opiskelumateriaalissa

Transcription

opiskelumateriaalissa
EPÄORGAANINEN KEMIA
Käsitteitä - puhtaat aineet ja seokset
•
Ravinto koostuu ruoka-aineista eli elintarvikkeista. esim._________________
•
Ruoka-aineista ihminen saa erilaisia ravintoaineita, jotka voidaan ryhmitellä
________, _________, __________, __________, __________, ja __ ______.
•
Rakenteeltaan ravintoaineet ovat erilaisia yhdisteitä, paitsi __________ ja __________ ovat
alkuaineita. Ravintoaineiden lisäksi ihminen tarvitsee elintoimintoihinsa ___________.
•
Elimistössä ravintoaineet muuttuvat monimutkaisissa kemiallisissa reaktioissa toisiksi aineiksi,
jotka ihminen käyttää hyväkseen tai jotka poistuvat elimistöstä.
•
Harvat aineet ovat ______________, jotka koostuvat vain yhdestä aineesta. Yleensä
ruoanvalmistuksessa raaka-aineet sekoitetaan keskenään, jolloin muodostuu ________. Usein
raaka-aineita sekoitettaessa ja varsinkin niitä kuumennettaessa tapahtuu __________ , jotka
merkittävästi vaikuttavat valmiin ruoan ulkonäköön ja makuun.
•
Elintarvikkeiden valmistus on yleensä eri ainesosien yhdistämistä ja seosten käsittelyä.
lähde Ravitsemisalan Fyke s. 8
Puhtaat aineet ja seokset - aineiden jaottelu:
lähde Ravitsemisalan Fyke s. 8
Aine
Seos
Puhdas aine
Kemiallinen yhdiste
Epäorgaaninen
yhdiste
Alkuaine
Orgaaninen
Yhdiste
Metalli
Epämetalli
Aineiden jaottelu:
Aine
vesi, hiili, kulta, sitruunahappo, kermavaahto
Puhdas aine
alkuaineet
yhdisteet
tislattu vesi, alumiini
Seos
sekoitetaan keskenään
vaahdot, emulsiot
Alkuaine
hiili,vety,natrium, kloori,
kivennäis- ja hivenaineet
Kemiallinen yhdiste
vesi, sitruunahappo
Epäorgaaninen
yhdiste
suola
Orgaaninen
Yhdiste
rasvat, proteiinit,
hiilihydraatit
Metalli
kulta
Epämetalli
hiili
Seostyypit
(lähde: Kefy s. 10-11; Ravitsemisalan Fyke s. 58-)
Homogeeniset seokset
• Todelliset liuokset
• Lejeeringit
Heterogeeniset seokset
• Vaahdot
• Lietteet eli suspensiot
• Emulsiot
Tehtävä: Selvitä, mitä em. käsitteet tarkoittavat ja mainitse esimerkki kustakin.
Todellisuudessa aineet ovat erilaisten seostyyppien yhdistelmiä. Monet
ruoanvalmistustoimet tähtäävät kullekin tuotteelle tyypillisen seosrakenteen
aikaansaamiseen.
Aine ja atomi
lähde Ravitsemisalan Fyke s. 9
• alkuaineet rakentuvat yhdenlaisista atomeista,
jotka koostuvat edelleen pienemmistä
hiukkasista eli alkeishiukkasista, joita ovat
elektronit, protonit ja neutronit
• atomin rakennetta kuvaa atomimalli
• protonit ja neutronit muodostavat atomin
ytimen ja ydintä ympäröi elektroniverho
Alkuaineet
lähde Ravitsemisalan Fyke s. 9-10
• luonnosta löydetty n. 90 alkuainetta
• maailmankaikkeudessa vety ja helium ovat yleisimmät alkuaineet;
maankuoren yleisimmät alkuaineet ovat happi, pii ja alumiini; ihmisessä on
eniten happea, hiiltä ja vetyä
• atomissa olevien protonien lukumäärä ilmaisee mistä alkuaineesta on kyse,
protonien lukumäärää kutsutaan alkuaineen järjestysluvuksi
• saman alkuaineen atomeilla on ytimessään yhtä suuret määrät protoneja
• neutronien lukumäärä ytimessä voi vaihdella ilman, että alkuaineen
kemialliset ominaisuudet muuttuvat
• atomeja, joiden ytimessä on yhtä suuret määrät protoneja, mutta eri suuret
määrät neutroneja, kutsutaan alkuaineen isotoopeiksi
• alkuaineita merkitään kemiallisella merkillä, joiden vasempaan alakulmaan
merkitään järjestysluku ja yläkulmaan massaluku
• massaluku ilmaisee protonien ja neutronien yhteenlasketun määrän
• lähes kaikilla alkuaineilla esiintyy luonnossa useampi kuin yksi isotooppi esim.
vedyllä on kolme eri isotooppia
Jaksollinen järjestelmä
• alkuaineet järjestetään kasvavan järjestysluvun mukaiseen
järjestykseen siten, että päällekkäin ovat kemiallisesti
samantyyppiset aineet. Ryhmiä on 18.
