Potilasopas silmämelanoomaa sairastavalle ja hänen

SILMÄMELANOOMA
Potilasopas
maa
o
o
n
a
l
e
m
ä
silm
nen
ä
h
a
j
e
l
l
a
v
sairasta
omaisilleen
Silmäkasvainpoliklinikassa olemme erikoistuneet
tutkimaan ja hoitamaan hyvän- ja pahanlaatuisia
silmän kasvaimia.
Silmämelanooman hoito on harvinaisuutensa
vuoksi valtakunnallisesti keskitetty Hyksiin.
Toivomme, että tämä opas auttaa sinua ja
omaisianne ymmärtämään paremmin sairauttanne,
siihen liittyviä tutkimuksia ja hoitotoimenpiteitä sekä
niiden vaikutuksia elämääsi.
SILMÄMELANOOMA
Silmämelanoomalla tarkoitetaan silmän pinnalle sidekalvolle tai silmän
sisälle suonikalvostoon syntyvää
tummasolusyöpää. Suonikalvossa esiintyvä muoto on yleisin. Melanooman muita esiintymispaikkoja silmässä ovat värikalvo ja sädekehä.
Uusia silmämelanoomia löytyy
Suomessa vuosittain 65−75. Tässä
oppaassa keskitytään suonikalvon
ja sädekehän melanoomaan, muista muodoista kerrotaan lyhyemmin
oppaan jälkipuolella.
Silmämelanooman
toteaminen
Neljäsosa kasvaimista löytyy silmän terveystarkastuksen kuten esimerkiksi silmälasien uusimisen yhteydessä ja kolme neljäsosaa potilaista hakeutuu hoitoon oireiden
perusteella.
www.hus.fi
Oireet
Silmämelanooman oireita voivat olla näöntarkkuuden heikkeneminen,
kuvan vääristyminen ja näkökenttäpuutos, jos verkkokalvo irtoaa kasvaimen suurenemisen seurauksena. Punoitusta, kipua tai särkyä ei
yleensä esiinny. Joskus oireena on
nokisademainen tai salamaniskumainen näköhäiriö. Nämä oireet
ovat yleisiä silmän toimintahäiriön
oireita eivätkä suoraan viittaa silmämelanoomaan. Oireiden ilmetessä on syytä hakeutua silmälääkäriin
niiden syyn selvittämiseksi. Oireiden ilmaantuminen riippuu kasvaimen sijainnista. Silmänpohjan reunalla kasvain voi ehtiä suureksikin
ennen oireiden havaitsemista.
Alustavat tutkimukset
Alustavan kasvainepäilyn perusteella silmätautien erikoislääkäri tai
terveyskeskuslääkäri lähettää potilaan tutkimuksiin oman piirinsä
keskussairaalaan.
Keskussairaalassa tutkitaan näöntarkkuus ja silmän etuosat. Tämän
jälkeen molemmat mustuaiset laajennetaan tipoin, jotta silmälääkäri
voi tutkia silmänpohjat. Kasvaimen
sijainnista riippuu, mitä muita tutkimuksia tehdään. Yleensä silmästä ja silmänpohjista otetaan valokuvat. Lääkäri valitsee yksilöllisesti
muut tarvittavat tutkimukset.
Hoitoon ohjautuminen
Kun epäillään pahalaatuista kasvainta tai diagnoosi on epäselvä,
silmälääkäri lähettää sinut tutkimuksiin Hyksin silmäkasvainpoliklinikkaan diagnoosin varmistusta ja
mahdollista hoitoa varten.
Pahanlaatuisuuteen viittaavat mm.
• kasvaimen suuri koko
• kohottaako kasvain
• tihkuuko nestettä
• oranssit läikät
• epäsymmetrinen muoto
3
TUTKIMUSKÄYNTI
Silmäkasvainpoliklinikassa tapaat
ensin sairaanhoitajan. Hoitaja käy
kanssasi läpi tutkimuskäynnin kulun ja tarvittavat esitiedot. Tiedot
lääkityksestä, allergioista, pitkäaikaissairauksista sekä aikaisemmista kasvaimista itsellä ja lähisukulaisella ovat tärkeitä tutkimusten ja
hoidon suunnittelua varten.
Tutkimukset saattaa aloittaa erikoistuva silmäkasvaimiin perehtyvä lääkäri, ja niitä jatketaan yhdessä erikoislääkärin kanssa.
