lähiruoka lähiruoka

Comments

Transcription

lähiruoka lähiruoka
Teema
SOTKAMO-LEHTI
LÄHIRUOKA
Teeman löydät myös lehden verkkopalvelusta: www.sotkamolehti.fi
Lähellä kasvaneet
Nokkonen
on oikea
superyrtti
Puolankalainen
Matti Veijola on
Suomen suurin nokkostuotteiden valmistaja. >> 12
Suoramyynti: Reko-ryhmät tarjovat
suoran myyntikanavan tuottajien ja kuluttajien välille. Esimerkiksi kyytön lihaa
voi ostaa suoraan kasvattajalta. >> 8
Meille paikalliset tuotteet
ovat sydämen asia
Kuhmo
Sotkamo, Vuokatti
Suomussalmi
Jalostus
nostaisi
särjen arvoa
Joidenkin kalalajien ,
kuten särjen, myyntiä
helpottaisi niiden jalostaminen valmiiksi
tuotteiksi. >> 10
SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 15. marraskuuta 2016
8 LÄHIRUOKA
Rekon
avulla
suoraan
ostajille
Toimiva lähiruuan suoramyynti
vaatii ostajilta myös hieman
viitseliäisyyttä.
Veli-Matti Oikarinen
[email protected]
Sormulan luomutila oli ensimmäisten tuottajien joukossa mukana Reko Sotkamo -ryhmässä.
Tilan isäntä Jouko Sormunen vie
teuraaksi kaksi kyyttöä joka toinen
viikko. Hän kuljettaa eläimet itse
teurastamoon Polvijärvelle. Seuraavana päivänä hän tuo lihat jatkokäsittelyyn omalle tilalleen.
Kyytöt teurastetaan yleensä kahden vuoden iässä. Niiden teuraspaino on siinä vaiheessa yleensä noin
130–140 kiloa.
Sellaisten eläinten myyminen
teurastamoille olisi Sormusen mukaan tappiollista toimintaa. Rekoryhmien avulla hän voi myydä lihat
itse suoraan kuluttajille.
– Reko on avannut uusia mahdollisuuksia, Sormunen toteaa.
Reko on lähiruoan myynti- ja jakelumalli, joka tulee ruotsin sanoista
Rejäl konsumtion – Reilua kuluttamista. Mallissa kuluttajat tilaavat lähiruokatuottajilta ruokaa suoraan ilman välikäsiä.
Jakelurenkaat toimivat Facebookin kautta suljettuina ryhminään,
joissa tilaukset ja toimitukset sovitaan. Ryhmät toimivat vapaaehtoisvoimin ja sen ylläpitäjät eivät saa
työstään palkkiota.
Reko ei siis ole perinteistä torikauppaa, vaan ennakkoon tilattujen
tuotteiden toimitusta.
Kainuussa toimii tällä hetkellä
kaksi Reko-ryhmää. Vilkkaana alkanut toiminta uhkaa kuitenkin himen
hyytyä.
Esimerkiksi Sotkamon Rekossa
on jäseniä 670, mutta aktiivisia ostajia vain muutamia.
– Kuukausi on ollut aika hiljaista.
Kun aloitimme, oli ostajia 30–40 per
viikko. Nyt luvusta voi ottaa nollan
perästä, Kalle Hoppula harmittelee.
Sotkamon ryhmässä on mukana
kymmenkunta tuottajaa. Valikoimiin kuuluu muun muassa perunaa,
juureksia, leipomotuotteita, kananmunia, yrittejä, mausteita ja meijerituotteita.
Lihavalikoimista löytyy muun
muassa naudanlihaa luomuna ja tavallisena, kyyttöä, ylämaankarjaa sekä lampaanlihaa ja -jalosteita
Aluksi ruokaa toimitettiin kerran
viikossa. Nyt kertoja on harvennettu
joka toiseen viikkoon.
Kainuuntie 103, 88900 Kuhmo
[email protected]
Päätoimittaja Timo Kyllönen, p. 044 332 5320.
