katri ollila

2342-8279
1-2/2016 - 16.02.2016 - ISSN
000 kpl - 2. vuosikerta
www.uusisavo.fi - painos 12.
KI
JO
N
E
N
O
U
S
I
S
E
V
A
L
IE
P
AL AMPI T
U
A
R
O
T
N
A
S
E
V
E
L
E
TERVO - KEIT
KATRI OLLILA:
LA
L
A
M
A
E
K
U
A
I
K
S
E
K
"En halua, että
maaseutu autioituu."
"
UusiSavo 1-2/2016
2
UUDEN TAIMENVIRTA HOTELLIN ESITTELY
TERVON TALVIRIEHA
Lohimaassa
lauantaina 5.3. klo 11-15
Lohimaassa
lauantaina 5.3. klo 11-15
HIPPO -HIIHDOT
(säävaraus)
KOKO PERHEEN
TERHOKERHO-RETKI
Urheilukentalla
keskiviikkona 16.3. klo 17
Savelassa
sunnutaina 20.3. klo 14
(OP TERVO ja LIIKUNTATOIMI)
(MLL, SPR & OP TERVO)
LEIKKAA TALTEEN!
a
tapahtum15
a
m
il
o
lk
lo 11heen u
Koko per imaassa la 5.3. k210 Tervo).
, 72
Loh
hitie 701
(Lo
LLA
ALUEE
A
IS-KISS
HYVIN
VOINTI--
TAPAHTUM
lla
ee
aan alu
SK
• MIAU ää lapsia Lohim an koulun talli)
tt
h
viihdy
A (Wan
IAJELU EREITA
• PON
G
R
DEBU
• BÖN on karjatila)
tk
A
(Jokino
KALOJ
TTUJA rha)
E
T
S
I
A
• P
uuta
laisen p
(Lappa
UNTAAeurat)
M
M
RA
ss
• LASElaiset metsästy
Ä
(Tervo
Y
EL
OESITT
y)
• AUT t Laakkonen O
e
s
Ä
k
T
e
lj
S
e
Y
(V
ÄT
ÖLENN LA
S
I
E
L
Y
L
•
PTERI
)
HELIKO kilö (Rotorway
n
e
60 €/h
A
YRITYSTALOL
LA!
TULE
KALAAN
lohialtaalle tai hae
valmiita tuotteita
Lohibaarilta
LOHIMAAN
LOUNAS
klo 12-14
:
mm. ijat,
I
S
K
eil
Ä
on Urh
LIS
uoret,
erv
kuntan
evät, T
on Tek , Tervon Palo
v
r
e
T
•
Tervo
SPR, LC Lohiranta
ekä
et
k
r
a
-M
tyksiä s
K
ia yhdis iä
is
ll
a
ik
yks
• Pa
een yrit
lähialu
U
A TUTT
KSEST
PUTOU
IRMA Ö
K
RÖNK UitDtääEBNMW:llä radalla 5 €
skEi kyUyd
:lläR5A€N
BMVWIR
RaTllEikLuE
E•SIT
5 mEinN
lua 1IM
te A
ThEaLrjoLitI Tttelyä 12, 13 ja 14
H• OAjo
nneesiin klo
je
to
u
A
n
•
tasatu
:
umasta
ja tapaht
Lisätieto
kaselkä
Juha Hon9 9303
p. 044 74
lvirieha
tervon ta
UusiSavo 1-2/2016
3
MARITA LESKINEN
Lyhyesti
Petri Wasenius on vuoden
palokuntanuorisotyöläinen
Tervon Osuupankilla on hilkkua vailla 1500 jäsentä. Seuraavaksi se jahtaa jäsenmäärää, joka pistää
kampoihin kunnan asukasluvulle, myhäilee toimitusjohtaja Jani Kääriäinen.
Osuuspankki on alueen kehittäjä
Tervon Osuuspankki perustettiin
vuonna 1903 kehittämään aluetta.
Tänä päivänä pankilla on tärkeä rooli
kylän elinvoimaisuuden mahdollistaja.
Marita Leskinen
Tervo
Tervon Osuuspankki on yhdistelmä perinteistä pankkitoimintaa, kohtaavaa asiakaspalvelua ja modernia näkemystä siitä, miltä
kaikki näyttää ja tuntuu. Tervon Osuuspankin toimitusjohtaja Jani Kääriäisen mukaan
maailma voi muuttua ja tietotekniikka kehittyä vaikka kuinka paljon, mutta kaiken
perustana ovat edelleen ihmiset ja heistä
välittäminen. Tämän kaiken takana seisoo
tukevasti Tervon Osuuspanki ammattitaitoinen henkilökunta.
Elinvoimainen seutukunta
“Tämän hetken tärkein työ lähtee siitä, että
alueemme pysyisi elinvoimaisena. Kun paikkakunnalla on oma pankki, pystytään investointitarpeisiin vastaamaan paremmin”, kertoo toimitusjohtaja.
Tervon Osuuspankki on vuosittain
mukana noin 20 erilaisessa tapahtumassa.
Näistä Osa on pankin omia tilaisuuksia ja
tapahtumia, osa yhteistyökumppaneiden
kanssa järjestettyjä. Tällainen toiminta on
yhteisvastuullista kunnan ja lähiseudun kehittämistä, se tavoittaa, yhdistää ja innostaa
ihmisiä nuorista iäkkäisiin.
Ensisijaisesti Osuuspankki on kuitenkin
yhteistyökumppanina asiakkailleen mitä erilaisimmissa elämän tilanteissa.
“Kulutusrahoituspuoli muuttuu aika
lailla, kulutusluottoja tarjotaan nykyään monesta tuutista. Perinteinen pankkitoiminta
ja sen henkilökohtaisuus on vahvuus tässä
digitalosoituvassa maailmassa. Pankkiala
on erittäin tarkkaan säännösteltyä. Finanssivalvonnan ja Keskuspankin lisäksi myös
EU asettaa valtavat normistot”, toteaa Kääriäinen.
Osta kotimaista
Vaikka perinteinen säästäminen ei ole kovin
trendikästä, kehottaa Jani Kääriäinen säästämään vaikka kympin kuussa.
“Aina kannattaasäästää, jos vain suinkin
rahaa liikenee. Tulevaisuuden kannalta säästämisen lisäksi olisi myös tärkeää suosia kotimaisia tuotteita ja kotimaista ruokaa aina
kun se on mahdollista. Ja jos on rahaa sijoittaa, niin ilman muuta kotimaisiin yrityksiin.”
Yhteisöllistä ja leppoisaa elämää
Jani Kääriäinen on rantautunut Tervoon
vuonna 2008 aloittaessaan Tervon Osuuspankissa pankinjohtajana. Toimitusjohtajana hän on toiminut vuodesta2010. Juuret
pankkiuralle löytyvät Suonenjoen Osuuspankista.
Kääriäinen on kotoisin Suonenjoelta ja
hän toiminut muun muassa musiikkialalla
tuottajana ja erilaisten projektien vetäjänä.
Yrittäjäkokemusta on kertynyt kymmenen
vuoden ajalta.
“Tulin sijoitusneuvonnan kautta pankkimaailmaan. Tämä on haastavaa ja säntillisyyttä vaativaa työtä, mutta myös tavattoman mielenkiintoista, vaikkakin aiemmat
työkokemukseni ovat aivan eri maailmasta.”
Tervoon ensi kertaa tullessaan Kääriäinen ihastui Tervon kauniiseen järvimaisemaan ja sympaattiseen kylänraittiin.
Asetuttuaan asumaan Tervoon selvisi myös
kylän positiivinen ja eteenpäin pyrkivä
henki, höystettynä savolaisella, leppoisalla
asenteella. Tervossa on kaikki mitä ihminen
tarvitsee.
Nyt ratkotaan alamäkiluistelun paikallisherruus
Tänä lauantaina 20.2. Rämäkällä kisataan Alamäkiluistelun Rautalampi Cup.
Rautalampi
Kaikille avoin paikalliscup tarjoaa mahdollisuuden tutustua vauhdikkaaseen lajiin,
jonka MM-pisteistä kamppailtiin samalla
radalla tammikuun lopulla.
Kisassa on lasten sarja peruskouluikäisille kilpailijoille sekä yleinen sarja.
Kilpaileminen tapahtuu omalla vastuulla
ja vakuutuksella, alle 16-vuotiailla mukana
on oltava oma huoltaja.
Osallistumismaksu on 5 euroa. Ilmoittautumiset 18.2. mennessä sähköpostitse
osoitteeseen [email protected].
Tammikuussa Rautalammilla järjestetty alamäkiluistelun Riders Cup toi
paikkakunnalle yli 140 kilpailijaa ja yli pari
tuhatta katsojaa. Kilpailun voitti kanadalainen Scott Croxall ja naisten sarjan niin
ikään kanadalainen Tamara Kajah. Kilpailuun osallistui myös paikallinen Kuntokeskus Timmin tiimi, jossa laskivat rautalampilaiset Erkki Jaamalainen ja Juho
Oinonen sekä Petri Kääriäinen ja Juuso
Koikkalainen Suonenjoelta. Timmin tiimi
osallistuu myös Rautalampi Cupiin.
Riders Cupiin valmistuneella alamäkiluisteluradalla
taistellaan nyt paikallisherruudesta.
Pohjois-Savon Pelastusalan Liitto
on palkinnut vuoden 2015 palokuntanuorisotyöläisenä pielavetisen palomies
Petri Waseniuksen. Wasenius on innokas ja aktiivinen palokuntanuorten kouluttaja, joka on elvyttänyt nuorisopalokunnan toiminnan Pielavedellä.
Huomionosoitus jaettiin 112-päivänä viime viikon torstaina Kuopiossa.
Pohjois-Savon Pelastusalan liitto on alueellinen turvallisuusalan palvelujärjestö,
jonka tarkoituksena on edistää kansalaisten, yhteisöjen ja yhteiskunnan valmiutta normaali- ja poikkeusoloissa.
Merja Koivula-Laukka Rautalammin hallintojohtajaksi
Rautalammin
kunnanvaltuusto
valitsi hallintojohtajan virkaan Merja
Koivula-Laukan. Koivula-Laukka sai
valtuustossa suoritetussa vaalissa 20
ääntä 21:stä.
Kunnanhallitus esitti KoivulaLaukkaa virkaan yksimielisesti. Hänellä katsottiin olevan hakijoista paras
kokemus kunnallishallinnosta sekä
kokemusta taloudesta ja investointien
toteuttamisesta. Koivula-Laukka on
koulutukseltaan filosofian maisteri, lisäksi hän opiskelee parhaillaan hallintoja ympäristöoikeutta. Viimeksi hän on
työskennellyt Järvi-Saimaan Palvelut
Oy:ssä kolmen kunnan teknisenä johtajana. Hän aloittaa uudessa työssään helmikuun lopulla.
Suonenjoen puhdistamolle
käynnistyslupa
Suonenjoen uusi jätevedenpuhdistamo voidaan käynnistää. Korkein hallinto-oikeus on hylännyt puhdistamon
ympäristöluvasta tehdyt valitukset.
Vaasan hallinto-oikeudelle tehdyssä valituksessa haluttiin muuttaa jäteveden loppusijoitusta siten, että Iisveteen
johtavan purkuputken sijasta jätevede
olisi johdettu putkistoa pitkin joko Kuopioon tai Pieksämäelle tai vaihtoehtoisesti imeytetty kaupungin ulkopuolisille
alueille. Hallinto-oikeus hylkäsi valituksen, mutta asia eteni korkeimpaan hallinto-oikeuteen. KHO katsoi, ettei hallinto-oikeuden päätöksen muuttamiseen
ole perusteita.
Puhdistamo käynnistetään kevättalven aikana.
UusiSavo 1-2/2016
4
Kasvua koko elämä
Koko maan alueella toimivalle
Sepa Oy:lle on
eduksi Keiteleen tehtaan
sijainti keskellä
Suomea. Uusilla
investoinneilla
parannetaan
tuotantokapasiteettia.
Markku Leskinen, KT
Jyväskylän yliopisto
Nyt säästetään
Menoleikkaukset puhuttavat. Erilaisia maksuja korotetaan, kuten on tehty terveydenhuollon omavastuissa. Taksikyyti Kuopion keskussairaalaan maksaa nyt enemmän, lääkkeet maksavat nyt enemmän, ja on monta muutakin uutta
lisämenoerää.
Kansantalouden ylläpito perustuu jatkuvan talouskasvun oletukseen. Menoista ei selvitä, jos kasvua ei tapahdu.
