apuvälineiden luovutusperusteet - Itä

APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET KYS ERITYISVASTUUALUEEN SAIRAANHOITOPIIREISSÄ
Laatijat:
Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen,
Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirien apuvälineasiantuntijat
Päivämäärä: 31.5.2016
Koonnut:
Anna-Kaisa Koistinen
KYS, Apuvälinepalvelut
Hyväksyjä
2 (139)
ESIPUHE
Tämä lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinepalvelujen luovutusperusteita koskeva asiakirja on
laadittu yhteistyössä Etelä-Savon, Itä-Savon, Keski-Suomen, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Savon
sairaanhoitopiirien erikoissairaan hoidon ja perusterveydenhuollon apuvälineasiantuntijoiden ja
erikoisalojen kanssa. Ohjeistuksen tarkoituksena on kuvata apuvälineryhmäkohtaisesti lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovutuksen perusteita ja olla tukena apuvälinepalvelun parissa
toimivien työssä sekä turvata palvelujen tasapuolinen saatavuus niitä tarvitseville.
JOHDANTO
Terveydenhuollon lainsäädäntö ohjaa apuvälinepalveluja. Keskeisimpiä lakeja ovat Terveydenhuoltolaki (1326/2010) sekä Sosiaali- ja terveysministeriön asetus lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineiden luovutuksesta (1363/2011). Lisäksi THL on laatinut ohjeet terveydenhuollon apuvälinepalvelujen toteuttamisen tueksi (2013).
Apuvälinepalvelut tulee järjestää joustavasti ja saumattomasti niin, että apuvälinepalveluita tarvitsevat henkilöt saavat palvelut tasapuolisesti asuinkunnasta riippumatta. Apuvälinepalvelun lähtökohtana on apuvälineen tarvitsijan ja ammattihenkilön yhdessä toteama tarve. Tarpeen arviointi
perustuu asiakkaan kokonaistilanteeseen. (Apuvälineiden laatusuositus 2003).
Apuvälinepalvelut ovat osa hoidon- ja kuntoutuksen kokonaisuutta ja tulee näin ollen perustua kirjattuun hoito- ja kuntoutussuunnitelmaan. Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineiden tarkoituksena on korjata lääkinnällisin perustein todetun sairauden tai vamman aiheuttamaa toiminnanvajavuutta niin, että vajaakuntoinen henkilö selviytyy päivittäisistä toimistaan.
Apuvälinepalvelutoiminnan tulee olla asiakaslähtöistä, tehokasta ja perustua hyviin käytäntöihin,
oikea-aikaista, suunnitelmallista ja ammattitaitoista. Sosiaali- ja terveydenhuollon eri toimintayksiköt ja yksittäiset ammattihenkilöt noudattavat sairaanhoitopiireittäin sovittua vastuun- ja
työnjakoa sekä yhteisiä menettelytapoja. Tarvittaessa ammattihenkilöt selvittävät apuvälineen tarvitsijan palvelut ja niistä aiheutuvat kustannukset yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa. Erityisen
kiireellisissä tilanteissa apuväline tai sen osa luovutetaan apuvälineen käyttäjälle välittömästi tai se
korvataan toisella vastaavanlaisella. Tarvittaessa apuvälineen tarvitsija ohjataan muiden apuvälinettä korvaavien palveluiden pariin. (Apuvälineiden laatusuositus 2003).
Apuvälinepalveluita järjestettäessä tarvitaan tiivistä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon
yhteistyötä ja yhdessä sovittuja toimintakäytäntöjä. Tähän oppaaseen kirjatut apuvälinepalveluiden luovutusperusteet ovat käytössä KYS erityisvastuualueen sairaanhoitopiireissä
kaikissa toimintayksiköissä (Etelä-Savon sairaanhoitopiiri, Itä-Savon sairaanhoitopiiri, KeskiSuomen sairaanhoitopiiri, Pohjois-Karjalan sairaanhoitopiiri, Pohjois-Savon sairaanhoitopiiri)
3 (139)
Sisällys
ESIPUHE ........................................................................................................................................ 2
JOHDANTO .................................................................................................................................... 2
1.1 Apuvälineiden luovutusperusteet yleistä ............................................................................. 15
1.3 Apuvälinepalveluiden kirjaaminen....................................................................................... 15
1.4 Apuvälineluokitus................................................................................................................ 15
1.5 Apuvälinehankintojen periaatteet ........................................................................................ 16
04
APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON ..................... 17
04 03 HENGITYSHOITOVÄLINEET ............................................................................... 17
04 03 06 Lääkesumuttimet ............................................................................................. 17
04 03 12 Hengityslaitteet ................................................................................................ 18
04 03 18 Happihoidon laitteet ......................................................................................... 20
04 03 21 Imulaitteet ........................................................................................................ 22
04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet .................................................................... 22
04 03 30 Hengitystä mittaavat laitteet ........................................................................... 23
09 06 27 Hengityssuojat ................................................................................................. 23
04 06 VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET ........................................................... 23
04 06 06 Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille ..................... 23
04 07 APUVÄLINEET ARPIEN MUODOSTUMISEN EHKÄISYYN .......................................... 25
04 07 01 Ensipainevaatteet ............................................................................................ 26
04 07 02 Yksilölliset painevaatteet ................................................................................. 26
04 08 PAINEVAATTEET KEHON HALLINTAAN JA OMAN KEHON HAHMOTTAMISEEN ..... 26
04 09 VALOHOITOVÄLINEET ................................................................................................ 26
04 19 LÄÄKEANNOSTELUN VÄLINEET................................................................................. 26
04 27 STIMULAATTORIT ........................................................................................................ 26
04 27 06 Stimulaattorit kivunlievitykseen ........................................................................ 27
04 27 09 Lihasstimulaattorit............................................................................................ 27
04 33 PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET ...................................................................... 28
04 33 03 Istuintyynyt ja – alustat painehaavojen ehkäisyyn ........................................... 28
04 33 06 Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn ........................................... 28
04 48 LIIKKEEN, VOIMAN JA TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET ................................... 30
04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit ................................................................................ 30
04 48 03 01 Kuntopyörät ................................................................................................. 31
4 (139)
04 48 07 Kävelyharjoittelun apuvälineet ......................................................................... 31
04 48 08 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen ................................................................ 32
04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet .................................................................. 33
04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet ............................................. 33
04 48 18 Painomansetit .................................................................................................. 34
04 48 21 Kippilaudat....................................................................................................... 34
04 48 27 Asentohoitovälineet ......................................................................................... 35
05 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI.......................................................................... 35
05 09 PIDÄTYSKYVYN HARJOITUSVÄLINEET ..................................................................... 35
05 09 03 Inkontinenssihälyttimet .................................................................................... 35
06 .ORTOOSIT JA PROTEESIT .................................................................................................. 35
06 03 VARTALON JA SELKÄRANGAN ORTOOSIT .............................................................. 35
06 03 03 Ristisuoliluunivelen ortoosit.............................................................................. 36
06 03 04 Lannerangan ortoosit ........................................................................................ 36
06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit .................................................................... 36
06 03 09 Rinta-lannerangan, ristiselän ortoosit............................................................... 36
06 03 12 Kaularankaortoosit ........................................................................................... 37
06 03 15 Kaula- ja rintarankaortoosit ............................................................................ 37
06 03 18 Kaula-rinta-lanneortoosit sekä ristiselän ortoosit .............................................. 37
06 04 VATSAN ORTOOSIT..................................................................................................... 38
06 04 06 Tyrätuet .......................................................................................................... 38
06 06 YLÄRAAJAN ORTOOSIT .............................................................................................. 38
06 06 03 Sormiortoosit ................................................................................................... 38
06 06 06 Kämmenortoosit .............................................................................................. 38
06 06 07 Kämmen-sormiortoosit..................................................................................... 38
06 06 12 Ranne- ja kämmenortoosit ............................................................................... 38
06 06 13 Ranne-, kämmen- ja sormiortoosit ................................................................... 39
06 06 15 Kyynärnivelen ortoosit ..................................................................................... 39
06 06 19 Kyynärnivel-ranne-käsiortoosit......................................................................... 39
06 06 21 Olkanivelen ortoosit ......................................................................................... 39
06 12 ALARAAJAN ORTOOSIT .............................................................................................. 39
06 12 03 Jalkateräortoosit (tukipohjalliset) ...................................................................... 40
06 12 06 Nilkka-jalkateräortoosit .................................................................................... 41
5 (139)
06 12 09 Polvitortoosit .................................................................................................... 42
06 12 15 Lonkkaortoosit ................................................................................................. 43
06 12 16 Lonkka-polviortoosit ......................................................................................... 43
06 12 18 Lantioalaraajaortoosit ...................................................................................... 43
06 18 YLÄRAAJAPROTEESIT .............................................................................................. 44
06 18 06 Ranne-eksartikulaatioproteesit ........................................................................ 44
0618 09 Kyynärvarsiproteesit ......................................................................................... 44
06 18 12 Kyynäreksartikulaatioproteesi .......................................................................... 44
06 18 15 Olkavarsiproteesi ............................................................................................. 44
06 18 18 Olkaeksartikulaatioproteesi .............................................................................. 44
06 18 21 Hartiaproteesi .................................................................................................. 44
06 21 KOSMEETTISET YLÄRAAJAPROTEESIT ......................................................... 45
06 24 ALARAAJAPROTEESIT ...................................................................................... 46
06 24 03 Jalkaterän osaproteesit................................................................................... 46
06 24 09 Sääriproteesit .................................................................................................. 46
06 24 15 Reisiproteesit ................................................................................................... 47
06 24 21 Hemipelvektomiaproteesit ............................................................................... 47
06 24 41 Sääri- ja reisiproteesien tuppiosat .................................................................... 47
06 30 PROTEESIT, ei raajaproteeseja .................................................................................... 48
06 30 03 Peruukit ........................................................................................................... 48
06 30 09 Silmäripset ja kulmakarvat ............................................................................... 48
06 30 18 Rintaproteesit .................................................................................................. 49
06 30 21 Silmäproteesit .................................................................................................. 49
063039 Ihoa peittävät valmisteet (kosmetiikka) .............................................................. 49
06 33 ORTOPEDISET JALKINEET ........................................................................................ 50
06 33 01 Ortopediset jalkineet, puolivalmiit .................................................................... 50
06 33 03 Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat ........................................................... 50
06 33 06 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut .................................................. 51
06 33 09 Jalkineet, muunnellut ....................................................................................... 51
09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET ................................................ 52
09 03 VAATTEET JA KENGÄT ............................................................................................... 52
09 03 33 Uima-asut ........................................................................................................ 52
09 03 45 Liukuesteet jalkineisiin ..................................................................................... 53
6 (139)
09 06 SUOJAVÄLINEET ......................................................................................................... 53
09 06 03 Pään suojat ..................................................................................................... 53
09 06 15 Suojakäsineet .................................................................................................. 53
09 06 18 Sääri- ja polvisuojat ......................................................................................... 54
09 06 24 Vartalosuojat ................................................................................................... 54
09 09 PUKEUTUMIS – JA RIISUUTUMISVÄLINEET .............................................................. 54
09 09 03 Sukan- ja sukkahousujenvetolaitteet................................................................ 55
09 09 06 Kenkälusikat ja saapasrengit ........................................................................... 55
09 09 09 Vaatepitimet .................................................................................................... 55
09 09 12 Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja – kepit ..................................................... 55
09 09 15 Vetoketjunvetimet ............................................................................................ 55
09 09 18 Napittimet ........................................................................................................ 55
09 12 WC-APUVÄLINEET ....................................................................................................... 56
09 12 03 Wc-tuolit siirrettävät, pyörälliset ja pyörättömät ................................................ 56
09 12 12 Wc -istuimen korotukset, jalalliset .................................................................... 56
09 12 15 Wc -istuimen korotukset, helposti irrotettavat ................................................... 56
09 12 18 Wc -istuimen korotukset, kiinteät ..................................................................... 56
09 12 21 WC-istuimet korkeussäädettävät ..................................................................... 56
09 12 27 WC-paperipihdit ............................................................................................... 56
09 12 33 Alusastiat ......................................................................................................... 57
09 12 36 Wc-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat ................................... 57
09 27 VIRTSANKERÄYSTARVIKKEET ........................................................................ 57
09 27 09 Urinaarit ja virtsapullot ..................................................................................... 57
09 33 PESEYTYMIS-, SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET .......................................................... 57
09 33 03 Kylpy/suihkutuolit/ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet ....................... 57
09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat........................................................ 59
09 33 12 Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät .................................................................. 59
09 33 21 Kylpyammeet ................................................................................................... 60
09 33 30 Pesulaput, -sienet ja – harjat pidikkeellä, varsilla, kahvoilla ............................. 60
09 33 39 Kelluntavälineet .............................................................................................. 60
09 36 KÄSIEN JA JALKOJEN HOITOVÄLINEET ................................................................... 60
09 36 03 Kynsiharjat....................................................................................................... 61
09 36 06 Kynsiviilat ja hiomapaperilevyt ......................................................................... 61
7 (139)
Välineet kynsien viilaukseen............................................................................................ 61
09 36 09 Kynsisakset ja kynsileikkurit............................................................................ 61
09 39 HIUSTENHOITOVÄLINEET ................................................................................. 61
09 39 03 Hiusten pesuvälineet ....................................................................................... 61
09 39 06 Kammat ja harjat ............................................................................................. 61
09 42 HAMPAIDENHOITOVÄLINEET .................................................................................... 62
09 42 03 Hammasharjat ei sähköiset ............................................................................. 62
09 42 06 Sähkökäyttöiset hammasharjat ........................................................................ 62
09 54 SUKUPUOLIELÄMÄN APUVÄLINEET ......................................................................... 62
09 54 03 Jäljitelmät ........................................................................................................ 62
09 54 06 Erektioapuvälineet ........................................................................................... 62
09 54 09 Vibraattorit ja hierontalaitteet ........................................................................... 62
09 54 12 Välineet seksuaaliseen valmennukseen ja kuntoutukseen ............................... 62
12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET ............................................................................................... 63
12 03 KÄVELYN APUVÄLINEET, YHDELLÄ KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT............................... 63
12 03 03 Kävelykepit ...................................................................................................... 63
12 03 06 Kyynärsauvat ................................................................................................... 64
12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat ..................................................................... 64
12 03 12 Kainalosauvat .................................................................................................. 64
12 03 16 Kävelykepit, kolme tai useampia jalkoja ........................................................... 64
12 06 KÄVELYN APUVÄLINEET, KAHDELLA KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT ............................. 65
12 06 03 Kävelytelineet, pyörättömät ............................................................................. 65
12 06 06 Kävelytelineet pyörälliset (rollaattorit) .............................................................. 65
12 06 09 Kävelytuolit ....................................................................................................... 66
12 06 12 Kävelypöydät ................................................................................................... 67
12 07 KÄVELYN APUVÄLINEIDEN LISÄVARUSTEET ........................................................... 67
12 07 01 Kävelytelineiden korit ....................................................................................... 67
12 07 03 Kepin pitimet.................................................................................................... 68
12 07 06 Kepinpääkumit ................................................................................................. 68
12 07 09 Jääpiikit ........................................................................................................... 68
12 07 99 Muut kävelyn apuvälineiden lisävarusteet ........................................................ 68
12 10 AUTOT ......................................................................................................................... 68
12 12 AUTON KÄYTTÖÄ HELPOTTAVAT VÄLINEET ........................................................... 68
8 (139)
12 12 09 Autojen turvavyöt ja valjaat .............................................................................. 69
12 12 12 Autoistuimet ja – tyynyt, erityisvalmisteiset ...................................................... 70
12 12 15 Henkilönnostolaitteet, autoon asennettavat, (eivät nosta pyörätuolia) .............. 71
12 12 21 Pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavat laitteet ....................................... 72
12 12 24 Välineet pyörätuolin kiinnittämiseksi autoon ..................................................... 72
12 16 MOPEDIT JA MOOTTORIPYÖRÄT ............................................................................. 73
12 16 06 Mopedit ja moottoripyörät, kolmipyöräiset ........................................................ 73
12 16 09 Mopedit ja moottoripyörät, nelipyöräiset .......................................................... 73
12 18 POLKUPYÖRÄT............................................................................................................ 74
12 18 03 Polkupyörät ..................................................................................................... 74
12 18 06 Kolmipyörät jaloin poljettavat ........................................................................... 74
12 18 06 01 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää takana ..................................... 74
12 18 06 02 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää edessä .................................... 75
12 18 09 Polkupyörät käsin poljettavat ........................................................................... 75
12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat jalalla työnnettävät ................................................ 75
12 18 15 Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät...................................................... 76
12 18 21 Polkupyörien lisävarusteet ............................................................................... 76
12 22 PYÖRÄTUOLIT IHMISVOIMIN KÄYTETTÄVÄT ......................................................... 77
12 22 03 Pyörätuolit, käsikäyttöiset ................................................................................ 77
12 22 06 Pyörätuolit, kampikäyttöiset ............................................................................. 79
12 22 09 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, toisen puolen pyörästä kelattavat ........................... 79
12 22 12 Pyörätuolit, käsikäyttöiset/sähköisesti kelausta tehostavat ............................. 79
12 22 15 Pyörätuolit, jalkakäyttöiset ............................................................................... 80
12 22 18 Pyörätuolit avustajan ohjaamat, käsikäyttöiset ................................................. 80
12 22 21 Pyörätuolit, avustajan ohjaamat, sähkökäyttöiset............................................. 80
12 23 SÄHKÖPYÖRÄTUOLIT ................................................................................................. 81
12 23 03 Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus (sähkömopo) ........................................ 81
12 23 06 Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus (sähköpyörätuoli) .................................... 81
12 23 09 Sähköpyörätuolit, polttomoottorikäyttöiset........................................................ 82
12 23 12 Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat ............................................................. 83
12 24 PYÖRÄTUOLIEN LISÄVARUSTEET ............................................................................. 83
12 24 09 Pyörätuolien lisävoimalaitteet .......................................................................... 83
12 24 99 Pyörätuolien muut lisävarusteet ....................................................................... 85
9 (139)
12 27 MUUT KULKUVÄLINEET .............................................................................................. 86
12 27 07 Rattaat ............................................................................................................. 86
12 27 09 Pulkat, reet ja kelkat ........................................................................................ 86
12 27 12 Potkukelkat ...................................................................................................... 87
12 27 15 Mahalaudat ja konttausjakkarat ...................................................................... 87
12 27 18 Pyörälliset makuualustat, polkuautot ja leikkikärryt .......................................... 87
12 27 21 Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat ....................................... 87
12 31 SIIRTYMISEN JA KÄÄNTYMISENVÄLINEET .............................................................. 88
12 31 03 Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat ............................................................. 88
12 31 06 Kääntölevyt ...................................................................................................... 89
12 31 09 Kohottautumistelineet, siirrettävät .................................................................... 90
12 31 12 Köysitikkaat ..................................................................................................... 90
12 31 15 Nostovyöt ja valjaat ......................................................................................... 90
12 31 18 Kantotuolit, -valjaat ja -korit.............................................................................. 90
12 31 21 Siirtymistasot ................................................................................................... 90
12 36 HENKILÖNNOSTOLAITTEET ...................................................................................... 91
12 36 03 Nostolaitteet, pyörälliset, nostokankailla ja /tai valjailla .................................... 91
12 36 04 Nostolaitteet pyörälliset, henkilön seisovassa asennossa siirtävät ................... 91
12 36 06 Nostolaitteet pyörälliset, kiinteällä istuimella .................................................... 91
12 36 09 Nostovaunut .................................................................................................... 92
12 36 12 Nostolaitteet, seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät ............................... 92
12 36 21 Vartaloa kannattelevat osat nostolaitteisiin .................................................... 92
12 39 SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET .................................................................................... 94
15 KODINHOITOVÄLINEET ......................................................................................................... 94
15 03 RUOANLAITTOVÄLINEET ............................................................................................. 94
15 03 06 Leikkuu- ja pilkkomisvälineet ............................................................................ 94
15 03 09 Puhdistus- ja kuorimisvälineet .......................................................................... 94
15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet.......................................................................... 94
15 03 12 Leivontavälineet................................................................................................ 95
15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet.......................................................................... 95
15 06 ASTIANPESUVÄLINEET ............................................................................................... 95
15 06 06 Tiski- ja pulloharjat ............................................................................................ 95
15 06 15 Tiskiliinan vääntimet ......................................................................................... 95
10 (139)
15 09 SYÖMISEN JA JUOMISEN APUVÄLINEET ................................................................... 96
15 09 13 Ruokailuvälineet ja pillit .................................................................................... 96
15 09 16 Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset ............................................................. 96
15 09 18 Lautaset ja ruokailukulhot ................................................................................. 96
15 09 21 Lautasen reunukset .......................................................................................... 96
15 15 OMPELU- JA VAATEHUOLTOVÄLINEET...................................................................... 96
15 15 21 Sakset .............................................................................................................. 96
15 09 27 Syömislaitteet ................................................................................................... 97
18 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET ................................... 97
18 03 PÖYDÄT......................................................................................................................... 97
18 03 03 Työpöydät......................................................................................................... 97
18 03 06 Lukupöydät ja pulpetit ....................................................................................... 97
18 03 15 Vuodepöydät .................................................................................................... 97
18 06 VALAISIMET ......................................................................................................... 98
18 06 06 Luku- ja työskentelyvalaisimet .......................................................................... 98
18 09 ISTUIMET....................................................................................................................... 98
18 09 03 Tuolit ................................................................................................................ 99
18 09 06 Jakkarat ja seisontatuolit .................................................................................. 99
18 09 09 Lonkkatuolit .................................................................................................... 100
18 09 12 Kohottautumistuolit ja –istuimet ..................................................................... 100
Tuolit jotka vastaavat erityisvaatimuksiin. Kohtaan sisältyvät esim. lastentuolit,
istumasäkit, lattiais ........................................................................................................ 101
18 09 27 Jalkajakkarat ja jalkatuet................................................................................ 101
18 09 31 Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat .............................................. 101
18 09 39 Moduuleista kootut istuinkokoonpanot ........................................................... 102
18 09 39 01 Moduuli-istuimet ....................................................................................... 102
18 09 42 Istuintyynyt ja alustat ..................................................................................... 102
18 09 45 Selkätyynyt ja selkätuet ................................................................................. 103
18 09 48 Kiinnitysvälineet tuolissa istuvan tukemiseksi istuimiin................................... 103
18 12 SÄNGYT..................................................................................................................... 104
18 12 04 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, ei säädettävät .................... 104
18 12 07 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, mekaaninen ...................... 104
18 12 10 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, sähkösäätöinen ................. 104
11 (139)
18 12 12 Sängynnostolaitteet ....................................................................................... 105
18 12 15 Vuodevaatteet ............................................................................................... 106
18 12 18 Patjat ja patjanpäälliset .................................................................................. 106
18 12 21 Peiton kohottimet ........................................................................................... 106
18 12 24 Selkä- ja jalkanojat, säädettävät .................................................................... 106
18 15 HUONEKALUJEN KORKEUDENSÄÄTÖVÄLINEET ......................................... 107
18 15 03 Korotuspalikat ja – jalat.................................................................................. 107
18 18 TUKEUTUMISVÄLINEET ........................................................................................... 108
18 18 06 Tukikahvat ja kädensijat ................................................................................ 108
18 18 09 Tukikaiteet ..................................................................................................... 108
18 21 PORTIN-, OVEN-, IKKUNAN- JA VERHONAVAAJAT/SULKIJAT .............................. 109
18 21 03 Ovenavaajat ja – sulkijat ................................................................................ 109
18 21 06 Ikkunanavaajat ja -sulkijat.............................................................................. 109
18 21 09 Verhonavaajat ja –sulkijat ............................................................................ 109
18 21 12 Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat .............................................. 109
18 21 15 Lukot ............................................................................................................. 109
18 24 ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET ........................................................ 110
18 24 09 Ovet............................................................................................................... 110
18 24 12 Kynnykset ...................................................................................................... 110
18 30 HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT, LUISKAT ....................................... 110
18 30 06 Nostotasot ja pyörätuolihissit ......................................................................... 110
18 30 10 Porrashissit, istuimelliset ............................................................................... 110
18 30 11 Porrashissit, tasolliset .................................................................................... 110
18 30 12 Porraskiipijät .................................................................................................. 111
18 30 15 Luiskat, siirrettävät ......................................................................................... 111
18 30 18 Luiskat, kiinteät .............................................................................................. 112
18 33 ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN TURVALLISUUSVARUSTEET ............................. 112
18 33 03 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin ................................. 112
18 33 06 Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin ......................... 112
18 36 SÄILYTYSKALUSTEET .............................................................................................. 112
NÄKÖVAMMAISTEN APUVÄLINEET ......................................................................................... 113
12 39 SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET ................................................................................ 113
22 KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET ........... 113
12 (139)
22 03 NÄKEMISEN APUVÄLINEET ..................................................................................... 113
22 03 03 Valon suodattimet (absorptiolasit) .................................................................. 113
22 03 06 Silmälasit ja piilolinssit ................................................................................... 113
22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot ................................................ 115
22 03 12 Kiikarit ja kaukoputket .................................................................................... 115
21 03 30 Vahvalla lähilisällä varustetut linssit ja linssijärjestelmät ................................ 115
22 03 15 Näkökentän laajentajat ja taittajat .................................................................. 115
22 03 18 Suurentavat videojärjestelmät........................................................................ 116
22 33 TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET ........................................................................ 117
22 33 03 Pöytätietokoneet ............................................................................................ 117
22 33 06 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA) ................................... 117
22 12 15 Kirjoituskoneet ............................................................................................... 117
22 18 03 Nauhoitus- ja kuuntelulaitteiden lisävarusteet ................................................ 117
22 18 18 TV-järjestelmät suljetut .................................................................................. 118
22 24 PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET ...................................................................... 118
22 24 03 Puhelimet ...................................................................................................... 118
22 24 09 Tekstipuhelimet ............................................................................................. 118
22 27 HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET .................................................................... 118
06 30 21 Silmäproteesit ................................................................................................ 119
12 39 01 Opaskoirat ..................................................................................................... 119
KUULON APUVÄLINEET ........................................................................................................... 120
22 06 06 Vartaloon kiinnitettävät kuulolaitteet............................................................... 120
22 06 12 Korvan sisäiset kuulolaitteet .......................................................................... 120
22 06 15 Korvantauskuulolaitteet ................................................................................. 120
22 06 18 Vibraatiokuulolaitteet ..................................................................................... 121
22 06 21 Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet ...................................................... 121
22 06 24 Kuulokkeet..................................................................................................... 121
22 06 27 Kuulolaitteiden lisävarusteet .......................................................................... 122
22 06 90 Luujohtokuulokojeet ....................................................................................... 122
22 27 HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET ................................................................... 123
22 27 03 Merkinantovälineet näköön perustuvat.................................................................... 123
22 27 12 Kellot ............................................................................................................. 123
22 24 PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET ...................................................................... 124
13 (139)
22 24 03 Puhelimet ...................................................................................................... 124
22 24 06 Matkapuhelimet ............................................................................................. 124
22 27 18 Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät .............................................................. 124
PUHETTA KORVAAVAN KOMMUNIKAATION APUVÄLINEET ................................................. 126
22 09 ÄÄNENTUOTON APUVÄLINEET ................................................................................ 126
22 09 03 Äänigeneraattorit (puhevibraattorit)................................................................ 126
22 09 06 Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet ........................................................ 127
22 21 LÄHIKOMMUNIKOINNIN VÄLINEET ......................................................................... 127
22 21 03 Kirjain- ja symbolisarjat ja –taulut................................................................... 128
Lähikommunikoinnin apuvälineet, jos puhuminen ei ole mahdollista tai on vaikeaa.
Kohtaan sisältyvät esim. kirjain-, kuva- ja symbolitaulut ................................................ 128
22 21 06 Puheäänen vahvistimet / Kommunikaation vahvistimet.................................. 128
Elektroniset laitteet, jotka auttavat suorassa kommunikoinnissa Kohtaan sisältyvät esim.
kannettavat ja ei-kannettavat digitaaliset sähköiset näytöt, paperi, nauhoitetun ja/tai
synteettisen puheen tulostuslaitteistot ........................................................................... 129
22 21 12 Lähikommunikaatio-ohjelmat ......................................................................... 129
22 23 TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET ........................................................................ 130
22 33 06 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA) .................................. 131
22 33 15 Selain- ja kommunikaatio-ohjelmat ............................................................... 131
22 33 18 Tietokoneiden ja tietoverkkojen lisävarusteet ................................................. 132
22 36 TIETOKONEIDEN TIEDONSYÖTTÖLAITTEET ......................................................... 132
22 36 03 Näppäimistöt ................................................................................................. 132
22 36 06 Hiiret .............................................................................................................. 132
22 36 09 Joystickit ........................................................................................................ 133
22 36 12 Vaihtoehtoiset syöttölaitteet ........................................................................... 133
22 36 15 Tiedonsyötön lisälaitteet ................................................................................. 133
22 36 18 Tiedonsyöttöohjelmat .................................................................................... 133
22 39 03 Näytöt ............................................................................................................ 134
22 39 06 Tulostimet ...................................................................................................... 134
22 30 LUKEMISEN APUVÄLINEET ..................................................................................... 134
22 30 12 Sivunkääntäjät ............................................................................................... 134
22 30 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet ........................................................................... 134
24 ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET ................................. 134
24 06 PAKKAUSTEN KÄSITTELYVÄLINEET ....................................................................... 135
14 (139)
24 06 03 Avaajat .......................................................................................................... 135
24 09 KATKAISIMET, KYTKIMET JA OHJAUSLAITTEET ................................................... 135
24 09 03 Painikkeet ...................................................................................................... 135
24 09 18 Kytkimet ja katkaisimet .................................................................................. 135
24 13 KAUKO-OHJAUSLAITTEET ....................................................................................... 136
24 13 03 Kauko-ohjausjärjestelmät .............................................................................. 136
24 18 KÄSIVARREN TAI KÄDEN JA/TAI SORMIEN TOIMINTAA AUTTAVAT JA
KORVAAVAT VÄLINEET ....................................................................................................... 137
24 18 03 Tarttumisvälineet ........................................................................................... 137
24 18 06 Otteen muuntajat ja niiden lisävarusteet ........................................................ 137
24 18 15 Puikot, sauvat ja tikut ..................................................................................... 137
24 18 18 Osoitinlamput ................................................................................................ 137
24 18 27 Toiminnan sallivat käsivarsituet ..................................................................... 137
24 21 OTTEEN PIDENTIMET .............................................................................................. 138
24 21 03 Tarttumapihdit, käsikäyttöiset ........................................................................ 138
24 21 09 Jatkovarret..................................................................................................... 138
24 27 KIINNITYSVÄLINEET ........................................................................................ 138
24 27 03 Imukupit ......................................................................................................... 138
24 27 06 Liukuestealustat............................................................................................. 138
24 36 KANTOVÄLINEET ...................................................................................................... 139
24 36 12 Kuljetuspöydät, irralliset ................................................................................. 139
24 36 15 Tavarankuljetuspyörät ja polkupyöräkärryt ..................................................... 139
15 (139)
YLEISTÄ OPPAAN KÄYTÖSTÄ
1.1 Apuvälineiden luovutusperusteet yleistä
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineen luovuttamisen perusteena on lääkärin toteama sairaus,
vamma tai kehitysviivästymä, joka vuoksi henkilöllä on vaikeuksia suoriutua itsenäisesti päivittäisistä toiminnoista. Sairauden, vamman tai kehitysviivästymän vaikutus henkilön toimintakykyyn on
yksilöllinen, minkä vuoksi apuvälinetarve tulee aina arvioida suhteessa henkilön päivittäisiin toimintoihin ja niissä esiintyviin tarpeisiin.
Apuvälineen käytön tavoitteena on vähentää vamman, sairauden tai kehitysviivästymän aiheuttamaa toimintakyvyn heikentymistä. Apuvälineen käyttö tukee henkilön mahdollisimman itsenäistä
suoriutumista päivittäisistä toiminnoista. Apuvälinetarve on aina suhteutettava kunkin henkilön
omaan elämän ja arjen toimintoihin. Oikein valitulla apuvälineellä on merkittävä vaikutus myös
käyttäjän elämänlaatuun.
Apuvälineen luovuttamisella tarkoitetaan perusterveydenhuollon tai erikoissairaanhoidon lääkärin
tai muun viranhaltijan tekemää päätöstä antaa apuväline potilaan käyttöön tai omaksi terveydenhuollon kustantamana, ns. lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Apuvälineen käytön edellytyksenä on käytön turvallisuus. Asiakasta tulee ohjata riittävästi apuvälineen käytössä apuvälinettä luovutettaessa. Apuvälineen käyttöohje ja apuvälineen käyttöön liittyvät ehdot tulee antaa asiakkaalle kirjallisesti.
1.2 Seuranta
Asiakkaan hoitoon osallistuvat henkilöt seuraavat pitkäaikaiseen käyttöön luovutettujen apuvälineiden käyttöä ja toimintakuntoa sekä vastaavat osaltaan käyttötarpeen tai -kunnon muutoksesta vastuutahoille.
1.3 Apuvälinepalveluiden kirjaaminen
Potilaskohtaiset sairaus-, hoito- ja kuntoutustapahtumat sekä apuvälinepalveluiden perustelut kirjataan potilastietojärjestelmään. Apuvälineiden hankintaa koskevat päätökset ja lainaustapahtumat
kirjataan Effector– apuvälinetietojärjestelmään. Myös kielteinen apuvälinepäätös perusteluineen
kirjataan potilastietojärjestelmään ja apuvälinetietojärjestelmään tehdään kielteinen apuvälinepäätös. Kielteinen päätös perusteluineen toimitetaan asiakkaalle. Asiakasta ohjataan, miten menetellä,
mikäli hän on päätökseen tyytymätön
1.4 Apuvälineluokitus
Tässä oppaassa käytetty apuvälineluokitus on keväällä 2010 valmistunut kansallinen sovellus kansainvälisestä SFS-EN ISO 9999 apuvälineluokituksesta. Oppaassa on lueteltu suuri osa kansallisessa apuvälineluokituksessa mukana olevia apuvälineitä. Niitä kaikkia ei luovuteta ja kustanneta
terveydenhuollon lääkinnällisenä kuntoutuksena. Tästä on silloin maininta kyseisen apuvälineen
kohdalla.
16 (139)
1.5 Apuvälinehankintojen periaatteet
Useissa apuvälineryhmissä on kilpailutuksen perusteella valittu sopimustoimittaja. Sopimus sitoo
kaikkia osapuolia, eikä siitä voi poiketa kuin perustellusta syystä. Apuvälinettä valittaessa tehdään
hankinta aina ensisijaisesti sopimustoimittajalta. Mikäli perustellusta syystä ja arvioinnin perusteella, henkilölle ei voida hankkia apuvälinettä sopimustoimittajalta, voidaan tehdä hankinta toiselta
toimittajalta. Perustelu kirjataan potilastietojärjestelmään.
17 (139)
APUVÄLINEIDEN LUOVUTUSPERUSTEET VÄLINERYHMITTÄIN
04
APUVÄLINEET HENKILÖKOHTAISEEN LÄÄKETIETEELLISEEN HOITOON
Tähän kohtaan sisältyvät apuvälineet, joiden tarkoitus on parantaa, seurata tai ylläpitää ky-seessä
olevan henkilön terveydentilaa.
04 03 HENGITYSHOITOVÄLINEET
Laitteet jotka auttavat henkilöä hengittämään
04 03 06 Lääkesumuttimet
Laitteet jotka auttavat henkilöä hengittämään ja/tai annostelevat lääkkeitä höyryn, kaasun, nestemäisen sumutteen tai hienon pölyn muodossa.
Luovutusperusteet
Lääkesumuttimia luovutetaan yksilöllisin perustein vaikean astman, keuhkoahtaumataudin tai keskoslasten bronkopulmonaarisen dysplasian hoidossa inhaloitavien lääkeaineiden annosteluun.
04 03 06 01 Annossumuttimet ja jauheinhalaattorit
Kohtaan sisältyvät esim. sumutussäiliöt/tilanjatkeet, jotka parantavat lääkeannosten keuhkoihin
vientiä
Luovusperusteet
Annosaerosolien käyttäöön liittyvät sumutussäiliöt potilas hankkii itse.
04 03 06 02 Kapillaarisumuttimet
Jatkuvatoimiset lääkesumuttimet
04 03 06 03 Ylipainekapillaarisumuttimet
Luovutusperusteet
Kapillari- ja ylipainekapillaarisumuttimia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisin perustein esim. vaikean astman, keuhkoahtaumataudin, kystisen fibroosin tai keskoslasten bronkopulmonaarisen dysplasian hoidossa inhaloitavien lääkeaineiden (antibiootit, limaa
pilkkovat ja irrottavat valmisteet) annosteluun.
04 03 06 04 Ultraäänisumuttimet
Laitteet joita käytetään lääkeaineiden inhalointiin sekä hengitysteiden kostutukseen
18 (139)
Luovutusperusteet
Hengitysteiden kostuttamiseen tarkoitettu ultraäänisumutin voidaan hankkia / lainata kotikäyttöön
henkilölle, joka ei sairauden vuoksi tule toimeen ilman hengitysteiden lisäkostutusta ja tavallinen
ilmankostutin on riittämätön. Hoidon aloituksesta päättää erikoislääkäri tehtyjen tutkimusten ja yksilöllisen tilanteen selvittelyjen perusteella.
04 03 06 05 Höyryhengityslaitteet
Laitteet, joissa ei ole lääkeannostelua.
Luovutusperusteet
Höyryhengityslaitteita ei pääsääntöisesti hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä
04 03 12 Hengityslaitteet
Laitteet joiden avulla henkilö, jonka on vaikea hengittää, pystyy keinotekoisesti hengittämään nenän, suun tai henkitorviavanteen (trakeostomian) kautta. Kohtaan sisältyvät esim. ventilaattorit ja
hengityslaitteet, jotka suodattavat ja/tai puhdistavat ympäröivää ilmaa, sekä jatkuva positiivinen
ilmavirran tuotto (CPAP) ja kaksitasoinen positiivinen ilmavirran tuotto (BIPAP)
04 03 12 01 Käsikäyttöiset hengityspalkeet
Laitteet joilla manuaalisesti tuetaan hengitystä. Kohtaan sisältyvät esim. tekohengityspalkeet.
Voidaan luovuttaa yksilöllisin perustein erikoislääkärin toteaman tarpeen mukaan esim. lapsille,
joilla on ollut kroonisia hengitystietulehduksia keuhkotuuletuksen ja limanirrotuksen tehostamiseksi
ennaltaehkäisemään keuhkokuumeen synty. Laite voidaan luovuttaa myös neurologisen sairauden
(esim. ALS) aiheuttaman hengitysvajeen hoitoon keuhkotuuletusta lisäämään ennen ventilaattorihoitoa.
04 03 12 02 CPAP-laitteet, vakiopaineiset
Laitteet jotka tuottavat jatkuvasti positiivista vakioitua ilmatiepainetta spontaanin hengityksen tueksi
Luovutusperusteet
CPAP-hoito (yönaikainen ylipainehengityshoito ) aloitetaan unitutkimusten ja potilaan yksilöllisen
tilanteen selvittelyn perusteella erikoislääkärin päätöksellä uniapneaa sairastavalle.
04 03 12 03 CPAP-laitteet, automaattiset
Laitteet jotka tuottavat jatkuvasti automaattisesti säätyvää positiivista ilmatiepainetta spontaanin
hengityksen tueksi
19 (139)
Luovutusperusteet
C-PAP-hoito aloitetaan unitutkimuksen ja potilaan yksilöllisen tilanteen selvittelyn perusteella erikoislääkärin päätöksellä uniapneaa sairastaville.
04 03 12 04 Kaksoispaineventilaattorit
Laitteet jotka tukevat hengitystä maskin kautta (noninvasiivisesti)
Luovutusperusteet
Kaksoispaineventilaatiohoitoa (BiPAP, VPAP) käytetään kroonista hengitysvajausta sairastavilla
potilailla. Syynä hengitysvajaukseen voi olla neuromuskulaarinen sairaus, hengityskeskuksen säätelyhäiriö, rintakehän toiminnallinen häiriö, tai krooninen obstruktiivinen sekä muu kaasujen vaihduntahäiriötä aiheuttava keuhkosairaus. Erityistapauksissa voi painetukihoito olla myös uniapnean
hoitomuoto.
Hoidon aloituksesta päättää aina erikoislääkäri tehtyjen tutkimusten ja potilaan yksilöllisen tilanteen
selvittelyn perusteella.
04 03 12 05 Tilavuussäätöiset ventilaattorit
Laitteet jotka tukevat hengitystä joko maskin kautta (noninvasiivisesti) tai trakeostoman kautta (invasiivisesti)
Luovutusperusteet
Invasiivista ventilaatiohoito voidaan aloittaa keuhkosairauksien erikoislääkärin arvioinnin perusteella potilaalle (esim. vaikea hermo-lihassairaus), jolla on vaikea krooninen hengitysvaje. Laite luovutetaan ensisijaisesti henkitorviavannepotilaille ja muille vain poikkeustapauksissa mikäli kaksoispaineventilaattorihoidolla ei saada riittävää hoitovastetta.
04 03 12 06 Hengityskoneet (respiraattorit)
Laitteet jotka ylläpitävät hengitystä trakeostoman kautta (invasiivisesti)
Luovutusperusteet
Respiraattorihoitoa käytetään tapauksissa, joissa henkilön omatoiminen hengittäminen ei onnistu
ilman tilavuussäätöistä respiraattoria.
04 03 12 07 Hengityslaitteiden kostuttimet
Laitteet jotka kostuttavat hengityslaitteen tuottamaa hengitysilmaa
20 (139)
Luovutusperusteet
Hengityslaitteiden kostuttimia voidaan luovuttaa käyttöön hengityslaitteisiin liitettynä silloin, kun
laitetta käyttävällä henkilöllä on lääketieteellisin perustein todettu tarve laitteen kautta tulevan hengitysilman kostuttamiseen. Useimmiten kostutin tulee laitteen mukana.