Akkoniementie 4 B, 88600 Sotkamo
[email protected]
Päätoimittaja Pekka Lassila, p. 0400 456 848.
Kauppakatu 10-12, 89600 Suomussalmi
[email protected]
Päätoimittaja Sirkku Rautio, p. 050 438 0972.
Kustantaja: SLP Kustannus Oy
Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy, Kajaani
Kyytöt ovat Jouko Sormusen mukaan ystävällisiä, mutta jääräpäisiä eläimiä.
– Kun on alle 5 asiakasta, ei kenenkään kannata lähteä myymän
tuotteitaan.
Sormulan luomutila toimittaa
tuotteitaan Kainuun ryhmien lisäksi
myös Ouluun.
Tarkkaa syytä innon hiipumiseen
Kalle Hoppula ei osaa sanoa. Ryh-
mässä on kuitenkin runsaasti jäseniä, joten tiedon puutteesta asian ei
pitäisi olla kiinni.
– Valikoima on pyritty saamaan
niin isoksi kuin mahdollista.
Hän epäilee, että yhtenä syynä on
se, että myynti tapahtuu hyvin lyhyen aikaa tietyssä paikassa.
– Myyntiä on kerran viikossa puo-
li tuntia. Hiipuminen voi olla kiinni
muun muassa siitä, miten ihmiset
saavat rytmitettyä oman elämänsä
sen mukaan.
Toinen syy voi hänen mukaansa
olla se, että myynti tapahtuu syrjässä, erillään marketeista.
– Kun täytyy erikseen lähteä ruokakaupasta vaikka 50 metrin pää-
Lähiruuan tuottajalla on kasvot
S
uuren osan elämästäni pääkaupunkiseudulla asuneena
olen tottunut hankkimaan ruokani
suurista marketeista. Ostimme ruokaa
enimmilläänkin sen verran, kuin
jää- ja pakastinkaappiin kohtuudella mahtui. Yksi keskeinen ostokriteeri oli hinta, toinen oli lasten on
omat makutottumukset ja vasta
kolmantena tulivat alkuperä ja
muut kriteerit.
Lähiruoka käsitteenä tuli tutuksi
vasta sitten, kun vanhimmat lapset
pääsivät kesätöihin paikalliselle vihannesviljelijälle. Löysimme marketin vihannesosastolta kotikylän
vihanneksia, jotka olivat kasvaneet
omien poikiemme kitkemissä penkeissä.
Tulevana kunnallisvaalikeväänä
jälleen monessa vaalikoneessa vertaillaan ehdokkaiden näkemystä ja
kantaa lähiruuan suosimiseen kouluissa ja laitoksissa. Lähiruokaa arvostetaan, lähiruoka kuuluu jokaisen kunnon ihmisen ruokapöytään
ainakin puheissa.
Lähiruoka miellettään puhtaaksi
ja ympäristöystävälliseksi. Lähiruokaa ei kuljeteta satojen kilometrien
päähän käsiteltäväksi ja ajeta pakattuna takaisin ruokapöytään. Lähiruuan alkuperä tiedetään. Oman
kotiseudun ilmaa, vettä ja maata
pidetään usein puhtaampana kuin
tuntemattomien kasvuseutujen.
Lähiruuan tuottajalla on kasvot.
Lähiruokateemassa kerromme
mm. Reko-ryhmän toiminnasta.
Miksi vilkkaana alkanut toiminta
näyttää hiipuvan kannattavuusrajan alapuolelle? Onko pienten toimijoiden liian vaikeaa kilpailla
suurten tukku- ja keskusliikkeiden
toimivan logistiikan rinnalla. Onko
kuluttajat tottuneet saamaan ruokansa suurten toimijoiden opettamilla tavoilla? Vai onko elintarvikkeita koskevat säännökset tehneet
lähiruuan tuottamisesta ja myynnistä liian kallista ja monimutkaista?
