matskut_PK_8.9.15

USKONTOTIETEEN PERUSTEET
UST/USH 111 (4op)
1.9. – 15.10. 2015
Ti 14-16 ja to 14-16
P II
Uskontotieteen perusteet
 Opettaja: Yliopistonlehtori Heikki Pesonen
 Tavattavissa
uskontotieteen tiloissa (Unioninkatu 38 E,
huone 323) keskiviikkoisin klo 14-15
 Sposti:
 P.
[email protected]
0294124332
 Info:
weboodi, uskontotieteen www-sivut flammassa,
matskut.helsinki.fi
Kurssin suorittaminen
 Luennot ja kirjallisuus
 Fingerroos,
Opas & Taira 2004 (toim.): Uskonnon paikka.
Sivut 53-71 ja 209-411 (Pyysiäisen, Mikkolan, Fingerroosin,
Salmelan, Jylhänkankaan, Puurosen ja Hovin artikkelit); K.
Ketola et al: Näköaloja uskontoon. Uskontotieteen
ajankohtaisia suuntauksia, artikkelit "Mitä on uskontotiede",
"Uskontotiedettä tekemässä", "Kertokaa lisää
jumalasuhteestanne", "Uskonto ja moderni yhteiskunta"
sekä "Uskonto ja vaietut naiset”; V. Anttonen:
Uskontotieteen maastot ja kartat ss. 9-108.
 Tentitään
keskiviikkona 21.10. klo. 9-12, P II
 Rästitentit:
tiedekuntatentti 19.2. tai ensimmäisessä
kesätentissä 21.6., ilmoittautuminen weboodissa
HOPS-kysymykset (teologit)
 Minkälainen käsitys sinulla on uskontotieteestä?
 Mitä toivot/odotat uskontotieteen peruskurssilta?
 Mikä uskontotieteessä kiinnostaa sinua erityisesti?
 Puolen sivun pohdinnat viimeistään 10.9. paperilla
luennolle
Uskonto tutkimuksen apuvälineenä
 Tietosanat (data-sanat) ja teorialatautuneet käsitteet
 Tietosanat merkitykseltään varsin yksiselitteisiä
 kivi,
kirja, kännykkä, kaappi, kukka, kello
 Teorialatautuneet käsitteet kehitetty kuvaamaan esim.
ihmisyhteisön ilmiöitä
 Kulttuuri,
taide, uskonto, globalisaatio, postmoderni
- sisällöistä hedelmällinen erimielisyys
Uskonto-käsitteen historiaa
 Lähtökohta latinan religio-käsitteessä
 vielä
uskonpuhdistuksen aikana tarkoitti kristinuskon eri
muotoja
 Tutkimusmatkojen
ja siirtomaavalloitusten aiheuttama
muutos 1600-luvulla
- ”sen ja sen kulttuurin uskonto”
 Länsimainen ja kristilliseltä pohjalta nouseva käsite
 Ongelmallinen
 Määrittelyn
erityisesti tutkittaessa muita kulttuureja
merkitys
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Reaalimääritelmät ja leksikaalimääritelmät
 reaalimääritelmä:
mitä uskonto on
 leksikaalimääritelmä:
mitä uskonnolla tarkoitetaan tietyssä
(uskonnollisessa) yhteisössä tai käyttöyhteydessä
 ongelmat:
- reaalimääritelmä vaatisi valtavan aineiston, jonka
kerääminen edellyttää jo jonkinlaista määritelmää
- leksikaalimääritelmä sidoksissa vain tutkittavaan
yhteisöön
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Kolmijako (Ketola 2001; Comstock 1971)
 Yliluonnollisen
kautta määrittely
 Pyhä/profaani
-erottelun kautta määrittely
 Perimmäisen
huolenaiheen kautta määrittely
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Yliluonnollisen kautta määrittely
 ”Uskonto
on uskoa henkisiin olentoihin” (Tylor 1920)
 ”Uskonto
on yritys lepyttää ihmistä ylempiä voimia” (Frazer
1922)
 ”Uskonto
on joukko myytein rationalisoituja rituaaleja, joiden
avulla mobilisoidaan yliluonnollisia voimia saattamaan aikaan tai
ehkäisemään muutoksia ihmisten tai luonnon tilassa” (Wallace
1966)
 ”Uskontoihin
kuuluu jonkinlainen käsitys yliluonnollisesta
olennosta, -maailmasta tai -voimasta ja käsitys siitä, että tämä
yliluonnollinen on aktiivinen, että yliluonnollinen vaikuttaa
tapahtumiin ja olosuhteisiin täällä maan päällä.” (Stark &
Bainbridge 1985)
Uskonnon määrittelyn tapoja
(yliluonnollisen kautta)
 Lupaava määritelmä
 mukailee
arkiajattelua
 Ongelmat
 sulkee
ulkopuolelle ilmiöt, joissa voimia ei esiinny
 kaikkia
yliluonnollisia olentoja ei välttämättä pidetä
uskonnollisina olentoina
 jako
perustuu länsimaiseen ajattelumalliin
Uskonnon määrittelemisen tapoja
 Määrittely pyhä/profaani -erottelun kautta
 ”Uskonto
on pyhiä, toisin sanoen erityisiä kiellettyjä, asioita
koskevien uskomusten ja tapojen solidaarinen järjestelmä –
uskomusten ja tapojen, jotka yhdistävät kaikki niihin uskovat
yhdeksi moraaliseksi yhdyskunnaksi, jota kutsutaan kirkoksi.
(Durkheim 1912)
 ”Uskonnollinen
on sellainen ihminen, jolle jotakin on pyhää”
(Söderblom 1914)
 ”Uskonto
voi edelleen olla hyödyllinen termi, jos muistamme,
että se ei välttämättä implikoi uskoa jumalaan, jumaliin tai
henkiin, vaan viittaa kokemukseen pyhästä ja on siksi sukua
olemisen, merkityksen ja totuuden ideoille” (Eliade 1969)
Uskonnon määrittelyn tapoja (pyhä/profaani)
 Luontevaa ajatella, että uskontoa määrittää kokemus
pyhästä
 Perustuu erottelulle
 Ongelma:
 Käsitteenä
yhtä hankalasti määriteltävä kuin uskontokin
Uskonnon määrittelyn tapoja (pyhä/profaani)
 Esimerkki: wiccalaisuus ja rekisteröidyn uskonnollisen
yhdyskunnan status
 Uskonnonvapauslaki
 Rekisteröidyt
 Rekisteröidyn
(1.8.03):
uskonnolliset yhdyskunnat 7§
uskonnollisen yhdyskunnan tarkoitus ja
toimintamuodot
- “Rekisteröidyn uskonnollisen yhdyskunnan tarkoituksena
on järjestää ja tukea uskonnon tunnustamiseen ja
harjoittamiseen kuuluvaa yksilöllistä, yhteisöllistä ja
julkista toimintaa, joka pohjautuu
uskontunnustukseen, pyhinä pidettyihin kirjoituksiin
tai muihin yksilöityihin pyhinä pidettyihin
vakiintuneisiin toiminnan perusteisiin.”
Uskonnon määrittelyn tapoja (pyhä/profaani)
 Opetusministeriön kieltävä päätös:
 Wiccalaisilla
ei ole ”yhtenäistä ja vakiintunutta, esimerkiksi
uskontunnustukseen, pyhiin kirjoituksiin tai muihin pyhinä
pidettyihin perusteisiin perustuvaa oppijärjestelmää”.
 Wiccalaisten vastaus:
 ”Uskonnon
perusteena ei pitäisi pitää pyhiä tekstejä tai
yhtenäistä uskontunnustusta, sillä ne ovat tyypillisiä vain
länsimaisille, erityisesti juutalais-kristillisille suuntauksille ja
rajaavat ulkopuolelleen esimerkiksi hindulaisuuden ja
buddhalaisuuden ja taolaisuuden.”
Uskonnon määrittelyn tapoja (pyhä/profaani)
Wicca-yhdyskunnan uskontunnustus:
 ”Olen
wicca. Uskon Jumalattareen ja Jumalaan, jotka
ilmenevät monimuotoisesti luonnossa ja sen
kiertokulussa; näitä kaikkia kunnioitan pyhänä.
Noudatan neuvoa 'tee mitä tahdot, mutta älä
vahingoita'. Koska kaikki liittyy kaikkeen, tekoni
palaavat minulle takaisin.”
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Määrittely perimmäisen huolenaiheen kautta
 ”Uskonto
on tila, jossa ollaan perimmäisen huolenaiheen
valtaamia, huolen, joka asettaa kaikki muut huolet alisteisiksi
ja joka itse sisältää vastauksen kysymykseemme elämän
tarkoituksesta.” (Tillich 1963)
 ”Uskonto
on symbolien järjestelmä, joka toimii saadakseen
aikaan voimakkaita, laaja-alaisia ja pitkäaikaisia mielentiloja
ja motivaatioita ihmisissä muodostamalla käsityksiä
olemassaolon yleisestä järjestyksestä ja antamalla näille
käsityksille sellaisen asiallisuuden olemuksen, että
mielentilat ja motivaatiot tuntuvat erityisen realistisilta.”
(Geertz 1973)
Uskonnon määrittelyn tapoja
(perimmäinen huolenaihe)
 ”Uskonto
on orientoitumista ja uskonnot
orientoitumisjärjestelmiä. Orientoitumisjärjestelmä tekee
ihmiselle mahdolliseksi löytää tiensä elämässä ja maailmassa
tietyn merkitystä antavan viitekehyksen puitteissa.”
(Waardenburg 1986)
 Uskonto karttana
 Uskonnossa
käsitellään ihmisen olemassaoloon liittyviä
kysymyksiä
 Ongelma:
 Määritelmä
kovin väljä
 Toisaalta:
 Voidaan
paikantaa uskonnonkaltaisia järjestelmiä ja ei suoraan
havaittavia uskonnollisuuden ilmauksia
Uskonnon määrittelyn tapoja
 Perheyhtäläisyysmalli
 Wittgenstein
 Uskonnot
ja perheyhtäläisyys sanojen ja asioiden välillä
muodostavat perheen
- Sisältävät ulottuvuuksia, jotka ovat yhteisiä joillekin
uskonnoille mutta eivät kaikille --> ulottuvuuksien ketju