Lääkäri kysyy miten ja milloin kasvaimesi havaittiin ja mitä aikaisempia tutkimuksia on tehty. Hän keskustelee kanssasi myös terveydentilastasi ja etenkin mahdollisista aikaisemmista muista kasvaimista sekä toimenpiteistä ja hoidoista.
Suvussa esiintyneet kasvaintaudit
ovat myös oleellinen tieto.
4
Suonikalvoston melanooman aiheuttaja on vielä tuntematon. Noin 15
%:lla on ollut silmässä aikaisemmin
luomi, noin 2 %:lla periytyvä sairastumisalttius (BAP1-syöpäalttiusoireyhtymä) ja 1 %:lla synnynnäisesti
eriväriset silmät (melanosytoosi).
Lääkäri mittaa näöntarkkuuden ja
tutkii mikroskoopilla silmän etuosat. Sen jälkeen molemmat mustuaiset laajennetaan tipoin, jotta
lääkäri voi tutkia silmänpohjat. Erikoislääkäri määrittää kasvaimen
koon ja kohottavuuden ultraäänilaiteella ja mittaa silmän pituuden
mahdollista toimenpidettä varten.
Tutkimuspäivänä tehdään myös kuvantamistutkimuksia, kuten verkkokalvon valokerroskuvaus (OCT)
ja otetaan erilaisia laajakulmavalokuvia silmänpohjista. Kuvaukset tapahtuvat poliklinikan yhteydessä
olevissa tutkimushuoneissa. Silmän
etuosa ja silmänpohjakuvia voidaan
kuvata myös tutkimuspoliklinikalla.
Kuvat ovat välittömästi erikoislääkärin arvioitavissa. Kuvia käytetään
kasvaimen diagnosointiin ja hoidon
suunnitteluun.
Hoitopäätös
Tutkimusten jälkeen hoidosta vastaava erikoislääkäri keskustelee
kanssasi eri hoitovaihtoehdoista ja
niiden todennäköisistä hyödyistä ja
haitoista sekä antaa sen perusteella hoitosuosituksen.
Hoitopäätös tehdään usein jo tutkimuskäynnin yhteydessä. Sinulla on
mahdollisuus harkita hoitopäätöstä
ja halutessasi ilmoittaa päätöksestäsi myöhemmin.
Mikäli hoidon valinnassa päädytään
sädelevy- tai muuhun leikkaushoitoon, toimenpideajasta ilmoitetaan
myöhemmin kotiin puhelimitse leikkausajan varmistuttua.
Toimenpideajan ilmoittamisen yhteydessä osaston sairaanhoitaja käy
kanssasi läpi osastolle tuloon liittyvät asiat, esitutkimushaastattelun,
mahdolliset tarvittavat laboratoriotutkimukset ja leikkausvalmistelut.
Yleistutkimukset ennen hoitoa
Ennen hoitoa sinulle järjestetään
tarvittavat yleistutkimukset kotipaikkakunnalla. Tutkimuksilla halutaan selvittää, ettei tauti ole levinnyt muualle kehoon.
Näihin tutkimuksiin kuuluvat ylävatsan ultraäänitutkimus eli kaikututkimus, keuhkokuvaus ja maksaverikokeet (ASAT, ALAT, AFOS ja LD).
Levinneen taudin poissulkemiseksi tehdään tarvittaessa myös magneetti- tai tietokonekerroskuvauksia. Mahdolliset etäpesäkkeet löytyvät yleisimmin maksasta.
www.hus.fi
5
6
SUONIKALVOMELANOOMAN
HOITOVAIHTOEHDOT
Sädelevyhoito
Sädelevyhoito on yleisin suonikalvon ja sädekehän melanooman hoito.
Kasvaimen koon perusteella erikoislääkäri arvioi ja valitsee sopivan
levyn ja tarvittavan annoksen, jotta
kasvain saadaan kuolemaan. HYKS
Syöpäkeskuksen sädehoito-osaston fyysikko laskee hoitoajan ja valmistaa levyn. Hoitoaika on 1−14
vuorokautta. Hoitoajan pituuteen
vaikuttavat levyn aktiivisuus (säteilevän aineen puoliintumisaika), annoksen suuruus ja kasvaimen korkeus.
