Järviseudun sanomat Järviseudun sanomat

Transcription

Etelä-Pohjanmaan Järviseudun ja ympäristön kesälehti
Kustantaja:
Järviseudun Mediatalo Oy
Järviseudun
sanomat
Pääkirjoitus
Meili
ilmestyy
2016
seuraava lehti 5.7.
Aineistoaikataulu:
Valmistettava
aineisto:
28.6. klo 16
mennessä
Painovalmis
aineisto:
30.6. klo 16
mennessä
9.8.
13.9.
18.10.
15.11.
13.12.
Kannen kuvat:
Maija Ahonen
Saila Collander
Maritta Raudaskoski
Ihanat ihmiset rannoilla
SUOMESSA ON NOIN 190 000 JÄRVEÄ JA USEIDEN
satojen kilometrien pituisesti rannikkoa. Erityisen paljon vesistöjä ja uimarantoja löytyy Järviseudulta. Rantoja on sekä mökkien
omistajilla yksityisessä käytössä että yleisiä uimarantoja kaikkien
käyttöön. Jokaiselle halukkaalle löytyy mahdollisuus pulahtaa kesällä uimaan. Rannat täyttyvät aurinkoisina päivinä ruskettuneista, iloisista ihmisistä.
UIMATAITO ON TÄRKEÄ TAITO.
Ennen vanhaan lapset oppivat sen itsekseen leikkiessään kesäkaudet uimarannoilla toisten lasten kanssa. Nykyisin uimaopetus
sisältyy monen koulun liikuntasuunnitelmaan ja ammattitaitoisten uimaopettajien opetusta on saatavilla myös uimahalleissa.
Kesäisin uimakouluja järjestetään lisäksi luonnonvesien rannoilla.
Suomen Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton tilaston
mukaan viime vuonna hukkuneita oli yhteensä 94.
Ylivoimaisesti eniten hukkumistapauksia oli luonnollisesti kesäaikana ja kaikkein eniten hukkuneita oli heinäkuussa. Hukkuneista miehiä oli
79 ja naisia 15.
TILASTOJEN MUKAAN LÄHES
joka kolmas suomalainen on uimataidoton,
mikä on ihme tuhansien järvien maassa. Uimaopetus- ja hengenpelastusliiton missio on, että
jokainen suomalainen osaa uida ja pelastaa veden
varaan joutuneen eikä kukaan huku uimataidon puuttumisen vuoksi. Mahdollisuuksia uimataidon opettelemiseen löytyy
niin lapsille kuin aikuisillekin.
NAUTITAAN KESÄSTÄ – RANNOISTA, UINNISTA,
lomailusta, auringonpaisteesta, markkinoista, teattereista ja kaikista kesän tapahtumista. Ihanaa ja turvallista kesää kaikille!
Päätoimittaja:
Maritta Raudaskoski
[email protected]
puh. 0400 774 389
Myyntipäällikkö:
Airi Hakala
[email protected]
puh. 0400 954 080
Osoite: Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi | Sähköposti: [email protected] | [email protected]
www.meili-lehti.fi | Tekstiviestipuhelin: 044 7656 706
Kustantaja: Järviseudun Mediatalo Oy | Sivunvalmistus: Mainosmaa Oy | Painopaikka: Botnia Print Oy | Jakelu: Posti Oy | Painosmäärä: 18 000 kpl
Jaetaan jokaiseen kotiin Alajärvellä, Vimpelissä, Evijärvellä, Kauhavalla ja Lappajärvellä. Jakelupisteet Kaustisen, Kokkolan ja Pietarsaaren Halpa-Halleissa. Luettavissa myös netissä.
2
Verho- ja
Mattotalosta
valtava valikoima
sisustustekstiilejä
MATTOJA
HURJAN PALJON
mm. sileät ja
nukkaiset, puuvilla-/
naru, puuvillaräsy- ja
puuvillatrikoomatot,
muovi- ja muovi/LPmatot, käytävämattoja
pohjauksella,
keinutuolimatot jne.
Monia malleja saa
tilattua myös omilla
mitoilla ja värillä.
KANKAITA
RUNSAS VALIKOIMA
mm. verho-, lasten-,
päällystys-, päiväpeite-,
pimennysverho-,
vahakankaat jne.
SISUSTUSTEKSTIILIEN
OMPELUPALVELU
Pietarsaaressa
HUOM!
ta pa htu u...
Myös pimentävät
rullaverhot!
20.5.-15.9. Nanoqin kesänäyttely
”Nykyajan suomalaiset naparetkeilijät”
1.6.-31.8. Iltatori maanantaisin
1.6.-27.7. ”Come to Finland - Riemuhuuto
paratiisista” – matkailujulistenäyttely
Tupakkamakasiinissa
13.-24.7.
Teater Jacobin ”gabriel@rosenlund”
Aspegrenin puutarhassa (ruotsinkiel.)
17.-24.7.
JAAKON PÄIVÄT
20.7.
Operetti ”Wieniläisverta”
Schaumansalissa
24.8.
Spotlight – Kulttuurin ja Kaupan Yö
29.10.
Seniorikonsertti Schaumansalissa
II-LAADUN
MATOT
PUOLEEN
HINTAAN
RUNSAASTI
kokoja
ja malleja
Lisää tapahtumia: www.pietarsaari.fi/matkailu
MATKAILUTOIMISTO
Raatihuone, Kauppatori 1, Pietarsaari
Puh. 044 785 1425, 044 785 1893
[email protected]
040 5085 121 | ma-pe 9-17, la 9-14
Maneesintie 4 G, LAPPAJÄRVI
3
120 henkeä vetävä kirkkosali. Alttarina arvokas luonnonkivi, johon on sulamassa ollessaan muodostunut ristin kuva.
Kivikirkko on seikkailu
omaan itseen
Tapio Autio jäi keväällä eläkkeelle poliisintyöstä, jota hän ehti tehdä 36 vuotta.
Keinutuoliin loppuiäksi rojahtaminen ei kuitenkaan onnistu, sillä jäljelle jää turistien vastaanotto ja heille tarinoiminen hirvennahkoihin sonnustautuneena Ateljee
Autiolla.
Teksti ja kuvat: Henri Ruuska
ITE-TAITEILIJAN VAPAA-AJALLAAN
ja omalla rahoituksellaan 21 vuoden aikana
Tapolanvuorelle rakentama pyhäkkö — kirkko, linna ja näyttelytilat — on vaikuttava näky.
Pyhäkössä on yli 200 kivimaalausta sekä esimerkiksi kaiverrus- ja moottorisahatöitä, jotka
käsittelevät kristillisiä, kalevalalaisia ja metsästysaiheita, ja pala kerrallaan syntyy uusia taideteoksia.
–Vähän kaikkea olen kokeillut. Tämä on ollut
minulle akkujen lataamista ja itseni kasvattamista henkisesti, hän kertoo.
Kiveen materiaalina Autio alun perin kiintyi, koska siinä ei ole valmiita ominaisuuksia.
Pääasiassa hän käyttää Alajärven Viranperän
värisävyltään erikoista louhoskiveä, Alajärven
Hoiskon kiillekiveä, jolla hän vuoraa maalausteoksia, ja Pihtiputaan tummaa, graniitinomaista kovaa liuskekiveä. Toisaalta ateljeessa on myös teoksia, jotka ovat pelkästään
paikalleen asetettuja luonnonkiviä — esimerkiksi kirkkosalin arvokas alttarikivi, johon sulamisvesi on muodostanut täydellisen ristin
merkin.
–Moni kivi sellaisenaan riittää kiehtomaan
ihmistä. Niissä näkee hahmoja, ja erilaisessa
valossa ne näyttävät erilaisilta.
Viime aikoina hän on siirtynyt käyttämään
vähemmän raskasta kiveä ja tehnyt sen sijaan
puuveistoksia ja vanerimaalauksia.
4
Noita-akka ja poro vanerista.
SISÄLTÖÄ TEEMOITTAIN
Seitsemällä osastolla on kullakin oma teemansa, joiden kautta Autio pyrkii kuvaamaan
elämän koko kirjon. Viimeisimpänä on valmistumassa metsästyssali, johon on pantu aiheeseen liittyviä kivimaalauksia ja moottorisahatöitä.
–Luonnossa yksin vaeltaminen ja rauhassa miettiminen on monelle henkireikä, eikä saalis ole aina tärkeintä. Metsässä voi ratkaista
monia henkilökohtaisia ongelmia parisuhteesta, taloudesta
tai muulta elämänalueelta.
Suojelusenkelitöillään Autio pyrkii kuvaamaan sitä,
kuinka itse kukin saa elämänsä aikana suojelua. Entisenä
poliisina hän tietää, että henki voi
usein olla hiuskarvan varassa.
–Monesti ihminen, jolle on tullut kolhuja ja tappioita, on selkä seinää vasten, ja yksi
väärä sana tai väärä ele voi saada tällaisen
ihmisen, etenkin aseella varustautuneen, viemään itsensä ja lähelle osuvat mukanaan.
Esimerkki Aution kalevalalaisista töistä käsittelee tunnettua kamppailua, jossa Väinämöinen laulaa Joukahaisen suohon. Se on Aution
mielestä verrattavissa koulu-, työpaikka- tai
Veistos ateljeen sisäänkäynnillä.
nykypäivänä nettikiusaamiseen, jossa toista vahingoitetaan sanoin.
–Nettikiusaamisessa joku, joka on jäänyt vaikka seurustelusuhteessa tappiolle, yrittää kuitata
netissä kuvin ja sanoin anonyyminä kärsimänsä
vääryyden. Tappion tunnustaminen on monelle
kova paikka. Se on nykyajan laulamista suohon.
Ihmistä koskettaa kaikkein eniten se,
kun hänestä kaivetaan esiin jokin
heikko kohta ja häntä lyödään
sanoilla.
Hän toteaakin, että Kalevalassa on paljon viisautta, ja
sen pakanallinen maailma
on verrattavissa Raamatun
opetuksiin, sillä molemmat
käsittelevät ihmiselle luonnollisia asioita.
TURISTIKOHDE
Järviseudun mittapuulla ateljee on turistikohde, ja Suomen oloissa se on harvinaisuus,
jollaista ei muualta löydy. Paikallisia ei juuri
näy, mutta huhtikuusta joulukuuhun Autio ottaa
vastaan turistiryhmiä Loviisaa ja Kemijärveä
myöten, ja ruotsinkieliseltä rannikolta käy myös
paljon ihmisiä kulttuurimatkoilla tulkin kanssa.
Autio kertoo, että pyhäkön tarkoitus on olla
henkinen elämysmatka omaan itseen, saada
kävijä miettimään elämän kulkua. Hän ei kuitenkaan tuputa omia näkemyksiään, vaan kukin saa muodostaa omat ajatuksensa elämästä,
syntymästä ja kuolemasta korviensa välissä.
–Moni tänne tullut tuntee pienuutta ihmisenä
henkisyyden ja kiven edessä.
Tulijaa pohtiva enkeli ateljeen sisäänkäynnillä. Suojelusenkeliteema on Autiolle
poliisina ollut merkittävä.
Näkötornissa 12-metrinen teos, jossa on
neljä enkeliä ja suojelija. Vanerista, pultattu kiinni.
Metsästysaiheisia kivimaalauksia. Metsä
on Autiolle paikka, johon ihminen voi
mennä rauhoittumaan ja ratkomaan ongelmia kaikessa hiljaisuudessa.
5
Suomihittejä
ja merirosvoseikkailuja
Teksti ja kuvat: Saila Collander
LAPPAJÄRVELLÄ TEHDÄÄN TÄNÄ KESÄnä tuttuun tapaan teatteria sekä lapsille että
aikuisille. Halkosaaren kesäteatterissa naurattaa 29. kesäkuuta alkaen farssi Täydelliset
häät, jonka ohjaa Aleksander Anria. Elokuun
kolmena ensimmäisenä viikonloppuna lavan
valloittaa Suomihitit-show, jossa kuullaan legendaarisia hittejä Sami Hintsasen, Nina Tapion, Hanna-Riika Siitosen ja Ville Pusan
esittäminä.
Itäkylässä seikkailevat merirosvot ja muut
vauhdikkaat hahmot Kulttuuriyhdistys Karikko
ry:n kesänäytelmässä.
MERIROSVOJEN MAAILMAAN
Itäkylässä katsojien eteen nousee Kapteeni
Keikku, Karpan kauhu.
Merirosvopäällikkö parkkeeraa aluksensa
miehistöineen Itäkylätalon rantaan. Seikkailussa nähdään yleisölle aikaisemmilta vuosilta
tuttu Tolska-tonttu, jota esittää Tuija Ahola.
Kapteeni Keikkuna nähdään Teemu Lehto.
Kapteeni Keikku ja muut mukavat hahmot seikkailevat Itäkylässä tänä kesänä. Harjoituksissa
toukokuun lopulla Ari Kujalan nikkaroima merirosvoalus oli vielä ilman maalia.
Näytelmässä on mukana 11 harrastajanäyttelijää Vimpelistä ja Lappajärveltä.
–Se on suurin määrä, mikä meillä on näissä
kesänäytelmissä koskaan mukana ollut, Katja
Kujala kertoo.
Hän vastaa kesänäytelmän käsikirjoituksesta
ja ohjauksesta.
Kujalaa ilahduttaa erityisesti se, että aikuisten lisäksi näyttelijöinä nähdään useita lapsia
ja nuoria.
Aikaisempien kesien tapaan myös tänä kesänä näytelmän jälkeen pidetään työpajoja, joita
vetävät näyttelijät. Työpajojen teema liittyy näy-
telmään.
Kapteeni Keikun vauhdikkaisiin vaiheisiin
pääsee tutustumaan Itäkylän kylätalon pihapiirissä, jossa on näyttämö katsomoineen. Tänä
kesänä näyttämöllä nähdään luonnollisesti
myös merirosvolaiva.
Lapsille ja lastenmielisille suunnatun näytelmän ensi-ilta on heinäkuun kolmantena päivänä. Luvassa on kahdeksan esitystä, joista viimeinen 13. heinäkuuta.
Näytelmän tuottaa Kulttuuriyhdistys Karikko
ry yhteistyössä Järvilakeuden kansalaisopiston
kanssa.
KIRJOITUSKILPAILU
Kuukausilehti Meili järjestää kaikille avoimen kirjoituskilpailun jonka aiheena on
Sitä kesää
envoiunohtaa
KESÄÄN liittyy lämpimiä muistoja, tapahtumia, sattumuksia, surua ja iloa, auringon lämpöä
ja sadetta, työtä, huvituksia ja ihmissuhteiden kirjoa. Niitä on meillä jokaisella varastossa.
Kerro niistä muillekin kirjoituskilpailun välityksellä.
VOIT KIRJOITTAA muistoja lapsuudesta vuosien takaa tai vaikka tämän kesän tapahtumista.
Julkaisemme kirjoituksia useissa seuraavissa Meili-lehdissä, julkaistavat kirjoitukset valitsee
toimitus. Kirjoituksessasi voit käyttää nimimerkkiä, mutta jätä yhteystietosi mahdollista arvontavoittoa varten.
LÄHETÄ kirjoitukset viimeistään elokuun loppuun mennessä sähköpostilla osoitteella [email protected] tai kirjeessä osoitteella Meili, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi.
6
PALKINNOT
Kaikkien kilpailuun osallistujien
kesken arvotaan elokuun lopussa
yksi
kahden vuorokauden
MAJOITUSPAKETTI
aamiaisella yhdelle hengelle
Kaustisen Kansanlääkintäkeskuks
essa
2 kpl
50 €
RAHAPALKINTOA
ja lisäksi
5 TAVARAPALKINTOA!
Mainos
TuuHet - hotelli-ravintola
Evijärvellä
- laadukkaasti viihtyisä ja persoonallinen
HYVÄ RUOKA ON ELÄMYS, JA HOTELLI RAVINTOLA TUUHETISSA EVIJÄRVELLÄ SEN VOI VIELÄ
nauttia kaikkia muitakin aisteja inspiroivassa ympäristössä. Ravintolan sisustus on ainutlaatuinen, sillä ravintolassa
voi tutustua mm. Juhani Palmun taiteeseen. Muutoinkin ravintolassa on todella paneuduttu viihtyisyyteen ja käytetty
taiteellista otetta, mikä tekee paikasta on nähtävyyden jo sinällään. TuuHet on edustava ja viihtyisä hotelli-ravintola
koko perheelle niin arki- kuin juhlaruokailuihin ja erilaisten tilaisuuksien järjestämiseen. Hotelli-ravintolan edustalla on hyvät paikoitustilat myös busseille, joilla pääsee aivan sisäänkäynnin lähelle vaivattomasti. Hotellissa on
kuusi viehättävää huonetta. TuuHet kannataakin merkitä ehdottomasti tämän kesän pidempien tai lyhempien
matkojen etapiksi, ja kokea tämä ainutlaatuinen ravintola-hotelli elämys Evijärvellä.
RAVINTOLASTA ARKEEN JA JUHLAAN
Asiakaspaikkoja salissa on 100 hengelle. Aurinkoinen 30-paikkainen kesäterassi yhdessä tunnelmallisen 80-paikkaisen baarin kanssa täydentävät salitilaa.
LOUNAS
Arkisin TuuHetissa on runsas ja edullinen seisova lounaspöytä, joka sopii hyvin myös kiireiselle
ruokailijalle. Salaattivaihtoehtoja on useita ja lämpimiä ruokia vähintään kahta lajia, lisäksi tarjolla on
jälkiruoka ja kahvi. Pienellä varoitusajalla
katamme seisovan pöydän edullisesti ryhmiä varten myös muina kuin lounasaikoina,
kerrotaan TuuHetista.
Maineikas á la carte- keittiömme tyydyttää
ruokahalusi kaikkina viikonpäivinä aamusta
iltaan. Pettämätön ammattitaito ja kokemus takaavat että TuuHetin tunnelmassa luontuvat niin perhejuhlat, kokoukset kuin kahdenkeskiset kohtaamisetkin.
Juhlapalvelusta voi tilata tarjottavat myös muualla
järjestettäviin tilaisuuksiin.
HUONEET
Hotellissamme on 6 huonetta
• kahden hengen huone 95 €/vrk
Kirkkotie 25, 62500 Evijärvi
(06) 765 1143, 040 527 7345
[email protected]
Avoinna ma-pe 11-17, la 21-02 (03)
7
Kesäteatteria Härmässä!
KAARINA HEIKINHEIMO
Lumous / tekstiilitaidetta / 11.6.–4.9.
Impi, Auvo ja lemmen tyrskyt
Kirj. Maija-Liisa Isosomppi
To 30.6 klo 19, Pe 1.7 klo 19, La 2.7 klo 14,
Su 3.7 klo 14, To 7.7 klo 19, Pe 8.7 klo 19,
Su 10.7 klo 18, Ma 11.7 klo 19, Ti 12.7 klo 19
kirjoit
tanut
Heikki
Luoma
Ti 28.6 klo 19,
Ke 29.6 klo 19, Su 3.7 klo 18, Ma 4.7 klo 19,
Ti 5.7 klo 19, La 9.7 klo 15, Ke 13.7 klo 19
MARI HALLAPURO
Alinen / grafiikkaa / 11.6.–4.9.
Perusnäyttely
EERO NELIMARKAN
Pariisi on Sesam
Akka vaikka väkisin
ETELÄ-POHJANMAAN ALUETAIDEMUSEO
NELIMARKKA-MUSEO
Kaarina Heikinheimo, Lumous, 2014.
Pekkolantie 123 / 62900 Alajärvi
p. 06 557 2129 / www.nelimarkka-museo.fi
Uusi katettu katsomo!
Liput: 18 € / 15 € / 5 € sis. kahvi ja pulla
Onnelanranta 2, Alahärmä
www.onnelankesäteatteri.fi
Varaukset: 0600 95020
Avoinna: ti-pe 11-17, la 12-16 , su 12-17
Liput: 6/4€ / Museokortti
Jo 33. kerran Evijärven
Vasikka-ahon
Markkinat
su 17.7.2016 klo 10-16
paikkavaraukset 050 5232 391/Jyrki
LEKAA JA
LEIVOKSIA
Kirj. Rauli Jokelin - Panu Raipia | Ohj. Margit Carpelan
ENSI-ILTA LA 11.6. KLO 19
Esitykset lauantaisin klo 19 ja sunnuntaisin
klo 15, paitsi 24.7. klo 19
12.6., 18.6., 19.6. | 2.7., 9.7., 10.7., 24.7., 30.7., 31.7. | 13.8., 14.8.
Liput ennakkovaraus 050 5702 378 | [email protected]
Liput 15 €, lapset alle 12 v. 10 €, sis. väliaikatarjoilun
Inkantie 33, 34980 Killinkoski | Virrat
www.killinteatteri.com
KESÄSEUDUN VIILEIN AUTORATA
SILLANPÄÄN KARTANOSSA!
Tutustutaan ja perehdytään alueen historiaan, tapahtumiin jne.
• Hallapuro: keskiviikko 22.6.2016 klo 13.00, kokoontuminen Kylätalolla (ent. koulu),
kävelyttäjänä Aimo Mässbacka
• Koskela: keskiviikko 22.6. klo 17.00, kokoontuminen Jokisillalle, kävelyttäjänä Eino Koskela
• Pokela: keskiviikko 29.6.2016 klo 18.00, kokoontuminen Pokelan kentällä, kävelyttäjänä Seppo Kataja
• Kirkonkylä: Vimpelin markkinoiden aikaan lauantaina 9.7.2016, kävelyttäjänä Tuomo Vihriälä
• Vinni – Lyökkönen – Tuomaala: lauantai 20.8. klo 11.00, kokoontuminen Vinnin vanhalla koululla
(pyörä mukaan): kyläpyöräilyn johtajana Riitta Koivukoski
• Sääksjärvi: Vanhapiha – Hiillos – Mäkelä – Bergbacka – Seuratalo – lauantai 20.8. klo 12.00.