• alkuaineet muistuttavat kemiallisesti toisiaan, koska niiden
uloimmalla elektronikuorella on yhtä monta elektronia
• ryhmänumeron viimeinen luku ilmaisee ryhmän alkuaineiden
ulkoelektronien määrän
• jaksollisen järjestelmän vaakarivejä sanotaan jaksoiksi (7)
• jakson numero ilmaisee alkuaineen elektronikuorien määrän
• jokainen jakso alkaa alkuaineella, jolla on yksi elektroni
uloimmalla kuorellaan ja päättyy alkuaineeseen, jolla on
kahdeksan elektronia uloimmalla kuorellaan
• poikkeus on ensimmäisen jakson helium (kaksi elektronia
uloimmalla kuorella)
Jaksollinen järjestelmä
• elektroniverhon rakenne määrää alkuaineen ominaisuudet, ne
voidaan myös päätellä alkuaineen paikasta jaksollisessa
järjestelmässä
• katsottaessa jaksollista järjestelmää, nähdään että vasemmalla
on enemmän metallisia alkuaineita, kuten natrium ja
magnesium, ja oikealla taas epämetalleja, kuten hiili ja happi
• hiilen ryhmässä alaspäin mentäessä, alkuaineiden metalliluonne
kasvaa; näistä tina ja lyijy ovat tuttuja metalleja
• germanium ja pii esim. puolimetalleista, joilla on sekä metallien
että epämetallien ominaisuuksia
• monet muutkin alkuaineiden ominaisuudet, kuten sulamis- ja
kiehumispiste ja atomien koko, voidaan päätellä alkuaineen
paikasta jaksollisessa järjestelmässä
Elämälle tärkeitä alkuaineita
• ihmiset, kasvit ja eläimet koostuvat pääasiassa
vedestä ja orgaanisista yhdisteistä, jotka
rakentuvat hiilestä, vedystä, typestä ja hapesta
• ihminen saa näitä aineita ravinnon
hiilihydraateista, proteiineista, rasvoista ja
vitamiineista
• lisäksi elimistö tarvitsee kivennäis- ja
hivenaineita
Happi O
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
yleisin alkuaine. Ilman tilavuudesta 21 % on puhdasta happea
väritöntä, hajutonta kaasua
ilmakehän ylemmissä kerroksissa happi esiintyy kolmiatomisena otsonina: sinertävää,
lievästi pistävänhajuista kaasua. Syntyy hapesta esim. ukonilmalla. Otsoni on myrkyllistä
maankuoressa happi on sitoutuneena erilaisiin yhdisteisiin esim. oksideihin, jotka ovat
syntyneet palamisreaktioissa. Palaminen on aineen yhtymistä happeen eli aineen
hapettumista. Se voi olla nopeaa, räjähdysmäistä tai hidasta: puun hajoaminen ja
raudan ruostuminen sekä ravinto-aineiden palaminen elimistössä
palamisreaktioissa vapautuu energiaa ja lämpöä. Lähes kaikki alkuaineet yhtyvät
happeen.