04 03 12 08 Yskityslaite
Laitteet jotka painetta vaihtamalla saavat aikaan nopean, yskimistä jäljittelevän uloshengitysvirtauksen keuhkoista.
Luovutusperusteet
Voidaan luovuttaa mekaanisen yskinnän avustamiseen ja eritteiden poistamiseen hengitysteistä
sairauksissa (esim. harvinaiset lihassairaudet), joissa hengityslihasten heikkoudesta johtuen yskiminen ei ole riittävän tehokasta. Laite luovutetaan erikoislääkärin toteaman tarpeen perusteella.
04 03 12 09 Hengityslaitteiden maskit
Kohtaan sisältyvät esim. kiinnitys- ym. lisäosat
04 03 12 99 Hengityslaitteiden muut lisävarusteet
Kohtaan sisältyvät esim. varaletkustot, akkuvarmennukset, muuntajat, suodattimet ja lisäventtiilit.
Luovutusperusteet
Hengityslaitteiden maskit ja laitteen käytössä tarvittavat muut lisävarusteet luovutetaan CPAPlaitteen, kaksoispaineventilaattorin tai muun hengitysapuvälineen käyttäjälle.
04 03 18 Happihoidon laitteet
Laitteet jotka luovuttavat tiivistettyä happikaasua, jota hengitetään nenän ja/tai suun kautta. Kohtaan sisältyvät esim. yksiköt jotka tiivistävät happea ympäröivästä ilmasta.
04 03 18 01 Happirikastimet, akkuvarmennetut
Mukana kuljetettavat happirikastimet (matkahappirikastimet).
Luovtusperusteet
Mukana kuljetettavia happirikastimia ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
21 (139)
04 03 18 02 Happirikastimet, verkkokäyttöiset
Vain verkkovirralla toimivat laitteet
Happirikastinhoito aloitetaan keuhkosairauksien erikoislääkärin arvioinnin perusteella potilaalle,
jolla on krooninen, vaikea-asteinen hypokseeminen (hapen puute) hengityshäiriö, joka ei korjaudu
optimaalisella muulla hoidolla. Hoito saattaa tulla kyseeseen mm. keuhkoahtaumataudin pitkäaikaishoidossa sekä keskos- ja monivammalapsilla, joilla on jatkuva- tai ajoittainen lisähapen tarve.
Sitä voidaan käyttää myös muiden vaikeiden sairausryhmien, kuten esim. keuhkofibroosin tai syöpäpotilaiden loppuvaiheen oireenmukaisena hoitona.
04 03 18 04 Nestehappivarustukset
Nestehappipullot ja niiden varustukset
Keuhkoyksikkö voi luovuttaa virtausmittarin, asiakas vuokraa itse happipullon.
04 03 18 99 Happihoitolaitteiden lisävarusteet
Kohtaan sisältyvät esim. letkut, viikset, maskit, kostutuspullot ja kuljetuskärryt.
Luovutusperusteet
Perus happiletkut ja happiviikset annetaan asiakkaalle mukaan sairaalasta.
Letkut vaihdetaan 6 kk välein ja viikset 2-3 viikon välein.
04 03 18 03 Happipullot (painesäiliöhappivarustukset)
Painepullot. Luokkaan sisältyvät esim. paineensäätimet, virtausmittarit ja happea säästävät järjestelmät.
Happirikastinpotilaat tarvitsevat usein happipulloja turvaksi matkoille ja sähkökatkosten varalle.
Lääkehappea tarvitsevat potilaat saavat lääkäriltä reseptin, josta ilmenee hapen tarve ja virtausmäärä. Potilaat hankkivat itse hapen (AGA Oy:ltä tai Woikoski Oy:ltä).
Kustannukset maksaa potilas itse. Asiakas voi hakea kelakorvausta lääkkeellisen hapen vuokra(happipullot) ja käyttökustannuksista Kela:lta. Kela ei myönnä korvausta virtaussäätimistä eikä
happipullojen kuljettamiseen käytettävistä repuista tai kärryistä, vaan ne jäävät potilaan itsensä
kustannettaviksi.
Yleisimmin käytetty happipullo on 2 litran kevytpullo.
22 (139)
04 03 21 Imulaitteet
Laitteet joiden avulla imetään eritteitä ja/tai aineita keuhkoista.
04 03 21 01 Imulaitteet, akkuvarmennetut
Mukana kuljetettavat imulaitteet.
04 03 21 02 Imulaitteet, verkkovirtakäyttöiset
Vain verkkovirralla toimivat imulaitteet.
04 03 21 99 Imulaitteiden lisävarusteet
Kohtaan sisältyvät mm. letkut ja suodattimet.
Luovutusperusteet
Imulaite voidaan hankkia henkilölle, jolla on lisääntynyt hengitysteiden limaneritys tai sairaudesta tai
vammasta johtuva taipumus saada ruokaa tai vatsalaukun eritteitä hengitysteihin eikä spontaani yskiminen onnistu tai se ei ole riittävän tehokasta. Kotiin lainattava matkaimumalli valitaan asiakkaan
käyttötarpeen mukaan. Jos imunlaitteen käyttötarve on useita kertoja päivässä myös muualla kuin
kotona, lainataan akkukäyttöinen, pienikokoinen imulaite.
Arviointi ja käytönopetus
Imulaitteen tarvearvioinnin tekee lääkäri tai hoitoalan ammattilainen. Päätöksen laitteen tarpeellisuudesta tekee lääkäri.
Imulaitteen käytön opetuksesta vastaa aina hoitoalan koulutuksen saanut ammattilainen. Apuvälineen lainaajan ja käytön opetuksen antavan ammattilaisen on varmistettava, että laite on käyttökuntoinen. Käytönopetus sisältää laitteen käyttöön ja puhdistukseen liittyvän ohjauksen.
Imulaitetta voi käyttää käytön opetuksen saanut omainen, avustaja tai muu asiakkaan hoitoon osallistuva henkilö. Käytön opetuksen yhteydessä on annettava terveydenhuollon yhteyshenkilön tiedot
sekä kerrottava, mistä imukatetreja saa sekä yhteystiedot huoltopalveluihin.
Puhdistaminen
Imulaitteen päivittäinen puhdistaminen tulee ohjata laitteen käytön opetuksen yhteydessä.
Imulaitteet tulee puhdistaa välittömästi käyttötarpeen lakattua lähimmässä välinehuoltoyksikössä,
joko terveyskeskuksessa tai keskussairaalassa.
04 03 27 Hengityslihasten harjoitusvälineet
Laitteet hengityslihasten harjoittamiseksi joko aiheuttamalla vastusta, kun henkilö hengittää tai suoralla paineella rintakehää vasten. Kohtaan sisältyvät esim. kasvosuojukset, jotka tuottavat vastusta
sisäänhengitykseen ja/tai uloshengitykseen.
23 (139)
Luovutusperusteet
Hengityslihasten harjoitusvälineitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
04 03 30
Hengitystä mittaavat laitteet
Instrumentit jotka mittaavat sisään - ja uloshengityksen tilavuutta. Kohtaan sisältyvät esim. hengitystilavuuksien mittarit.
Luovutusperusteet
Hengitystä mittaavia laitteita käytetään keuhkosairauksien tutkimuksissa eikä niitä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. PEF mittareita voidaan lainata tutkimuksen / seurannan
ajaksi terveyskeskuksesta tai keuhkosairauksien poliklinikalta.
09 06 27 Hengityssuojat
Välineet jotka suojaavat hengitysteitä haitallisilta ulkoisilta vaikutteilta
Luovutusperusteet
Hengityssuojia kuten kevytsuojat, puolinaamarit ja raitisilmakypärät eivät ole lääkinnällisenä kuntoutuksena myönnettäviä apuvälineitä.
Maatalousyrittäjien eläkelaitos (MELA) voi myöntää ammatissaan raitisilmakypärää tai puolinaamaria käyttävälle yrittäjälle (astma, homepölykeuhko) apuvälineet työvälineeksi. Arviointi ja suositukset tehdään hengitysyksikössä.
04 06 VERENKIERTOHÄIRIÖIDEN HOITOVÄLINEET
Laitteet jotka avustavat verenkiertoa passiivisen tai aktiivisen paineen avulla.
04 06 06 Tukisukat ja tukihihat käsivarsille ja jaloille ja muille kehon osille
Vaatteet, jotka kohdistavat kehoon asteittain alenevaa painetta, jotta leikkauksista ja suonikohjuhaavoista johtuvaa turvotusta ei pääse syntymään tai jotta tällainen turvotus paranee. Kohtaan
sisältyvät esim. käsivarsien ja jalkojen putkimaiset joustavat tukisiteet sekä tukisukat ja tukihihat,
jotka vähentävät tai ehkäisevät verenkierron häiriöiden aiheuttamaa turpoamista.
Yksilöllisesti mitattuja lääkinnällisiä hoitosukkia käytetään pääsääntöisesti vaikea-asteisen laskimoperäisen turvotuksen, lymfateiden kroonisen vajaatoiminnan, syövän, leikkausten, plastiikkaja verisuonikirurgisten toimenpiteiden jälkeisen turvotuksen hoidossa sekä säärihaavan ja syvän
laskimotukoksen hoidossa ja ennaltaehkäisyssä. Yksilöllisiä hoitosukkia ja hihoja käytetään myös
synnynnäisten valtimo-laskimo poikkeavuuksien hoidossa (AV-malformaatiot) Turvotuksen syy on
24 (139)
aina selvitettävä. Kun potilaalla ei ole valtimonverenkierron häiriöitä, voidaan kompressiohoito
yleensä toteuttaa joko puristussiteillä tai mieluummin yksilöllisesti valitulla lääkinnällisellä hoitosukalla. Hoitosukka estää tehokkaasti posttromboottisen oireyhtymän kehittymistä.
Hoitosukat ovat pääsääntöisesti polvipituisia ja niitä on sekä avo- että umpivarpaisia. Kompressioluokat (CL I-IV) ilmaisevat hoitopaineen nilkan korkeudella ja paine alenee asteittain säären
alueella.
Hoitosukkien luokitus (Käypähoitosuositus)
Puristusluokka
I
Käyttöaihe
Syvän laskimoveritulpan esto
Nimi
Kevyt hoitosukka
CEN
(mmHg)
15–23
Laskimokierron vajaatoiminta
II
Laskimoperäinen turvotus ja säärihaavat
II puristusluokan hoito- 24–34
sukka
Imutieperäiset turvotukset
III
Vaikea laskimoperäinen turvotus ja
säärihaavat
III puristusluokan hoito- 35–49
sukka
IV
Vaikeat imutieperäiset turvotukset
IV puristusluokan hoito- yli 50
sukka
(CEN = Comité Européen de Normalisation)
Antiemboliasukkia (16-18 mmHg) voidaan käyttää operaatioihin liittyvien laskimotrombien ehkäisyyn vuodelevon aikana tai suonikohjuleikkauksen jälkeen.
Matkasukkia (23 mmHg)/lentosukkia käytetään terveissä ja standardimallisissa jaloissa ennaltaehkäisemään ja hoitamaan lieviä laskimovaivoja ja jalkojen väsymistä sekä lievää turvotustaipumusta. Käyttö pitkään istuttaessa esim. lentomatkoilla. Koon valinta tapahtuu yleensä
nilkan ympärysmitan tai kengän koon mukaan
Antiembolia- ja matkasukat hankkii asiakas itse.
25 (139)
Lääkinnälliset hoitohihat ja hansikkaat
Lääkinnällisiä hoitohihoja ja hansikkaita hankitaan lähinnä rintasyöpäpotilaille yläraajan kroonisen
turvotuksen hoitoon. Hoitohiha tai hansikas voidaan hankkia imusolmukkeiden poiston jälkeen
myös lievän turvotukseen hoitoon.
Luovutusperusteet
Lääkinnällisenä kuntoutuksena voidaan hankkia hoitosukkia, hihoja ja hansikkaita joiden paineluokka on vähintään 2 (24-34mmHg), kun kyse on pitkäaikaisesta tarpeesta ja lääkinnällisen kuntoutuksen tunnusmerkit (toimintakykyvajeen kompensointi) täyttävästä tilasta. Lääkäri määrittää
painevaatteiden tarpeen ja paineluokan sekä varmistaa, ettei hoitosukille ole kontraindikaatioita
kuten valtimoverenkierron vaikeaa vajaatoimintaa tai akuuttia ihoinfektiota. .
Hoitosukkia, -hihoja ja hansikkaita tulee olla samanaikaisesti käytettävissä vähintään kahdet (kpl
tai paria), jotta niitä voidaan pestä riittävän usein. Aluksi saattaa olla tarkoituksenmukaista hankkia
yksi sukkapari, koska turvotus saattaa lähteä lievittymään nopeasti. Tilanteen tasaannuttua voidaan hankkia useampi pari sukkia potilaan käyttöön. Erityisesti työelämässä mukana olevien potilaiden kohdalla käytössä olevien hoitosukkien / hihojen / hansikkaiden määrä voi olla esim. työn
luonteesta johtuen suurempi, jolloin tarvittavaa määrää arvioitaessa tulee käyttää yksilöllistä harkintaa.
Paineluokka 1 sukat potilas hankkii pääsääntöisesti itse . Niitä voidaan kuitenkin hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä yksilöllisen arvioinnin perusteella esimerkiksi silloin, kun hoidon
aloitus edellyttää paineluokan korotusta asteittain.
Arviointitilanteessa tulee myös selvittää kykeneekö henkilö pukemaan sukan/hihan/hansikkaan
omatoimisesti vai tarvitseeko hän pukemisapuvälineen.
Antiembolia- ja matkasukat hankkii asiakas itse.
Seuranta
Hoitosukkien käyttöä, pukemista ja huoltoa tulee seurata. Sukkahoidon seurannassa vastuu on
asiakkaalla itsellään. Hoidossa ja seurannassa on tärkeää hyödyntää moniammatillista osaamista
sekä omaisilta/hoitajilta saatavaa informaatiota. Hoitosukkien käyttöä tulee seurata ja suosituksena
on, että puolen vuoden käytön jälkeen hoitava yksikkö tarkistaa sukista saadun hyödyn ja puristusluokan. Sukkahoidon suunnitellusta päättymisestä tulee tehdä merkintä potilastietojärjestelmään.
04 07 APUVÄLINEET ARPIEN MUODOSTUMISEN EHKÄISYYN
Vaatteet, jotka painetta tasaamalla ehkäisevät palovamman seurauksena syntyvän hypertrofisen
arpikudoksen syntymistä ja hallitsevat sitä.
Tämän ryhmän painevaatteita käytetään myös kroonisen kivun hoitoon. Tarve arvioidaan aina yksilöllisesti.
26 (139)
04 07 01 Ensipainevaatteet
Kudosvammojen jälkihoidon alkuvaiheessa käytettävät valmispainevaatteet
04 07 02 Yksilölliset painevaatteet
Kudosvammojen seurauksena syntyvän hypertrofisen arpikudoksen hoidossa käytettävät valmistai yksilöllisesti mitatut painevaatteet.
Luovutusperusteet
Hankitaan lääkärin tekemän arvioinnin perusteella palovammojen tai plastiikkakirurgisten toimenpiteiden jälkeiseen hoitoon.
04 08 PAINEVAATTEET KEHON HALLINTAAN JA OMAN KEHON HAHMOTTAMISEEN
Vaatteet, jotka tuottamansa tasaisen paineen avulla helpottavat kehon asennon hallintaa tai kehon
hahmottamista. Vaatteet, joiden avulla helpotetaan päivittäisiä toimia.
Luovutusperusteet
Aistiyliherkkien lasten kuntoutuksessa käytettävät yksilöllisten mittojen mukaan valmistettavat
lycrahousut, bodyt ja hihat voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun sen tarpeellisuus on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan.
04 09 VALOHOITOVÄLINEET
Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä.
04 19 LÄÄKEANNOSTELUN VÄLINEET
Välineet joiden avulla on mahdollista säännöstellä lääkeannostelun nopeutta ja/tai määrää Kohtaan sisältyvät esim. laitteet, jotka avustavat tai auttavat nestemäisten lääkkeiden antamista ihon
läpi suoraan kehoon.
Eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä.
04 27 STIMULAATTORIT
Apuvälineet kehon toimintojen lisäämiseen, vähentämiseen tai vakauttamiseen ei ortoottisten stimulaattoreiden kautta.
27 (139)
04 27 06 Stimulaattorit kivunlievitykseen
Laitteet joilla muutetaan hermojen herkkyyttä ja tällä tavoin fyysisen kivun tuntemusta.
TNS (transkutaaninen neurostimulaatio) –laitetta käytetään fysikaalisena hoitona vaikeiden kiputilojen lievittämiseen.
Luovutusperusteet
Laitteen luovuttaminen lääkinnällisenä kuntoutuksena on perusteltua pitkäaikaisilla kipupotilaille,
silloin, kun kipu olennaisesti heikentää toimintakykyä eikä lääkehoidolla ole saavutettu riittävää
tulosta.
Hoidon aloitus edellyttää lääkärin/terapeutin arviointia ja seurantaa. Pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen edellyttää aina vähintään 2kk:n hoitokokeilua ja selkeää hoitovastetta. Kokeilukäytön aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioidaan laitteen käytön tuomaa hyötyä
kivunhoitoon ja toimintakykyyn.
Pitkäaikaislainassa olevan laitteen elektrodit ja paristot/akut kustantaa potilas itse. Potilaille informoidaan elektrodien hankintapaikat.
04 27 09 Lihasstimulaattorit
Laitteet, joilla stimuloidaan lihasta tai lihaksen tiettyä osaa ja näin saadaan lihas supistumaan.
Lantionpohjan toimintahäiriöissä stimulaattoreita käytetään rakon rauhoittamiseen, lantionpohjan
lihasten harjoittamiseen ja kivunhoitoon.
Luovutusperusteet
Stimulaattorin käyttö edellyttää erikoislääkärin toteaman hoidon tarpeen. Pitkäaikaiseen käyttöön
stimulaattori voidaan luovuttaa, kun toimintahäiriön aiheuttama haitta päivittäisiin toimintoihin on
huomattava tai pitkäaikainen (esim. neurologisilla asiakkailla).
Pitkäaikaiseen lainaan luovuttaminen edellyttää aina vähintään 2kk:n hoitokokeilua ja selkeää hoitovastetta. Kokeilukäytön aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioidaan
laitteen käytön tuomaa hyötyä.
Stimulaattoria lainataan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä stimuloimaan lihaksia erilaisissa
neurologisissa sairauksissa silloin, kun muut kuntoutuksessa käytettävät fasilitaatiomenetelmät
eivät johda toivottuun vasteeseen. Stimulaattorihoitoa voidaan käyttää myös muiden kuntoutustoimien tukena. Hoito toteutetaan hoitosarjana ja laite annetaan määräaikaiseen lainaan hoidon
ajaksi. Lainaus edellyttää (lääkärin/fysioterapeutin) arvion ja tiiviisti seuratun asiantuntevan kokeilun.
28 (139)
04 33 PAINEHAAVOJEN EHKÄISYVÄLINEET
Laitteet joilla helpotetaan painetta kehon osissa tai koko kehossa jotta vältettäisiin painehaavojen
syntyminen.
04 33 03 Istuintyynyt ja – alustat painehaavojen ehkäisyyn
Välineet joilla helpotetaan painetta kehon herkissä osissa ja jotka jakavat kuormaa. Istuintyy-nyt ja
-alustat, ks. 18 09 42.
04 33 03 01 Painehaavatyynyt, viskoelastiset
Tyynyt joissa painetta tasaavana materiaalina on hitaasti palautuva polyuretaanivaahto.
04 33 03 02 Painehaavatyynyt, geelitäytteiset
Tyynyt joissa painetta tasaavana materiaalina on geeli.
04 33 03 03 Painehaavatyynyt, kennorakenteiset
Tyynyt joissa painetta tasaavana ominaisena on kennorakenne ja kennojen väliin jäävä ilma.
04 33 03 04 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, ei moottoroidut
Tyynyt joissa painetta tasaa vakiopaineinen ilma.
04 33 03 05 Painehaavatyynyt, ilmatäytteiset, moottoroidut
Tyynyt joissa painetta tasataan vaihtuvapaineisella ilmalla ja, joiden ilman määrää säädellään
moottorin avulla.
04 33 06 Patjat ja patjanpäälliset painehaavojen ehkäisyyn
Välineet joilla helpotetaan painetta kehon herkissä osissa. Patjat ja patjanpäälliset, ks. 18 12 18.
04 33 06 01 Patjat ja patjan päälliset, ei moottoroidut
Tavallisen patjan päällä käytettävät patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa painetta pai-neen
pysyessä vakiona.
Soveltuvat henkilöille, joilla on matala tai keskisuuri riski saada painehaava (Braden-luokitus: 11-23
pistettä, Norton-luokitus: yli 14 pistettä, Waterlow-luokitus alle 15 pistettä).
04 33 06 02 Patjat ja patjan päälliset, moottoroidut
Tavallisen patjan päällä käytettävät säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa paine vaihtuu
jaksoittain tai säätyy itsestään käyttäjän painon ja asennon muutosten mukaan.
29 (139)
04 33 06 03 Painehaavapatjat, ei-moottoroidut
Erilaisista materiaaleista valmistetut patjat, jotka tasaavat kehoon kohdistuvaa painetta pai-neen
pysyessä vakiona.
04 33 06 04 Painehaavapatjat, moottoroidut
Tavallisen patjan päällä käytettävät säätöautomatiikalla varustetut ilmapatjat, joissa paine vaihtuu
jaksoittain tai säätyy itsestään käyttäjän painon ja asennon muutosten mukaan.
Soveltuvat henkilöille, joilla on korkea tai erittäin korkea riski saada painehaava (Braden-luokitus:
6-10 pistettä, Norton-luokitus: alle 14 pistettä, Waterlow-luokitus yli 15 pistettä).
Painehaavojen ehkäisyyn käytettävien apuvälineiden arviointi
Painehaavariskin arviointi, painehaavan hoito ja paineen vähentämiseen valittavien apuvälineiden
hankinta (patja, istuintyyny) edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Haavanhoitosuunnitelmaa laadittaessa on haavahoitajan tai muun asiaan perehtyneen henkilön asiantuntemus välttämätön.
Painehaavojen ehkäisyssä on tärkeää huolehtia mm. hyvästä perushoidosta, ravinnosta ja sopia
mm. henkilön istuma-aika. Oikein valittu apuväline ei ilman muita toimenpiteitä riitä painehaavan
ennaltaehkäisyssä ja hoidossa. Painehaavatuotteet ovat alkuhankintoina kalliita, mutta oikein valittuina ne ennalta ehkäisevät kustannustehokkaasti kallishoitoisten painehaavojen syntymistä ja
hoitoa.
Painehaavojen riskinarvioinnissa käytetään Nortonin asteikkoa tai Braden -luokitusta. Painehaavojen apuvälineet valitaan sen mukaan, kuinka suuri riski haavan syntymiseksi on. Riskiluokitusmittari on spesifimpi ja herkempi kuin hoitohenkilöstön tekemä kliininen arvio.
BRADEN–luokitus
Painehaavariski
korkea
keskisuuri
matala
ei riskiä
Pisteet (6 - 23)
6-10
11–17
18
19–23
Tuotteen valinta
patjans. tavallinen patja
korkean riskin patja
keskiriskin patja
matalan riskin
Painehaavatyynyn valinta
Painehaavatyynyä valittaessa arvioidaan asiakkaan painehaavariskiä sekä pyörätuolin käyttöä ja
säätöä kokonaisuutena. Painehaavan hoitoon tai ennaltaehkäisyyn tarkoitettu tyyny saattaa hankaloittaa esimerkiksi henkilön omatoimisen siirtymisen. Tyynyä valittaessa joudutaan usein tekemään
kompromisseja ja painottamaan jotakin tavoitetta. Mikäli omatoiminen siirtyminen edellyttää matalamman riskin tyynyä kuin mitä luokituspisteet edellyttävät, sovitaan istuma-ajan lyhentämisestä
lääkärin antamien ohjeiden mukaan. Tyynyn valinnan tukena voidaan käyttää pintapaineen mittauslaitetta, mikäli sellainen on käytettävissä.
30 (139)
Painehaavapatjan valinta
Painehaavapatjaa valittaessa arvioidaan painehaavariski aina riskiluokitusta käyttäen. Painehaavapatjat voidaan jakaa korkean riskin, keskiriskin ja matalanriskin patjoja. Matalan riskin patjamalleja on sekä petauspatjoissa että varsinaisissa patjoissa.
Luovutusperusteet
Painehaavatyynyn tai -patjan valinta tehdään terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän
yksilöllisen arvion perusteella. Niitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä
henkilölle, jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut niin, että omatoiminen
asennon vaihtaminen vuoteessa ei onnistu ja/tai riski saada painehaavaumia on kohonnut. Valintaan vaikuttaa ensisijaisesti se, onko kyseessä painehaavaumien ennaltaehkäisy vai hoito.
Painehaavaumapatjan lainaus voi olla perusteltua myös, mikäli se vähentää avun tarvetta, esim.
yöaikaan tapahtuvia omaisen / avustajan tekemiä asennon vaihtamisia ja näin tukee omaisen jaksamista sekä mahdollistaa henkilön kotona asumisen.
Huom. erikoispatja (valitaan usein painehaavapatjatuotteista) voidaan luovuttaa terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella myös krooniselle kipupotilaalle kun,




kipu on tutkittu
kivunhoito on suunnitelmallista ja seurannassa ja
patja on osa potilaan kivunhoitoa
luovutettavan patjan on todettu koekäytön perusteella helpottavan kipua ja esim. pidentävän yhtäjaksoista nukkumista / vähentävän kivun vuoksi tapahtuvia yöllisiä heräämisiä
Kun painehaavan hoito edellyttää leikkausta, on välttämätöntä, että välittömästi leikkauksen jälkeen kotona on käytössä korkean riskin painehaavapatja, haavanhoitosuunnitelma on tehty ja
sovittu haavan seurannasta vastaava yhteyshenkilö.
Nopeasti etenevissä sairauksissa voidaan lainata ns. matalanriskin tai keskiriskin patja asiakkaalle, kun on oletettavissa henkilön tarvitsevan melko nopeasti korkean riskin painehaavapatjaa.
Ns. tavalliset patjat asiakkaat ostavat itse
04 48 LIIKKEEN, VOIMAN JA TASAPAINON HARJOITUSVÄLINEET
Harjoituslaitteet ovat pääsääntöisesti terapiaa tukevia apuvälineitä. Kun terveydenhuollon ammattilainen on todennut asiakkaan hyötyvän laiteharjoittelusta eikä tavoitteen saavuttamiseksi vaihtoehtoista menetelmää tai muuta harjoittelumahdollisuutta ole, voidaan harjoituslaite lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
04 48 03 Kuntopyörät ja ergometrit
Paikallaan pysyvät kuntopyörät fyysiseen harjoitteluun. Kohtaan sisältyvät esim. käsiergometrit.
31 (139)
04 48 03 01 Kuntopyörät
Kuntopyörät joiden vastus säädetään manuaalisesti
04 48 03 02 Kuntopyörät, moottoriavusteiset
Kuntopyörät joissa moottori avustaa liikettä
Luovutusperusteet
Kuntopyöriä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
04 48 03 03 Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet mekaaniset
Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joiden vastusta voidaan säätää mekaanisesti
04 48 03 04 Käsi- ja/tai jalkapolkulaitteet moottoroidut
Ylä- ja alaraajojen harjoittamiseen käytettävät laitteet, joissa moottori avustaa liikettä
Luovutusperusteet
Harjoitteluväline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun sen käytön tarpeellisuus on todettu kuntoutussuunnitelmassa keinoksi saavuttaa kuntoutukselle asetettu
tavoite. Laite lainataan omatoimiseen harjoitteluun pääsääntöisesti määräaikaiseen (1-3kk) lainaan.
Yksilöllisen, välttämättömän tarpeen mukaan laite voidaan lainata vaikeavammaiselle pitkäaikaiseen lainaan. Tällöin lainaan luovuttaminen edellyttää aina kokeilukäyttöä ja selkeää vastetta. Kokeilukäytön aikana asiakas täyttää käyttöpäiväkirjaa. Päiväkirjan avulla arvioidaan laitteen käytön
tuomaa hyötyä.
Sähköiset restoraattorit
Sähköisiä käsi-/jalkapolkulaitteita suositellaan usein myönnettäväksi kotikäyttöön asiakkaille, joilla
on spastisuutta. Restoraattorin käyttö ei ole ensisijainen hoitomuoto spastisuuden hoidossa. Spastisuuden hoidossa suositellaan fysioterapiaa (venytykset ja fysikaaliset hoidot kuten sähköstimulaatio) ja lääkehoitoa (Kallinen, M. 2007).
Sähköisiä restoraattoreita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tavoitteena
on spastisuuden hoito.
04 48 07 Kävelyharjoittelun apuvälineet
Kävelemään opettelevaa henkilöä tukevat kiinteät välineet. Kohtaan sisältyvät esim. nojapuut ja
tuilla varustetut juoksumatot.
32 (139)
Luovutusperusteet
Kävelyn harjoittelun apuvälineitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
04 48 08 Seisontakehikot ja tuet seisomiseen
Seisomaan opettelevaa henkilöä tukevat kiinteät välineet.
04 48 08 01 Seisomatelineet, ei pystyyn nostavat
Pystyasennossa kiinteästi olevat telineet, joihin henkilö tuetaan hihnojen ja/tai vartalotukien avulla.
04 48 08 02 Seisomatelineet, kallistettavat
Seisomatelineet joita voidaan kallistaa eteen tai taaksepäin. Kallistustoiminto helpottaa seiso-mista
harjoittelevan henkilön asettamista hyvään asentoon ennen seisomaan nostoa. Kallistus-toiminnon
avulla voidaan myös säädellä jalkojen kuormittumista ja työskentelyasentoa.
04 48 08 03 Seisomatelineet, pystyyn nostavat
Telineet joissa on seisoma-asentoon nousemista hihnojen tai istuimen avulla avustava toiminto.
Kohtaan sisältyvät mekaaniset ja sähkötoimiset laitteet.
Luovutusperusteet
Seisomatelineen tarpeen tulee olla potilaan / asiakkaan kuntoutuksesta vastaavan lääkärin tai kuntoutustyöryhmän arvioima ja kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Seisomateline voidaan yksilöllisen
arvioinnin perusteella lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi henkilölle, jolla oma lihasvoima tai tasapaino ja pystyasennon hallinta eivät ole riittäviä, jotta seisominen onnistuisi ilman
tukea tai kevyemmillä ratkaisuilla, kuten sauvoihin tai kävelytelineeseen tukien. Harjoitusvälineen
käytön tulee tukea asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan asetettuja tavoitteita. Apuvälineen käyttäjän
tulee olla motivoitunut seisomatelineen käyttöön. Välineen käytön arvioinnin ja seurannan tukena
voidaan tarvittaessa edellyttää käyttäjää pitämään harjoituspäiväkirjaa.
Arvioinnissa huomioitavaa
Erityisesti lapsilla seisomatelineen käytöstä sovitaan yhdessä vanhempien ja päiväkodin / koulun
kanssa siten, että se on lapsen ja perheen kannalta joustavasti osana lapsen muuta toimintaa.
Seisomateline sijoitetaan siihen toimintaympäristöön, missä sitä ensisijaisesti käytetään (koti/päiväkoti/koulu).
Seisomatelineen käyttö suunnitellaan siten, että se yhdistetään joustavasti päivän muihin toimintoihin. Seisomatelineen/kippilaudan käytön tulee olla turvallista, joten lähihenkilöiden ohjaus on
tärkeää.
33 (139)
04 48 12 Sormien ja käden harjoitusvälineet
Sormien ja/tai käsien liikettä ja voimaa harjoittavat välineet
04 48 12 01 Sormien ja käden harjoitusvälineet, ei säädettävät
Kohtaan sisältyvät esim. terapiavahat
04 48 12 02 Sormien ja käden harjoitusvälineet, säädettävät
Sormien ja käden harjoitusvälineet, joiden vastusta ja liikelaajuutta voidaan säätää
Luovutusperusteet
Sormien ja käden harjoitusvälineitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
04 48 15 Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineet
Laitteet joilla harjoitellaan liikkumista ja tasapainoa tai vahvistetaan raajoja ja vartaloa. Kohtaan
sisältyvät esim. puolapuut, trampoliinit, voimistelumatot ja tasapainolaudat.
04 48 15 03 Voimistelumatot
Pehmeät alustat joita käytetään voimistelussa, tasapaino- ja voimaharjoittelussa
04 48 15 04 Terapiarullat ja – pallot
Välineet joita käytetään yläraajan, vartalon ja alaraajojen lihasvoiman ja liikkuvuuden harjoittamiseen
04 48 15 05 Tasapainolaudat ja –tyynyt
Välineet joiden päällä seisten tai istuen harjoitetaan tasapainoa ja reaktiokykyä
04 48 150 6 Puolapuut
04 48 15 08 Trampoliinit
Välineet joilla harjoitetaan esimerkiksi tasapainoa ja ponnistusvoimaa
04 48 15 09 Soutulaitteet
Laitteet joilla harjoitetaan muun muassa vartalon ja raajojen lihasvoimaa
Luovutusperusteet
Yläraajan, vartalon ja alaraajan harjoitusvälineitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
34 (139)
Terveyskeskusten ja sairaaloiden apuvälinepalvelu-, toiminta- ja/tai fysioterapiayksiköissä voivat
kuitenkin resurssiensa mukaisesti lainata niitä määräaikaiseen kokeilukäyttöön.
04 48 15 07 Terapiapenkit ja –tasot
Välineet joita käytetään erilaisiin liike- ja tasapainoharjoituksiin myös eri toimintojen kuten esimerkiksi pukeutumisen yhteydessä. Pukeutumistasossa tukipinta on laajempi kuin pukeutumispenkissä ja pukeutumisasennon vaihtomahdollisuus on monipuolisempi kuin penkillä
Luovutusperusteet
Terapiapenkkejä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mm. lapselle , joka
tarvitsee terapiapenkkiä sairauden tai vamman vuoksi lihasten ja tasapainon harjoittamiseen sekä
toiminnallisiin harjoituksiin mm. pukemiseen.
04 48 18 Painomansetit
Nilkka- tai käsipainot, jotka on täytetty painavalla materiaalilla ja joita pidetään harjoituksen aikana
raajoissa, jotta raajat vahvistuisivat tai jotta niiden vapina estyisi.
Luovutusperusteet
Painomansetit ranteeseen / nilkkoihin tai painohanska/-liivi voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin ja seurannan perusteella lainata henkilölle hallitun
liikkeen/toiminnan ja kehon hahmottamisen tukemiseen silloin, kun niissä on vapinaa, liikkeen kohdistaminen on vaikeaa ja hahmottaminen häiriintynyt eikä oireet liity normaaliin ikääntymiseen.
Painojen toimintakykyä parantava ja oireita lievittävä vaikutus tulee olla selkeästi havaittu.
04 48 21 Kippilaudat
Alustat joiden päälle henkilö tuetaan hyvään asentoon, minkä jälkeen tasoa muutetaan asteittain
vaaka-asennosta pystyasentoon.
Luovutusperusteet
Kippilaudan tarpeen tulee olla potilaan / asiakkaan kuntoutuksesta vastaavan lääkärin tai kuntoutustyöryhmän arvioima ja kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Se voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi henkilölle, jolla oma lihasvoima tai tasapaino ja pystyasennon hallinta eivät ole riittäviä,
jotta pystyasento ja alaraajojen kuormittaminen onnistuisi ilman tukea tai kevyemmillä ratkaisuilla.
Harjoitusvälineen käytön tulee tukea asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan asetettuja tavoitteita.
Apuvälineen käyttäjän tulee olla motivoitunut kippilaudan käyttöön. Välineen käytön arvioinnin ja
seurannan tukena voidaan tarvittaessa edellyttää käyttäjää pitämään harjoituspäiväkirjaa.
35 (139)
04 48 27 Asentohoitovälineet
Välineet henkilön tukemiseksi oikeaan asentoon terapian ja hoidon suorittamiseksi.
Luovutusperusteet
Asentohoito toteutetaan ensisijaisesti tavanomaisia tyynyjä käyttäen. Ellei em. ratkaisut ole riittäviä
voidaan asentohoito- tai kiilatyynyjä sekä ilmalastoja ja muita vastaavia voidaan lainata lääkinnällisenä kuntoutuksena vaikeavammaiselle henkilölle silloin, kun asennon tukemiseen on olemassa
selkeä kuntoutuksellinen tarve ( mm. virheasentojen tai painehaavojen ehkäisy) ja se on kirjattu
asiakkaan kuntoutussuunnitelmaan.
05 VÄLINEET TAITOJEN HARJOITTAMISEKSI
05 09 PIDÄTYSKYVYN HARJOITUSVÄLINEET
Välineet virtsarakon ja/tai suolen kontrollin harjoittamiseksi.
Kts. myös kohta 04 27 09 Lihasstimulaattorit
05 09 03 Inkontinenssihälyttimet
Välineet jotka tuottavat signaalin tahattoman virtsaamisen tai ulostamisen tapahtuessa.
Luovutusperusteet
Inkontinessihälyttimiä käytetään pääasiassa lasten pitkittyneen yökastelun hoidossa. Hälyttimen
käyttö edellyttää, lääkärin tekemää arviointia ja tutkimusta inkontinenssin syystä ja tarvearviointia
hälyttimen käytöstä sekä käyttäjän ja perheen sitoutumisesta käyttöön. Hälyttimen käyttö opetetaan sekä lapselle että vanhemmille. Inkontinenssihälytin luovutetaan määräaikaiseen lainaan.
06 .ORTOOSIT JA PROTEESIT
Ortoosit, eli tuet, ja tukilaitteet ovat ulkoisesti käytettäviä hermo-, lihas- ja luustorakenteita ja niiden
toimintaa muuttavia apuvälineitä. Proteeseja tai proteesilaitteita käytetään ulkoisesti korvaamaan
kokonaan tai osittain puuttuvaa kehon osaa.
06 03 VARTALON JA SELKÄRANGAN ORTOOSIT
Tuet jotka on suunniteltu muuttamaan selkärangan rakennetta ja toimintaa. Tuki voi olla yksilöllisesti valmistettu, ts. suunniteltu täyttämään käyttäjänsä yksilölliset toiminnalliset tarpeet, tai valmistettu tehdastyönä, ts. suunniteltu täyttämään erityiset toiminnalliset vaatimukset. Tehdasvalmisteiset tuet ovat säädettäviä, ts. ne säädetään käyttäjälleen sopiviksi, tai ne ovat käyttövalmiita, ts.
säätöä ei tarvita
36 (139)
06 03 03 Ristisuoliluunivelen ortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon ristisuoliluunivelen alueen
Luovutusperusteet
Ristisuoliluun luovuttaminen lääkinnällisenä kuntoutuksena on perusteltua mm. silloin, kun kyseessä on lääkärin diagnosoima SI-nivelen kiputila tai instabiliteetti, jonka vuoksi henkilön toimintakyky
on oleellisesti heikentynyt ja tuen kokeilukäytön perusteella on todettu siitä olevan selkeä hyöty.
06 03 04 Lannerangan ortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon lannerangan alueen
06 03 06 Lannerangan ja ristiselän ortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon lannerangan ja ristiselän alueen
Luovutusperusteet
Voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena lääkärin tai fysioterapeutin tekemien
tutkimusten ja toteaman tarvearvioinnin perusteella, kun kyseessä on muun muassa:
– instabiliteetti
– trauman jälkitila, johon liittyy rangan virheasento ja huomattava toimintakyvyn alenema
– vaikea osteoporoosi ja kompressiomurtuma
– vaikea skolioosi ja siitä aiheutuva kiputila ja toiminnallinen haitta
– on oletettavaa, että ilman ortoosin antamaa tukea aiheutuu sekundääriongelmia
– tuen kokeilusta on saatu selvä hyöty tai
06 03 09 Rinta-lannerangan, ristiselän ortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain vartalon rintarangan, lannerangan ja ristiselän alueen
Tukiliivin saaminen käyttöön lääkinnällisenä kuntoutuksena on perusteltua silloin, kun henkilöllä on
lääketieteellisesti todetusta sairaudesta tai vammasta (esim. murtuma) johtuva ko. alueen kiputila,
joka aiheuttaa oleellisen toimintakyvyn haitan tai tila aiheuttaa sekundääriongelmia tukemattomana. Ortoosia voidaan käyttää hypotoonisilla lapsilla skolioosin ennalta ehkäisemiseksi ja/tai kun
tukea käytettäessä istuma-asento paranee ja/tai pöytätyöskentely onnistuu mahdollistaen silmäkäsiyhteistyön. Skolioosikorsetti valmistetaan yksilöllisesti lapselle, jolla on konservatiivisesti hoidettava skolioosi.
Sovellutus: Tukiliivin tarve ja hankkimisperusteet liittyvät ensisijaisesti toimintakyvyn vaikeusasteeseen.
Tämä tarkoittaa esim. sitä, että ilman tukiliiviä potilas kykenee kävelemään alle kilometrin yhdenmittaisesti
tai istumaan enintään 15 minuuttia ongelmitta. Tukiliivin tulisi parantaa oleellisesti potilaan toimintakykyä,
esim. kävelymatkan piteneminen sadoista metreistä vähintään kaksinkertaiseksi, päivittäisten toimintojen
helpottuminen (henkilökohtaiset toimet, kotiaskareet) ja tähän liittyen esim. kumartelujen, istumisen, sei-
37 (139)
somakestävyyden olennainen paraneminen (vähintään kaksinkertaiseksi ajassa tai suorituskerroissa mitattuna). Hankinta edellyttää asianmukaista kokeilua ja sen perusteella saatavaa näyttöä tukiliivin tehosta.
Tukiliivin tarpeen tulee olla pitkäkestoinen / pysyvä, eikä lääkinnällisen kuntoutuksen odoteta vähentävän
tukiliivin tarvetta ainakaan lähimmän puolen vuoden aikana tai katsotaan, että tukiliivi on olennaisen tärkeä osa lääkinnällistä kuntoutusta (harjoittelun mahdollistava). On lisäksi huolehdittava riittävästä ohjeistuksesta tukiliivin käytössä (esim. liiallisen tukiliiviriippuvuuden ehkäisemiseksi).