(pyörä mukaan): kyläpyöräilyn johtajana Mirja Lassila. Lopuksi kahvitus Sääksjärven Nuorisoseuran
talolla (Järviseudun Sanomat)
VARAA RATA PORUKKASI KÄYTTÖÖN!
Polttarit, synttärit, yritysten virkistyspäivät jne.
Ryhmän koko 4-12 hlöä. Rata on 6-urainen ja 27 m.
Tilassa ilmastointi. Kesätarjous majoittuville asiakkaille:
ILMAISET AJOKIERROKSET RADALLA!
Tulossa olevat kyläpyöräilyt, joiden ajankohta ilmoitetaan myöhemmin:
• Lakaniemi • Pyhälahti • Rantakylä – Sainpakka – Lypsinmaa
MUITA TAPAHTUMIA:
Vimpelin joululehdet vuodesta 1976 ja leikekirjoja Vimpelin tapahtumista
esillä Vimpelin kirjastossa viikosta 26 eteenpäin.
Kuvia Vimpelistä vuosien varrelta Strang – Spangarin sukuseuran juhlassa
16.7.2016 liikuntahallissa.
Elokuvaesityksiä elokuussa muun muassa V.K. Aron kaitafilmi yms. nuorisotalolla
150 vuotta
Lokasaarentie 5, Sillanpää, Veteli • www.kemora.net
8
Mainos
Lappajärvi -risteily
M/S VEANNETAR LAPPAJÄRVELLÄ
Kesän 2016 aikataulunmukaiset lähdöt Kivitipun
laivalaiturista seuraavasti ajalla 8.6. - 3.8.:
keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 18 sekä lauantaisin
ja sunnuntaisin klo 13
Hinnat: aikuiset 10 €, lapset: 5-12 v. 5 €,
alle 5-v. maksutta, perhelippu 25 €
Ryhmämatkojen varaukset numerosta 040 6592 035
(Reijo Keto) tai sähköpostilla [email protected]
Ryhmäristeilyn hinta on 280 € ensimmäinen tunti ja
100 € seuraava alkava tunti (max 58 matkustajaa)
Risteily soveltuu liikuntarajoitteisille auttaen.
Sääolojen vuoksi risteily voidaan perua.
Ilmoitamme peruuntumisesta aina facebookissa sekä
kotisivuillamme.
LATOMERILAIVOILLA UPEITA RISTEILYELÄMYKSIÄ LAPPAJÄRVELLÄ JA LAPUALLA
“Lappajärvi on Suomen suurin meteoriittikraatteri.
Lappajärven kraatterin läpimitta on 35 km (järven
mitat 17-35 km), ja se on nykyisten arvioiden mukaan
iältään 73,3 ± 5,4 miljoonaa vuotta. Se olisi tämän mukaan syntynyt liitukauden lopun kiihtyneessä meteoriitti- ja asteroidipommituksessa. Törmääjän läpimitta
saattoi olla alle 0,5 km ja se räjähti törmätessään maahan 80 gigatonnin voimalla. Jopa talon kokoisia kiviä
arvellaan sataneen 70 km:n säteellä ja kaiken elämän
tuhoutuneen 200 km:n säteellä. Paineaalto pyyhki
kaiken maan tasalle. 350 km:n päässä miltei kaikki
eläimet kuolivat, ja tuhovaikutukset alkoivat vasta 650
km:n päässä olla niin heikkoja, että
eläimiä selvisi vahingoittumattomina. “
Näin kerrotaan tietokirjoissa Lappajärven syntymisestä. Tälle mystiselle järvelle
kannattaa tehdä kesän
ainutlaatuinen
risteily
Pidätämme oikeuden muutoksiin.
Veannettarella. Kipparina toimii järven ja sen monien
saarien tarinat hyvin tunteva Reijo Saari. Risteilyllä pääset myös käsin koskettelemaan kraatterijärven kiveä.
Lappajärvi on Etelä-Pohjanmaan maakuntajärvi.
Lapuanjokiristeily - kulttuurihistoriaa ja
puutarhaelämyksiä
Noin tunnin mittaisen risteilyn aikana Lapuan- ja Nurmonjoilla voit ihailla kauniita jokimaisemia, hyvinhoidettuja puutarhoja ja kulttuurihistoriallisesti arvokkaita
rakennuksia. Samalla kuulet oppaan kertomana paikkakunnan vahvasta ja mielenkiintoisesta historiasta, sekä
entisaikojen elämänmenosta. Nykyaikaa ja kehittyvää
Lapuaa unohtamatta. Jokilaivaristeilyyn voi yhdistää
myös asiantuntijan opastuksella tehtävän tutustumiskäynnin mielenkiintoiseen Jokilaaksojen matkailupuutarhaan tai Kulttuurikeskus Vanhaan Paukkuun
Latomerilaivat operoi Lappajärvellä m/s Veannetar
matkustaja-aluksella ja Lapuanjoella m/s Koivunlehdellä.
M/S KOIVUNLEHTI LAPUANJOELLA
Kesän 2016 aikataulunmukaiset lähdöt
Kulttuurikeskus Vanhan Paukun
satamalaiturista seuraavasti:
• 26.5.-26.6. torstaisin klo 17
• 27.6.-7.8. keskiviikkoisin klo 15,
torstaisin klo 17 sekä sunnuntaisin klo 17
• 8.8.-28.8. sunnuntaisin klo 17
HINNAT: aikuistet 10 €, lapset: 5-12 v. 5 €,
alle 5-v. maksutta, perhelippu 25 €
Ryhmämatkojen varaukset numerosta
0500 555 969 (Kai Pöntinen) tai
sähköpostilla [email protected]
Ryhmäristeilyn hinta on 360 € (max 52 matkustajaa).
Risteily soveltuu liikuntarajoitteisille auttaen.
Sääolojen vuoksi jokiristeily voidaan perua.
Ilmoitamme peruuntumisesta aina facebookissa
sekä kotisivuillamme.
Pidätämme oikeuden muutoksiin
Yllätä itsesi ja kesäkukkarosi!
Kaikkea kesään...
Naisten tai miesten
t-paidat
s-xxxl
10,kpl
Pallogrilli 43cm
!
- grillausalan halkaisija 43cm
- kromattu ritilä
- emaloitu pinta
- tukevarakenteinen
- grillin alla pyörät
- helppo liikutella
Kylmälaukku 20L
395
19
95
Paljon värejä
à 3,95
Kahvikuppi 50kpl
tai
asetti 15cm 100kpl
Grillisti
grillihiili 30L
6
95
pss
0,23/l
3
Grillauksee n!
1
99
Kylmäkalle 2kpl
200ml
1
50
Nyt entistä enemmän edullista ostosaikaa
/HalpaHalli
myös lauantaisin klo 21 saakka
et.fi
www.HHn
Palvelemme asiakkaitamme arkena
Henkilökuntamme lepää sunnuntaina!
9
Tässä syntyy eye linerit, eli rajaus yläripsien juureen.
Pigmentointikynässä vain moottoriosa on kiinteä, muut tarvikkeet ovat
kertakäyttöisiä.
Heli Joensuu on tehnyt kestopigmentointeja yli kolmen vuoden ajan. Hän
varaa aikaa niiden tekemiseen kolme
tuntia asiakasta kohden.
Kestopigmentoinnilla
kestävä kesämeikki
Kestopigmentoinnilla korostetaan, vahvistetaan ja kaunistetaan omia piirteitä.
Kyseessä on tatuointityyppinen värikäsittely, joka kuitenkaan ei ole ikuinen,
vaan se pysyy iholla yhdestä viiteen vuoteen.
Teksti: Maritta Raudaskoski Kuvat: Maritta Raudaskoski, Merja Hautakangas
HUULTEN, SILMIEN JA KULMAKARVOjen pigmentointi takaa pysyvän ja huolitellun
ulkonäön uidessa, urheillessa ja muissakin
kesän riennoissa. Jos pigmentointi tehdään ensimmäistä kertaa, alajärveläinen Hiusja kauneuskeskus Lumon yrittäjä
Heli Joensuu varaa työlle
aikaa kolme tuntia. Iso osa
ajasta kuluu suunnitteluun
ja puolen tunnin ihon alkupuudutukseen. Pistäminen tuntuu jonkin verran,
mutta
puudutusainetta
lisätään koko pigmentoinnin ajan.
– Suunnittelu vie pitkän
aikaa varsinkin kulmien ja
huulten kohdalla. Toimenpiteet
valitaan yhdessä asiakkaan kanssa.
Piirrän mallin ensin siveltimellä ja pigmentoinnin jälkeä tarkastellaan asiakkaan kanssa
lukuisia kertoja työn kestäessä. Työtä tehdään
niin, että asiakas on siihen tyytyväinen ja tulos
on asiakkaan toiveiden mukainen.
Asiakas valitsee itse mallit ja värit. Useimmiten asiakas haluaa luonnollisen lopputuloksen
ja sen mukaan toimitaan. Huuliin voidaan tehdä rajaus myös nudella,
jolloin väri ei erotu, mutta huulten raja on selkeä.
Heli Joensuu on kosmetologi ja parturi-kampaaja. Hän
on kouluttautunut pigmentoijaksi reilut kolme vuotta
sitten. Työ vaatii tarkkaa
kättä, huolellista työskentelytapaa ja asiakkaan toiveiden huomioimista. Myös
hygienia on tärkeää.
– Vain laitteen moottoriosa on
kiinteä, kaikki muut osat ovat kertakäyttöisiä. Tällä varmistetaan hyvä hygienia.
Kun työaikaa varataan runsaasti ja lisäksi
käytettävät aineet ja tarvikkeet ovat kalliita,
10
pigmentoinnille muodostuu hintaa listahinnalla
380 euroa. Jos pigmentointi on tehty aiemmin
ja haalistumaan laitetaan täytettä ja lisäväriä,
silloin hinta on 180 euroa.
Ensimmäistä kertaa tehtävän pigmentoinnin hintaan sisältyy jälkipigmentointi noin 4-6
viikon jälkeen, samalla tehdään mahdollisesti
tarvittava ”hienosäätö” ja korjaukset. Kestopigmentoinnin saa ylläpidettyä saapumalla 2-3
vuoden välein pigmentoinnin vahvistukseen.
Kestopigmentointia ei voida tehdä, jos henkilöllä on puudutusaine-allergia, verenhyytymissairaus, flunssa, kuume, aktiivinen herpes tai
muutama muu este, jotka asiat käydään läpi
ennen pigmentointia.
Pigmentointi aloitetaan puolen tunnin puudutuksella. Pigmentoinnin jälkeen silmissä on
vähän turvotusta ja väri näyttää voimakkaalta.
Ylimääräinen väri kuitenkin lähtee pois muutamassa päivässä ja pigmentointi asettuu lopulliseen muotoonsa. Kotihoito-ohjeet annetaan
kirjallisina mukaan.
KAUHAVAN
kulttuurikesä 2016
Juhulat pirethän hyväs
henges ja aurinkooses sääs
Härmälääset
Häjyylyt
27.6.-3.7.
Taidenäyttelyitä, konsertteja ja muuta kulttuuria kotiseututapahtumassa keskellä Suomen ihaninta kesää.
Katso tarkempi ohjelma:
3.-10.7.2016 Alahärmässä
www.kauhava.fi/suvipaivat
Ohojelmas mm:
kyläsoittoja yhyreksällä kylällä, julukaastahan vuoren
Häjyyly-kylä
ma 4.7. Jari Puhakan kans laulethan yhyres Onnelan
kesäteatteris
la 9.7.
Kulkurin valssi -konsertti Härmä-salis esiintyy mm.
tangokuninkahat Matti Korkiala ja Risto Nevala
la 9.7.
Lasten oma peuhapiha, tekemistä tenaville
su 10.7. Häjyylyjen pääjuhula Härmä-salis.
Juhulapuhe kansanedustaja Antti Kurvinen
su 10.7. Häjyylyjen päätöskonsertti, Alahärmän kirkko
29.7.-7.8.
Elotrysköillä nautitaan mm. teatterista ja konserteista
sekä vietetään aikaa Elotorilla.
Katso tarkempi ohjelma:
...ja palion jäi viälä sanomatta, mutta koko runsas
Häjyylyohojelma konsertteineen, kesäteatteriesityksineen
jne. löytyy osoottehesta www.kauhava.fi/hajyylyt
TERVETULUA! HÄRMÄLÄÄSET HÄJYYLYT 44 VUOTTA
www.kauhava.fi/elotryskoot
Katso muut Kauhavan
kesäiset tapahtumat:
www.kauhava.fi/kesakauhavalla
11
Kesäteatteria Kauhavalla
Kauhavan Alahärmässä ja Ylihärmässä on kesän aika tarjolla monenlaista
kesäteatteriesitystä.
Teksti ja kuvat: Henri Ruuska
HÄRMÄÄN LOKALISOITUA
Alahärmän Härmänkylän nuorisoseuran Onnelan kesäteatterissa on helmikuun alusta asti
harjoiteltu kauhavalais- ja järviseutulaisvoimin
kahta eri näytelmää. 28. kesäkuuta saa ensi-iltansa Akka vaikka väkisin ja 30. kesäkuuta
Impi, Auvo ja lemmen tyrskyt. Järvilakeuden
kansalaisopiston kautta ensimmäisen ohjaajaksi saatiin Katja Kujala ja jälkimmäisen Mikko
Timonen.
Akka vaikka väkisin on näytelmistään, kirjoistaan ja televisio-ohjelmien käsikirjoituksistaan
tunnetun Heikki Luoman kirjoittama ja kirjailijan kotiseudulla Kyyjärvellä viime kesänä
ensiesityksensä saanut komedia. Sen ovat sovittaneet härmäläisiin olosuhteisiin ja murteelle kääntäneet Järvilakeuden kansalaisopiston
rehtori Leea Keto sekä isänsä puolelta ylihär-
mäläislähtöinen Luoma itse.
Tarinassa Isonluhdan hirviporukka joutuu kovaan koetukseen, kun seuraan hakee jäseneksi
paikkakunnalle muuttanut nainen, reipas ja hyväpuheinen Unelma, joka on vieläpä Järviseudulta kotoisin. Miesväelle on mahdoton ajatus,
että nainenkin voisi osallistua hirvijahtiin ja
asian selvittely aiheuttaa monenlaisia yllättäviä
käänteitä. Haluaako Unelma edes lopulta hirviporukan jäseneksi?
–Kyseessä on vauhdikas komedia, jossa on
paljon huumoria ja tiukkoja tilanteita, kuten
Luoman teksteissä yleensä, yli 35 vuotta kesäteatterissa mukana ollut näytelmätoimikunnan
puheenjohtaja Tuula Kuoppala kertoo.
VALEHTELIJAT LAVALLE
Onnelan toinen näytelmä Impi, Auvo ja lemmen
tyrskyt ei ole pelkkä valehtelun Suomen-mestaripari Impin ja Auvon tavallinen huumoripläjäys, vaan se kertoo laajemman tarinan parin
pyrkimyksestä naida toisensa. Mukana on myös
useita muita roolihahmoja.
Impin ja Auvon kihlautuminen meinaa jo
tyssätä kateellisten kylvämään epäilyksen siemeneen, dementoituva äiti ja ylihuolehtivaiset sisarukset työntävät kapuloita rattaisiin,
Nuoret päähenkilöt Gerda ja Kai eli Susanna Mantere, 13, ja Aukusti Jutila, 12, sekä
Lumikuningatar Jyrki Talvitie.
12
ja rippikoulukin jäi aikanaan käymättä, mutta
alttarille olisi tarkoitus marssia kohtuullisessa
ajassa. Näytelmän on kirjoittanut Maija-Liisa
Isosomppi.
–Nuorisoseuralla tuumattiin, että jos Salkkareistakin on tehty elokuva, kyllä Impistä ja Auvostakin täytyy näytelmä tehdä, Impi eli Tuula
Kuoppala nauraa.
YLIHÄRMÄSSÄ
LAPSET
PÄÄOSISSA
Ylihärmän nuorisoseuran sisälavalla
puolestaan on tarjolla tavallisesta kesäteatterimeiningistä poikkeava koko
perheen musikaali
L u m i k u n i n g a t a r,
joka saa ensi-iltansa
29. heinäkuuta. Sen
käsikirjoituksen on
laatinut H.C. Andersenin vuonna 1845
kirjoittaman klassikkosadun pohjalta
kirjailija Juha Vuorinen, ja ohjaajana
toimii Maaria Koivula-Talkkari.
Musikaalin esiintyjistä suurin osa
Onnelan
juhlavuosi
ENTISEN, TALVEKSI PURETTAVAN
telttakatoksen tilalle Onnelaan on lisäksi
juuri valmistunut uusi katettu katsomo
Aisaparin kautta saadulla rahoituksella.
Härmänkylässä vietetään myöhemmin lokakuussa myös nuorisoseuran
120-vuotispäiviä.
–Juhlapäivän ohjelmaa vasta valmistellaan, mutta se tulee olemaan koko
kansan juhla, jossa on kaikille jotakin,
nuorisoseuran johtokunnan jäsen Sirpa Lampi kertoo.
Auvo (Simo Tyni) kosii Impiä (Tuula Kuoppala). Tapahtumaan reagoivat vaihtelevalla
innostuksella vasemmalta Anna (Nella Silvonen), Impin äiti (Elsa Kumpula), juoruakka
Hely (Kirsi Silvonen), kertoja (Karita Koskenmäki), ennustaja (Raimo Peltola) sekä Auvon
siskot Anni (Sinikka Koskinen) ja Sanni
(Paula Takala).
on lapsia, ja Koivula-Talkkarin mukaan esitys
innostaa toivon mukaan lapsikatsojiakin näyttelemisen pariin. Ylihärmässä on aikaisempinakin
vuosina tehty tunnettuihin klassikoihin perustuvia näytelmiä, kuten Aladdin ja Paluu ihmemaa
Oziin. Täksi kesäksi valikoitunut talvisempi fantasia-aihe ei kuulemma haittaa.
–Työryhmässä vallitsevan Frozen-huuman
seurauksena päädyimme siihen, Koivula-Talkkari kertoo.
Esitysten skaalaa talvisine proppeineen, valoineen, äänineen ja savukoneineen on nostettu
vuosi vuodelta kunnianhimoisemmiksi. Puvut
ja lavasteet työryhmä valmistaa itse, ja Lumikuningatarta näyttelevä Jyrki Talvitie on säveltänyt esitykseen musiikkia. Rahallista avustusta
on saatu Suomen kulttuurirahastolta ja Kauhavan kaupungilta.
–Luvassa on musiikkia, laulua ja
näyttävästi koreografioituja tanssikohtauksia. Etenkin
lapsille näytelmä tulee olemaan monella tavoin iso elämys,
Ko iv u l a -Ta l k k a r i
lupaa.
Akka vaikka
väkisin -näytelmän pääpari
Unelma (Linda
Huhtaluhta)
ja erämiesten
puheenjohtaja
Oskari (Veli-Matti
Assila) tikkaiden
nokassa. Kuva:
Tiia Reinilä.
Väinö Tuomaala (Teemu Kauris) joutuu puhuttelemaan vaimoaan Leaa (Anne Jutila)
syntymäpäivätansseissa särkyneestä ikkunasta. Juoruakat (Satu Toijala-Saari ja Heidi
Joensuu) kauhistelevat tapahtunutta. Kuva toukokuun harjoituksista.
Väinö Tuomaalan
elämästä kesänäytelmä
Teksti ja kuva: Saila Collander
KOTISEUTUNEUVOS
Väinö Tuomaalan (1916–1975) syntymän
satavuotisjuhlavuoden kunniaksi on valmistunut näytelmä Väinö–mies myytin takana. Evijärven harrastajateatteri esittää
näytelmän Väinöntalolla ja sen ensi-ilta on
9. heinäkuuta.
–Väinö oli ainutlaatuinen mies. Hänen
ansiostaan meillä on museo, jossa kaikki
järviseutulaiset voivat kohdata toisiaan ja
historiaansa, näytelmän kirjoittaja, evijärveläinen Aila Järvelä sanoo.
Ennen kirjoittamisen aloittamista Järvelä
sukelsi arkistoon ja luki Tuomaalan perheensä kanssa käymää kirjeenvaihtoa. Kirjeitä oli satoja. Lisäksi Järvelä haastatteli
muutamia 1920-luvun puolivälin paikkeilla
syntyneitä evijärveläisiä, joilla oli muistikuvia Tuomaalasta.
Haastatteluista saatua aineistoa Järvelä
on käyttänyt erityisesti ensimmäiseen näytökseen, jossa kuvataan Tuomaalan nuoruutta. Väinö Tuomaalan roolin juhlavuoden näytelmässä esittää Teemu Kauris.
Väinö Tuomaala oli itseoppinut kansantieteilijä, joka sai kipinän kansanperinteen
vaalimiseen kodin perintönä. Suuri vaikuttaja hänen elämässään oli isoisä, tuhva,
Matti Lahti, eli Keski-Matti. Häntä näytelmässä esittää Mauno Puotinen.
Väinö–mies myytin takana on neljäs
Järvelän kirjoittama pitkä näytelmä. Hänen aiemmista näytelmistään Evijärvellä
esitettiin vuonna 2007 Ratsutietä taivaaseen.
MIELUISA HAASTE
Museon kesäteatteriesityksen ohjaa lappajärveläinen teatteri-ilmaisun ohjaaja Katja
Kujala.
Pitkän linjan ammattilaiselle tutusta ja
merkittävästä henkilöstä kertovan näytelmän ohjaaminen on mieluisa haaste.
Kujala muistuttaa, että teatteri on aina fiktiivistä, mutta koska kyseessä on oikeasti
olemassa ollut henkilö, hänen elämäänsä
pyritään tuomaan esille mahdollisimman
totuudenmukaisesti.
