SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS PIRKANMAALLA Nykytilan kuvaus

Comments

Transcription

SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS PIRKANMAALLA Nykytilan kuvaus
SOTE- JA MAAKUNTAUUDISTUS PIRKANMAALLA
Nykytilan kuvaus
Kevät 2016
Sisällys
1.
TIIVISTELMÄ ......................................................................................................................................... 7
2.
TOIMEKSIANTO JA RAJAUS.................................................................................................................... 9
3.
PIRKANMAAN VÄESTÖ .........................................................................................................................11
3.1.
4.
ALUE- JA MAAKUNTAHALLINTO PIRKANMAALLA..................................................................................15
4.1.
Pirkanmaan liitto .........................................................................................................................15
4.1.1.
Maakuntia ohjaava lainsäädäntö ja johtaminen ...................................................................15
4.1.2.
Tehtävät ..............................................................................................................................15
4.1.3.
Henkilöstö ...........................................................................................................................17
4.1.4.
Talous ..................................................................................................................................17
4.2.
Pirkanmaan ELY-keskus ...............................................................................................................18
4.2.2.
ELY-keskuksen tehtävät .......................................................................................................18
4.2.3.
Pirkanmaan ELY-keskukselle keskitetyt tehtävät ..................................................................19
4.2.4.
Linjauksia maakuntiin siirtyvistä ELY-keskusten tehtävistä....................................................20
4.2.5.
Arvio Pirkanmaan ELY-keskuksesta siirtyvistä tehtävistä ......................................................21
4.3.
Hallituksen linjauksissa siirtyviksi kaavaillut muut ja rajapinnassa olevat tehtävät........................23
4.3.1.
Pirkanmaan maatalous- ja maaseutuhallinto........................................................................23
4.3.2.
Kaavoitus .............................................................................................................................27
4.3.3.
Elinkeinopalvelut .................................................................................................................30
4.3.4.
Työllisyydenhoito.................................................................................................................37
4.3.5.
Rakennusvalvonta................................................................................................................40
4.4.
5.
Väkiluku ja väestöennuste ...........................................................................................................11
Jatkotyössä huomioitavaa alue- ja maakuntahallinnon kokoamisen osalta...................................41
PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS ...........................................................................................................42
5.1.
Pelastustoiminnan ohjaus ja organisoitumien ..............................................................................42
5.2.
Kattavuus ....................................................................................................................................43
5.3.
Tehtävät ......................................................................................................................................43
5.4.
Henkilöstö ...................................................................................................................................43
5.5.
Talous..........................................................................................................................................43
5.6.
Keskeiset toiminnot ja niiden laajuuden kuvaus ...........................................................................44
5.6.1.
Valvontatoiminta .................................................................................................................44
5.6.2.
Turvallisuusviestintä ............................................................................................................44
5.6.3.
Pelastustoiminta ..................................................................................................................44
5.6.4.
Varautuminen ja valmiussuunnittelu....................................................................................44
6.
7.
5.6.5.
Ensihoito..............................................................................................................................45
5.6.6.
Verkosto- ja viranomaisyhteistyö .........................................................................................45
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN PIRKANMAALLA ...........................47
6.1.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri .......................................................................................................47
6.2.
Kunnat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjinä ......................................................47
VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN PIRKANMAALLA ............................................49
7.1.
Väestön terveyserojen kaventaminen on yhteinen velvoitteemme ..............................................49
7.2.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kansalliset linjaukset.......................................................49
7.2.1.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa -lainsäädäntö ..........................................50
7.2.2.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen alueellisesti -lainsäädäntö ......................................50
7.3.
8.
9.
Väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio Pirkanmaalla ..........................50
7.3.1.
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet...................................................51
7.3.2.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset suunnitelmat..........................................51
7.3.3.
Terveyserojen kaventamisen tavoitteiden toteutuminen Pirkanmaalla ................................51
7.3.4.
Terveyserojen kaventamisen kehittämistarpeet Pirkanmaalla ..............................................52
7.4.
Yhteenveto ..................................................................................................................................53
7.5.
Lähteet ........................................................................................................................................54
PERUSTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA ........................................................................................55
8.1.
Avosairaanhoitopalvelut..............................................................................................................58
8.2.
Perusterveydenhuollon päivystys ja kiirevastaanotot...................................................................59
8.3.
Terveydenhoito ja terveysneuvonta ............................................................................................60
8.4.
Kuntoutus ja terapiatoiminta .......................................................................................................62
8.5.
Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalvelut ............................................................63
8.6.
Perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaanhoito ja kotisairaalatoiminta .........................64
8.7.
Suun terveydenhuolto .................................................................................................................65
8.8.
Työterveyshuolto ........................................................................................................................66
8.9.
Täydentävät perusterveydenhuollon palvelut ..............................................................................68
8.10.
Pirkanmaan perusterveydenhuollon keskinäinen yhteistyö, kehittäminen ja koulutus .................70
8.11.
Yhteenveto ..................................................................................................................................72
SOSIAALIHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ PIRKANMAALLA .................................................................74
9.1.
Sosiaalipalveluiden lainsäädännölliset lähtökohdat......................................................................75
9.2.
Yhteistoimintaa ja tulevia muutoksia ...........................................................................................77
9.2.1.
Palveluseteli ........................................................................................................................77
9.2.2.
Sosiaalipäivystys ..................................................................................................................77
9.2.3.
Sosiaalipalveluiden yleinen toiminnallinen ja taloudellinen tilanne Pirkanmaalla .................78
9.2.4.
Tiivis talouskatsaus ..............................................................................................................79
9.3.
Tiivistys Pirkanmaan kokonaistilanteesta 2015 keskeisillä tehtäväalueilla ....................................80
9.3.1.
Vammaispalvelut sis. kehitysvammapalvelut (sis. omaishoidon tuki alle 65-vuotiaille) .........80
9.3.2.
Lapsiperheiden palvelut .......................................................................................................82
9.3.3.
Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut ....................................................................82
9.3.4.
Lastensuojelu.......................................................................................................................82
9.3.5.
Toimeentulotuki ..................................................................................................................82
9.3.6.
Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut ..........................................................................83
9.3.7.
Ikäihmisten palvelut.............................................................................................................83
9.3.8.
Sosiaaliasiamiestoiminta ......................................................................................................84
9.3.9.
Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen..........................................................................84
9.4.
10.
Jatkotyössä huomioitavaa............................................................................................................84
ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA .........................................................................................85
10.1.
Yleistä..........................................................................................................................................85
10.2.
Tays.............................................................................................................................................85
10.2.1.
Konservatiivinen toiminta ....................................................................................................85
10.2.2.
Operatiivinen toiminta .........................................................................................................86
10.2.3.
Psykiatria .............................................................................................................................87
10.2.4.
Kuntoutus ............................................................................................................................87
10.2.5.
Opetus ja tutkimus...............................................................................................................88
10.2.6.
Ensihoito..............................................................................................................................88
10.3.
Alueen sairaalat (VALS, VAS, Hatanpää ja Jokilaakso) ...................................................................90
10.3.1.
Konservatiivinen toiminta ....................................................................................................90
10.3.2.
Operatiivinen toiminta .........................................................................................................90
10.3.3.
Psykiatria .............................................................................................................................91
10.4.
Yksityisesti tuotetut esh-palvelut .................................................................................................91
10.5.
Päivystyspalvelut .........................................................................................................................91
10.6.
Kliiniset tukipalvelut ....................................................................................................................92
10.6.1.
Kuvantaminen .....................................................................................................................92
10.6.2.
Lääkehuolto .........................................................................................................................92
10.6.3.
Laboratoriopalvelut .............................................................................................................92
10.7.
Ulkopuoliset myynnit ja ostot sairaaloittain .................................................................................93
10.8.
Kehittäminen ja digitalisaatio ......................................................................................................93
10.8.1.
Kehittäminen .......................................................................................................................93
10.8.2.
Digitalisaatio ........................................................................................................................93
10.9.
Yhteenveto ..................................................................................................................................93
10.9.1.
11.
Jatkovalmistelussa huomattavaa:.........................................................................................94
YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA............................................................................96
11.1.
Kuntien vastuu ympäristöterveydenhuollossa..............................................................................96
11.2.
Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen Pirkanmaalla ..........................................96
11.3.
Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta ................................................97
12.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ PIRKANMAALLA ...................................................98
12.1.
Henkilöstökysely..........................................................................................................................98
12.2.
Perusterveydenhuolto .................................................................................................................99
12.3.
Työterveyshuollon henkilöstö ....................................................................................................100
12.4.
Sosiaalihuollon henkilöstö .........................................................................................................100
12.5.
Erikoissairaanhoito ....................................................................................................................100
12.6.
Ympäristöterveydenhuolto ........................................................................................................101
12.7.
Tukipalvelut...............................................................................................................................101
12.8.
Jatkoselvitys ja haasteet ............................................................................................................103
13.
SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KIINTEISTÖT JA MUU OMAISUUS PIRKANMAALLA ..................105
14.
PIRKANMAAN SOTE-ICT.................................................................................................................107
14.1.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä tietohallinto ja ICT-palveluiden järjestäminen ..................107
14.1.1.
Tietohallinnon johtaminen .................................................................................................107
14.1.2.
Sote:ssa tietohallinnolla on suuri rooli ...............................................................................108
14.1.3.
Toiminnan volyymit ...........................................................................................................109
14.1.4.
ICT-kustannukset ...............................................................................................................109
14.1.5.
ICT-henkilöstö ....................................................................................................................111
14.2.
Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä ICT-palveluiden tuottaminen ...........................................111
14.2.1.
Sosiaali- ja terveyspalveluiden sovellukset .........................................................................112
14.2.2.
Talous- ja henkilöstöpalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja asianhallinnan sovellukset
114
14.2.3.
Työasemat ja päätelaitteet ................................................................................................115
14.2.4.
Pilvipalvelut .......................................................................................................................116
14.2.5.
Tietoverkot ja konesalit......................................................................................................116
14.2.6.
Toimipisteet.......................................................................................................................116
14.3.
Yhteenveto Pirkanmaan Sote ICT kokonaisuudesta ....................................................................116
14.3.1.
Löydökset kootusti .............................................................................................................116
14.3.2.
Sote-uudistuksen toteuttamisessa huomioitavat asiat .......................................................117
15.
ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ ......................................................................................................119
15.1.
Maakuntien perustamisen esivalmistelu ja muutosjohtaja .........................................................119
15.2.
Sote- valmistelu ja muutosjohtaja..............................................................................................120
15.3.
Valmistelun käynnistäminen ......................................................................................................121
RAPORTIN LIITTEET ...................................................................................................................................122
Liite 2.1. Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä .....................................................122
Liite 3.1. Pirkanmaan väestöllisiä tunnuslukuja ......................................................................................126
Liite 4.1. Kuntien maankäytön suunnittelun käytetyt resurssit vuonna 2015 ..........................................127
Liite 4.2. Pirkanmaan TE-palvelut; resurssit ja tehtävät ..........................................................................132
Liite 5.1. Pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät,
henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...............................................................................................135
Liite 6.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta ..........................................137
Liite 7.1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatiomalli .....................139
Liite 7.2. TEAviisari -tiedonkeruun kuvaama kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden kehitys Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa vuosina 2008–2015 ............................................................................140
Liite 10.1. Erikoissairaanhoidon taulukot ...............................................................................................141
Liite 11.1. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon keskeiset kuvaajat..................................................148
Liite 12.1. Perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, vanhuspalveluissa ja muissa
sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät,
henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...............................................................................................151
Liite 12.2. Työterveyshuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät,
henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...............................................................................................152
Liite 12.3. Ympäristöterveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden
lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ...........................................................................153
Liite 12.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluissa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet,
työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 ....................................................154
1. TIIVISTELMÄ
Tämän selvityksen tavoitteena on antaa lukijalle kokonaiskäsitys sote- ja maakuntauudistuksessa uudelle
maakunnalle siirtyväksi esitettyjen tehtävien nykytilasta Pirkanmaalla. Selvitys on laadittu alueen kuntien,
sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen yhteisenä virkatyönä. Työtä ovat
ohjanneet Pirkanmaan kuntajohtajakokous ja Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä.
Sote- ja maakuntauudistus on niin tehtävien, henkilöstön, omaisuuden kuin julkisen sektorin
rahavirtojenkin uudelleenjärjestelyn näkökulmasta Suomen hallintohistorian suurin ja laajakantoisin
reformi. Maakunnan liiton, TE-toimiston ja ELY-keskuksen toimintojen uudelleenjärjestelyn ja
yhteensovittamisen haasteita vähättelemättä, selvää on, että uudistuksen vaikein palanen on kuntien
perusterveydenhuollon ja sosiaalitoimentehtävien yhteen kokoaminen, tähän liittyvät liikkeenluovutukset
ja asiakkuusprosessien hallinta.
Pirkanmaan sosiaali- ja terveydenhuollon kunnallista järjestäjäkenttää tarkasteltaessa päähuomio ajautuu
kentän moninaisuuteen. Palveluiden järjestäjien väestöpohja vaihtelee Pirkanmaalla Ikaalisten reilusta
7 200:sta Tampereen ja Oriveden muodostaman yhteistoiminta-alueen vajaaseen 235 000:een. Viisi kuntaa
hankkii lähes kaikki sote-palvelunsa kunnan ja yksityisen yhdessä omistamalta yhtiöltä, kaksi kuntaa kunnan
itsensä omistamalta yhtiöltä ja kahden terveysaseman avosairaanhoitopalvelut ostetaan yksityiseltä (ks.
luku 8). Sosiaalihuollon tehtävien osalta tilanne on samankaltainen, kuntien sosiaalipalveluiden tuotanto- ja
järjestämistapa sekä tuotantoprosessit vaihtelevat merkittävästi. Samoja lakisääteisiä palveluja tuotetaan
huomattavan erilaisilla tavoilla, mikä johtuu paljolti kuntien erilaisesta lähtökohdista palvelujen
järjestämiselle (ks. luku 9).
Moninaisuus paistaa läpi myös sosiaali- ja terveydenhuollon ICT-ratkaisuissa. Sovellusten ja laiteratkaisujen
kirjo on laaja. Järjestelmät ovat hyvin pitkälle organisaatiokohtaisia ja myös eri toimittajien ratkaisuja (ks.
luku 14). Sujuvan uudistuksen kannalta tämän kokonaisuuden haltuunotto on äärimmäisen tärkeää,
yhdistämistä pitää pystyä tekemään. Koska sote-toiminta on erittäin ICT-riippuvaista, jatkuvuuden
turvaaminen muutostilanteessa nousee riskienhallinnan näkökulmasta yhdeksi keskeisimmistä asioista.
Henkilöstövolyymien näkökulmasta uudistus on poikkeuksellisen merkittävä. Pirkanmaalla työskentelee
julkisesti tuotettujen sosiaali- ja terveydenhuollon tehtävien ja niihin kytkeytyvien tukipalvelujen parissa yli
19 000 henkilöä (ks. luku 12). Jatkossa tehtävässä työssä muutoksen johtaminen, henkilöstön
osallistuminen ja osallistaminen nouseekin väistämättä valmistelun keskiöön.
Pirkanmaan kuntien ja sairaanhoitopiirin omistamien kiinteistöjen nykyarvo asettuu noin miljardin euron
tuntumaan, kiinteistöjen tasearvo on noin puolet tästä. Selvitystä tehtäessä ilmeni, että tasearvojen
määritellyssä on huomattavia eroja kuntien välillä. Selvitystyön puitteissa laadittu yleiskatsaus Pirkanmaan
sote-kiinteistöistä löytyy osoitteesta http://tieto.pirkanmaa.fi/sote/.
Pirkanmaalla tehtävän jatkovalmistelun kannalta tärkeää on, että valmistelu projektoidaan ja resursoidaan
siten, että muutostyötä olisi mahdollista myös tosiasiallisesti viedä eteenpäin. Kokonaisuuden hallinnan
kannalta tarkoituksenmukaisin ratkaisu olisi, että Pirkanmaalle perustettaisiin kaksi yhteen sovitettavaa
projektia ajalle 1.9.2016–30.6.2017 (väliaikaishallinnon aloittamiseen saakka), toinen sosiaali- ja
terveydenhuollon kokonaisuutta varten ja toinen maakunnan perustamisen esivalmistelua ja muita siirtyviä
tehtäviä varten.
Maakuntahallinnon jatkosuunnittelussa maakunnan liiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja pelastuslaitoksen
sekä kunnilta siirtyvien tehtävien yhteensovittamisen ohella keskiöön nousee kuntien ja uuden maakunnan
elinvoimatehtävien, liikennejärjestelmätyön, työllisyydenhoidon ja maankäytön suunnittelun työnjaon ja
yhteistyön määrittely. Olennaiseksi suunnittelutehtäväksi tulee myös tukipalveluiden siirtämisen ja kuntien
kanssa jakamisen määrittely. Erityisesti on huolehdittava ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden
tukipalveluiden jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien
kesken.
Sote-uudistuksen jatkovalmistelussa ratkaisevan keskeiseksi tavoitteeksi nousee yhteisen näkemyksen
rakentaminen pirkanmaalaisesta sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuuden toteuttamismallista. Esitys
Pirkanmaalla tehtävästä sote- ja maakuntauudistuksen jatkotyöstä on raportin luvussa 15.
2. TOIMEKSIANTO JA RAJAUS
Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä (liite 2.1.) päätti kokouksessaan 17.2.2016, että
uudistuksen esivalmistelut Pirkanmaalla käynnistetään laatimalla inventaariotyyppinen nykytilaselvitys
tulevalle toimijalle siirtyväksi esitetyistä tehtävistä. Ohjausryhmän toimeksiannon mukaisesti selvityksessä
on pidättäydytty nykytilan kuvauksessa, eikä siinä ole otettu kantaa siihen, miten sote- ja
maakuntahallinnon palvelut tulisi Pirkanmaalla tulevaisuudessa järjestää.
Nykytilaselvityksen käynnistämisen yhteydessä ohjausryhmä kuitenkin päätti, että alueellisen tavoitteen
asetannan tulisi kulkea rinnan nykytilan kartoituksen kanssa. Lisäksi ohjausryhmä asetti tavoitteeksi, että
loppuraportin yhteydessä olisi myös esitys jatkotyöstä ja sen tavoitteista. Esitys Pirkanmaalla tehtävästä
jatkotyöstä on rapotin luvussa 15.
Selvitys on laadittu alueen kuntien, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen, maakunnan liiton ja ELY-keskuksen
yhteisenä virkatyönä. Pirkanmaan maakunnan ulkopuolista kunnista Keski-Suomen maakuntaan kuuluvat
Jämsä ja Kuhmoinen ovat osallistuneet kuntien päätösten mukaisesti Pirkanmaalla tehtyyn valmisteluun.
Kuva 1 Uuden maakunnan tehtävät 5.4. hallituksen linjauksen mukaan
Kuva 2 Pirkanmaan kunnat ja väestö 1.1.2015
3. PIRKANMAAN VÄESTÖ
Tiina Konttajärvi (Pirkanmaan liitto)
3.1.
Väkiluku ja väestöennuste
Pirkanmaa on asukasluvultaan Suomen toiseksi suurin maakunta. Maakunnan väkiluku on kasvanut
tasaisesti viime vuodet ja Tilastokeskuksen v. 2040 ulottuvan väestöennusteen mukaan Pirkanmaan
väkiluku jatkaa kasvuaan. Kasvu keskittyy kuitenkin lähinnä Tampereen keskusseudulle samalla kun väestö
vähenee maakunnan reuna-alueilta.
Kuva 3 Ennustettu väestönmuutos 2015–2040
Liitteessä 3.1. Väkiluku v. 2015 ja väestöennuste v. 2040 kunnittain
Tableau-esityksessä väkiluku v. 2015–2040 kunnittain.
Huoltosuhde
Väestöllisellä eli demografisella huoltosuhteella tarkoitetaan alle 15-vuotiaiden ja 65+ vuotta täyttäneiden
määrän suhdetta 15–64 -vuotiaiden määrään. Vuonna 2015 Pirkanmaan väestöllinen huoltosuhde vastasi
koko maan huoltosuhdetta, mutta kuntakohtaiset erot huoltosuhteessa olivat huomattavat. Tampereella
oli alhaisin huoltosuhde (47,2) muiden Pirkanmaan kuntien ylittäessä koko maan keskiarvon (58,2).
Tilastokeskuksen väestöllisen huoltosuhteen vuoteen 2040 ulottuvan ennusteen mukaan erot kuntien
välillä kasvavat edelleen. Vuonna 2040 Tampereen huoltosuhde on ennusteen mukaan 54,2, kun koko
maassa se on 69,7. Vuonna 2040 Kuhmoisten huoltosuhteen ennustetaan olevan puolestaan 131,2.
Kuva 4 väestöllinen huoltosuhde v. 2015 ja väestöllisen huoltosuhteen ennuste v. 2040 kunnittain
Tableau-esityksessä demografinen huoltosuhde kunnittain.
Väestön ikärakenne
Pirkanmaan kuntien välillä on huomattavia eroja niiden ikärakenteessa. Alle 6-vuotiaiden osuus oli v. 2015
korkein Tampereen kehyskunnissa ja myös vuonna 2040 pikkulasten suhteellinen osuus tulisi olemaan
korkein kehyskunnissa. Alhaisin pikkulasten osuus on sekä v. 2015 tiedon että v. 2040 väestöennusteen
mukaan Kuhmoisissa, Mänttä-Vilppulassa, Punkalaitumella ja Ruovedellä. Myös 7-15-vuotiaiden osuus koko
kunnan väestöstä on korkein Tampereen kehyskunnissa sekä v. 2015 että v. 2040. Lisäksi Juupajoella 7-15vuotiaiden suhteellinen osuus tulisi v. 2040 olemaan viiden korkeimman joukossa.
75 vuotta täyttäneiden osuus v. 2015 oli vastaavasti alhaisin Tampereen kehyskunnissa. Eniten yli 75vuotiaita oli v. 2015 maakunnan reuna-alueilla: Kuhmoisissa, Punkalaitumella, Ruovedellä ja Virroilla.
Vuoden 2040 ennusteen mukaan Lempäälässä, Tampereella, Ylöjärvellä ja Vesilahdella olisi vähiten yli 75vuotiaita; suhteessa eniten yli 75-vuotiaita olisi Kuhmoisissa, Kihniössä ja Virroilla. Huomattavaa on, että v.
2040 joissakin kunnissa jo joka neljäs kunnan asukas tullee olemaan yli 75-vuotias. Tällaisia kuntia ovat mm.
Kuhmoinen, Kihniö, Virrat, Mänttä-Vilppula ja Ruovesi. Maakunnan tasolla ikääntyneiden osuus vastaa koko
maan lukuja sekä v. 2015 että v. 2040.
Liitteessä 3.1. väestö ikäryhmittäin kuntakohtaisesti
Tableau-esityksessä väestön ikärakenne kuntakohtaisesti tarkasteltuna
Koulutus ja työllisyys
Väestön koulutustasoa tarkasteltaessa voidaan havaita, että Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa
väestöä kuin koko maassa keskimäärin, sillä peruskoulun jälkeen tutkinnon suorittaneita oli v. 2014
Pirkanmaalla 73% väestöstä, kun koko maassa vastaava luku oli 70%. Peruskoulun jälkeen tutkinnon
suorittaneita on suhteessa eniten Pirkkalassa ja Tampereella. Vähiten tutkinnon suorittaneita on Kihniössä
ja Kuhmoisissa.
Kuva 5 Väestön koulutusaste ja työllisyysaste kuntakohtaisesti
Pirkanmaan 18–64-vuotiaiden työllisyysaste oli v. 2014 hieman alhaisempi koko maan arvoon (68,0)
verrattuna. Maakunnan kunnista korkein työllisyysaste oli Vesilahdella (74,2) ja alhaisin Kuhmoisissa ja
Virroilla, kummassakin arvolla 62,5.
Verotettavat tulot ja tarvevakioidut sote-menot
Verotettavien tulojen keskiarvo v. 2014 koko maassa oli 24 300€/asukas. Pirkanmaan kunnista kaikki muut
paitsi Pirkkala (28 500) alittivat tämän. Alhaisimmat verotettavat tulot/asukas olivat Kihniössä (19 700).
Liitteessä 3.1. verotettavat tulot/asukas € v. 2014 kuntakohtaisesti
THL:n Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvevakioidut menot kunnittain ja sairaanhoitopiireittäin vuonna 2014
- tutkimuksessa alueiden ja kuntien nettomenot suhteutetaan asukkaiden palvelutarpeisiin, minkä
tuloksena saadaan tarvevakioidut menot. Tarvevakioituja menoja laskettaessa kuntatasolla saatavista
tiedoista etsitään tekijät, jotka parhaiten selittävät sosiaali- ja terveydenhuollosta aiheutuvia menoja.
Näiden tietojen pohjalta jokaiselle kunnalle lasketaan asukaskohtainen tarvekerroin, joka kuvaa asukkaiden
palvelutarpeita suhteessa maan keskiarvoon. Sosiaali- ja terveydenhuollon tarvekertoimen laskennassa
hyödynnetään alue- ja kuntakohtaisia tietoja väestön ikä- ja sukupuolirakenteesta, sairastavuudesta ja
sosioekonomisesta asemasta.
Tarkastelualueen kunnista tarvevakioidut sosiaali- ja terveydenhuollon menot olivat v. 2014 korkeimmat
Orivedellä ja alhaisimmat Juupajoella. Vain kahdeksassa Pirkanmaan kunnassa tarvevakioidut sote-menot
olivat alhaisemmat kuin koko maassa keskimäärin.
Terveyden- ja vanhustenhuollon tarvevakioidut menot olivat v. 2014 alhaisimmat tarkastelualueen kunnista
Kangasalla ja korkeimmat Kihniössä ja Orivedellä. Vuonna 2014 tarvevakioidut terveyden- ja
vanhustenhuollon menot olivat 17/24 kunnassa korkeammat kuin koko maassa keskimäärin. THL:n
Terveytemme-sivustolla on mahdollista tutustua karttaan, jossa havainnollistetaan eroja tarvevakioiduista
menoissa alueittain ja kunnittain.
Sairastavuus
Ikävakioitu sairastavuusindeksi ilmaisee, miten tervettä tai sairasta kunnan väestö on suhteessa koko maan
väestön keskiarvoon (= 100). Ikävakioinnilla huomioidaan väestön ikärakenne, joka vaihtelee
kuntakohtaisesti. Kelan sairastavuusindeksi perustuu kolmeen tilastomuuttujaan: kuolleisuuteen,
työkyvyttömyyseläkkeellä olevien osuuteen työikäisistä (16 - 64-vuotiaat) sekä lääkkeiden ja
ravintovalmisteiden korvausoikeuksien haltijoiden osuuteen väestöstä. Kelan ikävakioidun
sairastavuusindeksin mukaan v. 2014 väestö oli terveintä Pirkkalassa. Korkeimmat sairastavuusindeksit
olivat Mänttä-Vilppulassa ja Punkalaitumella.
Liitteessä 3.1. ikävakioitu sairastavuusindeksi kuntakohtaisesti
Huomioitavaa
Pirkanmaan väkiluku kasvaa edelleen
kasvu keskittyy Tampereen keskusseudun kuntiin, reuna-alueiden väestö vähenee
kuntakohtaisia eroja huoltosuhteessa, erot kasvavat v. 2040 ennusteen mukaan
väestö ikääntyy reuna-alueiden kunnissa, Tampereen keskusseudulla suhteessa eniten
lapsia
Pirkanmaalla asuu hieman koulutetumpaa väestöä kuin koko maassa keskimäärin
työllisyysasteessa kuntakohtaisia eroja
Pirkanmaalla verotettavat tulot / asukas keskimäärin alhaisemmat kuin koko maassa
4. ALUE- JA MAAKUNTAHALLINTO PIRKANMAALLA
4.1.
Pirkanmaan liitto
Esa Halme (Pirkanmaan liitto), Petri Pikkuaho (Pirkanmaan liitto)
4.1.1. Maakuntia ohjaava lainsäädäntö ja johtaminen
Maakuntien liittojen toiminta perustuu ensisijaisesti kuntalakiin, lakiin alueellisesta kehittämisestä ja
maankäyttö- ja rakennuslakiin. Tämän lisäksi monessa muussa laissa on säädetty tehtäviä ja velvoitteita
maakuntien liitoille.
Pirkanmaan liitto on 22 pirkanmaalaisen kunnan muodostama kuntayhtymä. Maakuntavaltuusto, jossa on
59 jäsentä, on ylin päättävä elin. Kaikki maakuntavaltuutetut ovat lain velvoitteen mukaisesti myös
kuntiensa valtuutettuja. Maakuntahallituksessa on 11 jäsentä ja tarkastuslautakunnassa 5. Kaikissa näissä
toimielimissä kokoonpano vastaa maakunnan kunnallisvaalitulosta. EU-tehtävien hoitamiseksi maakunta
vastaa Länsi-Suomen alueen liitoille kuuluvien hankkeiden koordinoinnista. Toimintaa tukee maakunnan
yhteistyöryhmä.
Pirkanmaan liiton toimistoa johtaa maakuntajohtaja apunaan aluekehitysjohtaja, innovaatio- ja
tulevaisuustyön johtaja, maakuntakaavoitusjohtaja ja hallintojohtaja.
Kuva 6 Pirkanmaan liiton henkilöstö
4.1.2. Tehtävät
Alueiden kehittäminen on liiton lakisääteisiä tehtäviä. Pirkanmaan liitto edistää aluekehitystä vastaamalla
maakunnan strategisesta suunnittelusta ja toisaalta koordinoimalla kehittämisrahoitusta. Liitolla on myös
omia kehittämisvaroja, niin EU-pohjaisia kuin kansallisiakin. Maakuntastrategia laaditaan neljän vuoden
välein ja sen hyväksyy maakuntavaltuusto. Strategia on maakunnan toimijoiden yhteinen näkemys
maakunnan kehittämisestä. Strategiaa täsmennetään joka toinen vuosi laadittavalla
toimeenpanosuunnitelmalla.
Kehittämistoiminnan koordinointi tapahtuu maakunnan yhteistyöryhmässä, jonka sihteeristönä liitto toimii.
Yhteistyöryhmä yhteen sovittaa Euroopan aluekehitys-, sosiaali- ja maaseuturahaston toimia Pirkanmaalla.
Pirkanmaan liitto käyttää Euroopan aluekehitysrahaston varoja maakunnan kehittämiseen erilaisten
hankerahoitusten kautta. Hankkeet kohdistetaan maakuntastrategian kärkiin kuten valmistavan
teollisuuden uudistamiseen.
Innovaatio- ja tulevaisuustyössä kehitetään Pirkanmaan innovaatioympäristöä tehokkaammaksi ja
avoimemmaksi tietojohtamisen keinoin. Ryhmä kehittää ja tunnistaa moderneja innovaatiotoiminnan
malleja ja -politiikkainstrumentteja, johtaa niiden käytäntöön viemistä Pirkanmaalla. Innovaatiotoiminnan
tilannekuvan avulla seurataan systemaattisesti innovaatioympäristön toimivuutta ja toiminnan
tuloksellisuutta. Analyysiin pohjautuen tunnistetaan mahdollisia korjaavia toimenpiteitä ja tuetaan niiden
käynnistämistä.
Pilkahdus-ennakointiyhteisön avulla koordinoidaan alueen ennakointityötä, edistetään tulevaisuustiedon ja
ennakointimenetelmien avoimuutta ja soveltamista sekä osallistutaan kansalliseen ennakointityöhön.
Yhteistyökumppaneitamme ovat yliopistot ja korkeakoulut, yksityiset ja julkiset suunnitteluorganisaatiot,
innovaatiopalvelujen tarjoajat sekä yrittäjäyhteisöt, kunnat ja elinkeinoyhtiöt sekä kansainväliset
aluekumppanit.
Maakuntakaavoitus on osa maakunnan suunnittelua ja liiton lakisääteinen tehtävä. Maakunnan
suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden käyttöön
liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa. Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan
maakuntakaavassa esitetään alueiden käytön ja yhdyskuntarakenteen periaatteet ja osoitetaan maakunnan
kehittämisen kannalta tarpeellisia alueita. Maakuntakaavoituksessa ja sen suhteesta muuhun maankäytön
suunnitteluun on erillinen kuvaus (ks. luku 4.3.2.). Maakuntakaavojen laatimiseen kuuluu taustaselvitysten
laadinta, vaikutusten arviointi ja laaja vuorovaikutus. Lisäksi Pirkanmaan liitto ylläpitää ja kehittää laajoja
ympäristötiedon paikkatietoaineistojen tietokantoja. Aineistoja jaetaan avoimilla rajapinnoilla.
Yhteistyötahoihin kuuluvat kuntien, valtion ympäristöhallinnon ja liikenneverkon ja -järjestelmän
suunnittelun viranomaiset, valtakunnallisten suojeluintressien viranomaiset, vesihuoltoviranomaiset,
Puolustusvoimat, Finavia, Metsäkeskus, Metsähallitus, sekä AVI, Pelastuslaitos, TUKES ja TRAFI.
Maakuntakaavoituksessa tehdään myös laajaa yhteistyötä asukkaiden, yritysten ja eri intressiryhmien
edustajien kanssa.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu on liiton lakisääteinen tehtävä. Liikennejärjestelmätyössä maakunnan liitto
vastaa maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän
yhteistyön johtamisesta ja liikennesuunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun
kanssa. Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyöhön kuuluu valtion ja kuntien välinen aiesopimus ja sen
toteutumisen seuranta. Keskeisiä yhteistyötahoja ovat Pirkanmaan ELY-keskuksen lisäksi Pirkanmaan
kunnat, Liikennevirasto, Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
Pirkanmaan edunvalvonnan toiminta-ajatuksena on maakunnan menestykseen ja kilpailukykyyn
vaikuttavien toimien edistäminen, hankeresurssien varmistaminen ja maakunnan taloudellisen kasvun sekä
asukkaiden hyvän elämän edellytysten lisääminen. Pirkanmaan liitto panostaa koko maakuntaa palvelevien
hankkeiden edistämiseen. Edunvalvonnalla pyritään vaikuttamaan valtion talousarvioon, lainsäädäntöön
sekä valtionhallinnon eri ohjelmiin ja suunnitelmiin. Maakuntahallitus vahvistaa vuosittain Pirkanmaan
budjettitavoitteet valtion seuraavan vuoden talousarvioon. Määrärahatavoitteet keskittyvät osaamista ja
vetovoimaa vahvistaviin määrärahatarpeisiin sekä liikenneinvestointeihin. Tavoitteiden edistäminen on
useimmiten monivuotista ja monivaiheista sekä monien eri toimijoiden yhteistyön tulosta.
Tärkeimmät yhteistyötahot ovat maakunnan muut organisaatiot ja vaalipiirin kansanedustajat.
Edunvalvonnan kohteita ovat eduskunta, maan hallitus ja keskushallinto. EU-edunvalvontaa tehdään
Tampereen kaupungin yhteisen EU-toimiston kautta ja kanssa.
Hallinto tukee maakunnan kehittämiseen liittyviä tavoitteita. Hallintomme on oltava avointa,
vuorovaikutteista, viestivää ja innovatiivista. Olemme kehittäneet monia avoimuuteen, kestävään
kehitykseen ja palvelujen saatavuuteen liittyviä toimintoja. Verkkosivujen uudistustyö, viestinnän uusien
toimintamallien omaksuminen ja liiton visuaalisen ilmeen kirkastaminen ovat lisänneet
vuorovaikutteisuuttamme sidosryhmiemme kanssa. Säännölliset kuntavierailut, erilaiset työryhmät ja
kuntajohtajakokoukset palvelevat tiedonvälitystä molemmin puolin. Etäneuvottelulaitteiden käytön
laajentaminen ja siirtyminen syksyllä 2016 moderneihin toimitiloihin parantavat työntehokkuutta ja lisäävät
vuorovaikutteisuutta työyhteisön sisällä ja muiden ylikunnallisten organisaatioiden kanssa.
4.1.3. Henkilöstö
Toimistossa on noin 40 henkilöä töissä.
4.1.4. Talous
Vuoden 2015 menot ja tulot
kustannukset / menot
hlölkm
aluekehitystyö
innovaatio- ja tulevaisuustyö
alueiden suunnittelu
edunvalvonta
hallinto
yhteensä
rahoitus / tulot
jäsenkunta osuudet
hankerahoitus
muut tulot
11
5
12
3
10
41
1 000 €
palkkaus asiantuntijapalvelut
647
55
376
161
822
172
234
0
698
4
2777
392
muut
109
63
138
89
392 sis. luottamushlö.hall. (117), jäsenm:t (100)
791
3960
3450
622
192
yhteensä
liiton välittämä kehittämisrahoitus
EAKR 2007-2013
EAKR 2014-2020
MKR
yhteensä
4264
6034
1040
258
7332
4.2.
Pirkanmaan ELY-keskus
Leena Vestala (Pirkanmaan ELY-keskus)
4.2.2. ELY-keskuksen tehtävät
ELY-keskusten tehtävistä on säädetty lailla ja asetuksella. Lain mukaan Elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskusten toimiala ja tehtävät ovat seuraavat:
1) yrittäjyyden ja elinkeinotoiminnan edistäminen;
2) innovaatiot ja kansainvälistyvä liiketoiminta;
3) työmarkkinoiden toimivuus, työvoiman saatavuus ja työllisyys;
4) koulutus, osaaminen ja kulttuuri;
5) maahanmuutto, kotouttaminen ja hyvät etniset suhteet;
6) maatilatalous, kalatalous, maaseudun kehittäminen, eläintunnistusjärjestelmä sekä maa- ja
metsätalouden tuotantotarvikkeiden turvallisuus ja kasvinterveys;
7) energia ja sen tuotanto;
8) liikennejärjestelmän toimivuus, liikenneturvallisuus, tie- ja liikenneolot, maanteiden pito sekä julkisen
liikenteen järjestäminen;
9) ympäristönsuojelu, alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus, kulttuuriympäristön hoito, luonnon
monimuotoisuuden suojelu ja kestävä käyttö sekä vesivarojen käyttö ja hoito;
10) palkkaturva-asiat;
11) eräät edellä mainittuihin tehtäviin liittyvät rakennerahasto- ja aluekehitystehtävät.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten tehtävänä on lisäksi:
1) ohjata ja valvoa työ- ja elinkeinotoimistoja;
2) valmistella liikenteen peruspalvelujen alueellisen saatavuuden arviointia;
3) valvoa yleistä etua ympäristö- ja vesiasioissa, tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa
ympäristötietoutta, ehkäistä ja torjua ympäristövahinkoja ja -haittoja, huolehtia valtion
vesitaloudellisista luvista ja yksityisoikeudellisista sopimuksista sekä huolehtia ympäristö-, vesihuoltoja vesistötöiden toteuttamisesta.
Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen muista tehtävistä säädetään erikseen.
ELY- keskusten Kehittämis- ja hallintokeskuksen tehtävät ovat:
Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja
elinkeinotoimistojen yhteisiä henkilöstö- ja taloushallinnon tehtäviä ja muita vastaavia palvelu- ja
yleishallintotehtäviä sekä antaa yleishallinnollisia ohjeita ja ohjaa niiden soveltamista elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskuksissa sekä työ- ja elinkeinotoimistoissa.
Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen suoraan valtionavustuslain
(688/2001) nojalla myöntämän valtionavustuksen maksamista ja takaisinperintää koskevat
valtionavustuslain 12, 19, 21 ja 22 §:n mukaiset tehtävät. Kehittämis- ja hallintokeskus hoitaa elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskuksen lisäksi myös valtionavustuslain 15 §:n mukaisia valvontatehtäviä. Lisäksi
kehittämis- ja hallintokeskus voi hoitaa elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten sekä työ- ja
elinkeinotoimistojen erityislainsäädännön nojalla myöntämien avustusten maksamista, niiden käytön
valvontaa ja takaisinperintää sekä valtion korvauksia koskevia tehtäviä siten kuin niistä erikseen säädetään.
(30.12.2015/1626)
ELY-keskuksilla on runsaasti valtakunnallisia erikoistumistehtäviä ja suuri osa muistakin tehtävistä on
keskitetty vain osalle ELY-keskuksista.
4.2.3. Pirkanmaan ELY-keskukselle keskitetyt tehtävät
Pirkanmaa ELY-keskukseen on asetuksella keskitetty seuraavat tehtävät:
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi kaikkien
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskusten toimialueilla seuraavat elinkeino-, liikenne- ja
ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät:
1) innovaatio- ja keksintötoimintaa sekä liiketoiminnan kansainvälistymistä koskevat kehittämis- ja
koordinaatiotehtävät;
2) energiatuen myöntämisen yleisistä ehdoista annetun valtioneuvoston asetuksen (1063/2012) mukaiset
tehtävät lukuun ottamatta maksatustehtäviä;
3) maanteihin, ratoihin ja vesiväyliin liittyvät asiakaspalvelutehtävät sekä taksi-, tavara- ja
joukkoliikennelupiin liittyvä neuvonta;
4) seuraavat maantielain mukaiset tienpitoviranomaisen tehtävät:
a) 8 §:ssä tarkoitetut elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukselle tienpitoviranomaisena kuuluvat
sopimustehtävät;
b) 37 ja 47 §:ssä tarkoitetut liittymiä koskevat lupatehtävät ja suoja- ja näkemäalueita koskevat
poikkeamispäätökset yhdysteiden ja vähäliikenteisten seututeiden osalta, yhdyskuntateknisiin
kaapeleihin ja johtolinjoihin liittyvät lupatehtävät mukaan lukien liittymälupapäätökset ja
poikkeamispäätökset kuitenkin kaikkien maanteiden osalta;
c) 42 §:ssä tarkoitetut tiealueeseen kohdistuvaa työtä sekä rakenteiden, rakennelmien ja laitteiden
sijoittamista tiealueelle koskevat lupatehtävät;
d) 52 §:ssä tarkoitetut tienvarsimainontaan liittyvät poikkeamislupatehtävät;
5) tieliikennelaissa ja -asetuksessa tarkoitetut tilapäisiä liikennejärjestelyjä koskevat lupa- ja
lausuntotehtävät sekä tieliikenneasetuksen 20 §:ssä tarkoitettuja osoiteviittoja, yksityisten teiden
viittoja ja palvelukohteiden opastusta koskevat lupatehtävät liikennemerkkien 643–644a ja 701–774f
osalta;
6) asemakaavan mukaisten liittymien toteuttamisesta annettavat ohjeet yhdysteiden ja vähäliikenteisten
seututeiden osalta;
7) maankäyttö- ja rakennuslain (132/1999) 126 a §:n 1 momentin 8 kohdassa tarkoitettujen
mainostoimenpidelupien myöntämiseen liittyvät 133 §:ssä tarkoitetut tehtävät kuultaessa elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskusta tienpitoviranomaisena ja sen 2 momentissa tarkoitetun
oikeusvaikutteisen kaavan nojalla toteutettaviin mainoslaitteisiin liittyvät lausumistehtävät sekä 192
§:n 1 momentissa tarkoitetun puhevallan käyttämisen tienpitoviranomaisena;
8) erikoiskuljetuksista ja erikoiskuljetusajoneuvoista annetun liikenne- ja viestintäministeriön asetuksen
(786/2012) 38 §:n mukaisia mitta- ja massarajoituksia koskevat poikkeamislupatehtävät;
9) tienpitoviranomaisen perinnetoimintaan liittyvät tehtävät;
10) ympäristö- ja luonnonvarat -vastuualueen asiakaspalvelutehtävät;
11) jätelain (646/2011) ja sen nojalla annettujen säännösten mukaiset valtakunnallisen jätehuollon
tuottajavastuun ohjaus- ja valvontaviranomaisen tehtävät;
12) jätelain (1072/1993) 35 §:ssä ja jäteasetuksen (1390/1993) 4 luvussa tarkoitettujen valtion
jätehuoltotöiden koordinointia ja pilaantuneiden maa-alueiden kunnostamishankkeiden
kilpailuttamista, hankintapäätösten tekemistä ja sopimuksenaikaista toimintaa koskevat tehtävät sekä
pilaantuneiden maa-alueiden kunnostusavustuksia koskevat tehtävät.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi KeskiSuomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella kotoutumisen edistämisestä annetussa
laissa ja kansainvälistä suojelua hakevan vastaanotosta annetussa laissa tarkoitetut maahanmuuttajien
kotouttamisen ja laajamittaisen maahantulon alueelliseen yhteensovittamiseen, suunnitteluun, ohjaukseen
ja seurantaan liittyvät ja muut erikseen määrättävät tehtävät.
Pirkanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus hoitaa 1 §:ssä tarkoitetun toimialueen lisäksi Hämeen
elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskuksen toimialueella vesihuollon tukemisesta annetun lain (686/2004)
mukaiset sekä muut ympäristönhoito-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamiseen liittyvät elinkeino-,
liikenne- ja ympäristökeskukselle kuuluvat tehtävät.
Pirkanmaan ELY-keskuksesta on puolestaan keskitetty muiden ELY-keskusten hoidettavaksi tehtäviä
pääasiassa E- ja L-vastuualueelta. Nämä tehtävät liittyvät rakennerahasto-ohjelmien päätöksentekoon,
yritystukiin ja yritysten kehittämispalveluihin, palkkaturvaan, kalatalouteen ja osaan liikenteen
lupapalveluista sekä maanteiden päivittäiseen kunnossapitoon liittyviin kilpailutus- ja hankintatehtäviin.
4.2.4. Linjauksia maakuntiin siirtyvistä ELY-keskusten tehtävistä
Hallitus linjasi 7.11.2015 aluehallintouudistukseen liittyen ELY-keskusten tehtävistä seuraavasti:
Itsehallintoalueille osoitetaan 1.1.2019 lähtien seuraavat tehtävät: ELY-keskuksissa hoidettavat alueiden ja
niiden elinkeinoelämän kehittämistehtävät mukaan lukien maaseutuelinkeinojen kehittämis- ja
rahoitustehtävät.
Ministeri Lauri Tarasti asetettiin laatimaan hallituksen 7.11.2015 linjauksia tarkentavan selvityksen
itsehallintoalueille siirrettävien tehtävien tarkempaa määrittelyä ja siirtojen toteuttamisen alustavaa
valmistelua varten. Selvityshenkilö luovutti raporttinsa kunta- ja uudistusministeri Anu Vehviläiselle
26.1.2016.
Selvityshenkilön ehdotusten ja hallituksen neuvottelun pohjalta hallitus sopi 5.4.2016 maakuntahallinnon ja
valtionaluehallinnon yhteensovituksesta sekä maakuntien tehtävistä. Hallituksen linjauksen mukaisesti
maakuntaan siirretään ELY-keskuksista tehtäviä seuraavasti:
1) Pääosa ELY -keskusten tehtävistä siirretään maakunnille. Tehtävät, joissa on kyse oikeusharkintaisista
tehtävistä ilman alueellista näkökulmaa, valtion tai yleisen edun valvonnasta taikka vaikutuksiltaan
valtakunnallisista tehtävistä, organisoidaan valtionhallintoon. ELY -keskukset ja TE -toimistot
lakkautetaan ja niiden vastuulla olevien palveluiden järjestämisvastuu on maakunnilla.
TE-palveluiden järjestämisessä hyödynnetään järjestäjä - tuottaja -mallia. Maakunnat pääsääntöisesti
sopivat TE-palveluiden tuottamisesta laissa säädetyt kriteerit täyttävien kuntien, yksityisten tai
kolmannen sektorin tuottajien kanssa.
Ympäristöhallinnon luvat, ympäristövalvonta ja luonnonsuojelu kootaan ELY-keskuksista ja
aluehallintovirastoista uudistettavaan valtion valtakunnalliseen aluehallintovirastoon valtion tehtäväksi
mutta vesien ja merensuojelun tehtävät siirretään maakunnille. Maakunnat hoitavat tällöin niille
erikseen säädettyjä tehtäviä seuraavilla toimialoilla: alueiden käyttö, rakentamisen ohjaus,
kulttuuriympäristön hoito, vesivarojen käyttö ja hoito sekä vesien- ja merenhoito. Maakuntien
tehtävänä on lisäksi tuottaa ja jakaa ympäristöä koskevaa tietoa sekä parantaa ympäristötietoutta sekä
huolehtia ympäristö-, vesihuolto- ja vesistötöiden toteuttamisesta.
ELY-keskusten ja TE-toimistojen yhteinen henkilöstö-, taloushallinnon ja tietohallinnon sekä
kehittämistehtäviä, varsinkin valtakunnallisia palvelukonsepteja hoitava kehittämis- ja hallintokeskus
KEHA siirretään organisaationa maakuntien yhteiseksi palveluyksiköksi, jolla voi olla julkisia
hallintotehtäviä. KEHA integroidaan jatkossa osaksi maankuntien yhteisiä palveluyksiköitä.
2) EU:n rakennerahasto- ja muiden EU -tukien maakuntien liitoissa ja ELY-keskuksissa hoidettavat
tehtävät.
3) Ympäristöterveydenhuollon järjestäminen ja elintarvikevalvonnan, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin
ja sen valvonnan tehtävät kunnista, aluehallintovirastoista ja ELY-keskuksista. Riittävän osaamisen ja
resurssit omaava kunta voi kuitenkin laissa säädettyjen kriteerien täyttyessä sopia maakunnan kanssa
järjestämisvastuun siirtämisestä tältä osin kunnalle.
4) Maataloushallinnon ja viljelijätukien hallintotehtävät kuitenkin siten, että kunnissa oleva palveluverkko
(maaseutuasiamiehet) säilyy käytettävissä.
Liikenteen osalta maakunnille on osoitettu seuraavat tehtävät:
5) Alueellinen maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelu.
6) Joukkoliikenteen alueellinen suunnittelu ja järjestäminen sekä valtionavustustehtävät samoin kuin
yksityisteiden valtionavustustehtävät. Tässä yhteydessä ei muuteta kunnille ja niiden yhteistyöelimille
joukkoliikennelain mukaan kuuluvien tehtävien järjestämistä.
Valtiovarainministeriö on 22.4.2016 asettanut maakuntauudistuksen ja valtion aluehallinnonuudistamiseksi
projektiryhmän ja 6 valmisteluryhmää toimikaudeksi 22.4.2016–15.4.2019. Nämä ryhmät valmistelevat
maakuntauudistuksen kokonaisuuden.
4.2.5. Arvio Pirkanmaan ELY-keskuksesta siirtyvistä tehtävistä
Hallituksen linjauksen mukaisesti Pirkanmaan ELY-keskuksessa on alustavasti arvioitu maakuntaan
siirtyvän seuraavat tehtävät:
1) Elinkeinot, työvoima ja osaaminen-vastuualue
Maaseutuyksikkö
Ehdotus: kaikki tehtävät siirtyvät maakuntaan
Maatalousvalvonta: 14 htv
Rahoitus: 11 htv
Maksatus: 5 htv
Työllisyys, yrittäjyys ja osaaminen-yksikkö 13 htv
Kasvu ja innovaatiot-yksikkö
- keskitetään Tekesin yhteyteen. Kansallinen päätöksenteko.
- 0 htv
Rakennerahastotehtävien hoito on keskitetty Keski-Suomen ELY-keskukseen. Pirkanmaan osalta 1-2htv.
TE-toimiston tehtäviin ei tässä vaiheessa oteta kantaa
2) Ympäristö ja luonnonvarat-vastuualue
Alueidenkäytön tehtävät: 5htv
Vesihuolto + muut tehtävät 5+3htv
3) Liikenne ja infrastruktuurit-vastuualue
- menossa liikennehallinnon uudistus, nk. Liikennekaari. Ei oteta vielä kantaa tehtävien siirtoon.
4.3.
Hallituksen linjauksissa siirtyviksi kaavaillut muut ja rajapinnassa olevat tehtävät
4.3.1. Pirkanmaan maatalous- ja maaseutuhallinto
Katariina Pylsy (Sastamala), Heli Hantula (Pirkanmaan ELY-keskus), Timo Perälampi (Lempäälä)
Maatalous- ja maaseutuhallinnon tarkoituksena on ruuan tuotannon, huoltovarmuuden ja
elintarviketurvallisuuden varmistaminen sekä maaseudun elinvoimaisuuden ja elinkeinojen kilpailukyvyn
edistäminen rahoituksellisin keinoin ja valvonnan sekä tarkastusten avulla.
Tavoitteena on lisätä ihmisten hyvinvointia ja työllisyyttä sekä parantaa osallisuutta ja turvallisuutta.
Elinvoimaisuutta ja kilpailukykyä edistetään ennakoivasti ja kestävästi alueellisen erikoistumisen ja
osaamisen kautta. Tavoitteena on myös saada kasvua luonnonvarojen kestävästä hyödyntämisestä
huolehtien kuitenkin ympäristön hyvästä tilasta. Yhteiskunnallisten tavoitteiden mukaisesti maaseutu
halutaan pitää asuttuna ja elinvoimaisena. Erityisesti tavoitellaan biotalouteen ja ruokaan perustuvien
liiketoimintojen kilpailukyvyn ja kasvun edistämistä. Ihmisten, eläinten ja kasvien terveys, hyvinvointi ja
turvallisuus varmistetaan vastuullisella toiminnalla. Maatilatalous on Pirkanmaalla tärkein yksittäinen
maaseutuelinkeino.
4.3.1.1.
Maatalous- ja maaseutuhallinto ja ohjaus
Maa- ja metsätalousministeriö vastaa maaseutuhallinnon järjestämisestä ja kehittämisestä.
Maaseutuvirasto (Mavi), Elintarviketurvallisuusvirasto (Evira) ja ELY-keskukset ohjaavat ja valvovat kuntien
tehtävien hoitoa. Kunta vastaa alueellaan maaseutuhallinnon tehtävien hoitamisesta Euroopan unionin ja
kansallisen lainsäädännön mukaisesti. Kunnat ovat muodostaneet maaseutuhallinnon tehtävien
hoitamiseksi toiminnallisia yhteistoiminta-alueita (YTA). Yhteistoiminta-alueen isäntäkunta on tehnyt
maksajavirastotehtävien hoidosta sopimuksen Maaseutuviraston kanssa. Pirkanmaalla on kolme kuntien
muodostamaa varsinaista yhteistoiminta-aluetta (Lempäälä, Orivesi, Sastamala). Pirkanmaan kuusi muuta
kuntaa kuuluvat joko Kankaanpään, Keuruun tai Huittisten yhteistoiminta-alueeseen.
Työ- ja elinkeinoministeriö toimii ELY-keskuksen isäntäministeriönä ja vastaa resursseista.
Maaseutuhallinnon toimintaa ELY-keskuksessa ohjaavat Mavi, Evira ja Tukes. Pirkanmaan ELY-keskus on
tehnyt ohjaavien tahojen kanssa tulossopimuksen ja Mavin kanssa maksajavirastosopimuksen
maksajavirastotehtävien hoitamisesta.
