FI4 - Peda.net

Yhteiskuntafilosofia
Fi 4
Yhteiskunta ja filosofia (s.3-17)
• Yhteiskunta käsitteenä moniselitteinen – mallit
vaihtelevat aikakauden, tulkitsijan ja
näkökulman vaihtuessa
• Kaikkien yhteiskuntamallien haasteena
filosofiset kysymykset, esim:
- Yhteiskunnan ja yksilön väliset suhteet
- Yhteiskunnan tarjoamien etujen ja
velvollisuuksien jakoperusteet
- Vallankäytön oikeutus
Yhteiskunta, yhteisö ja yksilö
• Aristoteles
(384-322 eaa.)
- ”Ihminen on poliittinen,
luonnostaan yhteisössä
elävä olento” (kr. polis
=kaupunkivaltio)
• Yhteisö muodostuu
yksilöistä
• Yhteiskunta on yhteisö
• Yhteisö vaatii toimiakseen
sääntöjä
ja ohjeita
Tehtävä:
Mikä tekee yksilöistä
yhteisön?
Onko perhe yhteisö?
Entä junaa odottavat
ihmiset?
Yhteiskuntafilosofia
•
Yhteiskuntafilosofia on käytännöllisen filosofian
alainen filosofian osa, joka tutkii yhteiskunnan
toimintaa ja toiminnan moraalisia perusteita
(vrt. etiikka)
• Yhteiskuntafilosofian osa-alueita:
1) Oikeusfilosofia
2) Poliittinen filosofia
Yhteiskuntafilosofian käsitteitä
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Valtio
Individualismi
Liberalismi
Libertarismi
Kommunitarismi
Konservatismi
Solidaarisuus
Vapaus
Oikeudenmukaisuus
Tasa-arvo
Hyvä elämä
Laki
Valta
Politiikka
Globalisaatio
Kollektivismi
Monikulttuurisuus
Oikeudenmukaisuus (s.18-40)
-
Oikeudenmukaisuuden määrittely:
(s.18-22)
”reilua peliä” (esim. syytöntä ei
tuomita)
Yhteys lakiin ja moraaliin
Kaikki lait eivät ole oikeudenmukaisia
tai moraalisia
Kaikki moraalinen ei ole
oikeudenmukaista
Milloin oikeudenmukaisuutta tarvitaan?
(s.23-30)
David Hume: (1711-76)
- ns. oikeudenmukaisuuden olosuhteet (itsekkyys ja
suhteellinen materiaalinen niukkuus) aiheuttavat
oikeudenmukaisuusvaatimuksen.
Aristoteles: (384-322 eKr)
- Oikeudenmukaisuuden muodollinen periaate
(tapausten yhtäläinen kohtelu, esim. sairaanhoito)
- Oikeudenmukaisuuden taustalla usein vertailua
(esim. palkkaerot)
Mitä on samanlainen kohtelu?
•
•
•
•
Tehtävä s.30
Onko keuhkosyöpä itseaiheutettu sairaus?
Entä urheiluvamma?
Pitäisikö hoikille ja kuntoileville työntekijöille maksaa
parempaa palkkaa kuin ylipainoisille ja huonokuntoisille?
• Samanlaisuuden määrittely hankalaa ja
käytännön toteuttaminen vaihtelevaa –
apuna oikeudenmukaisuuden ehdot:
1) Olosuhteet
2) Muodollinen periaate
3) Kriteerit
Oikeudenmukaisuus yhteiskunnan
ominaisuutena (s.31-40)
Tehtävä:
Lue kirjan teksti s. 33 –
mitä mieltä olet ns.
käänteisestä
syrjinnästä? Perustele!
• Oikeudenmukaisuuden
kriteerit ovat vaihdelleet
eri aikoina (vrt. esim.
orjuus antiikissa, naisten
asema ennen 1900.l
länsimaissa,
ihmisoikeudet jne.)
• Tasa-arvo ja vapaus
liitetään yleensä
oikeudenmukaisuuteen
Tasa-arvo oikeudenmukaisuuden kriteerinä:
Karl Popper: (1902-94)
- Oikeudenmukaisuus
merkitsee yhtäläisiä
velvollisuuksia ja
oikeuksia, sekä
yhdenvertaisuutta lain
edessä
1) Lähtökohtien/tilan tasaarvo (mahdollisuudet)
- Kaikille yhtäläinen vapaus
tavoitella omia päämääriään
(esim. kansalaispalkka)
- Ongelma:
• Pitääkö jo lähtökohtia tasaarvoistaa?
2) Lopputuloksen tasa-arvo
- Tasajako ja solidaarisuus
(esim. tuloerojen
tasaaminen)
- Ongelma:
• Onko tasajako enää
oikeudenmukainen?