Lisähaastetta tuo se, että näytelmän tapahtumat sijoittuvat monelle vuosikymmenelle, jolloin ajankuvaa luodaan muun
muassa puvustuksella. Kujala vastaa myös
lavastuksesta ja sanoo pitävänsä sen mahdollisimman viitteellisenä ja yksinkertaisena.
Eivätkä haasteet tähän lopu. Myös näyttelijöiden löytäminen on teettänyt työtä.
–Etenkin nuoret miehet ovat olleet hukassa. Sen takia käsikirjoitusta on osittain
jouduttu muuttamaan.
Kesänäytelmää esitetään kymmenen
kertaa ja mukana on noin 20 näyttelijää.
Harjoituksia on ollut maaliskuusta alkaen
kerran tai kaksi viikossa.
–Porukallamme on hieno meininki ja haluamme tehdä hyvää jälkeä, Kujala toteaa.
Väinöntalon taakse on hiljattain rakennettu näyttämöksi kaksi eri korkeudella
olevaa lavaa ja tulossa on myös uusi katsomo. Väinöntalo kaikessa komeudessaan
toimii näytelmän kulissina.
kutsuvat
54
z
84
69
82
39:5
L
30
115
8:244
INT32
IE
50
3
500
38:31
215
10
11
AO-2
20
47
38:30
216
AO-2
77
75
74
75
77
80
73
77
76
71
78
JA
75
81
80
78
81
78
z
z
sv
sv
-1
82
217
AO-2
75
-1
sv
TI
E
z
-2
-1
sv
-2
sv
j
NIGHTWISH
KRISTIAN WAHLSTRÖM
500
AO/RA
AN
LINN
KAI HAHTO
STRATOVARIUS
VL
VL
217
AO-2
z
sv
EV
TI
E
AN
VL-2
LINN
M-1
EV
74
j
80
74
j
79
pp
j
77
81
73
82
78
M
75
v
77
v
LYT
80
80
ET
Lisätietoja:
LT
ET
74
80
73
Tuomo Lehtiniemi, kunnanjohtaja
Tuomo
Lehtiniemi, kunnanjohtaja
p. 044 369 9611, [email protected]
SIBELIUS-AKATEMIA
€ LEIRIMAKSU ILMAN MAJOITUSTA 250 €
LEIRIMAKSU ILMAN MAJOITUSTA 250 €
€Leiriläiset
saavat sekä ryhmä- että henkilökohtaista opetusta. Opetusta on pääsääntöisesti
klo.9.30-17
välisenä
aikana.
Iltaisin
voi olla
mm. luentoja,
yhteisharjoituksia
tai
Leiriläiset saavat
sekä
ryhmäettä ohjelmassa
henkilökohtaista
opetusta.
Opetusta
on pääsääntöisesti
muuta
yhteisohjelmaa.
Lisätietoja
alustavat ilmottautumiset:
klo.9.30-17
välisenä aikana.
Iltaisinja
ohjelmassa
voi olla mm. luentoja, yhteisharjoituksia tai
Hanketyöntekijä
Tiina Hietala,
puh.ja
040
521 0869ilmottautumiset:
tai [email protected]
muuta yhteisohjelmaa.
Lisätietoja
alustavat
Hanketyöntekijä Tiina Hietala, puh. 040 521 0869 tai [email protected]
Lähetä ennakkoilmottautumisen mukana leiriläisen nimi ja syntymäaika, osoite ja sähköpostiosoite, puhelinnumero, instrumentti ja
Lähetä ennakkoilmottautumisen
mukana
leiriläisen
ja syntymäaika,
osoite ja
sähköpostiosoite,
puhelinnumero, instrumentti ja
kuinka kauan olet
soittanut.
Videon nimi
osaamisestasi
voit lähettää
osoitteeseen
[email protected].
kuinka kauan olet soittanut. Videon osaamisestasi voit lähettää osoitteeseen [email protected].
75
Lisätietoja:
AP ANTTILA
POP/JAZZ-KONSERVATORIO
LEIRIMAKSU KOULUMAJOITUKSELLA 320
LEIRIMAKSU KOULUMAJOITUKSELLA 320
Leirimaksu sisältää opetuksen ja ruokailut (aamupala, lounas, päivällinen ja iltapala).
Koululla
majoitutaan
luokkahuoneisiin
(omat
patjat ja makuupussit
mukaan).
Koulukeskuksella
Leirimaksu
sisältää opetuksen
ja ruokailut
(aamupala,
lounas, päivällinen
ja iltapala).
on
yövalvoja.
Leirille tulee
ottaa mukaan
henkilökohtaiset
soittimet mukaan).
- kitara- jaKoulukeskuksella
basso-oppilaiden
Koululla
majoitutaan
luokkahuoneisiin
(omat
patjat ja makuupussit
osalta
myös pienet
myös muistiinpanovälineet!
on yövalvoja.
Leirillevahvistimet.
tulee ottaa Mukaan
mukaan henkilökohtaiset
soittimet - kitara- ja basso-oppilaiden
osalta myös pienet vahvistimet. Mukaan myös muistiinpanovälineet!
VL
M-1
v
83
75
EV
sm
AO
TIMO KOTIPELTO
STRATOVARIUS
-1
75
77
v
ET
sv
84
74
j
v
82
j
I
VL
M-1
LT
200
MATIAS KUPIAINEN
505
RM
80
76
79
AO/RA
75
223
YS
j
pp
81
VL
201
LYT
I AO
80
LEIRILLÄ OPETTAJINA TOIMIVAT:
LV
501
z
83sv -2
76
77
206EV
v
82
ET
79
79
77
75
79
AO
87
90
201
VL
77
j
85
v
223
YSI
207
AO
204
AKR
I
II
I AOAO
205
/2I
1200
I AO
AO
M - 1 VL-2
AO
I
VL
I
203
AO I
VL
202
M I AO
VL
90
92
84
90
AO
VL
-2
VL
z
202
77
77
80
82
83
90
76
j
AO I AO
I
I
VL
z
205 208
IE
NT
I
II
Iu½
OE
LIJ
V L 210
AOI
AKR
AO
I
½kI
VV
VÄ
87
500
500
503
AO/RA
½kII
80
I
I
75
AO
91
78 6
EV
LV
502
AO/RA
I
I
76
VL
80
1:71
34
213
z
AO
209
80
31
82
81
79
79
211
206 AO
85
90
212
207 I AO
AO
I
AKR
II
1/2I
AO
M-1
z
E
TI
LIN
KE
MYN
j
81
137 133
135
449
77
144
LAPPAJÄRVI
LV
EV
71
10:149
213
VL
213
AO 204
VL
AO I
60 40
10:151
150
I AOL
e=0,20
208 VL
AO
214
AO I
82
131
133
142
LAPPAJÄRVI
z
209
AOI
I LYT
42
e=0,20
10:153
10:132 10:133
I
AKR
II
AO
VL
I
AO
I
10:101e=0,20
v
AO
83
77
140
78 6
LAPPAJÄRVI
z
211
215
AO-2
I
151
AO
82
I
VL
78
134
136
152
AR
79
700
212
NK
1:84
ELINT32
81
1:71
447
132
I
8:244
51
MY
31
VL
9
LAPPAJÄRVI
VL
z
30
3
80
77
1:71
72,7
Anne Koskela
KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 14.12.2015 § 60.
Projektipäällikkö
Ohjeellinen pysäköimispaikka.
z
54
VL
82
3
I
80
VL
VL
213
AO
j
38:20
203
38
Seinäjoella 14.4.2015. Tarkistukset KH 7.12.2015 § 198.
79
19
91
90
24
20
75
49 438:21
12
1
34
21
39:6
90
4
I
79
e=0.20
92
8
LAPPAJÄRVI
2
80
14 ½kII
91
2:143
R a k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t tKatu.
aa yhdyskuntateknistä huoltoa
palvelevia rakennuksia. Muuntamo.
ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ KATUALUEET. KORTTELINUMEROT
Istutettava alueen osa.
218-2223JA
p
4 POISTUVAT.
1 224
z
38:23
15
E
TI
LIN
214
AO 195
5
210
55
92
35
et
I
I
8:274
VL
53
1
Ohjeellinen leikkipuisto.
t tnasvaau naalruae
ennn uokssa
R a k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t t Iasat u
y ht e
de
ke
e .n
tonttia kohden. Saunarakennuksen enimmäiskerrosala saa
olla enintään 30 krsm2 tontin rakennusoikeudesta.
Liisa Märijärvi-Vanhanen
laskettu kerrosala saa olla enintään 80 krsm2.
Toimistopäällikkö
120 s a - 2
70 72,3
ASEMAKAAVAN MUUTOS
KOSKEE KORTTELEITA 213-224 SEKÄ NIIHIN
l u e - j a kalueen
a u p u n k i sosa.
uunnittelu
I
Ohjeellinen yleiselle jalankululle A
varattu
LIITTYVIÄ VIRKISTYS-, LIIKENNEJA KATUALUEITA.
Ohjeellinen leikkipuisto.
3 2
vk
s - 3 JA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUVAT
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
KORT3 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-,
TELIT 213-217
5 JA 223
Välijoki
155
AO
AO
59
8040
38
71 9
5
AUTOPAIKAT
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai
sen osan suurimman sallitun kerrosluvun.
Autopaikkoja on varattava vähintään:
O h j e e l l i n e n a l u e e n o s a , j o l l e s a a- s
j o: i2t t a
a/ assauunn
AiO
ap
t oa. r a k e n Murtoluk u roomalai s en numeron
n u kjälk
s eeen
n j aos
/ t aoii ttaa,
huok
l tui
o nk
r aak e n n u k s e n . R a k e n n u s t e n y h t e e n suuren osan rakennuksen suu
e rerrorkoss
ea
n la
- enintään 80 krsm2.
l ar ismkm
eat tnuk k
al assat aa uol llal a
kon tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
Rakennusala.
sa-2
toimenpiteet ovat sallittuja.
5
AO
s-3
77
MYNKELINMÄEN
ASEMAKAAVAN
MUUTOS JA LAAJENNUS
O h j e e l l i n e n a l u e e na joos a , j o l l e Ajoyhteys
s a a s i j o i t t a.a s a u n a r a k e n Iu½ 250
4
sa/h
1:2000
8
+t100
nuksen ja/tai huoltorakennuksen. Rakennusten yhteen105:1
8
4
22
I
sa
10
155
I
80
35
18
JA
9
KU
4
IN 15
UM
26
38:22
PU 2
21
96
48
VL
19
AO
/I
79
21
49
85
81
38:24
67
KE
51
VL
2:114
61
30
117
sm
8:258
39:1
92
500
sm
1
j
84
j
2:114
43
84
38:25
2:134
72
VL
42
3II
PE
et
23
338:1997
14
MYN
73
4
2
38:28
48
56
70039:6
71
3
kasvillisuus
R a k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t t a a y-hRantavyöhykkeen
den saunaraken
n u k s e n on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset
61
13
99
78 9
700
8:164
8:221
15
13
8:227
34
5
39:36
14
18
8
3
77 8
II 8
6
44
1 45
Tehokkuusluku eli kerrosalan suhde tontin pinta-alaan.
e=0.20
sj-i e4n v a r s i i n t u l e ek äm
- Purojen ja laskuo
staa riittävän leveä viljelemätön
s u h t e e n r a k e n t a a k o r t t e l e i t t a i n y h t e n ä i s t ä r a k e n n u sKASVILLISUUS
tapaa noudattaen.
25
y tu
t öoödno.museoviranomaisen
48
Suojaviheralue.
Pääasiallisena julkisivuvärinä ei saa käyttää kirkkaita värejä.
pyydettävä
lausunto.
Osa-alueen raja.
Kadun nimi.
MYNKELINTIE
12
82 4
1
P ä ä a s i a l l i s e n a j u l k i s i v u v ä r i n ä e i s a a k ä y t t ä ä k i r k k a i t -a Olemassa
värejä.
oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin.
ueo joal v
, tjtool ltaa i vsoei n
d asa
39:33 6 700
189
- K o r t t e l e i s s a k a t t o m u o t o n a t usl e
l ay ö
hh
a ryj k
ae
ka
on
v evl lä
uh
se
. ntää valumavesien haitallista vaikutusta
195
117
AUTOPAIKAT
39
44
Ohjeellinen tontin raja
4
- .K o r t t e l e i s s a k a t t o m u o t o n a t u l e e o l l a h a r j a k a t t o t a i s e n s o v e l l u s .
700
2
vesistön tilaan.
194
kerrosalaneliömetreinä.
500
Kattokaltevuutena tulee olla 1:1,5...1:2.
IE 33 80 5
48
Rakennusala.
Suojaviheralue.
50
O h j eAeul ltionpeani k kt o jnat ionn rvaajraa.t t a v a v ä h i n t ä ä n :
80 Rakennusoikeus
76,8
5
12
38:36
73,0
76 2
1
E
7 1 500
77
- R a k e n n u k s e n y h t e n ä i n e n s u o r a s e i n ä p i t u u s , j o t a e i k a t k a i s e r u nS
g ou
n o j e l t a v a r a k e n n u s . K u l t t u u r i h i s t o r i a l l i s e s t i t ä r k e äKattokaltevuutena tulee olla 1:1,5...1:2.
Seinäjoella
22.9.2015
AUTOPAIKAT
Maa- ja metsätalousalue. Laidunalue.
Maisemallisesti
- AO ja AO
- 2 : 2 a p / a s u n tavoimena
o.
8:258
13
59
Kortteli n numero.
NTI
99
Ro
o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t es
nä
, irl a
nv
uä
k saeln
185
-m
2ä n k a t k aria
p o r r a s t u s , v a r a s t o r a k e n n u s , a i t KASVILLISUUS
a , p i l a r i s t o t a i m u u nsär
ke
seva
yk
t eetnt ä
u et a
.i
0
19
16
I
- YS
1 ap/65 krsm2.
4439:32
Kortteli
n : numero.
k e n n u s , j o n k a u l k o a s u o n s ä i l y t e t t ä v ä . R a k e n n u k sPINTAVEDET
een
80 2
12
1
50
83 6 58
e=0.20
OSE
TIE
5
1
pysyvä rakennelma, saa olla AO-2-kortteleissa enintään 30 metriä.
0
2
Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa
65
LP
36
42
ÖN
945
- Olemassa oleva puusto tulee tsäilyttää
mahdollisimman
A, 1j a
RA
: 620)a. p / a s u n t o .
38:29 1:148
2
8:226
13
KI
e
s ä k o r j a u k s i shyvin.
sulk
a opuolella
on alku
p e rvii
ä i n e n i l mtontin
e s ä inumero.
l y t e- tAtlä
79 e t
i nvtä
u l.v i e n k a n n a l t a h y v ä k s y t t ä v ä r a k e n t a m i s k o r k e u-s AoO
n /+R
71
5 m
(N
96
- Rinnetonteilla rakennukset ja sokkelin yläpinta on porrastettav
a h t ä v i s kaava-alueen
oleva
15KI
9 10 10 RK
25
palvelevia
rakennuksia.
Muuntamo.
45
3
500
500
Murtoluku roomalaisen
numeron
edessä osoittaa,
kuinka
- R a k e n t a m a t o n t o n t i n o s a , j o t a e i 3km
ä y t e t ä l e i k k i - , rajan
olesk
e l u - , l i 1i k e n
n e - Ohjeellisen
t a iva.
99
11
- eR
98 42
1
Ohjeellisen
tontin
Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen ved
n M:
n o u1
s uap/as
n k a t kunto.
aiseva
½kII
maaston mukaan.
82 3
olevanumero.
viiv a.
33
PE
75,7
4
194
38:3627
4
57 26 8801 38:31
s u u r e n o s a n r a k e n n u k s e n s u u r i m m a n k e r3
r om
k skaava-alueen
e n a l a s t a s a a rajan ulk opuolella
43
p y s ä k ö i n t i a l u e e n a , o n i s t u t e t t a v a j aKhoor ti tdeel itnt a
vka
p
u
il s
to
osmaa
i sj ae sasl uae e
ku
nr n
oas. s a .
7:240
10 9
121
et 61
k
e
r
r
o
s
s
i
j
o
i
t
t
u
u
e
m
.
k
o
r
k
e
u
s
t
a
s
o
n
y
l
ä
p
u
o
l
e
l
l
e
.
,
o
r
t
t
e
i
n
n
n
a
j
53:1
32
kellarikerrokse
s s a k ä y t t ä ä k e rjolle
rosala
a n lsijoittaa
u e t t a v a k senintään
i t i l a k s i . 500 kW:n lämpöKadun nimi.
59
Rakennusala,
saa
VÄLIJOENTIE
2
23
1
88
11 40
56
38:28
K o r t t e l i n , k o r t t e l i n o sKadun
an ja a
lueen raja.
Anne Koskela
et-1
nimi.
PINTAVEDET
1348 38:17 345
46 43
36
38:19
4138:18
keskuksen. 74
Lämpökeskuksen MYNKELINTIE
savupiipun korkeuden
on oltava
4397
8:244
3
20
II
473II
38:30
99
sn
a-alueen raja.
8039
KASVILLISUUS
T e h o k k u u s l u k uv ä
e lhi ikneträr o
hd
tim
n p
iö
n lt a
a -i tao
l akasne. n k o r k e u s . K i i n t e ä n p o l t t o e=0.20
42
- P u r o j e n j a l a s k u o j i e nProjektipäällikkö
v a r s i i n tAUTOPAIKAT
u l e e m u o d o s t a a r i i t t ä v ä n l e v e ä v i l j e l e m äOt ö
12
14
Rakennusoikeus kerrosalaneliömetreinä.
1000
äsna l2a,n5 skue
r tea tao nl ä
p
21
O
s
a
a
l
u
e
e
n
r
a
j
a
.
35
44
89.516
4
76
38:16
e=0.20
A
l
u
e
j
a
k
a
u
p
u
n
k
i
s
u
u
n
n
i
t
t
e
l
u
65
53
Rakennusoikeus
18
500
4
19
2
- Olemassa oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin.
s u o j a v y ö h y k e , j o l l a v o i d a a n v ä hA
en
e nvh
a vvaäi k
t utsät ä
a n:
42
82 3
JA
uttäoäpvaai lkukmoaj vae s
oin
aariat at tl lai svt a
hui n
60 40
½kII
ai neen ulk ov aras toi nti on k i elletty. Lämpök es k us rak ennuk s en
22
71
19
9
119
Ohjeellinen tontin raja.
1
78 9
48
KU
26
43
57 10061
j
vesistön tilaan.
38:27 38:2
4
IN 15
91
Rakennusala. p i n t a - a l a s a a o l l a e n i n t ä
49
- AO ja AO-2: 2 ap/asunto.
5l0
. raja.
Oä
hn
jee
li0
n ek
nr s
t om
n t2i n
Roomalainen numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai
e=0.20
8:164
38:26I I
84
85 38:15
44
38:20
8:221
Room
a l a i n e n 22.9.2015
numero osoittaa rakennusten, rakennuksen tai
UM
38 40
1958:227
89.811 700
26
Seinäjoella
AUTOPAIKAT
54
69:0
sen osan suurimman sallitun
kerrosluvun.
- YS: 1 ap/65 krsm2.
Kortteli n numero.
14
90 13
1008
62
3
38:25 86,7 PU 2 86 38:22
w-1
24
sen osan suurimman
sallitun kerrosluvun.
21
KASVILLISUUS
n numero.
23
63
5
82 5
I s t u t e t t a v a a l u e e n o s aKortteli
.
82.532
38:1
96 18
73
20
Rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskuntateknistä huoltoa
25
- Olemassa oleva puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin.
81
38:13
O / R A j a Redes
A: 2 s
aä
p/a
s uoi
n tttaa,
o.
s-2
j
61
et
Murtoluk u roomalais en- A
numeron
os
k ui nk a
75 7
5
tontin numero.
75
63 51
7772 I I
96
194
58
Murtoluk u roomalais en numeron edes s ä os
ttaa,
k ui
- Roi
ak
entam
a tnk
o n at o n t i n o s a , j o t a e i k ä y t e t ä l e i k k i - , o l e s k e l u - , l i 1i k e n n e - Ohjeellisen
tai
438:21
96
R
M:
1
ap/asunto.
26
97
77
8
1
Ohjeellisen
tontin
numero.
49
38:23
41
68 3
suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa
84
19
, a
on
sa kunnossa.
s u u r e n o s a n r a k e n n u k s e n s u u r i m m a n k epryrsoäkksöei nnt i a
alluaesetnaa s
a i s t u t e t t a v a j a h o i d e t t a v a p u i s t o m a i s e sVÄLIJOENTIE
80
53 12 4130
50
7:241
45
Kadun nimi.
Rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 500 kW:n lämpö9:54
195 59
kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
II
Iu½
87 e=0.20
38:12
Kampusranta
9C,
S ä i l y t e t t ä v ä /savupiipun
i s t u t e t t a vkorkeuden
a
p u unimi.
r i v ion
. oltava k e l l aLiisa
r i k e rMärijärvi-Vanhanen
r o k s2e
ssa käyttää
k e r r o sAnne
a l a60320
aKoskela
n SEINÄJOKI
luettavaksi tilaksi.
14 ½kII
Kadun
II
34:0 341
24/1600
82 4 e t - 1
1
51
keskuksen. Lämpökeskuksen MYNKELINTIE
69
21
2:156
1:84
15
91,6 72
AUTOPAIKAT
75 2
25
39
1000
vähintään 2,5 kertaa lämpölaitoksen korkeus. Kiinteän poltto38:24
18
Seinäjoella 22.11.2011
3136
42 e=0.20 39 38:36
52
73 23
Murtoluk u roomalai s en numeron jälk een os oi ttaa, k ui nk a
Alue- ja kaupunkisuunnittelu
194
Rakennusoikeus
500 Lämpök
s - 1t iunt oppiani tka
k -oa
j al aoannv. a r a t t a v a v ä h i n t ä ä n :
e=0.20
76,8
ai neen ulk ov aras toi nti on k i elletty.
es k us rak
ennuk s
en T e h o k k u u s l u k u e l i k e r r o s a l a n s u
30:10
2 h d e t o nA
12 80 5
38:36
II
19
38:11
24
76 2
79
E
71
77
43
p i n t a - a l a s a a oKatu.
lla enintään 500 krsm2.