Pirkanmaan alueen kunnat ovat jakautuneet viiteen Leader-toimintaryhmään: Joutsenten Reitti, Kantri,
Pirkan Helmi, PoKo ja Aktiivinen Pohjois-Satakunta. Maa- ja metsätalousministeriö on hyväksynyt
toimintaryhmien paikalliset kehittämisstrategiat ohjelmakaudelle 2014 – 2020. Toimintaryhmät puoltavat
hanke- ja yritystukihakemuksia omista rahoituskehyksistään ja toimittavat hakemukset ELY-keskukseen
laillisuusharkintaan ja rahoitus- ja maksatuspäätöksen tekoon.
4.3.1.1.1. Toiminta, resurssit ja talous
Vuonna 2015 viljelijätukia hakeneita maatiloja oli Pirkanmaalla 4 235 kpl ja käytettävissä olevaa
maatalousmaata oli 168 000 hehtaaria. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaisen myöntäminä viljelijöille
maksettiin vuonna 2014 erilaisia EU:n kokonaan rahoittamia eli suoria tukia, EU:n osarahoitteisia sekä
kansallisesti rahoitettuja viljelijätukia ja -korvauksia yhteensä 118 M€. Lisäksi YTA-alueet hoitavat alueellaan
tukioikeusasiat, hukkakauratarkastukset ja riistavahinkolakiin liittyvät korvaukset sekä viljelijöiden
poikkeusolojen valmiussuunnitelmaan ja eläintenpitäjärekistereihin liittyvät tehtävät.
Pirkanmaan kunnissa käytettiin vuonna 2015 maatalous- ja maaseutuhallintoon 19,8 htv, josta muodostui
henkilöstökuluja 1,00 M€. Kunnan maaseutuelinkeinoviranomaistoiminta on huomioitu kunnille
maksettavassa yleisessä valtionosuudessa.
Maaseudun kehittämistä rahoitetaan Euroopan maaseudun kehittämisen maatalousrahastosta ja varoja
myöntävät Pirkanmaan ELY-keskus ja Pirkanmaan alueen Leader-toimintaryhmät Manner-Suomen
maaseudun kehittämisohjelman 2014 – 2020 kautta. Pirkanmaan ELY-keskuksen rahoituskehys (EU + valtio)
ohjelmakaudella 2014 – 2020 on yhteensä 44,4 M€, josta valtakunnalliseen hanketoimintaan kohdistetaan
1,1 M€. Toimintaryhmille on myönnetty kuluvalle ohjelmakaudelle 19,5 M€ kokonaisrahoituskehys.
Maaseutuohjelman kokonaishyödyn täysimääräinen kohdentaminen maakunnan hyväksi edellyttää
Pirkanmaan kunnilta yhteensä 3,9 M€ maksuosuutta Leader-ryhmien kokonaisrahoituskehyksestä.
Pirkanmaan ELY-keskus rahoittaa myös maatalouden rakennetukia (nuoren viljelijän aloitustuki ja
maatalouden investointituki), luomusitoumuksia, ympäristösopimuksia, kasvihuonetukia,
puutarhatuotteiden varastointitukia, peruskuivatustukia ja Neuvo 2020 -korvauksia. Pirkanmaan ELY-keskus
hoitaa Mavin, Eviran ja Tukesin valtuuttamat tarkastukset ja valvonnat alueellaan viljelijätukien,
luonnonmukaisen tuotannon, kasvinterveyden ja taimiaineiston, siemenkaupan, hukkakauran, rehujen,
lannoitevalmisteiden, kasvinsuojeluaineiden, täydentävien ehtojen, eläinten merkitsemisen ja
rekisteröinnin sekä kasvisten kauppanormien osalta.
Pirkanmaan ELY-keskuksessa käytettiin vuonna 2015 maatalous- ja maaseutuhallintoon 33,9 htv, josta
muodostui henkilöstökuluja 1,78 M€.
4.3.1.1.2. Kumppanit ja rajapinnat muihin toimijoihin
Keskinäisinä viranomaiskumppaneina toimivat Maa- ja metsätalousministeriö, Maaseutuvirasto, Elinkeino-,
liikenne ja ympäristökeskukset, kuntien maaseutuhallinnon yhteistoiminta-alueet,
Elintarviketurvallisuusvirasto, Turvallisuus- ja kemikaalivirasto, Aluehallintovirasto, Maatalousyrittäjien
eläkelaitos, Puolustusvoimat ja Maanpuolustuskoulutusyhdistys. Keskeisiä sidosryhmiä ovat paikalliset
Leader-toimintaryhmät, ProAgria, Suomen Metsäkeskus ja Maa- ja metsätaloustuottajain Keskusliitto.
4.3.1.2.
Maatalouslomitus, hallinto ja ohjaus
Lomituspalvelujen johdosta, ohjauksesta sekä valvonnasta vastaa sosiaali- ja terveysministeriö.
Valtakunnallisesti lomituksen toimeenpanovastuu on Maatalousyrittäjien eläkelaitoksella, joka vastaa
paikallishallinnon järjestämisestä kuntien kanssa tekemillään toimeksiantosopimuksilla. Pirkanmaalla on
kaksi kuntien muodostamaa varsinaista lomatoiminnan paikallisyksikköä, Lempäälä ja Sastamala.
Pirkanmaan neljä muuta kuntaa kuuluvat joko Honkajoen, Keuruun tai Vehmaan paikallisyksikköön.
4.3.1.2.1. Toiminta, resurssit ja talous
Maatalouslomituspalveluiden tarkoituksena on turvata maatalousyrittäjän keskeytymätön toiminta
yrittäjän loman aikana ja turvata sijaisavun saanti sairauden tai tapaturman aikana. Vuonna 2015
Pirkanmaalla oli 822 lomitettavaa maatilaa ja 1 173 lomitettavaa maatalousyrittäjää. Lomitettavia päiviä
kertyi vuonna 2015 noin 55 000. Pirkanmaalla työskentelee tällä hetkellä 209 vakituista ja 258 tilapäistä
maatalouslomittajaa. Paikallisyksiköissä käytettiin vuonna 2015 hallintoon 15,8 htv.
Maatalousyrittäjien lomitukset rahoitetaan valtion varoista. Lomituspalvelutulot kunnille vuonna 2015
olivat 12,7 M€. Maatalousyrittäjät osallistuvat kustannuksiin sijaisapu- ja maksullisen lomituksen maksuin.
Henkilöstön hallintomenoihin ohjataan valtion varoista ns. hallintorahaa, jonka suuruus vuonna 2015 oli
0,78 M€. Lomituspalveluiden hallintokulut vuonna 2015 oli 0,91 M€. Erotusta katetaan lomituksen
paikallisyksikköinä toimivien kuntien rahoituksella.
4.3.1.2.2. Kumppanit ja rajapinnat muihin toimijoihin
Viranomaiskumppaneina toimivat Maatalousyrittäjien eläkelaitos, Työterveyshuolto ja Aluehallintovirasto.
4.3.1.3.
Huomioitavaa
Muutamien kuntien kuten Sastamala, Lempäälä, Virrat, Ruovesi ja Mänttä-Vilppula maaseututoimi hoitaa
myös viljelijätukien hallinnoinnin ulkopuolisia toimia, esim. maaseudun kehittämishankkeiden hallinnointia.
Sastamala vastaa lisäksi vielä kaupungin metsistä ja pelloista sekä tieasioista.
4.3.1.4.
Maaseudun toimijat
Kuntien maaseutuelinkeinoviranomaistoiminta:
Lempäälän YTA-alueeseen kuuluvat kunnat: Akaa, Lempäälä, Nokia, Pirkkala, Urjala, Valkeakoski, Vesilahti
ja Ylöjärvi. Viljelijätukia hakeneiden maatilojen lukumäärä on 1 120 kpl.
Oriveden YTA-alueeseen kuuluvat kunnat: Juupajoki, Kangasala, Orivesi, Pälkäne ja Tampere. Viljelijätukia
hakeneiden maatilojen lukumäärä on 835 kpl.
Sastamalan YTA-alueeseen kuuluvat kunnat: Hämeenkyrö, Ikaalinen ja Sastamala. Viljelijätukia hakeneiden
maatilojen lukumäärä on 1 241 kpl.
Huittisten YTA-alueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Punkalaidun. Viljelijätukia hakeneiden
pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 256 kpl.
Kankaanpään YTA-alueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Kihniö ja Parkano. Viljelijätukia
hakeneiden pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 244 kpl.
Keuruun YTA-alueeseen kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat. Viljelijätukia
hakeneiden pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 539 kpl.
Kuntien maatalouslomitustoiminta:
Lempäälän lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Akaa, Juupajoki, Kangasala, Lempäälä,
Pälkäne, Orivesi, Tampere, Urjala, Valkeakoski ja Vesilahti. Lomitettavien maatilojen lukumäärä on 301 kpl.
Sastamalan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat kunnat: Hämeenkyrö, Ikaalinen, Nokia, Ruovesi,
Sastamala, Virrat ja Ylöjärvi. Lomitettavien maatilojen lukumäärä on 415 kpl.
Honkajoen lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Kihniö ja Parkano.
Lomitettavien pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 48 kpl.
Keuruun lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Mänttä-Vilppula.
Lomitettavien pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 19 kpl.
Vehmaan lomatoimen paikallisyksikköön kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Punkalaidun. Lomitettavien
pirkanmaalaisten maatilojen lukumäärä on 39 kpl.
Leader-toimintaryhmät:
Aktiivisen Pohjois-Satakunnan toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Ikaalinen, Kihniö ja
Parkano. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 2,8 M€.
Joutsenten Reitin toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Hämeenkyrö, Punkalaidun ja
Sastamala. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 4,8
M€.
Kantrin toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,
Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle
on yhteensä 4,7 M€.
Pirkan Helmen toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Akaa, Pälkäne, Urjala ja Valkeakoski.
Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 3,5 M€.
PoKon toimintaryhmään kuuluvat pirkanmaalaiset kunnat: Juupajoki, Mänttä-Vilppula, Ruovesi ja Virrat.
Rahoituskehys (EU + valtio + kunta) vuosina 2014 – 2020 Pirkanmaan alueelle on yhteensä 3,6 M€.
MAASEUDUN RAHAVIRRAT YHTEENSÄ 175 M€ PIRKANMAAN ALUEELLE
Pirkanmaan ELY-keskuksen kautta myönnetyt/maksetut tuet
v. 2014–2015 (ohjelmakauden vaihtumisesta johtuen tilasto kahdelta vuodelta)
Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet, avustus
Nuoren viljelijän aloitustuki ja maatalouden investointituet, korkotukilaina
Erityisympäristötuet, ympäristösopimukset, luomusitoumukset
Kasvihuonetuet, puutarhatuotteiden varastointituet, peruskuivatustuet, Neuvo
2020 ym.
Hanketuet, yritystuet
Yhteensä
Kuntien kautta myönnetyt viljelijätuet v. 2014
Lempäälän YTA-alue
Oriveden YTA-alue
Sastamalan YTA-alue
Huittisten YTA-alue
Kankaanpään YTA-alue
Keuruun YTA-alue
Yhteensä
Lomituspalvelutulo v. 2015
Lempäälän Paikallisyksikkö
Sastamalan Paikallisyksikkö
Honkajoen Paikallisyksikkö
Keuruun Paikallisyksikkö
Vehmaan Paikallisyksikkö
Yhteensä
Lomitustoiminnan hallintoraha v. 2015
Lempäälän Paikallisyksikkö
Sastamalan Paikallisyksikkö
Honkajoen Paikallisyksikkö
Keuruun Paikallisyksikkö
Vehmaan Paikallisyksikkö
Yhteensä
9 400 000
21 300 000
7 500 000
2 650 000
1 900 000
42 750 000
32 100 000
20 646 000
36 510 000
8 750 000
6 200 000
14 004 000
118 210 000
4 575 000
6 811 000
689 000
213 000
439 000
12 727 000
295 000
398 000
44 000
13 000
27 000
777 000
4.3.2. Kaavoitus
Karoliina Laakkonen-Pöntys (Pirkanmaan liitto), Päivi Nurminen (Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä)
4.3.2.1.
Kaavoitus ja liikennejärjestelmätyö
Maankäytön suunnittelun ohjaus perustuu maankäyttö- ja rakennuslakiin (MRL). Valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet ohjaavat suunnittelua maakunnissa ja kunnissa. Valtakunnallisten tavoitteiden
lisäksi maankäytön suunnittelujärjestelmään kuuluvat MRL 4§:n mukaisesti maakuntakaava, yleiskaava ja
asemakaava. Yhdyskuntarakenteen suunnittelua toiminnallisella aluekokonaisuudella voidaan hoitaa
kuntien yhteisellä yleiskaavalla tai ei-juridisella rakennesuunnitelmalla. Maankäytön ohjaukseen kuuluvat
myös rakennusjärjestys (MRL 14 §) ja poikkeamistoimivalta (MRL 171 §) sekä kunnan maapolitiikka (MRL 5
a§). Kuntien maankäytön suunnitteluun käyttämät resurssit on kuvattu liitteessä 4.1.
4.3.2.2.
Maankäytön ohjauksen tehtävät Pirkanmaan ELY-keskuksessa v. 2015
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaisesti elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus edistää ja ohjaa kunnan
alueiden käytön suunnittelun ja rakennustoimen järjestämistä. ELY-keskuksen on erityisesti valvottava,
että kaavoituksessa, rakentamisessa ja muussa alueiden käytössä otetaan huomioon valtakunnalliset
alueidenkäyttötavoitteet, muut alueiden käyttöä ja rakentamista koskevat tavoitteet sekä
kaavoitusasioiden ja rakennustoimen hoitoa koskevat säännökset. (MRL 18 §)
ELY-keskuksen tehtäviin sisältyy osallistuminen maakuntakaavoitukseen sekä kuntakaavoitukseen
neuvotteluin ja lausunnoin. Valtakunnallisesti ja seudullisesti tärkeiden sekä muiden keskeisten
sisältötavoitteiden toteuttamiseksi kunnat ja ELY-keskus järjestävät lain edellyttämät
viranomaisneuvottelut. Kunnan ja ELY-keskuksen yhteistyön kehittämiseksi maankäytön toimialueella
käydään vuosittain kunta- tai kunta-ryhmäkohtaiset kehittämiskeskustelut. ELY-keskus valvoo kuntien
päätösten lainmukaisuutta ja ylläpitää oman alueensa osalta valtakunnallista tietojärjestelmää
kaavoitustilanteesta sekä maankäyttö- ja rakennuslain mukaisista suunnittelutarve- ja
poikkeamispäätöksistä. ELY-keskus edistää kulttuuriympäristön hoitoa ja suojelua rakennusperinnön
suojelusta annetun lain mukaisesti sekä myöntämällä avustuksia rakennusperinnön hoitoon. Rakennettuun
ympäristöön liittyviä erillistehtäviä ELY-keskus hoitaa muinaismuistolain sekä katujen ja yleisten alueiden
kunnossa ja puhtaanapitoa koskevan lain nojalla. Vuonna 2015 ELY-keskuksen toimivaltaan kuuluivat myös
maankäyttö- ja rakennuslaissa erikseen määritellyt poikkeamislupapäätökset.
Kokonaistyöaikaa (mukaan lukien yleishallinto) näihin tehtäviin käytettiin v. 2015 yhteensä 10,8 htv:tä. Kun
otetaan huomioon ELY-keskuksen toimivallasta poistuvat poikkeamispäätökset, työaikaa maankäytön ja
rakentamisen muihin ohjaustehtäviin käytettiin yhteensä 9,4 htv:tä.
Valtionhallinnon toimialaan kuuluvat maankäytön ja rakentamisen ohjauksen tehtävät kytkeytyvät tiiviisti
liikenneverkon ja -järjestelmän suunnitteluun (ELY:n liikennevastuualue, liikennevirasto) valtakunnallisten
suojeluintressien toteutukseen (luonnon- ja kulttuuriympäristö/ ympäristöministeriö, Museovirasto,
maakuntamuseo), sekä elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen (ympäristövahinkoriskit ja
ympäristönsuojelu/ Pelastuslaitos, TUKES, TRAFI, valtion ja kuntien ympäristönsuojeluviranomaiset).
4.3.2.3.
Pirkanmaan liiton maankäytön suunnittelun tehtävät v. 2015
Maankäyttö- ja rakennuslain 19 §:n mukaan maakunnan liiton tehtävänä on maakunnan suunnittelu.
Maakunnan suunnittelussa otetaan huomioon valtakunnalliset tavoitteet sovittaen ne yhteen alueiden
käyttöön liittyvien maakunnallisten ja paikallisten tavoitteiden kanssa (MRL 25§). Maankäytön
suunnittelujärjestelmässä maakunnan liitto vastaa maakuntakaavan laatimisesta (MRL 26 §).
Maakuntakaavojen laatimiseen kuuluu itse kaava-asiakirjojen valmistelun lisäksi taustaselvitysten laadinta,
vaikutusten arviointi ja vuorovaikutus (MRL 6§). Pirkanmaan liitossa merkittävä osa selvityksistä laaditaan
siten, että ne hyödyttävät muutakin maankäytön ja liikenteen suunnittelua kuin maakuntakaavoitusta.
Maakuntakaavan tavoitteet toteutuvat yksityiskohtaisemmassa maankäytön suunnittelussa, johon
Pirkanmaan liitto vaikuttaa tiiviillä yhteistyöllä alueen kuntien kaavoitusviranomaisen kanssa muun muassa
neuvottelujen sekä yhteisten suunnittelu- ja edunvalvontahankkeiden kautta. Voimassa olevia
maakuntakaavoja toteutetaan ja tulkittaan myös antamalla lausuntoja kuntien kaavoista,
ympäristövaikutusten arviointiohjelmista ja -suunnitelmista, tie- ja kunnallisteknisistä suunnitelmista,
virkistysalue- ja suojelukysymyksistä sekä maa-ainesten ottosuunnitelmista. Maakuntakaavojen
toteutumista seurataan mm. paikkatietopohjaisesti.
Pirkanmaan liito edistää maakunnan maankäytön kehittymistä maakuntakaavan lisäksi erilaisilla
kehityshankkeilla. Vuonna 2015 tällainen hanke oli mm. Pirkanmaan ekosysteemipalvelut. Hankkeissa
käytetään kokonaan tai osittain ulkopuolista rahoitusta. Lisäksi liitto ylläpitää ja kehittää ympäristötiedon
paikkatietoaineistoja. Aineistoja jaetaan avoimilla rajapinnoilla.
Kokonaistyöaikaa näihin tehtäviin käytettiin v. 2015 yhteensä 10,5 htv:tä. Maakuntakaavan laadintaan
käytettiin yhteensä 8 htv:ta, liikennejärjestelmätyöhön 0,5 htv:ta, lausuntoihin ja muuhun voimassa olevien
maakuntakaavojen toteuttamiseen 0,5 htv:ta sekä maankäytön muihin kehittämishankkeisiin sekä
paikkatietopalveluihin 1,5 htv:ta. Vuonna 2015 Pirkanmaan liitto käytti maankäytön suunnittelun
asiantuntijapalveluihin 172 000 euroa. Summa poikkeaa merkittävästi aiemmista vuosista, sillä liitossa on
vireillä kokonaismaakuntakaava.
Maakunnan liiton toimialaan kuuluvat maankäytön suunnittelun tehtävät kytkeytyvät tiiviisti kuntien
maankäytön suunnitteluun, liikenneverkon ja -järjestelmän suunnitteluun (ELY:n liikennevastuualue,
liikennevirasto, joukkoliikenneviranomainen, Puolustusvoimat, Finavia), valtakunnallisten suojeluintressien
toteutukseen (ELY-keskus, Metsähallitus, ympäristöministeriö, Museovirasto, maakuntamuseo),
luonnonvarasektoriin (Metsäkeskus, Metsähallitus), vesihuoltoyhteistyöhön (ELY:n ympäristövastuualue)
sekä elinympäristön terveellisyyteen ja turvallisuuteen (AVI, Puolustusvoimat, Pelastuslaitos, TUKES, TRAFI).
Yhteistyötä tehdään kaikkien niiden ministeriöiden kanssa, joiden toimialaa maakuntakaava koskee.
Maakunnan liitto osallistuu myös Tampereen kaupunkiseudun toteuttamaan yhdyskuntarakenteen
suunnittelutyöhön.
4.3.2.4.
Maankäytön ohjaus Tampereen kaupunkiseudulla v. 2015
Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii kaupunkiseudun alueen yhdyskuntarakenteen
linjausten valmistelusta ja poliittisesta yhteensovittamisesta. Seudullisen suunnittelun välineitä ovat
rakennesuunnitelma, liikennejärjestelmäsuunnitelma, asuntotuotanto-ohjelma sekä poikkileikkaava
ilmastostrategiatyö ja niiden seuranta. Seudullinen suunnittelu on kuntien vapaaehtoista toimintaa, jolla
yhteensovitetaan maankäytön mahdollisuuksia erityisesti ydinkaupunkialueella. Valtio tukee seudullista
suunnittelua maankäytön, asumisen ja liikenteen (MAL) -sopimuksilla, joiden valmistelusta ja seurannasta
kaupunkiseudun kuntayhtymä huolehtii. Valtio tekee sopimuksista valtioneuvoston periaatepäätöksen.
Seudulliset suunnitelmat valmistellaan kuntien muodostamissa asiantuntijatyöryhmissä. Työskentelyyn on
kutsuttu myös LVM, Liikennevirasto, Ely-keskus ja Pirkanmaan liitto. Suunnitelmia toteutetaan mm.
yhteisillä kehittämishankkeilla, kuten lähiliikenteen, kävelyn- ja pyöräilyn-, maapolitiikan- ja asumisen
kehittämishankkeilla. Seutusuunnittelun resurssit muodostuvat kuntayhtymän 3,0 htv:stä (sis. seututason
paikkatieto 1 htv).
4.3.2.5.
Liikennejärjestelmäsuunnittelu
Maakuntakaavoituksen lisäksi maakunnan liitto vastaa aluekehityslain 10 §:n mukaisesti maakunnan
liikennejärjestelmäsuunnitelman suunnitteluprosessin käynnistämisestä, siihen liittyvän yhteistyön
johtamisesta ja liikennesuunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa.
Liikennejärjestelmäsuunnitelmatyöhön kuuluu valtion ja kuntien välinen aiesopimus sekä sen toteutumisen
seuranta. Kokonaistyöaikaa näihin tehtäviin käytettiin v. 2015 yhteensä 0,5 htv:tä.
Maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnittelua tehdään laajassa yhteistyössä. Pirkanmaan
liikennejärjestelmäsuunnitelman laatimisessa on keskeisessä roolissa ollut Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan
ELY-keskuksen välinen yhteistyö. Tavoitteita ja työn sisältöä on käsitelty laaja-alaisesti alueen toimijoiden
kanssa. Jatkuvan liikennejärjestelmätyön varmistamiseksi laaditun aiesopimuksen ovat allekirjoittaneet
Pirkanmaan liiton ja Pirkanmaan ELY-keskuksen lisäksi myös kaikki Pirkanmaan kunnat, Liikennevirasto,
Pirkanmaan poliisilaitos sekä Tampereen kaupunkiseudun kuntayhtymä.
4.3.3. Elinkeinopalvelut
Harri Airaksinen (Tredea), Jaana Koivisto-Virtanen (Pälkäne), Jari Heiniluoma (Parkano), Jukka Alasentie
(Pirkanmaan liitto), Kristiina Karppi (Pirkanmaan ELY-keskus)
Taustaa
Maakunnan elinkeinopalveluiden kokonaisuus määrittyy tässä tehtävänannossa niistä julkisesti tuotetuista
palveluista, jotka tarjotaan alueella yritysten tai niiden toimintaympäristön välittömään kehittämiseen.
Toisin sanoen niillä tarkoitetaan julkisia yritysten kehittämisavustuksia, kehittämis- ja neuvontapalveluja,
kehittämishankkeiden tukia sekä lainoitusinstrumentteja. Kokonaisuudessa mukana on myös
valtakunnallisesti tuotettuja rahoitus- ja kehittämispalveluita, joilla on alue-edustus ja/tai, joilla on
merkittävä rooli Pirkanmaalla maakunnan alueen yritys-, oppilaitos- sekä t&k&i-rakenteen johdosta. T&k&irakenteella tarkoitetaan Tekesiä, Finproota, Finnveraa, sekä Yritys-Suomea, joilla on seudullisten
sopimusten kautta verkosto Pirkanmaalla.
Kuntien elinkeinotoimen kehittämislinjauksista vastaavat kunnat joko itse tai seudullisten yhtiöiden osalta
yhdessä. Pirkanmaan alueella toimii neljä seudullista kehittämisyhtiötä: Tredea, Sastamalan Seudun
Yrityspalvelu Oy (Sasyp Oy), MW-Kehitys Oy ja Kehitys-Parkki Oy. Useissa kunnissa on lisäksi kunnan omaa
elinkeinotoimen henkilöstöä (elinkeinojohtaja/päällikkö, yritysasiantuntija, rahoitusneuvoja,
markkinointipäällikkö, matkailusihteeri yms.). Hämeenkyrössä toimii kunnan omistama Hämeenkyrön
Yrityspalvelut Oy sekä tämän lisäksi Pirkanmaan alueella toimivat aloittavien yritysten neuvontapalvelu
Tampereen Seudun Uusyrityskeskus ry Ensimetri, Pirkanmaan Yrittäjät ry sekä Tampereen kauppakamari.
Liiton ja ELY:n hallinnoimien EAKR- ja ESR-kehittämishankkeiden sisältöä ohjaa maakunnan
kehittämisstrategia. TEM ohjaa ja resursoi ELY-keskusten hallinnoimia elinkeinopalveluita ja näin määrittää
alueellista toimintavolyymiä näiden toimintojen osalta. Kaikissa alueen elinkeinopalveluissa toimii tiivis
kytkös ja neuvonta kehittämistoiminnosta toiseen isäntäorganisaatiosta riippumatta. Ketju on asiakkaiden
tarpeisiin vastaava ja vielä tiiviimpään brokerointiin tähdätään.
ELY-keskusten hallinnoimassa maaseudun kehittämisrahoituksessa on paljon alkutuotannon
toimintaedellytyksiin liittyviä tukimuotoja (ml. lainoitusinstrumentit), jotka toimivat omana
kokonaisuutenaan. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi maatalous- ja maaseutuhallinto. Samaten TE-toimiston
työllisyydenhoidosta löytyy yrityspalveluita, joita käsitellään niin ikään omana kokonaisuutenaan.
Elinkeinokehittämiseen liittyviä rajapintoja löytyy edellä mainittujen lisäksi myös maankäytöstä ja erityisesti
ammatillisesta koulutuksesta. Yrityspalveluita löytyy puolestaan esimerkiksi Tampereen korkeakouluista
sekä yrityksiä palvelevaa tutkimustoimintaa mm. VTT:n Tampereen yksiköstä ja LUKE:sta Parkanosta.
Taulukon lyhenteitä ja sananselitystä: EAKR = Euroopan aluekehitysrahasto, ESR = Euroopan sosiaalirahasto (ns. rakennerahastoja).
Taulukko 1. Elinkeinopalveluiden kokonaisuus Pirkanmaalla
Pirkanmaan elinkeinopalvelut
tunnuslukuja
ohjaus
€-resursointi
merk. kumppanuudet/
toiminta-alue
asiakkuudet
Yritystuet, kansalliset/ELY
kpl/v
TEM->RR-ELY
vaihtelee
alueen yritykset
Pirkanmaa
Yritystuet, EAKR/ELY
TEM->RR-ELY,
rakennerahastoohjelma,
maakunnan
kehittämisstrategia
n. 1,9 M€
alueen yritykset
Pirkanmaa
Kehittämishankkeet, EAKR/liitto
TEM->liitto,
rakennerahastoohjelma,
maakunnan
kehittämisstrategia
n. 2,1 M€
yrityskehittäjät, yritykset
Pirkanmaa
Elinkeinojen kehittäminen ja
neuvonta/seudulliset
kehittämisyhtiöt
kunnat>kehittämisyhtiöt
yritykset, tutkimus- ja
koulutusorganisaatiot
kuntaa suurempi alue
kunta->yksikkö tai
viranhaltija
yritykset
kunta
(MW-Kehitys, Sasyp, Kehitys-Parkki,
Tredea:
ks. eriteltyinä alla/Kunnat)
Kuntien elinkeinotoimi/kunnat: ks.
eriteltyinä alla/Kunnat)
Tekesin ohjelmat, lainoitus, muut
instrumentit/Tekes
TEM->Tekes
n. 90 M€/v
yritykset, tutkimus- ja
koulutusorganisaatiot
valtakunnallinen
n. 100 M€/v
yritykset
valtakunnallinen
yritykset
valtakunnallinen
TEM->ELY/kunnat
kunnat
valtakunnallinen, seudullisina palveluina
TEM->ELY
yritykset
valtakunnallinen
yritykset,
kehittäjäorganisaatiot
Pirkanmaa
pk-yritykset
Pirkanmaa ja kunnat
Finnveran instrumentit/Finnvera
Finpron TeamFinland-kasvuohjelmat
ja muut instrumentit/Finpro
Yritys-Suomi/Team Finland,
seutusopimuksia allekirjoitettuna 3/4
Yritysten kehittämispalvelut (ELYkehpat)
n. 300 tuettua
yrityscasea/v
Maaseuturahasto, Pirkanmaalla
MMM, MAVI->ELY
linjauksen mukaisesti rahoituksesta
60% yritystoiminnan kehittämiseen
Yrittäjäjärjestön
palvelut/Pirkanmaan yrittäjät ja
paikallisjärjestöt
n. 3,7 M€/v
Maaseuturahast
okausi yhteensä
Pirkanmaalla
noin 42,3 M€
Pirkanmaalla
jäseninä 10 000
yrittäjää ja pkyritystä, jotka
työllistävät n.
50 000 henkeä
Osaamisen kehittäminen yms. (ml.
yritykset) ESR/ELY
TEM->ELY
4 M€/v
kouluttajat yms.,
kohderyhmänä mm.
yritykset
Pirkanmaa
Yritysten kanssa toteutettavat
yhteishankintakoulutukset/PIR-ELY
TEM->ELY
2,5 M€/v
yritykset
Pirkanmaa
Aloittavien yritysten
neuvontapalvelut, Ensimetri
v. 2015 n. 1500
uutta
asiakkuutta
aloittavat yritykset ja
yrittäjäksi aikovat
Yrittäjyyden tuki- ja
neuvontapalvelut, Pirkanmaan
Yrityskummit
TE-yrityspalvelut/Pirkanmaan TEtoimisto *) ks. myös työllisyysryhmä
Pirkanmaa (organisaatio valtak.)
palvelutarvekart
oituksia n.
2000/v, joista
yritysten
toimeksiannoiks
i saakka n. 700
TEM->TEtoimisto/ELY
Tampereen kauppakamari, ml.
Valkeakosken osasto
yritykset
Pirkanmaa
yritykset
Pirkanmaa
Kehittämisyhtiö
Muuta
Kunta
elink.henkilöstö
Akaa (elinkeinopäällikkö,
rahoitusneuvoja)
1,7 henkilöä
Hämeenkyrö
1,5
Hämeenkyrön yrityspalvelut
Oy
Ensimetri
Juupajoki
0
MW-Kehitys Oy
kunnanjohtaja vastaa, alkavat yrittäjät ja
hankkeet MW-Kehitys Oy
Kihniö
0
Kehitys-Parkki Oy
kunnanjohtaja vastaa, omistus 25 %
Kehitys-Parkki Oy:stä
Mänttä-Vilppula
8
MW-Kehitys Oy
MW-Kehityksen kautta
Ensimetri, hankkeet
Parkano
2
Kehitys-Parkki Oy
Punkalaidun
0
Sastamalan Seudun
Yrityspalvelu Oy
Pälkäne (elinkeinoasiamies)
1,3
Ensimetri
Ruovesi
0
kunnanjohtaja vastaa,
elinkeinoasiamiehen haku alkamassa
Sastamala
7
Urjala (elinkeinoasiamies,
rahoitusneuvoja)
1,5
Ensimetri, hankkeet
Valkeakoski (elinkeinojohtaja,
yritysasiamies, markkinointipäällikkö,
matkailusihteeri, rahoitusneuvoja)
4,7
Ensimetri, hankkeet
Yhteensä em. kunnat
27,7
Sastamalan Seudun
Yrityspalvelu Oy
operat. kunnanjohtaja; kunta omistaa
75 % Kehitys-Parkista,
KH:t nimittää jäsenet hallitukseen,
KJ:t asiantuntijajäsenet
Kunnanjohtaja vastaa, osakkuus
Sasypissa
Sasypin kautta
(tiedot puuttuvat toistaiseksi
Ikaalinen, Virrat)
Tampereen kaupunkiseutu
Tampere
10,5 hlöä
Sisältää elinkeinotoiminnan ja
tapahtumatoimiston henklöstön,
budjetti n. 1,5 M€ (600+900
tapahtumatsto), Avoin Tampere -
ohjelma 1,2 M€ (ei mukana Tredean
resurssissa tässä tarkastelussa)
Nokia
1
Kangasala
2
Pirkkala
1
Ylöjärvi
2
Orivesi
1,5
Yhteisiä resursseja Tredun kanssa
Vesilahti
1,6
Yhteisiä resursseja Lempäälän
Kehityksen kanssa (Ensimetri)
Lempäälä
2
Tredea Oy
42 hlöä,
Tampereen kaupunkiseudun kunnat,
kuntien rahoitus
n. 3,5 M€ ja
liikevaihto yht.
n. 6,1 M€
yrityskehityspalvelut, investointien ja
osaajien houkuttelu, matkailun
markkinointi ja neuvonta sekä
kehittämishankkeiden hallinnointi ja
toteutus
Muut julkisorganisaatiot
Pirkanmaan liitto, aluekehitystyö
7
Pirkanmaan liitto, innovaatiotyö
5
Ylöjärven Yrityspalvelu Oy
Lempäälän Kehitys Oy
Lempäälän elinkeinotoimen johtaminen,
yritysalueiden kehittäminen ja markkinointi, matkailupalvelujen
kehittäminen, kuntakeskustan
kehittäminen sekä monipuoliset
yrityspalvelut
Keski-Suomen ELYkeskus/Pirkanmaan resurssit,
yritysten kehittäminen rahoituspalvelut ja
kehittämispalvelut; EAKR +ESR
6,5
Tekes/PIR-ELYssä toimivat,
valtakunnallisesti toimivia
asiantuntijoita
10,5
Pirkanmaan ELYkeskus/aluekehitystyö;
yhteishankintakoulutukset yms.
yritysrajapintatyö
4.3.4. Työllisyydenhoito
Tommi Eskonen (Tampereen kaupunki), Regina Saari (Pirkanmaan TE-toimisto)
4.3.4.1.
Kuntien rooli työllisyydenhoidossa
Työllisyyden edistäminen kytkeytyy kunnissa tiiviisti elinvoimapoliittiseen kokonaisuuteen, jonka muita
keskeisiä osia ovat yritysten toimintaedellytysten vahvistaminen (elinkeinopolitiikka ja maankäyttö),
yritysten ja julkisen sektorin työvoimatarpeita vastaavasta koulutustarjonnasta huolehtiminen
(koulutuspolitiikka) ja heikossa sosiaalisessa asemassa olevien ihmisten tukeminen ja kuntouttaminen
(sosiaalipolitiikka). Laajana yhteisenä tavoitteen elinvoimapoliittisella toimintakokonaisuudella on
työllisyysasteen nostaminen, eli työllisen työvoiman osuuden kasvattaminen. Tämä tukee kunnan
verokertymän kasvua ja antaa edellytykset viihtyisän ympäristön rakentamiselle ja toimiville julkisille
palveluille. Nämä toimet puolestaan lisäävät paikkakunnan vetovoimaisuutta ja tukevat yritysten kasvua ja
osaavan työvoiman saatavuutta paikkakunnalle. Työllistymisen edistäminen edellyttää useiden eri
hallinnonalojen ja myös muiden kuin julkishallinnon toimijoiden välistä yhteistyötä paikallisella, alueellisella
ja valtakunnallisella tasolla.
Hallinnollisesti työllisyydenhoitoon liittyvät toiminnot on kunnissa asemoitu vaihtelevasti. Tällä hetkellä
suuntaus on kytkeä työllisyydenhoito elinvoima-/elinkeinopalvelujen yhteyteen. Osassa kunnista
työllisyydenhoito on kuitenkin suoraan keskushallinnon alla tai henkilöstöhallinnon yhteydessä.
Muutamissa kunnissa työllisyydenhoidon palvelut ovat osa sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta.
Kunnat panostavat merkittävästi työllisyyden edistämiseen sekä lakisääteisten tehtävien
(velvoitetyöllistäminen, kuntouttava työtoiminta ja osallistuminen työllistymistä edistävään monialaiseen
yhteispalveluun) että muiden palvelujen avulla. Suurina ja laaja-alaisina työnantajina kunnat ovat
tarjonneet työtilaisuuksia ja työkokeilumahdollisuuksia sekä nuorille että pitkään työttömänä olleille
työttömille. Pitkäaikaistyöttömille suunnattu palkkatuettu työ muodostaa usein kunnissa oman
palvelukokonaisuutensa eikä sellaisenaan syrjäytä muuta työsuhteessa tapahtuvaa työtä. Omassa
organisaatiossa tapahtuvan palkkatuetun työn ohella monet kunnat tukevat myös muita työnantajia, jotka
työllistävät vaikeassa työmarkkina-asemassa olevia työttömiä (esim. palkkatuen kuntalisä ja nuorten
kesätyösetelit/-tuki). Kunnat myös osallistuvat työllisyyttä tukevaan hanketoimintaan sekä toteuttamalla
hankkeita itse että rahoittamalla muiden toteuttajatahojen hankkeita.
ESR-hankkeilla on perinteisesti ollut merkittävä rooli pitkäaikaistyöttömien palvelujen järjestämisessä ja
koordinoinnissa. Kuntien työllisyydenhoidon arsenaaliin kuuluvat myös työpajat, joista osa on kuntien
itsensä ylläpitämiä ja osa kolmannen sektorin toimijoiden vastuulla. Työpajojen rahoitus kanavoituu useista
lähteistä ja riippuu mm. työpajan kohderyhmästä ja toiminnan sisällöstä (Kunnat, ESR, OKM, TEM/TEtoimisto jne.). Työpajoilla toteutetaan kuntouttavaa työtoimintaa, työkokeiluja ja palkkatuettua työtä sekä
yhteistyössä oppilaitosten kanssa työssäoppimispainotteista opiskelua eri muodoissa.
Työllistymistä edistävä monialainen yhteispalvelu (TYP) on TE-toimiston, kunnan ja Kelan yhteinen
toimintamalli, joka palvelee pidempään työttömänä olleita työnhakijoita. Monialainen yhteispalvelu tarjoaa
työnhakijalle eri viranomaisten palveluja yhden luukun periaatteella. Monialaisessa yhteispalvelussa
selvitetään, mitä palveluja asiakas tarvitsee työllistymisensä edistämiseksi ja hänen kanssaan laaditaan
monialainen työllistymissuunnitelma. Suunnitelma voi sisältää julkisia työvoimapalveluja, sosiaali- ja
terveyspalveluja sekä kuntoutuspalveluja. TYP-palveluja on saatavilla kaikissa Pirkanmaan kunnissa.
Palvelujen järjestämiseksi Pirkanmaalle on perustettu 4 alueellista TYP-verkostoa.
Työttömyys lisää kuntien järjestämisvastuulla olevien sosiaali- ja terveyspalvelujen tarvetta ja edelleen
kasvattaa kuntien kustannuksia. Työttömät eivät ole työterveyshuollon piirissä, joten kunnallisten
terveyspalvelujen tarve kasvaa työttömyyden myötä. Pitkittyvä työttömyys voi johtaa myös muiden
kuntoutus- ja sosiaalipalvelujen tarpeen lisääntymiseen. Toimeentulotukimenojen kasvuun työttömyyden
pitkittymisellä on suora yhteys.
Kuntien panostus työllisyydenhoitoon on lisääntynyt viime vuosina merkittävästi. Selvityksen mukaan
Pirkanmaan kunnat käyttivät työllisyyspalveluihin vuonna 2015 noin xx (selvitys vielä kesken) miljoonaa
euroa. Tämän lisäksi kunnat rahoittivat työmarkkinatukea noin 42 214 788 eurolla vuonna 2015.
Todellisuudessa kuntien järjestämien työllistymistä edistävien palvelujen järjestämiskustannukset ovat
olleet edellä mainittua suuremmat, sillä kunnat eivät vielä riittävän hyvin tunnista eri kustannuspaikoille
hajauntuvia kuluja työllisyydenhoitoon liittyviksi. Kuntien onkin hyvä edelleen kehittää työttömyydestä
aiheutuvien kokonaiskustannusten erittelyä ja seurantaa.
4.3.4.2.
Pirkanmaan TE-palvelut
Suomessa on 15 työ- ja elinkeinotoimistoa (TE-toimisto). TE-toimistot toimivat TEM:n hallinnonalalla
itsenäisinä virastoina, ELY-keskusten alaisuudessa. Toiminnan painopisteet vaihtelevat hallituskausittain.
TE-toimisto lakisääteisenä tehtävänä on edistää työvoiman saatavuutta ja työllisyyttä, toimeenpanna
julkinen työvoima- ja yrityspalvelu, edistää maahanmuuttajien kotoutumista, tarjota yrityspalveluihin
liittyvää neuvontaa. TE-toimistojen toimintaa ohjaa alueen ELY-keskus, TEM:in alainen valtakunnallinen
KEHA-keskus. Työttömyysturvan osalta valtakunnallinen ohjaaja on Uudenmaan ELY-keskus.
TE-toimiston tuottamat /järjestämät julkiset työvoima- ja yrityspalvelut edellyttävät lähes aina
virkavastuulla tehtävää viranomaistyötä ja -päätöksiä. Henkilöstövoimavarojen vähenemisestä ja
haasteellisesta työmarkkinatilanteesta johtuen pääosa TE-toimistojen järjestämisvastuulla olevista
asiakkaille tuotettavista ei -virkavastuulla toteuttavista palveluista on viime vuosina hankittu lähes
kokonaisuudessaan ulkopuolisilta palveluntuottajilta. Viranomaisyhteistyöhön liittyvät palvelut on tuotettu
yhdessä kumppaneiden kanssa esim. kunnat julkiset/yksityiset elinkeinopalvelut. Viranomaisyhteistyö
perustuu lainsäädäntöön tai strategisiin painopisteisiin työllisyyden hoitamiseksi, yritysten kasvun ja
kansainvälistymisen edistämiseksi sekä Pirkanmaan kilpailukyvyn vahvistamiseksi.
TE-toimistojen toiminta perustuu valtakunnalliseen palvelulinjapohjaiseen toimintamalliin, jossa erilaista
palveluotetta tarvitsevat työnhakijat ohjataan niiden palvelujen piiriin, joiden avulla heidän arvioidaan
työllistyvän. Palvelumalli perustuu digitalisaation hyödyntämiseen ja asiakkaan oman vastuun lisäämiseen
sekä toimiston henkilöstövoimavarojen suuntaamiseen erityisesti niiden työnhakija-asiakkaiden palveluun,
jotka tarvitsevat enemmän tukea työllistyäkseen. Työnantaja- ja yrityspalveluja tuotetaan kaikilla
palvelulinjoilla.
Työnvälitys- ja yrityspalvelulinjan asiakkaana ovat yritys- ja työnantaja-asiakkaat sekä työnhakijat, joiden
osaaminen ja ammattitaito tarjoavat edellytykset sijoittua suoraan avoimille työmarkkinoille. Palvelulinjalla
on koordinointivastuu yritys- ja työnantajayhteistyöstä koko toimiston osalta. Linjalla tehdään lisäksi
työlupien osaratkaisuja Pirkanmaata laajemmalle alueelle (kts.liite) sekä hoidetaan eurooppalaista
työnvälitystä (EURES). Pirkanmaalla ko. palvelulinjalla hoidetaan kaikki keskistetyt puhelinpalvelut
(henkilöasiakkaat, työnantaja-asiakkaat, työluvat) sekä työttömyysturvan asiantuntijalausunnot. Linjan
kumppanuuksista keskeisiä ovat julkiset ja yksityiset yrityspalvelua tuottavat tahot ja toimijat (TEMkonsernin yrityspalvelut, Uusyrityskeskus, seudulliset elinkeinoyhtiöt ja kuntien elinkeinotoimi). TE-toimisto
toimii YritysSuomi ja Team Finland verkostossa keskeisenä toimijana. Työnhakijapalvelun osalta keskeisiä
kumppaneina ovat henkilöstöpalveluyritysten liitto, yksityiset työnvälitys-ja henkilöstöpalveluyritykset,
yksityiset palveluntuottajat, EURES verkosto Euroopassa, Kela ja työttömyyskassat. TE-toimistolla on
keskeinen rooli alueen elinkeinotoiminnassa.
Osaamisen kehittämisen palvelut palvelulinjan asiakkaana ovat työnhakijat, joilta puuttuu ammatillinen
koulutus tai koulutus on vanhentunut tai joilla palvelutarpeena on ammatinvalinta tai ammatin vaihto.
Ydintehtävä on osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen kehittämällä asiakkaiden osaamista
vastaamaan työelämän tarpeita. Palvelulinjalla tuotetaan urasuunnittelupalveluja. Palvelulinjan vastuulla
on myös kotoutuvien asiakkaiden asiakasohjaustyö ja työvoimakoulutukseen liittyvät prosessit sekä
omaehtoiseen kolutukseen liittyvät tehtävät. Linjalla tehdään keskitetysti kaikki päätökset palkkatuista,
kokeiluista, omaehtoisista koulutuksista, erilaisista kustannusten korvauksista ja vuorotteluvapaista.
Yhteistyökumppanuudet liittyvät osaamisen kehittämiseen: Kumppaneita ovat kunnat (esim.
kotouttaminen, nuorisotyö, kuntien vapaaehtoinen työllisyydenhoito), kouluttajat, oppilaitokset ja
yritykset. Palvelulinjan työnantaja- ja yritysyhteistyössä korostuu ratkaisujen etsiminen palvelulinjan
asiakkaiden yksilöllisiin työllistymistilanteisiin.
Tuetun työllistymisen palvelulinjan asiakkaana ovat työnhakijat, jotka tarvitsevat keskimääräistä enemmän
yksilöllistä tukea ja/tai moniammatillista palvelua avoimille työmarkkinoille työllistyäkseen. Palvelulinjan
henkilöasiakastyössä painottuu ohjauksellinen ja prosessinomainen työote. Palvelulinjan työnantaja- ja
yritysyhteistyössä korostuu ratkaisujen etsiminen palvelulinjan asiakkaiden yksilöllisiin
työllistymistilanteisiin. Palvelulinjan tehtäviä ovat mm. asiakkaan palelutarpeen arviointi ja suunnitelman
laatiminen yhdessä asiakkaan kanssa, tarvittaessa yhteistyössä työllistymistä edistävän monialaisen
yhteispalveluverkoston (TYP) toimijoiden (kunta, Kela) kanssa. Linjan keskeiset kumppanuudet ovat:
Kunnan työllisyydenhoidon toimijat, sosiaali- ja terveystoimi, Kela, työeläkelaitokset sekä
välityömarkkinatoimijat. Palvelulinja vastaa velvoitetyöllistämiseen liittyvistä prosesseista ja
työllisyyspoliittisiin avustuksien päätöksistä.
TE-palveluissa on myös valtakunnallisia palveluja mm. valtakunnallinen puhelinpalvelu. Valtakunnallinen
puhelinpalvelu laajenee vuoden 2017 alusta ja henkilöstövoimavaroja tehtävään tullaan siirtämään kaikista
Suomen TE-toimistoista.
Liite 4.2. TE-palvelut; resurssit ja tehtävät, volyymilukuja vuodelta 2015.
4.3.5. Rakennusvalvonta
VAKITUINEN HENKILÖSTÖ
1
0,5
1
0,5
1
2
0,4
1
1
2
5
0,5
2
0,5
2
15,7
0,4
2
4,83 25,8 1,7
2
0,6
8,5
1
2
12,1
1
5,2
3
2
1
1,7
5,7
0,3
8
0,3
1
0,3
3,6
2,6
1,5
0,65
4,5
0
4,43
1,2
4
2,5
2
5
0,8
3
2
4,6
24,4
1,5
4,5
2
2
7,4
84,2
0
0
0
0
0
0
0
0
2
0
0
0
0
0
1
0
6
0,3
0
0
0
0
9,3
3,6
2,6
1,5
0,65
4,5
0
4,43
1,2
6
2,5
2
5
0,8
3
3
4,6
30,4
1,8
4,5
2
2
7,4
93,5
17054
10694
7166
2001
30695
1,06
1,22
1,05
1,62
0,73
0,00
22555 0,98
10564 0,57
33128 0,91
9359 1,34
8787 1,14
18985 1,32
3061 1,31
6680 2,25
4626 3,24
25158 0,91
225695 0,67
4925 1,83
21316 1,06
4481 2,23
6976 1,43
32722 1,13
506628 0,92
Teknistä henkilöstöä / 5000 asukasta
2
0,5
0,5
0,25
1,5
0
2,1
0
1
0,5
1
2
0,4
1
1
2
5
0,5
2
0,5
0
2
25,8
Henkilöstöä / 5000 asukasta
1,6
2,1
1
0,4
3
0
4,43
1,2
3
2
1
3
0,4
2
1
2,6
17,7
1
2,5
1,5
2
5,4
58,8
Asukasluku
Väestötietojärjestelmä 31.3.2016
HENKILÖSTÖ YHTEENSÄ
(vakituiset ja määräaikaiset)
1
Määräaikasiet
1
Vakituinen henkilöstö yhteensä
0,33 2,1
Toimistohenkilöstö (vakituiset)
Tarkastajat
Lupavalmistelija
2
0,5
0,5
0,25
1,5
Tekninen henkilöstö (vakituiset)
1
1
1 0,2
1
1
1
1
1
0,4
1
1
1
1
1
1
0,5 1
1
1
1
19,3 4,8
2
Lupasihteerit ja muut toimistohenkilöt
0,1
Juristit, kehittäminen, arkistopalvelut
1
0,6
Lupasihteerit ja muut toimistohenkilöt
Lupa-arkkitehti / Lupainsinööri tai muu lupia
valmisteleva tai myöntävä henkilö.
LVI-tarkastaja tmv.
1
1
1
0,4
1
ToiTekninen
mistarkastus ja
to- Muut
katselhenmukset
kilöt
Tarkastusinsinööri / Tarkastusmestari tmv.
(rakennesuunnitelmat ja katselmukset)
Akaa
Hämeenkyrö
Ikaalinen
Juupajoki
Kangasala
Kihniö (Parkano)
Lempäälä
Mänttä-Vilppula
Nokia
Orivesi
Parkano
Pirkkala
Punkalaidun
Pälkäne
Ruovesi
Sastamala
Tampere
Urjala
Valkeakoski
Vesilahti
Virrat
Ylöjärvi
YHTEENSÄ
2. rakennustarkastaja
Rakennustarkastaja / Johtava
rakennustarkastaja tmv.
Lupien
myöntäminen
MÄÄRÄAIKAISET
0,47
0,98
0,70
1,00
0,49
0,00 *)
0,98
0,57
0,45
1,07
0,57 *)
0,79
0,65
1,50
1,08
0,52
0,39
1,02
0,59
1,67
1,43
0,83
0,58
*) Kihniön rakennusvalvontapalvelut tuottaa Parkano, tilastossa Kihniön väkiluku on lisätty Parkanon väkilukuun tunnuslukujen vertailtavuuden vuoksi.
Kuva 7 Kuntien rakennusvalvonnan henkilötyövuodet 2016
Rakennusvalvontojen henkilötyövuosia ja sitä kautta resursseja on vaikea verrata keskenään koska työn sisältö
vaihtelee kunnittain. Kuntakohtaisesti eritavoin jaettuja töitä ovat mm. maisematyöluvat, maa-ainesottoluvat,
poikkeusluvat, suunnittelutarveratkaisut, mittapuolentehtävät, erilaisten avustusten käsittely, korjausneuvonta
ja esimiestehtävät. Elyn huhtikuun alusta muuttunut rooli lisää myös monien rakennusvalvontojen työmäärää.
Vaihtelevat tehtävät vaikuttavat myös kuntakohtaisiin talouden vertailulukuihin samoin kuin muuntuvat
taloudelliset lasku- ja nousukaudet rakentamisessa. Maakunnan alueella rakennuslupataksat eivät ole myöskään
yhtenevät vaan eroavat suuresti toisistaan. Varsinainen rakennuslupien käsittelytyö on sinällään pitkälle säädelty
MRL:ssä ja sitä kautta yhtenevää. Resursseja kuvaavasta tilastosta näkee selvästi että erityisosaajia esim.
lakimiespalveluita voi tarjota vain Tampereen kokoinen kaupunki.
4.4.
Jatkotyössä huomioitavaa alue- ja maakuntahallinnon kokoamisen osalta
Esitetty sote- ja maakuntauudistus on Suomen hallintohistoriassa poikkeuksellisen suuri ja laajakantoinen
reformi. Uudistusten tavoitteiden saavuttaminen edellyttää suunnitelmallista ja hyvin johdettua yhteistyötä
maakunnan liiton, sairaanhoitopiirin, pelastuslaitoksen, kuntien, muiden uusien maakuntien tehtävien
kannalta keskeisten kuntayhtymien, ELY-keskuksen ja TE-toimiston kesken. Jatkossa tehtävän muutostyön
kannalta on keskeistä, että nämä organisaatiot ovat tasapuolisesti ja aktiivisesti mukana valmistelutyössä.
Maakunnan liiton, ELY-keskuksen, TE-toimiston ja pelastuslaitoksen sekä kunnilta siirtyvien tehtävien
yhteensovittamisen ohella jatkotyön keskiöön nousee:
kuntien ja uuden maakunnan elinvoimatehtävien, työllisyydenhoidon, maankäytön suunnittelun ja
liikennejärjestelmätyön työnjaon ja yhteistyön määrittely
tukipalveluiden siirtämisen ja kuntien kanssa jakamisen määrittely
o erityisesti huolehdittava ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden
jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken
henkilöstön suunnitelmallinen mukaan otto valmistelutyöhön
aktiivinen muutosviestintä
5. PIRKANMAAN PELASTUSLAITOS
Olli-Pekka Ojanen (Pirkanmaan pelastuslaitos)
5.1.
