
61 735,10 0,0 %
97 619 030,72 74,6 %
105 503,19 0,1 %
25 779 125,19 22,6 %
27 002 190,00 22,7 %
35 369 955,03 27,0 %
31 704 803,43 24,2 %
28 522,35 0,0 %
13 000,00 0,0 %
7 415,00 0,0 %
8 720,00 0,0 %
252 107,08 0,2 %
424 749,83 0,4 %
205 008,08 0,2 %
438 321,63 0,3 %
1 001 703,28 0,9 %
546 625,76 0,5 %
498 170,85 0,4 %
953 630,56 0,7 %
114 060 120,91 100 %
119 060 094,57 100 %
130 889 421,96 100 %
131 333 141,40 100 %
Taulukko 2. HYKS LaNun lastentautien myyntituotot (€ ja %-osuus) 2011-2014. Mukana
tässä laskelmassa on lastentaudit, lastenkirurgia ja lastenneurologia (Lastenklinikka,
Lastenlinna, Jorvi, Peijas) ilman neonatologiaa.
17/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitokustannusten euromääräisessä kokonaistarkastelussa on mukana HYKS LaNun lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian klinikkaryhmät kokonaisuudessaan. Jäsenkuntalaskutuksesta on poimittu DRGryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin. Tämän laskutuksen suuruus jäsenkunnissa v. 2013 oli n.14 milj. eur. Ulkokuntalaskutuksen kokonaisuudessaan oletetaan kohdistuvan valtakunnallisesti keskitettyihin potilasryhmiin. Sen
suuruus v. 2013 oli n. 36 milj. eur (Taulukko 3). Näiden potilaiden yhteen laskettu kokonaislaskutus oli n. 50 milj. eur.
Lastenosastojen välisuoritekustannukset yhteensä jakautuminen HUS:n ja muiden sairaanhoitopiirien kesken
mukana uuteen lastensairaalaan siirtyvät yksiköt
100%
90%
26,0 %
21,8 %
22,1 %
6,5 %
6,2 %
80%
70%
6,4 %
60%
U Muut sairaanhoitopiirit
50%
E Erityisvastuualue (Erva)
40%
30%
67,5 %
71,7 %
71,7 %
2013
2012
2011
Jäsenkunnat
20%
10%
0%
Kuva 3. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien yksiköiden yhteenlaskettujen välisuoritekustannusten jakautuminen HUS-jäsenkuntien, HUS-erva-alueen ja muiden sairaanhoitopiirien kesken 2011, 2012, ja 2013.
Tilastokeskus:
Väestöjakauma 0-15 vuotiaat
HUS-piiri
Ulkokunnat
2013
282 624
672 443
2020 ennuste
30 %
70 %
301 520
691 455
30 %
70 %
Koko HYKS NaLa/lastenosaamiskeskus: lastentaudit, lastenkirurgia, lastenneurologia 0-15 vuotiaat
2013 väestöennuste 2021
2021
kuntalaskutus
HUS 7%, muu Suomi 0% toiminnallinen ennuste*
jäsenkunta
108 790 374,51
116 405 700,73
116 405 700,73
valtakunnallinen osuus jäsenkuntalaskutuksesta
14 142 748,69
15 132 741,09
15 132 741,09
ulkokuntalaskutus
35 977 231,62
35 977 231,62
42 577 231,62
valtakunnallinen vastuu yhteensä
50 119 980,31
51 109 972,71
57 709 972,71
yht.
144 767 606,13
152 382 932,35
158 982 932,35
* arvio ulkokuntalaisten leikkausten keskittäminen, n. 300 hoitojaksoa, keskim hinta 22 000/hoitojakso
Kansallinen vastuu euroa per 0-15 v. suomalainen
52,48
53,51
58,12
Taulukko 3. HYKS LaNun lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian linjojen
koko kuntalaskutus euroina 0-15-vuotiaiden ikäryhmässä. Jäsenkuntalaskutuksesta on
poimittu DRG-ryhmittäin potilaat, jotka kuuluvat valtakunnallisesti keskitettyihin ryhmiin.
Ulkokuntalaskutuksen oletetaan liittyvän kokonaan valtakunnallisesti keskitettyjen potilaiden hoitoon. Näiden potilaiden kokonaiskustannus oli näin arvioituna v. 2013 50,1 milj.
eur. Väestö- ja toiminnallisen ennusteen (ulkokuntapotilaiden leikkausten keskittäminen)
perusteella kokonaiskustannus v. 2021 tulee olemaan yli 50 milj. eur.
Yhteenvetona voidaan todeta, että HYKS lastensairaalan kustannuksissa jäsenkuntien ja
toisaalta ulkokuntien prosentuaalinen osuus on riippuvainen laskutavasta. Kaiken kaikkiaan eri näkökulmista tarkastellen valtakunnallisen vastuun voidaan arvioida olevan 2218/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
30 % HYKS lastensairaalan kokonaiskustannuksista. Vakuutustyyppisesti ajateltuna näiden toimintojen kustannus v. 2013 laskettuna kaikkien Suomen 0-15-vuotiaiden osalta oli
52,5 eur lasta kohden.
3.3.1.
Vuodeosastotoiminta
Lastentautien (LaNu) tulosyksikössä lastentautien, lastenneurologian ja lastenkirurgian
linjoissa toimii yhteensä 11 vuodeosastoa ja kaksi teho-osastoa. Lastenklinikalla on 7
osastoa, Lastenlinnassa 2 osastoa ja yksi pediatrinen ja yksi kirurginen lastenosasto toimivat vuoden 2014 lopulla Naistenklinikan kiinteistössä. Vuodeosastot ovat järjestäytyneet omien erityisosaamisalueidensa mukaisesti. Vuoden 2014 lopulla käytössä on ollut
yhteensä 153 sairaansijaa. Tässä luvussa on mukana Lastenklinikalla sijaitseva tehoosasto K9 ja Husuken 10 vuodeosastopaikkaa, jotka tällä hetkellä sijaitsevat Töölön sairaalassa.
Vuodeosastotarkastelussa ei ole mukana vastasyntyneiden teho-osasto K7, koska uuden vastasyntyneiden teho-osaston rakennushanke Naistenklinikan kiinteistöön synnytyssalien yhteyteen etenee parasta aikaa omana rakennushankkeenaan.
3.3.1.1.
Pediatrian osastot
Pediatrian osastoilla hoidetaan lastentautien erikoisalojen päivystyksellisiä ja elektiivisiä
potilaita. Aiempi infektio-osasto K1 ja lastentautien osasto K2 ovat sairaalan kosteusongelmien takia hallinnollisesti yhdistyneet, mutta toimivat jakautuneena Lastenklinikalle
(osasto K12) ja Naistenklinikalle (osasto N12). Näillä osastoilla hoidetaan kaikenikäisiä
infektio- ja muita päivystyspotilaita. Sydänosasto K4 vastaa eri-ikäisten lasten sydänsairauksien hoidosta. Immunosuppressiiviset potilaat ovat hoidossa joko kantasolusiirtoosastolla K10 tai sytostaattiosastolla S10 (syöpä- ja leukemiapotilaat) tai munuais- ja
elinsiirto-osastolla K3 (elinsiirtopotilaat).
3.3.1.2.
Lastenkirurgiset osastot
Kirurgisista osastoista lastenkirurgian ja urologian osastolla K5 hoidetaan gastroenterologisia ja urologisia potilaita. K5 sijaitsee vuoden 2014 lopulla Naistenklinikan kiinteistössä. Pienten lasten kirurgisella osastolla K6 hoidetaan pääsääntöisesti alle 12 kk ikäisiä potilaita ja ortopedian ja traumatologian osastolla K8 ortopedisia ja traumapotilaita.
3.3.1.3.
Lastenneurologiset osastot
Lastenneurologian osastoista epilepsiaosaston LL11 toimintaa on vaikeahoitoisen epilepsian diagnosoiminen ja epilepsiakirurginen toiminta. Kuntoutusosasto LL14 antaa
kuntoutusta vaikeasti vammautuneille subakuuttivaiheessa ja siellä tehdään vaikeavammaisille (diagnoosina suureksi osaksi CP) kuntoutusarvioita. LL13 päiväkeskuksena on
keskittynyt autismikirjon tilojen diagnosointiin ja kuntoutuksen suunnitteluun.
3.3.1.4.
Huuli-suulakihalkiokeskuksen (Husuke) vuodeosastotoiminta
Husuken vuodeosasto (ja pkl toiminta) sijaitsee v. 2014 lopussa Töölön sairaalassa.
Husuken potilaista alle 1-vuotiaat muodostavat suurimman ikäluokan. Husuken vuodeosaston hoitopäivistä v. 2013 59 % kohdistui HUS-jäsenkuntien ja 41 % muiden sairaanhoitopiirien potilaisiin. Osa Husukessa leikatuista lapsipotilaista tarvitsee valvontapaikan
leikkauksen jälkeen; tämä on toteutettu Lastenklinikan osastolla K6. Osa halkio-, kranio
– ja muista plastiikkakirurgisista lapsipotilaista hoidetaan jo tällä hetkellä Lastenklinikalla
anestesiologisista syistä tai erityishoitojen tarpeen vuoksi (n. 20-30 leikkausta/v).
19/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Husuken vuodeosasto toimii myös Töölön sairaalan muiden osastojen lapsipotilaiden
hoitopaikkana, esim. palovammapotilaat, mikrokirurgiset rekonstruktiot, käsikirurgiset
vammapotilaat (revaskularisaatiot ja replantaatiot).
3.3.2.
Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiatoiminta
Lastenklinikan anestesia- ja leikkausosastolla sekä erilaisissa anestesiatyöpisteissä, mukaan lukien ns. ”ulkokeikat” = anestesiat (+ toimenpide) leikkausosaston ulkopuolella,
potilaita tutkitaan ja/tai heille tehdään toimenpiteitä mm. gastroenterologisen kirurgian,
kardiologian, keuhkosairauksien, korva-, nenä- ja kurkkutautien, ortopedian ja traumatologian, neurokirurgian, plastiikkakirurgian, radiologian, silmätautien, suu- ja leukakirurgian, sydän- ja rintaelinkirurgian, syöpätautien, urologian, verisuonikirurgian sekä hammaslääketieteen aloilla.
Kirurgisia toimenpiteitä tehtiin vuonna 2013 3455 (elektiiviset) ja 2626 (päivystystoimenpioteet). Näiden lisäksi ns. ulkokeikkoja oli 2535. Vuonna 2013 leikkauspotilaista 71 %
oli HUS-piiristä, 28 % muista sairaanhoitopiireistä ja 1 % ulkomaalaisia. Toimenpiteet
vaihtelevat muutamista minuuteista yli kymmenen tuntia kestäviin leikkauksiin. Usein
samassa anestesiassa tehdään usean eri erikoisalan toimenpiteitä, jotta vältytään monelta nukutukselta. Toimenpiteen aikana potilaan hoitoon tarvittavan henkilökunnan
määrä vaihtelee kahdesta jopa 15 osaajaan. Lastenklinikan leikkaus- ja anestesiaosaston toimenpidevalikoimaan kuuluu n. 500 toimenpidenimikettä, joista vain kymmentä käytetään yli 50 kertaa vuodessa.
Päiväkirurgian yksikkö leikkaussaleineen sijaitsee poliklinikka-alueella. Päiväkirurgian
yksikössä hoidetaan helsinkiläisten lasten päiväkirurgian lisäksi HUS-piirin ja ulkokuntien
lapsia, joilla on tähystystutkimuksia vaativia synnynnäisiä sairauksia. Vuonna 2013 päiväkirurgisia toimenpiteitä tehtiin 1324.
3.3.3.
laan)
Muu leikkaus- ja anestesiatoiminta (joka siirtyy uuteen lastensairaa-
Husukessa (Töölön sairaala) hoidetaan lähes 90 % Suomen halkiopotilaista. Kraniofakiaalikirurgia kokonaisuudessaan on keskitetty Husukeen. Halkio- ja kraniopotilaiden
ohella Husukessa hoidetaan muuta lasten plastiikkakirurgiaa. Tähän ryhmään kuuluvat
muut harvinaiset pään ja kaulan malformaatiot, vaskulaarianomaliat, synnynnäiset ihon
(jätti)luomet, arvet ja vammat sekä osaltaan lasten palovammat. Toimenpiteitä vuonna
2013 oli 829.
Silmä-korvasairaalan (SiKo) leikkaussalissa hoidettavia joko erityisinstrumentaatiota tarvitsevia tai päivystyksenä leikattavia potilaita on ollut n. 300 v. 2013 ja heidän postoperatiivinen vuodeosastohoito on vaatinut yhteensä n. 1000 hoitopäivää. Tämä postoperatiivinen vuodeosastohoito suunnitellaan siirtyväksi uuteen lastensairaalaan.
SiKo:n päiväkirurgiassa on v. 2013 tehty 2200 toimenpidettä KNK-lapsille ja 200 silmätautilapsille (pääosin kyyneltiehyiden sondeeraus). Uuteen lastensairaalaan suunnitellaan yhdistettäväksi Lastensairaalan nykyinen päiväkirurginen ja SiKo:n päiväkirurginen
toiminta.
3.3.4.
Tehohoito
Lastensairaalan teho-osaston tehtävä on tarjota HUS-erva-alueen ainoana lasten tehoosastona 0-16-vuotiaiden potilaiden tarvitsema tehohoito. Lisäksi osaston on vastattava
HYKS Lastenklinikkaan asetuksella valtakunnallisesti keskitettyjen hoitomuotojen (lasten
avosydänkirurgia ja elinsiirrot) tarvitsemasta tehohoidosta. Teho-osaston henkilökunta
vastaa koko lastensairaalan elvytysvalmiudesta kaikkina vuorokauden aikoina.
20/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Teho-osaston hoitojaksoja v. 2013 oli 707, bruttohoitopäiviä 3699 ja nettohoitopäiviä
2997. Potilaiden ikä ja koko vaihtelee vastasyntyneistä aikuiskokoisiin painottuen pieniin
lapsiin. Alle 1 kk ikäisten osuus potilaista on 25 % ja hoitopäivistä 42 %, 1-12 kk ikäisten
osuus sekä potilaista että hoitopäivistä 32 %, ja yli 12 kk ikäisten osuus potilaista 43 %
ja hoitopäivistä 26 %. Sisään otettavista puolet on päivystyspotilaita.
Keskihoitoaika teholla on 5,19 vrk. Ulkokuntalaisten potilaiden osuus hoitopäivistä on 58
%, ulkomaalaisten 2 %. Suurimmat potilasryhmät ovat: sydänkirurgia (potilaista 32 %,
hoitopäivistä 42 %), muu vaativa kirurgia elinsiirrot mukaan lukien (potilaista 23 %, hoitopäivistä 19 %), akuutti hengitysvajaus (potilaista 10 %, hoitopäivistä 13 %), verenkiertovajaus (potilaista 8 %, hoitopäivistä 9 %), neurologia ja neurokirurgia (potilaista 6 %,
hoitopäivistä 5 %), aineenvaihduntasairaudet ja myrkytykset (potilaista 6 %, hoitopäivistä
3 %).
Potilaista yli 70 % tarvitsee hoitonsa aikana hengityskonetta. Tavanomaisten hengityskone- ja lääkehoitojen lisäksi osastolla on valmius ainoana pediatrisena yksikkönä Suomessa tarjota kaikenikäisille lapsipotilaille niin sanottuja raskaita elinjärjestelmätukihoitoja: ECMO-sydänkeuhkokone, sydämen mekaaniset tukipumput, invasiiviset munuaisen ja maksan tukihoidot (erilaiset dialyysitekniikat ja MARS). Potilaan keskimääräinen
tehohoidon vaativuutta kuvaavan TISS–hoitoisuusluokituksen (vaihteluväli 5-65) pistemäärä on 41,45 pistettä/vrk.
3.3.5.
Päivystyspoliklinikka
Pääkaupunkiseudun lastentautien erikoissairaanhoidon päivystys toimii HYKS Lastenklinikan lisäksi Jorvin sairaalassa Espoossa. Nämä kuuluvat yhteen hallinnolliseen kokonaisuuteen. Molemmissa toimipisteissä on myös virka-ajan ulkopuolinen perusterveydenhuollon lastenpäivystys. Lastenklinikan päivystys on Suomen suurin lasten päivystyspoliklinikka: vuositasolla erikoissairaanhoidon ja terveyskeskuksen päivystyskäyntien
yhteismäärä on n. 40 000.
Lastenklinikan päivystykseen tulevista potilaista vajaa 4 % tulee ambulanssilla (n. 1500
vuodessa eli keskimäärin 4 per päivä). Muut potilaat tulevat omaisen tai muun saattajan
kanssa itse, noin puolet lähetteellä ja puolet ilman lähetettä. Ambulanssilla tulevat potilaat
menevät suoraan päivystyksen ensihoitohuoneeseen, missä sairaanhoitaja tai ensihoitotiimi ottaa heidät vastaan. Muut potilaat tulevat ilmoittautumisen kautta, missä vastaanottava triage-sairaanhoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden ja oikean hoitopaikan.
Laboratoriohenkilökunta ottaa näytteitä 40 %:lta päivystyksen potilaista. Kuvantamistutkimuksia tehdään 22 %:lle potilaista. Potilaille tehdään erilaisia hoidollisia ja diagnostisia
toimenpiteitä, kuten suoniyhteyden avaaminen, virtsarakkopunktio, selkäydinnestepunktio, murtumien reponointi ja kipsaus, haavojen ompelu. Lastenklinikan kipsaustoiminta
leikkaussalia lukuun ottamatta on keskitetty päivystyspoliklinikalle. Vuodessa päivystyksessä tehdään noin 2300 kipsausta.
Erikoissairaanhoidon päivystyksestä 20 % potilaista siirtyy jatkohoitoon jollekin Lastenklinikan osastolle, loput kotiutetaan: 4 %:lle suositellaan jälkitarkastus omalla terveysasemalla ja 30 % ohjataan jatkotutkimuksiin Lastenklinikan ajanvarauspoliklinikan eri vastaanotoille, 45 % ei tarvitse kontrollikäyntiä.
21/83
HANKESUUNNITELMA
3.3.6.
30.04.2015d
Ajanvarauspoliklinikka
Lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian ajanvarauspoliklinikkatoimintaa on
Lastenklinikan ja Lastenlinnan kiinteistöissä sekä myös Jorvissa ja Peijaksessa. Tässä
raportissa keskitytään uuteen lastensairaalan sijoittuvaan ajanvarauspoliklinikkatoimintaan.
Pediatrian eri ajanvarausvastaanotoilla oli v. 2013 yhteensä n. 34 800 käyntiä. Lastenkirurgisia vastaanottokäyntejä oli yhteensä 11 412, ja lastenneurologian vastaanotoilla oli
v. 2013 14 400 käyntiä. Nämä käyntiluvut sisältävät lääkäri- ja hoitajavastaanotot sekä
erityistyöntekijäkäynnit. Kaikista polikliinisista vastaanottokäynneistä 94 % kohdistui
HUS-piirin potilaisiin, 3 % HUS-erva-alueen muihin sairaanhoitopiireihin, ja 4 % kaikista
polikliinisista käynneistä oli HUS-erva-alueen ulkopuolisista sairaanhoitopiireistä. Sen sijaan elinsiirtovastaanoton potilaista 20 %, sydänvastaanotolla 8 % ja epilepsiavastaanotolla 10 % oli muista sairaanhoitopiireistä.
Lastentautien ajanvarauspoliklinikka tarjoaa HYKS-sairaanhoitoalueen lapsille sekä erikoissairaanhoidon perustason että erityistason palveluja. Osa toiminnasta on valtakunnallista erityistason polikliinista vastaanottotoimintaa. Lastentautien poliklinikalla toimii 14
erikoisvastaanottoa mukaan lukien hoitajavastaanotot (suurimmat diabetes-, endo-,
reuma- ja suolistohoitajavastaanotot sekä uroterapeutin vastaanotto).
Lastenkirurgian poliklinikan vastaanotot edustavat 13 eri kirurgista tai kirurgiaa sivuavaa
erikoisalaa. Lisäksi polikliinistä toimintaa on ortopedisellä osastolla K8 tapahtuvat avokäynnit, jotka ovat preoperatiivisia käyntejä ennen leikkausta, yksittäisiä haavan tarkistuksia tai piikkien poistoja. Osastolla K6 potilaat ovat imeväisikäisiä, joilla on usein ravitsemuksellisia ja nestetasapainoon liittyviä ongelmia ja tarve 1-3 erikoisalan lääkärin ja
erityistyöntekijöiden tapaamiseen sekä omahoitajan antaman neuvonnan ja tuen tarve.
Näiden potilaiden polikliiniset käynnit siirtyvät jatkossa päivätoiminnan osaksi.
Lastenneurologian poliklinikka toiminta jakautuu erikoissairaanhoidon perustasosta vastaavaan lastenneurologiaan, lasten erityisneurologiaan (ns. tertiäärinen toiminta) ja psykiatrian kanssa yhteistyötä rakentavaan lasten käyttäytymisneurologiaan. Perustason
neurologialla on vastaanotot Lastenlinnassa, Jorvissa ja Peijaksessa. Erityisneurologian
vastaanottoja ovat epilepsia-, kuntoutus- ja konsultaatiovastaanotot; viime mainittu hoitaa pediatriaan ja tiettyihin harvinaissairauksiin liittyvää lastenneurologiaa. Käyttäytymisneurologian vastaanotot ovat autismiin, käytöshäiriöihin ja neurokognitiivisiin pulmiin erikoistuneita.
3.3.7.
Lastenklinikan muu polikliininen toiminta
Lastentauteihin kuuluvaa polikliinista toimintaa on myös osasto K10:n yhteydessä toimiva hematologinen lasten syöpäklinikan poliklinikka, jossa vastaanottokäyntien määrä
oli v. 2013 3908. Tällä pkl:lla annetaan polikliinista hoitoa lapsille, jotka sairastavat
syöpä- tai veritautia.
Sydäntutkimusyksikkö (sydänasema) tuottaa avohoitopalveluja kaikille sydänpotilaille ja
päivystystutkimuksia ei-tehohoitoa tarvitseville sydänpotilaille koko maasta. Yksikkö toimii sydämen osalta paitsi kardiologisena vastaanottona niin myös kliinisen fysiologian
laboratoriona. Sydänasemalla tehdään synnynnäisten sydänvikojen ja rytmihäiriöiden
diagnostiikkaa ja seurantaa sekä leikattujen tai invasiivisesti hoidettujen sydänpotilaiden
seurantaa. Siellä tehdään myös sikiöiden sydänultraäänidiagnostiikkaa. Kokonaiskäyntimäärä v. 2013 oli 4140.
22/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Sydäntutkimusyksikössä sijaitsevassa katetrointilaboratoriossa tehdään lasten rakenteellisten ja hankittujen sydänvikojen ja rytmihäiriöiden invasiivisia tutkimuksia ja katetrihoitotoimenpiteitä. Vuonna 2013 Lastenklinikalla tehtiin katetrointilaboratoriossa kaikkiaan 461 sydämen katetrointia, joihin liittyi diagnostisia tutkimuksia, katetri-interventioita,
elektrofysiologisia tutkimuksia, rytmihäiriöiden katetriablaatiohoitoja, tahdistinten asennuksia ja sydänlihasbiopsioita.
Elinsiirtoklinikan avoyksikkö muodostuu kahdesta osasta, elinsiirtovastaanotosta (ESV)
ja nefrologisesta vastaanottotoiminnasta (MUV). Pkl-käyntejä vuonna 2013 oli ESV:llä
977 ja MUV:lla vajaa 800. Yksiköllä on valtakunnallinen vastuu vaikeaa munuaisen- tai
maksan vajaatoimintaa sairastavien lasten hoidosta ja seurannasta, dialyysihoidossa
olevien lasten hoidosta sekä kaikkien elinsiirron saaneiden lasten jatkohoidosta ja -seurannasta. Elinsiirtoklinikan dialyysiyksikkö palvelee HUS-alueen pitkäaikaista dialyysia
tarvitsevia lapsia ja nuoria. Lisäksi yksikkö vastaa valtakunnallisesti lapsipotilaiden hemodialyysi (HD)-hoidon aloittamisesta ja HD- ja peritoneaalidialyysihoitoihin liittyvästä
koulutuksesta. Yksikössä tehdään myös plasmafereesihoitoja niin munuais- kuin muillekin potilaille. Elinsiirtokansliasta koordinoidaan valtakunnallisesti lasten ja nuorten dialyysi- ja elinsiirtotoimintaa. Muiden yliopistosairaaloiden hoidossa olevien vaikeaa munuais- tai maksasairautta potevien lasten tiedot lähetetään elinsiirtokansliaan dialyysi- ja/tai
elinsiirtotarpeen arviota varten. Yksikkö huolehtii Suomen lapsipotilaiden elinsiirtojen
odotuslistan päivittämisestä sekä kansainvälisten dialyysi- ja elinsiirtorekistereiden päivityksistä.
Hammaslääkärin vastaanotot tarjoavat hammashoitopalveluita lastensairaalan omille potilaille, esim. syöpä- (13 % potilaista), elinsiirto- (3 %), kardiologiset (6 %), neurologista
sairautta sairastavat (10 %), trauma- ja psykiatriset potilaat. Hammashoito liittyy kiinteästi
potilaiden perussairauden hoitoon.
Polikliinisiä käyntejä on vuosittain n. 1750.
Yleisanestesiassa tehtävien toimenpiteiden lukumäärä on vuosittain n. 150. Toimintaan
kuuluu myös HUS-piirin lasten suu- ja leukasairauksien erikoishammashoito. Tyypillisiä
potilasryhmiä ovat hampaiden kehityshäiriö- (10 % potilaista), syndrooma- (24 %) ja kehitysvammapotilaat (15 %), vaikeiden hammastraumojen jatkohoito, vuotohäiriöpotilaat,
harvinaisia luustosairauksia sairastavat lapset, sosiaalipediatriset potilaat ja tulehduksellisia suolistosairauksia sairastavat lapset ja nuoret.
3.3.8.
Muu siirtyvä polikliininen toiminta
Korva-nenä-kurkkutautien poliklinikkatoimintaa on ollut Korvasairaalassa ja Dagmarinkadun vastaanotolla, käyntejä v. 2013 oli yhteensä n. 4400. Näiden lisäksi 1500 käyntiä
(HuSuKen KNK-lääkärinkäynnit) ja leikkausten jälkikäynnit siirtyvät uuteen lastensairaalaan.
Husuken poliklinikkakäyntien määrät ovat pysyneet vuosia tasaisina, v. 2013 alle 16-vuotiailla potilailla oli 5056 vastaanottokäyntiä. Plastiikkakirurgia ja ortodonttia eli oikomishoito ovat keskeisimmät erikoisalat, lisäksi on puheterapeutin, korvalääkärin ja hammasproteetikon vastaanotot. Polikliinisista käynneistä 77 % oli HUS-piirin potilaille, 3 % HUServa-alueen ja 20 % muiden sairaanhoitopiirien potilaille.
3.3.9.
Päiväsairaala
Päiväsairaalatoimintaa HYKS lastensairaalassa on tällä hetkellä kahdessa paikassa, toinen Naistenklinikan kiinteistössä ja toinen Lastenklinikalla (leukemia- ja syöpäpotilaat ja
munuais- ja elinsiirtopotilaat). Tavallisimmat tutkimukset ja hoidot ovat lääkeinfuusioita,
verensiirtoja tai anestesiatoimenpiteitä (kuvantamistutkimukset, luuydintutkimukset,
korva- tai hammaslääkärin toimenpiteet). Lisäksi päiväsairaalassa toimii aineenvaihduntatutkimusyksikkö, jossa tehdään erilaisia (laboratorio)rasituskokeita ja elintoimintojen
mittauksia verinäytteistä.
23/83
HANKESUUNNITELMA
3.3.10.
30.04.2015d
Kotisairaala
Kotisairaalaan eli kotona tapahtuvaan hoitoon sopivat sellaiset lapset, joiden sairaus on
tarkasti diagnosoitu ja taudinkulku on kohtuullisen todennäköisesti ennustettavissa. Kotisairaalan kautta hoidetaan syöpä-, hengityshalvaus- tai muuta kroonista sairautta sairastavia sekä akuuttipotilaita. Lyhytsuolisyndroomapotilaat saattavat olla osaston ja kotisairaalan potilaita ensimmäisten elinvuosiensa ajan.
Kotisairaala toimii tällä hetkellä kahdessa pisteessä, syöpää sairastavien lasten kotisairaala Lastenklinikalla ja muu kotisairaala Jorvissa. Uuden lastensairaalan kotisairaalaan
yhdistetään nykyiset kotisairaalatoiminnat, jotka ovat aloittaneet toimintansa eri aikoina
HYKS lastensairaalassa.
3.3.11.
Opetus- ja tutkimustoiminta
Lastentautien linjat vastaavat lääketieteen opiskelijoiden lastentautien, lastenkirurgian,
lastenneurologian ja lastenpsykiatrian perusopetuksesta, erikoistuvien lääkäreiden lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian jatkokoulutuksesta sekä lastenlääkäreiden, lastenkirurgien ja lastenneurologien täydennyskoulutuksesta.
Lääketieteellisen tiedekunnan lasten- ja naistentautien kurssilla on noin 140 lääketieteen
kandidaattia vuodessa, joista puolet on lastentautien ja puolet naistentautien ryhmäopetuksessa 6 viikon jakson. Noin 35 kandidaatin opetus kerrallaan (6-7 ryhmää) on menossa syyskuusta toukokuuhun. Opetuspotilaita käy ns. yliopistopoliklinikalla n 300/ v.
Kandiopetus tapahtuu limittäin ja rinnakkain kliinisen toiminnan kanssa, kliiniseen toimintaan varatuissa tiloissa tai neuvotteluhuoneissa. Lääketieteen perusopetuksen lisäksi
Lastenklinikalla erikoistuu kerrallaan n. 20 erikoistuvan vaiheen lääkäriä sekä 10 suppeaa erityispätevyyttä suorittavaa lastentautien erikoislääkäriä. Lastenkirurgikoulutusta
saa yhtaikaa 5 erikoistuvan vaiheen lääkäriä sekä n. 5 suppeaa erityispätevyyttä suorittavaa lastenkirurgian erikoislääkäriä. Lasten neurologiaan erikoistuu 5 lääkäriä.
Lastenklinikan hammaslääkärin vastaanotto toimii lasten hammashoidon erikoishammaslääkärikoulutuksen koulutuspaikkana. Kolmivuotisesta koulutuksesta erikoistuva
hammaslääkäri toimii Lastenklinikalla 1,5 vuoden ajan. Vastaanotto toimii myös ammattikorkeakoulun suuhygienistikoulutuksen harjoittelupaikkana.
Hoitotyön opiskelijoita käy Lastenklinikalla harjoittelussa n. 200 vuosittain, ja osastoilla
on yhtä aikaa 1-5 opiskelijaa. Lastenlinnassa harjoittelijoita on n. 60/v. Opiskelijat tulevat
pääkaupunkiseudun neljästä ammattikorkeakoulusta ja muutamista toisen asteen oppilaitoksista. Lisäksi ovat vielä Taitava hoitaja – koulutukseen liittyvät harjoittelijat teho- ja
leikkaussaliympäristöissä. Kaikilla hoitotyön opiskelijoilla (sairaanhoitaja, ensihoitaja, kätilö, terveydenhoitaja, lähihoitaja) on yksi pakollinen lasten- ja nuorten hoitotyön jakso,
lisäksi 1-2 valinnaista jaksoa (syventävä).
Lastenklinikan julkaisutoiminta on aktiivista, v.2013 TUHAT-järjestelmään kirjautui 327
julkaisua (sisältää tieteelliset julkaisut, suomenkieliset artikkelit ja oppikirjatekstit). Julkaistujen väitöskirjojen määrä vaihtelee vuosittain: vuonna 2012 väitöskirjoja julkaistiin
12 ja vuonna 2013 9. Lastenklinikan tutkijakoulussa on tällä hetkellä n. 40 väitöskirjatyöntekijää. Lastenklinikan tutkimuksen taso on viimeksi arvioitu kansainvälisesti osana
kliinisen laitoksen tutkimusta Helsingin yliopiston tutkimuksen arvioinnissa 2005. Professoreita on 10, dosenttien lukumäärä Lastentautien klinikkaryhmissä oli 50.
24/83
HANKESUUNNITELMA
3.3.12.
30.04.2015d
Kuvantaminen
Lastenklinikan röntgen tarjoaa kuvantamispalvelut Lastenklinikan, Lastenlinnan ja lastenpsykiatristen potilaiden lisäksi Helsingin perusterveydenhuollon alle 16-vuotiaille potilaille, Kätilöopiston ja Naistenklinikan vastasyntyneille, läpivalaisututkimusten osalta Jorvin, Peijaksen, Lohjan ja Porvoon lapsipotilaille. Naistenklinikalta käy aikuisia magneettikuvauksissa pelvimetrioiden lisäksi sikiön ja istukan kuvauksissa. Magneettikuvauksissa
käy myös aikuisia synnynnäisen sydänvian seurannassa ja vaskulaarianomaliatutkimuksissa. Tietokonetomografilla tutkitaan lasten lisäksi syöpätautien osaamiskeskuksen aikuispotilaita. 42 % tutkimuksista on ajanvarauksia, loput tehdään tilauspäivänä.
Valtaosa tutkimuksista on natiivikuvauksia (64 %). Muita kuvantamistutkimuksia ovat ultraääni- (UÄ) (20 %), läpivalaisu- (LPV) (1 %), tietokonetomografia- (TT) (8 %) ja magneettikuvaukset (MK) (6 %) sekä toimenpiteet (TMP) (1 %).
3.3.13.
Kliininen neurofysiologia
Kliinisen neurofysiologian (KNF) osasto sijaitsee Lastenlinnassa ja siellä tehdään kliinisen neurofysiologian tutkimuksia Lastenklinikan ja Lastenlinnan, erityisesti neurologian,
teho-osastojen, päivystyksen ja vuodeosastojen potilaille. V. 2013 KNF:n tutkimuksia
tehtiin 2137. Tutkimuksia tehdään myös Jorvin, Peijaksen, Hyvinkään, Porvoon ja Lohjan
lapsipotilaille sekä Helsingin kaupungin lapsipotilaille. Video-EEG:ssä tutkimuksia tehtiin
vuonna 2013 623.
KNF on erikoistunut keskus- ja ääreishermoston sairauksien, lihassairauksien ja unihäiriöiden diagnostiikkaan. Se on Suomen ainoa lasten ja nuorten tutkimuksiin keskittynyt
kliinisen neurofysiologian yksikkö. Yleisin KNF:ssä tehtävä tutkimus on aivosähkökäyrä
(EEG, uni-EEG), jonka tutkimusmäärät ovat kasvussa ja erityisesti teho-osastorekisteröintejä sekä päivystysajan tutkimuksia on enenevästi. Vuodeosastolla tehdään hengityshäiriöstä kärsivien lasten kokoyön polygrafiatutkimuksia (PSG). Unitutkimuksiin kuuluu myös esimerkiksi narkolepsiaepäilyissä nukahtamisviivetutkimus (MSLT). KNF tekee
myös diagnostisia herätevastetutkimuksia (SEP, VEP, BAEP), ääreishermojen ja lihasten sähkötoimintatutkimuksia (ENMG) sekä antaa EMG-ohjauksessa spastisuudesta
kärsivien lasten botuliinitoksiinipistoksia.
Magnetoenkefalografialla tehdään lasten epilepsiakirurgiaan tähtääviä tutkimuksia.
KNF-osaston lääkärit sekä osallistuvat Video-EEG-yksikössä tehtäviin VEEGtutkimuksiin sekä lausuvat niitä. Leikkaussalimonitorointeja (IOM) tehdään vähintään viikoittain sekä ortopedisissä että neurokirurgisissa toimenpiteissä. Tällä hetkellä KNFhoitajat ottavat myös EKG-tutkimuksia.
3.3.14.
Leikki- ja nuorisotoiminta
Leikki- ja nuorisotoiminnan yksikkö järjestää leikki- ja viriketoimintaa Lastenklinikan ja
Lastenlinnan osastoilla ja poliklinikoilla oleville lapsille sekä nuorisolle kerho- ym. toimintaa. Yksiköllä on käytössä kaksi toimistotilaa, musiikkihuone ja leikkitila. Leikki- ja musiikkihuone on poliklinikan ja osaston perheiden ja lasten vapaassa käytössä myös iltaisin ja