R o o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t e ns
,u
r aukreennn uokssa
en
n traai k e n n u k s e n s u u r i m m a n k e r r o k s e n a l a s t a u l l a 13
21
38
NTI
13
e=0.20 22
85,4
4
I
R o o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t e n , r a k e n n u kps e n t a i
30:4 e=0.20
18
25
sen osan suurimman sallitun kerrosluvun. k o n t a s o l l a s a a k ä y t t ä ä k e r r o s a l a a n l a s k e t t a v a k s i t i l a k s i .
I
- YS: 1 ap/65 krsm2.
44
80 2
50 88 1
83 6
sen osan suurimman Rakennusala.
sallitun kerrosluvun.
OSE
1
1
42
15
JA
70
LP 30:3
e=0.20 42 4965 0
NKU
2
8:226
9:160
KI
30:7
81 9
1:148
Seinäjoella 22.9.2015
18
96
47
Murtoluku roomalaisen numeron edessä osoittaa,
kuinka
78
Rakennusala.
37
30:52:114
IHELME kuinka
numeron edessä osoittaa,
½kI
913
J o h t o a v a r t e n½kII
v a r a t t u Murtoluku
a l u e e n oroomalaisen
sa.
99
64
98 12
JOK
82 3
33
suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta saa
75,7
38:10
3
38:36
7:242
s u u r e n o s a n r a k e n n u k s e n s u u r i m m a n k e r r o k s e n a l a s t a s a a ½kIu½
38:14 11
11
Pekka Isotalo
8801
z = sähkölinja.
38:9
7:240
9
kellarikerroksessa käyttää kerrosalaan luettavaksi tilaksi.
121
53:1
1 tateknistä huoltoa
Ryat tkäeäKampusranta
nkneur rsoasl9C,
al,a60320
j onl lSEINÄJOKI
32
14
81,1
2
e=0.20
12
Säilytettävä/istutettava puurivi.
kellarikerroksessa kä
a
a
le
u est taaa
v askisj o
i ti itltaakas i y
. h d y s ksu- n
75
30:2
3
1440
13
3759
69 I I
Osastopäällikkö
43
et
43
12
15 4138:18 56 13 38:17 45 43
7
54
3 19:29
56
Seinäjoella
22.11.2011
I
I
17
Kaupunki- ja aluesuunnittelu
Murtoluk u roomalai s en numeron jälk een osSäilytettävä
oi ttaa, k ui nk a alueen osa.
Alueen
puustoinen yleisilme on säily99
Maanalaista jo
h t o a v a rTt e
ehno kvkauruastl tuuk uael u
1
57
38:8
1
l i eke
en
r r ooss
aa
l a.n s u h d e t o n t i n p i n t a - a l a a n .
e=0.20
Iu½
90
12
II
s -m
1a n k e r r o k s e n a l a s t a u l l a suuren osan rakennuksen suurim
58
412
68 65
76 16
13
38:16
j = viemäri ja v = vesijohto.
tettävä ja tarvittaessa kehitettävä istutuksin. MaisemanKatu.
e=0.20
86 19 44
53
2
Rakennusala, jolle saa sijoittaa enintään 500 kW:n lämpö82 3
13
11
II
½kII
7:243
22 30:1
1:185
19:31
k o n Koskela
tasolla saa käyttää kerrosalaan laskettavaksi tilaksi.
Anne
119
95 26
46
et-1
38:2
38:3 57
hoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja.
55
49
7:244
keskuksen.
Lämpökeskuksen
savupiipun
korkeuden
on
oltava
I
I
59
9:148
57
Rakennusala.
e=0.20
38:5
56
91
79
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää
44
71
27
II
38 40
195
v ä h i n t ä ä n 2 , 5 k e r t a a l ä m p ö l a i t o k s e n k o rSeinäjoella
k e u s . K i i22.9.2015
nteän poltto19:32
e=0.20 38:15
Rakennusala.
37
64
1:177
J o h t o a v a r t e n ajoneuvoliittymää.
varattu alueen osa.
1008
62
13
23
86
S ä i l y t e t t ä v ä a l u e e n oLiisa
sa. A
l u e e l l a s i j a i t s e v a t e r v a hPaeu
ta on
29 16/1300
ai neen ulk ov aras toi nti on k i elletty. Lämpök es k us rak ennuk s en
91
18
2386,7
63
18
Märijärvi-Vanhanen
kka Isotalo
82.532
z = sähkölinja.
89
s-2
72
Rakennusala, jolle sa
i t tl a
t ä 5h0
u0
o l tkoras m 2 .
25
30:9 29 38:1
34
38:13
säilytettävä.
90 8 49
pai nst iaj o- a
aasyahad yoslkl au net a
ntienkt n
äiäs n
17
19
Osastopäällikkö
61
et
75 7
511:121
77 I I
101
sv-1
kV:n sähkölinjan
suojavyöhyke.
96
31:1 76 77
194
58
4
46 84 97 30:11
0
e=0.20
96
26 M a a n a l a i s t a j o110
Kaupunki- ja aluesuunnittelu
Säilytettävä alueen osa. Alueen puustoinen yleisilme on säilyhtoa varten varattu alueen osa.
11
68 3
19
83 2
s-1
Kampusranta 9C, 60320 SEINÄJOKI
78
89
28
80
53
t e t t ä v ä j a t a r v i t t a e s s a k e h i t e t t ä v ä i s t u t u kAlueen
s i n . M a iosa,
s e m ajonka
nvoi muuttaa vesialueeksi.
41
I s tsijoittaa
u t e t t a venintään
a a l u e e500
n os
a
65
50
59
7:241
Rakennusala, jolle saa
kW:n
9:54 j = v i e m ä r i j a v = v e s i j o h t o .
et. lämpöI I e=0.20 87 e=0.20
95
38:12
9:115
38:6
w-1
Puh. 010 33 410, Fax 010 33 41120
Anne Koskela
et-1
31
II
hoidolliset toimenpiteet ovat sallittuja.
24/1600
sv-2
110 kV:n sähkölinjan
reunavyöhyke.
Alueella sijaitsevat
z
92
84 79
keskuksen. Lämpökeskuksen
savupiipun korkeuden
on oltava
19
69
62
1:128 33 34:0 38:35
2:156
Katualueen rajan osa, jonka kohdalta ei saa järjestää
s-1
91,6
5 72 72 25
75 2
63
39
½kIu½
15
39
ää
2 ,a5t keeirvt a
ma
p öyl a
s ek
n ukv
oir-k e u s . K i i n t e ä n p o l t t o p u u t , r a k e n n u k s e t j a r vaäkhei nntn
enl m
äat lsäa
l iit toäk ä
2:114
20 18
5
42
73 23
ajoneuvoliittymää.
36
87
7:245
Säilytettävä alueen osa. Alueella sijaitseva tervahauta on
38:36 52
e=0.20
86
3
99
1:178
aioneen
on lkui elletty.
Lämpök
k us rak ennuk s en
30:10
19
teltua linjaa, joka muod
s t u uulk
a lov
u earas
e n toi
s vnti
-1
i -t ees
Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskunta16
II
1938:35
38:11
24
85
s-2
10
51
3
79
S ä- a
i l y te
ee
t tnä vpäum
/oi2sl.et u
t t a v a p u u r i v i4.
12
säilytettävä.
43
62
n tuas- a
a e
et
21
38
s e l 4l a suojavyöhyke.
r a j a l l a 1 0 m : n k o rpkie
plias tseaeano ljla
unl ki not räaäjna 5
l l0a0 2k0r s m
:n
13
e=0.20 22
85,4
8802
sv-1
110 kV:n sähkölinjan
93 0
teknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Muuntamo.
75
2
85
51
30:4
18
192
INKUJA
25
70
e=0.20 98 15
KUNNANVALTUUSTO HYVÄKSYNYT 4.4.2012 § 10.
korkeuspisteen välille. I s t u t e t t a v a a l u e e n o s a .
64
193
88 1
28
30:3
NURMIRÖLL
Alueen osa, jonka voi muuttaa vesialueeksi.
49 120
70
10
10
31:3
37:0
e=0.20
w-1
Puh. 010 33 410, Fax 010 33 41120
Alueelle
rakennettavien
rakennelmien
mitkään
9:160
9:73
30:7
81 9 sähkölinjan
sv-2
110 kV:n
reunavyöhyke.
Alueella
sijaitsevat
18
47
I
Katu.osat, esim.
78
37
30:5
38:35
1
91
p
s-1
64
ää
ve
ältmsaa
p u u t , r a k e n n u3rkä
sy
e ts tj a
r at ,k eeni n
t a
e i vyäl e
t tstayaä ys
l iv
t t-ä1ä -ka
ulvui -e e l l e .
12
38:10
e=0.20
500
7:242
38:14e=0.20
73
11 38:9
11 73
teltua linjaa, joka muodostuu alueen sv-1
i -t e t t a v a p u u r i v i .
Ohjeellinen rakennusala, jolle saa sijoittaa yhdyskunta500
97
14
e=0.20
1283 55
S ä- a
i l lyut e
ee
t tnä vpäu/oi sl et u
93
75
30:2
3
14 26
13
et
1:87
37 s e l l a r a j a l l a 21 0 m : n 81,1
35
69 I I
korkeuspisteen ja ulkorajalla 20 m:n
12
4
teknistä huoltoa palvelevia rakennuksia. Muuntamo.
56 74
1:120
13
15
Alueen
(295/63)
7 sm
Ohjeellinen uimarannaksi
varattu alueen
osa.
99
19:29
54
56
Johto
a v a r t e nrauvarattu alueen osa.
KUNNANVALTUUSTO
HYVÄKSYNYT
4.4.2012 § 10.
55
korkeuspisteen
välille. osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla
17
II
38:35
54
vv
j
57
38:8
1
90
hoitettu
kiinteä
muinaisjäännös.
Alueen kaivaminen,
II
28
24
vv
Alueelle rakennettavien
rakennelmien
mitkään
osat, esim.
16
z = s ä h k ö l ipeittänja.
58
68
13
12
500
Katu.
90
86
3
38:35
75 1:150
p
13
r ä y s t ä ä t , 11
e i v äminen,
t s a a y l muuttaminen
e t t y ä s v - 1 - a l uja
e emuu
l l e . siihen kajoaminen on muinaismuisto- I
II
7:243
1:185
30:1
500
95
46 1119:31
38:3
72 57
1:39
2
49
7:244
59
24 55 38:5
2:143
1:151 95
l a i n n o9:148
jalla kielletty. Aluetta koskevista M
t oa
im
ea
nlpaiitsetia
s t jäo h
j at o a 1000
1:178
56
an
varten varattu alueen osa.
91
7936
71
1:144e=0.20
27
II
6:118
19:3229
1:141
sm
Alueen osa, jolla
sijaitsee muinaismuistolailla
(295/63)
Ohjeellinen uimarannaksi varattu alueen osa.
suunnitelmista
on kuultava
64
1:177
6:98
J o h t Museovirastoa.
o
a v a r t e nrauv a r a t tju =a lv
u ieeem
nä
o rsia j. a v = v e s i j o h t o .
9 1 37
23
28
vv
2
58
29 16/1300
91
36
2
hoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen,
18
z = s ä h k ö l ipeittänja.
89
19 38:35
e=0.20
73
36 72
s-1
30:9 8:10
1:184
34
90 8 49
29
minen,
muu siihen kajoaminen on muinaismuisto- K a t u a l u e e n r a j a n o s a , j o n k a k o h d a l t a e i s a a j ä r j e s t ä ä
8
19 muuttaminen ja 17
4
90 1:140
45
1011:121
31:1 76 77
4
46 84
0
e=0.20
lain nojalla kielletty. Aluetta koskevista M
t oa
im
ea
nlpaiitsetia
s t jäo h
j at o a vajoneuvoliittymää.
57
an
arten varattu alueen osa.
77:0 176
Katu.
7
30:11
11
53
83 2
78
89
28
6
suunnitelmista on kuultava Museovirastoa.j = v i e m ä r i j a v = v e s i j o h t o .
82 21
70
65
z
e=0.20
30
66
95
9:115
38:6
1016
1:87
31
28
38:36
92
84 79
19
35
38:35
62
UJA
sähkölinjan
25
1:128 33 73
½kIu½
K a t u a l u e esnv -r1
a j a n o s110
a , j o kV:n
nka ko
h d a l t a e i s asuojavyöhyke.
a j ä r j 1e s t ä ä
5
e=0.20
72 63
LILLUKANK
52
20
5
1 15 103
54
Katu.
ajoneuvoliittymää.
Ohjeellinen ajoyhteys.
1:143 99
ajo
87
7:245
e=0.20
s-1
86 1010
1:174 1:178 43 3
38:35
16
85
10
51
156
12
9
62
sv-2
z
110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke.
Alueella sijaitsevat
73
3
81 1009
8802
sv-1
110 kV:n sähkölinjan suojavyöhyke.
93 0
75
1
85
51
1:106
192
puut, rakennukset ja rakennelmat eivät saa ylittää kuvi70
58
45
e=0.20 98
38
64
Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa.
193
28
Ohjeellinen ajoyhteys.
ajo
120
29
10
1017 77:0
1007
1
10
31:3
teltua linjaa, joka muodostuu alueen sv-1 -alueen puolei37:0
2
16
9:73
1020
13
sv-2
110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke. Alueella sijaitsevat
121
I
38:35
se
l lkae nr n
aej al m
lla
1e0i v m
: snak
oyrlki tet äuäs p
i-s2vtie
en ja ulkorajalla 20 m:n
1005
p
u
u
t
,
r
a
k
e
n
n
u
k
s
e
t
j
a
r
a
a
t
ä
t
a
k
u
28
v
sv-1
60
s
1:183
Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu alueen osa.
e=0.20
z
500
e=0.20
73 2
173
t e l t u a l i n j a a , j o k a m ukorkeuspisteen
o d o s t u u a l u e e n svälille.
v-1 -alueen puolei1001 1002
500
97
9338:36 73
38
Alue, jolle voidaan kaivaa laskuoja.
oja
83 55
6:116
1:87
26
mitkään osat, esim.
10
TIE
35
s e l l a r a j a l l a 1 0 m : n kAlueelle
o r k e u s p i s trakennettavien
e e n j a u l k o r a j a l l arakennelmien
20 m:n
1:48
27
38
4
1:71
1:120
13
161 163
74
99
RINGIN
korkeuspisteen välille.
r ä y s t ä ä t , e i v ä t s a a y l e t t y ä s v - 1 - a l u e e l l e . sm
II
508
38:35
SÖY
54
34
171
164
j
1:125
Alue, jolle voidaan kaivaa laskuoja.
oja
28
24 162
1:104
159
1019
Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim.
ST 711
1:153
165
500
90
Johtoa varten varattu alueen osa.
8
3
38:35
z
z
169
75 1:150
74,9
räystäät, eivät saa ylettyä sv-1 -alueelle.
13
500
z z
sm
z = sähkölinja.
72
11
Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rau1:39
2
160
30
167
6:99
24
1:151
J
o
h
t
o
a
v
a
r
t
e
n
v
a
r
a
t
t
u
a
l
u
e
e
n
o
s
a
.
1:178
95
1
36
23
29
1:144
157 8:10
2
hoitettu
kiinteä muinaisjäännös.
Alueen kaivaminen,
peittä6:118
sv-2
sv-1
1:141
15
7
sm
z = sähkölinja.
et-1
Alueen osa, jolla sijaitsee
muinaismuistolailla
(295/63) rau154
6:98
Uutta johtoa varten varattu alueen osa.
9 1
191
28
2
minen, muuttaminen
ja muu peittäsiihen kajoaminen on muinaismuisto58
1:28
22
6
156
36
500
hoitettu kiinteä muinaisjäännös.
Alueen kaivaminen,
19 38:35
e=0.20
1461:84148 8
73
36
Uutta johtoa varten varattu alueen osa. z = sähkölinja.
1
1:184
8:10
73,9
187
i n nsiihen
ojalla
k i e l l e t t y .onAmuinaismuistoluetta koskevista toimenpiteistä ja
minen, muuttaminen jal a
muu
kajoaminen
506
150 11
90 1:140
45
z = sähkölinja.
9
10
l a i n n o j a l l a k i e l l e t t y . suunnitelmista
A l u e t t a k o s k e v i son
t a t kuultava
o i m e n p i t e iMuseovirastoa.
stä ja
57
121
11:51
77:0 176
7
152
53
155
12
6
suunnitelmista on kuultava Museovirastoa.
82 21
70
sv-1
110 kV:n sähkölinjan suojavyöhyke.
505
8036
30
66
1016
s
v
1
1:87
110
kV:n
sähkölinjan
suojavyöhyke.
153
151
28
9
81.768
38:36
1:180
35
137
0
135
25
e=0.20
73
8
149
139
143 145 20 10
103
52
1
1:71
54
3
12
s v - 2 Alueella
110
kV:n sähkölinjan reunavyöhyke. Alueella sijaitsevat
147
1:143
1010
sv-2
110 kV:n sähkölinjan reunavyöhyke.
sijaitsevat
1:174
43
39:3
156
aäk ek n
niu
p u u t , r a k e n n u k s e t j a r a k e n n e l m a t e i v ä t spauauyt l,i trt ä
uv
- kset ja rakennelmat eivät saa ylittää kuvi9
1:84
25
73
81 1009
1:106
j aoa
t e l t u a l i n j a a , j o k a m u o d o s t u u a l u e e n s v - 1 t-ealltuueae nl i n
pu
l e,i -j o k a m u o d o s t u u a l u e e n s v - 1 - a l u e e n p u o l e i 58
45
500
s e l l a r a j a l l a 1 0 m : n k o r k e u s p i s t e e n j a u l k osr a
l l ar a
20
:n 10 m:n korkeuspisteen ja ulkorajalla 20 m:n
ejlal a
j am
lla
29
1017 77:0
1007
133
2
16
70
1020
13
121
39:6
82
1005
447
Alueelle rakennettavien rakennelmien mitkään
osat, esim.
28
60
1:183
Alueelle
rakennettavien rakennelmien mitkään osat, esim.
2
173
1001 1002
132 134
38
38:36
6:116
10
TIE
1:48
27
38
136
161 163
RINGIN
508
SÖY
34
171
164
sm
Alueen osa, jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rau1:125
1:104
162
159
1019
ST 711
1:153
165
sm
8
Alueen osa,
jolla sijaitsee muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettu kiinteä muinaisjäännös. Alueen
kaivaminen,
peittäz
169
140
74,9
13
142
zz z
minen, muuttaminen ja muu siihen kajoaminen
on muinaismuisto78 6
hoitettu
kiinteä muinaisjäännös. Alueen kaivaminen, peittä160
30
167
6:99
144
1
23
lain nojalla kielletty. Aluetta koskevista to
i m e n p i tmuuttaminen
eistä ja
157 8:10
z 154
2
minen,
ja muu siihen kajoaminen on muinaismuistoz
15
7
et-1
131
suunnitelmista
on
kuultava
Museovirastoa.
191
1:28
22
lain nojalla kielletty. Aluetta koskevista toimenpiteistä ja
6
156
500
133
1461:84148 8
137 133
1
73,9
187
suunnitelmista on kuultava Museovirastoa.
506
150 11
449
9
10
135
121
11:51
152
155
12
505
8036
153
81.768 151
1:180
137
31
0
135
8
149
139
143 145 20 10
1:71
3
12
147
39:3
78 6
1:84
25
34
500
33
70
39:6
82
43
38:27 38:26
10061
89.811 700
63
41
42
43
5
LAPPAJÄRVI
160
11:28
6
250 s a - 272,7
878:19
I
+t100
1
KASVILLISUUS
Kadun nimi.
tulee säilyttää mahdollisimman hyvin.
M e r k i n t ä o s o i t t a a , k u i n k a p a loj o
t önt a3r k
i truskm
s e2n t o n t i n r a k-eOlemassa
l lna peänäiknätyätä
0ok
n n u s o i k eoleva
u d e s puusto
ta.
- Rakentamaton tontin osa, jota ei käytetä oleskelu-, liikenne- tai
muk ai s en rak ennus oi k euden li s äk s i v oi daan os oi ttaa rak enpysäköintialueena, on istutettava ja hoidettava puistomaisessa kunnossa.
n u s o i k e u t t a t a l o u s r a k e n n u k s eR
lla
e .k e n n u s a l a , j o l l e s a a s i j o i t t a a y
hdyskuntateknistä huoltoa
z
42
26
4666
36
25
115
L
12
4
L
TIE
L 34
14
3
5 1
ÖN
15KI
RK
46
58
80
57
56
8039
89.516
2
9 10 10
39:5
L
5
4
13
3 m kaava-alueen rajan ulkopuolella oleva vii va.
- Rakennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen
t euesnt er n
ak
t ts
ee
l eni t t a
stä rakennustapaa noudattaen.
oe
onmraaljaai.n e n n u m e r o o s o i t t a a r a kseunhn
, ern
atkaeanknour k
aiin y h t e n ä iAUTOPAIKAT
K o r t t e l i n , k o r t t e l i n o s a n j a a lR
ue
P ä ä a s i a l l i s e n a j u l k i s i v u v ä r i n ä e i s a a k äA
y tu
t ät ä
i r ikkkk
ao
i t jaa vo
ä rne jv
äa
. rattava vähintään:
o pk a
- K o r t t e l e i s s a k a t t o m u o t o n a t u l e e o l l a -hA
a rO
j a: k2
a ta
t op t/ a
Osa-alueen raja.
aissuennt os.o v e l l u s .