Pekka Lassila
[email protected]
Tiistaina 15. marraskuuta 2016 – SOTKAMO-LEHTI
9
Veli-Matti Oikarinen
Spelttikuitulisät
vuoden luomutuotteita
Sotkamo-lehti
[email protected]
Luomuliitto valitsi Vuoden Luomutuotteiksi SunSpeltin Luomu Spelttikuitulisä mustikalla ja Luomu
Spelttikuitulisä tyrnillä. Ammattikeittiösarjan voitti Valion novoboxmaidot eli 10 litran ammattikeittiöihin tarkoitetuissa pakkauksissa
myytävät kevyt- ja rasvaton luomumaito. Kunniamaininnan sai Valio
Luomu maasdam-juusto.
Raati ylisti moderneja kuitulisiä,
joissa on marjaa jopa noin 20 prosenttia. Niihin on suoraan otettu
mukaan myös englanninkieliset
tekstit, koska spelttikuitulisiä on nyt
jo esitelty myös yhdysvaltalaisilla
markkinoilla. Spelttikuitulisät sopivat nautittavaksi smoothieissa tai
maitotuotteiden kanssa.
- Halusimme tuoda markkinoille
kotimaista superfoodia, jota speltti,
tyrni ja mustikka ovat parhaimmillaan. Näemme mielellämme, että
palkitsemisen tuoma näkyvyys hyödyttää luomua kokonaisuutena Suomessa, kertoo Sunspelt Oy:n toimitusjohtaja Kari Kaipainen.
Kari Kaipainen aloitti spelttituotteiden kehittelyn vuonna 2000 ja
tuotevalikoima on kasvanut jauhoista lisukkeisiin, pastaan, näkkileipiin
ja lakuihin. Myös luomuspeltin viljely Suomessa ja tietoisuus alkuperäisviljojen hyödyistä on lisääntynyt
paljon.
Luomumaitojen ammattikeittiöille, kuten kouluille ja ravintoloille, sopiva pakkauskoko on raadin mukaan
odotettu uutuus. Syyskuun alussa
tuli tieto uudesta asetuksesta, että
rasvaton luomumaito jatkossa D-vitaminoidaan ja tämä lisää huomattavasti sen kiinnostavuutta koulujen
ruokahankinnoissa.
Tällä hetkellä laajasti kaupoissa
tarjolla olevien suomalaisten luomujuustojen tarjonta on vielä melko
suppea, mutta Valion tavoitteena on,
että luomujuustotarjonta vastaa jatkossa entistä paremmin kuluttajien
tarpeisiin.
Autosi
pArhAAksi!
 Pesut
 Vahaukset
 Sisäpesut
 Pinnoitukset
6
Värisilmä Kainuuntie
puh. 044 520 2733
Sotkamo [email protected]
www.varisilmasotkamo.fi
LÄHIRUOKAMESSUT
hän, se on syrjässä. Paikan pitäisi olla kassinkantomatkan päässä ruokakaupasta.
Etelä-Suomessa Rekot Hoppulan
mukaan elävät ja voivat hyvin. Myös
Kajaani on hänen mukaansa jälleen
heräämässä henkiin.
– Sotkamon Reko näyttää hyyty-
Valmisruoka
maistuu
suomalaisille
Vaikka kokkailu ja ruuanlaitto kasvattavat suosiotaan, kuuluu valmisruoka vahvasti suomalaisten arkeen.
Tuoreen kyselytutkimuksen mukaan 66 prosenttia suomalaisista syö
valmisruokia vähintään kuukausittain.
Kokkikartanon teettämään tutkimukseen vastasi 503 suomalaista.
Suomalaiset käyttävät valmisruokia säännöllisesti. Ainoastaan neljä
prosenttia kyselytutkimukseen vastanneista ei käytä valmisruokia lainkaan.
Päivittäin tai viikoittain valmisruokia syödään 25 prosentissa suo-
vän.
Tällä hetkellä Sotkamon jakelupaikka on kirjaston parkkipaikalla,
etäällä kaupoista. Hoppula uskoo,
että mikäli jakelupaikka olisi jonkun
ruokakaupan yhteydessä, olisi tilanne aivan toisenlainen.