06 03 12 Kaularankaortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain niskan alueen, mukaan lukien ylimmän kaulanikaman ja
takaraivonluun liitoskohdan. Kohtaan sisältyy esim. pään ja kaularangan välinen nivel
Luovutusperusteet
Tukikauluksen käyttö ja luovutus lääkinnällisenä kuntoutuksena on perusteltua mikäli henkilöllä on
esim. lääketieteellisesti todettu kaularangan instabiliteetti, murtuman jälkitila, nivelreuman aiheuttamat rankamuutokset tai osteoporoosi, joiden vuoksi hänen toimintakykynsä on oleellisesti heikentynyt tai on oletettavaa, että ilman ortoosin antamaa tukea aiheutuu sekundääriongelmia ja
tuen kokeilusta on saatu selvä vaste. Tukikaulus luovutetaan lapselle tai aikuiselle, joka tarvitsee
tuen pitkäaikaiseen käyttöön hyvän, toiminnallisen asennon turvaamiseksi ja kipujen vähentämiseksi.
Sovellutus: Tukikaulus hankitaan omaksi edellä mainituissa tilanteissa, kun tarve on pitkäaikainen (vähintään 3-4 kk), eikä kaulurin käytöstä odoteta tulevan lisäongelmia (edellyttää riittävää ohjeistusta tukikaulusriippuvuuden ennaltaehkäisemiseksi).
06 03 15
Kaula- ja rintarankaortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain kaulan ja rintarangan alueen, mukaan lukien ylimmän kaulanikaman ja takaraivonluun liitoskohdan. Kohtaan sisältyy esim. pään ja kaularangan välinen nivel
06 03 18 Kaula-rinta-lanneortoosit sekä ristiselän ortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain kaulan, rinta- ja lannerangan sekä ristiselän alueen, mukaan lukien ylimmän kaulanikaman ja takaraivonluun liitoskohdan. Kohtaan sisältyvät esim. pään ja
kaularangan välinen nivel
Luovutusperusteet
Ortoosi voidaan luovuttaa henkilölle, jolla on lääketieteellisesti todetusta perussairaudesta johtuva
rangan virheasento, tähän liittyvä toimintakyvyn vaikeus tai kiputila, joka haittaa merkittävästi henkilön suoriutumista päivittäisen elämän toiminnoista ja ortoosin käytöllä arvioidaan saavutettavan
merkittävää hyötyä toimintakykyyn.
38 (139)
06 04 VATSAN ORTOOSIT
Ortoosit, jotka kattavat kokonaan tai osittain vatsan alueen.
06 04 06 Tyrätuet
Tuet jotka tukevat tyrää ja pitävät sen paikallaan. Kohtaan sisältyvät esim. tyrähihnat, -vyöt ja –
kannattimet.
Luovutusperusteet
Tyrävyön / tyrähousujen hankinta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi on perusteltua, kun
henkilöllä on lääketieteellisesti todettu tyrä, joka hankaloittaa päivittäisiä toimintoja ja elämää eikä
sitä ole mahdollista tai tarkoituksenmukaista hoitaa operatiivisesti.
06 06 YLÄRAAJAN ORTOOSIT
Tuet jotka on suunniteltu muuttamaan yläraajojen rakennetta ja toimintaa. Tuki voi olla yksilöllisesti
valmistettu, ts. suunniteltu täyttämään käyttäjänsä yksilölliset toiminnalliset tarpeet, tai valmistettu
tehdastyönä, ts. suunniteltu täyttämään erityiset toiminnalliset vaatimukset. Tehdasvalmisteiset
tuet ovat säädettäviä, ts. ne säädetään käyttäjälleen sopiviksi, tai ne ovat käyttövalmiita, ts. säätöä
ei tarvita
06 06 03 Sormiortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain sormen alueen
Luovutusperusteet
Luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena henkilölle, jolla on tarve nivelen tukemiseen, immobilisoimiseen tai nivelen kuormituksen ja kivun vähentämiseen mm. vaikean niveltulehduksen, vamman tai leikkauksen jälkeen. Tavoitteena voi olla myös ehkäistä nivelen virheasennon muodostuminen.
06 06 06 Kämmenortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain käden alueen
06 06 07 Kämmen-sormiortoosit
Tuet jotka kattavat kokonaan tai osittain kämmenen ja sormen/sormet
06 06 12 Ranne- ja kämmenortoosit
Tuet jotka kattavat ranteen ja kokonaan tai osittain kämmenen alueen
39 (139)
06 06 13 Ranne-, kämmen- ja sormiortoosit
Tuet jotka kattavat ranteen, kämmenen ja yhden tai useamman sormen
06 06 15 Kyynärnivelen ortoosit
Tuet jotka kattavat kyynärnivelen
06 06 19 Kyynärnivel-ranne-käsiortoosit
Tuet jotka kattavat kyynärnivelen, ranteen ja kokonaan tai osittain käden
06 06 21 Olkanivelen ortoosit
Tuet jotka kattavat olkanivelen
Luovutusperusteet
Yläraajan ortooseja voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena, kun henkilöllä on lääketieteellisesti todettu pitkäaikainen, toimintakykyä oleellisesti alentava vamma tai sairaus, jonka vuoksi
on tarve yhden tai useamman nivelen tukemiseen, immobilisoimiseen tai kuormituksen ja kivun
vähentämiseen. Edellä kuvattu tarve voi olla mm. vaikean niveltulehduksen aikana tai vamman tai
leikkauksen jälkeen. Tavoitteena voi olla myös ehkäistä nivelen virheasennon muodostuminen.
Ennaltaehkäisevän tuen luovuttaminen esim. reumapotilaalle on perusteltua, kun nivelen vaurio tai
instabiliteetti ilman tukea alentaa merkittävästi toimintakykyä tai on ennakoitavissa, että tukemattomana siitä aiheutuu sekundäärihaittoja. Ortoosihoidon edellytyksenä on, että siitä on merkittävä
hyöty potilaan päivittäisiin toimintoihin.
Tehdasvalmisteisia ranneortooseja voidaan luovuttaa määräaikaiseen lainaan mm. canalis carpi –
oireyhtymästä kärsiville potilaille (Käypä hoitosuositus: Käden ja kyynärvarren rasitus-sairaudet).
06 12 ALARAAJAN ORTOOSIT
Välineet jotka on suunniteltu muuttamaan alaraajojen rakennetta ja toimintaa. Tuki voi olla yksilöllisesti valmistettu, ts. suunniteltu täyttämään käyttäjänsä yksilölliset toiminnalliset tarpeet, tai valmistettu tehdastyönä, ts. suunniteltu täyttämään erityiset toiminnalliset vaatimukset. Tehdasvalmisteiset tuet ovat säädettäviä, ts. ne säädetään käyttäjälleen sopiviksi, tai ne ovat käyttövalmiita, ts.
säätöä ei tarvita
Raajaortooseja käytetään tukemaan, oikaisemaan, suojaamaan, estämään ja korjaamaan alaraajan virheasentoja, epämuodostumia sekä parantamaan raajan toimintaa. Raajaa voidaan kontrolloida, ehkäistä haitallisen liikkeen syntymistä , vakauttaa kestämään kuormitus tai ehkäistä
spastisuutta. Tuella voidaan myös avustaa heikkoa tai halvaantunutta lihasta.
40 (139)
Ortoosi tulee hankkia riittävän ajoissa, jotta asiakas oppii oikeanlaiset kävelyn liikemallit. Ortoosin
tulee mahdollistaa itsenäinen kävely ilman apuvälineitä tai apuvälineen kanssa ja edistää henkilön
pystyasennon hallinta ja tasapainoa mm. arkiaskareissa. Ortoosin käyttö tulee ohjata asiakkaalle
asiaan perehtyneen terveydenhuollon ammattilaisen toimesta ja sen käyttöä tulee seurata esim.
fysioterapiakäyntien yhteydessä.
Korjaavat ortoosit liittyvät useimmiten kirurgiseen toimintaan.
Ortoosi voi olla myös hoidollinen, jolloin sen käyttöaika on rajoittunut, esim. murtumaortoosit.
06 12 03 Jalkateräortoosit (tukipohjalliset)
Välineet, jotka kattavat kokonaan tai osittain jalkaterän alueen. Kohtaan sisältyvät esim. jalkineiden
tukipohjat ja täytteet, pehmusteet, jalkaholvin tuet, korkolaput ja –suojukset
Luovutusperusteet
Apuvälineen hankinta lääkinnällisenä kuntoutuksena on perusteltua, kun apuvälineellä kompensoitava vammasta tai sairaudesta aiheutuva merkittävä toiminnan haitta voidaan katsoa pitkäaikaiseksi ( toipuminen normaalista sairauden toipumisajasta pitkittyy) tai näyttää jäävän pysyväksi.
Tukipohjalliset
Tukipohjallisten tarve ja niillä odotettu saatava hyöty arvioidaan aina yksilöllisesti. Tukipohjallisten
hankinta lääkinnällisenä kuntoutuksena voi olla perusteltua mm. tilanteissa joissa lääketieteellisesti
todetun pitkäaikaisen sairauden (esim. nivelreuma, vaikea-asteinen nivelrikko, diabetes, hermovamma), trauman tai synnynnäisen vamman jälkitilan seurauksena on jalkaterän tai nilkan huomattava virheasento tai toiminnanhäiriö joka:
- altistaa jalan virheelliselle kuormitukselle ja sen aiheuttamille vaurioille,
- aiheuttaa kipua
- vaikeuttaa merkittävästi päivittäisten toimintojen edellyttämää liikkumista
- diabeetikot, joiden riskiluokka on 2 (suojatunto puuttuu ja jalassa on rakennevirhe) tai 3 (aiempi
jalkahaava tai amputaatio) ( Kts. Käypähoitosuositus www.Terveysportti.fi )
- tila voi aiheuttaa sekundääriongelmia tukemattomana
- tukipohjallisilla voidaan perustellusti odottaa saatavan hyötyä
Kasvuikäisten kohdalla hankinnan aiheena voi olla myös:
- matalakaarinen jalka, kun siihen liittyy voimakas kantaluun kääntyminen ulospäin (pes planovalgus)
- jalkaterän virheasento, toiminnanhäiriö, virheellinen kuormitus, joka haittaa liikkumista tai motoriikan kehitystä ja/tai aiheuttaa haitallisen kiputilan ja tukemattomana johtaisi pysyvään häiriöön
41 (139)
- kohonnut lihastonus, jolloin tukipohjallisilla voi olla tonusta vähentävä vaikutus
Ennen hankintaan ryhtymistä tulee varmistaa asiakkaan motivaatio tukipohjallisten ja niille soveltuvien jalkineiden käyttöön.
Tukipohjallisia ei hankita lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä pelkästään:
-
plantaarifaskiitin vuoksi
lattajalan / jalkaholvin laskeuma (ellei ole komplikaatioille altistavaa yleissairautta) hoitoon
lievien jalkaterän tai nilkan toiminnallisten häiriöiden hoitoon (hyödyllisyydestä ei ole riittävää näyttöä)
lasten joustava lattajalka ei ole aihe tukipohjallisille
Arviointi
Tukipohjallisten arvioinnin lähtökohtana on aina lääketieteellisesti todettu tarve. Arviointiin kuuluu
yleistilan arvioinnin lisäksi jalan biomekaanisen ongelman arviointi. Paikallisesti sovitun käytännön
mukaan arviointia voivat esimerkiksi pohjallisten uusintatilanteissa tehdä myös fysioterapeutit. Mikäli on aihetta epäillä, että tilanne on muuttunut ohjataan asiakas lääkärin suorittamaan uudelleen
arviointiin.
Varvasortoosit
Varvastuki voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena, jos tuella kompensoitava toimintakyvyn
vajaus on merkittävä tai yksilöllisten varvasortoosien avulla voidaan välttyä kirurgisilta toimenpiteiltä. Arvion varvasortoosien luovuttamisesta tekee lääkäri fysio- tai jalkaterapeutti.
Kengän korotukset
Jalkineen korotus voidaan kustantaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun alaraajojen
pituusero aiheuttaa toiminnallista haittaa ja korotustarve on aikuisilla vähintään 2 cm. Kasvuikäisillä myös pienempi pituusero voidaan korjata korotuksella. Alaraajojen pituusero tulee olla todettu
hoitavalla taholla luotettavin kliinisin menetelmin tutkien tai tarvittaessa röntgenkuvauksella tarkentaen.
Mikäli alaraajojen pituusero on aikuisella alle 2 cm, henkilö kustantaa itse jalkineeseen sisälle asetettavan kantakorotuksen tai irtopohjallisen tai tarpeen mukaan teettää suutarilla kantakorotuksen.
06 12 06 Nilkka-jalkateräortoosit
Välineet jotka kattavat nilkan ja kokonaan tai osittain jalkaterän alueen.
42 (139)
Luovutusperusteet
Nilkka- jalkateräortoosin luovuttaminen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä voi tulla kyseeseen, kun nilkassa tai jalkaterässä on selvä anatominen poikkeavuus, asentovirhe, kipu tai toiminnallinen häiriö, joka haittaa seisomista tai kävelyä. Perusteena voi olla myös lääketieteellisesti todettu pitkäaikaisen toimintakyvyn haitan aiheuttava vamma tai sairaus, joiden vuoksi selviytyminen
päivittäisistä toiminnoista on oleellisesti vaikeutunut. Nilkkaortoosin käytön tulee lisätä asiakkaan
liikkumis- ja toimintakykyä sekä vähentää ulkopuolisen avun tarvetta.
Tuki voidaan luovuttaa myös ennaltaehkäisevässä mielessä silloin, kun sairauden laatu huomioon
ottaen on oletettavaa, että tukemattomana nivelen vaurio tai instabiliteetti ja siitä aiheutuva toimintakyvyn vaje tulee oleellisesti lisääntymään tai aiheuttamaan sekundäärihaitan. Tyypillisesti tällaisia tiloja ovat mm. reuman, CP-vamman (Dafo-ortoosit) tai aivovernkiertohäiriön tai aivovamman
aiheuttamat nivelten toimintaan ja kuormitukseen liittyvät ongelmat (mm. peroneustuki, yksilölliset
AFO- tai KAFO-ortoosit).
06 12 09 Polvitortoosit
Tuet jotka kattavat polvinivelen.
Polvituesta on todettu olevan hyötyä polvilumpion ja muissa polven etuosan kiputiloissa, yliliikkuvuuden tukemisessa, sivu- ja ristisiteiden vammoissa ja alkavassa nivelrikossa. Mikäli perustuesta ei ole riittävästi apua, voidaan ongelmasta riippuen harkita polvitukea, joissa on sivujäykisteet, erillinen polvilumpion tuki tai tukea lisääviä hihnoja, jotka jäykistävät tai ohjaavat kuormitusta.
Polvitukien käyttöä ja tarpeellisuutta arvioitaessa on aina tehtävä yksilöllinen lääketieteellinen tarvearvio, koska samaa vammaa ei aina voida määritellä pysyväksi, osa vammoista paranee itsestään tai vaikka artroosi etenee, niin oire voi hävitä. Tuen uusimistarpeen voi arvioida myös terveydenhuollon apuvälineasiantuntija, esimerkiksi fysioterapeutti paikallisten käytäntöjen mukaan.
Luovusperusteet
Polviortoosi voidaan luovuttaa käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä muun muassa
seuraavissa tapauksissa:
-
mikäli tarve on pitkäaikaissairaudesta johtuva (esim. aivoverenkiertohäiriön jälkitila tai polio)
jos polvea ei voi hoitaa leikkauksella (esim. kivulias polviartroosi, instabiili polvi)
leikkauksen tai trauman jälkihoitona (yleensä määräaikainen lainaus)
06 12 12 Polvi-, nilkka-, ja jalkaortoosi
Tuet jotka kattavat polvi- ja nilkkanivelet sekä jalkaterän.
Luovutusperusteet
Polvi-, nilkka-,jalkateräortoosi voidaan luovuttaa henkilölle, jolla on pitkäaikaiseen sairauteen tai
vammaan liittyvä vaikea alaraajan virheasento, toimintahäiriö ja kiputila, jotka vaikeuttavat liikku-
43 (139)
mista ja toimintakykyä ja tuella voidaan perustellusti odottaa saatavan merkittävää hyötyä päivittäisissä toiminnoissa.
06 12 13 Sääriortoosit
Ortoosit, jotka kattavat alaraajan sääriosan.
Sääriortoosien käyttö liittyy yleisimmin säärimurtuman hoitoon ja niiden hankinta lääkinnällisen
kuntoutuksen apuvälineenä on harvinaista.
06 12 15 Lonkkaortoosit
Tuet, jotka kattavat lonkkanivelen.
Luovutusperusteet
Lonkkaortooseja käytetään lonkkanivelen luxaation jälkihoidossa ja ennaltaehkäisyssä lääkärin
tekemän tarvearvioinnin perusteella. Tällöin kyseeseen tulee joko elastinen tai tukevampaa materiaalia oleva lonkkaortoosi. Swash-ortoosi lainataan lapselle spastisiteetista johtuvan virheasennon ehkäisyyn. Lonkkaortoosi sovitetaan aina yksilöllisesti.
06 12 16 Lonkka-polviortoosit
Ortoosit, jotka kattavat lonkka- ja polvinivelet.
Luovutusperusteet
Voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena lapselle pystyasennon ja askeltamisen tukemiseksi silloin, kun pystyasennon hallinta ja käveleminen eivät sairauden tai vamman aiheuttaman
lihasten heikkouden tai liikkeen koordinaation puutteellisuuden vuoksi onnistu. Tarvearvioinnin
tekee henkilön kuntoutuksesta vastaava lääkäri.
06 12 18 Lantioalaraajaortoosit
Välineet jotka kattavat lonkka-, polvi- ja nilkkanivelet, sekä jalkaterän.
Mm. pitkät tukisidokset ja vartalo- alaraajatuet.
Lantioalaraajaortoosit voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena henkilölle, jonka seisominen ja kävely ei vamman tai sairauden aiheuttamien lihasten heikkouden tai liikkeen koordinaation
puutteellisuuden vuoksi onnistu ilman tukisidoksia. Ennen tukien hankintaa on varmistettava henkilön motivaatio tukien käyttöön sekä arvioitava niiden vaikutus henkilön toimintakyvyn paranemiseen ja ulkopuolisen avun vähenemiseen päivittäisissä toiminnoissa. Tarvearvioinnin tekee henkilön kuntoutuksesta vastaava lääkäri.
44 (139)
06 18 YLÄRAAJAPROTEESIT
Toisiinsa yhteensopivat yleensä yksittäisen valmistajan valmistamat osat, jotka voidaan yhdistää
minkä tahansa yksilöllisesti valmistetun osan kanssa ja joista muodostuu erilaisia yläraajaproteeseja.
Proteesin hankinnan arvioi lääkäri yhteistyössä apuvälineteknikon ja fysioterapeutin/toimintaterapeutin kanssa. Amputaatiotyngän ongelmat ja niiden hoito edellyttävät erityisasiantuntemusta.
06 18 03 Osakämmenproteesit
Välineet, jotka korvaavat amputaatiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuvat, kämmenen tai
sormien puutokset
06 18 06 Ranne-eksartikulaatioproteesit
Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta rannenivelen amputaation tai synnynnäisen poikkeaman
johdosta.
0618 09 Kyynärvarsiproteesit
Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta kyynär- ja rannenivelten välisestä amputaatiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuen
06 18 12 Kyynäreksartikulaatioproteesi
Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta kyynärnivelen amputaatiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuen.
06 18 15 Olkavarsiproteesi
Välineet, jotka korvaavat osan yläraajasta olka- ja kyynärnivelen välisestä amputaatiosta tai synnynnäisestä poikkeamasta johtuen.
06 18 18 Olkaeksartikulaatioproteesi
Välineet, jotka korvaavat yläraajan olkanivelen amputaation tai synnynnäisen poikkeaman johdosta.
06 18 21 Hartiaproteesi
Välineet, jotka korvaavat yläraajan lapaluu-rintakehä- ja rintalasta-solisluu-nivelten amputaation tai
synnynnäisen poikkeaman johdosta
45 (139)
Luovutusperusteet
Yläraajaproteesi voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun synnynnäisen
poikkeavuuden, tapaturman tai muusta syystä tehdyn amputaation jälkeen yläraajan puuttuu osittain tai kokonaan. Proteesia valittaessa otetaan huomioon käyttäjän toimintakyky, elämäntilanne,
aktiivisuus, työ ja harrastukset. Lisäksi tulee selvittää tyngän tilanne, sairauden ennuste ja käyttömotivaatio.
Yläraajaproteesit jaetaan passiivisiin ja aktiivisiin proteeseihin. Passiivisissa yläraajaproteeseissa
ei ole liikkuvia osia, mutta niitä voidaan käyttää apuna erilaisissa toiminnoissa, kuten kantamisessa. Lisäksi ne toimivat kosmeettisina välineinä.
Aktiivisissa proteeseissa liike tuotetaan joko mekaanisesti valjas- ja kaapelisysteemeillä jäljellä
olevan lihastoiminnan avulla tai myoelektrisesti proteesin sisään asennettujen elektrodeiden avulla.
Mekaanisella proteesilla voidaan aikaansaada mm. peukalo-etusormiote. Myolelektrisessä proteesissa liike aikaansaadaan tyngän lihaksista saatavilla lihasimpulsseilla ja se mahdollistaa monipuolisempia käden toimintoja.
Myoelektrisen proteesin luovutusperusteet
Myoelektrisen proteesin käyttöönotto arvioidaan aina erikoissairaanhoidossa.
Myoelektrisen proteesin hankinta on mahdollista
-
käyttäjän jäljellä oleva lihastoiminta on riittävä tuottamaan proteesin toiminnanohjaukseen
tarvittavan lihasimpulssin
toisen yläraajan puuttuessa, kun kyseessä on aktiivinen, proteesin käyttöön sitoutunut henkilö
molempien yläraajojen kokonaan tai osittain puuttuessa toiseen yläraajaan, kun kyseessä
on aktiivinen, proteesin käyttöön motivoitunut henkilö
toispuolisessa puutostapauksessa vastakkaisen puolen raaja toimii huonosti ja kyseessä
on aktiivinen, proteesin käyttöön motivoitunut henkilö
lapsilla synnynnäisessä puutostilassa myoelektronisen proteesin hankintaa tulisi harkita 2-3
vuoden iässä
Proteesin käytön opetukseen ja harjoitteluun tulee varata riittävästi aikaa. Käytön seuranta kirjataan kuntoutussuunnitelmaan.
06 21 KOSMEETTISET YLÄRAAJAPROTEESIT
Välineet jotka korvaavat yläraajan osan ja joilla on vain kosmeettinen tarkoitus
46 (139)
Luovutusperusteet
Kosmeettinen yläraajaproteesi luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin kun asiakas ei voi
käyttää toiminnallista proteesia. Tällöin proteesi tarkoituksena on korvata puuttuvan raajan näkyvä
haitta ja edistää vartalon tasapainoa. Hankinnan edellytyksenä on proteesin tarvitsijan motivaatio
sen käyttöön.
06 24 ALARAAJAPROTEESIT
Alaraajaproteesit ovat yleensä yhden valmistajan valmistamista toisiinsa yhteensopivista osista
koottuja yhdistelmiä, joihin voidaan liittää mikä tahansa yksilöllisesti valmistettu osa, jolloin luodaan
joukko erilaisia alaraajaproteeseja.
Proteesin arviointi ja hankinta tehdään moniammatillisena potilaan, lääkärin, apuneuvoteknikon ja
fyisoterapeutin yhteistyönä. Onnistuneen protetisoinnin perusedellytyksenä on hyvin parantunut ja
muotoutunut tynkä , jonka hoitoon tulee kiinnittää erityistä huomiota.
06 24 03 Jalkaterän osaproteesit
Välineet jotka korvaavat alaraajan nilkkanivelen alapuolelta tehdyn amputaation tai synnynnäisen
rajoitteen toteamisen jälkeen. Kohtaan sisältyvät esim. varvasproteesit
06 24 09 Sääriproteesit
Välineet jotka korvaavat alaraajan polvi- ja nilkkanivelen välistä tehdyn amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen
06 24 09 01 Säären ensiproteesit
Sääriproteesit jotka valmistetaan amputaation jälkeen ensimmäiseksi proteesiksi. Valmistetaan
ilman kipsimallia
06 24 09 02 Säären käyttöproteesit
Sääriproteesit jotka valmistetaan synnynnäisen rajoitteen toteamisen tai amputaation jälkeen tyngän muotouduttua
Kylpyproteesi on tarkoitettu helpottamaan alaraajaamputoidun henkilön liikkumista kosteissa
tiloissa. Kylpyproteesi hankitaan yksilöllisen tarvearvioinnin perustella yleensä aikaisintaan ½ -1
vuoden kuluttua amputaatiosta sitten, kun tynkä on muotoutunut ja varsinaisen proteesin käyttö
onistuu.
06 24 09 03 Säären kylpyproteesit
Sääriproteesit jotka valmistetaan kestämään kosteutta esimerkiksi peseytyessä
47 (139)
06 24 15 Reisiproteesit
Välineet jotka korvaavat alaraajan lonkka- ja polvinivelen välistä tehdyn amputaation tai synnynnäisen rajoitteen toteamisen jälkeen
06 24 15 01 Reiden ensiproteesit
Reisiproteesit jotka valmistetaan amputaation jälkeen ensimmäiseksi proteesiksi. Valmistetaan
ilman kipsimallia
06 24 15 02 Reiden käyttöproteesit
Reisiproteesit jotka valmistetaan synnynnäisen rajoitteen toteamisen tai amputaation jälkeen tyngän muotouduttua
06 24 15 03 Reiden kylpyproteesit
Reisiproteesit jotka valmistetaan kestämään kosteutta esimerkiksi peseytyessä
06 24 21 Hemipelvektomiaproteesit
Välineet jotka korvaavat kokonaisen raajan ja osan hemipelviksen amputaation tai synnynnäisen
rajoitteen toteamisen jälkeen
06 24 41 Sääri- ja reisiproteesien tuppiosat
Välineet joita käytetään alaraajaproteesien osina täyttämään raajan tynkä ja toimimaan väliosana
raajan ja proteesin välissä ja jotka voidaan säätää yksilöllisesti
Postoperatiiviset hoito(geeli)tuppi
Tyngän muotoutumista edistetään kompressiohoidolla. Hoito voidaan toteuttaa tyngän sidonnalla
tai tarkoitukseen valmistettua silikonituppea käyttäen. Arvioinnin tupen käytöstä ja hankinnasta
tekee yleensä fysiatrian ylilääkäri. Paikallisesti sopien arvioinnin tehdä myös muu lääkäri tai terveydenhuollon apuvälineasiantuntija. Postoperatiivista tuppea käytetään siihen saakka, kunnes
potilas saa proteesin ja siihen kuuluvan silikonitupen.
Alaraajaproteesien luovutusperusteet
Alaraajaproteesi hankitaan synnynnäisen poikkeavuuden, tapaturman tai muusta syystä tehdyn
amputaation jälkeen, kun alaraajan puuttuu osittain tai kokonaan. Proteesi luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun asiakkaalle on tehty amputaatio ja toimintakyvyn arvioinnin perusteella voidaan todeta, että hän hyötyy siitä. Proteesia arvioitaessa otetaan huomioon käyttäjän
toimintakyky, proteesin käyttömotivaatio, elämäntilanne, aktiivisuus, työ ja harrastukset sekä sairauden ennuste. Proteesin käytön opetukseen ja harjoitteluun tulee varata riittävästi aikaa. Käytön
seuranta kirjataan kuntoutussuunnitelmaan.
48 (139)
06 30 PROTEESIT, ei raajaproteeseja
Välineet joita käytetään korvaamaan kokonaan tai osittain puuttuvan vartalonosan (muun kuin raajan) ulkonäkö ja/tai toiminta.
06 30 03 Peruukit
Välineet jotka korvaavat hiukset kokonaan
Luovutusperusteet
Peruukki luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena kun sairauden (esim. alopecia) tai hoitotoimenpiteen (sytostaatti-, sädehoito) seurauksena on syntynyt väliaikainen tai pysyvä kaljuuntuminen, tai osittainen kaljuuntuminen, joka aiheuttaa henkilölle haittaa jokapäiväisessä elämässä. Peruukin hankinta lääkinnällisenä kuntoutuksena voi tulla kyseeseen myös miehestä naiseksi sukupuoltaan vaihtavalle transsukupuoliselle henkilölle, jolla on laaja-alaista hiusten lähtöä / kaljuuntumista. Muussa tapauksessa ikääntymiseen liittyvän kaljuuntumisen vuoksi tuleva peruukkihankinnan tarve ei kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen piiriin.
Ensisijaisesti hankitaan kuituhiusperuukkeja. Lääketieteellisestä tai muusta yksilöllisestä syystä
johtuen (esim. allergia/työolosuhteet) voi olla perusteltua hankkia aitohiusperuukki. Mittatilausperuukkiin voidaan päätyä esim. poikkeuksellisen päänympärysmitan tai –muodon tai muun yksilöllisen syyn vuoksi.
Peruukki annetaan käyttäjälle omaksi. Mikäli peruukki rikkoutuu annettujen huolto- ja käyttöohjeiden noudattamisesta huolimatta, terveydenhuolto vastaa korjauskustannuksista niiltä osin mitä
myyjän tuotevastuu ei kata. Käyttäjän tulee huolehtia peruukin päivittäisestä huoltamisesta (pesu ja
kampaus) tuotteen mukana tulevien huoltamisesta annettujen ohjeiden mukaisesti. Peruukin pesuvälineitä tai leikkausta kampaajalla ei korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Peruukin uusintaväli arvioidaan yksilöllisesti. Jatkuvassa käytössä olevan peruukin keskimääräinen
kesto on noin vuoden, jonka jälkeen se tulee uusia. Yksilöllisistä syistä, kuten työolosuhteista johtuen (esim. maataloustyö, kuumuudelle altistava työ jne) saattaa uusiminen useammin olla perusteltua.
06 30 09 Silmäripset ja kulmakarvat
Välineet jotka korvaavat silmäripset ja/tai kulmakarvat.
Luovutusperusteet
Irtoripsiä tai kulmien kestopigmentointia voidaan kustantaa lääkinnällisenä kuntoutuksena mikäli
henkilöllä on sairaus, jonka vuoksi kulmakarvat ja silmäripset ovat lähteneet pysyvästi (esim Alopecia). Tarvetta arvioitaessa otetaan huomioon asiakkaan kokonaistilanne ja mm. ripsien / kulmakarvojen puuttumisen yksilölliset vaikutukset työssä ja sosiaalisissa suhteissa selviytymiseen.
49 (139)
Ennen kestopigmentointia on varmistettava lääkäriltä, ettei kosmeettiselle toimenpiteelle ole terveydellistä estettä, kuten allergioita, diabetesta, veren-vuotoherkkyyttä, ihottumaa ja tiettyjä lääkekuureja. Nykyisin voidaan valmistaa mittatilaustyönä myös kulmakarvoja, jotka kiinnitetään erikoisliimalla paikoilleen. Kiinnitys kestä n. 2 viikkoa, jonka jälkeen ne irrotetaan ja puhdistetaan ja kiinnitetään uudelleen” (Lähde: Alcopedia-liitto)
06 30 18 Rintaproteesit
Välineet, jotka jäljittelevät koko rinnan tai sen osan ulkonäköä
Luovutusperusteet
Lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä rintaproteesi luovutetaan omaksi asiakkaalle, jolle on
tehty osa tai koko rinnanpoisto. Mikäli potilaan elämänolosuhteet ja tarpeet, kuten työ, harrastukset ja esim. niiden aiheuttamat hajuhaitat edellyttävät voidaan saman henkilön käyttöön hankkia
useita proteeseja. Joskus rinnan osapoiston jälkeen kokoero voi jäädä niin huomattavaksi ja häiritseväksi, että asiakas tarvitsee osaproteesin tai kuorikon. Tämä hankitaan samalla tavalla kuin varsinainen rintaproteesi. Proteesin mukana tulee yleensä yhdet rintaliivit. Muutoin liivien hankinnasta
vastaa potilas itse. Proteesi uusitaan yksilöllisten tarpeiden mukaan keskimäärin 1,5- 2 vuoden
välein.
Julkinen terveydenhuolto korvaa myös yksityissairaaloiden suorittamien rintaleikkausten jälkeen
tarvittavat rintaproteesit.
06 30 21 Silmäproteesit
Välineet, jotka jäljittelevät silmän ulkonäköä.
Luovutusperusteet
Silmäproteesi voidaan hankkia henkilölle, jolta puuttuu toinen tai molemmat silmät esim. synnynnäisen poikkeavuuden, tapaturman tai muusta syystä tehdyn silmän poiston, silmän puuttumisen, kutistussilmän tai vaikean silmäsairauden jälkitilan kompensointiin.
Silmäproteesi uusitaan aikuisilla ( yli 18v) noin 5 vuoden välein ja alle 18-vuotiailla tarvittaessa kasvun mukaan. Proteesin kiillotus tehdään yleensä 1-1,5 vuoden välein.Silmäproteesiin tehtävät muutostyöt tehdään yksilöllisen harkinnan perusteella.
063039 Ihoa peittävät valmisteet (kosmetiikka)
Ulkoisesti lisättävät aineet peittämään ihon kauneusvirheitä
Luovutusperusteet
Ihoa peittävien valmisteiden (esim. Joe Blanco-meikkivoide) käytön tarpeellisuus arvioidaan tapauskohtaisesti. Perusteena voiteen hankkimiseen lääkinnällisenä kuntoutuksena voi olla esim.
50 (139)
tuliluomet, arpeuttavat ihosairaudet tai perhosihottumaa sairastavat, jotka aiheuttavat merkittävän
kosmeettisen haitan.
06 33 ORTOPEDISET JALKINEET
Jalkineet joiden avulla hoidetaan ja/tai jotka kompensoivat vaurioituneen jalan rakennetta tai toimintaa.
Ortopedisten jalkineiden arvioinnin lähtökohtana on aina lääketieteellisesti todettu tarve. Arviointiin
kuuluu yleistilan arvioinnin lisäksi jalan biomekaanisen ongelman arviointi. Paikallisesti sovitun
käytännön mukaan arviointia voivat esimerkiksi jalkineiden uusintatilanteissa tehdä myös terveydenhuollon apuvälineasiantuntijat kuten fysioterapeutit. Mikäli on aihetta epäillä, että tilanne on
muuttunut edellisten jalkineiden hankinnan jälkeen ohjataan asiakas lääkärin suorittamaan uudelleen arviointiin.
06 33 01 Ortopediset jalkineet, puolivalmiit
Jalkineet kootaan jalkineaihioista asiakkaan jaloista otettujen mittojen mukaan. Eivät edellytä yksilöllisesti valmistettua lestiä
06 33 03 Ortopediset jalkineet, valmiina saatavat
Massatuotannossa olevat ortopediset jalkineet. Kohtaan sisältyvät esim. korkealestiset, pehmeävuoriset ja pitkälle aukeavat jalkineet
Luovutusperusteet
Mikäli kenkäkaupoista saatavilla tukevilla, tavanomaisilla valmisjalkineilla ei saavuteta toivottua
vaikutusta on mahdollista arvioida onko toivottu lopputulos saavutettavissa joko valmiilla tai puolivalmiina saatavilla ortopedisilla jalkineilla. Jalan rakenteellisen ja toiminnallisen poikkeavuuden
aste määrää sen, tarvitaanko valmiina saatavat tai puolivalmiit ortopediset jalkineet vai onko perusteltua teettää yksilöllisesti valmistetut ortopediset jalkineet.
Mikäli katsotaan, että sarjavalmisteiset ortopediset jalkineet ovat riittävä ratkaisu, ne voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena. Edellytyksenä ortopedisten valmisjalkineiden hankintaan lääkinnällisenä kuntoutuksena on, lääketieteellisesti todettu ortopedisten jalkineiden tarve ja hankittavissa valmisjalkineissa tulee olla seuraavia, selkeitä normaalista valmisjalkineista poikkeavia rakenteellisia ominaisuuksia:
-
jalkineissa on satavilla eri levyisiä lestejä (mm. tukipohjallisen käyttö mahdollista)
tukevampi ja/ tai korkeampi (nilkan yläpuolelle ulottuva) kantakappi
voimakas nilkan alueen tuenta
pehmustetut kanta- ja nilkkaosat
tarvittaessa sisäpinnaltaan saumattomia (esim. diabeetikkojen jalkineet)
pitkälle aukeavia (pukeminen helpompaa)
51 (139)
Mikäli niihin tarvitaan tehdä yksilöllisiä muutostöitä, tai esimerkiksi tukipohjalliset kustannetaan ne
lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Sarjavalmisteiset ortopediset jalkineet saattavat olla myös jalkaterän tai nilkan alueen leikkauksen
vaihtoehto tai niitä käytetään silloin, kun potilaan riskitekijät estävät leikkauksen.
06 33 06 Ortopediset jalkineet, yksilöllisesti valmistetut
Luovutusperusteet
Mikäli toiminnan haitta ei ole ratkaistavissa sarjavalmisteisilla ortopedisilla jalkineilla, voidaan lääkinnällisenä kuntoutuksena hankkia yksilöllisesti valmistetut ortopediset jalkineet.
Yksilöllisesti valmistettujen ortopedisten jalkineiden hankinnan aiheena voi olla esimerkiksi huomattavaa haittaa aiheuttava:
-
voimakkaasti deformoitunut jalka
kivulias deformiteetti
alaraajan huomattava lyhentymä
paha ihovaurio
erittäin poikkeava ja kuluttava kävelymalli
diabeetikot joiden riskiluokka on 2 (suojatunto puuttuu ja jalassa on rakennevirhe) tai riskiluokka 3 (aiempi jalkahaava tai amputaatio) ja kun tukevilla valmisjalkineilla ja niihin yksilöllisesti valmistetuilla puolikovilla tukipohjallisilla ei ole saatavissa lievitystä ja kompensaatiota jalan rakenteelliselle poikkeavuudelle
06 33 09 Jalkineet, muunnellut
Valmiina saatavat jalkineet, joita on muunneltu yksilöllisten tarpeiden mukaan
Luovutusperusteet
Normaalit valmisjalkineet
Jalan rakenteellisen poikkeavuuden, tonusongelman tai diabeetikon jalan (riskiluokka 2 tai 3) aiheuttamaa toiminnan haittaa pyritään ensisijaisesti lievittämään ja kompensoimaan käyttämällä
tukevia, laadukkaita valmisjalkineilla, jotka tarvitsija hankkii itse. Mikäli ne eivät sellaisenaan ole
riittävät, voidaan niihin tehdä tarvittavia muutostöitä lääkinnällisenä kuntoutuksena.
52 (139)
MBT – jalkineet
Jalkineissa on keinupohja ja ne ovat nykyisin suosittuja ja suositeltuja erilaisissa kävelyn, selän,
alaraajan tai jalan toimintahäiriöissä. Jalkineita on saatavilla sekä kenkäkaupoissa, apuvälinealan
liikkeissä sekä nettikaupoissa.
Lääkäri tai terapeutti voi suositella potilaalle MBT-kenkien hankintaa. Asiakas maksaa jalkineet
itse.
Korotukset
Jalkineen korotus voidaan kustantaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun alaraajojen
pituusero aiheuttaa toiminnallista haittaa ja korotustarve on aikuisilla vähintään 2cm. Kasvuikäisillä myös pienempi pituusero voidaan korjata korotuksella. Alaraajojen pituusero tulee olla todettu
hoitavalla taholla luotettavin kliinisin menetelmin tutkien tai tarvittaessa röntgenkuvauksella tarkentaen.
Mikäli alaraajojen pituusero on aikuisella alle 2 cm, henkilö kustantaa itse jalkineeseen sisälle asetettavan kantakorotuksen tai irtopohjallisen tai tarpeen mukaan teettää suutarilla kantakorotuksen.
Eriparijalkineet
Mikäli jalkojen kokoero aikuisella on vähintään 2 numeroa tai sitä suurempi ja jalkojen kokoerosta
arvioidaan johtuvan merkittävä toimintakyvyn haitta voidaan toinen pari jalkineita hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Mikäli lääkinnällisen kuntoutuksen edellytykset eivät täyty, voi potilas hakea korvausta sosiaalitoimen vammaispalvelusta toisen jalkineparin hankintaan.
09 HENKILÖKOHTAISEN HYGIENIAN JA SUOJAN VÄLINEET
Kohtaan sisältyvät esim. riisuutumis- ja pukeutumisvälineet, vartalon suojat, henkilökohtaiset hygieniavälineet, henkitorviavanne-, avanne- ja inkontinenssivälineet, fyysisiä ja fysiologisia ominaisuuksia mittaavat välineet ja sukupuolielämän apuvälineet.
09 03 VAATTEET JA KENGÄT
Vammaispalvelulain perusteella voidaan sosiaalitoimen kautta hakea korvausta ylimääräisistä vaatekustannuksista. Korvauksen perusteena ovat sairauden tai vamman vuoksi tavanomaista suurempi kuluminen tai henkilö ei voi fyysisistä ominaisuuksistaan tai toimintakyvystään johtuvista
syistä käyttää valmiina ostettavia vaatteita tai jalkineita.
09 03 33 Uima-asut
Kohtaan sisältyvät esim. vesiterapia-asut ja suojaavat erikoisuima-asut.
53 (139)
Erikoisuima-asu voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinenä henkilölle, jolla on vaikea uloste- ja virtsainkontinenssi ja vesiliikunnalla on selkeä kuntoutuksellinen tavoite. Vesiliikunnan tulee olla säännöllisesti toteutettavaa ja kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Muussa tapauksessa
välineet katsotaan harrastuksen apuvälineiksi. Esimerkiksi rintaproteesia käyttävät hankkivat uima-asun itse.
Erikoisuima-asun hankkimiseksi vammaiselle harrastekäyttöön voidaan harkinnanvaraisesti myöntää avustusta vammaispalvelulain perusteella. Korvauksen suuruus on tavanomaisen ja erityisvaatteen välinen hintaerotus.