Kattokaltevuutena
olla
Murtoluk u roomalai s en numeron jälk
een os oi ttaa,tulee
k ui nk
a 1:1,5...1:2.
suuren osan rakennuksen suurimman kerroksen alasta ullak o n t a s o l l a s a a k ä y t t ä ä k e r r o s a lPINTAVEDET
aan laskettavaksi tilaksi.
Kortteli n numero.
- Alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus on +71,65 m (N60).
Rakennus tulee rakentaa siten, että kapillaarisen vedennousun katkaiseva
kerros sijoittuu em. korkeustason yläpuolelle.
Ohjeellisen tontin numero.
6
878:19
86
28
AO
97
23
Katu.
Johtoa varten varattu alueen osa.
3
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET:
4
1
201
2
Erillispientalojen korttelialue.
30LT 25
0 j
13
3
255
z = sähkölinja.
12 sallitaan pieniErillispientalojen
1 korttelialue.
AO
64 12Alueella
muotoinen kotieläinten
Y h3d
kpito.
u n t a t e k n i s t ä h u o l t o a p a l v e l e v i e n r a k e n n u s t e n j a 96
AHONPUISTO
RAKENNUSTAPA
4 y s80
MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN
MUUTOS JA LAAJENNUS
j
89AO-2
99ET
l a10:168
i t o s t e n53
J
623
10:164
- R aAlueella
k e n n u k ssallitaan
e t t u l e e pienij u l k i s i v u - j a k a t t o m a t e r i a a l i e n s e k ä va
äjro
i t y k s e n Ajoyhteys .
Erillispientalojen
korttelialue.
/300
2a l u e .
1:2000kotieläinten
86 10:141
13
Erillispientalojen ja loma-asuntojen korttelialue. Tontille saa
Maanmittauslaitoksen keskushallinto on hyväksynyt
pohjakartan 12.5.2000.
Sosiaalito
inta ja terveydenhuoltoa palvelevien
37
10:148
pito.
s8u h t 70
e e n4 r a k e n t a a k o r t t e l e i t t a i n y h t e n ä i s t ä r a k e n n u s t a p a a n o u d a t t a e n .
AO-2 muotoinen
HYVÄKSYNYT 14.12.2015 § 60.
i j o i t t a a y h d e n y k s i a s u n t o i s e n e r i l l i s p i e KUNNANVALTUUSTO
ntalon tai yhden
o r t t e58
lialue.
64
67
MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN MUUTOS JA LAAJENNUS
79
AO/RA syksiasuntoisen
YS 73 r a k e14n n u s t e n kSuojaviheralue.
15
36
56
ä ä a s i aKORTTELEITA
l l i s e n a j u l k i s213-224
i v u v ä r iSEKÄ
n ä e iNIIHIN
saa käyttää kirkkaita värejä.
72,3 P
loma-asunnon sekä niiden lisäksi talous1
ASEMAKAAVAN MUUTOS
KOSKEE
95
iaslKATUALUEITA.
s
kv
aitet n
o m u o t o n a t u l e e o l l a h1:2000
a r j a k a t t o t a i s e n s o v e l l u s . Ohjeellinen yleiselle jalankululle varattu
5
EV 10:170
r a k e n n ualueen
k s i a . To nosa.
t i l l e s a a r a k e n t a a e n i n t ä ä n 3 00 k r s m 2 .
LIITTYVIÄ
JA
65
72,1
Sosia
a l i t o i n t a VIRKISTYS-,
j a t e r v e y d eLIIKENNEn-hK
uo
o lrttot e
al e
p
va
ele
68 73,6
Lähivirkistysalue.
4
350
tulee olla 1:1,5...1:2.
59
raken
n3u s t2e n k o r t t e l i a l u e . Kattokaltevuutena
88V L
YS Maisemallisesti
10:159Laidunalue.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA
- R a kJA
e nLAAJENNUKSELLA
n u k s e n y h t e n ä iMUODOSTUVAT
n e n s u o r a s eKORTi n ä p iASEMAKAAVAN
t u u s , j o t a e i k a tMUUTOS
k a i s e r u nKOSKEE
gon
Maa-47
ja metsätalousalue. 22
avoimena
Loma-asuntojen korttelialue. Tontille saa rakentaa
KORTTELEITA 213-224 SEKÄ NIIHIN
VÄLIJOEN ASEMAKAAVA 1:2000
12
NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-,
71 9 TELIT 213-217 JA 223 SEKÄ
p o r r a s t u s , v a r a s t o r a k e n n u s , a i t a , p i l a r i s tLIITTYVIÄ
o tai muu n
ä k e m ä n k a t kLIIKENNEaiseva
94
se
ä.i lA
yltueetet ä
v äs aaal u
enintään 180 krsm2.
2
LäM
h i v ir k1
i s t y15
salu
e
s iej o. i t t a a86
vesirakenteita.
VIRKISTYS-,
JA KATUALUEITA.
ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUS- SEKÄ KATUALUEET. KORTTELINUMEROT
54
4l l10:158
Lähivirkistysalue.
Ohjeellinen
pysäköimispaikka.RA
EHDOTUS
75
5
pysyvä rakennelma, saa olla AO-2-kortteleissa enintään 30 m
8:228
218-222
JA
10:140
pe t r i ä .
V L - 2 72
MYLLYNPUISTO
1 224 POISTUVAT.
VL
72
- R i n n e t o n t e i l l a r a k e n n u k s e t j a s o k k e l i nASEMAKAAVAN
y l ä p i n t a o n p oMUUTOKSELLA
rrastettava
JA LAAJENNUKSELLA MUODOSTUVAT KORT10
30 218
84
10:178
13
Matk
ai
lua
palv
elev
i
en
rak
ennus
ten
k
ortteli
alue.
174
sa
56
maaston mukaan.
3 10:147
ulk opuolella olev a v i iv a.
TELIT 213-217 JA 223 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-,
85 3 m k aav a-alueen rajan
7
Yleisen
24
4
28
ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 500-505 SEKÄ NIIHIN
71tien alue.
RM
97
Lä h i vASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET:
irkistysalue. Alueelle saa sijoittaa vesirakenteita.
ERITYIS-, MAA- JA METSÄTALOUSJ o h SEKÄ
t o a vKATUALUEET.
a r t e n v a r a KORTTELINUMEROT
ttu alue
en osa.
3
65 Erillispientalojen
49
LT 0
14
15 % 8:2433066
LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, ERITYIS- JA KATUALUEET.
K o r10:157
ttelin, korttelinosan
j a a lV
u eL
e n-r2
a jkorttelialue.
a.
14
PINTAVEDET
218-222 JA 224 POISTUVAT. z = s ä h k ö l i n j a .
255
94
1
AO
e=025
64
44 69
Lähivirkistysalue.
- Purojen ja laskuojien varsiin tulee muodostaa riittävän leveä viljelemätön
h d y s80
k u n t a t e k n i s t ä69
h u o l t o a p a l v e l e v i e n r a k e n n u s t e n j a 96
10:48
RAKENNUSTAPA
10:164 lYa25
30 2 0 a1s j
i t o s t e n a l10:156
u e . O s a - a l u e e n99
216
Jr a j a .
623
47
ouj a
aknä vväähr iet ynktsäeän v a l u m a v e s i e n h a i t a l l i s t a v a i k u t u sM
t a a a n a l a i s t a j o h t o a v a r t e nVL
S
u
o
j
e
l
t
a
v
a
a
l
u
e
e
n
o
s
a
.
R
a
n
t
a
v
y
ö
h
y
k
k
e
e
n
o
s
a
,
j
o
n
k
a
8:244
3 ET
- R aAlueella
k e n nalue.
u k ssallitaan
e t t u l e e pienij u l ks
i sui v
- vj ay ö
kh
a tyt k
oe
m,ajto
e lrlia
a avl io
eind a
se
Yleisen
tien
Erillispientalojen
korttelialue.
2
v
a
r
a
t
t
u
a
l
u
e
e
n
o
s
a
.
13
J
E r i l l i s p i e n t a l o j e n j a sl o-m
Maanmittauslaitoksen keskushallinto on hyväksynyt pohjakartan 12.5.2000.
3a - a s u n t o j e lni skpoi er tnt et al ilaolnu et a. iTyohndtei lnl e s a a
10:186O h j e e79
kotieläinten pito.
s u h t 70
e e n4 r a k e n t a a k o r t t e lvesistön
e i t t a i n y h ttilaan.
enäistä rakennustapaa noudattaen.
8:193
8:221
AO-2
58
i j osi titjaoahytho
de
llinen to
n t i n r a j 10:179
a .muotoinen
LT
on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset
64
v = vse
. n y k s i a s u n t o i s e n e r i lkasvillisuus
67
21
MYNKELINMÄEN ASEMAKAAVAN
MUUTOS JA LAAJENNUS
79,6
AO/RA
48
Suojaviheralue.
158/900
78
yksiasuntoisen loma-asunnon sekä niiden lisäksi
1
U i m a rtalousanta-alue. Alue on varattu kaava-alueen tonttien
23 65189 10:149
K
o
r
t
t
e
l
e
i
s
s
a
k
a
t
t
o
m
u
o
t
o
n
a
t
u
l
e
e
o
l
l
a
h
a
r
j
a
k
a
t
t
o
t
a
i
s
e
n
s
o
v
e
l
l
u
s
.
195 96
1:2000
t
o
i
m
e
n
p
i
t
e
e
t
o
v
a
t
s
a
l
l
i
t
t
u
j
a
j
a
s
u
o
s
i
t
e
l
t
a
v
i
a
.
EV
r a k e n n u k s i a . To n t i l l e s a a r a k e n t a a e n i n t ä äk
nä3y00
KASVILLISUUS
S o s i a a l i t o i n t a jaaj ot e r v e y d e n h u o l t o a p a l v e l e v i e n
Kortteli n numero.
t t ökör snm
. 2.
29 72,1
350
2
s k u n t a t e k n i s t ätulee
h u o lolla
t o a1:1,5...1:2.
palvelevien rakennusten ja
VV sijainti.
59213
Ajoneuvoliittymän likimääräinen
RAKENNUSTAPA hyvin.
r a k e n n u s t e n k o r t t e l i aY
l uhed. yKattokaltevuutena
80 22
oleva
puusto tulee
säilyttää
mahdollisimman
YS
8:201
RAKENNUSTAPA
eank eanl u
. s e n y h t e n ä i n e-nOlemassa
24
e=0.20
- tR
ne
uk
s u o r a s e i n ä p iASEMAKAAVAN
t u u s , j o t a e i k a tMUUTOS
k a i s e r u nKOSKEE
gon
Maa- ja metsätalousalue. Laidunalue. Maisemallisesti ET
avoimena l a i t o s
a -a
as
u rnita
oa
j el n
t ekl iäa l v
ue
ok
n tsi lel e
KORTTELEITA
VÄLIJOEN
ASEMAKAAVA
1:2000
12
- tR
alk
e
nkni u
ko
se
t213-224
tkuel e
e- ,SEKÄ
j ul il ikki e
sNIIHIN
invnue- - j a
ki aLtotm
om
te
i ekno rst e
ä.r iTt y
n saa rakentaa
10:151
R
a
k
e
n
t
a
m
a
t
o
n
t
o
n
t
i
n
o
s
a
,
j
o
t
a
e
i
k
ä
y
t
e
ä
e
i
k
,
l
e
s
l
u
t
a
36
185
porrastus, v
o tai muu n
ä k e m ä n k a t kLIIKENNEaiseva
tontin numero.
94
v ä a l Ohjeellisen
ue.
akennukset tulee julkisivu- ja kattomateriaalien sekä värityksen
86
äeinl y
te
tä
pai.hAal upei iorEHDOTUS
o kna atveah
veins tt oän tm
2 a r a s t o r a k e n n u s , a i t a , p i l a r i s tLIITTYVIÄ
34
M - 1 s ä i l y t1e t t ä10:155
e nt e
v avl käa m
ni ,v aj ro
ah
ttu
- atlä
ue
t i eu
n u t o k s i s t a -oRn
1
su
tveaeKATUALUEITA.
nuri a
na
t ai sae k
r t tkeul e
i tRA
t asisna .y h t enintään
e n ä i s t ä 180
r a kkrsm2.
e n n u s t a p a a n o u d aS
tta
. V
Lähivirkistysalue.
äO
kö
i ar tltuee
nsaa, eonni nitVIRKISTYS-,
s
tta
t th
aJA
p
s tkoem
so
sa
nn
o
75
52
p y s y v ä r a k e n n e l m a , s a a opl y
l as A
- 2i n
- kt o
l eei s
ä täu
nt e
30
mveat r ijäa. h o i d e
s-4
suhteen rakentaa kortteleittain yhtenäistä rakennustapaa noudattaen.
2540
MYLLYNPUISTO
k ä y t t ö ö n .museoviranomaisen lausunto.
Suojaviheralue.
Pä
ä a s i a l l i s e n a j u MUODOSTUVAT
lkisivuvärinä e
i s a a k ä y t t ä ä k i r k k a i t a v ä r e j ä . LVpyydettävä
VL
72
79
- R i n n e t o n t e i l l a r ask- e
k s e t j a s o k k e l i nASEMAKAAVAN
y l ä p i n t a o n p oMUUTOKSELLA
rrastettava
JA
LAAJENNUKSELLA
KORTKadun nimi.
MYNKELINTIE
a
ehe
rkaa jt a
,ennus
jsoon
kla
13
palvelevien
504 1 n n uAUTOPAIKAT
56
maaston mukaan.
- K o rLIITTYVÄT
t t e l e i s s a kVIRKISTYS-,
a t t o m u o t o nLIIKENNE-,
a K
t ua
l eteuMatk
o lllu
a ailua
an
rja
t ont aoi srak
sa
en
v ten
e
l ukorttelialue.
sk. o h d a l t a e i s a a j ä r j e s t ä ä
3 m 44
kaava-alueen
rajan ulkopuolella oleva vii va.
TELIT 213-217 JA 223 SEKÄ NIIHIN
EV
194
ASEMAKAAVALLA MUODOSTUVAT KORTTELIT 500-505- SEKÄ
10:42
K o r t tNIIHIN
eleissa kattomuotona tulee olla harjakatto tai sen sovellus.
71
RMajoneuvoliittymää.
23
Lä h i v i r k i s t y s a l u e . A l u e e l l e s a a s i j o i t t a aRA
vesirakenteita.
SEKÄ KATUALUEET.
KORTTELINUMEROT
Rakennusoikeus
500
Kattokaltevuutena
tulee
olla 1:1,5...1:2.
65
482 66
Suojaviheralue.
A u t o p a i k k o j a ERITYIS-,
o n v a r a t MAAt a v a JA
v ä METSÄTALOUShintään:
e=0,20
LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-, ERITYIS- JA KATUALUEET.
K o r t t e l i n , k o r t t e l i n o s a n j a a lV
u eL
e n-r2
aja.
PINTAVEDET
73,0 8:228
218-222 JA 224
POISTUVAT. - R a k e n n u k s e n y h t e n ä i n e n s u o r a s e i n ä p i t u u s , j o t a e i k a t k a i s e r u n g o n
94
69
Maaja
metsätalousalue.
Laidunalue.
Maisemallisesti
avoimena
½kl
44
EV
R o o m a l a i n e n n u m e r o o s o i t t a a r a k e n n u s t eVL
69
, a i t a , p iLähivirkistysalue.
laristo tai muu näkemän katkaiseva
25
Osa-a
raja.
99
16
I l u e e n174
30 0
M - 1 snä, irlay-sktuePeotuntj aränovvujyeäkönshaeyj alkn1ueleat, a.sj oiklul ao jvi eosni-d1av a-a rnYs viSiän:ht1eunlaet äpeä/m6v5ua ol ukdmrosasmvt ae2as.i er ini t thäaviät anl llies tvae äv avi ki luj et ul esmt appä ytoösrnryavsät ur as ,k evnanr aesl mt oar,a ks ae an noul lsaVL
nknkuese,n joosnak, aj o u
l kao a s u o n s ä i l y t e t t ä v ä . R a k e n n u k sPINTAVEDET
een
o-jkeolrttat evl a
enei nnt äoäsna3.0 R
ar.vayk
öe
hy
nk
Yleisenkerrosluvun.
tien alue.
ASOu- 2
e i saslau e
ma
en
t rti ä
Jsen osan suurimman sallitun
945 46
10:186O h j e49
vesistön tilaan.
e l l i n e n t o n t i n r a j a . 8:243 LT
te
i s ksaav
ä k
o r j a u krajan
s iASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET:
s sulk
a opuolella
on alku
p earväi iivna.e n i l m e s ä i l y t e- tAtlä
ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET: - R i n n e t o n t e i l l a r ask-e3n n u k s e t kasvillisuus
Maisemanhoidolliset
i nvt ä
u l.v i e n k a n n a l t a h y v ä k s y t t ä v ä r a k e n t a m i s k o r k e u s o n + 7 1 , 1 5 m ( N 6 0 ) .
21
j a s o k k e l i n y l äon
p i npääosin
t a o n p o r rsäilytettävä.
astettav
a h t ä3v
m
a-alueen
olev
158/900
78 14
Murtoluk u roomalai sen numeron edes s ä os oi ttaa, k ui nk a
Uimaranta-alue. Alue on varattu kaava-alueen tonttien
14
23 69:0 11
½kII
maaston mukaan.
m
a-alueen
ulk opuolella olev a v i i v a.
toime
nyp
i töen .e t o v a t s a l l i t t u j a j a s u o s i t e l t a v i a .
KASVILLISUUS
Kortteli n numero.
kä
ttö
s u u r e n1 o s a n r a k e n n u k sY
ehnd y
ssukuurni m
anni skt äe rh3
ruoo
kl tsok
eaaav
npa
aeslteav i s
a ar arajan
29
82 5
tam
tek
a ll v
en
kennusten ja
VV
213
RAKENNUSTAPA
k
e
r
r
os sijoittuu em. korkeustason yläpuolelle.
10:63
K
o
r
t
t
e
l
i
n
,
k
o
r
t
t
e
l
i
n
o
s
a
n
j
a
a
l
u
e
e
n
r
a
j
a
.
- v
Olemassa
k e l l a r i k e r r o k s e s s a k ä yltat iät oäs tkee
ro
a k s i t i l aoleva
k s i . puusto tulee säilyttää mahdollisimman hyvin.
RAKENNUSTAPA
n ra
l usea
. laan luetta
24
47
88
ET
K o r t t-eRl iank,e k
t taetloi n
n ot osnatn
as aa,l u
e ne i rkaäj y
at.e
- tR
se
s invnue- - jPINTAVEDET
a
no
t arm
i n jo
j oet a
ä alk
ee
i knkni u
- ,k o
l et stkuel e
l ue- ,j ul il ikki e
t aki a t t o m a t e r i a a l i e n s e k ä v ä r i t y k s e n
36numero.
36
74
1
Ohjeellisen tontin
oja
10:98
äeinl y
te
tä
pai.hAal upei iorni ,v aj roah
o kna atveah
vO
ss a
tt oä
m
t o k s i s t a -oRna k e n n u k s e t t u l e e j u l k i s i v u - j a k a t t o m a t e r i a a l i e n s e k ä v ä r i t y k s e n
e nt e
v avl käa m
ttu
- atlä
ue
ein
i eeu
neu
s tuth
nuri a
na
t ai sae k
r t tkeul e
i to
t asisna .y h t e n ä i s t ä r a k e n n u s t a p a a n o u d aS
tta
. V
8:193
pysäköintialueena, on istutettava ja hoide
a tveaep
s tkoem
so
sa
nn
8:221
-natltu
n raja.
AR
/I
25
L 61
45
v
27
VL
45
39
99
39:32
2:132
58
38:29
500
15
L39:36
18
6
6 700
33
59
13
L
95
73,6
10:81
47
Alueelle saa sijoittaa v
esirakenteita.
10:22
I
Iu½
14
6
250 s a - 2
I s-3
+t100
11:159
ajo
VL
- Rantavyöhykkeen kasvillisuus on pääosin säilytettävä. Maisemanhoidolliset
toimenpiteet ovat sallittuja.
M e r k i n t ä o s o i t t a a , k u i n k a p a l j o n ASEMAKAAVAMÄÄRÄYKSET:
pääkäyttötarkoituksen
muk ai s en rak ennus oi k euden li s äk s i v oi daan os oi ttaa rak enn u s o i k e u t t a t a l o u s r a k e n n u k s e l l e . RAKENNUSTAPA
z
1912
70
II
44
1
MY
Tarvola
39:33
NK
EL
j
L
51
2:129
sm
VL
39:6
700
216
8
AO-2
8
700
17
2:134
35
13
99
2:1413
7
68
Lähivirkistysalue.
79,6
96
791201 5
1
10:151 85
80.271
631
17 40
34 28
1
10:24
52
80
93
73 49
88
AO
153
23
53
66
88V L
sa/h
v
12
+t100
k e r r o s s i j oMUODOSTUVAT
ittuu em. korkeustason yläpuolelle.
ASEMAKAAVAN MUUTOKSELLA JA LAAJENNUKSELLA
KORTTELIT 160-164 SEKÄ NIIHIN LIITTYVÄT VIRKISTYS-, LIIKENNE-,
MAATALOUS-, VESI- JA KATUALUEET. KASVILLISUUS
Vesialue.
/h
VL
92
13
250
VV
300
+t100
2
250
105:3
+t100
53
99
KORRINTIE
s-3
15
p
Iu½
250
+t100
Maisemallisesti arvokas peltoalue.
harjakatto tai sen sovellus.
- Alin tulvien kannalta hyväksyttävä rakentamiskorkeus on +71,65 m (N60).
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KATUALUETTA.
pp
92
8:201
22
8:274
38
4
161
AO
11:160
Sosiaalitointa ja terveydenhuoltoa palvelevien
rake
nnusten korttelialue.