– Se, että joutuu lähtemään erikseen, on monelle liikaa.
malaistalouksista, ja useita kertoja
kuukaudessa 26 prosentissa talouksista. Vastanneista 96 prosenttia kertoo, että heidän taloudessaan syödään valmisruokia ja että vastanneet
myös syövät niitä itse.
Valmisruokia vältellään pääasiassa hinnan ja makuseikkojen takia tai
terveellisyyteen vedoten. Itse laitettua ruokaa pidetään terveellisempänä, mutta myös maistuvampana ja
edullisempana. Osa valmisruokia
välttelevistä voisi harkita einesten
käyttöä, mikäli valmisruuissa ei olisi
lisäaineita.
Suomalaiset kiinnittävät entistä
enemmän huomiota elintarvikkeissa käytettyjen raaka-aineiden alkuperään ja laatuun: jopa 61 prosentille
vastanneista laadulla ja alkuperällä
oli erittäin paljon tai melko paljon
merkitystä.
pe 18.11. HerkkuKirsikassa
VAALAn
jUUSTOLA
HYVÄRISEn
LEIPOMO
klo 10–17
klo 10–17
AKOnLAHDEn
PUUTARHA
klo 10–17
KORPIKATRAS
klo 10–16
VISKAALIn
LIHA
klo 10 alk.
Ja paljon hyviä
!
a
i
s
k
u
o
j
r
a
t
a
k
o
u
r
i
h
lä
k-market Herkkukirsikka
kauppakatu 2-6, suomussalmi
Puh. 045 355 1070
Herkkukirsikka
PALVELEMME
MA-PE 7-21,
LA-SU 11-21
SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 15. marraskuuta 2016
10 LÄHIRUOKA
Kalan suoramyynti etenee hitaasti
Marjatta Kurvinen
Suuri osa paikallisesta järvikalasta kiertää
kuluttajille tukkukaupan kautta.
Marjatta Kurvinen
[email protected]
Kalastaja saisi parhaimman hinnan
kalasta käsittelemällä sen itse mahdollisimman pitkälle ja myymällä
suoraan kuluttajalle. Kuitenkin suuri osa Kainuun järvikalasta kiertää
asiakkaille tukkukaupan kautta.
Esimerkiksi Sotkamossa ja Kuhmossa on oululaisella Hätälällä kylmäkontit, jonne kalastajat toimittavat pyytämänsä kalat. Hätälä hakee
ne pois ja kierrättää ne kauppoihin,
jopa takaisin samalle paikkakunnalle.
Tukkuliikkeen kylmäkontti on kalastajan kannalta helppo tapa toimittaa kala eteenpäin. Silloin ei tarvitse
itse miettiä kalan markkinointia.
Kainuun ja Kuusamon Kalaleaderin yksi tavoite on kalan suoramyynnin edistäminen.
Tavoite on kalaleaderin aktivaattori Mika Haltun mukaan toteutunut verkkaisesti, sillä kalastajat
eivät ole olleet kovin kiinnostuneita
suoramyynnistä, koska kalalle on
muutakin menekkiä.
Kajaanissa ja Sotkamossa toimivan Reko-lähiruokarenkaan tuotevalikoimaan on pyritty saamaan
myös tuoretta kalaa, mutta siinä on
ollut käynnistämisvaikeuksia.
Rekon toimintatapa, jossa tuotteet etukäteen tilataan tuottajilta, ei
sovi kalastukseen, jossa saaliille täytyy aina laittaa säävaraus.
Halttu toivoisi, että kalastajat lähtisivät tekemään suoramyyntiä kuluttajille. Voisi olla esimerkiksi sopimus, että kuluttaja ostaa kalaa, kun
kalastaja sitä saa.
Halttu toivoisi myös kalan jatkojalostamista.
– Esimerkiksi särjen arvo syntyy
vasta, kun sitä jalostetaan, Halttu sanoo ja kertoo kuusamolaisten kalastajien yhteishankkeesta, jossa kehitetään särjen talvikalastusta.
Jonkin verran kalastajat jo toimit-
Kuhmolainen Toivo Immonen pyytää itse kesällä ahventa. Talvella hän ostaa kaupasta useimmiten savulohta.