Pelastustoiminnan ohjaus ja organisoitumien
Valtakunnan tasolla pelastustoimen johtaminen, ohjaus ja valvonta on pelastuslain nojalla annettu
Sisäministeriön tehtäväksi. Palvelujen saatavuuden ja tason ohjauksen ja valvonnan lisäksi Sisäministeriö
huolehtii pelastustoimen valtakunnallisista valmisteluista ja järjestelyistä sekä yhteen sovittaa eri
ministeriöiden ja toimialojen toimintaa pelastustoimessa ja sen kehittämisessä. Aluehallintovirasto tukee
Sisäministeriötä valvomalla pelastustointa sekä pelastustoimen palvelujen saatavuutta ja tasoa
toimialueellaan.
Alueen kuntien kesken on laadittu Pirkanmaan pelastustoimen yhteistoimintasopimus pelastustoimen
järjestämisestä. Sopimuksen mukaisesti Tampereen kaupunki vastaa pelastustoimen järjestämisestä.
Sopijakuntien yhteistyöelimenä toimii neuvottelukunta, jonka jäsenet valitaan kunnallisvaalin tulosten
perusteella. Pirkanmaan pelastuslaitos on hallinnollisesti Tampereen kaupunginhallituksen alainen
itsenäinen taseyksikkö. Pelastuslaitosta johtaa Tampereen kaupunginhallituksen alainen pelastusjohtaja.
Pirkanmaan pelastuslaitoksen organisaatiorakenne on esitetty kuvassa 8.
Kuva 8 Pirkanmaan pelastuslaitoksen organisaatiokaavio
5.2.
Kattavuus
Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimialue kattaa 14 613 km2 ja yli 500 000 asukasta. Toimialueella on 59
paloasemaa, joista 13 on auki 24/7.
5.3.
Tehtävät
Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintaa ohjaa Tampereen kaupunginhallituksen hyväksymä
palvelutasopäätös. Pirkanmaan pelastuslaitoksen johtosäännön (1.1.2013) mukaisesti Pirkanmaan
pelastuslaitos vastaa Pirkanmaan kuntien (22 kpl) pelastustoimen ylläpidosta ja sen palvelujen
tuottamisesta kuten pelastuslaissa (29.4.2011/379) sekä muissa säännöksissä on tarkoitettu.
Pelastuslaitoksen tehtävänä on toiminta-alueellaan vastata pelastus-toimesta ja tässä tarkoituksessa
huolehtia kansalaisten, yritysten ja yhteisöjen turvallisuudesta. Tässä mielessä pelastuslaitos huolehtii
osaltaan onnettomuuksien ennaltaehkäisystä, kansalaisten toimintavalmiuksien riittävyydestä ja
toiminnasta onnettomuustilanteissa pelastuslainsäädännössä ja palvelutasopäätöksissä säädetyllä tavalla.
Pelastuslaitos vastaa osaltaan ensivastetoiminnasta lähes koko Pirkanmaalla. Pirkanmaan pelastuslaitos
tuottaa myös Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kanssa tehdyn yhteistoimintasopimuksen mukaisesti ensihoitopalveluita Tampereen, Pirkkalan, Nokian, Lempäälän ja Valkeakosken kuntien alueella. Pelastuslaitoksen
tehtävät on tarkemmin kuvattu Pirkanmaan pelastuslaitoksen toimintasäännössä.
5.4.
Henkilöstö
Pelastuslaitoksella on 581 vakanssia, joista 65 % on pelastuksen vastuualueella, 8 % onnettomuuksien
ennalta ehkäisyn ja teknisen toimen vastuualueella ja 23 % ensihoidon vastuualueella. Vuonna 2015
palkallisten henkilötyövuosien määrä oli 586,1 ja sairauspoissaolojen määrä 13,9 htv.
Pelastustoimen tehtävien hoitoon osallistuu myös sivutoiminen pelastustoimen henkilöstö, jonka määrä on
125 henkilöä. Lisäksi pelastuslaitoksella on sopimukset 48 vapaaehtoisen palokunnan ja yhden
tehdaspalokunnan kanssa. Sopimusten myötä pelastustoimen tehtäville on Pirkanmaan alueella
hälytettävissä 789 henkilöä. Pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden
lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015 on kuvattu liitteessä 5.1.
5.5.
Talous
Pirkanmaan pelastuslaitoksen liikevaihto oli noin 44 milj. euroa. Suurin tuottoerä on kunnilta perittävät
maksuosuudet, jotka perustuvat sopijakuntien asukaslukuun. Pelastustoimen maksuosuus/kuntalainen
vuonna 2015 oli 66,85 €. Muut tuottoerät ja niiden osuus kokonaistuotosta on esitetty kuvassa 9.
Suurin yksittäinen kuluerä on henkilöstömenot, joiden osuus toimintakuluista on 71 %. Palvelujen ostojen
osuus menoista on 12 %. Tämä kattaa mm. palokuntasopimuskorvaukset, ICT- ja asiantuntijapalvelut. Muut
kuluerät ja niiden osuus toimintakuluista on esitetty kuvassa 10.
Kuvio 2. Toimintatuottojen jakauma
Muut
liiketoimintaan
kirjattavat
ensihoitotuotot
6%
Liiketoiminnan
muut tuotot
4%
PSHP:n
valmiuskorvaus
ensihoidosta
14 %
Kuvio 3. Toimintakulujen jakauma
Vuokrakulut
8%
Aineet, tarvikkeet
ja tavarat
5%
Palvelujen ostot
12 %
Henkilöstökulut
71 %
Kuntien
maksuosuudet
76 %
Kuva 9 Toimintakulujen jakauma
5.6.
Muut
toimintakulut,
poistot ja
arvonalentumiset
4%
Kuva 10 Toimintatuottojen jakauma
Keskeiset toiminnot ja niiden laajuuden kuvaus
5.6.1. Valvontatoiminta
Vuonna 2015 omavalvontaa, määräaikaisia palotarkastuksia ja jälkivalvontaa kohdennettiin kaikkiaan lähes
16 000 pientaloon ja yli 1 000 pelastussuunnitteluvelvolliseen asuinrakennukseen. Yritys- ja laitoskohteisiin
suoritettiin 2 405 määräaikaista palotarkastusta ja 109 omavalvontaa. Muita kuin määräaikaisia
palotarkastuksia suoritettiin kaikkiaan noin 3 000. Kemikaaliturvallisuuslain mukaista valvontaa suoritettiin
789 kpl, asiakirjavalvontaa reilut 1 700 kpl sekä ohjausta, neuvontaa ja lausuntoja noin 800 kpl.
5.6.2. Turvallisuusviestintä
Pirkanmaan pelastuslaitos käyttää viestinnässään aktiivisesti sosiaalisen median alustoja (Internet kotisivut,
Facebook, Instagram ja Twitter). Vuonna 2015 pelastuslaitoksen sähköisen viestinnän käyntimäärä
(kattavuus) oli yli 2 miljoonaa kertaa. Erilaisia vuorovaikutustilanteita (vaikuttavuus) kuten viestien
jakamista, kysymyksiä, kilpailuun osallistumisia ym. kontakteja oli lähes 200 000. Perinteisellä
turvallisuusviestinnällä (kampanjat, messut, koulutustilaisuudet) tavoitettiin 102 637 henkilöä vuonna 2015.
5.6.3. Pelastustoiminta
Pelastustehtäviä oli pelastuslaitoksella yhteensä 10 308, joista kiireellistä apua vaativia tehtäviä oli 2 479.
Niiden lisäksi oli myös kiireellisiksi luokiteltavia ensivastetehtäviä 2 586. Apua vaativia onnettomuuksia oli 2
351 ja tarkastus- ja varmistustehtäviä 2 892 kpl.
5.6.4. Varautuminen ja valmiussuunnittelu
Pelastuslaitos tukee kuntien ja niiden toimialojen varautumissuunnittelua. Valmiussuunnittelulla luodaan
sellaiset järjestelmät ja toimintaperiaatteet, joilla organisaation toiminta erilaisissa normaaliolojen
häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa tulee turvatuksi. Varautumistoimenpiteitä ovat pelastuslaitoksen,
kuntien sekä kunnan eri toimialojen ja sitä tukevien yhteistyötahojen valmiussuunnittelu ja siihen liittyvät
valmiusharjoitukset.
Varautumisen ja valmiussuunnittelun yksikön toimesta järjestettiin vuonna 2015 142 koulutus-, kokous- ja
harjoitustilaisuutta. Tilaisuuksiin osallistui yhteensä 1 773 henkilöä. Vuoden 2015 erityispiirteenä oli myös
Pirkanmaalle tulleet turvapaikanhakijat. Maahanmuuttoa varten tarvittavien väliaikaisten ja pysyvien
vastaanottokeskusten perustaminen on aiheuttanut tarvetta myös pelastuslaitoksen tukitoimenpiteille.
5.6.5. Ensihoito
Ensihoidon vastuualueella on käytössään 12 yksikköä, joiden keskimääräinen käyttöaste vuonna 2015 oli 33
%. Tehtäviä vuonna 2015 oli noin 36 000, joista kiireellisiä 55 %.
Taulukko 2. Pirkanmaan pelastuslaitoksen suoritteiden lukumäärät vuonna 2015
Suoritteet
lkm vuonna 2015
Valvontatoiminta (sis. palotarkastukset ja valvontatehtävät)
25 005
Turvallisuusvalistusta saaneet
102 600
-joista turvallisuuskoulutusta saaneet
33 500
Palo- ja pelastushälytykset
10 308
Ensihoidon tehtävät
36 182
5.6.6. Verkosto- ja viranomaisyhteistyö
Pirkanmaan pelastuslaitos toimii yhteistyössä muiden viranomaisten ja tahojen kanssa. Alla olevassa
taulukossa on esitetty yhteistyötahot ja tehtävät.
Taulukko 3. Pirkanmaan pelastuslaitoksen yhteistyötahot ja tehtävät
Yhteistyötaho
Tehtävät
Toimintaperiaatteet
Kuntien kaavoitus- ja
Asiantuntija maankäytön ja
rakennusvalvontaviranomaiset rakentamisen palo- ja
henkilöturvallisuuden ohjauksessa
Valvontasuunnitelma
Kuntien ympäristönsuojelu- ja
ympäristöterveysviranomaiset
Turvallisuusasiantuntija
ympäristönsuojelussa,
elintarvikevalvonnassa,
terveydensuojelussa,
kemikaalivalvonnassa ja
kuluttajaturvallisuusvalvonnassa
kuntakohtaisten käytäntöjen mukaan
Eri tahojen laatimat
valvontasuunnitelmat
Pirkanmaan ELY -keskus
Turvallisuusasiantuntija vesien ja
maaperän suojelussa, maatalouden
valvonnassa, tuetussa rakentamisessa,
ympäristölle vaarallisten kemikaalien
käsittelyssä ja varastoinnissa
Ympäristönsuojelu- ja
kemikaalilainsäädäntö,
tuetun maatilarakentamisen
ohjeet
Länsi- ja Sisä-Suomen
aluehallintoviranomainen
Turvallisuusasiantuntija sosiaali- ja
terveyspalveluja tuottavien kohteiden
henkilö- ja paloturvallisuusjärjestelyissä,
sekä yhteisissä työsuojelutarkastuksissa
Pelastuslaki ja
valtioneuvoston asetus
pelastustoimesta
Turvallisuus ja
kemikaalivirasto TUKES
Osallistuminen kemikaalikohteiden
määräaikaistarkastuksiin
Säädökset ja ohjeet koskien
kemikaaleja, pelastustoimen
laitteita, rakennustuotteita,
sähköturvallisuutta ja
kuluttajaturvallisuutta
Sisä-Suomen poliisilaitos
Yleisötapahtumien, oppilaitosten,
anniskeluravintoloiden ja ilotulitteiden
turvallisuuden valvonta ja ohjaus
Säädökset ja ohjeet koskien
yleisötapahtumien,
oppilaitosten, ravintoloiden
ja ilotulitteiden
turvallisuutta
Porin hätäkeskus
Paloilmoitin- ja sammutuslaitteistojen
valvonta
Pelastuslaki ja
pelastustoimen laitelaki
Paloilmoitin- ja
sammutuslaitteistojen
tarkastuslaitokset
Osallistuminen asiantuntijana
tarkastuksiin ja valvonta
Pelastuslaki ja
pelastustoimen laitelaki
Kuntien sosiaali- ja
terveysviranomaiset
Asiantuntijana asumisen
paloturvallisuudessa
Pelastuslaki, yhteiset
toimintamallit, Tulipysäkki
Lasten luvaton tulenkäyttö
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Sopimuksen mukaiset ensivaste- ja
ensihoitopalvelut, turvallisuuskoulutus
Pelastuslaki, sopimukset
Oppilaitokset esim.
Tampereen ammattikorkeakoulu, Poliisiammattikorkeakoulu, Pelastusopisto
Koulutusyhteistyö, opinnäytetyöt
Sopimukset
Pirkanmaan
turvallisuusklusteri
Turvallisuutta edistävät hankkeet
Sopimukset,
verkostoyhteistyö
Pelastuslaitosten
kumppanuusverkosto
Pelastustoimen ja -laitosten toiminnan
kehittäminen
Verkostoyhteistyö
Pelastusalan valtakunnalliset
järjestöt
Pelastustoimen kehittämishankkeet
Sopimukset,
verkostoyhteistyö
6. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON PALVELUIDEN JÄRJESTÄMINEN
PIRKANMAALLA
Tuukka Salkoaho (Tampere)
Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuulla tarkoitetaan oikeudellista vastuuta siitä, että lailla
säädetyt palvelut ja velvoitteet tulevat säännösten mukaisesti hoidetuiksi. (ks. liite 6.1. Sosiaali- ja
terveydenhuollon oikeudellinen perusta.)
Kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain mukaan kunnassa tai yhteistoiminta-alueella, joka
huolehtii perusterveyden- ja sosiaalihuollosta, on oltava vähintään noin 20 000 asukasta, jollei kuntaa koske
kunta- ja palvelurakenteesta annetun lain poikkeusperuste. Kunnan on kuuluttava erikoissairaanhoidon
järjestämiseksi johonkin sairaanhoitopiirin kuntayhtymään.
6.1.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Pirkanmaan kunnat sekä Keski-Suomen kunnista Jämsä ja Kuhmoinen kuuluvat erikoissairaanhoitonsa
toteuttamista varten Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Pirkanmaan kunnista Punkalaidun kuluu VarsinaisSuomen sairaanhoitopiiriin. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin tuotannosta vastaa Tampereen yliopistollinen
sairaala, johon kuuluvat Tays Keskussairaala Tampereella, Vammalan ja Valkeakosken aluesairaalat,
Nokialla Pitkäniemen sairaala, Lahden sädehoitoyksikkö ja Kehitysvammahuollon yksiköt Nokialla
Pitkäniemessä. Lisäksi sairaanhoitopiirissä on Kuvantamiskeskus- ja apteekkiliikelaitos sekä neljä
tytäryhtiötä: Tekonivelsairaala Coxa Oy, Tays Sydänsairaala Oy, Fimlab Laboratoriot Oy ja FinnMedi Oy, joita
johtavat toimitusjohtajat.
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin ylintä päätösvaltaa käyttää valtuusto, joka valitsee toimikaudekseen
sairaanhoitopiiriä johtavan hallituksen. Kuntayhtymän toimintaa ohjataan kuntien hyväksymällä
perussopimuksella, hallintosäännöllä ja eräillä johtosäännöillä.
Pirkanmaan lisäksi Tampereen yliopistollinen sairaala tuottaa palveluja erityisvastuualueensa
sairaanhoitopiireille, joita ovat Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirit sekä Päijät-Hämeen
sosiaali- ja terveysyhtymä.
6.2.
Kunnat sosiaali- ja terveydenhuollon palveluiden järjestäjinä
Pirkanmaan alueella on kunnallisia terveydenhuollon palvelujen järjestäjiä 15 ja sosiaalihuollon palvelujen
järjestäjiä 16. Erisuuruisuus johtuu siitä, että Akaa ja Urjala muodostavat perusterveydenhuollon ja vanhusja vammaispalveluiden yhteistoiminta-alueen, mutta vastaavat omina kuntinaan lasten ja nuorten sekä
aikuisväestön sosiaalipalveluiden järjestämisestä. Pirkanmaan Ympäristöterveyden
ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaa neljä yhteistoiminta-aluetta, joiden vastuukuntina
toimivat Tampere, Pirkkala, Keuruu ja Sastamala.
Palveluiden järjestäjien väestöpohja vaihtelee Pirkanmaalla Ikaalisten 7 211:sta Tampereen ja Oriveden
muodostaman yhteistoiminta-alueen 234 556:een. Kaikkiaan viisi järjestäjää Pirkanmaalla ei täytä kunta- ja
palvelurakenneuudistuksesta annetun lain edellyttämää 20 000 asukkaan väestöpohjavaadetta.
Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestetään Pirkanmaalla huomattavin osin kuntien yhteistoimintana.
Ainoastaan kuusi kuntaa 24:stä vastaa sote-kokonaisuuden järjestämisestä yksin. Pirkanmaalaisena
erityispiirteenä voitaneen pitää sitä, että kuntien sosiaali- ja terveydenhuollon yhteistoiminta perustuu
yksinomaan vastuukuntamalliin. Viimeisimmät pirkanmaalaiset kansanterveystyön kuntayhtymät purettiin
kunta- ja palvelurakenneuudistuksesta annetun lain sosiaali- ja terveydenhuollon hallinnollisen
integrointivelvoitteen myötä.
Taulukko 4. Sosiaali- ja terveydenhuollon kunnalliset järjestäjät Pirkanmaalla
Alue
Tampere-Orivesi
Kangasala-Pälkäne
Nokia
Ylöjärvi
Väestö 31.12.2015
Vastuukunta - lautakunta - erityishuomioita
Vastuukunta: Tampere 1.1.2013 (sosiaalipalvelut) ja 1.1.2014
(vanhus-, vammais- ja terveyspalvelut) alkaen, lautakunnat:
234 556 Tampereen kaupungin lasten ja nuorten palvelujen
lautakunta, terveyttä ja toimintakykyä edistämisen
palvelujen lautakunta ja ikäihmisten palvelujen lautakunta
Vastuukunta: Kangasala 1.1.2014 alkaen, lautakunta:
Kangasalan sosiaali- ja terveyslautakunta
33 159 Lautakunta: Nokian perusturvalautakunta
32 713 Lautakunta: Ylöjärven perusturvalautakunta
37 284
Sastamala-Punkalaidun
Vastuukunta: Sastamala 1.1.2012 alkaen, lautakunta:
28 265 Sastamalan alueen yhteistoiminta-alueen sosiaali- ja
terveyslautakunta
Jämsä-Kuhmoinen
Vastuukunta: Jämsä 1.1.2009 alkaen, lautakunta: Jämsän
sosiaali- ja terveyslautakunta, palvelujen tuotannosta
23 869
vastaavat Jämsän kaupungin kanssa Jämsän Terveys Oy ja
Jokilaakson Terveys Oy
Pirkkala-Vesilahti
23 397
Lempäälä
Akaa-Urjala
Valkeakoski
Vastuukunta: Pirkkala 1.1.2013 alkaen, lautakunta: Pirkkalan
perusturvalautakunta
22 539 Lautakunta: Lempäälän sosiaali- ja terveyslautakunta
Vastuukunta: Akaa 1.1.2009 alkaen, lautakunta: Akaan
perusturvalautakunta yhteistoiminta-alue, Akaa vastaa
alueen perusterveydenhuollosta ja vanhus- ja
21 966
vammaispalveluista. Lasten ja nuorten sekä aikuisväestön
sosiaalipalveluiden järjestämisestä vastaavat molemmat
kunnat itse.
21 314 Lautakunta: Valkeakosken sosiaali- ja terveyslautakunta
Mänttä-Vilppula-Juupajoki
Vastuukunta: Mänttä-Vilppula 1.1.2015 alkaen, lautakunta:
Mänttä-Vilppulan peruspalvelulautakunta, yhteistoiminta12 576
alueen palveluja tuottavat Mänttä-Vilppulan kaupunki,
Mäntänvuoren Terveys Oy ja Pihlajalinna Terveys Oy.
Virrat-Ruovesi
Vastuukunta: Virrat 1.1.2013 alkaen, lautakunta: Virtain
perusturvalautakunta, yhteistoiminta-alueen palvelujen
11 620
tuottamisesta on vastannut 1.1.2016 alkaen Virtain
kaupungin 100 %:sti omistama Keiturin Sote Oy.
Hämeenkyrö
10 669 Lautakunta: Hämeenkyrön perusturvalautakunta
Parkano-Kihniö
Vastuukunta: Parkano 1.5.2015 alkaen, yhteislautakunta:
8 805 Parkanon perusturvalautakunta, yhteistoiminta-alueen
palvelut tuottaa Kolmostien Terveys Oy.
Ikaalinen
7 211 Lautakunta: Ikaalisten sosiaali- ja terveyslautakunta
7. VÄESTÖN TERVEYDEN JA HYVINVOINNIN EDISTÄMINEN
PIRKANMAALLA
Tiina Konttajärvi (Pirkanmaan liitto), Maarit Varjonen-Toivonen (PSHP)
7.1.
Väestön terveyserojen kaventaminen on yhteinen velvoitteemme
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkien toimijoiden yhteisenä velvoitteena perustuu
Maailman terveysjärjestön (jatkossa WHO) nk. Ottawan asiakirjaan (1). Se sisältää viisi toimintalinjaa, jotka
kattavat samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti toiminnan yksilöiden arkielämästä kuntien ja valtioiden
harjoittamaan yhteiskuntapolitiikkaan.
Suomen toimiessa Euroopan unionin (jatkossa EU) puheenjohtajamaana vuonna 2006 oli
kansanterveysalan pääteemana ”Terveys kaikissa politiikoissa” (Health in All Politics, jatkossa HiAP). EU
hyväksyi Suomen ehdotukset päätelmiksi ja julkaisi ne asiakirjassa (2), joka sisältää ehdotuksia
konkreettisiksi toimiksi jäsenvaltioille, komissiolle ja EU:n parlamentille. Suomessa HiAP-periaate vietiin
vuoden 2007 hallitusohjelmassa terveyden edistämisen politiikkaohjelmaan, jonka keskeinen tehtävä oli
edesauttaa ja vahvistaa terveysnäkökohtien huomioimista yhteiskunnallisessa päätöksenteossa ja
palvelujärjestelmässä niin valtion-, alue- ja paikallishallinnossa kuin elinkeinoelämässä, työpaikoilla,
järjestöissä ja yksilötasolla.
HiAP- periaate konkretisoituu vuonna 2011 voimaan tulleessa terveydenhuoltolaissa, joka mm. sisältää
velvoitteet kunnalle väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä kaikkien hallintokuntien yhteistyönä
ja hyvinvointikertomustyöstä. Tulevan sote-uudistuksen yhteydessä väestön terveyden ja hyvinvoinnin
edistäminen tulee olemaan keskeinen osa kuntien tehtäviä ja nykyiset velvoitteet säilyvät. Kuntien
valtionosuuteen on tulossa kannustava elementti, jonka avulla palkitaan kuntia, jotka ovat onnistuneet
parantamaan tai ylläpitämään väestön terveyden ja hyvinvoinnin tilaa. Suurimmassa osassa Pirkanmaan
kuntia hyvinvointikoordinaattorit ja poikkitoiminnalliset työryhmät ovat toimineet jo vuosia HiAPtavoitteen toteuttamiseksi.
Koko tuleva sote-alue hyötyy, kun alueen kunnat onnistuvat väestön terveyserojen kaventamisessa.
Hyvinvoiva väestö on edellytys elinvoimaiselle maakunnalle. Sosiaali- ja terveydenhuollon lisäksi tulevien
maakuntien tehtäviin kuuluvat mm. ennaltaehkäisevät palvelut. Asetus alueellisista
hyvinvointikertomuksista on työn alla. Kannustavaa elementtiä on kehitetty myös sote-alueille.
Käytännön terveyden edistäminen tapahtuu potilas- ja asiakaskohtaamisissa, eikä aihetta käsitellä tässä
yhteydessä.
7.2.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kansalliset linjaukset
Väestötasolla terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä säätelevät hallitusohjelma kärkihankkeineen sekä
lainsäädäntö. Laeista tärkein on terveydenhuoltolaki. Yleisellä tasolla terveyden edistämisestä säädetään
perustuslaissa ja kuntalaissa. Kansanterveyslaissa ja useissa erityislaeissa säädetään terveyden
edistämiseen liittyvistä tehtävistä tarkemmin.
Kansallisella tasolla hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä linjataan pääministeri Juha Sipilän
hallitusohjelmassa (29.5.2015) (3). Tavoitteita ovat terveyden edistämisen ja varhaisen tuen vahvistuminen
poikkihallinnollisesti, terveys- ja hyvinvointierojen kaventuminen, sekä tukea eri-ikäisten ihmisten omaa
vastuuta terveydentilastaan ja elämäntavoistaan. Hyvinvoinnin ja terveyden edistämistä sekä
eriarvoisuuden vähentämistä tuetaan hallitusohjelmassa erillisellä kärkihankkeella (4).
7.2.1. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kunnassa -lainsäädäntö
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säädetään mm. perustuslaissa, kuntalaissa, terveydenhuoltolaissa,
sosiaalihuoltolaissa sekä liikuntalaissa. Perustuslaki (731/1999) (5) velvoittaa julkisen vallan turvaamaan
jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistämään väestön terveyttä. Kuntalain (410/2015) (6)
mukaan kunnan on mm. edistettävä asukkaidensa hyvinvointia ja alueensa elinvoimaa sekä järjestettävä
asukkailleen palvelut taloudellisesti, sosiaalisesti ja ympäristöllisesti kestävällä tavalla ja kuntastrategiassa
on otettava huomioon kunnan asukkaiden hyvinvoinnin edistäminen. Sosiaalihuoltolaissa (1301/2014) (7)
nostetaan esiin hyvinvoinnin ja turvallisuuden edistäminen sekä eriarvoisuuden vähentäminen. Liikuntalain
(390/2015) (8) mukaan kunnan on muun ohella arvioitava asukkaittensa liikunta-aktiivisuutta osana
terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä.
Terveydenhuoltolaissa (1326/2010) (9) määritellään laajasti kunnan tehtävät kuntalaisten terveyden ja
hyvinvoinnin edistämiseksi. Kunnan on mm. strategisessa suunnittelussaan asetettava paikallisiin
olosuhteisiin ja tarpeisiin perustuvat terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen tavoitteet sekä määriteltävä
niitä tukevat toimenpiteet. Kunnan on nimettävä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen vastuutahot sekä
seurattava asukkaittensa terveyttä ja hyvinvointia, niihin vaikuttavia tekijöitä väestöryhmittäin ja kunnan
palveluissa toteutettuja toimenpiteitä, joilla vastataan kuntalaisten hyvinvointitarpeisiin. Kuntalaisten
terveydestä ja hyvinvoinnista sekä toteutetuista toimenpiteistä on raportoitava valtuustolle vuosittain,
minkä lisäksi valtuustolle on kerran valtuustokaudessa valmisteltava laajempi hyvinvointikertomus. Laki
velvoittaa kunnan eri toimialat tekemään yhteistyötä terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä ja kunnan on
tehtävä yhteistyötä muiden kunnassa toimivien julkisten tahojen sekä yksityisten yritysten ja
yleishyödyllisten yhteisöjen kanssa.
Terveydenhuoltolain 11 § velvoittaa kunnan päätöksenteon ja ratkaisujen valmistelussa arvioimaan ja
ottamaan huomioon tehtävien päätösten ja ratkaisujen vaikutukset väestön terveyteen ja sosiaaliseen
hyvinvointiin. Tämä päätösten ennakkoarviointimenettely (jatkossa EVA-menettely) tarkoittaa, että ko.
päätösten ja ratkaisujen valmistelussa on esitettävä niiden vaikutukset kuntalaisiin, ympäristöön,
organisaatioon ja henkilöstöön ja talouteen ja että päättäjien tulee tarkastella useita erilaisia vaikutuksia
samanaikaisesti ja kokonaisvaltaisesti. (10).
7.2.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen alueellisesti -lainsäädäntö
Alueellisesta terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä säädetään terveydenhuoltolaissa (1326/2010), joka
muun ohella velvoittaa sairaanhoitopiirin kuntayhtymän tarjoamaan kunnille asiantuntemusta ja tukea
järjestämällä koulutusta, kokoamalla hyvinvointi- ja terveysseurantatietoja sekä levittämällä kuntien
käyttöön sairauksien ja ongelmien ehkäisyn näyttöön perustuvia toimintamalleja ja hyviä käytäntöjä.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset strategiat ja suunnitelmat on valmisteltava yhteistyössä
kuntien kanssa ottaen huomioon kunnan eri toimialojen toiminta. EVA-menettely koskee myös
sairaanhoitopiirien kuntayhtymiä.
Laki velvoittaa samaan sairaanhoitopiirin kuntayhtymään kuuluvat kunnat laatimaan alueen väestön
terveysseurantatietoihin ja palvelutarpeeseen perustuvan terveydenhuollon järjestämissuunnitelman,
jossa sovitaan kuntien yhteistyöstä, terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä koskevista tavoitteista ja
vastuutahoista.
7.3.
Väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen koordinaatio Pirkanmaalla
Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen koordinaatio kattaa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin (jatkossa
Pshp) jäsenkunnat sekä Pirkanmaan maakunnan kunnat, yhteensä 24 kuntaa. Tavoitteena on
väestöryhmien välisten terveyserojen kaventaminen terveydenhuoltolain (1326/2010) velvoitteiden
toimeenpanoa tukemalla ja siten vaikuttaminen kuntien kustannuskehitykseen. Terveyserojen
kaventaminen edellyttää toteutuakseen toimivat rakenteet ja konkreettiset toimenpiteet alueellisella
tasolla, kuntien kaikilla toimialoilla ja Pshp:n tuottamassa erikoissairaanhoidossa. Alueellinen terveyden
edistämisen koordinaatio on ollut Pshp:n vastuulla vuodesta 2009.
7.3.1. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen rakenteet
Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatiorakenne (liite 7.1.) on hyväksytty
Pshp:n hallituksessa vuonna 2011 osana Pirkanmaan alueellista terveyden edistämisen suunnitelmaa (11).
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueellisen tason linjaukset laatii Pshp:n hallituksen
toimikaudekseen nimeämä Terveyden edistämisen neuvottelukunta. Linjausten toimeenpanosta vastaa
alueellinen terveyden edistämisen työryhmä, johon mm. kunnat ovat nimenneet edustajansa.
Kunnissa lakisääteisestä väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä vastaavat poikkitoiminnalliset
hyvinvointityöryhmät, joissa toimintaa koordinoivat nk. hyvinvointikoordinaattorit. He muodostavat
Pirkanmaalla säännöllisesti kokoontuvan verkoston. Pshp:n tuottamassa erikoissairaanhoidossa on
toimivat rakenteet terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi niin potilastyössä kuin osana henkilöstön
työhyvinvointia.
7.3.2. Terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen alueelliset suunnitelmat
Osana Pirkanmaan alueellista terveyden edistämisen koordinaatiota on laadittu alueellisia suunnitelmia,
jotka sisältävät eri toimijoille konkreettisia esimerkkejä terveyserojen kaventamiseksi. Toimintakäytäntöjen
muutos ei aina vaadi uusia resursseja. Kehittäminen on osa arjen työtä.
Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman (2011) ydin on sen toimeenpanosuunnitelma,
joka sisältää terveyserojen kaventamiseksi tavoitteet alueelliselle tasolle, kunnan poikkitoiminnalliselle
yhteistyölle, perusterveydenhuollossa toteutettavalle käytännön terveydenedistämistyölle sekä Pshp:n
tuottamalle erikoissairaanhoidolle. Suunnitelma perustuu vuonna 2009 tehtyyn kuntakierrokseen, jolla
mm. kartoitettiin kuntien toiveita alueelliselle terveyden edistämisen koordinaatiolle. Pirkanmaan
alueellinen hyvinvointikertomus (2013) (12) linjaa alueelliset painopisteet vuosille 2013–2016. Se on
toiminut myös mallina kuntien hyvinvointikertomustyölle. Alueellinen hyvinvointikertomus vuosille 2017–
2020 on valmisteilla ja lähtee lausuntokierrokselle syyskuussa 2016.
Terveyden edistämisen neuvottelukunta linjasi elintapaohjauksen kehittämisen käynnistettäväksi
ravitsemuksesta ja liikunnasta, koska näihin liittyvät toimenpiteet koskevat kaikkia väestöryhmiä ja kunnan
kaikkia toimialoja. Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma (2011) (13) ja Pirkanmaan alueellinen
terveysliikuntasuunnitelma (2014) (14) ovat Pshp:n hallituksen hyväksymiä strategisia asiakirjoja, jotka
sisältävät eri toimijoille konkreettisia esimerkkejä toimenpiteiksi ja toteutumisen arviointimenettelyiksi
siitä, miten ravitsemuksen ja liikunnan keinoin voidaan kaventaa väestöryhmien välisiä terveyseroja. Pshp:n
tuottamassa erikoissairaanhoidossa terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä on viety osaksi käytänteitä
tupakoimattomuutta edistäen. Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia 2013–2016 (15) tarjoaa
suuntaviivoja mielenterveys- ja päihdetyön alueelliseen kehittämiseen. Alueellisen kulttuuri- ja
hyvinvointisuunnitelman laatiminen on käynnistynyt vuonna 2016.
Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelmassa (2012) (16) on terveyden ja hyvinvoinnin
edistämisen osalta viitattu Pirkanmaan alueelliseen terveyden edistämisen suunnitelmaan ja – alueelliseen
hyvinvointikertomukseen.
7.3.3. Terveyserojen kaventamisen tavoitteiden toteutuminen Pirkanmaalla
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (jatkossa THL) seuraa vuosittain kuntien terveydenedistämisaktiivisuutta
nk. TEAviisari-tiedonkeruulla (17) . Seurannassa kartoitetaan monipuolisin kyselyin kuntajohdon -,
liikuntatoimen -, perusopetuksen - perusterveydenhuollon -, lukiokoulutuksen -, ammatillisen koulutuksen
– ja ikääntyneiden palveluiden toteuttamia toimenpiteitä terveyden edistämiseksi kunnassa. Pistemäärät
ovat parantuneet Pshp:n jäsenkunnissa vuosina 2008 - 2015 lähes kaikilla sektoreilla (liite 7.2.).
Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (jatkossa Valvira) seuraa lainsäädännön toimeenpanoa. Sen
valtakunnalliseen valvontaohjelmaan kuului vuonna 2015 mm. kuntien hyvinvointikertomustyö.
Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation kattavista kunnista 21/24 oli laatinut
lakisääteisen laajan hyvinvointikertomuksen vuoden 2015 loppuun mennessä, 2/24 kuntaa on aloittanut
vuosittaisilla hyvinvointisuunnitelmilla ja laativat ensimmäisen laajan hyvinvointikertomuksen kaudelle
2017–2020. Kuntien välillä on vielä vaihtelua siinä, miten eri toimialat ovat vieneet hyvinvointikertomuksen
painopisteet osaksi talous- ja toimintasuunnitelmiaan ja miten ne raportoidaan tilinpäätöksen yhteydessä.
Terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen liittyviä teemaryhmiä oli syksyllä 2015 nimetty 16/23 kunnassa.
Pshp:ssa on toteutettu Savuton sairaala -toimintaohjelmaa ja käynnistetty tupakoimattomana leikkaukseen
-toimintamallin pilotointi. Vuonna 2016 uudeksi painopisteeksi otetaan vajaaravitsemusriskin
tunnistaminen. Pshp:n koulutuspalvelut on toteuttanut alueellisen terveyden edistämisen suunnitelman
toimeenpanoon liittyvää alueellista koulutusta.
7.3.4. Terveyserojen kaventamisen kehittämistarpeet Pirkanmaalla
Valviran valtakunnalliseen valvontaohjelmaan vuonna 2015 kuuluneen kuntien hyvinvointikertomustyön
toteutumisen arvioinnin toteuttivat aluehallintovirastot. Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto (LSSAVI)
teki alueensa 85 kunnan hyvinvointikertomuksista laadullisen analyysin, Hyvinvointikertomukset Länsi- ja
Sisä-Suomen alueella (18), jossa yhteenvedot on tehty maakunnittain. Useimmissa yhteenvedoissa
Pirkanmaa pärjäsi parhaiten. Eniten kehitettävää oli toimenpiteiden konkreettisuudessa ja niiden
vastuuttamisessa.
Kustannussäästöjä saadaan vain muuttamalla nykyisiä toimintakäytäntöjä, mikä vaatii muutoksen ohjausta
ja koordinaatiota. Vuoden 2016 alusta on Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation
kattavista 24 kunnasta yhdessä resursoitu 100 %:n työpanos väestön terveyden ja hyvinvoinnin
poikkihallinnolliseen koordinaatioon. Muissa kunnissa tehtävä on osa henkilön muuta toimenkuvaa.
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen poikkihallinnollinen koordinaatio on kunnissa vastuutettu
20 eri henkilölle, joista neljä toimii kahden kunnan yhteisenä hyvinvointikoordinaattorina.
Hallinnonaloittain heistä sijoittuu sote-sektorille 7, keskushallintoon 7, liikuntatoimeen 1, sivistystoimeen
3, osittain sote- ja osittain keskushallintoon 1 ja yksi kahden kunnan yhteinen hyvinvointikoordinaattori on
ulkoistetun sote-palveluntuottajan palveluksessa. Syksyllä 2015 hyvinvointijohtamisen käytäntöjä
kartoitettiin hyvinvointikoordinaatiosta vastaaville henkilöille suunnatulla kyselyllä, vastaukset saatiin
23/24 kunnasta. Vastausten mukaan poikkitoiminnallinen hyvinvointiryhmä oli nimetty 22/23 kunnassa ja
yhdessä se toimi ilman virallista nimeämistä. Kirjallinen päätös hyvinvointiryhmän tehtävistä oli tehty vain
11 kunnassa eikä hyvinvointikoordinaatioon käytettävissä olevaa työaikaa oltu sovittu 15/23:ssa kunnassa.
Tämä näkyy hyvinvointityöryhmän jäsenten sitoutumisessa ja terveyserojen kaventamisen tavoitteiden
konkretisoitumisessa toimialojen talous- ja toimintasuunnittelussa sekä arjen työssä. Kyselyn mukaan
hyvinvointikertomuksen painopisteitä oli sisällytetty vuoden 2016 talous- ja toimintasuunnitelmiin 14/23
kunnassa ja 6/23 kunnassa painopisteitä ei ollut tulossa.
Terveydenhuoltolain 11 § velvoittaa kunnat ja sairaanhoitopiirin kuntayhtymän EVA-menettelyn käyttöön
silloin kun päätökset kohdistuvat väestön terveyteen ja hyvinvointiin. Valtaosasta kuntia ja myös Pshp:lta
puuttuvat systemaattiset käytännöt menettelyn käytöstä.
7.4.
Yhteenveto
Väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen kaikkien yhteisenä velvoitteena perustuu WHO:n Ottawan
asiakirjaan (1986), EU:n päätöslauselmaan (HiAP 2006), Suomen hallitusohjelmaan (2015) ja sen
kärkihankkeisiin sekä lainsäädännön velvoitteisiin. Sote-uudistuksen jälkeen kuntien merkittävin tehtävä
on väestönsä terveyden ja hyvinvoinnin edistäminen. Myös maakunnille tulee velvoitteet terveyden ja
hyvinvoinnin edistämiseksi.
Kustannussäästöjä saadaan, kun kaikki toimijat vievät osaltaan toimintakäytäntöihinsä ennaltaehkäisevät
toimenpiteet, eli toteuttavat HiAP-periaatetta. Pirkanmaalla ehdotuksia ja esimerkkejä on koottu
alueellisiin suunnitelmiin. Taulukossa 5 on koottu jatkotyöskentelyä varten sekä terveyden edistämisen
hyvin toimivia kokonaisuuksia että ehdotuksia kehitettävistä kokonaisuuksista. Jatkotyöskentelyssä
huomioitavia ovat myös mm. hallituksen tiedonanto (6.4.2016) maakunnan ja kunnan tehtävistä sekä
valmisteilla oleva, kuntia väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisestä palkitseva kannustava elementti
(nk. HYTE-kerroin) osana valtionosuusuudistusta.
Pirkanmaalla on toimivat väestötason terveyserojen kaventamiseen tarvittavat hyvinvointijohtamisen
rakenteet alueellisesti, kunnissa ja erikoissairaanhoidossa. Sote- ja aluehallintouudistuksen toimeenpanossa
on tärkeätä saada henkilöiden nk. hyte-osaaminen sekä kuntien että maakunnan käyttöön.
Taulukko 5. Yhteenveto väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen hyvin toimivista ja kehitettävistä
kokonaisuuksista
Pirkanmaalla väestötason terveyden ja hyvinvoinnin edistämisessä toimii hyvin
Alueellisen koordinaation ja yhteistyön rakenteet: alueellinen taso, kuntien
poikkitoiminnalliset hyvinvointiryhmät ja Pshp:n tuottama erikoissairaanhoito
Pirkanmaan hyvinvointikoordinaattoreiden verkosto
Alueelliset terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen suunnitelmat
Alueellinen terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen sidosryhmäyhteistyö
Pshp:n koulutuspalveluiden tuottama alueellinen terveyden edistämisen koulutus
Kehitettäviä
Hyvinvointirakenteiden vahvistaminen: kirjallinen päätös hyvinvointikoordinaatioon liittyvistä
tehtävistä, vastuista ja resursseista maakuntatasolla, kunnissa ja erikoissairaanhoidossa
Hyvinvointikertomusten painopisteiden vienti osaksi talous- ja toimintasuunnitelmia sekä
raportointi osana tilinpäätöstä maakuntatasolla, kunnissa ja erikoissairaanhoidossa
Päätösten ennakkoarviointimenettelyn systemaattinen käyttöönotto maakuntatasolla,
kunnissa ja erikoissairaanhoidossa
Yhteistyö tulevan maakunnan ja kuntien hyvinvointiryhmien välillä. Kuntien hyvinvointityössä
tarvitaan sote-asiantuntemusta ja maakuntatason hyvinvointijohtamisessa kunnan eri
toimialojen sekä kolmannen sektorin asiantuntemusta. Väestön terveyden ja hyvinvoinnin
edistäminen ja ennalta ehkäisevät toimenpiteet ovat keskeinen osa kuntien tehtäviä ja
maakunnan elinvoimaisuutta.
Sote-palveluiden järjestämisessä huomioitava, miten tuetaan Pirkanmaalla väestön
terveyserojen kaventamista: ennalta ehkäisevät - sekä arjessa pärjäämistä tukevat
toimenpiteet, huomioiden myös erityisryhmät, ja rakenteet
Tiedolla johtamisen kehittäminen
7.5.
Lähteet
1. The Ottawa Charter for Health Promotion. WHO 1986
2. Health in All Policies, Prospects and potentials (2006). Toim. Ståhl t, Wismar M, Ollila E, Lahtinen E,
Leppo K.
3. Valtioneuvoston kanslia (2015). Ratkaisujen Suomi. Pääministeri Juha Sipilän hallituksen strateginen
ohjelma 29.5.2015. Hallituksen julkaisusarja 10/2015.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/1427398/Ratkaisujen+Suomi_FI_YHDISTETTY_netti.pdf/
801f523e-5dfb-45a4-8b4b-5b5491d6cc82
4. Valtioneuvoston kanslia (2015). Toimintasuunnitelma strategisen hallitusohjelman kärkihankkeiden
ja reformien toimeenpanemiseksi. Hallituksen julkaisusarja 13/2015.
http://valtioneuvosto.fi/documents/10184/321857/Toimintasuunnitelma+strategisen+hallitusohjel
man+k%C3%A4rkihankkeiden+ja+reformien+toimeenpanemiseksi.pdf/92b90c0e-9154-487f-bbf8543cb6433dd6
5. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1999/19990731
6. Kuntalaki 410/2015. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2015/20150410
7. Sosiaalihuoltolaki 1301/2014. http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2014/20141301
8. Liikuntalaki 390/2015 http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2015/20150390
9. Terveydenhuoltolaki 1326/2010. http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/2010/20101326
10. Vaikutusten ennakkoarviointi kunnallisessa päätöksenteossa. Toim. Salme Sundquist, Leena
Oulasvirta. Suomen Kuntaliitto 2011
11. Pirkanmaan alueellinen terveyden edistämisen suunnitelma,
[http://www.pshp.fi/download/noname/%7B5AD9F9BE-19C4-4522-A24528F4DEE38FD3%7D/16754] , viitattu 10.4.2016
12. Pirkanmaan alueellinen hyvinvointikertomus 2012, [http://www.pshp.fi/fiFI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Terveyden_edistaminen/Hyvinvointikertomus] , viitattu
10.4.2016
13. Pirkanmaan alueellinen ravitsemussuunnitelma,
[http://www.pshp.fi/download/noname/%7B386D0992-F78F-4417-975DF0DB93E5E19D%7D/31399] , viitattu 10.4.2016
14. Pirkanmaan alueellinen terveysliikuntasuunnitelma,
[http://www.pshp.fi/download/noname/%7B371DA388-D968-4192-97547927EDC9E83E%7D/39687] , viitattu 10.4.2016
15. Pirkanmaan mielenterveys- ja päihdestrategia,
[http://www.pshp.fi/download/noname/%7B1963E97D-9B49-4843-8E2C48338F390F51%7D/30879] , viitattu 10.4.2016
16. Pirkanmaan terveydenhuollon järjestämissuunnitelma 2013-2016. http://www.pshp.fi/fiFI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Pirkanmaan_terveydenhuollon_jarjestamissuunnitelma
17. TEAviisari –tiedonkeruu,
[https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=NAKOKULMA&y=2015&chartType=pointer&c
mp=r&r=SHP06 ], viitattu 10.4.2016
18. Hyvinvointikertomukset Länsi- ja Sisä-Suomen alueella,
[https://www.avi.fi/documents/10191/3369535/Hyvinvointikertomukset+L%C3%A4nsi+ja+Sis%C3%A4-Suomen+alueella+L%C3%A4nsi-+ja+Sis%C3%A4Suomen+aluehallintoviraston+julkaisuja+7+2015.pdf/8c08232e-2b4f-4907-bbbe-7cf5e7686c6d] ,
viitattu 10.4.2016
8. PERUSTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA
Sari Mäkinen, Doris Holmberg-Marttila, Anne Kantola, Leena Kuusisto, Eeva Torppa-Saarinen, Toni
K. Laine, Petri Leiponen (toim.)
Pirkanmaan 15 terveyskeskusta toteuttavat laeissa ja asetuksissa kunnille säädetyt perusterveydenhuollon
tehtävät. Kuntien järjestämisvastuun alaisen toiminnan lisäksi perusterveydenhuollon palveluita toteuttaa
Pirkanmaalla n. 700 yrityksen ja 10 järjestön (yhdistys tai säätiö) toimipaikkaa. Verorahoituksen ohella
palveluita rahoittavat mm. Kela, asiakkaat itse, työnantajat työtulovakuutuksen kautta sekä asiakkaat
yksityisten vakuutustensa kautta.
Perusterveydenhuollon rajapinta kuntien sosiaalihuollon ja muiden toimialojen, erikoissairaanhoidon sekä
yksityisen ja järjestösektorin toimintaan vaihtelee kunnittain ja toiminnoittain. Terveyskeskusten yhteistyö
muiden sektoreiden ja toistensa kanssa on monimuotoista. Esimerkkinä tästä:
Viisi kuntaa (n. 8 % Pirkanmaan väestöstä) hankkii lähes kaikki sote-palvelunsa kunnan ja yksityisen
yhdessä omistamalta yhtiöltä, kaksi kuntaa kunnan itsensä omistamalta yhtiöltä (2 % väestöstä) ja
kahden terveysaseman avosairaanhoitopalvelut ostetaan yksityiseltä (5 % väestöstä)
Kunnat osarahoittavat palveluja tarjoavia järjestöjä
Pirkanmaan suurin työterveyshuollon toimija (23 % hlöasiakkaista) on julkisomisteinen osakeyhtiö
Terveyskeskukset lähettävät potilaita Kelan osin korvaamiin hoitoihin mm. fysioterapiaan, järjestävät
kiirevastaanottoa vuoroviikoin terveyskeskuksissa ja tuottavat ns. peruserikoissairaanhoidon palveluja
omana tai ostopalvelutoimintana
Lääkekustannuksista vastaavat pääsääntöisesti Kela ja potilaat itse pois lukien vastaanotolla ja
laitoshoidossa annettavat lääkehoidot
Sosiaalihuolto toimii lähes koko Pirkanmaalla hallinnollisesti yhdessä perusterveydenhuollon kanssa
(ns. perusturva tai yhdistetty sosiaali- ja terveystoimi), mutta asiakasrajapinnassa sosiaali- ja
terveydenhuolto ovat kunnissa pääosin erillään
Terveyskeskusten sisäisessä organisoitumisessa on keskinäisiä eroja esim. toimintojen jaossa
elinkaarimallin mukaisesti tai lakisääteisesti määriteltyihin toimintoihin
Tässä tarkastelussa keskitymme kuvaamaan perusterveydenhuollon toteuttamistapaa kokonaisuutena
tilastojen, tehtyjen kuntakyselyiden ja muiden ajantasaisimpien tietojen pohjalta välttäen palvelujen
arviointia. Tilastotiedot käsittävät pääasiassa Pirkanmaan sairaanhoitopiirin 23 jäsenkunnan tiedot
(Punkalaidun ei jäsenkunta, väestö 0,6 % selvityskuntien yhteisväestöstä). Peruspalveluiden valvonnasta
Pirkanmaalla vastaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto. Valtionvarainministeriö on julkaissut
15.4.2016 Peruspalvelujen tila 2016 -raportin ja aluehallintovirastojen alueelliset arvioinnit julkaistaan
erikseen kesäkuun 2016 alussa Aluehallintoviraston Patio -tietopalvelussa.
Perusterveydenhuolto voidaan jakaa avovastaanottopalveluihin, päivystyspalveluihin, terveydenhoidon
palveluihin, kuntoutus- ja terapiapalveluihin, päihde- ja mielenterveyspalveluihin, osasto- ja
kotisairaanhoitopalveluihin, suunterveydenhuollon palveluihin, työterveyshuollon palveluihin sekä muihin
palveluihin. Palveluprosesseittain toimintaa ei juuri kuvata, mitä voidaan pitää tämän tarkastelun
puutteena.
Taulukko 6: Terveyskeskusten perusterveydenhuollon toteuttaminen, yleiskatsaus
Terveyskeskus /
Avovastaanoton
AvosairaanÄitiys- ja
Oma päivystys-/kiireYhteistoiminta-alue
toimintamalli*
hoidon
lastenneuvolavastaanotto (isäntäpeittävyys**
toimipisteet
kunnan) terveyskesk.
Tampere-Orivesi
listausmalli
45 %
24
PÄIVYSTYSYKSIKKÖ
Kangasala-Pälkäne
OmaAsematiimimalli
omalääkärimalli
58 %
7
62 %
1
väestövastuu
57 %
6
listautumismalli
62 %
6
listautumismalli
listautumismalli
70 %
57 %
6
2
aluejakoinen
väestövastuu
väestövastuu
48 %
2
53 %
4
Valkeakoski
Mänttä-VilppulaJuupajoki
Virrat-Ruovesi
työparimalli
listautumismalli
49 %
62 %
1
2
listautumismalli
72 %
2
Hämeenkyrö
omalääkärimalli
70 %
1
Parkano-Kihniö
listautumismalli,
työparimalli
omalääkärimalli
74 %
2
73 %
1
53 %
66
Nokia
Ylöjärvi
SastamalaPunkalaidun
Jämsä-Kuhmoinen
Pirkkala-Vesilahti
Lempäälä
Akaa-Urjala
Ikaalinen
Yhteensä
ma-to 8-21, pe 8-16
60 h/vko
ark. 8-20, vkl 9-20
82 h/vko
ark. 8-20, vkl 9-20
82 h/vko
ark. 8-20, vkl 8-20
84 h/vko
PÄIVYSTYSYKSIKKÖ
ark 8-20, la 10-18, su
10-20
78 h/vko
ark. 8-20, vkl 12-20
76 h/vko
ark 8-16
40 h/vko
PÄIVYSTYSYKSIKKÖ
24 / 7
168 h/vko
ark. 8-20, vkl 9-17
76 h/vko
ark. 8-20, vkl 9-20
ka. 67 h/vko
24 / 7
168 h/vko
ark. 8-20, vkl 9-20
ka. 67 h/vko
Suun
terveydenhuollon
peittävyys**
30 %
42 %
37 %
38 %
39 %
41 %
40 %
35 %
41 %
36 %
36 %
40 %
36 %
32 %
42 %
35 %
Mielenterveyspalveluiden pääasiall.
toteuttamistapa
Oma Psykiatria- ja
päihdekeskus
Oma psykiatrian
poliklinikka
oma mielenterveyskeskus
oma mielenterveyskeskus
Mielipiste ja PSHP
psykiatrian pkl
yhteisyritys
Oma mielenterveyskeskus
(Helaakallion klin.)
Oma psykiatrian
yksikkö
Valkeakosken MTK
Terveyskeskusosa
ston sairaansijat /
1000 asukasta
1,9
Oma MTK
yhteisyrityksen
mielenterveyststo
oma osakeyhtiö,
mielenterveyststo
PSHP psykiatrian pkl
Hämeenkyrössä
yhteisyrityksen
psykiatrian pkl
PSHP psykiatrian pkl
Ikaalisissa
3,3
2,4
liikelaitos,
ulkoistamassa
liikelaitos,
ulkoistamassa
yksityinen
yksityinen
4,8
oma osakeyhtiö
5,4
terveyskeskus
5,7
yksityinen
4,6
liikelaitos,
ulkoistamassa
v.2017 16/17
osakeyhtiö
2,1
1,8
2,1
3,0
3,6
1,4
2,3
3,2
2,4
Työterveyshuollon
tuotantotapa
oma osakeyhtiö
terveyskeskus,
ulkoistamassa
liikelaitos,
ulkoistamassa
liikelaitos,
ulkoistamassa
liikelaitos,
ulkoistamassa
yhteisyritys
liikelaitos,
ulkoistamassa
* Toimintamallien tarkempi kuvaus luvussa 8.1 Avosairaanhoitopalvelut
** Avosairaanhoidon peittävyys = osuus väestöstä, joka vuoden aikana käyttää terveyskeskuksen avohoidon lääkäri- ja sairaanhoitajavastaanottopalvelua (AvoHilmo 2014)
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkuntien koko perusterveydenhuollon käyttökustannukset olivat
yhteensä 446 milj. € (2014), josta avohoidon käyttökustannukset olivat 273 milj. €, hammashuollon 61 milj.