14
88
Lä h i v i r k i s t y15
salue.
54
10:180
V L 3-4210:176
72 10:177
I/
91
/300
Erillispientalojen
korttelialue.
38
Yleisen
alue.
24tien85
17 99
216
59
8040
39:1 sm
71
26 as
1085
VP
84
6
7
14
26
10:174
3
58
56
39:6
I
10:164
1
j
25
86
12Alueella
12 sallitaan pieniErillispientalojen korttelialue.
11:25
muotoinen kotieläinten pito.
AR
86
37
362000 15YS
79
L
L
L
23
201
2
10:164
10:163
154
AO-2
AHONPUISTO
80
89
28
87
82,1
218
30637
AO
91
/h
L
L
2:132
4
3
10:162
71
8
1
72
v
v
5
pp
70
791201 5
15
80.271 640631
6391
10:24
25
L
45
18
99
56
sm
2:14
Tarvola
4
LYT
sm
L
2:129
93
67
10
17
87
82,1 56 6
643
26 4
10:174
L
L
17
30
250
13 +t100
7
1
MA
- KMUUTOS
o r t t e l e i s s aJA
k aLAAJENNUS
ttomuotona tulee olla
KIRKONSEUDUN ASEMAKAAVAN
TIMONNIEMEN ALUE
1:2000
PINTAVEDET
Osa-alueen raja.
80
L
la
0637
75,3
7
8011
2
75.485
LV
Venesatama/venevalkama.
160
sa-2
I
250 s a - 2
+t100 I
v
639
645
105:1
L
2
12
14
VV
1
16
250
+t150
6
218
25 640
15
L
L
RINTIE
II
Lähivirkistysalue.
s-3
Iu½
1
A141215060
RAKENNUSTAPA
Korttelin, korttelinosan ja alueen raja.
Uimaranta-alue.
W
162
11:73
AO
19
AO11:141
3
11:54
8
7
10:37
11
L
6 11:174
MINIS
TE
2
LAPPAJÄRVI
VL
208
s-4
250
+t550
250
+t100
MA
76,7
61
VL
20
s-3
I
2 +t100
250 s a - 2
+t100 I s - 3
3
sr-2
250
11:93
+t100
83 79
220
L
vk
250
+t150
TIE
TIN
224
I
et
250
+t100
sa-2
I s-3
W
163
AO250s aI - 2
9
25012:39
+t100
1
A
NM
648
267
0
71
z 7
265
79
80
222
44:42
e=0,25
Iu½
SU
3044:47
82,04
643
AP
655
250
+t100
1
AO
II
P
NA
44:24
164
AO
5
VL
41
LV
8
250
+t100
250
3 +t100
4
8012
4
250
+t100
AO
2
12:55
LUHTITIE
250
+t150
56 17 91:2
54
0
1
1
658
82
653
56
645
4 20
250
+t100
201
665
657 48
662
659
73
22 79 3
11:134
3
v
I
91:1 24
18/1800
218
0
2
z
AR
83 79
55
11
44:51
3
79
57
11:135
TIE
z
VP
220
25
79,5
210
72
z 7
265
23
IN
I
226
71
11:133 0
RR
82
84
II
e=0,40
250
+t100
2
663
a
82,0
222 76
e=0,25
KLT
44:47
VL
54
##
224
79,2
668
25
82 1 70
II
31/2000
z
217
/t
z
p
228
AK
65
669
7
667
9456
##
44:44
3
42
11:174
11:132
64
1
11:141
11:140
11:140
672
p
8022226
83.447
2
11:93
AM
55
##
84,1
4 29
20 10
79,8
80,3
57
93
76
62
83
12:121
12:121
RIIH
IKU
z
z
84
63
674
43
54
54 83 7
MAATALOUS-, VESI- JA KATUALUEET.
Vesialue.
Timonniemi
##
11:173
80
LYT
Maisemallisesti arvokas peltoalue.
14
16
42
11:141
69
84
0
Lähivirkistysalue.
82 1
KO
z
27
VP
228
II
e=0,40
VIII
TIMONNIEMEN ALUE
83,9
217
i
ASEMAKAAVAN MUUTOS KOSKEE KATUALUETTA.
11:174
31
r
i
2
8022
83.447
29 10
85 1
e
##
##
230
l
A141215060
3
80
80
672
83
63
232
12:121
79,8
80,3
54 83 7
84,1
84
1002
84.275
674
43
16
42
83,9
1002
84.275
i
k
k
74
31
85 1
84
74
230
i
i
s
14
77
232
k
c
o
R
27
u
m
Anne Övermark, tekninen johtaja
Anne Övermark, tekninen johtaja
www.facebook.com/rockthecamp
www.facebook.com/rockthecamp
A2_CRATER_ROCK_juliste.indd 1
22/04/16 11:23
MUITA KESÄN TAPAHTUMIA:
Tutustu Lappajärven tonttitarjonnan uusiin vaihtoehtoihin.
Nyt myynnissä mm. omarantaisia omakotitontteja ja maalaiskylätontteja,
joihin voi liittää laidunmaata ja rakentaa vaikka oman kotieläinsuojan.
HALUATKO TEHDÄ OMAN TIETOKONEPELIN?
Osallistu Jyväskylän yliopiston, Lappajärven yhteiskoulun ja
Lappajärven kunnan vapaa-aikatoimen järjestämälle
PELIOHJELMOINTIKURSSILLE
19.-23.6.2016 Kurssi on tarkoitettu 12-18-vuotiaille.
Et tarvitse aiempaa kokemusta ohjelmoinnista.
Riittää, että sinulla on avointa mieltä ja innostusta!
Opit käytännönläheisesti mm.:
• suunnittelemaan ja ohjelmoimaan pelejä
• käyttämään grafiikkaa, ääniä ja musiikkia osana peliäsi
Viitenä päivänä, viisi tuntia/päivä.
Kurssin hinta 180 €, sis. päivittäisen lounaan
Lisätietoja: Perttu Hautala, [email protected], 044 3699 440
LAPPAJÄRVEN 45. KUVATAIDELEIRI
• HALKOSAAREN KESÄTEATTERI: “Täydelliset häät “ 29.6.-31.07.2016 ja
“Suomihitit -show” 06.-21.08.2016, www.halkosaarenkesäteatteri.fi
• KARIKKO -TEATTERIN “Kapteeni koukku ja Karpan kauhu”,
Itäkylän kylätalolla 3.7.-13.07.2016, lisätiedot [email protected]
• VEANNETAR -RISTEILYT Nykälän laiturista 08.06.-03.08.2016
ke ja pe klo 18.00, la ja su klo 13.00, www.latomerilaivat.fi
• GOLFIN VIIKKOKISAT keskiviikkoisin 11.5.-28.9.2016, www.jgs.fi
• LAPPAJÄRVEN KESÄMARKKINAT 15.-16.07.2016
• TULIVUORIROCK 15.-16.07.2016
• KIPINÄKODAN monipuolinen elämys -ja tapahtumatarjonta,
mm. Onnentuvan Kakarakeskiviikot ja ToimintaTorstait, www.kipinakota.fi
• RATSASTUSLEIRI 4.-8.7.2016, www.lantelanratsastustalli.net
• KESÄLAVATANSSIT HALKOSAARESSA 11.06.2016 alkaen
LISÄÄ TIETOA
Lappajärven monipuolisista kesätapahtumista löydät kunnan julkaisemasta
Lappajärven kesä 2016 -tapahtumakalenterista ja kunnan nettisivuilta.
LAPPAJÄRVI-SOUTU
SU 19.6.2016
museolla/vanhalla lukiolla, Kotiahonkuja 9 | 19.-23.6.2016
Startti: klo 12 Kärnän kalasatamasta
Reitti: Kärnänsaari kiertäen
Sarjat: kirkkovene, miehet/seka
parisoutu NP/MP - yksinsoutu NY/MY
sekaparisoutu SP - vuorosoutu NV/MV
melonta N/M - mökkivene (soutuvene)
• Opettajana Pirjo Hirvonen. Opetusta su klo 12-17 ja ma-to klo 9-17.
LASTEN JA NUORTEN KUVATAIDELEIRI
(8-14 v.) museolla/vanhalla lukiolla | 20.-23.6.2016
• Opettajana Minna Rajala. Opetusta ma-to klo 10.00-13.30.
Ilmoittautumiset ja lisätietoja:
Päivi Pippola, 044 3699 663 tai [email protected]
Osallistumismaksu 10 e
Lisätietoja ja ilmoittautumiset:
040 1870 854
040 7062 811
JOS TARVITSET TOIMISTO -TAI TEOLLISUUSTILAA,
ota yhteys elinkeinoasiamies Pauli Kankaanpää, 040 3503 749
14
Lakeaharjun
rauha
viehättää
Teksti ja kuva: Virpi Poikelin
Jorma ja Päivi Perälampi viihtyvät Lakeaharjulla. Brasilianterrierit Laku (vas.) ja Nessu kuuntelevat tarkkaan, mitä mökin ympäristössä
tapahtuu.
VIMPELISSÄ SIJAITSEVALLA
Lakeaharjulla on viitisenkymmentä lomamökkiä, joista suurinta osaa käytetään ympäri vuoden. Alavutelaisilla Päivi ja Jorma Perälammella on
ollut loma-asunto Lakeaharjulla jo kymmenen vuoden ajan. Lakeaharjulla
heitä viehättää alueen rauhallisuus.
Perälammet löysivät pyöröhirrestä tehdyn mökkinsä sattumalta. Perälammilla oli ollut asuntovaunu Lakeaharjun kausipaikalla pari talvea, perheen pojan ollessa innokas laskettelun harrastaja.
-Kerran vaunualueen hoitaja mainitsi, että yksi hyvännäköinen tupa on
hiljaisessa myynnissä. Sanoin hänelle, että olemme juuri ostaneet uuden
asuntovaunun eikä mökin osto ole mielessä.
Perälammet kävivät kuitenkin katsomassa Serpentiinitien alkupäässä
olevaa mökkiä. Kaupat tehtiin parissa viikossa. Jorma Perälampi omistaa
puolet myös naapurimökistä, jota vuokrataan ulkopuolisille.
TEKEMISTÄ LÖYTYY
Lastensuojelutyötä ammatikseen tekevät Päivi ja Jorma Perälampi asuivat Lakeaharjulla sijaitsevassa vapaa-ajan asunnossaan parin vuoden
ajan. He kertovat viettävänsä aikaa Lakeaharjulla viikoittain.
-Istutettavat kukat eivät menesty, koska niitä pitää kastella päivittäin.
Mutta mustikat kerätään omasta pihasta, Päivi Perälampi kertoo.
Lakeaharjun mökkien tontit ovat melko pieniä, joten ruohonleikkuuseen
ei kulu paljon aikaa.
Jorma Perälampi listaa Lakeaharjun vahvuudeksi mökkiläisen näkökulmasta sen, että virikkeitä löytyy ympäri vuoden. Lakaniemen yleiselle uimarannalle ei ole kovin pitkä matka. Talvella voi lasketella, hiihtää ja käydä pilkillä. Uusi hiihdon ja ampumahiihdon harjoitus- ja kilpailukeskus
Sport Center Lakis mahdollistaa rullaluistelun ja -hiihdon kesäaikaan.
Laavulla voi käydä paistamassa makkaraa ympäri vuoden. Perälammilla
on vene, jota ei tosin ole laskettu vesille kolmeen vuoteen. Vimpelin keskustan palvelut löytyvät alle kymmenen kilometrin päästä, eikä Alajärvellekään ole pitkä matka.
LAKEAHARJUN MÖKKILÄISIÄ PERÄLAMMET KEHUVAT
mukaviksi. Naapureiden kanssa käydään juttelemassa ja karaokeakin on
hoilattu porukalla.
Lakeaharjulla on oma asukasyhdistyksensä, joka on sihteeri Tiina Koivuniemen mukaan ollut pari vuotta hiljaisemmalla käynnillä.
-Ihmiset ovat kiireisiä ja kukin on menossa tahollaan. Emme ole ehtineet tehdä pariin vuoteen oikein mitään yhdessä. Se on todella harmi,
sillä olemme aikaisemmin olleet tosi aktiivisia.
Tiina Koivuniemi ja puolisonsa Ari hankkivat Lakeaharjulla sijaitsevan
loma-asuntonsa vuonna 1999. Sittemmin Koivuniemet perustivat harjun
huipulle Tilausravintola Lakeavaaran.
-Häitä järjestämme syyskuulle saakka. Saa nähdä, löytävätkö kesäteatteriin tulevat ryhmät meidät, kun Kivitippuakaan ei enää ole.
y
O
lo
ta
ia
d
e
M
n
u
d
eu
is
v
Jär
mukana Järviseudun kesässä:
Järviseudun
sanomat
JÄRVISEUDUN MAHTAVAT KESÄMARKKINAT:
Olemme mukana Järviseudun kesämarkkinoilla yhteistyössä paikallisten
yrittäjien ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lue lisää Järviseudun Sanomien markkinalehdistä ja liitteistä:
• Evijärven markkinat su 3.7.
Markkinaliite ke 29.6.
• Evijärven Markkinabingo*
Evijärven Nuorisoseuran talolla klo 19.
rjoaa
nomat ta n ja
a
s
n
u
d
u
* Järvise maisen lisälehde
kahvit, il stää arvontaa
järje
• Vimpeli la 9.7.
Markkinaliite ke 6.7. Mukana markkinatorilla Saarikentällä.
• Lappajärvi 15.-16.7. ja Vasikka-ahon markkinat 15.7.
• Talolla Tavataan, Kortesjärvi 24.7.
Talolla Tavataan -liite 20.7.
• Finsumäen markkinat ja Venetsialaiset 27.8.
Markkinapöydässämme saat kesän aikana opastusta
Js-digilehdestä, voit osallistua arvontaan
tarelle,
palkintoina mm. vapaalippuja Tulivuorirokkiin, risteilylippuja Veannet
sken
pääsylippuja Tyynelän tonttulaan sekä Kesäteatterilippuja Killinko
Kesäteatteriin. Tervetuloa tapaamaan Mediatalon väkeä!
LISÄKSI OLEMME MUKANA:
• Ma 26.6. Pikku-Pelimannin karsintaravit Kaustisen Nikulassa,
Mediatalon loimilähtö. Meili-lehden ja Järviseudun Sanomien lukijat
raveihin puoleen hintaan. Leikkaa etukuponki s. 23.
• Tulossa myös 5.7. Meilissä Kaustisen kaksipäiväisten suurravien teemaliite.
• 20.8. klo 12 Kyläkävelyllä Vimpelissä, (Vanhapiha – Hiillos – Mäkelä – Bergbacka
– Seuratalo (pyörä mukaan). Kyläpyöräilyn johtajana Mirja Lassila.
Lopuksi Järviseudun Sanomat tarjoaa kahvit Nuorisoseuran talolla.
Tulossa 22.10.2016 MeKa – Metsä & Kaup
pa -messutapahtuma, jossa syyslomaviikolla tarjolla runsaasti ohjelmaa myös
lapsiperheille. Järj. Evijärven ns-talolla.
Messupaikkojen myynti käynnistynyt, lisätie
toja Airi Hakala, 0400 954 080
Järviseudun Mediatalo Oy:n väki toivottaa kaikille kaunista ja mukavaa kesää! | Nähdään tapahtumissa!
Saga Kurumäki, Anni Rantakangas ja Netta Puumala saivat 4H:lta kesätyötä; he kaivavat
alkukesän aikana lupiini juurakoita Pappilanmäen perinneniityltä.
Evästauolla Harri Pihlaja sekä Heikki Keisanen.
Perinnebiotoopin hoidosta
on kesätyöksi
Kuudesluokkalaiset Anni Rantakangas, Saga Kurunmäki sekä Netta Puumala
lähtivät Lehtimäen Pappilanmäen perinneniityn talkoista 4H:n kesätyöläisinä.
Teksti ja kuvat: Suvi Hosionaho
TAIMELAN KOULUN OPPILAAT KÄVIVÄT
Pappilanmäellä tutustumassa riukuaidan tekoon, kotiseutumuseoon sekä perinnebiotoopin
hoitamiseen. Jälkimmäinen tarkoittaa tässä tapauksessa lupiinien kaivamista perinneniityltä.
Siitä työstä kolmikko innostui, ja siihen heidät
Alajärven 4h:n toiminnanjohtaja Krista Savola
palkkasi.
Alajärven 4H-yhdistys vuokrasi seurakunnalta
Pappilanmäen niittyalueen sitä hoitaakseen.
Perinneniitty oli pitkään hoitamattomana, ja
lupiini levisi tien varresta niityn kasvistoon. Se
uhkaa alueella luonnonvaraisina kasvavia kasveja, kuten ukonhattua, kieloa ja kurjenpolvea.
Pihapiirissä sijaitsee rauniomainen kiviaita,
joka on saanut alkunsa viereisestä pellosta kaivetuista kivistä. Sen kunnostaminen tulee olemaan iso, hikinen urakka, mutta valmiina se on
koko pihapiirin komistus.
–Pari vuotta sitten saimme avustusta niityn alkuraivaukseen ja kunnostukseen, nyt haemme
ely-keskukselta rahoitusta hoitosopimukselle.
Se toteutetaan oppilastyönä sekä 4H-nuorten
kanssa, kertoi Jamin ympäristöalan opettaja
Heli Hämäläinen, joka on myös Alajärven
4H-yhdistyksen puheenjohtaja.
–Saimme 400 euron apurahan Ilmari Räsäsen säätiöltä perinnepäivien järjestämiseen niityllä. Seuraavalla kerralla ohjelmassa voisi olla
aidan teon lisäksi niityn niittämistä ja vaikka
lankojen värjäystä, Hämäläinen suunnitteli.
Riukuaitaa pätkä kerrallaan
Tässä syntyy perinteistä riukuaitaa Harri
Pihlajan ja Heikki Keisasen voimin. Myönnytyksenä nykyajalle on aidan sidonta rautalangalla. Taustalla Heli Hämäläinen sekä
Krista Savola.
16
Varo
vieraslajeja
LUPIINI on yleinen vieraslaji,
joka valtaa tilaa perinteisiltä kasveilta. Se kitketään
kaivamalla juurakko irti
alkukesän aikana, ennen
kukintaa. Varret kannattaa
polttaa, ei kompostoida,
leviämisen ehkäisemiseksi.
Lisäksi kasvustoja kannattaa niittää.
TOINEN uhka luonnonvaraisille kasveille on jättipalsami, jota kutsutaan myös
paukkupalsamiksi. Sen
siemenet kulkeutuvat vesien mukana kauaksikin ja
rehevät kasvustot tuhoavat
vaatimattomammat kasvit.
JÄTTIPUTKI on vieraslajeista vaarallisin. Sen kasvineste on ihoa ärsyttävää.
Sen tunnistaa koosta; se on
luontaisesti kasvavaa idänukonputkea korkeampi, yli
miehen mittainen, ja puoli
metriset kukinnot tuottavat miljoonia siemeniä. Se
on vaikea irrottaa maasta,
joten parhaat vaihtoehdot
sen karkottamiseksi ovat
kasvinsuojeluaine tai muovi,
joka saa olla maassa useamman vuoden ajan.
–PERIKUNTIEN kannattaisi
tarkistaa mökkien ja tonttien liepeet, ettei jättiputki
pääse pesiytymään sinne. Se
alentaa tontin arvoa, muistutti Heli Hämäläinen.
Maistuiskos prinsessakakku, tiedustelee Nea Pajala. Se on Leena-mummin käsialaa.
Leikkimökkielämää
Teksti ja kuvat: Suvi Hosionaho
MÖKKEILYKAUSI KÄYNNISTYY USEIN JO
varhain keväällä. Toiset käyttävät mökkiä ympäri vuoden, näin myös Nea ja Nette Pajala. He
suunnistavat mökille aina kun muilta kiireiltään
ehtivät, mutta luonnollisesti keväällä ja kesällä
leikkimökkeily on hauskempaa. Onneksi mökki
ei sijaitse kaukana, vaan ihan omassa pihassa.
Sinne on kiva mennä leikkimään vaikkapa kotia, kauppaa tai kahvilaa. Joskus siellä sijaitsee
myös eläinlääkärin vastaanotto.
–Ottaisitteko kakkua, muffinia vai voileipiä?
Kahvia vai mehua, kyselee Nea Pajala kahvilan
emännän roolissaan.
Ville-isän ja Petri-enon elementeistä kokoama leikkimökki on tyttöjen valtakuntaa, jonka
sisustuksen äiti Maiju Pajala on suunnitellut
ja toteuttanut. Mökistä löytyy kaikki oleellinen,
kuten puusohva, jossa voi lepäillä, seinähyllyjä
Pitkän tähtäimen suunnitelmissa on rakentaa
perinteinen riukuaita pihan ympäri, ja ottaa pihalle kesäasukkaiksi lammas karitsoineen.
–Se sopisi hyvin 4H-toimintaan, samoin kuin
nuorten työllistäminenkin.
Aidan rakentaminen alkoi viime kesän talkoissa, ja sitä jatketaan loppukesällä järjestettävässä perinneillassa, johon työssä käyvienkin on
mahdollista osallistua. Päivien järjestelyissä on
mukana myös Lehtimäki-seura, joka ylläpitää
makasiinimuseota.
Jari Mäenpää toi metsästään kaatamiaan näreitä riukupuiksi. Riu’ut kuoritaan ja niiden päät
kuumennetaan nuotiossa, jotta ne kestäisivät
maassa vuosikymmenet mädäntymättä. Riukuaitaa pystyttivät Jamin luonto-ja ympäristöalan
perustutkinnon monimuoto-opiskelijat Risto Torvinen, Antti Qvist ja Kirsi Dahlbo-Stegar sekä
talkoolaiset Harri Pihlaja ja Heikki Keisanen.
kauniille, tarpeellisille tavaroille, uuni ja tiskipöytä. Tiskipöydän Maiju-äiti on toteuttanut
yöpöydästä, johon leikattiin kanteen reikä ja
siihen upotettiin metallikulho. Hana löytyi varastosta.