Näissä tilanteissa valtio- ja kuntatasolla myydään omaisuutta,
otetaan velkaa tai säästetään eli kaikki vaihtoehdot vaikuttavat ennemmin tai myöhemmin tavallisen ihmisen asioihin.
Suunnitelmallinen asioiden hoitaminen mahdollisimman hyvin on nykyään haasteellista, koska maailmantaloudessa tapahtuvat muutokset vaikuttavat myös Suomessa.
Kukaan ei esimerkiksi osannut varautua näin suureen pakolaisvirtaan. Onkin ajankohtaista huomata, että ainoa varma
asia on muutos. Kykymme sopeutua muutoksiin on koetuksella.
Sopeutumisen tavoista ei ole selkeää näkemystä. Toiset
sanovat, että otetaan lisää velkaa ja toiset sanovat, että nyt
säästetään. Ensimmäiset ovat optimisteja ja jälkimmäiset ovat
pessimistejä. Kansallinen politiikka ratkaisee, minkä suunnan
otamme. Joku taas sanoisi, että nyt pitää olla realisti. Kaikille
tulevaisuuden ennustaminen on yhtä vaikeaa ja näkemyserot
kertovat lähinnä siitä, minkä varassa tulkinnat tulevaisuuden
tapahtumista tehdään.
Ennustaminen on arvaus, joka perustuu käytettävissä
olevaan käsitykseen asiaan vaikuttavista syistä ja seurauksista. Valitettavasti maailmantalous ei ole ilmiönä sellainen, jossa
olisi selkeät ja pysyvät lainalaisuudet. Sen vuoksi erilaiset teoriat ja mallit ovat perimmiltään hyvin epätarkkoja.
Poliittinen päätös Suomen suunnasta on arvaus tulevaisuuden tilanteesta. Se voi olla tarkkuudeltaan hyvä tai huono,
mikä on mahdollista tietää vasta myöhemmin. Jälkikäteen
voidaan jossitella ja kiistellä, kuka oli enemmän oikeassa ja
kuka oli väärässä.
Tutkimustiedon perusteella voidaan tehdä perusteltu
arvaus, että lasten ja perheiden palveluista leikkaaminen lisää
ongelmia tulevaisuudessa. Se voi näkyä esimerkiksi siten, että
käytöshäiriöt koulussa yleistyvät edelleen. Lapsen epävakaan
arjen on todettu liittyvän suurentuneeseen käytöshäiriöiden
riskiin. On todettu yhteys perheen epävakaan arjen ja lapsen
kehityksen välillä. Palveluista leikkaaminen todennäköisesti
lisää niiden perheiden määrää, joiden arki on epävakaata. Siispä niiden lasten lukumäärä todennäköisesti kasvaa, joilla on
käytöshäiriöitä. Käytöshäiriöt on todennettu riskitekijä koulutukselliselle syrjäytymiselle. Koulutuksessa syrjäytyneiden
sopeutuminen työelämään on vaikeaa, joten perhepalveluista
leikkaaminen tulee lopulta yhteiskunnalle kalliiksi.
Mitä sinä tekisit? Pitääkö perhepalveluista leikata? Jos
pitää, niin miten paljon? Jos ei pidä, niin mistä sitten otetaan
pois vai otetaanko sittenkin lisää lainaa? Juustohöylämalli on
houkutteleva, koska leikkaamalla vähän joka puolelta ei ehkä
olennaisesti muuteta tilannetta. Sen huono puoli on siinä, että
menot eivät jakaudu tasaisesti, jolloin säästyvä summa on pieni. Suuret summat liittyvät koulutukseen, sosiaalipalveluihin
ja terveydenhuoltoon, joten jos tavoitteena on suurempi kulujen leikkaaminen, niin leikkaukset kohdistuvat näihin peruspalveluihin.
Nähtäväksi jää, miten nykyinen ja seuraava hallitus sekä
kunnat koettavat ratkaista kansantaloudelliset ongelmat ja
miten hyvin siinä onnistutaan. Suomi on kuitenkin varsin
varakas valtio, joten en odota suurta romahdusta. Varmaa on,
että muutoksia tapahtuu. Mihin ne kohdistuvat ja minkä verran leikataan, on poliittinen arvovalinta.
Sepa luottaa tulevaisuuteen
Jätti-investoinneilla pyritään vastaamaan kasvavaan kysyntään.
Markus Sjöberg
Keitele
Keiteleläinen kattoristikoiden valmistamisesta tunnettu Sepa Oy investoi
Keiteleen tehtaaseensa. Investointi
kohdistuu pääsin tuotantoteknologian hankintaan sekä raaka-aineen jatkojalostukseen ja on suuruudeltaan
noin 6,5 miljoonaa euroa. Keiteleen
lisäksi yrityksellä on tehdas myös Porvoossa, mutta Keiteleellä tehdään 90
prosenttia yrityksen tuotannosta.
Toimitusjohtaja Kimmo Norojärven mukaan Keitele on sijainniltaan
loistava.
“Olemme keskellä markkinaaluetta. Täällä on hyvä yritysilmapiiri
ja yrittäjyyttä arvostetaan esimerkiksi
kunnan taholta”, hän kertoo.
Muun rakennusalan tavoin myös
Sepa Oy on viime vuosina kärsinyt
talouden laskusuhdanteesta, tosin ei
läheskään yhtä paljon kuin yritykset
keskimäärin. Markkina on puolittunut, mutta Sepan kohdalla liikevaihto
on vähentynyt vain neljäsosalla. Viime
vuonna yritys kulki toimitusjohtajan
mukaan vastavirtaan, sillä vaikka toimiala onkin jatkanut pienentymistä,
kasvoi Sepan liikevaihto neljällä prosentilla.
Sepan toimintaa ovat auttaneet
uudet tuotteet. Kattoristikoiden lisäksi yritys on viime aikoina keskittynyt
infrarakentamisen uusiin tuotteisiin,
kuten meluaitoihin, siltamuotteihin
ja sääsuojiin. Talouden vaikeat ajat
voitetaan Kimmo Norojärven mukaan
rohkeudella.
“Uskoisin, että nämä ovat tahtotila-asioita. Markkina mennyt alaspäin,
joten täytyy olla rohkeutta tehdä asioita ja kehittää toimintaa”, hän kertoo.
Toimitusjohtajan mukaan heidän investointinsa näyttää helposti ylimitoitetulta, mutta vastaavaa
investointia on mahdotonta tehdä
markkinoiden pyöriessä täysillä, jolloin voimavarat menevät tuotannon
ylläpitoon.
Oma-aloitteiselle löytyy töitä
Sepan investoinnit tuovat välittömästi
noin 10–15 uutta työpaikkaa ja suhdanteiden parantuessa tarvitaan Kimmo
Norojärven mukaan työntekijöitä vielä saman verran lisää.
“Investoinnin myötä tulee kaksi
uutta linjastoa. Siinä tarvitsemme lisätyövoimaa”, hän kertoo.
Suunnittelutehtävissä
painottuvat insinööritaidot, kiinnostus ja
tarkkuus. Kokoonpanossa taas kädentaidot ja mekaniikan tuntemus ovat
eduksi.
“Kaikissa näissä oma-aloitteisuus
on numero ykkönen. Entistä enemmän jokainen on oma yksilönsä”, Norojärvi muistuttaa.
Investointipäätöksen myötä syntyneet työpaikat on jo ehditty täyttää.
Työvoimaa Sepan ei täytynyt aktiivisesti hakea, sillä investointiuutisten
johdosta he saivat kymmeniä hake-
muksia omatoimisilta työhakijoilta, ja
avoimet paikat täytettiin nopeasti.
“Aktiiviset työntekijät ovat ottaneet yhteyttä ja siitä porukasta on
otettu sopivia henkilöitä työhön. Kiinnostusta yritystä kohtaan on riittänyt”, Norojärvi kertoo.
Kesätyön kautta vakituiseksi
tekijäksi
Sepa palkkaa myös kesätyöntekijöitä.
Kesätyöntekijöitä otetaan Norojärven
mukaan kesäksi viidestä kymmeneen
markkinatilanteesta riippuen. Yrityksen tavoitteena on löytää sellaisia
tekijöitä, jotka pystyisivät työskentelemään useampana kesänä peräkkäin.
“Teemme kohtuullisen laajan perehdyttämisen, joten toivoisimme että
kesätyöntekijät tulisivat töihin seuraavanakin kesänä”, Norojärvi kertoo.
Kesätyöntekijöitä Sepalla on sekä
kokoonpanon että suunnittelun puolella. Vaatimukset vaihtelevat, mutta
työn luonteen takia täysi-ikäisyys
on reunaehtona. Esimerkiksi AMK:n
insinööriopiskelijoita
työskentelee
suunnittelussa ja työnjohdossa. Kokoonpanon puolella taas toivotaan taipumusta käsillä tekemiseen.
“Se on enemmän asennekysymys
kuin koulutuskysymys”, Norojärvi sanoo.
Kesätyö voi parhaassa tapauksessa johtaa vakituiseen työsuhteeseen.
Niin kävi myös vastikään, kun investointipäätösten myötä Sepa päätti palkata kaksi kesäharjoittelussa ollutta
vakituisiksi työntekijöiksi.
Yhteishaku alkaa
9-luokkalaiset hakevat pian
toisen asteen koulutuspaikkoihin.
Optatus Pirkkanen
Kevään yhteishaku alkaa viikon päästä 23. helmikuuta. Hakuaika jatkuu 15.
maaliskuuta asti. Yhteishaussa peruskoulunsa päättävät oppilaat hakevat
jatko-opiskelupaikkoja ammattikou-
luista ja lukioista. Hakuun kuuluu
myös erilaisia valmistavia koulutuksia, muun muassa kymppiluokka ja
ammatilliseen peruskoulutukseen valmistava koulutus.
Moni 9-luokkalainen harkitsee
jatkokoulutuspaikkaa pitkään. Opiskelupaikan valinnassa täytyy ottaa
huomioon myös välimatkat ja kustannukset.
Yleensä koulutuspaikkoihin hakeudutaankin lähelle kotia. Harva
peruskoulunsa päättävä muuttaa
asumaan omilleen. Haku tarjoaa silti
paljon vaihtoehtoja. On tärkeää, että
oppilas pääsee haluaamansa jatkoopintopaikkaan.
Kirjoittaja on Matti Lohen koulun
9. luokan oppilas, joka oli TET-harjoittelussa UusiSavon toimituksessa.
UusiSavo 1-2/2016
5
fakta
Ytyä yrittäjyyteen -hanke
US US US US US US Anne Syrjänen, Aila Riikonen ja Anni Juntunen valmistelevat Business Cafe -tilaisuuden tarjoilua.
US Rohkeasti yrittämään
Sari Toikkanen
Vesanto
Kirjanpito hanskassa
Ansaitakseen Markkanen onkin nurkumatta lähtenyt lanaamaan teitä, auraamaan lumia, pilkkomaan puita ja
niittämään nurmikoita. Perustamansa
Urakointi Markkanen -yrityksen nimissä
hän tekee aliurakoita toisille yrityksille.
Työtä on välillä ollut tarjolla jopa enemmän kuin palopäällystön ammattikorkeakoulututkintoa opiskeleva ja vapaaehtoisena palokunnassa työskentelevä nuori
on ehtinyt ottaa vastaan.
Vaikka itse työtehtävät ovat sujuneet
vanhasta tottumuksesta, yrittäjyys toi
eteen myös uutta opeteltavaa. ”Laskut ja
kirjanpito ei oikein ollut tuttua hommaa.
Netistä katselin tietoja”, Markkanen muistelee.
Hänellä oli käytettävissään myös 4Hyrittäjän turvaverkko eli pulmatilanteis-
Toimii Vesannon, Tervon, Rautalammin ja Suonenjoen alueella.
Viime vuonna kunnille ja
kaupungille on tehty toimintasuunnitelmat, joiden pohjalta
edistetään nuorten yrittäjyyttä
ja yritysmessut muiden muassa.
Tänä vuonna luvassa on
käytännön toimia: Business Cafe -tilaisuuksia, 4Hyrityskursseja, yritysvierailija
ja yrittäjyyskasvatusta.
Yhteistyössä ovat mukana
kuntien ja kaupungin sivistys- ja elinkeinotoimet, yrittäjäjärjestöt ja oppilaitokset.
Tavoitteena on juurruttaa
nuoria paikkakunnalle.
Hankkeen rahoitus tulee Maaseuturahastosta ja sitä hallinnoi
Kehittämisyhdistys Mansikka ry.
Kaikki irti
TET:istä
”Jos haluatte ekstrafyffee,
niin pistäkää firma pystyyn”,
parikymppinen Olli Markkanen kannusti muita nuoria.
