Maastrategia

Comments

Transcription

Maastrategia
MITÄ OPIMME
EVALUOINNISTA
Evaluointi Suomen
kehitysyhteistyön
maaohjelmista
Suomi otti käyttöön tulosperustaiset maaohjelmat
vuonna 2012 ohjaamaan ulkoministeriön kehitysyhteistyötä sen pitkäaikaisissa kumppanimaissa. Tässä evaluoinnissa arvioitiin maaohjelmamallin vaikutuksia
maaohjelmien laatimisessa ja seurannassa sekä maakohtaisten ohjelmien onnistumista Etiopiassa, Sambiassa, Tansaniassa, Mosambikissa, Vietnamissa ja
Nepalissa.
Suomi tekee oikeita asioita kumppanimassa
Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön kautta on
onnistuttu tukemaan asioita, jotka ovat tärkeitä Suomen kehityspolitiikan, kumppanimaiden ja yhteistyöstä hyötyvien ihmisten kannalta. Suomi on myös pystynyt valitsemaan kumppanimaiden ihmisoikeuksien
sekä ympäristön kestävyyden kannalta oikeita yhteistyökohteita. Tämä on ollut tärkeää etenkin silloin, kun
kumppanimaan omalla politiikalla ei ole pystytty täysin vastaamaan näihin tarpeisiin. Esimerkkinä tästä
on muun muassa Nepalin maaohjelmassa tehty valinta
tukea erityisesti ympäristöhankkeita ympäristön haavoittuvuuden näkökulmasta sekä Mosambikissa kaksikielistä opetusta ihmisoikeuslähtökohdista.
Monet toteutetuista hankkeista ovat tuottaneet merkittäviä tuloksia, osa myös kestävästi. Suomen harjoittamalla politiikkavaikuttamisella kumppanimaissa on
ollut tärkeä osa tulosten saavuttamisessa. Esimerkkeinä tästä voidaan mainita Etiopia, jossa erityisesti politiikkavaikuttaminen on tukenut hyvin maaohjelman
tavoitteiden toteutumista. Tansanian maaohjelmassa tuloksia on saavutettu hanketasolla, mutta niiden
yhteys maaohjelman tavoitteisiin on jäänyt heikommaksi. Vietnamissa innovaatiokumppanuus on luonut hyvää perustaa osaamisyhteiskuntakehitykselle,
mutta ei vielä ole vaikuttanut vihreämpään talouske-
Suomen kahdenvälisen kehitysyhteistyön
kautta on onnistuttu tukemaan asioita, jotka
ovat tärkeitä Suomen kehityspolitiikan,
kumppanimaiden ja yhteistyöstä hyötyvien
ihmisten kannalta.
hitykseen. Sambiassa yksityissektorin kehittämisen ja
sosiaaliturvaan liittyvät hankkeet ovat edistäneet maaohjelman tavoitteita hyvin.
Haasteena tehokkuus ja kestävyys
Yksi keskeinen haaste Suomen toiminnassa on ollut
se, että hankkeiden toteuttamiseen liittyvät viiveet
ovat usein heikentäneet resurssien tehokasta käyttöä. Koulutukseen, yksityissektorin ja työllisyyden
kehittämiseen, ihmisoikeuksiin ja naisten tasa-arvoon liittyvät hankkeet ovat tuottaneet hyviä tuloksia
suhteellisen tehokkaasti mutta tuloksellisuudeltaan
heikompien, erityisesti maatalouteen ja maaseutukehitykseen, maan hallintaan, metsätalouteen sekä vesi- ja
sanitaatiohankkeiden tehokkuus on ollut heikompaa.
Ongelmat ovat liittyneet hankkeiden toimintaympäristöön sekä muihin toiminnan riskeihin. Tehottomuutta
on ollut erityisesti kansainvälisten järjestöjen kautta
toteutetuissa erillishankkeissa, ns. korirahoituksessa sekä konsulttiyrityksille ulkoistetuissa hankkeissa.
Ajan myötä varojen käyttöaste on parantunut.