09 03 45 Liukuesteet jalkineisiin
Jalkineisiin kiinnitettävät välineet liukastumisen estämiseksi
Luovutusperusteet
Liukuesteitä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
09 06 SUOJAVÄLINEET
Välineet kehon osien vahingoittumisen estämiseksi.
09 06 03 Pään suojat
Luovutusperusteet
Turvakypärä voidaan luovuttaa turvallisuuden lisäämiseksi henkilölle, jolla on tavanomaista suurempi vaara kaatua ja loukata päänsä esim. epilepsia ja / tai kehitysvammaisuus.
09 06 15 Suojakäsineet
Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolin kelaushansikkaat.
Kelaushansikkaat
Luovutusperusteet
Kelaushansikkaita ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Ne voidaan kuitenkin yksilöllisen harkinnan mukaan, erityisperustein hankkia pyörätuolia käyttävälle henkilölle mikäli kelaaminen ilman hansikkaita ei onnistu tai käsien suojaaminen hansikkailla on iho- tai
sormivaurioiden vuoksi (esim.vaikeat tuntopuutokset) välttämätöntä. Kelaushansikkaat voidaan
hankkia esim. tetraplegiapotilaalle mikäli terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella tavallisten hansikkaiden käyttö kelattaessa ei lisää itsenäistä suoriutumista kelaushansikkaiden tavoin.
54 (139)
Lämpöhansikkaat akkulämmitteiset
Lämpöpohjalliset ja lämpösukat akkulämmitteiset
Luovutusperusteet
Akkulämmitteiset lämpöhansikkaat, -sukat, tai -pohjalliset voidaan hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälinenä toimintaterapeutin tekemän yksilöllisen arvioinnin perustella henkilölle, jolla on
lääketieteellisesti todetun sairauden tai vamman ( esimerkiksi vaikea-asteinen skleroderma, valkosormisuus, sjögrenin syndroma, hermovamman jälkitila) vuoksi yliherkistynyt käsien tai jalkojen
kylmänarkuus, jonka vuoksi selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on vaikeutunut. Ennen apuvälineen käyttöönottopäätöstä on varmistettava, että henkilöllä on käsissä / jaloissa riittävä suojatunto
ja kylmä- kuumaerottelukyky.
09 06 18 Sääri- ja polvisuojat
Kohtaan sisältyvät esim. sukat amputoiduille raajoille (tynkäsukat).
Luovutusperusteet
Tynkäsukat luovutetaan omaksi asiakkaalle, joka tarvitsee niitä amputoidun jalan tyngän muodon
muokkaamiseksi tai proteesin tupen täyttämiseksi.
Sääri- ja tai polvisuojien käyttö voi olla perusteltua kun henkilö pystyy liikkumaan sairauden tai
vamman vuoksi pääasiallisesti tai pelkästään konttaamalla tai muuten polvillaan.
09 06 24 Vartalosuojat
Kohtaan sisältyvät esim. lonkkahousut ja alusvaatteet, joihin kuuluvat pehmusteet, jotka suojaavat
murtumilta kaaduttaessa
Lonkkasuojat ovat lonkkamurtuman ennaltaehkäisyyn tarkoitettuja suojia. Lonkkasuojia ei pääsääntäisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Niiden käyttö on perusteltua silloin, kun henkilöllä on todettu osteoporoosi ja riski kaatumiseen on suuri heikentyneen tasapainon
vuoksi. Lonkkasuojia arvioitaessa on pohdittava suojien tuomaa hyötyä, otettava huomioon henkilön toimintakyky ja kyky pukea / riisua suojat tai avuntarve niissä. Hankinta lääkinnällisenä kuntoutuksena voi yksilöllisen harkinnan perusteella tulla kysymykseen mikäli henkilöllä on tavanomaista
suurempi ennakoimaton kaatumisriski, kuten esim. pitkälle edennyttä parkinsonin tautia tai vaikeaa
epilepsiaa sairastavilla.
09 09 PUKEUTUMIS – JA RIISUUTUMISVÄLINEET
Välineet, jotka helpottavat pukeutumista ja riisuutumista.
55 (139)
09 09 03 Sukan- ja sukkahousujenvetolaitteet
Välineet jotka helpottavat nilkkasukkien, sukkien ja sukkahousujen pukemista
Luovutusperusteet
Sukkien ja sukkahousujen vetolaitteita voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä
henkilölle, joka ei kykene sairauden tai vamman vuoksi pukemaan sukkia tai ei saa määräaikaisesti esimerkiksi lonkka-, polvi- tai selkäleikkaus jälkeen kumartua tai koukistaa alaraajaansa yli tietyn
nivelkulman. Ennen luovutusta tulee varmistua, että henkilö pystyy / osaa käyttää välineitä.
09 09 06 Kenkälusikat ja saapasrengit
Välineet jotka helpottavat jalkineiden pukemista ja riisumista
Pitkävartisia kenkälusikoita ja saapasrenkiä ei pääsääntöisesti hankita lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä, vaan niitä tarvitseva hankkii ne itse.
09 09 09 Vaatepitimet
Välineet jotka pitävät vaatteita paikoillaan pukeutumisen aikana
09 09 12 Pukeutumis- ja riisuutumiskoukut ja – kepit
Välineet joiden avulla kiinnitetään vaatteet tai tartutaan vaatteisiin pukeutumisen ja riisuutumisen
aikana
09 09 15 Vetoketjunvetimet
Välineet joilla helpotetaan vetoketjun käyttämistä
09 09 18 Napittimet
Välineet joilla helpotetaan kenkien ja vaatteiden napittamista ja napituksen avaamista
Luovutusperusteet
Pukeutumis- ja riisuutumisapuvälineet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä
henkilölle, jonka pukeutuminen tai riisuutuminen puutteellisen käden otteiden tai nivelten liikerajoitusten tai lihasheikkouden vuoksi ei onnistu itsenäisesti ilman apuvälineitä. Apuvälinetarpeen arvioi
toimintaterapeutti tai muu terveydenhuollon ammattilainen. Arvioinnissa on otettava huomioon
henkilön kyky oppia apuvälineiden omatoiminen käyttö ja käytönopetukseen tulee varata riittävästi
aikaa.
56 (139)
09 12 WC-APUVÄLINEET
09 12 03 Wc-tuolit siirrettävät, pyörälliset ja pyörättömät
Muualla kuin kylpyhuoneessa käytettäväksi tarkoitetut tuolit, joissa on sisäänrakennettu WC-säiliö.
Kohtaan sisältyvät esim. saniteettituolit sekä siirrettävät wc-tuolit, joita voidaan käyttää myös suihkutuoleina
09 12 12 Wc -istuimen korotukset, jalalliset
Vapaasti lattialla seisovat wc-korotukset, jotka voidaan siirtää helposti pois wc-astian päältä.
09 12 15 Wc -istuimen korotukset, helposti irrotettavat
Suoraan wc-istuimen päälle asetettavat wc-korotukset, jotka voidaan helposti siirtää pois wcistuimen päältä.
09 12 18 Wc -istuimen korotukset, kiinteät
WC-istuimeen pysyvästi kiinnitettävät välineet, joita käytetään korottamaan istuma-asentoa.
Luovutusperusteet
WC-apuvälineitä voidaan luovuttaa henkilölle parantamaan sairauden, vamman tai ikääntymisen
vuoksi alentunutta toimintakykyä, kun niiden käyttö edistää / mahdollistaa itsenäisen suoriutumisen WC-toiminnoissa. Apuvälineen tarve tulee olla terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan arvioima. Kiinteästi WC-istuimeen asennettavien korotusten kiinnittämisestä vastaa luovuttava taho.
09 12 21 WC-istuimet korkeussäädettävät
Wc-istuimet, joissa on nouseva ja laskeva istuinosa, joka helpottaa wc-istuimelle istuutumista ja
siitä nousemista.
Ryhmään kuuluvat välineet nostavat/laskevat wc -istuimen korkeutta hydraulisesti tai sähköisesti.
Luovutusperusteet
Korkeussäädettävä WC-istuin on perusteltua luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä
henkilölle, jolla on vammasta tai sairaudesta johtuva huomattava alaraajojen lihasheikkous ja korkeussäätö mahdollistaa WC-istuimelle istuutumisen ja siitä nousemisen omatoimisesti. Apuvälineen tarve tulee olla terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan arvioima.
09 12 27 WC-paperipihdit
Välineet wc-paperin pitämisen ja pyyhkimisen helpottamiseen.
57 (139)
Luovutusperusteet
WC-paperipihdit voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä henkilölle, joka olkaja/tai kyynärnivelen liikerajoituksen vuoksi ei pysty huolehtimaan wc-hygieniastaan ilman apuvälineitä, mutta ko. toiminta onnistuu fysio- / toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvion mukaan wc-paperipihtejä käyttäen.
09 12 33 Alusastiat
Astia johon henkilö voi virtsata ja/tai ulostaa esimerkiksi sängyssä
Alusastia voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan arvioinnin perusteella liikuntakyvyttömälle henkilölle silloin, kun se on välttämätön
kotona asumisen mahdollistamiseksi. Se voidaan antaa myös määräaikaiseen käyttöön esim. toimenpiteen tai trauman jälkeen, kun istuminen WC-toimintojen aikana ei ole mahdollista.
09 12 36 Wc-istuimeen kiinnitettävät erilliset suihkut ja kuivaajat
WC-istuimeen kiinnitettävät välineet, jotka suihkuttavat vettä ja voivat kuivata ilmalla henkilön intiimialueet hänen istuessaan WC-istuimella.
Luovutusperusteet
Pesevä ja kuivaava WC-istuin tai WC–istuimeen kiinnitettävä suihku tai kuivaaja voidaan hankkia
hakemuksen perusteella sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaisena apuvälineenä vaikeavammaiselle henkilölle, joka ei tavanomaisesti tai kevyemmin apuvälineratkaisuin pysty hoitamaan
WC-hygieniaa. Hakemukseen tarvitaan liitteeksi fysio-/ toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemä arvio kyseisen apuvälineen tarpeesta.
09 27 VIRTSANKERÄYSTARVIKKEET
09 27 09 Urinaarit ja virtsapullot
Kohtaan sisältyvät esim. naisille tarkoitetut virtsankeräysvälineet.
Urinaalit ja virtsapullot ovat hoitovälineitä eivätkä kuulu lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä
luovutettaviin välineisiin.
09 33 PESEYTYMIS-, SUIHKU- JA KYLPYVÄLINEET
09 33 03 Kylpy/suihkutuolit/ammelaudat, jakkarat, selkänojat ja istuimet
Kylvyn tai suihkun aikana istumista tukevat välineet.
58 (139)
09 33 03 01 Ammelaudat ja ammeistuimet
Ammeen reunojen varassa olevat tasot, jotka helpottavat ammeeseen siirtymistä ja joiden päällä
istuen voidaan peseytyä
09 33 03 02 Ammeistuimet
Ammeen sisälle laitettavat istuimet jotka helpottavat ammeessa peseytymistä. Istuimet voivat tukeutua ammeen reunojen varaan
09 33 03 03 Kylpytuet
Hihnat tai selkänojat, jotka tukevat ammeessa olevan henkilön istuma-asentoa
09 33 03 05 Suihkujakkarat
Vedenkestävät kiinteät tai korkeussäädettävät istuimet, joissa ei ole selkänojaa eikä käsitukia.
09 33 03 06 Suihkutuolit, pyörättömät
Vedenkestävät kiinteät ja korkeussäädettävät istuimet, joissa on selkänoja ja/tai käsituet
09 33 03 07 Suihkutuolit, pyörälliset, ei kelattavat
Pyörälliset vedenkestävät tuolit joita avustaja voi työntämällä siirtää paikasta toiseen
09 33 03 08 Suihkutuolit, pyörälliset, kelattavat
Suihkutuolit joissa on kelausvanteelliset kuljetuspyörät, joita käyttäen tuolissa istuva henkilö voi
liikkua
Luovutusperusteet
Erilaisia peseytymis-, suihku- ja kylpytuoleja ja tukia luovutetaan käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemään tarvearvioinnin perusteella
silloin, kun peseytyminen ilman kyseisiä apuvälineitä ei henkilön sairauden, vamman tai ikääntymisen myötä heikentyneen toimintakyvyn vuoiksi onnistu omatoimisesti tai ole turvallista ilman apuvälineitä. Kylpy ja suihkuvälineitä voidaan luovuttaa myös helpottamaan avustettua peseytymistä ja
mahdollistamaan kotona selviytyminen.
Matkasuihkupyörätuoli
Matkasuihkutuoli on Wc- ja suihkupyörätuoli, joka voidaan purkaa vähän tilaa vievään kokoon kuljetuksen ajaksi. Terveyskeskusten tai keskussairaalan apuvälinepalvelukeskukset voivat pitää niitä
valikoimassaan resurssiensa mukaisesti. Niitä voidaan lainata lyhytaikaiseen käyttöön esim. työ –
tai lomamatkojen ajaksi, kun peseytyminen / wc-toiminnot eivät henkilön sairauden tai vamman
vuoksi alentuneen toimintakyvyn vuoksi onnistu ilman apuvälinettä.
59 (139)
09 33 06 Amme- ja suihkumatot ja liukuestenauhat
Materiaalit jotka estävät liukastumista kylvyssä, kylpyhuoneessa tai suihkussa.
Liukastumista estäviä mattoja ja nauhoja, joita käytetään kylpyammeissa ja suihkutiloissa ovat tavanomaisia kodin varusteita. Niitä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, vaan potilas / asiakas ohjataan hankkimaan ne itse.
09 33 12 Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät
Kiinteät tai siirrettävät pöydät, joilla henkilö makaa kylvyn, suihkun tai vaipanvaihdon yhteydessä.
09 33 12 01 Suihkutasot, pyörälliset
Pesutasot joiden päällä voidaan pestä makuuasennossa oleva henkilö. Tasot voivat olla korkeussäädettäviä
Luovutusperusteet
Kylpypaarit, suihku- ja hoitopöydät voidaan lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä
mahdollistamaan peseytyminen ja kotona asuminen henkilölle, joka sairauden tai vamman vuoksi
ei pysty istumaan peseytymisen aikana ja henkilö on turvallisinta pestä paarilla tai suihkupöydällä.
Edellytyksenä on, että kylpyhuone ja kodin muut tilat ovat niin suuret, että niissä mahtuu toimimaan
suihkupaarilla.
09 33 12 02 Suihkutasot, seinään kiinnitettävät
Seinään kiinnitettävät pesutasot, joiden päällä voidaan pestä makuuasennossa oleva henkilö. Kohtaan kuuluvat myös tasot, jotka voidaan taittaa seinää vasten silloin kun niitä ei käytetä
Kiinteästi seinään asennettavan suihku- tai hoitopöydän hankkimista varten haetaan korvausta
vammaispalvelulain perusteella kotikunnan sosiaalitoimen kautta. Se voidaan hankkia mahdollistamaan peseytyminen ja kotona asuminen henkilölle, joka sairauden tai vamman vuoksi ei pysty
istumaan peseytymisen aikana tai henkilö on turvallisinta pestä tasossa, eikä pyörällinen suihkupaari tai muu siirrettävä taso sovellu käytettävissä olevaan tilaan.
09 33 12 03 Hoitotasot
Tasot joiden päällä makaava henkilö voidaan riisua, kuivata ja pukea
Luovutusperusteet
Hoitotaso voidaan lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mahdollistamaan hoitotoimenpiteet tai pukeminen henkilölle, joka sairauden tai vamman vuoksi ei pysty istumaan kyseisten toimien aikana tai ne turvallisinta tehdä tasolla eikä esimerkiksi korkeussäädettävää sänkyä ole käytettävissä tai se ei terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella sovellu
näihin tarkoituksiin.
60 (139)
09 33 21 Kylpyammeet
Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat ja kokoontaitettavat ammeet.
Luovutusperusteet
Siirrettävä amme voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lapselle silloin, kun
hän puutteellisen asennonhallinnan vuoksi tarvitsee ammeeseen istuimen tukemaan asentoa ja
helpottamaan peseytymistä. Ammetta ei pääsääntöisesti luovuteta terapiavälineeksi.
Ammehissi voidaan myöntää hakemuksen perusteella sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaiselle henkilölle.
09 33 30 Pesulaput, -sienet ja – harjat pidikkeellä, varsilla, kahvoilla
Tarvikkeet vartalon pesuun tai hankaukseen
Luovutusperusteet
Peseytymisvälineet hankkii jokainen pääsääntöisesti itse. Erikoismuotoilulla ja pitkällä varrella varustettu harja tai sieni tai pidin voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi silloin,
kun peseytyminen ei sairauden tai vamman aiheuttaman yläraajojen toimintavajeen vuoksi onnistu
tavanomaisilla pitkävartisilla harjoilla ja sienillä. Edellytyksenä on toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemä arviointi, että erikoismuotoiltu varsi tai pidin mahdollistaa omatoimisen peseytymisen.
09 33 39 Kelluntavälineet
Välineet kellumisen avustamiseksi kylvyn tai uimisen aikana. Kohtaan sisältyvät esim. kellukkeet,
kylpykaulurit ja ilmatäytteiset uimalakit
Luovutusperusteet
Kelluntaväline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vaikeavammaiselle
henkilölle (esim. kehitysvammaiselle, lihastautia sairastavalle tai CP-vammaiselle), kun päänhallinta on huono ja säännöllisellä vesiliikunnalla on selkeä kuntoutuksellinen tavoite. Vesiliikunnan ja
siinä tarvittavien apuvälineiden tarve tulee olla kirjattu kuntoutussuunnitelmaan. Muulloin välineet
katsotaan harrastuksen apuvälineeksi eikä niitä kustanneta terveydenhuollosta.
09 36 KÄSIEN JA JALKOJEN HOITOVÄLINEET
Välineet käsien, kynsien, jalkojen ja varpaiden hoitoon
61 (139)
09 36 03 Kynsiharjat
09 36 06 Kynsiviilat ja hiomapaperilevyt
Välineet kynsien viilaukseen.
09 36 09 Kynsisakset ja kynsileikkurit
Välineet kynsien leikkaamiseen tai lyhentämiseen
Luovutusperusteet
Käsien ja jalkojen hoitovälineet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä silloin,
kun henkilö ei toimintaterapeutin tai muun apuvälinealan asiantuntijan tekemän arvioinnin mukaan
selviydy yläraajojen toimintakyvyn puutteellisuuden vuoksi käsien- / jalkojenhoitotoimista itsenäisesti tavanomaisin välinein. Luovutettavissa välineissä tulee olla sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa kynsiharjoissa, -saksissa ja -leikkureissa ei ole (esim. joustosanka tai imukuppikiinnitys pöytään).
09 39 HIUSTENHOITOVÄLINEET
Välineet hiusten pesuun ja muotoiluun
09 39 03 Hiusten pesuvälineet
Välineet hiusten pesuun
09 39 06 Kammat ja harjat
Välineet hiusten siistimiseen.
Luovutusperusteet
Tavanomaiset hiustenhoitovälineet hankkii jokainen itse. Hiusten hoitovälineitä voidaan luovuttaa
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä silloin, kun henkilö ei toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin mukaan selviydy yläraajojen toimintakyvyn
rajoitteiden vuoksi hiustenhoitotoimista itsenäisesti tavanomaisin keinoin. Luovutettavissa välineissä tulee olla sellaisia ominaisuuksia, mitä tavanomaisissa hiustenhoitovälineissä ei ole (esim. erikoismuotoiltu ja / tai pidennetty varsi).
62 (139)
09 42 HAMPAIDENHOITOVÄLINEET
09 42 03 Hammasharjat ei sähköiset
09 42 06 Sähkökäyttöiset hammasharjat
Luovutusperusteet
Hammasharjoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä. Tavalliseen hammasharjaan voidaan otteen saannin helpottamiseksi luovuttaa paksunnosputki, silloin, kun se toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin mukaan käden heikentyneen toimintakyvyn vuoksi on välttämätöntä hampaiden pesun onnistumiseksi.
09 54 SUKUPUOLIELÄMÄN APUVÄLINEET
Välineet jotka opettavat ja auttavat sukupuolielämässä.
09 54 03 Jäljitelmät
Oikeita elimiä kopioivat apuvälineet, joita käytetään opettamaan ja auttamaan seksin aikana. Kohtaan sisältyvät esim. penis-, vagina- ja kokovartalojäljitelmät (nuket)
09 54 06 Erektioapuvälineet
09 54 09 Vibraattorit ja hierontalaitteet
Välineet seksuaaliseen kanssakäymiseen, orgasmiin, siemensyöksyyn ja erektioon.
09 54 12 Välineet seksuaaliseen valmennukseen ja kuntoutukseen
Kohtaan sisältyvät esim. välineet erogeenisten alueiden ja oman seksuaalisuuden tunnistamiseen
Sukupuolielämän apuvälineillä voidaan kompensoida tai helpottaa vamman tai sairauden aiheuttamaa seksuaalisen toimintakyvyn muutosta.
Sukupuolielämän apuvälineitä ovat mm. erektiotuet, tyhjiöpumput, penisrenkaat, emätin- ja harjoituspallot, -kuulat, tekopenikset, hieromasauvat, vibraattorit ja keinovaginat.
Luovutusperusteet
Ensisijaisesti asiakas voi itse hakeutua omakustanteisesti seksuaalineuvojan vastaanotolle ja
hankkia tarvitsemansa tuotteet. Seksuaalineuvoja antaa tarvittavaa neuvontaa ja ohjausta yksilöllisesti asiakkaan erityistarpeet huomioiden (onko parisuhteessa, ikä, asiakkaan omat toiveet jne.).
Vastaanotolla käytetään erilaisia harjoitteita; läheisyys-, kosketus- ja peiliharjoituksia.
Seksuaalineuvojan kanssa tapaamisia on keskimäärin 3 - 5 kertaa ja hän voi tarvittaessa
63 (139)
ohjata asiakkaan seksuaaliterapeutille.
Vibraattori voidaan hankkia erikoislääkärin suosituksella lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä esim. selkäydinvammaiselle , kun tavoitteena on lapsen hankinta.
Vakuutusyhtiön asiakkaiden sukupuolielämän apuvälineiden korvattavuutta voi hakea
vakuutusyhtiöstä seksuaaliterapeutin tai muun ammattilaisen tekemän lausunnon perusteella.
12 LIIKKUMISEN APUVÄLINEET
Yleistä
Liikkumisapuvälineen turvallisen käytön edellytykset ovat:
-
riittävää näkökyky ja ympäristön havainnointikyky
riittävät ylä- ja/tai alaraajojen toimintakyky
riittävä tasapainonhallinta
mahdollisimman esteetön käyttöympäristö
Tarpeen arviointi ja apuvälineen valinta
Liikkumisapuvälineiden käyttöindikaatiot poikkeavat toisistaan. Mallin valinnassa on otettava riittävästi huomioon tarvitsijan yksilölliset tarpeet ja varmistettava, että apuvälineen käyttö on turvallista
asiakkaan elin- ja toimintaympäristössä. Edellä mainituista syistä apuvälineen tarpeen arviointi ja
sovitus on useimmiten tarpeen tehdä asiakkaan elinympäristössä. Samalla arvioidaan myös apuvälineen asianmukainen säilytyspaikka.
Liikkumisen apuvälineiden säilytys
Ulkona käytettävä liikkumisapuväline suositellaan säilytettäväksi kuivassa ja lämpimässä tilassa tai
vähintään sateelta suojattuna.
12 03 KÄVELYN APUVÄLINEET, YHDELLÄ KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT
Kävelyn apuvälineet, joita käytetään yksittäin tai pareittain kumpaakin yhdellä kädellä.
12 03 03 Kävelykepit
Kahvalliset yksijalkaiset kepit ilman käsivarsitukea.
Kävelykeppi on sopiva apuväline silloin, kun tukea tarvitaan vain vähän. Kävelykeppi edellyttää
hyvää käden ja koko yläraajan toimintaa.
12 03 03 01 Kävelykepit, ei taittuvat
Kahvalliset yksijalkaiset kepit, joita ei voi taittaa kokoon
64 (139)
12 03 03 02 Kävelykepit, kokoon taittuvat
Kahvalliset yksijalkaiset kepit, jotka voi taittaa kokoon
12 03 03 03 Kävelykepit, valkoiset
Valkoiset kävelykepit näkövammaisten henkilöiden käyttöön. Kohtaan kuuluvat myös kokoon taittuvat mallit.
Voidaan luovuttaa vaikeasti näkövammaiselle tai sokealle henkilölle kävelyn apuvälineeksi. (kyseessä ei ole näkövammaisen suunnistautumiskeppi kts. luokka 12 39 03). Kepin luovuttamisen
edellytyksenä on näkövammaan perehtyneen terveydenhuollon asiantuntijan tekemä arviointi.
12 03 06 Kyynärsauvat
Kahvalliset yksijalkaiset ja kyynärvarsituella tai mansetilla varustetut sauvat
12 03 09 Käsivarsituella varustetut sauvat
Kahvalliset sauvat, joissa on yksi tai useampi jalka ja vaakatasossa oleva käsivarren tuki
12 03 12 Kainalosauvat
Kahvalliset yksijalkaiset sauvat, joissa on pehmustettu tuki, joka tuetaan kainalokuoppaan
12 03 16 Kävelykepit, kolme tai useampia jalkoja
Kahvalliset sauvat, joissa on kolme tai useampia jalkoja
Tarpeen arviointi ja apuvälineen valinta
Kävelykeppien, kyynär- ja kainalosauvojen tarpeen arviointi ja valinta tapahtuvat useimmiten muualla kuin tulevassa käyttöympäristössä. Apuvälinettä arvioitaessa ja kokeiltaessa on tärkeää testata
ja harjoitella liikkumista erilaisilla alustoilla, erilaisissa tiloissa ja eri toiminnoissa kuten istuutuessa
ja seisomaan noustessa.
Luovutusperusteet
Kävelykeppi, kyynär-, kainalo tai kyynärvarsituilla varustetut sauvat voidaan luovuttaa käyttöön
fysioterapeutin tai terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, kun henkilön liikuntakyky on sairauden, vamman tai ikääntymisen vuoksi heikentynyt mm. seuraavin perustein:
-
yleiset luovutusperusteet täyttyvät
liikkuminen ilman keppiä / sauvoja ei onnistu
kävely on turvatonta esim. tasapainovaikeuksien vuoksi
65 (139)
-
ilman tukea kävelyn mekanismi on kivun, lihasheikkouden tms. vuoksi niin poikkeava, että
se kuormittaa kohtuuttomasti niveliä ja kompensoimattomana aiheuttaa sekundäärivaivoja
alaraajan /-raajojen täysi kuormittaminen ei trauman tai kirurgisen toimenpiteen vuoksi ole
mahdollista
12 06 KÄVELYN APUVÄLINEET, KAHDELLA KÄDELLÄ KÄYTETTÄVÄT
Kävelyn apuvälineet, joita käytetään yksinään molemmilla käsillä tai ylävartalon avulla.
Kävelyteline on liikkumisen apuväline, jota käyttäjä työntää yleisimmin käsillään edessään.
Kävelytelineet ovat usein seuraava vaihtoehto, jos sauvoista ei saa riittävää tukea tai lihasvoimat
eivät riitä niiden käyttöön. Kävelyteline on esim. huimauspotilaalle sauvoja turvallisempi väline.
Aikuisilla käytetään yleisimmin edessä kuljetettavaa kävelytelinettä (rollaattori) silloin, kun henkilö
pystyy tukeutumaan telineeseen käsillä. Henkilöllä, joka ei pysty nojaamaan käsillään voidaan
käyttää kävelypöytää, johon tukeudutaan kyynärvarsilla. Lapsilla puolestaan käytetään usein takana kuljetettavaa telinettä mahdollisimman hyvän vartalon ojennuksen saavuttamiseksi. Mikäli lapsi
tarvitsee paljon tukea liikkumiseen, voidaan käyttää kävelytuolia
12 06 03 Kävelytelineet, pyörättömät
Kävelykehikot joissa on kädensijat ja jalat, mutta ei käsivarsitukia eikä pyöriä
12 06 06 Kävelytelineet pyörälliset (rollaattorit)
Kävelyn apuvälineet, joissa on kädensijat, kaksi tai useampia pyörää tai yhdistelmänä pyörät ja
kaksi jalkaa. Kohtaan sisältyvät pyörälliset kävelytelineet, joissa on istuin levähtämistä varten
12 06 06 01 Kävelytelineet, kaksipyöräiset
Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahvat, kaksi pyörää ja kaksi pyörätöntä jalkaa
12 06 06 02 Kävelytelineet, kolmepyöräiset
Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahvat, kolme pyörää ja jarrut
12 06 06 03 Kävelytelineet, nelipyöräiset
Kävelyn apuvälineet, joissa on työntökahvat, neljä pyörää, jarrut ja istuin ja jota käyttäjä työntää
edellään kävellessään
12 06 06 04 Kävelytelineet, posterioriset
Kävelyn apuvälineet, jotka ovat käyttäjän takana ja mahdollistavat ojentuneen kävelyasennon
66 (139)
Posteriorinen kävelyteline on hyvä valinta esim. cp-vammaiselle lapselle silloin, kun halutaan vähentää flexiosuuntaista spastisuutta ja helpottaa kävelyä. Se voi olla hyvä valinta myös, kun kävelyasento pyrkii edessä käyttävissä telineissä painumaan kasaan eri syistä johtuen.
Luovutusperusteet
Kävelyteline voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, kun liikkuminen sairauden tai vamman seurauksena alentuneen toimintakyvyn vuoksi on ilman tukea vaikeutunut, ei onnistu lainkaan tai on turvatonta tai kivuliasta niin, että henkilön selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on oleellisesti vaikeutunut eivätkä muut kevyemmät apuvälinevaihtoehdot, kuten keppi tai
sauvat, ole riittäviä. Kävelytelineen, kuten muidenkin liikkumisen apuvälineiden tulee lisätä henkilön itsenäistä suoriutumista kotona tai kodin ulkopuolella mahdollistaen esim. asioinnin.
Kävelyteline voi toimia myös harjoittelun apuvälineenä (esim. liikuntavammainen lapsi). Harjoittelun
vaikuttavuuden aikaansaamiseksi tulee harjoittelun olla säännöllistä ja suunnitelmallista.
Isopyöräinen kävelyteline voidaan myöntää erityisperustein. Edellytyksenä on, että sen käyttö on
arkielämän sujumisen kannalta välttämätön mahdollistaen itsenäisen liikkumisen henkilön omassa
toimintaympäristössä esim. asioinnin ja ettei lähiympäristön ja teiden kunnon vuoksi tavanomaisen
kävelytelineen käyttö ole mahdollista.
Kävelyn apuvälineen luovuttaminen perustuu terveydenhuollon apuväline- tai muun asiantuntijan
kuten fysioterapeutin tekemään apuvälinetarpeen arviointiin.
12 06 06 05 Työntökärryt
Lasten käyttöön suunnitellut työntökahvalliset telineet kävelyn harjoittamiseen ja kävelyyn
Luovutusperusteet
Työntökärry voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lapselle, jonka tasapaino
ei riitä kävelyyn / kävelyn harjoittamiseen, mutta tuen tarve on vähäinen
12 06 09 Kävelytuolit
Kävelyn apuvälineet, joissa on pyörät ja istuin/hihna, jolla istuen liikutaan. Kävelytuolissa voi olla
käsivarsituet. Kohtaan sisältyvät kävelypolkupyörät.
12 06 09 01 Kävelytuolit, pyörälliset, istuimella ja vartalotuilla
Neli- tai useampipyöräiset kävelytuolit, joissa on istuin sekä lantio ja/tai vartalotuet
Luovutusperusteet
Kävelytuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun tukea kävelyn mahdollistamiseksi tarvitaan kävelytelinettä enemmän.
67 (139)
12 06 09 02 Kävelypyörät
Ilman polkimia olevat polkupyörät, joissa on ohjaustanko ja joilla liikutaan istuen, jaloilla vauhtia
antaen
NF -Walker
Voidaan luovuttaa pitkäaikaiseen käyttöön vaikeasti liikuntavammaiselle henkilölle koekäytön perusteella saadun näytön ja fysioterapeutin sekä terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän
arvioinnin perusteella, kun se mahdollistaa omatoimisen liikkumisen sisätiloissa ja tukee kuntoutukselle asetettuja tavoitteita.
12 06 12 Kävelypöydät
Kävelyn apuvälineet, jossa on pyörät ja/tai jalat ja ylävartaloa tukeva taso tai käsivarsituet. Kävelypöytää työnnetään eteenpäin molemmilla käsillä ja tarvittaessa ylävartalolla.
12 06 12 01 Kävelypöydät, erillisillä kyynärvarsituilla
Nelipyöräiset kävelytelineet, joissa on vaakatasossa pehmustetut kyynärvarren tuet.
12 06 12 02 Kävelypöydät, kyynärvarsitukipöydällä
Nelipyöräiset kävelytelineet, joissa on yhtenäinen tai kaksiosainen, vaakatasossa oleva tukipöytä.
Luovutusperusteet
Kävelypöytä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, kun liikkuminen sairauden tai vamman seurauksena alentuneen toimintakyvyn vuoksi on ilman tukea vaikeutunut, ei onnistu lainkaan tai on turvatonta tai kivuliasta niin, että henkilön selviytyminen päivittäisistä toiminnoista on oleellisesti vaikeutunut eivätkä muut kevyemmät apuvälinevaihtoehdot, kuten keppi sauvat tai kävelyteline ole riittäviä. Kävelypöydän tulee lisätä henkilön itsenäistä suoriutumista.
Kävelypöydän luovuttaminen lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä perustuu terveydenhuollon apuväline- tai muun asiantuntijan kuten fysioterapeutin tekemään apuvälinetarpeen arviointiin.
12 07 KÄVELYN APUVÄLINEIDEN LISÄVARUSTEET
Välineet jotka liittyvät kävelyn apuvälineiden käyttöön
12 07 01 Kävelytelineiden korit
Korit joiden avulla kävelytelineessä voi kuljettaa tavaroita
Luovutusperusteet
Kävelytelineen kori voidaan luovuttaa lisävarusteeksi, kun asiakas tarvitsee sitä esim. kaupassa
asioinnin tai muiden päivittäisten toimintojensa mahdollistamiseksi.
68 (139)
12 07 03 Kepin pitimet
Telineet jotka voidaan kiinnittää esim. kävelytelineisiin tai pyörätuoliin, ja joihin kiinnitetään kävelykepit tai kyynärsauvat
Luovutusperusteet
Kepinpidin on kävelyapuvälineen lisävaruste, mikä helpottaa kepin/sauvan säilyttämistä ilman apuvälineen kaatumista maahan. Sen käyttö parantaa asiakkaan omatoimisuutta, kun toimintakyky on
rajoittunut. Kepinpidin voidaan luovuttaa lisävarusteeksi keppiä tai kyynärsauvoja käyttävälle yksilöllisin perustein, kun se terveydenhuollon ammattihenkilön arvioinnin mukaan lisää omatoimisuutta ja liikkumisen turvallisuutta.
12 07 06 Kepinpääkumit
Kävelykeppien ja kyynäräsauvojen päihin laitettavat kumiset tulpat jotka laajentavat kepin tukipintaa, estävät kepin luistamisen ja pehmentävät iskua käveltäessä
Kepissä tulee olla hyväkuntoinen kepinpääkumi turvallisuuden vuoksi. Kepinpääkumin kunto tulee
tarkistaa aina apuvälinettä luovutettaessa.
12 07 09 Jääpiikit
Terävät metalliset piikit, jotka laitetaan kepin päähän estämään kepin luistamista jäisellä tai lumisella alustalla liikuttaessa
Luovutusperusteet
Jääpiikki tulee olla vakiovarusteena syys- ja talvikautena luovutettavissa kävelykepeissä ja –
sauvoissa tai silloin, kun sauvojen / kepin käyttö on ympärivuotista.
12 07 99 Muut kävelyn apuvälineiden lisävarusteet
Kohtaan sisältyvät esim. heijastimet ja sauvankantohihnat
Luovutusperusteet
Kävelyn apuvälineiden muita lisävarusteita voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella silloin, kun apuvälineen turvallinen käyttö edellyttää niitä.
12 10 AUTOT
12 12 AUTON KÄYTTÖÄ HELPOTTAVAT VÄLINEET
Autoon tehdyt lisäykset tai muutokset auton käytön helpottamiseksi.
69 (139)
Luovutusperusteet
Korvausta auton käyttöä helpottavien, vamman tai sairauden vuoksi välttämättömien lisälaitteiden
hankkimisesta aiheutuviin kustannuksiin voidaan hakea vammaispalvelulain perusteella silloin kun:
-
Henkilö käyttää omaa autoa itsenäisesti.
Auton käyttö on päivittäisten toimintojen ja kokonaiselämäntilanteen kannalta välttämätöntä
(esim. työssäkäynti, opiskelu, harrastukset jne.).
Henkilö ei lääkärin toteaman sairauden tai vamman vuoksi alentuneen toimintakyvyn vuoksi
pysty ajamaan tavanomaisesti varusteltua autoa.
Lääkäri on arvioinut henkilön toimintakyvyn riittävän lisävarustellulla auton ajamiseen.
Auton käyttöä helpottavia välineitä voivat olla esim. käsihallintalaitteet henkilölle, jonka alaraajojen
toimintakyky ei sairauden tai vamman vuoksi riitä auton polkimien käyttöön tai ohjaustehostin henkilölle, jonka yläraajojen toimintakyky tai voimat ovat sairauden tai vamman vuoksi heikentyneet
niin, että auton ohjaaminen ilman ohjaustehostinta ei onnistu.
Vammaispalvelulain mukainen korvaus on harkinnanvarainen ja riippuu kunnan kullekin vuodelle
varaamista määrärahoista.
12 12 09 Autojen turvavyöt ja valjaat
Vyöt ja järjestelmät, jotka pitävät henkilön turvallisesti paikallaan autossa. Kohtaan sisältyvät esim.
kolmi- ja nelipistevyöt ja vyöliivit.
Yleistä
Auton asento- ja tukivyösarjat
Helposti kiinnitettäviä ja irrotettavia asento- ja tukivyösarjoja voidaan käyttää tukemaan istujan
asentoa joko turvaistuimessa, koroketyynyssä tai auton omassa istuimessa. Asento- ja tukivöiden
ensisijainen tehtävä on tukea istuja turvalliseen matkustusasentoon, auton oma turvavyö tarvitaan
liikenneturvallisuuden vuoksi.
Luovutusperusteet
Autojen helposti kiinnitettäviä ja irrotettavia asento- ja tukivyösarjoja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä tukemaan vammaisen tai pitkäaikaissairaan matkustajan asentoa
ja turvallista matkustamista silloin, kun vartalon hallinta on niin heikko, ettei auton oman turvavyön
antama tuki ole riittävä. Henkilöille, joilla on levottomuutta ja / tai käytöshäiriöitä voidaan turvavyö
varustaa lukon avaamisen estävällä suojalla.
Auton kiinteät turvavyöt, turvavyösarjat tai turvavöiden muutostyöt
Auton kiinteiden turvavöiden muutostyöllä, tukevammalla turvavyöllä tai turvavyösarjalla voidaan
tukea istujan asentoa ja parantaa turvallista matkustamista autossa.
70 (139)
Vammaispalvelulain perusteella voidaan hakea kotikunnan sosiaalitoimelta korvausta vaikeavammaisen henkilön käytössä olevaan autoon tarvittavien erikoisvalmisteisten, kiinteästi autoon
asennettavien turvavöiden hankkimisesta tai olemassa oleviin turvavöihin tehtävien vamman tai
sairauden vuoksi välttämättömien muutostöiden teettämisestä aiheutuviin kustannuksiin.
Kustannusten korvaamisen perusteena voi olla sairaudesta tai vammasta johtuen niin vaikeasti
heikentynyt vartalonhallinta, että tavanomainen turvavyö ei anna riittävää tukea istumiseen tai käsien toimintakyky ei riitä omatoimiseen turvavyön kiinnittämiseen.
12 12 12 Autoistuimet ja – tyynyt, erityisvalmisteiset
Istuimet ja tyynyt jotka helpottavat autoon menoa ja siitä poistumista tai tukevat matkustuksen aikana. Kohtaan sisältyvät esim. lasten turvaistuimet ja käännettävät istuimet.
Yleistä
Pienten lasten perhe hankkii pääsääntöisesti turvaistuimen itse. Perheen itse hankkimaan turvaistuimeen voidaan lääkinnällisenä kuntoutuksena luovuttaa tarvittavia lisävöitä - ja tukia.
Kun tavanomaisen turvaistuimen antama tuki ei sairauden, vamman tai kehitysviiveen vuoksi heikentyneen vartalon hallinnan vuoksi ole riittävä, voidaan helposti kiinnitettävät ja irrotettava turvaistuin kustantaa terveydenhuollosta lääkinnällisenä kuntoutuksena (esimerkiksi auton istuimen päälle
auton turvavyöllä kiinnitettävä turvaistuin).
Autoon kiinteästi asennettavaa istuinta (esim. kääntöistuin) voidaan hakea vammaispalvelulain
perusteella.
12 12 12 01 Lasten turvaistuimet
Lapsille suunnitellut istuimet, jotka kiinnitetään autonistuimelle ja joihin lapsi kiinnitetään turvavöillä
matkan ajaksi
Luovutusperusteet
Yli 3-vuotiaalle vaikeavammaiselle lapselle voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena auton
turvaistuin, kun hän tarvitsee lisätukea pystyäkseen matkustamaan turvallisesti hyvässä istumaasennossa. Perheen itse hankkimaan turvaistuimeen voidaan myöntää muutostyöt sekä asento- ja
tukivyösarja parantamaan matkustusasentoa (ks. 12 12 09). Turvaistuin voidaan terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella luovuttaa yksilöllisin erityisperustein myös
alle 3-vuotiaalle lapselle silloin, kun tavanomainen turvaistuin lisävarusteltunakin on lapsen turvallisen matkustamisen kannalta riittämätön.