€ ja osastohoidon 112 milj. €. Perusterveydenhuollon nettokustannukset olivat n. 345 milj. euroa
asiakasmaksu- ja muiden myyntituottojen ollessa n. 100 milj. €.
Kuva 11 Pirkanmaan terveyskeskusten perusterveydenhuollon 345 milj. € nettokustannusten karkea jakautuminen toiminnoittain ja
osuus kuntien kaikista 1 890 milj. € sote-kustannuksista (netto).
* Luokittelematon osuus perusterveydenhuollosta sisältää kotisairaanhoidon, kuntoutuksen,
terveysneuvonnan sekä hallinnon palveluja, jotka toteutetaan eri toimintojen rajapinnassa.
Näiden lisäksi Kelan vuonna 2015 hyväksymät sairaanhoidon kustannukset olivat kokonaisuudessaan 318
milj. €, josta Kelan maksamien sairaanhoitokorvausten osuus oli 182 milj. € sisältäen
reseptilääkekorvaukset (135 milj. €), yksityiset lääkäripalkkiokorvaukset (7 milj. €), hammashoidon
korvaukset (10 milj. €), tutkimuksen ja hoidon korvaukset (7 milj. €, esim. yksityinen fysioterapia) ja
matkakorvaukset (24 milj. €). Asiakkaiden itse tai heidän muiden vakuutustensa maksama osuus
kustannuksista oli 137 milj. €. Kelan kustannuksissa ovat mukana kaikkien sektoreiden generoimat
kustannukset (esim. erikoissairaanhoidosta määrätyt lääkkeet). Työnantajien ja työtulovakuutuksen kautta
korvatun työterveyshuollon kokonaiskustannukset olivat arviolta noin 80 milj. € (2013).
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon palveluita käyttää vuosittain kolme neljästä pirkanmaalaisesta ja
perusterveydenhuoltoon toteutuu yhteensä n. 3,7 miljoonaa kontaktia vuosittain, joista n. 1 milj. lääkärille.
Taulukko 7: Terveyskeskusten perusterveydenhuolto Pirkanmaalla (kustannukset 2014, muut 2015)
Pirkanmaa
Käyttökustannus
Nettokustannus
Asiakkaat
446 milj. €
345 milj. €
404 000
Peittävyys
*
77 %
Kontaktit
yhteensä**
3,7 milj.
* Peittävyys = osuus väestöstä, joka on vuoden aikana käyttänyt palvelua
Kontaktia
/ asiakas
/ vuosi
9,1
Kontaktia
/ asukas /
vuosi
6,9
** Kontakti on terveyskeskuksen potilaan hoitoon liittyvä tapahtuma, esim. vastaanotto tai hoitopuhelu,
mutta ei pelkkä ajanvaraus, eikä sisällä osastohoitoa, kotihoitoa tai kotipalvelua. Lähde: THL:n Avohoidon
rekisteri (Avohilmo)
8.1.
Avosairaanhoitopalvelut
Perusterveydenhuollon avosairaanhoitopalveluilla tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärinvastaanottoa,
hoitajavastaanottoa sekä mahdollisia erityisvastaanottoja (hoitajien erityisvastaanotot potilasryhmille ja ns.
peruserikoissairaanhoidon vastaanotot terveyskeskuksen yhteydessä tai ohjauksessa). Avosairaanhoitoa
toteutetaan erikseen lisäksi opiskeluterveydenhuollossa ja työterveyshuollossa, jotka tässä käsitellään
seuraavissa kappaleissa ja toisaalta terveysneuvontaa toteutetaan kaikissa perusterveydenhuollon
palveluissa.
Vastaanottokäyntien ajanvaraus tapahtuu pääsääntöisesti puhelimitse tai paikan päällä terveyskeskuksessa.
Viidessä terveyskeskuksessa on mahdollisuus sähköiseen ajanvaraukseen sairaanhoitajalle.
Itseilmoittautumispisteitä on 5 terveyskeskuksessa yhteensä 14 kappaletta (2015). Kiireettömään hoitoon
terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsemisen odotusaika (ns. T3-aika) on Pirkanmaan terveyskeskuksissa
keskimäärin 2,4 viikkoa (terveyskeskusten vaihteluväli 0,5-8,5 viikkoa).
Taulukko 8: Pirkanmaan terveyskeskusten avosairaanhoito lukuina (THL AvoHilmo 2015)
Peittävyys
Lääkärivastaan TerveysPaljon
Kontaktit, Eri
asemien
%
oton
lääkärivas asiakkaat käyvät
peittävyys % * lukumäärä
asiakk.*
taanotto
Pirkanmaa 1 580 000
848 000
282 000
3 400
53 %
46 %
55
* Paljon käyvät asiakkaat = yli 10 kertaa vuoden 2014 aikana terveyskeskuslääkärin vastaanotolla käyneet
Kontaktit
yht.
Taulukossa listatut kontaktit sisältävät myös hoitopuhelut ja muut sähköiset konsultaatiot. Varsinaisia
vastaanottokäyntejä terveyskeskuksen avosairaanhoidon vastaanotolle toteutui Pirkanmaalla n. 965 000
joista lääkärin vastaanotolle n. 555 000. Pirkanmaalla toteutuu lääkärikäyntejä n. 2 % enemmän kuin koko
maassa keskimäärin, mutta muita käyntejä noin 20 % vähemmän kuin maassa keskimäärin (Sotkanet).
Pirkanmaan terveyskeskusten avovastaanottopalveluiden toimintamallit on listattu edellä olevassa
taulukossa. Lääkärit ja hoitajat toimivat pääsääntöisesti kaikissa malleissa työparina. Seitsemässä
terveyskeskuksessa on käytössä listautumismalli, jossa asiakas listautuu tai listataan toivomansa lääkärihoitaja -työparin asiakkaaksi. Kolmessa terveyskeskuksessa on käytössä väestövastuumalli ja kolmessa
terveyskeskuksessa omalääkärimalli. Mallien sovellukset ovat terveyskeskuskohtaisia. Asiakasvastaanotoilla
haastatellaan ja tutkitaan potilas sekä tehdään diagnoosi (lääkärivastaanotto) tai hoidontarpeen arvio
(hoitajavastaanotto) ja annetaan mahdollinen hoito tai ohjataan jatkotutkimuksiin tai -hoitoon, tehdään
terveys- ja hoitosuunnitelma tai laaditaan lausuntoja Kelalle, vakuutusyhtiöille ja muille yhteistyötahoille.
Lisäksi terveyskeskuksissa toteutetaan hoitajien ja lääkäreiden erityisvastaanottoja ja ne ovat tyypillisimmin
tarkoitettu diabeetikoille, astmapotilaille, muistihäiriöpotilaille tai perustason mielenterveys- ja
päihdepotilaille. Yleisimmät käyntisyyt terveyskeskusvastaanotolla ovat akuutti ylähengitysteiden infektio,
selkäkipu, välikorvan tulehdus, verenpainetauti ja aikuistyypin diabetes. Käyntisyytä ei ole merkitty n. 30 %
käynneistä (VM: Peruspalvelujen tila 2016).
Peruserikoissairaanhoidolla tarkoitetaan tässä terveyskeskuksen itse tuottamia tai muilta ostamia
erikoissairaanhoidon konsultaatiokäyntejä, tutkimuksia ja hoitoja, joissa hoitovastuu säilyy
perusterveydenhuollossa. Pirkanmaan terveyskeskukset toteuttavat näitä palveluita yhteensä n. 11 milj. €
arvosta vuosittain (2015). TAYS, Tampereen kaupungin erikoissairaanhoito, mukaan lukien toimenpide- ja
konsultaatioyksikkö sekä Jämsän Jokilaakson sairaala eivät ole näissä luvuissa mukana. Tähystystutkimukset
ja kuvantamistutkimukset sekä eri erikoisalojen erikoislääkärivastaanotot ja lyhytkirurgiset toimenpiteet
muodostavat suuren osan perustason erikoissairaanhoidosta. Terveydenhuollon palveluseteli on käytössä
Pirkanmaan viidestätoista terveyskeskuksesta seitsemässä yhteensä n. 3,2 milj. € arvosta (vuonna 2015).
Perusterveydenhuollon kliinisistä erityistutkimuksista silmänpohjakuvausten tulkinta ja
magneettitutkimukset hankitaan suurimmaksi osaksi yksityisiltä tuottajilta, muista tutkimuksista
suurimman osan tuottavat julkinen erikoissairaanhoito tai terveyskeskukset itse.
Hoidon jatkuvuudella ja asiakaslähtöisyydellä voidaan todeta olevan olennainen merkitys
perusterveydenhuollon onnistumisessa.
Taulukko 9: Hoidon jatkuvuus ja asiakastyytyväisyys perusterveydenhuollon vastaanottopalveluissa
(terveyskeskusten asiakastyytyväisyyskysely 9/2015)
Sama lääkäri yleensä Nimetty
Palvelu on niin hyvää, että
asioidessa
omalääkäri
sitä voi suositella
Pirkanmaa
54 %
67 %
91 %
Muu ERVA-alue (Kanta-Häme, 43 %
47 %
90 %
Etelä-Pohjanmaa, Päijät-Häme)
Paljon palveluja käyttäville tarkoitettuja terveydenhuoltolain mukaisia terveys- ja hoitosuunnitelmia
laaditaan Pirkanmaan terveyskeskuksissa vuosittain n. 1500 kappaletta. Lähetteitä Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin erikoissairaanhoitoon tehtiin terveyskeskuksista ja yksityissektorilta vuonna 2015 n.
129 000 kappaletta. Terveyskeskukset hankkivat laboratoriopalvelut PSHP:n Fimlab Oy:ltä ja
kuvantamispalvelut tuottavat PSHP:n kuvantamiskeskusliikelaitos ja osin terveyskeskukset itse.
Terveyskeskukset ovat viime vuosina kehittäneet vastaanottopalveluihin uusia toimintamalleja ja ottaneet
käyttöön uusia työtapoja mm. työparimalleja, hoitajavastaanottoja, valmistelevia vastaanottoja ja
monisairaiden potilaiden tuen malleja sekä sähköisiä työvälineitä kuten Suuntiman, Terveystaskun ja
Terveystutkan. Moniammatillisuus, tiimityö, ymmärrys asiakaslähtöisyydestä ja sen merkityksestä
toimintalogiikkaan ovat lisääntyneet.
8.2.
Perusterveydenhuollon päivystys ja kiirevastaanotot
1.1.2015 voimaan tulleen päivystysasetuksen (652/2013) mukaiset ympärivuorokautiset, kiireellisen hoidon
varsinaiset päivystysyksiköt toimivat Tampereella, Valkeakoskella ja Jämsässä. Päivystysasetus määrittelee
päivystysyksikön toiminnan vähimmäissisällön. Suurin ja laajin päivystysyksikkö toimii Tampereella PSHP:n
Acutassa, joka toimii 1.1.2016 alkaen yhteispäivystysyksikkönä (yhdistetty perusterveydenhuollon ja
erikoissairaanhoidon päivystys). Päivystysyksikössä hoidetaan äkillisesti loukkaantuneet ja sairastuneet
potilaat, joita ei voida hoitaa terveysasemilla. Hoidon tarve ja kiireellisyys arvioidaan ja jos potilaan vaiva ei
ole henkeä uhkaava tai ei vaadi päivystysluonteista hoitoa, hänet ohjataan toiseen hoitopaikkaan tai kotiin.
Terveyskeskukset järjestävät lisäksi itse kiireellistä vastaanottoa vaihtelevalla laajuudella ja terminologialla.
Osassa terveyskeskuksista on ns. päiväpäivystys mutta ei lainkaan omaa kiireellisen lääkärinvastaanoton
palvelua ilta- ja viikonloppuaikaan ja osassa terveyskeskuksista kiireellistä vastaanottotoimintaa on ympäri
vuorokauden. Terveyskeskusten oman päivystyksen nimi on esim. Ensiapu, Päivystys,
Terveyskeskuspäivystys, Ensiapu ja päivystys, Lääkäripäivystys, Kiireellinen hoito tai Ensiapu/päivystys.
Terveyskeskusten omien päivystysten aukioloajat ja -tunnit ovat edellä olevassa taulukossa.
Laboratorio- ja kuvantamispalveluja ei pääsääntöisesti ole ilta- ja viikonloppuaikaan terveyskeskusten
omissa päivystyksissä. Hoitolaitosten päivystyskonsultaatiot on ohjattu pääsääntöisesti
terveyskeskuspäivystykseen ja sen kiinni ollessa johonkin kolmesta päivystysyksiköstä.
Näiden lisäksi yksityiset lääkäriasemat ottavat itse maksavia potilaita vastaan virka-ajan ulkopuolella
vaihtelevan pituisin aukioloajoin. Työterveyshuollossa on myös vähäistä ilta- ja viikonloppuvastaanottoa.
Tampereen keskustassa ainakin 5 toimipaikassa pääsee yksityiseen lääkäripäivystykseen iltaisin klo 20
saakka ja viikonloppuisin klo 9-19 välillä ja vastaanottoja on lisäksi ainakin Kangasalla ja Valkeakoskella.
Myös laboratorio- ja kuvantamispalvelut ovat auki osassa Tampereen yksityisistä lääkäriasemista
päivystysaikaan. Yksityisten lääkärikeskusten ilta- ja viikonloppupäivystyksen asiakasmääriä voidaan
karkeasti arvioida aukioloaikojen perusteella mutta ei päiväaikaisen kiirevastaanottotoiminnan osalta.
Lisäksi itse maksaville asiakkaille on tarjolla ympärivuorokautista lääkärin konsultointipalvelua puhelimitse
tai erillisen puhelinsovelluksen kautta.
Taulukko 10: Vuosittaiset käyntimäärät Pirkanmaan päivystysyksiköissä ja terveyskeskusten ja yksityisten
lääkäriasemien kiirevastaanotoilla (2015)
Päivystysyksiköt
Terveyskeskukset
Yksityiset
Acuta
Valkeakosken
Jokilaakso Yhteensä Terveyskeskusten Yhteen- Ilta- ja
pth
aluesairaala
ilta-, vkl ja yö
sä
viikonloppu
Käynnit
50 600
15 400
12 900
200 000
n. 80 000
?
n. 40 000
3 700
6 350
1 100
44 000
n. 15 000
?
?
Joista
hoitajakäynteinä
Pirkanmaan kaikki kunnat järjestävät päivystysasetuksessa määritellyt suun terveydenhuollon virka-ajan
ulkopuolisen päivystyksen iltaisin, viikonloppuisin sekä arkipyhinä yhteisenä palveluna Tampereen
kaupungin tiloissa yhteispäivystysyksikkö Acutassa.
Perusterveydenhuollon päivystys on keskittynyt päivystysyksiköihin, mutta lähes kaikki Pirkanmaan
terveyskeskukset toteuttavat edelleen virka-ajan ulkopuolista vastaanottotoimintaa ja osa pienistä
terveyskeskuksista ottaa vastaan potilaita yhä vuorokauden ympäri.
8.3.
Terveydenhoito ja terveysneuvonta
Terveydenhoito käsittää äitiys- ja lastenneuvolapalvelut, ehkäisy- ja/tai perhesuunnitteluneuvonnan,
kouluterveydenhuollon, opiskeluterveydenhuollon, ikäihmisten terveysneuvonnan, ravitsemusterapian
palvelut, rokotukset sekä joukkoseulonnat (esim. mammografiatutkimukset), työttömien ja muut
terveystarkastukset ja tartuntatautien valvonnan. Palveluja toteuttavat terveydenhoitajat,
terveyskeskuslääkärit ja erityistyöntekijät (neuvolapsykologit, ravitsemusterapeutit) usein tiiviissä
yhteistyössä kunnan muiden toimijoiden kanssa. Kohdennettujen terveydenhoitopalvelujen lisäksi
terveysneuvonta on sisällytettävä kaikkiin terveydenhuollon palveluihin. Terveydenhoidon palvelut ovat
laeissa ja asetuksissa hyvin tarkkaan säädeltyjä, mm. neuvola- ja kouluterveydenhuollon käyntien
määrävälit ja sisällöt on varsin tarkkaan määritelty. Palveluiden järjestämistavoissa on kuitenkin suurta
kuntakohtaista vaihtelua. Esimerkiksi äitiys-, lasten- ja ehkäisyneuvonnan palvelut voidaan tarjota saman
henkilöstön toteuttamina samasta yksiköstä tai erillisinä palveluina.
Terveyskeskusten terveysneuvonnan palvelut ovat asiakkaille pääsääntöisesti kokonaan maksuttomia,
poikkeuksena esim. ehkäisykierukan laitossa kierukan kustannus ja opiskeluterveydenhuollon
sairaudenhoitokäynnit 18 vuotta täyttäneille.
Taulukko 11: Terveydenhoidon tunnusluvut Pirkanmaalla (2015)
Asiakkaat
Kontaktien määrä (käynnit + puhelut)
yhteensä Kaikki
ÄitiysLastenKouluOpiskeluyhteensä
neuvola
neuvola
terveyden- terveydenhuolto
huolto
Pirkanmaa
198 000
663 000
95 000
158 000
157 000
70 000
Yli 65-v
influenssarokotekattavuus
40 %
Terveyskeskusten neuvolaverkko on tiheä. Pirkanmaalla on n. 70 neuvolaa ja lähes 200
kouluterveydenhuollon toimipaikkaa. Lasten, nuorten ja perheiden sekä koulu- ja
opiskelijaterveydenhuollon ennaltaehkäiseville palveluille on ominaista tiivis monialainen yhteistyö muiden
toimijoiden kanssa. Sosiaalihuollon, varhaiskasvatuksen, oppilaitosten ja muun perusterveydenhuollon
lisäksi yhteistyötahoihin saattavat kuulua mm. kulttuuripalvelut, seurakunnat, järjestöt ja yritykset.
Yksityisten eli vastaavien itse maksettavien terveydenhoidon palveluiden käyttö on vähäistä, lähes
olematonta. Yksityisten hedelmöityshoitojen palveluntarjoajat toteuttavat joitain äitiysneuvolaseurantoja
ja maahanmuuttajien terveystarkastuksia ostetaan yksityisiltä. Sen sijaan potilasjärjestöt toimivat laajasti
sairauskohtaisten neuvontapalveluiden antajina ja vertaistuen koordinoijina fyysisesti ja sähköisesti.
Toisaalta voidaan myös ajatella, että apteekit antavat nykyisin laajasti terveysneuvontaa
itsehoitolääkkeiden käyttäjille ja mm. luontaishoitolat ja kuntokeskukset tarjoavat kokonaisvaltaisia
terveysneuvonnan palveluja asiakkailleen.
Valtakunnalliseen rokotusrekisterin tietojen mukaan influenssarokotekattavuus on Pirkanmaalla pienempi
kuin valtakunnassa keskimäärin, mutta kattavuus on parantunut edellisvuodesta koko maassa. Koko
maassa alle kolmivuotiaista influenssarokotteen sai 24 % ikäryhmästä (17 % influenssakaudella 2014–2015)
ja 65 vuotta täyttäneistä influenssarokotteen sai 42 % ikäryhmästä (40 % v. 2014–2015). Pirkanmaan
alueella kuluneen talven influenssarokotekattavuus oli kasvussa, mutta jäi edellisen influenssakauden
valtakunnan keskiarvojen tasolle. Sen sijaan lasten kansallisen rokotusohjelman kattavuus on korkea niin
Pirkanmaalla kuin koko maassa ollen n. 95 % tasolla ikäluokasta.
Yhteensä n. 60 000 pirkanmaalaisen opiskelijan (n. 11 % väestöstä) terveyden- ja sairaanhoito toteutetaan
opiskeluterveydenhuollossa. Tampereen yliopistoissa n. 20 000 perustutkintoaan opiskelevaa voivat
käyttää Ylioppilaiden terveydenhoitosäätiön (YTHS) yleisterveyden, mielenterveyden ja suunterveyden
palveluja ja n. 40 000 opiskelijaa kuntien opiskeluterveydenhuollon palveluja.
Terveyskeskukset kutsuvat lakisääteisiin terveystarkastuksiin mm. ikäihmisiä ja työttömiä ja
joukkoseulonnat (rintasyöpä, kohdun kaulaosan syöpä ja sikiön poikkeavuuksien tutkimukset) toteutetaan
suuressa osassa Pirkanmaan kuntia ostopalveluna. Tartuntatautien valvonta on PSHP:n koordinoimaa työtä,
jonka kustannukset sisältyvät SHP:n erityisvelvoitemaksuun. Terveyskeskuksilla on lisäksi nimetyt
infektiovastuulääkärit ja -hoitajat.
Pirkanmaalla on terveyskeskuksittain kehitetty lapsiperheiden varhaisen tukemisen malleja. Esim.
Tampereen kaupungin hyvinvointineuvolassa toimii lapsiperheiden moniammatillinen tiimipalvelu KEINU,
Sastamala on kehittänyt perhepalveluverkostoa perheiden elämäntilanne ja lapsen ikä huomioiden ja
Ylöjärvi Perhepuoti -toimintaa. Sähköisiä palveluita on otettu käyttöön aluerajat ylittävästi, mm.
Satakunnan sydänpiirin ylläpitämä Verkkopuntari.
8.4.
Kuntoutus ja terapiatoiminta
Kuntoutus kokonaisuudessa sijoittuu sosiaalihuollon, perusterveydenhuollon, erikoissairaanhoidon,
työvoimahallinnon ja opetustoimen rajapintaan. Lisäksi kuntoutuksen rahoitus jakautuu Kelan, kuntien,
vakuutuslaitosten, valtionkonttorin, raha-automaattiyhdistyksen ja asiakkaiden itsensä kesken.
Kuntoutuksen kenttä on erittäin pirstaleinen.
Terveyskeskusten perusterveydenhuollon kuntoutus- ja terapiatoiminta sisältää fysioterapian,
toimintaterapian, neuropsykologisen kuntoutuksen, puheterapian, jalkaterapian sekä lääkinnällisen
kuntoutuksen sisältäen apuvälinepalvelut. Kuntien vastuulla on myös 65 vuotta täyttäneiden Kelan
kustannusvastuulta siirtyneiden asiakkaiden kuntoutusvastuu.
Taulukko 12: Fysioterapiapalvelujen tunnusluvut Pirkanmaalla (2014)
Terveyskeskukset
Kelan osin korvaama yksityinen
Fysioterapia, Fysioterapia, Käyntiä /
Fysioterapia, Fysioterapia, Käyntiä /
käynnit
eri asiakkaat asiakas (ka.) käynnit
eri asiakkaat asiakas (ka.)
Pirkanmaa
120 100
32 600
3,7
213 715
23 926
8,9
Terveyskeskuksissa toteutetaan omana toimintana fysioterapiaa. Lääkärin lähetteellä asiakkaat ohjautuvat
lisäksi osin Kelan n. 20 %:sti korvaamaan yksityiseen fysioterapiaan pidemmille hoitojaksoille. Yksityisiä
fysioterapiayrityksiä on Pirkanmaalla noin 100 ja ne ovat pääsääntöisesti kaikki alle 10 työntekijän yrityksiä.
Lääkinnällistä kuntoutusta, puheterapiaa, neuropsykologista kuntoutusta jne. toteutetaan osin omana
toimintana ja hankitaan ostopalveluina. Lääkinnällisen kuntoutuksen terapiapäätökset perustuvat
kuntoutussuunnitelmiin. Palveluseteli ei ole yleisesti käytössä tai sen käyttö on hyvin rajoitettua. Eri
terapioihin myönnetään harkinnanvaraisesti maksusitoumuksia. Myönnetyt lääkinnällisen kuntoutuksen
terapiat vaihtelevat terveyskeskuksittain suuresti, esimerkiksi lymfa- musiikki- ja psykofyysisen terapian
myöntämisessä käytäntö on hyvin vaihtelevaa.
Taulukko 13: Eniten käytetyt erityisterapiat Pirkanmaalla (2015)
Puheterapia
Toimintaterapia
käynnit
asiakkaat
käynnit
asiakkaat
Pirkanmaa
19 000
4 200
6 900
1 600
Ravitsemusterapia
käynnit
asiakkaat
6 100
3 500
Lisäksi Pirkanmaan terveyskeskuksissa toteutetaan jalkaterapiakäyntejä vuosittain n. 5000 käyntiä yhteensä
n. 2000 asiakkaalle ja perusterveydenhuollon apuvälinepalveluita saa n. 19 000 ja muuta kuntoutusta ja
terapiaa n. 4800 pirkanmaalaista vuosittain. Terapioita tuotetaan sekä yksilö- että ryhmäterapioina (esim.
toimintakykyryhmät, keuhkoahtaumatautiryhmät, tulpparyhmät sydänpotilaille ja kuntosaliryhmät).
Kuntoutustoiminta on Pirkanmaalla järjestetty pääsääntöisesti terveyskeskuksittain keskitetysti. Kunnissa,
joissa terveyskeskus toimii useissa eri toimipisteissä, toimintaa on sekä keskitetty että hajautettu eri
terveysasemille. Pirkanmaalla toiminta on avopainotteista siten, että noin 2/3 kuntoutuksesta tapahtuu
yksilövastaanotoilla, ryhmissä ja ikäihmisten palveluissa ja noin 1/3 toiminnasta painottuu terveyskeskusten
osastoille.
Kunnat myöntävät 65 vuotta täyttäneiden vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen terapioita ja ei vaativan
lääkinnällisen kuntoutuksen palveluita paikallisesti omien resurssien ja terveyskeskusten
toimintakulttuurien mukaan.
Kuntoutuksen ajankohtaisia muutoksia ovat jotkin keskittämissuunnitelmat sekä perusterveydenhuollon
lisääntynyt vastuu. Apuvälinepalveluiden yhdistämistä muiden sairaanhoitopiirien tapaan on Pirkanmaalla
suunniteltu PSHP:n vuonna 2014 apuvälineselvityksen pohjalta ja Pirkanmaan apuvälinetyöryhmän
toimesta ja toisaalta lasten vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen järjestämistä on siirtynyt
erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuollon vastuulle.
8.5.
Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalvelut
Päihde- ja mielenterveyspalvelut jakautuvat perusterveydenhuollon, sosiaalihuollon ja erikoissairaanhoidon
alaisuuteen, minkä lisäksi palveluja toteuttavat myös yksityisen ja kolmannen sektorin toimijat. Pirkanmaan
aikuispsykiatrisen palvelujärjestelmän muutos - loppuraportti (2016) kuvaa tarkemmin nykyistä
mielenterveyspalvelujärjestelmää Pirkanmaalla.
Perusterveydenhuollon päihde- ja mielenterveyspalveluja toteutetaan Pirkanmaan terveyskeskuksissa
keskimäärin neliportaisesti 1) matalan kynnyksen neuvontapalveluina 2) avovastaanoton lääkärin,
erikoistuneen sairaanhoitajan ja psykologin palveluina, 3) erillisen mielenterveyskeskuksen/toimiston/psykiatrian poliklinikan palveluina ja 4) päivystyksissä akuuttityöryhmän tai kevyemmän
kriisihoidon palveluina. Hoitovastuu näiden kesken jakautuu eri tavoin eri terveyskeskuksissa matalan
kynnyksen palveluiden määrän ja mielenterveyskeskuksen/-toimiston painoarvon vaihdellessa. SastamalaPunkalaitumen, Ikaalisten ja Hämeenkyrön avomielenterveyspalvelut toteutetaan PSHP:n paikallisten
psykiatrian poliklinikoiden toimesta. Mielenterveystoimistojen resursseja on selvitetty vuoden 2014
kuntakyselyssä.
Taulukko 14: Pirkanmaan mielenterveystoimistojen resurssit (PSHP:n kuntaselvitys 2014)
lääkärit
hoitohenkilöstö psykologit
sosiaalityöntekijät
työntekijät
yht. / 1000
asukasta
Pirkanmaa
50
120
30
25
0,44
Työntekijät /
1000 as.
Vaihteluväli
0,22 – 0,78
Avovastaanottotoiminnan
puitteissa
11
terveyskeskuksessa
viidestätoista
on
erityisesti
mielenterveyspotilaille suunnattua palvelua (esim. depressiohoitaja) ja 12 terveyskeskuksessa on
päihdeongelmaisten hoidon koordinointiin nimetty henkilö. Päihdepalveluja suuri osa Pirkanmaan kunnista
hankkii A-klinikkasäätiöltä. Tampereen kaupunki otti vuonna 2015 A-klinikkasäätiön palvelut oman
psykiatria- ja päihdekeskus Ension palveluksi vuonna 2015 ja on valmistellut lisäksi huumehoidon
kilpailutusta. Tampereella toteutetaan myös erikseen psykogeriatrista poliklinikkatoimintaa ja -kuntoutusta.
Pirkanmaan päihde- ja mielenterveyspalvelujen THL:n käynti- ja asiakasmäärätilastoja ei ole mahdollista
tarkastella erikseen perusterveydenhuollon osalta erikoissairaanhoidon poliklinikkatoimintaa erottamatta.
Taulukko 15: Pirkanmaan mielenterveys- ja psykiatrian avopalvelut ja päihdehuollon palvelut (2014)
Mielenterveys
Päihdehuolto
Yksityinen
Masennus- Avopalveluj Katkaisu- Alkoholia PsykiatriAvohoitoAvohoitokäynnit
liikaa
hoitoen
lääkkeistä
käyntejä
käynnit
käyttäviä
asemien
asiakkaat
Kelasuhteessa
yhteensä
asiakkaat aikuis(A-klinikka
korvausta
maan
väestöstä
ja muut)
saaneet
keskiarvoon
Pirkanmaa
145 000
75 %
44 000
3500
2300
30 %
18 000
Pirkanmaalla toimii PSHP:n Mielenterveystyön kehittämisyksikkö, jonka tehtävänä on koordinoida ja tukea
mielenterveystyön kokonaisuuden suunnitelmallista kehittämistä maakunnallisen maakunnallisen
mielenterveys- ja päihdestrategian mukaisesti mm. kouluttamalla väestöä ja henkilöstöä.
Vuonna 2011 tehdyn selvityksen mukaan Pirkanmaan mielenterveyspalvelujen kokonaisuus oli hajanainen,
avopalveluiden resursoinnissa oli kuntien välillä suuria eroja ja palvelut olivat sairaalakeskeisiä.
Virkamiesselvitys asetti vuonna 2014 tavoitteet mm. laitoshoidon purkamiseksi ja panostamiseksi
avopalveluihin ja Kaivannon sairaalan psykiatrisen toiminnan loppumisen (31.10.2015) myötä alueelta
väheni yhteensä 94 sairaansijaa kuntien aloittaessa lisäämään avohoidon resursseja noin 60 uudella
vakanssilla. Myös sähköiset palvelut ovat lisääntyneet mielenterveyspalveluissa mm. Helsingin ja
Uudenmaan sairaanhoitopiirin tuottama Mielenterveystalo.
8.6.
Perusterveydenhuollon osastopalvelut, kotisairaanhoito ja kotisairaalatoiminta
Perusterveydenhuollon osastoista käytetään terveyskeskuksissa eri nimiä, kuten vuodeosasto,
terveyskeskusosasto, terveyskeskussairaala ja kuntoutusosasto. Näiden perusterveydenhuollon osastojen
lisäksi terveyskeskukset toteuttavat kotisairaanhoidon palveluita sekä erillistä osastopalveluita korvaavaa
kotisairaalatoimintaa.
Pirkanmaan selvityskunnissa on 41 perusterveydenhuollon osastoa, joissa työskentelee yhteensä n. 1180
hoitohenkilöstöön kuuluvaa ja n. 70 osin osa-aikaista lääkäriä. Terveyskeskusosastot eivät pääsääntöisesti
ole ns. vuodeosastoja, joissa hoidetaan ja hoivataan vuoteeseen, vaan akuuttia hoitoa ja aktiivista
kuntoutusta tarjoavia moniammatillisia yksiköitä, joissa hoidetaan mm. infektiotauteja, pääosa
aivoverenkiertohäiriökuntoutusta, syöpäpotilaita eri vaiheissaan, saattohoitoa, osa psykiatrisesta hoidosta
sekä moninaista kuntoutusta mm. traumojen ja leikkausten jälkeen. Yhteensä lähes 1 300
terveyskeskusosastopaikasta pitkäaikaispaikkoja on n. 100.
Taulukko 16: Terveyskeskusosastojen tunnusluvut Pirkanmaalla
2014
KäyttökustanNettokustanHoitopäivät,
THL
nukset, milj. €
nukset, milj. €
lukumäärä
Hoitojakson
pituus, ka.
Eri asiakkaat,
lukumäärä ja %
Pirkanmaa
2015
kuntakysely
Pirkanmaa
111,5
Käytettävissä
olevat sairaansijat, lukumäärä
1 280
86,5
Sairaansijat /
1000 asukasta
2,4
448 000
Hoitopäivän
hinta,
keskiarvo
235 €
18 päivää
Hoitopäivän
hinta,
vaihteluväli
199 – 320 €
14 600 (2,8 %)
Sairaansijojen
käyttöaste
92 %
Hoitojakson pituus kuvastaa osaston tehokkuutta ja oikeaa hoidettavaa potilasryhmää. Keskimääräinen
hoitojakson pituus terveyskeskusosastoilla on lyhentynyt Pirkanmaalla viime vuosina, mitä voidaan pitää
erinomaisena tuloksena. Myös perusterveydenhuollon osastojen hoitopäivien määrä on vähentynyt
Pirkanmaalla lähes 18 % vuodesta 2013 vuoteen 2014 mennessä. Samanaikaisesti tehostetun
palveluasumisen pitkäaikaisasiakkaiden määrä on lisääntynyt ja vanhainkotien pitkäaikaisasiakkaiden
määrän vähentynyt.
Lähes jokaisen Pirkanmaan terveyskeskuksen osastojen kokonaispaikkamäärää tai pitkäaikaishoidolle
varattuja paikkoja ollaan vähentämässä. N. 60 paikkaa käytettävissä olevista paikoista ei ole tällä hetkellä
käytössä ja lisäksi terveyskeskuksilla on konkreettiset suunnitelmat yhteensä yli 130 sairaansijan
vähennyksestä.
Terveydenhuollon kotisairaanhoito ja sosiaalihuollon kotipalvelu ja muut kotona pärjäämistä tukevat
palvelumuodot toimivat lomittain, mutta muodostavat myös päällekkäisyyksiä. Kotisairaanhoidossa
toteutui vuonna 2014 noin 360 000 käyntiä n. 11 000 eri asiakkaan luo, mutta kuntien tilastointitavat
THL:lle kotisairaanhoidon osalta vaihtelevat huomattavasti ja on todennäköistä, että todellinen
kotisairaanhoidon volyymi saattaa olla n. 1,5-kertainen em. lukuihin verrattuna.
Kotisairaala on pääsääntöisesti osastohoidon korvaavaa melko uutta toimintaa, jossa henkilöstö on ympäri
vuorokauden käytettävissä kotona hoidettavan potilaan hoitoon. Kotisairaalatoimintaa toteutetaan
Tampereen kaupungin 20 asiakaspaikan ympärivuorokautisen toiminnan lisäksi kahdessa
terveyskeskuksessa päiväaikaan ja suurin osa terveyskeskuksista on kehittämässä tehostetun
kotisairaanhoidon pohjalta kotisairaalamaista toimintaa.
8.7.
Suun terveydenhuolto
Perusterveydenhuollon suun terveydenhuollon lakiperusta on vahva. Terveyskeskusten suun
terveydenhuollon palvelut ovat maksuttomia alle 18-vuotiaille ja lasten ja nuorten ehkäisevä suun
terveydenhuolto on osa neuvola- koulu- ja opiskelijaterveydenhuoltoa. Säädökset hoitoon pääsystä
(hoitotakuu) sekä asetus päivystyspalvelujen järjestämisestä säätelevät palvelujen järjestämistä ja
tuottamista suun terveydenhuollossa. Suunterveydenhuollosta on lisäksi julkaistu erikoisalakohtaiset
kiireettömän hoidon perusteet.
Taulukko 17: Terveyskeskusten suun terveydenhuolto Pirkanmaalla 2014 (THL)
Käyttökustannukset Käyttökustannukset Käynnit 0-17– käyttötuotot
vuotiaiden
käynnit
Pirkanmaa
61,1 milj. €
42,4 milj. €
502
185 373
196
Eri
asiakkaat
Peittävyys
%
182 161
34,7 %
Taulukko 18: Yksityinen suun terveydenhuolto Pirkanmaalla 2014 (Kelan korvaustilasto)
Kustannukset,
Kelakorvaukset
Käynnit 0-17Eri
joista haettu Kelavuotiaiden asiakkaat
korvausta
käynnit
Pirkanmaa
41,1 milj. €
12,7 milj. €
302 122
1302
110 413
Peittävyys
%
21,2 %
Alle 18-vuotiaiden suun terveydenhuollon peittävyys terveyskeskuksissa (eli kuinka suuri osuus vastaavan
ikäisistä käyttää vuosittain palvelua) on Pirkanmaalla 69,1 % (vaihteluväli kunnittain 56 – 88 %) verrattuna
koko maan 65,4 %. Terveyskeskusten ja yksityissektorin käyntien jakautumisessa hammaslääkäreille ja
suuhygienisteille ei ollut merkitsevää eroa (käynneistä n. 86 % on hammaslääkärikäyntejä).
Suun terveydenhuoltoa toteutetaan Pirkanmaan terveyskeskuksissa yhteensä 75 toimipaikassa. Yksityisiä
suun terveydenhuollon toimipaikkoja on Pirkanmaalla yhteensä n. 100.
Erikoishammaslääkäripalveluja järjestetään ja tuotetaan Pirkanmaan kunnissa joko omana toimintana,
ostopalveluna tai konsultaatiopalveluna. Tampereen kaupungilla on oma erikoishammashoidon yksikkö,
joka tuottaa oikomishoidon, kliinisen hammashoidon sekä suu- ja leukakirurgian palveluja. Vuoden 2016
aikaa on tavoitteena aloittaa palvelujen tuotanto yhteistoiminnassa kaikkien Pirkanmaan kuntien kanssa.
Lasten- ja nuorten neuvolapalvelut suun terveydenhuollossa tuotetaan kunnissa joko suun
terveydenhuollon toimintana tai yhteistyössä neuvolapalvelujen kanssa. Kouluterveydenhuoltoon kuuluvat
suun terveydenhuollon palvelut on järjestetty kunnissa kouluterveydenhuollon asetuksen mukaan.
Oikomishoito on järjestetty osana perushoitoa, joko omana toimintana, omaa toimintaa tukevana
konsultaatiopalveluna tai ostopalveluna. Hoitoa toteuttavat sekä peruskoulutetut että
erikoishammaslääkärit. Opiskeluterveydenhuoltoon kuuluvat suunterveydenhuollon palvelut tuotetaan
osana omaa toimintaa, niihin ei kunnissa ole varattu erillistä resurssia. Aikuisten hammaslääkäripalveluista
Pirkanmaalla kunnalliset palveluntuottajat tuottavat noin puolet. Kunnat hankkivat perushammashoidon
palvelua myös ostopalveluna sekä palvelusetelillä. Jonotilanne vaihtelee kunnittain. Huomattavaa on, että
merkittävä osa aikuishammashoidon palveluista tuotetaan yksityispalveluna, joista osa on
sairausvakuutuskorvauksen piirissä. Ikäihmisten suunterveydenhuollon palveluja tuotetaan
avovastaanottojen lisäksi mm. kotihoidon tehostetun palveluasumisen sekö laitoshoidon asiakkaille.
Suunterveydenhuollon erikoissairaanhoidon palvelut on keskitetty Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
Suupolille.
Tällä hetkellä Pirkanmaan kuntien suun terveydenhuollossa kehitetään tarkoituksenmukaista työnjakoa
(mm. sähköiset esitiedot ja ajanvaraus, työnjako suuhygienistien hammaslääkäreiden ja
erikoishammaslääkäreiden kesken sekä mobiilivastaanotot) ja pyritään turvaamaan hoitoon pääsy.
Lisätietoa Pirkanmaan suun terveydenhuollosta on saatavilla mm. Tampereen kaupunkiseudun Suun
terveydenhuollon selvityshankkeen loppuraportista vuodelta 2012.
8.8.
Työterveyshuolto
Työantajalla on velvollisuus järjestää työterveyshuolto työntekijöilleen. Kunnilla on lisäksi velvoite tarjota
työterveyshuollon palvelut kunnassa toimiville yrityksille ja omaa työtä tekeville. Työterveyshuollon
kustannuksista vastaavat työnantajat sekä työntekijät Kelan työtulovakuutuksen kautta. Työterveyshuollon
palveluiden piiriin kuuluu Pirkanmaalla arviolta n. 175 000 henkilöä (33 % väestöstä) ja työterveyshuollon
kokonaiskustannukset olivat n. 80 milj. euroa (2014). Kuntien työterveyshuollon kustannukset muodostuvat
osasta oman henkilöstön työterveyshuollon kustannuksia sekä mahdollisista alijäämistä itse tuotetun
työterveyshuoltotoiminnan tappioista - yhteensä Pirkanmaalla arviolta n. 8 milj. € vuodessa.
Työllinen työvoima on Pirkanmaalla n. 41 % koko väestöstä. Kelan valtakunnalliset tilastot
työterveyshuollosta ovat yksityiskohtaiset, mutta maakunnallista tilastoa työterveyshuollosta ei ole
toistaiseksi saatavilla.
Työterveyshuolto jakautuu lakisääteisesti työnantajalle pakolliseen ennaltaehkäisevään työterveyshuoltoon
(ns. kustannusluokka 1) ja vapaaehtoisesti järjestettävään työterveyshuollon sairaanhoitoon
(kustannusluokka 2). Työterveyshuollon tavoitteena on työnantajan, työntekijän ja työterveyshuollon
yhteistoimin edistää työntekijöiden terveyttä sekä työ- että toimintakykyä työuran eri vaiheissa, työhön
liittyvien sairauksien ja tapaturmien ehkäisyä, työn ja työympäristön terveellisyyttä ja turvallisuutta sekä
työyhteisön toimintaa. Sairaanhoidon osuus työterveyshuollosta on Suomessa keskimäärin 57 %
työterveyshuollon hyväksytyistä kustannuksista, mutta vaihtelee työnantajakohtaisesti 0 – n. 90 % välillä.
Taulukko 19: Työterveyshuollon tuottajat ovat Pirkanmaalla pääosin julkisia ja yksityisiä yhtiöitä (2016)
Muut yritykset tai
Finla
Terveyskeskusten
Tullinkulman Kuntien
yritysten omat
Työterveys Oy
työterveyshuollot
liikelaitokset
työterveys
työterveyshuollot
(entinen
(2 omaa, 1 oma
Viisari ja
Oy
yhteensä
Tampereen
osakeyhtiö, 4
Akaasia *
Työterveys ry)
ulkoistettua)
Henkilö41 000
22 000
18 000
30 000
n. 65 000
asiakkaita
Toimipaikat
4
13
10
14
n. 20
* Työterveyspalvelu Viisariin kuuluvat Ylöjärvi, Nokia, Pirkkala, Lempäälä sekä Vesilahti ja
Työterveys Akaasiaan kuuluvat Sastamala, Ikaalinen, Akaa, Urjala sekä Punkalaidun.
Tampereella toimivat Pirkanmaan sairaanhoitopiirin alaisuudessa lisäksi työlääketieteen poliklinikka, jossa
tutkitaan ja seurataan ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia sekä kuntoutustutkimuspoliklinikka, jossa
tehdään ammatillista kuntoutustutkimusta selvittäen kuntoutujan mahdollisuuksia suoriutua työelämässä.
Työterveyshuolto ja sen yhteistyötahot ohjaavat kuntoutujia kuntoutuspalveluihin laajasti myös muuhun
lääkinnälliseen ja ammatilliseen kuntoutukseen ja kuntoutuskursseille ja -selvityksiin Kelan ja
työeläkevakuutuslaitosten kustantamana. Kuntoutuspalveluiden tuottajia on Pirkanmaalla useita.
Työtapaturmien tutkimus- ja hoitokustannukset laskutetaan työnantajan tapaturmavakuutusyhtiöltä,
hoidetaanpa ne työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollossa. Muun sairauden vuoksi työstä
poissaolon kustannukset ovat huomattavat. Kelan sairauspäivärahaa saa vuosittain n. 29 000
pirkanmaalaista yhteensä n. 85 milj. € arvosta, minkä lisäksi lyhyiden sairauspoissaolojen ja
työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset työnantajille ja työeläkevakuuttajille ovat tätä summaa
moninkertaisesti suuremmat.
Perusterveydenhuolto ja työterveyshuolto toimivat käytännön tasolla pääsääntöisesti toisistaan täysin
irrallisina ilman systemaattista tiedonkulkua ja ammattilaisten välistä yhteistyötä.
Työterveyshuolto Pirkanmaalla on muutoksessa. Tampereen kaupungin Tullinkulman työterveys liikelaitos
ja PSHP:n oma työterveyshuolto yhdistettiin ja yhtiöitettiin vuoden 2015 lopulla – vuoden 2016 alussa, Finla
Työterveys yhtiöitti aiemman yhdistysmuotoisen toimintansa helmikuussa 2016 ja molemmat kunnalliset
liikelaitokset sekä Kangasalan kunta ovat vuoden 2016 aikana ulkoistamassa työterveyshuollon toimintansa
kilpailutuksen kautta. Suomen Terveystalo, Pihlajalinna ja Mehiläinen ovat todennäköisesti suurimmat
muut työterveyshuollon toimijat Pirkanmaalla, mutta maakunnallisista asiakasmääristään tai muista
toiminnan volyymeistaan yhtiöt eivät ole antaneet pyydettyjä tietoja.
8.9.
Täydentävät perusterveydenhuollon palvelut
Täydentävillä perusterveydenhuollon palveluilla tarkoitetaan tässä muita, kuin kuntien järjestämiä ja
pääosin verorahoitteisia perusterveydenhuollon palveluita. Täydentävien palveluiden kustannuksista vastaa
joko kuntalainen itse, hänen hankkimansa terveys- tai sairauskuluvakuutus, valtio, Kelan sairausvakuutus tai
joku muu maksaja, esim. ilmaispalvelu, joka on toteutettu vapaaehtoisvoimin tai yhteiskunnan muulla
tuella (esim. Veikkaus, RAY, säätiö, valtio). Kuntien ostopalveluita on käsitelty soveltuvin osin edellisissä
alakohdissa erikseen. Yksityiset työterveyshuolto-, suun terveydenhuolto- ja fysioterapiapalvelut on
käsitelty edellä palvelujärjestelmän luonteen vuoksi.
Asiakkaan itse maksamat ja Kelan sairausvakuutuksen osin tai kokonaan korvaamat palvelut
Kelan sairausvakuutus on kattava ja sairausvakuutusjärjestelmän kautta ohjautuvat kustannukset ovat
suuremmat kuin perusterveydenhuollon verovaroin rahoitettavat kustannukset. Kelan sairausvakuutusta ei
kuitenkaan voida jakaa erikseen perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon osuuteen. Kelan
sairausvakuutuskorvausten pirkanmaalaiset saajat, kustannukset on kuvattu ao. taulukossa.
Taulukko 20: Kelan sairausvakuutuksen palvelut Pirkanmaalla (2015)
PIRKANMAA
Saajat
VäestöTapahtumien
Maksettu
osuus
lukumäärä
korvaus €
Sairaanhoitokorvaukset
409 644
77,7 %
4 481 510
181 883 355
- lääkekorvaukset
372 619
70,7 %
2 987 305
134 520 235
- lääkärinpalkkiot
160 886
30,5 %
364 534
7 162 431
- hammashoito
108 580
20,6 %
287 724
9 511 321
- tutkimus ja hoito
121 221
23,0 %
377 686
6 636 490
- matkakorvaukset
58 347
11,1 %
464 261
24 052 878
Sairauspäiväraha
29 047
5,5 %
84 912 617
Kuntoutus *
12 276
2,3 %
14 690
33 922 396
Kuntoutusraha
6 442
1,2 %
12 072 472
Erityishoitoraha
515
0,1 %
503 552
* Kuntoutus sisältää ammatillisen kuntoutuksen, vaativan lääkinnällisen kuntoutuksen,
kuntoutuspsykoterapian ja harkinnanvaraisen kuntoutuksen
Kokonaiskustannukset €
318 468 980
189 056 697
33 165 370
39 861 148
28 513 429
27 872 336
Reseptilääkkeitä käyttää vuosittain kolme neljästä pirkanmaalaisesta ja reseptilääkkeiden
kokonaiskustannus 189 milj. € muodostaa huomattavan osan terveydenhuoltojärjestelmän kustannuksista.
Apteekkien liikevaihdon muodostavat lisäksi itsehoitolääkkeet ja muut tuotteet, joiden kustannukset
asiakkaille ovat arviolta lisäksi n. 50 milj. € vuodessa Pirkanmaalla.
Yksityislääkäripalveluiden käyttö on pysynyt Pirkanmaalla lähes samana viimeisten 10 vuoden ajan.
Yksityislääkäripalvelun asiakas käyttää lääkäripalveluihin keskimäärin n. 200 € vuodessa. Pirkanmaalla on n.
130 yksityistä lääkäriasemaa tai erikoislääkäripalvelua, joista kuitenkin vain n. 20 on yli 10 työntekijän
toimipaikkoja. Luvuissa ei ole huomioitu kuntien tai kuntien ja yksityisten yhteisiä yrityksiä tai
työterveyshuollon yhtiöitä.
Tutkimus- ja hoitopalvelut sisältävät fysioterapiakäyntejä ja laboratorio- ja kuvantamistutkimuksia
yksityissektorilla. Fysioterapiakäyntimäärät on kuvattu erikseen kappaleessa 8.4. Kuntoutus.
Kuvantamistutkimuksia tehtiin n. 123 000 kpl n. 82 000 asiakkaalle 12 milj. € arvosta ja
laboratoriotutkimuksia n. 137 000 kpl n. 46 000 asiakkaalle lähes 6 milj. euron arvosta vuonna 2015.
Sairaanhoitokorvauksia Kela maksoi näistä asiakkaille n. 6,6 milj. € korvauksia. Kelan korvausosuus
yksityislääkäri-, tutkimus- ja hoitopalveluissa on n. 22 % asiakkaan oman tai hänen mahdollisen muun
vakuutusyhtiönsä korvausosuuden ollessa n. 78 %.
Kela maksaa matkakorvauksia sairauden hoitoon, raskauteen, synnytykseen ja kuntoutukseen liittyvistä
tarpeellisista matkakustannuksista. Terveyskeskukset vastaavat potilaiden siirtokuljetusten kustannuksista,
sekä joistain koulu- ja opiskeluterveydenhuollon kuljetuskustannuksista sekä vainajien
kuljetuskustannuksista lääketieteelliseen kuolemansyyn selvitykseen.
Kelan korvaamaa ammatillista kuntoutusta saa Pirkanmaalla n. 2000 henkilöä vuosittain ja vaativaa (ent.
vaikeavammaisten) lääkinnällistä kuntoutusta lähes 2500 hlöä / vuosi. Kelan psykoterapioissa on vuosittain
n. 3500 pirkanmaalaista ja harkinnanvaraisessa kuntoutuksessa yli 4500 pirkanmaalaista.
Pirkanmaalla toimii useita kuntoutuspalveluita tuottavia järjestöjä ja yksityisiä kuntoutukseen erikoistuneita
yrityksiä, kuten Ikaalisten kylpylä, Kuntoutumiskeskus Apila Kangasalla, Pirkanmaan erikoiskuntoutus,
Validia Kuntoutus ja Tammenlehväkeskus Tampereella. Lisäksi Pirkanmaalta lähdetään kuntoutukseen
lähialueille mm. Kankaanpään kuntoutuskeskukseen sekä Kiipulan, Peurungan ja Härmän
kuntoutuskeskuksiin.
Muita vakuutuspohjaisia palveluja
Yksityisten terveys- ja sairauskuluvakuutusten raportoidaan lisääntyneen Suomessa (Kela ja Finanssialan
keskusliitto). Suomalaisista aikuisista noin joka viidennellä ja lapsiperheistä yli 50 %:lla on yksityisiä
sairauskuluvakuutuksia. Kelan 10 vuoden tilastossa ei kuitenkaan yksityislääkärikäyntien määrä näytä
kasvaneen Pirkanmaalla. Myös työnantajien työntekijöilleen ottamat sairauskuluvakuutukset ovat
lisääntyneet nopeasti ja niiden määrä kattaa noin 10 % työllisen työvoiman määrästä.
Työlääketieteen poliklinikka sijaitsee Tampereella Työterveyslaitoksen yhteydessä. Poliklinikalla tutkitaan ja
seurataan ammattitauteja ja työperäisiä sairauksia. Tutkimusten kustannuksista vastaavat ensi kädessä
työnantajien tapaturmavakuutusyhtiöt ja epäselvissä tilanteissa poliklinikkakäynnin kustannukset tulevat
työntekijän itse maksettaviksi.
Ylioppilaiden terveydenhuoltosäätiön (YTHS) toiminnan rahoittavat Kela, opiskelijat, kunnat ja
opetusministeriö. YTHS:n palveluiden piirissä on n. 20 000 Tampereen yliopistojen opiskelijaa ja Tampereen
YTHS:n kokonaiskustannukset ovat arviolta 6-7 milj. € / vuosi.
Terveydenhuollon yksityisten yritysten palvelut
Pirkanmaan terveydenhuollon yhteensä n. 700 yritystä on osin kuvattu jo aiemmissa kappaleissa. Mm.
yksityisiä lääkäriasemia tai erikoislääkäripalveluita tuottavia yrityksiä on n. 130, fysioterapiayrityksiä n. 100
ja hammaslääkäripalveluyrityksiä n. 100. Sairaankuljetuspalveluyrityksiä on kymmenkunta ja
kuntoutuslaitosyhtiöitä kolme. Pirkanmaalla on lisäksi n. 300 toimipaikka, jotka ovat Tilastokeskuksen
toimialaluokituksessa Muu terveyspalvelu -luokassa. Nämä palveluntuottajat ovat mm. jalkahoitoloita,
psykologipalveluita, hierojia ja luontaisterapeutteja, jotka tuottavat palveluita itse maksaville asiakkaille tai
ostopalveluna. Työntekijämäärältään Pirkanmaalla selvästi suurin yksityinen terveydenhuoltoyritys on
Pihlajalinna -konserni, johon kuuluvat mm. Pihlajalinna Terveys, Tampereen lääkäriasema (Koskiklinikka) ja
Dextra, sekä osin kuntaomisteiset Mäntänvuoren Terveys ja Jokilaakson Terveys. Seuraavaksi suurimmat
ovat tilaston mukaan Terveystalo, Mehiläinen, Ikaalisten kylpylä, MedGroup Ensihoitopalvelu sekä
PlusTerveys. Julkisomisteiset yhtiöt Coxa, Sydänkeskus ja Tammenlehväkeskus sijoittuisivat kuitenkin heti
Pihlajalinnan jälkeen seuraaville sijoille, mikäli ne huomioidaan kokovertailuun mukaan. (Tilastokeskus
2015). Mm. Pirkanmaan 74 apteekkitoimipistettä tai monialayhtiöt kuten Attendo eivät ole
terveyspalveluyritysten toimialatilastossa mukana.