vesi on vedyn palamistulos eli vetyoksidi. Vety muodostaa happen kanssa myös
vetyperoksidia. Vetyperoksidin 3-prosenttista vesiliuosta käytetään haavojen
puhdistamiseen ja 6-, 9- ja 12-prosenttisena hiusten valkaisuun. Vetyperoksidi on
vesiliukoisenakin pysymätön yhdiste, joka muuttuu nopeasti vedeksi ja aktiiviseksi
hapeksi
ihmisessä on 65 % sitoutuneena veteen ja muihin yhdisteisiin
ihminen tarvitsee happea hengitykseen
hapen vaikutuksesta ruoka-aineet palavat ihmisen elimistössä ja luovuttavat energiaa
elintoimintojen ylläpitämiseen ja lämmön tuottamiseen
välttämättömät ravinto-aineet: hiilihydraatit, rasvat, ja proteiinit sisältävät
runsaasti sitoutunutta happea
Hiili C
• epämetalli: lähes kaikkialla luonnossa
• elävät organismit koostuvat lähes pelkästään vedestä ja hiilen
yhdisteistä
• ihmisessä hiiltä on on 18 %
• maaperässä noin 0,1 painoprosenttia
• maankuoressa hiili esiintyy karbonaatteina (mm. kalkkikiveä) ja
muinaisaikojen kasvisten ja eläinten jäännöksistä muodostuu
kivihiilikerrostumina, maaöljynä ja –kaasuna
• hiiltä ilmakehässä on hiilidioksiidina 0,003 %
• alkuaineena hiili esiintyy mm. grafiittina tai timanttina, molemilla
on oma atomirakenne
• grafiitti on pehmeää ja timantti on kovaa
Vety H
• hajuton, mauton, väritön ja erittäin kevyt kaasu
• reagoi lähes kaikkien alkuaineiden kanssa jalokaasuja
lukuunottamatta
• vety muodostaa hapen kanssa herkästi räjähtävän
seoksen
• vedyn ja hapen reaktiossa syntyy vettä ja vapautuu
lämpöä
• käytetään mm. margariinin valmistukseen kasvisöljystä
ja sorbitolin valmistukseen glukoosista
Typpi N
• ilmassa 78 tilavuusprosenttia, enemmän kuin happea
• hajuton,ja väritön kaasu: voidaan nesteyttää -196 C:ssa
• nestemäistä typpeä käytetään: elintarvikkeiden esim. marjojen
pakastamisessa teollisuudessa
• typpikaasua: suojakaasuna elintarvikepakkauksissa (ei reagoi helposti muiden
aineiden kanssa normaalioloissa)
• typen yhdisteitä: ammoniakki ja typpihappo. Raaka-aineina: lannoitteissa sekä
väri- ja räjähdysaineina
• typpihapon suolat eli nitraatit liukenevat herkästi veteen
• nitraatit kerääntyvät kasviksiin: punajuureen, pinaattiin ja lanttuun
• liiallinen saanti on haitallista pienille lapsille: muuttuvat elimistössä
myrkyllisiksi nitriiteiksi, juomavesi voi myös sisältää nitraattia
• rakenneosana elämän kannalta tärkeisä molekyyleissä mm. DNA:n
nukleiinihapoissa ( elävä solu ei tule toimeen)
• typpeä on tarvitsemissamme proteiineissa
• eläinten ja ihmisten on saatava proteiininsa ravinnosta
• kasvit ja useat mikrobit tuottavat proteiineja yksinkertaisista typen yhdisteistä
Kivennäisaineet: natrium NA ja kalium K
• pehmeitä ja kevyitä metalleja, joilla on matala sulamis- ja
kiehumispiste
• kuuluvat alkalimetallien ryhmään
• reagoivat herkästi useiden alkuaineiden kanssa
• ilmassa niiden pinnalle muodostuu välittömästi oksidikerros
• veden kanssa muodostavat hydroksideja (voimakkaita emäksiä)
• elimistössä kaliumia on: solun sisäpuolella ja natriumia solun
ulkopuolella
• elämän perusedellytyksiä on, että kaliumin ja natriumin pitoisuus
solun ulko- ja sisäpuolella ei muutu
• natrium yhdisteistä: natriumkloridi = ruokasuola,
natriumhydroksidi = lipeä, natriumvetykarbonaatti = ruokasooda,
natriumkarbonaatti = pesusooda
Kalsium CA ja Magnesium Mg
• kalsium ja magnesium: maa-alkalimetalleja
• muistuttavat alkalimetalleja
• kovempia kuin alkalimetallit (sulamis- ja kiehumispisteet ovat
korkeampia)
• Sovelluksia: Mg kevyissä metalliseoksissa, ilotulitteet, Cayhdisteet, sementin ja kipsin valmistuksessa
• Kemiallisia omimaisuuksia: esiintyvät vesiliuoksissa kationeina,
kalsiumfosfaatti kovaa, kevyitä, palavat kirkkaina väriliekkeinä