Säteilevä aine voi olla joko jodi
(I-125) tai rutenium (Ru-106). Ruteniumisotoopit on kiinnitetty howww.hus.fi
peisen ja jodi kultaisen hoitolevyn
sisäpintaan. Ruteniumia käytetään
yleensä pienempien kasvainten
(korkeus alle 6 mm) ja jodia isompien kasvainten (korkeus yli 6 mm)
hoidossa.
Sädelevyn asetus
Sädelevy asetetaan silmään paikallispuudutuksessa tehtävässä leikkauksessa. Ennen toimenpidettä
silmän mustuainen laajennetaan tipoin. Lisäksi annetaan tarvittava
esilääkitys.
Sädelevyn kiinnittämiseen kasvaimen kohdalle silmän ulkopinnalle
käytetään ompeleita. Silmää ympäröiviä lihaksia voidaan joutua tilapäisesti siirtämään, jos ne ovat kasvaimen kohdalla. Levynlaittoleikkaus
kestää noin tunnin ajan. Potilas on
toimenpiteen jälkeen osastolla seuraavaan aamuun. Silmä pidetään
peitettynä sideharsotaitoksella.
Säteilystä
Ruteniumlevy säteilee tehokkaasti
6 mm etäisyydelle, mutta hajasäteilyä voi kantautua vielä 40 cm päähän. Jodilevyn tehokas säteily kantaa n. 20 mm päähän, mutta hajasäteilyä esiintyy vielä 2 metrin etäisyydellä sädelevystä. Silmäkuopan
suuntaan säteilyä ei kohdistu.
Silmän sädelevyhoidossa on huomioitava säteilysuojaus. Säteilyä
ympäristöön voi vähentää kasvattamalla etäisyyttä säteilevään levyyn,
käyttämällä säteilysuojaimia ja pienentämällä altistusaikaa.
Hoitajat ovat toistuvasti tekemisissä
sädelevypotilaiden kanssa leikkaussalissa, jossa levyä joudutaan käsittelemään, kuten myös heräämössä ja
osastolla. Sinua hoitava henkilökunta
käyttää siksi sädesuojaa ja pyrkii tekemään lähellä tapahtuvat toimenpiteet nopeasti välttääkseen toistuvaa
säteilyä.
7
Samasta syystä sädelevypotilaat
pyritään sijoittamaan eri huoneeseen kuin muut potilaat. Kahden
sädelevypotilaan väliin jätetään yksi tyhjä vuode. Sädelevypotilas saa
liikkua vapaasti osastolla ja matkustaminen yleisissä kulkuneuvoissa on sallittua. Tehty toimenpide ei
estä lentämistä.
Kotihoito toimenpiteen jälkeen
Toimenpiteen jälkeen silmä puhdistetaan ja siihen tiputetaan sinulle määrättyjä silmätippoja ohjeiden
mukaan.
Silmä voi olla arka leikkauksen jälkeen, mutta yleensä kipu ei johdu
itse sädelevystä. Levy saattaa olla osittain näkyvissä, mikäli kasvainkohta sijaitsee silmän etuosassa. Ompeleet ja levy saattavat aiheuttaa roskantunteen silmään. Erityisesti, jos silmälihas on tilapäisesti siirretty, saatat myös nähdä kahtena. Kyyneleet voivat olla alkuvai8
heessa verisiä. Joskus voi esiintyä särkyä tai pahoinvointia, jos silmänpaine nousee.
Mikäli levyn hoitoaika on useampia
päiviä tai yli viikon, voit olla väliajan
levyn kanssa kotona. Säteilyn vähentämiseksi on syytä välttää nukkumista samassa vuoteessa muun
perheenjäsenen kanssa. Pienten
lasten syliin ottamista ja oleskelua
raskaana olevien naisten läheisyydessä on myös vältettävä niin kauan kuin levy on silmässä. Yli tunnin
oleskelua alle 3 metrin etäisyydellä
muista on syytä välttää.
Sinulle määrätyt mustuaista laajentavat tipat voivat vaikuttaa silmien
yhteistoimintaan.
Sädelevyn poisto
Sädelevy poistetaan paikallispuudutuksessa leikkaussalissa. Toimenpide kestää yleensä 15−25 minuuttia. Sädelevyn poistaa leik-
kausvuorossa oleva verkkokalvokirurgi päivisin tai päivystysvuorossa
oleva silmäkirurgi iltaisin ja viikonloppuisin.