12 12 12 02 Säädettävät, koottavat autonistuimet
Auton istuimet joiden istuinkulmaa, selkänojan kaltevuutta jne. voidaan säätää yksilöllisesti tai jotka
voidaan koota osista vastaamaan yksilöllisiä tarpeita. Istuimet vaihdetaan auton vakioistuimen tilalle.
71 (139)
Luovutusperusteet
Säädettävä, kokoon taittuva auton istuin voidaan hankkia vaikeavammaisen henkilön käyttöön
vammaispalvelulain perusteella silloin, kun henkilö tarvitsee sairauden tai vamman vuoksi puutteellisen vartalon hallinnan takia istumiseen tavallista voimakkaamman tuennan eikä tavanomaisista
turvaistuimista löydy riittävän tukevaa ratkaisua muutostöidenkään avulla. Turvaistuimen hankinta
voi tulla kyseeseen myös silloin, kun vaikeavammainen lapsi ei kokonsa puolesta mahdu tai muusta syystä ei voi enää käyttää tavanomaista turvaistuinta.
12 12 12 03 Istuinpohjat
Istuimen runko-osat joiden päälle istuimen tyynyosat kiinnitetään.
12 12 12 04 Kääntöistuimet
Auton istuimet joissa on kääntömekanismi, joka helpottaa autoon ja siitä pois siirtymistä. Istuin
kääntyy vakioasennosta oviaukkoon päin. Kohtaan kuuluvat mallit, joita voi kääntämiseen jälkeen
vielä liu´uttaa ulospäin autosta.
Luovutusperusteet
Istuinpohja tai kääntöistuin autoon voidaan korvata vaikeavammaisen henkilön käyttöön sosiaalitoimen kautta vammaispalvelulain perusteella silloin, kun henkilön toimintakyky on sairauden tai
vamman vuoksi pysyvästi tai pitkäaikaisesti heikentynyt niin, että auton siirtyminen ja siitä poistuminen ei muuten onnistu omatoimisesti tai avustettuna. Edellytyksenä on, että:
-
auton käyttötarve on henkilön kokonaiselämäntilanteen kannalta välttämätön
muut siirtymisen menetelmät ja kevyemmät apuvälinevaihtoehdot on kokeiltu terveydenhuollon ammattilaisen ohjauksessa (esim. toiminta-, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja) ja
todettu riittämättömiksi.
12 12 15 Henkilönnostolaitteet, autoon asennettavat, (eivät nosta pyörätuolia)
Autoon kiinnitetyt laitteet henkilön nostamiseksi autoon ja autosta pois.
Luovutusperusteet
Pyörätuolissa istuvan vaikeavammaisen henkilön autoon tai autosta pois nostamiseksi tarvittavan
nostolaitteen hankintakustannukset voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella. Laite on kunnan omaisuutta ja se voidaan luovuttaa sellaisen pyörätuolia tai sähköpyörätuolia käyttävän henkilön käyttöön, joka ei avustettunakaan pääse siirtymään autoon muilla keinoilla.
Luovuttamisen edellytyksenä on:
-
muut siirtymismenetelmät ja kevyemmät apuvälinevaihtoehdot on kokeiltu terveydenhuollon
ammattilaisen ohjauksessa (esim. toiminta-, fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja) ja todettu riittämättömiksi.
72 (139)
-
auton käyttötarve on henkilön kokonaiselämäntilanteen kannalta välttämätöntä ja tarve pitkäaikainen.
nostolaitteen soveltuvuus ja tekniset asennusmahdollisuudet asiakkaan autoon on selvitetty.
12 12 21 Pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavat laitteet
Välineet tyhjän pyörätuolin nostamiseksi autoon tai auton katolle.
Luovutusperusteet
Käsikäyttöisen pyörätuolin autoon tai auton katolle nostavan laitteen hankintakustannuksiin voidaan hakea sosiaalitoimelta korvausta vammaispalvelulain perusteella. Kunta voi korvata laitteen
hankkimisesta aiheutuvat kustannukset ja antaa laitteen asiakkaan käyttöön. Laitteen korvauksesta päätettäessä kiinnitetään huomiota seuraaviin seikkoihin:
-
henkilö on aktiivinen ja käyttää autoa itsenäisesti
henkilö kykenee siirtymään autoon ja autosta omatoimisesti
toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut niin, että pyörätuolin siirtäminen
autoon ja autosta ei onnistu omatoimisesti
auton käyttö on päivittäisten toimintojen ja elämäntilanteen kannalta välttämätöntä ja tarve
on määriteltävissä pitkäaikaiseksi
Nostolaitetta arvioitaessa ja suositeltaessa on varmistettava, että henkilön käyttämä pyörätuoli soveltuu rakenteeltaan nostolaitteella siirrettäväksi.
12 12 24 Välineet pyörätuolin kiinnittämiseksi autoon
Välineet jotka varmistavat pyörätuolin pysymisen paikallaan autossa.
Yleistä
Kun henkilö matkustaa autossa pyörätuolissa istuen esimerkiksi invataksissa, tulee matkustaja
kiinnittää auton turvavyöhön ja pyörätuoli neljästä pisteestä auton rakenteisiin. Pyörätuolin turvavyö tai turvavyösarja tukee matkustajan asentoa, eivätkä täytä liikenneturvallisuusmääräyksiä.
Pyörätuolissa matkustettaessa on hyvä olla helposti kiinnitettävä ja irrotettava päätuki, vaikka
muulloin päätuki ei olisikaan tarpeellinen. Sähköpyörätuolien rakenteissa on useimmiten tehdasvalmisteiset kiinnityskoukut. Manuaalipyörätuoliin ei tarvitse asentaa kiinnityskoukkuja.
Luovutusperusteet
Erilaisten kuljetuksen tai ajon ajaksi pyörätuolin autoon kiinnittämiseen tarkoitettujen koukkujen,
lenkkien ja laitteiden hankintakustannuksia voidaan korvata vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaisen henkilön käytössä olevaan autoon kun:
73 (139)
-
auton käyttötarve on päivittäistä ja henkilön päivittäisten toimintojen ja kokonaiselämäntilanteen kannalta välttämätöntä ja tarve pitkäaikainen.
henkilö matkustaa autossa pyörätuolissa istuen
mikäli sähköpyörätuolia joudutaan kuljettamaan autossa
auton rakenteet ovat riittävän kestävät laitteiden kiinnittämiseen tai rakenteet on vahvistettu.
Korvausta auton käyttöä helpottavien välineiden hankintaan voidaan hakea vammaispalvelulain
perusteella kotikunnan sosiaalitoimesta. Vamman tai sairauden vuoksi välttämättömät, kohtuuhintaiset apuvälineet ja muutostyöt voidaan korvata kokonaan. Apuväline voidaan korvata asiakkaalle
tilanteesta ja apuvälineestä riippuen joko omaksi tai hänen käyttöönsä. Jos apuväline on annettu
henkilölle käytettäväksi, omistus- ja ylläpitovastuu säilyy kunnan sosiaalitoimella. Omaksi luovutetun apuvälineen huolto- ja korjausvastuu on asiakkaalla itsellään. Apuvälineen tarvitsijalle voidaan
luovuttaa myös käytöstä palautunut sopiva väline, jolloin hänelle korvataan välineen asennuksesta
aiheutuneet kustannukset. Korvaus on harkinnanvarainen ja määrärahasidonnainen. Auton käyttöä
helpottavia välttämättömiä apuvälineitä ja muutostöistä voidaan korvata riippumatta siitä, onko
asiakas saanut korvausta auton hankintakuluihin. Vammaispalvelulaki on toissijainen vakuutuslaitosten korvauksiin nähden.
Korvauksen hakeminen:
-
-
Kotikunnan vammaispalvelujen hakemuslomake tai vapaamuotoinen hakemus
Lääkärin lausunto, josta käy ilmi hakijan vamma / sairaus ja sen aiheuttama toimintakyvyn
vajavuus
Asiantuntijan lausunto (esim. toiminta- tai fysioterapeutti, kuntoutusohjaaja), josta käy ilmi
suositeltu apuväline, sen malli ja hankintapaikka sekä välineen merkitys hakijan toimintakyvylle.
Hankintapaikka, kustannusarvio apuvälineestä tai tarvittavista muutostöistä.
12 16 MOPEDIT JA MOOTTORIPYÖRÄT
12 16 06 Mopedit ja moottoripyörät, kolmipyöräiset
12 16 09 Mopedit ja moottoripyörät, nelipyöräiset
Kotikunnan sosiaalitoimi voi vammaispalvelulain perusteella myöntää vammaiselle henkilölle tukea
auton tai muun liikkumisapuvälineen hankintaan. Tuen myöntäminen on riippuvainen kunnan talousarvioon varatuista määrärahoista. Tuen myöntämisen edellytyksenä on hakijan vammasta tai
sairaudesta johtuva välttämätön tarve liikkumisapuvälineen käytölle. Välttämättömällä tarpeella
tarkoitetaan pitkäaikaista ja jatkuvaa tarvetta esim. työssäkäynnin tai opiskelun mahdollistamiseksi.
Korvauksen määrä on puolet todellisista kustannuksista, jotka aiheutuvat auton hankinnasta. Kustannuksia arvioitaessa arvioidaan myös autoveronpalautus ja vanhan auton hinta sekä mahdolliset
muut tuet. Korvausta myönnetään kohtuuhintaisen uuden auton hankintakustannuksiin. Korvaus
74 (139)
myönnetään useimmiten henkilölle, joka ajaa autoa itse, mutta sitä voidaan myöntää myös henkilölle, joka ei toimi kuljettajana tai vammaisen lapsen vanhemmalle.
Liikkumisvälineeseen vamman tai sairauden vuoksi tehtäviin välttämättömiin muutostöihin voidaan
myöntää korvausta vammaispalvelulain perusteella (esim. kääntöistuin).
12 18 POLKUPYÖRÄT
Kohtaan sisältyvät esim. tehostetut polkupyörät.
12 18 03 Polkupyörät
Yleistä
Kaksipyöräistä polkupyörää ei pääsääntöisesti korvata lääkinnällisenä kuntoutuksena vaan perhe
/asiakas hankkii pyörän. Kun perhe hankkii polkupyörän, johon luovutetaan apupyörät, tulee perhettä neuvoa ja ohjata pyörän hankinnassa.
Luovutusperusteet
Käyttäjän omaan polkupyörään voidaan lääkinnällisenä kuntoutuksena korvata lisävarusteita, jotka
mahdollistavat polkupyörän käytön esim. apupyörät (12 18 21) tai ohjaustangon ja polkimien muutostyöt. Polkupyörän muutostöitä voidaan tehdä, kun henkilö sairautensa /vammansa vuoksi (esim.
muutoksia raajojen mittasuhteissa ja nivelliikkuvuuksissa) ei voi ajaa tavanomaisesti varustetulla
pyörällä ja polkupyörän käyttö tukee henkilön kuntoutustavoitteita.
Sähköavusteinen polkupyörä
Sähköavusteinen polkupyörä voidaan korvata erityisperustein, kun se on arjen kannalta välttämätön ja ainoa omatoimisen liikkumisen mahdollistava apuväline. Esim. liikuntavammainen henkilö, joka voi omatoimisesti kulkea matkat asunnon ja työpaikan välillä. Polkupyörän luovuttamisen
edellytyksenä on yksilöllinen terveydenhuollon apuvälineasiantuntija tekemä arviointi. Arvioinnissa
huomioidaan henkilön toimintakyky, apuvälineen tarve, käyttöympäristö sekä otetaan huomioon
pyörän käyttöaika (esim. ei käytössä talviaikana). Pyörän tulee tukea henkilön kuntoutussuunnitelmaan kirjattuja yksilöityjä tavoitteita ja keinoja niiden saavuttamiseksi.
12 18 06 Kolmipyörät jaloin poljettavat
Kolmipyöräiset jaloilla poljettavat polkupyörät
12 18 06 01 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää takana
Kolmipyöräiset polkupyörät, joissa on kaksi pyörää takana lisäämässä pyörän tukevuutta henkilölle, jolla on tasapainovaikeuksia. Pyörällä on helpompi lähteä ajamaan ja pysähtyä kuin kaksipyöräisellä pyörällä.
75 (139)
12 18 06 02 Kolmipyörät jaloin poljettavat, kaksi pyörää edessä
Kolmipyöräiset polkupyörät, joissa on kaksi pyörää edessä lisäämässä pyörän tukevuutta. Pyörää
on helpompi taluttaa ja sen mittasuhteet on helpompi hahmottaa, kun pyörät ovat edessä
Luovutusperusteet
Erityisominaisuuksilla varustettu kolmi- tai nelipyöräinen polkupyörä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä henkilölle, jonka toimintakyky on alentunut siten, että liikkuminen
tavallisella polkupyörällä ei onnistu. Luovuttamisen edellytyksinä voidaan pitää muun muassa seuraavia perusteita:
-
erityisvarusteltuja kolmipyöriä luovutetaan ensisijaisesti lapsille
polkupyörä on päivittäisten toimintojen kannalta välttämätön liikkumisen apuväline
polkupyörä lisää itsenäistä suoriutumista, esim. mahdollistaa asioinnin,
polkupyörän käyttö tukee henkilön kokonaiskuntoutusta ja sitä on arvioitu terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan toimesta sekä otettu kantaa kuntoutussuunnitelmassa
lapsella pyörän käyttö tukee lapsen kehitystä ja osallistumismahdollisuuksia
itsenäisesti pyörällä liikuttaessa tulee varmistua, että käyttäjällä ei ole turvallisuuteen vaikuttavia hahmotus- näkö- tai muistiongelmia
Mikäli polkupyörää käytetään vain ulkoiluun, se katsotaan harrastusvälineeksi. Harrastekäyttöön
tarvittavan vaikeavammaisen henkilön kolme-, neli- tai tandempyörän kustannuksiin voidaan hakea
korvausta vammaispalvelulain perusteella sosiaalitoimesta.
12 18 09 Polkupyörät käsin poljettavat
Kaksi- tai useampipyöräiset käsillä poljettavat polkupyörät.
Käsin poljettava polkupyörä voidaan lainata henkilölle, kun hän ei kykene polkemaan jaloin ja edellä mainitut muut luovutusperusteet täyttyvät.
12 18 12 Potkupyörät ja potkulaudat jalalla työnnettävät
Välineet jotka koostuvat pyörällisestä jalkatasosta ja ohjaussauvasta ja jotka ovat jaloilla työnnettäviä.
Luovutusperusteet
Potkupyörää ja potkulautaa ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
Mikäli apuvälinealan asiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella potkulauta on kuitenkin asiakkaan omatoimisen liikkumisen kannalta välttämätön apuväline eikä esimerkiksi kävelyteline ole riittävä päivittäisten toimintojen suorittamiseksi (esim. asiointi- ja muut matkat) voidaan potkulauta hankkia yksilöllisin perustein lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi. Potkulaudasta
saattavat hyötyä ulkona liikkumisessa esim. lyhytkasvuiset henkilöt.
76 (139)
12 18 15 Tandempyörät ja nelipyöräiset polkupyörät
Poljettavat välineet joissa on kaksi tai useampia istuimia ja pedaaleja niin että useampi kuin yksi
henkilö voi ajaa
12 18 15 01 Tandempyörät
Polkupyörät, jossa kaksi käyttäjää istuu peräkkäin ja kummallakin on omat polkimensa
Luovutusperusteet
Tandempyörä katsotaan harrastevälineeksi. Sen hankintaan voi hakea tukea sosiaalitoimesta
vammaispalvelulain mukaisena harkinnanvaraisena apuvälineenä (esim. näkövammaiset), jolloin
puolet hankintakustannuksista voidaan korvata.
12 18 15 02 Polkupyörät, nelipyöräiset
Polkupyörät, joissa kaksi käyttäjää istuu vierekkäin ja kummallakin on omat polkimensa.
Luovutusperusteet
Nelipyöräistä polkupyörän kustannuksiin voi hakea tukea sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaisena harkinnanvaraisena apuvälineenä, jolloin puolet kustannuksista voidaan korvata.
12 18 15 03 Rikshat
Polkupyörät, joissa on erillinen, selkänojallinen istuinosa kuljetettavaa varten.
Luovutusperusteet
Rikshan hankintakustannuksiin voi hakea tukea sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaisena
harkinnanvaraisena apuvälineenä (esim.kehitysvammaisen lapsen), jolloin puolet kustannuksista
voidaan korvata.
12 18 21 Polkupyörien lisävarusteet
Polkupyörään tehdyt lisäykset tai muutokset, jotta niiden käyttö helpottuisi. Kohtaan sisältyvät
esim. lisämoottorit ja apupyörät.
Luovutusperusteet
Polkupyörien lisävarusteita luovutetaan apuvälinealan asiantuntijan tekemän yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella mahdollistamaan polkupyörän käyttö silloin, kun se henkilön toimintakyvyn vajeen vuoksi ei onnistu ilman lisävarusteita. Tällaisia ovat mm. erityissatula, pohje- ja vartalotuet
sekä teleskooppiapupyörät.
77 (139)
12 22 PYÖRÄTUOLIT IHMISVOIMIN KÄYTETTÄVÄT
Välineet jotka liikkuvat pyörien avulla ja tukevat liikkumisrajoitteisen henkilön kehoa ja joiden liikkuminen on riippuvainen käyttäjästä tai avustajasta. Kohtaan sisältyvät esim. seisten ajet-tavat
pyörätuolit (joissa pyörätuoli pystyy myös nostamaan henkilön seisovaan asentoon ja pitämään
hänet siinä).
12 22 03 Pyörätuolit, käsikäyttöiset
Pyörätuolit, joita käyttäjä itse liikuttaa molemmin käsin joko pyöristä tai kelausvanteista. Koh-taan
sisältyvät esim. etupyöristä kelattavat ja takapyöristä kelattavat pyörätuolit.
Yleiset käsikäyttöisen pyörätuolin luovutusperusteet
Pyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena liikkumisen apuvälineeksi tilanteessa
kun, kävely ei onnistu lainkaan tai onnistuu vain lyhyitä matkoja eivätkä muut kevyemmät apuvälineet anna riittävää tukea. Pyörätuolin tulee mahdollistaa henkilön omatoiminen tai avustettu liikkuminen ja parantaa asiakkaan toimintakykyä.
Pyörätuolin käyttö voi olla perusteltua myös tilanteissa, joissa asiakas selviytyy sisällä liikkumisesta
ilman pyörätuolia, mutta se on kodin ulkopuolella liikkumisen vuoksi välttämätön ja mahdollistaa
esim. asioinnin.
12 22 03 01 Pyörätuolit, ristikkorunkoiset
Pyörätuolit jotka taittuvat kokoon leveyssuunnassa.
12 22 03 02 Pyörätuolit, kiinteärunkoiset
Pyörätuolit joiden runko on kiinteä. Kohtaan sisältyvät mallit, joiden selkänoja taittuu istuimen päälle.
12 22 03 03 Pyörätuolit, lepoasentoon säädettävät
Pyörätuolit jotka voidaan säätää lepoasentoon. Pyörätuolit ovat pehmustettuja ja ne suunniteltu
henkilöille, jotka tarvitsevat hyvän tuen.
Pyörätuoli luovuttaminen määräaikaiseen käyttöön
Luovutusperusteet
Pyörätuoli lainataan määräaikaisen käyttöön, kun käyttö on tilapäistä esimerkiksi leikkauksen tai
tapaturman jälkeen. Pyörätuoli voidaan lainata myös silloin, kun se on välttämätön ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi.
78 (139)
Pyörätuolin luovuttaminen pitkäaikaiseen käyttöön
Luovutusperusteet
Kun pyörätuolin tarve on pitkäaikaista, säännöllistä ja sen käyttö tukee omatoimista suoriutumista,
myönnetään se lääkinnällisenä kuntoutuksena. Pyörätuolin malli ja mitoitus arvioidaan yhdessä
asiakkaan ja terveydenhuollon apuvälinealanasiantuntijan yhteistyönä. Mallia arvioitaessa otetaan
huomioon henkilön toimintakyky, yksilölliset tarpeet ja käyttöympäristö.
Pyörätuolia arvioitaessa on otettava huomioon mm. seuraavat asiat:
-
henkilön toimintakyky (kelaako tuolilla itse vai työntääkö sitä avustaja)
sairauden laatu (etenevä/ stabiili)
pyörätuolin käyttötarve ja -ympäristö
henkilön siirtymistapa pyörätuoliin/ pyörätuolista
pyörätuolin kelattavuus / työnnettävyys
pyörätuolin istuinmukavuus
istuintyynyn yksilöllinen valinta (aina vähintään perustyyny)
rengaskuviointi (käyttöympäristön mukaan)
lisävarusteiden tarve ja saatavuus.
Lainattavien pyörätuolien tulee olla käyttäjilleen turvallisia ja niissä tulee olla kaatumaesteet. Pyörätuolien kunto on tarkastettava aina ennen luovutusta.
12 22 03 04 Seisontapyörätuolit
Pyörätuolit jotka nostavat henkilön seisovaan asentoon ja joita henkilö voi kelata itse istumaasennossa. Nostotoiminto joko kaasujousella, tai sähköisesti.
Luovutusperusteet
Seisomapyörätuoli voidaan luovuttaa henkilölle, joka sairauden tai vamman vuoksi alentuneen
toimintakykynsä vuoksi tarvitsee pyörätuolin liikkumisen apuvälineeksi ja pystyy seisoen tekemään
esim. kotitöitä.
Edellytyksenä on, että:
-
säännöllisesti tapahtuvalle pystyasennon harjoittamiselle on lääketieteellisesti todetut perusteet ja kuntoutukselliset tavoitteet
mahdollistaa itsenäisen pystyasennon harjoittamisen
seisomapyörätuoli korvaa erillisen seisomatelineen
lisää itsenäistä selviytymistä päivittäisissä toiminnoissa
keventää merkittävästi omaisen / avustajan työtä (henkilön avustaminen seisomatelineeseen on vaikeaa ja kohtuuttoman raskasta).
Henkilön tulee pystyä itsenäisesti kelaamaan pyörätuolia sisätiloissa ja käyttämään seisomaa nousumekanismia tarkoituksenmukaisesti ja turvallisesti.
79 (139)
Seisontapyörätuoli ei korvaa kokonaan liikkumisessa tarvittavaa pyörätuolia mm. painonsa vuoksi.
12 22 03 05 Erityispyörätuolit
Pyörätuolit joita käytetään esimerkiksi lajikohtaisessa urheilussa.
Luovutusperusteet
Urheilussa käytettäviä pyörätuoleja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
12 22 06 Pyörätuolit, kampikäyttöiset
Pyörätuolit joita käyttäjä itse liikuttaa käsin kahden kammen avulla.
Luovutusperusteet
Kampikäyttöinen pyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella henkilölle, jolla pyörätuolin käytön yleiset edellytykset täyttyvät eikä hän käsien motoriikan, liikkeiden hallinnan häiriöiden tai liikeratojen rajoittuneisuuden vuoksi pysty kelaamaan pyörätuolilla.
12 22 09 Pyörätuolit, käsikäyttöiset, toisen puolen pyörästä kelattavat
Pyörätuolit joita käyttäjä itse liikuttaa yhdellä kädellään.
Luovutusperusteet
Yhdellä kädellä kelattava pyörätuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi
terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella henkilölle, jolla pyörätuolin
käytön yleiset edellytykset täyttyvät eikä hän pysty sairauden tai vamman aiheuttaman käsien toimintavajeen vuoksi kelaamaan kaksikätisesti.
12 22 12
Pyörätuolit, käsikäyttöiset/sähköisesti kelausta tehostavat
Pyörätuolit joita käyttäjä itse liikuttaa käsin työntämällä kelausvanteista ja joissa on sähkömekanismi helpottamaan pyörän pyörimistä.
Luovutusperusteet
Sähköinen kelauksen keventäjä on käsikäyttöiseen pyörätuoliin asennettava akkukäyttöinen laite,
joka keventää pyörätuolin kelattavuutta jopa 70%. Sähköinen kelauksen keventäjän käyttöönotto
on perusteltua silloin, kun pyörätuolia käyttävän henkilön itsenäinen suoriutuminen on rajoittunut
sen vuoksi, että hän lihasvoiman heikkouden, nivelten kipeytymisen / rasituksen siedon tai muun
toimintarajoituksen vuoksi ei kykene kelaamaan pyörätuolia kuin hyvin lyhyitä matkoja. Sähköisen
kelauksen keventäjän tulee tukea asiakkaan kokonaiskuntoutusta ja lisätä omatoimisuutta sekä
laajentaa hänen elämänpiiriään, osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia.
80 (139)
Käyttäjältä edellytetään:
-
Kaksikätisen kelaamisen hallintaa
Riittävää näkö- ja ympäristön havainnointikykyä
Apuvälineen säilytykseen ja lataamiseen soveltuvaa lämmintä ja kuivaa tilaa
12 22 15 Pyörätuolit, jalkakäyttöiset
Pyörätuolit joita käyttäjä itse liikuttaa jalan/jalkojen avulla.
Luovutusperusteet
Jalkakäyttöinen pyörätuoli voidaan luovuttaa henkilölle, jolla pyörätuolin käyttöönoton yleiset edellytykset täyttyvät eikä hän sairauden tai vamman aiheuttaman yläraajojen toimintavajeen vuoksi
pysty käyttämään pyörätuolia käsillään. Edellytyksenä on, että alaraajat tai toinen alaraaja toimivat
siinä määrin, että pyörätuolin liikuttaminen jalalla lattiasta potkutellen onnistuu.
Jalkakäyttöinen pyörätuoli on yleensä tavanomainen pyörätuoli, jonka istuinkorkeus on säädetty
niin matalaksi, että jalat / jalka ylettyy lattiaan.
12 22 18 Pyörätuolit avustajan ohjaamat, käsikäyttöiset
Pyörätuolit joita avustaja liikuttaa ja ohjaa työntämällä molemmin käsin pyörätuolin työntökahvoista.
Luovutusperusteet
Kuljetuspyörätuoli voidaan luovuttaa pyörätuolia tarvitsevalle henkilölle, joka ei kykene kelaamaan
itse ja tarvitsee toisen henkilön apua. Lyhytaikaiseen kuljettamiseen riittää usein peruspyörätuoli.
Kun pyörätuolin käyttö on päivittäistä ja henkilön heikon vartalonhallinnan vuoksi tarvitaan tukevaa,
mahdollisesti kulmasäädettävää istuin- ja/tai selkäosaa luovutetaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella lisävarusteltu kuljetuspyörätuoli.
12 22 21 Pyörätuolit, avustajan ohjaamat, sähkökäyttöiset
Pyörätuolit joita avustaja liikuttaa työntäen molemmin käsin pyörätuolin työntökahvoista ja joissa on
sähköinen mekanismi helpottamaan pyörän pyörimistä.
Pyörätuoli voidaan luovuttaa / hankkia liikkumisen apuvälineeksi tilanteessa kun, kävely ei onnistu
tai onnistuu vain lyhyitä matkoja eivätkä muut kevyemmät vaihtoehdot anna riittävää tukea. Pyörätuolin tulee mahdollistaa henkilön omatoiminen tai avustettu liikkuminen ja parantaa asiakkaan
toimintakykyä.
Pyörätuolin käyttö voi olla perusteltua myös tilanteissa, joissa asiakas selviytyy sisällä liikkumisesta
ilman pyörätuolia, mutta se on kodin ulkopuolella liikkumisen vuoksi välttämätön ja mahdollistaa
esim. asioinnin.
81 (139)
Pyörätuoli voidaan myös lainata määräaikaisesti, avustajan kanssa ulkoilua varten. Tällöin käytön
tulee olla säännöllistä, vähintään viikoittain tapahtuvaa.
Lyhytaikaista käyttöä varten lainaus on myös perusteltu, kun alaraajan kuormittaminen on rajoitettu
tapaturman tai kirurgisen toimenpiteen jälkeen määräaikaisesti ja kotiutumisen yhteydessä on arvioitu etteivät muut kevyemmät vaihtoehdot anna riittävää tukea.
12 23 SÄHKÖPYÖRÄTUOLIT
Välineet joissa on sähkömoottori, joka liikuttaa pyörätuolia, ja jotka tukevat liikkumisrajoitteisen
henkilön kehoa. Kohtaan sisältyvät esim. sähkökäyttöiset seisten ajettavat pyörätuolit (joissa pyörätuoli pystyy myös nostamaan henkilön seisovaan asentoon ja pitämään hänet siinä).
Yleistä
Sähköinen liikkumisen apuväline mahdollistaa käyttäjän omatoimisen liikkumisen / ulkoilemisen ja
parantaa asiakkaan osallistumismahdollisuuksia ja laajentaa hänen elämänpiiriään.
Sähköisiä liikkumisen apuvälineitä arvioitaessa tehdään laaja, kokonaisvaltainen arviointi. Ajoarvio
tehdään myös kotiympäristössä. Apuvälinettä arvioitaessa tulee arvioida apuvälineen käyttöympäristö sekä apuvälineen säilytys- ja latauspaikka. Apuvälineen käyttäjän tulee pystyä käyttämään
sähköpyörätuolia oma ja ympäristön turvallisuus huomioiden. Laitteen säilytykseen ja lataamiseen
suositellaan kuivaa tila, jonka lämpötila on vähintään 10 astetta. Sähkömopon tai – pyörätuolin
käyttäjää on ohjattava huolellisesti laitteen käytössä sekä seurattava laitteen käyttöä.
12 23 03 Sähköpyörätuolit, mekaaninen ohjaus (sähkömopo)
Sähkökäyttöiset pyörätuolit, joissa ohjaus toimii muuttamalla mekaanisesti pyörien suuntaa ilman
sähkövoimaa. Kohtaan sisältyvät esim. skootterit
Sähkömopon käyttäjältä edellytetään yllä mainittujen luovutusperusteiden lisäksi hyvää yläraajojen
toimintakykyä ja vartalon hallintaa sekä kykyä siirtyä itsenäisesti mopoon tai siitä pois.
12 23 06 Sähköpyörätuolit, sähköinen ohjaus (sähköpyörätuoli)
Sähkökäyttöiset pyörätuolit, joissa on sähköinen ohjausjärjestelmä
Luovutusperusteet
Sähköpyörätuoli tai -mopo voidaan luovuttaa henkilölle, jolla on vaikea liikuntavamma tai pitkäaikainen liikkumista vaikeuttava sairaus ja lisäksi yläraajojen voima tai toimintakyky on riittämätön
käsikäyttöisellä pyörätuolilla liikkumiseen. Apuvälineen tulee tukea henkilön kuntoutuksellisia tavoitteita.
Asiakkaan tulee olla motivoitunut laitteen käyttöön eikä hänellä saa olla laitteen käyttöä estäviä
tekijöitä. Sähköisen liikkumisvälineen käyttäjältä edellytetään:
82 (139)
-
motivaatiota laitteen käytön harjoitteluun ja käyttöön
ohjaustavan hallintaa
riittävää ympäristön havainnointi- ja näkökykyä
muiden liikkujien ja liikenteen huomioimiskykyä ja ymmärrystä (liikenteenlukutaitoa)
esteetöntä kulkumahdollisuutta käyttöympäristössä
Pääsääntöisesti asiakkaan käyttöön luovutetaan yksi sähköpyörätuoli. Terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella voidaan yksilöllisistä tarpeista johtuen tai esim.
asuin-, maasto- ja muut käyttöolosuhteet huomioon ottaen luovuttaa kaksi sähkötoimista liikkumisen apuvälinettä.
Sovelluksia:
-
-
-
Asunto on niin pieni, että siellä mahtuu liikkumaan vain puhtaasti sisäkäyttöön tarkoitetulla
sähköpyörätuolilla, jolloin ulkona liikkumisen mahdollistamiseksi tarvitaan ulkokäyttöön
suunniteltu sähköpyörätuoli.
Henkilö osallistuu paljon järjestö- ym. toimintaan, joihin hän kulkee omalla autolla ja tarvitsee mukaansa manuaalisen pyörätuolin tai kevytrakenteisen sähköpyörätuolin ta sähköisen
kelauksenkevennyslaitteen.
Kun henkilö asuu mäkisessä maastossa saattaa hän tarvita asiointimatkoille ja esim. postin
hakemiseen riittävän suorituskykyisen ulkokäyttöön soveltuvan sähköpyörätuolin.
Sähkömopon tai – pyörätuolin käyttäjää on ohjattava huolellisesti laitteen käytössä ja seurattava
laitteen käyttöä.
Huom! Lapsen kuljettaminen sähköpyörätuolissa tai sähkömopossa on turvallisuussyistä ehdottomasti kielletty.
Sähköpyörätuolien ja – mopojen lisävarusteet
Sähköpyörätuolien ja – mopojen lisävarusteita (esim. sadepeitteet ja -kuomut) ei luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Laitteisiin hankitaan tarvittaessa välttämättömät lisävarusteet kuten teline
tai muu kiinnitysmekanismi hengityslaitteelle, happipullolle, kävelytelineelle tai sauvoille.
Muut lisävarusteet.
Esimerkki: Peräkoukku ja -kärry voidaan luovuttaa muun liikkumisapuvälineen kuten pyörätuolin
päivittäiseen ja säännölliseen kuljettamiseen, kun sen mukaan ottaminen on välttämätöntä kohdepaikassa liikkumisessa.
12 23 09 Sähköpyörätuolit, polttomoottorikäyttöiset
Pyörätuolit jotka on varustettu polttomoottorilla.
83 (139)
Luovutusperusteet
Polttomoottorikäyttöisiä sähköpyörätuoleja / mopoja ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Tukea laitteen hankintaan voi hakea kotikunnan sosiaalitoimen vammaispalveluyksiköstä.
12 23 12 Sähköpyörätuolit, avustajan ohjaamat
Sähkökäyttöiset pyörätuolit, jotka on suunniteltu avustajan käytettäviksi.
Luovutusperusteet
Avustajakäyttöinen sähköpyörätuoli voidaan luovuttaa asiakkaalle, kun muut kevyemmät ratkaisut
henkilön kuljettamiseen eivät ole riittävät. Avustajakäyttöinen pyörätuoli voi olla toimiva ratkaisu
esim. silloin, kun avustettavalla on hengityslaite, imulaite tai muita mukaan otettavia välttämättömiä
laitteita ja omatoiminen ajaminen ei ole mahdollista.
12 24 PYÖRÄTUOLIEN LISÄVARUSTEET
Välineet jotka on tarkoitettu käytettäväksi pyörätuolien kanssa. Kohtaan sisältyvät esim. vain ne
lisävarusteet, jotka eivät ole tietyn valmistajan tietyn pyörätuolimalliston lisävarusteita (tuotekohtaiset lisävarusteet ovat osa ko. pyörätuolia).
Manuaalipyörätuoliin kiinnitettävä käsipolkupyörä, sähköinen työntöapulaite, sähköinen ajolaite tai
sähköinen kelauksen keventäjä voidaan luovuttaa yksilöllisen tarpeen ja terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan arvioinnin perusteella erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelukeskuksesta.
12 24 09 Pyörätuolien lisävoimalaitteet
Välineet jotka lisätään käsikäyttöiseen tai ilman lisävoimaa käytettävään pyörätuoliin anta-maan
voimaa ja mekanismin sen ajamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. ohjaus-, hallinta- ja jarrujärjestelmät.
12 24 09 01 Käsipolkulaitteet
Välineet jotka kiinnitetään kelattavan pyörätuolin runkoon ja joita poljetaan käsin.
Luovutusperusteet
Manuaalipyörätuoliin kiinnitettävä käsipolkupyörä katsotaan ensisijaisesti harrastusvälineeksi. Sen
hankintaa voidaan hakea kotikunnan sosiaalitoimen vammaispalveluyksiköstä. Hankinta voidaan
toteuttaa terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, yksilöllisin perustein myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun apuväline lisää oleellisesti omatoimista suoriutumista mm. asioinnissa ja henkilö on motivoitunut liikkumaan sekä sitoutunut laitteen käyttöön. Laitteen käytölle tulee olla olemassa selkeä, kuntoutusta tukeva tavoite.
84 (139)
12 24 09 02 Sähköiset kelauksen keventäjät
Välineet jotka tehostavat kelausta ja jarrutusta pyörätuolia kelattaessa.
Käsikäyttöiseen pyörätuoliin asennettava akkukäyttöinen laite, joka keventää pyörätuoli kelattavuutta jopa 70 %. Kelauksenkeventäjät ovat osoittautuneet toimiviksi ratkaisuiksi esim. etenevissä
lihassairauksissa omatoimisen liikkumisen ylläpitämisessä.
Luovutusperusteet
Sähköinen kelauksen keventäjä voidaan hankkia pyörätuolin käyttäjälle, jonka yläraajojen toimintakyky on heikentynyt voimien vähäisyyden tai nivelten kipeytymisen tai liikerajoitusten vuoksi, eikä
asiakas jaksa kelata kevyesti liikuteltavaa pyörätuolia kuin hyvin lyhyitä matkoja. Sähköisen kelauksen keventäjän tulee tukea asiakkaan kokonaiskuntoutusta ja lisätä omatoimisuutta sekä laajentaa hänen elämänpiiriään ja osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia.
Käyttäjältä edellytetään kaksikätisen kelaamisen hallintaa, riittävää näkö- ja ympäristön havainnointikykyä sekä motivaatiota pyörätuolilla liikkumiseen.
Asiakkaan tai avustajan tulee pystyä asentamaan kelauksen keventäjä pyörätuoliin. Sähköiselle
kelauksen kevennyslaiteelle tulee olla sen säilytykseen ja lataamiseen soveltuvaa tila, jonka lämpötila on vähintään + 10 astetta..
Arviointi
Arviointi on keskitetty erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelukeskukseen ja se tehdään tarvittaessa yhteistyössä paikallisten asiantuntijoiden ja asiakkaan tuntevien henkilöiden kanssa.
Kelauksen keventäjät arvioidaan yhtenä vaihtoehtona, kun pyritään ratkaisemaan asiakkaan liikkumisessa ilmenneitä ongelmia. Muina liikkumisen apuvälineinä voivat kyseeseen tulla joko sähköpyörätuoli tai – mopo.
Mikäli sähköistä liikkumisen apuvälinettä tarvitaan pitkiin päivittäisiin matkoihin, tulee arvioida sähkömopon tai – pyörätuolin hankintaa.
12 24 09 03 Sähköiset ajolaitteet
Välineet jotka kiinnitetään kelattavaan pyörätuoliin ja joiden avulla pyörätuolia voidaan ohjata sähköisesti.
Luovutusperusteet
Sähköinen ajolaite voidaan hankkia lääkinnällisenä kuntoutuksena itsenäisesti asioistaan huolehtivalle henkilölle, kun ajolaite mahdollistaa itsenäisen suoriutumisen eikä henkilön toimintakyky ole
riittävä liikkumiseen kevyempien apuvälineratkaisujen turvin. Hankinta voi olla perusteluta myös
silloin, kun tarvitaan pienikokoista, kevytrakenteista liikkumisen apuvälinettä. Laite ei sovellu ensisijaiseksi ulkona liikkumisen apuvälineeksi vaativassa ympäristöissä.
85 (139)
Arviointi
Arviointi on keskitetty erikoissairaanhoidon apuvälinepalvelukeskukseen ja se tehdään tarvittaessa yhteistyössä paikallisten asiantuntijoiden ja asiakkaan tuntevien henkilöiden kanssa.
Arvioinnissa on syytä pohtia sisäkäyttöön tarkoitetun pyörätuolin hankintaa. Manuaalipyörätuolit,
joihin ajolaite asennetaan, eivät kestä niin kovaa käyttöä kuin sisäkäyttöön tarkoitettu sähköpyörätuoli.
Luovuttamisen perusteena voi olla esim. laitteen kuljettamiseen liittyvät perusteet, kun henkilö
käyttää laitetta eri toimintaympäristöissä ja saa sen kuljetettua mukanaan, mutta sähköpyörätuolin
kuljettaminen ei onnistu.
12 24 09 04 Sähköiset työntöapulaitteet
Välineet joiden antaman sähköisen lisävoiman avulla avustaja työntää pyörätuolia.
Pyörätuolin kuljettamisen keventämiseen tarkoitetun sähköisen työntöapulaitteen ohjaaminen tapahtuu pyörätuolin takaa toisen henkilön käyttämänä. Laite keventää asiakkaan kuljettamista ja
helpottavat siten avustajan työtä.
Luovutusperusteet
Hankitaan yksilöllisen tarpeen perusteella, mikäli väline on arjen kannalta välttämätön ja mahdollistaa henkilön avustamisen ulkona liikkumisessa. Omaisen /avustajan työn helpottamiseksi pyritään
ensisijaisesti järjestämään mahdollisimman kevyesti käsiteltäviä kuljetuspyörätuoleja
Luovuttamisen perusteena voivat olla esim. avustettavan henkilön asuinympäristön mäkisyys tai
maasto-olosuhteet ovat muuten vaikeat ja / tai kun avustettava on huomattavasti kookkaampi ja
painavampi kuin mihin omaisen / avustajan voimat riittävät. Työntöapulaitteen luovuttamista on
syytä arvioida avustettavan kokonaistilanne (esim. iäkäs pariskunta, joista toinen osapuoli hoitaa
kotona sairasta tai vammaista puolisoaan).
Sähköisen työntöapulaitteen käyttöön saannin edellytyksenä on, että avustaja pystyy käyttämään
laitetta turvallisesti ja tarvittaessa asentamaan laitteen pyörätuoliin.
Laitetta tulee säilyttää ja ladata kuivassa, lämpimässä tilassa, jonka lämpötila on vähintään + 10
astetta..
12 24 99 Pyörätuolien muut lisävarusteet
Kohtaan sisältyvät esim. vartalotuet, haarakiilat, päätuet ja nilkkaremmit.
Nokkapyörä
Nokkapyörän tehtävänä on nostaa pyörätuolin pienet etupyörät ilmaan ja mahdollistaa liikkuminen
vaihtelevassa maastossa niin kesällä kuin talvellakin. Nokkapyörä voidaan asentaa kiinteärunkoisiin pyörätuoleihin pikakiinnitysmekanismilla.