Järjestöjen palvelut
Tilastokeskuksen Terveyspalvelualan toimipaikkatilaston mukaan pelkästään Pirkanmaalla toimivia
terveydenhuollon järjestöjä (yhdistys tai säätiö) on kymmenkunta. Luvussa eivät ole mukana
valtakunnalliset järjestöt, joilla ei ole erillistä toimipaikkaa Pirkanmaalla tai joiden päätoimiala on eri kuin
terveyspalvelu. Nämä terveydenhuollon järjestöt ovat SPR:n veripalvelutoimisto, Tampereen seudun
näkövammaisten fysikaalinen hoitolaitos Aktivo, Hengitysliiton VERVE, Vakuutuskuntoutus, YTHS,
Syöpäpotilaiden hoitokotisäätiön Pirkanmaan hoitokoti, Iholiiton Ihopiste ja Tampereen
mielenterveysseura. Tilastokeskuksen aineiston ulkopuolelta ainakin Kumppanuustalo Arttelin
järjestökeskittymä ja Aitolahden Diabeteskeskus kannattaa huomioida Pirkanmaan terveydenhuollon
järjestöihin. Lisäksi paperittomien Global Clinic on avannut lisäksi toimintayksikön Tampereelle vuoden
2016 alussa. Pirkanmaalla toimii lisäksi runsaasti aktiivisia potilasjärjestöjen paikallistoimijoita (esim. sydänja diabetesyhdistykset), jotka tuottavat terveydenhuollon hyödyntämiä palveluita mm. ensitieto- ja
kuntoutuskursseja sekä vertaistukea. Kunnissa on myös runsaasti muita terveydenhuoltoa tukevia
yhdistyksiä (mm. Martat, eläkeläisjärjestöt ja liikuntaseurat).
Valtion suoraan kustantamia perusterveydenhuollon yksiköitä, esim. varuskuntasairaaloita ei ole
Pirkanmaalla. Kutsuntatarkastukset toteutetaan terveyskeskusten toimesta.
8.10. Pirkanmaan perusterveydenhuollon keskinäinen yhteistyö, kehittäminen ja
koulutus
Yhteistyö
Perusterveydenhuollossa kunnat ovat tehneet monimuotoista suunnittelu-, järjestämis- ja
tuotantoyhteistyötä sekä toistensa kanssa. Lainsäädäntö on edellyttänyt samaan sairaanhoitopiiriin
kuuluvat kunnat laatimaan ja seuraamaan yhteistä terveydenhuollon järjestämissuunnitelmaa sekä
sairaanhoitopiirin alaisen perusterveydenhuollon yksikön (PETE) tukemaan perusterveydenhuollon
kehittämistä ja tutkimusta ja toimimaan yhteistyössä erikoissairaanhoidon, sosiaalihuollon, terveyden ja
hyvinvoinnin edistämisen kanssa.
Vapaaehtoisuuteen perustuvaa terveyskeskusten ja kuntien välistä perusterveydenhuollon yhteistyötä on
Pirkanmaalla tehty mm. johtavien ylilääkäreiden ja hoitajien verkostoissa, Tampereen kaupunkiseudun
kuntayhtymän sosiaali- ja terveydenhuollon työryhmässä, STM:n Kaste-hankkeiden yhteistyöryhmissä,
toimijatasolla perusterveydenhuollon kehittämistyön ohjausryhmässä, sekä erikoissairaanhoidon
tilaajarenkaiden ja pääneuvottelijoiden yhteistyöryhmissä. Joitain yksittäisiä toimintoja kunnat ovat lisäksi
varsinaisten yhteistoiminta-alueiden rajat ylittäen tuottaneet yhteistyössä toistensa kanssa.
Kehittäminen
PSHP:n perusterveydenhuollon yksikkö mm. koordinoi alueellista terveyden ja hyvinvoinnin edistämistä,
tekee hoitoketjujen valmistelua ja tukee hoitoketjujen juurrutuksessa, tukee terveyskeskusten
kehittämistoimintaa, kehittää organisaatiorajat ylittävää asiakaslähtöistä palvelujärjestelmää, sekä järjestää
koulutuksia ja yhteistyötapaamisia ja toteuttaa ketjulähettitoimintaa.
Alueellisia asiakaslähtöisiä hoitoketjuja on laadittu 52 kappaletta. PETE on tukenut hoitoketjujen
juurruttamista ja auditoinut niiden käyttöä vuosina 2013 ja 2015. Hoitoketjutyössä on havaittu mm.
pallolaajennettujen sydänpotilaiden osalta, että mikäli toimittaisiin asiakkaalle ideaaliseen asiakkuuspolun
mukaisesti, sydäntapahtumien kustannukset olisi mahdollisuus jopa puolittaa.
PETE:n osaamista asiakkuuksien segmentoinnista on hyödynnetty hoitoketjutyön lisäksi mm. kansallisen
UNA-ICT –hankkeen määrittelyssä, Pshp:n etävastaanottojen suunnittelussa ja Tampereen kaupungin
opetushyvinvointikeskuksen suunnittelussa. Valtakunnallista kiinnostusta Pirkanmaan sähköisten
palveluiden, mm. Suuntiman kehitystyöhön ovat osoittaneet mm. HUS ja viisi muuta maakuntaa.
PETE on organisoinut Pirkanmaalla sairaanhoitopiirin ja terveyskeskusten ketjulähettitoimintaa vuodesta
2006 alkaen. Ketjulähettitoiminta tarkoittaa organisaatiorajan ylittäviä tutustumis- ja työjaksoja
terveyskeskuksista erikoissairaanhoitoon, päinvastoin tai sairaaloiden tai terveyskeskusten välillä. Jaksoja
on toteutunut 10 vuodessa yhteensä n. 550 joista suurin osa terveyskeskuksista Pshp:n
erikoissairaanhoitoon. Ketjulähettitoimintaa on arvioitu tuoreessa väitöskirjatutkimuksessa.
Terveyskeskusten kehittämistoiminta on Tays:n erityisvastuualueella vakiintunutta. Kehittämiskohteita
käsitellään terveyskeskusten johtoryhmissä ja henkilöstön kanssa usein systemaattisesti. Kirjallisia
sopimuksia kehittämisen ajankäytöstä, vastuista tai raportoinnista on kuitenkin niukasti.
kehittämiskoulutusta saneita ammattilaisia on kaikissa terveyskeskuksissa. PETE tukee kehittämisosaamista
monimuotoisesti kouluttamalla ja Pirkanmaan terveyskeskukset ovat olleet aktiivisia esim. Väli-Suomen
Kaste-rahoitteisessa Potku-hankkeessa v. 2010-2014, TEKES-rahoitteisessa Kurkiaura-hankkeessa v. 20112015 sekä edelleen jatkuvassa sote-integraatiota edistävässä Parempi arki –hankkeessa. Terveyskeskuksissa
toteutetaan lisäksi runsaasti laaja-alaista sekä sektorikohtaista palveluprosessien ja sisältöjen kehittämistä
ja tätä tukevaa sisäistä koulutusta. Näiden kehittämishankkeiden tuloksia on mahdollisuus hyödyntää
tulevaa maakunnallista sotea suunniteltaessa.
Perusterveydenhuollon tutkimustoimintaa varten Tays:n erityisvastuualueella on vuonna 2015 perustettu
tutkijaterveyskeskusten verkosto, jossa Pirkanmaalta on mukana 11 terveyskeskusta.
Perusterveydenhuollon oma tutkimuskoordinaattori tukee toimintaa ja PETE järjestää tutkimusseminaareja
sekä perusterveydenhuollon tutkijakoulutusta. Perusterveydenhuollon tutkimus nähdään
terveyskeskuksissa kiinnostavana.
Koulutus
Tampereen yliopisto (TaY) on valtakunnallisesti suurin yleislääketieteen erikoislääkärien kouluttajayksikkö
ja TaY, PSHP ja kaikki ERVA-alueen terveyskeskukset ovat solmineet lääkärien ammatillista jatkokoulutusta
ja perusterveydenhuollon tutkimusta koskevat sopimukset. Terveyskeskuksissa toteutetaan lääkäreiden
peruskoulutusvaiheen pienryhmäopetusta ja mahdollistetaan harjoittelua eri muodoissaan.
Terveyskeskusten lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen rahoitus kulkee PSHP:n perusterveydenhuollon
yksikön kautta. PETE kouluttaa ja sairaanhoitopiiri korvaa aluekouluttajien ja ohjaajalääkäreiden sekä
erikoistuvien lääkäreiden koulutuksesta aiheutuneita kustannuksia terveyskeskuksille vuosittain n. 1,6 milj.
€.
Tampereen yliopistossa ei järjestetä hammaslääkäreiden peruskoulutusta. Yhteistyötä Turun yliopiston
hammaslääkärikoulutuksen kanssa on perusopetuksen hoitoharjoittelussa. Tampereen yliopistossa
koulutetaan erikoishammaslääkäreitä, jonka terveyskeskuspalvelu suoritetaan pääasiassa Tampereen
kaupungin suunterveydenhuollossa. Erikoishammaslääkäritoiminta on Pirkanmaalla laajentunut sen
jälkeen, kun Pirkanmaalla ryhdyttiin kouluttamaan erikoishammaslääkäreitä yhteistyössä Tampereen
kaupungin, PSHP:n ja Tampereen yliopiston kanssa. Pirkanmaalla aikuishammashoidon toteuttaminen on
ollut haasteellista hammaslääkäripulan vuoksi. Pirkanmaalla koulutetaan suun hoitoon suuntautuneita
lähihoitajia. Suuhygienistikoulutusta sen sijaan ei ole Pirkanmaan ammattikorkeakouluissa.
Hoitohenkilöstön peruskoulutuksen harjoittelusta oppilaitokset maksavat terveyskeskuksille pienehkön
korvauksen kustannuksista. Sen sijaan hoitohenkilöstön erikoistumiskoulutukseen terveyskeskukset eivät
saa rahallista tukea.
8.11. Yhteenveto
Päähuomiot
-
Terveyskeskus on erittäin kattava palvelu - 77 % pirkanmaalaisista käyttää terveyskeskusten palveluja
vuosittain
Perusterveydenhuollon osuus on noin 18 % kuntien sote-kustannuksista ja avosairaanhoidon (eli
lääkärin ja sairaanhoitajan vastaanoton) osuus vain noin 3,5 % kuntien sote-kustannuksista
Terveyden edistäminen ja terveysneuvonta jakautuvat kaikkiin perusterveydenhuollon osa-alueisiin
Perusterveydenhuollossa on otettu käyttöön paljon uusia potilasta osallistavia toimintamalleja, mutta
toisaalta jokainen yhteistoiminta-alue on kehittänyt palveluitaan omannäköisekseen.
Yksityisiä terveyspalveluyrityksiä on Pirkanmaalla n. 700, joista suurin osa on pienyrityksiä
Jatkoselvitettävät asiat
-
Nykytilan kuvaus on laadittu lakisääteisten toimintojen mukaisesti. Monessa terveyskeskuksessa
toimintoja on jäsennetty prosesseihin, joita ei ole juuri tässä tarkastelussa kuvattu.
Käynti-, kontakti- ja asiakasmäärätilastot THL kokoaa sairauskertomustiedoista automaattisesti.
Todelliset volyymitiedot saattavat kirjauskäytännöistä riippuen poiketa tässä esitetyistä.
Henkilöstön jakautumista, ikäjakaumaa tai erityisosaamista perusterveydenhuollon sisällä osaalueittain tai prosesseittain ei ole selvitetty.
Terveyskeskusten asiakasmaksuja ei ole selvitetty, vaihtelevat terveyskeskuksittain ja toiminnoittain.
Haasteet
-
Digitalisaatio mahdollistanee peruspalveluiden muutoksen tavalla, jota on erittäin haastava ennakoida.
Peruspalveluiden vahvistaminen on sote-uudistuksen keskeinen tavoite. Perusterveydenhuollon
vahvistamisen voidaan sanoa toistaiseksi epäonnistuneen 2000-luvulla.
Kuva 12 Lääkäreiden, sairaanhoitajien, terveydenhoitajien ja kätilöiden yhteenlaskettu henkilöstömäärän kehitys Suomen sosiaalija terveydenhuollossa 2010–2013 (THL 2015)
* Muut toimialat = muut terveydenhuoltopalvelut, julkinen hallinto, koulutus, työvoiman vuokraus ja muut
toimialat
9. SOSIAALIHUOLLON PALVELUJÄRJESTELMÄ PIRKANMAALLA
Kunta huolehtii sosiaalihuollon suunnittelusta ja toteuttamisesta. Sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaan
sosiaalihuoltoon sisältyvät sosiaalisen turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yleis- ja
erityislainsäädännön mukaisen sosiaalihuollon tehtävät ja palvelut. Osana hyvinvoinnin edistämistä kunnat
järjestävät sosiaalihuollon neuvontaa ja ohjausta sekä rakenteellista sosiaalityötä. Sosiaalihuollon ja
perusterveydenhuollon yhteys kunnissa on yleensä hallinnollisesti kiinteä, mutta asiakasrajapinnassa
toiminta on usein vielä erillään.
Kaikkiin sosiaalipalveluihin sisältyy sosiaalihuoltolain (1301/2014) mukaisia sosiaalityön ja sosiaaliohjauksen
muotoja, palvelutarpeen arviointia, palvelu- ja etuuspäätöksiä, asiakassuunnitelmien laatimista sekä
omatyöntekijän tehtäviä. Sosiaalipalveluja säännellään sosiaalihuoltolailla ja erityislaeilla. Useissa
Pirkanmaan kunnissa sosiaalipalveluja järjestetään toimialoittain. Näitä toimialoja ovat vammaispalvelut,
kehitysvammapalvelut, lastensuojelu, sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut, perheoikeudelliset
palvelut, aikuissosiaalityö, ikäihmisten palvelut, kotouttaminen, päihde- ja mielenterveyspalvelut sekä
sosiaaliasiamiestoiminta. Lisäksi adoptioneuvontaa järjestetään osana sosiaalipalveluja.
Pirkanmaan 22 kunnan sosiaalipalveluiden tuotanto- ja järjestämistapa ja tuotantoprosessit vaihtelevat
merkittävästi. Samoja palveluita tuotetaan erilaisilla tuotantotavoilla, mikä johtuu paljolti kuntien
erilaisesta koosta ja yhteistoiminnasta. Esimerkkinä tästä ovat mm. Luoteis-Pirkanmaalla ja PohjoisPirkanmaalla toiminnassa olevat yhteistoimintajärjestelyt, joiden tuottajana toimivat yhteisyritykset tai
kunnan omistama yhtiö. Lisäksi mm. Tampereen kaupunkiseudulla Tampereen kaupunki vastaa
isäntäkuntana Oriveden sosiaalipalveluista, Kangasala Pälkäneen sosiaalipalveluista ja Pirkkala Vesilahden
palveluista. Läntisellä ja lounaisella Pirkanmaalla Sastamalan kaupunki vastaa Punkalaitumen sosiaali- ja
terveyspalveluista. Pirkanmaalla toimii myös Tampereen kaupungin tuottama maakunnallinen
sosiaalipäivystys sekä 11 kuntaa palveleva lastensuojelun sijaishuollon ohjausyksikkö Tampereen Luotsi.
Jämsän ja Kuhmoisten alueen sosiaalihuollon erityispalvelut tuottaa Keski-Suomen sosiaalialan
osaamiskeskus(Koske), Kriisipalvelu Mobile ja Jyväskylän kaupunki
Yhteistyötä yksityisen sektorin ja erilaisten yhdistysten kanssa on runsaasti. Merkittävimpiä
palvelutuotannollisia poikkeamia ovat kuuden Pirkanmaan kunnan täysulkoistukset. Pirkanmaalla toimii
myös sosiaalialan osaamiskeskus Pikassos Oy (Laki sosiaalialan osaamiskeskustoiminnasta), joka tarjoaa
kunnille asiantuntijatukea ja kehittää sosiaalialan osaamista. Kuntien ja yhteistoiminta-alueiden lisäksi PSHP
tuotti kehitysvammaisten erityishuollon pitkäaikaista laitoshoitoa, lyhytaikaisia tutkimus- ja
kuntoutusjaksoja sekä kehitysvammapoliklinikanpalveluja.
Nykytilakartoitus perustuu Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnilta kerättyyn vuoden 2015 tietoon.
Pirkanmaa tarkoittaa selvityksessä Pirkanmaan maakuntaa sekä Jämsä ja Kuhmoisten kuntia, jotka kuuluvat
Pirkanmaan sairaanhoitopiiriin. Nykytilakartoituksessa ei ole huomioitu luvuissa tai muissa tiedoissa
puuttuneiden vastausten vuoksi Virtojen ja Ruoveden tilannetta. Urjalan ja Akaan tiedot puuttuvat joiltain
osin. Kokonaisvolyymin näkökulmasta yksittäisten kuntien tiedoissa olevat puutteet ovat kuitenkin
merkityksettömiä.
9.1.
Sosiaalipalveluiden lainsäädännölliset lähtökohdat
Sosiaalihuollosta säädetään sosiaalihuoltolaissa, jonka kokonaisuudistus toteutettiin vuonna 2015. Samaan
aikaan uudistettiin osa lastensuojelulakia. Useisiin sosiaalihuoltoa koskeviin lakeihin on tullut oleellisia
muutoksia viime vuosina. Parhaillaan valmistellaan vammaispalvelulain ja kehitysvammaisten erityishuollon
yhdistämistä. Lisäksi sosiaalihuollon tiedonhallinnan kehittäminen on aktiivisessa vaiheessa, jotta
sosiaalihuolto voi edetä terveydenhuollon perässä kohti Kanta-palveluja. Sosiaalihuollon liikkumavara on
myös Pirkanmaalla hyvin kapea lainsäädännöllisen perustan tiukkuuden vuoksi. Joitain palveluita, kuten
esim. kuljetus- ja ateriapalveluita kunnat tarjoavat kuitenkin myös vapaaehtoisesti.
Sosiaalihuoltolaki on yleislaki eli ensisijainen. Sosiaalihuollosta säädetään myös useissa erityislaeissa, joiden
tarkoituksena on turvata kyseisen lain erityisryhmän asema. Sosiaalihuollolla tarkoitetaan sosiaalihuollon
ammatillisen henkilöstön yksilön, perheen ja yhteisön toimintakykyä, sosiaalista hyvinvointia, turvallisuutta
ja osallisuutta edistäviä ja ylläpitäviä toimia, sosiaalipalveluja ja niihin sisältyviä tukipalveluja
(http://stm.fi/sosiaalipalvelut).
Uuteen sosiaalihuoltolakiin on kirjattu, millaisiin tuen tarpeisiin sosiaalipalveluja on järjestettävä
tueksi jokapäiväisestä elämästä selviytymiseen
asumiseen liittyvään tuen tarpeeseen
taloudellisen tuen tarpeeseen
sosiaalisen syrjäytymisen torjumiseksi ja osallisuuden edistämiseksi
lähisuhde- ja perheväkivallasta sekä muusta väkivallasta ja kaltoinkohtelusta aiheutuvaan tuen
tarpeeseen
äkillisiin kriisitilanteisiin liittyvään tuen tarpeeseen
lapsen tasapainoisen kehityksen ja hyvinvoinnin tukemiseksi
päihteiden ongelmakäytöstä, mielenterveysongelmasta sekä muusta sairaudesta, vammasta tai
ikääntymisestä aiheutuvaan tuen tarpeeseen
muuhun fyysiseen, psyykkiseen, sosiaaliseen tai kognitiiviseen toimintakykyyn liittyvään tuen
tarpeeseen sekä
tuen tarpeessa olevien henkilöiden omaisten ja läheisten tukemiseksi
Palvelujen tarve arvioidaan tekemällä palvelutarpeen arviointi. Kiireelliset palvelut on kuitenkin
järjestettävä heti. Sosiaalihuoltolain mukaisiin yleisiin sosiaalipalveluihin kuuluvat:
Sosiaalityö ja sosiaaliohjaus
Sosiaalinen kuntoutus
Perhetyö
Kotipalvelu ja kotihoito
Omaishoidon tuki
Asumispalvelut
Laitoshoito
Liikkumista tukevat palvelut
Päihde- ja mielenterveystyö
Kasvatus- ja perheneuvonta
Lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvonta
Erityislainsäädännön perusteella kunnat järjestävät mm. seuraavia sosiaalipalveluja:
vammaispalvelut
kehitysvammaisten erityishuolto
toimeentulotuki
lastensuojelu
kuntouttava työtoiminta
lapsen huoltoon ja tapaamisoikeuteen liittyvä sovittelu
perhehoito
omaishoidon tuki ja
kotouttamiseen liittyvät tehtävät
Sosiaalipalvelujen myöntäminen perustuu paljolti viranomaisten tekemiin päätöksiin. Suurin osa on myös ns.
määrärahasidonnaisia palveluja, joiden myöntämisessä kunta voi käyttää harkintaa lain asettamissa
puitteissa. Myös näiden palvelujen myöntämisen pitää kuitenkin aina perustua yksilölliseen palvelutarpeen
arviointiin, eikä mitään asiakasryhmää voida sulkea palvelun piiristä kunnan ohjeistuksen perusteella.
Kuva 13 Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutehtävät (THL 2015)
Yllä olevassa kuvassa on jaoteltu sekä sosiaali- että terveydenhuoltolain mukaiset palvelut ja eroteltu
kummastakin ne palvelut, joissa on (tiedonhallinnan kannalta) suuri tarve yhteistyöhön ja joita kunnat tänä
päivänäkin toteuttavatkin sekä sosiaali- että terveyspalveluina. Hyvänä esimerkkinä tästä ovat ikäihmisten
palvelut. Kuva on tiedonhallinnan kehittämisen tarpeita varten tehty, mutta havainnollistaa sosiaalihuollon
palvelujärjestelmän kokonaisuuden (keltaiset laatikot). Isyyden tunnustaminen on siirtynyt pääosin
1.1.2016 neuvolapalveluihin.
Peruspalveluiden valvonnasta Pirkanmaalla vastaa Länsi- ja Sisä-Suomen aluehallintovirasto.
Valtionvarainministeriö on julkaissut 15.4.2016 Peruspalvelujen tila 2016 -raportin ja aluehallintovirastojen
alueelliset arvioinnit julkaistaan erikseen kesäkuun 2016 alussa Aluehallintoviraston Patio -tietopalvelussa.
9.2.
Yhteistoimintaa ja tulevia muutoksia
Pirkanmaan kunnat järjestävät pääsääntöisesti lähes kaikki sosiaalipalvelunsa joko omana tuotantonaan tai
yhteistoiminta-alueensa puitteissa. Yhteistyötä tehdään maakuntatasolla sosiaalipäivystyksessä, jota
ylläpidetään Tampereella. Lisäksi alueellista yhteistyötä tehdään esimerkiksi sosiaaliasiamiestoiminnassa,
missä hyödynnetään myös mm. yhdistyksiä sekä sosiaalialan osaamiskeskusta.
Muiden viranomaisten kanssa yhteistyötä tehdään kunnissa laajalti ja joissain myös asiakaslähtöisesti
tarjoamalla esimerkiksi Kelan ja TE-viranomaisten yhteispalveluita sosiaalipalveluiden yhteydessä.
Merkittävä tulossa oleva muutos on perustoimeentulotuen siirtyminen Kelaan 1.1.2017 ennaltaehkäisevän
ja täydentävän toimeentulotuen jäädessä kuntiin. Tämä asettaa kunnille haasteita asiakkaan
kokonaisvaltaisen tilanteen tukemisessa ja palveluiden piiriin saamisessa.
9.2.1. Palveluseteli
Kunnat järjestävät palveluita myös palvelusetelin avulla. Palvelusetelin on kyselyn mukaan käytössä tällä
hetkellä jossain muodossa yhdeksässä kunnassa tai yt-alueella, joita ovat Jämsä ja Kuhmoinen,
Parkano ja Kihniö, Kangasala ja Pälkäne, Lempäälä, Mänttä-Vilppula ja Juupajoki, Nokia, Pirkkala ja
Vesilahti, Sastamala ja Punkalaidun, Tampere ja Orivesi, Urjala, Valkeakoski, Virrat ja Ruovesi sekä Ylöjärvi.
Palveluseteliä hyödynnetään useimmiten erilaisten kotipalveluiden (mm. kotiapu, siivous) kaltaisessa
palvelutoiminnassa, mutta myös etenevissä määrin palveluasumisjärjestelyissä. Tarjonnan sijoittuminen
pääasiassa väestötiheille alueille vaikuttaa merkittävästi myös palvelusetelin hyödynnettävyyteen.
Laajimmin palveluseteli on käytössä Tampereella, jossa sitä hyödynnetään etenevissä määrin mm.
mielenterveyspalveluissa. Myös erityisesti Sastamalassa palveluseteliä hyödynnetään erittäin laajasti,
muiden kuntien hyödyntäessä palveluseteliä vielä kohtuullisen vähäisissä määrin.
9.2.2. Sosiaalipäivystys
Pirkanmaalla asuvat ja oleskelevat voivat ottaa yhteyttä sosiaalipäivystykseen tarvitessaan kiireellistä apua
tai neuvontaa lastensuojeluun, muuhun sosiaalityöhön, perhekriiseihin, perheväkivaltaan, elämänhallintaan,
mielenterveyteen tai päihteisiin liittyvissä asioissa. Sosiaalipäivystys palvelee ympäri vuorokauden ja
sosiaalipäivystyksessä toimiva nuorten selviämisasema viikonloppuöisin. Sosiaalipäivystys vastaanottaa
myös tamperelaisia ja orivesiläisiä koskevat lastensuojeluilmoitukset. Kiireettömissä asioissa lapsiperheet
voivat ottaa yhteyttä asuinkuntansa
(www.tampere.fi/sosiaalipaivystys)
lapsiperheiden
sosiaalityöhön
tai
aikuissosiaalityöhön.
9.2.3. Sosiaalipalveluiden yleinen toiminnallinen ja taloudellinen tilanne Pirkanmaalla
Sosiaalipalvelut toimivat Pirkanmaalla pääasiassa hyvin. Useiden palveluiden järjestäjien ja tuottajien
ollessa kyseessä, ongelmakohdat ja hyvin toimivat palvelut kuitenkin vaihtelevat. Pirkanmaan kunnissa on
ollut vahva tendenssi siirtää palveluita ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi maakuntakeskus
Tampereella satsauksia on tehty usean vuoden ajan varhaiseen vaiheeseen ja ennaltaehkäisyyn (esim.
lapsiperheiden kotipalvelun saatavuus on hyvällä tasolla) sekä monialaisen työn tekemiseen (esim.
hyvinvointineuvolan Keinu-tiimit ja pshp:n kanssa tehtävä Hybridi-työ). Yksittäisistä sosiaalipalveluista
erityisen hyvin toimivat sosiaalipäivystys, päivystysperhetoiminta, kiireellinen palveluohjaus, sijaishuollon
asiakasohjaus, Nuorten talo sekä vuonna 2015 käyttöön otettu netissä oleva Pyydä apua -nappi helposti
saatavilla olevaan perheiden palveluohjaukseen. Myös sosiaalityölle tärkeät lakimiespalvelut ovat
kiitettävällä tasolla. Tampereella erityistä parannettavaa koetaan olevan tehostetussa perhetyössä ja
sosiaalityössä, mikä näyttäytyy myös kiireellisten sijoitusten korkeana määränä. Lisäksi kiireellisten
sijoitusten ja avohuollon sijoitusten määrän keskinäinen suhde on päinvastainen verrattuna useimpiin
Kuusikkokuntiin.
Tampereen kaupunkiseudun kuntien tilanne on sosiaalipalveluiden haasteiden ja toimivien palveluiden
osalta hyvin samankaltainen. Kaupunkiseudulla koetaan tarvetta myös erityisesti asunnottomuuden
kysymysten ratkaisemiseen. Tilapäisasumista on keskusseudulla tarjolla ainoastaan Tampereella. Muiden
Pirkanmaan kaupunkien ja kuntien palvelut ovat vahvuuksiltaan ja heikkouksiltaan erilaisia. Esimerkiksi
Sastamalassa ikäihmisten palvelut toimivat erittäin hyvin ja kehityskohteita koetaan olevan erityisesti
lapsiperheiden palveluissa kun taas Valkeakoskella kehityskohteiden nähdään olevan erityisesti ikäihmisten
palveluissa, lapsiperheiden tuen toimiessa hyvin. Kaupunkiseudun ulkopuolelta koetaan myös tarvetta
kuntien välisen yhteistyön lisäämiselle. Erilainen tilanne kuntien välillä näkyy myös mm.
perheneuvolatoiminnassa ja sen organisoinnisa ja resursoinnissa. Erityisesti esiin nostetaan
avioeroperheiden tuki kriisivaiheessa.
Pienemmissä Pirkanmaan kunnissa sosiaalipalveluiden nähdään myös toimivan pääasiassa hyvin. Ongelma
on kuitenkin pienestä organisaatiosta johtuva haavoittuvuus, sillä joidenkin tehtävien osalta osaaminen
saattaa olla yhden henkilön varassa.
Kunnallisen toiminnan osalta eniten parannettavaa löytyy yleisesti erityisesti sosiaaliasiamiesnäkökulmasta
mm. lastensuojelussa sekä vammaispalveluissa. Lastensuojelua tulisi kehittää edelleen lähes kaikissa alueen
kunnissa. Yksittäisellä työntekijällä on liian vähän aikaa perhettä/lasta kohden ja mm. kirjaamisessa ja
asiakassuunnitelmien laadinnassa on viivettä. Tämä edellyttää työjärjestelyjen kehittämistä. Ikäihmisten
palvelut toimivat Pirkanmaalla pääosin hyvin. Kuitenkin esimerkiksi palveluohjauksen tasossa on edelleen
merkittävää vaihtelua kuntien välillä. Lisäksi erityisesti katsotaan tarvetta kotipalvelun välittömän työajan
lisäämiselle ja ennaltaehkäisevälle otteelle, joka tukisi paremmin ikäihmisten arjessa selviämistä.
Erityinen haaste Pirkanmaalla on moniongelmaisten sekä mielenterveysasiakkaiden saaminen tarpeellisten
palveluiden piiriin hyvissä ajoin ennen ongelmien kasaantumista. Näiden asiakkaiden tavoittamiseksi
Pirkanmaalla tulisi kehittää uusia poikkihallinnollisia työmuotoja.
9.2.4. Tiivis talouskatsaus
Sosiaalitoimen kustannusten osalta keskimääräinen nettokustannus /asukas oli vuonna 2014 n.
1366e/asukas. Sosiaalipalveluiden osuus sote-palveluiden koko kustannuksista oli Pirkanmaalla n. 42,5 %.
Sosiaalipalveluiden kokonaisnettokustannus oli yhteensä hieman yli 716 miljoonaa euroa. Alla olevassa
kuvassa esitetty jako sosiaalitoimen kustannuksista sisältää myös hallinnon sekä muun sosiaali- ja
terveystoimen kustannukset. Luokassa vanhusten ja vammaisten muut palvelut ovat mm.
vammaispalvelulain mukaiset palvelut ja taloudelliset tukitoimet, päivä- ja palvelukeskustoiminta,
palvelutalot ja muut asumispalvelut sekä omaishoidon tuen kustannukset. Kustannusten jakautumista
tarkasteltaessa on otettava huomioon, että tiedot ovat tältä osin vuodelta 2014. Palvelurakenteessa on
tapahtunut huomattavia muutoksia tämän jälkeen, erityisesti laitoshoidon vähentymisen osalta.
PIRKANMAAN SOSIAALITOIMEN KUSTANNUSTEN
JAKAUTUMINEN*
Lastensuojelun laitos- ja perhehoito
Muut lasten- ja perheiden palvelut
Vanhusten laitospalvelut
Kotipalvelut
Vanhusten ja vammaisten muut palvelut
Toimeentulotuki
Muut sosiaalitoimen palvelut
8%
18 %
5%
15 %
7%
12 %
35 %
Kuva 14 Pirkanmaan sosiaalitoimen kustannusten jakautuminen
*Vuoden -14 nettokustannustiedot, lähde TILASTOKESKUS ja THL
Sosiaalihuollon kustannusten jakautuminen
kunnittain
Ylöjärvi
Virrat
Vesilahti
Valkeakoski
Urjala
Tampere
Sastamala
Ruovesi
Pälkäne
Pirkkala
Parkano
Orivesi
Nokia
Mänttä-Vilppula
Lempäälä
Kuhmoinen
Kihniö
Kangasala
Jämsä
Juupajoki
Ikaalinen
Hämeenkyrö
Akaa
0,0
10,0 20,0 30,0 40,0 50,0 60,0 70,0 80,0 90,0 100,0
Lastensuojelun laitos- ja perhehoito
Muut lasten- ja perheiden palvelut
Vanhusten laitospalvelut
Kotipalvelut
Vanhusten ja vammaisten muut palvelut
Toimeentulotuki
Muut sosiaalitoimen palvelut
Kuva 15 Sosiaalihuollon kustannusten jakautuminen kunnittain
*Vuoden -14 nettokustannustiedot, lähde TILASTOKESKUS ja THL
9.3.
Tiivistys Pirkanmaan kokonaistilanteesta 2015 keskeisillä tehtäväalueilla
Alla kuvataan toimialoittain Pirkanmaan ajankohtainen sosiaalipalvelutilanne. Tarkemmat kuntakohtaiset
luvut ja taulukot ovat liitteinä. Liitteissä esitetään myös kuntien ilmoittamat oman tuotannon ja
ostopalveluiden suhteet joko tarkkoina osuuksina tai annettuna arviona.
9.3.1. Vammaispalvelut sis. kehitysvammapalvelut (sis. omaishoidon tuki alle 65-vuotiaille)
Lailla vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista (380/1987, 1-3 §) pyritään
edistämään "vammaisen henkilön edellytyksiä elää ja toimia muiden kanssa yhdenvertaisena yhteiskunnan
jäsenenä sekä ehkäistä ja poistaa vammaisuuden aiheuttamia haittoja ja esteitä. "Kunnan on
huolehdittava siitä, että vammaisille tarkoitetut palvelut ja tukitoimet järjestetään sisällöltään ja
laajuudeltaan sellaisina kuin kunnassa esiintyvä tarve edellyttää. Tämän lain mukaisia palveluja ja
tukitoimia järjestettäessä on otettava huomioon asiakkaan yksilöllinen avun tarve."
Laissa kehitysvammaisten erityishuollosta (519/1977, 1-2 §) "säädetään erityishuollon antamisesta
henkilölle, jonka kehitys tai henkinen toiminta on estynyt tai häiriintynyt synnynnäisen tai kehitysiässä
saadun sairauden, vian tai vamman vuoksi ja joka ei muun lain nojalla voi saada tarvitsemiaan palveluksia.
Erityishuollon tarkoituksena on edistää 1 momentissa tarkoitetun henkilön suoriutumista päivittäisistä
toiminnoista, hänen omintakeista toimeentuloaan ja sopeutumistaan yhteiskuntaan sekä turvata hänen
tarvitsemansa hoito ja muu huolenpito." "Erityishuoltoon kuuluvia palveluksia ovat, sen mukaan kuin
asetuksella tai tämän lain nojalla muutoin säädetään
tai määrätään: 1) tutkimus, joka käsittää erityishuollon yksilöllisen suunnittelun ja toteuttamisen
edellyttämät lääketieteelliset, psykologiset ja sosiaaliset selvitykset sekä soveltuvuuskokeet; 2)
terveydenhuolto; 3) tarpeellinen ohjaus, kuntoutus sekä toiminnallinen valmennus; 4) työtoiminnan ja
asumisen järjestäminen sekä muu vastaava yhteiskunnallista sopeutumista edistävä toiminta; 5)
henkilökohtaisten apuneuvojen ja apuvälineiden järjestäminen; 6) yksilöllinen hoito ja muu huolenpito; 7)
henkilön aviopuolison, vanhempien ja muiden perheenjäsenten, muun huoltajan tai hänelle muuten
läheisen henkilön ohjaus ja neuvonta; 8) tiedotustoiminnan harjoittaminen erityishuoltopalveluksista; 9)
kehityshäiriöiden ehkäisy; sekä 10) muu vastaava erityishuollon toteuttamiseksi tarpeellinen toiminta."
Vuonna 2015 alle 65-vuotiaita omaishoidon tuella hoidettuja henkilöitä oli Pirkanmaalla Tampereen ja
Oriveden ulkopuolisella alueella n. 669. Tampereen ja Oriveden tiedot eivät olleet omaishoidon osalta
saatavilla.
Alle 65-vuotiaiden omaishoidon tuella hoidettavien henkilöiden hoidon tarve on yleensä erittäin
pitkäaikainen, jopa vuosikymmeniä kestävä. Yleensä asiakkaiden palvelukokonaisuuteen kuuluu myös
merkittävä määrä muita palveluita.
Voimassa olevia palveluasumispäätöksiä kotiin vammaisille henkilöille oli vuonna 2015 Pirkanmaalla
hieman yli 220. Palveluasumispäätös kotiin tarkoittaa, että henkilölle tuotetaan hoiva kotiin
ympärivuorokautisesti. Palvelumuotona palveluasuminen kotiin on erittäin kallista.
Henkilökohtaista apua kotiin saaneita vammaisia tai kehitysvammaisia henkilöitä oli Pirkanmaalla vuonna
2015 1845. Henkilökohtaisessa avussa asiakas palkkaa itse avustajan kunnan kustannuksella. Asiakas toimii
työnantajan roolissa. Palvelua tuotetaan pääsääntöisesti ostopalveluna.
Vaikeavammaisten kuljetuspalvelua saaneiden asiakkaiden lukumäärä oli Pirkanmaalla n. 10000 asiakasta.
Kokonaismäärä on varsin suuri. Pitkien etäisyyksien alueella yksittäisen asiakkaan vuosikustannus saattaa
olla kymmeniä tuhansia euroja. Kulkeminen terveydenhuoltoon ei sisälly tähän palveluun eikä
kustannuksiin.
Vammaispalvelulain mukaisten asumispalveluiden asukkaita oli Pirkanmaalla 270. Suurin osa palvelusta on
ostopalvelua.
Kehitysvammaisten asumispalveluissa asukkaita oli 1026. Palvelumuoto on lisääntynyt merkittävästi
laitoshoidon purkamisen myötä. Palvelua tuottavat kunnat sekä yksityiset palveluntuottajat. Pitkäaikaisessa
laitoshoidossa oli edelleen 170 asiakasta. Laitoshoitoa tullaan tarvitsemaan pienissä määrin myös jatkossa.
Kehitysvammaisten työ- ja päivätoiminnassa osallistujia oli 1351. Toimintaa järjestetään sekä omana
toiminta että ostopalveluna. Toimintamuodolla tuetaan peruskoulun päättäneiden kehitysvammaisten
osallistumista työelämään ja tuetaan kotona asumista.
9.3.2. Lapsiperheiden palvelut
Sosiaalihuoltolain mukaisiin lapsiperhepalveluihin sisältyy sosiaalityötä, sosiaaliohjausta, palvelutarpeen
arviointia, sosiaalihuoltolain mukaisten päätösten tekoa, omatyöntekijän tehtäviä sekä
asiakassuunnitelmien tekoa. Lisäksi lapsiperheiden sosiaalipalvelut sisältävät seuraavia palveluita (SHL
1301/2014, 14 §): perhetyötä, kotipalvelua, lapsen ja vanhemman välisten tapaamisten valvontaa sekä
kasvatus- ja perheneuvontaa. Myös lastenvalvojat työskentelevät yleisesti lapsiperhepalveluissa. Heidän
tehtäviään ohjaavat ensisijaisesti laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta (361/1983), laki lapsen
elatuksesta (704/1975) sekä isyyslaki (11/2015).
”Lastensuojelua on lapsi- ja perhekohtainen lastensuojelu, jota toteutetaan silloin kun lapsi ja perhe ovat
lastensuojelun asiakkaina. Asiakassuunnitelman laatiminen, avohuollon tukitoimet, lapsen kiireellinen
sijoitus, huostaanotto sekä sijaishuollon järjestäminen ja jälkihuolto ovat lapsi- ja perhekohtaista
lastensuojelua. Kyse on lastensuojelutyöstä, jota tehdään lastensuojelun sosiaalityössä, kun on päätetty,
että lapsi tai nuori on lastensuojelun asiakas." (Lastensuojelun käsikirja.)
9.3.3. Sosiaalihuoltolain mukaiset lapsiperhepalvelut
Kunnan kustantamaa lapsiperheiden kotipalvelua sai Pirkanmaalla 1374 perhettä. Palveluilla pyritään
ennaltaehkäisemään raskaampien palveluiden tarvetta.
Pirkanmaalla 2015 kasvatus- ja perheneuvonnan piirissä olleita perheitä oli yli 3000. Palveluiden (psykologi,
puheterapeutti, sosiaalityöntekijä, lasten- ja nuorten psykiatri, sairaanhoitaja) saatavuus eri kunnissa
vaihtelee erittäin paljon.
9.3.4. Lastensuojelu
Lastensuojeluilmoituksia tehtiin Pirkanmaalla 2015 n. 8000. Ilmoitus johtaa aina selvityksen tekemiseen.
Lastenvalvojan vahvistamia sopimuksia huollosta ja tapaamisoikeudesta oli lähes 7000. Tehtyjä
olosuhdeselvityksiä oli hieman yli 100. Avohuollon lastensuojelun asiakkaita Pirkanmaalla oli hieman yli
6300. Huostassa olleita 0-17 vuotiaita lapsia oli Pirkanmaalla 974, joka vastaa n. 0,97 % Pirkanmaan 0-17
vuotiaista lapsista. Valtakunnallisesti kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on ollut n. 1,4 %. väestön 0-17 vuotiaista. Kiireellisiä sijoituksia tehtiin 370. Kiireelliset sijoitukset ovat päivystysluonteista toimintaa.
Lastensuojelun asiakkaita yhtä lastensuojelutyöntekijää kohden on Pirkanmaalla keskimäärin paljon.
Ongelma on valtakunnallinen ja myöskään Pirkanmaalla ei päästä valtakunnallisiin suosituksiin. Kiristyvä
lainsäädäntö ammattipätevyyden osalta asettaa suosituksen täyttämiseen lisää haasteita.
Pätevistä työntekijöistä on valtakunnallinen pula, jota kiristynyt lainsäädäntö entisestään pahentaa.
Huomioitavaa on, että lastensuojelutyötä tehdään usein parityönä, jolloin todellinen asiakasmäärä on
ilmoitettua keskiarvoa suurempi.
https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/lasten-nuorten-ja-perheiden-sosiaalipalvelut/lastensuojelu
9.3.5. Toimeentulotuki
Kunnallisessa sosiaalityössä tehdään tällä hetkellä päätökset perustoimeentulotuesta, ehkäisevästä
toimeentulotuesta ja täydentävästä toimeentulotuesta (laki toimeentulotuesta 1412/1997). Vuodesta 2017
alkaen perustoimeentukipäätökset tehdään Kelassa, mutta ehkäisevän ja täydentävän toimeentulotuen
päätökset edelleen kunnissa.
Vuoden 2017 alusta perustoimeentulotuki siirtyy Kelalle. Vuonna 2015 Pirkanmaalla ennaltaehkäisevää tai
täydentävää toimeentulotukea sai yli 15000 taloutta. Tästä luvusta kuitenkin puuttuvat Virtojen ja Ruoveden
lisäksi myös Ikaalisten ja Valkeakosken tiedot. Ennaltaehkäisevä ja täydentävä toimeentulotuki jää kuitenkin
jatkossa edelleen kuntiin.
9.3.6. Aikuisten päihde- ja mielenterveyspalvelut
Sosiaalihuoltolain (1301/2014) 14 pykälän nojalla kunnat järjestävät mm. seuraavia sosiaalipalveluja:
sosiaalista kuntoutusta, kotipalvelua, asumispalvelua, laitoshoitoa sekä päihde- ja mielenterveystyötä.
Pirkanmaalla sosiaalihuollon alaisen päihdehuollon asiakkaita oli 7254. Asukkaita mielenterveyskuntoutujien
palvelu- ja tukiasunnoissa oli hieman yli 1500. Palvelu on suurelta osin ostopalvelua. Päihteiden
ongelmakäyttäjien palvelu- ja tukiasunnoissa asiakkaita oli Pirkanmaalla 1064.
Aikuisten päihde-ja mielenterveyspalveluista perusterveydenhuollossa kerrotaan lisää raportin kappaleessa
8.5.
9.3.7. Ikäihmisten palvelut
"Kunnan on järjestettävä iäkkäälle henkilölle laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluja, jotka ovat hänen
tarpeisiinsa nähden oikea-aikaisia ja riittäviä. Palvelut on toteutettava niin, että ne tukevat iäkkään
henkilön hyvinvointia, terveyttä, toimintakykyä, itsenäistä suoriutumista ja osallisuutta. Muun
palveluntarpeen ennalta ehkäisemiseksi on kiinnitettävä huomiota erityisesti kuntoutumista edistäviin ja
kotiin annettaviin palveluihin." (Vanhuspalvelulaki 980/2012, 13 §.)
Omaishoidon tuella hoidettujen yli 65-vuotiaiden määrä oli Pirkanmaalla hieman vajaa 2300 henkilöä.
Omaishoidon tuki yli 65-vuotiaille on lakisääteinen palvelu, mutta sen soveltamisessa on huomattavia eroja
kuntien väillä mm. tuen myöntämisessä ja suuruudessa. Omaishoidon tuen osalta laatusuositus on 6-7 %
väestöstä yli 75-vuotiaiden osalta.
75-vuotiaiden osalta kunnan kustantaman säännöllisen kotihoidon osalta suositeltu peittävyys
valtakunnallisesti on n. 13–14 %. Pirkanmaalla vastaava peittävyyssuosituksen mukainen asiakasmäärä on
hieman alle 6000 asiakasta. Selvitykseen ei saatu tarkkaa peittävyyttä Pirkanmaalla, koska kunnat olivat
vastanneet kyselyyn eri tavoilla.
Kotihoidon käyntejä tehtiin 2015 hieman yli 2,8 miljoonaa. Toiminta on pääosin kuntien itsetuottamaa.
Ikäihmisten päivätoiminnan käyntejä oli lähes 74000. Päivätoiminnan tarkoituksena on tukea ikäihmisten
kotona asumista mahdollisimman pitkään. Toimintaa on sekä omana tuotantona että ostopalveluna.
Tehostetussa palveluasumisessa asukkaita oli n. 3473. Tehostettu palveluasuminen on ympärivuorokautista
hoivaa, joka korvaa aiempaa pitkäaikaista laitoshoitoa. Pitkäaikaisessa laitoshoidossa Pirkanmaalla oli 1355
asiakasta. Pitkäaikainen laitoshoito ilman lääketieteellisiä perusteita ei ole enää ns. ikälain mukaan
suositeltava hoitomuoto. Pirkanmaalla on kuitenkin kuntien välillä suuria eroja laitoshoidon purkamisessa
ja siirtymisessä tehostettuun palveluasumiseen. Tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon
peittävyys on Pirkanmaalla 10,6 % yli 75-vuotiaista, mikä on hieman korkeampi kuin valtakunnallinen
suositus ympärivuorokautisesta hoivasta (8-9 %).
Keskimääräinen ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoitus oli vuonna 2015 0,56 - 0,66.
9.3.8. Sosiaaliasiamiestoiminta
"Kunnan on nimettävä sosiaaliasiamies. Kahdella tai useammalla kunnalla voi olla yhteinen sosiaaliasiamies.
Sosiaaliasiamiehen tehtävänä on: 1) neuvoa asiakkaita tämän lain soveltamiseen liittyvissä asioissa; 2)
avustaa asiakasta 23 §:n 1 momentissa tarkoitetussa asiassa; 3) tiedottaa asiakkaan oikeuksista; 4) toimia
muutenkin asiakkaan oikeuksien edistämiseksi ja toteuttamiseksi; sekä 5) seurata asiakkaiden oikeuksien ja
aseman kehitystä kunnassa ja antaa siitä selvitys vuosittain kunnanhallitukselle." (Laki sosiaalihuollon
asiakkaan
asemasta ja oikeuksista.) 812/2000, 24
Sosiaaliasiamiehille ilmoitettuja asiatapahtumia oli vuonna 2015 2010 kappaletta. Asiatapahtumat koskevat
usein neuvonnan tai ohjauksen koettua riittämättömyyttä tai sitä, että asiakas ei ole saanut valituskelpoista
päätöstä.
9.3.9. Lakisääteisten määräaikojen toteutuminen
Pirkanmaan kuntien ja yhteistoiminta-alueiden alueella on pääsääntöisesti kyetty noudattamaan
sosiaalihuoltolain ja sosiaalihuollon erityislakien mukaisia määräaikoja. Poikkeamia on kuitenkin erityisesti
lasten-, nuorten-, ja perheiden sosiaalipalveluissa, joiden osalta lähes kolmasosa palvelun järjestäjistä on
ilmoittaa, että määräaikojen noudattamiseen ei ole kyetty ja poikkeamia on kymmeniä. Myös
toimeentulotuen kohdalla määräajoissa ei ole pysytty kovinkaan hyvin, vain kolmen kunnan tai yt-alueen
raportoidessa, että määräajoissa on pysytty. Puolestaan esimerkiksi päihde- ja mielenterveyspalveluissa
määräajoissa on kuitenkin pysytty Pirkanmaalla varsin hyvin, poikkeuksia ollessa vain kahdessa kunnassa.
9.4.
Jatkotyössä huomioitavaa
Palvelunsaannin kriteerien yhdenmukaistaminen esim. ympärivuorokautisen hoivan kriteerit
Omaishoidon tukien euromäärät uuden lain tullessa voimaan 1.7.2016 voimaan ja omaishoitoon
liittyvät kriteerit sekä tuen määrärahariippuvuus
Tulkinnat säännöllisestä kotihoidosta
Sosiaalipalveluiden asiakkaiden käytössä olevien digitaalisten ja muiden teknologisten palveluiden
kehittyminen ja niiden hyödyntäminen sekä sähköisen asioinnin kehittyminen
Tulokset meneillään olevista kehittämishankkeista
Ikäihmisten pitkäaikaista laitoshoitoa edelleen vähennettävä
10. ERIKOISSAIRAANHOITO PIRKANMAALLA
Eija Tomas, Arto Lemmetty, Tarja Marjamäki, Saara Rauhala, Mikko Hannola, Juha Vasala, Rainer Zeitlin
(toim.)
10.1. Yleistä
Pirkanmaan väestöstä laskennallisesti jokainen käyttää erikoissairaanhoidon julkisia avohoitopalveluja n.
kaksi kertaa vuodessa.
Erikoissairaanhoidon palvelutuotanto koostuu pääasiallisesti julkisista tuottajista, joita ovat Tampereen
yliopistollinen sairaala (Tays), sen yhtiöt tekonivelsairaala Coxa OY, Sydänsairaala OY, Valkeakosken ja
Vammalan sairaalat, Tampereen kaupunginsairaala Hatanpää sekä Jokilaakson sairaala. Tays vastaa alueen
ympärivuorokautisesta päivystystoiminnasta, mitä kuvastaa se, että yli puolet (55 %) vuodeosastopotilasta
tulee hoitoon päivystyksellisesti. Vuodeosastohoitoon tulevien päivystyspotilaiden osuus on samaa luokkaa
myös Hatanpään sairaalassa ja Valkeakoskella. Maakunnan vaativa erikoissairaanhoito ja koko
synnytystoiminta on keskitetty Taysiin.
Päivystysleikkausten osuus kaikista leikkauksista oli 37 prosenttia. Taysissa toimii erikoisalojen päivystys ja
useimmilla erikoisaloilla myös takapäivystysjärjestelmä.
Erikoissairaanhoidon käytössä Pirkanmaalla on 1883 sairaansijaa, joista käytössä on 1658. Julkisomisteisissa
sairaaloissa on 72 leikkaussalia. Tämän lisäksi yksityisillä toimijoilla on käytössään kymmenkunta
leikkaussalia.
Taysissa toimivat miltei kaikki kliiniset erikoisalat lukuun ottamatta elinsiirto- ja lasten avosydänkirurgiaa ja
kantasolusiirtotoimintaa. Transsukupuolisten operatiivinen hoito on kansallisesti keskitetty HUSiin, mutta
näiden potilaiden leikkaushoitoa edeltävä psykologinen ja psykiatrinen arviointi sekä ennen leikkausta että
leikkauksen jälkeiset hormonihoidot on keskitetty Taysiin.
Erikoissairaanhoidon kokonaislaskutus v.2015 oli 712,1 milj. euroa mukaan lukien Kelan korvaamat
yksityisesti tuotetut palvelut. Tästä johdettuna erikoissairaanhoidon laskutus maakunnassa oli 1351€/
asukas. Laskelmassa on otettu huomioon myös Jämsä ja Kuhmoinen, joiden väestö on yhteensä 23 864. Em.
kunnat ovat Pirkanmaan shp:n jäsenkuntia mutta eivät kuulu Pirkanmaan maakuntaan.
(Taulukot 10.1.1-4)
10.2. Tays
10.2.1. Konservatiivinen toiminta
Syöpäsairauksien tutkimus ja hoidon aloitus sekä sädehoito tapahtuu Taysissa. Sisätautien toiminta on ollut
alueella hajautuneena jo pitkään. Vaativa sisätautien diagnostiikka ja harvinaisempien sairauksien
lääkehoito on keskitetty Taysiin. Useammilla sisätautien erikoisaloilla annetaan konsultaatioapua alueen
muille sairaaloille esim. munuais-, sydän- reuma- ja sisäerityssairauksien hoidossa. Tays vastaa koko
sairaanhoitopiirin sairaalahygieniasta ja infektioiden ehkäisytyöstä. Taysissa toimii harvinaisiin
lihassairauksiin keskittynyt kansallinen yksikkö.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiristä käsin on koordinoitu aluetason työtä sairauksia ehkäisevän ja terveyttä
edistävän ravitsemuksen osalta. Kyseistä tehtävää varten perustettu koordinointipäällikön vakanssi toimii
Taysissa. Suuri osa koordinointipäällikön työpanoksesta on kanavoitunut yhteistyöksi eri toimijoiden kanssa
mm. monialaisten työryhmien työn kautta.