Kotiutuminen tapahtuu levynpoistoajasta, voinnista ja kotipaikkakunnan sijainnista riippuen leikkauspäivän iltana tai seuraavana
päivänä. Leikattua silmää hoidetaan silmätipoilla kuukauden ajan.
Levyn poiston jälkeen silmä ei säteile, vaikka levyn vaikutus silmässä jatkuukin kasvaimen tuhoutumisena kuukausien ajan.
Hoidon jälkeinen seuranta
Sairasloman pituus on kuukausi levyn poistosta. Kuukauden kuluttua
toimenpiteestä tarkistetaan silmän
toipuminen lähimmällä silmätautien
poliklinikalla. Samalla lääkäri ottaa
kantaa työkykyyn ja jatkolääkityksen tarpeeseen.
Sädelevyhoidolla saavutettua tulosta arvioidaan kolmen kuukauden kuluttua. Tämä tarkistus tapahtuu yleensä silmäkasvainpoliklinikassa silmän kaiku- ja kuvantamistutkimuksin. Seuraava tarkastus on
kuuden kuukauden kuluttua leikkauksesta silmäkasvainpoliklinikassa.
Vuositarkastus on aina silmäkasvainpoliklinikassa. Sitä edeltävät levinneisyystutkimukset, joiden avulla voidaan varmistaa, että etäpesäkkeitä ei ole havaittavissa. Näihin tutkimuksiin kuuluvat ylävatsan
alueen kaikututkimus ja maksaverikokeet. Mikäli ylävatsan kaikututkimuksessa herää epäilys etäpesäkkeestä, lisätutkimuksena ohjelmoidaan maksasta otettava neulanäyte
(biopsia). Mikäli muutos osoittautuu
pahanlaatuiseksi, hoitona on leikkaus, solunsalpaajahoito tai maksan sisäinen sädehoito (SIRT) syöpätautien yksikössä.
www.hus.fi
Levinneisyystutkimukset toistetaan
yleensä vuosittain. Tarkastuksista
sovitaan yksilöllisesti. Seuranta jatkuu yleensä 15 vuotta levinneisyystutkimuksin.
Hoitotulos
Yhdeksän kymmenestä kasvaimesta tuhoutuu yhdellä sädelevyhoitokerralla. Yksi kymmenestä tarvitsee
täydennyshoidon myöhemmin. Mikäli seurannassa havaitaan uudelleen kasvua, voidaan sädelevyhoito
uusia tai käyttää täydennyshoitona
esimerkiksi lämpölaserhoitoa.
Lämpölaserhoito
Lämpölaserhoidolla eli transpupillaarisella termoterapialla tarkoitetaan mustuaisen kautta silmän sisään annettavaa infrapunalaserhoitoa. Sitä käytetään yleensä sädehoidon jälkeen. Silmän mustuainen laajennetaan ennen paikallispuudutuksessa tehtävää toimenpidettä. Puudutus tapahtuu leikkaus-
salin heräämössä, mutta toimenpide tehdään silmäkasvainpoliklinikassa. Tyypillisesti hoito kestää 20 minuuttia. Lämpölaserhoito on yleensä tarpeen uusia 2−4 kertaa täyden
vaikutuksen saamiseksi. Laserhoito soveltuu pienten alueiden hoitamiseen, sillä lämpö leviää enintään
3 mm syvyyteen.
Toimenpide on polikliininen, eikä
vaadi jälkihoitoa. Puudutuksesta
johtuen silmäluomet eivät kotiutuessa vielä toimi normaalisti, siksi
silmään laitetaan kostutusgeeliä ja
silmän päälle silmäluomet sulkeva
sidos, jonka voi itse poistaa illalla.
Silmän poisto
Silmä poistetaan nykyisin vain harvoin. Silmän poistoa suositellaan
edelleen, jos silmän näkökyky on
pysyvästi menetetty, silmässä on
jatkuvaa voimakasta kipua tai kasvain on levinnyt silmäkuoppaan.
Silmän poisto voi olla henkisesti
9
raskas asia, koska silmä on kehonkuvassa tärkeä.
Silmää ei poisteta ilman potilaan
kirjallista suostumusta. Kahden todistajan läsnä ollessa potilaan allekirjoittama suostumus silmän poistoon kirjataan sairaskertomukseen.
Silmänpoistoleikkaus tehdään yleensä nukutuksessa. Poistetun silmän
tilalle laitetaan muovinen istutepallo, johon silmän liikuttajalihakset
kiinnitetään.
