Heinaveden kartta-alueen kalliopera

Transcription

Heinaveden kartta-alueen kalliopera
WOMEN GEOLOGINEN KARTTA 1 :100 000
GEOLOGICAL MAP OF FINLAND 1 : 100 000
KALLIOPERAKARTTOJEN SELITYKSET
EXPLANATION TO THE MAPS OF
PRE-QUATERNARY ROCKS
Tapio Koistinen
Heinaveden kartta-alueen kalliopera
Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinavesi
map-sheet area
GEOLOGIAN TUTKIMUSKESKUS
GEOLOGICAL SURVEY OF FINLAND
ESPOO 1993
LEHTI 4221
SHEET 4221
SUOMEN GEOLOGINEN KARTTA - GEOLOGICAL MAP OF FINLAND
1 : 100 000
Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4221
Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 4221
Tapio Koistinen
HEINAVEDEN KARTTA-ALUEEN KALLIOPERA
Summary : Pre-Quaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area
Geologian tutkimuskeskus - Geological Survey of Finland
Espoo 1993
Koistinen, T ., 1993 . Heinaveden kartta-alueen kalliopera . Summary : PreQuaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area . Geological map of Finland
I
100 000. Explanation to the maps of Pre-Quaternary rocks, Sheet 4221
Heinavesi . 64 pages, 29 figures and 6 tables .
The Heinavesi map-sheet area is situated c . 300 kilometers northeast of
Helsinki . It is a part of a hybrid zone with both late Archaean (pre-Svecokarelian) and early Proterozoic (Svecokarelian) rocks .
Archaean basement gneiss crops out as several oval-shaped or wedge-like
occurrences in the northwestern part of the map-sheet area . Probably all of them
are allochthonous, and the smallest ones seem to be rootless fragments of the
basement .
On the basement, separated from it by a sub-Karelian unconformity there is
the epicontinental formation consisting of various kinds of quartzite and metaconglomerate, basic metavolcanic rocks, calc-silicate rocks and dolomite m.
Major part of the map-sheet area is occupied by Savo schists which are mica
schists, mica gneisses and veined gneisses . This is a feature of geological zoning
well known in East Finland, characterized by an increase of veining and at the
same time an increase of magmatic and metamorphic activity westwards and
southwestwards . In the Heinavesi map-sheet area the magmatic rocks are present
only in the western part .
In the northeastern half of the area a dozen small or medium size occurrences, at the most a few kilometers long ones, of the Outokumpu assemblage have
been located . Common to them is the serpentine rock, and in this area the
assemblage also includes metachert, skarn, dolomite and black schist .
The text is in Finnish, with the figure captions, table legends and the
summary in English .
Key words (GeoRef Thesaurus, AGI) : areal geology, explanatory text, bedrock,
Archaean, Proterozoic, Heinavesi, Finland .
Tapio Koistinen
Geological Survey of Finland
SF-02150 Espoo
Finland
ISBN 951-690-497-1
Vammalan Kirjapaino Oy 1993
Koistinen, T ., 1993 . Heinaveden kartta-alueen kalliopera . Summary : PreQuaternary rocks of the Heinavesi map-sheet area . Suomen geologinen kartta
1 : 100 000 . Kallioperakarttojen selitykset, Lehti 4221 Heinavesi . 64 sivua, 29
kuvaa ja 6 taulukkoa .
Heinaveden kartta-alue sijaitsee noin 300 kilometric Helsingista koilliseen .
Se kuuluu leveaan hybridiseen maankuoren vyohykkeeseen, missy on seka
myohaisarkeeisia (presvekokarjalaisia) etta varhaisproterotsooisia(svekokarjalaisia) kivilajeja .
Arkeeista pohjagneissia pistaa esiin pienina soikeina tai kiilamaisina osueina
kartta-alueen luoteisosassa . Todennakoisesti ne kaikki ovat alloktonisia levyja,
ja pienimmat niista nayttavat juurettomilta gneissikappaleilta .
Gneissipohjan paalla, subkarjalaisen diskordanssin erottamana on epikontinentaalimuodostuma, johon kuuluu erilaisia kvartsiittejaja metakonglomeraatteja,
emaksisia vulkaanisperaisia kivilajeja, kalkkisilikaattikiviaja dolomiittikivea .