COXA
OY
0%
VAS
2%
Konservatiiviset alat
SKES OY
11 %
Jokilaakso
3%
VALS
4%
HASA
13 %
TAYS
67 %
Kuva 16 Konservatiivisten alojen laskutuksen (yht. 342,5 milj. €) prosenttijakauma julkisissa sairaaloissa
10.2.2. Operatiivinen toiminta
Erikoisaloista neurokirurgia kaularankakirurgiaa lukuun ottamatta, sydänkirurgia, lastenkirurgia ja
verisuonikirurgia laskimokirurgiaa lukuun ottamatta on keskittynyt Taysiin. Vuoden 2015 alusta Taysin
toimialueiden lääkärit ovat toimineet Valkeakosken ja Vammalan sairaaloissa siten, että korva-nenäkurkkusairauksien, naistentautien ja tuki-ja liikuntaelinten päiväkirurginen toiminta on keskittynyt
Valkeakoskelle. Vammalaan on keskittynyt pehmytosakirurgia mm maha-suolikanavan kirurgia,
laskimokirurgia sekä urologia. Päivystysajan leikkaustoiminta on keskittynyt Taysiin päivystysasetuksen
edellyttämällä tavalla.
Operatiiviset alat
Jokilaakso
1%
COXA OY
12 %
VAS SKES OY
9%
2%
VALS
3%
HASA
12 %
TAYS
61 %
Kuva 17 Operatiivisten alojen laskutuksen (yht. 236,8 milj. €) prosenttijakauma julkisissa sairaaloissa.
10.2.3. Psykiatria
Avohoito
Avohoitopalveluista vastaavat pääsääntöisesti Pirkanmaan kunnat lukuun ottamatta Sastamalaa ja
Kolmostien tilaajarengasta (Kihniö, Ikaalinen, Parkano, Hämeenkyrö), joille avohoitopalvelut tuottaa Taysin
psykiatrian toimialueeseen kuuluva Vammalan sairaalan psykiatrian yksikkö. Tämän lisäksi Tays tuottaa
psykiatrian avopalveluita neuro- ja vanhus- ja yleissairaalapsykiatriassa. Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
tuottamien avohoitokäyntien lukumäärää v2015 oli 25 680 kpl.
Sairaalahoito
Psykiatrinen sairaalahoito on keskittynyt Pitkäniemen sairaalaan, minkä lisäksi sairaalahoitoa annetaan
Vammalan sairaalassa ja psykogeriatrista hoitoa Hatanpään sairaalan Puistosairaalassa, jossa on 72
sairaansijaa.
Pirkanmaalla oli v. 2015 aikuispsykiatrisia sairaansijoja käytössä 264 kpl ja ne tuottivat yhteensä 75 654
hoitopäivää. Kaivannon sairaalan lopetettua toimintansa lokakuussa 2015 jäljelle jääviä sairaansijoja on
218 kpl, mikä tarkoittaa 85 %:n käyttöasteella 0, 43 sairaansijaa 1000 asukasta kohti. Luku on kansallisten ja
kansainvälistenkin suositusten mukainen.
Tays koordinoi päivystysasetuksen vaatiman lastenpsykiatrian yhteistä erityisvastuualueen (ERVAn) tasoista
takapäivystystä.
VAS
9%
VALS
0%
Psykiatria
HASA
25 %
TAYS
66 %
Kuva 18 Psykiatrian kokonaislaskutuksen (yht 77,9 milj. €) prosenttijakauma julkisissa sairaaloissa
10.2.4. Kuntoutus
Selkäydinvammautuneiden hoito ja alkuvaiheen kuntoutus on valtakunnallisesti keskitetty kolmeen
yliopistosairaalaan, joita ovat HUS, OYS ja Tays.
Kuntoutuksen kokonaiskustannukset ovat noin 17 milj. euroa ilman fysiatrian yksikköä. Luku sisältää Taysin
kuntoutusta toteuttavien yksiköiden kulut ja kuntoutukseen liittyvien erityistyöntekijöiden
henkilöstömenot. Lisäksi kustannukset sisältävät ostopalveluna tuotetut apuvälineet ja terapiat.
Lääkinnällisen kuntoutuksen (sis. terapiat, kuntoutuslaitoshoito ja sopeutumisvalmennus) ostopalvelujen
maksusitoumusten kustannukset Taysissa vuonna 2014 1 238 707 € (10 723 kertaa) ja vuonna 2015 654 630
€ (5 475 kertaa).
Kustannusten laskun selityksenä on Tampereen kaupungin lisäämä oma toiminta lasten terapioissa.
Apuvälinepalveluja toteutetaan Taysin erikoissairaanhoidossa apuvälineyksikön, kuulokeskuksen,
näönkuntoutuksen ja keuhkosairauksien vastuualueen lisäksi muilla erikoisaloilla. Erikoissairaanhoidon
apuvälinepalvelujen maksusitoumusten kustannukset vuonna 2015 olivat 4 770 445 € (v 2014 4 476 277 €),
lainaksi annettavien apuvälineiden osuus 4 102 024 € (v2014 3 696 877 €), omaksi annettavien 668 421 €
(v2014 779 400 €). Apuvälinelainauksia toteutui vuonna 2015 17 318 kpl (v2014 12 671 kpl).
Tampereen kaupungin vuodeosastokuntoutuksen kustannukset olivat 3,6 milj. euroa, jolla tuotettiin 52 000
suoritetta. Avopalveluina annettujen kuntoutuspalvelujen kustannukset olivat 1,4 milj. euroa.
10.2.5. Opetus ja tutkimus
Lääketieteen ja hoitotyön opetuksesta sekä tieteellisestä tutkimustoiminnasta vastaavat TaY, Tays ja TAMK.
Lääketieteen opiskelijoiden käytännön harjoittelu tapahtuu pääasiallisesti Taysissa, hoitotyön opiskelijoita
työskentelee kaikissa julkisen puolen erikoissairaanhoidon yksiköissä.
Terveysalan opiskelijoiden työssä oppimisen ja ammattitaitoa edistävän harjoittelun opintoviikkoja oli
sairaanhoitopiirissä 9906.1 harjoitteluviikkoa, mistä kertyivät 2226 opiskelijan harjoittelujaksoa.
Koulutuskäytöstä sairaanhoitopiirille korvattiin vuodelta 2015 yhteensä 409 938 euroa.
Lääketieteen perustutkintoja suoritettiin vuonna 2015 120 ja erikoislääkärin tutkintoja 127. Lääkärien
opiskelu ja harjoittelujaksot (amanuenssuurit) teoreettista koulutusta lukuun ottamatta toteutettiin
Taysissa. Suoritettujen lääkärien tutkintojen perusteella tilitettiin erityisvaltionosuutta 10,2 milj. euroa.
Tieteellistä työtä koordinoi Pirkanmaan sairaanhoitopiirin Tiedekeskus, joka vastaa myös valtion opetus- ja
tutkimusrahoituksen maksatuksesta alueen sairaaloille ja perusterveydenhuollon yksiköille. Meneillään
olevia tutkimuksia on 448 kpl, joista Taysissa toteutettiin 124. Näissä hankkeissa on ollut mukana 2232
potilasta. Vuonna 2015 tieteellisiä julkaisuja syntyi 794 kpl. Tieteelliseen tutkimustyöhön käytettiin v.2014
5,2 milj euroa, josta PSHPn oma maksuosuus oli 0,5 milj. euroa. Valtion tutkimusrahoitusta eniten sai
PSHP 1,2 milj. euroa, Hatanpään sairaala sekä Nokian ja Ylöjärven terveyskeskukset 25 000 euroa.
Tutkimusrahoitusta kanavoitiin Taysin ervan muihin sairaaloihin maakunnan ulkopuolelle.
10.2.6. Ensihoito
Toukokuussa 2011 voimaan tullut terveydenhuoltolaki siirsi kuntien järjestämisvastuulla olleen
sairaankuljetuksen sairaanhoitopiirien järjestämisvastuulle 2013 alusta alkaen. Toimintakokonaisuutta
kutsutaan ensihoitopalveluksi ja se on kiinteä osa terveydenhuollon päivystyspalveluja. Ensihoitopalvelu
vastaa pääasiassa hoitolaitosten ulkopuolella olevien potilaiden kiireellisestä ensihoidosta ja hoidon
tarpeen arvioinnista sekä kuljetuksesta.
Ensihoitopalvelu suorittaa hätäkeskuksen välittämiä ensihoitotehtäviä, jotka ovat lääketieteellisen
kiireellisyyden perusteella jaettu A, B, C ja D-tehtäviin. A- ja B – luokissa tulee hätäensiapuun kykenevän
hoitoyksikön olla paikalla 8 tai 15 min sisällä tai hoitotason yksikön 30 min:ssa. Luokassa C ensihoitoyksikön
tulee olla paikalla 30 min sisällä ja luokassa D 120 min sisällä.
Tehtävät luokitellaan lisäksi viiteen riskialueluokkaan (RL 1-5) vuotuisen hälytysten määrän ja väestön
asumisen tiheyden perusteella. Luokituksessa suuren kaupungin keskusta on RL1, kaupungin lähiö tai
pienen kaupungin keskusta RL2, maaseututaajama RL3, asuttu maaseutu RL4 ja muu asumaton, vailla tietä
oleva alue on RL5.
Palvelutasopäätöksen mukaisen vuoden 2015 aikana, Pirkanmaan ensihoitoyksiköillä on ollut kaikkiaan
61.602 ensihoitotehtävää, eli keskimäärin 168,7 tehtävää päivässä.
Vuonna 2015 A ja B -tehtäviä oli 18.855 (30,6 %), C- tehtäviä 25.613 (41,6 %) ja D- tehtäviä 17.132 (27,8 %).
Liitteessä on kuvattuna kiireellisyys- ja riskialueluokittain palvelutasopäätöksen toteutuminen v.2015.
Kiireisimmissä tehtäväluokissa A ja B palvelutaso ei aivan toteutunut (n. 1 % vaje) lähiöissä, pienen
kaupungin keskustoissa eikä maaseututaajamissa, mutta muilta osin ensipalvelut järjestyivät selvästi
sovittua nopeammin. (Taulukko 10.2.)
Pirkanmaan sairaanhoitopiirin kuljetusyksikön kilpailuttamat palveluntuottajat suorittavat
perusterveydenhuollosta ja alueen sairaaloista ns. suunnitellut hoitolaitossiirrot. Näitä kuljetuksia oli
29 021 kappaleita, joista kuljetuksia enintään 50 km:n etäisyydelle oli 76 % (22.186 kpl) ja alle 100km:n
etäisyydelle 93 % (26. 954 kpl). Kuljetuksista vastasivat 23 sairaankuljetusajoneuvoa. Yhtä kuljetusyksikköä
kohti tehtäviä kertyi vajaa 4 kpl vuorokaudessa.
Palvelutasopäätös 2013 - 2016 valtuuttaa ensihoidon kenttäjohtajan määräämään tarvittaessa Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin kiireettömän potilassiirtojärjestelmän yksiköitä myös kiireellisen ensihoitopalveluun.
Kuva 19 Ensihoitoyksiköiden asemapaikat Pirkanmaalla v. 2015
Kiireettömissä siirtoyksiköissä on tehdyn kilpailutuksen myötä STM:n ensihoitopalvelua koskevan asetuksen
mukaisen pätevyyden omaava henkilöstö.
10.3. Alueen sairaalat (VALS, VAS, Hatanpää ja Jokilaakso)
10.3.1. Konservatiivinen toiminta
Alueen sairaalat ovat tärkeitä yksiköitä vaativan erikoissairaanhoidon potilaiden jatkohoidon
järjestämisessä. Valkeakoskella toimii 10 sairaansijan aivoverenkiertohäiriön jälkeisen intensiivikuntoutuksen yksikkö ja samoin myös Hatanpään sairaalassa, jossa on 28 sairaansijaa. Tammenlehväkeskus
on myös yksi kuntoutuspalveluja tuottava laitos. Intensiivi-kuntoutuksessa aivoverenkiertohäiriön jälkeen
tarjotaan erilaisia terapiapalveluja esim. fysio-, toiminta- ja puheterapiaa sekä neuropsykologista
kuntoutusta.
Sydänkeskuksella on Valkeakoskella avohoidon toimipiste. Alueen sairaaloissa tuotetaan
erikoislääkärikonsultaatioita lähipalveluperiaatteella.
10.3.2. Operatiivinen toiminta
Alueen sairaalat tuottavat pääasiallisesti ei-kiireellistä, suunniteltua leikkaushoitoa. Päiväkirurginen
toiminta on keskittynyt lisääntyvästi alueen sairaaloihin. Hatanpään sairaalassa päiväkirurgian osuus
kaikesta operatiivisesta toiminnasta on 54 %, Vammalassa 33 %, Valkeakoskella 31 %, Jokilaaksossa 50 %.
Vastaava luku Taysissa on vain 16 %.
10.3.3. Psykiatria
Avohoito
Avohoitopalveluita tuottaa Vammalan sairaala Sastamalan kaupungille ja kolmostien tilaajarenkaan kunnille
(Ikaalinen, Parkano, Hämeenkyrö). Tampereen kaupunki tuottaa asukkailleen pääasiallisesti itse
mielenterveys- ja päihdehuoltopalvelut.
Sairaalahoito
Vammalan sairaalan yhteydessä on 28 sairaansijaa psykiatriasta vuodeosastohoitoa varten. Ensisijaisesti
hoitoa annetaan psykiatrisille pitkäaikaispotilaille. Vammalan sairaalan psykiatrian vuodeosastot liitettiin
hallinnollisesti osaksi Pitkänniemen sairaalaa vuoden 2016 alusta.
Hatanpään Puistosairaalassa hoidetaan psykogeriatrisia potilaita ja siellä on käytössä 72 sairaansijaa.
10.4. Yksityisesti tuotetut esh-palvelut
Yksityisesti tuotetuista tutkimuksista ja hoidosta perittiin käyttäjiltä 27,4 milj. €, josta kuvantamisen osuus
oli n. 43 %, fysioterapian 35 % ja laboratoriopalveluiden 21 %. Kelan maksamien korvausten kokonaismäärä
oli n. 6,1 milj. €. Erikoislääkärikäynneistä perittiin 27,9 milj. €. Yksityisistä palveluista laskutettu
kokonaissumma oli 55,9 milj. €.
Erikoislääkärien palveluita käyttivät 134 578 potilasta yhteensä 280 892 kertaa, tutkimus- ja hoitopalveluita
117 390 potilasta yhteensä 462 394 kertaa. Eniten yksityisiä erikoislääkäripalveluja käytettiin silmätautien,
naistentautien ja korvasairauksien erikoisaloilla. Laskennallisesti joka neljäs maakunnan asukas käytti
yksityisiä erikoissairaanhoidon palveluita v.2015. (Taulukot 10.3.-4.)
PSHP:n jäsenkunnista erityisesti Kehyskunnat (Ylöjärvi, Pirkkala, Lempäälä, Kangasala ja Nokia) hankkivat
asukkailleen yksityisesti tuotettuja esh-palveluja palvelusetelijärjestelmän kautta.
Kehyskuntien yksityisen erikoissairaanhoidon palveluiden ostojen prosenttiosuus kaikista esh-palveluiden
ostoista vaihteli kunnittain 2,71 % -10,48 % välillä siten, että alhaisin osuus oli Kangasalla ja korkein
Pirkkalalla.
10.5. Päivystyspalvelut
Ympärivuorokautista päivystysvalmiutta ylläpidetään Acutassa ja Valkeakosken sekä Jokilaakson
sairaaloissa. Naistentaudeilla ja synnytyksillä sekä lastentaudeilla on omat erilliset ympärivuorokautiset
päivystypisteensä Taysissa. Näissä toimipisteissä raskauden ja naistentautien hoitoon liittyviä käyntejä oli
8724, josta naistentautien osuus oli 3568 ja lastentautien päivystyskäyntejä 4911.
Päivystysasetuksen mukainen yhteispäivystysyksikkö, jossa on 24/7 valmius laboratorio- ja
röntgenpalveluihin sekä erikoislääkärikonsultaatioihin toimii Taysissa. Päivystysleikkaustoiminta ja
synnytykset ovat keskittyneet Taysiin. Vuonna 2015 Taysin yhteispäivystysyksikkö Acutaan tehtiin
avohoitokäyntejä 107 452 kpl, joista erikoissairaanhoidon käyntejä oli 43 000 (40 %), mikä on
laskennallisesti 0,20 käyntiä/asukas. Acutan myyntitulot olivat 24,4 milj euroa, mikä on laskennallisesti
46€/ asukas. Acuta vastasi myös kiireellisen hoidon puhelinneuvonnasta. Vammalan sairaalan
päivystysasetuksen edellyttämästä yöpäivystyksestä ilman potilasvastaanottoa vastaa ulkopuolinen toimija,
MedGroup. Valkeakosken sairaalan yöpäivystys on taas perusterveydenhuollon yhteispäivystyspisteen
vastuulla. Hatanpään sairaalassa on oma sairaalapäivystys. Kirurginen ja anestesiologinen takapäivystys on
arkiöinä sekä naistentautien takapäivystys leikkauspäivien jälkeisinä öinä. Sisätautien takapäivystys on
järjestettynä kaikkina öinä.
Jokilaakson sairaalassa on yleislääkäritasoinen ympärivuorokautinen päivystys. Tämän lisäksi kirurgiassa on
takapäivystys. Laboratorio- ja kuvantamispalveluita on tarjolla viikonloppuisin päiväaikaan. Useilla
erikoisaloilla on lisäksi puhelinpäivystysjärjestelmä käytössä.
10.6. Kliiniset tukipalvelut
10.6.1. Kuvantaminen
Kuvantamispalveluita tuottaa pääasiallisesti PSHPn alueellinen kuvantamis- ja apteekkiliikelaitos Akuteekki ,
jonka tuotannosta 90% koostuu maakunnan asukkaiden tutkimuksista. Kaksi kolmesta tutkimuksesta on
Taysin sisäistä tutkimustoimintaa. Kuvantamispalveluista kolmannes tuotetaan päivystysaikana. Akuteekki
ylläpitää alueen sähköistä kuva-arkistoa.
Pirkanmaalla julkisomisteisten toimijoiden kuvantamisen kokonaisvolyymi vuositasolla on yhteensä n.
350 000 tutkimusta. Lukuun sisältyy Hatanpään sairaalan tuottamat n. 80 000 natiivi röntgen-tutkimusta ja
15 000 rintasyövän seulontakuvausta sekä 8000 suun alueen kuvausta. (Taulukko 10.5.)
Yksityisen puolen tutkimuksia tehtiin Kelan tilaston mukaan n. 120 000 kpl n. 80 000 potilaalle. (Taulukko
10.4.)
10.6.2. Lääkehuolto
Maakunnan kaikkien julkisten toimijoiden lääkehuollosta vastaa Akuteekki. Liikelaitos kilpailuttaa
lääkehankinnat kahden vuoden välein Taysin ervan tasoisesti ja toimittaa lääkkeitä Pirkanmaalla 1200 eri
toimipisteeseen. Vuonna 2015 Akuteekiin sairaala-apteekin myynti oli 55,5 milj euroa.
10.6.3. Laboratoriopalvelut
Fimlab Laboratoriot Oy vastaa kokonaisvaltaisesti laboratoriopalveluiden tuottamisesta Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin alueella. Fimlabin palvelut kattavat myös kaikki Pirkanmaan sairaanhoitopiirin
jäsenkunnat. Erikoissairaanhoidossa ns. perustutkimukset muodostavat Fimlab OYn tuotannosta
määrällisesti merkittävän osan, vaikka niiden kustannukset kaikista laboratoriotutkimuksista ovat
suhteellisen matalat.
Taysin kautta vaativia genetiikan tutkimuksia tilattiin n 1 milj. eurolla. Fimlab vastaa maakunnan
verituotteiden toimittamisesta ja veripalveluista, joiden laskutus Taysissa oli v.2015 yhteensä 5,4 milj. €.
Hedelmättömyyshoitojen laboratoriopalvelut ovat 1.1.2016 alkaen osa Fimlab OYn toimintaa.
Fimlab OYn kokonaislaskutus v. 2015 oli 94,2 milj. euroa, josta TAYSin osuus oli noin kolmannes 32,9 milj.
euroa. Coxa OY osti palveluita 1,05 milj. €:lla, Sydänsairaala OY 2,5 milj. €:lla ja Tampereen kaupungin
erikoissairaanhoito 9,5 milj. €:lla. Laskutuksesta näytteenottotoiminnan osuus oli 3,3 milj. euroa ja muu
palvelu- sekä sopimuslaskutus 3,5 milj. euroa. (Taulukot 9.6-7.). Muu palvelu- ja sopimuslaskutus tarkoittaa
muualla kuin Fimlab OY:ssä tehtyjä harvinaisia analyysejä. Fimlab OY myy merkittävän osan, miltei puolet
palveluistaan muille sairaanhoitopiireille, joista isoimmat ovat Kanta-Hämeen ja Keski-Suomen
sairaanhoitopiirit.
10.7. Ulkopuoliset myynnit ja ostot sairaaloittain
Tays tekee tiivistä yhteistyötä ervan muiden sairaaloiden kanssa. Yhteistyön pohjana on nykyisen
terveydenhuoltolain edellyttämä järjestämissopimus, joka on laadittu valtuustokaudeksi. Sopimuksessa on
kuvattu yhteistyön alueet ja soveltuvin osin työnjakoakin. Sopimus koskee myös muuta toimintaa kuin
potilashoitoa. Sopimuksen toteutumisesta raportoidaan vuosittain ervan sairaanhoitopiirien valtuustoille.
Tays myy ervan sairaaloille palveluita suhteellisesti eniten kardiologian, sydänkirurgian ja tekonivelkirurgian
aloilla. Seuraavaksi suurimmat asiakasryhmät ovat neuroalojen, lastentautien ja syövänhoidon potilaat.
Hatanpään sairaalan palvelutuotannosta v2015 ohjautui muiden kuin Tampereella ja Orivedellä asuvien
hoitoon konservatiivisilla aloilla n. 5 % (n=1866), koko operatiivisesta toiminnassa 7 % (n=6818) ja
kuvantamisessa n. 9 % (n= 7079). Varsinaisesta leikkaustoiminnan volyymistä HaSa tuottaa kaupungin
ulkopuolisille kunnille 14 % (n= 838).
Oikeuspsykiatrian palveluita ostettiin yhteensä 2 405 481 €:lla, 5101 hoitopäivää Niuvanniemen ja Vanhan
Vaasan psykiatrisista sairaaloista. (Taulukko 10.8.)
10.8. Kehittäminen ja digitalisaatio
10.8.1. Kehittäminen
Taysissa tehdään runsaasti erilaista kehittämistyötä. Osa kehittämisestä kuuluu isoon
tilainvestointihankkeeseen, Uudistamisohjelma 2020:een. Valtaosa kehittämishankkeista liittyy toiminnan
prosessien kehittämiseen. Hankkeita on yhteensä n. 130 kappaletta. Hankkeista on erillinen luettelo
liitteenä. (Taulukko 10.9.)
Taysissa ja Hatanpäällä toimivat asiakasfoorumit, joissa erikoissairaanhoidon potilaat pääsevät
vaikuttamaan sairaalan toiminnan kehittämiseen.
10.8.2. Digitalisaatio
Pirkanmaan erikoissairaanhoidossa on käytössä tai tulossa käyttöön yksittäisiä asiakkaan sähköisen
asiointia tukevia sovelluksia esimerkiksi rintasyöpäpotilaille Noona-sovellus ja Mielenterveystalo-sovellus
psykiatriassa.
Toiminnan ohjaukseen ollaan ottamassa uusia järjestelmiä käyttöön kuntatasolla. Järjestelmillä pyritään
tukemaan hoitoketjuajattelua ja käyttämään olemassa olevia resursseja esim. vuodepaikkoja
mahdollisimman tehokkaasti.
Kuvantamis- ja laboratoriotoiminnassa sähköinen tiedonsiirto ja erityisesti laboratoriopalveluissa
ajanvaraus sekä tulosvälitys ovat vakiintuneessa käytössä. PSHPn extranet- järjestelmä helpottaa
yhteydenottoa erikoisalojen lääkäreihin. PSHPn internetissä on sivusto, jolla ohjataan kiireellisen hoidon
tarpeessa olevia kansalaisia porrasteisesti hoidon piiriin.
10.9. Yhteenveto
Erikoissairaanhoidon tuotanto Pirkanmaalla on pääsääntöisesti julkisomisteisten seitsemän sairaalan
varassa.
Sotkanetin mukaan vuonna 2014 maakunnan erikoissairaanhoidon nettokustannukset asukasta kohti olivat
vuonna 1176€. Tämän selvityksen mukaan laskutetut kustannukset asukasta kohti olivat 1351€.
Pirkanmaalla jokainen asukas käytti vuodessa noin kaksi kertaa julkisia ja laskennallisesti keskimääriin joka
neljäs asukas kerran yksityisiä erikoissairaanhoidon palveluja. Erikoissairaanhoidosta laskutettiin yhteensä
keskimääriin 1353€/ asukas, josta yksityisen palveluntuotannon osuus oli 105 €/ asukas.
Joka neljäs pirkanmaalainen kävi kerran Acutassa ja siitä syntyi laskutusta keskimäärin 48€/ asukas.
10.9.1. Jatkovalmistelussa huomattavaa:
Opetus ja tutkimus keskittynyt Taysin kampuksella
-
opintoihin liittyvä harjoittelu tapahtuu Taysin lisäksi maakunnan muissakin erikoissairaanhoidon
yksiköissä
palveluverkkoa uudistettaessa harjoittelupaikat turvattava jatkossakin
yliopistosairaalalla on jatkossakin merkittävä rooli opetuksen ja tutkimuksen aloilla
Lääketieteen opiskelijoiden määrä nousee
-
Lääketieteen kurssien koko nousee n. 150 opiskelijaan/v
lääketieteen käytännön harjoittelu edellyttää riittävästi toimipisteitä
pohdittava koulutussopimuksia myös yksityisten palveluntuottajien kanssa, tähän asti
harjoittelupaikat ovat pääsääntöisesti olleet julkisella puolella
Pirkanmaalle on tärkeää perustaa koko maakunnan kattava lääkinnällisen kuntoutuksen koordinaatioryhmä
-
Pirkanmaalla on muista Tays-erva-alueen sairaanhoitopiireistä poiketen kuntoutuksessa ja
apuvälinepalveluissa käytössä ns. hajautettu, kuntakohtainen malli
toiminnan yhdenmukaistamisen ja laadun sekä kustannustehokkuuden kannalta toiminnan
maakuntatasoinen koordinointi on tarpeen
Erikoissairaanhoidon digitalisoituminen
-
yhteiskunnan digitalisoitumisen myötä sähköinen asiointi tulee laajenemaan myös
erikoissairaanhoidossa
pitkäaikaissairaiden seuranta tullaan tulevaisuudessa toteuttamaan osittain sähköisin välinein
potilasneuvontaan esim. kiireellisessä hoidossa tarvitaan sähköiset välineet
palvelutuotannon digitalisoituminen vaikuttaa jatkossa myös tilatarpeisiin ja muuhun resursointiin
Asiakasvaikuttaminen
-
erikoissairaanhoidon rooli muuttuu jatkossa yhä enemmän kansalaisen konsulttipalveluksi
palveluiden kehittämisessä tulee kuunnella aiempaa enemmän asiakkaan toiveita ja tarpeita
Lähteet:
Terveysalan opetus ja ohjattu harjoittelu -toimintakertomus
Hanna Mari Alanen 2015: Pirkanmaan psykiatrian selvitys
Tiedekeskuksen toimintakertomus v.2015
Akuteekin toimintakertomus v.2015
Fimlab OY:n toimintakertomusv.2015
Coxa OYn toimintakertomus 2015
PSHPn toimintakertomus v.2015
Susanna Teuho: PSHP:n Koulutusyksikön raportti v.2015
Tampereen sairaalatoiminnan tilinpäätös v.2015
Tuula Haukka-Wacklin, kuntoutuspäällikkö, Tays: Raportti kuntoutuksen kuluista ja henkilöstöstä
Aivoverenkiertohäiriöpotilaiden kuntoutus, Loppuraportti 2016, NHG
www.sotkanet.fi
www.kelasto.fi
11. YMPÄRISTÖTERVEYDENHUOLTO PIRKANMAALLA
Merja Bojang (Tampere), Tuukka Salkoaho (Tampere)
11.1. Kuntien vastuu ympäristöterveydenhuollossa
Kunnilla on päävastuu ympäristöterveydenhuollon lainsäädännön ja valvonnan toimeenpanosta omilla
alueillaan. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä kunnissa säädetään laissa
ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 410/2009. Laki edellyttää, että kuntien on järjestettävä
ympäristöterveydenhuolto sellaisessa yksikössä, jossa ympäristöterveydenhuollon tehtävien hoitamiseen
on käytettävissä vähintään 10 henkilötyövuoden resurssit. Kaikki ympäristöterveydenhuoltoon kuuluva
lainsäädäntö on keskitettävä samalle toimielimelle.
Kunnan vastuulla olevat ympäristöterveydenhuollon tehtävät ovat:
elintarvikevalvonta,
terveydensuojelu,
tupakkavalvonta,
eläinlääkintähuolto (sis. eläinlääkäripalvelut, eläinten terveyden ja hyvinvoinnin valvonnan sekä
eläinlääkäreille määrätyt eläimistä saatavien elintarvikkeiden alkutuotannon terveydellisen valvonnan
ja muuhun elintarvikkeiden turvallisuuden valvontaan liittyvät tehtävät.),
yleinen ympäristöterveyshaittojen arviointi ja
ympäristöterveyden erityistilanteisiin varautuminen.
Neuvonta- ja valitusasioissa otetaan yhteyttä oman kunnan tai yhteistoiminta-alueen viranomaiseen.
Ympäristöterveydenhuollon valvonta on pääsääntöisesti suunnitelmallista ja maksullista, mutta esim.
epidemian selvityskustannuksista vastaa kuitenkin kunta.
11.2. Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäminen Pirkanmaalla
Pirkanmaalla ympäristöterveydenhuollon järjestämisestä vastaa neljä yhteistoiminta-aluetta, joiden
vastuukuntina toimivat Tampere, Pirkkala, Keuruu ja Sastamala. Alueiden väestöpohja vaihtelee Sastamalavetoisen yhteistoiminta-alueen vajaasta 45 000:sta ja Tampereen yhteistoiminta-alueen vajaaseen
320 000:en. Henkilöstöresursseiltaan Pirkkalan, Keuruun, ja Sastamalan yksiköt ovat lähes saman suuruisia,
Tampereen yhteistoiminta-alueen henkilöstömäärä on näihin verrattuna hiukan yli kaksinkertainen. (Liite
12.3. Ympäristöterveydenhuollon henkilöstöresurssit)
Profiililtaan alueet eroavat toisistaan niin sisäisesti kuin toisiinsa verrattuinakin. Luonnollista on, että
kaupunkiympäristössä painotus on toiminnan ja henkilöstöresursoinnin näkökulmasta yleisessä
ympäristöterveysvalvonnassa, kun taas eläinlääkintähuollon suhteellinen osuus kokonaisuudesta kasvaa
maaseutuympäristössä. Esimerkiksi Tampereen ja Sastamalan yhteistoiminta-alueiden eläinlääkintähuollon
resurssit ovat kutakuinkin yhtenevät. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon keskeiset kuvaajat on
esitetty raportin liitteessä 11.1.
Taulukko 21: Ympäristöterveydenhuollon palveluiden järjestäjät Pirkanmaalla
Väestö
31.12.2015
Alue
Vastuukunta - toimielin
Tampere-Akaa-JuupajokiKangasala-Orivesi-PälkäneUrjala-Valkeakoski
317 108
Vastuukunta: Tampere, toimielin: Tampereen kaupungin
terveyttä ja toimintakykyä edistämisen palvelujen lautakunta
Pirkkala-HämeenkyröLempäälä-Nokia-VesilahtiYlöjärvi
122 477
Vastuukunta: Pirkkala, toimielin: Ympäristöterveydenhuollon
jaosto (Perusturvalautakunta)
Keuruu-JämsänKuhmoinen-MänttäVilppula-Ruovesi-Virrat
56 182 (Ilman Vastuukunta: Keuruu, toimielin: Keuruun
Keuruuta 46 077) Ympäristölautakunta
Sastamala-IkaalinenKihniö-ParkanoPunkalaidun
44 281
Vastuukunta: Sastamala, toimielin: Sastamalan
ympäristöjaosto
11.3. Ympäristöterveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta
Vastuu ympäristöterveydenhuoltoon liittyvästä lainsäädännöstä on jaettu sosiaali- ja terveysministeriön
(STM) sekä maa- ja metsätalousministeriön (MMM) kesken.
Sosiaali- ja terveysministeriö vastaa terveydensuojelulaista ja laista ympäristöterveydenhuollon
yhteistoiminta-alueista.
Terveydensuojelulaki 763/1994 (Finlex)
Laki ympäristöterveydenhuollon yhteistoiminta-alueesta 410/2009 (Finlex)
Lisäksi STM:llä on päävastuu seuraavista laeista:
Tupakkalaki 693/1976 (Finlex)
Säteilylaki 592/1991 (Finlex) (yhdessä TEM:n kanssa)
Geenitekniikkalaki 377/1995 (Finlex) (yhdessä YM:n kanssa)
Ympäristöterveydenhuoltoon liittyvistä elintarvikelaista ja eläinlääkintähuoltolaista päävastuu on maa- ja
metsätalousministeriöllä.
Elintarvikelaki 23/2006 (Finlex)
Eläinlääkintähuoltolaki 685/1990 (Finlex)
Läheisesti ympäristöterveydenhuollon toimintakenttään liittyvistä ympäristönsuojelulaista ja jätelaista
päävastuu on ympäristöministeriöllä.
Ympäristönsuojelulaki 86/2000 (Finlex)
Jätelaki 1072/1993 (Finlex)
12. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON HENKILÖSTÖ PIRKANMAALLA
Raija Ruoranen (Pirkanmaan sairaanhoitopiiri), Niina Pietikäinen (Tampere), Eija Tetri-Lähde (Kangasala),
Heikki Kivinen (Mänttä-Vilppula), Tuukka Salkoaho (Tampere) ja Petri Leiponen (Tampere)
Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen henkilöstöselvityksen alatyöryhmän tehtävänä oli selvittää
sote-palveluiden sekä ympäristöterveydenhuollon ja edellä mainittuihin toimintoihin liittyvän
tukipalveluhenkilöstön nykytilanne. Erillinen selvitys tehtiin myös pelastustoimen henkilöstöstä, joka
raportoitiin osiossa Pirkanmaan pelastuslaitos. Tarkoituksena oli luoda inventaariotyyppinen kuvaus
julkisen palvelun henkilöstöstä toiminnoissa, joiden järjestämisvastuu todennäköisesti siirtyy
maakuntahallinnolle vuodesta 2019 alkaen. Tulosten raportoinnissa ei oteta kantaa, miten sote- ja
aluehallinnon palvelut Pirkanmaalla tulisi järjestää tulevaisuudessa.
12.1. Henkilöstökysely
Sosiaali- ja terveystoimen henkilöstöselvityksessä hyödynnettiin THL:n tilastopohjaa
(http://www.stat.fi/meta/luokitukset/ammatti/001-2010/index.html). Se sisältää sosiaali- ja terveystoimen
julkisen sektorin nimikkeet kunnissa. Tiedot pohjautuvat tilastokeskuksen ammattiluokitukseen.
Tilastokeskuksen tiedot perustuvat viranomaistietoihin, jotka kerätään alueellisena tietona väestön
taloudellisesta toiminnasta ja työssäkäynnistä vuosittain.
Tilastokeskus tuottaa erillisellä pyynnöllä tiedot kunnittain myös yksityisen ja kolmannen sektorin
työntekijöistä. Tiedot tuotetaan kuntakohtaisesti. Tilastokeskuksen tietoja hyödynnetään tämän selvityksen
tekemisessä ja käytetään referenssinä vertailtaessa tuloksia.
Tässä henkilöstöselvityksessä terveydenhuolto eriteltiin perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
henkilöstöön sekä sosiaalihuolto vanhustenhuollon ja muiden sosiaalipalveluiden henkilöstöön.
Selvityksessä eriteltiin myös työterveyshuollon, ympäristöterveydenhuollon ja pelastustoimen henkilöstö.
Tukipalveluhenkilöstön selvitys kattoi tehtävät, joista yli 50 prosenttia kohdistuu sosiaali- ja
terveyspalveluihin. Tukipalveluhenkilöstön selvityksen täyttivät kaikki kunnat. Muihin henkilöstöosioihin
vastaukset pyydettiin osin kunnilta ja osin yhteistoiminta-alueen vastuukunnilta (ks. luku 6.2) sekä
sairaanhoitopiiriltä.
Henkilöstöselvityksen vastausaika oli 31.3.–15.4.2016. Noin puolet vastauksista saatiin määräajassa.
Kysely sisälsi saatteen, täyttö- ja lukuohjeet, avokysymykset ja taulukon (THL:n tilastojen mukaiset
nimikkeet), johon täydennettiin nimiketiedot sekä työntekijöiden lukumäärät, palkkakustannukset ja
henkilötyövuodet (1) vuodelta 2015. Palkkakustannustiedot pyydettiin esittämään ilman
henkilöstösivukuluja. Nimikkeiden lukumäärää ilmoitettiin yhteensä siten, että esimerkiksi vakinainen
työntekijä ja hänen sijaisensa laskettiin yhdeksi. Työterveyshuollon taulukossa käytettiin yleisesti käytössä
olevia alan nimikkeitä, joita pyydettiin korjaamaan ja täydentämään tarpeen mukaan.
Avokysymyksiä oli kolme. Niillä selvitettiin sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenteellisia muutoksia ja
kustannusvaikutuksia. Rakenteellisilla muutoksilla tarkoitetaan esimerkiksi palveluiden ulkoistamista.
Avovastauksilla saatiin tietoa myös vuokratyövoiman käytöstä. Avokysymysten lopussa saattoi täydentää
vastauksia sekä avokysymysten että taulukoiden osalta.
THL:n tilastojen mukaan Pirkanmaan alueen sosiaali- ja terveydenhuollossa työskenteli 35 056 työntekijää
vuonna 2014. Heistä 23 227 työskenteli julkisen sektorin palveluksessa siten, että 12 061 työntekijää
sijoittui terveyshuoltoon ja 11 166 työntekijää sosiaalihuoltoon. Sosiaalihuollon luvut sisältävät
varhaiskasvatuksen työntekijät, joita oli reilut 5 000 työntekijää vuonna 2014. Varhaiskasvatuksen
työntekijät eivät kuuluneet selvitykseen piiriin. THL:n tilastojen mukaan sote-alan yrityksissä työskenteli
8 861 työntekijää ja järjestöjen palveluksessa 2 967 työntekijää. Viime mainitut tiedot olivat käytettävissä
vuodelta 2013.
Taulukossa 22. on esitetty Pirkanmaan julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja sotepalvelujen tukipalveluhenkilöstön lukumäärä, henkilötyövuodet ja palkkakustannukset vuonna 2015.
Tulokset sisältävät kaikki kokoaikaiset ja osa-aikaiset työntekijät sekä vakinaiset ja määräaikaiset
työntekijät. Tulosten vertaaminen THL:n tilastoihin ei ole relevanttia, koska tukipalveluhenkilöstö erotettiin
tässä selvityksessä erilleen muusta sote-henkilöstöstä. Osa tukipalveluhenkilöstöstä sisältyy sotehenkilöstöön (katso liite 12.4.) ja on myös mukana THL:n tilastoimissa sosiaali- ja terveydenhuollon
nimikkeissä.
Taulukko 22: Julkisen sektorin sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstön ja sote-palvelujen
tukipalveluhenkilöstön lukumäärä, henkilötyövuodet ja palkkakustannukset Pirkanmaalla vuonna 2015.
*palkkakustannukset ilman henkilöstösivukuluja
12.2. Perusterveydenhuolto
Perusterveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet ja työntekijöiden lukumäärät sekä
henkilötyövuodet ja palkat on esitetty liitteessä 12.1. Vuoden 2015 tietojen mukaan
perusterveydenhuollossa työntekijöitä on yhteensä 2 916. Henkilötyövuosia on 3 219 ja palkkakustannukset
ovat 121,2 miljoonaa euroa. Taulukossa 22 kuvattu henkilöstö on sote-alueuudistuksen kohteena olevia
työntekijöitä.
Perusterveydenhuoltoon hankitaan vuokratyövoimana ja ostopalveluna esimerkiksi lääkäreitä,
hammaslääkäreitä, erityistyöntekijöitä (toimintaterapeutti ja ravitsemusterapeutti) ja hoitohenkilöstöä
(lähihoitajia, sairaanhoitajia, röntgenhoitajia, terveydenhoitajia, fysioterapeutteja, hammashoitajia).
Perusterveydenhuoltoon hankitaan jonkin verran myös erikoislääkäripalveluita (muun muassa geriatria) ja
päivystäviä lääkäreitä. Hoitohenkilöstön täydentämisessä ja sijaisuuksissa käytetään osin ostopalveluna ja
vuokratyövoimana hankittuja työntekijöitä. Perusterveydenhuollon kokonaisulkoistuksen ovat tehneet
Mänttä-Vilppula-Juupajoki, Parkano-Kihniö ja Jämsä-Kuhmoinen yhteistoiminta-alueet. Senkin jälkeen ao.
kunnissa on sosiaali- ja perusterveydenhuollon viranomaistehtäviä varten yksittäisiä työntekijöitä, joita ei
ole siirretty uudelle palvelun tuottajalle. Nämäkin työntekijät ovat tämän selvityksen kohteena.
12.3. Työterveyshuollon henkilöstö
Työterveyshuollon ydintoiminnan henkilöstötietojen lisäksi kerättiin tiedot työterveyshuoltoon kuuluvasta
hallinto- ja tukipalveluhenkilöstöstä. Liitteen 12.2. taulukossa on yhteenvetotiedot työterveyshuollon
tehtävänimikkeistä, lukumääristä sekä henkilötyövuosista ja palkoista. Vuoden 2015 tiedoilla
työterveyshuollossa työskenteli 280 työntekijää, joiden henkilötyövuosien määrä oli 211 ja
palkkakustannukset 10 miljoonaa euroa. Tampere-Orivesi -yhteistoiminta-alueen ja Pirkanmaan
sairaanhoitopiirin taulukossa on vielä esitetty työterveyshuollon henkilöstö, joka on siirtynyt Tullinkulman
työterveyshuolto Oy:öön (Tampere 1.11.2015 ja PSHP 1.1.2016).
Suuri osa julkisen sektorin työntekijöiden työterveyshuollon palveluista on yhtiöitetty, siirretty
ostopalveluihin tai järjestetty tuotettavaksi isäntäkunnan toimesta. Työterveyshuollon ostopalveluhankinta
laajentunee vuoden 2017 alussa, koska usea kunta ja yhteistoiminta-alue kilpailuttavat työterveyshuollon
toimintaa kuntalain (410/2015) 126 §:n velvoitteen vuoksi tämän vuoden aikana. Kilpailutus on käynnissä
esimerkiksi Työterveyspalvelu Viisarin, Työterveys Akaasian ja Kangasalan Työterveyden osalta.
Kilpailutuksen kohteena ovat sekä kuntien oman henkilöstön työterveyshuolto että kunnan
järjestämisvastuulla terveydenhuoltolain (1326/2010) 18 §:n perusteella oleva työterveyshuolto.
Kilpailutusten ja toiminnan siirtojen toteutuessa kunnissa tai kuntakonserniin kuuluvissa organisaatioissa on
huomattavasti vähemmän työterveyshuollon henkilöstöä kuin tällä hetkellä.
12.4. Sosiaalihuollon henkilöstö
Sosiaalihuollon henkilöstötulokset on raportoitu eriteltynä vanhuspalvelut sekä muu sosiaalityö ja koko
sosiaalihuolto yhteensä (liite 12.1.). Taulukossa 22 oleva sosiaalihuollon henkilöstö on sote- ja
aluehallintouudistuksen kohteena olevia työntekijöitä. Sosiaalihuollon henkilöstömäärä oli 5 235
(vanhuspalvelut 3 694 ja muut sosiaalipalvelut 1 541) työntekijää vuonna 2015. Heidän
palkkakustannuksena olivat 163,9 miljoonaa euroa, joista suurin osa (117,9 miljoonaa euroa) kohdentui
vanhuspalveluihin. Henkilötyövuosien määrä oli 5 761,6, josta vanhuspalveluiden osuus oli 3 894,7 ja
muiden sosiaalipalveluiden osuus 1 866,9.
Avovastausten perusteella jotkut sosiaalihuollon tehtävät kohdentuvat koko yhteistoiminta-alueelle
(esimerkkinä psykologin tehtävä). Sosiaalihuollossa käytetään vuokratyövoimaa ja ostopalveluja
sijaistarpeisiin erityisesti vanhus- ja kotityössä. Sosiaalihuollon palveluja ei ole kokonaisulkoistettu missään
kunnassa tai yhteistoiminta-alueella.
Eräiden kuntien vastauksissa henkilökohtaiset avustajat (nro 53222 Tilastokeskuksen luokituksessa)
saattavat sisältää myös omaishoitajien henkilötyövuodet ja korvaukset. Tiedot on poistettu siltä osin, kun
ongelma on tunnistettu. Asia jää osin jatkossa selvitettäviin ja tarkennettaviin.
12.5. Erikoissairaanhoito
Erikoissairaanhoidon palveluita tuottavien kuntien ja yhteistoiminta-alueiden taulukoihin lisättiin
täytettäväksi erikoissairaanhoidon sarakkeet. Sairaanhoitopiirissä vastattiin kyselyyn niin, että henkilöstö
kuvattiin Taysin (keskussairaala ja Pitkäniemi) sekä Valkeakosken ja Vammalan sairaalan taulukoissa. Ylisellä
toiminta on päättynyt ja henkilöstö siirtynyt Pitkäniemeen.
Erikoissairaanhoidon palveluita tuottavat myös Jämsä-Kuhmoinen sekä Tampere ja Nokia. Selvityksen
perusteella sairaanhoitopiirin tiedot sekä Tampereen ja Nokian tiedot erikoissairaanhoidosta voidaan
esittää eritellysti. Muita tarkempia tietoja erikoisaloittain tai palveluittain ei voida kuvata selvityksen
perusteella. Erikoissairaanhoidon tehtävänimikkeet ja lukumäärät sekä henkilötyövuodet ja palkat on
kuvattu liitteessä 12.1. Vuonna 2015 erikoissairaanhoidon työntekijöitä oli yhteensä 7 311, joiden
palkkakustannukset olivat 259,5 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet 7 991,5. Sairaanhoitopiirissä
erikoissairaanhoidon henkilöstöä oli 5 847, joiden palkkakustannukset olivat 215,3 miljoonaa euroa ja
henkilötyövuodet 6 548,1. Tampereen erikoissairaanhoidossa työntekijöitä oli 1 456. Heidän
palkkakustannukset olivat 43,5 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet 1 435,1. Nokian kaupungin tuottaman
erikoissairaanhoidon henkilöstömäärä oli 4. Henkilötyövuosia oli 7 ja palkkakustannukset olivat 580 tuhatta
euroa. Taulukossa 12.1 esitetty erikoissairaanhoidon henkilöstö on sote-alueuudistuksen kohteena olevia
työntekijöitä.
Kunnissa ja yhteistoiminta-alueella hankitaan erikoissairaanhoidon osaajia vuokratyövoimana ja
ostopalveluina. Vastausten perusteella ei voi tulkita, mihin palveluihin ulkopuolelta hankitut osaajat
kohdentuvat täsmällisesti. Esimerkkinä ovat lastenpsykiatrit, jotka voivat sijoittua sekä
perusterveydenhuollon että sosiaalihuollon palveluihin. Lisäksi ne, joilla on omaa erikoissairaanhoidon
toimintaa, hankkivat vakinaisen henkilöstön lisäksi eri erikoisalojen osaajia. Jämsä-Kuhmoinen
yhteistoiminta-alueella Jämsän kaupunki isäntäkuntana on ulkoistanut suuren osan terveyspalveluista. Se
sisältää myös erikoissairaanhoidon palveluja.
12.6. Ympäristöterveydenhuolto
Ympäristöterveydenhuollon vastuukunnilta, joita ovat Pirkkala, Sastamala, Tampere ja Keuruu, pyydettiin
tiedot ympäristöterveydenhuollon henkilöstöstä. Kyselyssä käytettiin muutamaa käytössä olevaa alan
nimikettä kuten eläinlääkäri ja terveystarkastaja esimerkkeinä. Vastaajat täydensivät nimikkeet tarpeen
mukaan.
Pirkkalan (22,6 htv) ja Sastamalan (18,1 htv) ympäristöterveydenhuollon henkilöstömäärät ovat lähes
saman suuruiset. Tampereella on kaksinkertainen henkilöstömäärä (47,2 htv) ao. valvontatehtävissä.
Keuruun (8,3 htv) osuus vastuukuntana on pienin. Ympäristöterveydenhuollossa työntekijöitä on yhteensä
98, henkilötyövuosia 96,2 ja palkkakuluja 4,1 miljoonaa euroa. Ympäristöterveydenhuollon
tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät sekä henkilötyövuodet ja palkat on kuvattu liitteessä 12.3.
12.7. Tukipalvelut
Tässä selvityksessä hyödynnettiin VM:n käyttämää ryhmittelyä tukipalveluhenkilöstöstä (tammikuu 2016) ja
sitä täydennettiin työryhmän jäsenten näkemyksillä. Lisäksi ryhmittelyn ja nimikkeistön määrittelyssä
tehtiin yhteistyötä kiinteistö- ja tukipalveluja selvittävän työryhmän kanssa. Vastaajat saattoivat korjata ja
täydentää tukipalveluhenkilöstön nimikkeitä tarpeen mukaan siltä osin, kun tehtävien ajatellaan siirtyvän
sote-alueen järjestämisvastuulle.
Jos tukipalvelut tuottaa joku muu taho kuin kunta itse, taulukkoon pyydettiin täyttämään vaihtoehtoinen
palvelun tuottaja. Muut vaihtoehdot olivat sote-alue, kunnan muu yksikkö tai ostopalvelu. Avovastauksiin
voitiin täydentää tietoja tukipalveluiden rakenteellisista muutoksista ja ulkoistuksia koskevista ratkaisuista.
Tukipalveluiden tehtävät ryhmiteltiin seuraavasti:
Yleishallinto
Tietohallintopalvelut ja ICT-palvelut
Pääkäyttäjäpalvelut
Hankintatoimi
Kiinteistöpalvelut
Laitepalvelut
Ateriapalvelut
Puhtaanapitopalvelut
Talouspalvelut
Tutkimus ja kehittäminen
Henkilöstöpalvelut
Arkistopalvelut
Asiakasmaksut
Henkilöliikenne
Muut palvelut (esimerkiksi puhelinvaihde ja neuvonta ja muita yksittäisiä tehtäviä)
Pirkanmaan sote-tukipalvelujen henkilötyövuodet 2015
Muut
Henkilöliikenne
Asiakasmaksut
Arkistopalvelut
Tarkastuspalvelut
Henkilöstöpalvelut
Tutkimus ja kehittäminen
Talouspalvelut
Puhtaanapitopalvelut
Ateriapalvelut
Laitepalvelut
Kiinteistöpalvelut
Hankintatoimi
Pääkäyttäjäpalvelut
ICT
Yleishallinto
143
14
66
15
4
119
40
76
959
380
63
208
123
20
48
220
0
200
400
600
800
1 000
1 200
Kuva 20 Pirkanmaan sote-tukipalvelujen henkilötyövuodet 2015
Liitteessä 12.4. on esitetty tukipalveluhenkilöstö, jonka tehtävistä yli 50 prosenttia kohdistuu sosiaali- ja
terveydenhuoltoon. Sen mukaan tukipalveluhenkilöstössä on 2 609 työntekijää, joiden palkkakustannukset
ovat 78,6 miljoonaa euroa ja henkilötyövuodet 2 515,4. Henkilöstömäärältään suurin on
puhtaanapitopalvelut (946 työntekijää ja palkkakulut 23 miljoonaa euroa).
Kunnissa ja yhteistoiminta-alueilla sosiaali- ja terveystoimeen liittyviä tukipalveluja tuottaa sosiaali- ja
terveysorganisaatio itse, kunnan muu yksikkö tai tukipalvelut hankitaan ostopalveluna.
Tukipalveluhenkilöstöön liittyviä työnjako- ja tuottamisjärjestelyjä on tehty myös eri toimijoiden välillä
(esimerkkinä yhtiöittäminen, kuntien ja sairaanhoitopiirin väliset palvelusopimukset) sekä yhteistoimintaalueen sisäinen järjestely. Vastausten mukaan tukipalveluhenkilöstön ostopalveluosuus oli 1,2 miljoonaa
euroa vuonna 2015 (liite 12.4.).
Kunnan muissa yksiköissä tuotettuja sosiaali- ja terveydenhuollon tarvitsemia tukipalveluita tarvitaan
jatkossakin. Esimerkkinä ovat kunnassa keskitetysti järjestetyt puhtaanapitopalvelut. Eräissä kunnissa on
myös useita tukipalvelutehtäviä, jotka yksittäisinä sisältävät alle 50 prosenttia sosiaali- ja
terveydenhuoltoon kohdentuvaa työtä. Kuitenkin yhteenlaskettuna määrä ylittää 50 prosenttia useissa
tehtävissä. Näin ollen nykyiset sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluiden henkilötyövuodet ja
palkkakustannukset ovat suuremmat kuin tukipalveluhenkilöstön taulukossa esitetyt luvut (liite 12.4.).
Tampere-Orivesi -yhteistoiminta-alueen vastauksessa kiinnitetään huomio ICT-palveluiden
ostopalvelukustannuksiin, jotka myös sisältävät henkilötyövuosia ja niiden kustannuksia. Sama tilanne on
muidenkin selvityksessä mukana olleiden organisaatioiden kohdalla, vaikka asia ei ole vastauksissa
huomioitukaan. ICT- palveluita ja toimintoja käsitellään tarkemmin luvussa 14.
12.8. Jatkoselvitys ja haasteet
Henkilöstötulosten perusteella saatiin selville tilannekuva vuoden 2015 julkisen sektorin henkilöstön
määrästä tehtävittäin, henkilötyövuosista ja palkkakustannuksista sosiaali- ja terveydenhuollossa
Pirkanmaalla. Sote- ja aluehallintouudistuksen valmistelua varten tarvitaan nykyistä tarkempia
henkilöstötietoja. Sote-uudistus sisältää useita henkilöstöön liittyviä haasteita. Eräät haasteet on lueteltu
tämän luvun lopussa.