Reilu vuosi sitten vesantolainen Olli
Markkanen istui Business Cafe -tilaisuudessa, samanlaisessa, jossa hän nyt itse
oli kertomassa kokemuksistaan Vesannon
yhtenäiskoulun ja lukion oppilaille.
Tuolloin Markkanen kuunteli kiinnostuneena esitystä 4H-yrittämisestä ja
mietti olisiko hänestäkin yrittäjäksi. Lähisuvussa yrittäjiä kyllä riitti ja hän itsekin
oli oppinut tarttumaan monenlaiseen työhön jo 14-vuotiaasta lähtien. Traktorikorttikin tuli hankittua heti 15-vuotiaana.
Nuori mies rohkaistui kyselemään
lisää tietoja 4H-yrittämisestä, ja pian hän
jo allekirjoitti nimensä papereihin. ”Ennen
kuin huomasin, oli firma pystyssä ja fyffee
tuli tilille, niin ettei mitään tolkkua”, Markkanen heittää.
Kaksivuotinen nuorten yrittäjyyskasvatushanke.
Olli Markkanen on pyörittänyt omaa
yritystä viime keväästä saakka opintojen
ja vapaapalokuntatyön ohella.
Pyry Korhonen, Iida Vuorela, Pinja Liimatainen
ja Elli Jetsonen poimivat naposteltavaa.
sa hän saattoi pirauttaa 4H-ohjaajalle tai
omalle yritysohjaajalleen ja kysyä neuvoa.
Pian kirjanpitokiemurat alkoivatkin aueta. ”Ei se oikeasti ollutkaan mitään vaikeaa hommaa, käy vaan merkkaamassa
tiedot Exceliin.”
ketyöntekijä Aila Riikonen kertoi, että
Vesannolla nuoret ovat nyt kiinnostuneet
4H-yrittämisestä. Tällä hetkellä suunnitelmissa on ainakin valokuvaukseen ja
liikuntaan liittyviä yrityksiä.
Nuorisoyrityksiä vireillä
Olli Markkanen kertoo nauttineensa siitä,
että hän saa nyt itse päättää töistään. Toisaalta yrittäjyyden myötä on pitänyt opetella ottamaan enemmän vastuuta. Siinä
tarvitaan päättäväisyyttä. ”Pitää tehdä se
homma loppuun, minkä aloittaa.”
Nuoren yrittäjän mielestä on myös
tärkeää säilyttää into omaan tekemiseen.
Siksi esimerkiksi mieluisan harrastuksen
kautta voi syntyä kestävää yritystoimintaa: Heppahöperö voi käydä tallitöissä ja
koirien ystävä perustaa koirahotellin.
Business Cafe -tilaisuudessa puhunut Ytyä yrittäjyyteen -hankkeen han-
”
Laskut ja kirjanpito ei oikein
ollut tuttua hommaa. Netistä
katselin tietoja.
Tilaisuudessa niin ikään esiintynyt
Anni Juntunen Konneveden 4H-yhdistyksestä muistutti, että pian haetaan
kesätöitä. 13–28 -vuotias nuori voi luoda
kesätyöpaikan itse perustamalla 4H-yrityksen. Siihen saa hyvää opastusta kaksi
iltaa kestävällä 4H-yrityskurssilla. Ilmaisia kursseja järjestetään kevään aikana
ensin Tervon Mantulla ja myöhemmin
Rautalammin kirjastolla. Kursseille tulee
ilmoittautua ennakkoon Aila Riikoselle.
TET on yläkoululaisille tuttu juttu. Tuolloin tutustutaan työelämään ahertaen
kaupassa, kahvilassa, kirjastossa tai
vaikka huoltoasemalla joko päivän tai
viikon kerrallaan luokka-asteesta riippuen. Yleensä TET suoritetaan tiettyyn
aikaan lukuvuodesta, mutta se ei ole
sääntö. ”TET:in voi suorittaa yhtä hyvin
vaikka kesälomalla. Siitä pitää vain ilmoittaa, jotta rehtori pystyy tekemään
viranomaispäätöksen. Näin sitä voidaan
pitää koulun toimintana ja se saadaan
koulun tapaturmavakuutuksen piiriin”,
Vesannon yhtenäiskoulun ja lukion opinto-ohjaaja Anne Syrjänen valottaa vähän
käytettyä mahdollisuutta.
Esimerkiksi puutarhatyöt, metsänistutus, rehunajo ja marjojen keruu
ovat töitä, joita ei talvikaudella niin vaan
harjoitella. Myös tapahtumien järjestämiseen saa kesällä helposti tuntumaa. Jotkut oppilaat ovatkin suorittaneet oman
TET-jakson MM-Reiskojen aikaan.
TET:iä kehitetään
TET:iin voi saada lisää mielekkyyttä
muutoinkin kuin ajoittamalla sen itseään
parhaiten hyödyttävään aikaan. Vesannolla on ensi kertaa kokeiltu TET-starttia.
Koululle saapui kaksi eri yrityksen edustajaa tapaamaan 9-luokkalaisia ennen
heidän TET-viikkoaan. ”Oli mahdollista
yhdessä pohtia, miten TET onnistuu ja
millaisia odotuksia puolin ja toisin on”,
Syrjänen sanoo.
Siinä missä oppilaat toivoivat pääsevänsä oikeisiin työtehtäviin ja näkemään laajasti alaa, työnantajat toivoivat
ennakkotietoa TET-ajoista ja apua ennakkosuunnitteluun. TET:in kehittäminen Vesannolla on osa Ytyä yrittäjyyteen
-hanketta.
UusiSavo 1-2/2016
6
Tervon Tähti aloitti toimintansa
Kuntoutuminen alkaa, kun
vahvistetaan ihmisen elämässä olevia hyviä asioita.
Sari Toikkanen
Tervo
Tammikuun lopulla järjestetyt avoimet ovet veti väkeä juuri valmistuneeseen Tervon Tähteen. ”Meillä oli tosi
paljon kävijöitä, paljon myös tervolaisia. Monet kuntalaiset sanoivat, että
tämähän onkin kiva ja viihtyisä paikka”, vastaava ohjaaja Laura Tarvainen
iloitsee.
Vaikka mielenterveys- ja päihdekuntoutujille tarkoitetussa yksikössä
joudutaankin normaalisti pitämään
ovet lukossa, Tarvainen toivoo, että
suhtautuminen puolin ja toisin säilyy
avoimena.
Hän itse on toiminnan alettua
innoissaan. ”Hyvällä mielellä olen. On
aloitettu tyhjistä seinistä. Vaatii vielä
työtä ja pitkäjänteisyyttä, mutta haluan, että ennen pitkää meillä kaikilla on
täällä hyvä olla.”
Kyvyt esille
Tervon Tähti -kuntoutusyksikköön
voivat hakeutua henkilöt, jotka eivät
mielenterveys- tai päihdeongelmien
vuoksi pärjää yksin kotona, vaan tarvitsevat apua ja tukea päivärutiineihin. Myös tehostettua hoivaa tarvitsevat voivat hakeutua Tervoon, sillä
hoivaa on saatavilla ympäri vuorokauden. Yksikkö ottaa asukkaita vastaan
kunnan maksusitoumuksella lähinnä
Pohjois-Savon alueelta, mutta tarvittaessa muualtakin.
”
Me lähdetään miettimään,
mikä on hyvää.
Tervon Tähdessä kuntoutuminen
alkaa siitä, kun huomataan asukkaan
elämässä olevat hyvät asiat. ”On vanhankantainen ajattelutapa, että nostetaan esille vaan ne huonot asiat ja
keskitytään niihin. Me lähdetään miettimään, mikä on hyvää.”
Hyvää on helppo löytää. ”Monella
on yllättävän paljon taitoja: on kädentaitoja, joku osaa laulaa, toinen laittaa
tiskit hyvin koneeseen. Ei niiden tarvitse isoja olla”, Tarvainen kuvailee asi-
Laura Tarvainen keksi kuntoutusyksikölle Tervon Tähti
-nimen. ”Olemme kaikki tähtiä”, hän sanoo.
oita, joista lähteä liikkeelle.
Hän on hoitourallaan nähnyt,
kuinka ongelmat alkavat pikkuhiljaa
ratketa, kun ensin vahvistetaan toimivaa ja tehdään pieniä muutoksia siihen, mikä ei toimi. Tavoitteena on, että
kuntoutuja pääsee jossain vaiheessa
kiinni itsenäiseen elämään.
Väkeä palkataan lisää
Näinä päivinä Tervon Tähti on saanut
jo ensimmäiset asukkaansa. He ovat
päässeet kalustamaan ja sisustamaan
omia huoneitaan, joihin kuuluu myös
omat suihku- ja wc-tilat. Tarjolla on
myös jokunen valmiiksi kalustettu
huone. Niin ikään yhteisten tilojen toi-
mivuuteen ja viihtyisyyteen on panostettu, sillä tarkoitus on, että asukkaat
osallistuvat arkisiin ruuanlaitto- ja
siivousaskareisiin vointinsa mukaan.
Yksikköön on palkattu kaksi
sairaanhoitajaa ja neljä lähihoitajaa
Tervosta, Vesannolta ja Suonenjoelta.
Kunhan kuntoutusyksikön 15 asukaspaikkaa täyttyvät, on tarvetta vielä
keittäjä-siistijälle ja muutamalle lähihoitajalle.
Tervon Tähti on yksi Mikeva Oy:n
yli sadasta hoivakodista ympäri maata. Lähimmät hoivakodit toimivat Keiteleellä ja Suonenjoella. Mikevan palvelut on suunnattu mielenterveys- ja
päihdekuntoutujille, kehitysvammaisille sekä vanhuksille.
www.uusisavo.fi
UusiSavo 1-2/2016
7
Ajatuksia arjesta
Hymy on
laulua
sydämen
kielen
Jenny ja Timo Uusitalo haluavat hurmata asiakkaansa hyvällä ja reilulla asiakaspalvelulla.
Keiteleelle uudet K-kauppiaat
Suonenjoelta lähtöisin oleva Jenny Uusitalo ja hänen miehensä Timo Uusitalo
aloittavat K-market Keiteleen kauppiasyrittäjinä maaliskuun alussa.
Iiro Lyytinen
Keitele
Timo ja Jenny ovat kovan luokan kaupan ammattilaisia. Timo on työskennellyt päivittäistavarakaupassa yhteensä 18 vuotta sekä K- että S-ryhmissä.
Ruokakeskon kauppiasvalmennuksen hän on suorittanut vuonna 2013.
Viimeisimmäksi Timo on työskennellyt Ksupermarket Pohjois-Haagassa Helsingissä. Jenny
puolestaan on työskennellyt kaupan alalla kymmenen vuotta, viimeisimmäksi K-supermarket Tapiolassa.
Timo on syntyisin Kolarista ja Jenny Suonenjoelta. Keiteleelle he muuttavat Espoosta.
"Keiteleellä pääsemme luonnon ja järvien lä-
helle. Myös sukulaiset ovat Jennyllä lähellä ja minullakin lähempänä", Timo kertoo.
Keiteleläiset hän toivottaa tervetulleiksi tutustumaan uuteen kauppiaspariskuntaan.
”
Keiteleellä pääsemme
luonnon ja järvien lähelle.
Myös sukulaiset ovat
Jennyllä lähellä ja minullakin
lähempänä.
"Ajatuksemme tulevasta kaupasta on se, että
haluamme hurmata asiakkaamme hyvällä ja reilulla asiakaspalvelulla, monipuolisella valikoimalla
sekä hedelmä- ja vihannestiskien ja palvelutiskin
kehittämisellä", Timo sanoo.
Perheelle, johon kuuluu poika Aleksi sekä kaksi koiraa ja kissa, on jo löytynyt uusi koti Keiteleeltä.
Maallamme on edessä useita isoja haasteita ja ratkaistavia
ongelmia. Sananvapaus on ollut
ja on suomalaisen sivistyksen
lähde. Lähde pulppuaa kansalaisten mielipiteitä, joista nykymedia
ja erilaiset viestintävälineet ammentavat asiaa kaikkien ulottuville. Taitavat sanankäyttäjät
ovat vahvoilla. Perinteinen jäyhä
ja nöyrä, ”tolkun immeinen” jää
usein äänettä. Hänen ajatuksensa on kuitenkin se, joka todennäköisesti edustaa useimman suomalaisen ajatusmaailmaa.
Nykyaika on täynnä vastakkainasettelua. Juhlapuheissa
halutaan samaan veneeseen.
Suomessa on eletty vuosikymmenten ajan sulassa sovussa.
Kansamme yhtenäisyys ja suomalainen sisu ovat vain vahvistuneet viime sotien jälkeen.