Valtaosa kartta-alueesta kasittaa Savon liuskeita, jotka ovat kiilleliusketta,
kiillegneissia ja suonigneissia . Kiilleliuske vallitsee alueen itaosassa ja suonigneissi lansiosassa . Jakautuma kuvastaa ltd-Suomessa tuttua geologista vyohykkeellisyytta, minka mukaan liuskeiden suonittumisen voimakkuus seka samalla
metamorfisen ja magmaattisen toiminnan voimakkuus kasvavat lanteen ja lounaaseen pain . Magmakivia on Heinaveden kartta-alueella vain lansiosassa .
Kartta-alueen koillispuoliskosta on paikallistettu toistakymmenta pienta tai
keskikokoista, enintaan muutaman kilometrin pituista Outokumpu-assosiaation
esiintymaa . Niiden yhteisenajasenena on serpentiinikivi, ja assosiaatioon kuuluu
tally alueella tavallisesti myos metaserttia, karsikivea, dolomiittikivea ja mustaliusketta .
Suomenkielisen tekstin lisaksi on englanninkielinen yhteenveto ; kuva- ja
taulukkotekstit ovat kaksikielisia .
Tapio Koistinen
Geologian tutkimuskeskus
02150 Espoo
SISALTO - CONTENTS
5
Johdanto Pinnanmuodostus ja kallioperan paljastuneisuus 7
9
Kallioperan paapiirteet
I
1
Arkeeiset kivilajit
1I
Presvekokarjalainen pohjagneissi 11
Pohjagneissiesiintymat
14
Subkarjalainen diskordanssi 15
Proterotsooiset (svekokarjalaiset) kivilajit
15
Epikontinentaaliset kivilajit 16
Kvartsiitti ja metakonglomeraatti Emaksinen metavulkaniitti ja kalkkisilikaattikivi18
Metadiabaasi
Grafiittiliuske
Dolomiittikivi
Outokumpu assosiaation kivilajit
Serpentiinikivi
Metasertti
Diopsidi ja tremoliittikarsi
Dolomiittikivi
Kordieriitti antofylliittikivi
Mustaliuske
Savon liuskeet
Kiilleliuske
Kiillegneissi
Suonigneissi
Mustaliuske ja grafiittiliuske
Synorogeeniset syvakivet
Kermajarven granodioriitti
Maarianvaaran granodioriitti ja graniitti
Mikrotonaliitti
Kivilajien kemiallinen ja mineraloginen koostumus
Metamorfoosi
Stratigrafia ja tektoniikka
Mineraali ja kiviainesviitteita
Geologisia tutu stumiskohteita
Summary : Pre Quaternary rocks of the Heinavesi map sheet area
Viitteet
References
JOHDANTO
Heinaveden kallioperakartta Koistinen
kasittaa Suomen kantakartaston lehden
alueen Siihen kuuluu y i puolet Heinaveden pitajasta ja Heinaveden osuus kart
talehden pinta alasta on melkein tarkasti kaksi kolmasosaa Karttalehdelle ulottuu reuna
alueita Leppavirran Tuusniemen Liperin ja Savonrannan pitajista ja etelaisin osa Outo
kumpua
Viidennes kartta alueen pinta alasta on vesistoa
Heinaveden karttalehti kuuluu
yleiskartalla vuorilajikartan D
:
mittakaavaisella Suomen geologisella
Joensuu alueeseen jonka yleinen kartoitus toimitettiin
Benj Frosteruksen johdolla vuosina
jalkeen aina vuoteen
sia osia mm
Kohteellisia tutkimuksia tehtiin taman
asti Sina vuonna W W Wilkman tarkasti lopuksi alueen lanti
Heinavedella Frosterus
Wilkman
Heinaveden seudun kalliopera on tally yleiskartalla kuvattu paaosin kiilleliuskeina
suonigneisseina ja graniitteina
Frosterus
Wilkman
pohjoispuolelta tunnettiin muutamia esiintymia
Kermajarven koillis ja
oliviini ja serpentiinivuorilajia
ovat olleet myos joidenkin myohempien tutkimusten kohteina Haapala
jotka
; Vesasalo
Mahdollisista kaivannaisista on varhaisessa kirjallisuudessa mainittu grafiitti jota
on havaittu useassa paikassa kiillegneissin yhteydesta A Laitakari
Outokummun malmigeneettisen provinssin lounaiset haarat ulottuvat Heinaveden
kartta alueelle saakka
ja
luvuilla Outokumpu Oy :lla oli vastuu malmiprovins
sin geologisesta kartoituksesta Tyon paattyessa provinssin keskeiselta alueelta julkaistiin
kolme
:
Huhma
kallioperakarttaa Geologian tutkimuskeskuksen karttasarjassa