86 (139)
Luovutusperusteet
Nokkapyörä voidaan luovuttaa aktiiviselle pyörätuolin käyttäjälle kun:
-
kotiympäristössä kelaaminen on raskasta mm. maaston mäkisyyden vuoksi
nokkapyörä mahdollistaa ympärivuotisen kelaamisen
nokkapyörän käyttö tukee henkilön kuntoutumistavoitteita ja se on kirjattu kuntoutussuunnitelmaan
Nokkapyörä on luovutettu esimerkiksi seuraavin perustein:
Sovellus.1. henkilö pystyy sen avulla liikkumaan aktiivituolilla lumisilla keleillä ja muullakin alustalla
kuin asfaltilla
Sovellus 2. henkilöllä on (avustaja)koira ja ulos on mentävä, vaikka piha olisi auraamattakin.
Sovellus 3. henkilö kelaa työmatkat kesällä Stricker-käsipyöräillä, mutta talvella sillä ei pääse etenemään pyörän sutiessa liukkaalla.
(Lähde: Tynjälä Kristiina, Satakunnan shp)
12 27 MUUT KULKUVÄLINEET
12 27 07 Rattaat
Pyörälliset välineet, joiden avulla kuljetetaan yksi tai useampi henkilö makaavassa tai istuvassa
asennossa ja jotka on suunniteltu avustajan liikuteltaviksi ja ohjattaviksi.
Luovutusperusteet
Rattaiden tarpeen arvioi aina terveydenhuollon apuvälineasiantuntija yhdessä asiakkaan ja/ tai
hänen lähipiirinsä kanssa. Rattaat luovutetaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vammaiselle tai pitkäaikaissairaalle lapselle yksilöllisin perustein silloin, kun kevyemmät ratkaisut ja tavanomaiset rattaat eivät ole riittävät esimerkiksi huonon vartalonhallinnan vuoksi. Rattaiden lisävarusteita kuten sade-/aurinkosuojaa tai hoitolaukkua ei hankita julkisen terveydenhuollon toimesta.
Rattaat saattavat olla hyvä ja toimiva vaihtoehto pyörätuolille esim. vaikeasti liikuntavammaisen
aikuisen kuljettamiseen. Myös muun kuin liikuntavammaisen henkilön kuljettaminen rattaissa voi
olla perustelua; esimerkiksi kehitysvammaisuus ja käytöshäiriö, mikä ilmenee levottomuutena ja
kieltäytymisenä kävellä. Tällöin henkilön kuljettamiseen tarvitaan rattaat tai pyörätuoli. ´
12 27 09 Pulkat, reet ja kelkat
Jalaksiin kiinnitettävät välineet, joiden avulla henkilöä kuljetetaan jään ja lumen päällä.
87 (139)
Luovutusperusteet
Potkukelkkoja / pyöräpotkureita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
12 27 12 Potkukelkat
Jalaksiin kiinnitettävät välineet, joiden avulla henkilöä kuljetetaan jään ja lumen päällä.
mm. pyörälliset potkukelkat.
Luovutusperusteet
Potkukelkkoja / pyöräpotkureita ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
12 27 15 Mahalaudat ja konttausjakkarat
Pyörillä varustetut välineet, joilla maataan tai istutaan ja joita liikutetaan käsillä tai jaloilla lattialla
työntämällä.
Luovutusperusteet
Voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lapselle, kun tavanomaiset liikkumisen apuvälineet eivät sovellu lapsen käyttöön ja väline tukee lapsen kokonaiskuntoutusta, lisää omatoimisuutta, laajentaa
elämänpiiriä, osallistumis- ja liikkumismahdollisuuksia. Esim. pienelle mmc-lapselle omatoimisen
liikkumisen ensimmäiseksi apuvälineeksi.
12 27 18 Pyörälliset makuualustat, polkuautot ja leikkikärryt
Pyörälliset makuualustat ovat liikkuvia tasoja, joiden päällä henkilö makaa ja liikuttaa niitä pyöristä
käsillään, polkuautot ovat pieniä autonmallisia ajokkeja, joita ajetaan polkimilla, leikkikärryt ovat
pyörällisiä liikkumiseen tarkoitettuja leluja, joiden päällä tai sisällä voi istua.
Luovutusperusteet
Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
12 27 21 Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, käyttäjän ohjaamat
Moottorikäyttöiset kulkuvälineet, jotka eivät sisälly muihin alaluokkiin. Kohtaan sisältyvät esim. gokart-ajokit ja lumikelkat. Autot, hidasnopeuksiset, ks. 12 10 06.
Luovutusperusteet
Ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
88 (139)
12 31 SIIRTYMISEN JA KÄÄNTYMISENVÄLINEET
Välineet jotka auttavat muuttamaan asentoja.
Yleistä
Siirtymistä ja kääntymistä helpottavia apuvälineitä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä henkilölle, joka sairaudesta tai vammasta johtuvan toimintakyvyn heikentymisen
vuoksi ei ilman apuvälineitä suoriudu siirtymisestä tai siirtymiseen liittyy selkeä turvallisuusriski.
Apuvälineillä voidaan myös helpottaa vaikeavammaisen henkilön avustajan työtä ja jaksamista.
Siirtyminen tai kääntyminen voi tapahtua itsenäisesti, osittain tai täysin avustettuna. Kun tavoitteena on henkilökunnan ergonomian parantaminen, hankitaan apuvälineet ensisijaisesti työvälineenä.
Palvelukodeissa tulee olla yhteiskäytössä olevat yleisimmät apuvälineet helpottamaan henkilökunnan työtä. Kotona asuvan henkilön avustamisen ja hoitamisen mahdollistavat siirtymisen apuvälineet luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöllisen arvioinnin ja tarpeen mukaan.
Siirtymisen / kääntymisen apuvälineen luovuttamisen edellytyksenä on, että henkilö ja häntä avustavat omaiset tai työntekijät ovat saaneet ohjausta siirtymistekniikoissa ja terveydenhuollon apuvälineasiantuntija on arvioinut apuvälineen toimivuuden ja varmistanut sen turvallisen käytön.
Luovutusperusteet
Voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä edellä kuvatuin perustein, kun siirtyminen/kääntyminen ei onnistu ilman apuvälinettä ja/tai kun tavoitteena on esim. kitkan poistaminen kohonneen painehaavariskin vuoksi.
12 31 03 Liukulaudat, liukumatot ja liukulakanat
Välineet joiden avulla henkilön asentoa tai paikkaa muutetaan käyttämällä liukumistekniikkaa.
12 31 03 01 Liukulaudat
Ohuet tasot, joissa on liukas pinta, jonka toinen pää laitetaan esim. pyörätuolissa istuvan hen-kilön
alle ja toinen pää tuetaan kohteeseen, johon henkilö on siirtymässä.
Luovutusperusteet
Liukulauta voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtyminen ei onnistu
ilman apuvälinettä ja/tai kun tavoitteena on esim. kitkan poistaminen kohonneen painehaavariskin
vuoksi.
12 31 03 02 Liukulakanat
Lakanat joissa on luistava pinta ja jotka laitetaan tavallisen aluslakanan päälle tai tilalle auttamaan
vuoteessa olevan henkilön siirtymistä ja asennonvaihtoa.
89 (139)
Liukulakanan tavoitteena on vähentää kitkaa vuoteessa tai siitä siirtyessä. Kotioloihin voi asiakasta
suositella hankkimaan vuoteeseen satiinikangasta (satiinilakana), mikä vähentää kitkaa ja helpottaa siirtymisiä. Jos kitkan poistaminen on välttämätöntä ja liukulakanan käyttö voidaan perustella,
voidaan se lääkärin päätöksellä hankkia hoitovälineenä hoitovastuuyksikön kustannuksella. Liukulakanaa ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä..
12 31 03 03 Siirtomatot
Siirtomatot ovat topattuja putkimaisia alustoja, joissa on luistava sisäpinta. Alustassa voi olla myös
kahvat, jotka mahdollistavat henkilön kääntämistä ja siirtämistä.
Luovutusperusteet
Siirtomatto voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtyminen/kääntyminen ei onnistu ilman apuvälinettä ja/tai kun tavoitteena on esim. kitkan poistaminen
kohonneen painehaavariskin vuoksi.
12 31 03 04 Liuku- ja siirtokintaat
Välineet henkilön asennon korjaamiseen ja pieniin siirtoihin
Luovutusperusteet
Liuku- ja siirtokinnas voidaan luovuttaa yksilöllisen perustein lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtyminen/kääntyminen ei onnistu ilman apuvälinettä ja/tai kun tavoitteena on esim.
kitkan poistaminen kohonneen painehaavariskin vuoksi.
12 31 06 Kääntölevyt
Välineet jotka auttavat henkilöä pyörähtämään ja joissa käyttäjän jalat asetetaan kääntölevylle pyörähdyksen ajaksi.
12 31 06 01 Kääntölevyt lattialla käytettävät
Pyöreät levyt joiden päälle siirrettävän henkilön jalat asetetaan ennen kuin hänet nostetaan seisomaan tai puoliseisovaan asentoon ja käännetään esim. vuoteesta pyörätuoliin.
12 31 06 02 Kääntölevyt nousutuella
Pyöreät levyt, joiden päälle avustettavan henkilön jalat asetetaan. Kääntölevyssä on tuki johon
tarttumalla ja kiinni pitämällä henkilö voi avustaa siirtoa esim. pyörätuolista sänkyyn.
12 31 06 03 Kääntölevyt istuimella käytettävät
Välineet jotka helpottavat kääntymistä istuvassa asennossa esim. autossa. Pehmeä kääntölevy
mukautuu istuimen muotoihin. Levyn alapinta on liukumatonta ja sisäpinnat hyvin liukuvaa materiaalia.
90 (139)
Luovutusperusteet
Kääntölevy voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun siirtyminen ei onnistu
ilman apuvälinettä tai sitä käytettäessä sekä siirtyminen on oleellisesti helpompaa ja turvallista. Ks.
12 30 Yleistä.
12 31 09 Kohottautumistelineet, siirrettävät
Välineet joista kiinni pitäen henkilö voi kohottaa itseään sängystä, tuolista, jne.
Luovutusperusteet
Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun väline mahdollistaa henkilön
itsenäisen siirtymisen tai vuoteesta ylösnousun ja tukee kotona selviytymistä tai helpottaa henkilön
omaisen/avustajan työtä ja jaksamista.
12 31 12 Köysitikkaat
Toisesta päästä kiinnitetyt välineet, jolla henkilö voi muuttaa asentoaan asteittain.
Luovutusperusteet
Voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun väline mahdollistaa henkilön
itsenäisen siirtymisen vuoteesta ylösnousun.
12 31 15 Nostovyöt ja valjaat
Välineet jotka auttavat henkilöä siirtämään toista henkilöä.
Luovutusperusteet
Nostovyö voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun apuväline parantaa
avustetun siirtymisen turvallisuutta ja helpottaa omaisen/avustajan työtä. Ks. 12.30 Yleistä.
12 31 18 Kantotuolit, -valjaat ja -korit
Yhden tai useamman henkilön käyttämät tukijärjestelmät henkilön siirtämiseen paikasta toiseen.
Luovutusperusteet
Ei luovtueta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
12 31 21 Siirtymistasot
Välineet joiden avulla liikutetaan seisovaa henkilöä lyhyen matkaa.
91 (139)
Luovutusperusteet
Siirtymistaso voidaan luovuttaa terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä henkilölle, joka ei ilman apua pysty siirtymään
lyhyitä matkoja sisätiloissa (esim. vuoteesta saniteettitiloihin), mutta joka kykenee seisomaan avustetun siirron ajan tuen turvin.
12 36 HENKILÖNNOSTOLAITTEET
Laitteet joiden avulla voidaan nostaa henkilö ja muuttaa hänen sijaintiaan ja asentoaan jonkin toiminnon suorittamiseksi.
Yleistä
Henkilönnostolaitteiden avulla voidaan keventävää avustajan tai henkilökunnan työtä. Työnantaja
hankkii työvälineenä henkilönnostolaitteen, kun tavoitteena on parantaa henkilökunnan ergonomiaa ja potilas-/asiakasturvallisuutta.
Potilassiirto ja henkilönnostolaitteen käyttö tulee suunnitella huolella. Nostolaite on tarkoitettu henkilön siirtämiseen esim. vuoteesta pyörätuoliin / suihkutuoliin ja takaisin, ei henkilön kuljettamiseen
huoneitten välillä.
Nostolaitteen mallin valinta tehdään terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan arvioinnin perusteella
kulloisenkin tarpeen mukaisesti. Nostokankailla nostavissa malleissa on nostokankaan valinta tehtävä huolella ja kokeiltava sen sopivuutta eri siirtotilanteissä.
Henkilönostimet huolletaan ja tarkastetaan vuosittain.
12 36 03 Nostolaitteet, pyörälliset, nostokankailla ja /tai valjailla
Laitteisto, jonka avulla voidaan nostaa ja siirtää henkilö istuvassa, puoli-istuvassa tai puolimakuuasennossa. Vartaloa kannatteleva osa koostuu kankaista ja hihnoista.
12 36 04 Nostolaitteet pyörälliset, henkilön seisovassa asennossa siirtävät
Laitteisto, jonka avulla voidaan nostaa henkilö istuvasta asennosta seisovaan asentoon ja siir-tää
häntä seisovassa asennossa; laitteistoa voidaan liikutella vapaasti paikasta toiseen. Vartaloa kannatteleva osa koostuu kankaista ja hihnoista, jalkatuesta ja sääri- ja/tai polvituesta.
12 36 06 Nostolaitteet pyörälliset, kiinteällä istuimella
Laitteisto, jonka avulla voidaan nostaa ja siirtää henkilö istuvassa asennossa. Vartaloa kannatteleva osa koostuu kiinteästä istuimesta tai vastaavasta.
92 (139)
12 36 09 Nostovaunut
Laitteisto, jonka avulla voidaan nostaa ja siirtää henkilö makuuasennossa. Vartaloa kannattelevaa
osaa voidaan nostaa ja laskea mutta ei kääntää vaakatasossa.
Luovutusperusteet
Siirrettävät henkilönnostolaitteet luovutetaan helpottamaan avustajan työtä ja suorittamaan siirto
turvallisesti sekä mahdollistamaan osaltaan kotona asuminen. Ks. yleistä.
Luovuttamisen edellytyksensä on



siirtyminen avustettuna kevyempien apuvälineratkaisujen turvin ei onnistu
siirtyminen muilla keinoin ei ole turvallista
siirtyminen muilla keinoin kuormittaa kohtuuttomasti avustajaa.
12 36 12 Nostolaitteet, seinään, lattiaan ja/tai kattoon kiinnitettävät
Laitteisto, jonka avulla henkilö voidaan nostaa ja siirtää henkilö laitteiston sallimassa tilassa. Kohtaan sisältyvät esim. uima-altaiden hissit.
Kiinteästi asennettavat nostolaitteet (esim. kattonosturit) myönnetään sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaisena apuvälineenä. Sosiaalitoimi edellyttää asiakkaan tekemän hakemuksen
lisäksi terveydenhuollon ammattilaisen tekemää arviointia ja lausuntoa apuvälineen tarpeellisuudesta sekä perusteluja, miksi esim. siirrettävän nosturin käyttö ei ole mahdollista.
12 36 21 Vartaloa kannattelevat osat nostolaitteisiin
Välineet jotka tukevat nostolaitteella nostettavaa henkilöä. Kohtaan sisältyvät esim. nostokankaat, istuimet ja -paarit sekä WC-istuimet kiinteisiin ja liikuteltaviin henkilönnostimiin.
Yleistä
Henkilönostimen käytön edellytyksenä on noston mahdollistava ja nostettavaa henkilöä tukeva
osa. Henkilönostinta hankittaessa nostoliinan arviointiin ja mallin valintaan tulee käyttää riittävästi
aikaa. Nostoliina voidaan hankkia toiselta palveluntuottajalta kuin nostin. Tavoitteena on löytää
asiakkaan tarpeisiin soveltuva nostoliina. Asiakas saattaa tarvita nostoliinat yleissiirtoihin, suihkuliinan pesujen yhteydessä käytettäväksi ja hygienialiinan wc-toimintoihin.
Asumispalveluyksikkö hankkii nostolaitehankinnan yhteydessä myös yleiskäyttöön soveltuvan nostokankaan. Asumisyksikössä asuvan henkilön yksilöllisen tarpeen mukainen nostoliina luovutetaan
lääkinnällisenä kuntoutuksena julkisen terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin
perusteella.
93 (139)
12 36 21 01 Nostokankaat erilliset reisituet
Matalat tai korkeamalliset yleisliinat, joissa henkilö istuu jalat erikseen tuettuina reisien alta (ns. Ukangas).
12 36 21 02 Nostokankaat yhtenäinen reisituki
Matalat tai korkeamalliset yleisliinat, joissa henkilön jalat on tuettu reisien alta yhtenäisellä liinalla.
12 36 21 03 Hygieniakäyttöön nostokankaat
Nostokankaat joita käytetään peseytymis- ja WC-toimissa.
12 36 21 04 Amputaationostokankaat
Matalat tai korkeamalliset liinat, jotka tukevat alaraaja-amputoidun henkilön istuma-asentoon.
12 36 21 05 Kaksiosaiset nostokankaat
Kaksiosaiset liinat, joissa toinen osa liinasta nostaa kainaloiden alta, toinen reisien alta.
Luovutusperusteet
Nostoliina luovutetaan nostolaitteen käyttäjälle terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän
yksilöllisen arvioinnin perusteella.
12 36 21 06 Nostoliivit
Nostoliivit joita käytetään kävely- ja tasapainoharjoituksiin ja voidaan käyttää myös WC-käyntien
yhteydessä.
Luovutusperusteet
Harjoitusvälineenä käytettäviä nostoliivejä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä.
12 36 21 07 Kainalokoukut
Molempien kainaloiden alle tulevat pehmustetut nostokoukut.
12 36 21 08 Nostopaarit ja makuuliinat
Vartaloa kannattelevat osat, joilla nostetaan makaavassa asennossa oleva henkilö.
Luovutusperusteet
Nostopaari tai makuuliina voidaan hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella henkilölle, jota nostetaan ja siirretään henkilönostolaitteen avulle eikä siirto onnistu henkilön terveydentilan tai toimintakyvystä johtuvien rajoitteiden vuoksi tavanomaista nostoliinaa käyttäen.
94 (139)
12 39 SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET
Välineet jotka auttavat suunnistautumisessa ja ympäristön tarkkailemisessa ja/tai tunnistamisessa.
Ks. näön apuvälineet.
15 KODINHOITOVÄLINEET
Kohtaan sisältyvät esim. syömisen ja juomisen apuvälineet.
15 03 RUOANLAITTOVÄLINEET
Kohtaan sisältyvät esim. talousvaa´at, dieettivaa´at, tilavuusmitat ja tilavuusmittasetit, keitto- ja
paistolämpömittarit, voinjakajat, ajastimet ja nestetason ilmaisimet.
15 03 06 Leikkuu- ja pilkkomisvälineet
Kohtaan sisältyvät esim. siivuttajat, veitset, leikkuulaudat, juustohöylät, munankeltuaisen erottelijat,
munaleikkurit, sipulinpitimet ja -raastimet. Kohtaan eivät sisälly ruoanvalmistuskoneet
15 03 09 Puhdistus- ja kuorimisvälineet
15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet
15 03 06 01 Siivuttajat ja leikkurit
Laitteet jotka viipaloivat juustoja, leipiä tai muita ruoka-aineita
15 03 06 02 Leikkuuveitset
Veitset joilla leikataan eri ruoka-aineita. Kohtaan sisältyvät veitset, joissa on pystykahva
15 03 06 03 Leikkuulaudat
Alustat joiden päällä leikataan ruoka-aineita
15 03 06 04 Juustohöylät
Välineet joilla höylätään kovista juustoista viipaleita. Kohtaan sisältyvät juustohöylät, joissa pysty
kahva
15 03 06 05 Raastimet
Välineet joilla raastetaan juureksia, vihanneksia tai juustoja pieniksi muruiksi tai suikaleiksi
15 03 06 06 Hakkurit
Välineet joilla pienennetään vihanneksia tai juureksia pieneksi palasiksi hakkaamalla
95 (139)
15 03 09 Puhdistus- ja kuorimavälineet
Kohtaan sisältyvät esim. juuresharjat, perunankuorimet (käsi- ja sähkökäyttöiset), perunanpitimet
ja siemenkodanpoistimet
15 03 09 01 Juuresharjat
Harjat juuresten puhdistamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. imukuppikiinnityksellä varustetut juuresharjat
15 03 09 02 Kuorimaveitset
Välineet vihannesten ja hedelmien kuorimiseen. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi ruuvi- ja imukuppikiinnityksellä varustetut kuorimet
15 03 09 03 Vihannes- tai hedelmäpitimet
Välineet jotka kiinnittävät vihanneksen tai hedelmän esimerkiksi piikein käsittelyn ajaksi
15 03 09 04 Siemenkodan poistimet
Välineet joiden avulla poistetaan hedelmän siemenkota
15 03 12 Leivontavälineet
Kohtaan sisältyvät esim. kaulimet, kakkuvuoat ja leivonta-astiat. Kohtaan eivät sisälly ruoanvalmistuskoneet
15 03 18 Keittämis- ja paistamisvälineet
Kohtaan sisältyvät esim. keittoastiat, paistinpannut, munankeittimet, kahvin- ja teenkeittimet, kattilanpitimet/-kahvat, läviköt, paistinpannun suojat, vihanneskorit, munankeittotelineet ja paistopihdit,
pannut, keittiövälineet
15 06 ASTIANPESUVÄLINEET
15 06 06 Tiski- ja pulloharjat
15 06 15 Tiskiliinan vääntimet
Välineet joita käytetään puristamaan ylimääräinen vesi pois rätistä
96 (139)
15 09 SYÖMISEN JA JUOMISEN APUVÄLINEET
15 09 13 Ruokailuvälineet ja pillit
Välineet joita käytetään syödessä, ruokaa leikattaessa tai joiden päällä/sisällä/läpi ruoka viedään
astiasta syöjän suuhun.
15 09 16 Mukit, lasit, kupit ja niiden aluslautaset
15 09 16 01 Juomalasit
Kahvattomat ja korvattomat välineet, joiden avulla juodaan nesteitä. Kohtaan sisältyvät pikarimalliset juoma-astiat ja nokkamukit
15 09 16 02 Kahvalliset kupit ja mukit
Juoma-astiat joissa on yksi tai kaksi korvaa tai kahvaa tarttumiseen
15 09 18 Lautaset ja ruokailukulhot
Kohtaan sisältyvät esim. lämpölautaset, kuvulliset tai kahvalliset kulhot ja voileipälaudat
15 09 18 01 Ruokalautaset
Kohtaan sisältyvät esim. matalat ja syvät ruokalautaset ja –kulhot
15 09 18 02 Voileipälaudat
Matalareunaiset alustat, joiden reunoja vasten leipä tuetaan voitelun ajaksi
15 09 21 Lautasen reunukset
Kaarevat reunukset, jotka voidaan asettaa lautaseen kohottamaan sen reunaa
15 15 OMPELU- JA VAATEHUOLTOVÄLINEET
15 15 21 Sakset
15 15 21 01 Yleissakset
Sakset joiden terät avataan ja suljetaan sormivoimin. Kohtaan sisältyvät esimerkiksi vasenkätisille
suunnitellut sakset
15 15 21 02 Joustosakset
Sakset joiden terät palautuvat auki jousen tai joustosangan avulla
97 (139)
Luovutusperusteet
Kodinhoitoon liittyvät, tavanomaiset välineet hankkii jokainen itse. Lääkinnällisenä kuntoutuksena
voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvion, kokeilun ja suosituksen perusteella hankkia kodinhoitoon ja ruokailuun liittyviä erikoisvalmisteisia välineitä henkilölle,
jonka toimintakyky on sairauden tai vamman vuoksi alentunut niin ettei hän suoriudu kodin hoitoon
liittyvistä tehtävistä tai ruokailusta tavanomaisin ratkaisuin.
Hankinnan / luovutuksen edellytyksenä on että apuvälineen tulee olla päivittäisistä toiminnoista
suoriutumisen kannalta välttämätön ja sen tulee kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa tai hienomotoriikkaa tai vähentää niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja ehkäistä vamman pahenemista
(esim. nivelen virheasento).
15 09 27 Syömislaitteet
Virralla tai käsikäyttöisesti toimivat välineet avustamaan henkilön syömistä.
Luovutusperusteet
Mekaanisia ja sähköisiä syömislaitteita voidaan hankkia/lainata henkilölle, jolla on vaikeuksia syödä itsenäisesti käsien vaikeiden toimintarajoitteiden vuoksi. Apuväline voidaan luovuttaa käyttöön
toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin, kokeilun
ja suosituksen perusteella, kun muut syömisen apuvälineratkaisut eivät ole riittävät tavoitteen saavuttamiseksi. Asiakkaan tulee olla sitoutunut laitteen käyttöön.
18 ASUNTOJEN JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET JA LISÄLAITTEET
18 03 PÖYDÄT
18 03 03 Työpöydät
Kohtaan sisältyvät esim. kirjoituskonepöydät, kiinteät tai irralliset päätepöydät, pyörivät pöydät
18 03 06 Lukupöydät ja pulpetit
18 03 15 Vuodepöydät
Pöydät jotka on suunniteltu pidettäviksi vuoteessa, sen päällä tai vieressä.
Luovutusperusteet
Erikoisvarustellut pöydät, esimerkiksi työ-, luku- tai vuodepöytä voidaan lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mikäli henkilö sairauden tai vamman seurauksena alentuneen toimintaky-
98 (139)
kynsä vuoksi ei pysty suoriutumaan välttämättömistä päivittäisistä toiminnoistaan tavanomaisin
ratkaisuin.
Tällaisia tilanteita voi olla mm. luku- ja vuodepöydän käyttöönotto pääasiassa vuoteessa olevalle
henkilölle mahdollistamaan omatoiminen ruokailu, lukeminen ym. vastaavat toiminnot. Luku- ja
vuodepöytä voidaan lainata myös vaikeavammaisen henkilön kotihoidon helpottamiseksi. Perusteltua on myös säädettävän työpöydän hankkiminen henkilölle, jonka käsien motoriikka on sairauden
tai vamman vuoksi häiriintynyt siten, että hallittu toiminta edellyttää pöydän kallistus- tai muuta säätömahdollisuutta, joita ei tavanomaisissa pöydissä ole.
Pöydän hankinnan edellytyksenä on terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemä arviointi johon liittyy ergonomiaohjaus sekä arviointi kevyempien apuvälineratkaisujen toimivuudesta. Mikäli
niillä ja istuma-asennon tai mahdollisen työtuolin säädöllä ei saavuteta riittävää vaikutusta toimintakykyyn voidaan päätyä erikoisvarustellun pöydän luovuttamiseen lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä.
Huonekaluliikkeistä ym. saatavia tavanomaisia pöytiä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä.
18 06 VALAISIMET
18 06 06 Luku- ja työskentelyvalaisimet
Valot jotka valaisevat tietyn alueen helpottamaan tiettyä toimintaa
Luovutusperusteet
Asiakas hankkii luku- ja työskentelyvalaisimet pääsääntöisesti itse. Valaistuksen muutostyöt voidaan kustantaa sosiaalitoimen toimesta vammaispalvelulain mukaisina asunnon muutostöinä, kun
näkövammaisen henkilön liikkuminen ja toimiminen kotona ei ole turvallista normaalivalaistuksessa
18 06 06 02 Suurennuslasivalaisimet
Valaisimet joihin on liitetty suurennuslasi.
Luovutusperusteet
Suurennuslasivalaisin voidaan luovuttaa näkövammaiselle henkilölle yksilöllisen tarvearvioinnin
perusteella osana näön kuntoutusta.
18 09 ISTUIMET
Kohtaan sisältyvät esim. työ- ja toimistotuolit
99 (139)
18 09 03 Tuolit
18 09 03 01 Korkeat tuolit
Tuolit joissa tavallista korkeampi istuinkorkeus, joka helpottaa istuutumista ja ylösnousua, nk. reumatuolit.
18 09 03 02 Työtuolit, mekaaninen korkeussäätö
Työtuolit joiden korkeutta voidaan säätää mekaanisesti jousella tai hydraulisesti. Kohtaan sisältyvät
esim. satulatuolit
18 09 03 03 Työtuolit, sähköinen korkeussäätö
Työtuolit joiden korkeutta voidaan säätää sähköisesti
Korkeat tuolit, joissa voi seisoma-asennossa tukeutua kallistettavaan istuimeen
Luovutusperusteet
Erityisvarusteltu työtuoli voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä henkilölle, joka sairauden tai vamman
surauksena alentuneen toimintakykynsä vuoksi ei selviydy välttämättömistä päivittäisistä toiminnoistaan tavanomaisen tuolin turvin, vaan tarvitsee varustelultaan tai säädettävyydeltään erikoisvarustellun tuolin. Tällaisia tilanteita voi olla esim. pyörällisen käsijarrulla keskuslukittavan työtuolin
hankinta henkilölle, joka ei jaksa seisoa tai kävellä niin paljon, että suoriutuisi esimerkiksi keittiöaskareista ilman pyörällistä tuolia. Tällainen voidaan luovuttaa myös pyörätuolia käyttävälle henkilölle, mikäli toimiminen pyörätuolista käsin ei esim. ulottuvuuden tai tilan käytöllisistä syistä ole mahdollista.
Sähkösäätöinen työtuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mahdollistamaan omatoiminen ylösnousu.
Työssä käyvälle henkilölle työtuolin hankkii ensisijaisesti työnantaja ja erikoistapauksissa korvausta hankintakuluihin voi hakea KELA:lta. Opetustoimi on velvollinen järjestämään perusopetuksessa olevalle vammaiselle oppilaalle koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet.
18 09 06 Jakkarat ja seisontatuolit
Istuimet joissa on yksi tai useampia jalkoja mutta ei selkä- tai käsinojia. Seisontatuolit ovat korkeita
istuimia, jotka tukevat seisovaa tai melkein-seisovaa henkilöä. Kohtaan sisältyvät esim. työjakkarat.
18 09 06 02 Polvitukituolit
Tuolit joissa istujan polvet tukeutuvat polvitukiin
100 (139)
18 09 06 03 Seisontatuolit
Korkeat tuolit, joissa voi seisoma-asennossa tukeutua kallistettavaan istuimeen
Luovutusperusteet
Seisontatuoli voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi, kun henkilö vamman tai sairauden aiheuttaman
toimintakyvyn aleneman vuoksi ei pysty suoriutumaan seisten tehtävistä, välttämättömistä päivittäisistä toiminnoistaan kuten tiskaamisesta, silittämisestä tms. ilman tukea, mutta suoriutuu niistä
seisontatuolia käyttäen.
Seisontatuen hankinnan edellytyksenä on että:
- kyseisiä toimia ei ole mahdollista tehdä tavanomaista tuolia käyttäen
- henkilö ei esim. vaikeiden lonkkien liikerajoitusten vuoksi pysty istumaan
- tarve on pitkäaikainen / pysyväisluonteinen
- seisontatuki lisää henkilön omatoimisuutta
18 09 09 Lonkkatuolit
Tuolit joissa on yksi tai kaksi kallistuvaa osaa etuosassa. Kohtaan sisältyvät esim. artrodeesituolit
Lonkkatuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi henkilölle, joka sairauden
tai vamman seurauksena syntyneen lonkan vaikean liikerajoituksen vuoksi ei pysty istumaan tavallisella tai korotetulla tuolilla. Hankinnan edellytyksenä on, että tarve on pitkäaikainen / pysyväisluonteinen. Lyhytaikaiseen tarpeeseen, kuten lonkan keinonivelleikkauksen jälkeen lainataan asiakkaalle ensisijaisesti lonkkatyyny.
18 09 12 Kohottautumistuolit ja –istuimet
Kohtaan sisältyvät esim. jousilla toimivat tuolit ja istuimet
Kohottautumistuoleilla tarkoitetaan tuoleja, jotka helpottavat seisomaan nousemista. Tuolin istuinkorkeus voi olla tavallista korkeampi tai sen istuinosa nousee seisomaan noustessa ja näin avustaa suoritusta.
Luovutusperusteet
Kohottautumistuoli voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun istumasta seisomaan nousu ei onnistu
omatoimisesti tavalliselta tuolilta tai korotustyynyllä varustetulta/ korkeajalkaiselta tuolilta, mutta
onnistuu kohottautumistuolin avulla.
101 (139)
18 09 21 Tuolit, erityisvalmisteiset, lasten erityistuolit
Tuolit jotka vastaavat erityisvaatimuksiin. Kohtaan sisältyvät esim. lastentuolit, istumasäkit,
lattiaistuimet jne.
Luovutusperusteet
Erityistuoli voidaan luovuttaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle hyvän istuma-asennon
tai työskentelyasennon saavuttamiseksi terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun tavanomaisilla ratkaisuilla ei löydetä yksilöllistä tarpeenmukaista ratkaisua.
Erityistuolin käyttö voi olla perusteltua esim. spastisuuden vähentämiseksi, hypotonuksen aktivoimiseksi tai virheasentojen ehkäisemiskeksi.
18 09 24 Tuolin nosto- ja siirtolaitteet
Pyörättömän tuolin kuljetusvälineet istujan kanssa tai ilman
Luovutusperusteet
Tuolin nosto- ja siirtolaitteet eivät ole lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä.
18 09 27 Jalkajakkarat ja jalkatuet
Välineet jotka tukevat istuvan henkilön sääriä ja/tai jalkoja. Kohtaan sisältyvät esim. tynkätuet
Luovutusperusteet
Jakkara- tai jalkatuki voidaan lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella yksilöllisin perustein esimerkiksi turvotuksen
tai nivelkontraktuurien ehkäisemiseksi.
18 09 31 Istuimet, istuinkokoonpanot ja abduktioalustat
Istuimet ja lisävarusteet jotka korjaavat ja/tai ylläpitävät oikeaa istuma-asentoa. Kohtaan sisältyvät
esim. yksilöllisesti muotoillut istuimet. Kohtaan eivät sisälly istuintyynyt ja alustat
18 09 31 01 Tyhjiöistuimet
Istuimet joista poistetaan ilma, jolloin niiden muoto jää istujan vartalon mukaiseksi
18 09 31 02 Yksilöllisesti muotoillut istuimet
Istujan istuma-asentoa ja toimintakykyä tukevat yksilöllisesti koottavat istuimet
102 (139)
Luovutusperusteet
Erityistuoli voidaan luovuttaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle hyvän istuma-asennon
tai työskentelyasennon saavuttamiseksi terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella, kun tavanomaisilla ratkaisuilla tai tehdasvalmisteisilla erityistuoleilla ei saavuteta
hyvää istuma-asentoa. Yksilöllisesti rakennetun istuimen tai tyhjiöistuimen käyttö voi olla perusteltua esim. spastisuuden vähentämiseksi, hypotonuksen aktivoimiseksi tai virheasentojen ehkäisemiskeksi.
18 09 39 Moduuleista kootut istuinkokoonpanot
Kokoonpanot perustuvat yhteen kehikkoon, johon voidaan liittää valikoima istuinmoduuleita, joiden
asentoa voidaan säätää halutun istuinasennon aikaansaamiseksi. Kohtaan sisältyvät esim. erillisistä osista kootut tuolit
18 09 39 01 Moduuli-istuimet
Erilaisiin alustoihin kiinnitettävät istuinosat, joihin voi liittyä pehmusteita, niskatukia, käsitukia, jalkatukia, työntökahvoja ja muita lisävarusteita.
18 09 39 02 Moduuli-istuinten alustat
Kuljetus- tai kelauspyörillä varustetut alustat, joihin voidaan kiinnittää kiinteitä tai osista koottuja
istuinjärjestelmiä. Alusta voi olla kiinteä – tai korkeussäädettävä ja siinä voi olla istuinkulman ja –
leveyden säätömahdollisuus.
Luovutusperusteet
Moduuli-istuin alustoineen voidaan luovuttaa pitkäaikaissairaalle tai vammaiselle lapselle hyvän
istuma-asennon tai työskentelyasennon saavuttamiseksi terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan
tekemän arvioinnin perusteella, kun tavanomaisilla ratkaisuilla tai tehdasvalmisteisilla erityistuoleilla ei saavuteta hyvää istuma-asentoa. Yksilöllisesti rakennetun istuimen tai tyhjiöistuimen käyttö
voi olla perusteltua esim. spastisuuden vähentämiseksi, hypotonuksen aktivoimiseksi tai virheasentojen ehkäisemiskeksi.
18 09 42 Istuintyynyt ja alustat
Tyynyt jotka lisäävät mukavuutta. Kohtaan sisältyvät esim. pyörätuolien tyynyt ja alustat.
18 09 42 01 Pehmustetyynyt
Kohtaan sisältyvät tuoleissa ja pyörätuoleissa käytettävät tyynyt, jotka lisäävät istuinmukavuutta
103 (139)
18 09 42 02 Suihku - ja wc-tuolityynyt
Tyynyt ja pehmusteet, jotka lisäävät istuinmukavuutta suihkussa ja wc-toimissa
18 09 42 03 Korotustyynyt
Tyynyt jotka lisäävät istuimen korkeutta
18 09 42 04 Lonkkatyynyt
Korotustyynyt joissa etuosassa on toinen tai molemmat puolet viistottu tai pehmustettu mahdollistamaan istuessa lonkan loivemman kulman
18 09 42 05 Abduktiotyynyt
Kiilanmuotoiset tyynyt, jotka estävät reisien ja polvien painumisen yhteen
Luovutusperusteet
Istuimia ja istuintyynyjä voidaan lainata terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä henkilölle, jolle sairaudesta tai vammasta
johtuen voi syntyä muutoksia tukirankaan, lantioon ja alaraajoihin. Istuimella tai yksiköllisesti valmistetuilla istuintyynyillä pyritään muutosten ennaltaehkäisyyn ja jo
syntyneiden muutosten etenemisen estämiseen.
18 09 45 Selkätyynyt ja selkätuet
Tyynyt ja tuet jotka lisäävät mukavuutta.
Erillisen selkätuen lainaaminen lääkinnällisenä kuntoutuksena pyörätuoliin, työtuoliin tai sähköpyörätuoliin voi tulla kyseeseen mm. silloin, kun tavanomainen selkätuki ei ole riittävä istumisen tai
asennon ylläpidon kannalta. Selkätuen toimivuus tulee aina kokeilla ja arvioida terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan toimesta ennen varsinaista hankintaa.Selkätuen tulee lisätä henkilön omatoimisuutta ja mahdollistaa pidempiaikainen istuminen.
18 09 48 Kiinnitysvälineet tuolissa istuvan tukemiseksi istuimiin
Välineet joita käytetään istumisen avuksi estämään liukumista, tukemaan vartaloa ja pitämään keho istuimessa. Kohtaan sisältyvät esim. vyöt, valjaat ja liivit
104 (139)
Luovutusperusteet
Erilaisia vöitä ja liivejä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä lisävarusteeksi
pyörätuoliin, erityisistuimeen tai auton turvaistuimeen terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella silloin, kun istuma-asennon hallinta on puutteellinen eikä onnistu tai
ole turvallista ilman tuentaa esim. hypotonian tai voimakkaan spastisuuden seurauksena. Kiinnitysvälineiden tarkoituksena ei ole rajoittaa henkilön toimintaa.
18 12 SÄNGYT
Kohtaan sisältyvät esim. kiinteällä ja säädettävällä makuualustalla varustetut sängyt ja irrotettavat
sängynpohjat/patja-alustat
18 12 04 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, ei säädettävät
Standardisängyt joissa on erityisominaisuuksia tai kiinteä käsitanko tai kiinteät tuet
18 12 07 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, mekaaninen
Sängyt joissa on yksi- tai useampiosainen patja-alusta, jonka korkeutta ja/tai kulmaa voidaan säätää; vammainen henkilö itse tai avustaja tekee muutokset mekaanisella säädöllä
18 12 10 Sängyt ja irrotettavat sängynpohjat/patja-alustat, sähkösäätöinen
Sängyt joissa on yksi- tai useampiosainen patja-alusta, jonka korkeutta ja/tai kulmaa voidaan säätää; vammainen henkilö itse tai avustaja tekee muutokset sähköisellä säädöllä
18 12 10 01 Korkeussäädettävät sängyt, yksiosainen patja-alusta
Sängyt joiden korkeutta voidaan säätää ja joissa on yksiosainen patja-alusta
18 12 10 02 Säädettävät sängyt, kaksiosainen patja-alusta
Sängyt joiden korkeutta ja kaksiosaista patja-alustaa voidaan säätää
18 12 10 03 Säädettävät sängyt, kolmiosainen patja-alusta
Sängyt joiden korkeutta ja kolmiosaista patja-alustaa voidaan säätää. Kohtaan sisältyvät kolmiosaiset sängyt, jotka voidaan muuttaa kaksiosaisiksi
18 12 10 04 Säädettävät sängyt, neliosainen patja-alusta
Sängyt joiden korkeutta ja neliosaista patja-alustaa voidaan säätää. Kohtaan sisältyvät neliosaiset
sängyt, jotka voidaan muuttaa kaksi- tai kolmiosaisiksi
105 (139)
18 12 10 05 Irrotettavat sängynpohjat, kaksiosainen patja-alusta
Kaksiosaiset sängyn pohjaosat, joissa ei ole jalkoja eikä päätyjä
18 12 10 06 Irrotettavat sängynpohjat, kolmiosainen patja-alusta
Kolmiosaiset sängyn pohjaosat, joissa ei ole jalkoja eikä päätyjä
18 12 10 07 Irrotettavat sängynpohjat, neliosainen patja-alusta
Neliosaiset sängyn pohjaosat, joissa ei ole jalkoja eikä päätyjä
18 12 10 08 Sivusuunnassa kallistettavat sängyt
Sängyt, joilla voidaan kääntää henkilöä kyljeltä toiselle.