Kalasta
pääsee
eroon
helpoimmin
viemällä sen
Hätälän konttiin.
Parhaan hinnan
saisi myymällä sen
suoraan
kuluttajille.
A
Mika Halttu
Kainuun ja Koillismaan kalaleaderin
aktivaattori
Salaattia ympäri
vuoden Kuhmosta
Marjatta Kurvinen
[email protected]
Kuhmon Akonlahden puutarha
tuottaa Kainuun, Pohjois-Savon ja
Pohjois-Karjalan kauppoihin salaattia ympäri vuoden.
Yrittäjät, Tapio Komulainen,
Hanna-Leena Huotari ja Matti
Huotari kuitenkin painottavat, että
vaikka yritys onkin ainoa laatuaan
Kainuussa, on hinnan, laadun ja tuoreuden oltava kohdallaan. Yrityksen
kilpailijoita ovat tukkutuotteet.
Akonlahden Puutarha huolehtii
tuotteidensa tuoreudesta kuljetta-
malla ne itse kolme kertaa viikossa
suoraan asiakkailleen, vähittäiskaupoille, suurkeittiöille ja ravintoloille.
Näin vältytään esimerkiksi pakkasvahingoilta eikä samassa kuljetuksessa ole salaatin laatua heikentäviä omenoita ja kukkia.
Kierros on 450 kilometrin mittainen, jonka varrella on nelisenkymmentä yrityksen asiakasta.
Puutarha on pitkälle koneellistettu, mutta tuotteiden kauppakunnostus tehdään täysin käsityönä.
Yrityksen päätuote on ruukkusalaatti, josta suurin osa on jääsalaat-
tavat kalaa suoraan kauppoihin.
Halttu toivoo, että kuluttajat itsekin olisivat aktiivisia ja loisivat yhteyksiä paikallisiin kalastajiin.
Myös Osuuskauppa Maakunta ostaisi ryhmäpäälliikö Reijo Härkösen
mukaan mielellään paikallisen järvikalan suoraan tuottajilta, jotka valmistaisivat ja pakkaisivat tuotteet
hintatietoineen suoraan kaupan
pakkaukseen. Tällaista tehdään kuitenkin vähän, vaikka kalastaja saisi
tuotteesta näin paremman hinnan.
Härkönen tietää, että tällaisten
pakkausjärjestelmien hankinta
maksaa eikä yhdellä miehellä edes
aika riitä jatkojalostukseen.
– Yleensä kalastajat myyvät tuot-
teet Hätälälle ja kala käy Oulussa
mutkan, kertoo Härkönen. Se merkitsee vuorokauden lisäaikaa siihen,
että kala tulee kuluttajan saapuville.
Paikallista kalaa, sekä kalastettua
että kasvatettua, Osuuskauppa Maakunnan myymästä tuoreesta kalasta
on Härkösen arvion mukaan noin 80
prosenttia.
– Paikallinen on kova sana kalapuolella, sanoo Härkönen.
– Mitä paikallisempi kala, sitä parempi, kuvaa kuhmolaisten asiakkaiden ostokäyttäytymistä Kuhmon
K-Supermarketin kauppias Minna
Moilanen.
– Aina paras olisi, jos olisi tuore ja
paikallinen kala suoraan kalastajan
jäistä asiakkaalle, Moilanen sanoo.
Marjatta Kurvinen
Akonlahden Puutarhan päätuote on jääsalaatti, josta yhä suurempi osa
myydään umpipussissa ilman ruukkua, kertoo yksi yrittäjistä Hanna-Leena
Huotari. Suojakaasua pussissa ei ole.
Fakta
▪▪Ely-keskuksen ylläpitämässä
kaupallisten kalastajien rekisterissä on Kuhmosta 15 ammattikalastajaa, Sotkamossa kahdeksan, Suomussalmella 12 ja Hyrynsalmella viisi.
▪▪Puolangalta ja Ristijärveltä ei
kaupallisia kalastajia löydy.
▪▪Tämä rekisteri ei kuitenkaan
ole julkinen eivätkä näistä rekisteröityneistäkään kalastajista
välttämättä kaikki myy kalaa.