Silmä peitetään leikkauksen jälkeen
sidoksella verenvuodon ehkäisemiseksi ja pään ympäri laitetaan kierreside. Sidosta pidetään seuraavaan aamuun asti. Kipulääkkeitä
annetaan tarvittaessa. Seuraavana
aamuna lääkäri poistaa sidoksen,
tutkii silmäkuopan ja määrää silmäkuopan paikallishoitoon silmätipat.
Leikkauksessa laitettu istutepallo
jää silmäkuoppaan.
10
SILMÄPROTEESEISTA
Osastolla potilaalle kerrotaan alustavasti silmäproteeseista ja niiden
hoidosta. Silmäkuopan paraneminen tarkistetaan silmäkasvainpoliklinikassa kuukauden kuluttua silmän poistamisesta ja sen jälkeen
potilas käy yleensä samana päivänä proteesin sovituksessa proteesipajassa. Ajan proteesin sovitukseen voi tilata itse.
Proteesi valmistetaan tavallisesti muovista. Jos muovi ärsyttää, se
voidaan tehdä myös lasista. Kaikki silmäproteesit valmistetaan käsityönä tarkaksi kopioksi toisesta silmästä.
Proteesin valmistus kestää kaksi
päivää. Ensimmäisenä päivänä tehdään vahamalli potilaan silmäkuopasta. Iltapäivällä valetaan akryylimuovinen runko, johon upotetaan
mustuais- ja värikalvolevyt.
Seuraavana aamuna sovitetaan
malliproteesi, ja kun se on saatu
sopivaksi, maalaa taiteilija sen asiakas mallinaan. Maalaamisen asemesta saatetaan käyttää valokuvaustekniikkaa. Maalauksen päälle
valetaan läpinäkyvä muovikerros.
Silmäproteesia pidetään silmässä
koko ajan, myös nukkuessa ja peseytyessä. Proteesi pestään alussa päivittäin, myöhemmin tarpeen
mukaan puhtaalla vedellä ja nestesaippualla.
Mikäli silmäproteesin pinta on kulunut, se voi hangata ja aiheuttaa
rähmimistä. Proteesia voidaan tällöin kiillottaa koneellisesti.
Eräissä tapauksissa kosmeettisia ns. kuoriproteeseja voi käyttää
oman ulkonäöltään poikkeavan silmän edessä, vaikka silmää ei ole
poistettu.
www.hus.fi
11
Silmä- ja kuoriproteesia käytetään
5−7 vuotta. Yleensä silmäkuoppa
muuttuu sen verran, että proteesin
uusiminen on sen jälkeen tarpeen.
MELANOOMAN MUUT
ESIINTYMISPAIKAT JA
HOITOMUODOT
Silmäproteesia voidaan sekä suurentaa että pienentää. Liian iso proteesi voi aiheuttaa esim. rähmimistä, koska luomet eivät sulkeudu kokonaan. Liian pieni proteesi voi pudota silmäkuopasta. Proteesi joudutaan uusimaan, kun muovimateriaali kellastuu, eikä kestä suurentamiseen vaadittavaa kuumennusta.
Sidekalvomelanooma
Useimmat sidekalvokasvaimet ovat
hyvänlaatuisia. Sidekalvomelanoomat ovat kymmenen kertaa harvinaisempia kuin suonikalvomelanoomat. Pienet kasvaimet voidaan
poistaa poliklinikan leikkaussalissa. Silmä puudutetaan puudutusaineella ennen toimenpidettä. Tarvittaessa vointia seurataan heräämön
puolella.
Silmäproteesin maksaa kotipaikkakunnan terveyskeskus tai keskussairaala, tapaturmissa vakuutusyhtiö.
Silmän toivuttua noin yhden kuukauden kuluttua toimenpiteestä
saatetaan määrätä solunsalpaajasilmätippoja (mitomysiini) täydennyshoitona, jos kasvain on pahanlaatuinen.
Kookkaammat sidekalvokasvaimet
hoidetaan päiväkirurgisena toimen-
12
piteenä paikallispuudutuksessa
leikkaussalissa. Toimenpiteen suorittaa silmäkasvainten hoitoon erikoistunut lääkäri tai silmäplastiakirurgi. Jos poistettava muutos on
kookas eikä sidekalvo kasvaimen
poiston jälkeen riitä peittämään silmää, käytetään sidekalvosiirrettä toisesta silmästä tai amnionkalvosiirrettä (istukkakalvoa). Kasvaimesta lähetetään aina näyte patologin tutkittavaksi.
