Oliko ensimmäinen maailmansota toisen syy?

Comments

Transcription

Oliko ensimmäinen maailmansota toisen syy?
Ikäihmisten yliopisto, Espoo 23.9.2015
Sarja: Näkökulmia Euroopan politiikkaan
Maailmansotien aika I
– oliko ensimmäinen toisen syy?
Seppo Hentilä
Professori emeritus
Helsingin yliopisto
Ensimmäistä ja toista maailmansotaa käsitellään
yhtenä kokonaisuutena
Oliko kyse yhdestä ja samasta demokratian kriisistä
1914–1945?
Eric J. Hobsbawm puhuu kirjassaan Äärimmäisyyksien aika ”31-vuotisesta maailmansodasta”
”Suuri sota”
Kontrasti – la belle epoque (1870-luvulta vuoteen 1914)
”Valot sammuvat Euroopasta” – maailmanlopun
tunnelmat (Sir Edward Gray)
”Lie Letzten Tage der Menschheit” (Karl Kraus)
Vastakohtana uho: Pariisiin 14 päivässä! Berliinissä
tavataan!
Tämä sota on käytävä, jotta sodat loppuisivat ikiajoiksi
maailmasta
Yksi yhtenäinen kriisi 1914-1945?
Hobswam: 28.7.1914 – 14.8.1945
Itävallan sodanjulistus Serbialle – Japanin ehdoton
antautuminen Yhdysvalloille
Ernst Nolte: ”Eurooppalainen sisällissota”
(fasismin ja kommunismin välillä)
Maailmansotien selityksenä Saksassa kehitetty
Sonderweg-teoria
Demokratian kriisi, länsimaisen
elämänmuodon kriisi
Mistä se johtui? – imperialismi, joka tarkoitti
valloitetun alueen kaikkien aineellisten
ja inhimillisten resurssien totaalista riistoa,
anastamista omaan käyttöön
Kapitalistinen suurteollisuus pääosin
”kansallista” (ks. seuraavan sivun kaaviota)
Maailmansota
Kaikki aiemmat sodat olivat olleet ”paikallisia”,
syitä esim. oman voiman näyttö, vallanperimysasiat,
uskonveljien puolustaminen, muu liittolaisuus
Totaalinen sota – kansantaloudet taistelivat toisiaan
vastaan kaikin irti otettavissa olevin resurssein
Siviiliväestö jäi armeijoiden jalkoihin (aiemmin se
kärsi vain siellä, missä joukot liikkuivat)
Mukana kaikki suurvallat; joukkoja ympäri maailman;
esim. Gallipolin taistelujen muisto Australiassa ja
Uudessa-Seelannissa
Joukkotuhoaseet
I maailmansodassa konekivääri, sirpalekranaatti,
lentokone
Tärkein oli kuitenkin sukellusvene – sillä turvattiin
kauppasaarto, jolla siviiliväestö näännytettiin
nälkäkuoleman partaalle
Kaasu – sitä käytettiin I ms:ssa mutta hyvin vähän
toisessa (varsinaisissa sotatoimissa); kielletty
Geneven sopimuksella 1925
Ilmapommitukset – vasta-ase tutka vasta 1930luvulla
Atomipommi 1945-
Erityisen katkeraksi
muodostui länsirintaman
asemasota (Verdun,
Somme)
Miljoonia nuoria miehiä
kuoli; esimerkiksi joka
neljäs Oxfordista ja
Cambridgesta
valmistunut alle 30vuotias kaatui
Ranskalaisen 6. div. 87.
rykmentin sotilaita Verdunin
liejussa syksyllä 1916
Kokemukset (I maailmansodan jälkeen)
Pettymys, kulttuuripessimismi
”Der Untergang des Abendlandes”
(Oswald Spengler) – Länsimaiden perikato
Hobsbawm: Frontsoldat – Adolf Hitler korpraali, joka sai rautaristin
Toisaalta: ”Ei koskaan enää sotaa” –
aseidenriisunta ja pasifismi, Pan-Eurooppa-liike
Jälkiselvittelyt (I maailmansodan jälkeen)
Voittajat piirtelivät keinotekoisia rajoja erityisesti
itäisessä Keski-Euroopassa
Väli-Eurooppa – uusia itsenäisiä maita Saksan ja
Venäjän väliin – ns. cordon sanitaire
Demokratian kannettu vesi ei kaivossa pysynyt
Ääriliikkeiden nousu – fasismi ja kommunismi
Kuinka monta demokratiaa oli Euroopassa vuonna
1938?
Sotasyyllisyys – erityisesti Ranska oli Saksan
kurittamisessa tinkimätön
Saksalle langetetut sotakorvaukset olivat täysin
kohtuuttomat
Versailles’n häpeärauha
Maailmansodan jälkeinen taloudellinen ja
poliittinen kriisi – erityisesti 1930-luvun alun
lama
Kansainliitto – miksi se epäonnistui?
Toisen maailmansodan syyt
Syylliset selvillä? Saksa, Italia, Japani
I maailmansota oli II maailmansodan keskeinen
syy
Hobsbawm: Hitlerin aivoituksista: Sota Puolaa vastaan ei
kuulunut suunnitelmiin (miten niin?)
Sotaa, jossa USA ja NL molemmat vastapuolella, tulisi
välttää
Bismarckin viisas opetus: kahden rintaman sota on
Saksalle tuhoisa
Hitlerin tavoitteena vain ja ainoastaan Neuvostoliiton
tuhoaminen
Kuka halusi sotaa vuonna 1939?
Vain Adolf Hitler
Länsivaltojen johtajat toivoivat loppuun asti, että
Hitler tekisi ensin selvää Stalinista, mutta sota
heikentäisi Saksaa niin, että se ei olisi enää
voittamaton
Stalin toivoi hartaasti, että Hitler kävisi ensin
länsivaltojen kimppuun – Molotovin-Ribbentropin
sopimus 23.8.1939 näytti jo vievän kehitystä
siihen suuntaan
Neuvostokommunismi – uusi haastaja
Vallansiirto lokakuussa 1917 helppo – valtatyhjiössä
Vallan pysyvyyteen eivät bolsevikit itsekään aluksi
uskoneet
”Lokakuun Suuren Sosialistisen Vallankumouksen
Suuri Lavastus”
Miksi valta pysyi bolsevikkien käsissä: Hobwsbawin
mukaan kolme pääsyytä:
1. Venäjän kommunistipuolue – ammattivallankumouksellisia – hyvin organisoitu
2. Rauhanpolitiikka
3. Maareformi