▪▪Netin rekisterit ammattikalas-
tajista ovat vanhentuneet.
tia, mutta lisäksi yritys tuottaa myös
lehtisalaattia ja friseesalaattia.
Lisäksi on persiljaa ja tilliä, jotka
otettiin jälleen valikoimiin noin vuosi sitten.
Akonlahden Puutarhalla on kasvihuonepinta-alaa 3 000 neliötä.
Nyt puutarhalta lähtee viikossa
20 000 salaattia, mikä tekee vuodessa noin miljoona kappaletta. Salaatin kylvöstä valmiin tuotteen kauppaan vientiin kuluu 5 – 7 viikkoa.
Nyt kasvamassa ovat joulupöydän salaatit.
Nykymuotoonsa puutarha kasvoi
vuonna 2009, jolloin yrityksen kasvihuonepinta-ala kolminkertaistui ja
puutarhatoiminta muuttui ympärivuotiseksi.
Akonlahden Puutarha valittiin
Kuhmon Vuoden Yritykseksi tänä
vuonna.
Tiistaina 15. marraskuuta 2016 – SOTKAMO-LEHTI
11
Gallup: Osataanko lähiruokaa myydä?
Kyllä syödään lähiruokaa. Tarjontaa on vähän, eikä siitä aina
tiedä. Emännän kanssa etsitään
kainuulaisia tuotteita.
Käytän lähiruokaa. Tietoa voisi
olla enemmän ja tapahtumia,
joihin yksityisetkin voisivat tuoda
tuotteitaan.
Saisiko olla
vastaleivotun pullan
lisäksi tuoreita
sämpylöitä, ruisleipää
tai riisipiirakoita?
Kaikkea näitä ja
paljon muuta
lähileipomostasi.
Vaihtelevasti. Toiset osaavat, toiset eivät. Lähiruoan myynti on
taitolaji.
Myymälä avoinna ma-pe 7.30 – 14.00
Leipurintie 22, Kuhmo, puh. (08) 655 7700
www.hyvarisenleipomo.com
[email protected]
Reino Haverinen,
Kuhmo
Eija Juntunen,
Kuhmo
Kyllä nykyään osataan. Joko
suoramyyntinä tai liikkeen kautta. Se ei kuitenkaan ole helppoa
tuottajalle.
Kyllä sitä lähiruokaa myydään ja
markkinoidaan riittävän tehokkaasti. Lähiruoka on minulle tuttu käsitteenä.
LuomukaLkkunaa
jouLupöytään
Luonnonmukaisesti kasvatettua lähiruokaa
Laura Mulari,
Suomussalmi
Paremminkin voisi myydä ja esillä pitää, sekä mainostaa sitä, että
mistä se ruoka on tullut. Ostan
itsekin silloin tällöin lähiruokaa.
Kuhmosta Laitalan tilalta.
●
●
●
●
●
●
●
Kokonainen pakaste 12€/kg (n. 5-6kg) saatavana rajoitetusti
File pakaste 28€/kg (n. 1-1,5kg)
Palvien varaukset
Kalkkunarulla pakaste 23€/kg (n. 1,5kg) 25.11. mennessä.
Kokonainen palvi 17€/kg (n. 5-6kg)
Puolikas palvi 17,50€/kg (n. 3,5-6kg)
File palvi 33€/kg (n. 1kg)
Kalkkunarulla palvi 26€/kg (n. 1,3kg)
Pakasteiden
varaukset
11.12. mennessä.
SäILykkEEt:
file 8€/200g ● kalkkuna 8€/400g
2 tai useampi 7,50€/kpl
●
Toimitukset sovitaan varauksen yhteydessä.
Mikko Tolonen,
Suomussalmi
Seppo Sämpi,
Raahe
Janne Heikkinen,
Sotkamo
Varaukset tilalta p. 0500 301 495
VALITSE OPISKELUPAIKKASI MEILTÄ
Jäitkö yhteishaussa ilman haluamaasi opiskelupaikkaa? Harkitsetko vielä alan vaihtoa?