Monet herkulliset yksityiskohdat ovat mummun, Leena Hurmerinnan käsialaa. Hän on
virkannut leikkeihin prinsessakakun, muffineja
sekä kauniita pöytäliinoja.
Leikkimökissä on kiva leikkiä kahdestaankin,
mutta erityisen hauskaa on saada mökkivieraita! Leikkimökissä voi myös yöpyä. Tulevaisuudessa sinne aiotaan rakentaa nukkumaparvi.
Jotain uutta, jotain vanhaa…
Tällaisilla puhelimilla soiteltiin
ennen älykännyköitä, on kerrottu
Nette Pajalalle.
6-vuotias Nea ja pian 3-vuotias
Nette Pajala tykkäävät leikkiä yhdessä.
17
Tervis 7-12 v.
Suosittu leiri 7-12-vuotiaille täynnä lajikokeiluja;
mm. Livelt! -kokemuksellinen seikkailu, sumopaini,
seinäkiipeily, frisbeegolf ja paljon muuta!
Kuortaneen Urheiluopisto
on koko perheen
aktiivinen lomapaikka.
Uudistettu Eppu-Perhekurssi
on ladattu täyteen hauskaa
tekemistä kaikille perheenjäsenille
– yhdessä ja erikseen.
Valitse lomapakettisi 2-4 vuorokaudeksi!
Tervis k-13
Koko perhe pelaa, oppii uutta ja nauttii
liikunnasta ammattitaitoisten valmentajien
opastuksella!
26.06.-01.07.
03.07.-07.07.
10.07.-15.07.
17.07.-22.07.
24.07.-29.07.
EPPU-PERHEKURSSIT 2016
KESÄLLÄ
27.6.-1.7.
11.7.-15.7.
25.7.-29.7.
SYKSYLLÄ
17.10.-21.10.
JOULUNA
23.12.-27.12.
LISÄTIEDOT: www.kuortane.com/perhe
VARAUKSET: Kaija Övermark | 06 5166 238
tai [email protected]
Paketteihin sisältyy kurssiohjelma,
opetus, välineet ohjelman mukaisesti, majoituksen puoli- tai täysihoidolla valinnan mukaan sekä perusliikuntatilojen käyttö ohjelman
ulkopuolella.
Valittavissa Aikuisten Tennis tai
SimmariTennis 6-12-vuotiaille.
Yli 13-vuotiaiden nuorten oma Tervis tarjoaa luonnossa
liikkumisen elämyksiä ja huimia lajikokemuksia.
Ohjelmassa mm. seinäkiipeily, parkour, melonta,
Funbattle-pelit, frisbeegolf ja kahluukoris.
Leiri huipentuu vauhdikkaaseen Tervis-discoon!
Koe 10-v. juhlaleiri!
Hinta Nuorisokasvatussäätiön tuella
osallistujalle vain
• 65 € huonemajoituksessa
• 55 € luokkamajoituksessa
• 40 € päiväkävijänä
Hinta
alk. 40 €
Katso lisää ja ilmoittaudu 20.7. mennessä:
www.kuortane.com/tervis
Majoitus Liikuntahotellissa tai Resorteissa, ravintoloissamme
nautitte Urheiluopiston oman keittiön ruoasta.
Valmentajatiimissä vahvalla kokemuksella
Olli “Opa” Rahnasto Henrik “Henni” Sairio
Valmennuksessa
mukana
Olli Rahnasto
Opistotie 1, 63100 Kuortane
p. (06) 5166 111, f. (06) 5166 229
kuortane.com
n
i
a
s
n
u
r
t
a
m
o
n
a
S
n
u
d
u
e
s
i
v
r
ä
J
Tilaa
!
i
s
k
e
d
o
u
v
o
k
o
k
a
k
k
i
a
v
,
n
i
u
d
e
ä
s
ke
,
ä rokkaamaan
Haluatko menn
isille
inumaan kesä
e
k
,
n
a
a
m
e
il
u
tontt
s seuraamaan
e
ti
n
e
k
ö
tk
e
n
e
vesille vai m
stä!
ulvatonta esity
h
n
ri
e
tt
a
te
sä
ke
in vaihtoehto
Valitse mieluis tilausetuna ->
kesäisenä
lukea
i, jota on kätevä
ig
-d
JS
s
yö
m
äässä
Muista
ökillä laiturin p
m
a
k
ik
va
a
ll
ti
table
ilaa
ilaa: JS-digi.fi/t
T
!
a
ss
e
ll
e
sk
tu
is
ät
ssa! Linkin löyd
!
Käy tutustuma
, heti etusivulta
fi
t.
a
m
o
n
sa
n
u
jarviseud
Kesoäu-s
tarj
KESÄTARJOUS
30 € / 3 kk
Kolmen kk:n lehdet
kotiinkannettuna!
KESTOTILAUS
79 € / 12 kk
Haluan maksaa tilauksen
kahdessa erässä 39,50 €
Killinkosken Kesäteatteri
“Lekaa ja leivoksia” 1 hlö
Tulivuorirock -lippu
1 hlö
Latomerilaivat -lippu
1 hlö Lappajärvi tai Lapua
Tyynelän Tonttula aluelippu
1 hlö
Lehden saajan nimi ja osoite
Järviseudun
sanomat
Maksajan nimi ja osoite
(ellei sama kuin lehden saaja)
Lähde
vaeltamaan
Leipätielle
Lähtisitkö Leipätietä
Purmojärveltä Hanhivuoren kautta Lappajärvelle, vai suuntaisitko
patikointiretkesi kohti
Pietarsaarta. Leipätien
vaeltaminen kumpaan
suuntaan tahansa onnistuu.
Pedersören puolella, Yli-Purmolla sijaitseva
Ilveskivi on Suomen suurin siirtolohkare.
Noin 16 metriä korkean kiven päälle voi
kavuta turvallisesti rappusia. Rappusissa
on 75 askelmaa.
Teksti ja kuvat: Marita Mattila
LEIPÄTIE KULKEE JÄRVISEUDUN
vanhinta tiensuuntaa. Kortesjärvi-seura on rakentanut vanhaa tietä mukaillen vaellusreitin, jota on
jatkettu myös Järviseudun suuntaan Hanhivuorelle ja Lappajärvelle saakka. Rannikon suuntaan
vaellettaessa reitti yhtyy Pedersöressä Saukonreittiin Lostenilla eli Ilveskivellä. Saukonreitti on
runsaan 50 kilometrin pituinen reitti. Pedersören
kunnan sivuilta löytyvät kartat ja selostus reitistä.
Leipätien – Hanhivuoren reitistä löytyy lisätietoja
netistä intopatikka-osoitteesta.
VAELLUSMARATON SAUKONREITILLÄ
Pedersören kunta järjesti viime vuonna ensimmäisen kerran maratonvaelluksen Saukonretillä. Vaellusmaraton sai hyvän vastaanoton, mukana oli noin sata osanottajaa. Vaellusmaraton
on maksullinen, sillä vaellukseen sisältyy palveluita. Omatoimisesti Saukonreitille voi toki
lähteä milloin tahansa, ja maksutta.
Tänä vuonna vaellusmaraton järjestetään
29.-30. kesäkuuta. Vaellukselle lähdetään kolmessa ryhmässä; juoksijoitten, vaeltajien ja yöpyjien ryhmänä. Palveluista maksaneille on tarjolla juoma- ja välipalapisteitä ja puolimatkassa
Sexsjön kohdalla myös lämmin ateria. Yöpymispaikka on myös puolimatkassa. Vaelluksen
maali on Lappforssin hiihtotuvalla. Palveluita
vaelluksella haluavat vaeltajat ovat voineet ilmoittautua tapahtumaan etukäteen.
Purmojärven Näkinkalliolta voit lähteä
vaeltamaan etelään Hanhivuoren suunaan tai pohjoiseen kohti Ilveskiveä, josta
voit jatkaa edelleen vaeltamista noin 50
kilometrin pituiselle Saukonreitille.
19
MERKITYT REITIT
Kortesjärven puolella oleva Leipätienreitti samoin kuin Saukonreittikin ovat hyvin merkittyjä. Hyvät opasteet ovat myös Hanhivuoren
suuntaan.
Leipätien varrella, Saarijärven ja Lostenin
välisessä maastossa on Hundbackan eli Myllykankaan kivikautinen asuinpaikka. Paikalla
on suoritettu arkeologisia kaivantoja vuosina
1979-1981.
Löydöt osoittavat, että Myllykankaalla oli asutusta jo kampakeraamisella ajalla, siis 4500
vuotta sitten. Paikalla on Pedersören kunnan
asettama infotaulu alueen historiasta. Alue sijaitsee noin 60 metriä merenpinnan yläpuolella. Maasto on kaunista jäkäläkangasta.
Saarijärven ja Änttikankaan välisellä alueella
on myös kodanpohjia merkkinä vanhasta asutuksesta. Saarijärven ja Änttikankaan keskivaiheilta löytyy opaste, joka ohjaa kirkkopolulle eli
tuo Kortesjärven keskustaan. Kirkkopolku on nimensä mukaisesti entisaikojen kulkutie kirkolle.
Jos et poikkea polulta, vaan jatkat suoraan,
saavut opastettua reittiä Änttikankaalle ja siitä
edelleen Purmojärvelle Näkinkalliolle. Näkinkalliolta voit jatkaa matkaa edelleen Hanhivuorelle ja siitä aina Kivitippuun saakka.
Jos Ilveskiven alue kiinnostaa, mutta et haluaisi vaeltaa pitkää matkaa, niin kivelle pääsee
myös Yli-Purmon kautta autolla melko lähelle. Parkkipaikalta Ilveskivelle on metsäpolkua
muutaman kilometrin matka.
20
FRISTYLE
Kokkolassa tapahtuu
Poimintoja kesätapahtumista 2016
Risteilyt
Tankariin ja
Köpmanholmeniin
KESÄ-ELOKUU
1.6. - 31.8. Iltatori keskiviikkoisin kauppatorilla
HEINÄKUU
1. - 2.7. Mustakari in Memories XVII, Mustakari
1. - 10.7. Kokkolan kesäviikot
3.7. VI Arvon kuntoajo, Kälviä
15. - 25.7. Ykspihlajan kulttuuriviikko
16.7. Guardia Nueva -orkesterin puistokonsertti,
Chydeniuksen puisto, klo 18
17.7. Lohtajan Ohtakarin kalajuhlat
18. - 24.7. Eurooppalainen ruokatori
21. - 24.7. Kokkola Cup XXXVI juniorijalkapalloturnaus
21. - 24.7. Kokkolan Oopperakesä
26. - 31.7. Lohtajan Kirkkomusiikkijuhlat
ELOKUU
5. - 6.8. Wentusfest, Wentus Blues Band 30 v.
20.8. Hymyilevä mies -elokuvan virallinen Suomen
ensi-ilta, ulkoilmanäytös, Meripuisto
26. - 28.8. Kokkolan Venetsialaiset
M/S Jennyn aikataulut ja hinnat
löydät osoitteesta
www.tankar.fi
Muista myös
Wanhankaupungin promenadi
sekä ilmaiset opastetut
bussikierrokset. Katso lisätiedot
ja aikataulut
www.visitkokkola.fi
SYYSKUU
2. - 3.9. Keskiaikapäivät, Kaarlelan kotiseutumuseo
9.9. Kaupan ja kulttuurin yö
Lisää tapahtumia ja tarkemmat tiedot: www.visitkokkola.fi | www.kokkola.fi
Kokkolan Matkailu Oy
Kauppakeskus Chydenia
Tehtaankatu 3-5, 67100 Kokkola
p. 040 806 5075 tai 044 780 9713
[email protected]
www.visitkokkola.fi
Mainos
Tervetuloa VesiVeijariin virkistäytymään!
Maauimalassamme lämmitetyt altaat, vesiliukumäki, viileä allas ja grillikatos.
Sisätiloissa kattavat allasvalikoimat sekä saunatilat.
www.kokkola.fi
Avoinna 13.6. alkaen
ma, ti, ke ja pe 10 - 20, to 6 - 20, la - su 11 - 18
Kaarlelankatu 55 • 67100 Kokkola • p. 040 806 8042
kokkolanliikuntapalvelut • www.kokkola.fi/liikunta
Upea kohde kesämatkalle, päivän retkelle
tai omien juhlien järjestämiseen:
Heinäkuussa Tyynelän Tonttulaan
joka päivä
T
yynelän Tontut sijaitsee rannikolla, seitsemän sillan
varrella Kokkolan ja Pietarsaaren välissä Luodon
kunnassa. Tonttulan 1700-luvun pihapiirissä on
nähtävillä eri teemoilla sisustettuja aittoja, jotka ovat
kalustettu tyyliin kuuluvalla talonpoikaisella antiikilla.
Unohtamatta tonttujen päärakennusta, joka itsessään on
tonttujen päärakennus Tyynelä. Tyynelän Tonttulan upean kokonaisuuden tuotteineen on luonut ”tonttumuori” –
antiikkikauppias, käsityötaiteilija ja yrittäjä Eija Porkola,
joka on saanut useita huomionosoituksia tekemästään
työstä. – Parasta kaikesta palautteesta on kuitenkin se,
kun ihmiset iloitsevat tästä tunnelmastamme ja elämyksistä, joita he täällä kokevat, Eija toteaa. Tonttulaan on
mukava tulla aina uudestaan ja uudestaan, koska Tonttulassa tapahtuu kaiken aikaan uusia asioita, niin tänäkin
kesänä.
TONTTUKYLÄN TÄMÄN KESÄN UUTUUS:
OMPELIMO
Tonttukylä on paljon enemmänkin kuin tonttupaja, täältä
löydät myös vaihtuvia näyttelyitä:
• Tonttulan suutarin • Leipomon
• Kauppapuodin
• Pukumuseon
• Kudonnaismuseo • Talonpoikaisantiikkia
• Kappelin
• Tonttuverstaan
• Piian kamarin
• Meriantiikkinäyttelyn
• ja uutuutena Tonttulan ompelimon
Pihapiirissä käyskentelevät tänä kesänä myös lampaat
Tervetuloa viihtymään koko perheen voimin Tyynelän
Tonttulaan! Västerbyvägen 238, 68560 Eugmo
ja kanat, joista vierailijat ovat kovasti pitäneet.
TYYNELÄN TONTUT MATKAAVAT
MAAILMALLA
Kaikki Tyynelän Tontut ovat käsityötä, rungosta
vaatteisiin asti joten jokainen tonttu on aivan uniikki! Jokaiselle ”lapselle” tulee syntyessään oma nimi,
kenen näköinen tonttu syntyy milloinkin, kertoo tonttumuori Eija. - Kahta saman näköistä veijaria ei ikinä
synny, koska kasvot maalaan tietenkin käsin. Tonttuja
tehdään paljon tilauksesta; vauvoja, tyttöjä ja suuria
Joulupukkeja. Tonttuja on viety niin yrityslahjoiksi, ystäville mutta myös vain itseä ilahduttamaan. Tonttuja
voi ostaa Tyynelän Kirkkovärdin talon myymälästä.
TONTTULAN MYYMÄLÄ
Tonttulan myymälästä voit valita mieleisen oman
tontun ja lisäksi myynnissä ihanat vanhanajan julisteet, sekä tonttulan kirjat ja kortit. Vanhanajan
antiikki tekstiilit ovat monen keräilykohde ja niitäkin meillä on myynnissä, toinen toistaan upeampia
käsitöitä.
Myös Tonttulan kahvila on avoinna joka päivä heinäkuussa.
TONTTULAAN OMAT JUHLAT JA KOKOUKSET
Tyynelän Tonttulan tilat soveltuvat myös perhejuhlien, kuten syntymäpäivien ja häiden järjestämiseen
sekä erilaisille ryhmille koulutuksiin, virkistyspäiviin ja kokouksiin. Järjestämme tilauksesta ryhmille
mm. pikkujouluja, erilaisia juhlia ja elämysmatkoja,
joihin niihin voidaan sisällyttää myös tarjoilua, kertoo Tonttulan omistaja, yrittäjä Eija Porkola.
Tervetuloa joka päivä
heinäkuussa klo 11-18!
Muut ajat sopimuksen
mukaan Eijan kanssa!
050 528 8016,
[email protected]
Tyynelän tonttulan
kesän avajaisia vietetään
1.7. klo. 11
Liput: Lapset 3 €
ja aikuiset 7 €
HUOM. avajaispäivänä
kävijöiden kesken
Arvomme pikkuisen
Jooseppi-tontun
joka innoissaan odottaa
kesälomareissua!
Lue lisää meistä uusilta nettisivuiltamme: www.tyynelantontut.fi
HYVÄÄ KESÄÄ!
Multivita
Magnesiumsitraatti
150 mg + B6 90 tabl.
Biophilus Travel
30 purutabl.
Matkalle mukaan
Greipin makuinen ravintolisä
aktiiviseen arkeen
1590
1290
(norm. 17,80)
02/2016
(norm. 14,90)
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
Sebamed Liquid
Face & Body Wash
Päivittäiseen käyttöön sopiva
pesuneste, myös kuivalle iholle!
Pumppupullo
690
1890
300 ml
(norm. 8,40)
Täyttöpussi
1 litra
02/2016
(norm.
20,45)
Orion on
suomalainen
avainlippuyritys.
ALAJÄRVI
EVIJÄRVI
KORTESJÄRVI
LAPPAJÄRVI
VIMPELI
Tarj. voim. kesä-heinäkuun 2016
APTEEKKI
Auttaa lähelläsi.
Starttaa
GOLFKESÄÄN!
JÄRVISEUDUN GOLF JÄRJESTÄÄ
RÄÄTÄLÖITYJÄ GOLFKURSSEJA:
•
•
•
•
green card ja pelikierros kentällä (5 h)
lyöntiharjoittelua pro:n ohjauksessa (2h)
golfseuran jäsenyys
10 pelikierrosta (9 reikää) kentällä
• AIKUISILLE KOKO PAKETTI
HINTAAN 160 € /HLÖ (normaalihinta 530 €)
• JUNIOREILLE KOKO PAKETTI
HINTAAN 45 € /HLÖ (normaalihinta 95 €)
Tartu tilaisuuteen ja varaa kurssi itsellesi
tai isommallekin ryhmälle!
Soittele niin sovitellaan kurssipäivä
aikatauluunne sopivaksi!
Parasta painojälkeä - luonnollisesti!
LISÄTIEDOT JA VARAUKSET:
Mikko 0400 667 190 • Matti 0400 866 657
Vili 0400 861 225 • toimisto 044 566 1999
22
LEIKKAA ETUJA KESÄÄN!
-setelit
TÄLLÄ KUPONGILLA
Rainbow mansikka-,
toffee tai suklaatuuttipakkaukset
YRITTÄJÄ!
SINUN
ETUSETELISI
5.7. Meili-lehdessä
Varaa tila 0400 954 080
20.6. mennessä
TÄLLÄ KUPONGILLA
Kaikki
vakiomittaiset
DAY&NIGHT
-kaihtimet hyllystä
-20%
Tarjous voimassa 15.6.-30.7.16
TÄLLÄ KUPONGILLA
TÄLLÄ KUPONGILLA
Ajolippu
5
00
/HLÖ
norm.
10 €/hlö
Tarkista aukioloajat:
www.kemora.net
LIQUI
MOLY
4
50
Kahvi &
pehmis
3€
Tarjous voimassa
14.6.-30.7.2016
2 PKT
Tarjous voimassa S-Market Lappajärven
vaateosastolla 14.6.-17.7.16
TÄLLÄ KUPONGILLA
Kaikista kesän
Tennis- ja
Eppu-perhekursseista
TÄLLÄ KUPONGILLA
KESÄKUKAT
puhdistusspray
2
90
PLO
Tarjous voimassa 30.7.16 saakka
-20 %
1 vaate / kuponki
Tarjous voimassa
S-Market Lappajärven ja
Sale Itäkylän myymälöissä
14.6.-17.7.16
-10 %
10 %
alennus!
Ksenian Tupa
Tällä kupongilla
TÄLLÄ KUPONGILLA
Valitsemastasi
vaatteesta
Tarjous voimassa 14.-30.6.16
Ksenian Tupa
TARJOAA TÄLLÄ
ETUKUPONGILLA
5€
SISÄÄNPÄÄSYN
KAUSTISEN NIKULAN
RAVIRADALLE
Tällä kupongilla
YÖPYMINEN
KOSKIKIEVARISSA
Z
Z60
2 hh
2 hlö
Z
€
vrk
ma 26.6.
Pikku-Pelimannin
karsintaravit
Huom!
Huoneita varaustilanteen mukaan.
Soita ja varaa: 0400 665 824
(norm. hinta 10 €)
23
TÄLLÄ KUPONGILLA
Vahakankaan
ostajalle
15 %
alennus!
Väinöntalon päärakennus on ollut alkujaan keltainen. Punaisen värin se sai vasta Evijärvellä. Nyt museon julkisivu odottaa uutta maalikerrosta.
Museoalueeseen kuuluu parikymmentä rakennusta. Tässä seisovat vierekkäin 1600-luvulla
rakennettu ruumisaitta ja 1700-luvulla rakennettu luhti.
Tiesitkö tämän
Väinöntalosta?
Teksti ja kuvat: Maija Ahonen
KOTISEUTUNEUVOS VÄINÖ TUOMAALAN
(1916–1975) syntymästä tulee tänä vuonna kuluneeksi tasan sata vuotta. Tuomaala tunnetaan
etenkin Järviseudun museon eli Väinöntalon
perustajana. Tässä viisi mielenkiintoista faktaa
Väinöntalosta, Järviseudun museosta, jonka
Tuomaala perusti synnyinkyläänsä Evijärven
Kerttuankylään.