Olemme vaurastuneet ja hyvinvointiyhteiskuntamme on vailla vertaa. Suomalainen jäyhä,
mutta nöyrä työtätekevä luonteenpiirteemme on ollut omiaan
nostamaan valtakuntamme talouskasvua.
Nyky-Suomi elää globaalissa maailmantaloudessa, jossa
pienen Suomen asema on entisistä ajoista muuttunut. Kaikki
mahdollisuudet ovat käsillämme,
jos vain näin uskomme ja haluamme. Yhteinen Eurooppamme
on suurten haasteiden edessä.
Olemme maanosana haluttu ja
turvallinen, jonne sota-alueiden
ihmiset haluavat tulla.
Oikeasti me suomalaiset
Mia Simpanen
olemme samassa veneessä, halusimmepa tai emme. Olemme
maailman mittaluokassa pieni
kansa, kaukana pohjoisessa. Meidän on soudettava isoissa asioissa
samaan suuntaan, muuta vaihtoehtoa ei ole. Veneeseen on tullut
vettä yli laidan. On tärkeää saada
se nopeasti kauhottua sieltä pois,
ennen kuin se hidastaa liiaksi
tahtiamme. Pitkään veneessä ollut vesi aiheuttaa myös veneen
pohjalle mahdollisesti vaurion ja
siten estää veneen käytön.
Synkistä ajoista ja isoista
selvitettävistä ongelmista huolimatta me selviämme. Huominen on aina uusi mahdollisuus.
Selviytymiskeinomme
kautta
aikojen on ollut toisen ihmisen,
lähimmäisen auttaminen. Avuliaisuus ja hymyileminen ovat
meillä kaikilla käytettävissä olevat, ilmaiset keinot.
Jopa
markkinointikoulutuksissa avuliaisuus ja hymyileminen on otettu yhdeksi
tärkeimmäksi keinoksi, millä
kasvattaa yrityksen liikevaihtoa.
Sama pätee varmasti myös kansamme yhtenäisyyden ja vaurastumisen suhteen, niin henkisesti
kuin ihan fyysisillä talouden mittareilla.
Avuliaisuus, ystävällisyys
ja hymy tulevat takaisin saajalleen, ihan varmasti. Kokeilepa!
Kasvatetaan yhdessä henkistä ja
fyysistä pääomaamme keinoilla, jotka ovat meidän jokaisen
käytettävissä, ihan joka päivä ja
hetki!
UusiSavo 1-2/2016
8
KATRI OLLILAN PERHEALBUMI
KATRI OLLILAN PERHEALBUMI
Veri veti Katrin takaisin rakkaalle kotiseudulle
Valmistuessaan oikeustieteellisestä
Katri Ollila kuvitteli, että hänestä
tulee syyttäjä. Nyt hän kuitenkin
pyörittää kolmilapsisen perheen
taloutta ja siinä sivussa lakiasiaintoimistoa kotikylässään Vesannolla.
Lisäksi hän työskentelee konttorinjohtajan sijaisena Keiteleen Osuuspankin Viitasaaren konttorissa.
Iiro Lyytinen
Vesanto
“Minua kiinnostaa kaikki. Siksi päädyin lukemaan oikeustieteitä. Ajattelin sen olevan
hyvä yleistutkinto, mikä ei sulkisi mitään
suuntaa pois. Innostuin siitä kuitenkin ihan
hirveästi”, Katri Ollila kertoo.
Ollila myöntää olevansa mukana monessa, ja kertoo sen olevan osin verenperintöä. Hänellä on viisi sisarusta, kaksi isosiskoa ja kolme pikkuveljeä, joista kaikki ovat
palanneet takaisin kotiseudulle. Omien
lasten lisäksi arkeen kuuluu läheisesti myös
sisarusten lapset, joten katraan pääluku
nousee toiselle kymmenelle.
Kurenniemestä maailmalle - ja takaisin
Katri Ollila on syntynyt vuonna 1982. Hän
on maanviljelijä Lauri ja opettaja Laura
Nuutisen lapsista kolmanneksi vanhin. Hänen isosiskonsa ovat Anne ja Eija ja kolme
pikkuveljeä Juho, Jaakko ja Matti. Ollilan
koti Nuutilan tila sijaitsee Kurenniemellä
Oinaskylän ja Niiniveden rajalla, Vesannolta Kuopioon päin. Ollilan vanhemmat asuvat tilalla edelleen.
Kaikki sisarukset ovat palanneet opiskelujen jälkeen takaisin kotiseudulle. Isosisko Anne toimii tilitoimistoyrittäjänä Tilitoimisto Tilihilimoissa Vesannolla ja Eija
työskentelee terveyskeskuslääkärinä. Juho
on rakennusinsinööri ja Matti on rakennusmestari - Juho tällä hetkellä teknisen johtajan sijaisena Tervossa ja hän myös viljelee
kotitilaa. Jaakko on metsäinsinööri.
“Kaikilla meistä on ollut tai on parhaillaan käynnissä rakennusprojekti. Onneksi
on eläkkeellä oleva isä, joka osaa kaikkea”,
Ollila naurahtaa.
Katri Ollilan tie pois Vesannolta ja takaisin kulki Rovaniemen ja Kuopion kautta.
Hän aloitti oikeustieteiden opiskelut Lapin yliopistossa vuonna 2002. Perässä Rovaniemelle muutti myös hänen nykyinen
miehensä, Tervosta lähtöisin oleva Tuomas
Ollila.
Valmistuttuaan vuonna 2005 hän aloitti syyttäjäharjoittelun ja istui vuoden ajan
käräjiä oikeusnotaarina. Varatuomarin arvon hän sai vuonna 2006 ja asianajajatutkinnon 2013.
”
Juristi mielletään usein
hillityksi, vakaaksi ja
rauhalliseksi. Mutta minä en
sellainen ole eikä minusta
sellaista tule.
“Meidän Petra oli kahden viikon ikäinen kun hän istui ensimmäiset käräjät.
Aloitti uransa huumausainerikoksella”, Katri Ollila vitsailee.
Muutto takaisin kotikonnuille tuli
ajankohtaiseksi, kun perheeseen oli syntymässä toinen lapsi ja kaksioasuminen Kuopiossa alkoi käydä ahtaaksi. Katri työskenteli tuossa vaiheessa pankkilakimiehenä
Suonenjoen Osuuspankissa.
“Olen sanonut, että koeajalle tultiin,
mutta ei me kyllä oikeasti olla täältä pois
lähdössä”, Ollila toteaa.
Muuttopäätöksen myötä Ollila irtisanoutui pankista ja perusti yrityksen yhdessä miehensä Tuomaksen kanssa. Lakiasiaintoimisto Ollilan palveluihin kuuluvat
lainopilliset palvelut, pääasiassa perhe- ja
jäämistöoikeudelliset asiat sekä kiinteistöjen kauppakirjat.
“Päätös oli hyvä, täällä tuntui olevan
jonkinlainen tyhjiö ja töitä on riittänyt. Ei
ole tarvinnut erityisesti markkinoida, nettisivujakaan en ole vielä edes aukaissut”, hän
naurahtaa.
“Pidän tästä työstä ihan hirveästi.
Erityisesti mummoista. Juristi mielletään
usein hillityksi, vakaaksi ja rauhalliseksi.
Mutta minä en sellainenole eikä minusta
sellaista tule. Ei se tarkoita sitä, ettei osaa
asiaansa jos on iloinen ja tunteellinen”, hän
jatkaa.
Tällä hetkellä Katri Ollila työskentelee
yrittämisen ohella myös konttorinjohtajan
sijaisena Keiteleen Osuuspankin Viitasaaren konttorissa. Keiteleen Osuuspankissa
on parhaillaan menossa fuusio. Viime vuonna pankki siirtyi POP-pankkiryhmästä OPryhmään ja tällä hetkellä työn alla on yhdistyminen Pielaveden Osuuspankin kanssa
OP Nilakan seuduksi.
Kiellän “viimeinen sammuttaa valot”
-ajattelun
Katri Ollilan mukaan Vesanto – ja maaseutu
yleensäkin – on hyvä paikka lapsiperheelle.
Hänen kohdallaan apu on tarvittaessa lähellä ja harrastukset alkavat, kun kotiovesta astuu ulos.
“Minä haen välillä sisarusten lapsia
hoidosta ja jos minulla menee töissä pitkään, joku sisaruksista hakee meidän lapset”, hän sanoo tyytyväisenä.
Lakiasiaintoimiston töitä on mahdollista tehdä paikasta riippumatta. Kaukaisimmat perunkirjoitusasiakkaat ovat olleet
Singaporesta ja New Yorkista. Katrilla on
yhteinen toimisto siskonsa kanssa Vesannon keskustassa, mutta tarvittaessa töiden
tekeminen onnistuu myös kotona.
Viimeinen sammuttaa valot -ajattelua
vastaan Ollila haluaa kapinoida. Hän vastustaa ajatusta maaseudun autioitumisesta.
Hänet onkin valittu Vesannon Kehittämissäätiön asiamieheksi. Säätiön tarkoituksena on vahvistaa ja edistää kylien elinvoimaisuutta ja yhteisöllisyyttä ja pitää huoli siitä,
että ruohonjuuritason kehittämistyötä voidaan tehdä hallinto- ja kuntarakenteiden
mahdollisista muutoksista huolimatta. Säätiö hallinnoi sille pitkälti Vesannon kunnan
lahjoittamaa metsä- ja rahasto-omaisuutta.
Hän on mukana myös seurakunnan
luottamustehtävissä. Hänet valittiin viime
vuonna kirkkovaltuustoon ja tällä hetkellä
hän toimii sen puheenjohtajana.
Vanha talo käy harrastuksesta
Unelmien kodin Ollilat löysivät Vesantojärven rannalta. He yrittivät ostaa vuonna
1862 valmistunutta vanhaa pappilaa useaan
otteeseen, kunnes vuonna 2013 tärppäsi.
Muuttamaan he pääsivät seuraavana syksynä.
Remontti jatkuu edelleen. Tällä hetkellä suunnitteilla on rakentaa asunto entisiin
kirkkoherranviraston tiloihin Tuomaksen
äidille.
“Eihän tällainen varmaan koskaan tule
valmiiksi”, Katri Ollila huokaa. “Olen opetellut sahaamaan moottorisahalla ja sain
anopilta syntymäpäivälahjaksi ison halkaisukirveen. Pihahommat on erinomaista
vastapainoa työlle. Olen yrittänyt ostatella
myös traktoria”, hän jatkaa.
”
Olen opetellut sahaamaan
moottorisahalla
ja sain anopilta
syntymäpäivälahjaksi ison
halkaisukirveen.
Vapaa-aika pyörii pitkälti lasten harrastusten ympärillä: on partiota, ratsastusta ja viikkokisoja. Tällä hetkellä arjen
pyörittäminen on Katrin vastuulla, sillä
Tuomas opiskelee ja on sen vuoksi viikot
poissa kotoa. Ollila myös pitää satujumppaa
lapsille ja ensi kesänä pappilan pihalla nähtänee myös lapsille suunnattu osallistava
musiikillinen kesäteatterinäytelmä.
“Kurenniemen laulukerho muodostuu
suvun naisista ja muutamista ulkopuolisista henkilöistä. Tällä hetkellä teemme käsikirjoitusta ensi kesälle. Mummi on luvannut olla kertoja. Tarina kertoo eksyneestä
päivänsäteestä”, hän valottaa. Aikaisemmin
Kurenniemen laulukerho on esittänyt esi-
UusiSavo 1-2/2016
9
IIRO LYYTINEN
fakta
Katri Ollila, 34 vuotta
US
US US US US US US US US US Oikeustieteiden maisteri, varatuomari
Yrittäjä, Lakiasiaintoimisto
Ollila (Lex Forte Oy), Vesanto
Konttorinjohtajan sijainen, Keiteleen Osuuspankin Viitasaaren konttori
Harrastukset: omakotiasuminen, kuorolaulu ja
monipuolinen kuntoliikunta erityisesti luonnossa
Vesannon Kehittämissäätiön asiamies
Vesannon kirkkovaltuuston puheenjohtaja
Naimisissa Tuomas Ollilan kanssa
Kolme lasta: Perttu 7 v.,
Erkka 5 v. ja Petra 3 v.
Perheeseen kuuluu
myös kaksi koiraa
↖ ↖ Erkka, Petra ja Perttu äidin sylissä
pari vuotta sitten otetussa kuvassa.
↖ Liikunta on Katrille tärkeä harrastus,
jonka hän haluaa siirtää myös lapsille
esimerkiksi vetämällä satujumppaa.