18 12 10 09 Pystyasentoon nostavat sängyt
Sängyt joissa henkilö voidaan nostaa pystyasentoon niin, että hän nojaa patja-alustaan
18 12 10 10 Seisomaan nostavat, sivusuunnassa kallistettavat sängyt
Sängyt, joissa henkilö voidaan nostaa pystyasentoon niin, että hän nojaa patja-alustaan. Henkilö
voidaan myös kääntää kyljeltä toiselle
Luovutusperusteet
Sähkösäätöinen sänky voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun se
mahdollistaa henkilön omatoimisen siirtymisen tai itsenäisen suoriutumisen päivittäisissä
toiminnoissa, kun kevyemmät ratkaisut (esim. sängyn mekaaninen korottaminen /
sängynpäädyn kohottaminen) eivät ole riittäviä toimenpiteitä. Edellytyksenä on,
että henkilö osaa käyttää säätimiä asentonsa vaihtamiseen ja sängyn korkeuden säätämiseen.
Sähkösäätöinen sänky voidaan luovuttaa myös liikuntakyvyttömälle henkilölle, joka omaisen /
henkilökohtaisen avustajan tai muun avun turvin pystyy asumaan kotona ja sähkösäätöinen sänky
mahdollistaa osaltaan kotona asumisen.
Asumisyksiköissä yhteiskäytössä olevat sähkösäätöiset sängyt tai ensisijaisesti henkilökunnan
työergonomian parantamiseksi hankittavat sängyt hankkii asumispalveluyksikkö
Parisänkyjä, irrotettavia sängynpohjia ja patja-alustoja, pystyasentoon nostavia tai sivusuunnassa
kallistettavia sänkyjä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena.
18 12 12 Sängynnostolaitteet
Sänkyjen korkeussäädettävät alustat, jonka päälle sänky voidaan kiinnittää, niin että se toimii korkeussäädettävänä sänkynä
106 (139)
Sängyn nostolaite voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella
lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi pitkäaikaissairaalle henkilölle, jolle sängyn kokonaiskorkeuden säätömahdollisuus edistää omatoimista eritasosiirtymistä tai itsenäistä suoriutumista päivittäisissä toiminnoissa.
18 12 15 Vuodevaatteet
Vuodevaatteet ja niiden kiinnitysvälineet. Kohtaan sisältyvät esim. tyynyt, hygienia-alustat, virtsaa/nesteitä imevät alustat ja peitteiden kiinnitysvarusteet. Kohtaan eivät sisälly patjat ja patjanpäälliset
Luovutusperusteet
Vuodevaatteita ei luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena.
Liukulakan tavoitteena on vähentää kitkaa vuoteessa tai siitä siirtyessä. Kotioloihin voi asiakasta
suositella hankkimaan satiinikangasta (satiinilakana), mikä vähentää kitkaa. Jos kitkan poistaminen
on välttämätöntä ja liukulakanan käyttö on riittävä tavoitteen saavuttamiseksi, voidaan se lääkärin
päätöksellä luovuttaa hoitovälineenä hoitovastuuyksikön kustannuksella.
Painopeittoa voidaan käyttää hoitomuotona, kun lapsella on todettu aistisäätelyn vaikeuksia (mm.
voimakasta aistimushakuisuutta, yli- tai alireagointia tuntoaistimuksille). Se voi myös rauhoittaa
levotonta lasta tai aikuista (esim. monivammainen lapsi, dementia), koska peitto antaa vahvemman
tuntoaistimuksen.
Kun peiton tarve on todettu, luovutetaan se hoitovälineenä hoitovastuuyksiköstä. Painopeiton vaikutusta voi kotioloissa kokeilla esim. pussilakanan sisään laitettavalla räsymatolla. Kts. myös kohta
04 48 18 Painomansetit luovutusperusteet / painoliivi.
18 12 18 Patjat ja patjanpäälliset
Patjat ja patjanpäälliset jotka lisäävät mukavuutta
Tavanomaisia patjoja ei luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena.
(Painehaavapatjat kohdassa 03 33 06)
18 12 21 Peiton kohottimet
Kehikot jotka asetetaan sänkyyn estämään lakanoita ja peittoja painamasta henkilön vartaloa
Peiton kohottimia ei luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena, vaan kyseessä on hoitoväline.
18 12 24 Selkä- ja jalkanojat, säädettävät
Välineet jotka tukevat makaavan henkilön tiettyjä kehonosia.
107 (139)
Luovutusperusteet
Sängynpäädyn kohottaja (mekaaninen tai sähköinen) voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perustella luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä mikäli se
helpottaa henkilön omatoimisuutta ja itsenäistä suoriutumista esim. siirtymisissä ja / tai kohoasento
on välttämätön asiakkaan hoidon ja kuntoutuksen kannalta eikä henkilö tarvitse muita sähkösäätöisen sängyn ominaisuuksia. Sängynpäädyn kohottimen hankinta voi olla perusteltua myös vaikeaa ahtauttavaa hengityselinsairautta sairastavan tai esim. hengitysvaikeuksista kärsivän neurologisen potilaan nukkumisen tai vuoteessa olon helpottamiseksi.
18 12 27 Sängynlaidat ja kohottautumistelineet
Ryhmään kuuluvat kokoontaitettavat tai poistettavat laidat, jotka estävät sängystä putoamista tai
mahdollistavat omatoimisen istumaan nousun ja / tai asennon muuttamisen.
Luovutusperusteet
Sängynlaidat voidaan lainata luovuttaa lääkinnällisenä kuntoutuksena henkilölle, kun vaarana on
vamman tai sairauden seurauksena heikentyneen toimintakyvyn vuoksi sängystä putoaminen.
Tarvearvioinnin tekee terveydenhuollon apuvälineasiaintuntija.
Kohottautumisteline voidaan luovuttaa, kun sängyssä istumaan nouseminen tai asennon vaihtaminen ei onnistu muutoin. Arvioinnissa selvitetään sängystä putoamisen riski, asiakkaan kyky oppia
kohottautumaan / nousemaan istumaan eri tekniikoilla, jolloin kohottautumistelinettä ei tarvita.
18 15 HUONEKALUJEN KORKEUDENSÄÄTÖVÄLINEET
18 15 03 Korotuspalikat ja – jalat
18 15 03 01 Sängyn- ja tuolinjalkojen korottajat
Välineet jotka asetetaan huonekalujen jalkojen alle lisäämään jalkojen korkeutta
18 15 03 02 Sokkelisängyn korottajat
Välineet joilla korotetaan sokkelisänkyä
18 15 06 Sokkelit ja jalustat, korkeussäädettävät
Korkeussäädettävät tasot tai konsolit, joille huonekalut voidaan kiinnittää
18 15 09 Sokkelit ja jalustat, ilman korkeussäätöä
Kiinteäkorkuiset tasot ja konsolit, joille huonekalut voidaan kiinnittää.
108 (139)
Luovutusperusteet
Sängynjalan korokkeita voidaan lainata/antaa pysyvään käyttöön lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä helpottamaan henkilön omatoimista siirtymistä sängystä tai sänkyyn silloin, kun se on
sairauden tai vamman vuoksi alentuneen toimintakyvyn vuoksi vaikeutunut. Korotuspalikat voidaan
lainata myös tilapäiseen käyttöön, kun siirtyminen esim. selkä- tai lonkkaleikkauksen jälkeen ei
normaalikorkuisesta vuoteesta ole mahdollista tai sallittua.
Runkopatjasänkyihin on huonekaluliikkeistä saatavissa eri kokoisia jalkasarjoja, jotka ovat aina
turvallisempi ratkaisu kuin irralliset korotuspalikat. Jalkasarjat hankkii asiakas itse. Sohvien ja tuolien korottamiseen käytetään turvallisuussyistä ensisijaisesti korotustyynyä. Toiminnallisista syistä
tarvittavaan pöydän jalkojen korottamiseen voidaan luovuttaa korostuspalikat.
18 18 TUKEUTUMISVÄLINEET
18 18 06 Tukikahvat ja kädensijat
Kiinteät kaiteet antamaan tukea asennonmuutokseen.
18 18 09 Tukikaiteet
Seinään ja/tai lattiaan kiinnitetyt kaiteet antamaan käsivarsille tukea.
18 18 09 01 Seinään kiinnitettävät tukikaiteet
18 18 09 02 Lattiaan kiinnitettävät tukikaiteet
Tukikaiteet jotka kiinnitetään lattiaan tai lattiaan kiinnitettyyn kiinnitystolppaan. Kohtaan sisältyvät
tukitangot jotka kiinnitetään lattiaan ja kattoon
18 18 09 03 Seinään ja lattiaan kiinnitettävä tukikaiteet
Luovutusperusteet
Vaikeavammaisen henkilön vakituiseen asuntoon tarvittavien erilaisten kiinteästi asennettavien
kaiteiden, tukikahvojen ja kädensijojen hankkimiseen voidaan hakea korvausta vammaispalvelulain
perusteella silloin, kun vammasta tai sairaudesta johtuen tuensaanti turvallisen, omatoimisen liikkumisen tai siirtymisen kannalta on välttämätöntä.
Korvausta tukeutumisvälineiden hankintaan voidaan myöntää sosiaalihuoltolain perusteella henkilölle, joka ei ole vaikeavammainen, mutta joka tarvitsee tukeutumisvälineitä itsenäisen kotona suoriutumisen tukemiseksi. Korvauspäätöstä tehtäessä otetaan huomioon apuvälineen tarve, hakijan
ikä, taloudellinen tilanne ja muut sosiaaliset perusteet.
109 (139)
18 21 PORTIN-, OVEN-, IKKUNAN- JA VERHONAVAAJAT/SULKIJAT
18 21 03 Ovenavaajat ja – sulkijat
18 21 03 01 Sähköiset kääntöovikoneet
Kääntöoven avaavat sähköiset laitteet
18 21 03 02 Sähköiset liukuovikoneet
Liukuoven avaavat sähköiset laitteet
18 21 06 Ikkunanavaajat ja -sulkijat
18 21 09
Verhonavaajat ja –sulkijat
18 21 12
Markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat
Luovutusperusteet
Sähköinen ovikoneisto korvataan pääsääntöisesti sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella
vaikeavammaisen henkilön vakinaisen asunnon ja/tai hissin oveen, kun tarve on pysyvää ja hän ei
pysty tavanomaisin keinoin avaamaan tai sulkemaan ovea ja on siten itsenäisen asumisen ja liikkumisen kannalta välttämätön.
Ikkunan-, verhojen-, markiisien ja sälekaihtimien avaajat ja sulkijat voidaan myöntää
vammaispalvelulain perusteella vaikeavammaisen henkilön vakinaisen asunnon ikkunoihin, kun
hänellä on tarve avata/sulkea ikkunat ja/ tai verhot tai säätää markiiseja eikä hän vamman tai sairauden aiheuttaman toimintakyvyn vajeen vuoksi pysty tavanomaisin keinoin suoriutumaan siitä.
Em. välineet voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineinä myös erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksesta, kun ne ovat osa ympäristönhallintajärjestelmää. Hankinnan edellytyksenä on terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemä tarvearviointi.
18 21 15 Lukot
Kohtaan sisältyvät esim. sähkölukot
Sähkölukko voidaan korvata hakijan vakituisen asunnon oveen sosiaalitoimesta vammaispalvelulain mukaan, mikäli hän ei vammasta tai pitkäaikaisesta sairaudesta johtuen pysty avaamaan ja
sulkemaan ovea muilla apuvälineillä.
Sähkölukko voidaan luovuttaa myös lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä erikoissairaanhoidon apuvälinekeskuksesta osana ympäristönhallintajärjestelmää. Hankinnan edellytyksenä on terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemä tarvearviointi.
110 (139)
18 24 ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN VARUSTEET
18 24 09 Ovet
Kohtaan sisältyvät esim. liukuovet, ylöskääntyvät ovet, taitto-ovet ja heiluriovet.
Voidaan korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä hakijalle, joka pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi ei pysty käyttämään ovea /ovia vakinaisessa asunnossaan
muiden apuvälineratkaisujen avulla, uusi ovi on välttämätön itsenäisen asumisen kannalta ja omatoimisen liikkumisen kannalta.
18 24 12 Kynnykset
Lattiakynnykset, jotka asetetaan ovien alle ja sisätilojen sisääntuloon. Kohtaan sisältyvät esim.
kumitiivisteet, joita voidaan käyttää esim. suihkukaapin ympärillä, ylityssillat.
Erilaisia kynnyksiä voidaan korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostyönä hakijalle, joka ei pitkäaikaisen vamman tai sairauden vuoksi pysty liikkumaan ilman muutostöitä, erikoiskynnys on välttämätön itsenäisen asumisen ja liikkumisen kannalta.
18 30 HISSIT, NOSTOTASOT, PORRASHISSIT, LUISKAT
Kiinteä luiska, nostotaso, pyörätuoli- tai porrashissi voidaan korvata sosiaalitoimen vammaispalvelun kautta vaikeavammaiselle henkilölle. Oppilaitoksessa opiskelevan apuvälineet korvaa
opetustoimi.
18 30 06 Nostotasot ja pyörätuolihissit
Tasolla varustetut nostolaitteet, jotka liikkuvat kahden tai useamman tason välillä; niissä ei ole kattoa, eivätkä ne toimi kuilussa.
18 30 10 Porrashissit, istuimelliset
Välineet, joissa on istuin tai taso kiinnitettynä yhteen tai useampaan kiskoon ja jotka mukaile-vat
portaikon muotoja ja kulmaa; mukaan lukien porrashissit, jotka nostavat pyörätuolin
18 30 11 Porrashissit, tasolliset
Nostotasoon, pyörätuoli- ja porrashissiin voidaan hakea korvausta vammaispalvelulain perusteella, kun henkilön toimintakyky on vamman tai sairauden vuoksi pitkäaikaisesti alentunut siten,
että selviytyminen kotona ilman erityisratkaisuja ei onnistu. Nostotason / hissin tulee lisätä henkilön
itsenäisen liikkumista ja suoriutumista päivittäisistä toiminnoista.
Nostotasojen ja hissien arviointi edellyttää laajaa moniammatillista arviointia. Arvioinnin voi tehdä
apuvälineasiantuntija / kuntoutusohjaaja tai muu asiaan perehtynyt ammattilainen yhdessä kunnan
111 (139)
vammaispalvelulain mukaisista asioista vastaavan sosiaalityöntekijän ja rakennusviranomaisten
kanssa. Arvioinnissa kartoitetaan laajasti asiakkaan toimintakyky, kokonaistilanne ja palvelutarve,
jonka perusteella tehdään johtopäätös tarvittavista toimenpiteistä.
Asuntoihin kiinteästi asennettavat porrashissit ja luiskat kuuluvat sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella kustannettaviin apuvälineisiin.
18 30 12 Porraskiipijät
Irralliset mekaaniset laitteet, jotka kuljettavat henkilöä portaissa ylös- tai alaspäin ja joita avustaja
tai käyttäjä voi ohjata.
Porraskiipijä on siirrettävä apuväline, jolla mahdollistetaan henkilön siirtäminen portaissa pyörätuolissa istuen. Avustajan tulee hallita porraskiipijän käyttö ja apuvälineen luovuttajan
tulee varmistaa lainattavan porraskiipijän turvallinen käyttö niissä portaissa, joissa laitetta
tullaan käyttämään. Arviointi tulee tehdä erityisen huolellisesti.
Luovutusperusteet
Porraskiipijä voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä vamman tai sairauden
vuoksi liikuntaesteiselle henkilölle, joka ei pääse asuntoonsa tai ei pysty toimimaan asunnossaan,
johon/ jossa on portaita eikä kulkua voida toteuttaa luiska rakentamalla. Edellytyksenä on terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemä arviointi. Arvioinnissa huomioidaan päivittäisten toimintojen kannalta välttämättömiin tiloihin pääsy (esim. wc ja pesutilat) sekä vaihtoehtoisesti muiden
asunnonmuutostöiden mahdollisuus ja tarkoituksenmukaisuus.
18 30 15 Luiskat, siirrettävät
Liikuteltavat viettävät pinnat, jotka muodostavat sillan kahden eri tason välille.
Pyörätuoliluiskia tarvitaan esim. siirryttäessä pyörätuolilla asuntoon, jonne on muutama porras.
Mikäli portaiden käyttö ei ole jatkuvaa (esim. toisen vanhemman asunto), voidaan asia ratkaista
mukaan otettavilla luiskilla. Luiskien avulla voidaan esim. raskas pyörätuoli (kuljetuspyörätuoli) tai
sähköpyörätuoli siirtää autoon.
Luovutusperusteet
Siirrettävät luiskat lainataan henkilölle,
- jonka aktiivinen liikkuminen kodin ulkopuolella mahdollistuu siirrettävien luiskien avulla tai
- ne mahdollistavat sähköpyörätuolin siirtämiseen autoon / autosta.
Arviointi
Edellytetään julkisen terveydenhuollon apuvälinealan asiantuntijan tekemää arviointia luiskien tarpeellisuudesta.
112 (139)
Arvioinnissa huomioitavaa
Irralliset luiskat ovat kevytrakenteisia ja saattavat henkilöä niitä pitkin siirrettäessä aiheuttaa vaaratilanteita. Mikäli luiskia tarvitaan henkilön siirtämiseen tai siirtymiseen asunnosta ulos tai asuntoon
tulisi irrallisten luiskien olla vain tilapäisratkaisu. Pysyväksi ratkaisuksi tarvittaneen tukevarakenteiset, kiinteät luiskat, jotka voidaan kustantaa vammaispalvelulain perusteella sosiaalitoimesta.
18 30 18 Luiskat, kiinteät
Kiinteät viettävät pinnat, jotka muodostavat sillan kahden eri tason välille.
Voidaan korvata vammaispalvelulain mukaisena asunnon muutostöinä vaikeavammaiselle henkilölle, joka käyttää liikkumisapuvälinettä (esim. kävelyteline, pyörätuoli, sähköinen liikkumisapuväline) asunnon sisälle tai ulko-oven eteen.
Korvausta voidaan hakea myös sosiaalihuoltolain perusteella, jolloin se voidaan myöntää myös
muille kuin vaikeavammaiselle. Oppilaitoksessa opiskelevan em. apuvälineet korvaa
opetustoimi.
18 33 ASUNNON JA MUIDEN TILOJEN TURVALLISUUSVARUSTEET
18 33 03 Liukastumista estävät materiaalit lattioihin ja portaisiin
Pintamateriaalit jotka vähentävät liukastumisvaaraa. Kohtaan sisältyvät esim. luistamattomat matot
ja laatat
Voidaan korvata sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella myönnettävinä asunnon muutostöinä henkilölle, jonka omatoiminen suoriutuminen turvallisesti sitä edellyttää.
18 33 06 Turvakaiteet, aidat ja portit ikkunoihin, portaisiin ja hisseihin
Voidaan korvata sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella myönnettävinä asunnon muutostöinä henkilölle, joka toimii sellaisissa tiloissa, joissa on putoamisvaara.
18 36 SÄILYTYSKALUSTEET
Säilytyskalusteet kuten vetolaatikostot voidaan korvata sosiaalitoimesta vammaispalvelulain perusteella myönnettävinä asunnonmuutostöinä henkilölle, jonka omatoiminen suoriutuminen sitä edellyttää.
113 (139)
NÄKÖVAMMAISTEN APUVÄLINEET
12 39 SUUNNISTAUTUMISVÄLINEET
Välineet jotka auttavat suunnistautumisessa ja ympäristön tarkkailemisessa ja/tai tunnistamisessa.
12 03 03 03 Näkövammaisten valkoiset kepit
Välineet jotka auttavat suunnistautumisessa ja/tai ympäristön tunnistamisessa ja joita käyttävät
näkövammaiset henkilöt
Luovutusperusteet
Valkoinen keppi hankitaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella
näkövammaiselle henkilölle helpottamaan suunnistautumista ja ympäristön tunnistamista..
22 KOMMUNIKOINNIN, TIEDONSAANNIN JA TIEDONVÄLITYKSEN APUVÄLINEET
Välineet joiden avulla helpotetaan henkilöä vastaanottamaan, lähettämään, tuottamaan ja/tai käsittelemään tietoa eri muodoissaan. Kohtaan sisältyvät esim. näkemisen, kuulemisen, luke-misen,
kirjoittamisen, puhelimenkäytön apuvälineet sekä merkinanto- ja hälytysvälineet ja tietotekniikka.
22 03 NÄKEMISEN APUVÄLINEET
22 03 03 Valon suodattimet (absorptiolasit)
Välineet jotka läpäisevät vain tiettyjä valon aallonpituuksia ja suodattavat ei-toivotut pois
Luovutusperusteet
Hankitaan näkövammaiselle henkilölle kontrastin parantamiseksi ja häikäisyn estämiseksi lääkärin
tekemän yksilöllisen arvioinnin perusteella.
Työnjako
Tarvearvioinnista ja hankinnasta vastaa erikoissairaanhoito
22 03 06 Silmälasit ja piilolinssit
Linssit joita käytetään näön tarkentamiseen.
22 03 06 01 Silmälasilinssit
22 03 06 02 Kehykset
114 (139)
Luovutusperusteet:
Näkövammaiset
WHOn näkövammaisuuskriteerit täyttävälle henkilölle aikaisintaan kolmen vuoden välein.
Afakian korjauslasit uusitaan aikuisille aikaisintaan kolmen vuoden välein. Lasten kohdalla lääkärin harkinnan mukaisesti enintään kerran vuodessa. Korvaus myönnetään kauko- ja lähilasille tai
näiden yhdistelmälle (bifokaali) tai piilolasille.
Karsastuksen ja amblyopian hoitoon tarkoitetut lasit uusitaan alle 8-vuotiaille enintään kerran
vuodessa. Karsastukseen ja/tai näöntarkkuuteen vaikuttavan refraktion selvästi muuttuessa tai
linssityyppiä (bifokaali-, prismalasit) vaihdettaessa harkinnan mukaan aikaisemmin.
Luovutusperusteet
-
todettu ilmeinen karsastus, jota hoidetaan silmälaseilla
todetun amblyopian tai sen ilmeisen riskin hoidossa
1. Visusta ei saada mitattua
o anisometropia > 1,5 D
o hyperooppisemman silmän refraktio > +3 D
o cyl > +1.5 D
2. Visuksissa vähintään 2 rivin puoliero parhaalla refraktiokorjauksella
3. Ylläpitohoito: diagnoosissa mainittava amblyopia
Ei luovuteta
- Refraktion mukaisia laseja, jos visus laseilla tai laseitta on normaali, ikää vastaava (2vuotiaana 0.5,
- 3-vuotiaana 0.6 jne) eikä ilmeistä amblyopiariskiä ole. Esim. myopiassa pääsääntöisesti ei
korvata.
Prismalasit
Silmälihashalvauksesta, yleissairaudesta tai muusta vastaavasta tilanteesta (esim. silmäkirurgiasta) johtuvien pysyvien kaksoiskuvien korjaamiseksi.
Fresnellin prismakalvo korvataan samoin perustein.
22 03 06 03 Piilolinssit
Keratoconus
Silmäsairauksien, esim. sarveiskalvon rakennepoikkeavuuksien hoitoon määrätyt piilolinssit korvataan kerran vuodessa.
Refraktion selvästi muuttuessa linssit voidaan harkinnan mukaan vaihtaa useammin. Piilolinssien
kanssa käytettäviä ”ikänäkölaseja” ei korvata.
115 (139)
Afakia
Piilolasit hankitaan lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun niiden käytölle sankalasien asemesta on lääketieteelliset perusteet. Uusimisväli on pehmeiden piilolasien osalta 6 - 12kk,
jatkuvakäyttöisten osalta 3-6 kk ja puolikovien osalta vähintään vuosi.
Kosmeettiset ja terapeuttiset piilolinssit
Kosmeettiset piilolinssit voidaan korvata silmän etuosan poikkeavuuden perusteella. Silmävammassa korvausvelvollisuus kuuluu yleensä vakuutusyhtiölle.
Terapeuttisen piilolinssin tarvearvion tekee silmälääkäri. Terapeuttisen piilolasin vaihtoväli on
yleensä 1 kk eli maksimissaan korvataan 12 kpl/silmä/v.
Työnjako
Näkövammaisen henkilön tarvitsemat, edellä kuvatuin perustein saatavat piilolinssit ja silmälasit
kehyksineen hankitaan lääkinnällisenä kuntoutuksena erikoissairaanhoidon toimesta.
22 03 09 Suurentavat lasit, linssit ja linssikokoonpanot
Välineet joiden avulla suurennetaan kohde, jonka henkilö haluaa nähdä.
22 03 09 01 Suurennuslasit ilman valoa
22 03 09 02 Suurennuslasit valolla
Suurennuslasit jotka valaisevat suurennettavana olevan kohteen
22 03 12 Kiikarit ja kaukoputket
Välineet joiden avulla suurennetaan kaukana sijaitsevat kohteet ja jotka on tarkoitettu yhdelle tai
kahdelle silmälle. Kohtaan sisältyvät esim. luuppilasit
21 03 30 Vahvalla lähilisällä varustetut linssit ja linssijärjestelmät
22 03 15 Näkökentän laajentajat ja taittajat
Välineet joiden avulla laajennetaan tai muutetaan näkökenttää. Kohtaan sisältyvät esim. prismalasit ja makuulasit
Luovutusperusteet
Suurennuslaseja, kiikareita / luuppilaseja, linssijärjestelmiä ja prismalaseja voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi näkövammaiselle tai heikkonäköiselle henkilölle yksilöllisen arvioinnin perusteella.
116 (139)
Työnjako
Arvioinnista ja hankinnasta vastaa erikoissairaanhoito.
22 03 18 Suurentavat videojärjestelmät
Laitteistot videokameralla otetun suurennetun kuvan katseluun. Kohtaan sisältyvät esim. kamerat,
keskusyksiköt, monitorit ja digitaalisesti käsitellyt videojärjestelmät.
22 03 18 01 Suurentavat kamerat
Suurentavat kamerat voidaan yhdistää esimerkiksi tietokoneeseen tai televisioon
22 03 18 02 Kannettavat suurennuslaitteet
Mukana kuljetettavat suurennuslaitteet, joissa on kamera ja näyttö samassa kokoonpanossa
22 03 18 03 Pöytämalliset suurennuslaitteet
Elektroniset suurennuslaitteet (ent. lukutelevisiot), joissa on kamera, näyttö ja/tai lukualusta
Luovutusperusteet
Näkövammainen henkilö saa käyttöönsä lukutelevision tai kannettavan suurennuslaitteen yksilöllisen
tarpeen / harkinnan perusteella pääsääntöisesti silloin, kun muut optiset apuvälineet eivät riitä normaalikokoisen tekstin lukemiseen ja laite on välttämätön apuväline jokapäiväisen selviytymisen kannalta.
Työnjako
Arvioinnista ja hankinnasta vastaa erikoissairaanhoito
22 39 12 Tulostuksen erikoisohjelmat
Kohtaan sisältyvät esim. ohjelmat jotka suurentavat näytöllä esitetyn tekstin ja grafiikan, ohjelmat
jotka lukevat näytön tiedon ja muuntavat sen puheeksi (näytön lukija).
22 39 12 01 Suurennusohjelmat
Näytöllä esitetyn tekstin ja grafiikan suurentavat ohjelmat
22 39 12 02 Ruudunlukuohjelmat
Ohjelmat jotka lukevat näytön tiedon ja muuntavat sen puheeksi tai pistekirjoitukseksi. Kohtaan sisältyvät esim. mallit joilla voidaan käyttää sekä pistekirjoitusnäyttöä että puhesyntetisaattoria yhtä aikaa
Luovutusperusteet ja työnjako
Tulostuksen erikoisohjelmat voidaan luovuttaa erikoissairaanhoidossa näkövammaiselle yksilöllisen
arvioinnin perusteella
117 (139)
22 33 TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET
22 33 03 Pöytätietokoneet
22 33 06 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA)
Tietokoneet jotka toimivat akuilla ja joita voi käyttää paikasta riippumatta. Kohtaan sisältyvät esim.
matkapuhelimeen yhdistetyt kommunikaattorit
22 33 06 01 Kannettavat tietokoneet
Tietokoneet, jotka toimivat akuilla ja joita voidaan kuljettaa ja käyttää
22 33 06 02 Kämmentietokoneet
Pienet käteen mahtuvat tietokoneet, joilla voi myös soittaa. Laitteeseen voidaan asentaa kommunikointiohjelma.
Luovutusperusteet
Näkövammainen henkilö voi yksilöllisen arvioinnin perusteella saada tietokoneen käytön kannalta
välttämättömät apuvälineet lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä. Peruslaitteen (tietokoneen,
tabletin, älypuhelimen tai vastaavan laitteen) tarvitsija hankkii itse. Tarvearvioinnin perusteella suositelluista ohjelmista, laitetarpeista ja koulutuksista päätetään erikoissairaanhoidossa.
22 12 15 Kirjoituskoneet
Kohtaan sisältyvät pistekirjoituskoneet sekä kirjoituskoneet, joissa on muisti.
Luovutusperusteet
Näkövammaiselle henkilölle tarveharkinnan perusteella.
Työnjako
Arvioinnista ja hankinnasta vastaa erikoissairaanhoito
22 18 03 Nauhoitus- ja kuuntelulaitteiden lisävarusteet
22 18 03 01 Kasettinauhurit
22 18 03 02 Digitaaliset sanelulaitteet
Sanelimet, joihin voidaan tallentaa puhetta ja musiikkia suoraan ilman erillisiä kasetteja tai levyjä
22 18 03 03 DAISY-formaattia toistavat soittimet
Laitteet, joilla voidaan toistaa DAISY (Digital Accessible Information System) formaattiin cd-rom levylle tallennettuja kirjoja. DAISY-rakenteen johdosta kirjoissa on helppo siirtyä sivulta ja luvusta toiseen.
Kirjoihin voi myös jättää kirjanmerkkejä
118 (139)
Luovutusperusteet
Äänentoistolaite (piennauhuri tai Daisy-kuuntelulaite) voidaan lainata näkövammaiselle henkilölle
muistiinpanojen tekemistä, kirjeenvaihtoa tai äänikirjojen kuuntelua varten yksilöllisen tarvearvioinnin
perusteella.
Työnjako
Arvioinnista ja myöntämisestä vastaa erikoissairaanhoito
22 18 18 TV-järjestelmät suljetut
Suljetut järjestelmät kuvien lähettämiseen kamerasta laitteeseen tai suoraan muualla olevalle näytölle.
22 24 PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET
22 24 03 Puhelimet
22 24 03 01 Kuvanäppäinpuhelimet
Puhelimet joissa on tavallista suuremmat näppäimet, joihin voidaan ohjelmoida pikavalinnat ja laittaa kuvia tai symboleja esim. henkilön kuva, jolle pikavalinta on ohjelmoitu
22 24 09 Tekstipuhelimet
Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat tekstipuhelimet ja puhelimet, joissa on pistekirjoitussyöttö/tulostus
22 24 09 01 Kannettavat tekstipuhelimet
Tekstipuhelimet jotka voi kuljettaa mukanaan
22 24 09 02 Pistekirjoitus tekstipuhelimet
Tekstipuhelimet joissa on pistekirjoitussyöttö ja tulostus
Luovutusperusteet
Tekstipuhelimen hankkii potilas itse.
22 27 HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET
22 27 12 01 Rannekellot
Kohtaan sisältyvät esim. pistenäytöllä varustetut, puhuvat tai suurinumeroiset rannekellot
119 (139)
Luovutusperusteet
Näkövammainen henkilö voi saada näkövammaiselle suunnitellun kellon lääkinnällisenä kuntoutuksena yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella.
Työnjako
Näkövammaisille tarkoitettujen kellojen tarvearvioinnista ja hankinnasta vastaa erikoissairaanhoito.
06 30 21 Silmäproteesit
Välineet jotka jäljittelevät silmän ulkonäköä
Luovutusperusteet
Silmäproteesi voidaan hankkia henkilölle, jolta puuttuu toinen tai molemmat silmät.
Uusinta: yli 18-v tarvittaessa aikaisintaan 5 v välein, alle 18-v tarvittaessa kasvun mukaan.
Yleensä kiillotus 1–1,5 v välein riittää.
Työnjako
Silmäproteesin tarpeen arvioinnista, sovituksesta, hankinnasta ja uusimisesta vastaa erikoissairaanhoito.
12 39 01 Opaskoirat
Luovutusperusteet
Opaskoira voidaan antaa käyttöön sokealle tai vaikeasti heikkonäköiselle, jolle jäljellä olevasta näkökyvystä ei ole hyötyä liikuttaessa oudossa ympäristössä. Opaskoira annetaan yksilöllisen tarvearvioinnin perusteella mahdollistamaan itsenäistä selviytymistä. Opaskoiran käyttäjältä edellytetään taitoa suunnistautua ja liikkua valkoisen kepin avulla.
Työnjako
Erikoissairaanhoito arvioi kenet lähetetään arviointiin Opaskoirakouluun.
Opaskoirakoulu arvioi henkilön soveltuvuuden opaskoiran käyttäjäksi. Erikoissairaanhoito vastaa
opaskoirakoulun tekemän arvioinnin kustannuksista sekä luovutetun opaskoiran vuokrakustannuksista.
120 (139)
KUULON APUVÄLINEET
22 06 06 Vartaloon kiinnitettävät kuulolaitteet
Välineet jotka kiinnitetään henkilön vaatteisiin tai ripustetaan niskan ympäri ja jotka vahvistavat
ääntä
22 06 06 01 Taskukojeet
Taskukuulokoje koostuu pienestä laatikosta, jossa on mikrofoni ja vahvistin, vastaanottimena
on joko yksilöllisesti valmistettuun korvakappaleeseen ja laitteeseen johdon kautta liitettävä vastaanotin tai tavallinen kuuloke
22 06 06 02 Kommunikaattorit
Vahvistinkuulokkeet joita ei säädetä yksilöllisesti. Sovitetaan henkilöille, jotka sairauden, iän tai
muun syyn vuoksi eivät pysty käyttämään kuulokojetta tai tarvitsevat sitä vain tilapäisesti
22 06 12 Korvan sisäiset kuulolaitteet
Korvan sisällä käytettävät välineet jotka vahvistavat ääntä. Kohtaan sisältyvät esim. korvakäytävän
kuulolaitteet
22 06 15 Korvantauskuulolaitteet
Korvan takana käytettävät välineet, jotka vahvistavat ääntä
22 06 15 01 Korvakappaleen kanssa käytettävät kojeet
Kohtaan sisältyvät myös mikrokorvakappaleen kanssa käytettävät kojeet
22 06 15 02 Ohutletkukojeet
Ääni johdetaan ohuen letkun kautta korvakäytävään
22 06 15 03 Kuuloke korvassa kuulokojeet
Rite (receiver-in-the-ear) tai RIC (receiver in canal) -kojeissa kuuloke on korvakäytävässä
Luovutusperusteet
Kuulokoje lainataan kuulovammaiselle henkilölle, joka on motivoitunut kuulokojeen käyttöön. Kuulokojeen tyyppi valitaan yhteistyössä potilaan kanssa. Perusteena valinnassa käytetään kuulokäyrää ja potilaan yksilöllisiä ominaisuuksia, esim. hienomotoriikka ja toiveet.
Kuulokojeen käyttö on perusteltua silloin, kun paremman korvan kuulokynnysten (0,5-4kHz) keskiarvo on työssäkäyvillä ja opiskelijoilla >30dB, muilla 30-40. Lapset tarvitsevat kuulokojetta kielen kehi-
121 (139)
tyksen ja oppimisen vuoksi silloin, kun paremman korvan kuulokynnysten kesiarvo on >20dB. Pienillä lapsilla tulee kuulovika ennen kuulokojeen käyttöönottoa olla varmistettu hyväksytyillä tutkimusmenetelmillä ( äänikenttä, OAE, aivorunkovasteet).
Kuulonkuntoutuksessa käytettävien laitteiden paristojen tai akkujen kustannukset jäävät lainaajan
maksettavaksi.
22 06 18 Vibraatiokuulolaitteet
Välineet jotka vastaanottavat, vahvistavat ja muuntavat äänet tunnon avulla havaittaviksi signaaleiksi
Luovutusperusteet
Vibraatiokuulokoje lainataan kuulovammaiselle potilaalle, jolla on ulkokorvan rakenteellinen poikkeama tai muu lääketieteellinen syy estää tavanomaisen kuulokojeen käytön. (esim. korvanlehti on
epämuodostunut ja / tai korvakäytävä puuttuu).
22 06 21 Implantin kanssa käytettävät kuulolaitteet
Vastaanottajaimplanttia, esim. sisäkorvaimplanttia, stimuloivat elektroniset laitteet
Luovutusperusteet
Sisäkorvaistutehoitoa harkitaan käytettäväksi silloin, kun muilla kuulonkuntoutuskeinoilla ei potilaalle saada turvattua puhekommunikaatioon riittävää kuulemisen tasoa, eikä potilaalla ole lääketieteellisiä tai sosiaalisia esteitä sisäkorvaistutteen asentamiselle.
Lasten hoidossa keskeistä on varhaisdiagnostiikka sekä varmuus siitä, että lapsi on todella vaikeasti kuulovammainen. Lasten sisäkorvaistutehoidon kriteerinä on sellainen tutkimuksilla varmistettu
kuulovika, joka estää normaalin puheen- ja kielen kehityksen, tai kuulonvaraisen suoriutumisen,
muilla kuulonkuntoutuksen menetelmillä.
22 06 24 Kuulokkeet
Kohtaan sisältyvät esim. välineet jotka vahvistavat TV:n, radion ja stereoiden ääntä tai joita käytetään kommunikaation vahvistimien kanssa.
22 06 24 01 Langalliset kuulokkeet
Kuulokkeet jotka yhdistetään kuunneltavaan laitteeseen johdolla
22 06 24 02 Infrapunalla toimivat langattomat kuulokkeet
Kuulokkeet joiden avulla voi kuunnella langattomasti infrapunataajuudella lähettyä ääntä. Kohtaan
sisältyvät kuulokojeen kanssa käytettävät, yksilölliset infrapunalla toimivat lähetin/vastaanotinyhdistelmät
122 (139)
22 06 24 03 Radioaalloilla toimivat kuulokkeet
Kuulokkeet joiden avulla voi kuunnella langattomasti ääntä radioaaltotaajuudella. Kohtaan sisältyvät kuulokojeen kanssa käytettävät, yksilölliset radiotaajuudella toimivat lähetin/vastaanotinyhdistelmät
Luovutusperusteet
Kuulokkeet voidaan lainata vaikeasti kuulovammaiselle henkilölle, jonka kuulokynnystaso on >60
dB yksilöllisen harkinnan perusteella TV:n kuuntelun apuvälineeksi.
22 06 27 Kuulolaitteiden lisävarusteet
Kohtaan sisältyvät esim. audioliitännät, silmälaseihin kiinnitettävät välineet, kuulolaitteiden kaukoohjaimet
22 06 27 01 Induktiosilmukat
Luovutusperusteet
Induktiosilmukan hankinta on perusteltua ennen kaikkea lapsilla ja työikäisillä vaikeasti kuulovammaisilla henkilöillä, joilla kuulotaso on >60 dB ja kuulon puheenerottelukyky on huonontunut. Induktiosilmukka hankitaan yleisimmin kotiin, kouluun, päiväkotiin tai työpaikalle.
22 06 27 02 Kuulokojeiden kauko-ohjaimet
Laitteet joilla voidaan ohjata kuulokojeen äänenvoimakkuutta
Luovutusperusteet
Kauko-ohjain kuuluu potilaan itse hankkimiin lisävarusteisiin. Tai sitten se hankitaan KELAn tai
työnantajan kustantamana.
22 06 90 Luujohtokuulokojeet
Luujohtokuulokojeella ääni johdetaan luuta pitkin sisäkorviin. Laitteen vahvistama äänienergia etenee luun värähtelyn kautta suoraan sisäkorvaan ohittaen välikorvan järjestelmän.
22 06 90 01 Pantakojeet
Pantakojeita käytetään luujohtokuulokojeiden soveltuvuuden testaamiseen lapsilla, joille ei vielä
voida tehdä luukiinnitystä
Pantakojeita voidaan käyttää testaamiseen myös aikuisella.
22 06 90 02 Luuankkuroidut kojeet
Kuulokoje kiinnitetään korvan taakse ohimoluuhun asennettavalla ruuvilla tai istutteella
123 (139)
Luovutusperusteet
Luovutetaan lääkinnällisenä kuntoutuksena henkilölle jolla saadaan luujohtovärähtelijää käyttäen
parempi toiminnallinen kuulo tai laitteen käytettävyys on parempi, kuin normaalia akustista kuulokojetta käytettäessä.
22 27 HÄLYTYS- JA MERKINANTOVÄLINEET
22 27 03 Merkinantovälineet näköön perustuvat
Kohtaan sisältyvät esim. sähköiset itkuhälyttimet, ovikellot, ovikellonsoiton ilmaisimet ja ovivaroittimet
22 27 03 01 Valoilmaisimet
Laitteet jotka muuttavat esimerkiksi ääni- tai painesignaalin valoilmaisuksi. Ilmaisimet voidaan liittää eri hälytyslähteisiin
22 27 03 02 Valolliset itkuhälyttimet
Laitteet jotka hälyttävät vilkkuvalla valolla esimerkiksi lapsen itkun tai muun ääntelyn äänilähteen
viereen asetetusta lähetinyksiköstä muualla sijaitsevaan vastaanottimeen
22 27 03 03 Valolliset ovikellot ja ovikellonsoiton ilmaisimet
Laitteet jotka ilmoittavat vilkkuvalla valolla ovikellon soiton
Luovutusperusteet
Hälytysjärjestelmä, joka koostuu useammasta hälytys- ja merkinantolaitteesta (esim. ovikello, palovaroitin) voidaan suositella vaikeasti kuulovammaiselle henkilölle, jonka kuulotaso on >60 dB
yksilöllisen harkinnan perusteella.
22 27 12 Kellot
22 27 12 03 Pöytäkellot ja seinäkellot
Kohtaan sisältyvät esim. suurinumeroiset pöytä- tai seinäkellot, tärinäherätyskellot, seinäkellot,
jotka näyttävät vuorokauden ajan ja ajan kulumisen valojanalla
Luovutusperusteet
Kuulovammaiselle suunniteltu (esim. tärinäkello) voidaan lainata vaikeasti kuulovammaiselle henkilölle lääkinnällisenä kuntoutuksena silloin, kun henkilön kuulotaso on > 60dB.