1 KELTAINEN JA YKSIKERROKSINEN
Väinöntalon komea päärakennus on nimeltään
Alperintupa. Talo on todennäköisesti peräisin
1700-luvulta. Alkujaan rakennus oli yksikerroksinen, mutta sitä on myöhemmin korotettu.
Kaksikerroksisena se on maamme suurimpia
talonpoikaistaloja.
Tuomaala osti rakennuksen vuonna 1957 Vetelin Räyringistä, josta se siirrettiin Evijärvelle seuraavana vuonna. Puretun rakennuksen siirtäminen pitäjästä toiseen vaati 22 autokuormallista.
Väritykseltään Alperintupa oli keltainen, mutta Evijärvellä se maalattiin punaiseksi. Niskavuorit sekä räystäs- ja päätykoristeet saivat keltaisen värin.
2 KIRKKOAITASTA VIINA-AITTAAN
Väinöntalon museoalueeseen kuuluu paljon
muutakin kuin päärakennus. Alueella on yhteensä 20 rakennusta. Pihapiirissä ovat muun
muassa kirkkoaitta, viina-aitta, savusauna, hollitupa, ruumisaitta, tuulimylly ja paja.
Museon kokoelmiin kuuluu yli 15 000 luetteloitua esinettä. Erilaisten huonekalujen lisäksi
esillä on kalastukseen, metsästykseen, maanviljelykseen, tervanpolttoon, karjanhoitoon, leivontaan, ruuanlaittoon, ruokailuun, nikkarointiin ja käsitöihin liittyviä tavaroita.
Museon vanhimpiin esineisiin kuuluu päätalon kellarissa nähtävillä olevat suolöydöt. Esillä
on muun muassa Suomen vanhin yksipuinen
kivikautinen vene, jonka jäännökset löytyivät
vuonna 1932 Evijärven Särkikylän Raisjoen
rannasta 1,8 metriä syvästä suosta.
3 SUKUMUSEO PAISUI
Alun perin Väinöntalo oli tarkoitettu Tuomaalan
omaksi sukumuseoksi, mutta siitä paisui pikkuhiljaa koko Järviseudun alueen museo. Tuomaala omistautui museoalueen rakentamiselle
ja uhrasi siihen aikansa ja varansa. Hän halusi
kertoa Järviseudun talonpoikien elämänmenos-
Väinöntalon päärakennuksen etelätuvassa
keskilattialla ovat lastenrattaat, lapsentuoli leluineen ja kehto. Kehto soutuu järviseutulaiseen tapaan pitkinpäin.
24
ta entisaikoina.
4 ENSIMMÄISET TAVARAT POLKIEN
Museoalueen rakentaminen alkoi, kun Tuomaala osti vuonna 1954 Evijärven Kerttuankylästä
kotitalonsa vierestä noin hehtaarin kokoisen
maa-alueen. Ensimmäinen rakennus, 1700-luvulla rakennettu luhtiaitta, tuotiin paikalle
Kortesjärveltä vuonna 1955. Ensimmäiset
puolensataa museoesinettä Tuomaala toi luh-
Talutusratsastus on
turvallinen
tapa tutustua
ratsastukseen.
Suvipäivien
yhteydessä
Rantamajalla
järjestettävässä
tapahtumassa
pääsee myös
ratsastamaan.
Isot koneet
kiinnostavat
niin poikia kuin
tyttöjäkin.
Monipuolista kulttuuritarjontaa Suvipäivillä
Väinö Tuomaala oli monipuolinen kansanperinteen kerääjä ja tallentaja, joka sai
ensimmäisenä Suomessa kotiseutuneuvoksen
arvon.
tiin polkupyörällä 24.7.1955. Tasan viisi vuotta
myöhemmin, 24.7.1960, päätalo vihittiin juhlallisesti museokäyttöön.
5 NOLLAPOJASTA KOTISEUTUNEUVOKSEKSI
Tuomaala oli kiinnostunut vanhoista asioista
ja esineistä jo nuorena poikana. Kovin moni
ei Väinön harrastusta arvostanut, ja häntä kutsuttiinkin nollapojaksi. Innostus ei kuitenkaan
laantunut. Koluttuaan ensin kaikki kotinurkat
hän siirtyi naapureihin ja polki pyörällään naapurikyliin asti. Kun muut nuoret miehet kulkivat
aitoissa tyttöjen perässä, Väinö etsi aitoista vanhoja käytöstä poistettuja esineitä.
Tuomaala sai ensimmäisenä maassamme kotiseutuneuvoksen arvonimen. Hän jatkoi keruumatkojaan aina kuolemaansa asti. Tuomaala
menehtyi auto-onnettomuudessa 59-vuotiaana
vuonna 1975.
Lähde: vainontalo.blogspot.fi ja museon
henkilökunta
Teksti ja kuvat: Marita Mattila
KORTESJÄRVEN SUVIPÄIVÄT
järjestetään perinteisesti juhannuksen jälkeisenä viikonloppuna, mutta yhteistyössä
alueen yhdistysten kanssa tapahtumia on
viikonlopun molemmin puolin.
Oikeastaan lähtölaukauksen Suvipäivien
tapahtuma saavat jo toisena juhannuspäivänä, jolloin Kortesjärven Järvi-Veikot
järjestää perinteisen Purmojärven ympärijuoksun. Muistitiedon mukaan tapahtuma
olisi järjestetty yhtäjaksoisesti jo vuodesta
1937. Purmojärven ympäri muodostuu
matkaa reilut kymmenisen kilomeriä.
KOKO PERHE RANTAMAJALLE
Heti juhannuksen jälkeen Härmänmaan
4H-yhdistys yhteistyökumppaneineen järjestää Lasten tapahtuman Rantamajalla.
Maatalouskoneita, eläimiä, pomppulinna,
valokuvasuunnistusta, melontaa, keppihevosratsastusta, talutusratsastusta ja mönkijäajelua on tapahtumassa luvassa. Myös
ensivasteauto ja kirjastoauto pöräyttävät
paikalle. Tietenkin paikalla on myös buffetti, jonka järjestämisestä vastaa Isomäen
maamiesseura. Siinäpä sitä riittää puuhaa
perheille koko illaksi!
ITALIALAISISKELMIÄ JA VIRSILAULUILTA
Raimo Erkinheimolla ja Kevyen musiikin
orkesterilla riittää ideoita erilaisten konserttien järjestämiseen. Tänä vuonna konsertissa kuullaan italialaisiskelmiä. Kevyen
musiikin orkesteri ja solistit esiintyvät Kortesjärven Nuorisoseuralla järjestettävässä
tapahtumassa perjantaina. Sunnuntaina
on hengellistä musiikkia
virsilaulu-illassa Kortejärven kirkossa.
Kortejärvi-Seuran järjestämä kotiseutukierros lauantaina vie retkeläiset Purmojärvelle. Markin museoon kootun näyttelyn
aiheena ovat jääkärit. Näyttely on jatkoa
viime vuonna järjestetylle jääkärien kotipaikkoja esittelevälle näyttelylle.
Suvipäivien ohjelmassa on myös runoilta
kirjastossa. Paikalle saapuu esiintyjiä Ru-
25
nosaappaat-ryhmästä. Pirttisen nuorisoseuralla järjestettävä Aulis Kytömäen kirjanjulkistustilaisuus ja Saarijärven Tomi
ohjaama ja tuottama Hukkakaurat-elokuvasta on esitys Y-kinossa.
Suvinäyttelyt järjestetään tänä vuonna
Hautamäen kiinteistössä olevassa tilassa.
Tämän kesän taiteilijana näyttelyssä esittäytyy tekstiilitaiteilija Leena Renko. Suvinäyttelyssä on esillä myös Lasten taideleirin
satoa sekä Järvilakeuden kansalaisopiston
kuvataide- ja kudontapiiriläisten töitä.
Näyttelyissä ja museoissa vierailun lomassa voi piipahtaa kahvilla tai herkuttelemassa jäätelöllä Härmänmaan 4H-yhdistyksen kesäkahvilassa, joka sijaitsee
entisen kunnantalon eli nykyisen palvelutoimiston alakerrassa.
Jokaiselle traktorille löytyy sopivan
kokoinen kuljettaja.
KAUHAVAN
KESÄTAPAHTUMAT:
• Puukko- ja käsityöfestivaalit
sekä Kauhavan kesämarkkin
at
17.-19.6.
• Kortesjärven Suvipäivät
27.6.-8.7.
• Härmälääset Häjyylyt
Alahärmässä 3.-10. 7.
• Ylihärmän Elotryskööt
29.7.-7.8.
Viime kertaisen ristikon
oikea vastaus
K
U
L
I
I
H
M
E
S
T
A
N
S
I
S
T U
A S
R
P A
E M
E I
N A
K
E
U
L
A
E
N
S
I
N
K
A
N
T
K
L
A
S
T
I
R
S
A
T
S I
I
L A
A
M
A
I
T
O
L
L
A
A
I
S
V O I
A
T
K
O P A
I
K
R
U
A
T
I
R
V
E
R
E
A
L
- MIHIN joutuvat lopuksi niin vanhat autot, jotka ovat aivan romuna, pohdiskeli
pikku-Ville?
- Ne myydään meidän isälle, vastasi äiti.
R I
A
T
A K
N
H A U K O
A V O N
A L
T A O S
A L
O I D A
L I
T
I
O K A
K E H O
S I
S U N T O L A T
O S
U V I
S I S S I P O
M A T
K A S A
A L
A P A
A S U T
T A
A
T
A
I T A
A P E T
S T
I S S A K A L A P A I
R A T
K U L U
K O
O S I
A L A S
E T
T
U
L
I
S
A
N
A
S
A
M
A
T
U
N
E
L
M
A
K
O
T
I
O
K
R
A
K
A
I
N
E
T
T
A
MIKÄ on kissojen työtaistelu?
-Naulakko!
R
A
T
I
T
-ONKO totta, että maailmassa on niin köyhiä ihmisiä, ettei heillä
ole edes vaatteita, kysyi pikkupoika, kun hän palasi isänsä kanssa
kirkosta, jossa oli kerätty kolehti köyhien auttamiseksi.
- Kyllä se valitettavasti on totta, surkutteli isä.
- Mitä he sitten tekevät sillä napilla, jonka sinä panit kolehtihaaviin?
OTSIKKO sanomalehdessä:
”Seitsemän kymmenestä lomamökin rakentajasta päätyy hirteen.”
Vastauksen palauttaneiden kesken arvottiin
laadukas urheilutarvike-/jumppapussi.
POLIISI pysäytti blondin, joka käveli juna-asemalla pelkkä saunavasta verhonaan.
- Miksi ihmeessä te tulette asemalle pelkkään vastaan pukeutuneena,
paikalle kutsuttu poliisi nuhteli?
- Mieheni määräyksestä! Hän oli lähettänyt viestin, että minun täytyy ehdottomasti olla vastassa asemalla!
Onnetar suosi Tiina Taijonlahtea YLIHÄRMÄSTÄ.
Onnea voittajalle!
Palkintoristikko
KY
NÄ
24.06.
PELIKIN
”
LAI- äänNOJA nähtää
aarian
ja
resitasisä- tiivin
välipihoja muoto
He- TIIsaa VISTE
MÖNJIÄ
”
Haaparannallakin
ei ole
jermu
”
”
punottavaa
seinävaate
voidaan
työaika
laulun suora
vir- lähetys
taus
Ag+
Simone
Dobrev
Jorma Kemppainen 2016
hieno
juhla
LAITOS
toistaa
samaa
asiaa
YTIMEKÄS
May- terroday risoi
JUHLIA
slaaveja
sulkulaite
E-
SAD
mies
kuin
ryhdyn
taipuva
sana
nokikolareita
seka- EI LOPU
sorto
T
Nimi: .......................................................................................................................................................................................
Osoite: ...................................................................................................................................................................................
Puh:
.........................................................................................................................................................................................
LÄHETÄ VASTAUKSESI 30.6.2016 MENNESSÄ OSOITTEELLA
Meili, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi.
Oikein vastanneiden kesken arvotaan Benjam Pöntisen upea kuvateos
Tähdenlennon järvi.
26
RUM
ILMAISET RIVIT
Tällä palstalla yksityishenkilöt voivat ilmoittaa ilmaiseksi.
Lähetä teksti sähköpostilla osoitteella [email protected], täytä kuponki ja postita kirjekuoressa osoitteella Meili-lehti, Maneesintie 4 A, 62600 Lappajärvi tai lähetä tekstiviestinä numeroon 044 7656 706 (normaali tekstiviestimaksu). Muista laittaa ilmoitustekstiin
puhelinnumerosi ja paikkakuntasi. Ilmaisia ilmoituksia ei oteta vastaan puhelimella.
Ilmaispalstalla ei julkaista yrittäjien, yhdistysten tai ammatinharjoittajien ilmoituksia, vaan pelkästään kotitalouksien ilmoituksia.
MYYDÄÄN
ta ym. Poikkea katsomaan.
050 3574 571. Leena Ruuska.
Myyn erittäin siistik. ja herkkäsointisen 3-äk. punaisen Accordiola hanurin. Hp. 600 €.
Tule kokeilemaan. Lisätietoja
040 5142 138.
Myydään naisten taksipuku n:o 44, hattu, paitoja, ravattia, melkein uusia.
Kauhava 0400 365 935.
Pesäpallon pituuslyönnin naisten maailmanmestaruutta Kitrolla heinäkuussa puolustavan Janette
Lepistön viimevuotinen voittolyönti lennätti pesäpallon
ME-lukemiin 97,85 metriä.
Lasikuitu soutuvene Rihu,
pituus 4,6 m. Uusi, käyttämätön, perämoottorille paikka,
sivukellukkeet. CE-hyväksytty
kilpi. Hyvä soutaa ja vankka.
Kuljetus järjestyy. Edullisesti,
hp. 790 €. 040 5950 563.
Pituuslyöntikisat
kaksipäiväisiksi
Sähköllä toimiva laskukone,
paperirulla. Pituus 35 cm, leveys 20 cm, korkeus 10 cm. Edullisesti, sopii hyvin pienyrittäjälle. 06 4340 450.
HYVÄT
LUKIJAT!
Käytetty naisten 3-vaihteinen
polkupyörä. Hp. 50 €. Tied.
050 531 2096/Saila.
Kuvan mukainen lamppu,
jalka keramiikkaa (musta-kulta).
OSTETAAN
NIMIMERKEILLE
VASTAUKSET
osoitteeseen
Meili-lehti,
Maneesintie 4 A,
62600 Lappajärvi.
Välitämme
vastaukset
avaamattomina
ko. nimimerkille.
Trampoliini (halk. 4 m). Hp.
50 €. 046 6536 354 (Vimpeli).
Teksti ja kuvat: Virpi Poikelin
ALAJÄRVEN ANKKURIT ISÄNNÖI
heinäkuussa järjestyksessään toista pesäpallon
pituuslyönnin MM-kisatapahtumaa. Mukaan on
lupautunut sekä miesten että naisten Superpesiksen kirkkaimpia tähtiä.
Tänä kesänä tapahtuma käydään kahtena eri
päivänä. Juniorit G-ikäisistä A-ikäisiin ja harrastesarjalaiset mittelevät Rokulipäivien yhteydessä
heinäkuun toisena päivänä. Naisten ja miesten
kilpasarjat käydään puolestaan heinäkuun kahdeksantena päivänä.
-Kisaan voi ilmoittautua ennakkoon tai paikan
päällä Kitrolla ennen kisaa. Miesten ja naisten
harrastesarjan voittajat pääsevät halutessaan
mukaan seuraavan perjantain sarjaan Superin
pelaajien kanssa, MM-kisaryhmän puheenjohtaja
Antti Joensuu kertoo.
MIESTEN KILPASARJAAN OVAT JO
lupautuneet Alajärven Ankkureiden Sami Mikkolanaho ja Sasu Iivarinen, Vimpelin Vedon
Janne Mäkelä ja Henri Puputti, Joensuun
Mailaa edustava Juha Niemi sekä Oulun Lipon
väreissä pelaavat Antti Korhonen ja Marko Pelkonen. Naisten kisassa nähdään viime vuoden
voittotuloksen ME-lukemin kiskaissut Lapuan
Virkiän Janette Lepistö ja seurakaverinsa Emmi
Liikala, Jyväskylän Kirittärien pääkotiuttaja
Aino-Kaisa Mantere sekä viimevuotisessa
kilpailussa uudet ME-lukemat ensimmäisellä
lyönnillään taituroinut Vaasan Mailan Teea-Kaisa Vikiö.
Kisoja työstää erillinen MM-ryhmä Antti Joensuun johdolla sekä Ankkureiden pesäpallojaosto
Taavi Kivipellon johdolla. Joensuu laskeskelee,
että toimitsijat ja muut vapaaehtoiset mukaan
lukien järjestelyissä on mukana noin 30 henkilön
joukko.
Nimimerkkejä voi
käyttää vain
henkilökohtaista
-ilmoitusten
yhteydessä.
Myyty aikoinaan Anttilassa. Pienempi versio, eli pöytälampun
kokoinen. Vain juuri tämä malli
kiinnostaa. 040 8419 213.
VUOKRALLE TARJOTAAN
Kuntoilulaite erityisesti selälle ja keskivartalolle, AB-DOer
Twist sekä ohjekirja. Hinta 25 €.
Lappajärvellä. 040 8419 213.
Varaston siivous käynnissä.
Löytyisi tyttöjen ja poikien
(isojenkin) vaatteita, asusteita, kenkiä, atk-tavaroi-
Hyväkuntoinen tilava kaksio
Etelä-Espoossa, 2 h, kph,
keittiö ja iso parveke. Ylin kerros. Luotettavalle eteläpohjalaiselle, suositukset tarvitaan.
Hinta 750 €/kk, sisältää veden.
Mielellään pitkäaikainen. Kyselyt s-postilla alavus.finland@
gmail.com.
KUVALLISET
ILMOITUKSET
+ 5 euroa käteisellä.
Seuraavaan Meiliin
tarkoitettujen
ilmoitusten
viimeinen jättöpäivä
on 30.6.
MYYDÄÄN
VUOKRALLE TARJOTAAN
KADONNUT
OSTETAAN
HALUTAAN VUOKRATA
LÖYDETTY
ANNETAAN
HENKILÖKOHTAISTA
SEKALAISTA
Ilmoittajan nimi- ja osoitetietoja ei julkaista lehdessä.
Nimi:
........................................................................................................ Puh: ...................................................................
Osoite:
...................................................................................................................................................................................
27
LAPPAJÄRVEN OSUUSKAUPPA
– KRAATTERIJÄRVEN IHME
S-MARKETIN
ALAKERRASTA
ma-pe 8-21, la 8-19, su 11-18
ma-pe 8-18, la 8-18, su sulj.
Lappajärven keskustassa
Nissintie 30-32, 62600 Lappajärvi
• koko perheen pukeutuminen • keittiön pienkoneet
• grillit • lelut • toimistotarvikkeet • soittimet
Rautakauppa & Pienkonehuolto
Sale Itäkylä
ma-pe 9-17, la 9-13
ma-la 9-18, la 11-15
Maneesintie 11, 62600 Lappajärvi
040 713 9220, 040 713 9221
Ammesmäentie 191, 62660 Itäkylä
040 713 9229
BONUSTA JOPA
5%
www.s-kanava.fi
EVIJÄRVI ON
Tule
ja tu
tu
uusi kunnan stu
ttui
ja ilmhin sivui
hi
eese
en! n
MAHTAVA evijarvi.f
i
KESÄPAIKKA!
Evijärvi on hieno kesäkunta järviluonnon syleilyssä. Turvallisuus ja viihtyisyys luovat
laadukkaan elinympäristön ja puitteet hyvälle elämälle.
Evijärvi tarjoaa vireän, viihtyisän sekä turvallisen elinympäristön luonnon ja vesistöjen äärellä, hyvää elämää tukevat palvelut sekä aktiivisen ja yritteliään toimintaympäristön.
HUOM!
Evijärvi on hyvä kunta asua ja viettää vapaa-aikaa. Täällä on sopivasti rauhaa ja rantamaisemaa sekä aktiviteetteja ja toimintaa kaiken ikäisille.
Kunnan
nja on
tonttikampa
lä
voimassa vie !
akka
30.6.2016 sa
Evijärvellä on vetovoimaa – tervetuloa vierailemaan ja viihtymään Evijärvellä!
Avoinna: 15.5.–31.5. ark. klo 10–16, 1.6.–31.8. ti-su klo 11–18
JUHLAVA VUOSI
Latukantie 99 | 044 7699 210
• Väinö Tuomaala 100 vuotta juhlanäyttely
• Kesäkursseja lapsille ja aikuisille
• Kesäteatterissa Väinö, mies myytin takana
Kirj. Aila Järvelä, ohjaus Katja Kujala. Ensi-ilta 9.7. klo 19
• 31.7.klo 19 museon kesäseurat
• 18.8. klo 19 tarinailta
• 28.8 klo 13 Väinö Tuomaalan juhlavuoden pääjuhla
Alapään ns:lla
• Museokauppa Muorin puoti avoinna myös ilman
pääsymaksua
EVIJÄRVEN KUNTA TOIVOTTAA KAIKILLE HYVÄÄ KESÄÄ!

Järviseudun sanomat Järviseudun sanomat

Transcription

Similar documents

Asemakaava - Limingan Kunta

ASEMAKAAVAMERKINNÄT JA –MÄÄRÄYKSET – MANNISENMÄKI

Asemakaavamerkinnät- ja määräykset

Kaavaluonnos

Konstunranta asemakaavakartta

Jäähalli Esite (PDF) - Järviseudun Jäähalli Oy

RII KOSKELA RIIHIVAINIO

Syöttöputken ohjeellinen mitoitus.indd