→ Vesannon vanhaan pappilaan Ollilat
muuttivat noin puolitoista vuotta sitten.
merkiksi Valon lapsi -joulukuvaelmaa Vesannolla ja Tervossa.
Katrin täysin oma harrastus on laulaminen IloVeela-kuorossa. Tuon kaksituntisen
hän pyhittää itselleen ja on järjestänyt lastenhoitajan kuoroharjoitusten ajaksi.
”
Joka vuosi yritän opetella
sanomaan ei, mutta ei se
vain mene niin.
“Ajankäyttö onnistuu vaihtelevalla menestyksellä. En väitä, etten koskaan väsyisi.
Sitten kun väsyn, kiukuttelen toisille. Mutta
se menee ohi nopeasti. En ole halunnut myöskään tinkiä harrastuksista – en lasten enkä
omistani”, hän sanoo. “Ei tämä onnistuisi, jos
perheemme ei olisi tällainen. Yhteishuoltajuus sisarusten kanssa on korvaamaton apu.
Joka vuosi yritän opetella sanomaan ei, mutta ei se vain mene niin. Liikaahan kaikkea on
ja päivät ovat ympäripyöreitä, mutta niin se
on kaikilla meidän ikäisillä”, hän jatkaa.
Toivon tavallista arkea
Juristin työ luo tietynlaisen perspektiivin arkeen. Tärkeimmäksi nousee tavallinen
arki.
“Töiden puolesta on saanut nähdä niin
karuja kohtaloita, että välillä aina tulee tarkistettua että oma henkivakuutus on kunnossa”, Ollila sanoo.
“Omalta tulevaisuudeltani toivon että
saisin pysyä terveenä ja nähdä, kun lapset
kasvaa ja Tuomaksen parta harmaantuu. Innolla odotan millaisia eläjiä heistä tulee. Paljon haaveita liittyy myös tähän taloon."
Yritysmatkailuhankkeen tuotteita testataan
BMW-maasturit nousevat talvikelissäkin maastoajoradan esteiden päälle. Projektipäällikkö Antti Tulila seuraa BMW-pääkouluttaja Jarkko Miettisen ajonäytettä.
Yrityksille tarkoitettuja matkailutuotteita testataan
Tervossa ja Vesannolla.
TERVON KUNTA
Tervontie 4
72210 Tervo
[email protected]
Perustettu 1926
Asukkaita 1.610 (31.12.2015)
www.tervo.fi
Projektipäällikkö Antti Tulilan mukaan Yritysmatkailuhanke on käynnistynyt hyvin.
“Tässä ollaan oltu liikkuvassa
junassa. Mukana on ollut uusia toimijoita ja vanhoja kontakteja”, hän
kertoo.
Tulilan tavoitteena on, että kehittämistoiminta tuottaa raportin
tai paperipinon lisäksi myös paljon
vireää yritystoimintaa ja toimivat
puitteet ja tuotteet yritysmatkailulle.
“Tärkein juttuhan meillä on järvikalastuksen kehittäminen. Siinä
olemme päässeet hyvään vauhtiin”,
hän kertoo.
Yksi uusi kalastusmatkailuyritys on jo perustettu. Teemu Hiltusen
Lohimaa Fishing Services tarjoaa
uusia tuotteita järvikalastukseen.
Tarjontaan tulee muun muassa jigausta, vetouistelua, veneretkiä ja taksivenepalvelua. Yrityksen uusi kalusto
tulee Bella-veneiltä. Yrittäjä Teemu
Hiltunen kertoo, että hän tavoittelee
yritysryhmien lisäksi myös yksityisasiakkaita.
“Järvissä on lukematon potentiaali, ja jos sen osaa hyödyntää järkevästi, on kalastus samalla kestävää”,
Hiltunen sanoo.
Toisena
kehittämispainopisteenä on on metsästysmatkailu,
jossa on myös otettu askeleita. Viime viikonloppuna yritysasiakkaille
esiteltiin uutta fasaanijahtituotetta
ja Lohimaan palvelutarjontaa. Metsästysmatkailun saralla nähdään
Tulilan mukaan potentiaalisia kasvumahdollisuuksia.
Ajoharjoittelukausi pidentyy
Antti Tulila kertoo, että myös maasto-
säkin.
Miettinen pitää Tervon mahdollisuuksia hyvinä.
“Tuote on hyvä, pitää vain löytää
asiakkaat siihen. Talvi on melkein
täyteen myyty, mutta hiljaisemmille
ajoille maastoajokoulu on ehdottomasti tervetullut”, hän sanoo.
Yritysasiakkaita varten
Rally Promotion Finlandin Jarkko Miettinen kertoo jääradan olleen erinomaisessa kunnossa.
Valtran Juuso Raitanen sanoo Lohimaan puitteiden sopivan hyvin heidän tarkoituksiinsa.
ajokoulua on jo ehditty demoamaan
joulun välipäivinä.
Maastoajokoulua varten on
tehty käsittelyrata ja kymmenen kilometrin maastoreitti. Keväällä on
tarkoitus merkitä maastoon vielä lisää ratoja.
“Haetaan sellaisia maastossa
olevia teitä ja uria, joissa kalusto ei
vaurioidu, mutta autot ovat sellaisella epämukavuusalueella, että nähdään mihin kalusto pystyy ja mihin
niillä päästään”, Tulila sanoo.
BMW-ajokoulun pääkouluttaja
sekä Rally Promotion Finland -yrityksen edustaja Jarkko Miettinen
näyttää, että maastoajokoulun radalla voi hyvällä autolla ajaa talvikelis-
“Tuotteita tarjotaan hankkeen nimen
mukaisesti etupäässä yrityksille. Toivotaan että oman alueen yritykset
ottaisivat myös yhteyttä”, Antti Tulila
sanoo.
Mallia Yritysmatkailuhankkeen
tuotteistamiseen on haettu etenkin
talviajokoulusta, joka on yritysasiakkaiden suosiossa. BMW:n oman ajokoulun jälkeen Valtran jälleenmyyjät
olivat ajokoulussa viikon ajan. Viikon
aikana radalla kävi noin 150 vierasta, joista kaukaisimmat saapuivat
Australiasta. Hyviä toimintamalleja
pitää pystyä Tulilan mukaan monistamaan.
Valtran Sales Engineer Manager
Juuso Raitanen kertoo, että vieraaksi
pääsivät myyntitavoitteisiin yltäneet
myyjät ikään kuin palkintomatkalle.
“Viime vuonna aloitettiin ja tuntui menevän niin hyvin, että otettiin
uudestaan”, Raitanen sanoo.
Yhteistyö BMW:n kanssa on hänen mukaansa luontevaa, sillä brändiyhteistyö parantaa imagoa ja palvelut Tervossa sopivat hyvin Valtralle.
“Puitteet on tosi kohdallaan ja
jos on jotain säätämistä, kun meilläkin on niin iso porukka, Lohimaa tulee vastaan”, Raitanen kehuu.
Talviajokoulun lisäksi Valtran
kuljettajat pääsivät hurjastelemaan
jääradalla traktorin puikoissa.
“Huomaa, että kun ihmiset ajavat aamupäivällä autolla, niin osaavat huomattavasti paremmin ajaa
traktorillakin”, Raitanen kertoo.
Talvirieha starttaa tapahtumakauden
Äyskoskea pääsee tarkastelemaan
yläilmoista sekä Putouksesta tutun hahmon opastuksella.
Nyt tekeillä oleva Talvirieha järjestetään
neljättä kertaa. Ensimmäisen talven jälkeen
on siirrytty Lohimaahan. Paketti on jo hyvin kasassa, sillä liikunta- ja nuorisopalveluiden esimies Juha Honkaselkä järjestää
tapahtumaa jo rutiinilla. Loppua kohti kiire
kuitenkin helposti kasvaa.
“Viimeinen viikko on aikamoista höyryämistä”, Honkaselkä naurahtaa.
Uutta ohjelmaa tänä vuonna on muun
muassa yleisöä maksusta lennättävä helikopteri.
“Kuumailmapallohan meillä oli ensimmäisellä kerralla, niin ajateltiin että myös
nyt pitäisi päästä yläilmoihin”, Honkaselkä
kertoo.
Helikopteri lentää kelivarauksella,
mutta Honkaselkä vakuuttaa, että kopterin
pitäisi päästä ilmaan, jos näkyvyys on riittävä, eikä ole suoranaista myrskyä.
Lohimaan uudessa Taimenvirta-huoneistohotellissa on avointen ovien päivät,
ja huikealla koskinäkymillä varustettuja
huoneita tulee esittelemään Putouksesta
tuttu Jenni Kokanderin näyttelemä Irma
Rönkkö.
Lohipilkkiä pääsee harrastamaan perinteiseen tapaan. Mukana on myös merkattuja kaloja, joista voi voittaa lahjakortin
Lohimaahan, yrittäjä Aki Sirén lupaa.
Ohjelmaa on tarjolla koko perheelle ja
moneen eri makuun. Miauskis-kissa tulee
hauskuuttamaan lapsia. Yritystalossa voi
kokeilla laser-ammuntaa. Luvassa on myös
Liikunta- ja nuorisopalveluiden esimies Juha Honkaselkä rakentaa talviriehaa jo rutiinilla.
poniajelua ja muuta mukavaa tekemistä.
Syömään pääsee muun muassa Jokinotkon karjatilan Bönde-burgereita sekä
luonnollisesti tarjolla on myös kalaa, sillä
järjestetäänhän tapahtuma Lohimaassa.
Talkoovoimin kasattu tapahtuma
Juha Honkaselkä ja Lohimaan yrittäjät tai
edes Tervon kunta eivät järjestä tapahtumaa yksin, vaan mukana on laaja joukko talkoolaisia ja paikallisten järjestöjen tekijöitä.
Tapahtuman yhteisöllisyyttä kuvaa se,
että siellä käy noin 700 ihmistä ja talkoolaisia oli esimerkiksi ensimmäisenä vuonna yli
seitsemänkymmentä.
“Tällaista tapahtumaa ei yksin kukaan
revi kasaan” Honkaselkä sanoo.
Hän toivoo, että paikalle tulisivat lähialueiden ihmiset pyörähtämään vaikka
vain kahvilla tai tapaamassa muita ihmisiä.
Yleensä vilskettä riittää, vaikka sääkään ei
olisi täydellinen. Talvella tapahtumia ei ole
paljon, joten Talviriehasta kannattaa Honkaselän mukaan ottaa ilo irti.
“Miksi ei tulisi? Ehdottomasti kannattaa käydä katsomassa”, hän sanoo.
Tervo juhlii 90-vuotista historiaansa
Kunnan tarkkaa perustamispäivämäärää ei voida
määrittää, joten pyöreitä
juhlitaan koko vuoden ajan.
Tänä vuonna Tervon kunnassa
juhlitaan 90-vuotista kunnan ja
seurakunnan historiaa. Matkaan
on mahtunut monta mutkaa, eikä
juhlavuoden viettäminenkään ole
aina vaikuttanut ajankohtaiselta.
Vielä viime vuonna puhuttiin Nilakan kunnasta, joka olisi yhdistänyt
Tervon Vesannon, Keiteleen ja Pielaveden kanssa. Kuntaliitosselvitysneuvottelut jäädytettiin kuitenkin
toistaiseksi, ja nyt vireä 90-vuotias
porhaltaaa eteenpäin naapureidensa kanssa yhteistyötä tehden.
Tänä vuonna Tervo juhlii
90-vuotissyntymäpäiviään pitkin
vuotta erilaisilla tapahtumilla ja
kehittää edelleen asumisen ja matkailun mahdollisuuksia. Tervon
erikoisuutena tulee olemaan muun
muassa ranta-asumisen monipuolinen tarjonta.
Elinkeinoasiamies Sari Tulilan
mukaan kunnan kehityssuunta
on saatu pikkuhiljaa sitkeällä kehitystyöllä positiivisemmaksi. Uusia
asukkaita syntyy ja muuttaa paikkakunnalle. Yrityksiä perustetaan
ja toiminta kasvaa. Tulilan mukaan
paikkakunta ei kehity vain puhumalla ja toivomalla, vaan tarvitaan
tekoja ja mahdollisuuksia, joihin voi
tarttua. Hän painottaa, että kaiken
takana täytyy olla aito usko omiin
vahvuuksiin ja luottamus tulevaisuuteen.
Tervo syntyi pitkän prosessin
tuloksena
Ennen itsenäistymistään Tervo oli
ensin Rautalammin emäpitäjän
osana, jonka jälkeen kuului hallinnollisesti Karttulaan. Lisäksi Tervon alue oli jaettu Rautalammin ja
Karttulan seurakunnille. Vuonna
1986 säädetyn kunnallisasetuksen
tulkinnan mukaan oman seurakunnan perustaminen oli edellytys
kunnan olemassaololle.