Tässä on eräitä ehdotuksia jatkotyöskentelyssä huomioon otettavaksi ja edelleen selvitettäväksi:
Tässä selvityksessä käytetyn sosiaali- ja terveydenhuollon nimikeluokittelun sisällön yhteneväisyyden
tarkistaminen selvitykseen vastanneiden kanssa (inventaariosta tiedon validointiin)
Vakinaisen ja määräaikaisen henkilöstön (vakanssit/ nimikkeet) kartoitus:
lakisääteisten palveluiden mukaisesti
palveluittain/toiminnoittain (laitos/avo/muu)
kliinisten tukipalvelujen mukaisesti
erikoistumisten ja erikoisalojen mukaisesti (koulutus/ osaaminen)
toiminnoittain tukipalveluissa
yksiköiden sijoitusten mukaisesti (kartta ja kiinteistöt)
muilla tekijöillä/muuttujilla
Osaamiskartoitus nykyisestä julkisen sektorin henkilöstöstä
Kartoitus alueen oppilaitoksista valmistuvista ammattilaisista tulevina vuosina
Henkilöstön kustannustekijöiden selvittäminen (esimerkiksi eläkemenoperusteiset kustannukset ja
varhemaksujen osuudet)
Ennakkotiedot eläköityvien määristä ammattiryhmittäin esimerkiksi vuoteen 2025
Arviointi yksityisten ja järjestöjen tuottamien palveluiden henkilöstöresursseista
Resursseissa olevien puutteiden ja päällekkäisyyksien selvittäminen
Riskikartoitus resursseista: uhkaavat puutteet osaamisissa ja henkilöstömäärissä
Jatkosselvittelyä koskevan henkilöstöviestinnän suunnittelu
Sote- ja aluehallintouudistuksen haasteet henkilöstöresurssien näkökulmasta:
resurssien kohdentaminen (osin uudelleen kohdentaminen) palvelutarpeen mukaisesti
tuottavuuden arviointi ja aikaansaaminen
palvelussuhteiden yhtenäistäminen ja palkkaharmonisointi
Muutoksenjohtaminen, henkilöstön osallistuminen ja osallistaminen sote-uudistuksen
toteutuksessa
opiskelijoiden käytännön opetuksen ja harjoittelun uudistaminen ja yhteensovittaminen sotealueella
13. SOSIAALI- JA TERVEYDENHUOLLON KIINTEISTÖT JA MUU OMAISUUS
PIRKANMAALLA
Jaakko Joensuu (Pirkkala), Kalle Mäkelä (Ikaalinen), Tarja Puskala (Tampere), Tuukka Salkoaho (Tampere),
Ilpo Tammi (Pirkanmaan liitto), Jukka Varonen (Valkeakoski), Pasi Virtanen (Pshp)
Pirkanmaan kuntien ja sairaanhoitopiirin omistamien sote-kiinteistöjen tasearvo vuonna 2015 oli noin 489
miljoonaa euroa. Osalle kiinteistöistä (6 %) tasetiedot eivät olleet vielä saatavilla, nämä mukaan lukien
taseet asettunevat 520 M€ tasolle. Lisäksi tiedoissa on puutteita joidenkin kuntien osalta, joiden sotepalvelujen tuottaminen on ulkoistettu terveysalan yrityksille. Omistukset jakautuvat varsin tasaisesti
kuntien (51 %) ja sairaanhoitopiirin välillä (49 %). Tasearvojen määritellyssä on huomattavia eroja kuntien
välillä, ja yleensä julkisesti rahoitettujen ja rakennutettujen sote-kiinteistöjen tasearvot voivat poiketa
merkittävästi markkinaehtoisista kiinteistöjen arvoista.
Nykyarvolla määriteltyinä kiinteistöjen arvo asettunee noin miljardin euron haarukkaan. Tilanne kuitenkin
muuttuu lähivuosina merkittävästi Pshp:n uudistamisohjelman toteutuessa. Tällöin omistussuhteet
muuttunevat siten, että Pshp:n suhteellinen osuus kasvaa. Kuntien ja Pshp:n omistamissa kiinteistöissä on
sote-palveluita noin 700 000 huoneistoneliömetrin alalla. Tämän lisäksi ulkoa vuokrattua tai liisattua sotekäytössä olevaa huoneistoalaa on noin 200 000 m2, jonka vuotuiset vuokra- tai leasing-vastuut ja vastikkeet
ovat noin 34 miljoonaa euroa (lisäksi Pirkanmaan pelastuslaitos 3,5 M€).
Käyttötarkoituksen mukaan puolet sote-kiinteistöjen tasearvoista on erikoissairaanhoidon tiloissa (249 M€,
51 %), joista pääosa Pshp:llä (88 %). Erikoissairaanhoidon jälkeen pääosa kiinteistöjen arvosta on
ikääntyneiden ympärivuorokautisessa hoivassa (74 M€), perusterveydenhuollon avo- ja vuodehoidossa (68
M€), sekä vammaisten ympärivuorokautisessa hoivassa ja muissa palveluissa (33 M€). Edellä mainitut
palvelut (sis. esh) kattavat sote-kiinteistöjen arvosta noin 80–90 %, kun taas esimerkiksi sote-hallinnon
tilojen osuus on vain noin 1 %.
Rakennustyypeittäin tarkasteluna 326 M€ (67 %) on sidottu sairaaloihin, terveyskeskuksiin ja -asemiin,
muuhun laitoshoitoon ja palveluasumiseen 120 M€ (25 %), eli muun tyyppisiin rakennuksiin jää vain 8 %
tasearvoista. Sekä tasearvoittain että kerrosalan mukaan tarkasteluna valtaosa sote-kiinteistön
kokonaisuudesta sijoittuu Tampereen seudulle (70–77 %), Etelä-Pirkanmaalle (8-9 %) ja LounaisPirkanmaalle (7-8 %).
Ulkoisista vuokrista, vastikkeista ja leasing-vastuista suuri osa muodostuu erilaisista ikääntyneiden
palveluista, etenkin palveluasumisesta (8,4 M€, 25 %) ja erikoissairaanhoidon tiloista (8,3 M€, 24 %).
Perusterveydenhuollon (3,6 M€) ja vammaisten palvelujen (3 M€) ohella myös mielenterveys- ja
päihdehuoltoa (2,5 M€) sekä erityyppistä aikuissosiaalityötä (2 M€) on merkittävämmässä määrin
vuokrakiinteistöissä. On myös huomattava, että mm. erilaisten sote-palveluiden yhteistoimintajärjestelyjen
ja yhtiöittämisten vuoksi luvuissa on myös kuntien välisiä sekä julkisomisteisten osakeyhtiöiden ja kuntien
välisiä vastuita. Kiinteistöjen ohella muun sote-omaisuuden tase-arvoiksi (23 %) ja leasing-vastuiksi (77 %)
on ilmoitettu noin 70 miljoonaa euroa, joista 59 % Pshp:llä ja 41 % kunnilla.
Julkisia sote-palveluita on yhteensä Pirkanmaalla yli 500 eri kiinteistössä, joista omia kiinteistöjä on reilut
300 ja vuokra-, leasing- tai osakehuoneistoja yli 200 kappaletta. Kun lisäksi tarkasteluun otetaan erilaisten
sote-palveluja tarjoavien yhdistysten toimipaikat Pirkanmaalla (n. 200 kpl) ja yritysten toimipisteet (n. 1 000
kpl, pl. mm. kotihoidon palvelut ja sairaankuljetusyritykset), saavutetaan Pirkanmaan sote-toimipisteiden
nykytilanteesta noin 1700 erilaisen yksikön kokonaiskuva.
Yleiskatsaus Pirkanmaan sote-kiinteistöistä:
http://tieto.pirkanmaa.fi/sote/
14. PIRKANMAAN SOTE-ICT
Jarkko Oksala (Tampere), Elias Kärki (Tampere), Arto Kahila, (Tampereen kehyskunnat), Aki Jokinen (Pshp),
Markku Salakka (Valkeakoski), Petri Kiskonen (Mänttä-Vilppula)
Seuraavissa kappaleissa käydään läpi Pirkanmaan kuntien ja Pirkanmaan Sairaanhoitopiirin sosiaali- ja
terveyspalveluiden järjestämiseen ja tuottamiseen liittyvän ICT-kokonaisuuden nykytilannetta. Tämä
yhteenveto on tehty osana kansallista sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistamista ja valmistautumisena
muutoksen toteuttamisvaiheeseen.
14.1. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä tietohallinto ja ICT-palveluiden
järjestäminen
14.1.1. Tietohallinnon johtaminen
Tietohallinnon strategiseen johtamiseen (~järjestämiseen) liittyviä tehtävät voidaan ajatella kuuluvan
viiteen eri osa-alueeseen (lähde: http://www.tietohallintomalli.fi):
Toiminnan kehittäminen
Strategia ja hallinto
Hankinta- ja toimittajayhteistyö
Kehittäminen ja projektien hallinta
Palveluiden johtaminen
Pirkanmaalla nämä tehtävät on toteutettu vaihtelevasti ja pääsääntöisesti nykyisten organisaatioiden
lähtökohdista. Tietohallinnon tehtävistä palveluiden johtaminen on välttämätön asia jokaiselle
organisaatiolle, toteutustavan resursointi voi vaihdella. Toisaalta taas tietohallinnon kyvykkyys kehittää
toimintaa teknologian keinoin ja strategialähtöisesti vaatii osaamista ja resursseja, joita on vain osalla
organisaatioista. Tähän liittyy myös kyky ohjata uusien asioiden kehittämistä kokonaisarkkitehtuurin kautta,
hyödyntäen kansallisia linjauksia. Yleisesti voidaan todeta, että suuremmilla organisaatiolla on ollut
kyvykkyyttä panostaa tarvittavaan tietohallinnon resursointiin ja osaamiseen pieniä organisaatiota
merkittävästi enemmän.
Alueellista ja kansallista yhteistyötä on toteutettu pääsääntöisesti projektiluontoisesti ja isompien
organisaatioiden (lähinnä Tampereen kaupunki ja Pirkanmaan sairaanhoitopiiri) toimesta myös
säännöllisemmin. Huomioitava asia on Tampereen kaupunkiseudun sopimuspohjainen
tietohallintoyhteistyö, jota on menestyksekkäästi toteutettu Tampereen ja kahdeksan muun kunnan kanssa
useita vuosia. Tampereen kaupungilla on tässä yhteistyössä rooli seudullisen tietohallinnon strategisesta
johtamisesta, joka ei rajoitu sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Jatkon kannalta on tärkeä ymmärtää, miten maakuntahallinnon ja sote-alueen tarvitsemat tietohallinnon
asiantuntijaresurssit saadaan kasattua. Tietohallinto tulee ymmärtää strategisena johtamistoimintona, joka
tulee olla osa tulevien maakuntien johtamista. Kuntien osalta tulee huomioida, että vain osa tehtävistä on
siirtymässä ja jäljelle jäävät uudenlaiset kuntien roolit vaativat myös merkittäviä tietohallinnon panostuksia.
Kappaletta lukiessa tulee huomioida, että yllä kuvattu nykytilanteen analyysi ei pohjaudu systemaattiseen
selvitykseen vaan pikemminkin käytännön kautta syntyneeseen näkemykseen, jonka uskotaan olevan
kuitenkin riittävän suuntaa antava.
14.1.2. Sote:ssa tietohallinnolla on suuri rooli
Sähköisten asiakas- ja potilastietojen tarpeenmukainen saatavuus ja käytettävyys ovat ratkaisevia sosiaalija terveyspalvelujen järjestämisen onnistumisessa ja laadun sekä kustannusten hallinnassa. Talouden
näkökulmasta ICT-panostukset ovat silti melko kohtuullisia:
Sote ICT - kulut Pirkanmaalla v. 2015 olivat vaihteluvälillä 1,8 % (kunnat keskimäärin) - 3,8 %
(sairaanhoitopiiri) kaikista organisaation toimintakuluista.
ICT -henkilöstön osuus koko organisaation henkilöstöstä olivat 0,1 % (kunnat) - 1,4 % (shp). (lähde:
KASI -tiedot/Kuntaliitto 2016)
Tietohallinnon järjestelyt sote-asioissa noudattelevat kuntien sote -yhteistoiminta-alueiden mukaista jakoa,
mikäli kunta sellaiseen alueeseen kuuluu. Seuraava taulukko ilmentää toiminta- ja yhteistoiminta-alueet:
Sotealue
Sote- tehtävien vastuu
Tampere-Orivesi
Vastuukunta: Tampere 1.1.2013 (sosiaalipalvelut) ja 1.1.2014 Tampere
(vanhus-, vammais- ja terveyspalvelut) alkaen
Kangasala-Pälkäne
Vastuukunta: Kangasala 1.1.2014 alkaen
Kangasala
Nokia
Ylöjärvi
Nokia
Ylöjärvi
Sastamala-Punkalaidun
Vastuukunta: Sastamala 1.1.2012 alkaen
Nokia
Ylöjärvi
Sastamalan
Tukipalvelut Oy
Jämsä-Kuhmoinen
Vastuukunta: Jämsä 1.1.2009 alkaen, palvelujen tuotannosta
vastaavat Jämsän kaupungin kanssa Jämsän Terveys Oy ja
Jokilaakson Terveys Oy
Jämsä
Pirkkala-Vesilahti
Vastuukunta: Pirkkala 1.1.2013 alkaen
Pirkkala
Lempäälä
Lempäälä
Vastuukunta: Akaa 1.1.2009 alkaen. Akaa vastaa alueen
perusterveydenhuollosta ja vanhus- ja vammaispalveluista.
Lasten ja nuorten sekä aikuisväestön sosiaalipalveluiden
järjestämisestä vastaavat molemmat kunnat itse.
Valkeakoski
Vastuukunta: Mänttä-Vilppula 1.1.2015 alkaen,
yhteistoiminta-alueen palveluja tuottavat Mänttä-Vilppulan
kaupunki, Mäntänvuoren Terveys Oy ja Pihlajalinna Terveys
Oy.
Vastuukunta: Virrat 1.1.2013 alkaen, yhteistoiminta-alueen
palvelujen tuottamisesta on vastannut 1.1.2016 alkaen
Virtain kaupungin 100 %:sti omistama Keiturin Sote Oy.
Hämeenkyrö
Vastuukunta: Parkano 1.5.2015 alkaen, yhteistoimintaalueen palvelut tuottavat Pihlajalinna Terveys Oy.
Lempäälä
Valkeakoski
Ikaalinen
Ikaalinen
Akaa-Urjala
Valkeakoski
Mänttä-Vilppula-Juupajoki
Virrat-Ruovesi
Hämeenkyrö
Parkano-Kihniö
Ikaalinen
Sote-ict:n isäntä
Valkeakoski
MänttäVilppula/yhtiöt
Virrat/Keiturin Sote
Oy
Hämeenkyrö
Parkano/Pihlajalinna
Terveys Oy
Niillä kunnilla, jotka huolehtivat sote-asioistaan omana työnä, on käytännössä neljänlaisia ratkaisuja
tietoteknisessä kuntayhteistyössä:
1) Tampereen seudun kuntien yhteistyö: Hämeenkyrö, Kangasala, Lempäälä, Nokia, Orivesi, Pirkkala,
Tampere, Vesilahti ja Ylöjärvi. Tietotekniikan infrapalveluihin liittyvät ratkaisut (tietoliikenne-,
kommunikaatio- ja perustietotekniikkapalvelut) ovat näillä kunnilla yhteiset. Näistä Oriveden soteisäntäkuntana on Tampere ja Vesilahden Pirkkala. Kangasala toimii sote -isäntäkuntana Pälkäneelle.
Näiden sote -järjestelmät noudattavat isäntäkunnan ratkaisuja. Muilla kunnilla on kullakin omat
sote -järjestelmänsä.
2) Etelä-Pirkanmaan kuntien yhteistyö: Akaa, Urjala ja Valkeakoski. Tietotekniikan infrapalveluihin
liittyvät ratkaisut ovat pääosin yhteiset, sote- järjestelmät ovat Valkeakoskella ja Akaassa.
3) Sastamalan seudun kuntien yhteistyö: Sastamala ja Punkalaidun. Tietotekniikan infrapalveluiden- ja
sote-järjestelmäratkaisut ovat yhteiset, ja niistä huolehtii Sastamalan Tukipalvelu Oy.
4) Ikaalinen. Ei kiinteätä tietohallinnon yhteistyötä, omat ratkaisut.
Virtain (Virrat, Ruovesi), Parkanon (Parkano, Kihniö) ja Mänttä-Vilppulan(Mänttä-Vilppula, Juupajoki)
yhteistoiminta-alueet sekä Keski-Suomesta Jämsän yhteistoiminta-alue (Jämsä ja Kuhmoinen) ovat
ulkoistaneet sote-palvelujaan yksityisille markkinoille. Sote -palvelujen tuottaja huolehtii tällöin myös
ICT-palveluista. Tässä katsauksessa ei selvitetä näiden alueiden ICT-asioita (ICT-selvitys kattaa noin 90 %
väestöpeiton Pirkanmaalta lukuun ottamatta edellä mainittuja ulkoistettuja palveluita).
Kaikilla Pirkanmaan kunnilla on toiminnallinen yhteistyö sosiaalipäivystyksessä, jota ylläpitää Tampereen
kaupunki ja sen mahdollistaa Tampereen kaupungin ICT-ratkaisut.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri huolehtii toiminnoistaan ICT-mielessä enimmiltään yksin, mutta myös
yhteistyössä ERVA-alueen sairaanhoitopiirien ja konserniyhtiöidensä kanssa. Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
järjestää myös muutamia ICT-palveluita Pirkanmaan alueen kunnille (kuten kansallisen potilasarkiston
yhteisliityntäpiste). Lisäksi pääpotilastietojärjestelmän ohjauksen osalta Pirkanmaan sairaanhoitopiiri toimii
vahvassa yhteistyössä muiden yliopistosairaaloiden kanssa.
14.1.3. Toiminnan volyymit
Sote-organisaatioiden käytössä Pirkanmaalla on noin 14 000 päätelaitteitta (52 %) ja sote-ohjelmistojen
käyttöä varten on noin 500 palvelinta (71 %). Keskeisimpinä tietoverkkoratkaisuina on kolme alueellista
tietoliikenneverkkoa ja Sote-toimipisteitä on tarkastelualueella yhteensä 362 (31 %). Monitoimitulostimia
sote-organisaatioilla käytössä on noin 540 (48 %). Sulkeisiin on merkitty sote-ICT:n osuus koko
organisaation resursseista. Lisäksi ICT:tä käytetään lukuisten hoito-, valvonta- ja mittalaitteiden
ohjaamisessa. Pääosa laitteista on leasingvuokrattuja ja pääosa palvelimista on palveluntuottajien
omistuksessa ja hallinnassa sote-sovellusten osalta. Laitelukumäärät ja yhteydet ilmenevät tarkemmin
liitetaulukosta. Lukuihin eivät sisälly sote-tehtävät ulkoistaneiden kuntien tiedot.
Ulkoisia perustietotekniikan ja puhe- sekä tietoverkkopalvelujen toimittajia käytetään Tampereen
kaupunkiseudulla yhteisin toimittajasopimuksin (mukana tässä yhdeksän kuntaa ja kaupunkia) Menettely
on samankaltaista myös Sastamalan ja Valkeakosken-Akaan yhteistoiminta-alueilla.
Suuri osa terveydenhuollon potilastietojärjestelmistä, niiden ICT -yhteyksistä ja laitteista ovat toiminnassa
24/7. Tietoverkon ja ICT:n palvelevuuden osalta suurin osa sote-ICT -palveluista ja niiden
tietoliikenneyhteyksistä onkin määritelty korkean palveluasteen kriittiseen luokkaan. Kriittisyys korostuu
erityisesti erikoissairaanhoidon toiminnassa.
14.1.4. ICT-kustannukset
Pirkanmaan ja Jämsän-Kuhmoisten -alueella on kaikkien sote-kulujen yhteissumma noin 1,5 miljardia euroa.
ICT:n ylläpidon ja kehittämisen osuus siitä on noin 52 miljoonaa euroa eli noin 3,4 % (arvio, joka on saatu
KASI -tiedoista ja skaalaamalla niihin lisäksi pienten kuntien osuus).
Yleisesti voidaan todeta, että sote-ICT-kulujen selvittäminen on haasteellista ja erityisesti kuntien
yksityiskohtainen sote-ICT kulujen tulkitseminen on hankalaa. Tämä osaltaan selittyy kuntien ICT-kulujen
jakautumisesta eri toimialojen kustannuksiin ja ns. piilokulujen osuudesta kokonaisuudessa. Osa kuluista on
jouduttu kirjaamaan parhaan mahdollisen arvion pohjalta tarkan seurannan puuttuessa. Myös
henkilöstökulujen osalta esiintyi haasteita, koska osa ICT-henkilöstöstä toimii tehtävässään jonkin muun
tehtävän ohessa. Myös kuntien kirjauskäytännöt vaihtelevat runsaasti. Arvio on todettu paitsi KASIselvityksessä, myös tässä analyysissä.
Koko maan tasolla soten ICT-kehittämiseen on käytetty kunnissa suhteellisesti huomattavasti vähemmän
panostuksia kuin sairaanhoitopiireissä tai kuntayhtymissä. Pirkanmaalla tilanne ei poikkea tästä oleellisesti.
Sote ICT Kehitys- ja ylläpitokulut
100,0 %
17,8 %
80,0 %
12,9 %
3,4 %
21,9 %
4,0 %
3,5 %
3,0 %
2,5 %
60,0 %
87,1 %
82,2 %
40,0 %
2,1 %
78,1 %
1,4 %
2,0 %
1,5 %
1,0 %
20,0 %
0,5 %
Sote ICT
Kehittäminen %
Sote ICT
Kokonaiskuluista
Sote ICT
Ylläpitokulut %
Sote ICT
Kokonaiskuluista
0,0 %
0,0 %
Sairaanhoitopiirit
Kunnat
Kuntayhtymät
Kuva 21 Sote ICT kehitys ja ylläpitokulut (KASI-selvitys)
Kunnilla kuntakokoluokittain vastaavat tiedot on esitelty seuraavassa kuvassa.
100,0 %
90,0 %
Sote ICT Kehitys- ja ylläpitokulut, kuntakokoluokat
14,64%
1,5 %
9,59%
14,84%
1,2 %
80,0 %
1,4 %
1,2 %
70,0 %
1,0 %
60,0 %
50,0 %
40,0 %
1,6 %
85,4 %
85,2 %
90,4 %
30,0 %
0,8 %
0,6 %
0,4 %
20,0 %
0,2 %
10,0 %
Sote ICT
Kehittäminen %
Sote ICT
Kokonaiskuluist
a
Sote ICT
Ylläpitokulut %
Sote ICT
Kokonaiskuluist
a
0,0 %
0,0 %
Kuntakokoluokka yli Kuntakokoluokka 40 Kuntakokoluokka 25
100 000 asukasta 000 - 99 999 asukasta: 000 - 39 999 asukasta:
Kuva 22 Sote ICT kehitys ja ylläpitokulut, kuntakokoluokat (KASI-selvitys)
Huomioitavaa on se, että ICT-kulujen kautta ei voida suoraan tulkita mitään organisaation toiminnan
kyvykkyydestä. Yleisesti voidaan todeta seuraavia huomioita:
ylläpitokuluissa (käyttötalous) voidaan palveluiden johtamisella ja markkinoiden tehokkaalla
hyödyntämisellä saavuttaa säästöjä.
mitä suurempi osuus ICT-kuluista voidaan ohjata kehittämiseen, sitä paremmin organisaation
toiminta ja palvelut pystyvät uudistumaan. Tämä on oleellista huomioiden digitalisaation tuomat
mahdollisuudet.
Nämä asiat tulee huomioida sote-organisaation suunnittelussa ja johtamisessa sekä erityisesti uusien
palveluiden hankinnoissa.
14.1.5. ICT-henkilöstö
Tehdyn kartoituksen mukaan Pirkanmaalla ja Jämsän yt-alueella on kunnilla ja shp:lla ICT -henkilöitä
yhteensä noin 200, josta soten osuus on noin 120. Huomioitavaa on, että kuntien osalta sote ICThenkilöstön osuus on noin 27 % koko ICT henkilöstöstä, kun taas Pirkanmaan sairaanhoitopiirillä 100 %.
(Lähde KASI-selvitys, skaalattu pienten kuntien osuus lisätty kartoituslukuun).
ICT henkilöstö
Sote-ICT henkilöstö
%
Sote-ICT -henkilöstön
osuus koko soteorganisaation
henkilöstöstä %
Kunnat ja yt:t
yhteensä
110
30
27
0,1
Pshp
91
91
100
1,4
Kuva 23 ICT-henkilöstö
ICT-henkilöstön osalta on lukumäärien lisäksi tärkeä ymmärtää tarkemmin käytössä oleva osaaminen. Soteuudistuksen toteuttamisen onnistunut edellytys on saada riittävä määrä kokeneita tietohallinnon osaajia
valjastettua muutoksen toteuttamiseen.
Tietohallinnon omana huomiona on se, että yllä olevien lukujen taustoja ja kriteerejä pitää selvittää
tarkemmin.
14.2. Sosiaali- ja terveyspalveluihin liittyvä ICT-palveluiden tuottaminen
Alueen kunnista suurin osa ostaa sote ICT-palvelunsa markkinoilta, joka on Pirkanmaata leimaava
ominaispiirre. Tämän lisäksi on omaa ICT-tuotantoa ja yhteistoimintaa naapurikuntien kanssa.
Tietotekniset perusratkaisut sote-asioissa noudattavat enimmiltään tätä jakoa. Niillä kunnilla, jotka
ulkoistavat markkinoille sote -palveluaan, on kuitenkin sosiaalihuollon joitakin toimintoja tietoteknisine
ratkaisuineen jätetty ao. kunnan hallintaan. Näistä mm. toimeentulotukiasiat siirtyvät Kelalle. Tilanne
ilmenee karkealla tarkkuudella jäljempänä kohdassa 14.2.1. olevista kartoista.
Kuntien ja yt -alueiden sote- palvelujen tuottamiseen käytettävät järjestelmät ja sovellukset ilmenevät
luvun 14.2.1 kartoista ja lisäksi on tarvittaessa käytettävissä tarkempaa taustamateriaalia.
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri tuottaa osin ICT -palveluita myös omistamilleen yhtiöille. Yhteisiä tietoteknisiä
toimintoja kuntien kanssa ovat mm. kuvantaminen. Tampereen kaupungin kanssa yhteisiä ICT -toimintoja
ovat mm. logistiset tavaranhallinnan ja kuljetusten toiminnot ja näitä toimintoja varten on yhteinen
logistiikkayhtiö Tuomi Oy. Myös Tullinkulman Työterveys toimii samalla mallilla Tampereen kaupungin ja
PSHP:n kesken. Kaupunkiseudun kehyskunnilla on keskenään yhteinen hankintayhtiö Kuha Oy.
14.2.1. Sosiaali- ja terveyspalveluiden sovellukset
Sosiaali- ja terveyspalveluiden eri sovelluksia on käytössä Pirkanmaalla vähintään 150 kpl. Tässä
lukumäärässä ovat vasta kaikki ns. pääsovellukset, joilla on käyttäjiä lukumääräisesti paljon. Eniten sotesovelluksia on käytössä luonnollisesti Pirkanmaan SHP:ssä (yli 30 kpl).
Terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä kolme eri merkkistä järjestelmää
ja lisäksi PSHP:n eri järjestelmä ja sote-tuottajien omia järjestelmiä. Alla olevissa kuvissa on kuvattu
Pirkanmaan kuntakartalla käytössä olevat pääsovellukset.
Kuva 24 Pirkanmaan kuntien terveydenhuollon asiakas- ja potilastietojärjestelmät sekä PSHP:n Uranus-sairaalat
Kuntien sosiaalipalveluissa Pirkanmaalla on käytössä pääosin kahden eri toimittajan sovelluksia. Lisäksi
vanhustenhuollossa on käytössä kolmen eri toimittajan sovelluksia tai näiden eri sovellusten yhdistelmiä.
Lisäksi osassa kunnista vanhustenhuoltopalvelut on ulkoistettu ja tällöin käytössä on palveluntuottajan
sovellukset. Vanhustenhuollon laiteratkaisut ovat moninaisia ja tämän alueen tilanne pitää selvittää
jatkossa tarkemmin.
Kuva 25 Kuntien sosiaalipalvelujen ja vanhustenhuollon ICT-perusjärjestelmät
Suun terveydenhuollon asiakastietojärjestelmiä on kunnissa käytössä niin ikään kolmen eri toimittajan
järjestelmäperheistä. Huomattava on, että suun terveydenhuollossa eReseptit saatetaan tehdä eri
sovelluksella, pääsääntöisesti perusterveydenhuollon asiakastietojärjestelmällä, missä varsinaiset
asiakastiedot ovat.
Kuva 26 Kuntien suunterveydenhuollon asiakastietojärjestelmät
Kuvista voidaan yhteenvetona todeta, että Pirkanmaan nykytilanne on asiakas- ja potilastietojärjestelmien
näkökulmasta hyvin hajanainen. Hajanaisuus kasvaa, jos tarkastelua laajennetaan asiakas- ja
potilastietojärjestelmien ulkopuolelle muihin sote-organisaatioiden käyttämin sovelluksiin. Tämä
hajanaisuus tai moninaisuus on erittäin merkittävä Pirkanmaata kuvaava piirre ja se tulee vaikuttamaan
jatkossa oleellisesti. Kansallinen tavoitteena on päästä kohti parempaa tietointegraatiota ja nykyinen
tilanne ei sitä edusta. Oleellista on kuitenkin ymmärtää, että tietointegraation tavoitteiden saavuttamiseen
on olemassa monia keinoja eikä se automaattisesti tarkoita yhden nimisen järjestelmän hankkimista kaikille
organisaatioille. Vastaavia keinoja on mm. sopia riittävällä tasolla yhteisistä tietorakenteista ja
rajapinnoista, jota käytetään tietojärjestelmien uusinnassa. Tämä mahdollistaa kilpailua eri toimittajien
välillä, mutta edesauttaa samalla tietojen laajempaa ja tehokkaampaa käytettävyyttä. Alueen
työterveyspalveluiden ICT-ratkaisuiden kokonaiskuvaa ei ole selvitetty, mutta kuntien työterveyshuollot
käyttävät pääosin Acutea (Tre, Orivesi, PSHP, kehyskuntien Viisari ja Sastamala + 4 muun kunnan Akaasia).
Huomioitavaa nykytilassa on, että Pirkanmaan sairaanhoitopiirissä on useita potilastietojärjestelmiä.
Pääpotilastietojärjestelmänä on Uranus, mutta esim. anestesiassa ja leikkaustoiminnassa käytetään muita
potilastietojärjestelmiä.
14.2.2. Talous- ja henkilöstöpalveluiden, ympäristöterveydenhuollon ja asianhallinnan
sovellukset
Talous- ja henkilöstöhallinto
Tarkasteltavan alueen kunnilla keskenään ja suhteessa sairaanhoitopiiriin ei ole käytännössä ollenkaan
yhteisiä talous- tai henkilöstöhallinnon (HR) tietojärjestelmiä. Saman toimittajan saman nimisiä sovelluksia
ja järjestelmiä toki on, mutta kullakin toteutettu prosessi on organisaatiokohtainen sisältäen omat
tietokantansa ja sopimuksensa kunnittain. Kuntien yhteisiä teknisiä ylläpitopalveluja on kehyskunnilla
keskenään sekä Valkeakosken ja Sastamalan alueilla, joissa isäntäkunnan toimesta huolehditaan keskitetysti
teknisestä ylläpidosta.
Selvitystyön tuloksena havaittiin 29 taloushallinnon sovellusta, jotka ovat joko soten käytössä yksinomaan
tai sote on niissä yhtenä merkittävänä käyttäjätahona. Sairaanhoitopiirillä ei ole juurikaan samoja
sovelluksia kuin kunnilla. Taloushallinnossa merkittävimpiä järjestelmiä ovat SAP (Tampereen
kaupunkikonserni) ja kehyskunnilla sekä Valkeakosken isännöimällä alueella CGI:n Raindance.
Sairaanhoitopiirin taloushallinnossa käytetään mm. CGI:n MYNLA ja ASLA sekä BasWaren taloushallinnon
sovelluksia.
Henkilöstöhallinnossa Tampere tukeutuu SAP:iin ja sairaanhoitopiiri lähinnä CGI:n HRM -kokonaisuuden
ratkaisuun. Kehyskunnat ja Valkeakosken isännöimä alue ovat kukin valinneet CGI:n HR -järjestelmän.
Kaiken kaikkiaan alueella on käytössä 15 HR -alueen järjestelmää, jotka kaikki ovat kuntakohtaisesti omissa
tietokannoissaan.
Jatkon kannalta on oleellista ymmärtää, minkä talous- ja henkilöstöhallintoratkaisuiden päälle Pirkanmaan
sote-organisaatiota rakennetaan. Nämä järjestelmät ja niihin kuvatut tietorakenteet taloudesta tai
organisaatiosta luovat pohjan kaikelle muulle toiminnalle. Nämä pitää olla ensimmäisten toteutettavien
ICT-ratkaisujen joukossa, koska näistä riippuu mm. kyky maksaa palkkoja. Nykyisten organisaatioiden
käytössä olevien ratkaisujen soveltuvuutta uusien organisaatioiden käyttöön pitää selvittää lisää ja samalla
tutkia muita mahdollisia vaihtoehtoja.
Ympäristöterveydenhuolto
Alueella on käytössä kuntaryhmittäin merkittävimpinä neljä järjestelmää: Tampereen isännöimällä alueella
SeutuFacta, Pirkkalan (Pirtevan) alueella Provet ja Tervekuu ja Sastamalan isännöimällä alueella Provet ja
Digia Tarkastaja. Kunnat ovat yleensä yhteistyössä muodostaneet toiminta-alueita, ja käytettävät
järjestelmät vastaavat toiminta-alueita.
Asianhallinta
Alueen kunnilla pääasiallisimmat asianhallintajärjestelmät ovat Dynasty for SQL, KuntaToimisto ja
Tampereen kaupunkikonsernissa käyttöönotettava Fujitsun Selma. Kuntien järjestelmillä ei ole
toiminnallisia yhteyksiä keskenään tai sairaanhoitopiirin kanssa.
14.2.3. Työasemat ja päätelaitteet
Työasemia ja päätelaitteita Pirkanmaan sote-organisaatiolla on käytettävissä yhteensä noin 17300 kpl, josta
oheinen kuva kertoo tarkempia lukuja. Pöytäkoneita on tästä luvusta enemmistö n. 10900 kpl (68 %),
kannettavia n. 8300 kpl (35 %) ja tabletteja n. 2600 kpl (9 %). Monitoimitulostimia on käytössä noin 500 kpl
(48 %). Suluissa olevat luvut kertovat sote-prosenttiosuuden koko organisaation päätelaitteisiin verrattuna.
Jatkon kannalta on oleellista selvittää tarkemmin, mikä osa laitteista on ostettu organisaatiolla ja mikä on
hankittu leasing-rahoituksella. Tämä ja olemassa olevien organisaatioiden tekemät sopimukset tulee
huomioida uuden organisaation rakentamisessa. Työasemien ja päätelaitteiden käyttöön ja ylläpitoon
liittyvät sopimukset (ns. perustietotekniikan sopimukset) tulee myös huomioida. Tampereen
kaupunkiseudun kunnat (Hämeenkyrö, Nokia, Kangasala, Lempäälä, Orivesi, Pirkkala, Tampere, Vesilahti,
Ylöjärvi) ostavat perustietotekniikka, kommunikaatio- ja tietoverkkopalvelunsa yhteisten sopimuksien
kautta markkinoilta ja tähän sopimuskokonaisuuteen on parhaillaan menossa iso käyttöönottoprojekti
(Pirta-II).
Laitelukumäärät organisaatioissa yhteensä ja
soteosuudet niistä
Pc -pöytäkone
- siitä soteosuus
Kannettava
- siitä soteosuus
Tabletti
- siitä soteosuus
Monitoimitulostimet
- siitä soteosuus
Kuva 27 Pääte- ja monitoimilaitteiden lukumääriä
kpl
15 998
10 920
8 321
2 875
2 663
246
68,3 %
34,6 %
9,2 %
1 122
544
48,5 %
14.2.4. Pilvipalvelut
ICT-sovelluksia ostetaan nykyään entistä enemmän ns. pilvipalveluratkaisuina (SaaS, software as a service).
Tämä käytännössä tarkoittaa sopimusta, jossa käyttäjäorganisaatio hankkii sovelluksen käyttöoikeuden
kokonaishinnalla (esimerkiksi käyttäjäkohtainen kk-hinta), eikä omista lisenssejä tai asenna ohjelmistoa
omaan tietotekniseen ympäristöönsä. Lisäksi ratkaisu on mahdollisimman standardi kaikille
käyttäjäorganisaatiolle, jolla saavutetaan skaalaetuja ja halvempia hintoja. Nykytilan selvityksessä ei käyty
tätä osuutta tarkemmin läpi, mutta tämä tulee huomioida mahdollisuutena sote-organisaation
suunnittelussa. Erityisesti henkilöstöhallinnon alueella on tähän tarjontaa ja pilvipalveluiden käyttö voi
nopeuttaa uuden organisaation käynnistymistä.
14.2.5. Tietoverkot ja konesalit
Omia konesaleja on käytössä neljällä paikkakunnalla: Ikaalisissa, Mänttä-Vilppulassa, Sastamalassa ja
Valkeakoskella.
Tampereella ja muilla kaupunkiseudun kunnilla ei ole enää 30.10.2016 jälkeen omaa konesalia käytössään
vaan palvelimet sijaitsevat palvelutoimittajan Tiedon konesaleissa joko Tampereella tai
pääkaupunkiseudulla. Kangasalan terveyskeskuksen omassa konesalissa olevat palvelimet on tavoitteena
siirtää Tiedon konesaliin vuoden 2016 loppuun mennessä. PSHP:n palvelimet ovat 1.2.2016 alkaen omassa
konesalissa, mutta myös pieni määrä PSHP:n palvelimia sijaitsee palvelutoimittajien konesalissa. Lisäksi
Ikaalisissa on omia palvelimia myös palveluntuottajan konesalissa.
14.2.6. Toimipisteet
Sote-palveluita koko Pirkanmaalla tarjotaan yhteensä 362 toimipisteessä. Suurimmat lukumäärät ovat
Tampereen-Oriveden sekä PSHP:n toimipisteissä. Sote-palveluiden toimipisteet edustavat noin 31 %
nykyisten organisaatioiden kaikista toimipisteistä. Sote-toimipisteitä on todennäköisesti hiukan yllä olevaa
lukua enemmän, koska kuntien luvusta puuttuu esimerkiksi koulujen yhteydessä toteutettavat sotepalvelut.
14.3. Yhteenveto Pirkanmaan Sote ICT kokonaisuudesta
14.3.1. Löydökset kootusti
Yhteenvetona Pirkanmaan sote-organisaatioiden tilanteesta voidaan muutamia oleellisia löydöksiä.
Ensimmäiseksi voidaan todeta, että Pirkanmaan ominaispiirre on markkinoilta ostetut palvelut. Tämä
tarkoittaa käytännössä, että muutostilanteessa on oleellista panostaa riittävästi sopimuksien
ymmärtämiseen ja neuvottelukykyyn muutoksista. Toisena näkökulmana voi nostaa esille sote asiakas- ja
potilastietojärjestelmien hajanaisuuden. Järjestelmät ovat lähtökohtaisesti organisaatiokohtaisia ja myös
eri toimittajien ratkaisuja. Jatkon kannalta tämän tilanteen huomiointi on aivan keskeinen asia,
yhdistämistä pitää pystyä tekemään. Sote-toiminta on myös erittäin ICT-riippuvaista ja riippuvuus kasvaa
ICT:n hyödyntämisen kasvaessa, mutta tilanne on todennäköisesti aivan vastaava myös Pirkanmaan
ulkopuolella. Jatkuvuuden turvaaminen muutostilanteessa on riskienhallinnalle keskeinen asia.
14.3.2. Sote-uudistuksen toteuttamisessa huomioitavat asiat
Sote-uudistuksen toteuttamisessa on oleellista ymmärtää, että tietohallinnolla ja ICT:llä on operatiivisen
roolin lisäksi erittäin oleellinen rooli osana toiminnan strategista suunnittelua. Teknologian kehittyminen
haastaa nykyiset toimintatavat ja palvelut ja tilanne tulee nähdä mahdollisuutena uusille organisaatioilla.
Valinnanvapaus tuo tarvetta nykyisille julkisille organisaatoille toimia markkinoilla markkinoiden ehdoilla ja
ICT tulee nähdä yhtenä kilpailukyvyn lähteenä. Toisaalta muutoksessa on tarpeen turvata palveluiden laatu
ja jatkuvuus tehokkaalla riskienhallinnalla. Tietohallinnon näkökulmasta seuraavassa kuvassa on
hahmoteltu tietojärjestelmien näkökulmasta osa-alueita, joiden toteuttaminen tulee jokainen erikseen
miettiä. Kuvaa voidaan lukea niin, että pohjalla on asioita, jotka mahdollistavat päällä olevat toiminnot.
TOP ICT asiat sote-uudistuksessa Pirkanmaalla huomioitavaksi
1. Tietohallinto on johtamistoiminto, joka pitää olla mukana strategisessa johtamisessa. Osana
strategista johtamista on kokonaisuuksien johtaminen kokonaisarkkitehtuurin kautta.
2. Sote-uudistuksen vaatima ICT-muutostyö on merkittävän suuri ja pitää resursoida riittävästi
(henkilöresurssit, riittävä osaaminen ja muutoksen kustannukset). Muutoksen toteuttaminen vaatii
merkittävää rahallista panostusta ja hyötyjä voi odottaa saavutettavan vasta vuosien päästä. Isojen
muutosprojektien johtamiseen ja palvelujen hankintaan liittyvät osaamiset korostuvat.
3. Toiminnan jatkuvuus pitää turvata kaikesta muutoksesta huolimatta, riskienhallinta ja tietoturvan
hallinta on erittäin tärkeää. Sote-ratkaisujen lisäksi tähän liittyy myös hallinnon ratkaisuiden
(talous, HR, päätöksenteko) toimivuus, jotka mahdollistavat koko organisaation toimivuuden.
4. Sote-uudistuksessa esille nostettu vapaa valinta ja kilpailluilla markkinoilla toiminta vaikuttaa
oleellisesti myös tietohallinnon ja ICT-palveluiden toteuttamiseen. Lähtökohtaisesti markkinoilla
toimivien organisaatioiden pitää itse pystyä tekemään valinnat tietohallinnon ja ICT-palveluiden
toteuttamisesta kilpailukyvyn varmistamiseksi. Tarkempia kansalliset linjauksia ja lainsäädäntöä
tarvitaan jatkosuunnittelua varten.
5. Muutoksessa tarve kilpailuttaa uusia ICT-ratkaisuja on ilmeinen. Näin ison ja valtakunnallisesti
samanaikaisen muutoksen toteuttaminen voi johtaa tilanteeseen, että markkinat eivät pysty
vastaamaan kaikkeen tarpeeseen. Tähän liittyen myös nykyisten sopimuksien kerääminen,
luokittelu ja analysointi ovat tärkeää. Niihin sisältyy merkittävä määrä sitoumuksia, joilla on
vaikutusta jatkon suunnitteluun, toteutukseen ja aikatauluihin.
6. Sote-uudistuksessa tulee huomioida tarve kehittää toiminnanohjauksen ja tiedolla johtamisen
ratkaisuja asiakas- ja hoitoketjujen tehokkaan hoitamisen mahdollistamiseksi. Nämä osa-alueet
vaativat sekä toiminnan, että tietohallinnon puolelta esimerkiksi logistiikan- ja analytiikan
prosessien ja ICT-ratkaisujen erityisosaamista.
7. Toimintatapoja ja palveluita pitää uskaltaa uudistaa teknologian mahdollistamana (digitalisaatio).
Tämän toteuttaminen käytännössä muodostuu erittäin haastavaksi, koska nykyisen tilanteen
säilyttämiseen ja uuden organisaation käynnistämiseen pitää merkittävästi panostaa. Soteuudistuksen muutoksen koon ja täysin uusien organisaatioiden rakentamisen takia on huomioitava
riski, että tulevaa sote-toimintaa rakennetaan liian paljon menneisyyden mallien pohjalta ilman
riittävää uudelleenajattelua.
15. ESITYS JATKOTOIMENPITEISTÄ
Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä päätti nykytilaselvityksen käynnistämisen
yhteydessä 17.2.2016, että alueellisen tavoitteen asetannan tulisi kulkea rinnan nykytilan kartoituksen
kanssa. Lisäksi ohjausryhmä asetti tavoitteeksi, että loppuraportin yhteydessä olisi myös esitys jatkotyöstä,
sen tavoitteista ja rahoituksesta.
Hallituksen viimeisimpien linjausten mukaan maakunnan toimintaa valmisteleva väliaikaishallinto aloittaisi
1.7.2017. Väliaikaishallinnon perustamisen myötä myös juridinen vastuu sote- ja maakuntauudistuksen
alueellisesta valmistelusta siirtyy tälle toimijalle. Tätä ennen on kuitenkin välttämätöntä käynnistää alueen
omaehtoinen valmistelutyö, jotta siirtyminen väliaikaishallintoon ja vuoden 2019 alusta tapahtuva
järjestämisvastuun siirto on suunnitelmallinen ja hallittu. Lisäksi ensiarvoisen tärkeää on, että
valmisteluvastuun haltuunotto toteutuu nykyisten toimijoiden suunnittelemalla tavalla.
Kokonaisuuden hallinnan kannalta tarkoituksenmukaisinta olisi, että Pirkanmaalle perustettaisiin kaksi
yhteen sovitettavaa projektia ajalle 1.9.2016–30.6.2017, toinen sosiaali- ja terveydenhuollon kokonaisuutta
varten ja toinen maakunnan perustamisen esivalmistelua ja muita siirtyviä tehtäviä varten. Kumpaankin
projektiin tulisi rekrytoida omat muutosjohtajansa ja ne olisi resursoitava myös muun projektihenkilöstön
osalta siten, että muutostyötä olisi mahdollista myös tosiasiallisesti viedä eteenpäin. Projektien ohjaus ja
seuranta on tarkoituksenmukaisinta sovittaa yhteen siten, että jo toimiva Pirkanmaan sote- ja
aluehallintouudistuksen ohjausryhmä ohjaa myös jatkossa kummankin projektin valmistelua.
15.1. Maakuntien perustamisen esivalmistelu ja muutosjohtaja
Valtionvarainministeriö ja sosiaali- ja terveysministeriö on 26.5.2016 päivätyllä kirjeellään pyytänyt, että
maakuntien liitot kutsuvat kokoon valmisteleilla olevien uusien maakuntien monitoimialaisen
kokonaisuuden toimeenpanon käynnistämisen esivalmistelua varten ELY-keskusten, TE-toimistojen,
aluehallintovirastojen ja kuntien sekä sairaanhoitopiirin ja muiden keskeisten kuntayhtymien johdon sekä
maakuntien sote-uudistuksen valmistelijat. Ministeriöiden mukaan näiden tahojen on perusteltua olla
tasapuolisesti edustettuina esivalmisteluvaihetta (30.6.2017 asti) ohjaavissa ja sitä toteuttavissa ohjaus- ja
valmisteluryhmissä. Valtiovarainministeriö on pyytänyt, että maakuntien liitot ilmoittavat 15.8. mennessä,
miten yleisvalmistelu on maakunnassa käynnistynyt.
Kirjeen taustamuistiossa todetaan, että valmistelun ohjausryhmä nimeää esivalmisteluvaiheelle alueellisen
muutosjohtajan tai muutosprojektin projektipäällikön ja että alueellisen muutosjohtajan tehtävän olisi
määräaikainen 30.6.2017 saakka. Esivalmisteluun osallistuvat organisaatiot sopivat muutosjohtajan palkkaja muiden henkilöstömenojen maksamisesta ja palvelussuhteen ehdoista. Ohjausryhmä ja valmisteluun
osallistuvat organisaatiot osoittaa hänen avukseen tarvittavat resurssit niin, että esivalmisteluvaiheen
tehtävät saadaan hoidettua.
Maakuntahallinnon muutosjohtajan tehtävänä olisi laatia riittävän yksityiskohtaiset esiselvitykset
toimenpiteistä, jotka ovat tarpeen maakunnan toiminnan käynnistämiseksi.
Lisäksi maakuntahallinnon muutosjohtajan tehtävänä olisi:
laatia suunnitelma kuntien ja uuden maakunnan elinvoimatehtävien, työllisyydenhoidon, maankäytön
suunnittelun ja liikennejärjestelmätyön suuntaviivoista, työnjaosta ja yhteistyöstä
laatia suunnitelma tukipalveluiden siirtämisen ja kuntien kanssa jakamisen lähtökohdista:
o Erityisesti huolehdittava ICT- ja tietohallintopalveluiden ja muiden tukipalveluiden
jatkuvuudesta sekä jakautumisesta kuntien ja kuntayhtymien sekä uusien maakuntien kesken
laatia yhdessä sote-muutosjohtajan kanssa suunnitelma tietohallintotoimintojen ja ICT-palveluiden,
toimitilajärjestelyiden, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen sekä muutosviestinnän ja
henkilöstön yhteistoiminnan konkreettisista tarpeista ja toteutustavasta
laatia yhdessä sote-muutosjohtajan kanssa suunnitelma väliaikaishallintoon siirtymisestä
15.2. Sote- valmistelu ja muutosjohtaja
Valtionvarainministeriön ja sosiaali- ja terveysministeriön kirjeessä 26.5.2016 todetaan, että sotemuutosvalmistelun osalta reformityöryhmän 7.12.2015 antama suositus sote-uudistuksen alueellisen
valmistelun käynnistämisestä ja valmistelun omaehtoisesta järjestäytymisestä on voimassa.
Sote-muutosjohtajan tehtävänä olisi valmistella näkemys pirkanmaalaisesta sosiaali- ja
terveydenhuollon tulevaisuuden toteuttamismallista ottaen huomioon tässä raportissa esiin nostetut
sosiaali- ja terveydenhuollon jatkoselvitystarpeet.
Lisäksi sote-muutosjohtajan tehtävänä olisi:
laatia arvio kuntien ja sairaanhoitopiirin hyvistä sosiaali- ja terveydenhuollon käytänteistä
käynnistää sote-järjestäjäorganisaation valmistelu ja määritellä järjestäjälle kuuluvat tehtävät
laatia suunnitelma sote-tuotannon kokoamisesta
sovittaa suunnittelutyö yhteen sairaanhoitopiirissä käynnissä olevien Pirkanmaan erikoissairaanhoidon
selvityksen ja yhtiöittämisselvityksen kanssa
laatia suunnitelma palveluista, jotka toimivat yhtiörakenteessa tai vaihtoehtoisesti suoraan maakunnan
julkisena toimintana
laatia suunnitelma maakunnan tuesta kunnille sosiaalisen hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen
ennaltaehkäisevien palvelujen ja asiantuntijapalveluiden osalta
laatia suunnitelma paikallisen, alueellisen ja keskitetyn tason toimintamalleista
laatia yhdessä maakuntahallinnon muutosjohtajan kanssa suunnitelma tietohallintotoimintojen ja ICTpalveluiden, toimitilajärjestelyiden, talous- ja henkilöstöhallinnon järjestämisen sekä muutosviestinnän
ja henkilöstön yhteistoiminnan konkreettisista tarpeista ja toteutustavasta
laatia yhdessä maakuntahallinnon muutosjohtajan kanssa suunnitelma väliaikaishallintoon siirtymisestä
tehdä esitys askelten kautta etenemisestä kohti maakunnallista ratkaisua vuosina 2017–2018:
o tällaisia voisivat esimerkiksi olla kuvantamispalvelut, suun terveydenhuolto, työterveyshuolto,
apuvälineet, välinehuolto, valitut tukipalvelut, yhteinen omahoidon malli, asiakasmaksujen ja
tukipäätösten harmonisointi, palveluihin hakeutumisen kriteerit, yhteiset kriteerit
ympärivuorokautiseen kotihoitoon, mahdollisesti myös ympäristöterveydenhuolto
15.3. Valmistelun käynnistäminen
Valmistelun liikkeellelähdön kannalta tärkeää on, että päätökset projektien käynnistämisestä voitaisiin
tehdä nopealla aikataululla. Pirkanmaan liiton maakuntahallitus käsittelee maakunnan yleisvalmistelun
käynnistämistä kokouksessaan 6.6.2016. Sote-valmistelun etenemisen kannalta paras vaihtoehto olisi, että
Pirkanmaan kuntajohtajat tekisivät kokouksessaan 10.6.2016 yksityiskohtaisen esityksen projektin
hallinnollisesta asemoitumisesta, maakuntahallinnon valmistelun kanssa yhteensovittamisesta, projektin
ohjauksesta, kustannustenjaosta, resursoinnista ja muutosjohtajan rekrytoinnista. Esitys saatettaisiin
ohjausryhmän tietoon viipymättä ja päätös projektin käynnistämisestä voitaisiin tehdä viimeistään elokuun
alkupuolella, parhaassa tapauksessa jo ennen kesälomakauden alkua.