a
b
c ja niiden yhteinen selitys
A
A
Huhma
Malmiprovinssin tutkimuksiin liittyen Heinaveden kartta alueen systemaattinen kallio
perakartoitus tehtiin Aarto ja Maija Huhman johdolla vuosina
ja
Kenttatyon tehneet henkilot ja heidan vastuualueensa on ilmoitettu kuvassa
Kenttatoita tehtiin Heinaveden alueella erityisesti malminetsinnan tarpeisiin sopivaa
geologista karttaa varten ja varsinkin pitaen silmalla ns Outokumpu tyyppisten malmien
loytamismahdollisuuksia
Luonnollisesti talloin oli selvitettava ns
Outokumpu assosi
aation levinneisyys alueella jotta jatkotutkimukset voitaisiin kohdistaa mahdollisimman
tehokkaasti
Perusteellisen tutkimustuloksen varmistamiseksi tyo ulotettiin peittamaan
koko karttalehtialue Tavoitteena oli toisaalta myos julkaistavaksi sopivan kallioperakartan
tuottaminen mutta kartoitustulokset jaivat silly kertaa arkistoon tutkimusten painopisteen
siirtyessa jatkotutkimuksiin
Systemaattisen geologisen kartoituksen jalkeen on tehty valikoivaa detaijikartoitusta
geofysikaalisia mittauksia ja syvakairausta Outokumpu Oy Kaikki namakin tiedot on
kaytetty hyvaksi nyt tehdyn kallioperakartan viimeistelyssa mika on lopputuloksen
kannalta ollut vain eduksi Taman kirjoittaja on paitsi osallistunut kenttatyohon
kuluessa suurimman
luvulla myos tarkastanut jalkeenpain maastossa vuosien
osan aluetta v
saakka Outokumpu Oy Malminetsinnan palveluksessa
GTK :n kallioperaosasto sai oikeuden kayttaa Outokumpu Finnmines Malminetsinnan
omistamaa Heinaveden kartta alueen geologista arkistoaineistoa kallioperakarttaa varten
Kartan tekemisessa Aarto
molempien organisaatioiden keskinaisella sopimuksella v
ja Maija Huhman laatimasta valiaikaisesta karttaversiosta oli paljon apua Tekija tarkasti
viela kertaalleen maastossa muutamia tarkeita kohteita Elsa Jarvimaki piirsi kartan seka
selitykseen kuuluvat kuvat n :o
ja
puhtaiksi
Maija Hagel Brunnstrom teki selitykseen kuuluvat analyysit llkka Laitakari tarkasti
kartan ja kasikirjoituksen ; kiitos hanelle myos ohjauksesta kallioperakartoituksen koordi
naattorin ominaisuudessa Maija Huhma ja Heikki Rainio ovat ystavallisesti lukeneet
kasikirjoituksen ja tehneet tarpeellisia korjauksia
VHK TVK
TJK JN HR PS JK
ML PV
KP
EM
TJK
TJK JK
HL VJP
PN JP
JK
KP
OK
Kuva
Eri henkiloiden kartoittamat alueet
Fig
The areas mapped by different persons
TJK = T Koistinen JK = J Koistinen JN = J Nousiainen HR = H Rainio
PS = P Salmi KP = K Pelkonen VHK = H Kauppinen TVK = T Kemppainen
ML = M Lehtonen PV = P Vuorela EM = E Marttila HL = H Lam
Kouvo
VJP = VA Penttila PN = P Nieminen JP = J Patrikka OK =
PINNANMUODOSTUS JA KALLIOPERAN PALJASTUNEISUUS
Heinaveden kartta alue on kaunista Jarvi Suomea Heinaveden taajama on Kuopion
Savonlinnan laivareitin varrella ja reitilta on Varistaipaleen kanavan kautta yhteys Juo
jarvelle Kartta alueen halki menee Joensuun Varkauden rautatie ja maantieyhteyksia
on kaikille tahoille
Korkeusvaihtelu on suurin kartta alueen lounaispuoliskossa Koilliseen pain Viinijar
ven seutuun tultaessa maisemat tasoittuvat ja samalla kalliopaljastumat kayvat siella
paljon harvalukuisemmiksi
Kalliopaljastumia on melkein kaikkialla riittavasti normaalia kallioperakartoitusta
varten Myos jarvialueilla kartoitustulos on luotettava koska saaria on runsaasti Kartta
alueen koillisosassa on joitakin huonohkosti paljastuneita seutuja Huono paljastuneisuus
ruutujen
seudussa johtuu Liperin reunamuodostuman paksuista moreenipeitteista
Rainio
ja Jaamankankaan lansipuolisen saumamuodostumaharjun hiekkakerrok