viikonloppuisin.
3.3.15.
Sairaalakoulu
Helsingin kaupungin opetusviraston sairaalakoulu on toiminut Lastenklinikan tiloissa
vuodesta 1985 alkaen. Sophie Mannerheimin koulu on perusopetusta antava sairaalaerityiskoulu. Koulun päivittäinen oppilasmäärä vaihtelee 140–160 välillä, vuosittainen
oppilaskierto on n. 900 oppilasta. Koulu toimii kuudessa toimipisteessä, pääkoulu sijaitsee osoitteessa Mechelininkatu 46.
25/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Lasten ja nuortensairaalan somatiikan osastojen ja neurologian osastojen opetuksesta
huolehtivat koulun Stenbäckinkadun (somatiikka) ja Lastenlinnantien (neurologia) yksiköissä työskentelevät erityisopettajat.
Stenbäckinkadun yksikön tilat Lastenklinikalla ovat leikki- ja nuorisoyksikön tilojen vieressä sisääntulokerroksessa. Koululla on käytössä neljä luokkahuonetta ja opettajien
kanslia. Suurin osa opetuksesta tapahtuu potilashuoneissa osastoilla yksilöopetuksena,
ja vain pieni osa potilaista voi käydä luokkatiloissa. Oppilasmäärä lukuvuonna 2013 2014 oli 437 ja toteutuneita koulupäiviä oli 2570. Oppilaita oli keskimäärin 13,74 päivässä.
Lastenlinnantien yksikössä on opetuspalveluja neurologisten osastojen oppilaille. Suuri
osa opetuksesta tapahtuu osastoilla yksilöopetuksena. Myös luokkatiloissa tapahtuva
opetus ja oppimisvalmiuksien arviointi on enimmäkseen yksilöopetusta. Oppilasmäärä
lukuvuonna 2013 -2014 oli 234 ja toteutuneita koulupäiviä 583. Oppilaita oli keskimäärin 3,11 päivässä.
3.3.16.
Lastenpsykiatrinen toiminta
HYKS lastenpsykiatrian toiminnasta valtaosa toteutuu tällä hetkellä somaattisesta hoidosta vastaavan lastensairaalan ulkopuolella. Lastenpsykiatrian pkl -käyntejä oli vuonna
2014 yhteensä 51 057, hoitopäiviä 8244 ja hoitojaksoja noin 280. Hoito-osastoilla keskimääräinen hoitoaika oli 53 vrk ja akuuttiyksikössä 13 vrk.
Toimintoja on organisoitu uudelleen 2013-2014 aikana prosessiorganisaation mukaisiksi.
HYKS -alueen läheteohjanta on keskitetty Alkuarviointi- ja akuuttihoitoyksikköön Pasilaan. Lastenpsykiatrista tutkimusta, hoitoa ja kuntoutusta tuotetaan Lasten ahdistuneisuus- ja mielialahäiriöiden ja Lasten neuropsykiatrian ja käyttäytymisen säätelyn häiriöiden sekä Pienten lasten psykiatrian prosesseissa, joissa palveluja tarjotaan polikliinisesti, liikkuvana avohoitona tai osastoilla.
Kouluikäisten lasten polikliinista hoitoa ja liikkuvaa avohoitoa toteutetaan Leppävaaran,
Tikkurilan, Malmin, Pasilan ja Sörnäisten poliklinikoilla. Pienille lapsille kohdennetut polikliiniset toiminnot sijaitsevat Leppävaarassa, Tikkurilassa ja Pasilassa. Kiireellistä lastenpsykiatrista osastohoitoa tarjoava osastoyksikkö 16 A+B sijaitsee Lastenlinnan kiinteistön P-osassa. Hoito-osastot A17 ja A31 sijaitsevat Kätilöopiston kiinteistössä ja päiväosasto A18 Pasilassa. Pienten lasten perhe- ja päiväosastotoiminnat siirtyivät alkuvuonna 2015 Sörnäistenkatu 2:een Kalasatamaan. Lasten oikeuspsykiatrinen osaamiskeskus sijaitsee Tallberginkadulla Ruoholahdessa.
Lasten yleissairaalapsykiatrian yksikkö, joka sijaitsee Lastenlinnan sairaalan kiinteistössä 10. kerroksessa, tarjoaa lastenpsykiatrista konsultaatiota sekä tarvittaessa tutkimusta ja hoitoa somaattisesti sairaille lapsille ja heidän perheilleen.
26/83
HANKESUUNNITELMA
4.
30.04.2015d
Uudisrakennukseen sijoittuva toiminta ja tilatarve
4.1.
Uuden lastensairaalan toiminnan kysyntäennusteet vuonna 2021
HUS lastensairaalan strateginen tavoite on olla maailman parhaimpien akateemisten
lastensairaaloiden joukossa, ja alueellisesti sen täytyy olla kilpailukykyinen erityisesti
skandinaavisiin ja Keski-Euroopan lastensairaaloihin nähden. Sekä tutkimuksen, koulutuksen että omien erikoislääkäreiden osaamisen kannalta on välttämätöntä, että kaikkein
haastavimpia potilaita on sairaalassa riittävästi. Riippumatta hoidon maksajasta raha seuraa terveydenhuollossa potilasta ja siten potilaiden houkutteluun tiettyyn rajaan asti on
myös taloudelliset perusteet.
Potilaiden vapaa valintaoikeus. Suomalaisten ja muun EU-alueen asukkaiden hoitopaikan vapaa valintaoikeus 2014 alusta lähtien on toistaiseksi vaikeasti ennustettava muutostekijä. Kuitenkin jo nykytilanteessa valtakunnallisella keskittämisellä on lasten sairaanhoidossa saavutettu erinomaiset hoitotulokset ja näköpiirissä ei ole, että keskittämisestä
oltaisiin luopumassa. HUS lastensairaalaan on keskitetty vaikeimpien ja harvinaisten pediatristen ja lastenkirurgisten potilaiden hoito koko maasta. Valtakunnallisesti HUS:iin on
keskitetty mm. lasten elinsiirrot, lasten vaikeimpien sydänvikojen hoito ja avosydänkirurgia kokonaisuudessaan. HUS lastensairaalassa tehdään valtaosa maan allogeenisista
luuydinsiirroista, joita tarvitaan paitsi osassa lasten syöpätapauksia myös joidenkin muiden harvinaisten luuytimeen liittyvien tautien hoidossa. Vaikean epilepsian hoidossa valtakunnallinen vastuu jakautuu HUS:lle ja Kuopion yliopistolliselle keskussairaalalle.
Hoitojen keskittäminen Suomessa. Riippumatta potilaiden vapaasta valintaoikeudesta
lähetetään edellä mainittujen sairauksien lisäksi yksittäisiä vaikeimpia tertiaaritason potilaita jo nyt Helsinkiin vaikka systemaattisesta keskittämisestä ei olisikaan kyse. Tämä
koskee ennen kaikkea harvinaisia pääasiassa vastasyntyneiden kirurgisia sairauksia,
joissa osaamisen ja leikkaushoidon keskittäminen takaa hoidon korkean laadun ja turvallisuuden. Tällaisia sairausryhmiä tai toimenpiteitä ovat esim. seuraavat: suolen toiminnan
pettäminen (lyhytsuolisyndrooma), maksa- ja sappitiekirurgia lukuun ottamatta sappikivitautia, lasten haimakirurgia, vaikeat anorektaalianomaliat, vaativat gastrointestinaaliset
sekundäärikorjaukset, kurkunpään ja henkitorven kirurgia, lasten ja nuorten bariatrinen
(lihavuus) kirurgia, antenataalisesti todetun korkeariskisen palleatyräpotilaan hoito, laajat
viskeraaliset ja syndromaattiset suonianomaliat, vaativa onkologinen kirurgia ja lasten
palleatyrä ja IBD-kirurgia (tulehduksellisten suolistosairauksien kirurgia).
Asetuksen perusteella on aiemmin määritelty että HUS lastensairaala soveltuu hyvin näiden keskittämispaikaksi, koska bariatrista kirurgiaa lukuun ottamatta kaikkia näitä toimenpiteitä tehdään jo nyt, ja koska Lastenklinikan muiden erikoisalojen erityisosaaminen tukee näiden potilaiden hoitoa HUSissa. Valtakunnallisia keskittämispäätöksiä hankesuunnitelmaa kirjoitettaessa ei ole tehty. Tämä kotimaisen kysynnän ja palvelutarpeen todennäköinen kasvu, joka voi perustua valtakunnallisiin päätöksiin, mutta myös potilaiden vapaaseen hoitopaikan valintaoikeuteen, on otettu huomioon hankesuunnitelmassa.
Ulkomaisten potilaiden kysynnän ennustaminen. Potilasmäärien kasvattaminen nykyisestä joidenkin pienten ja vaativien potilasryhmien hoidossa on edellytys sille, että pystytään takaamaan korkealaatuinen osaaminen. Lastensairaalan osalta on tunnistettu
joukko potilasryhmiä, joiden kasvattaminen suuremmiksi kuin mitä Suomen väestöpohja
tuottaa, nähdään sairaalan laatua, toimintavarmuutta ja uudistumiskykyä palvelevana
strategisena tavoitteena.
Erityisesti avosydänkirurgian, interventiokardiologian, elinsiirtojen, epilepsiakirurgian,
muun neurokirurgian ja kraniofakiaalikirurgian osalta on syytä varautua n. 20 % lisääntymiseen. Tämä vastaa laskennallisesti mahdollisuutta hoitaa näitä tauteja sairastavia lapsia esimerkiksi Viron väestöpohjan kokoiselta alueelta. Korkealaatuisen hoidon vaatiman
27/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
infrastruktuurin ja osaamisen rakentaminen n. 1,5 miljoonan väestöpohjalle on haasteellista, jolloin potilaiden vapaan liikkuvuuden oloissa palvelujen hankkiminen ulkomailta on
realistista. HYKS on näissä oloissa luonnollinen kansainvälisen tason keskus.
Kysyntäennuste 2021. Lastensairaudet painottuvat voimakkaasti ensimmäiseen elinvuoteen ja pikkulapsi-ikään. Syntyvyyden vaikutus kysyntään on siten ensisijainen muutostekijä. Toiminnan kysyntäennusteet on laskettu käyttäen Tilastokeskuksen tuoreimpia
väestöennusteita, joissa HUS-jäsenkuntien väestön kasvuksi 2012-2021 on arvioitu 7 %.
Koska merkittävä osa lastensairaalan toiminnasta (erityisesti sydän-, elinsiirto- ja tehoosasto) on valtakunnallista, on näiden yksiköiden ennusteissa tärkeä tekijä myös muun
Suomen väestönkasvu, joka Tilastokeskuksen arviossa on 0 %. Toinen kysyntäennusteisiin merkittävästi vaikuttava tekijä on lastensairauksien kliinisten asiantuntijoiden ennusteet oman alan potilaiden hoitojen ja sairastavuuden kehityksestä, työnjaon ja hoitoprosessien muutoksista ja mahdollisista hoitojen keskittämisistä. Näiden kahden kustannuspaikkakohtaisesti ja erikseen HUS-piirin ja muun Suomen potilaille määritetyn ennustetekijän perusteella on laadittu 2021 ennuste 2012 kustannuspaikkakartan mukaisesti.
Näin saadut toimintaennusteet on otettu huomioon uuden lastensairaalan toiminnan muutosten suunnittelussa.
Toimintojen siirto vanhasta Lastenklinikasta ja Lastenlinnasta uuteen sairaalaan,
Lastenklinikan peruskorjaus ja HUSin tavoittelema Lastenlinnasta luopuminen on hankala kokonaisuus erityisesti HUSin investointikykyyn liittyvien epävarmuustekijöiden
vuoksi. Uuden lastensairaalan suunnittelussa on lähdetty siitä, että HUS:lle tärkeä prioriteetti on Lastenlinnasta luopuminen ja siten lastensairauksien toimintojen irrottautuminen sieltä heti kun uusi sairaalakiinteistö on käytettävissä. Olettaen, että Lastenklinikan
peruskorjaushanke on realistisessa aikataulussa toteutumassa, tavoitteena on että
kaikki ne lastensairauksien toiminnot, jotka on suunniteltu uuteen sairaalaan ja peruskorjattavaan Lastenklinikkaan, sijoitetaan tiivistäen uuteen sairaalaan. Mikäli tämä sovittaminen kuitenkin osoittautuu toiminnallis-taloudellisista syistä mahdottomaksi, sijoitetaan lastensairauksien toiminnoista polikliinisiä ja/tai päiväkeskustoimintoja HUSin olemassa oleviin tai tarvittaessa vuokralle hankittaviin Lastenklinikan ja uuden lasten sairaalan ulkopuolisiin tiloihin, niin että syntyvä toiminnallinen haitta ja taloudellinen rasite
minimoidaan.
28/83
HANKESUUNNITELMA
4.2.
30.04.2015d
Uuden lastensairaalan keskeisten toiminnallisten tilojen laskenta
Hankesuunnitelmassa on vuodeosastopaikkojen tarpeen määrittelyssä käytetty v. 2013
hoitopäivätoteumaa ja ennustearvioita v. 2021 kysynnälle.
hankessuunnitelma
Vuosi
Vuodeosastot yhteensä
Hoitopäivät , brutto
Hoitopäivät, netto
väestöennuste lisätty bruttopäiviin (jäsenkunnat 7%, muu Suomi 0%)
2013
hoitopäivä
38335
30668
40213
Vähennykset ennusteesta
toiminnallisista muutoksista 12,6%
leikovaikutus lisääntyvien tehopaikkojen vaikutus
päiväsairaalapaikkojen lisän vaikutus
5146
2200
500
500
Lisäykset ennusteeseen
toiminnalliset lisäykset valtakunnalliset leikkauspotilaat
korvapotilaat, postoperatiivinen hoito
ulkomaalaiset, EU‐alueelta
3050
1000
2000
kokonaisennuste yhteensä 80%/60% kuormituksella saavutettava hoitopäivien lkm (250 arki+115pyhä)
erotus: toteuma‐ 80/60 ‐ ennuste
sairaansijatarve
Teho‐osasto
Vuosi
Hoitopäivät
kokonaisennuste yhteensä 75%/65% kuormituksella saavutettava hoitopäivien lkm (313 arki+52 sunnuntai)
erotus: toteuma ‐ 75/65 ennuste
sairaansijatarve
37917
41117
37929
‐12
141
2013
3699
4614
4834
‐220
18
Taulukko 4. Vuodeosasto- ja tehohoidon hoitopäivien toteumat v. 2013. Hoitopäiväennusteet ja sairaansijamäärät vuodelle 2021 on arvioitu 2013 toteuman, väestöennusteen, toiminnallisten muutosten ja hoitojen keskittämisen perusteella.
4.2.1.
Vuodeosastojen sairaansijat
Hoitopäivätoteumaan 38 335 (bruttohoitopäivät) v. 2013 on lisätty väestöennuste, jolloin
hoitopäiväennusteeksi vuodelle 2021 on saatu 40 213 (Taulukko 4). Hoitopäivien väestöennusteen laskennassa on jaettu HUS-jäsenkuntien osuudeksi 71 % (väestöennuste 7
%) ja muun Suomen 29 % (väestöennuste 0 %). Tästä ennusteesta on seuraavaksi vähennetty suunnitellut toiminnalliset muutokset, joista tärkeimmät ovat 1) neurologisten
potilaiden siirtyminen suurelta osin avohoitoon päiväkeskukseen, 2) päiväanestesiatoiminnan lisääntyminen ja potilaiden keskittäminen, 3) päivystyspoliklinikan seurantapaikat, 4) päiväsairaalatoiminnan laajentaminen, erityisesti elinsiirto- ja syöpäpotilaiden
osalta, 5) kotisairaalatoiminnan laajentaminen, 6) leikkaukseen kotoa (LEIKO)-toiminnan
aiheuttama vuodeosastohoitopäivätarpeen vähennys, ja 7) lisääntyvien tehopaikkojen ja
–hoitopäivien aiheuttama vähennys vuodeosastoilta. Nämä toiminnalliset muutokset
merkitsevät yhteensä 8346 hoitopäivän vähennystä, joka on n. 20,7 % väestöennusteella
korjatusta kokonaishoitopäiväennusteesta (40213).
29/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Toisaalta hoitopäiväennustetta lisäävät ennen kaikkea valtakunnallisten vaikeiden urologisten, neurokirurgisten ja ortopedisten potilasryhmien kasvuennuste ja HUS Korvaklinikalla hoidettavien lapsipotilaiden postoperatiivisen hoidon vaatima hoitopäivätarve sekä
mahdollisesti EU-alueelta saapuvien leikkauspotilaiden hoitopäivätarve. Nämä lisäykset
tuovat laskennallisesti yhteensä 6050 hoitopäivän lisäyksen.
Bruttohoitopäiväennuste vuodelle 2021 on siten 37 917. Turvalliseksi kuormitustavoitteeksi vuodeosastotoiminnalle on uudessa lastensairaalassa asetettu 80 % arkipäivien
ja 60 % viikonlopputuotannon osalta bruttohoitopäivistä laskettuna. Näiden lukujen perusteella sairaansijojen kokonaismäärä on laskettu kaavasta:115 (la+su) x A x 0.6 + 250
(arkipäivät) x A x 0.80 = 37 917, jossa A = sairaansijojen lukumäärä. Tästä kaavasta
laskettuna 37 917 hoitopäivän tuottamiseksi ym. keskimääräisillä kuormituksilla tarvitaan
141 sairaansijaa.
Vuodeosastojen sairaansijojen tarvetta on arvioitu myös nettokuormituksilla. Koska toisaalta lyhyiden vuodeosastojaksojen määrässä tavoitellaan laskua ja toisaalta hoitopäivien kasvu liittyy hoitoihin jotka vaativat pidempiä hoitojaksoja, voidaan nettohoitopäiväennusteen arvioida olevan n. 85 % bruttopäivistä eli 32 229. Nettohoitopäivistä laskettuna
turvalliseksi kuormitustavoitteeksi vuodeosastotoiminnalle on uudessa lastensairaalassa
asetettu 70 % arkipäivien ja 50 % viikonlopputuotannon osalta. Näiden lukujen perusteella sairaansijojen kokonaismäärä on laskettu kaavasta: 115 (la+su) x A x 0.5 + 250
(arkipäivät) x A x 0.70 = 32 229, jossa A = sairaansijojen lukumäärä. Tällä arviointitavalla
päästään samansuuruiseen tulokseen eli tarvitaan 141 sairaansijaa, joilla voidaan tuottaa ym nettohoitopäivämäärä.
4.2.2.
Tehohoitopaikat
Teho-osaston hoitopäivätuotannon tehokkuusodotukseksi voidaan määritellä vuodeosastoja tasaisempi viikkojakauma, mutta pienempi tavoitekuormitus. Tavoitekuormitukseksi on hankesuunnitelmassa asetettu 65 % sunnuntaisin ja 75 % maanantaista lauantaihin. Teho-osastolla lauantaikuormitus vastaa useimmiten arkipäivää.
Vuonna 2013 teho-osastolla tuotettiin 3699 bruttohoitopäivää (Taulukko 4). Tehohoidon
kysyntäennuste on laadittu siten, että ei–kirurgiseen tehohoitoon odotetaan väestölisäyksen (7 %) mukainen nousu ja kirurgisen tehohoidon kysyntään lisäksi toimenpide-ennusteiden mukainen nousu. Näin tehohoidon tuotantoennusteeksi v. 2021 muodostuu 4614
hoitopäivää (yhteensä +23 %). Keskimääräisillä kuormituksilla (65 % sunnuntait ja 75 %
muut päivät) tämä hoitopäivämäärä voidaan tuottaa yhteensä 18:llä tehohoitopaikalla (52
(su) x 18 x 0.65 + 313 (ma-la) x 18 x 0.75 = 4834). Tämä tuotantoanalyysi on laskettu
tasaisen kuormituksen mukaan eikä se ota huomioon päiväkohtaista kysyntävaihtelua.
Teho-osaston potilashoitopäivistä n. 60 % tulee kirurgian kautta. Koska pääsääntöisesti
lasten toipuminen suuristakin leikkauksista on hyvin ennakoitavaa, tehohoitopäivien tuotantotarve tämän toiminnan osalta voidaan melko hyvin johtaa jo kuukausitasolle suunnitelluista leikkausmääristä. Leikkauspotilaiden lisäksi tehohoidon muita isoja potilasryhmiä ovat vaikeaa sydämen tai hengityksen vajaatoimintaa sairastavat potilaat, myrkytykset sekä aineenvaihdunnan kriisitilanteet, jotka tulevat tehohoitoon päivystyksellisesti.
Lasten teho-osaston erityisvaatimuksena on myös varautua jokavuotisiin virusepidemioihin, mikä vaikeuttaa elektiivisen toiminnan ennustettavuutta. Tehohoitoon voi joutua yhtä
aikaa useampiakin eristystä edellyttäviä hengitysvajauspotilaita. Suojaeristystä tarvitsevat esim. hematologis-onkologiset immunosuppressiopotilaat sekä elinsiirtopotilaat.
Lapsipotilaiden eritystarpeet ovat päivystyksellisiä.
Uudelle teho-osastolle suunnitellaan 16 jatkuvasti käytettävissä olevaa tehohoitopaikkaa
neljään neljän potilaan hoitomoduuliin ja kaksi erillistä yhden potilaan eristyshuonetta.
30/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Tämä paikkarakenne tukee tilojen toiminnallista monikäyttöisyyttä, minkä ansiosta tehohoitopaikkoja voidaan käyttää myös potilaiden tehovalvontaan.
4.2.3.
Leikkaussalitoimenpiteet
Leikkausalitoimenpiteiden kokonaismäärän ennakoidaan nousevan 44 % nykyisestä toimenpiteiden määrästä lastensairaalassa. Toimenpiteiden nousu perustuu väestönkasvuennusteeseen (7 % HUS-piiri, 0 % muu Suomi), Töölön ja Jorvin sairaaloista siirtyviin
toimenpiteisiin, kotimaiseen (HUS-jäsenkuntien ulkopuoliseen) vaativien lastenkirurgisten hoitojen keskittämiseen sekä tavoiteltuun ulkomaisen kysynnän kasvuun (Taulukko
5A).
Taulukko 5A
Toteutuneet leikkaussalitoimenpiteet 2013
Toimenpiteiden lukumäärä (virka‐aikana arkipäivisin) Toimenpiteen kesto keskimäärin, min
leikkaussaliaika yhteensä, min
leikkaussaliaika lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta) keskimäärin, min
leikkaussaliaika yhteensä lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta), min
2985
137
410677
147
439424
Leikkaustoimenpiteiden lisäys 2013‐2021
Lisääntyvien toimenpiteiden lukumäärä (virka‐aikana arkipäivisin)
Lisääntyvien toimenpiteiden kesto keskimäärin, min
Lisääntyvien toimenpiteiden leikkaussaliaika yhteensä, min
Lisääntyvien toimenpiteiden leikkaussaliaika lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta) keskimäärin, min
1539
187
288138
200
308308
Leikkaussalitoimenpiteet 2021
Toimenpiteiden lukumäärä (virka‐aikana arkipäivisin) Toimenpiteen kesto keskimäärin, min
leikkaussaliaika yhteensä, min
leikkaussaliaika lisättynä vaihtoajalla (7% leikkaussaliajasta) keskimäärin, min
4524
154
698815
165
747732
Taulukko 5A. Leikkaussalitarve 2021 (pois lukien päiväkirurginen salitarve). Salitarpeen
laskennassa käytetty nykytoiminta 2013 sekä ennustetut toiminnalliset lisäykset vuoteen
2021 mennessä. Laskennassa on sovellettu 85 % kuormitusta ja klo 8-15 toiminta-aikaa
250 vuosittaiselle arkipäivälle. Näin yksi sali kykenee tuottamaan 89 250 leikkaussaliminuuttia, mikä johtaa laskennallisesti 8,37 salin tarpeeseen. Toiminnallisten lisäysten saliaika-arvio on näiden toimenpiteiden todellinen saliaika vuonna 2013. Tämän laskelman
lisäksi todetaan, että virka-ajan ulkopuolella tehdään n. 500 toimenpidettä vuosittain.
Nämä päivystysaikaiset toimenpiteet eivät vaikuta salitarpeeseen.
Perusteet sille, että toiminnalliset lisäykset kasvattavat keskimääräistä saliaikaa, ovat
seuraavat:
Kotimainen keskittäminen, väestöennuste 0 %
Ulkomaalaisten kysynnän kasvu
Töölöstä siirtyvät
Jorvista siirtyvät
Väestöennuste
263 kpl (394 min)
242 kpl (394 min)
646 kpl (123 min)
223 kpl (60 min)
165 kpl (100 min)
Päiväkirurginen toiminta kolminkertaistuu nykyiseen verrattuna. Tämä perustuu ennen
kaikkea Korvaklinikalta uuteen lastensairaalan siirtyvään lasten päiväkirurgiseen sekä
Lastenklinikalla leikkausosastolta päiväkirurgiaan siirtyvään toimintaan (Taulukko 5B).
31/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Taulukko 5B
Päiväkirurgia
Toteuma (lukumäärä)
Korvaklinikka
Silmäsondeeraus
Husuken arvio
Lastenklinikka yhteensä
Toiminnalliset lisäykset (lukumäärä)
Lastenklinikka (sisältäen leikkausosastolta siirtyvät)
Väestöennuste Muutos yhteensä 2021 mennessä toimenpiteiden lkm
2013
2021
1817
188
200
662
1944
201
214
1536
2867
3895
828
200
1028
Taulukko 5B. Päiväkirurginen salitarve 2021. Saliaikalaskelmassa on kaikelle päiväkirurgiselle toiminnalle sovellettu 67 minuutin keskimääräistä saliaikaa. Soveltamalla 85
% kuormitusta ja klo 8-15 toiminta-aikaa 250 vuosittaiselle arkipäivälle päiväkirurginen
toiminta edellyttää 2,92 salia. Päiväkirurgian ja raskaamman kirurgian salitarpeet johtavat yhteensä laskennalliseen 11,3 salin tarpeeseen.
Taulukoissa 5A ja 5B on esitetty leikkaussalien tarvelaskelma perustuen vuoden 2013
lähtötietoihin. Saliajoista ja toimenpide-ennusteesta johdettu laskennallinen tarve on
11,3 salia.
Vuonna 2013 toimenpidelukumäärissä ei ole vielä mukana keskitettäväksi suunniteltujen
potilasryhmien leikkauksia. Saliaikojen ja leikkaussalitarpeen laskennassa on käytetty
toimenpiteiden toteumaa virka-aikana. Päivystysleikkauksia on n. 10 % virka-aikana tehdyistä leikkauksista. Virka-ajan ulkopuolella tehdään n. 16 % kaikista toimenpiteistä
(512/3239), mikä ei vaikuta salitarvelaskelmaan.
Leikkaussalitarpeen laskennassa on arvioitu eri toimenpiteiden keskimääräisiä saliaikoja.
Koska suuri osa ennustetusta HUS-jäsenkuntien ulkopuolisesta kirurgiasta edustaa pitkää saliaikaa vievää tertiaaritason kirurgiaa, johtaa tämän kirurgian lisäys laskennallisesti
keskimääräisen saliajan pidentymiseen. Sairaalan rakentamisvaiheessa yksi raskaaseen
kirurgiaan suunniteltavista leikkaussaleista jätetään varustelematta. Se voidaan potilasmäärän kasvaessa myöhemmin ottaa käyttöön hankkimalla ja asentamalla tarvittavat
kiinteät ja muut kalusteet ja laitteet.
Esitettyjen leikkaussalien lisäksi siirretään nykyisin sydäntutkimusyksikössä sijaitseva
katetrointilaboratorio leikkausosastolle. Katetrointilaboratoriossa tehdään invasiivisia sydämen diagnostisia tutkimuksia, toimenpidekardiologisia toimenpiteitä ja rytmihäiriöiden
diagnostiikkaa ja hoitoa kardiologien toimesta. Se ei ole mukana esitetyissä leikkaussaleissa, mutta tarvitsee leikkaussaliolosuhteet ja erillisen säätötilan. Sydämen katetrointilaboratoriossa tehtäviin toimenpiteisiin on arvioitu tulevan 17 % lisäys eli yhteensä 461
+78 potilasta = 539 potilasta. Interventiokardiologisten toimenpiteiden kasvuennuste johtuu pääosin siitä, että uusia potilaita tulee näiden hoitojen piiriin tekniikoiden ja toimenpiteiden kehittymisestä johtuen. Myös rytmihäiriöiden hoitoon on tulossa uusia tutkimus- ja
hoitomenetelmiä. Interventiokardiologian toimenpiteiden lisäyksestä 2/3 kohdistuu HUSjäsenkuntien ulkopuolisiin potilaisiin.
Uutena toimintana on viime vuosina tullut ns. hybriditoimenpiteet, joissa potilaalle tehdään samassa yhteydessä sekä sydänleikkaus sydänkirurgin toimesta että katetri-interventio kardiologin toimesta. Näitä hybriditoimenpiteitä tullaan arviolta tekemään 15–20
/v. Tämä lisää tarvetta varustella yksi leikkaussali hybridisaliksi.
32/83
HANKESUUNNITELMA
4.2.4.
30.04.2015d
Päiväsairaalahoito
Päiväsairaalapaikkatarve uudessa lastensairaalassa
2021 ennuste
lastentaudit (diabetes)
suolisto, reuma
syöpäpotilaat
aineenvaihdutatutkimukset
elinsiirto
lastenneurologia
lastenkirurgia
Yhteensä
kasvuennuste 7%
Päiväsairaala on auki 250 päivää/ vuosi.
Käyntejä/ päivä
Paikkojen tarve / päivä
Käynnit yht.
200
975
1350
400
1000
50
350
4325
4628
1/2 päivä muu aika 1/1 päivä
0
200
775
200
600
750
400
0
300
700
50
0
150
200
2275
2050
2434,25
2194
18,5
13,6
9,7
4,9
8,8
8,8
Taulukko 6. Uuden lastensairaalan päiväsairaalassa hoidettavat potilasryhmät, käyntiennusteet ja paikkatarve vuodelle 2021.
Uuden lastensairaalan päiväsairaalaan yhdistetään nykyisin Naistenklinikan kiinteistössä
toimiva N12:n päiväsairaala ja tällä hetkellä Lastenklinikan kiinteistössä toimivat syöpäpotilaiden ja elinsiirto- ja munuaispotilaiden päiväsairaalat sekä niiden yhteydessä toimiva aineenvaihduntatutkimusyksikkö. Päiväsairaala tulee sijaitsemaan uuden lastensairaalan immunosuppressiivisessa yksikössä, koska yli puolet potilaista tulee olemaan immunosuppressiivisia potilaita.
Suurimmat päiväsairaalan potilasryhmät ovat lääkeinfuusioita tai verensiirtoja saavat
sekä aineenvaihduntatutkimuksiin tulevat (Taulukko 6). Päiväsairaalan yhteyteen sijoittuu myös valtakunnallinen elinsiirtokanslia ja polikliininen hemodialyysiyksikkö. Esimerkiksi elinsiirtopotilaiden määräaikaiskontrollikäynnit toteutetaan jatkossa päiväsairaalassa.
Päiväsairaalahoidon toimintaennusteessa on käytetty vuoden 2014 alun toimintaa pohjana. Tämä johtuu siitä, että tämänhetkinen päiväsairaalahoito Lastenklinikan väistöistä
johtuen on toimintaprofiililtaan tulevan päiväsairaalatoiminnan mukaista. Päiväsairaalan
käynnit jakautuvat puolipäivä- ja kokopäiväkäynteihin. V. 2021 ennusteiden mukaisesti
päiväsairaalakäyntejä on n. 4600 eli n. 18,5 päivässä (laskettu 250 arkipäivän mukaan).
Tarvittavien hoitopaikkojen laskennassa on otettu huomioon, että vähän yli puolet käynneistä on puolen päivän mittaisia, jolloin kaksi potilasta voidaan hoitaa samalla potilaspaikalla. Toimintaa varten tarvitaan 14-paikkainen päiväsairaala.
4.2.5.
Päivystyskysynnän arvioidaan kasvavan HUS-alueen väestöennusteen (7 %) verran.
Käyntimäärä v. 2021 erikoissairaanhoidon päivystyksessä on tällöin n.16 200 ja terveyskeskuspäivystyksessä 23 000.
Päivystys
erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit
erikoissairaanhoidon muut käynnit päivystyksessä
erikoissairaanhoidon päivystyskäynnit yhteensä
2013
2021
15107
16164
3008
3219
18115
19383
terveyskeskuspäivystyskäynnit
21541
23049
Kaikki päivystyskäynnit yhteensä
39656
42432
Taulukko 7. Uuden lastensairaalan päivystyspoliklinikan käyntiennuste vuodelle 2021
on laskettu 2013 toteuman ja 7 % väestönkasvuennusteen perusteella.
33/83
HANKESUUNNITELMA
4.2.6.
30.04.2015d
Uuden lastensairaalan ajanvarauspoliklinikalla tullaan hoitamaan kaikki polikliiniset potilaat lastentautien, lastenkirurgian ja lastenneurologian eri vastaanotoilta (ks nykyisen pkltoiminnan kuvaus kappaleissa 3.3.6-3.3.8) lukuun ottamatta immunosuppressiiviseen yksikköön keskitettäviä syöpä-, leukemia-, elinsiirto- ja munuaispotilaiden polikliinisiä käyntejä. Toiminnallisina lisäyksinä tulevat mukaan lastenkirurgisten ja kardiologisten potilaiden preoperatiiviset käynnit (jotka tällä hetkellä toteutetaan vuodeosastolla) sekä Korvaklinikalta siirtyvät 0-15-vuotiaat polikliiniset potilaat (Taulukko 8).
Kaikkien polikliinisten vastaanottojen yhteistoteumaan (v. 2013) on lisätty 7 % väestönkasvuennuste. Noin 88 000 vuosittaista poliklinikkakäyntiä merkitsee n. 380 käyntiä päivittäin. Vastaanottokäynteihin on laskettu mukaan myös ns. lisäkäynnit toisen lääkärin tai
erityistyöntekijän vastaanotolla. Kaikki vastaanottokäynnit suunnitellaan toteutettavaksi
yhteisellä ajanvarauspoliklinikalla. Tavoitteena on 6,5 potilasvastaanottoa huonetta kohden viikon jokaisena arkipäivänä. Laskennallisesti tämä edellyttää n. 58 vastaanottohuonetta.
Käyntien lukumäärä
väestöennuste 7%
Toiminnalliset muutokset Korvaklinikalta siirtyvät
preoperatiiviset käynnit
Käynnit yhteensä
2013
2021
72975
Huonetarve
6,5 pot /250 päivä/huone
6,5 pot/233 päivä/huone (sis. kesäsulku)
huonetarve (keskiarvo)
5108
6944
2600
87627
58,2
57,9
58
Taulukko 8. Uuden lastensairaalan ajanvarauspoliklinikan käyntiennuste vuodelle 2021
on laskettu 2013 toteuman, 7 % väestöennusteen ja toiminnallisten muutosten perusteella.
4.3.
Vuodeosastot
4.1.
Vuodeosastot, yleistä
Keskeiset toiminnalliset muutokset vuodeosastotoiminnan osalta uudessa lastensairaalassa tulevat olemaan useamman nykyisen vuodeosaston yhdistyminen suurimmiksi vuodeosastokokonaisuuksiksi ja kaiken avohoitotoiminnan siirtäminen pois vuodeosastoilta.
Polikliinisesti hoidettavat potilaat siirretään vuodeosastoilta päiväkeskukseen, päiväsairaalaan ja ajanvarauspoliklinikalle, jonne mm. perustetaan preoperatiivinen vastaanotto.
Kotisairaalatoiminta tulee laajentumaan. Se avulla voidaan tukea potilaiden varhaisempaa kotiutumista vuodeosastoilta ja jopa välttää kokonaan vuodeosastohoitoa, esim. kun