Koska sidekalvomelanooma saattaa lähettää etäpesäkkeitä imuteitse, kaulan alueen imusolmukkeet
tunnustellaan poliklinikkakäynnin
yhteydessä.
Värikalvon melanooma
Värikalvon melanooma on harvinainen. Värikalvokasvaimet ovat
yleensä pieniä. Muutos näkyy paljaallakin silmällä tummempana alueena tai laikkuna värikalvossa. Kasvainta on helppo seurata esimer-
kiksi valokuvien avulla. Värikalvon
melanooma kasvaa yleensä hitaasti ja lähettää harvoin etäpesäkkeitä.
Hoitona on yleensä leikkaus, jossa
kasvainkohta poistetaan kirurgisesti paikallispuudutuksessa tai sädelevyhoito.
Sädekehän melanooma
Sädekehän melanooma hoidetaan
useimmiten levysädehoidolla, kuten
suonikalvomelanooma. Se voidaan
joskus myös poistaa yleisanestesiassa. Sädehoitolevyksi valitaan erikoismuotoiltu levy, joka suojaa sarveiskalvoa säteilyltä. Muuten sädelevyhoidossa noudatetaan samoja toimintatapoja kuin suonikalvon
melanoomassa.
MITEN ETEENPÄIN?
Syöpään sairastuminen tarkoittaa usein muutosta, joka vaikuttaa
eri elämänalueisiin. Mielessä herää
www.hus.fi
monia kysymyksiä. Diagnoosin varmistuttua ihmiset suhtautuvat eri
tavoin saamaansa tietoon ja edessä oleviin hoitoihin. Herää huoli, miten omaiset suhtautuvat ja miten itse jaksaa eteenpäin.
Selviytyjä on se, joka elää läpi ne
päivät, jotka hänelle on annettu.
Joskus tarvitsemme toisten hoivaa
ja tukea, toisinaan taas yksinäisyyttä ja etäisyyttä selkiyttämään omia
tuntemuksia ja ajatuksia. Anna aikaa itsellesi ja ota apua vastaan,
kun sitä tarvitset.
Olemme tukenasi
Sinulla on mahdollisuus aina soittaa silmäkasvainpoliklinikkaan
(p. 09 471 76520 tai 09 471 73150
virka-aikaan), kun sinulla on kysyttävää. Jos emme ehdi vastaamaan
puheluusi heti, voit jättää soittopyynnön hoitajalle. Hoitaja soittaa
sinulle heti, kun se on mahdollista.
Silmäkasvainpoliklinikan sairaan-
hoitajan puhelinvastaanotto on
keskiviikkoisin klo 10–11 ja 14–15,
p. 050 428 8010.
Psykologi
Mikäli sinusta tuntuu siltä, että kaipaat heti alkuvaiheessa välitöntä
keskustelutukea, voitte olla yhteydessä HYKS Silmätautien psykologiin Marika Kajanderiin:
p. 09 471 77889 tai sähköpostitse
[email protected].
Hän voi auttaa sinua tai tarvittaessa
olla yhteydessä oman paikkakuntasi terveydenhuoltoon, joka voi järjestää sinulle keskusteluapua omalta paikkakunnaltasi.
Syöpäjärjestöt
Syöpäjärjestöt (www.cancer.fi) tarjoavat monenlaista toimintaa, josta
sinulle voisi olla apua. Heidän kauttaan voit myös löytää vertaistukea
omaan tilanteeseesi. Huomaat, että
et ole yksin!
13
Suomen Syöpäjärjestöjen maksuton neuvontapuhelin: 0800 19414
ma klo 10–14 ja 16–18, ti–pe 10–14.
Opi ymmärtämään sairauttasi
Käytännön tietoja ja ohjeita saat
myös Suomen Syöpäpotilaat ry:stä
(www.syopapotilaat.fi). Sinulla on
mahdollisuus saada puhelinneuvontaa ja vertaistukea. Suomen
Syöpäpotilaat ry julkaisee monenlaisia hoitoa tukevia potilasoppaita,
kuten Selviytyjän matkaopas, jossa kerrotaan mm. miten tulla toimeen sairauden kanssa ja mitä tunteita ja tuntemuksia sairaus voi sinussa herättää. Kirja opastaa myös
siihen, miten kerrot esimerkiksi lapsille sairaudestasi. Opas on maksuton potilaalle ja hänen lähiomaisilleen. Voit ladata sen myös internetistä itsellesi pdf-tiedostona.