RAPORTIN LIITTEET
Liite 2.1. Pirkanmaan sote- ja aluehallintouudistuksen ohjausryhmä
Puheenjohtaja: Anna-Kaisa Ikonen, pormestari, Tampereen kaupunki
Varapuheenjohtaja: Arja Laitinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Nokian kaupunki
2. varapuheenjohtaja: Jouni Ovaska, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Hämeenkyrön kunta
3. varapuheenjohtaja: Reijo Ojennus, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja, Parkanon kaupunki
Akaan kaupunki
Saila Kallioinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Jouko Rytkönen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Aki Viitasaari, kaupunginjohtaja
Hämeenkyrön kunta
Kirsi Parhankangas, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Jouni Ovaska, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Antero Alenius, kunnanjohtaja
Ikaalisten kaupunki
Timo Tuomisto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Matti Äijö, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Kalle Mäkelä, kaupunginjohtaja
Juupajoen kunta
Jani Jauhiainen, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Hannu Hämylä, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Pirkko Lindström, kunnanjohtaja
Jämsän kaupunki
Merja Lahtinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Pirita Rantanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Ilkka Salminen, kaupunginjohtaja
Kangasalan kunta
Raimo Kouhia, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Heikki Lyytinen, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Oskari Auvinen, kunnanjohtaja
Kihniön kunta
Petteri Wiinamäki, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Tapani Törmä, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Petri Liukku, kunnanjohtaja
Kuhmoisten kunta
Mira Pitkäniemi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Kimmo Malin, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Anne Heusala, kunnanjohtaja
Lempäälän kunta
Juha Kuisma, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Tuula Petäkoski-Hult, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Heidi Rämö, kunnanjohtaja
Mänttä-Vilppulan kaupunki
Arto Pirttilahti, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Timo Tukia, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Esa Sirviö, kaupunginjohtaja
Nokian kaupunki
Jari Haapaniemi, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Arja Laitinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Eero Väätäinen, kaupunginjohtaja
Oriveden kaupunki
Riitta Jakara, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Jussi Viljanen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Juha Kuusisto, kaupunginjohtaja
Parkanon kaupunki
Reijo Ojennus, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Ari Lamminmäki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Jari Heiniluoma, kaupunginjohtaja
Pirkkalan kunta
Pertti Skogberg, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Helena Rissanen, pormestari
Jaakko Joensuu, kansliapäällikkö
Punkalaitumen kunta
Outi Uusi-Kouvo, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Ari Prihti, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Oili Mölsä, vt. kunnanjohtaja
Pälkäneen kunta
Petri Urkko, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Eero Laesterä, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Janita Koivisto, kunnanjohtaja
Ruoveden kunta
Marko Kivi, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Juha-Pekka Lehminiemi, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Eeva Kyrönviita, kunnanjohtaja
Sastamalan kaupunki
Ulla Yli-Hongisto, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Jari Andersson, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Jarkko Malmberg, kaupunginjohtaja
Tampereen kaupunki
Anna-Kaisa Ikonen, pormestari, kokouksen puheenjohtaja
Sanna Marin, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Mikko Aaltonen, apulaispormestari
Juha Yli-Rajala, konsernijohtaja
Urjalan kunta
Raimo Saari, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Jaakko Honkaniemi, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Hannu Maijala, kunnanjohtaja
Valkeakosken kaupunki
Marja Heikkinen, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Pekka Järvinen, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Jukka Varonen, kaupunginjohtaja
Vesilahden kunta
Mervi Lumia, kunnanvaltuuston puheenjohtaja
Ari Arvela, kunnanhallituksen puheenjohtaja
Erkki Paloniemi, kunnanjohtaja
Virtain kaupunki
Keijo Kaleva, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Reijo Koskela, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Vesa Haapamäki, kaupunginjohtaja
Ylöjärven kaupunki
Leena Joensivu, kaupunginvaltuuston puheenjohtaja
Katja Luojus, kaupunginhallituksen puheenjohtaja
Jarkko Sorvanto, kaupunginjohtaja
Pirkanmaan sairaanhoitopiiri
Arto Satonen, sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja
Ilpo Sirniö, sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja
Rauno Ihalainen, sairaanhoitopiirin johtaja
Pirkanmaan liitto
Pekka Salmi, maakuntavaltuuston puheenjohtoja
Harri Jaskari, maakuntahallituksen puheenjohtaja
Esa Halme, maakuntajohtaja
Pirkanmaan pelastuslaitos
Olli-Pekka Ojanen, pelastusjohtaja
Pirkanmaan ELY-keskus
Leena Vestala, ylijohtaja
Tampereen yliopisto
Kaija Holli, professori
Henkilöstön edustajat
Raimo T. Nieminen, Tampereen kaupunki, Juko
Aila Vaimare, Nokian kaupunki, JHL/Kunta-alan unioni
Atte Tahvola, PSHP, Tehy/KoHO
Anu Valkama, Kangasalan kunta, SuPer/KoHo
Aino Hirvonen, Tampereen kaupunki, Jyty/Kunta-alan unioni
Tero Harjuntausta, Tampereen kaupunki, Lääkäriliitto/Juko
Ohjausryhmän sihteeri
Tuukka Salkoaho, yhteyspäällikkö, Tampereen kaupunki
Liite 3.1. Pirkanmaan väestöllisiä tunnuslukuja
Lähde: Tilastokeskuksen tilastot ja THL
75-vuotta 75-vuotta Peruskoulun Työllisyysaste Verotettavat Tarve7-15
7-15
Sairastavuus0-6
Väkiluku VäestöVäestöllinen Väestöllinen 0-6
2014 (18-64 tulot/ as. € vakioidut indeksi (Kelan
31.12.2015 ennuste 2040 huoltosuhde huoltosuhde vuotiaiden vuotiaiden vuotiaiden vuotiaiden täyttäneiden täyttäneiden jälkeen
tutkinnonosuus
osuus
osuus
osuus
osuus
SOTE-menot ikävakioitu) 2014
osuus
vuotiaat), % 2014
2015
2040
2014, indeksi
väestöstä % väestöstä % väestöstä % väestöstä % väestöstä % väestöstä % suorittaneita %,
ennuste
2040
2015
2040
2015
2040
2015
2014
Koko maa
5 487 308
5 861 491
58,2
69,7
7,6
6,8
9,8
9,0
8,8
15,8
70
68,0
24 300
100
100
Pirkanmaan maakunta
506 114
560 813
57,7
67,4
7,8
6,8
9,6
8,9
8,8
15,1
73
66,7
100
Akaa
17043
17 604
65,3
78,1
8,1
6,7
11,5
9,5
9,0
16,2
67
68,8
21 900
107
100,9
Hämeenkyrö
10667
11 385
65,6
82,6
8,2
7,0
11,1
9,6
9,5
17,4
68
67,6
21 800
90
110,8
Ikaalinen
7207
7 080
74,3
94,2
6,9
6,4
8,7
9,0
12,3
21,0
67
64,3
21 100
102
104,7
Juupajoki
1988
1 828
77,2
97
7,0
7,0
10,4
10,4
12,1
20,6
60
67,7
21 600
86
101
Jämsä
21542
17 905
72,3
98,9
6,0
5,5
9,2
7,9
12,3
23,4
67
63,8
22 800
105
107,7
Kangasala
30607
32 970
63,8
76,8
9,1
7,5
12,4
10,5
7,8
15,4
74
72,7
24 100
91
95,9
Kihniö
2038
1 546
73
113,5
6,7
6,7
8,1
7,9
14,5
27,6
59
66,5
19 700
104
111,7
Kuhmoinen
2334
1 727
102,8
131,2
3,6
3,3
6,7
4,7
20,3
33,6
59
62,5
21 000
106
106,5
Lempäälä
22536
28 077
63,3
72,2
11,3
9,0
13,8
12,7
6,0
12,1
75
73,1
23 700
96
91,3
Mänttä-Vilppula
10604
8 455
77
110,5
5,4
5,0
8,4
7,4
14,3
26,4
64
63,5
22 400
105
113,3
Nokia
33162
36 790
63
76,2
9,1
7,4
11,9
10,2
7,5
15,6
71
68,0
23 600
94
100,2
Orivesi
9408
9 589
75,7
95,2
6,9
5,8
9,8
8,3
12,5
22,1
66
67,0
21 400
112
99
Parkano
6766
5 913
76,4
96,5
6,3
6,2
9,5
9,0
12,4
22,5
63
65,7
20 800
103
109,2
Pirkkala
18913
26 119
60
76,6
10,2
7,5
12,4
10,1
5,9
15,0
78
73,8
28 500
92
87,5
Punkalaidun
3049
2 609
77,8
96,2
5,0
5,2
9,0
8,7
16,2
22,3
61
66,8
21 100
109
113,3
Pälkäne
6676
6 101
74,7
103,4
6,2
5,2
10,7
8,2
12,3
23,5
66
68,7
21 800
101
101,7
Ruovesi
4623
3 669
83,9
110,7
5,0
4,6
8,3
7,5
16,0
25,3
62
66,3
22 200
108
108,2
Sastamala
25220
24 096
70,9
86,8
6,7
6,2
10,0
8,9
12,1
20,0
65
67,3
21 500
101
106,3
Tampere
225118
261 752
47,2
54,2
7,0
6,3
7,4
7,6
8,1
13,1
76
64,0
24 000
102
96,8
Urjala
4928
3 965
74,6
93,1
5,7
4,9
8,7
7,6
13,9
22,6
60
62,9
22 800
100
104
Valkeakoski
21332
22 281
68,8
74,6
7,6
6,7
10,0
9,7
10,1
16,2
70
65,9
23 000
101
101
Vesilahti
4489
4 967
66,4
81,1
9,4
7,1
14,9
11,2
8,0
14,7
71
74,2
22 300
107
94,5
Virrat
7002
5 597
84,5
110,3
5,6
5,4
8,2
7,5
15,3
26,5
63
62,5
20 600
95
107,2
Ylöjärvi
32738
38 420
62,7
74,3
10,6
8,7
13,2
12,0
6,2
13,2
73
72,3
22 700
89
91,6
Alue
Liite 4.1. Kuntien maankäytön suunnittelun käytetyt resurssit vuonna 2015
Maankäyttö- ja rakennuslain mukaan maankäytön suunnittelujärjestelmässä kuntien tehtäviin kuuluu yleisja asemakaavoitus sekä maapolitiikka. Lisäksi MRL 14§:n mukaan kunnassa tulee olla rakennusjärjestys.
MRL 171 §:n mukaan kunnalla on poikkeamistoimivalta, mukaan lukien 172 §:n mukainen oikeus
alueelliseen poikkeamiseen.
Kuntien kaavoituksella on lukuisia sisäisiä ja ulkoisia rajapintoja. Sisäisiä rajapintoja on esimerkiksi
elinkeino- ja ympäristötoimien, hyvinvointipalvelujen sekä ympäristöterveyden ja rakennusvalvonnan
kanssa. Ulkoisista rajapinnoista esimerkkeinä ovat elinkeinoelämän järjestöt ja muut toimijat, liikenteen ja
muun infrastruktuurin tuottaja- hallinnointi- ja käyttäjäorganisaatiot sekä kansallisen ja paikallisen
turvallisuuden parissa toimivat organisaatiot. Lisäksi rajapintoja muodostuu kuntien ja erilaisten suojeluun
liittyvien toimijoiden välille.
Oheiset tiedot perustuvat Pirkanmaan liiton maaliskuussa 2016 tekemään kyselyyn. Tiedot koskevat
budjettikautta 2015.
Kaavoitus
Asiantuntijapalkkiot
Kuntien kaavoituksen resursseja ovat henkilöstön lisäksi asiantuntijapalkkiot. Kaavojen laadintaan, kaavojen
taustaselvityksiin ja muuhun kaavoitustyöhön liittyvät asiantuntijapalkkiot Pirkanmaalla vuonna 2015
olivat:
MRL:n mukaiset muut tehtävät
Kaavoituksen ohella kunnat hoitavat muita MRL:n mukaisia tehtäviä - suunnittelutarveratkaisut,
poikkeamiset ja rakennusjärjestyksen laadinta. Kunnissa näitä tehtäviä hoitaa kaavoitus tai
rakennusvalvonta tai molemmat yhdessä. Henkilötyövuosien määrä vuonna 2015 vaihteli kunnissa 0,1-3
htv välillä.
Muut maankäytön kehittämisen resurssit, esim. erityyppiset kehityshankkeet
MRL:n mukaisten tehtävien ohella useissa kunnissa kaavoituksessa vastataan myös muista maankäytön
kehittämistehtävistä. Pirkanmaalla vuonna 2015 tällaisia ovat olleet esimerkiksi keskustojen ja muiden
alueiden kehittämishankkeet, yleissuunnitelmien laatiminen, maanhankinta ja eri teemoihin liittyvät
selvitykset, esim. kaavoitus, pyöräily.
Kuntakoon mukaan tarkasteltuna pienet kunnat (alle 10 000 as.) ovat käyttäneet muihin maankäytön
kehittämiseen liittyviin hankkeisiin 0-0,3 henkilötyövuotta ja 0-20 000 € asiantuntijapalkkioita.
Keskikokoiset kunnat (10 000-35 000 as.) ovat käyttäneet muihin hankkeisiin 0-0,5 htv ja 0-60 000 €.
Tampere on käyttänyt muihin hankkeisiin 7,5 henkilötyövuotta.
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivaltaa koskeva muutos
Maankäyttö- ja rakennuslain poikkeamistoimivaltaa koskevien, 1.4.2016 voimaan tulleiden muutosten
tuomat uudet tehtävät eivät useimmissa kunnissa aiheuta kunnissa toimenpiteitä tai lisäresurssien
osoittamista. Useat kunnat varautuvat muutokseen henkilökuntaa kouluttamalla. Muutoksen ei ennakoida
aiheuttavan merkittävästi lisätyötä. Mänttä-Vilppula täyttää pitkään täyttämättä olleen kaavasuunnittelijan
toimen vuoden 2016 aikana (liittyy myös muihin maankäytön tehtäviin) ja Parkano ennakoi jonkin verran
lisätyötä. Lempäälä tiivistää kaavoituksen ja rakennusvalvonnan yhteistyötä. Tampere on ollut jo kokeilulain
piirissä poikkeamistoimivallan osalta, joten muutos ei tuo muutoksia nykyiseen.
Liite 4.2. Pirkanmaan TE-palvelut; resurssit ja tehtävät
Liite 5.1. Pelastustoimessa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden
lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
Ensihoitopalvelut
Tehtävänimike
Ensihoitaja
Lääkintäesimies
Lääkintämestari
Palomies
Toimistosihteeri
Välinehuoltaja
Yhteensä
Nimikkeiden lkm
31.12.2015
68
4
2
49
3
1
127
Henkilötyövuodet
2015
74,3
4,4
2,1
52,6
3,0
1,0
137,4
Palkat TP 2015
(1000 €)
Nimikkeiden lkm
31.12.2015
Henkilötyövuodet
2015
0,9
0,8
1,0
46,5
24,7
230,6
3,0
5,5
0,1
6,0
2,1
1,0
1,0
2,0
1,1
1,0
1,0
56,3
384,6
Palkat TP 2015
(1000 €)
Henkilötyövuodet
2015
1,1
0,7
15,7
6,3
0,2
1,0
25,0
Palkat TP 2015
(1000 €)
5 999,9
Pelastustoiminta ja
valmiussuunnittelu
Tehtävänimike
Apulaispalopäällikkö
Ensihoitokouluttaja
Koulutusmestari
Paloesimies
Palomestari
Palomies
Palomies-kalustonhoitaja
Palopäällikkö
Projektiasiantuntija
Päivystäjä
Ruiskumestari
Tietohallintopäällikkö
Toimistosihteeri
Vahtimestari
Valmiuspäällikkö
Valmiussuunnittelija
Viestipäällikkö
Ylipalomies
Yhteensä
1
1
1
43
24
217
3
5
1
6
2
1
1
2
1
1
1
58
369
17 293,2
Onnettomuuksien
ennaltaehkäisy
Tehtävänimike
Johtava palotarkastaja
Koulutussuunnittelija
Palotarkastaja
Palotarkastusinsinööri
Projektipäällikkö
Projektityöntekijä
Yhteensä
Nimikkeiden lkm
31.12.2015
1
1
14
6
0
1
23
1 240,0
Hallinto- ja tukipalvelut
(sis. tekniset palvelut)
Tehtävänimike
Hallintopäällikkö
Automestari
Erikoissuunnittelija
Hallintosihteeri
Huoltoasentaja
Kalustosuunnittelija
Kehittämispäällikkö
Kehitysinsinööri
Kiinteistöinsinööri
Koulutussihteeri
Koulutussuunnittelija
Mikrotukihenkilö
Operatiivinen päällikkö
Palkanlaskija
Palotarkastaja
Palvelussuhdepäällikkö
Pelastusjohtaja
Pelastuspäällikkö
Projektityöntekijä
Suunnittelija
Talouspäällikkö
Taloussuunnittelija
Tekninen päällikkö
Terveyskeskuslääkäri
Tiedotuspäällikkö
Toimistosihteeri
Vaatehuoltaja
Varushuollon esimies
Viestiasentaja
Viestimestari
Viestintäsuunnittelija
Yhteensä
Yhteensä
Nimikkeiden lkm
31.12.2015
1
1
1
1
8
1
1
1
1
0
1
0
0
2
1
0
1
3
1
1
0
1
1
1
1
4
2
1
1
1
1
40
Henkilötyövuodet
2015
0,8
1,1
1,0
1,0
8,9
0,9
1,1
1,0
1,0
0,2
1,0
0,0
0,3
1,6
0,3
0,8
1,1
3,2
0,0
0,6
0,4
0,2
1,0
0,9
1,1
4,1
1,7
1,0
1,0
1,0
0,6
39,1
559
586,1
Palkat TP 2015
(1000 €)
728,0
25 261,1
Liite 6.1. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisen oikeudellinen perusta
Julkisen vallan velvoite edistää kansalaisten hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta lähtee perustuslaista.
Perustuslain mukaan jokaisella on oikeus välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon, jos hän ei itse
kykene hankkimaan ihmisarvoisen elämän edellyttämää turvaa.
Jokaisella on perustuslain mukaan oikeus riittäviin sosiaali- ja terveyspalveluihin.
Suomen perustuslaki 731/1999
Sosiaali- ja terveydenhuollon keskeinen lainsäädäntö:
Laki sosiaali- ja terveydenhuollonsuunnittelusta ja valtionavustuksesta 733/1992
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista 734/1992
Terveydenhuoltolaki 1326/2010
Kansanterveyslaki 66/1972
Erikoissairaanhoitolaki 1062/1989
Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä 559/1994
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä 569/2009
Laki terveydenhuollon laitteista ja tarvikkeista 629/2010
Laki terveydenhuollon valtakunnallisista henkilörekistereistä 556/1989
Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä 159/2007
Potilasvahinkolaki 585/1986
Työterveyshuoltolaki 1383/2001
Mielenterveyslaki 1116/1990
Laki hedelmöityshoidoista 1237/2006
Tartuntatautilaki 583/1986
Terveydensuojelulaki 763/1994
Laki rajat ylittävästä terveydenhuollosta 1201/2013
Sosiaalihuoltolaki 1301/2014
Laki sosiaalihuollon asiakkaanasemasta ja oikeuksista 812/2000
Laki sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusvaatimuksista 272/2005
Laki ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista
(980/2012)
Lastensuojelulaki 417/2007
Päihdehuoltolaki 41/1986
Laki kehitysvammaisten erityishuollosta 519/1977
Laki vammaisuuden perusteella järjestettävistä palveluista ja tukitoimista 380/1987
Laki omaishoidon tuesta 937/2005
Perhehoitajalaki 312/1992
Laki kuntouttavasta työtoiminnasta 189/2001
Isyyslaki 700/1975
Laki lapsen elatuksesta 704/1975
Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta 361/1983
Laki lapseksi ottamisesta 153/1983
Laki kotoutumisen edistämisestä (1386/2010)
Laki ehkäisevän päihdetyön järjestämisestä (523/2015)
Laki sosiaalisesta luototuksesta 2002/1133
Laki toimeentulotuesta (1412/1997)
Laki sosiaalihuollon asiakasasiakirjoista (254/2015)
Liite 7.1. Pirkanmaan alueellisen terveyden edistämisen koordinaation organisaatiomalli
http://www.pshp.fi/fiFI/Sairaanhoitopiiri/Alueellinen_yhteistyo/Terveyden_edistaminen/Pirkanmaan_alueellisen_terveyden_edi
stam(51364) , viitattu 1.4.2016
Liite 7.2. TEAviisari -tiedonkeruun kuvaama kuntien terveydenedistämisaktiivisuuden
kehitys Pirkanmaan sairaanhoitopiirin jäsenkunnissa vuosina 2008–2015
[https://www.teaviisari.fi/teaviisari/fi/tulokset?view=NAKOKULMA&y=2015&chartType=pointer&cmp=r&r
=SHP06] , viitattu 15.5.2016
Liite 10.1. Erikoissairaanhoidon taulukot
Taulukot 10.1.1-4: Kooste Pirkanmaan erikoissairaanhoidon palvelutuotannosta v.2015.
Taulukoiden lyhenteet: TAYS= Tampereen yliopistollinen sairaala, HASA= Hatanpään sairaala, Tampere, VALS= Valkeakosken sairaala, VAS=
Vammalan sairaala, SydSAIR= Sydänsairaala OY , Coxa OY= tekonivelsairaala Coxa , Jokilaakso= Jokilaakson Terveys OY:n sairaala, Jämsä; * =
keskiarvo
Taulukko 10.1.1: Julkinen avo-, osasto- ja tehohoito
ERIKOISSAIRAANHOIDON PALVELUTUOTANTO (Lkm) v2015
TAYS
HASA
VALS
VAS
SydSAIR
OY
COXA
OY
Jokilaakso
YHT
Avohoitotapahtumat
533701
208059
59772
43644
30588
17313
21582
914659
Nettohoitopäivät (hoitava)
252695
131956
14731
16014
22167
10509
21452
469524
Osastojaksot (hoitava)
74634
14115
4000
2916
9034
2618
107317
Nettohoitopäivät/osastojaksot
4,1
9,3
3,7
5,5
2,5
3,3
8,2
5,228571*
Tehohoitopäivät
6565
0
0
0
376
0
0
6941
Sairaalaan päivystyksenä tulleet %
55
50
55
26,9
38,8
9
30
Osasto- ja avohoito
1.
2.
3.
4.
36,00*
Huomautukset:
Hatanpään nettohoitopäivistä suurin osa on perustason vuodeosastohoitoa ,
Jokilaakson kirurgian osastolla nettohoitopäivät/osastojakso on 4,3
HaSAn luvuissa psykogeriatrian vuodeosastopalvelut ja psykiatrian avohoitopalvelut mukana; Treen kaupungin tilastoinnissa kirjautuvat
perustason sairaanhoidoksi.
Hasan päivystyksenä sairaalaan tulleista n. 1/3 (450 potilasta/kk) tuli potilassiirtona Acutasta.
Taulukko 10.1.2: Leikkaukset ja synnytykset
Leikkaukset ja synnytykset
TAYS
HASA
VALS
VAS
SydSAIR
OY
COXA OY
Jokilaakso
YHT
Päiväkirurgia
5944
3300
2238
779
3
0
895
13159
Leikkaussalitoimenpiteet
31861
2814
2855
1591
6277
3091
1625
50114
Synnytykset
5269
0
0
0
0
0
0
5269
TAYS
HASA
VALS
VAS
SydSAIR
OY
COXA OY
Jokilaakso
YHT
Olemassa olevat sairaansijat
1101
458
73
64
87
78
22
1883
Käytössä oleva sairaansijat
1006
435
57,9
57,3
80,5
22
1658,7
Taulukko 10.1.3: Toimintaympäristö
Toimintaympäristö
Tehohoidon sairaansijat - Aikuiset
16
Tehohoidon sairaansijat - Lapset
17
Tehostetun valvonnan vuodepaikat
8
4
Leikkaussalit(lkm)
41
9
5
4
3
Synnytyssalit
11
0
0
0
0
0
16
0
17
0
8
7
3
72
0
0
11
0
Taulukko 10.1.4: Erikoissairaanhoidon laskutus pääryhmät v.2015
Laskutetut palvelut (Milj €)
TAYS
HASA
VALS
VAS
SydSAIR
OY
COXA
OY
Jokilaakso
Yksityiset
(Kelan
korvaamat)
YHT
Konservatiiviset alat
229,9
44,2
15,1
4,9
37,5
0
10,9
16,6
359,1
Operatiiviset alat
144
27,7
7,5
4,4
21,2
29,9
2,1
9,8
246,6
Psykiatria
51,9
19,3
0,04
6,7
0
0
0
1,5
79,4
27,4
27,4
55,35
712,5
Tutkimus ja hoito yhdessä
YHT.
425,8
91,2
22,64
16
58,7
29,9
13
Taulukon oletukset: 1.välisuorite ja drg-hinta ryhmitelty operatiiviseksi toiminnaksi 2. TULES-toiminnasta 80% operatiivista, muuten jakosuhteena
50:50.
Taulukko 10.2.: PSHP:ssä 2012 ja 2015 päätetty ensihoidon palvelutaso vuosille on
2013-2016 ja v.2015 toteutuminen
RL
AB_8min (tot)
AB_15min(tot)
A_HT_30min(tot)
C_30min(tot)
D_120min(tot)
1
70% (88%)
75% (98,5%)
70% (99,6%)
75% (98,6%)
80% (99,8%)
2
65% (64,3%)
70% (95,4%)
60% (99,5%)
70% (96,9%)
80% (99,2%)
3
60% (48,9%)
60% (95,4%)
60% (98,8%)
65% (93,8%)
80% (99,1%)
4
20% (23,3%)
40% (87,1%)
35% (97%)
60% (86,5%)
70% (98,5%)
5
ei määrit.(7,9%)
ei määrit.(43,3%)
ei määrit.(87%)
ei määrit.(73,1%)
ei määrit.(98,5%)
Taulukko 10.3. : Sairaanhoitokorvausten saajat/ Erikoislääkärit 2015. Kymmenen
kustannuksiltaan isoin erikoisalaa. Laskutettu kokonaiskustannus oli 27,95 milj €.
Aika
Erikoisalat ryhmittäin
Saajat
Käynnit
Perityt
maksut
euroa
Silmätaudit
40 405
47 315
4 642 792
1 033 917
22,3
Naistentaudit ja synnytykset
34 799
41 504
3 608 982
765 871
21,2
Korva-, nenä- ja
kurkkutaudit
17 038
32 315
3 230 122
649 790
20,1
Korvaukset
euroa
Korvaus
%
Ortopedia ja traumatologia
11 857
19 866
2 715 497
521 220
19,2
Lastentaudit
12 134
26 032
2 314 117
480 891
20,8
Yleislääketiede
19 894
28 112
1 654 797
488 090
29,5
Psykiatria
3 211
13 665
1 468 073
415 572
28,3
Ihotaudit
12 140
15 216
1 358 066
266 647
19,6
Anestesiologia
2 975
3 091
1 174 038
208 132
17,7
Gastroenterologinen
kirurgia
3 219
4 732
608 161
150 354
24,7
Lähde: http://www.kela.fi/tilastot
Taulukko 10.4.: Sairaanhoitokorvausten saajat/ Tutkimus ja hoito. Laskutettu
kokonaiskustannus oli 27,4 milj. €.
Pirkanmaa
Aika
Toimenpiteet hoitotyypeittäin
2015 Yhteensä
Fysioterapia
Saajat
Perityt
maksut
euroa
Peritty maksu
e/toimenpide
Laskennallinen
korvaus
e/tpide
462 394 27 389 376
194 476
9 545 797
59,23
49,08
13,69
8,97
Toimenpiteiden
lukumäärä
117 390
22 039
Laboratoriotutkimukset
44 894
134 354
5 656 010
42,10
8,13
Psykologin tutkimukset
20
46
13 940
303,04
42,26
120 482 11 761 861
97,62
28,10
Radiologiset tutkimukset
79 582
Sairaanhoitotoimenpiteet
1 863
12 875
333 613
25,91
7,66
Sädehoito
8
141
71 316
505,79
51,22
Sytostaattihoito
7
20
6 840
342,00
46,00
Lähde: http://www.kela.fi/tilastot
Taulukko 10.5.: Akuteekki liikelaitoksen palvelutuotanto v.2015
Menetelmä
Tutkimukset (lkm)
Potilaat(lkm)
Kolme tärkeintä
%
Radiologia
223 072
88 735
Natiivikuvaus
56
CT
16
UÄ
11
Hengitystutkimukset
27
Sydäntutkimukset
15
Kliin fysiologia
Kliin neurofysiologia
19 523
6 887
12 296
5140
Rasitustestit
12
EEG
35
ENMG,vast
32
Unitutkimukset
Yhteensä
249 482
22
106 171
Selitteet: Natiivikuvaus = perusröntgenkuvaus, CT= tietokonekerroskuvaus, UÄ= ultraäänikuvaus, EEG= aivosähkökäyrä, ENMG-hermo-lihastutkimus
Taulukko 10.6.: Kymmenen eniten tehtyä laboratorio- tutkimusta (lkm), niiden kustannukset(€) sekä
yleisyys- järjestys TAYSssa v.2015
Tutkimus
Lkm
€
Yleisyysjärjestys
PVK
282 148
547 890
6.
CRP
215 578
355 403
12.
Krea
203 264
247 614
16.
Kalium
165 956
211 205
20.
Natrium
162 704
207 662
21.
MRSAVi
126 123
718 901
3.
Alat
94 124
106 027
40.
Afos
74 328
82 754
52.
INR
70 706
152 383
24.
Gluk
70 194
131 569
28.
Yht
1 465 125
2 761 408
Taulukko 10.7.: Taysin myymät palvelut (potilaiden lkm) muille sairaanhoitopiireille ja ostot muilta
sairaanhoitopiireiltä v.2015
MYYNNIT
OSTOT
Ervan shp:t
Pot lkm
€=
Pot lkm
€=
Etelä-Pohjanmaa
2926
19 511 445
497
741 340
Kanta-Häme
4075
21 569 739
720
1 093 680
Päijät-Häme
1947
12 009 131
309
237 635
HUS
1849
3 821 175
1294
9 092 277
Vaasa
1592
8 439 862
82
86 371
Varsinais-Suomi
547
1 087 457
655
3 031 145
Satakunta
1514
4 472 441
290
464 509
Keski-Suomi
933
3 001 604
1844
3 663 553
Muut shp:t
Muut sairaalat
Oikeuspsykiatria *
YHT
*= Vanha Vaasan ja Niuvanniemen sairaalat
2 405 481
15383
73 912 854
5691
20 815 991
Taulukko 10.8.: PSHPn erikoissairaanhoidon kehittämishankkeet v.2016
Taysin kehittämisen hankkeet v.2016
Aihealue
Sisältö
Gastroenterologia ja kirurgia
Toimintaprosessit
Syöpäpotilaan kivun arviointi ja dokumentointi
Otsikko
Kroonisen alaraajaiskemiapotilaan palvelupolku
Otsikko
Pehmytleikkaustoiminta
Prossin osat
Urologiakeskus
Prosessin osat
Gastroenterologia
Prosessin osat
5S /Lean
Lääkärien ja siht toimitilat, varastot
Syöpätautien vastuualue
Kemokur, OECI, BM-toiminta
Sädehoito Tays
Prosessit
Kontrollista kumppanuuteen- Vastuukuntoutusmallista
kompetenssivalmennukseen
Kuntoutuksen vaikuttavuus
YO-yhteistyö ( TaY ja Amsterdam)
Kehitysvammaisen asiakkaan ja psykiatrisen potilaan teknologiaavusteinen hoito ja kuntoutus
eleohjattava AV-laitteiston kehitys ym
Johtaminen ja toiminnanohjaus
Toimintaprosessit
Viestintä, kirjaaminen ja tietojärjestelmät
Toimintaprosessit
Ohjeet
Toimintaprosessit
Yhteistyö, hoidon sujuvuus ja rajapintatyöskentely
Toimintaprosessit
Lean/5S-hankkeet
Toimintaprosessit
Toiminnalliset hankkeet
Tehoidon toteutus
Kirjaaminen ja koulutus
Kirjaaminen
Geriatrisen päivystyspotilaan prosessin
Toimintaprosessi
Acutan monikäynti-potilaat
Toimintaprosessi
Triagen kehittämisen projekti
Toimintaprosessi
EWS (Early Warning Score)-pisteiden kirjaaminen
Akuuttilääketiede
Potilaan palvelukokemuksen parantaminen Acutassa
Palvelu
M&M (Morbidity and Mortality; Kuolleisuus ja komplikaatiot)
Akuuttilääketiede
Acutan vastuualueiden yhdistäminen
Organisaatio
Readmissioiden vähentäminen Acutassa
Akuuttilääketiede
Trombektomia-kandidaatin varhainen tunnistaminen kentällä
Akuuttilääketiede/neurologia
Lasten linja Acutaan
Akuuttilääketiede
Intoksikaatiopotilaiden evaluaatio ja hoidon laadun kehittäminen
Akuuttilääketiede
Puhelinneuvontaan Teleq:n käyttöönotto
Palvelu
Sairaanhoitajan vastaanoton kehittäminen
Toimintaprosessi
Hoidon tarpeen arvioinnin ”seurantamittariston”
Akuuttilääketiede
eLääkekaapin käyttöönotto
Toimintaprosessi
Lääkesovelluksen käyttöönotto
Toimintaprosessi/tietojärjestelmä
Psykiatrisen ja päihdepotilaan päivystysprosessin kehittäminen
Akuuttilääketiede
Sähköisen kirjaamisen kehittäminen
Toimintaprosessi/tietojärjestelmä
Pitkäniemen alueen uudistaminen
Prosessi
Psykiatrian alan hankkeet
Psykiatria
PALOMA: Pakolaisten mielenterveystoimien valtakunnallinen
kehittämishanke (THL ja Tays))
Maahanmuutto
Laboratoriopalveluiden kehittäminen
Palveluprosessit, tuotteet, toiminnan
kustannustehokkuus ja vaikuttavuus
Elektroniset lääkekaapit käyttöönotto 2014-2019
Lääkehuolto
Sairaala-apteekin varastoautomaation ja sisäisen logistiikan suunnittelu
Lääkehuolto
Tampereen kaupungin kuvantamisen tietojärjestelmien siirto PSHP:n
järjestelmiksi 2016
Näkyvien valokuvien arkistointihanke
ICT
Vaskula
Isotooppilaboratorion uudistaminen
Rakennushanke,Tays uudistamisohjelmaan kuuluva
osahanke
Rakennushanke
Hasa röntgenin uudisrakentaminen
Rakennushanke
ICT
Kehitysvammaisen lapsen hoidon ja kuntoutuksen kehittäminen (2016–
2019)
Henkilöstön johtaminen muutoksessa
opinnäytetyö
Deliberatiivinen organisaatioraati
opinnäytetyö
Digitalisaation edistäminen ja Tukipalveluiden digitalisaation suunnittelu,
osahanke
Vauvamyönteisyyden edistäminen Pirkanmaalla
Digitalisaatio
Monikulttuurisuuden kehittäminen Pshp:ssä
prosessit
Syöpää sairastavien lasten palliatiivisen- ja saattohoidon ohjeistukset
LHOY:lle
Lasten avohoitotoiminnan kehittämisprojekti
prosessit
Terve raskaus normaali synnytys
prosessit
Taitava neonataalihoitaja
koulutus
Lasten syöpä- ja veritautien syventävät opinnot (25 op),
koulutus
Näyttöön perustuva toiminta TA4
prosessit
Johtajien kävely TA4 – Gemba Walk
prosessit
Raskaus synnytys ja vastasyntynyt -projekti
Rakennushanke
Gynekologia
Rakennushanke
Lastentaudit ja lastenpsykiatria sekä nuorisopsykiatria
Rakennushanke
MOSA (Monisairaspotilas)-projekti, digitalisaatio-hanke
kuntoutuspoliklinikalla (PKT)
Kuntoutustutkimuspoliklinikan omien palveluprosessien kehittäminen
Tuottavuus, asiakaspalvelu
Kroonisen väsymysoireyhtymän kuntoutuksen kehittämishanke,
digitalisaatio-hanke
AVH jälkipoliklinikkatyön kehittäminen
Digitalisaatio
Sosiaalityön mallinnukset
Prosessit
Sosiaalityön mallinnus Tays aikuis-/akuuttipsykiatria
prosessit
prosessit
Prosessit, Suuntima
Prosessit
”Hybridi”; Tays lastenpsykiatria ja nuorisopsykiatria, Tampereen kaupungin lastensuojelu ja perhetyö, moniammatillisen yhteistyön
kehittämisprosessi
GTT (Global Trigger Tool)-Potilasturvallisuushanke
Tekstin louhinta
Traumatiimikäsikirja
Prosessit
Leikkaukseen kotoa (Leiko)
Prosessti/ Palvelumuotoilu
Palvelupolkujen tarkastelu ja lean-kehittäminen
Prosessit
Poliklinikkahanke
Prosessit
Toiminta- ja taloustilastojen visuaalinen analysointi
Digitalisaatio
Monisilmäsairaiden potilaiden hoitopolun kehittäminen
Prosessit
Erva-alueen pilotti-osasto, kirjaamisen kehittäminen
Prosessit
Big data, 15D
Digitalisaatio
Sähköinen ajanvaraus
Digitalisaatio
Puheentunnistus
Digitalisaatio
Liite 11.1. Pirkanmaan ympäristöterveydenhuollon keskeiset kuvaajat
Henkilöstö / virat ja toimet
Ympäristöterveys
yksikkö
Keurusselän
ympäristön- ja
terveydensuojelu
Yhteensä
Pirkkalan
ympäristöterveyde
nhuolto Pirteva
Tampereen
ympäristöterveyde
nhuolto
Sastamalan seudun
ympäristöterveyde
nhuolto
Yhteensä arvio
nykyinen
Pirkanmaan
maakunta
lisätty Jämsä ja
Kuhmoinen /
lisätty Keuruu
Elintarvike
valvonta
Terveyden
suojelu
Hallinto
(johto ja
avustava
henkilöku
nta)
0,4 htv
Yksikkö
Yhteensä
3,1 htv
Eläinlääkintä
(sis.
eläinsuojeluja eläintautivalvonta)
4,1 htv
Pirkanmaan
maakunnasta;
Virrat, Ruovesi ja
Mänttä-Vilppula
Jämsä
1,4 htv
1,0 htv
1,5 htv
1,8 htv
0,9 htv
5,2 htv
Kuhmoinen
0,2 htv
0,2 htv
0,5 htv
0,1 htv
1
Keuruu
0,5 htv
1,5 htv
1,6 htv
1,4 htv
5
3,1
6,3
7
8
2,8
20,2
3
24
6
8
9
7
19
(ilmoitettu
20 / 1 virka
täyttämätt
ä)
6
13
9
12
3
47 (48)
3
2,5
9
11
1,5
18
30
31
32
25
27
28
35
37
39
8
9
10
98
104
109
Suunnitelmallisen valvonnan kohteet yleinen ympäristöterveys
Ympäristöterveys yksikkö
Keurusselän ympäristönja terveydensuojelu
Aluekohtaiset lukumäärät
arvioitu 25.5.2016
kohteiden %-osuuksien
mukaisesti
Yhteensä
Pirkkalan
ympäristöterveydenhuolt
o Pirteva
Tampereen
ympäristöterveydenhuolt
o
Sastamalan seudun
ympäristöterveydenhuolt
o
Yhteensä
nykyinen Pirkanmaan
maakunta
lisätty Jämsä ja
Kuhmoinen /
lisätty Keuruu
Pirkanmaan
maakunnasta;
Virrat, Ruovesi ja
Mänttä-Vilppula
Jämsä
Kuhmoinen
Keuruu
Kohteet lkm
Elintarvikevalvonta
Kohteet lkm
Terveydensuojelu
Kohteet lkm
Tupakkavalvonta
261 (41 %)
136 (33%)
74 (43%)
216 (34 %)
45 (7 % )
114 (18 %)
636
973
181 (44%)
21 (5%)
78 (19%)
412
898
62 (36%)
10 (6%)
27 (16%)
171
622
2814
2650
1052
421
513
121
4 469 /
4 730 /
4 844
4 197 /
4 399 /
4 477
1 869 /
1 941 /
1 968
Huom.
Keurusselän ympäristön- ja terveydensuojelun tietojärjestelmän (TerveKuu) mukaiset kohteet 25.5.2016
aluekohtaisesti
Ympäristöterveys yksikkö
Keurusselän ympäristönja terveydensuojelu
Yhteensä
Pirkanmaan
maakunnasta;
Virrat, Ruovesi ja
Mänttä-Vilppula
Jämsä
Kuhmoinen
Keuruu
Kohteet lkm
Elintarvikevalvonta
Kohteet lkm
Terveydensuojelu
Kohteet lkm
Tupakkavalvonta
296 (41,3 %)
246 (32,6 %)
71
242 (33,8 %)
48 (6,7 %)
131 (18,3 %)
717
330 (43,8 %)
38 (5,0 %)
140 (18,6 %)
754
59 (35,5 %)
10 (6,0 %)
26 (15,7 %)
166
(42,8 %)
Eläinlääkintähuolto
Ympäristöterveys
yksikkö
Keurusselän
ympäristön- ja
terveydensuojelu
aluekohtaisia
tietoja ei
saatavilla,
arvioitu
% osuuksien
mukaisesti
vakituisten
viranhaltijoiden
toteumista
Pirkkalan
ympäristöterveys
Pirteva
Tampereen
ympäristöterveys
Sastamalan
seudun
ympäristöterveys
Yhteensä
nykyinen
Pirkanmaan
maakunta
lisätty Jämsä ja
Kuhmoinen /
lisätty Keuruu
Sairaskäynnit
virkaaikana
Terveydenhuoltokäynnit
Pieneläin
vastaanottokäynnit
Päivystys
sairaskäynnit
Päivystys
pieneläinkäynnit
Pirkanmaan
maakunnasta;
Virrat, Ruovesi
ja MänttäVilppula
569
42
1932
127
74
Jämsä
Kuhmoinen
Keuruu
Yhteensä
137
50
434
1190
5
0
76
123
1148
153
255
3488
7
28
30
192
101
6
62
243 ostopalvelu
(+ 19 oma)
2753
77
1917
ostopalvelu, ei
raportoitu
2888
159
9867
sis. sarake
sairaskäynnit
virka-aikana
428
2425
139
7927
389
8 635
8 822
9 256
417
422
498
21 643
22 944
23 199
944 + Pirteva
979 + Pirteva
1009 +
Pirteva
1687
ostopalvelu
374
2 135 + Pirteva
2 242 + Pirteva
2 304 + Pirteva
Liite 12.1. Perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa, vanhuspalveluissa ja muissa sosiaalipalveluissa työskentelevän henkilöstön
tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
Julki ne n s e ktori a mma tti ryhmä t
11xx Muut johta ja t (johta jat, yl i mmä t vi rka mi e he t ja
jä rje s töjen johta ja t)
1342 Te rve yde nhuol lon johta ja t
1343 Va nhus tenhuoll on johta ja t
1344 Sosi a a l i huol l on johtaja t
2111 Fyysi kot ja a s tronomit
2113 Kemi s ti t
2131 Bi ol ogi t, ka s vi - ja e l äi nti e tei l i jä t ym.
2211 Lä äkä ri t ja e ri koi s l ä äkä ri t
22211 Yl ihoi ta ja t
22212 Osa s tonhoi ta ja t
2261 Ha mma s lä ä kä ri t
2262 Provi i s orit
2265 Ra vi ts e mus a l a n e ri tyi s a s i antunti ja t
2266 Kuul ontutki ja t ja puhe te ra pe uti t
2269 Muut muua l l a luoki tte l e mattomat te rve yde nhuol l on
e rityi s a si a ntunti ja t
2634 Ps ykol ogit
26351 Sos i a a l ityönteki jä t ym.
26352 Sos i a a l ia l a n suunnitte l i jat ym.
2xxx Muut e ri tyi s a s i antunti ja t
3211 Lä äke ti e te el l i se n kuva nta mi s - ja l a i tete kni ika n
a si a ntunti ja t
3212 Bi oa na l yyti kot (terve yde nhuol to)
3213 Fa rma s e uti t
32211 Sai ra a nhoi ta jat
32212 Terve ydenhoi ta ja t
3222 Kä til öt
3251 Suuhygi e ni s ti t
3254 Opti kot
3255 Fys iote rape uti t ym.
3258 Sa i ra a nkul je tuks e n ens i hoi ta ja t
3259 Fys iote rape uti t
32591 Toi mi ntate ra pe uti t
34121 Sos i a a l ia l a n ohja a jat
34123 Työn- ja a s ka rte l uohja a ja t
3xxx Muut a s i antuntija t
4xxx Toi mi s to- ja a s ia ka s pa l ve l utyönteki jä t
53211 Mie l e nterve yshoi ta ja t
53212 Kehi tys va mmai s te n hoi ta ja t
53213 Sos i a a l ia l a n hoi ta jat
53219 Muut l ä hi hoi taja t
53221 Koti työpa l ve l utyönteki jä t
53222 Henki l ökohta is e t a vus ta jat, oma i s hoita ja t
53291 Hamma shoi taja t
53293 Apte e kki e n l ää ke työnte kijä t
53294 Hie roja t ja kuntohoita ja t
5xxx Muut pa l ve l utyönte ki jä t
678xx Muut työnte ki jä t
9xxx Muut muut työnte ki jä t
53292Vä li ne huol ta ja
3344 Os as tonsi hte e ri
4226 Te rve ys kes kus avus taja
3423 Ohja a ja
53121 Osa s toapul a i ne n
3553 Etuus kä s itte l i jä
3412 Sosi a a l i ohja ja
34122 Erityi s nuori s otyönteki jä
4312 Sosi a a l i al a n ohja a jat ja neuvojat
Yhte e ns ä
Perusterveydehuollon palvelut
Erikoissairaanhoito
htv
htv
Työnte ki jöide n
l ukumä ä rä
2015
8
22
4,6
22,3
1
1,0
pa l ka t (1000 €)
2015
Työnte kijöi de n
l ukumä ä rä
2015
16
15,0
18
20,4
942,9
28,9
174,3
18,2
9,0
22,7
22,6
2,7
73,7
79,3
376
17
63
152
355,8
16,1
65,0
141,6
8
29
7,3
26,2
928
29
179
18
8
13
20
8
91
52
7,6
86,0
125,7
3
64
74
8
9,5
143
144,9
19
21,0
1
653
403
0,5
678,9
414,0
201
15
41
2337
4
234,2
29,0
43,2
2 714,8
3,7
71
67,6
79
78,6
44
13
29
2
76
92
4
36,9
10,7
27,5
1,0
80,4
104,2
1,5
136
3
2
118
7
5
34
17
9
639
300
186
184,8
1,5
2,2
125,3
7,3
5,0
36,0
16,4
9,1
682,7
305,1
210,5
3
255
3,8
269,9
215
212,6
10,1
15,6
37,4
46,0
69,0
3,0
0,0
0,0
17
37
7
30
6
1
13
2916
3 219,0
121 215,4
347
347,8
8
16
5
482
763
139
8,4
18,8
5,0
490,3
763,6
205,2
7311
7 991,5
Vanhuspalvelut
pa l ka t (1000 €)
2015
htv
Työnte ki jöide n
l ukumä ä rä
2015
3
1
28
1
htv
Yhteensä
pa l ka t (1000 €)
htv
pa l ka t (1000 €)
Työnte ki jöide n
l ukumä ä rä
2015
2015
26
29
23
18
26,9
26,3
24,8
22,6
20,4
9,0
1316
46
291
170
8
21
60
1 308,4
45,0
290,3
159,8
9,0
30,0
57,8
4,1
24,8
380,5
6,4
28,1
19
184
519
12
200
17,3
184,4
592,9
8,4
202,9
51,2
3,6
220
15
42
3362
442
255,1
29,0
43,7
3 766,8
473,9
136
74
2
220
10
56
51
456
49
831
488
200
181
106
2512
647
285
223
16
37
658
772
340
7
1
13
1
17
14
2
3
15
15462
184,8
69,1
2,2
226,9
10,3
54,7
50,7
486,8
39,0
952,1
500,1
222,0
184,8
106,7
2 629,9
633,7
142,5
221,0
28,9
47,8
714,7
811,6
473,0
6,0
0,0
0,0
1,0
9,8
9,1
0,0
3,0
8,7
16 971,9
Työnte kijöi de n
l ukumä ä rä
2015
2015
1,5
1,0
24,8
1,0
8
3
1
21
5,8
3,0
0,0
20,6
0,0
8
7,0
4
2,7
41
43,2
8
7,7
11
3
3,0
6
2
21
7,4
2,0
20,4
5
29
387
10
28
325
30
259 522,9
Muut sosiaalipalvelut
pa l ka t (1000 €)
322,0
52,5
21
3
7
3
63
14
21
25
10
21,0
3,0
12,9
3,0
53,6
13,6
19,4
26,1
10,0
95
1840
582
281
94,1
1 930,9
588,4
136,0
13
69
1
157
1
13,4
112,3
1,0
185,5
3,0
1
17
1,0
9,8
3694
2015
3 894,7
47
5
117 895,0
2
2,0
1
347
24
95
71
1,0
389,4
15,3
169,6
64,8
181
8
70
65
4
184,8
8,8
81,4
45,3
6,5
2
70
1
14
13,8
74,7
1,0
13,4
14
2
3
15
1541
9,1
0,0
3,0
8,7
1 866,9
46 050,0
544 683,4
Liite 12.2. Työterveyshuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat vuonna 2015
Hämeenkyrö
Kangasala
htv
Nimikkeet
Toimitusjohtaja
Johtava ylilääkäri
Työterveyshuollon ylilääkäri
Ylilääkäri
Apulaisylilääkäri
Työterveyslääkäri
Terveyskeskuslääkäri
Lääkäri
Työterveyshuollon osastonhoitaja
Vastaava työterveyshoitaja
Työterveyshoitajat
Terveydenhoitajat
Työfysioterapeutit
Fysioterapeutit
Johtava työterveyspsykologi
Työterveyspsykologi
Psykologit
Sairaanhoitaja
Lähihoitaja
Poliklinikanhoitajat
Terveyskeskusavustajat
Toimitusjohtaja
Vastuualuepäällikkö
Yhteyspäällikkö
Asiakkuuspäällikkö
Toimistopäällikkö
Talouspäällikkö
Talousvastaava
Taloussihteeri
Palvelupäällikkö
Palvelujärjestelijä
Viestintäsihteeri
Palvelusihteeri
Hallintosihteeri
Työterveyssihteerit
Kurssisihteeri
Toimistosihteeri
Palvelusihteeri
Sihteeri
Vastaanottohoitaja
Yhteensä
Työntekijöiden
lukumäärä
2015
palkat tp
(1000 €)
2015
Sastamala
htv
Työntekijöiden
lukumäärä
2015
1
1,0
palkat tp
(1000 €)
2015
Tampere
htv
Työntekijöiden
lukumäärä
1
2015
palkat tp
(1000 €)
2015
Virrat
htv
Työntekijöiden
lukumäärä
2015
Ylöjärvi
palkat tp
(1000 €)
2015
htv
Työntekijöiden
lukumäärä
2015
PSHP
palkat tp
(1000 €)
2015
htv
Yhteensä
palkat tp
(1000 €)
htv
Työntekijöiden
lukumäärä
1
2015
0,6
1
1
9
1,0
5,7
10
3,5
7
5,0
2
18
0,7
17,0
8
7,3
7
6,2
3
3,1
1
1
1,0
1,0
2
2,4
2015
Työntekijöiden
lukumäärä
2015
palkat tp
(1000 €)
2015
1
1
1
35
2
1
5
1
4,2
1,0
11
2,8
2
5
5,0
16
16,1
2
2,0
4
3,7
1
0,5
1
1,0
2
5
1
0,3
31
4
9
2
1
8
1
1
1
4
1
1
1
2
1
1
1
1
1
2
2
1
2
1,6
1,7
0,7
1,4
2,0
1
1
1
2
8
1
3
5,0
3
3,0
1,0
1
4
3
111
2
18
2,0
16,7
794,0
41
30,6
1 220,0
128
89,8
4 800,0
7
5,6
235,0
6
60
5,5
45,7
2 030,9
2
1,9
22
19,7
878,2
htv
Työntekijöiden
lukumäärä
2
1
1
2
2
44
2
34
1
2
82
6
26
2
1
13
2
1
1
4
3
1
1
2
1
1
1
1
1
2
1
1
4
2
13
1
3
1
3
8
280
2015
1
palkat tp
(1000 €)
2015
1
1
6
16
1
1
47
2
16
5
1
1
2
3
5
1
2
8
211
10 069,1
Liite 12.3. Ympäristöterveydenhuollossa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja palkat
vuonna 2015
Pirkkala
Nimikkeet
Ympäristöterveyspäällikkö
Terveystarkastaja
Ympäristöinsinööri
Hygieenikkoeläinlääkäri
Terveysinsinööri
Praktikkoeläinlääkäri
Valvontaeläinlääkäri
Toimistosihteeri
Eläinlääkäri
Palvelusihteeri
Hygieenikköeläinlääkäri
Terveysvalvonnan johtaja
Vastaava eläinlääkäri
Ympäristötarkastaja
Ympäristöterveystarkastaja
Kaupungineläinlääkäri
Toimistosihteeri
Toimistonhoitaja
Yhteensä
Sastamala
htv
palkat tp
(1000 €)
Tampere
Työntekijöiden
lukumäärä
htv
palkat tp
(1000 €)
2015
2015
5
5,0
Työntekijöiden
lukumäärä
1
12
2015
0,6
12,0
2
2,0
2
1,3
6
1
1
6,0
1,0
1,0
8
7,8
1
1
1
1
1,0
1,0
1,0
1,0
19
18,1
23
22,6
2015
936,0
824,0
Työntekijöiden
lukumäärä
1
18
12
2
1
9
3
2
48
Keuruu
htv
2015
1,0
17,7
11,8
1,5
1,0
10,0
2,5
1,7
47,2
palkat tp
(1000 €)
2015
Yhteensä
Työntekijöiden
lukumäärä
htv
2015
0,2
palkat tp
(1000 €)
2015
0,3
2 008,0
4
4
0
0
8
3,8
3,8
0,1
0,1
8,3
339,3
Työntekijöiden
lukumäärä
2
35
12
2
1
9
7
2
14
1
1
1
1
1
5
4
98
htv
2015
1,8
34,7
11,8
1,5
1,0
10,0
6,1
1,7
13,8
1,0
1,0
1,0
1,0
1,0
4,8
3,8
0,1
0,1
96,2
palkat tp
(1000 €)
2015
4 107,3
Liite 12.4. Sosiaali- ja terveydenhuollon tukipalveluissa työskentelevän henkilöstön tehtävänimikkeet, työntekijöiden lukumäärät, henkilötyövuodet ja
palkat vuonna 2015
Palveluntuottaja
Nimikkeet
Yleishallinto
ICT
Pääkäyttäjäpalvelut
Hankintatoimi
Kiinteistöpalvelut
Laitepalvelut
Ateriapalvelut
Puhtaanapitopalvelut
Talouspalvelut
Tutkimus ja kehittäminen
Henkilöstöpalvelut
Tarkastuspalvelut
Arkistopalvelut
Asiakasmaksut
Henkilöliikenne
Muut
Yhteensä
Työntekijöden
lukumäärä
236
49
21
133
225
69
429
946
77
22
116
3
17
39
17
212
2 609
htv
2015
220,0
48,2
20,1
122,9
208,2
63,2
379,9
976,0
76,0
39,9
118,9
3,6
15,2
66,4
14,3
142,6
2 515,4
palkat
(1 000 €)
10 490,9
2 614,6
801,5
3 511,8
7 714,0
2 159,3
9 952,1
23 528,7
2 833,0
1 448,2
4 017,1
140,8
462,3
1 165,9
540,0
7 258,3
78 638,5
sote-sektori
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
kunnan muu
yksikkö
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
x
ostopalvelu
ostopalvelueurot
(1000 €) / vuosi
x
635
x
227
x
340
x
x
22
1 225

Similar documents