potilas suoraan päivystyspoliklinikalta siirtyy kotisairaalan hoitoon. Vuodeosastohoidon
tarvetta vähentää myös päivystyksen paremmat mahdollisuudet hoitaa lyhytaikaista päivystyksellistä hoitoa vaativia potilaita seurantapaikoilla.
34/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Nykyisen lastensairaalan osastot ovat kooltaan pieniä. Tämä on johtanut tilanteisiin, jossa
osastojen käyttöasteet ovat usein matalat, koska varaudutaan oman osaston kysyntävaihteluihin. Joustavuus osastojen välillä on ollut vähäistä, mikä on aiheuttanut ongelmia
vastata kysyntäpiikkeihin, kuten infektiosesonkeihin. Luomalla suuremmat vuodeosastokokonaisuudet, siis ryhmittelemällä vuodeosastopaikat uudestaan, voidaan tasata nykyisten osastojen suurta kuormitusvaihtelua ja päästä vuodeosastopaikkojen optimaaliseen
käyttöön ja kuormitusasteeseen. Tämä tasoittaa myös henkilöstöresurssien käyttöä ja parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta, sekä vähentää potilassiirtoja osastojen välillä.
Hankeselvityksen mukaisesti vuodeosastopaikat jakaantuvat neljään blokkiin, joista yksi
muodostaa immunosuppressioyksikön, kts. kohta 4.4. Muut blokit ovat: kardiologia, pienten kirurgia, husuke, silmä-korva-hammas postoperatiiviset potilaat (VOS1, entiset K4,
K6, husuke), ortopedia, lastenneurologia ja VideoEEG, neurokirurgia (VOS2, entiset K8,
lastenneurologiset osastot) ja infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria ja -kirurgia
(VOS3, entiset K1, K2 ja K5). Yhteensä näissä kolmessa blokissa on 114 sairaansijaa:
VOS1 42, VOS2 32 ja VOS3 40 ss (Taulukko 9).
Kehittämällä vuodeosastojen hoidonvaraustoimintaa tasataan kaikkien blokkien, myös
teho-osaston kuormitusta (esim. infektiokauden huippuna elektiivinen toiminta tarvittaessa väistää). Uudessa lastensairaalassa toimii keskitetysti myös ”hoitokoordinaattori”
(bed manager), joka on ajan tasalla eri VOS-blokkien kuormitustilanteesta ja henkilöstötilanteesta. Näin voidaan aina taata mahdollisimman sujuvasti jokaiselle vuodeosastohoitoa tarvitsevalle potilaalle huonepaikka, riippumatta mitä kautta hän tulee osastolle.
Vuodeosastoblokkien suunnittelussa on lähdetty geneerisestä vuodeosastomallista. Tiettyä variaatiota aiheuttaa eri blokkeihin sijoittuvan toiminnan erityisvaatimukset.
Jokainen vuodeosastoblokki koostuu kolmesta tavallisesta moduulista ja yhdestä 6 paikan tehovalvontamoduulista. Video EEG tutkimusyksikkö muodostaa VOS2:lla oman moduulin. Valtaosa potilaista sijoittuu yhden hengen huoneisiin; 76 % VOS1:n ja 67 %
VOS2:n huoneista ovat yhden potilaspaikan huoneita, infektiopotilaita hoitavassa blokissa
VOS vastaavasti 75 %. Sairaala suunnitellaan siten, että aina ensisijaisesti potilaat sijoitetaan yhden hengen potilashuonepaikan käytön mukaisesti. Huoneratkaisuissa on otettu
huomioon vanhemman läsnäolon ja yöpymisen mahdollistava toiminnallisuus. Sisustuksessa ja varustelussa otetaan huomioon lapsen leikki ja ajanviete.
Jokaiseen moduuliin sijoittuu yksi hoitaja-asema, joka mahdollistaa sen, että hoitajat ovat
lähellä heidän hoidossaan olevia potilaita. Erityisesti tehovalvontamoduulissa potilashuoneiden hyvä sijoittelu aseman ympärille on tärkeätä kriittisesti sairaiden potilaiden turvallisen ja hyvän hoidon takaamiseksi. Toisaalta minkä tahansa potilashuoneen muuttuminen valvontahuoneeksi on mahdollista.
Vuodeosastoblokkien hoitotoimintaa tukevat tilat toteutetaan myös yhdenmukaisina geneerisen vuodeosastomallin mukaisesti. Hoitohenkilökunnan näkökulmasta tärkeä muutos on hoitaja-asemien rakentaminen avotyöskentelytiloiksi, jotta sairaanhoitajat olisivat
entistä lähempänä potilaita. Huoltotilojen keskeinen sijainti blokissa on erityisen tärkeätä
sujuvan ja tehokkaan toiminnan turvaamiseksi näin isoissa yksiköissä.
Jokaisessa vuodeosastoblokissa on lapsille leikkihuone, jota voidaan käyttää myös kuntouttavassa tarkoituksessa. Sen yhteydessä on toinen vanhemmille varatuista tiloista. Toinen vanhempien tila on sitten rauhoitettu pelkästään aikuisille. Nuorisolle tarkoitetut omat
tilat sijoitetaan esim. käytävän syvennykseen. Käytävien suunnittelussa otetaan huomioon sama kuntouttava näkökulma, kun leikkitilojen suunnittelussa. Huoltoliikenne ohjataan mahdollisuuksien mukaan eri reittejä pitkin osastoille ja osaston tiloissa, kun potilashuoneisiin johtavilla käytävillä.
Vuodeosastoblokkien erityispiirteet on esitettynä seuraavassa jaottelussa.
35/83
HANKESUUNNITELMA
4.1.1.
30.04.2015d
Vuodeosasto1: kardiologia, pienten kirurgia, Husuke ja silmä-korvahammaspostoperatiiviset potilaat
42 sairaansijaa, joista 26 sijoittuu yhden hengen huoneisiin. Näistä huoneista neljä on
eristyshuoneita. Blokissa on 8 kahden hengen huonetta, joista kolme sijoittuu tehovalvontamoduuliin (Taulukko 9).
Jos tulevaisuudessa päädytään tilanteeseen, jossa tavoiteltu HUS-ulkopuolinen kotimainen ja ulkomainen lasten leikkauksien keskittäminen ja kysyntä ohjautuu uuteen lastensairaalaan, on mahdollista, että tehovalvontatyyppistä hoitoa on pystyttävä tuottamaan
lisää. Merkittävä osa erityisesti ulkomaisesta tavoitellusta kysynnän lisäyksestä koskee
lasten sydänleikkauksia. Jo nykyinen sydänkirurgian osuus teho-osaston hoitopäivistä
on 46 %. Skenaarioon leikkausmäärien lisääntymisestä varaudutaan niin, että sydänpotilaita hoitavan vuodeosastoblokin suunnittelussa varaudutaan toiseen kolmen kahden
hengen huoneen tehovalvontamoduuliin. Sijainniltaan varsinainen teho-osasto ja tämän
vuodeosastoblokin tehovalvontamoduulit on sijoitettava lähelle toisiaan, jotta turvataan
joustava sydänleikattujen potilaiden postoperatiivisen vaiheen anestesiologinen osaaminen
4.1.2.
Vuodeosasto 2: ortopedia, lastenneurologia ja Video-EEG, neurokirurgia
32 sairaansijaa, joista 16 sijoittuu yhden hengen huoneisiin. Näistä huoneista neljä on
eristyshuoneita ja kuusi sijoittuu Video-EEG moduuliin. Lisäksi 4 näistä huoneista on
muita tilavampia ajatellen neurologisia kuntoutuspotilaita. Blokissa on 8 kahden potilaspaikan huonetta, joista kolme sijoittuu tehovalvontamoduuliin.
Toimenpidehuoneessa on kipsausmahdollisuus ja on sen vuoksi tilavampi kuin muissa
blokeissa.
Video-EEG muodostaa oman moduulin, jossa neljä yhden hengen huonetta on varattu
Video-EEG rekisteröinteihin, yksi huone PSG (unipolygrafia) tutkimuksiin ja yksi VideoEEG/PSG käyttöön. Tässä yksikössä on useampi tätä toimintaa tukeva tila ja koko yksiköllä on tilojen suhteen omat erityisvaatimukset, myös sairaalarakennukseen sijainnin
osalta.
4.1.3.
Vuodeosasto 3: infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja kirurgia
40 sairaansijaa, joista 24 sijoittuu yhden hengen huoneisiin. Blokissa on 8 kahden hengen huonetta. Eristyshuoneita on yhteensä 10 (1 x 2 h huonetta ja 9 x 1 h huonetta, joista
kolme on paineistusmahdollisuudella) ja eristyspaikkoja 11. Tämän blokin tehovalvontamoduuli muodostuu neljästä yhden hengen huoneesta ja yhdestä kahden hengen huoneesta.
36/83
HANKESUUNNITELMA
4.1.3.1.
30.04.2015d
Vuodeosastojen sairaansijat
Vuodeosastopotilaat ULS 31.3.2015
sairaansijat huoneet
Vuodeosastot:
Vos1
1 ss huone
1 ss eristys 2 ss huone 2ss valvonta, tehovaraus
1 ss kuntoutus
yht.
21
4
10
6
1
42
21
4
5
3
1
34
Vos2
1 ss
1ss videoEEG+PSG
1 ss eristys 2 ss huone 2ss valvonta
1 ss kuntoutus
yht.
2
6
4
10
6
4
32
2
6
4
5
3
4
24
Vos3
1ss
1 ss eristys, joista 2 paineistettua
2 ss
2 ss eristys
1 ss valvonta 2 ss valvonta 1 ss kuntotus yht.
10
9
12
2
4
2
1
40
10
9
6
1
4
1
1
32
27
27
26
1
4
14
33
32
6
6
17
2
141
26
1
4
7
33
16
6
6
17
1
117
Immunosuppressio
Yhteenveto:
Immunosuppressio
IS saatto
valvonta 1ss
valvonta 2 ss
yksipaikkainen huone
isot huoneet max.2 ss
1ss videoEEG+PSG
kuntoutus
eristys 1ss
eristys 2ss
Taulukko 9. Uuteen lastensairaalaan suunniteltujen vuodeosastojen sairaansijat.
37/83
HANKESUUNNITELMA
4.2.
30.04.2015d
Immunosuppressioyksikkö
Immunosuppressioyksikössä hoidetaan lapsia, joilla sairauden tai sairauteen annetun
hoidon vuoksi on immunologinen puolustuskyky alentunut. Suurimmat ryhmät ovat syöpää sairastavat lapset, kantasolusiirron saaneet lapset ja kiinteän elimen siirron saaneet
lapset. Uuden lastensairaalan immunosuppressioyksikkö tulee käsittämään vuodeosaston ja poliklinikan ja anestesiatoimenpideyksikön (toimenpide+heräämö+-kantasolukeräys) lisäksi koko lastensairaalan päiväsairaalan.
Keskittämällä immunosuppressiiviset potilaat omaan yksikköön päästään siihen tavoitteeseen, että potilas voi pysyä paikoillaan ja hoitohenkilökunta liikkuu potilaan luokse. Uuden
toimintaprosessin avulla potilaat ovat paremmassa suojassa infektioilta, kun liikkuminen
minimoidaan. Osastosihteerit sijoitetaan ydintoiminnan eli potilashoidon lähelle, ei omiin
erillisiin tiloihin kuten nyt.
Uuden lastensairaalan immunosuppressioyksikössä on neljä alakokonaisuutta: vuodeosasto, päiväsairaala, anestesiayksikkö ja poliklinikka. Vuodeosastolla potilaspaikkoja on
26, päiväsairaalassa 14 ja poliklinikalla 5 vastaanottohuonetta. Lisäksi yksi potilashuone
on varattu saattohoitopotilaalle, minkä vuoksi siihen on yhdistetty vanhempien erillinen
huone väliovella (saattohoitosviitti) ja mahdollisimman suora uloskäynti. Immunosuppressioyksikössä potilaiden suojaaminen on keskeistä sekä reititettäessä sisääntuloa ulkoa
yksikköön että yksikön sisällä: potilaiden lisäksi vanhempien ja henkilökunnan liikkuminen
yksikön sisällä mahdollisimman vähäiseksi - huoneiden sijoittelu tärkeää.
Vuodeosaston kaikki huoneet (26) ovat yhden hengen vuodesulkuisia eristyshuoneita,
joissa kaikissa on ylipaineistusmahdollisuus. Koko vuodeosaston alueella on lievä ylipaine. Kolme vuodeosastohuonetta on ns. inhalaatiohuoneita, joissa ilmanpoisto on tärkeää kuten myös mahdollisuus yli- ja alipaineistukseen. Kymmenessä potilashuoneessa
tulee olla hemodialyysimahdollisuus eli vesipiste.
Vuodeosastolla on yksi ja päiväsairaalan ja poliklinikan välimaastossa yksi kaksiosainen
tutkimus-, näytteenotto- ja hoitohuone, jotka on erityisesti suunniteltu tämän yksikön toimintaa varten. Nämä huoneet ovat kaksiosaisia siten, että pienemmällä puolella voidaan
hoitaa potilasta ja samaan aikaan suuremmassa osassa voi useampi sairaanhoitaja tehdä
työtään (näyteputkien keräys, katetrien osien laitto valmiiksi, putkiposti jne.) Erityistyötä
tekevien sairaanhoitajien huone on toimistotila, jossa työskentelee viisi sairaanhoitajaa:
kantasolusiirtohoitaja, elinsiirtohoitaja, hoidonvaraaja, tutkimushoitaja ja hoitoprotokollakoordinaattori. Afereesi-huoneessa tehdään kantasolukeräyksiä ja fotofereesejä sekä sulatetaan nestetypessä olleet siirteet. Osa keräyspotilaista tarvitsee anestesiaa toimenpiteen aikana.
Dialyysitoiminnan vuoksi on oltava pieni tekninen tila, vesihuone. Jokaisessa eristyshuoneessa tulee olla WC, ja tarvittaessa päiväsairaalassa ja poliklinikalla on voitava yksi WC
muuttaa eristys-WC:ksi (esim. ESBL-eristys)
Immunosuppressio-yksikön poliklinikalla on viisi vastaanottohuonetta, joissa on mahdollista tehdä lääkäri-sairaanhoitaja-parityöskentelyä.
Päiväsairaalassa hoidetaan sairaalan päiväsairaalahoitojaksoista kaikki ne, jotka eivät
edellytä anestesiaa. Mukana on myös potilaita, joilla puolustuskyky ei ole alentunut. Tavallisimpia ovat suolisto- tai reumasairauksia sairastavat potilaat. Päiväsairaalan potilaat
ovat kaikki niin sanottuja puhtaita potilaita eli heillä itsellään ei ole infektiota. Päiväsairaala jakautuu toiminnallisesti kahteen osaan; immunosuppressiossa olevien osa ja eiimmunosuppressiossa olevien paikat. Osa potilaista saa hoitoa muutaman tunnin ajan,
jolloin samalla potilaspaikalla hoidetaan kahta potilasta saman päivän aikana (aamu- ja
iltapäiväpotilas). Päiväsairaalassa on sekä yhden että useamman potilaan hoitohuoneita.
38/83
HANKESUUNNITELMA
4.3.
30.04.2015d
Leikkaus- ja anestesiatoiminta
Uuden lastensairaalan leikkaus-, toimenpide- ja anestesiayksikön tehtävänä on tarjota
kattavat palvelut kaikelle pediatriselle anestesiaa edellyttävälle toiminnalle huomioiden
myös valtakunnalliset erityisvastuut. Toiminta sisältää kaikki lastenkirurgian ja pediatrian
erikoisalat sekä lastenneurologian kun lapsille tehdään leikkauksia, toimenpiteitä tai tutkimuksia anestesiassa. Yksikön toiminta jakautuu pääosin seuraaviin toimintaympäristöihin: 1) Leikkaussalit, 2) Sydänkatetrointilaboratorio, 3) Päiväkirurgia, 4) Hammashoito, 5)
Heräämöt, 6) Ulkokenttäanestesiat uuden lastensairaalan sisällä ja ulkopuolella. Varsinaisen leikkausosaston keskeisimmät potilaiden lastenkirurgiset erikoisalat ovat thorax-,
sydän- ja elinsiirtokirurgia, ortopedia, gastrokirurgia, urologia, neurokirurgia ja plastiikkakirurgia.
Uuteen lastensairaalaan siirtyvä toiminta:
Elektiivinen lasten neurokirurgia on siirtynyt Lastenklinikalle jo aiemmin. Päivystyksellinen
lasten neurokirurgia, mukaan lukien lasten monivammat, on myös siirtynyt vuoden 2014
lopussa lastensairaalan toiminnaksi. Lisäksi siirtyvät Husuken kaikki lasten leikkaukset ja
kuvantamistutkimukset. Päiväkirurginen toiminta uudessa lastensairaalassa kolminkertaistuu nykyiseen verrattuna kun Silmä-Korvasairaalasta siirtyy kokonaisuudessaan lasten päiväkirurgiset KNK- ja silmätoimenpiteet. Lisäksi jatkossa harkitaan Jorvin sairaalan
lasten päiväkirurgisen toiminnan (tai osan siitä) siirtymistä uuden lastensairaalan päiväkirurgiseen yksikköön.
Uuden lastensairaalan kaikki anestesiaa edellyttävä invasiivinen toiminta pyritään keskittämään samaan tilaan (kerrokseen) tavoitteena potilasturvallisuuden varmistaminen sekä
tila- ja henkilöstöresurssien optimaalinen käyttö. Poikkeuksena ovat immunosuppressiiviset potilaat, joiden anestesiat jatkossakin tehdään immunosuppressiivisessä yksikössä
(ks 4.2.) Kriittisesti sairaiden potilaiden vaativien hoitojen äkillinen tarve on jokapäiväistä
lastensairaalan toimintaympäristössä, joten tarvitaan mahdollisimman nopeasti kaikki
keskeiset osaajat, laitteet ja välineistö potilaan lähelle. Keskitetyllä toimintamallilla pystytään takaamaan paras mahdollinen tulos.
Sydänkatetrointilaboratorio siirtyy leikkausosaston yhteyteen (saliksi), jolloin voidaan tukeutua joustavasti muihin toimintaprosessia tukeviin resursseihin (sydänkirurgit, anestesiologit, hoitajat ja välineistö). Samanlaista synergiaa haetaan myös ison leikkausosaston
ja päiväkirurgian toimintojen sijoittelulla toistensa läheisyyteen samaan kerrokseen. Hammasanestesiatoiminnan perustelut ovat analogiset.
HUS-Kuvantamisen tarjoamat magneettikuvaukset (MK) tehdään lapsille yleensä sedaatiossa tai yleisanestesiassa (MK-tilat kellarikerroksessa). MK-anestesioiden sekä muiden
vaativien tutkimusten jälkeen potilaat kotiutetaan uudessa lastensairaalassa suoraan heräämöstä. Nykyisin potilaat menevät heräämöstä vielä esim. päiväsairaalaan ja kotiutuvat
vasta sieltä.
Leikkaukseen kotoa (LEIKO)-toiminta:
Aiemmin potilaat tulivat toimenpiteisiin vuodeosastojen kautta ja siirtyivät sieltä leikkausosastolle. Uuden lastensairaalan leikkaus-, toimenpide- ja anestesiayksikön merkittävin
uusi prosessi on LEIKO-toiminta. Siinä potilaat tulevat leikkaukseen, toimenpiteeseen tai
tutkimukseen suoraan kotoa ja jäävät 1-2- päiväksi sairaalaan. Nämä potilaat on etukäteen varmistettu ja valmisteltu tähän toimintamalliin sopiviksi LEIKO-hoitajien toimesta.
Osa potilaista käy arviossa ja valmisteluissa preoperatiivisella poliklinikalla. N. 90 % leikkausosaston potilaista tulee suoraan kotoa (tai potilashotellista tms.) leikkaus- ja anestesiayksikön odotus- ja valmistelutilaan. Vuodeosastoilta (valmisteltuina leikkaukseen) arvioimme tulevan jatkossa vain n. 10 % potilaista. Nämä ovat potilaita joiden lääketieteellinen tila tai kunto edellyttää vuodeosastohoitoa etukäteen (vuodepotilaat, traumat, IVnestehoidot ym.).
39/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Tilatarve:
Varsinaiselle leikkaus- ja anestesiaosastolle rakennetaan kahdeksan leikkaussalia ja yksi
sydäntutkimusten katetrointisali aputiloineen. Leikkaussalien koot vaihtelevat 49 m2 ja
100 m2 välillä, suurin yksittäinen toimenpidesali on Thorax- ja sydänkirurgiasali. Leikkausosaston varastotilat rakennetaan vastaamaan lastensairaalan erityisvaatimuksena olevaa
runsasta erikokoisten välineiden ja tarvikkeiden määrää ja lisääntyvää laitetarvetta. Myös
muut toimintaa tukevat tilat mitoitetaan toiminnan edellytysten mukaisesti. Sydänsalia on
tarkoitus käyttää myös ns hybridisalina.
Optimaalisesti sekä varsinainen leikkausosasto että päiväkirurgia sijaitsevat samassa
kerroksessa, jolloin saavutetaan selkeitä synergiaetuja esim. heräämö-, varasto- ja huoltotilojen suhteen. Päiväkirurgisia leikkaussaleja on kolme, lisäksi niiden yhteyteen sijoitetaan yksi toimenpidehuone anestesiassa tehtäviä hammastoimenpiteitä varten. Tulevaisuudessa leikkaussaleja ei erotella ainoastaan raskaaseen leikkaustoimintaan tai päiväkirurgiseen toimintaan soveltuviksi vaan ne soveltuvat molempiin käyttötarkoituksiin ja
niiden käyttötarkoitusta voidaan vaihdella päivittäisen potilashoidon tarpeen mukaisesti.
Päiväkirurginen toiminta edellyttää potilaiden saapumisen ja kotiuttamisen tiloja, jotka mitoitetaan ja suunnitellaan lapsipotilaiden ja perheiden vaatimusten ehdoilla tukemaan sujuvaa ja turvallista hoitoprosessia.
Nykyiseen toimintaan verrattuna tarvitaan lisääntyvän toiminnan (salit) lisäksi sekä tilaa
(odotus-valmistelu) että henkilöstöä vastaanottamaan nämä osin porrastetusti tulevat
LEIKO- ja PÄIKI-potilaat. Valmistelutiloissa potilaat haastatellaan, mahdollisesti esilääkitään ja laitetaan puudutusvoide. Jokaisella lapsella on mukana yksi (tai 2) vanhempi. Uudessa toiminnassa vanhemmat voivat olla lapsen tukena pääsääntöisesti siihen saakka
kunnes lapsen anestesia indusoidaan (lapsi nukahtaa), jonka jälkeen vanhemmat ohjataan odotustilaan odottamaan lapsen anestesian loppumista ja lapsen paluuta heräämöön.
Erityishuomioita:
Leikkausosaston ja teho-osaston toiminnat ovat toisiaan tukevia ja toisistaan riippuvaisia.
Vanhalla lastenklinikalla ko. tilojen tilaratkaisu on ollut ihanteellinen. Uudessa lastensairaalassa nämä toiminnat ovat päällekkäisissä kerroksissa ja yhteys turvataan hyvällä kulkuyhteydellä (iso varmatoiminen hissi). Leikkaussali- ja heräämötoiminnat tulevat sijaitsemaan uuden lastensairaalan kolmannessa kerroksessa ja teho-osasto neljännessä kerroksessa.
4.4.
Tehohoito
Uudelle teho-osastolle suunnitellaan 16 jatkuvasti käytettävissä olevaa tehohoitopaikkaa
neljään neljän potilaan hoitomoduuliin ja kaksi erillistä yhden potilaan eristyshuonetta.
Yksilölliset potilaspaikat sekä asianmukaiset omaisten tilat tukevat paitsi omaisen läheisyyttä lapsensa luona myös hoitoresurssien tarkoituksenmukaista ja joustavaa käyttöä.
Merkittävin muutos vanhaan toimintaan verrattuna tulee olemaan lapsen vanhemman
mahdollisuus olla mukana ympärivuorokautisesti lapsensa tehohoidossa.
Jokaisen potilaan hoito tapahtuu yksilöidyssä hoitopaikassa. Jokaiseen hoitopaikkaan
liittyy omaisentila sekä koko 4 paikan moduulia palveleva lääkinnällisten ja hoidollisten
tukitoimien alue (akuutit lääkkeet ja nesteet, lääkintä- ja hoitotarvikkeet ja –välineet, huuhteluhuone, WC ja suihku). Lisäksi kahdelle potilaspaikalle rakennetaan vaihtoehtoinen yhden potilaan eristyshuonemoduuli. Nämä moduulit rakennetaan eristyksen vaatimat paineistusolot mahdollistaen (yli-, ali- tai normaali paine). Molemmissa eristysmoduuleissa
on yksi potilaan hoitopaikka, lääkinnällinen ja hoidollinen tukitoimien alue, omaisentila
sekä paineistuksen vaatimat käyntisulut. Teho-osastolle suunnitellaan myös saattohoitohuone.
40/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Potilasmoduuliin on leveä liukuovi- ja käytäväyhteys, jossa mahtuu kuljettamaan isoissa
tehohoitosängyissä makaavia potilaita tuki- ja valvontalaitteineen sekä infuusiotelineineen
potilaspaikalle tai leikkaussaliin ja erikoiskuvantamistutkimuksiin. Jokaisella potilaspaikalla on tilaa omaisille ja käynti etäämmällä teho-osaston alueella sijaitsevaan omaistenhuoneeseen, jossa ovat wc:t ja suihkut sekä päiväsalityyppisesti väljempää oleskelutilaa
omaisille.
Eristysmoduulissa hoidossa olevan lapsen omaiset eivät käytä yleistä omaistenhuonetta,
vaan heidän kulkunsa tapahtuu vanhempainhuoneen käyntisulusta suoraan eristysmoduulin omaisentilaan ja lapsen potilaspaikalle. Eristysmoduulin omaisentila varustetaan
WC:llä ja suihkulla.
4.5.
Päivystyskysynnän arvioidaan kasvavan HUS-erva-alueen väestöennusteen (7 %) verran. Käyntimäärä v. 2021 erikoissairaanhoidon päivystyksessä on tällöin n. 18 500 ja terveyskeskuspäivystyksessä n. 23 000, yhteensä n. 41 500 (Taulukko 7).
Uuteen lastensairaalan luodaan toiminnallisesti aito yhteispäivystys, jossa potilasohjaus
tapahtuu potilaiden tarvitseman diagnostiikan ja hoidon mukaan eikä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon rajan mukaan. Tämä tarkoittaa sitä, että päivystyspotilas
ohjataan yhteispäivystyksen sairaanhoitajan tekemän triage-arvion perusteella suoraan
sopivalle hoitotasolle (sairaanhoitaja-vastaanotto, päivystävä yleislääkäri tai lastenlääkäri).
Uusia lastensairaalan päivystyksen potilasryhmiä vuoteen 2017 mennessä ovat 0-15vuotiaat leuka- ja suukirurgiset potilaat ja plastiikkakirurgiset päivystyspotilaat.
Heti päivystykseen saapuessa perhe kohtaa ammattitaitoisen vastaanottavan sairaanhoitajan. Vastaanottava hoitaja arvioi potilaan hoidon tarpeen kiireellisyyden (triage) ja resurssien tarpeen tarvittaessa yhdessä lääkärin kanssa. Arvion perusteella potilas saattajineen ohjataan hoidon tarpeen mukaiselle hoitolinjalle:
1) Ensihoitolinja: potilailla välitön hoidon ja tutkimusten tarve (esim. kouristus, monivamma)
2) Runsaasti resursseja tarvitseva linja (esim. vaikea infektio, krooninen suolistosairaus, akuutti psykoosi)
3) Vähän hoitoja tutkimusresursseja tarvitseva linja (esim. flunssa, korvakipu, silmätulehdus); hoitajavastaanotto tai fast track
Potilailla voi olla tartuttavuuden ja/tai infektioherkkyyden vuoksi tarve eristystiloille, joihin
heidät ohjataan suoraan vastaanotosta tai erillisestä sisäänkäynnistä.
Muutoksena nykyisiin tiloihin on huoneiden toiminnallinen samankaltaisuus, keskusvalvonta ja henkilöstön työrauhasta ja keskittymisestä huolehtiminen järkevällä suunnittelulla. Nämä ovat keskeisiä potilasturvallisuutta lisääviä uudistuksia, samoin suunniteltujen
avokanslioiden sijoitus tarkkailua vaativien tilojen yhteyteen.
Toiminta jaetaan ym. kolmeen linjaan, joiden väliin sijoitetaan vain henkilöstölle tarkoitetut kulkuyhteydet. Perheet kulkevat näissä tiloissa vain saatettuina. Päivystyspoliklinikalle on suunniteltu 12 seurantapaikkaa, 3 eristyshuonetta, 3 ensihoitopaikkaa, 4 lepopaikkaa ja muita odotuspaikkoja. Seurantapaikat mahdollistavat yksittäisten potilaiden
hoidon ja seurannan jopa yhden yön yli niin, ettei potilasta tarvitse ottaa osastohoitoon.
Tämä edellyttää keskeistä työtapojen muutosta myös henkilöstöltä.
41/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Vähän hoitoja tutkimusresursseja tarvitsevalla linjalla potilaiden määrä on suuri, joten
infektiosesonkien aikana odotustilan jakamisen tulee olla mahdollista. Vaikka odotusajat
uusilla järjestelyillä pyritäänkin minimoimaan, sesonkiaikana jonojen muodostumista ei
voitane välttää ja tällöin infektiot tarttuvat helposti. Eri-ikäisille potilaille varataan ikää vastaavaa viihdykettä odotus- ja tutkimusajaksi.
Laboratorion ja kuvantamisen läheinen sijainti on keskeistä potilaiden joustavan hoidon
ja turvallisuuden kannalta.
4.6.
Kaikki polikliiniset potilaat tullaan hoitamaan ajanvarauspoliklinikkatoimintaan suunnitellulla yhteisellä alueella. Tämä poikkeaa merkittävästi nykyisestä tilanteesta, jossa kullakin
erikoisvastaanotolla on oma autonomiansa ja pitkäaikainen traditio toimintamalleilleen.
Kokonaiskäyntimäärän ennustetaan olevan n. 88 000 käyntiä vuodessa eli n. 380 vastaanottokäyntiä jokaisena arkipäivänä.
Sähköisen asioinnin avulla potilaat voivat etukäteen varata aikansa ja täyttää ennakkokyselyitä vastaanottoa varten internetissä (esim. nykylääkitys, suurimmat kysymykset/ongelmat, todistusten ja reseptien tarve). Vastaanottopäivän suunnitellun ohjelman (potilas/
lääkäri/ erityistyöntekijä) voi tarkistaa etukäteen ja sairaalaan saapumisen ja itseilmoittautumispisteen kautta ilmoittautumisen jälkeen potilas ohjataan “GPS-paikannuslaitteen”
(esim. tablettitietokone) avulla oikeaan vastaanottohuoneeseen. Samanaikaisesti myös
hoitohenkilökunta pystyy seuraamaan potilaan etenemistä sairaalassa.
Sairaanhoitajavastaanottoja tullaan myös hallitusti lisäämään, jolloin tämä toiminta korvaa
lääkärin vastaanottoja. Osa vastanottokäynneistä voi toisaalta korvautua sähköisellä asioinnilla (esim. insuliinipumppupotilas purkaa itse tiedot pilvipalveluun, minkä jälkeen hoitohenkilökunta antaa siitä sähköisen palautteen) ja näin varsinainen käyntiväli harvenee.
Jotta tämä etä- ja omahoito sujuu kitkatta, tarvitaan nopea ja helppokäyttöinen potilastietojärjestelmä ja helposti siirrettävät tietokoneet (tablettitietokone tms.) sekä henkilökunnalle rauhallinen työtila e-asiointiin. Poliklinikalla on oltava valmius telelääketieteeseen,
jonka välityksellä voidaan tarjota konsultaatioita koti- tai ulkomaan sairaaloille.
Keskeinen uudistus poliklinikkatilojen rakenteessa on vastaanottohuoneiden mitoittaminen potilaan läsnä ollessa tehtävän työn tarpeisiin ja varaamalla tilaa muuhun kuin välittömään potilashoitoon liittyvään toimisto- yms. työhön vastaanottohuoneiden välittömästä
yhteydestä. Tämä ”takatoimisto” toteutetaan toiminnan edellytysten mukaisena ”monitilatoimistona” siten, että erityyppisille toimistotyön työskentelymuodoille varataan riittävästi
tarkoituksenmukaista tilaa. Vastaanottohuoneiden mitoituksessa ja varustelussa huomioidaan vastaanottotyyppikohtaiset vaatimukset sekä opetustoiminnan mahdollistaminen
poliklinikalla. Potilaiden saapumisen, ilmoittautumisen ja odottelun tiloissa huomioidaan
eri-ikäisten lapsipotilaiden vaatimukset.
Poliklinikkahuoneissa pyritään muuntojoustavuuteen, mikä takaa tilojen monikäyttöisyyden ja niiden joustavan käytön käyttötarpeen muuttuessa. Käytännössä huoneet suunnitellaan pääosin yhdenmukaisina lukuun ottamatta niitä huoneita, joihin tarvitaan erityisvarustus tai –laitteita; huonekokoja on kaksi (standardi ja tilava). Vastaanottohuoneiden
käyttöasteen parantamisen edellytyksenä on reaaliaikaisen tilahallintaohjelman käyttöönotto.
Ajanvarauspoliklinikalle on suunniteltu 59 vastaanottohuonetta jaettuna neljään moduuliin. Moniammatillista yhteistyötä varten on poliklinikka-alueelle varattu monimuotoisia potilaskäyttöön suunnattuja neuvottelutiloja, joita käytetään mm. ryhmävastaanottoihin, opetustilanteissa ja perheiden kanssa käytäviin hoitoneuvotteluihin. Nämä tilat varustetaan
telelääketieteeseen sopivilla laitteilla. Lisäksi on 8 toimenpide-, hoitoja tukimushuonetta.
42/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Kaikkiin vastaanottomoduuleihin liittyy vastaanottohuoneiden lisäksi ilmoittautumista ja infoa palveleva vastaanottoja neuvontapiste (front desk), hoitotyöhön tarkoitetut mittausja ohjaustilat sekä takatoimisto vastaanoton vaatimalle toimistotyölle.
Erityistyöntekijät
Sairaalan erityistyöntekijät (esim. fysioterapeutit, toimintaterapeutit, sosiaalityöntyöntekijät, kuntoutusohjaajat, neuropsykologit, puheterapeutit, ravitsemusterapeutit) jalkautuvat
poliklinikoille, vuodeosastoille ja päiväkeskukseen (neurologinen päiväkeskus sijoittuu peruskorjattavaan Lastenklinikan kiinteistöön) potilaiden luokse. Valtaosa erityistyöntekijöiden potilasvastaanotoista ja perhetapaamisista tehdään vuodeosastojen potilashuoneissa tai ajanvarauspoliklinikan vastaanottohuoneissa, jotka varustetaan fysio-, toiminta, puheterapia- tai neuropsykologin tarvitsemalla varustuksella. Toimintaterapiaa varten
varustetaan lisäksi yksi ortoosihuone erikseen poliklinikalle. Perheneuvotteluja varten
ovat myös neuvotteluhuoneet käytettävissä.
Fysioterapiatoiminta edellyttää myös toiminnan omien erityistilojen suunnittelua. Nämä