Toimeentulo
Sosiaalihoitaja neuvoo sinua sairauteesi liittyvissä käytännön asi14
oissa. Voit sopia hänen kanssaan
tapaamisen jo sairaalassa ollessasi,
niin saat tietoa sairauteesi liittyvistä
etuisuuksista.
Kansaneläkelaitos järjestää myös
silmämelanoomaan sairastuneille
potilaille ja heidän omaisilleen Kelan kuntouttavan kurssin, johon valitaan 12 potilasta kerrallaan. Lääkäri voi suositella sinulle kurssia,
kun hoidosta on kulunut n. 6–12
kk. Kurssi on kaksiosainen: 1. osa
syksyisin ja 2. osa seuraavana keväänä. Kurssi on maksuton potilaille ja heidän omaisilleen. Omaisella on mahdollisuus hakea tukea ansionmenetyksestä, jos kurssi sijoittuu loma-aikaan. Tarkempaa tietoa
kurssista ja kurssille hakeutumisesta saat Kelan internetsivuilta (www.
kela.fi) tai silmäkasvainpoliklinikan
vastaanotolla käydessäsi lääkäriltä
tai sairaanhoitajalta.
www.hus.fi
HYÖDYLLISIÄ
YHTEYSTIEDOJA
Silmäproteesit Lehto ja Sohlberg Oy
Mikonkatu 19 B, 4. krs
00100 Helsinki
p. 09 621 1117
www.silmaproteesit.fi/
Aukioloaika: ma−pe klo 8.00−16.00
Asiantuntija Lea Kemppinen:
050 522 1125
Sairaanhoitaja Liisa Sohlberg:
040 594 7405
Silmäkasvainpoliklinikka
Sairaanhoitaja: p. 050 428 8010
ke klo 10–11 ja 14–15
Kanslia: p. 09 471 76520
Silmätautien päivystys
p. 09 471 73170
Lasiais- ja verkkokalvoyksikkö S7
Päivystyksellisissä asioissa:
p. 09 471 73114
Silmäsairauksien vuodeosasto
Sairaanhoitaja arkisin klo 13–15:
p. 09 471 73178
T:mi Laura Routa
Timpurinkuja 3, 02650 Espoo
p. 040 583 2356
www.laurarouta.fi/silmaproteesit/
HYKS Silmätaudit
Silmä-korvasairaala
Haartmaninkatu 4 C/E, Helsinki
PL 220, 00029 HUS
15
www.hus.fi
Stenbäckinkatu 9
PL 100, 00029 HUS
puh. 09 4711
• www.facebook.com/HUS.fi
• twitter.com/HUS_uutisoi
• www.linkedin.com/company/hospital-district-of-helsinki-and-uusimaa-hus• www.youtube.com/HUSvideot
• www.issuu.com/husjulkaisut
HUS on Suomen suurin terveydenhuoltoalan
HUS on Suomen suurin erikoissairaanhoidon
toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja.
toimija ja koko maan toiseksi suurin työnantaja. Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista.
Osaamisemme on kansainvälisesti korkeatasoista. Tuotamme palveluja 24 jäsenkunnan yli 1,6
Tuotamme palveluja lähes 1,5 miljoonalle asukkaalle
miljoonalle asukkaalle ja vastaamme monien
ja vastaamme joidenkin erityisalojen sairaanhoidosta
erityisalojen sairaanhoidosta valtakunnallisesti.
valtakunnallisesti. Vuosittain noin puoli miljoonaa
Vuosittain puoli miljoonaa erikoissairaanhoidon
potilasta saa hoitoa 22 sairaalassamme. HUS:n liikepotilasta saa hoitoa 23 sairaalassamme.
vaihto on yli 1,7 mrd. euroa ja palveluksessamme
HUS:n liikevaihto on noin kaksi miljardia euroa ja
on noin 21 000 ammattilaista. HUS on savuton.
palveluksessamme on noin 22 500 ammattilaista.
Tekijät: Tero Kivelä, Martin Täll, Sirpa Nyyssönen-Jaser, Hellevi Saturi
Valokuvat: Timo Löfgren,
• Kopio Niini Oy, 1/2016