124 (139)
Herätyskello pyritään kuitenkin ensisijaisesti integroimaan potilaan tarvitsemiin muihin apuvälineisiin, kuten hälytinkeskukseen.
22 24 PUHELIMEN KÄYTÖN APUVÄLINEET
22 24 03 Puhelimet
Luovutusperusteet
Isonäppäinpuhelimia ei luovutta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Kaiutinpuhelin voidaan luovuttaa
osana ympäristönhallintajärjestelmää.
22 24 06 Matkapuhelimet
Matkapuhelimia ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella matkapuhelin voidaan hankkia osana ympäristönhallintajärjestelmää tai puhetta korvaavan kommunikoinnin apuvälineenä silloin kun se kokonaistilanne ja toimintakyky huomioiden on tarkoituksenmukaisin ja/tai kokonaistaloudellisin ratkaisu.
Mikäli puhelin tarvitaan lähinnä turvapalveluun kuuluvana, voidaan sitä hakea sosiaalitoimesta.
Kuulovammaisten puhelimet kohdassa Kuulemisen apuvälineet.
22 27 18 Henkilökohtaiset hälytysjärjestelmät
Välineet joita itse käyttäjä käyttää tai jotka aktivoituvat automaattisesti hädän hetkellä. Koh-taan
sisältyvät esim. insuliinihälyttimet, epilepsiakohtausten hälyttimet ja kaatumishälyttimet.
22 27 18 01 Insuliinihälyttimet ja valvontajärjestelmät
Laitteet jotka ilmaisevat insuliinitason poikkeavuuksista
Ovat hoitovälineitä eikä niitä luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä.
22 27 18 02 Epilepsia- ja kaatumishälyttimet
Laitteet jotka hälyttävät jos henkilö saa epileptisen kohtauksen ja/tai kaatuu.
Luovutusperusteet
Epilepsiahälytin luovutetaan neurologian erikoislääkärin havaitseman tarpeen perusteella henkilölle, jolla on toistuvia yöllisiä kohtauksia, jotka valvomattomina saattavat aiheuttaa henkilölle turvallisuusriskin.
125 (139)
22 27 18 03 Turvahälytysjärjestelmät
Laitteet joilla henkilö voi hälyttää itselleen apua. Laite yhdistää hälytyksen sovittuun paikkaan tai
henkilölle. Hälytyksen voi tehdä henkilö itse tai se voidaan ohjelmoida automaattisesti tapahtuvaksi, jos henkilö ei esim. liiku määrätyn ajan kuluessa.
Ryhmään kuuluvat mm. avunpyyntöjärjestelmät, joiden avulla herätetään jonkun huomio asunnossa esim. soittojärjestelmällä.
Sosiaalihuoltolain mukaan voidaan kunnan sosiaalitoimesta myöntää hakemuksen perusteella
esim. turvapuhelimia (turvaranneke) tarveharkintaan perustuen osana kotipalvelun tukipalveluita.
Luovutusperusteet
Turvahälytysjärjestelmiä ei pääsääntöisesti luovuteta lääkinnällisenä kuntoutuksena. Terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella ne voidaan kuitenkin sisällyttää
osaksi ympäristönhallintajärjestelmää.
Turvarannekkeeseen tarvittavat muutokset
Sairauksissa, jossa käsien toimintakyky on heikentynyt, voi turvarannekkeen käyttäminen / painaminen olla mahdotonta. Tällöin tarvitaan yksilöllisesti valittu ulkoinen painike, jolla hälytys tehdään.
Joihinkin turvahälytysjärjestelmiin voidaan liittää painike tai hankkia uusi ranneke ja painike. Asia
tulee asiakaskohtaisesti selvittää.
Turvarannekkeiden muutoksista ja hankinnasta vastaa kunnan sosiaalitoimi.
Langaton, siirrettävä avustajakutsu
Langaton avustajakutsu on lähettimen ja vastaanottimen muodostama kokonaisuus, jossa avunpyyntö tehdään painikkeella. Vastaanotin on esim. perheenjäsenellä tai avustajalla. Järjestelmän
kantomatka on rakenteista riippuen 10–30 metriä. Em. järjestelmän tarve on usein tarpeellinen
nopeasti toimintakykyä heikentävissä sairauksissa (esim. ALS).
Luovutusperusteet
Kun henkilö vamman tai sairauden vuoksi tarvitsee nopeasti etenevissä sairauksissa kotiin hälytysjärjestelmän avun pyytämiseksi omaiselta tai avustajalta, voidaan langaton, siirrettävä avustajakutsu luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella.
126 (139)
PUHETTA KORVAAVAN KOMMUNIKAATION APUVÄLINEET
Työnjako: Kela vastaa vaikeavammaisen henkilön työssä tai ammatillisessa koulutuksessa tarvitsemista kalliista ja vaativista apuvälineistä. Opetustoimi on velvollinen järjestämään perusopetuksessa olevalle vammaiselle oppilaalle koulu- ja luokkakohtaiset apuvälineet sekä opetusvälineet ja
oppimateriaalit. Sosiaalitoimesta vammainen henkilö voi hakea tukea päivittäisissä toiminnoissa
muun muassa viestinnässä ja vapaa-ajantoiminnoissa tarvitsemiensa välineiden, koneiden ja laitteiden hankintaan. Viestinnässä ja vapaa-ajantoiminnoissa tarvittavia välineitä ovat mm. erilaiset
puhelimet ja nauhurit. (papunet)
Toimivan kommunikointilaitteen valinta edellyttää käyttäjän laaja-alaista kommunikoinnin arviota ja
apuvälineen kokeilujaksoa. On huomioitava mm. kielelliset, kognitiiviset, motoriset ja vuorovaikutustaidot, käyttäjän ja lähiympäristön tarpeet, toiveet, motivaatio ja edellytykset apuvälineen käytölle sekä ennuste mahdollisen sairauden suhteen. (yhtenäisen kiireettömän hoidon perusteet s.
198?) Arvio tehdään yksilöllisesti ja käyttäjälähtöisesti laitteen valinnan perustuessa uusimpaan
tietoon saatavilla olevista teknisistä ja muista mahdollisuuksista.
Kommunikoinnin apuvälineen arvio edellyttää moniammatillista yhteistyötä. Vaativat kommunikaatioapuvälineiden arviot on keskitetty ERVA-alueella Tikoteekkeihin, jotka löytyvät PSSHP Kysin
Foniatrian poliklinikalta, PKSSK Keskussairaalan apuvälinepalveluista sekä KSSHP apuvälinekeskuksesta. Tikoteekissa arviosta vastaavat puheterapeutti ja toimintaterapeutti yhteistyössä käyttäjän kuntoutus-/hoito- ja/tai opetushenkilökunnan kanssa. Teknisesti vaativissa tietokoneavusteisissa ratkaisuissa tarvitaan myös teknistä asiantuntijaa.
Käyttäjä ohjataan Tikoteekin palveluihin lääkärin tai muun julkisen terveydenhuollon/sosiaalitoimen
ammattilaisen kirjallisella lähetteellä. Lähetteestä tulee ilmetä käyttäjän diagnoosi, toimintakyky,
sairaudet sekä kommunikoinnin vaikeudet. Apuvälineen hankkiva taho vastaa välineen käyttöön
liittyvän ohjauksen järjestämisestä joko omana toimintana tai ostopalveluna.
22 09 ÄÄNENTUOTON APUVÄLINEET
Välineet, jotka auttavat henkilöä, jolla on heikentynyt kyky itse tuottaa ääntä.
22 09 03 Äänigeneraattorit (puhevibraattorit)
Välineet jotka aiheuttavat kurkunpäässä värähtelyä, joka muuntuu puheeksi pehmeän kitalaen,
kielen ja suun liikkeen avulla. Kohtaan sisältyvät esim. ääniventtiilit (puheproteesi).
Luovutusperusteet
Kurkunpään osittaisen tai täydellisen poiston seurauksena voidaan puhevibraattori myöntää apuvälineeksi silloin, kun puheen muodostaminen ei muilla keinoin onnistu (esim. proteesipuhe tai
ruokatorvipuhe).
127 (139)
Työnjako
Hoitovastuussa oleva lääkäri, yleensä korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, tekee potilaasta lähetteen äänihäiriöihin erikoistuneelle puheterapeutille, joka vastaa puhevibraattorin soveltuvuuden arvioinnista ja kokeilujakson toteuttamisesta. Kokeilujakson tulee olla riittävän pitkä ja se
toteutetaan arvioinnista vastuussa olevan sairaalan apuvälineillä. Lopullinen hankinta tehdään potilaan omasta sairaanhoitopiiristä. Seurannasta ja käytön tuesta vastaa apuvälineen omistava taho.
Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet, ks. 22 09 06.
22 09 06 Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet
Välineet, jotka lisäävät henkilön äänen voimakkuutta.
Luovutusperusteet
Puheäänenvahvistin voidaan myöntää apuvälineeksi silloin, kun henkilön ääni on heikentynyt sairauden tai muun elimellisen syyn myötä pitkäaikaisesti niin, että selviytyminen päivittäisistä kommunikointitilanteista ei onnistu. Tarpeen mukaan voidaan pyrkiä sovittamaan yhteen puheäänenvahvistimen ja puhelimen käyttö mikäli se on henkilön päivittäisen kommunikoinnin kannalta välttämätöntä.
Työnjako
Hoitovastuussa olevan sairaalan puheterapeutti arvioi laitteen tarpeellisuuden. Laitteen soveltuvuus tulee arvioida kokeilemalla laitteen käyttöä riittävän pitkän ajan. Kokeilu toteutetaan arvioinnista vastuussa olevan sairaalan apuvälineillä. Lopullinen hankinta tehdään potilaan omasta sairaanhoitopiiristä. Seurannasta ja käytön tuesta vastaa apuvälineen omistava taho.
22 21 LÄHIKOMMUNIKOINNIN VÄLINEET
Välineet, jotka helpottavat kahden samassa tilassa olevan henkilön keskinäistä kommunikaatiota.
Välineet voidaan jakaa manuaalisiin (esim. kansiot ja taulut) ja teknisiin (esim. puhelaitteet ja tietokoneet). Henkilö voi kommunikoida puheen lisäksi/sijaan kirjoittamalla, symboleilla, tekemällä
valintoja kuulon avulla tai valmiiksi nauhoitetuilla viesteillä.
Luovutusperusteet
Kuuleva henkilö, joka ei arkikommunikoinnissa tule toimeen puheellaan. Hänen on vaikea tuottaa
ja/tai ymmärtää puhetta. Puhevammaan voi liittyä myös lukemisen ja kirjoittamisen vaikeuksia.
Käyttäjältä edellytetään kykyä hyödyntää apuvälinettä kommunikointinsa täydentämiseksi sekä
osallistumis- ja vuorovaikutusmahdollisuuksien lisäämiseksi.
Käyttäjän lisäksi myös läheisten tulee paneutua kommunikoinnin apuvälineeseen sekä tukea sen
käyttöä arjessa. Sisällön tulee vastata apuvälineen käyttäjän muuttuvia kommunikointitarpeita.
Kommunikoinnin apuvälineen oikea-aikainen ja käyttäjälähtöinen sisällön päivittäminen edellyttää
lähipiirin sitoutumista asiaan. Suositeltavaa on nimetä tähän vastuuhenkilö.
128 (139)
22 21 03 Kirjain- ja symbolisarjat ja –taulut
Lähikommunikoinnin apuvälineet, jos puhuminen ei ole mahdollista tai on vaikeaa. Kohtaan sisältyvät esim. kirjain-, kuva- ja symbolitaulut
Lähikommunikoinnin apuvälineet, jos puhuminen ei ole mahdollista tai on vaikeaa. Kohtaan sisältyvät esim. kirjain-, kuva-, symboli- ja kuvakesarjat ja –taulut sekä kommunikointikansiot, jotka ovat
yksilöllisesti ja yhteistyössä käyttäjän läheisten kanssa suunniteltuja laajoja kansioita. Kommunikointikansiot rakentuvat joko yksittäisistä kuvista, sanoista ja/tai symboleista tai ne sisältävät eri
sanaluokkien sanoja sekä kielioppimerkkejä.
22 21 03 01 Aakkos-, sana, ja/tai kuvataulut
Kommunikointitaulut joissa on aakkoset, sanoja ja/tai kuvia
22 21 03 02 Sana-, lause- ja/tai kuvakansiot
Kansiot, joihin on koottu sanoja, lauseita ja/tai kuvia.
Kansion sisältö luovutetaan tai on oltava saatavissa myös sähköisessä muodossa, jotta päivittäminen ja varmuuskopiointi mahdollisen häviämisen tai rikkoutumisen vuoksi on mahdollista.
Luovutusperusteet
Käyttäjällä tulee olla kokemusta valitun symbolin (kirjain, sana, lause, merkki) käytöstä. Käyttäjän
vuorovaikutustaitojen sekä kognitiivisten taitojen tulee olla riittävät taulun tai kansion käyttöön.
Käyttäjän tulee kyetä itsenäisesti osoittamaan tai kuittaamaan tarkoittamansa merkki kommunikointikumppanin luetellessa vaihtoehtoja.
Läheisistä tulee löytyä vastuuhenkilö, joka opettelee taulun tai kansion käyttöperiaatteet sekä
muokkaamisen. Vastuuhenkilö huolehtii taulun tai kansion käyttövalmiudesta ja päivittää sen sisältöä.
Työnjako
Aakkos-, sana ja/tai kuvataulut eivät ensisijaisesti sisälly vaativaan kommunikaatioapuvälinearviointiin. Käyttäjän tulisi saada niitä hoito- ja/tai kuntoutusvastuussa olevalta taholta. Mikäli vaativan
kommunikaatioapuvälinearvioinnin yhteydessä todetaan näiden tarve, käyttäjä saa tarvittavat taulut
hoitovastuussa olevasta Tikoteekista. Laajojen sana-, lause- ja/tai kuvakommunikointikansioiden
arviot on keskitetty Tikoteekkeihin. Kansion kokeilujakso toteutetaan arvioinnista vastuussa olevan
sairaalan apuvälineillä. Lopulliset hankinnat tehdään käyttäjän omasta sairaanhoitopiiristä. Kansion
muokkaaminen käyttäjälle sopivaksi ja kansion käytön ohjaaminen käyttäjän lähipiirille tapahtuu
apuvälineen arvioinnin tekevän tahon toimesta, ja tässä voidaan tehdä alueellista yhteistyötä eri
palveluntuottajien kanssa. Seuranta ja käytön tuki tapahtuu alueellisesti sovitun käytännön mukaisesti.
22 21 06 Puheäänen vahvistimet / Kommunikaation vahvistimet
Välineet, jotka lisäävät yhden tai useamman henkilön äänen voimakkuutta.
Kuulemisen apuvälineet, ks. 22 06. Henkilökohtaiset puheäänenvahvistimet, ks. 22 09 06.
129 (139)
22 21 09 Kommunikointilaitteet
Elektroniset laitteet, jotka auttavat suorassa kommunikoinnissa Kohtaan sisältyvät esim. kannettavat ja
ei-kannettavat digitaaliset sähköiset näytöt, paperi, nauhoitetun ja/tai synteettisen puheen tulostuslaitteistot
22 21 09 01 Yhden viestin laitteet
Laitteet, joihin voidaan tallentaa vai yksi viesti.
22 21 09 02 Usean viestin laitteet
Laitteet, joihin voidaan tallentaa useita viestejä.
22 21 09 03 Kirjoittamiseen perustuvat kommunikointilaitteet
Näppäimistöllä varustetut laitteet, jotka tulostavat kirjoitetun viestin tekstinä ja/tai puheena. Luokkaan sisältyvät esim. kirjoitustulkkauslaitteet.
Luovutusperusteet
Käyttäjän tulee ymmärtää laitteen käytön idea sekä pystyä itse motorisesti painamaan laitteen painiketta/painikkeita. Yhden viestin laitteen kohdalla laite voidaan luovuttaa myös orastavien kommunikointitaitojen tukemiseen. Kahden tai useamman viestin laitteen kohdalla henkilön tulee omatoimisesti pystyä tekemään tietoinen valinta.
Työnjako
Kommunikointilaitteiden arviot on keskitetty pääasiassa Tikoteekkeihin. Kokeilujakso toteutetaan
arvioinnista vastuussa olevan sairaalan apuvälineillä tai muutoin sovitulla tavalla. Lopulliset hankinnat tehdään käyttäjän omasta sairaanhoitopiiristä. Seurannasta ja käytön tuesta sekä huollosta
vastaa apuvälineen omistava taho.
22 21 12 Lähikommunikaatio-ohjelmat
Ohjelmistot, joilla tuotetaan viestejä suorassa kommunikoinnissa. Kohtaan sisältyvät esim. sulautetut ohjelmistot, jotka avustavat lähikommunikaatiota. Ohjelma voi toimia symboleilla ja/tai kirjoittamalla, viesti tuotetaan yleensä nauhoitetulla puheella tai synteettisenä puheena.
Lähikommunikaatio-ohjelmaa käyttöönotettaessa lainataan pääsääntöisesti myös sen käyttöön
tarvittava tietokone ks. 22 33 06 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet.
Kommunikoinnin apuvälineen arviossa rakennetaan käyttäjälle yksilöllinen sisältö lähikommunikoinnin ohjelmaan, minkä jälkeen läheiset jatkavat ohjelman muokkaamista ja päivittämistä. Tarvittaessa tehdään suositus kommunikaation ohjauksesta puhevammaisten tulkin toteuttamana.
Osassa ohjelmista voidaan edellyttää läheisten käyvän ohjelman käyttöönottokoulutuksen.
130 (139)
Luovutusperusteet
Käyttäjän vuorovaikutustaitojen, toimintakyvyn sekä kognitiivisten taitojen tulee olla riittävät ohjelman käyttöön. Käyttäjän tulee kyetä tekemään itsenäisesti valintoja lähikommunikaatioohjelmassa.
Lähipiiristä olisi nimettävä vastuuhenkilö, joka opettelee ohjelman muokkauksen ja sisällön. Vastuuhenkilö huolehtii ohjelman käyttövalmiudesta, päivittäen myös ohjelman sisältöä.
Käyttäjän lisäksi läheisten tulee perehtyä ohjelmaan sekä tukea sen käyttöä arjessa. Ohjelman
sisällön tulee vastata apuvälineen käyttäjän muuttuvia kommunikointitarpeita. Lähikommunikaatioohjelman sisällön oikea-aikainen päivittäminen edellyttää lähipiirin panostusta asiaan.
Työnjako
Lähikommunikaatio-ohjelmien arviot on keskitetty Tikoteekkeihin. Kokeilujakso toteutetaan arvioinnista vastuussa olevan sairaalan apuvälineillä. Ohjelman käytön opetuksesta asiakkaalle ja tarvittaessa hänen lähipiirilleen vastaa tarvearvioinnin tehnyt Tikoteekki. Lopulliset hankinnat tehdään
käyttäjän omasta sairaanhoitopiiristä. Seurannasta ja käytön tuesta vastaa apuvälineen omistava
taho. Omistava taho voi tarvittaessa konsultoida arvion tehnyttä Tikoteekkia.
Tekstinkäsittelyohjelmat, ks. 22 12 24.
Selain- ja kommunikaatio-ohjelmat, ks. 22 33 15.
22 24 06 02 Multimediapuhelimet
Matkapuhelimet joissa on useita eri toimintoja kuten esimerkiksi kamera, kalenteri, videokamera
ja/tai kirjoitusnäppäimistö joka mahdollistaa internetin käytön
22 23 TIETOKONEET JA PÄÄTELAITTEET
Toimisto-ohjelmistot ja teollisuuden ohjelmistot, ks. 28 21 12.
Tietokone lisälaitteineen ja ohjelmistoineen voi mahdollistaa kommunikoinnin, lukemisen, kirjoittamisen ja tiedon hankinnan puhe -tai monivammaiselle henkilölle, jolle se muuten ei ole mahdollista.
Tietokoneen käyttöön voi liittyä liittyy erikoisohjaimen valinta.
Tietokoneen hankinta mitoitetaan (koneen tyyppi, kapasiteetti, lisävarusteet, kommunikointiohjelma) siten, että kommunikointi sen avulla onnistuu. Tietokonetta ei hankita pelkästään kommunikoinnin kuntoutuksellisiin tarpeisiin.
Luovutusperusteet
Tietokone voidaan lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä silloin, kun henkilö ei vamman
tai sairauden vuoksi pysty kommunikoimaan puheella. Tietokoneen hankinnan edellytyksenä
kommunikaatioapuvälineeksi on, että kommunikointi onnistuu jollakin AAC-menetelmällä (puhetta
tukeva ja korvaava kommunikaatiomenetelmä).
131 (139)
Toimivien tietokoneavusteisten menetelmien valinta edellyttää asiakkaan laaja-alaista kommunikoinnin ja toimintakyvyn arviota sekä laitteen kokeilujaksoa. On huomioitava mm. kielelliset, kognitiiviset, motoriset ja vuorovaikutustaidot, asiakkaan ja lähiympäristön tarpeet, toiveet, motivaatio ja
edellytykset apuvälineen käytölle sekä ennuste mahdollisen sairauden suhteen. Asiakkaan lisäksi
myös lähiihmisten on sitouduttava välineiden käyttöön ja ylläpitoon. Tietokoneavusteisten menetelmien toimivuuden ja ylläpidon turvaamiseksi edellytetään, että asiakkaan lähipiiristä voidaan
nimetä tuki-/vastuuhenkilö, joka perehtyy välineistön toimintaan ja voi antaa tarvittaessa ohjausta
ja tukea apuvälineen käyttäjälle. Apuvälineen luovuttamisen yhteydessä järjestetään käytön opetus
ja ohjaus käyttäjälle sekä lähipiirille.
Työnjako
Tietokoneavusteisten menetelmien ja välineiden tarpeen arviointi, sovitus, yhteensovittaminen ja
valinta edellyttävät moniammatillista yhteistyötä, johon asiakkaan ja lähi-ihmisten sekä apuvälineisiin perehtyneen terapeutin lisäksi osallistuu tarpeen mukaan muu kuntoutus-, opetus –ja/tai hoitohenkilökunta.
Tietokoneen ja tietokoneen käytön apuvälinepalveluiden järjestämisestä ja arviosta vastaavat apuvälineyksiköt ja Tikoteekit. Kokeilujakso toteutetaan pääsääntöisesti arvioinnista vastuussa olevan
sairaalan apuvälineillä. Käyttöön luovutettavan laitteen sekä tarvittavien kiinnitysvarsien -ja osien
sekä yksilöllistä rakentamista vaativien apuvälineiden hankinta tapahtuu käyttäjän omasta sairaanhoitopiiristä. Seurannasta ja käytön tuesta vastaa apuvälineen käyttäjän oma sairaanhoitopiiri ellei
toisin sovita.
22 33 06 Kannettavat tietokoneet ja kämmentietokoneet (PDA)
Tietokoneet jotka toimivat akuilla ja joita voi käyttää paikasta riippumatta. Kohtaan sisältyvät esim.
matkapuhelimeen yhdistetyt kommunikaattorit
22 33 06 01 Kannettavat tietokoneet
Tietokoneet, jotka toimivat akulla ja joita voidaan kuljettaa käyttäjän mukana.
22 33 06 02 Kämmentietokoneet
Pienet käteen mahtuvat tietokoneet, joilla voi myös soittaa. Laitteeseen voidaan asentaa kommunikointiohjelma.
22 33 15 Selain- ja kommunikaatio-ohjelmat
Kohtaan sisältyvät esim. SMS-, WAP- ja sähköpostiohjelmat.
Lähikommunikoinnin ohjelmat, ks. 22 21 12.
Toimisto-ohjelmistot ja teollisuuden ohjelmistot, ks. 28 21 12.
132 (139)
22 33 18 Tietokoneiden ja tietoverkkojen lisävarusteet
Kohtaan sisältyvät esim. ulkoiset muistit, modeemit, sovittimet ja kaapelit, CD- ja DVD-laitteet sekä
verkkolaitteet.
Tietokoneiden tiedonsyöttölaitteet, ks. 22 36.
Tietokoneiden tulostuslaitteet, ks. 22 39.
22 36 TIETOKONEIDEN TIEDONSYÖTTÖLAITTEET
Tietokoneet ja päätelaitteet, ks. 22 33. Tietokoneiden tulostuslaitteet, ks. 22 39.
Luovutusperusteet
Ohjelmat, lisälaitteet, erikoishiiret ja oheislaitteet voidaan lainata apuvälineenä silloin, kun henkilö
ei pysty vammansa vuoksi käyttämään tarvitsemaansa tietokonetta.
22 36 03 Näppäimistöt
Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitusnäppäimistöt. Puhelimen lisälaitteet, ks. 22 24 21.
22 36 03 0 Kirjainnäppäimistöt
Erikokoiset ja -muotoiset näppäimistöt.
22 36 03 02 ohjelmoitavat näppäimistöt
Kosketuslevyt, joihin voidaan ohjelmoida näppäimistö tai sen osia.
22 36 06 Hiiret
Kohtaan sisältyvät esim. ohjauspallot, hiiriporttiin liitetyt joystickit ja hiiren kaltaiset peliä varten tarkoitetut joystickit.
22 36 06 01 perinteiset hiiret
Erikokoiset langattomat ja langalliset hiiret.
22 36 06 02 pallohiiret
Kursorin ohjaamiseen tarkoitetut erimuotoiset ja –kokoiset hiiret, joita käytetään pyörittämällä ohjainpalloa.
22 36 06 03 Erikoishiiret
Kursorin ohjaamisen tarkoitetut hiiret. Luokkaan sisältyvät esim. pää- ja katsehiiret, kursorin ohjaamiseen tarkoitetut sauvat sekä keskilinjassa käytettävä joystick- ja levyhiiret.
133 (139)
22 36 09 Joystickit
Kohtaan sisältyvät esim. samankaltaiset ominaisuudet sisältävät kytkimet.
22 36 12 Vaihtoehtoiset syöttölaitteet
Kohtaan sisältyvät esim. optiset skannerit, puheentunnistusyksiköt, kosketusnäytöt, datakäsineet ja
aivo-tietokonekäyttöliittymät. Hiiret, ks. 22 36 06.
22 36 12 01 kytkimet ja kytkinsovittimet
Välineet, joiden avulla kytkin kiinnitetään esim. kommunikointilaite, ympäristöhallintalaitteen lähetin
tms. tietokoneeseen. Kohtaan kuuluvat esim. painikkeet, kallistus-, liike-, lihas- tai imupuhalluskytkimet, joilla voidaan korvata joko näppäimistön tai hiiren toiminta.
22 36 15 Tiedonsyötön lisälaitteet
Välineet, jotka yhdistävät syöttöjärjestelmät tietokoneeseen. Kohtaan sisältyvät esim. erilliset kuvapankit ja sanastot, moniportit, kaapelit ja taulut.
22 36 15 01 Asennusvarret ja telineet
22 36 15 02 Moniportit, kaapelit ja taulut
Kohtaan sisältyvät esim. näppäimistöjen reikälevyt ja näppäinsuojat.
22 36 15 03 Kuvapankit ja sanastot
Ohjelmat, jotka helpottavat tekstin tuottamista tai lähikommunikointimateriaalin rakentamista, kuten
sanaennustus- ja kuvapankkiohjelmat.
Luovutusperusteet
Lainataan käyttäjälle mikäli kuvakommunikaation käyttö on jo laajempaa, esim. kommunikointikansion sisällön päivittämiseen. Edellyttää että potilaalla on laajasti kyseiset kuvat käytössä, esim.
laaja kommunikointikansio ks. 22 21 03 02 Sana-, lause- ja/tai kuvakansiot.
Työnjako
Yksittäiset kuvat ja kuvien käytön ohjaukset tulevat perusterveydenhuollosta tai yksityiseltä kuntouttavalta puheterapeutilta. Mahdollista on myös käyttää netistä ilmaiseksi löytyvää papunetin
kuvatyökalua.
Mikäli kuvien käyttö on jo systemaattisempaa tarvitaan kuvaohjelmia, jotka keskitetty Tikoteekkeihin. Tikoteekeissä opastetaan myös ohjelman käyttö.
22 36 18 Tiedonsyöttöohjelmat
Kohtaan sisältyvät esim. yhden sormen ajurit ja ruutunäppäimistöt.
22 39 TIETOKONEEN TULOSTUSLAITTEET
Kohtaan sisältyvät esim. monitorit, tulostimet, piirturit ja syntetisaattorit.
134 (139)
22 39 03 Näytöt
Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoituksen näytöt
22 36 03 01 Tavalliset näytöt
22 39 06 Tulostimet
Kohtaan sisältyvät esim. pistekirjoitustulostimet ja -piirturit.
22 30 LUKEMISEN APUVÄLINEET
22 30 12 Sivunkääntäjät
Sivunkääntäjä on sähköinen laite, jossa olevan kirjan / lehden sivujen kääntämistä ohjataan erikoisohjaimella.
Luovutusperusteet
Sivunkääntäjä voidaan luovuttaa , kun apuväline mahdollistaa vaikeavammaisten henkilön kirjojen
ja lehtien omatoimisen lukemisen ja lukeminen on oleellinen osa henkilön jokapäiväistä toimintaa
esim. opiskelu. Arvioinnista ja hankinnasta vastaa erikoissairaanhoidon apuvälinekeskus.
Omaisten/avustajien koulutuksen tulee käyttää riittävästi aikaa, jolla varmistetaan sivunkääntäjien
tehokas käyttö.
22 30 15 Lukutelineet ja kirjanpitimet
Luovutusperusteet
Lukuteline voidaan lainata henkilölle, kun apuväline mahdollistaa vaikeavammaisen henkilön kirjojen ja lehtien omatoimisen lukemisen ja lukeminen on oleellinen osa henkilön jokapäiväistä toimintaa. Lukutelineitä voidaan käyttää myös muihin päivittäisen toiminnan tarpeisiin, kuten esim.
kommunikoinnin apuvälineen sijoitteluun käyttäjän ulottuville.
24 ESINEIDEN JA LAITTEIDEN KÄSITTELY- JA KULJETUSVÄLINEET
Apuvälineet, jotka helpottavat (mahdollistavat) muiden tuotteiden käytön. Pääryhmään luetaan
käsikäyttöiset ja sähkökäyttöiset käsittelyvälineet, ympäristönhallintalaitteet sekä säätöjen, toimintojen ja tilojen ilmaisimet. Ryhmään kuuluvat myös tavaroiden kuljettamisessa tar-vittavat apuvälineet.
135 (139)
24 06 PAKKAUSTEN KÄSITTELYVÄLINEET
24 06 03 Avaajat
Välineet joilla avataan pullot, purkit ja muut säilytysastiat.Välineet joiden avulla putkilon sisältö
saadaan ulos.
Pullojen purkkien tai muiden vastaavien avaamiseen tarkoitettuja apuvälineitä voidaan hankkia
lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi henkilölle jolla pitkäaikaisen sairauden tai vamman
vuoksi on selviä puutteita käden otteessa tai liikkuvuus on rajoittunut nivelmuutosten vuoksi, niin
ettei hän suoriudu tehtävistä tavanomaisin keinoin.
Apuvälineen tulee olla päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta välttämätön ja kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa, hienomotoriikkaa tai vähentää niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja
ehkäistä vamman pahenemista (esim. nivelen virheasento).
Edellytyksenä on, että apuvälineen tarve on todettu toimintaterapeutin tai muun terveydenhuollon
apuvälineasiantuntijan tekemän yksilöllisen arvion perusteella ja asiakas on ohjatusti harjoitellut
apuvälineen käyttöä. Apuvälineen käytön tulee mahdollistaa itsenäinen suoriutuminen.
24 09 KATKAISIMET, KYTKIMET JA OHJAUSLAITTEET
Välineet jotka helpottavat laitteiden käyttöä ja hallintaa.
24 09 03 Painikkeet
Painettavat välineet joiden avulla suoritetaan mekaaninen toiminto.
Luovutusperusteet
Painikkeella ohjataan useimmiten tietokonetta, kommunikaatioapuvälinettä, ympäristönhallintalaitteistoa tai sen avulla tehdään hälytys. Painikkeita voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen
apuvälineenä joko erikseen tai osana isompaa kokonaisuutta terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella.
24 09 18 Kytkimet ja katkaisimet
Välineet sähköisen virtapiirin laittamiseksi päälle/päältä, mukaan lukien valintakytkimet ja joystickit.
Luovutusperusteet
Voidaan lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi puhe -ja /tai liikuntavammaiselle henkilölle korvaamaan esim. tietokoneen näppäimistöä ja/tai hiirtä.
136 (139)
24 13 KAUKO-OHJAUSLAITTEET
Välineet jotka mahdollistavat sähkölaitteen käytön ja hallinnan kauko-ohjauksella asuinympäristössä ja siten lisäävät omatoimisuutta. Kohtaan eivät sisälly muiden järjestelmien tai laitteiden
lisävarusteina olevat ympäristönhallintajärjestelmät.
24 13 03 Kauko-ohjausjärjestelmät
Järjestelmät joiden avulla ohjataan laitteita matkan päästä. Kohtaan sisältyvät esim. ympäristönhallintajärjestelmät.
Ympäristönhallintajärjestelmä on laitekokonaisuus, joka mahdollistaa asunnossa tai muussa tilassa
olevien sähköisten toimintojen hallitsemisen kauko-ohjauksella. Kokonaisuus voi sisältää mm. puhelimen, oven tai ikkunan avaus-/sulkutoiminnat sekä valojen, vuoteen ja viihde-elektroniikan ohjauksen. Järjestelmään voidaan liittää myös kutsu- ja hälytystoimintoja. Ohjaus on mahdollista toteuttaa joko näppäin-, kytkin- tai puheohjattavalla kaukosäätimellä tai tietokoneella
Luovutusperusteet
Ympäristönhallintalaitteista hyötyvät vaikeavammaiset henkilöt, joilla on useita toiminnan rajoituksia ja jotka eivät pysty selviytymään päivittäisistä toiminnoistaan ilman toisen henkilön apua. Ympäristönhallintalaitteiden hankinnan edellytyksenä on, että niitä tarvitseva henkilö on ainakin osan
vuorokaudesta yksin asunnossaan. Järjestelmän tulee lisätä henkilön omatoimisuutta ja tukea kokonaiskuntoutusta. Laitteiden määrä ja laatu suhteutetaan käyttäjän toimintakyvyn, toimintatavoitteiden sekä tarjolla olevan avun ja palvelujen määrään.
Käyttäjän ja ympäristön edellytykset:









motivaatiota ympäristönhallintalaitteiden käyttöön
kykyä tehdä jollain kehon osalla toistuvaa, hallittua liikettä käyttääkseen kytkintä tai tuottamaan samanlaisina toistuvia puhekäskyjä
laitteiden käytön kannalta riittävän hyvää muistia
laitteiden käytön kannalta riittäviä kognitiivisia taitoja.
Yksittäiset ympäristön hallintaan liittyvät laitteet, kuten sähköinen oven avauslaite ja ovipuhelin eivät muodosta ympäristönhallintajärjestelmää. Korvausta niiden hankkimiseen haetaan sosiaalitoimen kautta vammaispalvelulain perusteella. Korvauksen saamisen edellytyksenä on henkilön vaikeavammaisuus.
Etenevää sairautta sairastavalle henkilölle, jonka kohdalla on ennakoitavissa, että ympäristönhallinnan tarve tulee laajenemaan, voi myös pelkän sähköisen ovikoneen ja / tai ovipuhelimen hankkia erikoissairaanhoito.
Ympäristöhallintalaitteiden tarvitsija on useimmiten henkilö, jolla on muiden sähköisten
apuvälineiden käytön perusteella suora yhteydenottomahdollisuus apuvälinepalveluita tuottavaan yksikköön.
Ellei näin ole, tarvitaan lähete, jossa tulee selvitä:
kuvaus laitteita tarvitsevan toimintakyvystä ja yleistilasta
137 (139)


kuvaus henkilön palvelukokonaisuudesta
laitteita tarvitsevan omat tavoitteet ja motivaatio
24 18 KÄSIVARREN TAI KÄDEN JA/TAI SORMIEN TOIMINTAA AUTTAVAT JA KORVAAVAT
VÄLINEET
24 18 03 Tarttumisvälineet
Välineet, jotka korvaavat käden tarttumistoiminnon ja mahdollistavat otteenmuuttamisen esim.
avaimenperät ja – pitimet, irtokädensijat ja paksunnokset.
24 18 06 Otteen muuntajat ja niiden lisävarusteet
Tuotteisiin kiinnitettävät lisälaitteet, jotka auttavat tarttumista, esim. kynän tai siveltimen pitimet.
24 18 15 Puikot, sauvat ja tikut
Laitteet, joiden avulla käytetään muita laitteita ja/tai tietokoneen syöttölaitteita.
Ryhmään kuuluvat mm. otsa- ja suutikut sekä niiden pidikkeet. Suutikku on joko tehdasvalmisteinen tai hammasteknikon yksilöllisesti valmistama apuväline. Otsatikku on tehdasvalmisteinen apuväline. Puikkoja käytetään mm. lehtien lukemisessa, tietokonetyöskentelyssä (esim. selkäydinvammaiset).
Luovutusperusteet
Voidaan hankkia ja luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella henkilölle, jonka käsien toimintakyky on alentunut
siten, ettei kirjan/lehden sivujen kääntäminen, tietokoneen näppäimistön käyttö ym. vastaavat toiminnot onnistu tavanomaisin keinoin.
24 18 18 Osoitinlamput
Välineet, joilla osoitetaan kohdetta tai käytetään laitetta.
Luovutusperusteet
Osoitinlamppu voidaan luovuttaa lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä, kun apuvälineen käyttö on välttämätön tietyn toiminnon omatoimiseen suorittamiseen terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella.
24 18 27 Toiminnan sallivat käsivarsituet
Välineet jotka tukevat käsivartta toiminnan aikana, esim. tietokoneen tai kirjoituskoneen käy-tön
aikana.
138 (139)
Luovutusperusteet
Erilaisia käsivarren ja/tai käden ja/tai sormien toimintaa auttavat tai korvaavia välineitä voidaan
hankkia/lainata lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi henkilölle, jonka ulottuvuus, tarttumisote
tai puristusvoima ei sairaudesta tai vammasta johtuvan toimintakyvyn heikkenemisen vuoksi riitä
välttämättömistä päivittäisistä toiminnoista suoriutumiseen. Tarpeen arvioi terveydenhuollon apuvälineasiantuntija. Edellytyksenä apuvälineen hankinnalle on, että sen käyttö mahdollistaa omatoimisen suoriutumisen.
24 21 OTTEEN PIDENTIMET
Tuotteet joiden avulla ulotutaan tavaroihin matkan päästä.
24 21 03 Tarttumapihdit, käsikäyttöiset
Välineet kohteen pitämiseen, puristamiseen tai tarttumiseen matkan päästä.
24 21 09 Jatkovarret
Välineet pidentämään ylettymistä ja/tai liikuttamaan kohdetta tarttumatta siihen.
Luovutusperusteet
Erilaisia otteen pidentimiä voidaan lainata/hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi terveyden- huollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella henkilölle, jolla on sairauden tai vamman vuoksi tarttumisen ja/tai ulottumisen vaikeuksia.
24 27 KIINNITYSVÄLINEET
Välineet, joilla kiinnitetään tai lukitaan esineet paikalleen.
24 27 03 Imukupit
Välineet jotka pintaa vasten painettaessa kiinnittyvät siihen syntyvän tyhjiön avulla.
24 27 06 Liukuestealustat
Tarvikkeiden alle laitettavat matot ja alustat liukastumisriskin vähentämiseksi tai esineen paikallaan pitämiseksi (esim. tehdasvalmisteiset liukuestealustat tai rullasta leikattava liukueste).
Luovutusperusteet
Imukuppeja ja liukuestealustoja tavaroiden paikallaan pysymisen edistämiseksi voidaan terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi henkilölle, jolla pitkäaikaisen sairauden tai vamman vuoksi on selviä puutteita
139 (139)
käden otteessa tai liikkuvuus on rajoittunut nivelmuutosten vuoksi, niin ettei hän suoriudu päivittäisistä toiminnoista itsenäisesti tavanomaisin keinoin.
Apuvälineen tulee olla päivittäisistä toiminnoista suoriutumisen kannalta välttämätön, lisätä itsenäistä suoriutumista ja kompensoida puuttuvaa puristusvoimaa sekä hienomotoriikkaa tai vähentää
niveliin kohdistuvaa kuormitusta ja ehkäistä vamman pahenemista (esim. nivelen virheasento).
24 36 KANTOVÄLINEET
Välineet jotka tukevat ja pitävät tarvikkeita kuljettamisen aikana. Kohtaan sisältyvät esim. tarjottimet, koukut
24 36 12 Kuljetuspöydät, irralliset
Sähköistämättömät pyörillä varustetut välineet kahvalla tai ilman, joissa on taso tavaroiden kuljettamiseen. Kohtaan sisältyvät esim. tarjoilupöydät ja pienet pyörälliset pöydät
Erilaisia kanto- ja kuljetusvälineitä voidaan lainata/hankkia lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineeksi terveydenhuollon apuvälineasiantuntijan tekemän arvioinnin perusteella henkilölle, jolla on
sairauden tai vamman vuoksi tarttumisen ja/tai ulottumisen vaikeuksia.
24 36 15 Tavarankuljetuspyörät ja polkupyöräkärryt
Pyörälliset välineet joiden avulla kannetaan tavaroita ja jotka voidaan yhdistää polkupyörään tai
pyörätuoliin tai niitä voidaan vetää näillä. Kohtaan sisältyvät esim. tavarankuljetuspyörät (joissa on
suuri säilytystila tavaroiden kuljettamiseen), polkupyörän pyörälliset peräkärryt, kantolaitteet, joita
vedetään pyörällä sekä peräkärryt, joita vedetään pyörätuolilla.
Luovutusperusteet
Tavarankuljetuspyöriä ja polkupyöräkärryjä ei luovuteta lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineenä