6. Heittoon liittyvät vammat 6.1 Käden vienti taakse -vaihe

6. Heittoon liittyvät vammat 6.1 Käden vienti taakse -vaihe

6. Heittoon liittyvät vammat
Koska heitto on pesäpallossa suoritus jota
toistetaan määrällisesti harjoitus ja kilpailukaudella eniten, tulee urheilijan ja valmentajan
tiedostaa ne edut ja haitat jotka liittyvät tekniikan,- ja heittokäden harjoittamiseen.
Väärät suoritustekniikat ja harjoittelun
metodit / painopisteet - jos ne omaksutaan jo
nuoresta pitäen - saattavat hyvinkin lopettaa
pesäpalloilijan uran jo nuorena, tai ainakin olla
esteenä tämän kehittymisessä lajinsa huipuksi.
Huonolla / vajavaisella suoritustekniikalla, lihastasapainolla ja liikelaajuuksien
puuttumisella on selvä syy-yhteys heittokäden vammoihin.
On kuitenkin mahdollista että kaikista oikeista toiminpiteistä huolimatta heittäjä
loukkaa kätensä, tällöin edessä saattaa olla leikkaushoito. Vamman korjaavan hoidon
jälkeen urheilijalla ja valmentajalla täytyy olla työkalut käden kuntouttamiseksi.
Heittokäden kuntouttaminen takaisin sille tasolle, tai jopa paremmaksi, kun se oli
ennen loukkaantumista vaatii aina systemaattista ja ammattitaitoista kuntouttamista
- tämä on pitkäjänteistä työtä ja vaatii kärsivällisyyttä.
Kuntoutuksen periaatteena on ensin saada nivel vapaasti auki, sen jälkeen voidaan
aloittaa kevyt voimaharjoittelu alaspäin suuntautuvilla liikkeillä. Kun olkapää on kivuton, voidaan siirtyä hartialinjan yläpuolella tapahtuviin harjoitteisiin.
Kuntoutuksen kannalta tärkeää on myös koordinaatioharjoitteet heittoliikeradan
palauttamiseksi (tekniikan osaharjoitteet).
6.1 Käden vienti taakse -vaihe
Lihasten mekaniikka:
Kun kättä aletaan viedä heittotilanteessa taaksepäin alkaa olkavarsi kiertyä
ulospäin, kiertäjäkalvosimesta ulkokiertäjälihas (infraspinatus) kiertää olkavartta
ulospäin. Samalla olkavartta nostetaan kiertäjäkalvosimen kohottajalihaksella (supraspinatuksella) ja kolmiolihaksella (m. deltoideuksella). Olkanivelen etuosan nivelsiteet kiristyvät ja olkavarren yläpää kiertyy tukirenkaan muodostamassa kupissa.
Hauislihaksen jänteet (sekä pitkä että lyhyt) jarruttavat olkavarren taakse vientiä.
Olkavarren etuosassa oleva olkavarren sisäkiertäjälihas venyy ja kiristyy.
49
Tässä osassa heiton mekaniikkaa tyypillisimmät vammat ovat:
- Hauislihaksen jänteen vauriot / kiinnityskohdan vauriot (1)
- Hauisjänteen tukirenkaan vauriot (2)
- Olkavarren sisäkiertäjän vauriot (3)
6.2. Käden kiihdytysvaihe
Lihasten mekaniikka:
Kun heittokäsi aloittaa kiihdytyksen takaa eteen, alussa rintakehän etuosan lihaksisto puristaa olkavarren pään tiukasti olkanivelen kuoppaan. Sisäkiertäjälihas kiristyy,
olkavarren yläpää puristuu olkanivelen tukirengasta vasten ja hauislihaksen pitkän
pään jänne tukee sitä. Kolmiolihas ja selän lihakset tukevat kiihdytysvaiheen alkua.
kiihdytyksen jatkuessa sisäkiertäjälihas alkaa pyörittää olkavartta sisäänpäin, samalla
kiertäjäkalvosimen kohottajalihas (supraspinatus) nostaa olkapäätä.
Tässä osassa heiton mekaniikkaa Tyypillisimmät vammat ovat:
- Sisäkiertäjien vammat (1)
- Supraspinatuksen jännevauriot (2)
- Kolmiolihaksen etuosan vammat
50
6.3 Heitto ja saattovaihe
Lihasten mekaniikka:
Heittovaiheessa olkanivelen etuosan lihaksisto puristuu maksimiinsa, samoin
olkanivel puristuu kuoppaansa maksimivoimalla. Heittovaiheen alussa olkanivelen
etuosan nivelsiteet kiristyvät ja olkanivelen etuosan lihaksiston vetäessä kättä eteenpäin olkanivel alkaa kiertyä kuopassaan tukirengasta vasten.
Tässä osassa heiton mekaniikkaa tyypillisimmät vammat ovat:
- Tukirenkaan etuosan vauriot (1)
- Nivelside vammat (2)
- Ruston vauriot edessä lapaluun puolella
6.4 Heiton saattovaihe
Lihasten mekaniikka:
Saattovaiheessa olkavarren luu pyrkii jatkamaan matkaansa nivelkuopasta ja nousee
kohti etummaista tukirengasta tai sen päälle. Nivelen takaosassa nivelsiteet jännittyvät
ensin ja alkavat yhdessä yläselän takaosan lihasten kanssa jarruttaa heittoa. Samoin
saattovaiheen loppuosassa olkanivelen etuosan nivelsiteet kiristyvät ja estävät yhdessä tukirenkaan kanssa olkavarren yläosaa tipahtamasta pois nivelkuopasta. Samalla
hauislihaksen pitkän pään jänne kiskoo vielä tukirengasta eteenpäin. Jos heitto suuntautuu ulkokautta (kättä viedään ojennusvaiheessa liikaa selän taakse), hauislihaksen
jänne kiskoo tukirengasta voimakkaasti myös ulos ja irti lapaluusta. Heiton jarrutus
saattovaiheessa tapahtuu ensisijaisesti selän takaosan lihaksistolla, johon osallistuu
myös leveä selkälihas (latissimus dorsi) ja epäkäslihas (trapezius).
51
Tässä osassa heiton mekaniikkaa tyypillisimmät vammat ovat:
- Tukirenkaan etuosan vammat (1)
- Olkanivel putoaa / käy pois paikaltaan
(tukevien lihasten löysyys ongelmat) (2)
-> tukirenkaan takaosan vauriot (3)
-> Ulkokiertäjien vammat (4)
52