Vapaus ja tasa-arvo:
(Isaiah Berlin: 1909-1997)
1) Negatiivinen vapaus (vapautta
jostakin)
Yksilö tekee ja toteuttaa omat
valintansa (esim. vapaus
kaikenlaisesta pakkovallasta,
väkivallasta)
2) Positiivinen vapaus (vapautta
johonkin)
Ihmiselle tarjottava myös
mahdollisuus toteuttaa vapauttaan,
lähtökohdat on tasoitettava
yhtäläisiksi kaikille (esim.
terveydenhuolto, koulutus kaikille)
Ihanne ja valtio
Ihannevaltiomallit
pyrkivät esittämään
mallin, jossa toteutuu
hyvyys ja
oikeudenmukaisuus:
Ongelma: Mikä on
hyvää?
• Platonin
aristokratia: (n.427347 eaa.)
- Kolmijakoinen sielu
(järki, tahto, tunne) vallan jako luokittain
Tehtävä:
Arvioi s.47- 49
perusteella
Platonin
mallin
toimivuutta
Filosofit –
viisaus
Sotilaat - rohkeus
Elinkeinonharjoittajat - halu
• Aristoteleen (384322 eaa)
kaupunkivaltiomalli:
- Valtion tehtävänä
ohjata ja kasvattaa
ihmistä yhteisön
jäsenenä sille
kuuluviin tehtäviin
(esim. orjat pysykööt
orjina)
- Keskiluokka
hallitsevassa
asemassa
- Päämääränä hyvä
elämä
Voiko elämän päämäärä
olla esim.
- Nautinto
- Kunnia
- Rikkaus
Miksi? Miksi ei?
Tehtävät s. 54
Hegel (1770- 1831 jaa) ja
yhteiskunta:
- Todellisuuden perustana oleva
Järki (Yksi, Absoluutti,
Maailmanhenki) ohjaa
yhteiskunnan toimintaa
- Dialektiikka (teesi + antiteesi=
synteesi)
- Vapaus toteutuu valtiossa (ohittaa
perheen ja kansalaisyhteiskunnan)
- Valtiossa toteutuu tietoisuuden
korkein aste, joka lopulta johtaa
”historian loppuun”.
- Maailmanhenki näyttäytyy ”järjen
viekkauden” kautta – yksilön
valinnat koituvat yhteisön hyväksi
• Marxilainen (1818-1883)
materialistinen valtioton
utopia
- Hegelin vaikutus
käänteisenä:
proletariaatin diktatuurista
kommunismiin (ihminen
aktiivisena vaikuttajana
”henkeen”)
- Talous ja
tuotantorakenteet
määrittävät ylärakenteita
(tiede, taide, moraali)
- Filosofian tehtävänä
muuttaa maailmaa
• Teokratia ja
yhteiskunta
- Teokratia = jumalan
valtakunta maan päällä
- esim. Genevessä
reformaation aikana
(Jean Calvin)
- islamilainen teokratia
esim. Iranissa
islamistisen
vallankumouksen
jälkeen 1979 (Ajatollah
Khomeini)
Yhteiskuntasopimukset (s.74-85)
- Hobbesin (1588-1679)
malli:
• koska luonnontilassa
vallitsee ”kaikkien sota
kaikkia vastaan”,
kansalaiset pyrkivät
luomaan sopimuksen, joka
turvaa rauhan.
• sopimuksen avulla valitaan
johtoon ”suvereeni” eli
yksinvaltias, jota vastaan
kansalaiset eivät voi nousta
– valtiosta tulee ”hirviö”
(”Leviathan” )
• John Locke: (1632-1704)
- Vapaat ja rationaaliset
yksilöt jakavat hallitsevalle
luokalle
lainsäädäntövallan ja
toimeenpanovallan
taatakseen oikeuden
omistaa ja elää vapaina
(yhteiskuntasopimus)
- Hallitsijan tehtävä valvoa
oikeudenmukaisuuden
toteutumista ja turvata
yksilön oikeus omistaa
(haltuunotto)
- Kansalaisilla oikeus
nousta huonoa
hallintokoneistoa vastaan
-
-
-
ihminen ymmärtää
jopa luonnontilassa
moraalin
vaatimukset ja
haluaa valita
johtajan, joka vaalii
moraalin
toteutumista
Yksilöllä oikeus
muokata, hävittää
ja luovuttaa
omaisuuttaan
Vrt. s. 99-108
Samaa vai eri mieltä:
”Ylellisyys turmelee
ihmisen”
”Mietiskelevä ihminen
on turmeltunut eläin”
”Kulttuuri on tehnyt
meistä keinotekoisia
ja teeskenteleviä”
”Vain paluu luontoon
pelastaisi ihmisen”
• Uusi valtio-oppi:
- Kansanvaltainen
spontaani demokratia
- Esikuvana antiikin Sparta
ja varhainen Rooma
- Kansantahto = yleistahto
- Yksityistahto=kansantahto
”Vapaus, veljeys, tasaarvo”
• Jean-Jacques Rousseau
(1712-1778):
- luonnontilassa ihminen on
vapaa ja hyvä
- yhteiskunnan tehtävä on
antaa mahdollisuus
henkiseen kasvuun ja
ylläpitää järjestystä
- yhteiskuntasopimuksessa
yksilöiden ”yksilötahdot”
valjastetaan ”yleistahdon”
palvelukseen
- yksityisomistuksen
vastustus (vrt. Locke)
John Rawls ja oikeudenmukaisuusteoria
•
-
John Rawls (s.1921- 2002)
”alkuasemassa” ihminen tekisi
valinnat ”tietämättömyyden
verhon” takana
- tietämättömyys omasta
asemasta pakottaa
epäitsekkyyteen (”fair play”)
- heikoimpien asema turvataan
1) Vapausperiaate: kaikille on
turvattava perusoikeudet
2) Eroperiaate: oikeuttaa
sosiaalisen ja taloudellisen
eriarvoisuuden vain silloin , kun
myös heikoimpien edut otetaan
huomioon
Valtio, vapaus ja hyvinvointi (s.85-98)
• Negatiiviset oikeudet
(Locke, valtion tehtävä
turvata yksilön oikeudet
esim. omistaa)
• Positiiviset oikeudet
(Rawls, valtion tehtävä
taata yksilölle elämän
perusedellytykset esim.
koulutus)
• Keskeistä
oikeudenmukaisuuden
määrittely
• Kuinka pitkälle yhteiskunta
voi määritellä yksilön
tarpeita ja etuja?
Tehtävä: pitääkö
kerjäläiselle antaa rahaa
Suomessa? Entä
muualla?
• Liberalismi ja libertarismi:
- John Stuart Millin liberalismi:
( Vrt. kommunitarismi)
- ns. vahinkoperiaate (toista
ihmistä vahingoittava toiminta
tulee kieltää)
- Robert Nozick:
”Yövartijavaltio” ja libertarismi
(negatiiviset oikeudet, valtion
tehtävänä vain turvata rauha ja
turvallisuus)
Tehtävä. s. 90
Libertarismi, liberalismi ja kommunitarismi
• Robert Nozick (19382002) ja libertarismi:
- valtion tehtävänä vain
tärkeimpien
perusoikeuksien
turvaaminen – palveluiden
maksullisuus
- verotus on yksi pakkotyön
muoto ja sotii lockelaista
omistusoikeusajattelua vastaan
(omistusoikeus on
negatiivinen vapaus –
vapautta jostakin)
• Liberalismi:
- yksilön oikeudet
yhteisöä tärkeämpiä
(esim. J.S. Mill)
• Kommunitarismi:
- yhteisön edut yksilöä
tärkeämpiä (myös
arvot yhteisöllisiä)
Utilitarismi ja yhteiskunta
• J.Bentham ja J.S.Mill:
- ”Mahdollisimman paljon hyötyä
mahdollisimman monelle”
- Teht. s. 96
Ongelma: Miten hyöty jaetaan?
Mikä hyödyllistä?
- ns. rajahyödyn periaate: yksilön
saama hyöty vähenee, kun ko.
hyödyn määrä lisääntyy (esim.
köyhälle raha merkitsee
enemmän kuin rikkaalle)
- Kriteerinä ns. kokonaishyöty
Omistusoikeus ja talousjärjestelmä
(s. 99-108)
• Adam Smith
(1723-90):
- Talousjärjestelmää kannatteleva
”näkymätön käsi”, joka perustuu yksilöiden
omien etujen tavoitteluun (egoismi)
Tehtävät s.100, 103
Vertaa:
• Sosialismi:
- Tuotantovälineiden yhteisomistus
• Sosiaalidemokratia :
ja
• Hyvinvointiliberalismi:
- Yhteiskunta sosiaaliturvan takaajana
• Ns. Frankfurtin koulukunta:
- 1900 – l. liikehdintä, jonka pyrkimyksenä
oli vaalia marxilaista perintöä
(Horkheimer, Adorno, Marcuse)
- Tavoitteena yhtenäisen ja vapaan ja
kriittisen yhtenäisen tiedekulttuurin
luominen
- Massakulttuurin ja median kritiikki
Jurgen Habermas: ”kommunikatiivisen
toiminnan teoria” (ihanteena vapaa ja
argumentoitu mediakulttuuri), diskurssi
Mitä valta on ja miten sitä
käytetään? (s. 110-119)
Vallan lajeja:
1) Fyysinen tai psyykkinen
auktoriteetti
2) Manipulointi
3) Legitiimi auktoriteetti
(esim. poliisi, eduskunta)
4) Asiantuntijavalta
5) Karisma
• Yhteiskuntafilosofian
tehtävänä
vallan
legitimoimiseen
(laillinen
oikeuttaminen)
liittyvien
kysymysten
pohdinta
”Demokratia on huonoin
Mahdollinen valtiomuoto –
Jos ei oteta huomioon kaikkia
Muita tähän asti kokeiltuja”
- Churchill
Niccolo Machiavelli (1469-1527):
- Moderni vallankäyttö-ajatus : valta
itsenäisenä ilmiönä
- ”Status quo”
- ”hajoita ja hallitse”
- Uskonto välinearvona
- Hallitsijalle kaikki keinot sallittuja
vallan pysyvyyden takaamiseksi
Montesquieu :
(1689-1755)
- laillisuusperiaate: kaiken pohjana
julkinen laki
- Vallan kolmijako-oppi
(lainsäädäntö, toimeenpano,
tuomiot)
Vallan vaihtoehtoja (s.120-126)
• Edmund Burke (1729-97)
- Ihminen on ihminen vain suhteessa yhteisöön
(ihminen ei ole yksilö)
- Konservatismi:
- todellinen yhteiskunta on piilotettuna
vallitseviin tapoihin ja käytänteisiin
- huomio yksilön ja poliittisen vallan välisiin
ryhmiin (esim. perhe)
Anarkismi:
- Yksilön vapautta korostava
aatesuunta
- Esim. Mikhail Bakunin
(1814-1876) ja ”luovan
tuhon” anarkia
(vanhan järjestelmän
korvaaminen uudella)
”Omaisuus on varkautta”
”Hävitys on luova voima”
”Tappoa ei voi sovittaa tapolla”
Kansalaistottelemattomuus:
- Yhteiskuntaan vaikuttamista
laillisen valtiollisen käytännön
ulkopuolella
- Thoreau, Gandhi, Tolstoi,
Einstein, Martin Luther King jne.
”Verotus on kansalaisten
Omaisuuden riistoa”
Valta ja rangaistus (s.127-131)
Yleisestävä rangaistus:
- Rangaistus toimii
pelotteena tai
hyötyperustein
Erityisestävä rangaistus:
- Rangaistus vaikuttaa
rikolliseen itseensä (ns.
korjaava/terapeuttinen
teoria)
Ansaittu rangaistus:
- Retributiivinen teoria =
rikoksesta seuraa
rangaistus
• Tehtävät:
s.131
Kätketty valta (132-140)
• Kätketty valta ilmenee
piilonormien
noudattamisena:
•
-
Esim.
Naiskysymys
Kielen tasot
Suhtautuminen
vähemmistöihin
- ympäristökysymykset
• Lainsäädäntövalta jää
kätketyn vallan jalkoihin
Michael Foucault
(1926-84)
- Yhteiskunnan ja
historian määritelmät
sallitusta ja
”normaalista”
vaihtelevat
- ”diskurssit” vallan
käyttäjinä
Tehtävä: s.133, 2
Sanastoa, fi 4
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Yhteiskunta
Yhteisö
Yhteiskuntafilosofia
Poliittinen filosofia
Oikeusfilosofia
Oikeudenmukaisuus
Oikeudenmukaisuuden
muodollinen periaate
Lähtötilan tasa-arvo
Lopputuloksen tasa-arvo
Positiivinen vapaus
Negatiivinen vapaus
Yhteiskuntasopimus
Luonnontila
Negatiivinen oikeus
Positiivinen oikeus
”reilu peli” (Rawls)
”tietämättömyyden verho”
Vapausperiaate
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Eroperiaate
Liberalismi
Libertarismi
”yövartijavaltio” (Nozick)
Rajahyödyn periaate
Frankfurtin koulukunta
”kommunikatiivisen toiminnan
teoria”
(diskurssiteoria/diskurssietiikka)
Konservatismi
Anarkismi
Kansalaistottelemattomuus
Yleisestävä rangaistus
Eritysestävä rangaistus
Ansaittu rangaistus
Kätketty valta
Miten henkilöt liittyvät
yhteiskuntafilosofiaan?
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Platon
Aristoteles
Karl Popper
G. W. F. Hegel
Isaiah Berlin
Karl Marx
Thomas Hobbes
John Locke
J –J. Rousseau
John Rawls
Adam Smith
•
•
•
•
•
•
•
•
•
Robert Nozick
J. S. Mill
Jeremy Bentham
Jurgen Habermas
Machiavella
Montesquieu
Edmund Burke
Mikhail Bakunin
Michael Foucault