Myös Suomen kehitysyhteistyön kestävyydessä on vielä haasteita, eikä tuen pitkäaikaisista kehitysvaikutuksista ole riittävästi tietoa. Evaluoinnin perusteella Suomella olisi mahdollisuus parantaa hankkeiden
tehokkuutta, tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta mm.
politiikkavaikuttamisella ja avunantajien yhteistyöllä sekä sovittamalla paremmin yhteen Suomen omia
yhteistyömuotoja.
Toimintamallissa vielä kehitettävää
Vaikka uuden maaohjelmamallin todettiin olevan
ministeriön toiminnan kannalta erittäin merkityksellinen, lähestymistavan ja toimintamallin vaikutukset
kehitysyhteistyön tuloksellisuuteen ovat olleet vielä
vähäisiä. Syynä tähän on se, että maaohjelmat sisälsivät aikaisemmin aloitettuja hankkeita ja toimintatapoja, joihin uusi toimintatapa ei voinut heti vaikuttaa.
Maaohjelmatoimintamalli on kuitenkin terävöittänyt
maaohjelmien hankekokonaisuuksien johdonmukaisuutta ja relevanssia.
Evaluoinnissa havaittiin neljä keskeistä tekijää, jotka ovat vaikuttaneet kielteisesti maaohjelmamallin
tuloksellisuuteen: (1) Maaohjelmien strateginen suunnittelumalli ei ole johtanut käytännössä strategisempaan hankehallintoon maatasolla. (2) Tulosmittareissa
tapahtuneet muutokset ja usein heikko tietojen saatavuus ovat vaikeuttaneet seurantaa. Tulosmittareiden
valinta ei ole aina onnistunut, mikä on osaltaan johtunut maatiimien riittämättömistä tulosjohtamisen taidoista; (3) Maaohjelmien ja ministeriön talousarviomenettelyjen välinen yhteensopivuus on ollut heikko; ja
(4) Heikot tulosperustaiset menettelytavat ministeriössä ovat johtaneet siihen, että maaohjelmien laatimisesta saatuja oppeja ei ole vielä hyödynnetty parhaalla
mahdollisella tavalla.
Evaluoinnissa suositellaan, että maaohjelmiin perustuvaa tulosjohtamista tulee jatkaa, mutta toimintamallia tulisi edelleen kehittää. Maaohjelmia tulisi laajentaa kattamaan osittain myös muita keskeisiä Suomen
instrumentteja ja rahoituskanavia kumppanimaissa;
lähestymistapana tulisi käyttää lyhyempiä tulosketjuja ja identifioida selkeitä vaikutusväyliä Suomen toiminnalle; toimintamalleja pitäisi muokata niin, että ne
ovat linjassa talousarviomenettelyjen kanssa; ja Suomen ulkoministeriön systeemejä ja edustustojen henkilökunnan taitoja tulisi kehittää tulosperustaisen johtamisen osalta.
Kohti kokonaisvaltaisempia maaohjelmia
Suomen maaohjelmiin perustuva kehitysyhteistyön
suunnittelu ja toimintamalli on hyvä askel eteenpäin
ulkoministeriön tuloksellisessa kehitysyhteistyössä.
Strategisempi ja kokonaisvaltaisempi suunnittelu on
erityisen tärkeää niissä maissa, joissa siirrytään kehitysyhteistyöstä kaupallis-taloudelliseen yhteistyöhön.
Maaohjelmilla tulisi esimerkiksi turvata se, että kaupallista toimintaa voidaan edistää kehitysyhteistyössä
jo saavutettuja tuloksia hyödyntäen.
Maaohjelmia tulisi laajentaa kattamaan
osittain myös muita keskeisiä Suomen
instrumentteja ja rahoituskanavia
kumppanimaissa.
http://formin.finland.fi/kehityspolitiikka/evaluoinnit

Similar documents