MS-tauti ja fysioterapia

Transcription

MS-tauti ja fysioterapia
MS-tauti ja fysioterapia
Kai Puolakanaho FTK8
Ville Raunio FTK8
Tommi Tähtinen FTK8
Fyysisen harjoittelun vaikutus MStautiin (FT-lehti 1/06 ja 1/10)

Fyysisellä harjoittelulla tähdätään:
–
–
–


Toimintakyvyn ylläpitämiseen
Rajoittuneesta liikkumisesta johtuvien haittojen
ehkäisemiseen
Elämänlaadun parantamiseen
Vuodesta 1996 lähtien on julkaistu yhä useampia
korkealaatuisia tutkimuksia
Säännöllisestä liikunnasta on monella tavalla hyötyä
MS-taudissa ja haittavaikutukset ovat poikkeus
Fyysisen harjoittelun vaikutus MStautiin (jatkuu…)






Tutkimuksessa seurattiin 6 kk:n ajan MS-kuntoutujia
Harjoiteltiin voimaa ja kestävyyttä 26 laitoksessa
viikkoa, voimaharjoittelua 75%. Loput kestävyysharj.
Tämän jälkeen kotiharjoittelu 23 viikkoa
Harjoittelulla ei kielteistä vaikutusta.
Fyysinen harjoittelu ja liikunta hyödyllistä ja
turvallista MS-taudissa (pääasiassa B- ja C-tason
näyttöä)
Tasapaino harjoittelun vaikutuksia tutkittu myös
yksittäisinä tutkimuksina. Harjoittelusta ollut apua
MS-tautia sairastavan ataksiaan


Riittävä kestävyysharjoittelu kohentaa MSpotilaan elämänlaatua ja toimintakykyä sekä
vähentää sairauteen liittyvää uupumusta
Yksilöllinen fysioterapia saattaa kohentaa ja
ylläpitää MS-potilaan toimintakykyä
Fysioterapia

MS-tautiin ei siis hoitoa, mutta fysioterapialla /
fysioterapeutin ammattitaidolla voidaan vaikuttaa:
–
–
–
–
–

Lihasjäykkyyksien vapauttamiseen
Lihasvoimien heikentymisen hidastamiseen
Ryhtiin
Uupumus/fatiikki
Tasapainoon
Fysioterapia ei kuitenkaan korvaa itsehoitoa, joten
fysioterapeutin täytyy osata myös motivoida
itsehoitoon
Fysioterapia

Fysioterapeutin tehtävä on auttaa potilasta
käyttämään jäljellä olevaa toimintakykyä
parhaalla mahdollisella tavalla. Tässä
auttavat ohjaus, liikunta, erityishoidot ja
tarpeellisten apuvälineiden hankinta.
Fysioterapia



Lääkinnällinen kuntoutus kuuluu kuntien vastuulle. Toteutetaan
perusterveydenhuollossa ja erikois-sairaanhoidossa
Yleensä MS-taudin alkuvaiheessa kuntoutuksessa on keskeistä
opiskelu- ja työkykyisyyden kohentaminen.
Sairauden edetessä korostuu toimintakykyisyyden
säilyttäminen. Kuntoutuksen kannalta on ratkaisevaa:
–


hyvä ensitieto, oikein ajoitettu sopeutumisvalmennus,
rohkaiseminen omatoimiseen kuntoiluun, apuvälineiden
valitseminen, tarvittava neuropsykologinen terapia sekä
laitosmuotoinen kuntoutus.
VIDEO
Kuntoutuksessa tärkeää muistaa kuntoutusketju!
Lihasjäykkyyksien vapauttaminen fysioterapian
keinoin



Jäähdyttely ja venyttely – iholle kylmäpakkaus ja
aluetta venytellään
Kevyt hieronta – ihoa hierotaan hitaasti
Sähköärsytyshoito – lihakseen annetaan sarja
sähköpulsseja
Lihasvoimien heikentymisen esto
fysioterapian keinoin



Lihasvoimien heikentyminen vaikeuttaa arkea, johtaa
liialliseen rasittumiseen ja sitä kautta huonoon ryhtiin
Fysioterapeutti voi helpottaa tilannetta tiettyihin
lihaksiin kohdistetuilla voimaharjoituksilla, joskus
myös painoja käyttäen. Joissakin tapauksissa
lihasten vahvistamiseen käytetään
sähköärsytyshoitoa.
TERAPEUTTINEN HARJOITTELU!
Huono ryhti

Hyvä ryhti on tärkeä MSpotilaalle myös istuessa ja
makuulla. Fysioterapeutti
auttaa potilasta
säilyttämään hyvän ryhdin
erilaisten harjoitusten
sekä tyynyjen ja
vaahtomuovitukien avulla.
Uupumus, fatiikki


Yksi peruskeino uupumuksen
voittamiseen on tehdä asiat entistä
yksinkertaisemmin eli hoitaa
päivittäiset askareet tehokkaammin ja
tavalla, joka väsyttää vähemmän.
Esimerkiksi työt, jotka yleensä
tehdään seisten voi tehdä myös
istuen. Monet apuvälineet sekä
säädettävät huonekalut auttavat myös
vähentämään MS-potilaan
uupumusta.
Aerobinen liikunta tarkasti valvotuissa
olosuhteissa voi myös auttaa
lievittämään uupumusta.
Tasapaino


Hyvä tasapaino edellyttää raajojen asentotuntoa
välittävien hermoratojen, pikkuaivojen, silmien ja
tasapainoelimien moitteetonta yhteistyötä. MS voi
häiritä niiden kaikkien toimintaa. Tasapainohäiriöt
ovatkin sairauden tavallisimpia oireita. Liikkuminen
hämärässä voi olla pulmallista, koska asentotunnon
ja koordinaation häiriintyessä tasapainon
säilyttäminen perustuu pelkästään näkökykyyn.
Tasapainohäiriö ei tule välttämättä esiin
arkitilanteissa.
Tasapaino-harjoittelu





Suorita liikkeet kivuttomalla liikeradalla
Varmista turvallisuus!
Harjoittelu erityyppisillä alustoilla, josta saadaan
yhteys arkielämään
HUOM! Pelkkä kävely on hyvä tasapainoharjoittelun
muoto, jolloin jalkaterän/nilkan asentotunto
paranevat
Välineitä ovat mm. tuoli, jumppapallo,
tasapainotyynyt jne…
Apuvälineet





Yleensä menee pitkään ennen kuin MS-potilas tarvitsee
apuvälineitä
Tavallisimmin ensim. Apuväline on keppi tai kyynärsauva
(tukee tasapainoa)
Pyörätuolia tarvitaan alaraajojen voiman puutoksessa tai
lihasvoiman nopeassa häviämisessä
Autoon on mahdollista asettaa monenlaisia lisävarusteita, kuten
ohjaustehostin ja automaattivaihteet
Huonontunutta sorminäppäryyttä tai yläraajan
koordinaatiohäiriöitä voidaan helpottaa pienapuvälineillä
Lähteet






http://www.msmaailma.fi/ms-taudin-hoito/kuntoutus-ja-muuthoidot/kuntoutus-112.htm
Fysioterapia-lehti 1/06 ”Fyysisen harjoittelun vaikutuksista MStaudissa on näyttöä”
http://www.poliklinikka.fi/?id=9381046&page=2269394
http://www.msmaailma.fi/ms-taudin-hoito/liikunta-ja-hyvinvointi241.htm
http://www.terveyskirjasto.fi/xmedia/extra/hoi/hoi36070.pdf
http://www.mshelsinki.fi/ep/tiedostot/Tasapainoharjoitteluopas.pdf