Ensimmäinen Tervon seurakunnan perustamista käsittelevä
kokous pidettiin jo vuonna 1907.
Asia unohtui välillä vuosikymmeneksi, jolloin seurakuntaa alettiin
Petter Huttusen toimesta taas valmistelemaan. Vuonna 1922 perustettiin valtioneuvoston päätöksellä
Tervon seurakunta.
Tervo kuului hallinnollisesti
Karttulaan. Karttulan kunnanvaltuusto ei itsenäisyyttä hyväksynyt,
ja hylätty esitys päätyi lopulta maaherran käsiteltäväksi. Maaherra
katsoi, että seurakuntaa ei oltu
lopullisesti perustettu ennen kuin
kirkkoherra olisi virassaan. Kirkkoherra taas pystyttiin ehtojen mukaan palkkaamaan vasta, kun kirkko ja pappila olivat kunnossa.
Vuoden 1925 loppupuolella
seurakunnan edellytykset olivat
täyttyneet ja tervolaisten vietyä
asian vielä uudelleen valtioneuvostoon, antoi valtioneuvosto päätöksellään oikeuden toimia itsenäisenä
seurakuntana vuoden 1926 toukokuusta lähtien.
Karttulan valtuusto ei vieläkään taipunut, vaan vaan kiista seurakunnan perustamisesta
jatkui vielä vuoden ajan, kunnes
korkeimman
hallinto-oikeuden
päätös sinetöi uuden seurakunnan
perustamisen. Virallisesti kunta
aloitti toimintansa vasta vuoden
1928 alussa.
Vuosi täynnä tapahtumia
Tervon 90-vuotisjuhlavuoden tapahtumia suunnittelevan työryhmän puheenjohtajana toimiva hallintojohtaja Kaija Tarvainen kertoo
juhlinnan jakautuvan koko vuoden
ajalle. Juhliminen venytetään siis
Hallintojohtaja Kaija Tarvainen on Tervon juhlavuotta
valmistelevan työryhmän puheenjohtaja.
Tervon perustamisen tavoin pidemmälle ajalle.
Juhlavuosi starttaa maaliskuun alussa Talviriehalla. Juhlinta
jatkuu myöhemmin perinteisillä
tapahtumilla Luontokuvakesällä
ja Tervo-päivillä. Tulevana kesänä
luontokuvaajia hemmotellaan, sillä perinteisen Luontokuvakesän
tapahtumatarjonnan lisäksi Sääksikeidas-kuvauspalvelut aloittavat
toimintansa Tervossa. Tiedossa on
myös muun muassa pari rosvopais-
ti-tapahtumaa,
kantelekonsertti,
tangokonsertti sekä Luontomessut
elokuussa.
Vuoteen mahtuu enemmänkin
tapahtumia, sillä osa ohjelmasta on
vasta juhlavuoden suunnittelutyöryhmän pöydällä. Kaija Tarvaisen
mukaan varsinkin kesäajalle ja loppuvuodelle julkistetaan vielä uusia
tapahtumia.
“Juhlavuoden ohjelma tulee
tarkentumaan vielä myöhemmin”,
hän lupaa.
UusiSavo 1-2/2016
12
Rautalammin kunta
Kuopiontie 11 - 77700 Rautalampi
vaihde 040 164 2000
[email protected]
www.rautalampi.fi
Tapahtuu Rautalammin kunnassa
SIIRTOVIEMÄRIN SUUNNITTELUN INFOTILAISUUS
Kunnanviraston valtuustosalissa 18.2.2016 klo 18.
Infotilaisuus Kirkonkylästä Korpijärvelle, Konnekoskelle,
Kierinniemeen ja Pakarilaan suunniteltavasta
siirtoviemäristä.
PENKKARIPÄIVÄ
Rautalammin lukiolla 18.2.2016. Penkkariajelu lähtee
lukion pihasta n. klo 11.
WANHOJEN TANSSIT
Matti Lohen koululla perjantaina 19.2.2016 kello 18. Liput 4
€, hintaan sisältyy kahvi ja pulla. Kahvitarjoilu kello 17-18.
YHDISTYSMESSUT
Rautalammin kirjaston Kivijalassa lauantaina 27.2.2016
kello 11-15. Teemana fyysinen, psyykkinen ja sosiaalinen
hyvinvointi. Pääesiintyjänä on tohtori Kiminkinen.
Messuilla rautalampilaiset yhdistykset esittelevät
toimintaansa, lisäksi musiikki- ym. esityksiä. Ohjelmaa
myös lapsille. Messukahvio palvelee. Kirjasto avoinna.
Ilmoittautuminen kouluun,
esiopetukseen ja päivähoitoon
ILMOITTAUTUMINEN KOULUUN JA ESIOPETUKSEEN
maanantaihin 29.2. mennessä. Sähköiset lomakkeet
koulujen sivuilla: Matti Lohen koulu (http://peda.net/
veraja/rautalampi/mattilohen) ja Kerkonjoen koulu
(http://peda.net/veraja/rautalampi/kerkko).
ELOKUUSSA 2016 ALKAVAN TOIMINTAKAUDEN
PÄIVÄHOITOPAIKKOJEN HAKEMINEN.
Hakemuslomakkeita päivähkodeista,
varhaiskasvatusjohtajalta ja internetistä (http://peda.
net/veraja/rautalampi/paivahoito).
Ari Weidestä hallituksen pj
Rautalammin kunnanvaltuusto on valinnut kunnanhallituksen puheenjohtajaksi jäljellä olevaksi toimikaudeksi
Ari Weiden (kesk.). Samalla valtuusto myönsi Anneli Jalkaselle (kesk.) eron kaikista kunnallisista luottamustoimista.
Weide on tähän saakka toiminut kunnanhallituksen toisena varapuheenjohtajana. Kunnanhallitukseen valitaan
uusi jäsen seuraavassa valtuuston kokouksessa maaliskuussa. Jalkaselle myönnettiin ero myös valtuuston jäsenyydestä, joten hänen tilalleen kunnanvaltuustoon nousee
keskustan Matti Huuskonen.
Kari Katajiston toimiston ovi on avoinna ja puhelin päällä. Hän vastaa mielellään kiintiöpakolaisten vastaanottoa koskeviin kysymyksiin.
Neljä pakolaisperhettä saapuu
kahden kuukauden päästä
Rautalammilla on jo pitkän aikaa
valmistauduttu kiintiöpakolaisten vastaanottoon. Nyt tulijat
ovat jo tiedossa. Ensimmäiset
neljä perhettä saapuvat kahden kuukauden kuluttua.
Pakolaisten vastaanoton käytännön
järjestelyitä koordinoimaan Rautalammin kunta on palkannut pakolaiskoordinaattorin ja -ohjaajan. Pakolaiskoordinaattori Kari Katajisto aloitti
työssään tammikuun lopulla, pakolaisohjaajaksi valittu Karoliina Miskala
aloittaa maaliskuun alussa.
"Käytännön järjestelyt ovat hyvällä mallilla. Kunnassa on tehty hyvää
pohjatyötä, mistä on helppo lähteä jatkamaan", Katajisto kiittelee.
Katajisto on koulutukseltaan yhteiskuntatieteiden maisteri. Hän on
aikaisemmissa töissään kouluttanut
esimerkiksi työnhaussa ja urasuunnittelussa – myös maahanmuuttajaryhmiä.
Pakolaiskoordinaattori ja -ohjaaja
tulevat työskentelemään työparina.
Vaikka koordinaattorin tehtäviin kuuluu myös hallinnollisia tehtäviä, uskoo
Katajisto kummankin työskentelevän
ainakin alkuvaiheessa tiiviisti myös
kentällä. Koordinaattorin tehtäviin
kuuluu lisäksi Viekku-hankkeen vetäminen.
Avoimuus tärkeää
Vyöryn lailla päälle tullut turvapaikanhakijatilanne on sekoittanut keskustelua myös kiintiöpakolaisten kohdalla.
Katajiston mukaan tähän ei ole tarvetta.
"Kiintiöpakolaiset ovat lähtökoh-
Syyrian sisällissota sai
alkunsa Arabikeväästä
Levottomuudet Syyriassa saivat alkunsa tammikuussa 2011, kun Syyriassa alkoi kansannousu Bašar al-Assadin hallintoa vastaan. Hallituksen vastaisilla
joukoilla oli konflikteja myös keskenään,
lisäksi tilanteeseen sekaantuivat myös
ulkovallat. Pakolaistulva levisi maan sisälle ja myös ulkopuolelle. Koko maan
laajuiseksi sisällissodaksi konflikti laajeni keväällä 2012.
Vuoden 2014 loppuun Syyriasta
oli paennut yli neljä miljoonaa ihmistä,
taustalla on elinolojen huononeminen
ja raaka väkivalta.
Libanonissa syyrialaisia pakolaisia
on jo toista miljoonaa. Suomi vastaanottaa noin tuhat kiintiöpakolaista vuodessa, viime vuonna yli puolet oli kansallisuudeltaan syyrialaisia.
"Rautalammille saapuvat pakolaisperheet tulevat pakolaisleiriltä Libanonista ja ovat syyrialaisia. Heillä on todella rankat taustat ja toivottomat olot.
Voimme tarjota heille turvaa ja toivoa
paremmasta tulevaisuudesta", pakolaiskoordinaattori Kari Katajisto kertoo.
taisesti eri asia kuin turvapaikanhakijat. Leirillä olevat, YK:n pakolaisstatuksen saaneet kiintiöpakolaiset tietävät
jo nyt tulevansa Suomeen ja Rautalammille. Myös meillä on valmistauduttu
hyvin, vaikka varmasti yllätyksiäkin
tulee."
Katajisto kertookin, että hänen toimistonsa ovi kunnanviraston alakerrassa on auki ja puhelin päällä.
"Kaikkea kuultua ei kannata uskoa. Kun kunnassa on pakolaiskoordinaattori, voi täältä saada myös ensikäden tiedon", hän muistuttaa.
Neljässä pakolaisperheessä on
kaikkiaan reilu 20 henkilöä. Aikuisia
on kahdeksan, lapsista valtaosa on alle
kouluikäisiä ja osa peruskouluikäisiä.
Ensivaiheessa paikkakunnalla aletaan
hoitaa kuntoon perusasiat, kuten terveystarkastukset. Syksyllä alkaa kotoeli käytännössä kielikoulutus.
Viekkuhankkeelle
rahoitus
Sisäministeriö on myöntänyt Rautalammin kunnalle EU-rahoituksen
Vieraat kulttuurit vierellä kulkemaan
(Viekku) -hankkeelle 330.000 euron rahoituksen. Kunnalle jäävä maksuosuus
on noin 110.000 euroa. Hanke kestää
syyskuuhun 2018 saakka ja sen tavoitteena on luoda valmiudet pakolaisten
vastaanottamiseen ja tukea tänne saapuvien pakolaisten kotoutumista.
UusiSavo 1-2/2016
13
Positiivisen anarkian lähettiläät
Kodinkoneet
Kodin elektroniikka
Huonekalut,
valaisimet
Patjat, peitot
Kännykät
Tietokoneet ja
oheislaitteet
Soneran liittymät
Tietokonehuolto
Äyräpääntie 1, Keitele puh. 017-852165
Jarppi yrittää
saada tolkkua, kun
tukioppilas Sanni
Jetsonen puhuu
peruna suussa.
Duudsonit tuli Vesannolle – ja
joutuivatkin itse yllättäen hyväntahtoisen jekkuilun kohteeksi.
Vierailun pääteema oli kuitenkin
koulukiusaamisen estäminen.
Sari Toikkanen
Vesanto
Duudsoneitten HP nappaa kasasta valkoisen, puhtaan paperin. Hän rypistää
sen ja polkee vielä varmuuden vuoksi jalallaan littanaksi. ”Jos minä nyt
pyydän tältä paperilta anteeksi, niin
tuleeko tämä takaisin siloiseksi ja puhtaaksi?” HP kysyy. ”Samalla tavalla sun
sanat ja teot voi jättää toiseen ihmiseen
pysyviä ruttuja, tahroja ja arpia. Sen
takia me toivotaan, että mieti miten puhut toiselle ja miten kohtelet toista. Me
toivotaan, että sä luot ympärilles hyvää
mieltä, hymyä ja iloa, etkä jätä kehenkään ruttuja.”
