docKKA_1209
download 
Report Transcription
KKA_1209
Pekka Hulkko • Aimo Virtanen • Saara Lampelo Tia Teckenberg • Mikko Vieltojärvi MarjaLiisa Saarilammi • Kirsi Mustonen Diakoniaammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA : ISBN 978-952-206-118-8 (painettu) ISBN 978-952-206-119-5 (pdf) ISSN 1457-3121 Julkaisija: Korkeakoulujen arviointineuvosto Kansi: Juha Ilonen Layout: Pikseri Julkaisupalvelut Esa Print Oy Tampere 2009 Esipuhe Korkeakoulujen arviointineuvosto toteuttaa vuoteen 2011 mennessä kaikkien suomalaisten korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditoinnit. Keskeinen tavoite on tukea korkeakouluja niiden kehittäessä laadunvarmistusjärjestelmiään vastaamaan eurooppalaisen laadunvarmistuksen periaatteita1 ja osoittaa, että Suomessa toimii pätevä ja johdonmukainen kansallinen ja korkeakoulutasoinen laadunvarmistus. Auditointien yksi tavoite on siten myös vaikuttaa suomalaisten korkeakoulujen kilpailukykyyn globaaleilla koulutusmarkkinoilla. Kansallisena tavoitteena on koota ja välittää laadunvarmistuksen hyviä käytänteitä, edistää niiden leviämistä korkeakoululaitoksessa ja siten kehittää korkeakoulutusta kokonaisuudessaan. Laadunvarmistuksen auditoinnin lähtökohtana on suomalaiseen arviointikäytäntöön jo vahvaksi perinteeksi muodostunut kehittävä arviointi, minkä myös korkeakoulut itse ovat todenneet omaa toimintaansa ja autonomiaansa tukevaksi. Menetelmän perustana on luottamus korkeakoulun omaan vastuuseen toimintansa laadusta. Korkeakoulu päättää itse laadunvarmistusjärjestelmästään, auditoinnissa arvioidaan sen tarkoituksenmukaisuus: kattavuus, toimivuus ja vaikuttavuus. Auditointimallin kehittämisvaihe toteutettiin vuosina 2005–2007. Marraskuussa 2007 Korkeakoulujen arviointineuvosto julkaisi auditointikäsikirjan uuden laitoksen2, jossa on määritelty auditoinnin tavoitteet, kohteet, menetelmät, kriteerit ja seuraamukset. Käsikirja seuraa aikaisemman käsikirjan yleisiä periaatteita ja menettelytapoja, mutta siihen tehtiin joitakin tarkennuksia ja täsmentäviä muutoksia korkeakouluilta ja auditoijilta kerätyn palautteen sekä arviointineuvoston omien kokemusten perusteella. Palautetta kerätään myös jatkossa kaikilta auditointeihin osallistuneilta, ja noin kolmen vuoden kuluttua auditoinnista järjestetään auditoiduille korkeakouluille seuranta- ja kehittämisseminaari. Vuoden 2009 aikana aloitetaan myös auditointien toisen kierroksen menetelmän kehittäminen. 1 Standards and Guidelines for Quality Assurance in the European Higher Education Area. European Association for Quality Assurance in Higher Education. Helsinki: Multiprint. (http:/ /www.enqa.eu/pubs_esg.lasso) 2 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008– 2011. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2007. Korkeakouluilta saatujen palautteiden ja auditointiraporttien mukaan auditoinnit ovat selvästi vauhdittaneet laadunvarmistusjärjestelmien systemaattista kehittämistä ja menettelytapoja. Laadunvarmistus näyttää sekä tuottaneen välineitä korkeakoulujen sisäiseen johtamiseen että ohjanneen korkeakouluja kehittämään toimintojaan kokonaisuutena.Voidaan hyvin sanoa, että auditointiprosessit ja julkinen raportointi korkeakoulujen järjestelmistä ovat lisänneet ja syventäneet laatua koskevaa keskustelua ja korkeakoulujen sekä niiden sidosryhmien välistä vuorovaikutusta. Vastuu arviointitiedon hyödyntämisestä ja soveltamisesta on korkeakoululla itsellään, ja jo suoritetut auditoinnit osoittavat, että menetelmä toimii tuon vastuun täyttämistä edistävästi. Korkeakoulujen arviointineuvoston puolesta esitän parhaimmat kiitokset Diakonia-ammattikorkeakoululle osallistumisesta auditointiin. Kiitokset myös auditointiryhmän jäsenille asiantuntevasta ja sitoutuneesta työstä. Riitta Pyykkö, professori Korkeakoulujen arviointineuvoston puheenjohtaja Sisällys Auditointiryhmä ________________________________________________________ Johdanto __________________________________________________________ Auditoinnin tavoitteet ______________________________________________ Auditoinnin kohteet ________________________________________________ Auditointiprosessi ___________________________________________________ Auditointisopimus __________________________________________________ Auditointiaineisto ___________________________________________________ Auditointivierailu __________________________________________________ Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne _____________________________ Diakoniaammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä ________ Organisaation rakenne ja hallinto ____________________________________ Toimintaajatus visio ja arvot _______________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat _______________________________ Auditointitulokset __________________________________________________ Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toimintojen toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ________________ Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus ______________________________________________________ Tutkintotavoitteinen koulutus _________________________________ Tutkimus ja kehitystyö _______________________________________ Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuus ja aluekehitystyö __ Tuki ja palvelutoiminnot ______________________________________ Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen _________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen _______________________________________________ Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen _________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus _______________________________________________________ Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä ___ Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta ___________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta arviointi ja jatkuva kehittäminen _______________________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus ____________________________ Johtopäätökset ____________________________________________________ Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet ____________ Kehittämissuositukset ______________________________________________ Auditointiryhmän kokonaisarvio Diakoniaammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä ________________________________________ Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta ___ Liitteet : Auditointivierailun ohjelma _________________________________________ : Auditoinnissa käytettävät kriteerit ___________________________________ Auditointiryhmä Puheenjohtaja Vararehtori KTL Pekka Hulkko, Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulu Kauppatieteiden lisensiaatti Pekka Hulkko on toiminut vuodesta 1998 alkaen Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulussa koulutusjohtajana. Hulkon toimenkuvaan kuuluvat vararehtorin ja palkka-asiamiehen tehtävät. Hänen keskeinen vastuualueensa on oppimisen ydinprosessi. Hulkko on suorittanut lisensiaatin tutkinnon Jyväskylän yliopistossa pääaineena yrittäjyys sekä laudaturopinnot yksityisoikeudessa ja kasvatustieteessä (ammattikasvatus). Lisäksi hänellä on opettajan pedagoginen pätevyys. Hän on toiminut Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:ssä Yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalan kehittämistyöryhmän puheenjohtajana ja varapuheenjohtajana. Vuonna 2008 hän toimi puheenjohtajana ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen rehtorineuvostojen nimeämässä aikaisemmin hankitun osaamisen tunnistamisen ja tunnustamisen (AHOT) yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon koulutusalakohtaisessa työryhmässä. Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun auditointiprosessissa Hulkko oli mukana johtotiimissä. Pekka Hulkko on osallistunut maakuntaohjelmaan ja koulutukseen liittyviin alueellisiin kehittämistehtäviin ammattikorkeakoulun toimintaalueella. Varapuheenjohtaja Laatupäällikkö TM Aimo Virtanen, Helsingin yliopisto Teologian maisteri Aimo Virtanen toimii laatupäällikkönä Helsingin yliopistossa. Hänen toimenkuvaansa kuuluu laadunhallinta ja arviointi koko yliopiston tasolla.Virtanen on ollut koordinoimassa usean yliopiston hallinnon kansainvälistä benchmarking-hanketta, kirjasto- ja tietopalveluiden kansainvälistä seuranta-arviointia, Helsingin yliopiston hallinnon arviointihanketta sekä toiminut arviointiasiamiehenä Helsingin yliopiston kansainvälisessä kirjastojen arvioinnissa.Vuodesta 2005 lähtien hänen päätehtävänsä on ollut Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen. Aimo Virtanen on osallistunut aktiivisesti Eduta-Instituutin ja KKA:n yhdessä järjestämille laadunarviointiin liittyville opintomatkoille sekä suorittanut Koulutus- ja kehittämiskeskus Palmenian järjestämän koulutusjakson ”Korkeakoulutuksen laatu ja sen arviointi”. Hän on ollut jäsenenä KKA:n koordinoiman yhteispohjoismaisen projektin arviointiryhmässä, jonka tehtävänä oli arvioida Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmää. Vuonna 2008 hän osallistui Tampereen ammattikorkeakoulun auditointiin auditointiryhmän jäsenenä. Jäsenet Vararehtori FT Saara Lampelo, Turun ammattikorkeakoulu Filosofian tohtori, dosentti Saara Lampelo työskentelee Turun ammattikorkeakoulun vararehtorina vastuualueenaan koulutuksen kehittäminen, arviointi ja kansainväliset asiat. Hän on aiemmin toiminut muun muassa apulaisprofessorina (Baylor College of Medicine, Texas), Kansanterveyslaitoksen GPL:n (Good Practice Laboratory) johtajana, Kuopion yliopiston koulutusja kehittämiskeskuksen johtajana, Mediapolis Oy:n ja sen tytäryhtiön lääketehdas Mediapolis GMP Oy:n toimitusjohtajana, amerikkalaisen Fibrogen Europe Oy:n toimitusjohtajana sekä Sitrassa strategisena suunnittelujohtajana. Lampelo on toiminut useissa kansallisissa ja kansainvälisissä koulutus- ja arviointitehtävissä. Hän on ollut mukana esimerkiksi Unkarin yliopistojen EUvalmiuksien ja projektien vaikuttavuuden arviointityön asiantuntijana ja loppuraportin laatijana (Maailman pankki), tutkimuksen kaupallistamisprosessin benchmarking- ja arviointihankkeessa Yhdysvalloissa ja bio- ja lääketieteen tekniikan osaamisen ennakointi- ja arviointihankkeessa (Oulun TE-keskus). Lampelo on tohtorintutkinnon lisäksi suorittanut korkeakoulun pedagogiset opinnot, MBA-johtamiskoulutuksen ja Managing of External Relationship of the University (Lontoo). Saara Lampelolla on useita luottamustehtäviä kulttuurin, korkeakoulu- ja tutkimuslaitosten ja elinkeinoelämän alueilta sekä lukuisia kansainvälisiä julkaisuja sekä kotimaassa että ulkomailla. Projektisihteeri VTM Tia Teckenberg, Helsingin kaupunki Valtiotieteiden maisteri Tia Teckenberg toimii Helsingin kaupungin nuorisoasiainkeskuksessa projektisihteerinä. Työllistämiskokonaisuuden kehittämisprojektissa hän on ollut kehittämässä mallia, jonka tavoitteena on auttaa syrjäytymisvaarassa olevia nuoria tarttumaan kiinni työelämästä. Toimintamalli on sittemmin vakiintunut ja laajentumassa osaksi Helsingin kaupungin työllisyydenhoidon verkostoa. Tällä hetkellä Teckenberg ohjaa työttömiä nuoria työharjoittelun aikana, suunnittelee toimintamalliin sisältyviä arviointityökaluja sekä koulutukseen ja työelämään ohjaavia koulutuksia. Teckenberg on toiminut aiemmin henkilöstökonsulttina, Tansaniassa vapaaehtoistyöntekijänä sekä Helsingin yliopiston sosiaalipsykologian laitoksella tutkimusavustajana. Sosiaalipsykologian opintojen lisäksi hän on suorittanut yliopistossa sosiaalityön opintokokonaisuuden sekä erikoistumisopintoina arvioinnin, ryhmätyön ja työnohjauksen kokonaisuudet. Teckenberg on hoitanut useita luottamustehtäviä 1990-luvun lopusta lähtien, esimerkiksi opiskelijajärjestö Statuksen puheenjohtajana ja yliopiston alumnineuvoston jäsenenä. Opiskelija Mikko Vieltojärvi, Oulun seudun ammattikorkeakoulu Mikko Vieltojärvi opiskelee Oulun seudun ammattikorkeakoulussa liiketalouden ammattikorkeakoulututkintoa. Hän toimi vuonna 2008 Suomen ammattikorkeakouluopiskelijakuntien liitto – SAMOK ry:n hallituksen jäsenenä tehtävänään ammattikorkeakouluopiskelijoiden kansallinen ja kansainvälinen edunvalvonta. Vieltojärvi on tällä hetkellä Oulun seudun ammattikorkeakoulun hallituksen jäsen ja hän on toiminut opiskelijaedustajana useissa paikallisissa ja valtakunnallisissa korkeakoulutusta käsitelleissä työryhmissä. Lisäksi hän on toiminut Oulun seudun ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan (OSAKO) hallituksen jäsenenä sekä Suomen Nuorisoyhteistyö – Allianssin kansainvälisten asioiden jaostossa. Sihteerit MuT, FM Marja-Liisa Saarilammi on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2008, jossa hän vastaa yliopistosektorin arviointitoiminnasta. Hän on aiemmin toiminut Sibelius-Akatemiassa muun muassa arviointihankkeissa tutkijana, kehittänyt itsearviointimenetelmiä ja toiminut itsearvionneissa kouluttajana sekä koordinoinut kansainvälisen tutkimusala-arvioinnin. KM Kirsi Mustonen on toiminut Korkeakoulujen arviointineuvoston sihteeristössä vuodesta 2001 alkaen. Hän on koordinoinut korkeakoulujen erikoistumisopintojen arviointi- ja rekisteröintitoimintaa, useita koulutusala- ja teema-arviointeja sekä korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointeja. Johdanto Auditoinnin tavoitteet Korkeakoulukohtaisen laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena on: ■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, ■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja ■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditoinnissa laadunvarmistusjärjestelmää arvioidaan suhteessa auditointikriteereihin, tuodaan esiin vahvuuksia ja hyviä käytänteitä sekä annetaan korkeakoululle kehittämissuosituksia laadunvarmistuksen kehittämiseksi. Auditoinnin kohteet Auditointi kohdistuu kahdelle tasolle: korkeakoulun laadunvarmistuksen kokonaisuuteen ja korkeakoulun perustehtävien laadunvarmistukseen. Auditoinnin kohteena on korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä, jonka kukin korkeakoulu on kehittänyt omista lähtökohdistaan ja tavoitteidensa mukaisesti. Auditoinnissa arvioidaan laadunvarmistusjärjestelmän kattavuutta, toimivuutta, avoimuutta ja viestivyyttä, vaikuttavuutta sekä sitä, miten korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää laadunvarmistusjärjestelmäänsä. Auditoinnin kohteina ovat: 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus3 Tutkimus/tutkimus- ja kehitystyö/taiteellinen toiminta. Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö4 Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus a) korkeakoulun sisällä b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus. Auditoinneissa käytetään kriteeristöä, joka on skaalattu neljälle eri laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheelle. Kriteeristö sisältää puuttuvan, alkavan, kehittyvän ja edistyneen laadunvarmistuksen luonnehdinnat kaikista auditoinnin kohteista (ks. liite 2). Raportissa mainitaan auditointikohteittain (myös alakohteet 2 a–e ja 5 a–b) auditointiryhmän arviot laadunvarmistusjärjestelmän kehitysvaiheesta. Näiden arvioiden pohjalta auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin hyväksymistä tai uusinta-auditointia. Auditointi kohdistuu niihin menettelytapoihin ja prosesseihin, joilla korkeakoulu ohjaa ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua. Auditoinnissa ei oteta kantaa korkeakoulun päämääriin, eikä toiminnan sisältöön tai tuloksiin sinänsä. a) b) c) d) 3 Tutkintotavoitteisella koulutuksella tarkoitetaan ensimmäisen, toisen ja kolmannen syklin tutkintoihin johtavaa koulutusta. Ensimmäisen syklin tutkintoihin kuuluvat alemmat korkeakoulututkinnot ja ammattikorkeakoulututkinnot, toisen syklin tutkintoihin ylemmät korkeakoulututkinnot sekä ylemmät ammattikorkeakoulututkinnot. Kolmannen syklin tutkijankoulutuksen tutkintoja ovat jatkotutkintoina suoritettavat lisensiaatintutkinnot ja tohtorintutkinnot. 4 Yhteiskunnallinen vaikuttavuus ja aluekehitystyö sisältävät tässä myös täydennyskoulutuksen (ml. erikoistumisopinnot) sekä avoimen yliopisto- ja ammattikorkeakouluopetuksen. Auditointiprosessi Auditointisopimus Korkeakoulujen arviointineuvosto ja Diakonia-ammattikorkeakoulu sopivat auditoinnin toteuttamisesta auditointisopimuksen muodossa. Sopimuksessa määriteltiin auditointikohteiden lisäksi auditointiprosessin aikataulu, auditointiryhmän kotimaisuus tai kansainvälisyys ja auditoinnissa käytettävä kieli, auditointivierailun kesto, auditointikustannusten jakautuminen sekä korkeakoulun sitoutuminen uusinta-auditointiin, mikäli se ei läpäise auditointia hyväksyttävästi. Diakin5 sopimus allekirjoitettiin 19.12.2008. Auditointi sovittiin toteutettavaksi kotimaisen auditointiryhmän toimesta suomen kielellä. Auditointiaineisto Auditointikäsikirjan ohjeistuksen mukaan auditointiaineisto tulee koota siten, että se tarjoaa auditointiryhmälle riittävän tietoperustan ja näyttöjä korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän ja perustehtävien laadunvarmistuksen kattavuuden, toimivuuden, vaikuttavuuden sekä avoimuuden ja viestivyyden arviointia varten. Aineiston avulla arvioitsijoiden tulee saada kuva korkeakoulun organisaatiosta, laadunvarmistusjärjestelmästä, sen suhteesta toiminnanohjausjärjestelmään sekä näyttöjä laadunvarmistusjärjestelmän toimivuudesta. Diakin toimittama auditoinnin perusaineisto oli seuraava: ■ Kuvaus ammattikorkeakoulun organisaatiosta ■ Kuvaus ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä ■ Laadunvarmistusjärjestelmän kehityshistoria ■ Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen toiminnanohjausjärjestelmään ■ Laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysi ■ Yhteenveto keskeisistä kehittämiskohteista ja käynnistetyistä/toteutetuista toimista. 5 Diakonia-ammattikorkeakoulu käyttää nimestään kirjainlyhennettä Diak. Tätä lyhennettä käytetään myös tässä raportissa. Diakin laatukäsikirja (Laaki) on rakennettu henkilöstöintranetin yhteyteen ja se on olemassa ainoastaan sähköisenä versiona. Auditointiryhmällä oli 4.3.–16.6.2009 pääsy ammattikorkeakoulun intranet-järjestelmään, jonka tarjoama materiaali täydensi kirjallista materiaalia. Korkeakoulun valitsemien näyttöjen ja näytteiden tarkoituksena on todentaa laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta. Jokaisesta seitsemästä auditointikohteesta ja niiden alakohdista on oltava jokin näyte tai näyttö. Aineistosta tulee käydä ilmi, mikä näyttö liittyy mihinkin auditointikohteeseen. Diakin aineisto saapui auditointisopimuksessa todettuun määräpäivään 4.3.2009 mennessä ja se toimitettiin välittömästi edelleen auditointiryhmän jäsenille. Lisäksi auditointiryhmä pyysi ja sai käyttöönsä seuraavat täydentävät lisäaineistot: ■ Listaus tärkeimmistä sidosryhmistä ■ Yksityiskohtainen organisaatiokaavio tuki- ja palvelutoiminnoista ■ Tutkimusohjelmien toimintasuunnitelmat ■ Vuoden 2007 toimintakertomus ■ Alumnikyselyn yhteenveto: Stefan Djupsjöbacka 2006: ”Mitä koulutuksen jälkeen? Diakonia-ammattikorkeakoulusta valmistuneiden sijoittuminen ja saadun koulutuksen arviointi.” ■ Arviointiraportteja: 1) Minna Kaartinen-Koutaniemi 2001: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakonia-ammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 7:2001. 2) Kirsi Hiltunen & Helka Kekäläinen (toim.) 2008: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 5:2008. 3) Hanna Alaniska (toim.) 2006: Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Korkeakoulujen arviointineuvoston julkaisuja 16:2006. 4) Reijo Tolppi (toim.) 1999: Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 1. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 4. 5) Outi Kinttula (toim.) 2000 Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 5. 6) Johanna Heikkilä, Susanna Hytönen, Tero Janatuinen, Ulla Keto, Outi Kinttula, Jari Lahti, Heikki Malinen, Hanna Myllys ja Marjo Eerikäinen (2007): Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille. Mikkelin ammattikorkeakoulu A. Tutkimuksia ja raportteja 20. Diakin auditointiyhteyshenkilö, suunnittelija Hanna Hauta-aho vieraili 16.3.2009 auditointiryhmän kokouksessa esittelemässä ammattikorkeakoulun organisaatiota, laadunvarmistusjärjestelmää ja auditointiaineistoa. Auditointivierailu Ennen auditointivierailua 16.3.2009 ammattikorkeakoulussa järjestettiin tulevasta auditoinnista informaatiotilaisuus korkeakoulun henkilökunnalle. Tilaisuuden puheenjohtajana toimi korkeakoulun laatutyöstä vastaava suunnittelija Hanna Hauta-aho. Auditointiryhmän puheenjohtaja Pekka Hulkko ja auditointia Korkeakoulujen arviointineuvostossa koordinoiva suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi pitivät alustukset auditoinnin tavoitteista, kriteereistä sekä auditointiprosessin vaiheista ja auditointivierailun toteutuksesta. Diakin edustajina alustuksia esittivät rehtori Jorma Niemelä, suunnittelija Pia Juusela sekä opiskelija Maria Tikkanen. Tilaisuuden lopuksi kuulijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä tulevasta auditoinnista. Kysymyksiin vastasivat arviointiryhmän puheenjohtaja Pekka Hulkko, suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi sekä suunnittelija Kirsi Mustonen Korkeakoulujen arviointineuvostosta. Auditointivierailu järjestettiin 15.–17.4.2009. Sen tavoitteena oli todentaa ja täydentää auditointiaineiston perusteella saatua kuvaa korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmästä. Vierailun ohjelma (liite 1) laadittiin auditointikäsikirjassa kuvatun mallin mukaisesti. Ensimmäisen päivän tavoitteena oli saada kokonaiskuva ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä. Tässä tarkoituksessa auditointiryhmä haastatteli korkeakoulun johtoryhmää, yksikön johtajia, opettajia, opiskelijoita, tuki- ja palvelutoimintojen edustajia sekä korkeakoulun sidosryhmien edustajia. Toisen päivän aamupäivänä auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään ja vieraili Diak Etelän toimipaikoissa Kauniaisissa ja Järvenpäässä haastatellen yksikön henkilökuntaa ja opiskelijoita. Vierailun jälkeen haastattelut jatkuivat Yhteispalveluissa Helsingin toimipisteessä. Auditointiryhmä haastatteli TutkintoDiakin, PalveluDiakin ja TukiDiakin henkilöstöä. Lisäksi ryhmä järjesti teemahaastattelun, jonka aiheena oli työelämäyhteistyö. Tähän haastatteluun pyydettiin mukaan alumneja, työelämäoppimisympäristöjen henkilöstöä, opinnäytetyön tekijä ja opinnäytetyön ohjaaja. Kolmas päivä alkoi jokerikohteella. Auditointiryhmä jakaantui kahteen ryhmään, joista toinen vieraili haku- ja opintotoimistossa ja toinen teki ns. kampuskävelyn haastatellen satunnaisesti valittuja opiskelijoita ja opettajia. Lisäksi kolmantena päivänä auditointiryhmä järjesti kaksi yksikköhaastattelua videoneuvottelun välityksellä Ouluun (Diak Pohjoinen) ja Pieksämäelle (Diak Itä). Auditointivierailu päättyi korkeakoulun johdon loppuhaastatteluun sekä palautetilaisuuteen. Auditointiraportin tuottaminen ja rakenne Auditointiryhmä laati auditointiprosessissa kertyneen aineiston ja siitä tehdyn analyysin pohjalta raportin. Raportti tuotettiin yhdessä siten, että kaikkien ryhmän jäsenten erityisasiantuntemusta hyödynnettiin auditointikohteiden tarkastelussa. Korkeakoulujen arviointineuvoston suunnittelija Marja-Liisa Saarilammi vastasi raportin alkuosassa olevista auditointiprosessin, ammattikorkeakoulun ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kuvauksista sekä raportin yhtenäisestä rakenteesta ja käsittelytavasta. Ammattikorkeakoululla oli mahdollisuus tarkistaa raportti asiatietojen osalta ennen sen julkaisemista. Diakoniaammattikorkeakoulu ja sen laadunvarmistusjärjestelmä Organisaation rakenne ja hallinto Luvussa 3 kuvataan Diakin organisaation rakenne, hallinto, toiminta-ajatus ja laadunhallintajärjestelmä korkeakoulun toimittaman auditointiaineiston ja siinä käytetyn käsitteistön mukaisesti. Diak on valtakunnallinen, yksityinen ja itsenäinen ammattikorkeakoulu, jonka juuret ulottuvat vuonna 1867 Aurora Karamzinin perustamaan diakonissakoulutukseen. Diakin omistaa Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, jossa osakkaina ovat Helsingin Diakonissalaitoksen säätiö, Suomen Kirkon Seurakuntaopiston Säätiö, Kirkkopalvelut Ry, Länsi-Suomen Diakonissalaitoksen säätiö, Oulun Diakonissalaitoksen säätiö, Turun Kristillisen Opiston Säätiö, Helsingin Evankelisen Opiston Säätiö, Suomen Raamattuopiston Säätiö ja Kirkon keskusrahasto. Diak on sosiaali- ja terveysalan valtakunnallinen ammattikorkeakoulu. Opiskelijoita on sosiaali-, terveys-, kulttuurialalla sekä humanistisella ja kasvatusalalla. Vuodesta 2007 alkaen palvelut on ryhmitetty neljään alueelliseen yksikköön, joita ovat Diak Etelä (Helsinki, Järvenpää ja Kauniainen), Diak Itä (Pieksämäki), Diak Länsi (Pori ja Turku) ja Diak Pohjoinen (Oulu). Diakissa on viisi koulutusohjelmaa: ■ Hoitotyön koulutusohjelma: sairaanhoitaja (AMK), sairaanhoitaja (AMK) -diakonissa, terveydenhoitaja (AMK) ■ Sosiaalialan koulutusohjelma: sosionomi (AMK), sosionomi (AMK) -diakoni, sosionomi (AMK) -kirkon nuorisotyönohjaaja ■ Viittomakielentulkin koulutusohjelma: viittomakielentulkki (AMK) ■ Viestinnän koulutusohjelma: medianomi (AMK) ■ Degree Programme in Social Services: Focus on Community Development Work (Bachelor of Social Services). Ammattikorkeakoulu tarjoaa myös ylempiä ammattikorkeakoulututkintoja, avointa ammattikorkeakoulutusta, täydennyskoulutusta sekä maahanmuuttajille suunnattua koulutusta.Yli puolet tutkintoon johtavassa koulutuksessa olevista opiskelijoista opiskelee sosiaalialaa. Noin kolmannes sosiaali- ja terveysalan opiskelijoista suorittaa sosionomin tai sairaanhoitajan tutkintoon liittyen kirkollisen kelpoisuuden diakonin tai kirkon nuorisotyönohjaajan virkaan. Diakissa opiskelee 3074 opiskelijaa tutkintoon johtavassa koulutuksessa, 75 opiskelijaa erikoistumisopinnoissa ja 749 opiskelijaa avoimessa ammattikorkeakoulutuksessa. Kokonaisopiskelijamäärä 20.1.2009 oli 3893 ja henkilöstömäärä 292. Diakin toiminnot on jaettu kolmeen sektoriin, joita ovat TutkintoDiak, PalveluDiak ja TukiDiak. TutkintoDiak vastaa koulutuksen prosessista ja huolehtii tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi avoimesta ammattikorkeakoulutuksesta, ammattikorkeakoulupedagogiikan ja opetusteknologian kehittämisestä, kansainvälisyydestä, opintojen ohjauksesta ja opintoasiainpalveluista. PalveluDiak vastaa kehittämisen prosessista, tuottaa koulutuspalveluita työelämälle sekä toteuttaa tutkimus- ja kehittämishankkeita. Koulutuksen, tutkimus- ja kehittämistyön toteutumisesta sekä aluekehittämisen prosesseista vastaavat Diakin yksiköt yhdessä Yhteispalveluiden kolmen tutkimusohjelman kanssa. TukiDiak toimii ydinprosessien tukena vastatessaan kirjasto- ja tietopalveluista, tietohallintopalveluista, talous- ja hallintopalveluista, henkilöstöpalveluista sekä tila- ja turvallisuuspalveluista. Yhteispalvelut (Ypa) on yhteisnimitys TukiDiakin, TutkintoDiakin ja PalveluDiakin koko Diakin tasoista koordinointia toteuttavista henkilöistä ja rehtoraatista. Yhteispalveluiden tehtävänä on tukea yksiköiden ja prosessien onnistumista sekä johtaa koko Diakin tasoista suunnittelu- ja kehittämistyötä. Kuvassa 1 on esitelty Diakin organisaatio. Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy Hallitus, yhtiökokous · Kehittämispäällikkö Outi Kinttula, toiminnanohjaus ja suunnittelu · Suunnittelija Hanna Hauta-aho, laadunvarmistus · Tiedottaja Riitta Leskinen, sisäinen ja ulkoinen tiedotus · Suunnittelija Eija Rantanen, markkinointi Rehtoraatti Rehtori - toimitusjohtaja Jorma Niemelä Ammattikorkeakouluhallitus Johtoryhmä Sektorit Yksiköt DiakEtelä Yksikönjohtaja Heikki Hiilamo TutkintoDiak PalveluDiak TukiDiak DiakItä Yksikönjohtaja (va) Anja Manninen TutkintoDiak PalveluDiak * TukiDiak DiakLänsi Yksikönjohtaja Kirsi Sirola TutkintoDiak PalveluDiak TukiDiak DiakPohjoinen Yksikönjohtaja Kari Ruotsalainen TutkintoDiak PalveluDiak TukiDiak TutkintoDiak Vararehtori Pirjo Hakala PalveluDiak Tutkimusjohtaja Sakari Kainulainen Yliopettaja (amk-ped.) Paula Koistinen Tutkimuspäällikkö Esko Kähkönen Kirkko-ohjelma Opintoasiain päällikkö Sirpa Kyyhkynen (va) Kv. asiain päällikkö Riikka Hälikkä Mediamylly ja opetusteknologia suunnittelija Kimmo Turtiainen suunnittelija Jarkko Elo Tutkimuspäällikkö Terhi Laine Hyvinvointipalvelut -ohjelma TukiDiak Talous- ja hallintojohtaja Paula Venho Hallintopäällikkö Sari Hänninen Tietohallintopäällikkö Tommi Kangasaho Kirjasto- ja tietopalvelupäällikkö Marketta Fredriksson (va) Tutkimuspäällikkö Susanna Hyväri Kansalaisyhteiskunta -ohjelma * Sisältää Sosiaalitalouden tutkimukskeskuksen Työelämän oppimisympäristöt Kuva Diakin organisaatiokaavio Toimintaajatus visio ja arvot Diak on määrittänyt toiminta-ajatuksensa, visionsa ja arvonsa alun perin diakonissakoulutukselle perustuvaa lähtökohtaansa heijastellen. Toimintaajatus Diakin toiminta-ajatuksena on tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistua koulutusalojensa alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Ammattikorkeakoulu toimii aktiivisesti sosiaalisen eheyden ja väestön terveyden edistämiseksi sekä sivistysperustan vahvistamiseksi. Visio Diakin visiona on olla eettisesti vastuullinen, osallisuutta ja hyvinvointia vahvistava monialainen korkeakoulu. Arvot Diakin toimintaa ohjaavia arvoja ovat ■ kristillinen lähimmäisenrakkaus, ■ sosiaalinen oikeudenmukaisuus, ■ avoin vuorovaikutus ja ■ vaikuttava toiminta. Diakilla on kuusi strategista tavoitetta, jotka määrittävät sen rakennetta ja toimintaa opiskelupaikkana, työpaikkana, kouluttajana, kehittäjänä ja aluevaikuttajana. Näitä strategisia tavoitteita ovat: Diak rakenteena Diak toimii itsenäisenä, kansallista erityistehtäväänsä koko maassa toteuttavana ammattikorkeakouluna. Kansainvälisesti Diak kehittää pitkäkestoisia yhteistyörakenteita eurooppalaisten diakonia-alan toimijoiden kanssa. Diak opiskelupaikkana Diak kehittää monipuolisia, opiskelija- ja työelämälähtöisiä oppimisympäristöjä, jotka edistävät opiskelijan persoonallista ja ammatillista kasvua, yhteisöllistä vastuuta ja kansalaisaktiivisuuden syntyä. Diak työpaikkana Diak toimii osallistavana ja luovana asiantuntija- ja arvoyhteisönä, joka kasvattaa osaamispääomaansa, vaalii yhteisöllisesti hyvinvointiaan ja arvioi toimintaansa. Diak kouluttajana Diak kouluttaa kirkon, julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin palvelukseen eettisesti vastuullisia, työelämää kehittäviä ja kutsumustietoisia ammattilaisia. Diak on avoin erilaisille oppimisnäkemyksille ja painottaa laaja-alaista ammatillisuutta, arvolähtöisyyttä ja kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Diak kehittäjänä Diak tutkii ja kehittää tehtävästään ja arvopohjastaan nousevia kärkiosaamisalueita yhdessä työelämän kanssa. Diak luo innovaatioita, jotka perustuvat eettisesti, sosiaalisesti, taloudellisesti ja ympäristöllisesti kestäville periaatteille. Diakin tutkimusohjelmissa (kirkko, hyvinvointipalvelut, kansalaisyhteiskunta) asetetaan etusijalle osallisuuteen, köyhyyteen ja huono-osaisuuteen liittyvät kehittämishankkeet Suomessa ja kansainvälisesti erityisesti kehittyvissä maissa. Diak aluevaikuttajana Diak toteuttaa osallisuutta vahvistavaa aluekehitystyötä yksikköjen sijainti- ja lähimaakunnissa. Diak toteuttaa kirkollista kehitystehtäväänsä kaikkien hiippakuntien alueella. Diak palvelee myös kansallisia toimijoita valtakunnallisena verkostona kaikilla koulutusaloillaan. Laadunvarmistusjärjestelmä ja sen osat Diakin laatujärjestelmää alettiin kehittää vuonna 1996 ja nykyinen laadunvarmistusjärjestelmä perustuu Korkeakoulujen arviointineuvoston auditointikäsikirjaan ja ENQA:n (European Network for Quality Assurance in Higher Education) periaatteisiin ja suosituksiin. Viitekehyksen laadunvarmistusjärjestelmälle luo EFQM-malli ja nimenomaan ajatus jatkuvan kehittämisen kehästä (katso kuva 2). Kehitä Suunnittele Arvioi Toteuta Kuva Jatkuvan kehittämisen kehä Suunnittele kuvaa toiminnan lähtökohtia ja suunnittelutyötä. Toteuta kattaa prosessien mukaisen toiminnan ja vastuut. Arvioi tarkoittaa toiminnan arvioimista, seuraamista ja mittaamista. Kehitä on arviointi- ja palautetiedon hyödyntämistä toiminnan jatkuvassa parantamisessa. Diak ilmoittaa soveltavansa kehittämisen kehää kaikilla organisaationsa tasoilla. Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänä on kuvata keskeiset asiat koulutuksessa, kehittämisessä ja aluekehittämisessä sekä tuottaa ja dokumentoida tarkoituksenmukaista tietoa. Tietoa hyödynnetään johtamisessa, innovaatiotoiminnan kehittämisessä sekä turvattaessa keskeisten prosessien jatkuvuus. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteena on, että laadunvarmistus on osa henkilöstön ja opiskelijoiden normaalia toimintakulttuuria. Tähän pyritään siten, että yhteisesti sovitut laaduvarmistuksen menettelytavat ovat osa jokaisen diakilaisen työtä kaikilla toiminnan tasoilla. Laadunvarmistusjärjestelmän tehtävänä on tuottaa arviointi-, palaute- ja tilastotietoa, joka linkittyy Diakin strategisiin tavoitteisiin ja ydinprosesseihin. Järjestelmä sisältää arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmän, jonka avulla saadaan tietoa siitä, miten Diak on onnistunut toiminnassaan. Seuraavan vuoden tavoitteet asetetaan Diakin johdon, yksiköiden henkilöstön ja opiskelijoiden välisissä tavoitekeskusteluissa syksyisin. Keväällä järjestettävissä kuulemistilaisuuksissa arvioidaan yksiköiden onnistumista suhteessa asetettuihin tavoitteisiin edellisen vuoden osalta. Laaki – Diakin sähköinen laatukäsikirja Diakissa on käytössä sähköinen laatukäsikirja, Laaki, joka julkaistiin helmikuussa 2007. Laakiin on dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmän kuvaamaa ja tuottamaa tietoa strategisista tavoitteista, ydinprosesseista ja toimintaperiaatteista. Laaki palvelee opiskelijoita, henkilöstöä ja johtoa. Tällä hetkellä opiskelijat kirjautuvat Laakiin virtuaalisten opiskelijapalveluiden (Vopa) kautta ja henkilöstö intranetin kautta. Kuvassa 3 kuvataan Laakin suhde muihin tietokantoihin ja sähköisiin järjestelmiin. Laaki Henkilöstöintra ja Vopa Diakin tietokannat ja sähköiset järjestelmät Kuva Laakin suhde Diakin sähköisiin järjestelmiin Laakissa on kolme päätasoa: 1) toiminnan kuvaamista ja tulosten arviointia, 2) laadunvarmistusjärjestelmä sekä 3) ajankohtaista laatutyössä. Ensimmäisellä tasolla (toiminnan kuvaaminen ja tulosten arviointi) on kuvattu Diakin toimintaa EFQM-mallin mukaisesti yhdeksän arviointialueen avulla. Toimintaa kuvaavia alueita ovat johtajuus, toimintaperiaatteet ja strategia, henkilöstö, kumppanuudet sekä resurssit ja prosessit. Tuloksia arvioivia alueita ovat asiakastulokset, henkilöstötulokset, yhteiskunnalliset tulokset ja keskeiset suorituskykytulokset. Osuuteen on koottu laadunvarmistusjärjestelmän tuottamat palaute- ja arviointitiedot ja niiden käsittelemistä kuvaavat muistiot ja kehittämistavoitteet. Tästä osuudesta löytyvät myös yksiköiden hyvät käytänteet. Toisella tasolla on dokumentoitu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen kannalta olennaiset dokumentit ja päätösasiakirjat sekä laadunvarmistusjärjestelmän kuvaus -dokumentti. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää myös ne valtakunnalliset laatu- ja kehittämishankkeet, joihin Diak on osallistunut sekä hankkeiden tuottamia materiaaleja ja työkaluja. Laakin kolmas taso toimii laadunvarmistusjärjestelmästä tiedottamisen välineenä erityisesti Diakin opiskelijoille ja henkilöstölle. Sivuille päivitetään ajankohtaisia tietoa ja tapahtumia sekä dokumentoidaan laatutyöhön liittyviä katsauksia ja artikkeleita. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toteutumista seurataan kerran kuukaudessa Diakin laaturyhmässä ja johtoryhmässä. Sen lisäksi ammattikorkeakoulun hallitus arvioi laadunvarmistusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista kerran lukuvuodessa. Auditointitulokset Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden toimintojen toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, toiminnot ja toimijat vastuineen on määritelty intranetissä olevan laatukäsikirja Laakin dokumenteissa. Omissa strategisissa toiminnoissaan Diak on luonut monialaisuutta ja vahvistanut profiiliaan vahvojen strategisten arvojen kautta. Laadunvarmistuksen tavoitteet ja toiminnot vastaavat strategiassa asetettuihin tavoitteisiin. Haastateltu henkilöstö, opiskelijat ja muut toimijat ovat tietoisia vastuustaan ja tehtävistään laadunvarmistuksessa. Vastuunjako on pääosin selkeä ja toimiva, vaikkakin toteutuneiden organisaatiomuutosten vuoksi joidenkin raportointivastuiden selkeyttäminen on eräiltä osin kesken. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio ovat kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet ja niiden kytkeytyminen korkeakoulun strategisiin tavoitteisiin Diakin laadunvarmistusjärjestelmä perustuu koko organisaation pitkäjänteiseen strategiatyöhön. Diakin laadunvarmistusjärjestelmää on kehitetty vuodesta 1996 alkaen. Järjestelmää uudistettiin henkilöstön kanssa vuonna 2004. Vuonna 2005 Diakin hallitus määritteli laadunvarmistusjärjestelmän keskeiset tehtävät, jotka on päivitetty ja kirjattu Diakin laatukäsikirjaan, Laakiin. Tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään turvattaessa keskeisten prosessien jatkuvuus, kehitettäessä toimintaa innovatiivisesti ja johdettaessa Diakia. Diakin tavoitteena on, että laadunvarmistusjärjestelmään dokumentoitu tieto on helposti henkilöstön ja opiskelijoiden saatavilla ja keskenään vertailtavissa. Auditointiaineistosta sekä vierailuhaastatteluissa Diakin strategia avautui selkeäksi. Strategia on tasapainoinen ja realistinen ja se on huomioitu kaikissa toiminnoissa. Strategiset arvot ovat vahvat ja läpinäkyvät. Diak on visionsa mukaisesti rakentanut arvopohjaisen toiminnan ja luonut Diakille ainutlaatuisen profiilin ammattikorkeakoulujen toimijakentässä. Arvopohjainen profiili vahvistaa Diakin roolia aluevaikuttavuudessa dynaamisen sidosryhmätyöskentelyn kautta niin opetuksessa kuin palvelutoiminnassa. Vierailuhaastattelujen aikana vahvistui käsitys siitä, että henkilöstö on tehtävissään sisäistänyt Diakin strategian ja sen pohjalle rakennetun laadunvarmistusjärjestelmän merkityksen. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä muodostaa yhdessä johtamisjärjestelmän kanssa toiminnanohjausjärjestelmän. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää kaikki strategiassa määritellyt keskeiset näkökulmat. Kolme ydinprosessia perustuu ammattikorkeakoululain määrittämään kolmeen perustehtävään, jotka muodostavat Diakin strategiapohjan. Perustehtävistä on johdettu kuusi strategista tavoitetta, joiden seuraamiseksi ja vaikuttavuuden arvioimiseksi on määritelty arvioinnin kohteet. Sekä auditointiaineisto että haastattelut osoittavat, että dokumentoidut strategisten tavoitteiden arviointikohteet liittyvät oleellisesti strategisten tavoitteiden toteuttamiseen ja toiminnan laadun arviointiin palautejärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta. Haastatteluissa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmästä saa loogisesti tarkoituksenmukaista tietoa. Palautetiedosta on helppo havaita laatupoikkeamia ja kehittää parannustoimenpiteitä. Vierailuhaastattelut osoittivat, että Laaki on koettu tärkeäksi työkaluksi niin yksikköjen kuin koko Diakin johtamisessa. Sen avulla kuvataan, arvioidaan ja kehitetään toimintaa yhtenäisesti muun muassa opetussuunnitelmatyössä. Mittareiden tuottamaa tietoa on dokumentoitu ja sitä hyödynnetään. Johtoryhmässä tavoitteena on dokumentoitujen hyvien käytänteiden levittäminen koko Diakissa. Dokumentoitu tieto auttaa eri toimipaikkojen kulttuurien kokoamisessa. Näin asiantuntijuus ja laatu saadaan yhdistymään, luodaan yhteisöllisyyttä ja yhteisesti laadukasta toimintaa. Laaki on edistänyt yhtenäisen toimintakulttuurin muodostumista kaikkiin toimipaikkoihin. Vaikkakin auditointivierailu osoitti, että laadunvarmistusjärjestelmä on laajasti käytössä, auditointiryhmä saattoi myös todeta, että monia hyviä käytänteitä ei ole vielä systemaattisesti hyödynnetty kaikissa toiminnoissa ja yksiköissä. Haastatteluissa tuli esille, että niin intranetissä kuin Laakissa olevien dokumenttien uudelleen järjestely sekä dokumentoidun tiedon päivitys nopeuttaisi tarkoituksenmukaisen tiedon hyödyntämistä. Se lisäisi hyvien käytänteiden leviämistä ja helpottaisi palautteiden ja toiminnan muutosten vaikuttavuuden seuraamista. Toimijoiden ja vastuiden määrittely Diakissa on sovittu yhteisesti keskeiset tehtävät ja vastuunjako sekä määritelty toimintojen tavoiteltu laatu. Laakissa on kuvattu prosessien omistajat, vastuut ja toimijat sekä määritelty selkeästi ydinprosessit ja niiden osaprosessit. Rehtori vastaa Diakin toiminnasta kokonaisuutena ja siten myös laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen noudattamisesta. Hän toimii myös ylläpitäjä- osakeyhtiön toimitusjohtajana; toiminnallinen ja taloudellinen vastuu on näin samalla henkilöllä. Auditointiaineistosta eivät selvinneet itse laadunvarmistusjärjestelmän vastuu- ja raportointisuhteet, mutta aineiston ja haastattelujen perusteelle vaikuttaa siltä, että arjen käytäntö on selkeä. Henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden edustajista muodostuvan Diakin laaturyhmän puheenjohtajana toimii yksi yksikönjohtajista. Esittelijänä on laatutyön suunnittelija. Työnjaon mukaan toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisestä vastaa kehittämispäällikkö ja laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen osalta vastuussa on laatutyön suunnittelija. Molemmat raportoivat rehtorille. Laaturyhmän vastuulla ovat laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen. Aineiston perusteella rehtorin vetämä johtoryhmä, johon rehtoraatin lisäksi kuuluvat yksikköjen ja sektoreiden johtajat, osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen kerran kuussa pidetyin laatukatsauksin. Strategisten tavoitteiden käytännön toimeenpano tapahtuu ydinprosesseissa. Ydinprosessikuvausten avulla sovitaan Diakin kolmen sektorin perustehtäviin (koulutus, kehittäminen, aluekehittäminen) liittyvistä vastuista, toiminnoista, arviointikohdista ja kehittämistoimenpiteistä koko Diakin tasolla. Ydinprosessien omistajina ovat sektorien johtajat.Ydinprosessikuvausten lisäksi Diakin johdon, henkilöstön ja opiskelijoiden vastuista sekä velvollisuuksista on sovittu Diakin päätöksentekojärjestelmän kuvauksessa, joka on dokumentoitu intranetiin. Dokumentointi ja sen toimivuus käytännössä Toiminnan suunnittelua, toteutusta ja seurantaa ohjaava dokumentaatio on pääosin varsin selkeä ja toimii käytännössä. Palautejärjestelmä arviointi- ja kehittämisjärjestelmineen on kuvattu prosessikohtaisesti Laakissa. Toimintasuunnitelmat ja niihin liittyvät toiminnan tuloksellisuuden arvioinnit, laadunvarmistusjärjestelmän prosessikuvaukset vastuumäärittelyineen sekä monipuolinen palautejärjestelmä muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän päivittäistä työtä ohjaavan kokonaisuuden. Henkilöstöedustajat olivat yleisesti ottaen laadunvarmistusjärjestelmään tyytyväisiä ja sen todettiin kehittäneen, konkretisoineen ja yhtenäistäneen käytännön toimintaa. Verkostomaisesti toimivan matriisiorganisaation toiminnot ja vastuunjako erityisesti tukipalvelujen ja osin kansainvälisten palvelujen osalta avautuivat auditointiryhmälle annetun auditointiaineiston perusteella osin hatarasti, mutta käsitys selkiintyi vierailuhaastatteluissa. Auditointivierailulla tehdyt haastattelut osoittivat, että matriisiorganisaatio toimii kohtuullisen hyvin, vaikkakin sitä tulisi vielä kehittää selkiyttämällä laadunvarmistukseen liittyvää lähiesimiestoimintaa. Matriisiorganisaatio- ja johtamisjärjestelmäkuvauksista ei selkeästi ilmennyt, mikä rooli TutkintoDiakista vastaavalla vararehtorilla ja PalveluDiakista vastaavalla tutkimusjohtajalla on käytännössä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen vastuusta tai omien vastuualueidensa päivitysten tai seurannan valvonnasta. Vaikka auditointiaineiston perusteella Laakissa ja intranetissä dokumentoitu aineisto kuvaa vastuut ja vastuuketjut, matriisiorganisaation vastuunjako jää jonkin verran epäselväksi. Kehittämisen kehän toiminnan tehostamiseksi vastuiden avaaminen kussakin dokumentissa vahvistaisi toimintaketjun tehokkuutta. Vastuiden kuvausta voitaisiin selkeyttää esimerkiksi yhdistämällä samaan kaavioon johtamisjärjestelmän vastuukuvaus ja laadunvarmistuksen prosessien vastuu- ja raportointimäärittelyt. Palautteen käsittelyn eteneminen koulutusohjelmissa sekä koko Diakin tasolla vastuuhenkilöineen olisi hyvä kuvata. Se helpottaisi hahmottamaan parannustoimenpiteiden viemistä käytäntöön ja edelleen vaikuttavuuden seurantavaiheeseen. Laakin prosessikuvauksista ilmenevät kunkin prosessin ja osaprosessin tavoitteet, prosessin omistaja ja vastuut. Prosessit ovat selkeästi strategialähtöisiä ja johtamisjärjestelmää sekä koko strategisten tavoitteiden mukaista kehittämistä tukevia. Kokonaisuus antaa vahvan ja konkreettisen perustan toimintojen kehittämiselle. Prosessien toimivuutta koskevan vaikuttavuusseurantaosan sekä sidosryhmäpalautteiden hyödyntämisen osalta kuvaukset ovat osin kesken. Haastattelujen perusteella keskeneräisyys ja tarpeiden mukaiset kehittämissuunnat on kuitenkin tunnistettu. Ydinprosessien kuvaukset on laadittu Diakissa käytössä olevan systematiikan mukaisesti täsmällisesti siten, että prosessille asetetaan tavoitteet ja sisältökuvaus sekä määritellään prosessin tuotokset sekä onnistumisen ja vaikuttavuuden kriteerit. Osaprosesseille määritellään tavoitteet, mittarit, kehittämistoimenpiteet ja niissä kuvataan osaprosessia ohjaavat dokumentit. Selkeän prosessikuvauksen lisäksi toiminnoille on nimetty vastuuhenkilöt. Johtamisjärjestelmän prosessit ovat strateginen suunnittelu, tavoitesopimus, tavoitekeskustelut ja laadunvarmistus. Laadunvarmistuksen ydinprosesseihin on sisällytetty tukiprosesseina yleishallinnon henkilöstöhallinto, talouspalvelut, tietohallintopalvelut, viestintä sekä koulutuksen ja tutkimuksen ydinprosesseihin kuuluvia eri yksiköiden toimintaa tukevia prosesseja. Laadunvarmistuksen kannalta oleellisimmat säädökset, ohjeistukset, päätöksentekojärjestelmä, menettelytavat sekä ydinprosessit ja osaprosessit on kuvattu Laakissa. Diakin linjauksen mukaan niistä laaditaan prosessikuvaukset, jos se on tarkoituksenmukaista työn kehittämisen kannalta tai prosessiin liittyvät ohjeistukset ovat vaillinaisia tai vanhentuneita. Haastateltujen mukaan toiminnanohjaukseen läheisesti osallistuvat henkilöt tunnistivat laadunvarmistusjärjestelmää koskevan vastuunsa. Haastattelu- jen perusteella opiskelijat ovat sisäistäneet vastuunsa, velvollisuutensa ja oikeutensa antaa palautetta palautejärjestelmän kautta. Haastateltujen henkilöstöedustajien ja opiskelijoiden mukaan Laakissa on nähtävissä palautteiden hyviä vaikutuksia. Laaki ja tiedon dokumentaatio on lisännyt palaute–parannus–seuranta–vaikuttavuus -ketjun läpinäkyvyyttä. Parannus- ja vaikuttavuusosioiden näkyvyyttä haluttaisiin kuitenkin parannettavan ja palautteen palaute -järjestelmää kehitettävän. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ Laadunvarmistusjärjestelmä vastaa Diakin asettamiin strategisiin tavoitteisiin. Se muodostaa yhdessä johtamisjärjestelmän kanssa Diakin toiminnanohjausjärjestelmän. Diakin päivittäistä toimintaa ohjaava laadunvarmistusjärjestelmä on kuvattu sähköisessä laatukäsikirjassa, Laakissa. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet tukevat Diakin toimintaa ja strategisia tavoitteita. Diakilla on selkeä ja onnistunut profiili kouluttajana sekä alue- ja sidosryhmävaikuttavuudessa. Diakin strategia on tasapainoinen ja sen arvot on realistisesti otettu huomioon toiminnassa. Vastuunjako matriisiorganisaationa ja verkostomaisesti toimivassa Diakissa muodostaa monisäikeisen järjestelmän, joka on pääosaltaan käytännössä toimiva. Merkittävää osaa Diakin laadunvarmistusjärjestelmästä on kehitetty voimakkaasti viimeisen kahden vuoden aikana. Laadunvarmistusjärjestelmän dokumentaatiossa on edelleen päivitys- ja jäsentelytarpeita. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on selkeä ja kattaa hyvin eri toiminnan osa-alueet. Kiitettävää järjestelmässä on sen yksinkertaisuus ja selkeät prosessit, joita ei ole liikaa. Loogiseksi sen tekee jämäkkä strategiaan perustuva rakenne. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus Tutkintotavoitteinen koulutus Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa tutkintotavoitteisen koulutuksen toiminnot. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laajasti koulutuksen laadunhallintaan ja kehittämiseen. Suuri osa kerättävästä opiskelijapalautteesta hyödynnetään. Suuri osa laadunvarmistuksen menettelytavoista ohjaa ja edistää toiminnan kehittämistä ja muutosta. Riittämättömän laadun tunnistaminen on toimivaa. Tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Laadunvarmistuksen toimintoja ja prosesseja Diakin organisaatio rakentuu matriisiorganisaatiosta. Ammattikorkeakoulun yksiköt vastaavat koulutuksen toteutumisesta ja TutkintoDiak vastaa koulutuksen prosessista sekä huolehtii tutkintoon johtavan koulutuksen lisäksi avoimesta ammattikorkeakoulutuksesta, ammattikorkeakoulupedagogiikan ja opetusteknologian kehittämisestä, kansainvälisyydestä, opintojen ohjauksesta ja opintoasiainpalveluista. Diakissa on laadittu ja ylläpidetään prosessikuvauksia ydinprosesseista, muun muassa koulutuksen prosessista. Koulutuksen prosessin kuvauksessa konkretisoidaan Diakin strategiset tavoitteet toimia kouluttajana ja opiskelupaikkana. Osaprosesseina on kuvattu koulutuksen suunnittelu, koulutuksen toteutuminen ja koulutuksen arviointi. TutkintoDiakin johtaja, joka toimii myös vararehtorina, on koulutuksen ydinprosessin omistaja. Prosessi ja sen kolme alaprosessia vastuineen on selkeästi kuvattu Laakissa. Auditointiaineiston mukaan tutkintotavoitteisen koulutuksen onnistumisen palautejärjestelmään sisältyy opiskelijapalautekysely, jossa palaute kootaan kattavasti opiskelun eri osa-alueilta. Tulosten perusteella suunnitellaan kehittämistoimet, joiden onnistuminen arvioidaan. Palautteiden tulokset dokumentoidaan. Tulosten perusteella eri foorumeissa sovitut kehittämistavoitteet ja -toimenpiteet kirjataan ja dokumentoidaan Laakiin. Palautteen perusteella syntyneet toimenpide-ehdotukset käsitellään johtoryhmässä ja opiskelijoiden esittämät kehittämistoimenpiteet käsitellään opiskelijoiden ja Diakin johdon tapaamisessa. Vastuu toiminnasta yksiköissä on yksikönjohtajalla ja sektorien näkökulmasta vastuu TutkintoDiakin toiminnasta on vararehtorilla.Vuorovaikutus kyseisten henkilöiden ja toimintojen välillä näyttää toimivan hyvin pitkistä välimatkoista huolimatta. Johtoryhmän kokouksia järjestetään yhteisinä kokoontumisina ja osin videovälitteisesti. Tutkintotavoitteisesta koulutuksesta vastaavilla henkilöillä yksiköissä ja koulutusohjelmissa on myös lukuisia työryhmiä, joissa näyttää vallitsevan avoin ja välitön tiedonkulku. Haastattelujen perusteella voidaan päätellä, että johtoon kuuluvien henkilöiden vastuu ja toimivalta on määritelty ja ne ovat selkeästi toimijoiden tiedossa koulutusohjelmissa. Haasteena matriisiorganisaatiossa näyttäisi olevan päätöksenteko, toisaalta sen keskittäminen Yhteispalveluihin ja toisaalta sen hajauttaminen yksiköihin. Tämän asian selkiyttäminen on nähtävissä kehittämiskohteena. Yhteys TutkintoDiakin ja PalveluDiakin välillä ja myös koulutuksen sekä tutkimus- ja kehitystyön integroitujen toimintojen välillä on jatkuvaa ja säännöllistä. TutkintoDiakin ja TukiDiakin välillä näyttäisi tukipalvelujen suhde tutkintotavoitteeseen koulutukseen olevan kehittyvässä vaiheessa. Poikkeuksena on korkeakoulukirjasto, jonka yhteydet ja toimintojen sujuvuus saivat kiitosta auditointihaastatteluissa kaikissa yhteyksissä. Erityisesti opiskelijat kokivat saavansa kirjastolta opintoihinsa liittyvää palvelua, josta he ovat myös antaneet hyvää palautetta. TutkintoDiak-sektorin osana Mediamylly ja opetusteknologia näyttäytyivät auditointihaastatteluissa innovatiivisina ja nykyaikaisina ratkaisuina. Laadunvarmistuksen näkökulmasta yhteydet ja toimintamallit omaan sektoriin sekä osin myös yksiköihin ja toimipisteisiin näyttäytyivät selkiytymättöminä. Todennäköisesti toiminnalliset yhteydet ovat arkityössä paremmat kuin miten ne ilmenivät laadunvarmistusta arvioivalle ryhmälle. Tutkintotavoitteisessa koulutuksessa merkittävä piirre on huomion kiinnittäminen oppimisympäristöihin ja niiden kehittämiseen. Esimerkkinä todetaan vuosina 1999–2001 toteutettu Diakonia-ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi6, joka kohdistui muun muassa oppimis- ja työympäristöihin sekä työelämäyhteistyöhön. Tematiikkaan liittyvä pitkäjänteinen kehitystyö on nähtävissä tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Uusien ideoiden syntyminen elinkeino- ja työelämäyhteyksiä kehittämällä sekä työelämäyhteistyötä tukevalla resursoinnilla näyttäytyy harjoittelujaksoina ja opinnäytetöiden tekemisenä aidoissa työelämälähtöisissä ja -läheisissä oppimisympäristöissä. Edellä kuvatusta kehittämistyöstä onnistuneena esimerkkinä ovat työelämän oppimisympäristöihin (TOP) liittyvät hankkeet ammattikorkeakoulun eri yksiköissä. Diakin esittämän dokumentaation mukaan työelämän oppimisympäristöt kokoavat yhteen työelämän edustajia, opiskelijoita ja henkilöstöä tekemään yhteistyötä tutkimuksessa, kehittämisessä ja oppimisessa. Työelämän oppimisympäristöissä toteutuu osa opetussuunnitelman mukaisista opinnoista mahdollistaen opiskelijoiden työelämäläheisen opiskelun sekä samalla henkilöstön osaamisen jatkuvan kehittymisen. Konkreettisesti työelämän oppimisympäristöissä tehdään opiskelijoiden oppimistehtäviä, harjoitteluja, opinnäytetöitä, kehittämistehtäviä, avoimen ammattikorkeakoulun opintoja, ammatillista täydennyskoulutusta, asiantuntijavaihtoja, tutustumisvierailuja sekä järjestetään seminaareja ja neuvottelupäiviä. Tutkimus- ja kehittämistoiminnan osalta työelämän oppimisympäristöt tarkoittavat hankkeita ja projekteja, arviointi- ja muita tutkimuksia, työnohjauspalveluita ja mentorointia. Haastatteluissa työelämän oppimisympäristöihin viitattiin useissa yhteyksissä. Osin todettiin myös kyseessä olevan uuden toiminnon kehittäminen pilotoinnin kautta. Näyttäisi siltä, että haastattelujen aikaan yksiköt ovat hyvin- 6 Reijo Tolppi (toim.) 1999: Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 1. Diakoniaammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 4 sekä Outi Kinttula 2000 (toim.) Laadun lähteet verkostossa. Kokonaisarviointiraportti 2. Diakonia-ammattikorkeakoulu. Julkaisuja C. Katsauksia ja aineistoja 5. kin erilaisessa kehitysvaiheessa. Kokonaisuutena työelämän oppimisympäristöt on hyvä käytänne ja toiminnan kautta voidaan tuoda uusia innovaatioita tutkintotavoitteiseen koulutukseen TutkintoDiakissa samoin kuin ammattikorkeakoulun tutkimus- ja kehitystoimintaan PalveluDiakissa. Työelämän oppimisympäristöissä integroidaan sekä koulutus että tutkimus- ja kehitystyö tukemaan oppimisen kokonaisuutta synergiaa ja luovuutta edistävällä tavalla. Sidosryhmähaastattelun perusteella palautetta opetuksesta ja oppimisesta voisi kerätä systemaattisesti myös opetus- ja hanketoiminnassa olevilta sidosryhmien edustajilta. Auditointiaineiston sekä opettajien ja muun henkilöstön haastattelujen mukaan palautetta opintokokonaisuuksista kootaan opiskelijoilta ja lehtoreilta. Laakiin on dokumentoitu vastuulehtoreiden koosteet opintokokonaisuuksien palautteista yksiköittäin ja opintokokonaisuuksittain. Koosteeseen kirjataan muun muassa opiskelijoiden palautteita oppimista auttavista tekijöistä. Palautteiden perusteella toteutettavat toimenpiteet dokumentoidaan. Koulutusohjelmien prosessit opetussuunnitelmatyössä ovat Diakissa yhtenäiset. Laadunvarmistuksen kattavuus tutkintotavoitteisessa koulutuksessa T&k-strategiaa ja pedagogista strategiaa muokataan parhaillaan toimintaperiaatteiksi. Kansainvälisyyden, aikuiskoulutuksen ja kielten opetuksen toimintaperiaatteet on vahvistettu uudessa muodossaan. Pedagoginen strategia on käytössä vanhassa muodossaan, mutta koulutuksen prosessikuvaus on päivitetty. Laakista ei välttämättä ole näkyvissä keskeisen ydinprosessin, koulutuksen prosessin, päivittymistä ja päivitettyjen ammattikorkeakoulun hallituksen hyväksymien materiaalien voimaantuloa. Tämä aiheuttaa ainakin ulkopuoliselle lukijalle ongelmia hahmottaa, mikä on uusinta, voimassaolevaa materiaalia. Auditointiaineistossa Diak kuvaa tutkintotavoitteisen koulutuksen näyttönä opiskelijakyselyä osana palautejärjestelmää. Auditointihaastattelujen perusteella kuvattu toiminto näyttää olevan käytössä kaikissa yksiköissä. Aineiston perusteella voidaan myös todeta se, että palautteesta kerrotaan eteenpäin. Esimerkkinä Diak kertoo opiskelijakyselyn tulosten esittämisen henkilöstökokouksessa ja konsensuskokouksissa7. Arviointipalautteen vaikuttavuudesta mainitaan esimerkkinä harjoittelujärjestelmään liittyvän ohjeistuksen muuttaminen ja täsmentäminen. Harjoittelujärjestelmän kehittämistä tukevia lausuntoja tuli esille opiskelijoilta, opiskelijakunnalta ja henkilöstöltä sekä osin myös elinkeino- ja työelämän toimijoilta. Palautejärjestelmän vahvuutena on myös pitkä kehityshistoria, auditointiryhmälle esitettiin dokumentteja kehittämistyöhön liittyen vuodesta 1998 alkaen. 7 Diak käyttää nimeä konsensuskokous yleisistä kerran vuodessa yksiköittäin pidettävistä henkilöstökokouksista, joissa käsitellään henkilöstökyselyn ja opiskelijakyselyn tuloksia. Diakissa on koottu opiskelijapalautetta opintokokonaisuuksista lukuvuodesta 2007–2008 lähtien. Käytössä on sähköinen järjestelmä ja raportit annetuista palautteista kootaan Laakin. Palautekoosteet näkyvät myös opiskelijaintranetissä (Vopa). Saatu palaute käsitellään opintokokonaisuustiimeissä toimipaikoittain. Nimetyt vastuuopettajat tuottavat opintokokonaisuuspalautteiden koosteet, joita opetussuunnitelmatyöryhmä hyödyntää opetussuunnitelmatyössä. Tältä osin kehittämiskohteena on vielä opintokokonaisuuspalautteen näkyvyys opiskelijoille. Heillä on kyllä tiedossa asiaan liittyvä dokumentaatio, mutta sen löytyminen näyttäisi olevan osin sattumanvaraista. Syynä tähän lienee osin Laakin laaja materiaali ja erityisesti yhteys opiskelijoiden intranettiin,Vopaan. Auditointiaineiston perusteella palaute käsitellään palautteita antaneiden opiskelijoiden kanssa. Niin opettaja- kuin opiskelijahaastatteluissa ilmeni, että opettajien ja opiskelijoiden välisiä, kasvokkain tapahtuvia palautetilanteita ja palautteen arviointia pidettiin hyvänä niiden dialogisuuden, spesifisen informatiivisuuden ja yksilöllisyydenkin vuoksi. Toisaalta sähköisessä palautteessa opiskelija koki voivansa antaa helposti palautetta muun muassa opettajakohtaisesta opetuksesta. Joissakin opiskelija- ja opettajahaastatteluissa tuli esille se, että palautteesta syntyvät uudet toimintatavat vaikuttavat vasta seuraavalle ryhmälle ja näin palautteen vaikutus jää näkymättömiin palautetta antaneelle ryhmälle. Diakin olisi hyvä kehittää palautejärjestelmäänsä siten, että opiskelijoille kerrotaan mihin toimenpiteisiin eri palautekokonaisuuksien perusteella on ryhdytty, milloin parannustoimenpiteet on käynnistetty tai milloin ne otetaan käyttöön sekä, miksi jotain asiaa kehitetään ja miksi jotkin asiat jäävät ennalleen. Mahdollisesti palautetilaisuuksia tulisi järjestää useammin kuin kerran lukukaudessa. Näin opiskelijoilla olisi mahdollisuus nähdä korjaavien toimenpiteiden yhteys suhteessa palautteeseen. Myös niissä tilanteissa, joissa korjaavia toimenpiteitä ei katsota aiheellisiksi, asiasta tulisi tiedottaa ja perustella opiskelijoille nykyistä laajemmin. Tällöin ei pääsisi syntymään tilannetta, jossa palautteella ei koeta olevan vaikutusta. Palautejärjestelmän nopeasta toiminnasta eräänä hyvänä yksityiskohtana tuli esille turvallisuuteen liittyvä aloite, johon palautteenantaja kertoi korjaavan toimenpiteen tulleen välittömästi. Toisena ääripäänä tosin esiintyi myös puheenvuoroja, joissa asiasta kerrottiin ”puhutun vuosikausia, mutta asialle ei voi tehdä mitään”. Opiskelijahaastattelujen perusteella erityisesti vaikeaksi koetut asiat näyttäisivät jäävän helposti vaille kehittämistoimia. Opiskelijoiden haastatteluissa tärkeänä palautteenantokanavana mainittiin myös opiskelijakunta O’DIAKOn yksikkökohtaiset opiskelijayhdistykset (esimerkiksi ”Tuoppi”). Tämän palautekanavan systemaattisuus jäi kuitenkin osin epäselväksi. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvän opiskelijapalautteen käsittelyn ja opiskelijakunnan, erityisesti yksikkökohtaisten opiskelijayhdistysten, kokoaman palautteen systematisointi ja hyödyntäminen näyttäytyy kehittämiskohteena. Opiskelijoilla on myönteinen kuva ammattikorkeakoulusta opiskelupaikkana ja he osallistuvat mielellään toiminnan kehittämiseen. Ammattikorkeakoulun johdon ja opiskelijakunnan johdon tapaamiset ovat säännöllisiä. Opetuksen laadunvarmistusjärjestelmä on kattava ja sen erityisenä vahvuutena on vuorovaikutteisuus. Opiskelijapalautteiden käsittely kerran lukuvuodessa näyttää olevan kokoavaa ja systemaattista. Myös tuutor-ryhmät mainittiin palautteenantopaikkoina. Vieraskielisen koulutuksen laadunvarmistus ei näytä olevan samalla tasolla kuin vastaavan suomenkielisen koulutuksen. Palautejärjestelmiin liittyvien hyvien käytänteiden toivotaan leviävän myös vieraskieliseen koulutukseen. Tässä palautteessa on otettava huomioon se, että auditointihaastatteluissa vieraskielinen koulutus ei ollut kovin laajasti edustettuna. Haastattelun mukaan opiskelijat, opettajat, henkilöstö sekä elinkeino- ja työelämän edustajat pitävät laadunvarmistusjärjestelmään liittyviä palautejärjestelmiä tärkeinä vaikuttamisen välineinä. TutkintoDiak vastaa tulosten esittelystä syksyisin pidettävässä henkilöstökokouksessa. Diakin omaksuman matriisiorganisaation periaatteiden mukaisesti yksikönjohtajat vastaavat opiskelijakyselyiden tulosten esittelystä omissa yksiköissään järjestettävissä konsensuskokouksissa. Yliopettajat esittelevät tulokset ja kokouksessa sovitaan tarvittavista kehittämistavoitteista. Opiskelijakyselyjen tuloksia käsitellään myös verkostoryhmissä ja yliopettajaryhmässä, jolloin mahdollisesti osa kehittämistavoitteista voidaan viedä myös Diakin johtoryhmän käsittelyyn. Ennen uusien kehittämistavoitteiden asettamista tarkistetaan edellisten toimenpiteiden toteutuminen. Opiskelijakyselyistä nousseiden palautteiden käsittely ja tulosten esittely yksiköiden, toimipaikkojen ja koulutusohjelmien vastuuhenkilöille on systemaattista ja aikataulutettua. Opettajahaastattelujen mukaan palautteiden käsittelyn on havaittu toimivan myös oppimisprosessina. Henkilöstö oppii itsearviointia ja opiskelijat palautteen antajina saavat palautteen käsittelyssä valmiuksia työelämään sekä oppivat samalla vuorovaikutustaitoja. Haasteena on, miten saada kaikki palautteista syntyneet kehittämiskohteet tehokkaasti palvelemaan koko Diakia. Palautteiden käsittelyä voisi nopeuttaa selkeyttämällä palautteita käsittelevien ryhmien vastuita ja määrittelemällä henkilövastuut aikatauluineen. TutkintoDiak voisi selkiyttää tiedottamista, jonka avulla on helppo tunnistaa koko Diakia hyödyttävät parannussovellukset. Riittämättömän laadun tunnistaminen Auditointihaastatteluissa pyrittiin selvittämään riittämättömän laadun tunnistamista ja tarvittaviin korjaustoimenpiteisiin ryhtymistä. Tavoitteena on välitön puuttuminen jo opintojen aikana, mikäli se on mahdollista. Tämä näyttää toimivan kaikissa koulutusohjelmissa. Osa korjaavista toimenpiteistä vaatii aikaa. Tämä taas voi näyttäytyä opiskelijoille siten, että asioihin ei puututa. Joissain yksittäisissä opiskelijapalautteissa tuli esille, että on myös joitain korjattavia asioita, joihin palataan yhä uudelleen. Kokonaisuutena auditointiryhmälle jäi kuitenkin kaikkien haastattelujen perusteella sellainen mielikuva, että opetuksessa riittämätön laatu tunnistetaan, käsitellään ja korjaaviin toimenpiteisiin ryhdytään laadunvarmistusjärjestelmän edellyttämällä tavalla järjestelmällisesti ja asianmukaisesti. Laatupoikkeamat tunnistetaan moninaisten palaute- ja kyselyjärjestelmien kautta, ne otetaan käsittelyyn ja dokumentoidaan sekä ryhdytään tarvittaviin toimenpiteisiin. Opetus- ja oppimisprosessiin liittyvä riittämätön laatu tulee tavallisimmin esille ja näkyviin opiskelijapalautteiden kautta. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittyminen Strategisia tavoitteita asetettaessa ammattikorkeakoulun rakennetta arvioidaan vetovoimaisuuden ja alueellisen työllistymisen näkökulmasta. Diakia opiskelupaikkana arvioidaan harjoittelun, virtuaaliopintojen sekä vieraskielisten ja kansainvälisten opintojen näkökulmasta. Arviointi ”Diak kouluttajana” keskittyy arviointiin opetuksesta ja ohjauksesta, opintojen etenemisestä ja opiskelutyytyväisyydestä. Auditoinnin perusaineiston, Laaki -sähköisen laatukäsikirjan ja arviointihaastattelujen perusteella kehittämisen kehä näyttää toteutuvan TutkintoDiakin sektorissa. Koulutuksen prosessiin liittyvät kehittämisryhmät on kuvattu sekä palaute- ja arviointitiedon kerääminen on jäsenneltyä. Kerättyjen tietojen dokumentointi kootaan Laakiin. Jatkuvan kehittämisen kehän toteutuminen ammattikorkeakoulussa kuvataan auditoinnin perusaineistossa ja tutkintotavoitteinen koulutus jäsentyy tähän kokonaisuuteen. Haastattelujen perusteella tutkintotavoitteisen koulutuksen laadunvarmistukseen liittyvissä käytänteissä on edelleen nähtävissä vanhoja rakenteita. Tukeutuminen koulutuksessa ja sen järjestämisessä Diakonia-ammattikorkeakouluosakeyhtiön osakkeenomistajatahojen toimintakulttuuriin näyttäisi edelleen olevan osaksi vahvaa. Tällainen toimintatapa on osin ymmärrettävää voimakasta arvopohjaa korostavassa koulutuksessa, jossa taustalla vaikuttava ”opistoperinne” muodostaa vankan pohjan, jolle nykyinen koulutus rakentuu. Innovatiiviset ja toimipaikkakohtaiset toimintatavat tuovat hyvää perustaa luo- ville koulutusratkaisuille, mutta laadunvarmistusjärjestelmän näkökulmasta ja yhdenvertaisuuden takaamiseksi käytänteiden tulisi olla yhteneväisiä. Kehittämistavoitteena on yhteisesti sovittujen käytänteiden jalkauttaminen kaikkiin toimipaikkoihin ja kaikkiin koulutusohjelmiin. TutkintoDiakissa opetusta kehitetään ja parannetaan opiskelijapalautteen perusteella koko Diakin tasolla sekä lukuisten erilaisten palautekyselyjen pohjalta yksikkö- ja koulutusohjelmatasolla. Vierailuhaastattelussa tuotiin kuitenkin esille halu kehittää opintokokonaisuuden palautejärjestelmää ja sen dokumentaatiota siten, että palautteen kautta tunnistetut opetuksen kehittämiskohteet saadaan levitettyä palvelemaan koko Diakin opetustehtävää kaikissa yksiköissä. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ ■ Tutkintotavoitteisen koulutuksen taustalla on ammattikorkeakoulun vankka arvopohja. Koulutus vastaa opiskelijoiden ennakko-odotuksiin ja koulutustarjonta kuvataan hyvin hakijan materiaalista lähtien. Systemaattinen palautteen kerääminen on vahvuus. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmästä. Opiskelijapalautteiden kerääminen, koonti, käsittely ja tiedottaminen kuvataan systemaattisesti. Palautteen vaikuttavuudesta (ns. palautteen palaute) opiskelijoiden keskuudessa näyttää vallitsevan eriäviä käsityksiä, joten asian tiedottamiseen tulisi kiinnittää huomiota. Laadunvarmistusjärjestelmä tukee Diakin strategiaan tutkintotavoitteiselle koulutukselle asettamia tavoitteita. Koulutusohjelmissa riittämätön laatu tunnistetaan. Tutkintotavoitteisen koulutuksen toimintaohjelman päivittäminen on kesken eikä muutosvaihetta kuvata selkeästi Laakissa. Opetuksen suunnittelu on organisoitua ja siihen liittyvät laadunvarmistuksen menettelytavat ohjaavat TutkintoDiakin toimintaa. Yhteistyö TutkintoDiak-sektorin sisällä näyttää olevan muotoutumassa uudistetun organisaatiorakenteen jälkeen ja murrosvaihe näyttäytyy ainakin suhteessa tukipalveluihin. Vastuuhenkilöt on merkitty laadunvarmistusjärjestelmään selkeästi tutkintotavoitteisessa koulutuksessa. Työelämän oppimisympäristöt (TOP) on hyvä käytänne ja siihen liittyviä toimintoja kannattaa viedä kaikkiin koulutusohjelmiin pilotointijaksojen jälkeen. Ajattelu- ja toimintatapaa kannattaa levittää myös laajemmin ammattikorkeakouluissa. Tutkimus ja kehitystyö Koko maan kattavana korkeakouluna Diak toimii sekä valtakunnallisena että alueellisena vaikuttajana keskeisillä toiminta-alueillaan. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa t&k-toiminnan keskeiset osa-alueet. Tutkimus- ja kehitystyön painopisteet ja profiili on määritelty selkeästi.Yhteistyö useiden keskeisten kumppaneiden kanssa on vakiintunutta ja sujuvaa, mikä osaltaan indikoi t&k-toiminnan laatua. Hanketoiminta on selkeästi dokumentoitu ja siitä saatua palautetietoa käytetään vahvasti toiminnan kehittämisessä.Tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus on edistyneessä vaiheessa. Diak toteuttaa lakisääteistä tutkimus-, kehittämis- ja aluekehitystehtäväänsä neljässä yksikössä eri puolilla Suomea. Näitä tehtäviä toteuttavat toiminnot on ryhmitetty Diakin työelämäpalveluita tuottavaan PalveluDiakiin. Palveluita ovat täydennyskoulutus-, työyhteisöjen kehittämis- ja laajemmat kehittämishankkeet. Hanketoiminta on aktiivista kaikissa toimintayksiköissä. T&k-toiminnan tavoitteet on määritelty selkeästi ja johdonmukaisesti. Tutkimusohjelmat ovat kiinteä osa Diakin perustehtävää ja ne niveltyvät hyvin korkeakoulun opetustehtävän työelämäorientaatioon. Opinnäytetöistä noin 80 prosenttia on hankkeistettuja. Opiskelijat saavat tärkeitä kontakteja työelämään harjoittelun, opinnäytetöiden, työelämätuutoroinnin sekä uuden työelämän oppimisympäristöt -hankkeen kautta. Diakin t&k-toimintaa ohjaa vuonna 2005 laadittu t&k-strategia. Strategia uudistetaan Diakin kokonaisstrategian ja sen toimintaperiaatteiden päivittämisen yhteydessä keväällä 2009. T&k-työn toimintaperiaatteissa linjataan muun muassa Diakin erityispainopisteet tuleville vuosille ja asemoidaan Diakin t&k-toiminta suhteessa valtakunnan muuhun t&k-, innovaatio- ja välittäjäorganisaatiotoimintaan. Uusimpina instrumentteina ovat kolme PalveluDiakiin kuuluvaa tutkimusohjelmaa: Kirkko-ohjelma, Hyvinvointipalvelut-ohjelma ja Kansalaisyhteiskunta-ohjelma. Niiden tehtävänä on erityisesti huolehtia sovellettavan tutkimustiedon tuottamisesta ja välittämisestä Diakin yhteistyökumppaneille työelämässä. Tutkimusohjelmien tehtävänä on lisätä, jalostaa ja jakaa korkeakoulun osaamista sen kärkialueilla. Työelämän suuntaan PalveluDiak toimii ”täyden palvelun tavaratalona yhden luukun periaatteella”. Diakin tutkimustehtävä on kiinteässä yhteydessä Diakin koulutustehtävään. Huomattavan osan Diakin t&k-panoksesta tuottavat päätoimiseen opetushenkilöstöön kuuluvat. T&k-toiminnan tuloksena saatu uusi tieto pyrkii hyödyttämään ja rikastuttamaan opetusta suoraan ja välittömästi. Diakin kahden sektorin, PalveluDiakin ja TutkintoDiakin yhteistyö kulminoituu kehitteillä olevissa työelämän oppimisympäristöissä (TOP). Niissä toiminnan tavoitteena on tuottaa tutkimukseen perustuvaa tietoa, taitoa ja työmenetelmiä ja ammattialalle vastavuoroisessa suhteessa työelämän ja Diakin välillä. Diakin alueelliset yksiköt tekevät kehittämistyötä, jonka lähtökohtana ovat työelämän ja ammattikorkeakoulun yhteistyö ja työelämän kehittämistarpeet. Kehittämisen prosessi, sen vastuut, tavoitteet, toiminnot, mittarit ja arviointi sekä kehittämistoimenpiteet on määritelty ja kuvattu selkeästi. Osaprosesseina on kuvattu tutkimusohjelmat, työelämän oppimisympäristöt ja hanketoiminnan hallinnointi. Hanketoiminnan hallinnointiin sisältyvät toiminnot hankeideasta hankkeiden tulosten julkistamiseen. Hanketuki kattaa koko Diakin. Keskeistä siinä on hankkeiden valmisteluvaihe, jossa yhteisillä ohjeistuksilla, tuella ja hankehakemuksen laadinnalla pyritään varmistamaan Diakin hankehakemusten laatu. Hanketyön ohjeistus ja tuki on toteutettu esimerkillisesti. Laakiin on koottu sekä yleiset hanketyön periaatteet että yksityiskohtaiset toimintaohjeet, jotka kattavat sekä ideointi- ja käynnistysvaiheen että käytännön toteutuksen. Rahoituksen hankkiminen, budjetointi, seuranta ja raportointi ovat ohjeistuksessa selkeästi esillä. Myös vastuiden määrittelyyn, projektin organisoitumiseen, sopimusten laadintaan sekä tiedotukseen ja markkinointiin on koottu tukiaineistoa. Joka toinen viikko kokoontuva t&k-ryhmä kehittää yhteyksiä yksiköiden välillä jakaen hyviä käytäntöjä tutkimuksen ja opetuksen integraatiosta. Opettajia kannustetaan aktiiviseen ja innovatiiviseen tutkimus- ja kehittämistoimintaan. He toimivat jatko-opiskelijoina, tutkijoina ja opinnäytteiden ohjaajina. Opettajilla on myös keskeinen rooli tutkimusrahoituksen hankkimisessa ja hankkeiden koordinaattoreina. Toiminta heijastuu laajana julkaisutoimintana. Luovuuden ja innovatiivisuuden merkitys tulee esille erityisesti kehittämishankkeissa, joissa ideat rakentuvat konkreettisiksi toimenpiteiksi. Tässä Diak osoittaa esimerkillistä osaamista ja yhteistyötaitoa. Laajapohjainen, avoin valmisteluprosessi, parhaiden osaajien rekrytointi ja PalveluDiakin johtajan asiantuntemus varmistavat hanketyön laadun. Kehittämishankkeiden laatua seurataan työelämäpalveluita koordinoivassa PalveluVerkostossa, mutta seurantaa ei ole systematisoitu. Tätä tulisi kehittää edelleen siten, että koko Diakin tasolla käytäisiin hankkeiden tilanne läpi ja johto osallistuisi keskusteluun. Diak profiloituu tutkimusohjelmiensa kautta selkeästi kirkon, terveydenhuollon ja sosiaalialan yhteistyökumppaneiden partnerina. Suosittuna yhteis- työkumppanina se on pystynyt luomaan kiinteät tutkimus- ja kehittämisyhteydet keskeisillä toimialoillaan. Siitä huolimatta, että työelämäyhteistyö on sidosryhmäpalautteessa arvioitu toimivaksi, Diak itsearvioinnissaan toteaa, että sen tunnettuudessa tutkimus- ja kehitystyön palveluntuottajana on vielä kehittämistä. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ Diak on määritellyt selkeästi keskeiset tutkimusohjelmat ja tutkimuksen painoalat, joiden kautta sen tutkimustoiminta profiloituu vahvasti strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Korkeakoulun yhteistyökumppanit jäsentyvät kiinteäksi osaksi sen laadunvarmistusjärjestelmää asettamalla omat tavoitteensa ja antamalla palautetta niiden toteutumisesta tutkimus- ja kehityshankkeissa.Yhteistyö keskeisten kumppaneiden kanssa on kiinteää ja vuorovaikutteista. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti t&k-hankkeisiin harjoittelijoina ja opinnäytetyön tekijöinä. Opiskelijoiden integrointi tutkimus- ja kehitystoimintaan on luontevaa ja palautetta siitä kerätään sekä heiltä itseltään että yhteistyökumppaneilta. Myös opettajien aktiivisuus t&k-toiminnassa on korkea, mikä heijastuu laajana julkaisutoimintana. Korkeakoulu on ohjeistanut hanketyön selkeästi ja monipuolisesti. Ohjeistus kattaa niin hankkeen ideoinnin ja organisoinnin kuin taloushallinnonkin. T&k-toiminnan laadunvarmistus toteutuu luontevana osana toiminnan suunnittelua, ohjeistusta, toteutusta, raportointia ja arviointia. Sitä tukee yhteistyökumppaneilta kerättävä palaute (muun muassa sidosryhmäkysely). Yhteiskunnallinen vuorovaikutus vaikuttavuus ja aluekehitystyö Diakin laadunvarmistusjärjestelmä sisältää useita yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön elementtejä. Palautetietoa vaikuttavuudesta ja toiminnan laadusta kerätään monipuolisesti sekä kyselyillä että yhteistyöverkostojen kautta. Suuressa osassa yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen toimintoja ovat vakiintuneet menettelytavat. Pitkäaikaiset kumppanuudet indikoivat osaltaan tuloksellista toimintaa. Yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen, vaikuttavuuden ja aluekehitystyön laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Diakilla on laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto oman alansa eri toimijoiden kanssa. Sidosryhmät ja kumppanit on luokiteltu alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin toimijoihin, joukossa muun muassa neljä yliopistoa ja kahdeksan ammattikorkeakoulua. Huomattava osa yhteistyökumppaneista kuuluu Suomen evankelis-luterilaisen kirkon organisaatioon joko välittömästi tai toimii sitä lähellä säätiö- tai yhdistyspohjalla. Tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat myös sosiaali- ja terveysalan organisaatiot ja yhdistykset, sairaalat, hoitolaitokset ja kunnat. Diak on mukana kolmessa kansainvälisessä diakoniakoulutusalan verkostossa. Lisäksi sillä on sopimus liikkuvuus- tai hankeyhteistyöstä 12 ulkomaisen korkeakoulun kanssa. Diak painottaa yliopisto- ja korkeakouluyhteistyön tärkeyttä. Asiantuntemusta hyödynnetään kumpaankin suuntaan muun muassa ylemmän ammattikorkeakoulun koulutuksessa mutta myös t&k-hankkeissa. Diakin toiminnan luonne edellyttää kiinteää ja monipuolista sosiaalista vuorovaikutusta. Tämä selittää osaltaan laajan yhteistyöverkoston olemassaoloa. Valtakunnallisena korkeakouluna Diakilla on erinomaiset edellytykset toimia myös vahvana alueellisena vaikuttajana toimintapaikkakunnillaan. Toimintaajatuksensa mukaisesti se tuottaa kirkon ja yhteiskunnan palvelukseen osaavia ammattilaisia ja asiantuntijoita sekä osallistuu koulutusalojensa alueelliseen ja valtakunnalliseen kehittämiseen. Diakin tutkimushankkeisiin saama rahoitus on laajaa ja monipuolista. Se osaltaan indikoi t&k-toiminnan tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Erityisesti muilla kuin Diak Etelän vaikutusalueella toimivilla yksiköillä on erinomaiset edellytykset olla vahva vaikuttaja omalla alueellaan. Haastatteluiden avulla saadun evidenssin perusteella vaikuttaa ilmeiseltä, että Diak Itä on yksiköistä vahvin vaikuttaja omalla alueellaan. Yhteistyön muodot kumppaneiden kanssa ovat suureksi osaksi vakiintuneet, ja niitä varten on olemassa erilaisia yhteistyöverkostoja (muun muassa kirkko, ylläpitäjät, sosiaali- ja terveysalan organisaatiot, kuntayhtymät). Diaktori-lehden lakkauttaminen on tarkoitus korvata säännöllisellä verkkotiedotteella. Kaikille yhteistyökumppaneille tarkoitettuja yhteisiä toimintamuotoja on vähän. Korkeakoulu arvioi vaikuttavuuttaan ja aluekehitystyötään sidosryhmäkyselyllä, työllistymiskyselyllä, alumnikyselyllä, mediaseurannalla ja henkilöstökyselyllä. Alumnit on kytketty Diakin laadunvarmistusjärjestelmään paitsi kyselyn, myös välittömän työelämäpalautteen kautta. Sidosryhmäkyselyyn vastanneet (yhteensä 1102 vastaajaa tähän kysymykseen) jakautuivat eri yhteistyömuotojen kesken seuraavasti: ■ Opiskelijoiden harjoittelu 54 % ■ Seminaarit/yleisötilaisuudet 31 % ■ Opiskelijoiden opinnäytteet 25 % ■ Täydennyskoulutus 23 % ■ Tutkimus- ja kehittämistoiminta 20 % ■ Ei kokemusta yhteistyöstä Diakin kanssa 14 % ■ Avoin ammattikorkeakoulu 11 % ■ Opiskelijoiden projektityö 10 % ■ Ylemmän amk-tutkinnon opiskelijoiden kehittämistehtävä 4 %. Diakilla on näyttöä vahvasta arviointiosaamisesta, jota on hyödynnetty aktiivisesti yhteistyöhankkeissa eri toimijoiden kanssa useiden vuosien ajan.8 Diak on kehittänyt Humanistisen ammattikorkeakoulun (Humak)9 kanssa työkalun korkeakoulujen yhteiskunnallisen vuorovaikutuksen arviointiin. Kehittämistyössä oli keskeinen rooli Korkeakoulujen arviointineuvoston rahoittamalla, Diakin ja Humakin yhteisellä Verkostoammattikorkeakoulu yhteiskunnallisena toimijana -hankkeella, joka toteutettiin vuosina 2007–2008. Työkalun käytöstä saaduista tuloksista ei ole toistaiseksi näyttöä, mutta sen sisältämän sidosryhmäkyselyn aineistoa on käsitelty Diakin palveluverkossa, johtoryhmässä, avoimen ammattikorkeakoulutuksen verkostoryhmässä sekä yksiköissä. Siitä huolimatta, että palautetta kerätään sidosryhmiltä runsaasti kyselyiden avulla, ovat sen käsittely ja siitä seuraavat toimenpiteet epäsystemaattisia. Kaikki kerätty palaute tulisi käsitellä järjestelmällisesti kehittämisryhmissä ja raportoida säännöllisesti korkeakoulun johdolle, joka tekee päätökset palautteen aiheuttamista toimenpiteistä. Avoin ammattikorkeakouluopetus ja täydennyskoulutus ovat kiinteä osa Diakin toimintaa. Täydennyskoulutusta tarjotaan yksiköiden toiminta-alueilla tilauskoulutuksena, ja siihen liittyy kiinteänä osana palautteen keruu. Säännöllisesti toistuvat toimeksiannot ovat osoitus menestyksellisestä toiminnasta tällä alueella. 8 Esimerkiksi: Johanna Heikkilä, Susanna Hytönen, Tero Janatuinen, Ulla Keto, Outi Kinttula, Jari Lahti, Heikki Malinen, Hanna Myllys ja Marjo Eerikäinen (2007): Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille. Mikkelin ammattikorkeakoulu A. Tutkimuksia ja raportteja 20. 9 Eeva-Liisa Antikainen, Hanna Hauta-aho & Mikko Yrjönen (2008): Ammattikorkeakoulu yhteiskunnallisena toimijana. Humanistinen ammattikorkeakoulu. Sarja B. Projektiraportit ja selvitykset 9. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ Diak on onnistunut luomaan laajan yhteistyöverkoston alansa keskeisten toimijoiden kanssa. Sen yhteiskunnallinen vuorovaikutus perustuu pitkäaikaiseen yhteistyöhön ja monipuoliseen kokemukseen. Diakin arvopohja ohjaa osaltaan yhteistyön toteutumista. Diakin rooli erityisesti kirkon kentän kouluttajana on keskeinen ja kiistaton. Vuorovaikutus Suomen evankelis-luterilaisen kirkon ja sen kentässä toimivien järjestöjen kanssa on kiinteä osa Diakin toimintaa. Diakista valmistuneiden (alumnien) mahdollisuutta osallistua korkeakoulun toimintaan ja sen kehittämiseen tuetaan ja siihen kannustetaan. Alumnit toimivat myös aktiivisesti yhteistyösuhteiden avaajina ja rakentajina työpaikoillaan ja yhteisöissä. Diakin yhteiskunnallisesta ja aluevaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä. Korkeakoulu on arvostettu yhteistyökumppani, ja se on onnistunut hankkimaan keskeisen roolin osaamisensa painopistealueilla sekä valtakunnallisesti että alueellisesti. Aluevaikuttavuus korostuu varsinkin Diak Lännessä, Diak Pohjoisessa ja Diak Idässä. Diak kerää aktiivisesti palautetta sidosryhmiltä, mutta myös palautteen vaikutuksia tulisi seurata aktiivisesti ja systemaattisesti. Tuki ja palvelutoiminnot Diakin tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistus kattaa ainakin jollakin tasolla lähes kaikki osa-alueet. Eri osa-alueiden välisiä laadunvarmistusjärjestelmän prosessien kehittämis- ja valmiusaste-eroja on havaittavissa. Tukipalveluiden laadunvarmistuksen dokumentointi ja vastuiden yksityiskohtaiset määrittelyt ovat osin kesken, mikä johtuu osittain organisointieroista eri yksiköiden välillä. Diakin tuki- ja palvelutoimintojen tiedon keräämistä, hyödyntämistä ja dokumentaatiota yhtenäistetään. Selkeitä näyttöjä on siitä, että saatua tietoa käytetään toimintojen kehittämiseen ja palvelujen parantamiseen. Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistuksen menettelytapoja kehitetään jatkuvasti yhteisten käytänteiden käyttöönottamiseksi kaikissa yksiköissä. Menettelytapojen avulla voidaan riittämätön laatu tunnistaa osin hyvin ja osin tyydyttävästi. Tuki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistus on kokonaisuudessaan tarkasteltuna alkavassa kehitysvaiheessa. Laadunvarmistuksen toiminnot ja prosessit Diakin perusaineistossa kehittämis-, tuki- ja palvelutoiminnot on koottu Yhteispalveluiksi (Ypa). Yhteispalvelujen tehtävänä on tukea yksiköiden ja prosessien onnistumista sekä johtaa koko Diakin suunnittelu- ja kehittämistyötä. Yhteispalveluissa vararehtorin johtamaan TutkintoDiakiin vastuutettu avoi- meen ammattikorkeakouluopetukseen, opetusteknologiaan, kansainvälisiin asioihin, opintojen ohjaukseen ja opintoasioihin liittyvät palvelut. Talous- ja hallintojohtajan johtama TukiDiak vastaa kirjasto- ja tietopalveluista, tietohallintopalveluista, talous- ja hallintopalveluista, henkilöstöpalveluista sekä tila- ja turvallisuuspalveluista. Rehtori vastaa suunnittelusta, viestinnästä ja laatutyöstä. Diakin prosessikartassa tukiprosesseja ovat henkilöstöpalvelut, kansainvälisten asioiden palvelut, kirjasto- ja tietopalvelut, opintoasiainpalvelut, talouspalvelut, tietohallintopalvelut, t&k -palvelut ja viestintä. Saadun auditointiaineiston pohjalta tuki- ja palvelutoimintojen kokonaisuus ja organisointi ei kaikilta osin avautunut auditointiryhmälle. Osittain tieto vaikutti olevan hajallaan ja antoi vaikutelman, että toimintojen organisointi on osittain kesken. Keskeneräisyys eräiden tukitoimintojen osalta selkiintyi vierailuhaastatteluissa, joissa kerrottiin joidenkin toimintojen olevan kehittämisvaiheessa niin organisoinnin kuin laadunvarmistuksen prosessikuvausten osalta. Monessa toimipisteessä tapahtuvia tuki- ja palvelutoimintoja johdetaan verkostomaisesti, mitä sinänsä pidettiin hyvin toimivana. Auditointiaineiston mukaan tukipalvelujen palaute- ja arviointitieto kerätään henkilöstökyselyistä, johdon itsearvioinnista, mediaseurannasta, kirjastokyselyistä ja imagoseurannasta. Keskeisimmäksi laadunvarmistuksessa riittämättömän laadun tunnistamisen keinoksi nousi haastatteluissa esille koko palautejärjestelmä. Eri tukipalveluilla on omia palautekyselyjä, joista valtaosa on ensisijassa opiskelijakyselyjä, mutta osa myös henkilöstökyselyjä. Opintotoimistopalvelukokonaisuus saa palautetietoa pääosin opiskelijapalautteen kautta. Muut tukipalvelut saavat palautetta pääosin henkilöstökyselyn kautta. Haastateltujen mukaan palautetietoa saadaan myös yksiköiden omista kyselyistä, havainnosta ja yleisistä opiskelija- ja henkilöstökyselyistä. a) Opintoasiainpalvelut Haastateltavat olivat tyytyväisiä opintotoimiston toimintaan. Opintosihteerien toiminnan koettiin olevan yhtenäistä eri toimipisteissä taaten opiskelijoille tasavertaisen ja -laatuisen palvelun. Jokerivierailu opintotoimistossa ja hakutoimistossa vahvisti sen, että opiskelijavalinta, ilmoittautumismenettely ja opiskelijoiden muut tukipalvelut toimivat hyvin. Opintotoimisto osallistuu aktiivisesti opiskelijamarkkinointiin ja opiskelijoilta kerätään suullista palautetta opiskelijamarkkinoinnista henkilökohtaisen opintosuunnitelman (HOPS) teon yhteydessä. Saattaisi olla hyödyllistä systematisoida opiskelijamarkkinointia koskeva palautteenkeruu ja siten varmistaa palautteen hyödyntäminen opiskelijamarkkinoinnissa. Jokerivierailussa selvisi myös se, että hakutoimistolla oli hyvät valmiudet toimia valtakunnallisen sähköisen tietojärjestelmää koskevassa ongelmatilanteessa keväällä 2009. Opintotoimiston vastuut on kuvat- tu menettelyohjeiden ja sisäisten sääntöjen avulla, jotka on dokumentoitu intranetissä. Haastattelujen perusteella henkilökunta tuntee hyvin laadunvarmistusjärjestelmän ja menettelyohjeet oman työnsä osalta. Haastatellut opettajat ja opiskelijat olivat tyytyväisiä opintojen ohjaukseen ja opintosihteereiden työ sai kiitosta. Opintoasianpalvelujen yhteyttä sidosryhmiin selvitti sidosryhmähaastattelu, jossa ilmeni sidosryhmien rooli opintojen ohjauksessa erityisesti harjoitteluvaiheessa, opinnäytetyön ohjauksessa, ammatillisessa kasvussa ja identiteetin kehittymisessä. b) Kansainvälisyyspalvelut Kansainvälisten asiain tukipalvelujen rakennetta on ryhdytty uudistamaan vuonna 2007 tavoitteena yhdenmukaistaa palveluja sekä lisätä läpinäkyvyyttä ja selkeyttä laadunvarmistukseen sekä päätöksentekoon liittyvissä vastuissa. Eri yksikköjen ja toimipaikkojen toiminta- ja dokumentaatiojärjestelmistä on siirrytty yhteiseen toimintakulttuuriin. Kansainvälisten asioiden hoito on keskitetty Yhteispalveluissa sijaitsevaan Kv-toimistoon ja toimintoihin on kohdennettu resursseja. Yksiköiden kansianväliseen toimintaan liittyvät toimintatavat näyttäisivät olevan vielä kehitysvaiheessa. Halua kansainvälisyyden kehittämiseen löytyy jokaisesta yksiköstä. Uutta rakennetta on arvioitu yksikönjohtajille, koulutusjohtajille ja kvverkoston jäsenille suunnatuilla kyselyillä. Palautetietojen hyödyntämisestä on selkeitä näyttöjä. Haastattelujen mukaan kansainvälisten asioiden palveluja on kehitetty paljon muun muassa vaihdossa olevien opiskelijapalautteen perusteella. Kansainvälisen toiminnan palaute- ja arviointimenetelmiä on kehitetty. Opiskelija- ja henkilöstökyselyjen tuloksia käsitellään kv-verkoston omassa konsensuskokouksessa. Opiskelijakyselyjä on hyödynnetty opiskelijoiden rekrytoinnissa ja tiedottamisessa. Hyödynnettävää palaute- ja arviotietietoa kehitetään myös koko Diakin käyttöön. Lisäksi tietojen koostamisen ja käsittelyn toimintatapoja hyödynnetään osana koko Diakin arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmää. Vuonna 2009 on otettu käyttöön Mobility Online -järjestelmä opiskelija- ja opettajaliikkuvuuksien ja kumppanuustietojen dokumentointiin. Dokumentoinnin uskotaan hyödyttävän Diakin oman toiminnan parantamisen lisäksi sidosryhmiä. Kansainvälisen toiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen on ollut ripeää. Toimintatapoja eri toimipaikoissa on yhdenmukaistettu koko Diakin tasolla. Kv-toimintaperiaatteiden ja kumppanuuksien kehittämisen prosessikuvaus on hyväksymisvaiheessa, jolloin on tarkoitus sopia koko Diakin kattavat prosessikuvaukset ohjaamaan kansainvälistä toimintaa. Haastatteluissa ilme- ni, että kansainvälisten palvelujen kehittäminen on osittain kesken ja eri toimipisteiden välisiä eroja on vielä jossain määrin. Haastateltavat olivat tietoisia tarpeista kehittää edelleen ja selkeyttää toimintaa, lisätä tietoisuutta hyödyntämismahdollisuuksista sekä parantaa kansainvälisyyttä koulutuksen kehittämisessä. c) Kirjasto- ja tietopalvelut TukiDiakin tukipalveluista kirjasto- ja tietopalvelujen palautteenkeruu on systemaattista. Diakin omien kyselyiden lisäksi kirjastotoiminta on mukana kansallisessa kyselyssä. Henkilöstön mukaan myös kansallisen kyselyn tuloksia hyödynnetään kirjaston päivittäisessä työssä. Opiskelijoiden ja opetushenkilöstön mielestä kirjastopalvelut ovat selkeät ja ne toimivat kiitettävästi. d) Talous- ja henkilöstöpalvelut sekä tietohallintapalvelut Haastattelujen mukaan talous- ja henkilöstöpalveluja on viimeisen vuoden aikana kehitetty palautteiden antaman tiedon perusteella. Parannukset on päivitetty ja dokumentoitu henkilöstöohjeeseen intranetiin. Haastattelun mukaan taloushallinto ei saa riittävää palautetietoa henkilöstökyselyistä, koska kyselyn tarkkuus ei kata riittävästi talouspalveluita. Taloushallinto onkin kehittämässä yhdenmukaista palautejärjestelmää muiden TukiDiakin ja erityisesti tietohallintapalvelujen palautekyselyjen kanssa. Taloushallinnon prosessin kuvaus on kesken, mutta ohjeet ja säännökset on dokumentoitu intranetissä. Tarkoituksena on, että Laaki yhtenäistää kaikki ohjeistukset, lomakkeet ja tiedonvälityksen. Haastattelussa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmän ja sen laatuajattelun kautta eri toimipaikoissa toimivien hallinnonsihteerien toimintatavat ovat yhtenäistyneet. Talousarvioprosessikuvaus on dokumentoitu Laakiin ja muut taloushallinnon dokumentit löytyvät säännöksinä intranetissä. Tietohallinto on laatinut oman sisäisen prosessikuvauksen ja talousarvio-ohjeet, joiden avulla tietohallinto yhdentää käytänteitä eri toimipaikoissa. Haastatteluvierailun aikana turvallisuuspalvelu sai kiitosta ripeästä ja asiantuntevasta palvelusta. Tilaja aulapalvelujen osalta tulisi varmistaa, etteivät ne jää laadunvarmistusjärjestelmän ulkopuolelle. e) Viestintäpalvelut Viestintäpalvelujen laadunvarmistusta kuvaa kehittämisen kehä -kuvaus, joka on dokumentoitu intranettiin. Auditointiaineiston perusteella käsitys viestintäyksikön roolista sisäisen tiedon viestijänä eri toimintaverkostojen toiminnasta, palautteiden tai kehittämishankkeiden ja -kohteiden tuloksista jäi kapeaksi. Haastattelu kuitenkin lisäsi käsitystä viestintäpalvelun roolista muun muassa opiskelijapalautteiden tulosten hyödyntämisessä. Viestintäpalveluita voisi hyödyntää nykyistä vahvemmin sisäisessä viestinnässä. Sisäisessä tiedottamisessa Viikkotiedote on yksi keskeinen väline muun muassa johdolle. Viestintäpalvelut voisi muokata Laakista tietoa henkilöstöä, opiskelijoita ja sidosryhmiäkin innostavien kirjoitusten muotoon. Yhteistyön lisääminen Mediamyllyn kanssa saattaisi vahvistaa viestinnän resurssia kertoa palautteiden synnyttämistä parannuksista opiskelijoita ja työelämää kiinnostavalla tavalla, mikä voisi lisätä palautevastauksia. Laadunvarmistuksen kattavuus Auditointivierailu selvensi ja vahvisti auditointiaineiston perusteella syntynyttä näkemystä, että laadunvarmistusjärjestelmä ja sen kehittäminen kattavat tukija palvelutoiminnot. Tuki- ja palvelutoiminnan laadunvarmistus ei kuitenkaan kata kaikkia toimintoja samalla tarkkuudella ja osa prosessikuvauksista on tekeillä tai päätöksentekovaiheessa. Toimintaa ohjaavat pääosin intranettiin dokumentoidut ohjeistukset sekä yksittäiset prosessikuvaukset. Tuki- ja palvelutoimintojen henkilöstöhaastattelu osoitti, että henkilöstö kokee Diakin tavoitteet omikseen. Henkilöstö on sitoutunut kehittämään tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusta, yhtenäistämään palautteiden keräämistä ja lisäämään eri toimintojen hyvien käytänteiden hyödyntämistä eri toimipaikoissa ja toimintojen kesken. Tiedon vaihtoa ja hyödyntämistä on jo nyt tehty verkostoissa laadunvarmistuksen kattamiseksi eri tukipalveluissa koskien kaikkia toimipaikkoja ja yksiköitä. Suhteellisen tuore matriisiorganisaatiomalli on vaatinut suuren työn eri toimipaikkojen toimintojen yhdenmukaistamisessa ja vastuiden täsmentämisessä. Vastuut ovat pääsääntöisesti selkeät. Haastatteluissa ilmeni, että yksiköiden etäisyydet, yksiköiden väliset toimintakulttuurierot ja tukipalvelujen toimintojen yhtenäistäminen koettiin haasteelliseksi tukipalvelutoimintojen laadunvarmistuksen kehittämisessä. Tuki- ja palvelutoimintojen laadunvarmistusta ohjataan pääosin ohjeistuksilla ja joltakin osin prosessikuvauksilla. Tukipalvelujen palautejärjestelmää voisi yhtenäistää jo nyt kehitettyjen menetelmien ja palautetuloksien hyödyntämiseksi koko tuki- ja palvelutoiminnassa. Kehittämismenetelmien ja arviointituloksien systemaattinen dokumentointi lisäisi tiedon ja hyvien käytänteiden levittämistä. Vastuiden määrittely ja ohjeistus joidenkin tukipalvelujen osalta on kesken ja eroja eri yksiköiden välillä on tunnistettu. Haastattelujen mukaan toiminta on kehittynyt ja selkeytynyt vuoden aikana. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ ■ ■ Tuki- ja palvelutoimintoja johdetaan verkostomaisesti ja verkostojen toimintaan ollaan pääsääntöisesti tyytyväisiä. Kirjaston toiminta on edelläkävijä laadunvarmistustoiminnassa ja palautteiden hyödyntämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmä on tuonut systemaattisuutta henkilöstöhallinnon ja koko tuki- ja palvelutoimintojen parantamiseen. Tuki- ja palvelutoimintojen kehitysvaiheet ovat eri asteilla ja toimintojen yhtenäistäminen toimipisteiden välillä on kesken. Laajan palautejärjestelmän avulla on tunnistettu kehittämiskohteita ja käynnistetty toimenpiteitä ja näyttöjen perusteella saatu aikaan tuki- ja palvelutoiminnoissa parannuksia koko Diakin tasolla. Tuki- ja palvelutoimintojen prosessikuvauksista osa on alkuvaiheessa. Prosessien arviointiin ja kehittämiseen sekä tukipalvelujen tulosmittareiden määrittelemiseen tulisi jatkossa kiinnittää huomiota. Kansainvälisten palvelujen ja toimintojen konkreettisuus näyttöineen antaa hyvän pohjan palautteiden edelleen hyödyntämiseen. Jatkokehittämisen haasteena ovat kansainvälisten palveluiden läpinäkyvyyden lisääminen, esimiesjärjestelmän selkiyttäminen ja toiminnasta tiedottaminen. Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistusta ohjaavat dokumentit ja toimintatavat on johdettu Diakin arvoista ja strategiasta käsin. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa Diakissa useita henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen perustoimintoja. Järjestelmän tuottamaa tietoa käytetään laadunhallinnan välineenä ja suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään systemaattisesti. Riittämätön laatu on mahdollista tunnistaa tehokkaasti. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistus on kehittyvässä vaiheessa. Henkilöstökysely osaamiskartoitus kehityskeskustelut ja prosessikuvaukset laadunvarmistuksen välineinä Auditointiaineistossa kuvattuja tärkeimpiä henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistuksen välineitä Diakissa ovat kehityskeskustelut, henkilöstökysely, henkilöstön osaamis-, kehittämis- ja koulutussuunnitelman (OKE) laatiminen sekä rekrytoinnin prosessikuvaus. Laatukäsikirjassa on kuvattu henkilöstöpoliittinen yhteistyöryhmä, työsuojelutoimikunta sekä tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyöryhmä, jotka osaltaan toimivat kehittämisroolissa henkilöstöasioissa. Henkilöstön rekrytointiin ja kehittämiseen liittyvät keskeiset ohjeet, linjaukset ja eettiset periaatteet on koottu henkilöstöpoliittisiin periaatteisiin ja henkilöstöohjeeseen, jotka löytyvät intranetistä. Haastattelujen perusteella ne tunnetaan melko hyvin. Henkilöstöpoliittisissa periaatteissa on määritelty koko Diakin kattavat henkilöstöpoliittiset tavoitteet ja vastuunjako yleisellä tasolla. Henkilöstöohjeista löytyy kattavasti tietoa muun muassa rekrytoinnista, henkilöstön koulutuksesta, perehdyttämisestä, johtamisesta ja työyhteisöjen kehittämisestä. Molemmat ovat selkeitä sekä helposti luettavia ja ne pohjautuvat näkyvästi Diakin arvoihin. Auditointivierailun aikaan kummastakin löytyi päivitettävää suhteessa nykyiseen matriisiorganisaatioon ja strategisiin tavoitteisiin, eikä auditointiryhmälle täysin hahmottunut, mitkä intranetistä löytyvistä tiedoista ovat voimassa olevaa materiaalia. Uuden henkilöstöohjeen valmistelu oli pitkälle edennyt auditointivierailuun mennessä. Henkilöstökyselyllä kartoitetaan vuosittain henkilöstön näkemyksiä työtehtäviin, ilmapiiriin, ihmisten huomioimiseen, johtamiseen, viestintään ja tasa-arvoon liittyen sekä arvioidaan kulunutta lukuvuotta. Kyselyn tulokset tallennetaan Laakiin. Ne käsitellään yksiköittäin konsensuskokouksissa ja kehittämistavoitteiden toteutuminen arvioidaan seuraavassa konsensuskokouksessa. Lisäksi tuloksia hyödynnetään muissa henkilöstökokouksissa ja kehityskeskusteluissa. Kyselyn tuloksista tehdään koonti, johon kirjataan toimenpideehdotukset, vastuuhenkilöt ja aikataulut. Yhteisen henkilöstökyselyn rinnalla on ollut mahdollista sisällyttää myös yksikkö-/toimipaikkakohtainen henkilöstökysely, kuten Diak Idässä. Näin yksiköiden erityispiirteisiin sisältyviä kysymyksiä on voitu arvioida ja kehittää. Haastattelujen perusteella konsensuskokoukset näyttäytyivät vielä kehittyvinä ja henkilöstön näkökulmasta osittain omasta arkisesta työstä etäisenä toimintamallina. Epämuodollisemmat käsittelytavat koettiin tärkeiksi täydentämään niiden antia. Henkilöstökyselyn tulosten kautta Diakissa on viimeaikoina tartuttu erityisesti työhyvinvoinnin kysymyksiin aina ylläpitäjähallituksen tasolta alkaen. Tämä on johtanut uusiin käytännön järjestelyihin ja lisäresursseihin. Haastatteluissa työhyvinvointi ja toimet sen parantamiseksi nousivat moneen kertaan esille. Henkilöstö kertoi esimerkiksi konkreettisista työjärjestelyistä, jotka yksittäisen työntekijän näkökulmasta ovat parantaneet työssäjaksamista. Useamman vuoden henkilöstökyselyjen tulokset ovat johtaneet myös johtoryhmän 2008 päätökseen laatia koko Diakin kattava osaamis-, kehittämisja koulutussuunnitelma (OKE). Osaamiskartoitus on toteutettu Webropol-kyselynä ja tuloksia käytetään kuluvan vuoden kehityskeskusteluissa, kun henkilöstö käy läpi oman osaamisensa tasot ja paikallistaa kehityskohteet. Tarkoitus on tämän aineiston pohjalta laatia sopimuskaudelle 2010–2012 Diakin henkilöstön kolmen vuoden koulutussuunnitelma, jota päivitetään vuosittain. Osaamiskartoituksesta ja suunnitelman laatimisesta kerrottiin auditointi- haastatteluissa moneen kertaan ja sen toteutumiseen oltiin tyytyväisiä. Osaamiskartoituksen kysymyspatteristoa toivottiin vielä kehitettävän, jotta erilainen osaaminen Diakissa tulisi entistä paremmin huomioon otetuksi. Henkilöstön osaamis-, kehittämis- ja koulutussuunnitelma tuo merkittävän lisän laadunvarmistusjärjestelmään koko Diakin tasolla. Ratkaisevaa on, miten kartoitus tullaan jatkossa hyödyntämään ja ottamaan käyttöön rekrytoinnin ja henkilöstön kehittämisen suunnittelussa sekä toteutuksessa. Haastattelut vahvistivat, että kehityskeskustelut toteutetaan Diakissa vuosittain systemaattisesti ja niitä pidetään hyödyllisinä. Esimies laatii keskusteluista ryhmä- tai yksikkötason yhteenvedot. Seuraavan vuoden keskusteluissa palataan edellisen vuoden kehittämiskohteisiin. Uusi osaamiskartoitus koettiin hyvänä lisänä kehityskeskustelurunkoon. Dialogisuutta ja molemminpuolista palautteen antamista esimiehen ja alaisen välillä pidettiin erityisen tärkeänä. Matriisiorganisaatio on tuonut omat mahdollisuutensa ja haasteensa myös kehityskeskustelukäytäntöihin. Esimies- ja alaissuhteita ei Diakissa ole tällä hetkellä kuvattu ja kehityskeskusteluissa on kaksi erilaista käytäntöä. Kehityskeskustelut voidaan käydä joko lähiesimiehen kanssa tai lähiesimiehen ja sektorijohtajan läsnäollessa. Kehityskeskustelujen kokoonpano sovitaan työntekijän kanssa tapauskohtaisesti. Haastatteluiden perusteella nämä kolmenkeskiset kehityskeskustelut on koettu toisaalta hyvänä tiedonkulun ja yhteisen näkemyksen jakamisen näkökulmasta. Toisaalta on huomattu, että ihmisten tulee tuntea toisensa riittävän hyvin jotta keskustelu voi olla luontevaa ja kehittävää. Avoin keskustelukulttuuri mahdollistaa erilaiset ratkaisut. Tarve tarkentaa kehityskeskusteluiden tavoitteita ja tarkoitusta uudessa organisaatiorakenteessa tuli myös haastatteluissa esiin. Erityisesti suurimmissa yksiköissä, kuten Diak Etelässä, järjestelmä on vielä kehittymässä. Kuluneen kevään aikana Diakissa on laadittu sekä rekrytoinnista että perehdytyksestä prosessikuvaukset. Prosessien omistajana toimii hallintopäällikkö. Kuvaukset ovat selkeät ja osaprosessit on aukaistu: tavoitteet, toiminnot, vastuutahot, mittarit, kehittämistoimenpiteet ja ohjaavat dokumentit on määritelty. Johdon näkemyksen mukaan rekrytoinnin prosessikuvaus on jo yhtenäistänyt käytäntöjä koko Diakin tasolla. Perehdytyksen prosessikuvaus on hyväksytty auditointivierailun aikaan, eikä sen käytöstä ollut vielä näyttöä, mutta haastattelujen perusteella perehdyttämiseen on kiinnitetty viimeksi taloon tulleiden työntekijöiden kohdalla enemmän huomiota kuin aiemmin. Perehdytyksessä hyvänä käytäntönä koettiin ennalta sovittu ns. työntekoa ohjaava kollega, jonka puoleen voi kääntyä pienimmissäkin asioissa. Perehdytyksestä on valmisteilla myös uudet ohjeet intranettiin. Henkilöstökoulutus verkostoryhmät työelämäyhteydet ja opiskelijapalaute kehittämisen mahdollistajina Henkilöstökoulutusten suunnittelu ja suuntaaminen Diakissa perustuu kulloinkin voimassa olevien strategioiden ja toimintasuunnitelman määrittämille painopistealueille. Koulutusmahdollisuuksiin oltiin haastattelujen perusteella suhteellisen tyytyväisiä. T&k-toiminnassa henkilöstön kehittymistä varmistetaan tutkimusohjelmiin kuuluvilla tutkijaryhmillä, joissa tehdään lisensiaattitöitä ja väitöskirjoja. Diak kannustaa lehtoreita omaan tutkimustoimintaan ja heidän on mahdollisuus hakea rahoitusta tutkimus- ja opinnäytetoimintaan. Toistaiseksi systemaattinen järjestelmä puuttuu kansainvälisiin konferensseihin osallistumisesta. Tämäntyyppinen järjestelmä palvelisi henkilöstön kehittymistä erityisesti t&k-toiminnassa. Kansainvälisiä vaihto-ohjelmia on tarjolla opettajille ja henkilöstölle. Auditointiaineiston ja erityisesti henkilöstön haastattelujen perusteella merkittäviksi henkilöstön kehittämisen mahdollistajiksi nousivat erilaiset verkostoryhmät ja keskinäinen benchmarking sekä vahva työelämäyhteistyö ja hanketoiminta. Verkostoryhmissä henkilöstö voi jakaa ja kehittää yli yksikkö- ja toimipaikkarajojen oman työnsä kannalta keskeisiä kysymyksiä. Intranet-järjestelmään voi tallentaa kaikkien saataville hyviin käytänteisiin liittyvät dokumentit. Työelämän oppimisympäristöt (TOP) ovat nimensä mukaisesti tarjolla myös henkilöstölle. Henkilöstöpoliittisilla ratkaisuilla on taattu opettajille mahdollisuus siirtyä joustavasti hankkeisiin ja päinvastoin. Diakin valtakunnalliset kehittämispäivät, jotka tältä vuodelta on taloudellisista syistä peruutettu, tulivat myös haastatteluissa esille tärkeinä hyvien käytänteiden jakamisen paikkana. Kehittämispäivien merkitys korostuu erityisesti sellaisille henkilöstöryhmille, jotka eivät kuulu kehittämistyöryhmiin. Opiskelijapalautetta, sekä järjestelmällisesti kerättyä että opettajien ja opiskelijoiden vuorovaikutukseen perustuvaa, käytetään Diakissa hyväksi henkilöstön kehittämisen laadun varmistamisessa. Konkreettisena esimerkkinä tästä on opiskelijapalautteen perusteella toteutettu työelämäjaksojen tarjoaminen terveys ja sosiaalialan opettajille työelämäosaamisen vahvistamiseksi. Laatukäsikirjassa on toistaiseksi suppeasti tuotu esiin rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistuksesta muodostuva kokonaisuus. Nyt asiaan kuuluvat elementit pitää erikseen kerätä yhteen intranetistä. Kokonaisuuden hahmottamista voisi helpottaa esimerkiksi kehittämisen kehän tai vuosikellon mallinen kuvaus, jossa tarkasteltaisiin mistä kaikesta Diakin hyvät käytännöt koostuvat ja miten ne linkittyvät toinen toisiinsa erityisesti nykyisessä matriisiorganisaatiossa. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistuksesta on kuitenkin tunnistettavissa kehittämisen kehän mukaisesti suunnittelun, toteuttamisen, arvioinnin ja seurannan toimintatapoja, jotka näkyvät korkeakoulun arjessa ja edistävät toiminnan kehittymistä ja muutoksen aikaansaamista. Palkitsemisjärjestelmä on tällä hetkellä puutteellinen ja sitä on tarpeellista kehittää huomioimaan henkilöstön sitoutuminen omaan tehtäväänsä, kehittymiseensä ja innovatiiviseen toimintaan. Tämä tarve on Diakissa jo tunnistettu. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ Diakissa on sitouduttu henkilöstön kehittämiseen vuorovaikutuksessa niin opiskelijoiden kuin työelämän kanssa. Kehityskeskustelut, henkilöstökysely ja uusi osaamiskartoitus ovat käytössä kaikissa Diakin yksiköissä laadunvarmistuksen ”perustyökaluina”. Henkilöstön rekrytoinnin ja kehittämisen laadunvarmistukseen liittyvät vastuunjaot, käytännöt ja tavoitteet nykyisessä matriisiorganisaatiossa tulisi vielä tarkentaa, päivittää ja koota niin, että ne muodostavat selkeän kokonaisuuden ja ovat koko henkilöstön tiedossa. Laadunvarmistusjärjestelmän tulisi tukea entistä systemaattisemman perehdytyksen ja henkilöstökoulutuksen prosesseja. Verkostoryhmät ja keskinäinen benchmarking sekä vahva työelämäyhteistyö ja hanketoiminta ovat Diakissa merkittäviä henkilöstön kehittämisen mahdollistajia. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty vahvasti johtamisjärjestelmään. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa arvioidaan ja hyödynnetään johtamisessa ja strategisessa kehittämisessä. Palautejärjestelmä antaa riittävästi dokumentoitua tietoa toiminnan ohjaamiseen ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Johtamisen ja laadunvarmistuksen yhteyksistä toiminnan palautetietojen seuraamiseen ja toiminnan kehittämiseen on näyttöä. Kehittämistoimenpiteiden tulosten ja vaikuttavuuden seuraamisessa, niiden systemaattisessa dokumentoinnissa sekä niistä tiedottamisessa on tunnistettavissa kehittämiskohteita. Diakin johto on vahvasti sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja sen kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen sisältää edistyneen tason tunnusmerkkejä, mutta kokonaisuutena se on kehittyvällä tasolla. Laadunvarmistusjärjestelmän yhteys korkeakoulun tavoitteisiin ja strategiseen suunnitteluun Johtamisjärjestelmä ja laadunvarmistusjärjestelmä muodostavat yhdessä Diakin toiminnanohjausjärjestelmän. Diakissa laadunvarmistusjärjestelmään kuuluvat palautejärjestelmän lisäksi Laakissa kuvatut prosessit ja strategiset tavoitteiden toteutumista seuraavat arviointikohteet. Johto seuraa tiiviisti strategian toteutumista dokumentoitujen arviointikohtien avulla ja arvioi strategian ja ydinprosessien toteutumista. Analysoitu aineisto luo perustan vuosittain yksiköiden kanssa käytäville tavoitekeskusteluille ja niissä havaittujen kehittämistoimien käynnistämiselle. Laadunvarmistusjärjestelmä muodostuu arviointi-, palaute- ja kehittämisjärjestelmästä, joka tuottaa tietoa siitä, miten Diak on onnistunut johtamisjärjestelmän tavoitteiden saavuttamisessa. Toiminnanohjausjärjestelmässä johtaminen ja laadunvarmistus toimivat vuorovaikutteisesti siten, että palautetietoa hyödynnettään johtamis- ja strategiatyössä. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella muodostui käsitys, että koko Diakin tasolla toiminnan laatua seurataan ja ohjataan toiminnanohjausprosessilla, jossa toiminnan suunnittelu, toteutus, seuranta ja sekä arviointi muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän keskeisen rungon. Laadunvarmistusjärjestelmän ydinprosessit osaprosesseineen toimivat siten, että niistä saatuja palautteita ja tuloksia arvioimalla voidaan tunnistaa tavoitteiden saavuttaminen, toiminnan kehittämiskohteita tai puutteita ja laatupoikkeamia. Palautteet ja havainnot arvioidaan strategisten tavoitteiden prosessimittareilla, jotka on kuvattu Laakissa. Strategiset tavoitteet heijastuvat ydinprosessien prosessimittareissa. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvät oleellisesti strategiasta johdetut mittarit ja niihin perustuva ajantasainen tiedontuotanto. Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella voidaan todeta, että Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on rakennettu tukemaan Diakin strategisten tavoitteiden toteutumisen seurantaa ja kehittämistä. Laadunvarmistuksen kattavuutta kuvaavat Diakin itse määrittelemät arviointikohteet, joita ovat strategiset tavoitteet ja laadunvarmistuksen kriteeristö. Laadunvarmistuksella tuetaan Diakin asettamien strategisten tavoitteiden toteutumista, strategista suunnittelua ja toiminnan laatua. Haastattelujen mukaan Diakin henkilöstö ja johto pitävät Laakia työkaluna, jolla ohjataan ja seurataan strategian toteutumista ja sen tulosten arvioinnin kautta saatavaa tietoa käytetään strategisessa suunnittelussa. Diakissa rehtori vastaa koko toiminnanohjausjärjestelmästä sekä strategisesta suunnittelusta. Toiminnanohjausjärjestelmän kehittämisestä vastaa kehittämispäällikkö ja sen laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisestä laatutyön suunnittelija. Opiskelijoiden, henkilökunnan ja sidosryhmien edustajat osallistuvat aktiivisesti asioiden valmistelu- ja päätöksentekoprosesseihin kehittämisryhmien jäseninä. Diak on ottamassa talousanalyysiohjelmien rinnalle myös LaatuAnalyzer-ohjelman, joka tuo kaikkien tulosvastuullisten johtajien käyttöön mahdollisimman ajantasaisen datan. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen toiminnanohjauksessa tulosten seurannassa ja kehittämisessä Toiminnanohjauksessa, prosessien tulosten seurannassa ja toiminnan kehittämisessä hyödynnetään laadunvarmistusjärjestelmän tuottamia arviointi- ja palautetietoja seuraavasti: ■ Opetuksen kehittämisessä hyödynnetään opiskelija- ja alumnikyselyt, opintokokonaisuuspalautteet, työllistymiskyselyn tulokset, Opala-tiedot ja sidosryhmäkyselyt. ■ Kehittämisen prosessin kehittämiseen hyödynnetään sidosryhmä- ja opiskelijakyselyjä sekä julkaisutietokantaa ja hankerekisteriä. ■ Aluekehittämisprosessin kehittämiseen hyödynnetään sidosryhmä-, työllistymis-, alumni- ja henkilöstökyselyjä sekä mediaseurantaa. ■ Tuki- ja johtamisprosessien kehittämiseen hyödynnetään henkilöstö-, opiskelija- ja kirjastokyselyjä, asiakaspalautetietoja sekä johdon itsearviointia. ■ Diakin imagoa ja julkisuuskuvaa seurataan mediaseurannalla. Laadunvarmistuksesta saatavan tiedon perusteella johto ohjaa toiminnan jatkuvaa kehittämistä, tekee toiminnasta itsearviointia ja osallistuu ulkoisiin arviointeihin. Laadunvarmistuksen tuottaman tiedon avulla halutaan tunnistaa toiminnan heikkouksia, parantaa aukkopaikkoja ja tehostaa toimintaa. Hyödyntämistä ja tiedon levittämistä lisää Diakin verkostomainen työryhmätyöskentely ja se, että moneen ryhmään on henkilöstön lisäksi kutsuttu opiskelijaedustus mukaan. Haastattelujen mukaan Diakin johto ohjaa työryhmätyöskentelyä entistä fokusoidumpaan ja tavoitehakuisempaan suuntaan. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen ammattikorkeakoulun johtamisessa Laadunvarmistusjärjestelmän palautteiden tuottaman tiedon pohjalta koko Diakia koskevina kehittämiskohteina ovat olleet henkilöstön kehittäminen osaamis-, kehittämis- ja henkilöstökoulutussuunnittelulla, opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksien parantaminen, työelämäyhteistyön vahvistaminen ja kansainvälisen toiminnan laadunvarmistuksen kehittäminen. Auditointivierailussa kävi ilmeiseksi, että laadunvarmistusjärjestelmä on hyödyttänyt Diakin eri toimipaikkojen toimintakulttuurien yhdenmukaistamista ja hyvien käytänteiden levittämistä. Organisaatiomuutos on koettu osin isona ja haasteellisena eri toimipaikoissa. Eri toimipaikkojen henkilöstöhaastatteluissa uskottiin, että laadunvarmistusjärjestelmä lähentää johtamiskäytäntöä ja eri toimipaikkojen arjen työtä ja lisää dialogia kehittämiskohteita priorisoitaessa ja arviointikriteereitä asetettaessa. Haastatteluissa kävi ilmi, että henkilöstökyselyiden palautteen perusteella henkilöstöjohtamista on kehitetty ja että laadunvarmistusjärjestelmä on luonut kehittämiseen ja palauteseurantaan systemaattisuutta. Johdon haastattelun mukaan TukiDiakin toimintaa on palautteiden perusteella parannettu ja laatutyöhön on suunnattu enemmän voimavaroja, mikä näkyy TukiDiakin laadunvarmistusjärjestelmän kehittymisessä. Näyttönä tästä on henkilöstöohje, jota on kehitetty intranettiin yhdessä henkilöstön kanssa. Johdon haastatteluissa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmä on järkevöittänyt Diakin lukuisten työryhmien työskentelyä ja tehnyt ryhmätyöskentelystä aiempaa määrätietoisempaa ja nopeuttanut päätöksentekoa. Kehittämisryhmillä on valmisteleva rooli ja niiden tehtävät on kirjattu. Ryhmien puheenjohtajat tuovat asiat johtoryhmään. Päätökset dokumentoidaan joko Diakin intranettiin tai Laakiin ja niistä tiedotetaan Viikkotiedotteessa. Johdon haastattelussa todettiin, että työryhmien moninaisuuteen on puututtu kansainvälisten palveluiden arvioinnissa. Johdon haastattelun mukaan laadunvarmistusjärjestelmä on hyödyttänyt koko Diakin kehittämissuunnittelua tuomalla loogista ja tarkoituksenmukaista tietoa, jonka avulla kehittämistarpeet voidaan tunnistaa ja dokumentoida niiden arvioimiseksi. Laadunvarmistusjärjestelmä on henkilöstön haastattelun mukaan kokonaisuudessaan konkretisoinut kehittämissuunnittelua. Henkilöstö odottaa johdolta kehittämishankkeiden ja -kohteiden priorisointia. Priorisoinnissa ja arviointikriteereiden asettamisessa toivotaan ison organisaatiomuutoksen jälkeistä vuoropuhelua, jotta eri toimipaikkojen arjen käytäntö voitaisiin paremmin huomioida suunnittelussa ja toteutuksissa. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon riittävyys toiminnan laadun kokonaisarvioinnissa Diakin johtoryhmä osallistuu laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseen kerran kuukaudessa pidetyin laatukatsauksin. Määräajoin laatukatsaukset pidetään ammattikorkeakoulun hallitukselle.Ylläpitäjän hallitus arvioi laadunvarmistusjärjestelmälle asetettujen tavoitteiden toteutumista kerran lukuvuodessa. Johto tekee Diakin toiminnasta tulosanalyysin vuosittain. Raporttiin kootaan tiedot keskeisimmistä onnistumisista ja epäonnistumisista sekä toimintasuunnitelmassa asetettujen tavoitteiden ja toteutumisien kuvaukset. Yksiköiden tavoiteneuvottelut sekä henkilöstö- ja opiskelijapalautteen käsitteleminen henkilöstökokouksissa ovat osa johtamis- ja suunnitteluprosessia. Vuoden arvio ja johdon katsaus strategisesta johtamisesta käsitellään opetusministeriön kanssa käytävässä tavoitesopimusneuvottelussa. Aineiston mukaan opetusministeriö on antanut positiivista palautetta Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tulosanalyysin realistisuudesta. Johdon katsaus strategisesta johtamisesta perustuu Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaan tietoon kuuden strategisen tavoitteen onnistumisista ja epäonnistumisista. Toiminnan laadun kokonaiskäsityksen muodostamiseksi on tietoja arvioitu tavoitesuunnitelmasta, toiminnan arvioinnista, henkilöstö-, opiskelija- ja sidosryhmäkyselyistä sekä henkilöstön hyvinvointikyselystä. Tulosanalyysiin perustuvaa johdon katsausta on käytetty toimintakertomuksen pohjana ja siten saatua analyyttistä tietoa on levitetty. Johto on seurannut jo kahdeksan vuoden ajan henkilöstökyselyjen tuloksia ja neljän vuoden ajan opiskelijakyselyjen palautteita. Pitkät aikasarjat ovat johdon haastattelun mukaan johtaneet korjausliikkeisiin myös johtamiskysymyksissä. Johto tekee itsearvoinnin toiminnastaan kerran vuodessa. Johdon mielestä Diakin laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisen kehä on luontainen tapa toimia ja seurata toimintaa. Johdon haastattelussa kävi ilmi, että Laakin myötä laatuajattelu on selkiintynyt. Aikaisempia puutteita kehittämisen kehä -ajattelussa on korjattu ja laadunvarmistusjärjestelmä on luonut kattavuutta laatuajatteluun ja -toimintaan. Käsitystä toiminnan laadusta vahvistetaan palautetiedon arvioinnin lisäksi käsittelemällä tuloksia ja kehittämissuunnitelmia sekä henkilöstön konsensuskokouksissa että opiskelijoiden kuulemistilaisuuksissa. Auditointiryhmän mielestä palautejärjestelmä antaa riittävästi dokumentoitua tietoa toiminnan ohjaamiseen ja kehittämistoimenpiteiden toteuttamiseen. Kehittämistoimenpiteiden systemaattisessa dokumentoinnissa sekä niiden tulosten ja vaikuttavuuden seuraamisessa ja niistä tiedottamisessa on tunnistettavissa kehittämiskohteita. Auditointihaastatteluissa syntyi käsitys, että Diakin johto on onnistunut luomaan aitoa avoimuutta ja vuorovaikutteisuutta organisaation eri tasoille sekä eri toimipaikkojen väliseen toimintaan.Vuorovaikutteisuutta edelleen kehitettäessä kokonaiskäsitys toiminnan laadusta ja sen kehittämisestä saattaa syventyä entisestään. Johdon sitoutuminen Auditointiaineiston ja haastattelujen perusteella Diakin operatiivinen johto ja hallitus osoittavat vahvaa sitoutumista Diakin strategiaan ja sen arvoihin sekä strategian pohjalta kehitettyyn laadunvarmistusjärjestelmään. Johdolla on selkeä kuva Diakin laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen kehittämisestä. Henkilöstö- ja opiskelijahaastatteluissa ilmeni, että diakilaiset tuntevat Diakin arvot ja strategiset tavoitteet. Henkilöstö tuntee niihin pohjautuvan laadunvarmistusjärjestelmän ja sen merkityksen. Diakin sidosryhmät ilmaisivat tuntevansa ja arvostavansa Diakin arvoja. Vierailu osoitti, että johto on hyvin onnistunut viestimään toimintansa kulmakivet. Johdon sitoutumista laadunvarmistusjärjestelmään osoittaa itsearvioinnin suorittaminen ja sen dokumentoitu raportointi. Hallitusjäsenten haastattelun mukaan hallitus käsittelee laadunvarmistusjärjestelmän kautta saatavaa tietoa ja on valmis resurssoimaan tiedon pohjalta käynnistettäviä kehittämistoimia. Johdon haastatteluissa ilmeni, että laadunvarmistusjärjestelmää pidetään johdon tärkeimpänä työkaluna, jonka tuottaman palaute- ja laatupoikkeamatiedon kautta johto voi seurata asettamiensa tavoitteiden onnistumista ja tarpeen mukaan suorittaa ohjaavaa ja kehittävää toimintaa laadun parantamiseksi. Auditointiaineisto ja haastattelut vahvistivat käsitystä, että Diak on onnistunut luomaan oman selkeän arvopohjaisen strategian ja sen mukaisen toiminnan fokuksen ja ainutlaatuisen profiilin. Arvot vahvistavat Diakin profiilia toimia monialaisesti valitsemillaan aloilla. Laadunvarmistusjärjestelmä tukee toiminnan johtamista asetettuihin strategisiin tavoitteisiin. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ Laadunvarmistusjärjestelmä on kytketty tiiviisti toiminnanohjausjärjestelmässä johtamiseen. Se on tuonut johtamisjärjestelmään selkeyttä ja tavoitteellisuutta. Palautteiden perusteella tapahtuva kehittäminen on konkreettista. Johto on vahvasti sitoutunut Diakin arvoihin perustavaan strategiaan ja sitä tukevaan laadunvarmistusjärjestelmään. Diakilla on näyttöä arviointitiedon hyödyntämisestä toiminnanohjauksessa, tulosten seurannassa ja kehittämisessä. Laadunvarmistusjärjestelmä on systematisoinut ja vahvistanut tosiasioihin perustuvaa johtamistyötä ja jämäköittänyt koko toimintaa. Diakin johdon näkemät haasteet laadunvarmistusjärjestelmän integroimisesta jokapäiväiseen työhön ja ajatteluun vastaa henkilöstön näkemystä johdon ja henkilöstön dialogin edelleen kehittämisestä eri toimipisteiden toimintakulttuurien yhtenäistämiseksi ja kehittämistoimintojen priorisoimiseksi. ■ ■ Diakin johto on onnistunut viestimään strategian ja sen arvot henkilöstölleen, opiskelijoille ja sidosryhmille selkeäksi, mikä tukee strategian pohjalta rakennetun laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon seuraamista ja tiedon hyödyntämistä strategisten tavoitteiden mukaisesti. Johdon kosketuspinta opiskelijoihin ja henkilöstöön on vahvistunut lisäten vuorovaikutteisuutta. Diakin on tärkeä huolehtia kehittämistoimenpiteiden priorisoinnista sekä toimenpiteiden selkeästä dokumentoinnista ja vaikuttavuuden seurannasta. Korkeakoulun henkilökunnan opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Diakissa henkilöstö, opiskelijat ja sidosryhmät ovat mukana laadunvarmistuksessa. Opiskelijoiden ja henkilöstön osallistuminen on systemaattista ja erityisesti henkilöstö on sitoutunut toimintaan. Sidosryhmät osallistuvat laadunvarmistukseen vastaamalla sidosryhmäkyselyyn ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Lisäksi kirkon kentän toimijat osallistuvat Diakin laadunvarmistukseen muun muassa seurantaryhmien ja ylläpitäjähallituksen kautta. Henkilökunnan, opiskelijoiden ja sidosryhmien osallistuminen Diakin laadunvarmistukseen on kehittyvässä vaiheessa. Henkilökunnan osallistuminen laadunvarmistukseen Henkilökunnan osallistuminen laadunvarmistukseen on järjestelmällistä ja toteutuu useilla tavoilla. Henkilökunta osallistuu laadunvarmistustyöhön laaturyhmän, henkilöstökokousten ja verkostoryhmien kautta, keräämällä ja käsittelemällä opiskelija- ja opintokokonaisuuspalautetta sekä vastaamalla henkilöstökyselyyn. Tärkeitä osia henkilökunnan osallistumisessa laadunvarmistukseen ovat kehityskeskustelut ja laatutyöryhmäedustus. Henkilöstö seuraa myös kerättyjen palautteiden yhteenvetoja ja kehittämiskohteiden edistymistä. Diakin henkilökunnalla on mahdollisuus kommentoida vapaasti intranetissä valmisteilla-kansiosta löytyviä keskeneräisiä asioita. Haastattelujen perusteella merkittävä osa henkilöstöstä on sitoutunut laadunvarmistukseen ja kokee laadunvarmistuksen osaksi jokapäiväistä, arkista toimintakulttuuria. Diakin henkilökunta näkee erityisesti verkostoryhmien roolin laadunvarmistuksessa merkittäväksi, sillä niissä eri yksiköiden ja toimipaikkojen henkilökunta kohtaavat toisensa mahdollistaen diakilaisen toimintakulttuurin kehittymisen. Diakin henkilökunnan työtyytyväisyyttä seurataan vuosittaisilla henkilöstökyselyillä ja kehityskeskusteluilla, joiden tuloksia käydään yksiköittäin läpi konsensuskokouksissa. Erityisesti opettajat kokevat opintokokonaisuuspalautteet merkittäväksi osaksi laadunvarmistusjärjestelmää. Opintokokonaisuuspalautteisiin vastaaminen on opiskelijoille pakollista. Opintokokonaisuuspalautteita käsitellään verkostoryhmissä ja yksiköiden sisäisissä kokouksissa. Monet opettajat kertoivat haastatteluissa keräävänsä ja saavansa palautetta myös suoraan opiskelijoilta ja myös tämä palaute otetaan huomioon opintokokonaisuuksien kehittämisessä. Suoraa palautetta ei kuitenkaan dokumentoida. Opiskelijoiden osallistuminen laadunvarmistukseen Opiskelijoiden osallistuminen Diakin laadunvarmistukseen toteutuu opiskelijakunnan ja ammattikorkeakoulun johdon kuukausittaisten tapaamisten, eri kehittämisryhmien opiskelijaedustuksen sekä palautteen antamisen kautta. Opiskelijat ovat edustettuina myös opetusministeriön kanssa käytävissä tavoitesopimusneuvotteluissa ja ammattikorkeakoulu kustantaa opiskelijakunnan pääsihteerin ja yhden opiskelijan kustakin neljästä yksiköstä Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto ARENE ry:n järjestämille ammattikorkeakoulupäiville tukeakseen opiskelijakunnan koulutuspoliittisen osaamisen kehittymistä. Pakollisten opintokokonaisuuspalautteiden lisäksi opiskelijat vastaavat opintoihin yleisesti liittyvään opiskelijakyselyyn. Opiskelijaintranetissä Vopassa on välittömän palautteen lomake, jolla opiskelijat voivat antaa palautetta opetukseen, opiskelijapalveluihin tai muuhun vastaavaan liittyen. Haastatteluista kävi ilmi, että opiskelijoiden tietoisuus laadunvarmistusjärjestelmästä ja sen toimintaperiaatteista vaihtelee. Kuitenkin opiskelijat tiedostavat opintokokonaisuuspalautteet keinoksi vaikuttaa opetukseen. Diakissa on monipuolinen dialogiin pyrkivä käytäntö, jossa opiskelijat on otettu mukaan korkeakoulun palautteiden käsittelyyn ja laaturyhmätyöskentelyyn. Kehittämiskohteena on huomion kiinnittäminen palautteen palautteeseen. Palautetta antaneet opiskelijat eivät välttämättä tunnista miten palaute vaikuttaa opintokokonaisuuksien sisältöihin. Ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen Sidosryhmien osallistuminen Diakin laadunvarmistustyöhön tapahtuu pääasiassa kirkon seurantaryhmien, tavoitesopimuskausittain toteutettavan sidosryhmäkyselyn ja henkilökohtaisten kontaktien kautta. Sidosryhmillä on edustus myös ammattikorkeakoulun hallituksessa sekä ylläpitäjähallituksessa. Erityisesti harjoittelijoiden ja opinnäytetöiden kanssa tekemisissä olevat sidosryhmien edustajat kokevat keskusteluyhteyden Diakin henkilöstön kanssa toimivaksi. Opiskelijoiden antamaa palautetta käydään läpi ja sidosryhmien edustajat kokevat voivansa aidosti vaikuttaa Diakin opintokokonaisuuksien sisältöön. Diakin ja sidosryhmien välinen dialogi koetaan haastattelujen perusteella toimivaksi. Kuitenkin yhteistyökumppaneilta tulevan suoran palautteen keräämiseen ja systemaattiseen käsittelyyn tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Yhteenveto: ■ ■ ■ Diakin henkilökunnalla ja opiskelijoilla on hyvät mahdollisuudet osallistua laadunvarmistustyöhön. Opiskelijoilta ja sidosryhmiltä tulevan suoran palautteen dokumentointiin ja palautteen palautteeseen tulisi jatkossa kiinnittää enemmän huomiota. Opiskelijoille tulisi tiedottaa paremmin heidän vaikutusmahdollisuuksistaan. Heitä voitaisiin muun muassa perehdyttää opinto-ohjauksessa palautteen vaikutuksiin ja siihen, miten palautetta voi seurata. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun sisällä Diakin laadunvarmistusjärjestelmän yhtenä tehtävänä on tuottaa ja dokumentoida tarkoituksenmukaista tietoa Diakista. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntämisestä on näyttöä. Diakin laatukäsikirja Laaki on saatavilla ainoastaan sähköisenä, ja se on intranetin kautta avoin Diakin henkilöstölle ja opiskelijoille. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen on kiinteä osa Diakin arkea. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä on tämän auditointikohteen osalta kehittyvässä vaiheessa. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kerää tietoa opiskelija- ja henkilöstökyselyillä sekä opiskelijoilta kerättävillä opintokokonaisuuspalautteilla, johdon itsearvioinnilla, mediaseurannalla, kirjastokyselyllä ja valmistumiskyselyllä.Vuosittain toteutettavalla opiskelijakyselyllä kerätään palautetietoa ohjaus- ja opiskelijapalveluista, opetuksesta, opiskelijan omasta sitoutuneisuudesta opiskeluun, työskentelyilmapiiristä, työharjoittelusta ja harjoittelun ohjauksesta. Myös vuosittain toteutettavalla Diakin yhteisellä henkilöstökyselyllä kerätään tietoa henkilökunnan työtyytyväisyydestä, oman toimipaikan kehittämiskohteista, johtamisesta ja työhyvinvoinnista. Opintokokonaisuuspalautteen antaminen on osa opintokokonaisuuden suorittamista, joten siihen vastaaminen on opiskelijalle pakollista. Opintokokonaisuuspalautteita hyödynnetään opetuksen suunnittelussa ja kehittämisessä, sekä palautteen käsitteleminen on määritelty toimipaikoittain, koulutusaloittain ja koko Diakin tasolla. Lisäksi palautetta kerätään opiskelijoilta suoraan opintokokonaisuuksien aikana ja henkilöstöltä kehityskeskustelujen yhteydessä. Tätä suoraa palautetta ei kuitenkaan dokumentoida järjestelmällisesti. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on saatavilla sähköisestä laatukäsikirja Laakista, johon Diakin henkilökunnalla ja opiskelijoilla on pääsy intranetin kautta. Sivuille tallennetaan kyselyiden yksikkökohtaiset tulokset ja yhteenvedot sekä palautteiden pohjalta tehdyt kehittämistoimenpiteet. Palautteita käsittelevien työryhmien kokousmuistiot toimitetaan laatutyön suunnittelijalle, joka tallentaa ne intranettiin. Diakissa on perinteisesti järjestetty syksyisin kehittämispäivät, jotka ovat koonneet koko Diakin henkilöstön ja suuren määrän opiskelijaedustajia keskustelemaan seuraavan vuoden tavoitesopimusluonnoksesta ja muista ajankohtaisista asioista. Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon hyödyntäminen on haastattelujen perusteella osa Diakin henkilökunnan arkista toimintakulttuuria. Henkilökunta käy aktiivisesti seuraamassa Laakiin kerättyjä palautteita joita hyödynnetään omassa työssä. Opiskelijoiden kanssa käydään läpi edellisen vuoden palautteita ja niiden pohjalta tehtyjä kehittämistoimenpiteitä. Opiskelijat eivät kuitenkaan vaikuta olevan tietoisia, mistä tietoa voisi itse hakea. Erityistä huomiota tulisi kiinnittää kansainvälisten opiskelijoiden mahdollisuuksiin tutustua laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaan tietoon. Opiskelijakunta on kuitenkin hyvin perillä laadunvarmistusjärjestelmän tuottamasta tiedosta ja hyödyntää sitä kuukausittaisissa tapaamisissaan johdon kanssa. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa paljon tarkoituksenmukaista tietoa, mutta sen helppokäyttöisyydessä on vielä kehittämistä. Yksi potentiaalinen vaihtoehto voisi olla Laakin kehittäminen vuosikellomallin mukaisesti, jolloin kulloinkin ajankohtaisen tiedon hahmottuminen niin opiskelijoille kuin henkilökunnallekin helpottuisi. Syksyllä käyttöön otettavan LaatuAnalyzerin merkitystä ei vielä voitu arvioida. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on merkittävä apu Diakin johtamisessa.Yksikönjohtajien haastattelussa nousi esille, että laadunvarmistuksen mittarit mahdollistavat johtamisen todennettujen faktojen pohjalta ja että laadunvarmistusjärjestelmää pidetään merkittävänä johtamisen apuvälineenä. Diakin henkilökunta kokee haastattelujen perusteella kehittämispäivät merkittäväksi osaksi Diakin laadunvarmistusta. Ennen kaikkea kehittämispäivien mahdollistamaa avointa vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä johdon, henkilö- kunnan ja opiskelijoiden kesken kiiteltiin. Diakin olisi syytä pohtia keinoja kehittämispäivien perinteen turvaamiseksi myös tulevaisuudessa. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ Diakin laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto on intranetissä henkilökunnan ja opiskelijoiden saatavilla. Opiskelijoiden ja koko henkilökunnan avoin pääsy laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaan tietoon tukee Diakin avoimen vuorovaikutuksen arvoa. Tiedon helppokäyttöisyyteen tulisi kuitenkin kiinnittää huomiota. Laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa runsaasti johtamisen kannalta relevanttia tietoa, jota hyödynnetään ammattikorkeakoulun johtamisessa. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä tuottaa tietoa systemaattisesti eri palautteiden avulla. Palautteiden keräämisen aikataulut sekä käsittyajat ja -tavat on määritelty, ja toiminta on niiden mukaista. Laadunvarmistusjärjestelmään liittyvä sisäinen tiedotus on Diakissa tarkoituksenmukaista. Laakin päivitykset näkyvät henkilöstöintranetin etusivulla ja linkin kautta pääsee suoraan käsiksi uuteen tietoon. Tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmasta Diak on määritellyt keskeisimmät ulkoiset sidosryhmät. Sidosryhmäviestintään liittyviä tavoitteita, vastuita ja kehittämiskohteita on otettu huomioon aluekehittämisen prosessikuvauksessa. Auditointihaastattelujen perusteella ulkoisten sidosryhmien tiedon tarpeet tulevat toisaalta melko hyvin huomioiduksi dialogisessa yhteistyössä, toisaalta viestinnän systemaattisuuteen, saatavuuteen ja tarkoituksenmukaisuuteen tulisi kiinnittää huomiota. Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjäjestelmä on tämän auditointikohteen osalta kehittyvässä vaiheessa. Auditointihaastatteluissa näkyi kautta linjan, että sidosryhmäyhteistyössä korostuu sitoutuneisuus yhteisiin arvoihin, osallisuus, keskustelevuus ja jatkuvuus. Diak toimii luontevasti ja monipuolisesti toimintaympäristössään, jolloin jatkuva vuorovaikutus eri sidosryhmien kanssa mahdollistaa myös niiden osallisuuden laadunvarmistusjärjestelmän rakentamiseen. Diakilla on pitkiä perinteitä ja useita systemaattisia yhteistyön sekä viestinnän muotoja erityisesti kirkon kentän sidosryhmien kanssa; esimerkkinä tästä ovat kirkon diakonian ja nuorisotyön seurantaryhmät. Diak järjestää säännöllisesti yhteistyötahojensa kanssa monia käytännönläheisiä tapaamisia, kuten työelämäpäiviä, harjoitteluyhteistyöhön liittyviä tapaamisia ja työelämän oppimisympäristöjen suunnittelukokouksia. Hankkeiden osalta tiedotussuunnitelmat ohjaavat tarkoituksenmukaisen tiedon välittämistä yhteistyökumppa- neille. Ylläpitäjähallitukselle ja ammattikorkeakouluhallitukselle laatutyön suunnittelija pitää säännölliset vuosittaiset laatukatsaukset. Diakin kotisivuilta on löydettävissä selkeästi Diakin arvot ja strategiat, yhteenveto laatutyöstä ja linkit ydinprosessikuvauksiin. Kehittämistyön tuloksena harjoittelukäytännöistä on laadittu hyvät ohjeet ja kuvaukset. Hyvänä käytänteenä on Diakin kotisivuilta löytyvä Rehtorin huoneessa -blogi. Viestinnän ja yhteistyön perustuessa pitkälti henkilösuhteisiin haasteeksi muodostuu toiminnan jatkuvuus henkilövaihdosten myötä. Diak itse määritteleekin yhdeksi kehittämiskohteeksi juuri viestinnän ulkoisten sidosryhmien kanssa. Myös www-sivut ovat kehitystyön alla. Sidosryhmä- ja työelämäpalautetta kerätään esimerkiksi opetussuunnitelmaryhmien toimesta sekä työllistymis- ja alumnikyselyn ja uuden sidosryhmäkyselyn muodossa, mutta tieto palautteiden yhteenvedoista, arvioinneista ja vaikuttavuudesta ei tavoita järjestelmällisesti palautteiden antajia. Diak itse nimeää kehittämiskohteekseen sen, ettei ulkoisilla sidosryhmillä ole tällä hetkellä pääsyä laatukäsikirja Laakiin. Haastatteluiden perusteella voisi kuitenkin pohtia, onko sidosryhmillä tarvetta ja käyttöä Laakin tarjoamalle laatutiedolle sellaisenaan. Laakista 2008 tehdyssä arvioinnissa nostettiin esiin kehittämiskohteita, jotka ovat huomionarvoisia myös sidosryhmien kannalta, kuten Laakin muokkaaminen nykyistä käsikirjamaisempaan muotoon. Tarpeellista olisi myös tarkentaa, mitä laadunvarmistusjärjestelmään liittyvää tietoa sidosryhmät tarvitsevat. Diakin ulkoisia verkkosivuja tulisi kehittää yhteistyössä keskeisten sidosryhmien kanssa. Haastattelujen perusteella www-sivuja käytetään vaihtelevasti, mutta henkilökohtaiset, jo olemassa olevat tapaamiset ovat tärkeimpiä sidosryhmille. Sen sijaan, että sidosryhmiä varten rakennetaan uusia viestinnän muotoja ja välineitä, voisi olemassa olevia käytäntöjä systematisoida siten, että myös laadunvarmistukseen liittyvä tieto kulkisi prosessissa mukana. Haastatteluissa ilmeni, että viestinnän tavat ja frekvenssi, vastuuhenkilöt ja varahenkilöt, palautteiden kerääminen, arvioiminen, raportoiminen sekä seuraaminen ovat sidosryhmille tärkeää laadunvarmistukseen liittyvää tietoa. Lisäksi haastatellut sidosryhmien edustajat toivoivat raportointia opetussuunnitelmien sisällöistä, vertaistapaamisia ja yhteisiä koulutuksia harjoitteluohjaajille ja -yhteistyökumppaneille sekä kohdennettua markkinointia esimerkiksi ylemmistä ammattikorkeakoulututkinnoista. Hyvänä esimerkkinä tiedonkulun paranemisesta kerrottiin yhteisestä tutkimus- ja kehittämiskoordinaattorista Helsingin Diakonissalaitoksen kanssa. Työelämän oppimisympäristöjä (TOP) mallintavassa pilotoinnissa on hyvä mahdollisuus kehittää ja mallintaa sidosryhmäviestinnän nykyistä järjestelmällisempiä tapoja laadunvarmistuksenkin osalta. Haastattelujen perusteella työelämäkumppanit arvostavat tätä yhteistyön muotoa. Sidosryhmäyhteistyös- sä keskeisessä roolissa ovat uuteen organisaatioon rekrytoidut alueelliset palvelupäälliköt, joiden toimenkuvaan työelämäyhteistyö nimenomaan kuuluu. Yhteenveto: ■ ■ Ulkoiset sidosryhmät on määritelty. Sidosryhmäyhteistyö on vuorovaikutteista ja osallistavaa, mikä luo hyvät mahdollisuudet laadunvarmistukseen liittyvän tiedon tarkoituksenmukaisuuteen ja saatavuuteen. Huomiota tulisi kiinnittää siihen, että laadunvarmistusjärjestelmän tuottama tieto välittyy sidosryhmille. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta arviointi ja jatkuva kehittäminen Ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurantaa, arviointia ja jatkuvaa kehittämistä varten on laadittu menettelytavat, jotka kuvataan laatukäsikirjassa. Ammattikorkeakoulussa seurataan laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja sen kehittäminen on suunnitelmallista ja dokumentoitua. Kattavaa tietoa toiminnan seurannasta ja arvioinnista on kuitenkin kertynyt vasta vähän järjestelmän ja siihen liittyvien käytäntöjen uutuuden vuoksi. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seurannan, arvioinnin ja jatkuvan kehittämisen kokonaisuus on kehittyvässä vaiheessa. Diakin ensimmäinen kokonaisarviointi on toteutettu ja raportoitu vuosina 1999–2000 korkeakoulun oman laaturyhmän koordinoimana. Diak on ollut mukana useissa laadunvarmistuksen työkalujen kehittämishankkeissa kuten Itsearviointityökalun kehittäminen korkeakouluille (2007) ja Ammattikorkeakoulu yhteiskunnallisena toimijana (2008). Diakin laatukäsikirja Laaki on arvioitu vuonna 2008. Diak on rakentanut laadunvarmistuksen jatkuvan kehittämisen kehä -ajattelulle, jossa suunnittelu, toteutus, arviointi ja kehittäminen seuraavat toisiaan. Malli on koko korkeakoulun laajuudessa uusi eikä se ole vielä täysin vakiintunut. Toimintayksiköissä on ollut aiemmin omia kehittämiskäytäntöjä, jotka on pyritty liittämään kokonaisuudeksi tämän järjestelmän kautta. Arvioinnin tulokset ovat olleet käytettävissä vasta lyhyen aikaa, eikä siten ole vielä mahdollista arvioida niiden vaikutusta kehittämiseen. Korkeakoulun tulisi kuitenkin toimia niin, että arvioinnissa esiin nostetut kehittämistoimet dokumentoidaan ja niiden toteutumista seurataan. Diakin arvot ohjaavat selkeästi kaikkea toimintaa. Ne muodostavat strategisen lähtökohdan ja toiminnan tuloksia seurataan, arvioidaan ja kehitetään arvojen valossa. Korkeakoulun johto on sitoutunut strategiaan ja tiedostaa myös laadunvarmistusjärjestelmään liittyvät puutteet. Myös henkilöstö osallis- tuu järjestelmän mukaisiin laadunvarmistusmenettelyihin, mutta laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden sisäistäminen on edelleen osittain kesken. Esimerkkinä vahvasta kehitystyöstä on Diakin palautejärjestelmä. Palautetta kerätään systemaattisesti ja kattavasti erityisesti opiskelijoilta, mutta myös henkilöstöltä ja sidosryhmiltä. Palautetta käsitellään kehittämisryhmissä ja se on johtanut kehittämistoimiin. Toisaalta palautteen pohjalta koottua vastapalautetta ei ole toimitettu opiskelijoille eikä henkilökunnalle järjestelmällisesti, joten siinä on edelleen kehittämisen alue. Opiskelijat antavat aktiivisesti palautetta ja odottavat, että se myös vaikuttaa. Kokemukset ovat selvästi kahtalaiset. Toisaalta palautteen koetaan vaikuttavan, toisaalta syntyy kuva, että joissakin kohden palautteen edellyttämää muutosta vastustetaan perusteitta. Opiskelijat tuntevat heikosti laadunvarmistusjärjestelmää kokonaisuutena. Diak on asettanut koko toiminnalleen selkeät kehittämistavoitteet ja määritellyt kehittämiskohteet. TukiDiakissa on vuoden aikana toimeenpantu uudistuksia, joiden odotetaan parantavan tukipalveluiden toimivuutta, tehokuutta ja tuottavuutta. Tukipalveluiden laadunvarmistus näyttäytyy vielä tällä hetkellä epätasaisena. Myöskään työnjako Ypan ja yksiköiden kesken ei kaikilta osin toimi tarkoituksenmukaisella tavalla (esimerkiksi kansainvälisyys-palvelut). Huolimatta merkittävästä panostuksesta arviointiin ja kehittämiseen Diakin toiminnan arviointi ja kehittäminen ei ole täysin systemaattista. Järjestelmä vaikuttaa kuvattuna toimivalta, mutta sen muuttuminen osaksi diakilaisten arkipäivää on edelleen osittain kesken. Tilannetta vaikeuttaa korkeakoulun rakentuminen kahdeksasta aiemmin itsenäisenä ympäri maata toimineesta yksiköstä, joilla on edelleen omia käytäntöjään ja menettelyitään. Eri toimipaikkojen aiemmat hyvät käytännöt tulisi jalostaa koko korkeakoulun käyttöön. Samalla voidaan varmistua, että toiminnan kokonaisuuteen huonosti sopivista käytännöistä luovutaan ja kaikkialla otetaan käyttöön Diakin yhdenmukaiset laadunvarmistuksen menettelyt. Prosessien kuvaaminen on aloitettu ydinprosesseista, mutta useiden osaprosessien toiminnoista kuvaukset puuttuvat. Varsinkin tukitoiminnoissa prosessien kuvaaminen auttaisi henkilöstöä sitoutumaan yhteisiin toimintaperiaatteisiin ja löytämään kipukohdat sekä laajemmat kehittämiskohteet. Korkeakoulu tiedostaa laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteet, mutta sen tulosten seurantaa ja raportointia tulisi kehittää edelleen. Diakin tulisikin panostaa nimenomaan järjestelmän tuottaman arviointitiedon hyödyntämiseen ja sen avulla tapahtuvaan toiminnan kehittämiseen. Avainasemassa erityisesti tiedonkulussa ovat lukuisat kehittämisryhmät, joissa tärkeimpiä laadunvarmistuksen osa-alueita käsitellään. Ryhmien toimintaa tulisi kehittää siten, että ne entistä paremmin palvelisivat hyvien käytäntö- jen leviämistä yksiköiden ja toimipisteiden välillä ja siten aktivoisivat käytännön kehittämistyötä. Myös prosessien kuvaaminen olisi mielekästä toteuttaa kehittämisryhmissä. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ Diakin laadunvarmistusjärjestelmä on nykymuodossaan suhteellisen nuori. Koska korkeakoulu koostuu useista ympäri maata sijaitsevista, kovin erilaisen taustan omaavista yksiköistä, on sille ollut suuri haaste rakentaa yhtenäinen, kaikki yksiköt kattava laadunvarmistusjärjestelmä. Järjestelmän seuranta ja kehittäminen on käynnistynyt lupaavasti, mutta se ei vielä ole edistyneessä vaiheessa. Korkeakoulu on jo ennen nykyisen laadunvarmistusjärjestelmän rakentumista osallistunut aktiivisesti erilaisiin arviointihankkeisiin ja niiden pohjalta kehittämistyöhön. Diakilla on selvää näyttöä laatutyön osaamisesta. Diakin laatukäsikirja Laaki on arvioitu. Arvioinnin sisältämien kehittämisehdotusten toteutusta tulisi seurata ja arvioida säännöllisesti. Laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä on epätasaisuutta toiminnoittain ja yksiköittäin. Korkeakoulu tunnistaa nämä puutteet ja toimii aktiivisesti niiden korjaamiseksi. Korkeakoulun palautejärjestelmää kokonaisuudessaan (opiskelija-, henkilöstö- ja sidosryhmäpalaute) on kehitetty tuloksellisesti. Jopa pakollinen opiskelijapalautteen keruu tuottaa mielekkäitä tuloksia kehittämisen pohjaksi. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääosin korkeakoulun toiminnot. Järjestelmä on systemaattinen ja sen vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jatkuvaa näyttöä esimerkiksi johdon katselmusten, menettelyohjeiden ja sisäisten auditointien tuloksena. Menettelytavat muodostavat selkeästi hahmottuvan ja toimivan kokonaisuuden. Monet menettelytavat ovat kuitenkin uusia ja siten hyvien käytänteiden levittäminen on kehittämiskohde. Pääpaino vaikuttaisi olevan toimintatapojen yhdenmukaistamisessa ja kattavuudessa yksiköiden kaikissa toiminnoissa organisaatiouudistuksen jälkeen. Jatkossa, toimintatapojen yhdenmukaistuttua, kannattaa kiinnittää huomiota järjestelmän kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää edistyneen järjestelmän tunnusmerkkejä, mutta kokonaisuutena se on kehittyvällä tasolla. Laadunvarmistusjärjestelmän kattavuus Diak ilmoittaa työnsä lähtökohdaksi selkeän arvopohjan: kristillinen lähimmäisenrakkaus, sosiaalinen oikeudenmukaisuus, avoin vuorovaikutus ja vaikuttava toiminta. Tähän toteamukseen myös auditointiryhmä yhtyy, arvopohja tulee esille selkeästi kaikesta auditointiaineistosta. Arvopohjasta on laadittu Diakin strategia ammattikorkeakoulusta rakenteena, opiskelupaikkana, työpaikkana, kouluttajana, kehittäjänä ja aluevaikuttajana. Strategisten tavoitteiden toteutumista varmistetaan toiminnanohjausjärjestelmällä ja laadunvarmistusjärjestelmällä. Laadunvarmistusjärjestelmä näyttää kehittyneen tiiviissä yhteydessä ammattikorkeakoulun johtamisjärjestelmään. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa hyvin ammattikorkeakoulun perustoiminnot sektoreittain TutkintoDiakissa, PalveluDiakissa ja TukiDiakissa sekä prosesseittain koulutuksen prosessissa, aluekehittämisen prosessissa ja kehittämisen prosessissa. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuuden ja kuvausten selkiyttäminen näyttäisi edelleen olevan kehittämiskohde. Näin on erityisesti tukipalvelujen osalta. Matriisiorganisaation, toimintojen ja esimies–alaissuhteiden käytäntö on osin moninainen ja näyttäytyy auditointiryhmälle vaikeaselkoisena. Diak esittää auditoinnin perusaineistossa tavoitteena, että ”laadunvarmistus on osa henkilöstön ja opiskelijoiden normaalia, arkista toimintakulttuuria” sekä toisaalta toteamuksen, että ”laadunvarmistuksen menettelytavat ovat osa jokaisen diakilaisen työtä kaikilla toiminnan tasoilla (koko Diak, prosessit ja yksiköt)”. Auditointimateriaali ja siihen liittyvien näyttöjen sekä auditointihaastattelujen perusteella ammattikorkeakoulun laatima kuvaus laadunvarmistusjärjestelmän kattavuudesta näyttäisi pitävän melko hyvin paikkansa. Laatukoulutukselle on edelleen tarvetta. Palautetietoa kerätään opiskelijoilta laajasti ja monipuolisesti. Samoin PalveluDiakin palautejärjestelmä näyttäytyy systemaattisena. Tukiprosessien osalta kehitystyö näyttäisi olevan kesken. Kuten edelläkin on todettu, tähän vaikuttanee organisaatiomuutos, joka on toteutettu 2007. Laadunvarmistuksen tausta-ajatteluna toimii jatkuvan kehittämisen kehä (suunnittele–toteuta–arvioi–kehitä). Auditointimateriaalin perusteella jatkuvan kehittämisen kehää sovelletaan ammattikorkeakoulun kaikilla tasoilla. Auditointiryhmän havainnot tukevat tätä käsitystä. Auditointihaastattelujen perusteella voidaan todeta, että Diakin laadunvarmistusjärjestelmä tukee tavoitteiden saavuttamista ja tuottaa toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa. Kerätyn tiedon perusteella on ryhdytty tarvittaviin kehittämistoimenpiteisiin. Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuus ja vaikuttavuus Laadunvarmistusjärjestelmän toimivuutta ja vaikuttavuutta arvioidaan kahdesta näkökulmasta. Peruskysymys on se, miten ammattikorkeakoulu laadunvarmistusjärjestelmän avulla havaitsee riittämätöntä laatua toiminnassa, tekee kehittämistoimia ja dokumentoi asian. Toinen kysymys on, onko laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen systemaattista ja jatkuvaa näyttöä. Johdon haastattelussa keskusteltiin hyvin avoimesti ammattikorkeakoulun toimintakulttuurista ja sen kehittymisestä. Selkeänä kehittämiskohteena on ollut ”pääsy eroon selittelystä” ja tavoitteena toiminnan analyyttinen arviointi ja ”suoranuottinen toiminta”. Auditointiryhmän havainnot yksiköitä ja eri sektoreita edustavien henkilöiden haastatteluissa tukevat tätä käsitystä. Myös auditointimateriaalina esitetyt näytöt ovat linjassa kehityssuunnan kanssa. Auditointihaastatteluissa ilmeni selvästi, että avoin keskustelu ja välitön vuorovaikutus ovat tyypillisiä toimintatapoja Diakin toiminnassa. Kaikkien ryhmien – johdosta opiskelijoihin – haastatteluissa esitettiin monia hyviä käytänteitä, mutta myös selkeitä kehittämiskohteita. Sama asia näkyy myös auditoinnin perusaineistossa, jossa kuvataan jatkuvan kehittämisen kehän toteutumista Diakissa ja toisaalta laadunvarmistusjärjestelmän SWOT-analyysiä. Laadunvarmistusjärjestelmän dynaamisuus Auditointimateriaalissa kuvataan Diakin sähköistä laatukäsikirjaa ja kuvion muodossa esitetään sen suhdetta muihin Diakin sisäisiin tiedotusvälineisiin, tietokantoihin ja sähköisiin järjestelmiin (katso auditointiraportin luku 3.3). Henkilöstölle on oma intranettinsä ja opiskelijoille on oma opiskelijaintranet Vopa. Dokumentaatio on osin päällekkäistä ja osin vaikeasti löydettävissä näiden eri sähköisten järjestelmien kautta. Auditointihaastattelujen perusteella johdon edustajat löytävät ja saavat järjestelmistä haluamansa tiedon, mutta henkilöstön ja erityisesti opiskelijoiden tiedonsaanti näyttäytyy yllättävän laajalti sattumanvaraisena. Selkeänä kehittämiskohteena on sähköisten järjestelmien systematiikka. Laadunvarmistusjärjestelmästä saa selkeän kuvan sellaisena kuin se on kuvattu dokumentaationa laatukäsikirja Laakissa. Kehittämiskohteena tässä kokonaisuudessa on varsinkin opiskelijoiden vähäinen tuntemus laatukäsikirjan sisällöstä. Ammattikorkeakoulussa elinkeino- ja työelämän edustajilla ei ole pääsyä laatukäsikirjan materiaaleihin. Tämä asettaa vaateita yhtenäiselle tiedottamiselle ja toimintatavoille. Kuten edellä on kerrottu palautejärjestelmä toimii ja esimerkiksi harjoittelun kehittämistoimiin tuli myös työelämän edustajilta myönteistä palautetta. Joissakin haastatteluissa toivottiin vuorovaikuttei- suutta lisää. Ammattikorkeakoulun johto on sitoutunut auditointihaastattelujen perusteella vahvasti laatutyöhön ja sen kehittämiseen. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa toiminnan keskeiset osa-alueet ja toimijat ovat pääosin hyvin tietoisia järjestelmästä. Avoin kysymys on tulevaisuudessa, miten laadunvarmistukseen liittyvät asiat pysyvät tärkeinä ja niiden kehittämiseen varaudutaan. Myös tähän teemaan ammattikorkeakoulu on puuttunut omassa laadunvarmistusjärjestelmänsä SWOT-analyysissä. Uhkana tulevassa kehittämistyössä saattavat olla liian monet kehittämisryhmät. Useat henkilöt ovat mukana monissa ryhmissä ja silloin keskeinen kehittämisen huomio saattaa kohdentua epäoleellisiin asioihin. Kokonaisuutena kehittämisryhmät ja erityisesti niiden ”kasvokkain” pidettävät kokoukset näyttäytyvät hyvinä käytänteinä, joiden kautta tietoa voidaan siirtää yksiköiden ja koulutusohjelmien välillä. Yhteenveto: ■ ■ ■ ■ ■ Diakissa toiminnanohjausjärjestelmä muodostuu strategisia tavoitteita toteuttavasta johtamisjärjestelmästä ja tavoitteiden toteutumista seuraavasta laadunvarmistusjärjestelmästä. Tämä kokonaisuus on luonnollinen osa ammattikorkeakoulun toimintaa. Diakin laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääosin korkeakoulun toiminnot. Sen menettelytavat muodostavat melko hyvin hahmottuvan ja toiminnallisesti jäsentyneen kokonaisuuden. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikutuksesta toiminnan kehittämisessä on ilmeistä näyttöä. Osittain tämä on kuitenkin vielä kehittämiskohde. Laadunvarmistuksen kehittämisen pääpaino ammattikorkeakoulussa on uuden organisaation mukaisten yksiköiden (Diak Etelä, Diak Länsi, Diak Itä ja Diak Pohjoinen) toimintatapojen yhtenäistäminen. Tämä on selkeä kehittämiskohde, jonka alkaneen kehityksen jatkuminen tulisi varmistaa. Laadunvarmistusjärjestelmälle asetetaan myös vaateita sen vaikuttavuuden näkyvyydestä erityisesti opiskelijoille sekä elinkeino- ja työelämän toimijoille. Tätä voidaan parantaa monipuolisemmalla viestinnällä, jolloin kerättyjen palautteiden perusteella tehdyt uudistukset myös viestitään palautteiden antajille. Diakissa toteutetaan laatukoulutusta erityisesti yhteisten seminaarien ja kehittämispäivien yhteydessä. Opiskelijoille ja henkilökunnalle kohdennetulle koulutukselle on edelleen tarvetta. Auditointiryhmä esittää laatukoulutuksen järjestämistä opiskelijoille osana heidän opintojaan. Näissä opinnoissa voidaan hyödyntää Diakin osaamista verkko-opintojen suunnittelussa ja toteuttamisessa. Johtopäätökset Laadunvarmistusjärjestelmän vahvuudet ja hyvät käytänteet Vahvuudet ■ ■ ■ ■ ■ Diakin selkeä vahvuus on arvojen läsnäolo kaikessa toiminnassa. Arvoajattelu läpäisee Diakin kokonaisuuden: se viestitään selkeästi opiskelijoille, henkilökunnalle ja kaikille sidosryhmille ja siihen sitoudutaan. Diakin määrittelemät arvot läpäisevät laadunvarmistusjärjestelmän ohjeet ja dokumentit. Diak on luonut arvopohjaisella toimintastrategialla ainutlaatuisen profiilin ammattikorkeakoulujen toimijakentässä. Diakin erityistehtävän omaksuminen ilmenee integroitumisena kirkolliseen toimintaympäristöön sekä aktiivisena elinkeino- ja työelämäyhteistyönä. Arvopohjainen profiili vahvistaa sen roolia aluevaikuttajana ja dynaamisena sidosryhmätyöskentelijänä. Laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu selkeään ja läpinäkyvään strategiaan. Laadunvarmistusjärjestelmä toteutuu Diakissa osana strategiaprosessia, mutta myös arjen käytänteissä. Diakin johto on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja tukee sitä strategiatyön ja johtamisjärjestelmän kautta. Laadunvarmistusjärjestelmä on laajasti tunnettu ja otettu käyttöön Diakin päivittäisissä toiminnoissa. Henkilöstö kokee sen tärkeäksi osaksi omaa työtään. Yhteiset menettelyohjeet ja prosessikuvaukset ovat yhtenäistäneet ja selkiyttäneet toimintaa. Kiitettävää laadunvarmistusjärjestelmässä ovat sen yksinkertaisuus ja selkeät prosessit. Laadunvarmistusjärjestelmä sisältää strategiassa määritellyt keskeiset näkökulmat ja se tukee hyvin johtamisjärjestelmää. Laatukäsikirja Laaki on tärkeä työkalu niin yksikköjen kuin koko Diakin johtamisessa. Se yhtenäistää toimintoja Diakin yksiköissä ja sektoreissa. Diak on määritellyt selkeästi keskeiset tutkimusohjelmat ja tutkimuksen painoalat, joiden kautta sen tutkimustoiminta profiloituu vahvasti strategiassa asetettujen tavoitteiden mukaisesti. Hankeohjeistus on selkeä ja ■ ■ kattava. Hanketyö on monipuolista, selkeästi jäsennettyä ja hyvin ohjeistettua. Hanketyön laadunvarmistuksesta huolehditaan myös palautteen avulla. Laadunvarmistuksesta saatua tietoa hyödynnetään laajalti toimintojen kehittämisessä. Diakin johto tekee vuosittain toiminnan itsearvioinnin sekä osallistuu ulkoisiin arviointeihin. Hyödyntämistä ja tiedon levittämistä lisää Diakin verkostomainen työskentely. Diakin vahvuutena on järjestelmällinen palautteen kerääminen, jonka kautta arvioidaan omaa toimintaa. Dokumenteissa esitetään Diakin vahvuudet ja kehittämiskohteet systemaattisesti. Monipuolinen palautejärjestelmä ja tuloksellisuuden arviointi muodostavat laadunvarmistusjärjestelmän päivittäistä työtä ohjaavan kokonaisuuden. Opiskelijat otetaan aktiivisesti mukaan palautteiden käsittelyyn ja erityisesti laaturyhmätyöskentelyyn. Hyvät käytänteet ■ ■ ■ ■ Työelämän oppimisympäristö -projekti (TOP) on hyvä käytänne ja siihen liittyvät toiminnot kannattaa viedä kaikkiin koulutusohjelmiin pilotointijaksojen jälkeen. Ajattelu- ja toimintatapaa kannattaa levittää laajemmin muihinkin ammattikorkeakouluihin. Diakilla on laaja erityistehtävään perustuva yhteistyökumppanien verkosto. Diakin yhteiskunnallisesta ja aluevaikuttavuudesta on vahvaa näyttöä. Korkeakoulu on haluttu ja arvostettu yhteistyökumppani. Toimintatapa ja monet yhteistyöverkostot ovat vakiintuneet. Yhteistyö on tiivistä kaikissa toiminnoissa, kuten koulutuksessa, harjoittelu- ja opinnäytetöiden ohjauksessa ja t&k-hankkeissa. Kirjasto kehittää toimintaansa kattavilla ja systemaattisilla asiakaskyselyillä opiskelijoille, opettajille ja henkilöstölle. Toiminnassa on hyödynnetty ammattikorkeakoulukirjastojen verkostoa. Kehittämisen kehän toteutuminen on hyvä käytänne tässä tukiprosessissa, ja siitä saatuja kokemuksia voi hyödyntää muidenkin tukiprosessien palautejärjestelmiä edelleen kehitettäessä. Hyvänä käytänteenä on oppimisprosessia digitaalisesti tukeva Mediamylly, jossa hyödynnetään Diakin verkostoista löytyvää osaamista monipuolisesti. Tämän hyvän käytänteen seurausta ovat yhtenäinen Diak-ilme ja yhtenäinen sähköinen materiaali. Diakilla on näyttöä tämän toiminnan hyödyntämisestä kaikissa yksiköissä ja kaikilla sektoreilla. ■ Diak on tarttunut aktiivisesti harjoitteluohjeistuksen kehittämishaasteeseen saadun palautteen perusteella. Kehittämisessä Diak on hyödyntänyt verkostoryhmätyöskentelyä ja sidosryhmäyhteistyötä sekä laatinut tämän perusteella yhtenäisen harjoitteluohjeistuksen. Hyvä käytänne on levitetty koko ammattikorkeakouluun. Harjoitteluun liittyvä materiaali on helposti saatavilla verkossa. Kehittämissuositukset ■ ■ ■ ■ ■ Laadunvarmistusjärjestelmän peruselementti, sähköinen laatukäsikirja Laaki on kehittynyt nykyiseen muotoonsa viimeisten parin vuoden aikana. Eriaikainen ja muuttunut tai osin vanhentunut materiaali häiritsee dokumentaation käyttöä. Haastatteluissa tuli esille laadunvarmistusjärjestelmän helppokäyttöisyyden ja tiedon nykyistä selkeämmän jäsentelyn tarve. Kehittämissuosituksena on laadunvarmistusjärjestelmän kehittäminen siten, että siinä on selkeä hierarkia ja etsittävät dokumentit löytyvät helposti. Helppokäyttöisyyttä edesauttaa vanhojen dokumenttien siirtäminen arkistoon. Päivitys lisää hyvien käytänteiden leviämistä ja helpottaa palautteiden ja toiminnan muutosten vaikuttavuuden seuraamista. Laakin kehittäminen ja päivittäminen on keskitetty laatutyön suunnittelijalle. Tämä voi aiheuttaa katvealueiden syntymistä ja heikentää muun henkilöstön osaamisen hyödyntämistä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä. Kehittämisehdotuksena on varahenkilöjärjestelmän luominen ja vastuun jakaminen ydinprosessien omistajille. Diakin henkilöstö on sitoutunut laadunvarmistusjärjestelmään ja haluaa panostaa toiminnan kehittämiseen. Mietittävänä asiana on tukipalveluiden organisointi, resursointi ja kehittäminen koko Diakin tasolla ja myös arjen yksityiskohdissa. Tukipalvelujen laadunvarmistusta tulisi kehittää systemaattisesti kaikki tukipalvelut kattavaksi. Laadunvarmistusjärjestelmää kehitettäessä diakilaisuus ja sille tyypillinen dialogisuus tulisi turvata myös jatkossa. Yhteiset tapaamiset ovat tärkeitä, erityisesti yhteiset kehittämispäivät. Myös kehittämistyöryhmien tapaamiset tukevat yhteisiä käytänteitä ja mahdollistavat hyvien käytänteiden jakamisen yksiköiden kesken. Diakin palautejärjestelmä on varsin kattava ja hyviä käytänteitä palautteiden käsittelemisestä on levitetty. Diakin tulisi nykyistä enemmän viestiä palautteiden antajille laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta syntyneistä kehittämiskohteista ja parannuksista sekä niiden vaikuttavuudesta. Nykyistä vahvempi tiedottaminen toimisi palautteen palaut- ■ teena ja nopeuttaisi käytänteiden yhtenäistämistä. Viestinnän lisäksi opiskelijapalaute- ja johdon kuulemistilaisuuksia tulisi kehittää edelleen sisällyttämällä niihin palautteen palautekeskustelua. Palautteen palaute -järjestelmä täydentää kehittämisen kehää. Yhteistyötä sidosryhmien kanssa laadunvarmistusjärjestelmän kehittämiseksi tulisi syventää. Palautetiedon keräämistä yhteistyökumppaneilta tulisi systematisoida ja hyödyntää entistä laajemmin. Auditointiryhmän kokonaisarvio Diakoniaammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmästä Edellä esitetyn perusteella auditointiryhmä toteaa, että Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä täyttää Korkeakoulujen arviointineuvoston asettamat kriteerit laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle. Tällä perusteella auditointiryhmä esittää Korkeakoulujen arviointineuvostolle, että Diakonia-ammattikorkeakoulu läpäisee auditoinnin hyväksytyksi. Korkeakoulujen arviointineuvoston päätös auditoinnin lopputuloksesta Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 17.6.2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Diakonia-ammattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. LIITE : Auditointivierailun ohjelma Keskiviikko 08.30–10.00 10.15–11.15 11.15–12.00 12.00–13.00 13.00–14.00 14.00–15.00 15.00–15.30 15.30–16.30 16.30– Ylimmän johdon ja laadunvarmistusjärjestelmästä vastaavien haastattelu Yksikönjohtajien haastattelu Auditointiryhmän lounas Opetushenkilökunnan haastattelu Opiskelijoiden haastattelu Tuki- ja palvelutoimintojen edustajien haastattelu Auditointiryhmän kokous Sidosryhmien edustajien haastattelu Auditointiryhmän kokous Torstai 11.00–12.00 12.00–12.45 12.45–13.45 13.45–14.45 14.45–15.00 15.00–16.00 16.00– Ryhmä 1: Diak Etelä: Kauniaisten yksikkö Tutustuminen toimipaikan laadunvarmistukseen Ryhmä 2: Diak Etelä: Järvenpään yksikkö Tutustuminen toimipaikan laadunvarmistukseen Koko auditointiryhmä yhdessä: Helsinki TutkintoDiakin laadunvarmistus Auditointiryhmän lounas T&k-henkilökunnan haastattelu Laadunvarmistus talous- ja tietohallintopalveluissa Auditointiryhmän kokous Teemahaastattelu: Alumni- ja työelämäyhteistyö Auditointiryhmän kokous Perjantai 09.00–09.30 Jokerikohde Ryhmä 1: Haku- ja opintotoimiston laadunvarmistus Ryhmä 2: Kampuskävely Yksikköhaastattelu (videohaastattelu Diak Pohjoiseen Ouluun) Yksikköhaastattelu (videohaastattelu Diak Itään Pieksämäelle) Johdon loppuhaastattelu Auditointiryhmän lounas ja kokous Alustava palaute ammattikorkeakoulun johtoryhmälle auditoinnin tuloksista 09.15–10.15 09.15–10.15 09.30–10.15 10.15–11.00 11.00–11.45 11.45–14.00 14.00–14.30 2 e) Henkilöstön rekrytointi ja kehittäminen 2 d) Tuki- ja palvelutoiminnot (mm. kirjasto- ja tietopalvelu, ura- ja rekrytointipalvelut sekä kansainväliset palvelut) 2 c) Yhteiskunnallinen vuorovaikutus, vaikuttavuus ja aluekehitystyö 2 b) Tutkimus/Tutkimus- ja kehitystyö 2 a) Tutkintotavoitteinen koulutus 2. Korkeakoulun perustoimintojen laadunvarmistuksen kattavuus ja vaikuttavuus 1. Korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden sekä vastuiden määrittely ja dokumentaatio KOHTEET Laadunvarmistuksen menettelytapojen avulla ei voida tunnistaa riittämätöntä laatua. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa ei hyödynnetä koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Korkeakoulun perustoiminnoissa ei ole laadunvarmistusta. Laadunvarmistusjärjestelmän tavoitteita, toimintoja, toimijoita ja vastuita ei ole määritelty eikä dokumentoitu. PUUTTUVA KRITEERIT Laadunvarmistus on saavutetun laatutason säilyttämiseen tähtäävää. Laadunvarmistuksen menettelytapojen avulla voidaan tyydyttävästi tunnistaa riittämätön laatu. Tiedon käyttö on satunnaista ja/ tai sen keruu on itsetarkoituksellista. Järjestelmä kattaa yksittäisiä korkeakoulun perustoimintoja. Tavoitteiden, toimintojen, toimijoiden ja vastuiden määrittely ja dokumentointi on puutteellista. Vastuunjako toimii osittain. ALKAVA LIITE : Auditoinnissa käytettävät kriteerit Laadunvarmistuksen menettelytavat edistävät toiminnan kehittämistä ja muutoksen aikaansaamista. Riittämättömän laadun tunnistaminen on tehokasta. Tietoa käytetään koulutuksen ja muun toiminnan laadunhallinnan ja kehittämisen välineenä. Suuri osa kerättävästä palautteesta hyödynnetään. Järjestelmä kattaa useita korkeakoulun perustoimintoja. Tavoitteet, toiminnot, toimijat ja vastuut ovat selkeästi ja konkreettisesti määriteltyjä ja dokumentoituja. Vastuunjako on toimiva. KEHITTYVÄ Uusien ideoiden syntymistä ja niiden toteuttamista tukeviin menettelytapoihin ja rakenteisiin on kiinnitetty erityistä huomiota. Toimintakulttuuri tukee innovatiivisuutta. Riittämätön laatu tunnistetaan tehokkaasti. Tiedon hyödyntäminen on systemaattista ja tiedon tuloksekkaasta käytöstä koulutuksen ja muun toiminnan kehittämisessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa pääsääntöisesti kaikki korkeakoulun perustoiminnot. Dokumentointi ja vastuunjako ovat erittäin hyvin toimivia ja tehostavat laadunvarmistusta. EDISTYNYT 5 a) korkeakoulun sisällä Laadunvarmistusjärjestelmässä ei ole huomioitu korkeakoulun eri henkilöstöryhmiä ja opiskelijoita, eikä tietoa välitetä korkeakoulun sisällä. Korkeakoulun henkilökunta, opiskelijat ja ulkoiset sidosryhmät eivät osallistu laadunvarmistukseen. 4. Korkeakoulun henkilökunnan, opiskelijoiden ja ulkoisten sidosryhmien osallistuminen laadunvarmistukseen 5. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon tarkoituksenmukaisuus ja saatavuus Laadunvarmistusta ei ole kytketty johtamiseen ja toiminnanohjaukseen PUUTTUVA 3. Laadunvarmistusjärjestelmän kytkeytyminen johtamiseen ja toiminnanohjaukseen KOHTEET KRITEERIT Tietoa tuotetaan vailla suunnitelmallisuutta ja sitä välitetään satunnaisesti. Eri toimijoiden tiedontarpeita korkeakoulun sisällä ei ole riittävästi otettu huomioon. Jokin seuraavista toimijaryhmistä on laadunvarmistustoiminnan ulkopuolella: - opiskelijat - opettajat - tukipalvelujen edustajat - tutkijat - hallinto - johto - ulkoiset sidosryhmät Laadunvarmistusjärjestelmän yhteydet toiminnanohjaukseen, tulosten seurantaan ja kehittämiseen ovat puutteelliset. ALKAVA Järjestelmä tuottaa relevanttia tietoa korkeakoulun toimijoille ja järjestelmän tuottamat keskeiset tulokset ovat eri henkilöstöryhmien ja opiskelijoiden saatavilla. Edellä mainitut henkilöstöryhmät ja opiskelijat ovat järjestelmässä aktiivisesti mukana. Myös ulkoisilla sidosryhmillä on rooli laadundunvarmistusjärjestelmän toiminnassa. Järjestelmä on kytketty korkeakoulun toimintaan ja toiminnanohjaukseen. Laadunvarmistusjärjestelmän tuottamaa tietoa hyödynnetään kehittämisessä. Yhteyksistä toiminnan ohjaukseen, tulosten seurantaan ja kehittämiseen on näyttöä. KEHITTYVÄ Korkeakoululla on systemaattisia menettelytapoja eri henkilöstöryhmille suunnatun tiedon tuottamiseen ja analysointiin. Korkeakoulun laadunvarmistusta koskeva sisäinen viestintä on aktiivista. Eri henkilöstöryhmät ovat käytännössä erittäin sitoutuneita ja aktiivisia laadunvarmistustoiminnassa. Lisäksi ulkoiset sidosryhmät on mielekkäällä tavoin otettu mukaan arvioinnin toimijoiksi. Laadunvarmistus on luonteva osa korkeakoulun toimintaa ja toiminnanohjausta. Korkeakoulun johto on sitoutunut järjestelmään. Tiedon systemaattisesta hyödyntämisestä korkeakoulun toiminnanohjauksessa, tulosten seurannassa ja kehittämisessä on selkeää ja jatkuvaa näyttöä. EDISTYNYT Laadunvarmistusjärjestelmässä ei ole huomioitu korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmia, eikä tietoa välitetä ulkoisille sidosryhmille. Korkeakoululla ei ole käsitystä laadunvarmistusjärjestelmän toiminnasta, eikä sitä seurata tai kehitetä. Korkeakoulun toimintoihin sisältyy vain yksittäisiä ja toisistaan erillisiä laadunvarmistuksen menettelytapoja. 6. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminnan seuranta, arviointi ja jatkuva kehittäminen 7. Laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuus PUUTTUVA 5 b) korkeakoulun ulkoisten sidosryhmien näkökulmista KOHTEET KRITEERIT Laadunvarmistuksen menettelytavat eivät muodosta toimivaa ja yhtenäistä järjestelmää. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on vähän näyttöjä. Osaan korkeakoulun toiminnoista sisältyy laadunvarmistuksen menettelytapoja. Korkeakoululla on heikko kokonaiskäsitys laadunvarmistusjärjestelmän toiminnasta. Sen toimintaa ei juurikaan seurata, eikä kehittämisessä ole suunnitelmallisuutta. Ulkoisten sidosryhmien näkökulmia ei ole riittävästi otettu huomioon laadunvarmistusjärjestelmän suunnittelussa ja jatkuvassa kehittämimisessä. Tiedon välittäminen ululkoisille sidosryhmille on satunnaista. ALKAVA Laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat dynaamisen kokonaisuuden. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan ketämiseen on systemaattista ja jatkuvaa näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on selkeää näyttöä. Laadunvarmistuksen menettelytavat muodostavat melko hyvin toimivan järjestelmärakenteen. Laadunvarmistusjärjestelmä kattaa kaikki korkeakoulun toiminnot. Korkeakoulu seuraa, arvioi ja kehittää systemaattisesti laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja on laajalti tietoinen sen toiminnan erilaisista vaikutuksista ja seurauksista. Korkeakoulun laadunvarmistusta koskeva ulkoinen viestintä on aktiivista ja tietoa välitetään suunnatusti ja tarkoituksenmukaisesti ulkoisille sidosryhmille. EDISTYNYT Laadunvarmistus kattaa suuren osan korkeakoulun toiminnoista. Korkeakoulu seuraa laadunvarmistusjärjestelmän toimintaa ja sen kehittäminen on suunnitelmallista ja dokumentoitua. Ulkoiset sidosryhmät on määritelty ja niiden tiedontarpeet on otettu selvästi huomioon. Laadunvarmistusjärjestelmän toiminta ja keskeiset tulokset ovat tärkeimpien yhteistyökumppaneiden ja sidosryhmien saatavilla. KEHITTYVÄ TIIVISTELMÄ Julkaisija Korkeakoulujen arviointineuvosto Julkaisun nimi Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Tekijät Pekka Hulkko, Aimo Virtanen, Saara Lampelo, Tia Teckenberg, Mikko Vieltojärvi, Marja-Liisa Saarilammi ja Kirsi Mustonen Tiivistelmä Korkeakoulujen arviointineuvoston toteuttaman Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditoinnin tavoitteena oli: ■ selvittää, mitä laadullisia tavoitteita korkeakoulu on toiminnalleen asettanut, ■ arvioida, millaisilla prosesseilla ja menettelytavoilla korkeakoulu ylläpitää ja kehittää koulutuksen ja muun toiminnan laatua, ja ■ arvioida, toimiiko laadunvarmistus korkeakoulussa tarkoitetulla tavalla, tuottaako laadunvarmistusjärjestelmä toiminnan kehittämisen kannalta tarkoituksenmukaista tietoa ja johtaako se vaikuttaviin, laatua parantaviin kehittämistoimenpiteisiin. Auditointi perustui Diakonia-ammattikorkeakoulun ennalta toimittamaan auditointiaineistoon sekä 15.–17.4.2009 toteutettuun auditointivierailuun. Auditointiryhmä toteaa, että Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmä ja siihen liittyvät menettelytavat kattavat kaikki ammattikorkeakoulun perustehtävät. Järjestelmän vaikuttavuudesta toiminnan kehittämiseen on jatkuvaa näyttöä. Laadunvarmistusjärjestelmä on laajasti tunnettu ja henkilöstö on sitoutunut sen käyttöön. Laadunvarmistusjärjestelmä pohjautuu selkeään ja läpinäkyvään strategiaan ja se tukee hyvin johtamisjärjestelmää. Diakonia-ammattikorkeakoulun vahvuutena on palautteen kerääminen, jonka kautta arvioidaan omaa toimintaa. Opiskelijat otetaan aktiivisesti mukaan palautteiden käsittelyyn. Tutkimus- ja kehitystyön laadunvarmistus on edistynyttä. Diakonia-ammattikorkeakoulun selkeä vahvuus on arvojen läsnäolo kaikessa toiminnassa. Arvopohjainen profiili vahvistaa Diakonia-ammattikorkeakoulun roolia aluevaikuttajana ja dynaamisena sidosryhmätyöskentelijänä. Auditointiryhmä esittää Diakonia-ammattikorkeakoululle seuraavia kehittämissuosituksia: ■ Tukipalvelujen laadunvarmistusta tulisi kehittää systemaattisesti kaikki tukipalvelut kattavaksi. ■ Laatukäsikirjan kehittäminen ja päivittäminen on keskitetty laatutyön suunnittelijalle. Tämä voi aiheuttaa katvealueiden syntymistä ja heikentää muun henkilöstön osaamisen hyödyntämistä laadunvarmistusjärjestelmän kehittämisessä. Kehittämisehdotuksena on varahenkilöjärjestelmän luominen ja vastuun jakaminen ydinprosessien omistajille. ■ Palautetiedon keräämistä yhteistyökumppaneilta tulisi systematisoida ja hyödyntää laajemmin työelämän palautetta. ■ Diakonia-ammattikorkeakoulun tulisi nykyistä enemmän viestiä palautteiden antajille laadunvarmistusjärjestelmän tuottaman tiedon pohjalta syntyneistä kehittämiskohteista sekä niiden vaikuttavuudesta. Korkeakoulujen arviointineuvosto päätti kokouksessaan 17.6.2009 auditointiryhmän esitykseen ja auditointiraporttiin perustuen, että Diakonia-ammattikorkeakoulu täyttää laadunvarmistusjärjestelmän kokonaisuudelle ja perustehtävien laadunvarmistukselle asetetut kriteerit. Auditointi on voimassa kuusi vuotta. Avainsanat Arviointi, auditointi, laadunvarmistus, laatu, korkeakoulut, ammattikorkeakoulu SAMMANDRAG Utgivare Rådet för utvärdering av högskolorna Publikation Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (Auditering av kvalitetssäkringssystemet vid Diakoniyrkeshögskolan) Författare Pekka Hulkko, Aimo Virtanen, Saara Lampelo, Tia Teckenberg, Mikko Vieltojärvi, Marja-Liisa Saarilammi och Kirsi Mustonen Abstrakt Målet för den auditering som Rådet för utvärdering av högskolorna genomförde gällande Diakoniyrkeshögskolans kvalitetssäkringssystem var att ■ klarlägga vilka kvalitetskrav högskolan har ställt på sin verksamhet ■ bedöma genom vilka processer och metoder högskolan upprätthåller och utvecklar kvaliteten på utbildningen och den övriga verksamheten ■ bedöma om kvalitetssäkringen vid högskolan fungerar på avsett sätt, om högskolans kvalitetssäkringssystem frambringar ändamålsenlig information med tanke på utvecklingen av verksamheten och om systemet ger upphov till effektiva, kvalitetshöjande utvecklingsåtgärder. Auditeringen grundade sig på det auditeringsmaterial som Diakoniyrkeshögskolan hade lämnat in på förhand och på ett auditeringsbesök 15.–17.4.2009. Auditeringsgruppen konstaterar att kvalitetssäkringssystemet vid Diakoniyrkeshögskolan och förfarandena i anslutning till detta system omfattar alla de grundläggande funktionerna. Det finns resultat på kontinuerlig basis att tillgå om systemets verkningsfullhet. Kvalitetssäkringssystemet är känt i omfattande grad och personalen har förbundit sig till att använda det. Kvalitetssäkringssystemet grundar sig på en klar och transparent strategi och det stöder ledningssystemet på ett bra sätt. Diakoniyrkeshögskolans styrka är att den samlar in respons, som syftar till att utvärdera den egna verksamheten. De studerandena tas aktivt med i behandlingen av den influtna responsen. Forskningens och utvecklingsarbetets kvalitetssäkringssystem ligger på en inarbetad nivå. Att värderingarna återspeglar sig i all verksamhet inom högskolan är att beteckna som en definitiv styrka. Diakoniyrkeshögskolans värderingsbaserade profil stärker yrkeshögskolans roll som regional påverkare och som dynamisk aktör inom arbeter med intressegrupperna. Auditeringsgruppen ger Diakoniyrkeshögskolan följande utvecklingsrekommendationer: ■ Den kvalitetssäkring som omfattar stödtjänsterna borde utvecklas systematiskt så att den omfattar alla stödtjänster ■ Planeraren för kvalitetsarbete har hand om utvecklingen och uppdateringen av kvalitetshandboken. Detta kan leda till att något delområde förbises och att den övriga personalens kunskaper inte utnyttjas i utvecklingen av kvalitetssäkringssystemet. Det rekommenderas att skapa ett system med reservpersoner och fördela en del av ansvaret till ägarna av kärnprocesserna. ■ Responsen från samarbetsparterna borde systematiskt samlas in och i utvärderingen borde responsen från representanterna i arbetslivet utnyttjas mera omfattande. ■ Diakoniyrkeshögskolan borde i ökande grad informera de parter som bidrar med respons om de utvecklingsobjekt som har framkommit ur den information dem kvalitetssäkringssystemet producerat. Parterna borde också få mera information om verkningsfullheten. Rådet för utvärdering av högskolorna fastslog på auditeringsgruppens förslag och utifrån auditeringsrapporten vid sitt sammanträde 17.6.2009 att kvalitetssäkringssystemet vid Diakoniyrkeshögskola fyller de kriterier som har ställts upp för kvalitetssäkringssystemet som helhet och för kvalitetssäkringen av de grundläggande åliggandena. Auditeringen gäller i sex år. Nyckelord Utvärdening, auditering, , kvalitetssäkring, kvalitet, högskolor, yrkeshögskola ABSTRACT Published by The Finnish Higher Education Evaluation Council FINHEEC Name of publication Diakonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi (Audit of the Quality Assurance System of the Diaconia University of Applied Sciences) Authors Pekka Hulkko, Aimo Virtanen, Saara Lampelo, Tia Teckenberg, Mikko Vieltojärvi, Marja-Liisa Saarilammi and Kirsi Mustonen Abstract The aims of the audit of the quality assurance system of the Diaconia University of Applied Sciences were: ■ to find out what qualitative aims the higher education institution has set for its operations ■ to evaluate what processes and measures the higher education institution uses to maintain and enhance the quality of education and other activities, and ■ to evaluate whether the quality assurance system in the higher education institution functions in the intended manner, whether the quality assurance system produces appropriate information for developing the activities and whether it leads to effective quality enhancement measures. The audit was based on auditing material provided by the Diaconia University of Applied Sciences in advance and a site visit from 15 to 17 April 2009. The audit group notes that the quality assurance system of the Diaconia University of Applied Sciences and the related practices cover the basic mission of the University of Applied Sciences. There is continuous evidence of the effectiveness of the system in improving the university’s operations. The quality assurance system is widely known and the staff is committed to it. The quality assurance system is based on a clear and transparent strategy and it supports the management system. One strength of Diaconia University of Applied Sciences is that it collects feedback for self-evaluation. Students are actively involved in processing the feedback. The quality assurance in research and development is advanced. Another clear strength of Diaconic University of Applied Sciences is the presence of values in all their operations. The value-based profile reinforces the university’s regional impact and dynamic collaboration with stakeholders. ■ The quality assurance of support services should be developed to systematically cover all these services. ■ The development and updating of the quality manual have been assigned to one adviser. This concentration may lead to gaps in information and undermine the use of other staff members’ expertise in developing the quality assurance system. The audit group recommends that a system of substitutes be put in place and that responsibility be distributed among the owners of the processes. ■ Feedback collection from co-operation partners should be more systematic and the feedback from the world of work should be utilised more extensively. ■ Diaconia University of Applied Sciences should inform the feedback providers about development projects undertaken as a result of information generated by the QA system and their impact. In its meeting on 17 June 2009, the Finnish Higher Education Evaluation Committee (FINHEEC) decided, based on the proposal and report of the auditing group, that the quality assurance system of the Diaconia University of Applied Sciences meets the FINHEEC criteria for quality assurance systems and the quality assurance of basic tasks. The auditing certificate is valid for six years. Keywords Evaluation, auditing, quality assurance, quality, higher education institutions, university of applied sciences KORKEAKOULUJEN ARVIOINTINEUVOSTON JULKAISUJA PL 133, 00171 HELSINKI • Puh. 09-1607 6913 • Fax 09-1607 6911 • www.kka.fi 1:2000 2:2000 3:2000 4:2000 5:2000 6:2000 7:2000 8:2000 9:2000 10:2000 11:2000 12:2000 13:2000 14:2000 15:2000 16:2000 17:2000 18:2000 19:2000 20:2000 21:2000 1:2001 2:2001 3:2001 4:2001 5:2001 6:2001 7:2001 8:2001 9:2001 10:2001 11:2001 12:2001 13:2001 14:2001 15:2001 1:2002 2:2002 Lehtinen, E., Kess, P., Ståhle, P. & Urponen, K.:Tampereen yliopiston opetuksen arviointi Cohen, B., Jung, K. & Valjakka,T.: From Academy of Fine Arts to University. Same name, wider ambitions Goddard, J., Moses, I., Teichler, U.,Virtanen, I. & West, P.: External Engagement and Institutional Adjustment: An Evaluation of the University of Turku Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Swedish Polytechnic, Finland Harlio, R., Harvey, L., Mansikkamäki. J., Miikkulainen, L. & Pehu-Voima, S.: Audit of Quality Work. Central Ostrobothnia Polytechnic Moitus, S. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2001–2003 Liuhanen, A.-M. (toim.): Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2001–2003 Hara,V. , Hyvönen, R. , Myers, D. & Kangasniemi, J. (Eds.): Evaluation of Education for the Information Industry Jussila, J. & Saari, S. (Eds.):Teacher Education as a Future-moulding Factor. International Evaluation of Teacher Education in Finnish Universities Lämsä, A. & Saari, S. (toim.): Portfoliosta koulutuksen kehittämiseen. Ammatillisen opettajankoulutuksen arviointi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2000–2003 Finnish Higher Education Evaluation Council Action Plan for 2000–2003 Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2000 Gordon, C., Knodt, G., Lundin, R., Oger, O. & Shenton, G.: Hanken in European Comparison. EQUIS Evaluation Report Almefelt, P., Kekäle,T., Malm, K., Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Satakunta Polytechnic Kells, H.R., Lindqvist, O.V. & Premfors, R.: Follow-up Evaluation of the University of Vaasa. Challenges of a small regional university Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Miikkulainen, L. , Stone, J.,Tolppi,V.-M. & Kangasniemi, J.: Audit of Quality Work. Tampere Polytechnic Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: Evaluation of Education and Research in Slavonic and Baltic Studies Harlio, R. , Kekäle,T. , Miikkulainen, L. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Kymenlaakson ammattikorkeakoulu Mansikkamäki, J., Kekäle,T., Kähkönen, J., Miikkulainen, L., Mäki, M. & Kangasniemi, J.: Laatutyön auditointi. Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu Almefelt, P., Kantola, J., Kekäle,T., Papp, I., Manninen, J. & Karppanen,T.: Audit of Quality Work. South Carelia Polytechnic Valtonen, H.: Oppimisen arviointi Sibelius-Akatemiassa Laine, 1., Kilpinen, A., Lajunen, L., Pennanen, J., Stenius, M., Uronen, P. & Kekäle,T.: Maanpuolustuskorkeakoulun arviointi Vähäpassi, A. (toim.): Erikoistumisopintojen akkreditointi Baran, H., Gladrow,W. , Klaudy, K. , Locher, J. P. , Toivakka, P. & Moitus, S.: |kspertiza obrazowaniq i nau^noissledowatelxskoj raboty w oblasti slawistiki i baltistiki (Ekspertiza obrazovanija i nauc’´noissledovatelskoj raboty v oblasti slavistiki i baltistiki) Kinnunen, J.: Korkeakoulujen alueellisen vaikuttavuuden arviointi. Kriteerejä vuorovaikutteisuuden arvottamiselle Löfström, E.: Benchmarking korkeakoulujen kieltenopetuksen kehittämisessä Kaartinen-Koutaniemi, M.: Korkeakouluopiskelijoiden harjoittelun kehittäminen. Helsingin yliopiston, Diakoniaammattikorkeakoulun ja Lahden ammattikorkeakoulun benchmarking-projekti Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2001 Welander, C. (red.): Den synliga yrkeshögskolan. Ålands yrkeshögskola. Valtonen, H.: Learning Assessment at the Sibelius Academy Ponkala, O. (toim.): Terveysalan korkeakoulutuksen arvioinnin seuranta Miettinen, A. & Pajarre, E.:Tuotantotalouden koulutuksen arvioinnin seuranta Moitus, S., Huttu, K., Isohanni, I., Lerkkanen, J., Mielityinen, I.,Talvi, U., Uusi-Rauva, E. & Vuorinen, R.: Opintojen ohjauksen arviointi korkeakouluissa Fonselius, J., Hakala, M.K. & Holm, K. : Evaluation of Mechanical Engineering Education at Universities and Polytechnics Kekäle,T. (ed.): A Human Vision with Higher Education Perspective.Institutional Evaluation of the Humanistic Polytechnic Kantola, I. (toim.): Ammattikorkeakoulun jatkotutkinnon kokeilulupahakemusten arviointi Kallio, E.:Yksilöllisiä heijastuksia.Toimiiko yliopisto-opetuksen paikallinen itsearviointi? 3:2002 4:2002 5:2002 6:2002 7:2002 8:2002 9:2002 10:2002 11:2002 12:2002 13:2002 14:2002 15:2002 16:2002 17:2002 18:2002 1:2003 2:2003 3:2003 4:2003 5:2003 6:2003 7:2003 8:2003 9:2003 10:2003 11:2003 12:2003 13:2003 14:2003 15:2003 16:2003 17:2003 1:2004 2:2004 3:2004 Raivola, R., Himberg,T., Lappalainen, A., Mustonen, K. & Varmola,T.: Monta tietä maisteriksi.Yliopistojen maisteriohjelmien arviointi Nurmela-Antikainen, M., Ropo, E., Sava, I. & Skinnari, S.: Kokonaisvaltainen opettajuus. Steinerpedagogisen opettajankoulutuksen arviointi Toikka, M. & Hakkarainen, S.: Opintojen ohjauksen benchmarking tekniikan alan koulutusohjelmissa. Kymenlaakson, Mikkelin ja Pohjois-Savon ammattikorkeakoulut Kess, P., Hulkko, K., Jussila, M., Kallio, U., Larsen, S. , Pohjolainen,T. & Seppälä, K.: Suomen avoin yliopisto. Avoimen yliopisto-opetuksen arviointiraportti Rantanen,T., Ellä, H., Engblom, L.-Å., Heinonen, J., Laaksovirta,T., Pohjanpalo, L., Rajamäki,T.& Woodman, J.: Evaluation of Media and Communication Studies in Higher Education in Finland Katajamäki, H., Artima, E., Hannelin, M., Kinnunen, J., Lyytinen, H. K., Oikari, A. & Tenhunen, M.-L.: Mahdollinen korkeakouluyhteisö. Lahden korkeakouluyksiköiden alueellisen vaikuttavuuden arviointi Kekäle,T. & Scheele, J.P: With care. Institutional Evaluation of the Diaconia Polytechnic Härkönen, A., Juntunen, K. & Pyykkönen, E.-L. : Kajaanin ammattikorkeakoulun yrityspalveluiden benchmarking Katajamäki, H. (toim.): Ammattikorkeakoulut alueidensa kehittäjinä.Näkökulmia ammattikorkeakoulujen aluekehitystehtävän toteutukseen Huttula,T. (toim.): Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2002–2003 Hämäläinen, K. & Kaartinen-Koutaniemi, M. (toim.): Benchmarking korkeakoulujen kehittämisvälineenä Ylipulli-Kairala, K. & Lohiniva,V. (eds.): Development of Supervised Practice in Nurse Education. Oulu and Rovaniemi Polytechnics Löfström, E., Kantelinen, R., Johnson, E., Huhta, M., Luoma, M., Nikko,T., Korhonen, A., Penttilä, J., Jakobsson, M. & Miikkulainen, L.: Ammattikorkeakoulun kieltenopetus tienhaarassa. Kieltenopetuksen arviointi Helsingin ja Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakouluissa Davies, L., Hietala, H., Kolehmainen, S., Parjanen, M. & Welander, C.: Audit of Quality Work. Vaasa Polytechnic Sajavaara, K., Hakkarainen, K. , Henttonen, A., Niinistö, K., Pakkanen,T. , Piilonen, A.-R. & Moitus, S.:Yliopistojen opiskelijavalintojen arviointi Tuomi, O. & Pakkanen, P.: Towards Excellence in Teaching. Evaluation of the Quality of Education and the Degree Programmes in the University of Helsinki Sarja, A., Atkin, B. & Holm, K.: Evaluation of Civil Engineering Education at Universities and Polytechnics Ursin, J. (toim.):Viisi aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2004–2006 Hietala, H., Hintsanen,V., Kekäle,T., Lehto, E., Manninen, H. & Meklin, P.: Arktiset haasteet ja mahdollisuudet. Rovaniemen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Varis,T. & Saari, S. (Eds.): Knowledge Society in Progress – Evaluation of the Finnish Electronic Library – FinELib Parpala, A. & Seppälä, H. (toim.):Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2004–2006 Kettunen, P., Carlsson, C., Hukka, M., Hyppänen, T., Lyytinen, K., Mehtälä, M., Rissanen, R., Suviranta, L. & Mustonen, K.: Suomalaista kilpailukykyä liiketoimintaosaamisella. Kauppatieteiden ja liiketalouden korkeakoulutuksen arviointi Kauppi, A. & Huttula, T. (toim.): Laatua ammattikorkeakouluihin Parjanen, M. : Amerikkalaisen opiskelija-arvioinnin soveltaminen suomalaiseen yliopistoon Sarala, U. & Seppälä, H.: (toim.): Hämeen ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Kelly‚ J., Bazsa, G. & Kladis, D.: Follow-up review of the Helsinki University of Technology Goddard, J., Asheim, B., Cronberg,T. & Virtanen, I.: Learning Regional Engagement. A Re-evaluation of the Third Role of Eastern Finland universities Impiö, 1., Laiho, U.-M., Mäki, M., Salminen, H., Ruoho, K.,Toikka, M. & Vartiainen, P.: Ammattikorkeakoulut aluekehittäjinä. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2003–2004 Cavallé, C., de Leersnyder, J.-M., Verhaegen, P. & Nataf, J.-G. : Follow-up review of the Helsinki School of Economics. An EQUIS re-accreditation Kantola, I. (toim.): Harjoittelun ja työelämäprojektien benchmarking Ala-Vähälä, T.: Hollannin peili. Ammattikorkeakoulujen master-tutkinnot ja laadunvarmistus Goddard, J., Teichler, U., Virtanen, I.,West, P. & Puukka, J.: Progressing external engagement. A re-evaluation of the third role of the University of Turku Baran, H.,Toivakka, P. & Järvinen, J.: Slavistiikan ja baltologian koulutuksen ja tutkimuksen arvioinnin seuranta Kekäle,T., Heikkilä, J., Jaatinen, P., Myllys, H., Piilonen, A.-R., Savola, J., Tynjälä, P. & Holm, K.: Ammattikorkeakoulujen jatkotutkintokokeilu. Käynnistysvaiheen arviointi Ekholm, L., Stenius, M., Huldin, H., Julkunen, I., Parkkonen, J., Löfström, E., Metsä, K.: NOVA ARCADA – Sammanhållning, decentralisering, gränsöverskridande. Helhetsutvärdering av Arcada – Nylands svenska yrkeshögskola 2003 Hautala, J.: Tietoteollisuusalan koulutuksen arvioinnin seuranta 4:2004 5:2004 6:2004 7:2004 8:2004 9:2004 10:2004 11:2004 1:2005 2:2005 3:2005 4:2005 5:2005 1:2006 2:2006 3:2006 4:2006 5:2006 6:2006 7:2006 8:2006 9:2006 10:2006 11:2006 12:2006 13:2006 14:2006 15:2006 16:2006 17:2006 1:2007 2:2007 3:2007 4:2007 5:2007 Rauhala, P., Karjalainen, A., Lämsä, A.-M., Valkonen, A., Vänskä, A. & Seppälä, H.: Strategiasta koulutuksen laatuun.Turun ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Murto, L., Rautniemi, L., Fredriksson, K., Ikonen, S., Mäntysaari, M., Niemi, L., Paldanius, K., Parkkinen,T., Tulva, T., Ylönen, F. & Saari, S.: Eettisyyttä, elastisuutta ja elämää. Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan arviointi yhteistyössä työelämän kanssa Ståhle, P., Hämäläinen, K., Laiho, K., Lietoila, A., Roiha, J., Weijo, U. & Seppälä, H.:Tehokas järjestelmä – elävä dialogi. Helian laatutyön auditointi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintakertomus 2000–2003 Luopajärvi, T., Hauta-aho, H., Karttunen, P., Markkula, M., Mutka, U. & Seppälä, H.: Perämerenkaaren ammattikorkeakoulu? Kemi-Tornion ammattikorkeakoulun kokonaisarviointi Moitus, S. & Seppälä, H.: Mitä hyötyä arvioinneista? Selvitys Korkeakoulujen arviointineuvoston 1997–2003 toteuttamien koulutusala-arviointien käytöstä Moitus, S. & Saari, S.: Menetelmistä kehittämiseen. Korkeakoulujen arviointineuvoston arviointimenetelmät vuosina 1996–2003 Pratt, J., Kekäle, T., Maassen, P., Papp, I., Perellon, J. & Uitti, M.: Equal, but Different – An Evaluation of the Postgraduate Studies and Degrees in Polytechnics – Final Report Niinikoski, S. (toim.): Benchmarking tutkintorakennetyön työkaluna Ala-Vähälä,T.: Korkeakoulutuksen ulkoisen laadunvarmistuksen järjestelmät Ranskassa Salminen, H. & Kajaste, M. (toim.): Laatua, innovatiivisuutta ja proaktiivisuutta. Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2005–2006 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2005–2007 Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2005–2007 Dill, D.D., Mitra, S. K., Siggaard Jensen, H., Lehtinen, E., Mäkelä,T., Parpala, A., Pohjola, H., Ritter, M. A. & Saari, S.: PhD Training and the Knowledge-Based Society. An Evaluation of Doctoral Education in Finland Antikainen, E.-L., Honkonen, R., Matikka, O., Nieminen, P.,Yanar, A. & Moitus, S.: Mikkelin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kekäle,T., Ilolakso, A., Katajavuori, N.,Toikka, M. & Isoaho, K.: Kuopion yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2005–2007 Rauhala, P., Kotila, H., Linko, L., Mulari, O., Rautonen, M. & Moitus, S.; Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Hämäläinen, K., Kantola, I., Marttinen, R., Meriläinen, M., Mäki, M. & Isoaho, K.: Jyväskylän ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Kekäläinen, H.: (toim.)Neljä aikuiskoulutuksen laatuyliopistoa 2007–2009 Yliopistokoulutuksen laatuyksiköt 2007–2009 Ojala, I. & Vartiainen, P.: Kolmen yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuus. Lapin yliopiston, Lappeen-rannan teknillisen yliopiston ja Vaasan yliopiston opetuksen kehittämistoiminnan vaikuttavuuden benchmarking-arviointi Lappalainen, M. & Luoto, L.: Opetussuunnitelmaprosessit yliopistoissa Levänen, K.,Tervonen, S., Suhonen, M. & Stigell, L.:Verkko-opintojen mitoituksen arviointi Vuorela, P., Kallio, U., Pohjolainen,T., Sylvander,T. & Kajaste, M.; Avoimen yliopiston arvioinnin seurantaraportti Käyhkö, R., Hakamäki, S., Kananen, M., Kavonius,V., Pirhonen, J., Puusaari, P., Kajaste, M. & Holm, K.: Uudenlaista sankaruutta. Ammattikorkeakoulujen aluekehitysvaikutuksen huippuyksiköt 2006–2007 Malm, K., Lavonius, H., Nystén, P., Santavirta, N. & Cornér, S.: Auditering av Svenska yrkeshögskolans kvalitetssäkringssystem Papp, I., Carolan, D., Handal, G., Lindesjöö, E., Marttinen, R., Mustonen,V. & Isoaho, K.: Audit of the quality assurance system of Seinäjoki Polytechnic Alaniska, H. (toim.): Opiskelija opetuksen laadunarvioinnissa. Pyykkö, R., Keränen, P., Lahti, M., Mikkola, A., Paasonen, S. & Holm, K.: Media- ja viestintäalan seuranta Karppanen, E.,Tornikoski, E., Töytäri, R., Urponen, H., Uusitalo,T., Holm, K.: Lahden ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Liljander, J.-P., Heikkilä, J., Lappalainen, M., Nystén, P., Sulameri,T. & Kajaste, M.: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Wahlbin, C., Heikkilä, J., Hellberg, M., Lindroos, P., Nybom, J. & Cornér, S.: Auditering av Svenska handelshögskolans kvalitetssäkringssystem Jokinen,T., Malinen, H., Mäki, M., Nokela, J., Pakkanen, P. & Kekäläinen, H.:Tampereen teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Saari, S. (toim.): Korkeakouluopiskelija yhteiskunnallisena toimijana. Kansallinen benchmarking-arviointi 6:2007 7:2007 8:2007 9:2007 10:2007 11:2007 1:2008 2:2008 3:2008 4:2008 5:2008 6:2008 7:2008 8:2008 9:2008 10:2008 11:2008 1:2009 2:2009 3:2009 4:2009 5:2009 6:2009 7:2009 8:2009 9:2009 10:2009 11:2009 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Uusinta-auditoinnin käsikirja 2007–2009 – Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Handbok för förnyad auditering 2007–2009 – Audits of the quality assurance systems of higher education institutions. Manual for Re-Audits 2007– 2009 Korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien auditointi. Auditointikäsikirja vuosille 2008–2011 Seppälä, K., Rinne, R. & Trapp, H. (eds.): Connecting Research and Client. Finnish Experience of Quality Enhancement in University Lifelong Learning Auditering av högskolornas kvalitetssäkringssystem. Auditeringshandbok för åren 2008–2011 Audits of Quality Assurance Systems of Finnish Higher Education Institutions. Audit Manual for 2008– 2011 Toikka, M., Aarrevaara,T., Isotalo, J., Peltokangas, N., Raij, K., Hiltunen, K. & Holm, K.: Kajaanin ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Ståhle, P., Karppanen, E., Kiiskinen, N., Okkonen,T., Saxén, H., Uusi-Rauva, E., Holm, K.& Seppälä, H.: Teknillisen korkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Vuorio, E., Huttula,T., Kukkonen, J., Kurtakko, K., Malm, K., Mikkola, A., Mäki, M., Rekilä, E.,Yanar, A., Kekäläinen, H., Moitus, S. & Mustonen, K.: Helsingin yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Aaltonen, E., Anoschkin, E., Jäppinen, M., Kotiranta,T., Wrede, G. H. & Hiltunen, K.: Sosiaalityön ja sosiaalialan koulutuksen nykytila ja kehittämishaasteet – Yliopistojen sosiaalityön ja ammattikorkeakoulujen sosiaalialan koulutuksen seuranta-arviointi Leppisaari, I., Ihanainen, P., Nevgi, A.,Taskila, V.-M., Tuominen,T. & Saari, S.: Hyvässä kasvussa – Yhdessä kehittäen kohti ammattikorkeakoulujen laadukasta verkko-opetusta Hiltunen, K. & Kekäläinen, H.: Benchmarking korkeakoulujen laadunvarmistusjärjestelmien kehittämisessä – Laadunvarmistusjärjestelmien benchmarking-hankkeen loppuraportti Rauhala, P., Liljander, J.-P., Mulari, O. & Moitus, S.: Keski-Pohjanmaan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi Korkeakoulujen arviointineuvoston toimintasuunnitelma 2008–2009 Hintsanen,V., Höynälänmaa, M., Järvinen, M.-R., Karjalainen, A., Peltokangas, N. & Hiltunen, K.: Vaasan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Rekilä, E., Heikkilä, J., Kääpä, P., Seppälä, M.,Virtanen,T., Öberg, J., Moitus, S. & Mustonen, K.:Tampereen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Luoma, M., Daniel, H.D., Kristensen, B., Pirttilä, A.,Vaisto, L.,Wahlén, S., Mustonen, K. & Seppälä, H.: Audit of the quality assurance system of Helsinki School of Economics Stenius, M. Ansala, L., Heino, J., Käyhkö, R., Lempa, H., Niemelä, J., Holm, K. & Seppälä, H.:Turun yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Helander, E., Ahola, J., Huttunen, J., Lahtinen, M., Okko, P., Suomalainen, H.,Virtanen, I., Holm, K. & Mustonen, K.: Lisää yhteistyötä alueiden parhaaksi.Yliopistokeskusten arviointi Saarela, M., Jaatinen, P., Juntunen, K., Kauppi, A., Otala, L., Taskila, V.-M., Holm, K. & Kajaste, M.: Ammattikorkeakoulujen koulutuksen laatuyksiköt 2008–2009 Hiltunen, K. (ed.): Centres of Excellence in Finnish University Education 2010–2012 Harmaakorpi,V., Furu, P., Takala, M.,Tenhunen, M.-L.,Westersund, C. & Holm, K.:Turun kauppakorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Pirttilä, A., Keränen, P., Pirnes, H.,Tiilikka, A.-M.,Virtanen, A. & Seppälä, H.:Tampereen ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Malinen, H., Hallikainen, J., Karttunen, P., Majander, M., Pudas, M. & Mustonen, K.: Satakunnan ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Suntioinen, S., Myller, E., Nieminen, P., Pohjolainen, S.,Wahlgrén, A., Kajaste, M. & Moitus, S.: Lappeenrannan teknillisen yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Urponen, H., Kinnunen, J., Levä, K., Nieminen, R., Raij, K., Seppälä, M. & Hiltunen, K.: Jyväskylän yliopiston laadunvarmistusjärjestelmän auditointi Papp, I., Lindesjöö, E.,Töytäri, R. & Seppälä, H.: Re-audit of the Quality Assurance System of the Seinäjoki University of Applied Sciences Kantola, I., Keto, U. & Nykänen, M: Avaimia arvioinnin tehokkaampaan hyödyntämiseen – Turun ja Mikkelin ammattikorkeakoulujen benchmarking Heikkilä, J., Lappalainen, M., Mulari, O. & Kajaste, M: Savonia-ammattikorkeakoulun laadunvarmistusjärjestelmän uusinta-auditointi