Haluatko itsellesi lisäkoulutuksen?
HAE MEILLE KEVÄÄN YHTEIS- TAI ERILLISHAUSSA 21.2. – 14.3.2017
...tai vaikka heti jatkaviin ryhmiimme.
Täytä hakulomake netissä:
peruskoulun ja lukion suorittaneet:
www.opintopolku.fi
Käytännönläheisiin opintoihin kuuluu runsaasti
työssäoppimista yrityksissä kotimaassa tai ulkomailla.
Ulkomaille
Halutessasi voit sisällyttää opintoihisi opiskelua
tai työssäoppimista ulkomailla.
ammatillisen tutkinnon suorittaneet:
www.pkky.fi/erillishaku
Vaikka kaksi tutkintoa
Käytännöllisesti
Tähtäin korkealle
Voit suorittaa ammattiopintojesi rinnalla myös
ylioppilastutkinnon.
Kaikki tutkintoon johtavat koulutuksemme antavat
mahdollisuuden jatko-opintoihin ammattikorkeakouluissa ja yliopistoissa.
Olemme erinomainen väylä työelämään ja ammattikorkeakouluopintoihin
LIEKSASSA
• merkonomi
• lähihoitaja
• kokki
• kunnossapitoasentaja
• prosessinhoitaja
• sähköasentaja
• automaatioasentaja
• talonrakentaja
Vapaita opiskelupaikkoja
myös jatkavissa ryhmissä.
Meillä on viihtyisät oppimisympäristöt ja
pienet opetusryhmät.
Tarjoamme opiskelijoillemme ilmaisen
majoituksen Lieksakodit Oy:n kaksioissa ja
kolmioissa 300 metrin päässä koululta.
Meille on helppo tulla.
Aloitimme tekniikan alojen koulutukset
uusissa tiloissa Kuhmonkadulla
tammikuussa 2016.
Lisätietoja:
www.pkky.fi/amo/lieksa
0500 578 490/ Jari Jolkkonen
[email protected]
Pohjois-Karjalan
ammattiopisto Lieksa
Olemme Kestävän kehityksen
sertifioitu oppilaitos.
Meillä on OHSAS 18001
Työterveys- ja työturvallisuussertifikaatti.
SOTKAMO-LEHTI – Tiistaina 15. marraskuuta 2016
12 LÄHIRUOKA
Nokkosta
smoothieen,
rahkaan ja
pestoon
Kuvat: Hanna Laukkanen
Puolankalaisen Matti Veijolan osuuskunta on
Suomen suurin superyrtti nokkosen valmistaja.
Hanna Laukkanen
Käsittely
Nokkonen on yksi terveellisimmistä
lähiruuista. Matti Veijolan osuuskunta Ärmätti valmistaa pakastettua
ja kuivattua nokkosta. Yrttiä voi
käyttää pinaatin tavoin, mutta samat
tai paremmat terveysvaikutukset
saa pienemmällä määrällä kuin pinaatin käytössä.
Nokkosen maku on hiukan ruohomainen ja hapokas. Veijola suosittelee nokkosen kokeilua muun muassa pestossa ja salaatissa ja kuivattua nokkosta muun muassa leipätaikinassa, jogurtin, rahkan tai puuron
seassa.
–Kuivatun nokkosen kannattaa
antaa olla jogurtin tai puuron seassa
2–3 minuuttia, minkä jälkeen se on
parhaimmillaan, yrittäjä sanoo.
Nokkosohjeita suurkeittiöille löytyy muun muassa Arktisten aromien nettisivuilta.
▪▪Nokkonen kerätään pellolta
[email protected]
Veijolan nokkospellot sijaitsevat 300 metrin päässä hänen kuivuristaan ja tuotantotiloista, missä kuivatus, erottelu ja pakkaus tapahtuvat. Lähiruoka lähtee Puolangalta
ympäri Suomea. Veijolan osuuskunta Ärmätti on Suomen suurin nokkosen tuottaja ja hän kilpailee ulkomaisten toimijoiden kanssa.