• Merkitys elimistölle: Ca on luuston ja hampaiden rakennusaine,
osallistuu sydänlihaksen ja lihasten toimintaan, osalistuu veren
hyytymiseen ja entsyymitoimintaan
• Mg osallistuu aineenvaihduntaan, happo-emästasapainon
säätelyyn ja puolustusjärjestelmän toimintaan sekä
valkuaisaineiden muodostumiseen
Fosfori P
• fosforia ei esiinny luonnossa vapaana alkuaineena, vaan
fosfaatteina: saadaan fosforihapoista
• fosforiyhdisteitä on kaikissa elävissä organismeissa
• elimistön fosforista suurin osa, noin 58 % on luustossa ja
hampaissa kalsiumfosfaattina
• rasvoissa esiintyy fosforihapon estereitä, fosfolipidejä
• fosforia on myös adenosiinitrifosfaateissa eli APT:ssa: ihmisen
elimistö tarvitsee lihastyössä, eri aineiden kuljetuksessa ja
proteiinien valmistuksessa
• fosforiyhdisteitä käytetään: lannoitteissa, pesuaineissa,
hyönteismyrkyissä ja tulitikuissa
• lihavalmisteiden rakenteen parantamiseen
Rikki S
•
•
•
•
•
•
keltaista, kovaa ja haurasta ainetta
luonnossa sekä vapaana alkuaineena että yhdisteinä
syttyy helposti ja palaa pistävänhajuiseksi rikkidioksidiksi, myrkyllistä
syntyy myös rikkipitoisten aineiden polttoaineiden palaessa
ilmaan joutuessaan muuttuu rikkitrioksidiksi
reagoi veden kanssa vähitellen rikkihapoksi: aiheuttaa maaperän ja vesistöjen
happamoitumista
•
•
•
•
•
•
•
•
•
rikkihappo on maailman eniten käytetyin teollisuuskemikaali
lannotteet, räjähdysaineet ja pesuaineiden valmistus
rikkidioksidin liuetessa veteen syntyy rikkihapoketta
rikkihapokkeen suolat, sulfiitit ja rikkidioksidi estävät homeiden hiivojen toimintaa mm.
viineissä villihiivojen estoon ja kuivattujen hedelmien käsittelyyn tummumisen
estämiseksi
rikki muodostaa vedyn kanssa rikkivetyä
rikkivety on pahanhajuinen, heikko happo. Syntyy rikkipitoisten proteiinien
hajaantuessa esim. kananmunan pilaantuessa
välttämätön elämälle
ihmisessä rikkipitoisia proteiineja on erityisesti hiuksissa ja kynsissä
sulfalääkkeet ovat rikkihapon johdannaisia
Kloori CI
• halogeenien ryhmässä
• kellanvihreä, tukahduttavan hajuinen, myrkyllinen, ilmaa
raskaampi kaasu
• yhtyy räjähdysmäisesti vetyyn ja reagoi lähes kaikkien
alkuaineiden kanssa
• vesiliuoksissa kloori esiintyy aina negatiivisesti varautuneina
atomeina eli anioneina
• klooriyhdisteistä esim. natriumhypokloriittia käytetään
valkaisussa, myös tehokkaita mikrobien tuhoajia, siksi käytetään
desinfiointiaineena
• klooriyhdisteistä yleisin on ruokasuola NaCI
• liiallinen käyttö on haitallista munuaisten toiminnalle
• klooria elimistö tarvitsee natriumin ja kaliumin ohella
nestetasapainon säätelyyn
• mahahappo on vetykloridia, joka on vahva happo
Hivenaineet
Alkuaine
pii
Kemiallinen merkki
Si
sinkki
Zn
seleeni
fluori
jodi
Se
F
I
rauta
Fe
kupari
Cu
mangaani
Mn
kromi
Cr
Merkitys elimistölle
- luuston kovettumisessa
- sidekudosaineenvaihdunnassa
- entsyymeissä
- säätelee kasvua ja sukupuolista kehitystä
- haavojen paranemisessa
- iholle tärkeä hivenaine
- toimii soluissa antioksidanttina
- vahvistaa luukudosta ja hammaskiilettä
- aineenvaihduntaa säätelevien kilpirauhashormonien rakennusaineena
- säätelee pituuskasvua ja henkistä kehitystä
- hapen kuljetuksessa ja varastoinnissa
- energia-aineenvaihdunnassa
- entsyymitoiminnassa
- veren hemoglobiinin rakennusaineena
- säätelee punasolujen ikää
- hemoglobiinin muodostumisessa
- luukudoksen muodostumisessa
- säätelee sukupuolista kehitystä
- toimii soluissa antioksidanttina
- glukoosin siirtämisessä kudoksiin
Kemialliset sidokset
Ravitsemisalan Fyke s. 15-19
• Ympäristössämme tapahtuu kaiken aikaa sekä
kemiallisia, että fysikaalisia ilmiöitä (maidon
muuttuminen piimäksi / jäätyminen).
Kemiallisissa reaktioissa aineet muuttuvat
uudenlaisiksi kemiallisiksi aineiksi.
• Kemiallisten sidosten muodostumiseen
osallistuvat atomien uloimmat sidoselektronit.
• Reagoidessaan alkuaineet pyrkivät saamaan
uloimmalle kuorelleen oktetin eli 8 elektronia,
kuten jalokaasuilla
• Tähän ne voivat päästä joko luovuttamalla ja
vastaanottamalla elektroneja tai muodostamalla
yhteisiä elektronipareja.
Tehtävä: Selvitä itsellesi sidosten pääperiaatteet.
Ionisidos
• ionisidos: atomi luovuttaa uloimman kuoren elektroneja
toiselle atomille, molemmat saavat 8 elektronia
uloimmalle kuorelle
• sidoselektronit siirtyvät kokonaan atomilta toiselle
• syntyy silloin, kun atomien taipumus pitää kiinni
elektroneistaan on hyvin erilainen
• syntyy suolamaisia yhdisteitä, joiden ioneja pitää yhdessä
sähköinen vetovoima
• ionisidos on vahva sidos, aineet usein kiinteitä
suolamaisia, kuten ruokasuola NaCl
Mitä tarkoittaa elektronegatiivisuus?
Metallisidos
• metallit luovuttavat mielellään uloimman kuoren
elektroneja; ”elektronipilvi” sitoo positiivisesti
varautuneet metalli-ionit toisiinsa
• metalleissa ulkoelektronit ovat vapaina
metallikationien välissä = atomin ulkokuoren
ionit ovat yhteisiä naapuriatomien kesken
• koska sidoselektronit pääsevät liikkumaan
vapaasti, metallit johtavat hyvin sähköä
• metallisidos usein luja ja metalleilla on korkea
sulamispiste
Kovalenttinen sidos
• kaksi atomia ottaa yhteisomistukseen niille kuuluvia elektroneja
• kumpikin atomi luovuttaa uloimman kuoren elektronit yhteiseen käyttöön =
sitoutuvat toisiinsa muodostaen yhteisiä elektronipareja atomien välille,
esim. vety (H), happi (O), typpi (N) ja halogeeniryhmä
• syntyy silloin, kun kumpikaan atomi ei vedä elektroneja selvästi toista
enemmän
• kaksi erilaista atomia luovuttaa uloimman kuoren elektronit yhteiseen
käyttöön (sidoselektronit kuitenkin lähempänä elektronegatiivisempaa
atomia)
• kovalenttinen sidos on vahva ja niillä on korkea sulamispiste > timantti
Mitä tarkoittaa, että molekyyli on dipoli?
Mitä tarkoittaa, että yhdiste on polaarinen?
Vesi
Ravitsemisalan Fyke s. 8
• vesi on vedyn oksidi
• se rakentuu kahdesta vetyatomista ja yhdestä
happiatomista > H2O >
• vesi on tehokas liuotin > sokeri ja suolat (ei rasvat)
• veden jäätymis- ja kiehumispiste ovat korkeita
molekyylikokoon verrattuna
• vesi sitoo tehokkaasti lämpöä > keitto jäähtyy
hitaasti
• vesi on kemiallisesti passiivinen
• vesi kiertää luonnossa makeista vesistöistä
suolaisiin meriin
• käyttökelpoisuuden vuoksi jako makeisiin ja
suolaisiin vesiin on tärkeä
Vesi
• ravitsemukselliselta kannalta vettä tulisi
nauttia päivässä 1-2 litraa
• auringon haihduttama vesi tiivistyy
sateeksi
• kasvillisuus sitoo vettä ja tasoittaa
kosteuden vaihteluita
• pohjavedet ovat kovempia kuin
pintavedet
• veden kovuuden aiheuttaa kalsium ja
magnesiumsuolat
• akuissa ja PH-mittareissa käytetään
puhdistettua l. tislattua vettä
Vesi
Tee mahdollisimman selkeä, värikäs,
myyvä posteri* , jossa esittelet vettä
kemian näkökulmasta.
*mikä ihmeen posteri?
Posteri on juliste. Se esittelee aiheensa
havainnollistavin kuvin ja/tai kaavioin ja
sisältää melko vähän tekstiä.