HP:n havainnollinen esitys saa Vesannon yhtenäiskoulun liikuntasaliin
kokoontuneet oppilaat ja opettajat hiljaisiksi. On helppo yhdessä sopia, ettei
ruttuja jätetä. Sen vakuudeksi jokainen
kirjoittaa nimensä Meidän luokassa ei
kiusata -julisteeseen.
Vesannolla kitketään kiusaamista
Duudsoneitten vierailu on osa Vesannon yhtenäiskoulussa ja lukiossa
aloitettua koulukiusaamisen kitkemiskampanjaa. ”Alkusyksynä koulu sai
palautetta, ettei kiusaamiseen puututa
tarpeeksi. Mietimme mistä se johtuu,
koska omasta näkökulmasta puutuimme kaikkiin tapauksiin, jotka meille
tuli tietoon. Kyselimme ja tutkimme
asiaa tarkemmin. Joistakin tapauksista
emme tienneet, koska oppilaat halusivat pitää ne omana tietonaan”, kuraattori Sanna Varis kertoo.
Koululla kuitenkin päätettiin, että
asiaan tartutaan jämäkästi. Vuoden
aikana kivakoulutiimi on selvittänyt
kiusaamistapauksia, vanhempia on
kutsuttu mukaan selvitystyöhön, koululla on nähty tukioppilaiden esittämiä,
aiheeseen liittyviä mininäytelmiä ja
alaluokilla on harjoiteltu sosiaalisia ja
tunnetaitoja Synkeän louhoksen seikkailupelissä. Tämänkertainen vierailu
HP kysyy siliääkö paperi, jos hän pyytää siltä anteeksi.
tuli mahdolliseksi, kun Vesannon kehittämissäätiö ja paikallinen Lions Club
lähtivät koulun kanssa rahoittamaan
sitä.
Kiusaaja katuu ikänsä
Vierailukutsu oli Duudsoneille mieluinen. ”Kiusaamisen vastustaminen on
oikeastaan ainut vakava asia, josta me
Duudsonit halutaan aktiivisesti puhua”, Jarppi sanoo. Hän oli HP:n kanssa hypännyt aamulla autoon ja ajellut
Savoon.
Duudsoneille aihe on läheinen, sillä nelikossa on kokemusta asian kummaltakin puolelta. Vierailijat kertovat,
kuinka Jarnoa kiusattiin koulussa.
Hän kuitenkin uskalsi ottaa asian puheeksi kotona, kiusaamiseen päästiin
puuttumaan ja se saatiin aikanaan
loppumaan. Jukka taas raivasi uutena
oppilaana omaa tilaa eikä aluksi edes
tajunnut, että siinä jäi pienemmät koululaiset jalkoihin. Vaikka hän myöhemmin tuli järkiinsä ja pyysi anteeksi, jätti
se pysyvän jäljen, myös häneen. ”Ollaan
ehditty tehdä tuhansia asioita elämän
aikana, ja ainut asia, mitä Jukka sanoo
katuvansa on se, että on koulussa kiusannut”, HP kertoo.
Mikään ei oo mahrotonta
Duudsonit ovat nähneet, mihin kaveriporukalla voi päästä – silloin kun ei kiu-
sata. Vaikka he olivat erilaisia poikia,
kasvoivat he yhteisten harrastusten
ja hiljalleen viriävien unelmien kautta
siksi, mitä nyt ovat: muun muassa Possen ja Duudsonit tuli taloon -suosikkiohjelmien tekijöiksi. He ovat tunnettuja heittäytymisestään mitä villeimpiin
temppuihin myös muualla maailmassa.
Heidän ohjelmiaan on nähty yli 150
maassa.
Duudsonit haluavat kannustaa
muitakin toteuttamaan unelmiaan.
”Toivon mukaan muistatte tämän: Mikään ei oo mahrotonta”, HP painottaa
koulun tilaisuudessa.
Unelmien eteen pitää toki tehdä
työtä. ”Jos asiaa ei tee sata lasissa, ei voi
tietää sitä, mihin oikeasti voi päästä”,
Jarppi puolestaan toteaa.
Hänen mielestään yksin ei kuitenkaan tarvitse, eikä voikaan pärjätä,
vaan on uskallettava pyytää apua. Tärkeää on myös säilyttää mielenkiinto
itse tekemiseen. ”Me halutaan levittää
positiivisen anarkian ilosanomaa. Ei
saa ikinä unohtaa pilkettä silmäkulmassa ja lapsenmielisyyttä.”
Pilkettä silmäkulmaan -neuvo
menikin perille saman tien, sillä tukioppilaat yllättävät HP:n ja Jarpin haastamalla heidät esityksen lopuksi jekkuiluun. Tehtävänä on puhua peruna
suussa ja juoda, huonon onnen sattuessa, Wasabilla maustettu smoothie. Naurun saattelemana homma hoituu niin
Duudsoneilta kuin tukioppilailtakin.
UusiSavo 1-2/2016
14
Sinustako Sisä-Savon Talentti?
UusiSavo 1-2/2016
Painos: 12.000 kpl
Julkaisupäivä: 16.02.2016
Jakelualue: Suonenjoki, Pielavesi, Rautalampi,
Vesanto, Keitele, Tervo
Osoitteeton jakelu: Posti Oy
Painopaikka: I-Print Oy,
Seinäjoki
Kustantaja: Viestirauta Oy
ISSN: 2342-8279
Iisrokki -tapahtuma järjestää esiintymismahdollisuuden kolmelle
uudelle kyvylle lavalla 5.6.2016
Iisveden ranta-areenalla.
Suonenjoki
441 895
Painotuote
2. vuosikerta
UusiSavo on yksityinen ilmaisjakelulehti, joka
ilmestyy kymmenen kertaa vuodessa. Lehden
levikki on noin 11.000 kappaletta ja se jaetaan
kaikkiin kotitalouksiin ja yrityksiin Suonenjoella, Pielavedellä, Rautalammilla, Vesannolla,
Keiteleellä ja Tervossa.
www.uusisavo.fi
Toimitus
Kuopiontie 13, 77700 RAUTALAMPI
[email protected]
PÄÄTOIMITTAJA
Marita Leskinen
p. 0400 547 185
[email protected]
SIVUNVALMISTUS
Iiro Lyytinen
p. 050 536 5570
[email protected]
AVUSTAJAT TÄSSÄ LEHDESSÄ
Markus Sjöberg ja Sari Toikkanen
Asiakaspalvelu ja myynti
[email protected]
PÄÄTOIMITTAJA
Marita Leskinen
p. 0400 547 185
[email protected]
MYYNTINEUVOTTELIJA
Riittaliisa Summanen
p. 0400 275 061
[email protected]
Ilmoitusvalmistus
ILMOITUSVALMISTAJA
Tarja Kovero
p. 040 487 1203
[email protected]
Seuraava lehti
Seuraavan kerran UusiSavo ilmestyy 22.3.2016.
Kilpailusta ja sen järjestämisestä vastaa Voima virtaa -yhdistys. Iisrokki on musiikkitapahtuma jonka ikärajaton pääkohderyhmä
on nuoret. Kilpailun tarkoituksena on antaa
erityisesti sisä-savolaisille lapsille ja nuorille
esiintymismahdollisuus isolla lavalla, “isojen
starojen” -malliin.
Ensisijaisesti esityksen kokonaisuus
ratkaisee. Siihen liittyy lapsen tai nuoren/
ryhmän luonteva esiintyminen, lahjakkuus
ja esityksen tulkinta/”fiilis”.
Kilpailun toivotaan kannustavan osallistujia ja myös yleisöä erilaisiin ilmaisutapoihin, eri lajeissa. Kilpailun yhteyteen
voidaan järjestää lapsille ja nuorille mahdollisesti myös workshop-muotoista esiintymis- tai muuta taitokoulutusta.
Kilpailuun ilmoittautuminen 30.4.2016
mennessä: www.iisrokki.net
Osallistumalla tienaat
Rock´n Run – tapahtuma haastaa lapset ja
nuoret liikkumaan. Lenkkeilytapahtumaan
Kulttuuri kylässä
Sisä-Savon Sävelet ry. toteuttaa
Kulttuuri kylässä -hankkeen SisäSavon ja Konneveden alueella.
Sisä-Savo
Kyseessä on monitaiteellinen kulttuurihanke, jonka tarkoituksena on tuoda
kulttuuria jokaisen ihmisen saataville
ja antaa jokaiselle mahdollisuus nauttia
erilaisista kulttuurielämyksistä omalla
paikkakunnalla. Hanke kestää aina 2018
tammikuuhun asti. Hankkeen päärahoittaja on ELY-keskus ja sen kokonaisbudjetti on noin 250 000€.
Hankkeen
aikana
toteuttavia
kulttuuritoimintoja ovat esimerkiksi
erilaiset monitaiteelliset esitykset, lyhytkurssit, yhteislaulutilaisuudet sekä
kulttuurijoulukalenteri. Toiminnot toteutetaan paikallisten taiteilijoiden ja
alueen harrastajien kanssa.
Hanke toteutetaan pääosin yhteistyössä yhteistyökumppaneiksi haluavien yhdistysten ja yritysten kanssa.
Lisäksi yhteistyötä tehdään kaikkien
hankealueen kuntien kanssa. Osa näistä
yritys- ja yhdistyskumppaneista on jo
valittu, mutta kaikista kunnista on vielä
mahdollisuus lähteä mukaan.
Nuoret, alueella asuvat kulttuuriosaajat halutaan myös saada osaltaan
mukaan hankkeeseen kesätöiden muodossa. Heitä palkataan kevään aikana
muutamia. Tarkempi ilmoittelu tehdään
yhdistyksen myöhemmin avattavalla
sivustolla www.savelet.info. Lisätietoja
hankkeesta ja nuorten palkkauksesta
saa Milja Markkaselta 0401849764 tai [email protected].
osallistuvalle nuorelle tarjotaan bonuksena
edullisempi tapahtumalippu. Ideana on kiertää juosten, hölkäten tai kävellen kerran tai
niin monta kertaa kun huvittaa noin 1½ km
reitin oman fiiliksen mukaan ilman apuvälineitä. Reitti kulkee Kinnulanniemen poluilla.
Lenkillä ei oteta aikaa eikä kilpailla toisten
kanssa.
Ennakkoon yhteislenkille ilmoittautunut nuori saa Iisrokin pääsylipusta 10,- alennuksen ja Rock´n Run passin (ennakkolippu
25,-/portilta 30,-)
Kaikkien Rock´n Run – tapahtumaan
osallistuneiden kesken arvotaan tuotepalkintoja. Tapahtuma-alueella on pihapeli alue
sekä perheen pienemmille on pomppulinna.
Sopraanot
Metsäkedolla
Sisä-Savon Sävelet ry. järjestää 17.3. konserttimatkan Sopraanot Metsäkedolla konserttiin Varkauteen. Konsertti tarjoaa korkeatasoisen musiikkimatkan hauskoilla sketseillä höystettynä.
Musiikin lomassa piipahdetaan mm. parisuhdeterapeutilla, kuntotarkastuksessa ja ihmetellään
mitä sopraano tekee toimistossa.
Kapellimestari Maija Ruuskasen johdolla kedolla kirmailevat kauniit sopraanot Maria Lund
ja Päivi Pylvänäinen. Tenorina kedolla häärii itseoikeutetusti Tomi Metsäketo.
Reissu sisältää lipun, bussikyydin Suonenjoelta sekä fanitapaamisen taiteilijoiden kanssa
tilaisuuden jälkeen.
Tiedustelut ja sitovat ilmoittautumiset (24.2
mennessä), Milja p. 0401849764 tai [email protected]
Arpaonni suosi Päiviä ja Riittaa
Matkamessuarvonnassa
arvottiin lahjakortit Rautalammin ja Konneveden
matkailuyrityksiin.
Rautalammin ja Konneveden
yhteisellä Matkamessuosastolla
järjestettyyn arvontaan osallistui
kaikkiaan 342 henkilöä. Arvonnassa palkintona oli 300 euron
lahjakortit Rautalammin ja Kon-
neveden matkailuyrityksiin.
Arvonta suoritettiin Rautalammilla viime maanantaina. Rautalammin lahjakortin
voitti Päivi Forsblom ja Konneveden lahjakortin Riitta Tuovinen.
Onnettarena arvonnassa
toimi Konneveden kunnansihteeri Jouko Hyppönen ja
virallisena valvojana Mikko
Hakkarainen.
Jouko Hyppönen nosti voittaja-arvat Päivi Heikkisen kannattelemasta
maljasta. Arvonnan valvojana toimi Mikko Hakkarainen (vasemmalla).