sista Laitasaari ja Pitkaniemi
B ovat osa Juojarven poikki menevdd kapeaa harjua
joka jatkuu kartta alueen ulkopuolelle molempiin suuntiin Paljastumia on selvasti run
saimmin jopa hyvin runsaasti alueen lounaisosassa ja Kermajarven seudussa Siella taalla
kumpumoreenit aiheuttavat paljastuneisuuteen paikallisia vaihteluita
Heinaveden kartta alueella kalliopaljastumia on kuitenkin yleensa melkein kaikkialla
kumpumoreeneja lukuunottamatta yhta hyvin maenharjoilla rinteissa kuin laaksojen
juurella ja jarvien rannoilla Pinnanmuodostus kuvastaa hyvin nimenomaan kallioperan
pinnanmuotoja joita enimmakseen ohut maapeite ei ole kyennyt hamartamaan
Kallioperan korkeat kohdat edustavat ilmeisesti ymparistoaan ehyempia lohkoja jotka
ovat parhaiten vastustaneet kuluttavia luonnonvoimia Kivilajilla sinansa on topografiaan
vain vahan vaikutusta joskin erityisesti kvartsiittien kohdalla on usein paikallisia makia
Kvartsiitit ovat alueella kuitenkin niin pienialaisia etteivat niiden aiheuttamat pinnanmuo
dot yleensa erotu selkecsti muista syista aiheutuvista pinnanmuodoista Kaiken kaikkiaan
nayttaa silty etta kivilajijakautumalla on vain vahan merkitysta alueen pinnanmuotojen
kehittymiselle Sen sijaan kalliopera nayttaa rikkoutuneen kohdalle osuneista kivilajeista
mainittavasti riippumatta yhtena suurena kokonaisuutena ruhjeiden mosaiikiksi missy
heikoimmat ja usein lineaariset vyohykkeet ovat kuluneet syvimmalle Niissa on nyt
jarvialtaita ja laaksoja Kermajarvi ja Juojarvi ovat niista laajimmat
Kermajarvi sijaitsee maankuoren murtumavyohykkeessa jota on voitu seurata Savon
rannalta Kermajarven Suvasveden ja Vehmersalmen kautta ainakin Kuopion pohjois
puolelle saakka Vyohykkeella on useita jarvia mutta se ei ole aivan yhtajaksoinen
vesireitti Toisinaan siina on hyvin syva jarven kohta kuten Suvasveden pohjoisosassa
syvyys
m tai sills kohtaa on kapea salmi Vehmersalmi tai siina on vain pitkan
omaisia pikku jarvic Savonrannan alue
Kivilajien suuntaus on tassa vyohykkeessa joka samalla on suuri siirros vaantynyt
luode kaakkoiseksi Siirroksen reaktivoitunut keskilinja joka on piirretty kallioperakar
talle katkoviivalla ylittaa Kermajarven Sappulanlahdelta luoteeseen Kohmanniemelle ja
sielta se jatkuu kohti Vehmersalmea Se alittaa valtatien alavan peltoaukean kohdalla
kilometric Karvion Iansipuolella Lahimmisssa paljastumissa on myloniittia ja juuri
siirroksen kohdalla on usein kapeita laaksoja lampia ja lahtia
Siirrosvyohyke nayttaa olleen maankuoren aktiivisten liikuntojen kohteena myohem
minkin sills sen seudussa on runsaasti myos jo jaykalle kallioperalle ominaisia murtuma
kuvioita Paljon myohemmin ne kuluivat jarvialtaiksi ja laaksoiksi Kermajarven ja sen
haarakkeitten teravat ja erilaisissa suunnissa risteilevat muodot kuvastavat hyvin stressi
kentan monimutkaisuutta aikaisempaan maankuoren joustavaan vaantymaan verrattuna
Aarnisalo
s
Myos Juojarvi nayttaa sijoittuneen kallioperan murtumien kohdalle jotka eivi t kuiten
kaan ole laheskaan nun mittavia kuin Kermajarven suuri vaantymasiirros ja siihen
liittyvat ruhjeet Kallioperakartan tektonisista merkinnoista on havaittavissa etta Juo
jarven kohdalla on vain paikallinen ja kapeahko rakenteiden kallistuma koilliseen pain
Rakennegeologisten havaintojen mukaan kallistuma syntyi samanaikaisesti Kermajarven
kautta kulkevan suuren siirroksen kanssa
Lopuksi geologisesti aivan askettain mannerjaatikko siloitteli kallionpinnat nykyisiin
muotoihinsa
c ALA
FAA T A R
L
Lammussuare
Lam
I
IKI
IKI/I
ll IF
~ikkosau~ci
Y
I I
I
I!