–Kilpailemme laadussa. Meidän
tuotteemme ovat puhdasta lehteä,
eli se ei oo niin kuin teelaadut, joissa
on varrenpätkää mukana. Varrellinen tuote ei ole niin monikäyttöinen
kuin pelkkä lehti, viljelijä sanoo.
Pohjois-Suomessa viljellyssä nokkosessa on enemmän biologisia yhdisteitä, jotka ovat hyväksi ihmisen
elimistölle. Tämä johtuu siitä, että
Pohjois-Suomessa kesän aurinko
paistaa melkein 24 tuntia ja nokkonen joutuu koko ajan suojautumaan
aurinkoa vastaan. Se saa kasvin kehittämään enemmän esimerkiksi
flavonoideja.
–Saksalaisessa nokkosessa on
PohjoisSuomessa viljellyssä nokkosessa
on enemmän biologisia yhdisteitä, jotka ovat hyväksi ihmisen elimistölle.
A
leikkuupuimurilla
▪▪Nokkosta voidaan käyttää tuo-
reena, mutta Matti Veijolan
osuuskunnassa nokkonen kuivataan tai ryöpätään
▪▪kuivurissa nokkonen kuivuu
2–3 päivää
▪▪Kuivauksen jälkeen erotellaan
varret pois kahteen eri otteeseen,
minkä jälkeen tuote on 98 prosenttia puhdas
Nokkossalmiakki on hyvä nokkosen
lähde karkinhimoisille.
tutkimusten mukaan 3–4 kertaa
enemmän raskasmetalleja kuin suomalaisessa. Raskasmetallit imeytyvät sakasalaisiin nokkosiin maaperästä ja tulevat myös ilman kautta,
Veijola sanoo.
Nokkosella on monia tutkittuja
terveysvaikutuksia. Testiryhmät
ovat huomanneet, että ummetus on
kadonnut, levottomat jalat eivät
enää vaivaa öisin, virtsatievaivat
ovat parantuneet, hemoglobiini eli
veren rauta-arvot ovat nousseet,
suolisto voi paremmin, korkea verenpaine on laskenut ja matala verenpaine on noussut.
Jos ihmisen rauta-arvot ovat normaalilla tasolla, nokkosen syöminen
ei nosta niitä juurikaan. Nokkonen
rauhoittaa keskushermostoa. Se sisältää tryptofaania ja siten vähentää
muun muassa masennusta.
Myös halkeileva iho on parantunut ja kynnet ovat valvistuneet, onhan nokkosessa 3–4 kertaa enemmän kalsiumia kuin maidossa.
Nokkosella on antimikrobinen
vaikutus suussa eli se toimii suuveden tavoin desinfioiden.
Yksi syy terveysvaikutuksiin on
se, että nokkonen vaikuttaa suolis-
Matti Veijola toimittaa muun muassa nettikaupan kautta tuotteita asiakkaille.Matti Veijolan osuuskunnan tuotteita
ovat muun muassa kuivattu nokkonen, nokkos-marjavalmisteet ja nokkossalmiakki.
ton toimintaan, ja hyvässä kunnossa
olevassa suolistossa kaikki olennaiset elimistön tarvitsemat aineet
imeytyvät paremmin.
–Suolisto on 80 prosenttia ihmsien vastustuskyvystä. Suoliston hyvinvointi vaikuttaa myös aivojen toimintaan eli, jos se toimii, toimii moni muukin, Veijola sanoo.
Nokkonen myös poistaa kuonaaineita ja raskasmetalleja kehosta.
–Nokkosen terveysvaikutukset
alkavat näkyä, kun valmisteita on
syöty säännöllisesti kolmen–neljän
viikon ajan. Käyttäjän kannattaa kirjata ylös, millainen olo oli käytön
alettua ja seurata, mikä muuttuu,
Veijola sanoo.
Päivittäinen suositus on 1–2
grammaa nokkosta 650 g riittää lähes vuodeksi.
Kuivattua nokkosta voi käyttää leipätaikinassa, jogurtin seassa ja puurossa.

Similar documents