tilat sijoitetaan Lastenklinikalle, lukuun ottamatta vaativimpia liikuntasalia ja kuntosalia,
jotka suunnitellaan uuden lastensairaalan kiinteistöön.
Erityistyöntekijät tarvitsevat myös jaettua toimistotilaa. Nämä sijoitetaan monitilatoimistoalueelle sekä uuteen lastensairaalarakennukseen että Lastenklinikan kiinteistöön.
4.6.1.
Liikuntasali ja kuntosali
Fysioterapiatoiminta jakautuu sekä uuteen lastensairaalaan että vanhaan Lastenklinikkaan päiväkeskustoiminnan yhteyteen. Fysioterapian toimintaa varten uuteen lastensairaalaan rakennetaan noin 80 m2 liikuntasali ja noin 60 m2 kuntosali sekä niiden varastot.
Näille toiminnoille tarvitaan myös pukuhuonetilat. Nämä tilat sijaitsevat 2. kerroksessa
ajanvarauspkl:aan liittyen. Vastaanottotoiminnan ulkopuolella nämä tilat voivat olla koko
sairaalan yhteiskäytössä.
4.7.
Opetus- ja tutkimustoiminta
Uudessa lastensairaalassa käytetään hyväksi modernia opetusteknologiaa ja uusimpia
opetus- ja oppimismetodeja. Tilat ja opetusvälineet suunnitellaan tämän tavoitteen mukaisesti. Perinteinen luento-opetus on vähenemässä ja korvautumassa interaktiivisilla
opetusmetodeilla. Pienryhmäopetusten määrät lisääntyvät.
Lääketieteen kandidaattiopetuksen tarvitsemiin tiloihin kuuluvat uuteen lastensairaalaan
suunniteltu monikäyttöinen luentosalitila, jonka ympärille on ryhmitetty 2 pienempää neuvottelu- / ryhmäopetustilaa. Poliklinikkaopetukseen käytetään potilashuoneita, joita voidaan käyttää myös normaaliin potilastyöhön ja muuhun opetukseen.
Opetuksen tarvitsemat tilat on integroitu koko sairaalan toimintaan, koska opetus kattaa
kaikki sairaalan kliinisten toimintojen alueet. Opetustoiminnan mahdollistaminen aidossa
potilaan hoitoympäristössä edellyttää toiminnan edellyttämän lisätilatarpeen mitoittamista
ydintoiminnan tiloihin. Esimerkiksi osassa ajanvarauspoliklinikkatoiminnan vastaanottohuoneista on varattu opiskelijoiden läsnäoloon suurentamalla harkittua määrää vastaanottohuoneista.
Hoitotyön opiskelijoiden opetustoiminta tapahtuu osastojen toiminnan sisällä ja aiheuttaa
lisäkuormitusta lähinnä pukuhuoneisiin ja taukotiloihin. Hoitotyön opiskelijat tarvitsevat
myös kirjastopalveluita ja nettiyhteydet.
43/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Varsinaiset opetustoimintaan varattavat erilliset tilat sijoittuvat rakennukseen siten, että
ne tukevat opetustoiminnan lisäksi myös sairaalan omaa toimintaa. Esim. neuvottelutilat
ovat yhteiskäytössä ja kaikkien toimijoiden varattavissa. Kliinisen opetuksen yksikköön
kuuluvat simulaatiokeskus, moniopetustila ja sitä reunustavat 2 ryhmätyö-/neuvotteluhuonetta. Nämä tilat sijoitetaan uuteen lastensairaalaan. Sen sijaan opetus- ja tutkimustoiminnan kanslia- ja toimistotilat, jotka sijoitetaan lääkäreiden ja erityistyöntekijöiden monitilatoimistoalueelle, sijoitetaan remontoitavaan Lastenklinikan kiinteistöön. Toisena isona
luentosalina opetusta palvelee Lastenklinikan vanha suuri luentosali (Niilo Hallman-sali).
Myös kliininen tutkimus integroituu uudessa lastensairaalassa muuhun sairaalatoimintaan; tutkimuspotilaat tutkitaan pääsääntöisesti ajanvarauspoliklinikan tiloissa. Laboratorio- ja kuvantamistutkimukset tehdään sairaalan tähän tarkoitukseen suunnitelluissa tiloissa.
4.8.
4.8.1.
Diagnostiikka
Laboratorio
HUSLABin toimipiste uudessa lastensairaalassa tukee paikallista ja akuuttia lastentautien kliinis-kemiallista, hematologista, mikrobiologista ja patologian näytteenottoa sekä
laboratoriodiagnostiikkaa. Laboratorion toimipiste sijoitetaan lähelle päivystystä ja ajanvarauspoliklinikkaa, jolloin se nopeuttaa laboratoriopalveluja näiden toimintojen osalta ja
lyhentää lapsipotilaiden ja henkilökunnan matkoja sairaalan sisällä ja liikkumiseen kuluvaa aikaa.
Kiireellisiä laboratoriotutkimuksia tai huonosti säilyviä analyysejä, kuten verikaasunäytteitä lukuun ottamatta uuden lastensairaalan laboratoriodiagnostiikan analyysitoiminta
keskitetään syksyllä 2015 valmistuvaan HUSLABin uuden toimitalon keskuslaboratorioon, Haartmaninkatu 3. Valtaosa potilasnäytteistä lähetetään putkipostilla tai muulla kuljetuksella analysoitaviksi keskuslaboratorioon. Myös uuden lastensairaalan tarvitsemat
näytepalvelut (mm. hematologiset luuydinpreparaatit) valmistetaan ja värjätään keskuslaboratoriossa. Meilahden päärakennuksessa sijaitseva verikeskus palvelee uutta lastensairaalaa toimittamalla tuotteensa (puna- ja valkosolut, trombosyytit ja erilaiset verija plasmavalmisteet) lastensairaalaan. Näyte- ja verivalmisteiden kuljetus perustuu pääosin putkipostiin, joten toimiva ja riittävän laaja putkipostiverkosto sekä uudessa lastensairaalassa sijaitsevat putkipostiasemat ovat olennaisia toiminnalle.
Laboratorion toimipisteessä hoidetaan kolmessa näytteenottohuoneessa ja kahdessa
WC-tilassa lasten polikliininen näytteenotto. Polikliinisten näytteenottojen takana sijaitsevassa varsinaisessa laboratoriotilassa suoritetaan näytteiden lajittelu ja käsittely, toimitus
eteenpäin putkipostilla sekä ympärivuorokautinen akuutti laboratorioanalytiikka.
Laboratoriotilojen yhteydessä sijaitsee myös lastensairaalan omia hematologeja ja hemato-patologiaa palveleva mikroskooppihuone monikanavaisine opetusmikroskooppineen, johon HUSLABin keskuslaboratoriossa värjätyt potilasnäytteiden näytelasit toimitetaan. Immunosuppressiivisten potilaiden näytteet otetaan immunosuppressioyksikön
monikäyttöisessä toimenpide- ja näytteenottohuoneessa. Oma näytteenottopiste vähentää näiden potilaiden infektiovaaraa ja parantaa potilaiden viihtyvyyttä.
Uudet tilat mahdollistavat laboratoriotoiminnan sijoittamisen pienempään tilakokonaisuuteen verrattuna aikaisempiin Lastenklinikassa sijaitseviin tiloihin. Polikliinisten näytteenottohuoneiden, WC-tilojen ja varsinaisen laboratorio- ja lajittelutilan läheinen sijainti mahdollistaa paremmat ja sujuvammat toimintaprosessit ja lyhentää näytteiden kuljetukseen
ja käsittelyyn sekä lähetykseen kuluvaa aikaa, ylläpitää ja parantaa näytteiden laatua ja
lyhentää uuden lastensairaalan laboratoriotoimipisteessä tehtävien tutkimusten vastausviivettä.
44/83
HANKESUUNNITELMA
4.8.2.
30.04.2015d
Kuvantaminen
Kuvantamisen toimintojen tilat suunnitellaan liikelaitoksen ehdottamassa laajuudessa
sairaalan uudisrakennukseen. Tilojen mitoituksessa on otettu huomioon toiminnan edellytysten lisäksi toiminnan hajasijoittuminen kiinteistöön, mikä saattaa edellyttää tiettyjen
potilaan valmistelun ja henkilökunnan tilan lisätarvetta. Huoneet on varustettava rakenteellisesti suurimman suojauksen vaativan laitteiston mukaisesti, koska koneiden hankinta on myöhemmin kuin rakennustekniset työt. Rakenteet eivät saa olla kilpailutuksessa valinnan esteenä.
Tietokonetomografia (TT) sijaitsee ensiavun välittömässä yhteydessä, jolloin traumapotilaan siirtyminen kuvaukseen ja takaisin ensiapuun on nopeaa ja turvallista. TT:n valmistelutilassa potilaan riisuminen ja laskimokanyylin laitto tapahtuu rauhassa, ja eristyspotilas voi odottaa muista potilaista erillään. TT-huoneessa ei ole kovaa ääntä ja lämpöä
tuottavaa koneistoa, eikä rumia teknisiä laitteita (konehuone, tekninen tila). Raaja-TThuoneessa kuvataan nivelmurtumat vähäisemmin sädeannoksin ja preoperatiiviset alaraajojen rasituskuvat nykyistä tarkemmin. Laite on pieni, hiljainen ja nopea. Vierekkäin
sijaitsevat natiivikuvaus- ja UÄ-huoneet minimoivat odotusajan myös ruuhkahuipuissa –
lapset pääsevät nopeasti eteenpäin lääkärin hoitoon.
UÄ-toimenpiteet tehdään päiväkirurgiassa, mikä parantaa anestesioiden ja toimenpiteiden turvallisuutta, sama reitti kaikkiin toimenpiteisiin. Samassa anestesiassa voidaan
tehdä useita toimenpiteitä. Radiologin oma toimenpidekärry sijaitsee päiväkirurgiayksikössä.
Harvinaistuviin läpivalaisu(LPV-)tutkimuksiin tulee lapsia koko HUS ERVA-alueelta, mikä
turvaa osaamisen ja siten tutkimusten korkean laadun sekä säteilyn käytön optimoinnin.
Lapsi kuvataan maan osaavimmissa käsissä optimoidulla laitteella.
Uusi LPV-laite mahdollistaa kaikkien muiden toimenpiteiden paitsi radiologisten angiografioiden teon Lastensairaalan omissa tiloissa. Lasten, perheiden ja anestesiatiimin siirtymiset Meilahteen vähenevät. LPV-huoneeseen liittyy steriilivarasto ja huuhteluhuone,
joten pelottavat välineet eivät ole lapselle näkyvissä, huone voidaan sisustaa kodinomaisemmin tai laite koristella esim. Linnanmäki-tyyliseksi.
Tutkimuksiin tarvittavat välineet ovat piilossa lapsen silmistä omassa varastossaan. Varjoaineilla on oma lääkehuoneensa turvallisesti vain henkilökunnan ulottuvissa.
Sanelu- ja demotilat sijoitetaan erilleen potilaan kulkureitistä, lapsipotilaiden diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät keskustelut eivät kuulu muiden kuin asianosaisten korviin, tietosuoja paranee. Jotta lapset kuvataan aina oikein, radiologien työtila sijaitsee lähellä röntgenhoitajien työpisteitä.
Kahden magneetin MK-osasto sijaitsee kellarikerroksessa. Lapsi tulee anestesiakuvaukseen samaa reittiä kuin muihinkin päiväanestesiaa vaativiin tutkimuksiin, ei siis vuodeosaston kautta. Kaksi rinnakkaista MK-laitetta mahdollistaa potilaiden pääsyn kuvaukseen sovittuna aikana ja päivystystutkimusten ajoituksen. Lastensairaalan oma lasten
valmisteluun ja kuvaukseen perehtynyt henkilökunta tekee kaikki tutkimukset. Magneettikuvausten anestesioita voidaan vähentää, kun pikkukoululaiset voivat kokeilla pötköttelyä, kuulokkeita ja laitteen kovia ääniä MK-osaston harjoitusmagneetissa (ns. mock MK)
etukäteen.
Erilliset liikuteltavat natiivi- ja UÄ-kuvauslaitteet sijoitetaan immunosuppressioalueelle
(omaan huoneeseen) ja teho- leikkaussaliosastolle (omaan huoneeseen).
45/83
HANKESUUNNITELMA
4.8.3.
30.04.2015d
Kliininen neurofysiologia
Akuutisti hermostoon vaikuttaviin sairauksiin sairastuneille lapsille tarjotaan diagnostiikkaa varten oleelliset KNF-tutkimukset kellonajasta riippumatta. Uudessa lastensairaalassa päivystysajan sujuvamman toiminnan mahdollistaa suunniteltu KNF:n sijainti Video-EEG-yksikön välittömässä läheisyydessä, jolloin voidaan hyödyntää hoitajatyöpanosta nykyistä paremmin, kun KNF:n ja lastenneurologian yhteistyö Video-EEG-, EEGja unitutkimusten tekemisessä tiivistyy. KNF-osasto tullee myös sijaitsemaan lähempänä
tutkimuksia tarvitsevia potilaita, mikä mahdollistaa tarpeeksi hyväkuntoisten potilaiden
siirron KNF-osaston omiin tutkimushuoneisiin ja siten tutkimusten nykyisiä päivystysaikaisia tutkimuksia paremman laadun.
Tutkimukset voidaan tehdä myös siirrettävillä laitteilla vuoteen vierellä. Hyvät ATKyhteydet mahdollistavat tutkimuksen reaaliaikaisen näkyvyyden sitä analysoivalle lääkärille sijainnista riippumatta. Toinen tutkimusten saatavuutta parantava asia tulee olemaan
se, että teho-osastoilla olevat potilaat sekä akuutisti neurologisesti sairaat potilaat voivat
olla jatkuvassa EEG-monitoroinnissa, jonka KNF muokkaa kliinikoiden (teho-osastojen
lääkärit sekä lastenneurologit) tulkittavaksi potilasvuoteen äärellä.
Määrällisesti suuri osa KNF:n toimintaa uudessa lastensairaalassa tulee edelleen olemaan polikliinisiä tutkimuksia sekä lastenneurologisille että pediatrisille potilaille. Tutkimuksista suurimman osan tekee hoitaja erikoisvarustellussa tutkimushuoneessa, lääkärin työaika kuluu tutkimusten analysointiin. Lääketieteen kehityksen myötä tutkimukset
ovat teknisesti yhä haastavampia, mutta lapsipotilaan ja perheen kannalta tutkimukset
helpottuvat koska on mahdollista yhdistää useampia eri mittauksia samaan tutkimukseen. Vaikka tutkimukset eivät ole invasiivisia, ovat ne usein raskaita perheille: esimerkiksi tavallisimpaan tutkimukseen uni-EEG:hen lasta valvotetaan edellisenä yönä ja hänet tuodaan 1.5 tunnin tutkimusajalle, jona aikana tutkimus esivalmistellaan ja rekisteröidään valvetta aktivaatioineen sekä spontaania unta. Adekvaatti tilojen suunnittelu tulee
merkittävästi helpottamaan lasten kokemusta tutkimuksista: muun muassa nukahtaminen tulee helpottumaan oikein suunnitelluissa, äänieristetyissä ja pimennettävissä huoneissa, joissa on tarpeeksi tilaa vaikkapa lapsen nukuttamiseen omissa rattaissa ennen
tutkimussänkyyn siirtoa.
KNF-tutkimukset ovat erittäin herkkiä ulkopuolisille häiriöille. Tämä vuoksi tutkimushuoneilla on rakenteellisia erityistarpeita ja KNF-yksikkö ei saa sijaita lähellä sähkömagneettisen häiriön lähteitä (esimerkiksi hissit, isot kuvantamislaitteet). Sähköratkaisuissa tulee
ottaa huomioon häiriötaso ja staattisen sähkön aiheuttamat sähköiskut tulee minimoida.
Tutkimushuoneiden tulee täyttää ESD-standardit ja olla äänieristettyjä (lasten tulee nukkua tutkimushuoneessa lyhyessä ajassa). Tutkimusvalikoiman kasvaessa sekä laitteiden
muuttuessa siisti jälkiasennusmahdollisuus sähkölaitteille tulee huomioida jo suunnitteluvaiheessa.
Tutkimushuoneiden lisäksi osastolla tarvitaan analyysihuoneita. Analyysi on tarkkuutta
vaativaa tietokonetyötä: lääkäri analysoi yhtä tutkimusta erikoisohjelmin, joissa usein katsotaan sekä sähkökäyriä että kuunnellaan äänimateriaalia ja katsotaan videokuvaa.
Tämä vaatii henkilökohtaisesti asennetut näytöt ja koneen asetukset ja välttämättömän
silmien lepuuttamisen vuoksi ajoittain täytyy olla mahdollisuus kohdistaa katse kauempana olevaan kohteeseen. Hoitajat tekevät myös tutkimusten esianalyysia, mitä varten
tarvitaan hoitajatyöasemia. Lisäksi osastolla ja Video-EEG:ssa työskentelee 2.5 fyysikkoa pitäen KNF:n erikoislaitteistot toimintakykyisinä.
Tutkimushuoneiden maksimaalista rauhoittamista varten olisi suotavaa, että KNFyksikköön tulisi erillinen käytävä potilaiden kululle tutkimushuoneisiin ja oma käytävä
henkilökunnalle. Näin voidaan edistää häiriöttömyyttä, potilaiden yksityisyyttä sekä yksikön turvallisuutta.
46/83
HANKESUUNNITELMA
4.9.
30.04.2015d
Toimistotilat
Uuden lastensairaalan tilamitoituksessa on kattavasti huomioitu potilastyöhön liittyvän
toimistotyön vaatimat tilat. Yksiköiden tilavaatimuksiin on sisällytetty toimistotilaa potilaan
hoitoon välittömästi liittyvän toimistotyön tarpeisiin. Näiden lisäksi sairaalan muihin tiloihin varataan riittävä määrä toimistotilaa sairaalan hallintoa ja henkilökunnan muuta toimistotilassa tehtävän työn tekemistä varten.
Potilastyöhön tiiviisti osallistuvan henkilökunnan toimistotilojen tulee sijaita tiiviisti sairaalan ydintoimintojen yhteydessä, mutta sen sijaan hallinnon tilat ja useat muut toimistot
voivat sijaita eri rakennuksessa. Neuvotteluihin perheen ja eri työntekijäryhmien välillä
on käytettävissä kaikissa toimintayksiköissä lisäksi erilliset neuvotteluhuoneet. Lääkärit
ja erityistyöntekijät tarvitsevat välillisiin potilastöihin (suunnittelu, tutkimustulosten tarkastelu, jatkosuunnitelmien teko jne.) toimistotiloja, jotka on suunniteltu uudessa lastensairaalassa monitilatoimistotilaksi.
Valtaosa lääkäreistä, muista asiantuntijoista ja erityistyöntekijöistä työskentelee omassa
toimistotilassa alle kolmasosan työajastaan. Noin 230 henkeä tarvitsee toimistotilaa, joka
suunnitellaan ryhmiteltäväksi suurelta osin (3/4) uuteen lastensairaalaan. Loput toimistotiloista suunnitellaan sijoitettavaksi vanhan lastenklinikan peruskorjattavaan kiinteistöön.
Uuden lastensairaalan tehokkaan johtamisen ja hallinnon mahdollistamiseksi hallinnon
tilat mukaan lukien ylin johto ja linjojen johto suunnitellaan rakennettavaksi peruskorjattavan Lastenklinikan tiloihin.
4.10.
Leikki- ja nuorisotoiminnan yksikön palvelut on tarkoitettu kaikille Lastensairaalassa hoidossa oleville lapsille ja nuorille sekä heidän perheilleen. Tiloja käyttävien potilaiden mukana on yleensä joko vanhempi tai joku henkilökunnasta. Lisäksi paikalla on usein sisaruksia, sukulaisia, ystäviä. Leikkiosaston henkilökunta järjestää tiloissa ohjattua yksilö- ja
ryhmätoimintaa sekä erilaisia juhlia ja tapahtumia. Tilassa voidaan pitää myös perheen
pienimuotoisia juhlia esim. lapsen syntymäpäivät tai konfirmaatio. Tilat ovat perheiden
vapaassa käytössä 24/7.
Tiloissa on yhtä aikaa hyvin eri-ikäisiä lapsia ja nuoria. Siksi tarvitaan useampi huone,
jotta voidaan mahdollistaa eri-ikäisten lasten ja nuorten aktiviteetit. Lisäksi potilaat tulevat
usein pyörätuolilla, rattailla, sängyllä ja heillä on mukanaan hoitolaitteita.
Isossa leikkitilassa on monipuoliset leikki- ja toimintatilat erilaisille leikeille esim. koti-,
rooli, auto/liikenne- ja rakenteluleikeille ja peleille. Myös lapsen omatoimista liikkumista
pystytään tukemaan kun tilassa mahtuu esim. ajamaan leikkiautolla, työntämään nukenvaunuja tai pallottelemaan. Uudet tilat mahdollistavat taaperoikäisten turvallisen leikkitilan rakentamisen. Lasten suosituimpiin leikkeihin kuuluva sairaalaleikki pystytään myös
järjestämään paremmin ja näin voidaan auttaa lapsia jäsentämään ja käymään läpi sairaalakokemuksiaan. Sairaalaleikissä myös sisaruksilla on mahdollisuus leikin keinoin tarkastella ja tutustua sairaalan arkeen ja toimintaan.
Taiteellisella ilmaisulla ja kokemisella on tärkeä merkitys lapsen ja nuoren hyvinvoinnin
kokemuksessa. Ateljeessa ja musiikki-/bändihuoneessa pystytään ohjattua toimintaa järjestämään nykyistä paremmin. Myös lasten ja nuorten omaehtoinen toiminta onnistuu
nykyistä paremmin, kun välineet voidaan pitää esillä. Vesi- ja hiekkaleikki ovat pienemmille lapsille terapeuttisia ja rentouttavia toimintamuotoja.
Nuorille on oma tila, jossa voidaan järjestää nuorille ohjattua kerhotoimintaa esim. iltaisin
ja viikonloppuisin ja siellä nuoret voivat oleilla ja pelata ym. yhdessä omien kavereidensa
tai ikätovereiden kanssa. Tämä mahdollistaa vertaistuen.
47/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Aistihuone on elämystila, jossa pyritään aktivoimaan kaikkia aisteja. Tilassa niin lapsilla
kuin vanhemmillakin on mahdollisuus rentoutumiseen, stressin ja jännityksen lieventämiseen, tila soveltuu myös aistivammaisille sekä kehitysvammaisille.
Valmistamishuone on koko sairaalan henkilökunnan käytössä oleva tila, jossa esimerkiksi pelokkaita lapsia (vanhemmat yleensä myös mukana) voidaan valmistaa tuleviin
tutkimuksiin ja toimenpiteisiin. Sitä voidaan käyttää esim. preoperatiivisten käyntien yhteydessä sekä hoitoon liittyvien asioiden opetukseen ja kertaukseen. Tilassa on potilasja tutkimushuoneiden kalusteita sekä konkreettisia apuvälineitä ja lapsille/vanhemmille
suunniteltua ohjausmateriaalia.
On tärkeää suunnitella myös ulkoleikkitiloja (leikkiosaston yhteyteen), jotka olisivat helposti saavutettavissa, ja joissa olisi mahdollisuus leikkeihin ja ulkoiluun myös sängyllä tai
pyörätuolilla.
4.11.
Sairaalakoulu
Sairaalakoulun toiminnot on suunniteltu sijoitettavaksi kokonaisuudessaan vanhan Lastenklinikan peruskorjattavaan kiinteistöön.
4.12.
Opetuskeittiö
Leikki- ja nuoriso-osaston yhteyteen suunnitellaan lastensairaalalle yhteinen opetuskeittiö, jossa mm. toimintaterapeutit tekevät arjen toimintoihin liittyviä arviointeja, ravitsemusterapeutit järjestävät potilaille ja vanhemmille esim. eri dieetteihin liittyvää ohjausta ja opetusta. Lisäksi leikki- ja nuorisotoiminta leipoo ja kokkaa opetuskeittiössä lasten ja nuorten
kanssa, ja siellä voidaan järjestää kokkikerhoja kouluikäisille.
4.13.
Vanhempien tilat
Vuodeosastolla yön yli hoidossa olevan lapsen vanhemmalle varustetaan vuode lapsen
läheisyyteen. Lisäksi lasten vanhemmille rakennetaan vuodeosastojen yhteyteen sekä
teho-osastolle erillinen vanhempien lepohuone. Sisääntuloaulan läheisyyteen 4. kerrokseen rakennetaan vanhempien ”olohuone”, jossa mahdollistuu lepo, rentoutuminen ja tarvittaessa tietokonetyöskentely langattoman verkon kautta. Potilasjärjestöjen toimintaa ja
potilasinfokeskusta varten suunnitellaan myös erillinen huone. Sisääntuloaulan läheisyyteen rakennetaan myös sisarusparkki, jossa muut perheen lapset voivat viettää aikaa valvotussa tilassa. Lisäksi erityisesti kauempaa matkustavia perheitä varten suunnitellaan
pyykinpesu- ja kuivaustila vanhempien olohuoneen yhteyteen tai läheisyyteen.
Osa HUS-piirin ulkopuolelta saapuvista lapsista ja perheistä tarvitsee potilashotelli-tyyppistä majoitusta. Potilashotelliselvitystyö on parasta aikaa käynnissä Meilahden kampuksella; tarkoituksena on järjestää tämän tyyppinen palvelu integroidusti kaikkien erikoisalojen potilaille.
4.14.
Päivystäjien tilat
Sairaalassa päivystävien lääkäreiden käyttöön tarvitaan yöpymis-/lepohuoneet. Monitilatoimiston läheisyyteen sijoitetaan seitsemän päivystäjän lepohuoneet: pediatrian makroetupäivystäjä, akuutti pediatrian päivystäjä, yleislääkäripäivystäjä, pitkänmatkan takapäivystäjä (pediatri tai lastenkirurgi tai lastenneurologi), neurologian etupäivystäjä, lastenkirurgian etupäivystäjä, radiologian etupäivystäjä. Näitä huoneita voidaan käyttää virkaaikana hiljaiseen työhön/toimistotyöhön. Näiden lisäksi tarvitaan teho-osaston alueelle tehopäivystäjille kaksi lepohuonetta sekä kolmas tila leikkaussalin anestesiapäivystäjää
varten.
48/83
HANKESUUNNITELMA
4.15.
4.15.1.
30.04.2015d
Tukipalvelut
HUS-Desiko
Siivouskeskus perustetaan Meilahden sairaalan tunnelikerrokseen (Lasternsairaalan 2.
krs), jossa on tilaa pesukoneille ja isommille siivouskoneille. Lisäksi lastensairaalaan sijoitetaan 2 siivoushuonetta/kerros, joissa säilytetään 1-2 siivouskonetta ja siivouskärryjä.
Yksiköissä on omat 1- tai 2-osaiset huoltohuoneet, joissa puhdas ja likainen puoli on
selkeästi eroteltuna. Lastensairaalan eristyshuoneissa sekä teho-osaston kaikissa huoneissa on oma desinfioiva huuhtelulaite. Yksiköissä on myös oma liinavaatevarasto,
jossa liinavaatteet säilytetään rullakoissa.
Uuden lastensairaalan lelut pestään pääsääntöisesti keskitetyssä lelunpesussa siivouskeskuksessa. Pehmolelut annetaan lapsille omaksi.
Keskitetty vuodehuolto –toimintamalli perustuu vuonna 2013 ”Meilahden sairaalan yhteiset tilat sänkyvaraston toimintamalli” - työryhmän selvitysraporttiin, jonka ovat yhteistyönä laatineet operatiivinen ja medisiininen tulosyksikkö, HUS-Desiko sekä HUS-Servis.
Nykytilanteessa tulosyksiköt omistavat potilassängyt. Sänkyjä on säilytetty osastojen
käytävillä ja auloissa, eikä niiden puhdistukselle ole ollut tarkoituksenmukaisia tiloja osastoilla.
Keskitetyn sänkyvaraston toimintamallin mukaan sängyt omistaa HUS–Desiko. Tulosyksiköille myytävä palvelu sisältäisi sänkyjen puhdistuksen, huollon, kuljetuksen, petauksen ja liinavaatteet. Kaikki uudet sängyt tulee olla konepesun kestäviä. Sänkyvaraston tilakustannus sisältää sänkyjen pesukoneet. Sänkyjen varastointi on tarkoitus toteuttaa vertikaalisissa varastoautomaateissa. Yksiköissä olisi valmiina potilashuoneissa noin
2/3 koko sänkyjen määrästä. Jatkossa sänkyjä olisi vain kahta kokoa; pinnasänky sekä
iso sänky. Ainoastaan teho-osaston käyttöön tulee jatkossa nuorisosänkyjä. Lapsilla käytetään myös erikoissänkyjä, jotka on myös mahdollista koodata esim. teho-osaston käyttöön. Kaikki yksiköt kuuluvat keskitettyyn sänkyvarastoon. Sänkypesulan yhteyteen sijoitetaan sänkyjen korjaustila. Koska sängyt ovat sähkötoimisia, pitää tila suunnitella ja rakentaa sähkölaitekorjaamon vaatimusten mukaisesti.
Investointi HUS-Desikon keskitettyyn sänkypesulaan vähentää HUS-Desikon laitoshuoltajien määrää ja kustannuksia, huoltokustannuksia sekä hoitohenkilökunnan työmäärää.
Uudessa lastensairaalassa sänkyjen kuljetuksesta huolehtii laitoshuolto. Keskitetty sänkypesula (ja sänkyjen huoltotila) tulee sijoittaa hyvien yhteyksien päähän osastoista, lähelle puhdasta ja likaista hissiä tai varastoautomaattia.
4.15.2.
Ruokahuolto Ravioli
Ravioli suunnittelee uuteen lastensairaalaan eri ikäisten lasten tarpeisiin räätälöityä
ruuan tuotantotapaa. Yksiköissä ruoka lämmitetään potilaskohtaisesti. Ruokahuolto edellyttää yksiköiden jakelupisteissä (osastokeittiö) telakka-aluetta, joihin ruokavaunut liitetään. HUS Logistiikka hoitaa ruokakuljetukset kahdesti vuorokaudessa.
49/83
HANKESUUNNITELMA
4.15.3.
30.04.2015d
HUS-Apteekki
Infuusionesteiden täyttövarasto sijaitsee Kolmiosairaalan kellarikerroksessa, josta jatkokuljetus tapahtuu uuden lastensairaalan yksiköihin tunnelikäytävää pitkin. Yksiköissä
nesteet säilytetään kuljetusrullakoissa. Keskitetyssä infuusionesteiden täyttövarastossa
työskentelee HUS-Apteekin henkilö, joka purkaa nesteet valmiiksi rullakoihin. Kaikki nesteisiin liittyvä pahvijäte jää keskitettyyn nestetäyttövarastoon. Tämä toimintatapa säästää
henkilökunnan aikaa sekä fyysistä kuormitusta. Uuden lastensairaalan kaikki yksiköt,
paitsi ajanvarauspoliklinikka, liittyvät keskitettyyn infuusionestepalveluun. Yksiköiden lääkehuoneeseen varataan tilat 1-2 rullakolle.
Sähköinen lääkekaappi osana lääkehoidon prosessia edellyttää HYKS sairaanhoitoalueen johtoryhmän päätöstä, jota ei ole vielä tehty. Sähköinen lääkekaappi ei vaadi perinteistä lääkekaappia enempää tilaa. HUS-Apteekin ohjeistuksen mukaan kaikissa lääkkeitä jakavissa yksiköissä tulee olla 1-2 biologista suojakaappia.
4.15.4.
Uudenmaan sairaalapesula
Uudenmaan sairaalapesula sijaitsee Keravalla. Puhtaiden tuotteiden tilaukset tehdään
pesulapalveluun, josta toimitus sairaalan jakelukeskukseen ja logistiikka hoitaa kuljetukset yksiköihin. Puhdas pyykki säilytetään rullakoissa, ei hyllytetä. Likaisille tuotteille on
oma keräyspaikka yksiköissä.
Henkilökunnan pukutilat tulevat kellarikerrokseen hyvien hissiyhteyksien läheisyyteen.
Puhdas ja likainen pyykki laitetaan eri rullakoihin. Pukutilat varustetaan 100 miehelle ja
800 naiselle.
4.15.5.
HUS-Logistiikka
HUS-Logistiikka vastaa saapuvan ja lähtevän tavaran toimituksesta. Toiminta edellyttää
erilaisia yhteisiä varasto- ja kuljetustiloja (mm. varastotavaran laskutila ja kuljetus, huoltoon menevät/tulevat laitteet, jätehuoneet, pyykkikuilutilat, kylmäsäilytyshuone, logistiikka henkilökunnan tilat). Logistiikan vaatimat tilat tulevat 2.kerrokseen ns. logistiikkaalueelle, josta on suora yhteys Meilahden sairaalan tunneliverkostoon.
4.15.6.
HUS-Tietohallinto
Tietoliikenne ja ICT-järjestelmät toteutetaan yhdessä HUS tietohallinnon kanssa. Kaikkien järjestelmien kaapeloinnit ja pistorasiat kuuluvat Kiinteisö Oy:lle. Lopullinen jako järjestelmien hankinnasta ja huollosta HUS tietohallinnon ja uuden lastensairaalan välillä
tarkentuu hankintaraja-asiakirjan myötä. Kaikkien tietotekniikan tiedonsiirtoon kuuluvien
aktiivilaitteiden hankinta ja ylläpito kuuluu tietohallinnolle. Tietohallinnolle sovittavista järjestelmistä toimitetaan tekniset- ja suunnittelutiedot rakennuttajakonsultille suunnittelun
ohjausta varten. Kaikissa sähkö- ja teleteknisissä tiloissa pitää huomioida riittävä jäähdytys. Kiinteistöön rakennetaan varavoimaan kytketty UPS-verkko, johon kytketään tietoliikenteen ja ICT-järjestelmien varmennusta vaativat aktiivilaitteet. Yksittäistapauksissa
voidaan käyttää erillistä laitekohtaista UPS-varmennusta.
50/83
HANKESUUNNITELMA
4.16.
30.04.2015d
Peruskorjattavaan lastenklinikan rakennukseen sijoittuvat tilat
Tässä asiakohdassa mainitut toiminnot eivät sisälly Uuden Lastensairaalan hankkeen
investointisisältöön.
Lastensairaalan tilatarpeista on osoitettavissa tietyt toiminnot, joiden sijainti ”kuumimpien
toimintojen” yhteydessä ei ole välttämätöntä ja joiden sijoittuminen vanhan klinikan peruskorjattuihin tiloihin on mahdollista. Hankeselvityksessä esitetty tilajako on tarkentunut
hankesuunnitelmavaiheessa. Vanhan lastenklinikan remontoitavaan kiinteistöön sijoitettavat tilat on tarkoitettu toiminnoille, jotka ovat olennainen osa lastensairaalan normaalia
toimintaa. Lääkärit, erityistyöntekijät ja osittain myös muu henkilökunta tulee jatkossa
työskentelemään saumattomasti molemmissa rakennuksissa. Tästä syystä toimintojen
joustavan integroitumisen mahdollistamiseksi tarvitaan hyvin toimiva käytävä- tai tunneliyhteys uudisrakennukseen. Toimintojen sijoittuminen kahteen rakennukseen kasvattanee tosin jonkin verran tiettyjen tukipalveluiden ja muiden rakennuksen yhteisten tilojen
määrää.
Lastenklinikan kiinteistöön sijoitettavaksi esitetyt tilat ovat yhteensä 4850 hym2, jotka jakautuvat alustavasti seuraavasti:







Päiväkeskus 2200 m2 (Neurologinen päiväkeskus; Husuken poliklinikka)
Erityistyöntekijät 450 m2; sisältää liikuntasalin, ortoosihuoneen, erityistyöntekijöiden
terapiahuoneita
Opetus, hallinto, toimistotilat yht. 1240 m2
Sairaalakoulu 200 m2
Sisääntulo, logistiikka, varastotilaa yht.410 m2
Henkilökunnan pukutilat 250 m2
Kotisairaala 100 m2
51/83
HANKESUUNNITELMA
5.
30.04.2015d
Henkilöstö
HYKS-organisaatio on muuttunut vuoden 2015 alussa ja lastensairaala on yksi
12:sta uudesta tulosyksiköstä. Lastensairaalaa johdetaan yhtenä kokonaisuutena siten,
että tulosyksikön johtaja on kokonaisvastuussa potilaista, tiloista, laitteista, henkilöstöstä
ja taloudesta. Johtamisen näkökulmasta moderni potilaslähtöinen sairaala on optimaalinen yksikkö optimoitaessa tuottavuutta, vaikuttavuutta ja laatua.
Uuden lastensairaalan toiminnalliseen ja henkilöstösuunnitteluun heijastuu myös uusiin
tulosyksiköihin suunnitellut toimintaperiaatteet, joissa on nostettu esiin henkilöstön joustava sijoittuminen eri yksiköihin sekä henkilöstön liikkuvuuden lisääminen mm osastokokoja kasvattamalla. Uuteen lastensairaalaan suunnitellut toimintaprosessit ja tilat mahdollistavat tuotannon tehostamisen, jolloin ennustetut tuotantovolyymit voidaan toteuttaa
ilman kokonaishenkilöstön muutosta. Tämä perustuu siihen, että uuden lastensairaalan
toimintaprofiilin muuttuessa nykyisestä – esim. vuodeosastotoiminnan suhteellinen väheneminen ja vastaavasti päivätoiminnan lisääntyminen sekä leikkaustoiminnan laajentuminen – henkilöstöä tulee siirtymään uuden toiminnan painopisteiden mukaisesti.
Tämä edellyttää tulevaisuudessa myös lastensairauksien tulosyksikön ja tukipalveluiden
hyvää moniammatillista yhteistyötä, jossa tehokkaiksi todetut uudet toimintamallit ja -prosessit otetaan käyttöön.
Taulukossa 10 on esitetty Lastenklinikan ja Lastenlinnan henkilöstömäärä vuonna 2013
sekä ennuste 2021. Vuonna 2013 kokonaishenkilökuntamäärä oli 957.
Uuteen lastensairaalaan siirtyy henkilöstöä myös Husuke:sta ja korvasairaalasta, yhteensä 58. Uudessa lastensairaalassa toimivan henkilöstömäärän ennuste vuodelle
2021 on yhteensä siten 1015. Tässä vaiheessa ei ole tiedossa vuosien 2015-2021 mahdollisia toiminnallisten muutosblokkien henkilöstölisäyksiä.
52/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Henkilökunta, Lastenklinikka, Lastenlinna
pediatria, lastenkirurgia, lastenneurologia
Hoitohenkilökunta
yh
oh
aoh
sh
lh
ossiht
fysioterapeutit
kunt.ohj
toim.siht
hygieniahoitaja (vuosisopimus oper.ty:n kanssa)
Toiminnan mukana siirtyvä henkilöstö
HUSUKE, KNK, tukipalvelut
2013
4
19
25
487
65
62
24
7
4
1
698
577
aoh, sh, lh
Lääkärit
erikoistuva lääk
sairalalääk/jökö
osastonylilääkäri
erikoislääkäri
osastonlääkäri
ylilääkäri
apulaisylilääkäri
linjajohtaja
anestesialääkärit (vuosisopimus oper.ty:n kanssa)
Akateemiset
toim.terapeutti
neuropsyk
joht psyk
puheterapeutti
ravitsemussuun
psyk ja puh harjoitt
lastentarhanopettaja
sairaalapastori
Hallinto ja taloushallinto
Lastenklinikka ja Lastenlinna yhteensä
2021
698
45
7
14
49
18
5
7
3
149
24
149
24
13
11
1
10
4
3
4
1
47
26
957
47
26
957
2
1
3
4
1
2
13
13
Lasten yleissairaalapsykiatria
erikoislääkäri
erikoistuva lääkäri
psykologi
sairaanhoitaja
osastonsihteeri
nuorisopsykiatria (vuosisopimus)
Husuke:
lääkäri
hoitaja
osastonsihteeri
yhteensä
KNK:
lääkäri
puheterapeutti
neuropsykologi
erikoislastentarhanopettaja
toimintaterapeutti
sosiaalityöntekijä
sairaanhoitaja
osastonsihteeri
yhteensä
Husuke ja KNK yhteensä
Kaikki yhteensä
Tukipalvelut Lastenklinikka, Lastenlinna
HUS Apteekki
HUSLAB
Desiko
Kuvantaminen
Tukipalvelut yhteensä
2013
2021
7
18
1
26
26
6
1
1
1
1
1
19
2
32
58
1015
32
58
1015
7
51
86
2021
16
30
83
144
129
Taulukko 10. Lastensairaalan henkilöstö 2013 ja ennuste 2021.
Hoitohenkilöstölaskelma
sairaanhoitaja/lastenhoitaja
lkm
vuodeosastot yhteensä
teho-osasto
leikkaustoiminta ja päiväanestsia
elektiivinen poliklinikka
päivystys
immunosuppressio
päiväkeskus
yhteensä
2013
lkm
299
87
81
55
51
573
2021 muutos
lkm
230
‐69
78
‐9
99
18
41
‐14
67
16
15
15
43
43
573
0
Taulukko 11. Laskennallinen arvio hoitohenkilökunnan sijainnista uudessa lastensairaalassa vuonna 2021.
53/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Lähtökohtaisesti uuden lastensairaalan kokonaishenkilömäärä pysyy ennallaan. Eri yksiköiden henkilöstön lukumäärä ja ammattiryhmäjakauma tulevat määräytymään hoidettavien potilaiden määrän ja laadun ja toiminnan sisällön mukaan. Henkilöstölaskelmat eri
yksiköihin kohdentuvasta henkilöstöstä sekä ammattiryhmäjakauma on arvioitu alustavasti ja tarkentuvat siinä vaiheessa, kun saadaan lopullinen suunnitelma uudisrakennuksesta ja yksiköiden sijoittumisesta sinne sekä remontoitavan vanhan lastenklinikan kiinteistöön sijoittuvasta toiminnasta. Vuode- ja teho-osastolaskelmat perustuvat toiminnan
kokonaisennusteeseen siten, että nykyistä hoitaja per potilas (hoitopäivä) - suhdetta ei
ole muutettu. Laskelma on tehty vuodeosastojen osalta 80 % ja teho-osaston osalta 75
% hoitopäiväkuormituksen mukaan, jolloin myös henkilöstölaskelmassa on otettu tämä
kuormitus huomioon.
Elektiivisen poliklinikan laskenta pitää sisällään asetetun tehokkuuslisän (2021 yksi hoitaja hoitaa päivittäin 10 lääkäreiden vastaanotolla tai 6 omalla hoitajavastaanotolla käyvää potilasta, potilastyötä 4 päivänä viikossa). Leikkaus- ja heräämötoiminnan osalta on
käytetty toimenpideprofiilia säilyttäen nykyiset toimenpidekohtaiset leikkaussali- ja heräämömitoitukset. Immunosuppressio-päivätoiminnan ja päiväkeskuksen osalta luvut ovat
uuden toiminnan arvioita. Päivystyspoliklinikan laskelma perustuu seurantapaikkojen tuloon uutena toimintana. Päiväkeskuksen henkilöstöluku taulukossa 11 sisältää myös erityistyöntekijät.
54/83
HANKESUUNNITELMA
6.
30.04.2015d
Tilaratkaisut ja niiden tekninen toteutus
KOY Uusi Lastensairaala tulee sijaitsemaan Helsingin Meilahden sairaala-alueella. Uudisrakennuksen laajuustavoite on 47 800 brm2 pitäen sisällään yhteydet nykyisiin viereisiin toimiviin sairaaloihin ja hallinto- ja keskuskeittiörakennuksiin sekä noin 100 autopaikan rakentamisen kellaritasolle. Rakennettavassa kiinteistössä on kahdeksan kerrosta,
IV-konehuone-taso näiden yläpuolella ja kellarikerros maan pinnan alapuolella.
Hankkeeseen sisältyy lisäksi aluetekniikan muutoksia, tiejärjestelyjä ja tontilla olevan logistiikkakeskuksen purku. Rakennus tulee sijaitsemaan jäljelle jäävän hallinto- ja keskuskeittiörakennuksen, Lastenklinikan ja Naistenklinikan välittömässä yhteydessä siten, että
se sijoitetaan nykyisen logistiikkakeskuksen paikalle olemassa olevan keskuskeittiön ja
Stenbäckinkadun väliin. Uudisrakennus liitetään edellä mainittuihin rakennuksiin tunneleilla ja käytäväyhteyksillä, jolloin muodostuu uusi, entistä laajempi sisäyhteysverkosto.
Rakennuksen sijoittelussa ja massoittelussa on huomioitu KSV:n linjausten mukaisesti
kaupunkikuvallisia reunaehtoja, rakennuksen vaatimat logistiset sisäänkäynnit, muut alueen jäljelle jäävät liikennereitit, pelastustiet ja huoltopihat. Tonttia koskeva asemakaavan
muutos on lainvoimainen.
Kuva 4. Uudisrakennuksen alustava hahmotelma (Arkkitehtitoimisto Sarc Oy)
55/83
HANKESUUNNITELMA
6.1.
30.04.2015d
Tavoitetilat
Uudisrakennuksen tilaratkaisut perustuvat laajaan ja perusteelliseen toiminnan suunnitteluun ja suunnitelluista toimintaprosesseista johdettuun tilatarpeiden määrittelyyn. Tilaratkaisuja suunniteltaessa on käyty läpi sekä sijoittuvien toimintayksikköjen toimintaprosessit että tukipalvelujen toiminta ja koko rakennuksen yhteiset prosessit huomioiden sairaala-alueen elinkaaren aikainen kehittyminen.
Hankesuunnitteluvaiheen mukainen laajuustavoite on seuraava:
Hyöty-ala
Bruttoala
Tilavuus
21.550 hym²
47.800 brm²
230.000 m³
Yksityiskohtainen, ohjeellinen tavoitetilaluettelo on liitteenä 1. Jatkosuunnittelussa tilojen
pinta-alat täsmentyvät dialogissa käyttäjien ja toteutuksen kanssa.
6.2.
Tilaratkaisun suuntaviivoja
Rakennuksen alakerroksiin sijoittuvat päivystys- ja ajanvarauspoliklinikat sekä diagnostiikka. Seuraaviin kerroksiin sijoittuu leikkaus- ja anestesiatoiminta ja tehohoito. Ylempiin
kerroksiin sijoittuvat vuodeosastot ja immunosuppressiivinen toiminta. Yksiköiden alustava sijoittuminen on esitetty kuvassa 5.
Kellari
Magneettitutkim usyksikkö
Asiakaspaikoitus
Henkilökunnan pukutilat
1. kerros
Kuvantam inen, Laboratorio
Pääsisäänkäynti
Opetus- ja sim ulaatiokeskus
2. kerros
Fysioterapia, Logistiikka-alue
Monitilatoim isto
Vainajien säilytys, kappeli
3. kerros
Leikkaus- ja anestesiayksikkö
Monitilatoim isto
Teho-osasto
4. kerros Leikki- ja nuorisotoim inta
Im m unosuppressio-osasto
5. kerros Päiväsairaala
6. kerros Vuodeosasto 1
Vuodeosasto 2
7. kerros Kliininen neurofysiologia
8. kerros Vuodeosasto 3
Ullakko
Talotekniikka
Kuva 5. Yksiköiden sijoittuminen kerroksittain.
Uuden lastensairaalan yleissuunnitelma 27.02.2015, (Arkkitehtitoimisto Sarc) on liitteenä
2.
56/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Uudisrakennus suunnitellaan kauttaaltaan esteettömäksi. Monikäyttöisyyteen sekä perheen ja potilaan kokemusta edistämään rakennus suunnitellaan siten, että siinä hyödynnetään mahdollisimman paljon rakennuksen sisäisiä ja ulkoisia langattomia ääni- ja kuvayhteyksiä.
Tilaratkaisuissa pyritään esteettisyyteen taidetta ja muotoilua hyödyntäen ja siten potilaiden, omaisten ja henkilöstön kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.
6.3.
Logistiikka
Rakennuksen toimiva ulkoaluelogistiikka ja sisäinen logistiikka antavat edellytykset rakennukselle asetettujen toiminnallisten tavoitteiden toteutumiseen. Rakennus liittyy
omana kokonaisuutenaan Meilahden infrastruktuuriin ja sen edellyttämiin reunaehtoihin.
Keskitetty tavaranjakelu toimii Meilahden kampuksen lähtökohdista.
Henkilö- ja tavaralogistiikka erotetaan mahdollisuuksien mukaan toisistaan. Potilaiden ja
heidän omaisten sekä henkilökunnan kulkureitit suunnitellaan niin, että eri toiminnallisten
tilojen saavutettavuus on mahdollisimman helppoa. Erityisenä haasteena on henkilöliikenteen moninkertaistuminen, kun lasten vanhempien sallitaan siirtyä lasten mukana lähes joka paikkaan heidän hoitoprosesseissaan.
Asiakkaat
Rakennuksen ulko- ja sisäopastuksen suunnitteluun kiinnitetään erityistä huomiota eriikäiset ja monikansalliset käyttäjät huomioiden.
Asiakkaiden pääasialliset sisääntuloreitit jakautuvat rakennuksen pääsisäänkäynnin, päivystys-poliklinikan ja opetustilojen sisäänkäyntien kautta. Pääsisäänkäynnin kautta asiakkaat ohjautuvat mm. aula-alueen julkisiin palvelupisteisiin, ajanvarauspoliklinikalle, kuvantamiseen ja vuodeosastoille sekä operatiivisen toiminnan omaisille tarkoitetuille reiteille. Päivystyspoliklinikalla on erilliset sisäänkäynnit jalankulkijoille ja hälytysajoneuvoliikenteelle.
Liikennesuunnittelussa on erityisen tärkeää huomioida päivystyspoliklinikalle tuotavien
kiireisimpien potilaiden välitön pääsy päivystyspoliklinikan eteen ilman riskiä siitä, että
muu liikenne voisi ruuhkatilanteessa haitata hälytysliikennettä tai omilla autoilla mahdollisesti hätätilapotilaita tuovia vanhempia.
Valtakunnallisten potilasvastuiden takia lastensairaalassa hoidetaan aiempaa enemmän
eristystä vaativia lapsipotilaita. Näiden potilaiden hoitoon liittyy samanaikaisesti sekä logistisia että sisäilmanpainevaatimuksia ja infektioiden eristämisvaatimuksia. Sen vuoksi
erilaisia vyöhykkeitä joudutaan ryhmittämään näiden vaatimusten perusteella. Tilaryhmät
ja yksiköt sekä vuodeosastot suunnitellaan sisäisesti ja toiminnallisesti siten, että ne palvelevat lapsipotilaita ja heidän vanhempiaan mahdollisimman joustavalla tavalla huomioiden heidän kokemuksensa. Toimintayksiköstä riippuen potilasja käyttöturvallisuuden
varmistaminen on huomioita-varmistaminen eri tavoin (vrt. vuodeosastot, tehohoito). Samalla toteutuvat hoitoprosessit niiden edellyttämällä tavalla.
Suunnitteluratkaisussa pyritään mahdollistamaan kehittyvien sisänavigointijärjestelmien
hyödyntäminen tulevaisuudessa.
57/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Henkilökunta
Henkilökunnan pukutilat sijaitsevat rakennuksen pohjakerroksessa ja tilojen sijoitukseen
hyödynnetään lähtökohtaisesti väestönsuojatiloja. Henkilökunta saapuu rakennukseen
Meilahden pysäköintitasoilta sisäyhteyden kautta tai henkilökunnalle osoitetun sisääntuloreitin kautta. Rakennuksen sisällä henkilökunta käyttää samoja reittejä asiakkaiden
kanssa, mutta erinäisissä toimintatilanteissa henkilökunnan ja asiakkaiden kulkureitit
ovat eriytettyjä.
Rakennuksen ulkopuoliset tavarakuljetukset
Uusi lastensairaala tukeutuu valmistuessaan HUS-Logistiikan uudelleen järjesteltyyn toimintaan. Siten pääsääntöisesti kaikki ulkopuoliset tavarakuljetukset rakennukseen hoidetaan tunneliverkoston kautta.
Leikkaus- ja anestesiayksikön erityistarpeiden ja kaasukeskuksen osalta tavaraliikenne
tapahtuu olemassa oleva keskuskeittiön huoltopihan kautta, joka jää nykyiseen paikkaansa ja on toiminnassa työmaan aikana.
Rakennuksen sisäpuoliset tavarakuljetukset
Tavaralogistiikka tukeutuu perusteiltaan Meilahden maanalaiseen tunneliverkostoon ja
sen myötä tapahtuviin HUS -logistiikan sisäisiin kuljetuksiin niin tavaroiden, välinehuollon, apteekin, pyykkihuollon ja jätteiden ynnä muiden asioiden osalta. Puhdas ja likainen
tavaraliikenne erotetaan toisistaan niin vaaka- ja pystytasossa. Kerroksissa olevat tavara-, jäte- ja pyykkiliikenteeseen liittyvät likaiset ja puhtaat tilat erotetaan myös toisistaan. Tavaroiden ja laitteiden varastoinnissa ryhmitellään kokonaisuudet niin, että ne tukevat varsinaista sairaanhoidollista toimintaa mahdollisimman joustavasti ja tehokkaasti.
Varastoautomaatit
Rakennukseen tulee kolme varastoautomaattia, joissa säilytetään käytettyjä ja puhtaita
sänkyjä sekä hoitotarvikkeita, lääkintälaitteita, liinavaatteita, apuvälineitä, laboratoriokärryjä ja pienempiä jäte-eriä.
Pyykki- ja jätekuilut
Rakennus varustetaan jäte- ja pyykkikuiluilla, joiden kautta pyykki ja suurimmat jätejakeet
toimitetaan 2. kerroksen tukipalvelualueen jätehuoneeseen ja sieltä edelleen jäteasemalle.
Hissit
Rakennuksen hissimäärä tarkentuu myöhemmin. Perusperiaatteen mukaan henkilö- ja
tavaravirroille rakennetaan omat hissit.
58/83
HANKESUUNNITELMA
6.4.
30.04.2015d
Rakennustekniset työt
Rakentamisessa kiinnitetään erityistä huomiota rakennusaikaiseen kosteudenhallintaan
ja rakennustyön turvallisuuteen huomioiden rakennusaikainen toiminta sekä valmiin rakennuksen käyttöolosuhteet. Rakennustyössä noudatetaan puhtausluokan P1 vaatimuksia.
Louhinta- ja maanrakennustyöt sekä perustukset
Rakennukselle louhitaan kellaritiloja. Rakennus perustetaan kallionvaraisesti. Maanrakennustöiden aikana huolehditaan kaivannon kuivatuksesta. Alapohjat tehdään maanvaraisina ja rakennus salaojitetaan. Alapohjien alle tehdään radon-tuuletusputkisto.
Runkoratkaisut
Runkoratkaisua valittaessa huomioitiin mm. tilojen muuntojoustavuus, esteettömyys,
tiiveys ja elinkaaritaloudellisuus. Rakenne- ja suunnitteluratkaisuja valittaessa pyrittiin
yleispäteviin ja muuntojoustaviin ratkaisuihin, jotka tukevat sisäistä muunneltavuutta. Näkökohtina runkoratkaisun valintaan oli välipohjien kuormitettavuus ja rei’itettävyys, pystyrakenteiden soveltuvuus sairaalan eri käyttötarkoituksiin. Rakennuksen runkoratkaisuksi
on alimpien kerrosten osalta valittu paikalla valettu pilarilaatta-betonirunko sekä ylimpien
kerrosten (4.-8.krs) osalta esivalmisteinen liittorakenne. Pilarilaattarunko mahdollistaa
mm. muuntojoustavuuden tehokkaan toteutumiseen alimmissa kerroksissa. Edellä mainitut tavoitteet voidaan pääosin saavuttaa myös elementtirungolla.
Kaikki kantavat rakenteet ovat palonkestoluokaltaan luokkaa R60 ja rakennus on palonkestävä, luokka P1. Betonirakenteet ovat paikalla valettuja tai elementtirakenteisia. Pilarit
ja palkit ovat teräs- tai teräsbetonirakenteita. Kantavat ala-, väli- ja yläpohjalaatat teräsbetonia. Rakennus jäykistetään hissi-, nostin- tai porraskuiluilla. Rakennuksen kellarikerrokseen tehdään S2-luokan väestönsuoja, joka toimii henkilökunnan sosiaalitiloina.
Julkisivu
Rakennuksen suunnittelussa noudatetaan asemakaavan vaatimuksia. Materiaalivalinnoissa ja julkisivun rytmityksessä otetaan huomioon rakennukselle asettavat energiankulutus- ja elinkaaritavoitteet. Julkisivurakenteiden valinnassa huomioidaan rakennusaikainen kosteudenhallinta. Julkisivut ovat pääosin teräsbetonisia sandwich-elementtirakenteita, jotka verhoillaan erilaisilla julkisivumateriaaleilla kuten lasilla, keraamisilla elementeillä, metallilla tai luonnonkivellä. Julkisivuratkaisu täydentyy arkkitehtisuunnittelun
edetessä.
Ikkunat ovat osin avattavia. Ikkunat ovat esim. MSE-rakenteisia ikkunoita ja osin paloosastoivia. Potilas- ja toimenpidehuoneiden ikkunat varustetaan tuuletusikkunaheloituksella ja ne ovat henkilökunnan tai pelastuslaitoksen toimesta avattavissa (irtopainikkeet).
Ikkunoihin asennetaan käsikäyttöiset sälekaihtimet ja/tai pimennysverhot tilojen käyttötarkoituksen vaatimusten mukaan. Yleisiin tiloihin kuten neuvotteluhuoneet tmv, sekä toimenpidehuoneisiin, jotka joudutaan pimentämään, asennetaan pimennysverhot, jotka
voivat osin olla moottoriohjattuja.
Ulko-ovet ovat teräs- tai alumiiniprofiilirakenteisia ja pääsisäänkäyntien ovet lasiaukollisia. Pää-sisäänkäynnin ovet ovat automaattiliukuovia. Ulko-ovet kytketään kulunvalvontajärjestelmään ja varustetaan ovipuhelimin tarpeen mukaan.
Rakennusalueella oleva logistiikkakeskus puretaan. Uudisrakennuksen sijoituksessa
huomioidaan liittyvien rakennuksen varauloskäynnit.
Pääsisäänkäynnin yhteyteen tuleva saattopiha varustetaan katoksella, jonka muodostaa
seuraava kerros ulokkeena.
59/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Rakennukseen tehdään parvekkeita Stenbäckinkadun puoleiselle julkisivulle.
Mahdollisten viherkattorakenteiden kohdalla huolehditaan niiden tiiveydestä ja teknisestä
toimivuudesta (esim. viherlaatikot).
Väliseinät
Väliseinät kuivissa potilasja vastaanottotiloissa tehdään siten, että kevyiden kiinnitysten
tekeminen seiniin on mahdollista. Levyseinärakenteissa käytetään pinnassa EK-laadun
kipsilevyä, laminaattipintaista rakennuslevyä tai vastaavaa tuotetta. Seinien ulkokulmat
vahvistetaan kestämään törmäilyjä.
Väliseinien rakentamisessa ja läpivientien tiivistämisessä kiinnitetään erityistä huomiota
rakenteen ääneneristävyyteen.
Kaikkien kosteiden tilojen seinät tehdään kosteutta kestävinä rakenteina.
Toimisto- ja neuvotteluhuoneiden käytäväseiniin toteutetaan väliseinäikkunoita.
Pintamateriaalit
Rakenteiden, täydentävien rakennusosien, pinnoitteiden, kalusteiden ja varusteiden
suunnittelussa käytetään ensisijaisesti normaaleja ratkaisuja, joista on riittävästi aikaisempaa kokemusta. Materiaalivalinnoissa tilojen viihtyisyys, tarkoituksenmukaisuus ja
kestävyys ovat päälähtökohtia. Pintamateriaaleja valittaessa tulee huomioida infektio- ja
ympäristönäkökohdat sekä materiaalien hoitoja huoltokustannukset materiaalin koko
elinkaaren ajalta.
Rakennuksen sisätiloissa tullaan toteuttamaan monia erityisratkaisuja, joissa huomioidaan lasten ja perheiden viihtyvyys. Pintamateriaalien, kiintokalusteiden, lämmönluovuttimien yms. erityisratkaisujen valinnassa huomioidaan infektioturvallisuus.
Tilojen seinäpinnat tasoitetaan ja maalataan pääosin. Paikoin käytetään seinäpinnoissa
valmiita pinta-materiaaleja kuten korkeapainelaminaattia tmv. Alakattojen yläpuoliset
osuudet maalataan pölynsidontatarkoituksessa. Käytäväalueella käytetään tehosteina
esim. akustoivia seinäpaneeleja ja printtilaminaatteja. Märkätilojen seinät pääsääntöisesti laatoitetaan. Leikkaussalin seinäpinnoissa käytetään korkeapainelaminaattia tarkoituksen mukaisessa laajuudessa. Osalaatoituksia käytetään vastaanottoja hoitotiloissa,
wc- ja taukotiloissa, allastaustoissa yms. Käytäväalueilla tehdään seinäsuojaus esimerkiksi muovi- tai kumimattoa käyttäen.
Käytävien, potilasja hoitotilojen lattioiden pintamateriaalina on yleensä kumi- tai muovimatto (ei vahattava) tai muu soveltuva lattiamateriaali. Lääkintätilaluokan G2 mukaisissa
tiloissa, Video-EEG-tiloissa ja EMG-tiloissa sekä joissakin teknisissä tiloissa käytetään
puolijohtavaa muovimattoa. Jalkalistat ovat muovimaton yhteydessä pääosin hitsattavia
samanaineisia jalkalistoja tai mattonostoja. Lattioiden pintamateriaalit ja lattialistat ulotetaan myös kiintokalusteiden alle.
Märkätiloissa pintamateriaalina käytetään lähtökohtaisesti kitkamuovimattoa. Märkätilojen lattiakallistukset tarkastellaan tilakohtaisesti erikseen. Pääaulan lattiamateriaalina
käytetään edustavaa julkisten tilojen lattiamateriaalia. Logistiikkatilojen lattiat päällystetään kulutusta kestävällä materiaalilla.
Alakattojen materiaalivalinnoissa huomioidaan akustiset ja hygieniaominaisuudet. Alakattojen tulee olla osin avattavia tekniikan huoltoa varten.
Ovet ja ikkunat
60/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Käytäväovet ovat teräsprofiilirunkoisia lasiovia. Osa ovista varustetaan oviautomatiikalla.
Käytävillä sijaitsevat aina auki olevat palo-ovet varustetaan palosulkuautomatiikalla, joka
sulkee ovet palotilanteessa. Huoneiden ovet ovat pääosin laminaattipintaisia laitosovia.
Potilas- ja hoitohuoneiden ovet ovat äänieristettyjä. Potilashuoneiden ovet ovat paloosastoivia, EI15.
Potilastilojen yhteydessä seiniin tehdään väliseinäikkunoita valvonnan ja viihtyvyyden
parantamiseksi. Väliseinäikkunat ovat säädettävissä läpinäkymättömiksi esim. kaihdinratkaisulla.
Kalusteet ja varusteet
Kiinteät kalusteet ovat yleensä laminaattipintaista kosteuden kestävää levyä. Kosteudelle
alttiit kalusteet ovat rst-rakenteisia tai muovipohjaista komposiittimateriaalia.
Huoltohuoneet, siivoushuoneet ja jätehuoneet varustetaan HUS:n ohjeistuksen mukaisilla rst-kalusteilla ja -varusteilla.
Ovelliset kaapit ja laatikostot ovat tarpeen mukaan lukittavia. Tiloissa on huonekorttien
mukaiset sairaalatason varusteet sekä HUSin opasteohjeeseen perustuva opastejärjestelmä.
61/83
HANKESUUNNITELMA
6.5.
30.04.2015d
LVIJA-tekniikka
Lämmitysjärjestelmä
Uudisrakennus varustetaan omalla kaukolämpöliittymällä ja lämmönjakokeskuksella.
Lämmitys toteutetaan vesikiertoisella lämmitysjärjestelmällä. Märkätilat varustetaan vesikiertoisella lattialämmityksellä. Lumensulatukseen käytetään pääosin kaukolämmön
paluuvettä.
Lämmönluovuttimet ovat pääosin hygieniaradiaattoreita, joissa ei ole konvektiolamelleja
tai päällysritilöitä. Patterit sijoitetaan ulkoseinävyöhykkeillä ikkunoiden alle ja varustetaan
termostaattiventtiileillä. Vaihtoehtoisesti ja tilatyypistä riippuen voidaan lämmönluovutukseen käyttää muitakin soveltuvia ratkaisuja, jotka tarkentuvat suunnittelun edetessä.
Tuulikaapit varustetaan IV-lämmitysverkostoon tai patterilämmitysverkostoon liitettävillä
kiertoilmalämmittimillä sekä oviverhokojeilla. Ilmanvaihtokoneiden patterit liitetään IVlämmitysverkostoon. Verkostot suunnitellaan siten, että muutos- ja huoltotöissä työalue
voidaan erottaa mahdollisimman vähäisin häiriöin.
Jäähdytysjärjestelmä
Rakennus liitetään Helsingin Energian kaukojäähdytysverkostoon. Lämmönvaihtimelle
varataan tila alakerran teknisistä tiloista. Kriittisten sairaalalaitteiden varajäähdytys toteutetaan kylmällä käyttövedellä. Tällaisia laitteita ovat mm. magneettikuvauslaitteet.
Kaikkien potilastilojen tuloilma viilennetään ilmastointikoneissa. Tilakohtainen viilennys
hoidetaan pääosin ilmanvaihdolla. Suuren lämpökuorman tiloissa (esim. sähkö- ja teletilat, kansliat, huoltohuoneet, toimenpidehuoneet, lääkehuoneet) lisäjäähdytys hoidetaan puhallinkonvektoreilla. Puhallinkonvektoreiden valinnassa huomioidaan hygieniavaatimukset. Jäähdytysverkosto rakennetaan rengasverkoksi, jotta tilojen muunneltavuus säilyy.
Vesi- ja viemärijärjestelmät
Rakennus liitetään omin liittymin HSY:n vesijohto- ja viemäriverkostoihin Stenbäckinkadulla. Sairaalan sisäinen vesi- ja viemäriverkosto rakennetaan siten, että mahdolliset
häiriöt rajoittuvat mahdollisimman pieniksi ja muunneltavuus säilytetään. Verkostosta
pitää pystyä erottamaan alueita ainakin kerroksittain ja lohkoittain. Järjestelmä varustetaan kerroskohtaisilla sulkuventtiileillä.
Hoito- ja potilastilojen kytkentäjohdot tehdään upotettavilla kytkentäjohdoilla.
Leikkausosaston oman välinehuollon viemäröinti toteutetaan omana viemärinä riittävän
pitkälle haponkestävällä viemärillä hitsatuin liitoksin.
Immunosuppressio-osaston tarvitseman dialyysiveden käsittelyä varten hankitaan laitteisto, joka käsittää kaikki järjestelmään tarvittavat laitteet ja putkistot. Teho-osastolle ei
rakenneta dialyysivesijärjestelmää vaan vähäinen tarve hoidetaan potilaskohtaisilla laitteilla. Dialyysivettä varten tarvitaan jokaiselle dialyysijärjestelmän potilaspaikoille viemäri,
joka voi olla yhteinen kahdelle potilaspaikalle.
Vesi- ja viemärikalusteissa huomioidaan hygieniavaatimukset. Elektronisia hanoja voidaan käyttää yleisissä tiloissa kuten wc-tiloissa ja osastojen ulko-ovilla olevilla pesualtailla. Jos elektronisia hanoja käytetään toimenpidetiloissa, joissa käsiä pestään toistuvasti, niiden tulee olla varustettuna veden lämpötilansäädöllä ja ohijuoksutuksen säätömahdollisuudella. Potilashuoneiden vesihanat ovat pääsääntöisesti yksiotesekoittajia.
62/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Sairaalakaasujärjestelmät
Sairaalassa käytetyt sairaalakaasut ovat happi, lääkinnällinen paineilma, instrumenttipaineilma, anestesiakaasut, typpioksiduuli (ilokaasu) ja hiilidioksidi (leikkaussali ja VideoEEG).
Rakennuksessa kaikki kaasuverkostot tehdään renkaana ja siten, että tarvittaessa kerroskohtaiset renkaat ovat helposti muunneltavissa tilojen käyttötarkoitusta muutettaessa
tai tehtäessä korjaustöitä. Verkosto tulee suunnitella siten, että tarvittaessa pystytään
erottamaan alueita kerroksittain ja lohkoittain.
Rakennukseen hankitaan omat paineilmakompressorit, jotka sijoitetaan paineilmakeskukseen. Hengityspaineilmalle ja instrumenttipaineilmalle rakennetaan omat verkostonsa. Happi liitetään HUSin happiverkostoon oman happisäiliön kautta ja rakennukseen
tehdään hapelle oma rengasverkosto. Anestesia-, ilokaasulle ja hiilidioksidille muodostetaan omat verkostonsa.
Lisäksi rakennukseen tehdään kaasukeskus, johon sijoitetaan happipullot ja typpioksidisäiliöt (anestesiakaasu) sekä varaus ilokaasusäiliöille. Ilokaasu- sekä hiilidioksidiverkostoon johdetaan kaasu keskuksessa olevista pulloista. Hiilidioksidi verkoston käyttö
rajoittuu leikkaussaleihin. Video-EEG:ssä hiilidioksidin käyttö on vähäistä, joten siellä tarvittavat CO2-pullot sijoitetaan hoitotilojen välittömässä läheisyydessä sijaitsevaan komeroon, josta kaasu johdetaan paikallisen verkoston kautta hoitoja tutkimushuoneisiin,
kuusi huonetta. Tilat, joissa käytetään anestesiakaasuja tai typpioksiduulia (ilokaasu),
varustetaan kaasunpoistolla joko kohdepoistoilla tai erillisellä kaasunpoistojärjestelmällä
(esim. Medicvent-tyyppinen ratkaisu tai vastaava). Osastoilla on painevahtikaapit, joissa
on varapullot häiriöiden varalle.
Ilmanvaihtojärjestelmä
Rakennus varustetaan koneellisella tulo- ja poistoilmanvaihdolla. Ilmanvaihtokoneet sijoitetaan pääosin ylimmässä kerroksessa olevaan ilmanvaihtokonehuoneeseen. Leikkausosaston ilmanvaihtokoneet sijoitetaan leikkaussalien päälle rakennettaviin iv-konehuoneisiin. Kellarin tilojen ilmanvaihtokoneet sijoitetaan pääosin kellaritiloihin rakennettaviin iv-konehuoneisiin. Pysäköintihalli varustetaan omalla ilmanvaihtokoneella. Ilmanvaihtokoneet ovat puhtaanapidon takia tarpeen mukaan hygieniakoneita.
Ilmanvaihtokonehuoneiden vaikutusalueet jaetaan tarkoituksenmukaisesti kerros- ja
osastokohtaisesti. Ilmaeristyshuoneiden ilmanvaihdossa huomioidaan mahdollisuus
huonekohtaiseen yli- ja alipaineistuksen.
Leikkaussalit varustetaan salikohtaisilla kiertoilmakoneilla ja keskitetyillä raitisilmakoneilla, jotka sijoitetaan salin yläpuolelle seuraavaan kerrokseen. Saleissa on vaatimuksena paikallisesti ohjattava salikohtainen lämpötilan- ja kosteudensäätö. Saleissa on
HEPA-suodattimilla varustetut laminaarivirtauskatot ja kohdepoistojärjestelmät. Kuvantamisen erikoistiloille varataan tarvittaessa mahdollisuus lämpötilan ja kosteuden säädölle.
Erillispoistoja on esimerkiksi seuraavista tiloista ja toiminnoista: porrashuoneet, hissikuilut, radoninpoisto, laminaarivirtauskaappien tai muiden suojakaappien poistot, dialyysivesien viemäröinti, jätehuoneen erillispoisto, kipsaushuoneen kohdepoisto, immunosuppressio-yksikön inhalaatiohuoneet ja anestesiakaasun erillispoisto.
Ilmanvaihtokoneet toteutetaan nestekiertoisella lämmöntalteenottojärjestelmällä.
Höyry- ja lauhdeputkistot
Rakennukseen ei tule keskitettyä höyryn tuottoa. Sängynpesukone varustetaan konekohtaisella sähkötoimisella höyrynkehittimellä.
63/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Putkiposti
Rakennus varustetaan putkipostijärjestelmällä, joka liitetään Meilahden sairaala-aluetta
palvelevaan putkipostijärjestelmään. Putkipostijärjestelmän avulla voidaan lähettää koko
Meilahden sairaala-alueella mm. näytteitä laboratorioille ja veripusseja verikeskukselta
leikkaussaleihin sekä esim. lääkkeitä eri osastoille ja muita kiireellisiä lähetyksiä.
Rakennus varustetaan kahdella erillisellä putkipostilinjalla, jotka liitetään Meilahden sairaalan putkipostikeskuksen linjasiirtimeen, jonka avulla linjojen välinen (sairaala-alueen
eri linjojen) liikenne on mahdollista. Putkipostiasemia tulee 1-2 kpl/kerros.
Palonsammutus
Rakennus varustetaan sprinklerisammutusjärjestelmällä. Tarvittaessa tilat varustetaan
vahinkolaukaisunestojärjestelmällä, ennakkolaukaisulla tai kuivalla putkiverkostolla.
Lisäksi rakennus varustetaan normaalein pikapalopostein ja kalvovaahtosammuttimin.
Savunpoisto
Savunpoisto rakennuksessa toteutetaan pääasiassa koneellisella savunpoistolla.
Rakennusautomaatio
Talotekniikan säädöt toteutetaan DDC-säätöjärjestelmällä. Rakennukseen tulee oma valvomo, johon rakennusautomaation ohjaus keskitetään. Ohjaus siirretään valvomosta
HUSin valvomoon. Alakeskuksia asennetaan rakennukseen tarvittaviin paikkoihin, jotka
tarkentuvat suunnittelun edetessä. Osastot varustetaan rakennusautomaatioon liitettävällä huonesäätöväylällä. Kaikki kriittiset järjestelmät pitää olla ohjattavissa myös manuaalisesti.
Rakennusautomaatioon liitetään lisäksi sähköteknisiä erillishälytys- ja ohjauspisteitä
sekä mm. sairaalakaasujen valvonta.
Huonekohtaiset säätöjärjestelmät
Erikseen määriteltävät eristyshuoneet varustetaan erillisellä tilakohtaisella paineensäätöjärjestelmällä.
Muiden huoneiden osalta säätöjärjestelmät toteutetaan rakennusautomaation
välityksellä.
64/83
HANKESUUNNITELMA
6.6.
30.04.2015d
Sähkö- ja teletekniikka
Yleistä
Sähköasennukset suunnitellaan ja tehdään voimassa olevien määräysten SFS
6000/2012, SFS 6001 mukaan. Lisäksi noudatetaan eri viranomaisten, kuten paloviranomaisten, viestintäviraston ja TUKESin ohjeita. Erityisesti huomioidaan lääkintätilat
SFS6000-7-710, EMC-vaatimukset ja verkostojen varmennus.
Sähkönsyöttö, keskijännitekojeistot ja muuntajat
Uusi Lastensairaala liitetään HUS:n Meilahden sairaala-alueen keskijänniterengasverkkoon renkaana. Lisäksi sairaala liitetään erilliskaapelilla kiinteistön omien varavoimakoneiden häiriötilanteiden varalta Meilahden sairaala-alueen varmennettuun 10kV-jakeluun. Kiinteistössä varaudutaan myös tilavarauksin liittymään Helsingin Energian jakeluverkkoon. Yksi liittymä on kerrallaan kytkettynä ja muut ovat varalla. Tarvittaessa syöttävää liittymää voidaan vaihtaa esim. huoltotöiden tai vikatilanteen johdosta.
Pääkeskuksia palvelemaan hankitaan kaksi muuntajaa. Muuntajat sijoitetaan omiin
osastoituihin tiloihinsa erilleen kojeistotilasta. Lisäksi rakennukseen toteutetaan satelliittimuuntamo, joka tulee palvelemaan pääasiassa normaalijakelun LVIJ-kuormia.
Muuntajina käytetään tyhjäkäynti- ja kuormitushäviöiden osalta pienihäviöisiä ja erillisellä lämpötilavalvonnalla varustettuja kuivamuuntajia. Muuntajien tehomitoituksessa
huomioidaan 30 % tehovaraus ja päämuuntamossa sijaitsevat muuntajat mitoitetaan
siten, että muuntajan vika- tai huoltotilanteessa pystyy toinen muuntaja syöttämään molempien muuntajien kuorman.
Sähköjakelun ohjauksia ja valvontaa varten liitetään Uusi Lastensairaala nykyiseen
Meilahden sairaala-alueen sähkönjakelun kaukokäyttöjärjestelmään (Micro-Scada),
jolla valvotaan keskitetysti valvomon grafiikan avulla sähkönjakelun tilannetta ja poikkeustilanteissa järjestelmällä voidaan suorittaa tarpeellisia kauko-ohjauksia.
Rakennukseen hankitaan modulaarinen, valokaarisuojalla ja ulosvedettävillä, kaukokäyttöön soveltuvilla, katkaisijoilla varustettu keskijännitekojeisto. Suojareleiksi hankitaan kaukokäyttöjärjestelmään soveltuvat kennoterminaalit, varustettuina monipuolisin
suojaustoiminnoin. Suunnitteluvaiheessa laaditaan suojaustarkastelu ja määritellään
alustavat releiden asetusarvot.
Kojeisto- ja muuntajatilat varustetaan vesivahingon estojärjestelmällä varustetulla
sprinklerijärjestelmällä. Kojeistojen kotelointiluokan tulee olla IP34 ja muuntajien IP31.
Varavoima
Uusi Lastensairaala varustetaan kahdella verkon kanssa rinnankäyntikelpoisella varavoimakoneella. Varavoimayksiköt mitoitetaan siten, että kumpikin yksikkö pystyy syöttämään koko sairaalan varavoimakuorman huomioiden 50 % tehoreservi. Mitoituksessa
huomioidaan lisäksi se, että varavoimateho on riittävä ilman jakokeskuksiin rakennettavia kuormanpudotus- ja jälleenkytkentäautomatiikoita. Varavoimakoneet liittyvät pääkeskuksiin kiskosiltojen välityksellä ja ohjaavat niissä olevia verkko- ja generaattorikatkaisijoita.
Varavoimakoneet toteutetaan diesel-käyttöisinä ja automaattisesti alle 15 sekunnissa
käynnistyvinä ja palaavaan verkkoon automaattisesti tahdistuvina laitteistoina siten, että
testikäytöt voidaan toteuttaa ilman katkoksia. Varavoimakoneet varustetaan yhteiskäyttöohjauksella siten, että koekäyttö voidaan tehdä yhtä aikaa molemmille koneille.
65/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Varavoimakoneet varustetaan polttoaineen päiväsäiliöillä, joissa on kahdennetut, vuorottelukäytöllä olevat polttoaineen siirtopumput polttoaineen varastosäiliöstä tapahtuvaa
automaattista pumppausta varten. Lisäksi varalla on käsikäyttöinen pumppu. Polttoaineen varastosäiliö mitoitetaan 24 h tunnin käyttöä varten todellinen kuormitus huomioiden lisättynä 30 % säiliökapasiteetilla.
Turvasyöttöjärjestelmään (≤ 15s) liitetään mm. seuraavat tärkeät kuormat:
- lääkintätiloja palvelevat varmistetut jakelut
- lääkintätilaluokkaa 2 palvelevat IT-muuntajien takana olevat kuormat
- muiden tilojen tärkeät valaisimet ja pistorasiat
- poistumisalueiden varavalaistus
- rakennuksen kaikki hissit
- moottorikäyttöiset ovet
- savunpoistopuhaltimet
- lääkekaapit ja pakastimet
- viestiliikennejärjestelmät
- palonsammutusjärjestelmän pumput
- tärkeät jäähdytyslaitteet ja pumput
- UPS-laitteistot
- kaukolämpökeskukset pääpumppuineen
- pumppaamot
- kriittiset erillispoistot (hissikuilut, vetokaapit)
- varavoimalla syötettyjen tilojen ylilämmön poistot
- kriittisten tilojen ilmanvaihtokoneet
- sairaalakaasujärjestelmien kompressorit ja laitteet
Varavoimakonehuoneen yhteyteen sijoitetaan erillinen valvomotila, josta on ikkunallinen
näköyhteys varavoimakonehuoneeseen.
Katkeamaton sähkönsyöttö (UPS)
Potilasturvallisuuden vuoksi sairaala varustetaan katkeamattoman sähkönsyötön järjestelmällä, joka toteutetaan staattisilla UPS-laitteilla. UPS-laitteita varten varataan oma
UPS-laitetila. Akustot sijoitetaan kahteen erilliseen huonetilaan.
Katkeamattoman, keskitetyn sähkönsyötön järjestelmä toteutetaan kolmella rinnankäyvällä on-line UPS-laitteella ja tilavarauksella neljännelle UPS-laitteelle. Varmennus
syistä kukin UPS-laite on oma erillinen laite, modulaarista UPS-laitteistoa ei pidetä tavoitteena. Laitteistossa tulee olla ns. tehonkäytön optimointiominaisuus, jolla varmistetaan hyvä hyötysuhde myös erittäin pienillä tehoalueilla.
Laitteistojen tehomitoitus toteutetaan siten, että kahdella rinnankäyvällä yksiköllä voidaan syöttää tarvittava teho + 30% tehovaraus. Tehomitoituksen lisäksi laitteistot mitoitetaan oikosulkuvirran syöttökyvyltään niin, että huoltotilanne huomioiden kahdella rinnankäyvällä UPS-laitteella pystytään erottamaan kaikki vikaantuneet osat verkosta (sulakkeiden laukaisu), toimivan osan jakelusta säilyessä toimintakuntoisena.
Keskitetyn sähkönsyötön UPS-laitteet varustetaan laitekohtaisilla huoltovapailla pitkäikä–akustoilla, jotka mitoitetaan 1,5x laskennallisen kuormituksen huipputehon mukaisella kuormalla 1,0h toiminta-ajalle. Akut sijoitetaan avoimille akkutelineille.
Keskitettyyn katkeamattomaan sähkönsyöttöjärjestelmään liitetään mm. seuraavat tärkeät kuormat:
- kriittiset potilasja lääkintätilojen tutkimus- ja valvontalaitteet
- leikkaus- ja toimenpidetilojen leikkaus-, tutkimus- ja toimenpidevalaisimet
- puhelinjärjestelmän keskus- ja välityslaitteet
- kameravalvontajärjestelmä
- atk-verkon ja kiinteistön IP-verkon aktiivilaitteet.
- hälytys- ja valvontajärjestelmät
66/83
HANKESUUNNITELMA
-
30.04.2015d
UPS-tilan jäähdytyslaitteiden puhaltimet
rakennusautomaation alakeskukset
energiamittausjärjestelmän laitteet
UPS-laite- ja akustotilat varustetaan vesivahingon estojärjestelmällä varustetulla sprinklerijärjestelmällä. UPS-laitteiden kotelointiluokka on IP2X.
400V pääkojeistot
Muuntajat liitetään pääkeskuksiin pienimagneettikenttäisillä kompaktirakenteisilla kiskosilloilla. Pääkeskukset toteutetaan kennokeskuksina ja yhdistetään toisiinsa poikittaiskatkaisijalla ja kiskosillalla.
Pääkeskukset varustetaan valokaarisuojauksella (virta- ja valokaariehdon tulee toteutua
ennen laukaisua) ja ulosvedettävillä kauko-ohjattavilla pääkatkaisijoilla. Pääkeskuksiin
varataan 30 % varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä laajennuksia varten.
Pääkeskuksiin liitetään keskitetyn kompensoinnin estokelaparistot.
Sähköpääkeskustila varustetaan vesivahingon estojärjestelmällä varustetulla sprinklerijärjestelmällä. Pääkeskusten kotelointiluokan tulee olla IP34.
Sähkönjakelun ohjaus-, valvonta- ja suojausjärjestelmä
Sähkönjakelun pääkojeet liitetään Meilahden sairaala-alueen olemassa olevaan MicroSCADA ohjaus- ja valvontajärjestelmään. Sen kautta valvotaan ja ohjataan 10kV ja
400V pääjakelun laitteita sekä poikkeavista toiminnoista ja/tai olosuhteista tulevia hälytyksiä. Ohjaus ja valvontajärjestelmään liitetään keskijännitekojeiston kennoterminaalit
ja 400V pääkeskuksien katkaisijat sekä hälytyskeskuksen kautta muut järjestelmän hälytys- ja tilatiedot.
400V sähkönjakelu
Sähkönjakelu toteutetaan 5-johdinjärjestelmän (TN-S) mukaisena, tähtimäisenä jakeluna. Sähkönjakelu toteutetaan pääkeskuksista syötettyjen kennokeskusrakenteisten
nousukeskusten avulla. Ryhmäkeskukset toteutetaan teknisissä tiloissa koteloituina yksikkölähtökeskuksina ja muissa tiloissa kehikkokeskuksina johdonsuoja-automaatein.
Keskuksiin jätetään vähintään 30 % varalähtöjä ja tehoreserviä myöhempiä muutoksia
varten.
Varavoimavarmennetun ja UPS-varmennetun jakelun keskusten pintavärisävyt toteutetaan erikoisvärisävyisinä ja keskusten nousukaapelointi tehdään palonkestävällä kaapelilla.
IT-jakelu
Potilasturvallisuuden varmistamiseksi liitetään suojausluokan G2 lääkintätilojen varavoimasähkönjakelu sekä katkoton (UPS) sähkönjakelu lääkintäsuojaerotusmuuntajilla
maasta erotettuihin valvottuihin jakeluihin. IT-verkon lääkintäsuojaerotusmuuntajat sijoitetaan erillisiin sähkötiloihin. Tila- tai potilaspaikkakohtaisesi sijoitetaan näihin tiloihin
erilliset IT-keskukset (varavoimaverkkoon liitetyt väri vihreä ja UPS-jakeluun liitetyt väri
oranssi). Ulkonäkösyistä em. keskukset kootaan yhteen valkoiseen kaappirakenteeseen joka sijoitetaan ko. tilaan.
Sähkönmittausjärjestelmä
Rakennusten koko sähkönkulutus mitataan sähköenergian laskutusmittauslaitteilla.
Seurantamittauslaitteet liitetään kiinteistöautomaation kautta etäseurantaan.
67/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Järjestelmään liitettävät ja tai laskettavat energian kulutuksenseurantakohteet ovat seuraavat:
- kokonaisenergiakulutukset laskutusmittareilta
- normaalijakelun kuormat
- varavoimalla varmennetun jakelun kuormat
- UPS-varmennetun jakelun kuormat
- pysäköintitilojen kulutus
- valaistuskuormat keskuskohtaisesti
- ilmanvaihtokoneet koneparikohtaisesti
- jäähdytyslaitteet
- merkittävät kulutuslaitteet (esimerkiksi kuvantamislaitteet)
- Cook&Chill – keittiölaitteet
- teleoperaattoreiden keskuslaitteet
- sähköautojen latauslaitteet
Maadoitukset ja potentiaalintasaukset
Rakennuksen sähköverkot tehdään TN-S -järjestelmän mukaan (5-johdinjärjestelmä).
Muuntamon käyttö- ja suojamaadoitus suoritetaan määräysten mukaisesti. Leikkaussalit, tehohoitotilat sekä tele- ja atk-kytkentätilat varustetaan puolijohtavilla lattioilla. Ryhmien 1 ja 2 lääkintätilat varustetaan lisäpotentiaalintasauskiskoilla, joihin liitetään tilojen
antistaattiset lattiat, johtavat osat ja putkistot sekä erilliset potentiaalintasauspisteet.
Rakennus suojataan ilmastollisia ylijännitteitä vastaan ukkossuojauksella.
Johtotiet, kaapelointi ja kaapeliläpiviennit
Johtotiet toteutetaan pääasiassa kaapelihyllyjen ja johtokanavien avulla. Pääreiteille
toteutetaan omat erilliset kaapelihyllyt vahvavirta-, tele- ja palon aikana toimiviksi tarkoitettujen turvallisuusjärjestelmien kaapelointeja varten.
Kellarikerroksessa toteutetaan kaapelikanaali pääsähkönjakelun kaapelointeja varten.
Kaapelikanaali toteutetaan 2200 mm korkeana ja varustetaan huoltoluukuin määrävälein.
Johtotiet toteutetaan niin, että myöhemmin tehtävät lisäasennukset ovat mahdollisia.
Kaikki johdot toteutetaan nipussa paloa levittämättömillä, vähäsavuisilla halogeenivapailla kaapeleilla.
Aulatiloihin varataan riittävät sähköliitännät esityssähköistystä varten.
Pysäköintihalliin asennetaan 5 kpl sähköauton maksullisia latausluokan 1 (1-vaiheinen
pistorasia, 16A ylivirtasuoja) latauspaikkoja.
Paloläpivienteihin asennetaan varalle hyväksyttyjä putkia, jotka voidaan ottaa helposti
käyttöön aukaisematta jo suljettua paloläpivientiä.
Tilojen lääkintätilaluokitus
Tilojen lääkintäluokitus sähköisen suojauksen toteuttamiseksi määritellään yhteistyössä
käyttöhenkilökunnan kanssa. Muiden lääkintätilojen yhteydessä olevat tilat, jotka tulevaisuudessa on mahdollista muuttaa potilaan tutkimus- ja/tai hoitotiloiksi suunnitellaan
vähintään lääkintätilaluokan G1 mukaan.
Tilojen sähkötekninen varustelu
Huonetiloihin toteutetaan sähköpisteet käytön tarpeiden edellyttämässä laajuudessa.
Pysäköintilaitos varustetaan puomein ja nosto-ovin, joiden ohjaukset liitetään järjestelmään liittyvään maksupäätelaitteistoon.
68/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Valaistus
Valaistuksen toteutuksella, käytettävyydellä ja koettavuudella on merkittävä vaikutus
rakennuksen toimivuuteen parantamista edistävänä tekijänä. Valaistus suunnitellaan
tilojen erityisvaatimusten mukaisesti yhteistyössä arkkitehdin kanssa tiloissa tapahtuva
toiminta huomioon ottaen.
Rakennukseen toteutetaan yleisvalaistusjärjestelmä, johon kuuluu kaikkien tilojen yleisvalaistus, työpisteissä tarvittava työskentelyvalaistus, lääkintätiloissa tutkimukseen, valvontaan ja hoitoon tarvittava valaistus. Valaisimiksi valitaan hyvän hyötysuhteen omaavia valaisimia. Led-valaisimia käytetään soveltuvin osin ja niiden tulee noudattaa olemassa olevia standardeja ja yleisesti voimassa olevia suorituskykyvaatimuksia.
Toimisto- ja vastaanottotiloihin asennetaan laadukas valaistus, jonka toteutuksessa on
huomioitu näkötehokkuus ja energiankulutus. Valaistusratkaisuissa huomioidaan muuntojoustavuus käyttämällä moduulijärjestelmää.
Potilashuoneet varustetaan lapsen turvallisuutta sekä positiivista mielialaa vahvistavalla
yleisvalaistuksella, joka toteutetaan kattoon upotettavilla 600x600 alakattojärjestelmään
soveltuvilla moduulivalaisimilla. Potilaspaikat varustetaan erillisillä tutkimus- ja lukuvalaisimilla. Potilashuoneen valaistusratkaisuissa huomioidaan omaisen tilan valaistus
sekä potilashuoneen yö valaistus.
Leikkaussalien ja tehostetun hoidon ja valvonnan huoneiden valaistus toteutetaan säädettävällä diffuusina yleisvalaistuksena, jotka antavat tiloihin selkeää yleisvaloa näkemistä ja tilassa toimimista varten. Tehostetun hoidon tiloissa säädettävyys toteutetaan
potilaspaikkakohtaisesti.
Henkilökunnan taukotiloihin asennetaan tilojen visuaaliseen ilmeeseen soveltuva valaistusratkaisu, jonka toteutuksessa on huomioitu matala energiankulutus.
Aulojen ja odotustilojen perusvalaistus toteutetaan energiatehokkailla led- ja loisteputkiratkaisuilla arkkitehtuuriin soveltuvin ratkaisuin.
Käytävien valaistuksen perusratkaisut toteutetaan led- tai loisteputkivalaisimilla, jotka
tuottavat diffuusia, häikäisemätöntä valoa käytävätilaan. Tuloksena käytävällä sängyllä
kuljettavien potilaat eivät kärsi häikäisystä. Valaistuksenohjauksessa hyödynnetään esimerkiksi vyöhykkeisiin jaettua, energiatehokasta liiketunnistinohjausta jonka avulla valaistustasoa pienennetään yöaikaan kun liikettä ei havaita.
Aputilojen, varastojen ja teknisten tilojen valaistus toteutetaan energiatehokkailla valaisimilla, jotka asennetaan kattopintaan tai valaisinripustuskiskoon. Valaistusta ohjataan
tilan sisäänkäynnissä olevilla kytkimillä tai painikkeilla ja osassa tiloissa liiketunnistimilla.
Pysäköintitilat valaistaan energiatehokkailla loisteputki- tai led-valaisimilla.
Leikkausvalaisimet, toimenpidevalaisimet ja tutkimusvalaisimet toteutetaan KSLsuunnitelman mukaisesti.
Kohteen lääkintä- ja työtilojen työalueiden valaistusvoimakkuustasot suunnitellaan tilakohtaisesti standardin SFS-EN 12464-1 (painos 2) mukaisesti ko. tilojen erikoistarpeet
huomioiden. Tiloissa noudatetaan muiden pintojen valaistusvoimakkuus-suositusarvoja
sekä valaistuksen tasaisuusvaatimuksia.
Ulkoalueiden kulkuväylille ja piha-alueille toteutetaan aluevalaistusjärjestelmä. Tärkeät
kulkureitit valaistaan läpi yön samalla tavalla käyttöturvallisuuden takia. Valaistuksessa
huomioidaan kameravalvonnan asettamat vaatimukset.
Sisäänkäyntikatoksissa ja niiden ympäristössä varaudutaan julkisivuvalaistukseen ja
opastevalaistuksiin.
69/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Yleiskaapelointi
Sairaala- ja pysäköintitiloihin hankitaan yleiskaapelointijärjestelmä ATK-, viestintä- ja
turvajärjestelmien tarpeita varten. Järjestelmä liitetään Meilahden alueen tietoverkkoon
(HUSnet ja talotekniikka) sekä puhelinoperaattoreiden valokuituverkkoon (monipalvelut
yms.). Yleiskaapelointijärjestelmä toteutetaan runkoverkon osalta kuiduin (OS2 + OM3)
sekä kuparikaapelein ja kerrosverkon osalta Luokka EA tasoisella kuparikaapeloinnilla
Cat 6A kategorian komponenteilla. Järjestelmä toteutetaan kokonaisuudessaan suojatulla kaapeloinnilla (U/FTP). Lääkintätilaluokituksen G2 alueilla rakennetaan alueittain
ko. tiloja varten omat tiedonsiirtojakamot, joihin liitytään kuitukaapelein. Nämä jakamot
ja niihin liittyvät yleiskaapelointipisteet toimivat samalla potilasvalvontalaitteiden kaapelointina.
Sairaalatoimintoja palvelevan yleiskaapelointijärjestelmän toteutuksessa huomioidaan:
- käyttö hoitajakutsu- ja potilaspalvelujärjestelmissä
- käyttö potilasvalvontajärjestelmien tiedonsiirtoväylinä
- käyttö informaatiojärjestelmän näytöille.
- käyttö infonäytöille kokous- ja vastaanottohuoneiden ovilla
- käyttö leikkaus- ja tehohoitotilojen pikapuhelintoiminnoissa
Erillisen kiinteistön järjestelmiä palvelevan yleiskaapelointijärjestelmän toteutuksessa
huomioidaan:
- käyttö kiinteistöautomaation tiedonsiirtoväylänä
- käyttö energiaseurantajärjestelmän tiedonsiirtoväylänä
- käyttö kameravalvonnan tiedonsiirtoväylänä
- käyttö paikannusjärjestelmien tiedonsiirtoväylänä
- käyttö kuvan- ja äänensiirtoyhteyksiin esimerkiksi toimenpide- ja kokoustilojen välillä.
Sairaala- ja pysäköintitiloihin toteutetaan koko kiinteistön kattava langaton tietoverkko
(WLAN). Langaton tietoverkko jaetaan kahteen toiminnalliseen verkkoon. Hoidolliseen
langattomaan verkkoon on pääsy vain henkilökunnalla. Julkiseen, potilaiden käytössä
olevaan, verkkoon on pääsy kaikilla sairaalan asiakkailla.
Langaton tietoverkko mahdollistaa tietoverkon palveluiden toteuttamisen kannettaville
päätelaitteille. Langattoman tietoverkon palveluita ovat mm. seuraavat:
- langattomat hoitolaitteet
- hoitajien langattomat mobiililaitteet (puhelimet, tabletit)
- potilaiden langattomat viihdelaitteet (puhelimet, tabletit, kannettavat tietokoneet)
- paikannuspalvelut (henkilö/laitepaikannus)
Pääjakamo- ja pääteletilat varustetaan kaasusammutusjärjestelmällä.
Paikannus- ja tunnistautumispalvelut
WLAN-pohjainen paikannus
Kiinteistössä varaudutaan WLAN-pohjaiseen paikannukseen sijoittamalla WLANtukiasemapisteitä mm. käytäville, huoneisiin, ulkoseinille ja kiinteistön muihin osiin tarpeen mukaan niin, että paikannus voidaan toteuttaa WLAN-tukiasemien kolmiomittauksella.
RFID-pohjainen paikannus ja tunnistautuminen
Kiinteistön tiloissa varaudutaan mm. RFID-pohjaiseen henkilöiden ja laitteiden paikannukseen ja tunnistamiseen. Tätä tarkoitusta varten huonetilat, käytävät ja kiinteistön
70/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
muut osat tarpeen mukaan varustetaan yleiskaapelointipisteillä. Pisteitä sijoitetaan jokaiseen huoneeseen sekä käytäville että muihin kiinteistön osiin riittävällä tiheydellä.
Kaapeloinnissa varaudutaan myös muiden kuin RFID-pohjaisten paikannus- ja tunnistautumisjärjestelmien hyödyntämiseen (esim. NFC)
Potilashuoneiden valvontakamerat
Potilashuoneisiin asennetaan hankkeessa potilasvalvontakameravaraukset. Pisteisiin
voidaan liittää kamerat, joiden avulla esimerkiksi osaston kansliasta voi seurata potilasta ja potilashuoneen tapahtumia. Kamerajärjestelmissä käytetään PoE-kytkimiä.
Yhteisantenni
Yhteisantenniverkko toteutetaan kattavasti käytön tarpeen mukaisesti (potilas-, tauko-,
kokous- ja neuvotteluhuoneet, odotusaulat jne). Lisäksi varaudutaan TV-kuvan IP-TVsiirtoon potilaspaikkojen mahdollisille monipalvelupäätteille.
Keskuskello
Keskuskellojärjestelmä toteutetaan sekuntipulssin siirtävänä. Runkoverkon kaapelointi
toteutetaan kuitenkin kahdella kellolinjalla, jolloin verkossa voidaan siirtää tarvittaessa
myös minuuttipulssi. Valtaosa kelloista toteutetaan sekuntiosoittimella. Kellot sijoitetaan
käytön tarpeen mukaisesti kattavasti.
Inva-avunpyyntö
Inva-WC-tiloihin toteutetaan avunpyyntöjärjestelmät kutsu- ja kuittauspainikkeineen ja
hälytysnäyttöineen.
Varattu ja pääsy kielletty -valot, infopäätteet sekä sisäänpyyntölaitteet
Varattuvalo- ja sisäänpyyntölaitteet sekä info-päätteet asennetaan käytön tarpeen mukaisten huoneiden oville. ”Pääsy kielletty” – valoja asennetaan erikseen määritettyihin
tiloihin kuten röntgentiloihin ja tiloihin, joissa röntgenlaitteita voidaan tilapäisesti käyttää.
Ovipuhelimet
Ovipuhelimet sijoitetaan osastojen sisäänkäynteihin. Ovipuhelinjärjestelmä toteutetaan
kuvaominaisuudella varustettuna siten että vastauskojeisiin/erillismonitoreihin saadaan
välitettyä videokuva sisälle pyrkivästä henkilöstä.
AV-järjestelmät
Koulutus- ja neuvottelutiloihin toteutetaan AV-järjestelmät kaapelointeineen. AVlaitteistojen laajuus ja järjestelmätasot selvitetään jatkosuunnittelun edetessä.
Erikseen määritettäviin tiloihin toteutetaan erilliset äänentoistojärjestelmät. Esitysäänentoistojärjestelmään kuuluvat puheen ja musiikin toistoon tarkoitetut kaiuttimet, langattomat mikrofonit ja äänenkäsittelylaitteet.
Kuvansiirtojärjestelmät
Leikkaussaleihin asennetaan kuvansiirtojärjestelmävaraukset. Järjestelmällä näytetään
salissa olevien ohjelmalähteiden (esimerkiksi c-kaari, lamppukamera, endoskopialaitteisto, anestesianäyttö tai PACS) välittämä kuva järjestelmää sisältyvillä monitoreilla.
71/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Monitoreja asennetaan monitorivarsiin, lisäksi leikkaussalin seinälle asennetaan suuri
monitori.
Järjestelmällä on mahdollista tallentaa, editoida ja lähettää salin kuvaliikennettä kokous- ja koulutustiloihin sekä etäkonsultointipisteisiin IP-verkon kautta. Kuvansiirtojärjestelmää ohjataan eri tavoin, kuten esimerkiksi kosketusnäytön, hahmon tai puheentunnistuksen avulla. Kuvansiirtojärjestelmästä siirretään tallennetut tiedot esim. potilaan
hoitokertomukseen ja sähköiseen potilasarkistoon.
Vuoronumerojärjestelmät
Vuoronumerojärjestelmien tarpeet arvioidaan suunnittelun edetessä yksikkökohtaisesti.
Itse ilmoittautumisjärjestelmät
Itse ilmoittautumisjärjestelmien toteutustapaa ja laajuutta tarkennetaan suunnittelun
edetessä.
Järjestelmäpuhelinverkko
Sairaala varustetaan rakennuksen kattavalla IP-puhelinverkolla (VOIP). Verkko toteutetaan yleiskaapeloinnin osana ja koostuu langattomista päätelaitteista ja pöytäkojeista
Matkapuhelinverkko
Koko rakennus varustetaan kattavalla matkapuhelinsisäverkolla. Matkapuhelinverkossa
sisäkuuluvuus varmistetaan kaikkien suomalaisten operaattoreiden osalta. Teknisten
tilojen yhteyteen varataan operaattoritila, johon operaattorit tuovat omat tukiasemansa.
Virve- verkko
Rakennukseen asennetaan koko rakennuksen käsittävä viranomaisverkko.
Info- järjestelmät
Rakennukseen toteutetaan sisääntuloaulaan ja muihin erikseen sovittaviin asiakaspaikkoihin infonäytöt, jotka näyttävät esim. reaaliaikaisen julkisen liikenteenaikataulun ja
muuta tietoa esim. aukioloista, ruokalistasta ja poikkeusjärjestelyistä. Järjestelmän kaapeliverkko toteutetaan osana yleiskaapelointijärjestelmää.
Pysäköinnin opastelaitteisto
Pysäköintilaitos varustetaan sähköisellä opasteella, joka kertoo, onko pysäköintihallista
vapaita pysäköintipaikkoja.
Turvakuulutus
Turvakuulutuksia varten toteutetaan sairaala ja pysäköintitiloihin digitaalinen, yksiohjelmainen äänievakuointijärjestelmä. Järjestelmä suunnitellaan ja toteutetaan standardin
EN 60849 (EN 50849) mukaisesti, käyttäen standardien, EN 54-16 ja EN 54-24 mukaisia laitteita.
Järjestelmä toteutetaan seuraavin tarkennuksin:
• kaikki yleiset tilat, hoitoja potilashuoneet varustetaan kahdennetulla kaiutinlinjalla
• yli 12m2 henkilökunnan tilat varustetaan kahdennetulla kaiutinlinjalla
72/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
• alle 12m2 henkilökunnan tilat varustetaan yhdellä kaiuttimella (käytävän/viereisen tilan kaiutinlinja toimii varmentavana linjana)
• pieniä, alle 4m2 (esim. WC:t ja varastot yms.) tiloja ei varusteta kaiuttimella mikäli tilassa ei ole työpistettä.
Järjestelmän toissijaiseksi virransyötöksi pyritään hyväksyttämään paloviranomaisella
kiinteistön varavoimajärjestelmä. Järjestelmä liitetään kiinteistön keskitettyyn UPSjärjestelmään jota varavoimajärjestelmä syöttää.
Hätäkuulutuspisteet toteutetaan paloilmoittimen käyttölaitteiden yhteyteen, vahtimestarille ja valvomoon. Muut kuulutuspisteet toteutetaan käyttäjän kanssa sovittaviin tiloihin.
Palohälytyksiin liittyvät kuulutukset annetaan paloilmoituskeskuksen ohjaamina. Tarkempi toiminta kuvataan suunnitteluvaiheessa.
Hoitajakutsu ja elvytyshälytys
Potilasosastot varustetaan hoitajakutsujärjestelmällä, jonka kautta toteutetaan mm. hoitajakutsut, lisäapukutsut ja hätäapukutsut. Hoitajakutsujärjestelmässä on eritasoisia
päätelaitteita, jotka mahdollistavat monipuoliset palvelut potilaille ja auttavat hoitotyössä. Vuodeosastoille toteutetaan elvytyshälytysjärjestelmä.
Leikkaus-, tehohoito- ja valvontaosastojen alueet varustetaan erillisellä järjestelmällä
lisäapu-, hätäapu- ja elvytyshälytyskutsujen välittämiseksi osastojen kansioihin ja muihin hoitohenkilökunnan tiloihin sekä sairaalan elvytysryhmän tiloihin. Järjestelmän tulee
sisältää kattavasti painikkeet ja näyttölaitteet tilojen käyttötarpeiden mukaisesti.
Paloilmoitin
Sairaala ja pysäköintitilat varustetaan osoitteellisella analogisella paloilmoitinjärjestelmällä. Järjestelmä toteutetaan kattavasti myös alakattojen yläpuolisiin tiloihin. Palohälytysinformaatio viedään tiloihin äänievakuointijärjestelmän ja potilasosastoilla kanslianäyttölaitteiden sekä kantaääni-ilmaisimien avulla. Järjestelmän käyttöliittymä sijoitetaan palokunnan tilaan. Yhteydet pelastuslaitokselle toteutuvat ilmoituksensiirtojärjestelmän kautta. Paloilmoitinjärjestelmän tulee valvontasyistä olla yhteensopiva HUS:n Meilahden alueella käyttämän nykyisen järjestelmän kanssa. Hälytystiedot tulee siirtää
HUS turvavalvomoon.
Palopeltien ja savunhallintapeltien ohjaus
Rakennus varustetaan kiinteistöautomatiikkaan liitettävällä kerrosten ilmanvaihdon palopeltien ohjausjärjestelmällä. Potilashuoneiden savunhallinta toteutetaan vaihtoehtoisesti moottoritoimisilla savunhallintapelleillä tai mekaanisilla palonrajoittimilla. Jos potilashuoneiden savunhallinta toteutetaan moottoritoimisilla pelleillä, järjestelmän ohjaukset toteutetaan huonekohtaisesti omilla savuilmaisilla.
Savunpoiston ohjaus
Sähkötoimisia savunpoisto- ja korvausilmaluukkuja ohjataan palokunnan toimesta
käsitoimisin kytkimin palokunnan tilaan sijoitettavasta savunpoiston ohjauskeskuksesta
(SPOK).
Turvavalaistus
Sairaala ja pysäköintitilat varustetaan akkuvarmennetulla turvavalaistusjärjestelmällä,
johon kuuluu poistumisreittivalaistus poistumisteille, avoimen alueen valaistus aulatiloihin ymv. tiloihin, joiden pinta-ala on suurempi kuin 60 m2. Potilasosastojen poistumisreiteillä asennetaan lisävalaisimia lattianrajaan. Lääkintätiloihin ja niiden poistumisalueille
73/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
toteutetaan lisäksi varavalaistus, joka liitetään varavoimakoneella varmistettuun turvasyöttöjärjestelmään (≤ 15s).
Väestönsuojatiloihin toteutetaan viranomaismääräysten mukaiset hätävalaistusjärjestelmät.
Turvavalaistusjärjestelmä suunnitellaan noudattaen standardien SFS 6000, SFS-EN
50171, SFS-EN 50172 ja EN-1838 sekä sisäasiainministeriön asetuksen 805/2005 vaatimuksia. Lääkintätilojen varavalaistuksen tulee täyttää standardin SFS 6000-7-710
vaatimukset. Järjestelmässä käytetään pitkäikäisiä led-lamppuja.
Työajanseuranta ja kulunvalvonta sekä sähkölukitusjärjestelmä
Sairaala ja pysäköintitilat varustetaan sairaalan nykyiseen järjestelmään laajennettavalla työajanseuranta- ja kulunvalvontajärjestelmällä. Järjestelmä toteutetaan kattamaan mm. ulko-ovet, pääkulkureitit, hissit, osastoja rajaavat ovet, teletilat, lääkehuoneet sekä lääkekaapit ja jätetilat. Työajan seurannan päätteet sijoitetaan henkilökunnan
kulkureiteille. Kulunvalvontajärjestelmän tulee valvonta syistä olla yhteensopiva HUS:n
Meilahden alueella käyttämän nykyisen järjestelmän kanssa. Kulunvalvonta liitetään
HUS:n turvavalvomoon. Ovien lukitusta ja lukituksen sähköistä ohjausta varten asennetaan sähkölukitusjärjestelmä. Sähkölukitusjärjestelmä toteutetaan osana kulunvalvontajärjestelmää.
Rikosilmoitinjärjestelmä
Rakennukseen asennetaan tarkoituksenmukainen osoitteellinen rikosilmoitusjärjestelmä, joka toteutetaan kuorisuojauksena 4 m korkeudelle saakka maanpinnasta kuuntelevilla lasirikkoilmaisimilla, oviin ja luukkuihin asennetuilla magneettikoskettimilla sekä
eräiden tilojen osalta tilasuojauksena PIR-liiketunnistimilla. Ympäri vuorokauden käytössä olevia tiloja ei valvota lasirikkoilmaisimilla. Ilmaisimia pyritään asentamaan vain
todellisen tarpeen mukaisesti, tarkoituksena pitää ilmaisimien määrä vähäisenä, jolloin
virhehälytysten määrä pienenee ja järjestelmän teho ja uskottavuus säilyy hyvänä. Hälytyksistä välitetään ilmoitus HUS:n turvakeskukseen vartijoille.
Kameravalvonta
Kaikkien sisäänkäyntien, aula- ja odotustilojen, käytävien, kanslioiden ja ulkoalueiden
valvontaa varten kiinteistöön asennetaan IP-pohjainen digitaalinen tallentava kameravalvontajärjestelmä. Pääseurantamonitorit sekä käyttö- ja ohjauslaite asennetaan HUS
turvakeskukseen vartijoiden tilaan. Osastojen kanslioihin asennetaan valvontamonitorit, joista osaston henkilökunta voi seurata käytävillä tapahtuvaa liikkumista sekä ovipuhelinjärjestelmän soittokojeen edustaa. Osastoille annetaan oikeudet seurata vain
osaston sisäisiä sekä soittokojeen edustaa valvovaa kameraa. Erityistilanteissa tallentava kameravalvonta voi olla osa hoitoja tutkimusjärjestelmää kuten Video-EEG:ssä.
Henkilöturvajärjestelmä
Henkilöturvajärjestelmä asennetaan kattavasti koko rakennukseen. Henkilökunnalla on
langattomat painikkeet ja kerroksiin asennetaan kattava signaalin vastaanottoverkko.
Henkilöturvajärjestelmät voidaan tehdä myös IP-pohjaisen WLAN järjestelmän yteyteen. Vastaanotto- ja ilmoittautumistiskeille asennetaan kiinteät hälytyspainikkeet pöytien alapuolelle. Paikannus tehdään tilakohtaisesti, myös hissit huomioiden. Henkilöturvahälytys välitetään HUS:n turvakeskuksen kautta vartijoille ja rakennuksessa vartijoiden tilaan sekä osaston henkilökunnalle, joko käytävänäyttöjen kautta tai suoraan henkilökunnan puhelimeen.
74/83
HANKESUUNNITELMA
6.7.
30.04.2015d
Kiinteät sairaalalaitteet
Lastensairaalan uudet ja modernit kiinteät sairaalalaitteet tukevat varsinaisen hoitotyön
suorittamista mahdollisimman tehokkaalla ja turvallisella tavalla. Kiinteiden sairaalalaitteiden ja muun ensikertaisen toimintavarustuksen hankintarajat esitetään hankintaraja-asiakirjassa. HUS:n toimintayksiköt määrittävät lääkintälaitteiden ja varusteidentoiminnalliset
vaatimukset ja arvioivat hankintaprosessin aikana tarjottavien laitteiden käyttökelpoisuuden sekä taloudellisuusvaatimusten toteutumisen pitkällä aikavälillä. HUS-kuvantaminen
hankkii omat kiinteät laitteensa Uuden Lastensairaalan toimintatiloihinsa.
Teknisten vähimmäisvaatimusten, huoltovarmuuden, vasteaikojen ja varaosatakuiden
sekä muun teknisen kelpoisuuden osalta HUS-lääkintätekniikka tekee pääasialliset hankintojen määrittelyt.
Kiinteiden sairaalalaitteiden vaatimat tekniset liityntävaatimukset ja – rajapinnat määritellään laitespesifikaatioissa sekä rakentamisen urakka-asiakirjoissa. Rakentamisen yhteydessä varaudutaan siihen, että laitteita voidaan päivittää ja huoltaa niiden edellyttämällä
tavalla. Sen lisäksi laitteiden laahausreitit suunnitellaan tarkoin ja tulevaisuudessa erityisesti painavien laitteiden vaihtomahdollisuudet taataan rakenteellisin ratkaisuin. Laitehankinnoissa tulee huomioida myös erityisesti lapsen kokemus hoitotilanteestaan sekä muut
lastensairaalalle ominaiset aikuistoiminnasta poikkeavat käyttöturvallisuusvaatimukset.
6.8.
Energiatehokkuus suunnitteluratkaisuissa
Hankkeen energiatehokkuustavoitteet määritellään suunnittelun edetessä käyttäen vähimmäistavoitteena HUSin energian tehokkuuden huomioimisen ohjeistusta sekä
BREEAMin ohjeistusta.
Rakennus sijoittuu Meilahden sairaalan tontin Stenbäckinkadun puoleiselle reunalle ja
sen pääjulkisivu on kohti kaakkoa. Rakennus on korkea ja vuodeosastojen tarvitsema
päivänvalon määrä on suuri. Aurinkoenergian ja toimintaympäristön aiheuttama lämpökuormitus ja jäähdytystarve voidaan katsoa olevan merkittävä. Julkisivujen suunnitteluratkaisussa auringon lämpöenergiaa leikataan aurinkoenergiasuojapinnoitetuin lasirakentein sekä julkisivun säleikkörakenteilla.
Seuraavat
energiatehokkuutta
parantavat
ratkaisut
on
huomioitu
LVIsuunnitteluratkaisuissa:

puhaltimien sähkötehokkuusluku (SFP-luku) 1.1.2016 voimaan tulevien määräysten
mukainen

ilmanvaihtojärjestelmät varustetaan nestekiertoisilla lämmön talteenottopattereilla

ajoluiskan lumensulatus kaukolämmön paluuvedellä

paineilmakompressoreiden jäähdytysvedestä siirretään lämpöä käyttöveden esilämmitykseen

Tarpeen mukainen olosuhteiden hallinta.

Ilmanvaihtokoneiden palvelualueiden optimointi tilojen toiminnallisuuden ja käyttöaikojen mukaan.

Ilmanvaihtokoneiden lämmitysverkoston lämpötilasäädön optimointi
Seuraavat energiatehokkuutta parantavat ratkaisut on huomioitu sähkösuunnitteluratkaisuissa:
- Valaistuksen energiatehokkuuteen vaikutetaan valitsemalla energiatehokkaita
valonlähteitä ja hyödyntämällä valaistuksessa tarpeenmukaisen käytön mahdollistavia säätö- ja ohjausjärjestelmiä
- Varustetaan eri sähköenergiankäyttöryhmät energianseurannan kannalta soveltuvin mittarein
- Taajuusmuuttajat hankitaan varustettuna energiankäyttöä optimoivalla ohjelmistolla
75/83
HANKESUUNNITELMA
-
30.04.2015d
Käytetään vakiomuuntajien sijasta tyhjäkäynti ja kuormitushäviöiden osalta vähähäviöisiä jakelumuuntajia
UPS-laitteet varustetaan tehonkäytön optimointiominaisuudella
76/83
HANKESUUNNITELMA
7.
30.04.2015d
Tilajärjestelyt työmaanaikana ja väistötyöt
7.1.
Maanrakennus- ja louhintavaiheen tilapäisjärjestelyt
Työmaan toteutus vaiheistetaan siten, että ennen hankkeen varsinaisten maanrakennus- ja louhintatöiden aloittamista ja olemassa olevien ajoyhteyksien katkaisemista,
tehdään uudet tai tilapäiset liikenneyhteydet siten, että liikenne nykyisiin rakennuksiin
onnistuu.
Rakennusalueen välittömässä läheisyydessä olevien liikennereittien opastus suunnitellaan ja toteutetaan asianmukaisesti sekä tiedotetaan alueella toimiville liikennöitsijöille
sekä viranomaistahoille. Käyttöön jääville kulkualueille rakennetaan tarvittaessa väliaikainen valaistus ja mahdolliset liikenteenohjausjärjestelmät.
Louhintatyön turvallisuuteen kiinnitetään erityistä huomiota. Louhintatyöt suoritetaan
Meilahden sairaala-alueen keskeytymättömän toiminnan huomioimin vaatimuksin ja louhintatöiden työtapoja ja työaikoja koskevin erityismääräyksin, jotka kirjataan erilliseen
louhintatyösuunnitelmaan. Esimerkiksi hallinto-ruokala/keskuskeittiörakennuksen ikkunoita joudutaan sulkemaan louhinta- ja rakennustöiden ajaksi. Louhintatöiden ajaksi lähikiinteistöihin asennetaan etäluettavat tärinämittarit erillisen sijoitussuunnitelman mukaisiin paikkoihin.
Syöttövesijohdon reittiä muutetaan tulevan rakennuksen alta pois ennen louhintatöiden
aloittamista.
7.2.
Rakentamisen aikaiset tilapäisjärjestelyt
Läheisten rakennusten aukot ummistetaan tarpeellisissa määrin.
Keskuskeittiön LVI-konehuoneen siirto tehdään ennen logistiikkakeskuksen purkutyön
aloittamista. Ennen logistiikkakeskuksen purkua teetetään logistiikkakeskuksesta haittaainekartoitus. Nykyään tiloissa sijaitseva äidinmaitokeskus siirretään uuteen sijaintiinsa
ennen rakennustöiden aloittamista.
Keittiön huoltopihan ja P2 pysäköintiluolan kulku tulee taata koko rakentamisen ajan, ellei
tunneliverkoston vaihtoehtoisia sisäänajoreittejä tai vaihtoehtoisia huoltoreittejä voida
hyödyntää.
Rakennusalueen välittömässä läheisyydessä olevien rakennusaikaisten liikennereittien
opastus tiedotetaan alueella toimiville liikennöitsijöille sekä viranomaistahoille. Käyttöön
jääville kulkualueille rakennetaan tarvittaessa väliaikainen valaistus ja mahdolliset liikenteenohjausjärjestelmät.
8.
Häiriöt työmaan aikana
Rakentaminen tulee vaikeuttamaan liikennettä työmaa-alueen läheisyydessä. Huoltotie
huoltopihalle ja palvelukeskuksen suuntaan kaventuu. Työmaa-alueelta poistuu pysäköintipaikkoja. Lisäksi keittiön kulkuyhteys saattaa tapahtua osin väliaikaisrakenteiden
kautta.
77/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Hallintorakennukselle ja keittiö- ja ruokalatiloille aiheutuu rakennustöistä meluhaittoja. Lisäksi louhintatyöt aiheuttavat laajemmallekin alueelle melu- ja tärinähaittoja. Rakennusalueen lähiympäristön vaaratilanteiden välttämisen menetelmiä kuvataan hankkeelle laadituissa turvallisuusasiakirjoissa.
Uuden lastensairaalan teknisiä järjestelmiä liitetään Meilahden sairaalan verkostoihin ja
valvontajärjestelmiin. Liityntöjen takia joudutaan tekemään johdotuksia myös muissa rakennuksissa.
78/83
HANKESUUNNITELMA
9.
30.04.2015d
Kustannusarvio ja kustannusohjaus
9.1.
Kustannusarvio
Hankkeen laajuustavoite on 21.550 hym2 ja 47.800 brm2. Noin 90 autopaikan pysäköintihallin osuus edellä mainitusta kokonaislaajuudesta on noin 3.000 brm2.
Hankkeen arvonlisäveroton kustannusarvio on 175 miljoonaa euroa perustuen vuoden
2014 rakentamisen hintatasoon Helsingissä (Haahtela indeksin pisteluku 85). Kustannusarvioon sisältyy sairaalatoimintojen lisäksi pysäköintihallin rakentamisen, nykyisen logistiikkakeskuksen purkamisen, keskuskeittiön uuden ilmanvaihtokonehuoneen rakentamisen sekä muut maa-alueen rakentamiskelpoiseksi saattamisen kustannukset.
Kustannusarvio ei sisällä Säätiön ja HUS:in välisessä hankintaraja-asiakirjassa Hus:in
vastuulle osoitettuja kustannuksia. Kustannusarvio ei myöskään sisällä HUS:in hankkeeseen osoittamien henkilöresurssien henkilöstökustannuksia.
Hankesuunnitteluvaiheen arvonlisäveroton kustannusarvio jakautuu alustavasti kustannuseriin seuraavasti:
Hanketehtävät
Rakennus ja laiteosat
Putki-, ilmanvaihto- ja tieto-osat
Sähköosat
22 000 000 €
87 000 000 €
24 000 000 €
20 000 000 €
Käyttäjätehtävät (toimintavarustus)
Hankevaraukset
10 000 000 €
12 000 000 €
Yhteensä
175 000 000 €
Käyttäjätehtävien kustannukset käsittävät kiinteiden sairaalalaitteiden sekä ensikertaisen
toimintavarustuksen hankkimisesta aiheutuvat kustannukset. Lähtökohtana käyttäjätehtävien sisällyttämiselle hankkeen kustannuksiin on se, että ne ovat rakenteisiin kiinteästi
asennettavia ja edellyttävät erityisiä rakennusteknisiä toimenpiteitä. Säätiö ja Hus sopivat
jatkossa niistä kojeista ja laitteista, jotka sisällytetään Säätiön hankintaan. Näiden hankintojen yhteismäärä ei kuitenkaan voi ylittää 10 000 000 euroa.
Käyttäjätehtäviin yleisesti sisällytettävän irtaimen toimintavarustuksen mukaan lukien niihin liittyvän suunnittelun kustannukset eivät sisälly hankkeen kustannuksiin. Hankkeelle
kuuluvan toimintavarustuksen hankintasisältö tarkentuu suunnittelun edetessä.
Ennen vuotta 2015 hankkeen johtamiseen, suunnitteluun ja rakentamisen valmisteluun,
maa-alueen rakentamiskelpoiseksi tekemiseen sekä maarakennustöiden suorittamiseen
on kulunut noin 10.000.000 euroa. Hankkeen tulevien kustannusten arvioidaan jakautuvan rakentamisajalle seuraavasti:
vuosi 2015
vuosi 2016
vuosi 2017
vuosi 2018
40 000 000 €
58 000 000 €
55 000 000 €
12 000 000 €
Kaikki hinnat alv 0 %.
79/83
HANKESUUNNITELMA
9.2.
30.04.2015d
Kustannusohjaus
Tilaratkaisujen vaikutus toimintamenoihin on merkittävä mm. toiminnan sujuvuuden näkökulmasta. Suunnittelu- ja toteutusratkaisujen valinnoissa tarkastellaan investointimenon lisäksi myös vaikutusta toimintakustannusten muodostumiseen. Tilasuunnittelun yhteydessä tehtäviä valintoja peilataan toiminnallisuuteen ja suunnitteluratkaisun aiheuttamaan toimintakustannusten muutokseen hyödyntämällä käyttäjän, tilaajan ja rakennuttajan asiantuntemusta.
Hankkeen tavoitehinta-arvioita, rakennusosa-arvioita, sitoutumia, toteutumia ja ennusteita seurataan jatkuvana prosessina suunnittelun ja toteutuksen rinnalla. Kustannusarviot ositellaan hankintakokonaisuuksittain ja sitoutetaan mahdollisen yhteistyösopimuksen osapuolet tavoitteisiin. Kustannuksia ohjataan budjettiin suunnitelmia kehittämällä ja
etsimällä taloudellisia ratkaisuja.
Hankkeen johto tarkistaa kiinteistöyhtiölle osoitettujen laskujen sopimuksenmukaisuuden
ja maksukelpoisuuden. Laskut litteroidaan maksatukseen ja seurantajärjestelmään,
minkä avulla valvotaan kustannusten kertymistä. Kustannustilanne raportoidaan Säätiölle ja kiinteistöyhtiölle määrävälein ja erikseen havaitun tarpeen mukaan. Hankkeen kustannusten seurannassa käytetään Rakennuttamistieto-ohjelmistoa (Haahtela -kehitys
Oy).
10. Aikataulutavoitteet
Rakennuksen suunnittelu ja toteutus suoritetaan limittyvänä ja täydentyvänä vaiheittain.
Hankesuunnitelman täsmennys sekä ehdotus- ja yleissuunnitteluvaiheet ovat tapahtuneet rinnakkain ja valmistuneet helmikuun 2015 lopussa, minkä jälkeen on käynnistynyt
pääasiallinen toteutussuunnittelu.
Urakoitsijoiden valintaprosessi on tehty. Urakoitsijavalinnat ovat olleet lainvoimaiset kesäkuusta 2014. Urakoitsijat osallistuvat yhteistyösopimuksen periaatteen mukaisesti
suunnitteluvaiheen työskentelyyn. Maanrakennus- ja louhintavaihe on alkanut elokuussa
2014 ja kestää heinäkuuhun 2015. Louhintatöiden aikana on suoritettu keskus-keittiön
IV-konehuoneen siirto ja logistiikkakeskuksen purkaminen. Edellä kuvattu vaihe on toteutettu omalla rakennusluvallaan ja logistiikkakeskuksen purkuluvalla. Tämän jälkeen
aloitetaan uuden lastensairaalan varsinaisen uudisrakennuksen rakentaminen omalla rakennusluvallaan, joka on saatu 27.03.2015.
Rakentaminen suoritetaan niin ikään vaiheittain ja lohkoittain siten, että lokakuun alussa
.2017 rakennuksessa voidaan aloittaa vastaanottomenettelyt myöhemmin tehtävän toteutusjärjestyssuunnitelman mukaisesti. Tavoiteaikataulun mukaan 31.10.2017 rakennus tai sen osa on vastaanottokelpoisesti valmis ja HUS:n eri toimijoiden käyttöönottotoimintoja voidaan aloittaa tämän jälkeen vaiheittain. Tavoiteaikataulun mukaan rakennus
kokonaisuudessaan on käyttöönotettavissa vuoden 2018 ensimmäisellä kolmanneksella.
80/83
HANKESUUNNITELMA
11.
30.04.2015d
Hankkeen toimintakuluvaikutukset
Laskelma lastensairaalahankkeen vaikutuksista sairaalan vuotuisiin toimintakuluihin ja
tuottoihin - pääosa tuotoista muodostuu jäsenkuntalaskutuksesta - perustuu vuoden
2012 toteumaan (Taulukko 12). Laskelmissa on mukana koko uuteen lastensairaalaan
siirtyvä toiminta, myös siltä osin kuin se sijoittuu tässä hankesuunnitelmassa kuvatun
mukaisesti nykyisiin (jatkossa peruskorjattaviin) Lastenklinikan tiloihin.
Taulukossa 12 vuoden 2021 tuottoarviot perustuvat palvelujen hinnoitteluun vuonna
2012, ja vastaavasti toimintakulujen muutos on arvioitu perustuen vuoteen 2012. Kustannusten arvioidaan toiminnan laajentuessa ja kehittyessä ja mm. kaikkein vaativimpien
potilaiden osuuden kasvaessa nousevan noin 2,5 % vuodessa.
Maaliskuussa 2013 valmistuneessa hankeselvityksessä tavoitteeksi laskutuksessa asetettiin 27 %:n HUS-ulkokuntaosuus. Mukana tässä laskelmassa on ollut lastentautien,
lastenkirurgian ja lastenneurologian (Lastenklinikka, Lastenlinna, Jorvi, Peijas) klinikkaryhmät ilman neonatologian klinikkaa. Vuotta myöhemmin maaliskuussa 2014 tämä tavoite on jo saavutettu. Vuoden 2013 toteuman perusteella jäsenkuntien ulkopuolisen laskutuksen osuus oli 27,4 % (Taulukko 2).
Uuteen lastensairaalaan suunnitellut toiminnalliset muutokset (ennen kaikkea leikkaustoiminta) tulevat lisäämään HUS:n jäsenkuntien ulkopuolelta tulevien potilaiden ja siten
jäsenkuntien ulkopuolisen laskutuksen osuutta. Voidaan arvioida että muiden kuin jäsenkuntien laskutusosuus em. laskentatavalla on 30 % vuonna 2021. Potilaiden vapaan liikkuvuuden merkitystä on toistaiseksi vaikea ennustaa. Pääosa muiden kuin jäsenkuntapotilaiden laskutuksesta kohdentuu kuitenkin potilaisiin, jotka hoidetaan lastensairaalassa sovitun valtakunnallisen vastuun mukaisesti. HYKS lastensairaalan monipuoliseen
erityisosaamiseen perustuvan kansallisen roolin voidaan joka tapauksessa arvioida tulevaisuudessa mieluummin lisäävän kuin vähentävän vapaasti liikkuvien potilaiden määrää.
Toimintatuotot on laskettu 2012 toteutuneista välisuoritteista välisuoritelajeittain vuoden
2012 tuotehinnoilla. Tuottojen arviossa 2021 suoritelajeittain on otettu huomioon toiminnan laajentuminen hankesuunnitelmassa esitettyjen ennusteiden mukaisesti. Siten siinä
ovat mukana toiminnalliset muutokset ja operatiivisesta tulosyksiköstä siirtyvät toiminnot.
Laskelmat on tehty käyttäen v. 2012 kustannuspaikkoja (vastaavat 2014 kustannuspaikkoja), vaikka tiedossa on, että vuonna 2021 toimintojen jakautuminen kustannuspaikoille
tulee muuttumaan.
81/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Mukana uuteen lastensairaalaan siirtyvät lastenyksiköt: Lastenklinikka, Lastenlinna, Husuke, Korvaklinikka, Silmäklinikka
2012 kulut
nettokatettava, väh. maksutuotot henkilöstö
palvelut
tarvikkeet
laitteet
tilat
Päivystys
5 513 106
4 078 702
1 225 886
365 005
71 684
15 257 370
10 821 802
3 513 886
1 203 082
310 510
368 828
25 854 396
16 389 320
6 673 491
1 391 123
orto_sydän_siko
7 658 930
5 260 964
1 694 350
285 134
112 369
inf_uro_yleis
9 769 612
6 781 142
2 029 826
568 523
135 311
pienet_neuro_Husuke
8 425 854
4 347 214
2 949 315
537 466
121 147
Immunosuppressio
14 411 354
7 264 989
2 749 788
3 570 773
182 934
Tehohoitopäivät
10 626 138
6 343 707
1 722 338
1 659 950
389 549
Leikkausosasto _päiväanestesia
19 343 024
9 516 707
2 897 603
4 391 534
1 877 011
Päiväkeskus
3 736 314
1 990 842
1 481 241
208 251
26 926
19 399
Kliininen erityistyö
242 063
2 666 030
‐2 767 642
25 407
296 131
1 416 650
1 745 325
628 624
582 144
534 556
813 660
640 210
1 865 512
340 243
313 040
5 441 627
16 201 017
27 982 218
7 186 989
8 766 411
12 028 818
11 954 438
9 827 412
17 939 748
3 851 901
454 087
Uudet toiminnot, lisäkustannus:
vuodehuolto
cook and chill, Ravioli
täyttöpalvelu / hoitologistikko
vartijapalvelut
yhteensä
7 430 771
93 652 448
50 000
73 000
100 000
250 000
95 456 765
59 072 099
17 496 593
12 815 126
3 246 842
2012 tuotot
Ennuste 2021, 2,5% kustannusten vuosittaisella kasvulla lisättynä ennusteella sekä ennustetulla tuotannon kasvulla
2021 kulut
Päivystys
orto_sydän_siko
inf_uro_yleis
pienet_neuro_Husuke
Immunosuppressio
Tehohoitopäivät
Leikkausosasto _päiväanestesia
Päiväkeskus
Kliininen erityistyö
Uudet toiminnot, lisäkustannus:
vuodehuolto
cook and chill, Ravioli
täyttöpalvelu / hoitologistikko
vartijapalvelut
tietotekniikan järjestelmien poistot
laite‐ja kalustoinvestointien poistot
vuokra (uusi+osa LKL)
nykyisten tilojen vuokra vähennetty
yhteensä
7 367 881
19 301 642
31 459 015
10 203 939
11 464 131
9 790 945
13 669 323
16 191 896
30 939 028
5 090 859
323 500
2021 tuotot
7 272 354
22 985 810
33 332 260
11 319 021
11 663 048
10 350 191
14 403 708
16 506 601
30 654 309
5 467 465
636 233
66 500
97 090
133 000
332 500
2 000 000
2 000 000
11 400 000
9 288 463
131 083 770 131 258 740 2012 HYKS NaLa, kaikki lastenyksiköt yhteensä
Tot euro
T3 TOIMINTATUOT T4 TOIMINTAKULUT
1450 PEDIATRIA
67 755 324
72 954 615
1460 LASTENKIRURGIA
35 466 582
37 788 391
1470 LASTENNEUROLOGIA
24 452 608
17 507 048
1480 LASTENPSYKIATRIA
22 839 250
22 526 670
yhteensä
150 513 764
150 776 725
Taulukko 12. Uuteen lastensairaalaan siirtyvien lastenyksiköiden kulut ja tuotot suoritelajeittain. Vuoden 2021 tuottoarviot perustuvat palvelujen hinnoitteluun vuonna 2012 ja
vastaavasti toimintakulujen muutos on arvioitu perustuen vuoteen 2012. Kustannusten
arvioidaan toiminnan kehittyessä ja laajentuessa nousevan noin 2,5 % vuodessa.
Laskennan lähtötilanteen eli vuoden 2012 toimintakulut uuteen lastensairaalaan siirtyvät toiminnat mukaan lukien olivat noin 95 milj. euroa ja tuotot noin 94 milj. euroa. Laskelma osoittaa näennäistä lastensairaalan alijäämää. Tämä johtuu siitä että laskelmassa ei ole mukana lastensairaalan toimintoja, jotka eivät siirry uuteen lastensairaalaan (lähes koko lastenpsykiatria, vastasyntyneiden klinikan, Jorvin, Kätilöopiston, Naistenklinikan ja Peijaksen lasten toiminnot) eikä potilasmaksutuottoja, jotka eivät olleet
mukana myöskään Operatiivisen tulosyksikön laskelmassa.
Lastensairaalahankkeen eräs keskeinen perustelu liittyy tavoitteeseen nostaa lasten
erikoissairaanhoidon palvelujen tuottavuutta merkittävästi, kun käyttöön saadaan nykyaikaiset, vaativan hoidon edellytykset täyttävät tilat. Tässä hankesuunnitelmassa kuvattujen toimintaprosessimuutosten avulla mm. nostetaan sairaalan tilatehokkuutta ja kohdennetaan käytettävissä oleva työpanos siten, että henkilötyön tuottavuutta on mahdollista lisätä. Tavoitteena on kattaa uusista sairaalatiloista aiheutuvat lisäkustannukset
tuottavuuden kasvulla.
82/83
HANKESUUNNITELMA
30.04.2015d
Lastensairaalan toimintayksiköiden ja siirtyvien yksiköiden sisäiset tilavuokrat ovat lähtötilanteessa 2012 9,3 milj. euroa vuodessa. Sisäisten vuokrien määrän arvioidaan nousevan 11,4 milj. euroksi vuodessa. Uuden lastensairaalan osuus tästä on 8,9 milj. euroa
ja Lastenklinikkaan peruskorjattavien tilojen osuus 2,5 milj. euroa. vuodessa. Uuden
lastensairaalarakennuksen vuokra-arvio perustuu lastensairaalan tukisäätiön ja HUS:n
vuokrasopimusneuvottelujen tietoihin ja se sisältää myös HUS:n hanketta varten tekemän lahjoituksen poistot sekä arvion vuotuisista kiinteistön ylläpitokuluista. Edellä mainitut vuokrat ja vuokravaikutukset ovat Hus:in sisäisiä arvioita eivätkä ne mitenkään liity
Säätiön ja Husin välisiin nykyisiin tai tuleviin vuokra- tai muihin sopimuksiin.
Arviossa uuden lastensairaalan vuositason kustannuksista on mukana myös arviot
HUS-Tietohallinnon kautta saatavista uusista tietoteknisistä järjestelmistä sekä uuden
sairaalan käyttöönottoon liittyvistä kasvavista laite- ja kalustoinvestointien poistoista.
Lastensairaalan vuoden 2021 tuottoarviot perustuvat vuoden 2012 hinnoitteluun ja ovat
ennakoidulla vuoden 2021 tuotantomäärillä laskettuna noin 131 milj. euroa. Toimintakulujen muutos on arvioitu perustuen lähtötasoon vuonna 2012. Kun toiminnan kehittyessä ja laajentuessa kustannusten arvioidaan nousevan n. 2.5 % vuodessa, on lastensairaalan toimintakuluarvio vuodelle 2021 131 milj. euroa (Taulukko 12). Uudelta sairaalalta edellytetään, että se pystyy toimimaan ilman henkilöstön kokonaismäärän lisääntymistä nykyisestä vastaten silti ennakoituun nousevaan tuotantovaatimukseen.
Tässä hankesuunnitelmassa toiminnan volyymit on ennustettu toimintokohtaisesti ottamalla huomioon sekä väestö- että muut kysyntäennusteet että asiantuntijoiden arviot
eri potilasryhmien lääketieteellisen hoidon kehityksestä. Käsitys toimintojen tehostumisen realistisuudesta perustuu suunniteltuihin toiminnallisiin muutoksiin, niistä johdettuihin henkilöstöarvioihin ja yleiseen tietämykseen tertiääristen sairaaloiden toiminnasta.
Tällä perusteella uuden lastensairaalan suunnittelu johtaa tilanteeseen, jossa nykyhenkilöstömäärällä voidaan tuottaa vuoteen 2021 ennustettu toiminnanlisäys. Laskennallisesti malli osoittaa että kulut ja tuotot pysyvät tasapainossa.
LIITTEET
Tavoitetilaluettelo
Liite 1
Yleissuunnitelma 27.02.2015, Arkkitehtitoimisto Sarc
Liite 2
Yleissuunnitelma-aineisto on ladattavissa alla olevasta linkistä:
https://tiedostot.haahtela.fi/ULS/Liite2-ULS2017ArkYleissuunnitelmaPohjat27022015.pdf
83/83
1(1)
UUSI LASTENSAIRAALA 2017, Tavoitetilat, Yhteenveto yksiköittäin, Ver 3.9
Haahtela Yhtiöt, Ilkka Niukkanen, 30.04.2015
Os
Yksikkö
01.00 Vuodeosasto 1
01.01 Vuodeosasto 1
01.02 Tehovalvonta
02.00 Vuodeosasto 2
02.01 Vuodeosasto 2
12.00 KNF
12.01 KNF, vuodeosasto 2
03.00 Vuodeosasto 3
03.01 Vuodeosasto 3
03.02 Tehovalvonta
04.00 Immunosupressioyksikkö ja päiväsairaala
04.01 IS-yksikkö, vuodeosasto
04.02 IS-yksikkö, päiväsairaala
04.03 IS-yksikkö, poliklinikka
04.04 IS-yksikkö, yht.til.
05.00 Teho-osasto
05.01 Teho-osasto
06.00 Leikkaus- ja anestesiayksikkö
06.01 Oper & Anest, toimenpiteet
06.02 Oper & Anest, valmistelu
06.03 Oper & Anest, heräämö
06.04 Kudospankki
06.05 Oper & Anest, yht.käyt
06.06 Oper & Anest, Akut.pukut.
06.07 Oper & Anest, tsto
07.00 Fysioterapia
07.01 Fysioterapia
08.00 Ajanvarauspoliklinikka
08.01 Ajanvarauspkl
09.00 Päivystyspoliklinikka
09.01 Päivystyspkl
10.00 Yhteiskäyttöiset tilat
10.01 Opetus- ja neuvottelutilat
10.02 Leikki- ja nuorisotoiminta
10.03 Ekumeniatilat
10.04 Tuloaula
10.05 Vainajien säilystystilat
10.06 Henkilökunnan pukutilat
10.07 Monitilatoimisto
11.00 Kuvantaminen
11.01 Magneettitutkimus
11.02 Kuvantaminen, uä
11.03 Kuvantaminen, nat
11.04 Kuvantaminen, TT
11.05 Kuvantaminen
11.06 Kuvantaminen, gen th
11.07 Kuvantaminen, Rad.yht
13.00 Tukipalvelut
13.01 Laboratorio
13.02 HUS-Desiko
13.04 Logistiikka
13.05 Jäte- ja pyykkihuolto
13.06 Ylläpito
OHJELMA-ALA
30.01 Yksikön sisäinen liikenne
YKSIKKÖJEN HUONEALA
20.00 Muut
20.03 Väestönsuoja
30.00 Liikennetilat (yksikköjen välinen)
30.02 Yksikköjen yhteiset käytävät ja aulat
30.03 Portaat
40.00 Talotekniikan tilat
40.01 Iv-tekniikan tilat
40.02 Lvvv-tekniikan tilat
40.03 Sähkötekniikan tilat
40.04 Hissikonehuoneet
40.05 Sairaalakaasutilat
KOKONAISHUONEALA
RAKENTEET, HORMIT, KUILUT
Hs Ver3.9
Yksikön sis.liikenne
Huom
hum2
%
hum2
1 690
144
32 %
32 %
541
46
sis.liik.-% hyötyalan lisäksi
1 550
32 %
496
301
32 %
96
1 620
194
32 %
32 %
518
62
1 402
493
157
227
32 %
32 %
32 %
32 %
449
158
50
73
1 565
40 %
626
1 721
344
803
61
373
32
170
45 %
45 %
32 %
32 %
32 %
25 %
25 %
774
155
257
20
119
8
43
412
32 %
132
2 017
32 %
645
1 095
32 %
350
341
300
24
386
101
765
819
25 %
25 %
25 %
25 %
25 %
25 %
25 %
85
75
6
97
25
191
205
384
113
120
125
110
25
291
32 %
32 %
32 %
32 %
32 %
32 %
32 %
123
36
38
40
35
8
93
150
266
660
120
80
25 %
25 %
25 %
25 %
25 %
38
67
165
30
20
21 551
7 595
29 146
600
6 995
1 834
1 550
301
1 814
2 279
1 565
3 504
412
2 017
1 095
2 736
1 168
1 276
21 551
35 %
11 %
20 %
0
0
3 206
0
0
5 735
3 260
230
2 098
0
147
38 087
18 %
6 687
TAVOITE<
44 774
44 800
2,08
BRUTTOALA (ilman autohallia)
Tehokkuuskerroin Brutto / Ohjelma-ala
Autohalli
20.01 Autohalli
20.02 Ajoramppi
3 000
3 000
0
BRUTTOALA (autohallin kanssa)
TAVOITE<
47 774
47 800
yks.väl. liik.-% yks. huone-m2 lisäksi
talotekn.-% yks. huone-m2 lisäksi
rakenne-% kokonais huone-m2 lisäksi
1(12)
UUSI LASTENSAIRAALA 2017, Tavoitetilaluettelo Ver 3.9, 30.04.2015
Haahtela Yhtiöt, Ilkka Niukkanen
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
30.04.2015 Hankesuunnitelma, Ver 3.9
Lkm
à m2
Yhteensä
Vuodeosasto 1 (26 + 5 (+5) + 6 ss)
Kardiologia, pienten kirurgia, Husuke ja silmäkorva-hammaspostoperatiiviset potilaat
124
Huom
1834
Vuodeosasto 1
Potilashuone
1 ss, joista 1 kuntoutushuone
118
22
21
1690
462
joista yksi G2-tila
Potilashuone
Potilashuoneen wc ja suihku
2 ss
amme
5
27
30
6
150
162
joista yksi G2-tila
Potilashuone, eristys
Sulku (eristyshuone)
Eristyshuoneen wc ja suihku
Hoitaja-asema
Toimisto
Toimisto
Toimisto (avotiski)
Toimisto
Toimisto, osastonhoitaja
Toimisto
Tutkimushuone
Lääkehuone
Lääkehuone
Suojakaappitila lääkevalmistukseen
Laboratoriotila ja putkiposti
Elvytysvarusteet
Potilaskeittiö
Ruokailutila
Leikkitila
Nuorten tila
Vanhempien taukotila
Taukohuone, henkilökunta
Laukkukaapit, henkilökunta
Neuvottelu- ja keskustelutila
Varasto
Vaunu- ja ratasparkki
Huoltohuone
WC, henkilökunta
WC, vanhemmat
Inva-WC
Jätehuone
Siivoushuone
Tehovalvonta
(teho)valvontahuone
Valvontapotilaan WC-tila
Hoitaja-asema
1ss
4
4
4
4
4
1
1
1
2
3
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
2
1
2
6
2
1
2
2
6
3
3
21
5
6
20
14
30
10
25
16
25
25
35
15
5
10
2
30
23
30
24
20
10
30
5
20
10
30
10
22
2
2
5
8
10
84
20
24
80
56
30
10
25
32
75
25
35
15
10
10
2
30
23
30
24
20
10
30
5
20
20
60
10
44
12
4
5
16
20
144
126
18
amme
5 työpistettä
Hoitaja-aseman takatila, 2 työpistettä
vuorovast. + 3 aoh, 2-osainen tila
os siht, ilmoittautuminen os:lle
kans. takatila, hoid.var 2+ siht 2
2 työpistettä
Lääkärit: 4 työpistettä, kaikki huoneet lähekkäin
Toimenpiteet, tutkimukset, lähellä lääkärien tstoa
Erillinen tila lääkehuoneen yhteydessä
Putkipostiasema
Välikkö tai syvennys keskeisellä paikalla
Potilaiden ruokahuolto, sis. maidon käsittely
Ravinto-ohjaus, luukku potilaskeittiöön
Odotus, oleskelu, leikki
oleskelu, pelit
Lepo, oleskelu, ruokailu
Leikkihuoneen yhteydessä
10 paikkaa + keittiö
Syvennys taukotilan läheisyydessä
Yhdistettävissä toiseen pienempään?
Kulutustavara, hoitotarvikkeet, lelut, ym
Sisääntulon läheisyys, mahdollisuus lukita
2-osainen (10+10 m2)
Vierailijoille
Kuiluyhteys jäte ja pyykki, keskeinen sijainti
2 hp, tehohoitovaraus
amme
42
6
joista yksi G2-tila
joista yksi G2-tila
joista yksi G2-tila
8 + 2 m2
G2-tila
G2-tila
2(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
107
Vuodeosasto 2 (16 + 5(+5) + 6 ss)
Ortopedia, lastenneurologia ja Video-EEG,
neurokirurgia
Potilashuone
Potilashuone
Potilashuone (video-EEG)
Potilashuone (video-EEG + PSG)
Potilashuone (PSG)
PSG eteistila
(teho)valvontahuone
valvontapotilaan WC-tila
Hoitaja-asema
1550
amme
6
5
4
1
1
2
4
4
17
21
30
21
21
21
5
21
5
6
126
150
84
21
21
10
84
20
102
amme
2 hp
amme
5 työpistettä
4
3
3
3
6
30
6
20
24
90
18
60
Toimisto
3
12
36
Toimisto
Toimisto (avotiski)
Toimisto
vuorovastaava, 3 aoh
os siht, ilmoittautuminen os:lle
2 hoidonvaraajaa + 2 siht. + varaus 2 työpiste
2 työpistettä
1
1
1
1
30
10
25
15
30
10
25
15
Toimisto
2
26
52
Tutkimushuone
Toimisto
Valvomo
Toimisto
Liimaushuone
Toimisto
Varasto
Laitehuone
Lääkehuone
Lääkehuone
Elvytysvarusteet
Potilaskeittiö
Ruokailutila
Leikkitila
Nuorten tila (voi olla käytävän pääty tms)
Varasto
Huoltohuone
WC, henkilökunta
WC, vanhemmat
Jätehuone
Siivoushuone
hoitaja-asemaPSG-työpistex2, 5 sh työpiste
VEEG (5 näyttöä, 3 sh, 1 työpiste)
filmin katselu VEEG, 3 sh
VideoEEG valmistelu
VEEG lääkärin työtila
VEEG
VEEG
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
2
6
2
2
2
20
25
25
20
20
10
12
15
34
13
5
5
10
30
25
22
15
10
16
30
5
20
10
50
10
20
2
2
8
10
20
25
25
20
20
10
20
15
34
13
10
5
10
30
25
22
15
10
16
30
5
20
20
50
10
40
12
4
16
20
KNF
Huom! Sijainti vuodeosasto 2 vieressä
Toimisto
Toimisto
Toimisto
Toimisto
Toimisto
Toimisto, front desk
Takatoimisto
Odotustila
Inva-WC
Tutkimushuone
Tutkimushuone
Huoltohuone
WC, henkilökunta
1 ss, joista 4 kuntoutushuonetta
2 ss
1ss
1ss
Putkipostiasema
Luukku potilaskeittiöön
19
Osastonylilääkärin analyysihuone ja neuvotteluhuone
Erikoislääkäreiden analyysihuoneet
Erikoislääkärin analyysihuone, myös tutkimushuone
Erikoistuvien lääkäreiden analyysihuone
Fyysikoiden työtila
ilmoittautuminen (2 työpistettä)
hoitajat, 6 työpistettä
Sisältää myös leikkitilan
Potilaille
EEG
ENMG ja herätteet
1-osainen, visuaalisesti eri puolet erotettavissa
Taukotila + demostraatio
Henkilökunnan WC
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
3
1
1
1
2
Huom
301
20
12
17
25
25
15
10
20
15
6
21
20
15
20
2
20
24
17
25
25
15
10
22
15
6
63
20
15
20
4
8 + 2 m2
3(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Vuodeosasto 3 (20 + 7 (+7) + 6 ss)
Infektio, gastrokirurgia, urologia, yleispediatria- ja
kirurgia
Vuodeosasto 3
Potilashuone
Potilashuone
Hoitaja-asema
Toimisto
Toimisto
Toimisto ( avotiski)
Toimisto
Toimisto
Tutkimushuone
Lääkehuone 1
Lääkehuone 2
Elvytysvarusteet
Potilaskeittiö
Ruokailutila
Leikkitila
Nuorten tila (voi olla käytävän pääty tms)
Varasto
Huoltohuone
WC, henkilökunta
WC, vanhemmat
Inva-WC
Jätehuone
Siivoushuone
Tehovalvonta (6 ss)
(teho)valvontahuone
(teho)valvontahuone
valvontapotilaan WC + suihku
tehovalvontahuoneen sulku
Hoitaja-asema
Toimisto
131
1 ss, joista 1 kunhoutushuone
2 ss
amme
1 ss joista 2 paineistettua
2ss
amme
5 työpistettä
vuorovastaava + 3 aoh
os siht, ilmotautuminen os:lle
kans. takat, hoidonvar 2+ siht2
2 työpistettä
Ravinto-ohjaus, luukku potilaskeittiöön
odotus, oleskelu, pelit
Vierailijoille
1ss, joista yksi paineistettu
2ss
amme
Putkipostiasema
Huom
1814
115
11
6
21
30
1620
231
180
17
9
1
10
10
4
4
1
1
1
2
3
1
1
1
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
2
1
2
6
2
1
2
2
6
21
28
5
6
20
15
30
10
25
16
27
25
13
34
5
5
30
23
20
24
10
20
30
5
20
10
33
10
20
2
2
5
8
10
102
189
28
50
60
80
60
30
10
25
32
81
25
13
34
10
5
30
23
20
24
10
20
30
5
20
20
66
10
40
12
4
5
16
20
16
4
1
5
5
24
33
6
5
194
96
33
30
25
1
10
10
8 + 2 m2
4(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Immunosupressioyksikkö
Sis. vuodeosasto (26 ss), poliklinikka,
päiväsairaala (14 hp)
Vuodeosasto / tehovalvonta (26 ss)
Potilashuone
Potilashuone
Saattohoitohuone
176
1ss, (dialyysivalmius 10 h, inhalaatio 1 h)
1ss, inhalaatio
normaali potilashuone muuna aikana
2279
109
23
2
26
26
1
22
22
5,5
6,5
22
1402
506
44
143
169
22
Saattohoitohuoneen vanhempaintila
Liukuovi tms. yhdistettävissä
1
15
15
Hoitaja-asema
8 työpistettä
3
20
60
Toimisto
Lääkärit, ovi hoitaja-asemille, 7 istumapaikkaa
3
34
102
Potilaskeittiö
Ruokailutila
Neuvotteluhuone
Tutkimus-, näytteenotto- ja hoitohuone
Lääkehuone
Lääkehuone
Suojakaappi lääkevalmistukseen
Elvytysvarusteet
Huoltohuone
Leikkitila
Nuorten tila
Varasto
Varasto
WC, vanhemmat
Inva-WC
Siivoushuone
Vanhempien keittiö
Päiväsairaala (14 hp)
Päiväsairaalan hoitohuone
Päiväsairaalan hoitohuone eristys + inh.
Päiväsairaalan hoitohuone eristys
Päiväsairaalan hoitohuone sulku
Inva-WC
WC
Tutkimus-, näytteenotto- ja hoitohuone
Lääkehuone
Huoltohuone
Siivoushuone
Varasto
Hoitaja-asema
Vastaanottohuone
Afereesihuone
Potilaskeittiö
Toimisto
Neuvotteluhuone
Toimenpidehuone
Heräämö
Poliklinikkatoiminta
Ilmoittautuminen
Odotushuone
Odotushuone / eristetyt
WC, potilaat ja vanhemmat
Vastaanottohuone
Hoitohuone, pieni keskustelutila
Neuvotteluhuone
Blokin yhteistilat
WC, henkilökunta
Toimisto
Toimisto
Potilaiden ruokahuolto
Ruokailu + lämmitys, ei valmistusta
Yhdistettävissä liukuovella (äänieristys!!)
hoitajien ja potilaan tila erikseen, labra, putkiposti
1
1
2
1
1
1
4
1
1
1
1
1
2
2
1
1
1
1
33
1
1
1
1
3
4
4
1
3
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
12
1
1
1
1
5
2
1
22
2
8
1
1
2
25
20
10
30
43
25
5
5
20
30
15
10
12
2
5
10
20
15
2
2,5
20
30
15
25
20
20
30
43
25
20
5
20
30
15
10
24
4
5
10
20
15
493
42
42
23
15
45
20
20
5
6
40
25
5
20
10
15
20
15
15
10
25
10
25
40
157
8
15
4
2
100
18
10
227
4
20
20
30
30
1
1
1
1
1
2
1
30
35
4
10
0
8
28
30
35
4
10
0
16
28
Toimisto
Varasto
Varastosyvennys
Jätehuone
Dialyysivarustelut yht.
Leikki-ikäiset
nuoret
lääkintälaitteet, natiivi-rtg
hoitovälineet, täyttöpalveluvarasto
Vierailijoille
ruoan valmistusmahdollisuus
4hh
4hh, dialyysivalmius
2hh
1hh inhalaatiohuone, paineistus, dialyysimahdollisuus
1hh, dialyysimahdollisuus, paineistus
Lähellä 4hh
2 x 4hh lähellä ja 1 x heräämössä
hoitovälineet
5-6 työpistettä
Sairaanhoitajan vastaanotto
solujen keräys
Vain välipalatarjoilu
lääkärit 4 työpistettä
lääkärit, erityistt, hoitajat, konsultit
päiväanest.
4 heräämöpaikkaa
Koko blokin yhteinen!
Myös päiväsairaalapotilaille
suojaeristetyille, suora kulku yhteen vo-huoneeseen
Suojaeristyksessä oleville
Sairaanhoitajan vastaanotto
Päiväsrlan neuvotteluhuoneen vieressä, yhdistettäv.
Toinen lukittava eristyskäyttöä varten
hoidonvaraajat 2 hlö, osastonsihteeri
4 työpistettä (KSS, elins., tutk.hoitaja, rekisterih…)
Osastonhoitaja
4 aoh + vuorovastaava
15 paikka + keittiö
Potilas- ja liinavaatteet
Natiivi-rtg, uä-laite syvennys tms. parkkipaikka
vesihuone (20 m2) + kunnossapitotila ja varasto
Huom
42
42
23
15
15
5
5
5
2
40
25
5
20
10
15
20
15
15
10
25
10
25
40
8
15
4
2
20
9
10
(26 ss)
joista 2 kpl G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
5(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Huom
Teho-osasto (18 ss)
Huom! Sijainti leikkausosaston välittömässä
läheisydessä
79
4 potilaan hoitomoduli
4 potilaan hoitomodulin WC/suihku
4 potilaan hoitomodulin huuhteluhuone
Omaisen tila + keittiökomero
1h-eristysmoduli
Eristysmodulin WC/suihku/huuhteluhuone
Eristysmodulin sulku
Eristysmodulin omaisen tila
Eristysmodulin omaisten WC/suihku
Saattohoito-/vainajien huone
Paaripesu
Steriilin tavaran varasto
Varasto
Liinavaatevarasto
Kaasupullovarasto
Varasto rtg-, uä- ja EKG-laitteille
Välinehuolto
Potilaskeittiö
Nestevarasto
Lääkehuone
Puhtaan tavaran terminaali
Jätehuone
Siivoushuone
WC, henkilökunta
Tietojärjestelmän operaattorin työtila
Osastonhoitajan toimisto
Osastonylilääkärin toimisto
Neuvotteluhuone
Päivystäjän huone
4
1
4
175
6
7
700
6
28
G2-tila
G2-tila
2
2
2
2
2
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
6
1
1
1
1
2
29
8
8
9
5
22
10
15
23
10
13
6
30
12
15
15
5
27
12
10
15
2,5
8
15
15
30
11
58
16
16
18
10
22
10
15
23
10
13
6
30
12
15
15
5
27
12
10
15
15
8
15
15
30
22
G2-tila
G2-tila
G2-tila
os.sihteerit, hoitajat, lääkärit, erikoislääkärit
2
1
1
1
1
4
35
2
5
125
8
35
2
5
125
Yleisötilaisuudet, työskentely, oleskelu
Lepo, ruokailu, vaatekaapit
Pienyöpymistila
1
1
16
50
35
5
50
35
80
1
1
1
2
2
1
2
5
5
2
4
4
2
5
5
4
8
4
Päivystäjän WC/suihku
Hlökunnan taukotila
Elvytys/siirtokuljetustarvikevarasto
Tehon monitilatoimistoalue
Tehon monitilatoimistoalue
1565
Pienyöpymistila, josta kulku potilaspaikalle
Ei tehovarusteltu tila
Lääkintälaitteet
Putkipostiasema
Yhdessä leikkausosaston vastaavan hlön kanssa
Vanhempainkeskus
Olohuone-monitoimitila
Monitoimitila, omaistentilat
Omaisen yöpymistila
Puhelinkoppi
Omaisten huoneen eteinen
Inva-WC
WC
Suihkutila omaisille
Pyykinpesu
"Tuulikaappi", eteinen, sulku
Vierailijoille
Pesukone ja kuivausrumpu
6(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Leikkaus- ja anestesiayksikkö
154
3504
Toimenpidealue
Huom! Tiloilla oltava selkeä yhteys teho-osastoon.
54
1721
Leikkaussali 1
Leikkaussali 1 angion säätöhuone
Thorax- ja sydänkirurgia, hybridisali
yhteinen Sydänkatetrointilaboratorion säätöhuoneen
kanssa
1
1
100
22
100
22
Perfuusiohuone, likainen
Perfuusiohuone, puhdas
Leikkaussali 2
Leikkaussali 3
Leikkaussali 4
Leikkaussali 5
Leikkaussali 6
Leikkaussali 7
Leikkaussali 8
Sydänkatetrointilaboratorio
Sydänkatetrointilaboratorio, laitteiston laitetila
Kirurginen käsienpesutila 1
Lääkehuone 1
Sanelupiste
Sydän-keuhkokoneen huolto
Sydän-keuhkokoneen huolto
Raskas ortopedia
Päivystysleikkaukset
Gastrokirurgia
Urologia ja korvaleikkaukset
Ortopedia
Päivystysleikkaukset
Varaus leikkaussalille, käytetään laitevarastona
Sydänsalin vieressä
Sydänsalin ja angiolaboratorion yhteinen laitetila
Isojen salien käytössä
Isojen salien käytössä, sis. suojakaappi
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
16
30
80
80
80
60
60
60
60
100
20
10
20
27
16
30
80
80
80
60
60
60
60
100
20
10
20
27
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
15
15
50
50
50
30
25
10
12
17
18
15
15
50
50
50
30
25
10
24
17
18
6
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
2
1
1
1
1
1
2
3
20
15
80
10
80
80
10
10
95
33
12
17
10
30
5
25
10
18
20
15
80
10
80
80
10
20
95
33
24
17
10
30
5
25
20
Infuusiovarasto
Laboratoriotila 1
Päiväkirurginen leikkaussali 1
Hammashoitohuone
Induktiotila, päiki
Kirurginen käsienpesutila 2
Sänkyvarasto
Laboratoriotila 2
Lääkehuone 2
WC
Osastonkanslia, isot salit
Toimisto, isot salit
Toimisto, isot salit
Osastonkanslia, päiki
Varasto, isot salit
Varasto, isot salit
Varasto
Varasto
Varasto, isot salit
Varasto, isot salit
Huoltohuone, likainen
Varasto, päiki
Varasto, päiki
Varasto, päiki
Varasto, päiki
Varasto, päiki
Siivoushuone
Putkiposti, vetokaappi, sijainti isojen salien lähellä
Anestesiassa tehtävät hoidot
Päiki-salien käytössä
Syvennys tms. salien yhteydessä
Putkiposti, vetokaappi, sijainti päiki-salien lähellä
Henkilökunnalle
"Lennonjohto", osastonsihteeri, listanvetäjä
Osastonhoitaja
Anestesialääkärit ja kirurgit
Steriili
Tehdassteriili
Kipsit
Endoskoopit (voi olla myös yhteinen jos hyvä sijainti)
Lääkintälaitteet
Rtg- ja uä-laitteet, salien välitön läheisyys
Steriili
Steriili, desinfioidut kestotavarat
Tehdassteriili
Lääkintälaitteet
Valmistelualue
30
Valmistelutilan potilaspaikka
Valmistelutilan työtila
Odotustila
Ilmoittautuminen
Hoitajan työtila (odotustilassa)
Tutkimushuone
Inva-WC
WC
Pukuhuoneet
Eristyspukuhuone
WC, eristyspukuhuone
5
1
1
1
5
4
1
2
4
2
2
2
Sisältää myös nuorten viihdenurkkauksen
Hoitaja-asema
Potilaille ja omaisille
Potilaille ja omaisille
Tytöt ja pojat omansa
Heräämöalue
Huom! Tiloilla oltava selkeä yhteys teho-osastoon.
Huom
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
G2-tila
344
16
15
55
10
6
17
10
5
3
15
6
6
40
80
15
55
10
30
68
10
10
12
30
12
12
803
Iso heräämö, 15 potilaspaikkaa
sisältää eristyspaikat, 4 kpl
15
33
495
G2-tila
Raskas heräämö, työtila
Pikaheräämö, 11 potilaspaikkaa
"Lennonjohto", hoitajien työtila
1
11
25
18
25
198
G2-tila
G2-tila
Päiväheräämö työtila, I-vaihe
Huoltohuone, likainen
WC
Inva-WC
WC, eristyspotilaat
Keittiötila
Varasto, heräämö
Varasto, heräämö
Hoitaja-asema
Heräämön käytössä
Heräämöpotilaille
Steriilitavara
Tehdaspuhdas
1
1
2
1
2
1
1
1
12
12
3
6
6
5
7
10
12
12
6
6
12
5
7
10
G2-tila
Varasto, heräämö
Siivouskomero
Lääkintälaitteet
1
1
10
5
10
5
Kudospankki
Huom! Voivat sijaita yksikön ulkopuolella, esim. eri
kerros
Toimisto
Sulku
Laboratoriotila
Tankkitila
Nestetyppitäyttötila
5
Kudospankki
1
1
1
1
1
61
16
8
20
13
4
16
8
20
13
4
7(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Yhteiskäyttöiset tilat
16
373
Jätehuone
Kuiluyhteys jäte ja pyykki
2
6
12
Endoskooppien huolto
Varasto
Välinehuolto, pesu ja desinfektio
Instrumenttihuone
Välinehuolto, pakkaus ja sterilointi
Välinehuolto, autoklaavin purku
Laitehuolto
Kuljetusvaunutila
Päiki + isot leikkurit, voi sijaita yksikön ulkopuolella
Saapuva ja lähtevä tavara
Likainen ja puhdas, voi sijaita eri kerroksessa
Voi sijaita eri kerroksessa
Voi sijaita eri kerroksessa
Huolto ja varasto, voi sijaita eri kerroksessa
Lääkintävahtimestari
Voi sijaita eri kerroksessa (välinehuollon lähellä)
20 paikka + keittiö
1
1
1
1
1
1
1
1
1
12
36
42
25
54
16
10
12
110
12
36
42
25
54
16
10
12
110
WC
Neuvottelutila
Henkilökunta, sijoitettuina eri puolille yksikköä
20 hlöä, lähellä tehon neuvottelutilaa
4
1
3
32
12
32
Akuuttipukutilat
kerros
Pukuhuone
Pukuhuone
Suihkutila
6
Akuuttipukutilat N/M
Akuuttipukutiloissa N/M
Akuuttipukutiloissa N/M
Toimistotilat
kerros
2
2
2
32
10
2
4
3
20
4
8
170
Leikkausosaston toimistot, 16 työpistettä
Os.sihteerit, AOH, hoitajat, tietojärjest.vast.
1
115
115
Leikkausosaston toimistot, 9 työpistettä
Toimisto
Os.sihteerit, AOH, hoitajat, tietojärjest.vast.
Anestesiaylilääkäri
1
1
40
15
40
15
Fysioterapia
Huom! Sijainti Ajanvarauspoliklinikan yhteydessä
Fysioterapian liikuntasali
Kuntosali
Salien varastot
Pukuhuoneet
Suihkut pukuhuoneessa
Inva-WC
Kävelyanalyysitila
Apuvälineiden varasto
Apuvälineiden luovutus
Apuvälineiden palautus ja varasto
Ortoosin valmistus
Ortoosihuoneen varasto
16
Salin oltava kahtia jaettavissa.
Fysioterapeuttien ja toimintaterapeuttien varasto
ajanvarauspolilla ja liikuntatiloissa
ajanvarauspolilla ja liikuntatiloissa
1
1
1
2
2
2
1
1
1
1
2
1
412
85
65
30
12
4
5
100
0
20
20
20
10
85
65
30
24
8
10
100
0
20
20
40
10
Huom
8(12)
Tilan nimi
Huom! Neljään soluun jaettuna
Normaali vastaanottohuone
Tilava vastaanottohuone
Ruoanlämmityssyvennys
WC, erityisvarusteltu
Vastaanottohuone (kosketuseristys)
Vastaanottohuoneen wc
Hoitohuone, pieni keskustelutila
Hoitohuone
Toimenpidehuone
Toimenpidehuone
Suihkutila, rasitus EKG
Toimenpidehuone
Valokuvaushuone
Valokuvaushuoneen työpiste
Lääkehuone
Varasto
Varasto
Varasto
Silmänpohjakuvaushuone
Neuvotteluhuone
Odotustila
Odotustilan lepotila
Odotustilan vauvanhoitotila
Palvelupiste (Front Desk)
Huoltohuone
Siivoushuone
Näytevälikkö, jossa putkipostiasema
Inva -WC
WC
Henkilökunnan WC
Toimistotyötila (Back-office)
Osastonhoitajan huone
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
125
Toimintaterapeutin varustus
Neuropsykologin varustus
Fysioterapeutin varustus
Kaksi työpistettä
Laite sijoitettu
Ruoanlämmitys liukoviyhteydellä, puheterapia
Korvatutkimukset
Silmätutkimukset
Sis. kiinteä mittalaite
Imeväisen kylvetysmahdollisuus
Toiminnallinen, ryhmävastaanotto, liikkumisen havainnointi
Videointimahdollisuus
Ilokaasumahdollisuus + poistot, UÄ-laite sijoitettuna
Iso laite sijoitettuna, urodynaaminen laitteisto
Kardiologia, uä- laite + viihdyke (DVD tms.)
Iso laite sijoitettuna, gastrodynamialaitteisto
Iso laite sijoitettuna, uä-laite ja gyn.tutkimuspöytä
Liukuoviyhteys vastaanottohuoneeseen
Urodynaamiset tutkimukset
Kosketuseristyshuoneen yhteydessä
Mittausmahdollisuus
Keuhkotutkimus
Rasitus-EKG, ergometria
Haavat ja avanteet
Sisältää pukuhuoneen
Hoitotarvikkeet, instrumentit
Laitteet, apuvälineet
Liinavaatteet rullakoissa
Pimeä huonetila
Monikäyttöiset, 1 tila lähellä takatoimistoa
Näköyhteydellä palvelutiskille, kardiologian soluun
Ratkaisusta riippuen 4 - 5 kpl
Näytteenotto
Noin 30 työpistettä yhteensä, esim. 1-2 moduulia
Huom
2017
1
1
2
26
3
1
4
1
4
1
4
2
1
1
4
1
1
1
1
1
1
6
3
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
1
5
4
1
4
4
1
1
17
17
17
17
17
17
17
17
22
25
25
25
25
25
25
25
25
3
9
17
5
9
10
17
20
4
25
17
5
15
8
5
5
15
23
40
17
4
12
10
4
17
17
34
442
51
17
68
17
88
25
100
50
25
25
100
25
25
3
9
17
5
54
30
17
20
4
25
17
5
15
16
5
5
15
115
160
17
16
48
10
4
1
1
4
4
8
1
1
5
5
5
2
2
190
15
5
5
20
8
16
190
15
G2-tila
9(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
74
Seurantapaikka 1 ss
Seurantapaikka 2 ss
Seurantapaikkojen wc-tilat
Lepopaikat
Eristyshuone
Eristyshuone
Toimenpidehuone
Toimenpidehuoneen wc + suihku
Kipsihuone
Kipsihuoneen varasto
Ensihoitohuone 2 ss
Ensihoitohuone 1 ss
Ensihoitohuoneenn etutila
Vanhempien tila
Triage 1
Takatila
Odotustila 1
Lastenhoitotila
Lääkärin vastaanotto
Sh-vastaanotto, 2-triage
Yön yli seuranta, "boxi"
Odotustila 2
Lääkehuone
Huoltohuone
Inva-wc
HD alue
Varasto
Varasto
Potilaskeittiö
Toimisto
Toimisto
Hoitaja-asema
Takatoimisto
Takatoimisto
Kulutustavara + instrumentit
Oh
Bed manager, aoh
Neuvottelutila
WC, henkilökunta
Jätehuone
Siivoushuone
Ambulanssisängyn pesupaikka
1095
5
2
10
1
3
4
2
2
1
1
3
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
17
17
14
28
2
8
15
5
15
6
6
25
6
30
10
50
25
30
12
15
10
80
10
85
34
140
28
6
32
30
10
15
6
18
25
6
30
10
50
25
30
12
15
10
80
10
1
1
1
2
6
2
30
15
5
12
2
7
30
15
5
24
12
14
1
1
1
1
1
1
1
1
20
5
10
15
15
25
10
40
20
5
10
15
15
25
10
40
Yhteiskäytöinen rtg:n ja lab:n kanssa
Yhteiskäyttöinen ajanvarauspolin, kuvantamisen, lab:in ja
neuvonnan kanssa, 35 paikkaa + keittiö
1
1
25
75
25
75
Henkilökunta
1
1
1
1
3
10
15
10
3
10
15
10
1
10
10
4 paikkaa, 1-odotustilan sivussa
Kulku ulkoa, paineistettu
Toimii myös ns. turvahuoneena
Puhtaat ja likaiset tp:t samassa
2 kipsauspaikkaa
Yhteys TT-huoneeseen, rtg!
Yhteys TT-huoneeseen, rtg!
Odottamista ja keskustelua varten
ilmoittautuminen
sihteerin työtila
LD alue
LD alue, odotustilan yhteydessä
Potilaat ja vanhemmat
Toinen sisääntulon (triage) lähelle
Sihteerin työtila
Lääkärit + hoitajat, 7 työpistettä
inva-wc varustus
Huom
yhteiskäyttö ajanvar.plk
G2-tila
G2-tila
10(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Yhteiskäyttöiset tilat
109
2736
Opetus- ja neuvottelutilat
Huom! Muu opetustoiminta vanhalla lastenklinikalla
12
341
Monitoimiopetustila
Simulaatiohuone 1
Simulaatiohuone 2
Simulaatiohuoneiden säätötila
Varasto
Neuvottelualueen lämpiö
WC
Neuvotteluhuone
100 hlön tila
Kaksi työpistettä, tila jaettavissa
Simulaatiovälineistölle
Kahvitarjoilut, naulakot yms.
Lämpiön yhteydessä
1
1
1
1
1
1
4
160
25
30
10
10
30
4
160
25
30
10
10
30
16
20-30 hlön tila, yksi tila myös 12 hlön atk-luokkana
2
30
60
Eteistila
WC ja vaipanvaihtotila
Inva-WC
Vauvojen leikkitila
Sairaalaleikki
Iso leikkitila
Nuortenhuone
Musiikkihuone
Atelje
Vesi- ja hiekkaleikki
Ateljen varastotila
Aistihuone
Valmistamishuone
Henkilökunnan työtila
Opetuskeittiö
MRI-Mock
Taukotila, henkilökunta
17
Rattaat, päällysvaatteet…
"Potilashuoneen mallitila"
4 työpistettä
Ekumeniatilat
Papin työhuone
Hiljentymishuone
Omaisille ja henkilökunnalle, ei kokoustilamainen
Odotustila
Sisarusparkki
Sisarusparkin wc
WC, takatila
WC, etutilallinen
Inva-WC
Vaate- ja tavarasäilytys
Puhelinkoppi
Kahvio
Vanhempien tukipiste
Vauvanhoitohuone
Sisääntulon läheisyys, pyörien pesu/desinfiointi
Etutilallinen wc
150 säilytyspaikkaa (kaappi/lokero)
Asiakastilat ja keittiö
Potilasjärjestöille ym.
Vainajien säilytys (6 säilytyspaikkaa)
Pesu- ja valmistelutila
Kappelin yhteydessä
Eteisen yhteydessä
20 istumapaikkaa
Monitilatoimistoalue
Monitilatoimisto + päivystäjien lepotilat 7 kpl
Lepotilan wc ja suihku
Kirjasto, neuvottelu
Hiljainen huone
Taukotila
Naulakkoalue
wc
Siivous
12
12
1
1
12
12
12
12
1
1
1
60
20
2
60
20
2
7
3
1
2
1
1
1
3
4
50
2
175
12
6
21
12
50
4
175
12
6
1
1
1
1
1
101
15
21
15
5
45
4
1
30
"Puhelinkoppi"
Lokeroita, kaappeja, avonaulakoita jne.
15
21
15
5
45
765
170
55
1
17
150 hlö, 100 työpistettä, eri kokoisia
12
12
386
35
sis. suihku + wc
sis. suihku + wc
15
5
5
15
20
40
30
20
30
10
5
10
15
15
30
20
15
24
5
Henkilökunnan pukutilat
Huom! Vanhalle lastenklinikalle lisäksi 200
pukukaappia
Naisten pukuhuone
Miesten pukuhuone
Työvaatteet
15
5
5
15
20
40
30
20
30
10
5
10
15
15
30
20
15
21
Vainajien säilystystilat
Huom! Asianmukainen kulku myös suoraan ulkoa
Kylmiö
Valmisteluhuone
Eteinen
Inva-WC
Kappeli
1
1
joista1 inva-wc
300
2
Pääsisäänkäynti ja aula
Neuvonta+vahtimestari/vartija
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
Huom
680
55
30
819
1
7
700
4
700
28
1
2
1
1
20
4
40
13
20
8
40
13
2
2
2
3
4
6
800 hlö
100 hlö
11(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Kuvantaminen
Magneettitutkimus
Huom! Sijainti lähellä päiväanestesiaa
MRI ilmoittautuminen
Odotus MRI
Inva-WC
Valmistelutila
Valmistelutila
WC, potilaat
Tutkimushuone
Tekniikkatila
Säätötila
Varasto
varasto
MRI aph / tiiminvet.
Toimistotila
WC, henkilökunta
Taukotila
61
19
Ilmoittautuminen
Odotusalue
Potilaille, odotustilassa
Potilaiden odottelu ja valmistelu
Potilaiden valmistelu, anestesia
Valmistelutilojen välissä
MRI-tutkimukset
MK tekniikkatila
Jaettavissa kahtia
Kelavarasto
2 työpistettä
Sanelu- ja demostraatiotila
UÄ-tutkimukset
Tutkimushuone
UÄ-kanslia ja sanelutila
Inva-WC
Odotustila
Natiivikuvaukset
Huom! Lähellä päivystystä
Tutkimushuone 1
Tutkimushuone 2
Pukuhuone
Kuvalukijatila
1168
384
10
20
5
32
75
2
45
30
12
25
8
10
35
2
12
6
UÄ tutkimukset
hoitajat + sanelu
Potilaille
3
1
2
potilaiden pukeutumistila
tutk.h. välissä
1
1
2
1
22
35
6
Potilaille
1
1
1
1
1
1
1
Läpivalaisu
7
Tutkimushuone
Tekninen tila
pukuhuone
valmistelutila (hlökunta)
säätötila
steriilivarasto
Inva-WC
1
1
1
1
1
1
1
potilaiden pukeutumistila
Potilaille
Geneerinen tutkimushuone
Ortho panthomo ja raaja-TT
1
Tutkimushuone
1
Radiologian yhteistilat
16
G2-tila
66
35
12
50
45
5
15
50
45
10
15
125
50
20
18
12
10
6
9
50
20
18
12
10
6
9
110
55
8
12
5
18
6
6
55
8
12
5
18
6
6
25
25
25
291
Toimisto
Odotustila
ilmoittautuminen
yhteinen/ 7 laitetta
1
1
15
35
15
35
varasto
varasto
demostraatiotila
Toimisto
Toimisto
Toimisto
Toimisto
henkilökunnan wc:t
Siivoushuone
Jätehuone
Huoltohuone
MK Mock scanner
osastokuvauslaitteet+lataus
muu varasto
demostraatiotila
radiologien sanelutilat
osastonylilääkäri
oh/ aoh toimistot
hoitajatoimisto 4 työpistettä
henkilökunnan wc:t
1
1
1
2
1
1
1
2
1
1
1
1
10
15
50
32
15
15
20
2
8
8
15
17
10
15
50
64
15
15
20
4
8
8
15
17
1-osainen, visuaalisesti eri puolet erotettavissa, myös labin
Harjoituslaite, sijainti mri-osasto
G2-tila
120
7
Välitön yhteys ensihoitohuoneeseen
10
20
5
32
75
4
90
30
24
25
8
10
35
4
12
113
5
TT-tutkimukset
Huom! Välitön yhteys ensihoitohuoneeseen
Tutkimushuone
Säätötila
Valmistelutila 1
Valmistelutila 2
Lääkehuone
Inva-WC
Tekninen tila
1
1
1
1
1
2
2
1
2
1
1
1
1
2
1
Huom
G2-tila
12(12)
Tilan nimi
Käyttötarkoitus
Lkm
à m2
Yhteensä
Tukipalvelut
Laboratoriopalvelut
Huom! Päivystyksen läheisyydessä
Laboratoriohuone
Näytteenottohuone
Mikroskooppihuone
Kanslia
WC, henkilökunta
Varasto
Työtila
Odotustila
HUS-Desiko
Huom! Toimistotilat vanhalle Lastenklinikalle
Siivouskeskus, likainen puoli
Siivouskeskus, puhdas puoli
Vuodehuolto
Tekninen tila
HK tauko
WC, henkilökunta
51
12
Näytteiden käsittely ja analysointi
immunosupressioyksikköä varten
Näytteenotto
Näytteenotto
Kanslian yhteydessä
Tarvikevarasto, kärryt 10 kpl
projektihuone
1276
150
38
14
12
3
6
12
3
7
12
15
7
Sis. myös keskitetyn lelujen pesun
Kuivausrummut ja lattiakoneet
Pesula
Vuodepesulan tekninen tila, mm. sänkyjen korjaus
yhteinen logistiikan kanssa
Logistiikka
Saapuvan ja lähtevän tavaran "terminaali"
Logistiikan lastausalue
Varastoautomaatti N1, 1-8 krs
Hissi N4, 0-8 krs
1
3
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
1
2
1
1
8
8
9
38
42
12
3
6
12
3
7
12
15
266
20
30
140
30
40
3
28
Keskeinen yhteys leikkausosastolle ja ulos
Vaunut, kärryt yms.
Likainen , isot
Puhdas, isot
Puhdas, muut
Ruoka
Huom
20
30
140
30
40
6
Sänkyvarasto automaatissa
660
50
110
20
20
20
50
110
160
160
180
Yhteys HUS:n tunneliin
hissi
Jäte- ja pyykkihuolto
2
Pyykki- ja jätehuoltohuone
2
Ylläpito
2
Keskusvalvomo
Tekninen ylläpito
1
1
120
60
120
80
30
50
30
50

liite 1: lastensairaalan hankesuunnitelma

Transcription

Similar documents

Erikoisalayhdistysten tai -sektioiden sihteerit

Kliiniset lääketutkimukset – yliopistosairaalan

ELSI, ELINSIIRTOHOITOTYÖN PÄIVÄ

Referenssiluettelo

Lastenklinikka tänään - Uusi Lastensairaala 2017

Paperiton Sairaala - Avain Technologies

1_Ohjelma_Painonhallinnan haaste mielenterveyden

Haavahoito 28 4 2015

Ohjelma