IIEIN AVESI
£ I
i
Kuva
Naytteiden
ottopaikat vrt taulukot
pohjagneissialueet nimet Iso LLA
ja Outokumpu assosiaation esiintymispaikat nimet pienilld kirjaimilla
KIRIAIMILLA
Figure
The sampling sites
cf tables I
the basement gneiss areas names using
and the sites of the Outokumpu assemblage names using lowercase letters
LETTERS
CAPITAL
KALLIOPERAN PAAPIIRTEET
Heinaveden kartta alue sijaitsee muutamia kymmenia kilometreja lounaaseen Ita
Suomen laajalti paljastuneesta arkeeisesta presvekokarjalaisesta pohjakompleksista Se
on lahella rajaa jonka lounaispuolella ei arkeeista osaa maankuoressa tiettavasti enaa ole
Rajan lounaispuolella suunnilleen Haukiveden tienoilta alkaen koko maankuori on muo
dostunut ainoastaan arkeeista nuoremmista svekofennialaisista kivilajeista Ennen Hauki
veden vyohyketta Heinaveden kartta alue on tiettavasti lounaisin paikka missy nykyisessa
eroosiotasossa presvekokarjalaista pohjagneissia viela pistaa esiin svekokarjalaisten
metasedimenttien ja metavulkaniittien joukosta Vahan lannempana vastaavassa geolo
gisessa asemassa on Kuopion pohjagneissialueiden etelaisia haarakkeita tai niiden jatkeilla
sijaitsevia pohjagneissikappaleita
Kartta alueen toinen geologinen erityispiirre on suonigneissien yleistyminen kiille
liuskeiden kustannuksella tultaessa kartta alueelle koillisesta pain Alueen koillisosassa
liuskemuodostuma ei ole viela lainkaan suonittunut mutta samat liuskeet ovat sen lansi
ja lounaisosissa melkein yksinomaan suonigneisseja Myos lanteen ja lounaaseen pain
lisaantyva syvakivien maara kuuluu RA Suomea monin tavoin luonnehtivaan laaja
alaiseen geologiseen vyohykkeellisyyteen samoista yhteisista syista johtuen kuin siihen
suuntaan lisaantyva suonittuminenkin
Kuva
Figure
Kvartsiittia sen alla Iahella vesirajaa vahvasti hiertynytta dolomiittikivea
Quartzite underlain by strongly sheared dolomite rock near the water table
Juojarvi Kelosaari Heinavesi
C; x =
y =
Presvekokarjalaisen pohjagneissin kontakti on tiettyjen mineralogisten piirteiden
perusteella muutamissa havaintopisteissa tulkittu alkuperaiseksi subkarjalaiseksi diskor
danssiksi Voimakkaan hiertymisen vuoksi diskordanssirakenteen primaaripiirteet ovat
kuitenkin hamartyneet tai tuhoutuneet Toisin paikoin gneissin kontakti on tulkittu
puhtaasti tektoniseksi kontaktiksi jolla ei ole alkuperaisen diskordanssin kanssa mitaan
yhteista
Heinaveden kartta alueen
presvekokarjalaisen pohjagneissin esiintymat sijait
Samanlaisia pienia gneissiesiintymia on
sevat alueen luoteis ja keskiosassa kuva
A Huhma
a
aikaisemmin kuvattu myos heti kartta alueen pohjoispuolelta
pohjagneissiesiintymien
Ne kaikki kuuluvat samaan keskisen Juojarven alueen
ryppaaseen jonka ymparilla on Savon liuskeita Kvartsiittia metakonglomeraattia ja
muita epikontinentaalimuodostuman kivilajeja on yleisesti useimmiten pohjan esiintymi
en rajoilla mutta niita on myos liuskemuodostuman sisalla Liuskeitten sisalla ne ovat
alkuperaiseen asemaansa nahden aivan vieraassa ymparistossa mihin ne ovat joutuneet
ilmeisesti ylityontotyyppisten tektonisten liikuntojen seurauksena