UusiSavo 1-2/2016
15
Päätoimittajan palsta
16.02.2016
Vauhdikasta maalaiselämää
Marita Leskinen
päätoimittaja
Ei puhettakaan, että vauhti UusiSavon
alueella hiljenisi, vaikka räntää mättää ja talven pimeä vielä peittoaa päivän valoisan ajan.
Ensi lauantaina on Rämäkällä Alamäkiluistelukisa Rautalampi Cup. Hiihtolomaviikon aloittaa Tervon Talvirieha seuraavana
lauantaina. Vesannolla ja Pielavedellä nautitaan teatteriesityksistä. Kulttuuria, urheilua
ja hauskanpitoa arjen vastapainoksi.
Ilimoja on pidellyt. Piti vesiviikolla puhallella ja päästellä outoja ääniä kun ei muutakaan voinut. Nesterallin yksi nopeimmista
ja suosituimmista pätkistä on Myhinpäässä
Hankamäentiellä. Se on myös matka meiltä
kirkolle, parikymmentä kilometriä Z-mutkaa
ennen ylämäkeä ja ennen alamäkeä, kiverää
kaarretta, jyrkkää nousua, joka eri ilmein kyytii kulkijaa.
Leuto keli ja vesisade liotti tien pinnan
kiiltäväksi kelmuksi. Ei puhettakaan niihin
mutkiin menosta. Hujuuttelin kaksi päivää
Konnekosken tien kautta. Alkuviikosta oli Kasan tien t-risteyksessä Voimatelin pakettiauto luisunut suoraan ojaan, pyrstö oli puoliksi
tiellä. Laskettelin tuurilla Kokkos Heikin ohi
iljamista alamäkeä ja sain väistettyä pakun
perän, luultavasti siinä kohtaa menin silmät
kiinni.
Ylämäkiin oli pakko yrittää saada vauhtia, pyörät suti ja auto seilaili. Järvien kokoiset lammikot roiskahtelivat. Kiitos Lehmoset, navetan kupeesta kulkeva jyrkkä pitkä
nousu olisi jäänyt kesken, jos ei ystävälliset
asukkaat olisi käyneet sinne ruilauttamassa
hiekkaa.
Tiistai illan kotimatka kesti kaksi ja puoli
tuntia. Sata metriä ennen kotipihaa kaikkien
luistelujen jälkeen auto pysähtyi penkkaan,
kun jo melkein pihavalot vilkkui. Lapiointityöt ennen nukkumaan menoa ovat avio-
Kalervo Hämäläisen
muistokonsertti Vesannolla
puolisolle parempaa unilääkettä kuin tylsät
tv-ohjelmat.
Kolmantena päivänä piti ajaa 9-tien
kautta, vaikka matkaa kertyi tuplasti lisää ja
luistinrataakin riitti ennen päätielle pääsyä.
Paluumatkalla tuli hiekoitusauto Myhinpääntiellä vastaan, mikä onnenläikähdys! Arvostan tästä lähtien kaikkia näkemiäni hiekkakasoja - vaikka lattialla.
Maaseudulla ei pärjätä ilman kunnossa
olevia teitä ja nyt niiden kunnossa alkaa olla
todellakin parantamisen varaa. Onhan se
yksi perusedellytyksistä, että päästään liikkeelle. Olin yhteydessä Ely:n Petri Keräseen,
joka vastaa koko Pohjois-Savon tieverkosta,
hienommin Liikenne- ja infrastruktuurista.
Ystävällinen mies, mutta nosti kädet pystyyn.
Onneksi autoni on kuin hevonen - se tietää minne olen menossa vaikka en uskaltaisi
ajaa.
Päiväkahvivieras
Konsertti kunnioittaa Kalervo
Hämäläisen kotiseututyötä.
Sari Toikkanen
Vesanto
Kun suruviesti 98-vuotiaan Kalervo Hämäläisen kuolemasta viime kesänä tuli,
virisi ajatus muistokonsertin järjestämisestä. Se olisi kunnianosoitus vesantolaissyntyisen musiikkivaikuttajan tekemää
työtä kohtaan. ”Kalervo Hämäläisen vaikutus vesantolaiseen ja lähiseutujen musiikkielämään on mittavampi kuin voisi
kuvitella”, Mauri Haapamaa toteaa. Hän
toimii puheenjohtajana konsertin järjestävässä Vesannon Musiikinystävät ry:ssä.
Musiikista iloa lapsille ja nuorille
Kalervo Hämäläisen innoittamana ja tukemana on Vesannolla järjestetty 1990-luvun alkuvuosilta saakka jokakeväiset,
hänen nimeään kantavat musiikkikilpailut. Ne kokoavat koululaisia Vesannolta,
Tervosta ja Karttulasta mittelöimään laulu- ja soittotaidoillaan. ”Parhaimpina vuosina kolmen päivän aikana esiintymiskorokkeelle nousi yli neljäsataa jalkaparia”,
Haapamaa kuvailee tapahtuman suosiota. Nykyään esiintyjiä on ilmoittautunut
noin puolet huippuvuosien määristä.
Kalervoiksikin kutsuttu kilpailu sai
alkunsa, kun Hämäläinen lahjoitti huomattavan rahasumman lasten ja nuorten
musiikkiharrastuksen elvyttämiseen. Yhdessä Vesannon Musiikinystävien kanssa
rahat päätettiin ohjata kilpailun järjestämiseen. Hämäläisen perustaman Suomi
pojat ja Suomi tytöt -säätiön lahjoitusten
turvin katetaan nykyäänkin suurin osa
kilpailun järjestämiskuluista sekä myönnetään rahapalkinnot.
Odotettu kilpailu on saanut monet
lapset ja nuoret harjoittelemaan taitojaan, esiintymään ja nauttimaan musiikista. Kilpailussa menestyminen on rohkaissut joitakin nuoria myös etenemään
Vesannon Musiikinystävät ry:n puheenjohtaja
Mauri Haapamaa on ollut ideoimassa ja
järjestämässä muistokonserttia Vesannolle.
musiikin saralla. ”Kilpailu on muokannut
hirmuisen monta hyvää bändiä ja laulajiakin on viety tangomarkkinoille asti”,
Haapamaa kehaisee.
Monipuolinen ohjelma
Elämäntyönsä Kalervo Hämäläinen teki
musiikkipedagogina ja musiikkiopiston
johtajana Helsingissä. Tunnetuimpien
teostensa, Lapin äidin kehtolaulun ja Veteraanin iltahuudon lisäksi hän sävelsi ja
sanoitti muun muassa marsseja, lastenlauluja ja hengellisiä lauluja. Hämäläinen
sai ansioistaan director musicens - ja kamarineuvoksen arvonimet.
Muistokonsertissa kuullaan muun
muassa kuusi Kalervo Hämäläisen sävellystä mukaan lukien hänen tunnetuimmat laulunsa. Nuorin laulaja on 7-vuotias Sebastian Turunen Karttulasta.
Vesantolaista nuorta osaamista edustaa
puolestaan Henriikka Haatainen pianollaan. Konsertissa kuullaan myös aikuista
tulkintaa. Säestäjäksi saapuu jyväskyläläinen jousiorkesteri johtajanaan kapellimestari Esko Eirola.
Kaikille avoin muistokonsertti järjestetään sunnuntaina 28. helmikuuta
klo 13.00 alkaen Vesanto-hallissa. Tilaisuuteen myydään käsiohjelmia ovelta.
Väliajalla Vesannon seurakunta tarjoaa
kahvit. Tilaisuuden järjestelyissä on mukana myös kunnan kulttuuritoimi.
Reino Rissanen käy Pielavedelle
palattuaan Nesteen huoltoasemalla
kuulemassa paikkakunnan
uutiset ja lukemassa lehdet.
Luovien läpi elämän
Kuljetusyrittäjä Reino Rissanen edustaa Pielavettä ulkopaikkakunnilla.
Markus Sjöberg
Pielavesi
Kuljetusyrittäjä Reino Rissasen yrityksellä, RRK-kuljetuksella on kaksi yhdistelmäajoneuvoa.
“Ajetaan kierrätysmetalleja, paperia ja
sellaista ympäri Suomea”, Rissanen kertoo.
15-vuotta kuljetusyrittäjänä on pitänyt
sisällään monenlaista, mutta eritoten reissaamista. Rissasen mukaan ulkopaikkakunnilla
kuulee usein, että pielaveteläisten kanssa on
helppo tulla toimeen.
“Olisiko se sellainen rauhallinen ja miettivä vähäsen. Sellainen se ainakin minun
mielestä on”, Rissanen pohtii pielaveteläisten
perusolemusta.
Hän kertoo, että kuljetusyrittäjän työssä joutuu välillä luovimaan sekä liikenteessä
että asiakkaiden kanssa. Jokaisella asiakkaalla ei ole aina hyvä päivä, kun menee esi-
merkiksi vaihtolavaa vaihtamaan. Riittävällä
rauhallisuudella asiat menevät kuitenkin
yleensä hyvin.
“Yleensä olen kolme viikkoa maailmalla
ja yhden viikon Pielavedellä. Ja viikonloput
olen tietysti täällä.”
Paikkakunnalta kotoisin oleva Reino palaa työreissujen jälkeen mielellään takaisin
kotipaikalleen Pielaveden Vaaraslahteen.
“Sitä vaan on siellä tottunut olemaan,
niin siellähän se on oltava. Täällä on helpompi yrittää, kun on tutut paikat, vaikka meidän
työt ovatkin maailmalla”, Rissanen sanoo.
Pielavedelle palattuaan Reino Rissanen
käy usein Nesteen huoltoasemalla tapaamassa kavereita, kuulemassa kylän uutiset
ja lukemassa päivän lehdet. Paikkakunnalla
ei aina ihmeitä tapahdu, mutta elämä menee
eteenpäin. Rauhallisuudessa on Rissasen mukaan puolensa.
“Kaksipiippuinen juttuhan se on. Hyväkin, mutta eihän se toisaalta ole hyvä, jos aina
on samanlaista. Minun mielestä täällä tapahtuu ihan tarpeeksi.”
K-market Reimari
tarjoaa
HINNAT VOIMASSA TO-SU 18.-21.2.2016W,
ELLEI TOISIN MAINITA.
3 99
GRILLATTU
KOIPIREISI BROILERIN
kg
kaat!
Hyvät asiak
n
Kiitos paljo ta!
vuosis
kuluneista
n
Essi Kosone
s
a
i
p
p
u
a
K
:
T
lu
Kahvitarjoi 11-16
klo
PE 19.2.2016
Tuore, kokonainen
KIRJOLOHI
5
18.-20.2.
Palvelutiskiltä
RANSKALAINEN
PATONKI
0
250 g
79
kpl
PARSAKAALI
0
Suomi/Ruotsi, raj. 2 kpl/tal.
400 g, Espanja
99
99
kg
kpl
(2,48/kg)
Valio
MAUSTETUT 6 P
RK!
JOGURTIT
1
0
K-menu
200 g, ei laktoositon,
raj. 1 erä/tal.
OMENA
99
2 kg, Puola
6 prk
(1,65/kg)
99
ps
(0,50/kg)
palvelemme ARK 7-21,LA 7-21, SU 11-21
K-MARKET REIMARI
Keiteleentie 5, Keitele
Puh. 0127 852 111
[email protected]
www.facebook.com/kmreimari
Ta
u
rjo
ks
v
et
as
sa
2.
7. ita.
1
.- in
oim
16in ma
KE ois
TI- llei t
e
REIMARI
Edullisesti
alkuviikkoon
Wursti
Atria Perhetilan
Extrapalvileikkeleet
300-400 g ja UUTUUS!
Extrakorppukinkku
299
Broilerin
fileesuikaleet
250-300 g
(6,63-7,96/kg)
350 g (7,48-9,97/kg)
rs
Ilman korttia 4,09 pkt (10,26-13,63/kg)
199
rs
-26 %
-35 %
Ilman korttia 3,09 rs (10,30-12,36/kg)
Meillä jauhettu!
Kurkku
Suomi
Naudan
jauheliha
229
795
Atria
Sun all in 1
400 g (1,73/kg)
30 kpl (0,08/kpl)
kg
Uunilenkki
rasvaa alle 10%
kg
Konetiskitabletti
069
pkt
245
pkt
K-Supermarket Suonenjoki
Rautalammintie 15, 77600 Suonenjoki
puh. 020 7931570
Palvelun hinta 020-alkuisiin numeroihin lankapuhelinmesta
8,21 snt/puh. + 6,9 snnt/min. (sis. alv 24%), matkapuhelimesta
8,21 snt/puh. + 16,9 snt/min. (sis. alv 24%)
Palvelemme
ma-la 8-21
ja su 10-21