Epikontinentaalimuodostuma tai sen tektoniset jaanteet ovat taalla tyypillisesti vain
joidenkin kymmenien metrien vahvuisia tai viela sitakin ohuempia Yli sadan metrin
vahvuus on harvinainen
Savon liuskeet peittavat ylivoimaisesti laajimman osan koko karttalehtialueesta Ne
ovat kerroksellisia kiilleliuskeita kiillegneisseja ja suonigneisseja Suonet ovat koostu
mukseltaan trondhjemiittisia
Karttalehtialueen koillispuoliskossa on toistakymmenta serpentiinikiviesiintymaa kuva
ja niiden mukana on tavallisesti myos muita Outokumpu assosiaation kivilajeja siis
metaserttia diopsidi ja tremoliittikarsikivea dolomiittikivea ja mustaliusketta onpa
joukossa pieni erikoisuuskin korundipitoinen kordieriitti antofylliittikivi Petaisen ser
pentiniitin sivukivien joukossa Heinaveden ja Savonrannan pitajien rajalla Useilla
assosiaation esiintymilla on tehty syvakairausta siita syysta etta mainittu assosiaatio
edustaa Outokunimun malmiprovinssissa tunnettua malmikriittisyytta
Outokumpu assosiaatio on alueella tektonisesti alloktoninen tulokas jota on siella
taalla Savon liuskeiden joukossa epikontinentaalimuodostuman ylapuolella
Synorogeeniset granitoidit lisaantyvat lanteen ja lounaaseen pain ja erityisen yleisia
ne ovat suonigneissialueella Kartta alueen lounaisosassa on monihaarainen suuri syva
kivikompleksi Kermajarven granodioriitti joka suorastaan hallitsee karttakuvaa Siita
muodostuu suuren vaantymasiirroksen kohdalla karttakuvaan komea Z kuvio liekehtivi
ne paineen Alueen luoteisosassa on lisaksi kivilajia jota kutsutaan tassa karttalehtiseli
tyksessa Maarianvaaran granodioriitiksi Kivilajin kutsumanimi juontuu Kaavin Maarian
vaarasta jota pidetaan taman kivilajin tyyppialueena Myos pegmatiittinen Maarianvaaran
graniitti on yleinen kivilaji alueen luoteisosissa
Kartta alueen tektoninen rakenne on hyvin monivaiheisen tapahtumaketjun lopputu
los Siihen kuuluu yhtena hallitsevana piirteena tiettyjen suurten stratigrafisten yksik
kojen sekoittuminen keskenaan vaihtelevaan jarjestykseen jota voidaan kutsua tekto
niseksi stratigrafiaksi Rakenne voidaan parhaiten selittaa olettamalla kartta alueen kaikki
svekokarjalaiset suprakrustiset kivilajit seka pohjagneissi alloktonisiksi
ARKEEISET KIVILAJIT
Noin
kartta alueen pinta alasta on arkeeista presvekokarjalaista gneissia Sita on
vain alueen luoteis ja keskiosissa Presvekokarjalaista gneissia nimitetaan tassa kart
talehtiselityksessa lyhyyden vuoksi pohjagneissiksi mika vastaa englanninkielista nimi
tysta basement gneiss Paikallinen pohjagneissi vastaa hyvin yleensakin maaritelman
mukaista gneissia se on siis gneissiraitaista kvartsi ja maasalparikasta kivilajia Kartta
alueella ei ole pohjakompleksista muualla tunnettuja vahemman gneissimaisia asultaan
syvakivimaisia arkeeisia kivilajeja
Pohjagneissic on kartta alueella kahdeksassa esiintymassa jotka ovat nykyisessa
eroosiotasossa toisistaan erillaan Kaksi kilometric ylemmassa kuvitellussa leikkauksessa
niita mahdollisesti ei enaa nakyisi Toisaalta jotkin niista saattaisivat jaada nakymattomiin
myos jossakin nykyisen eroosiotason alapuolella koska muutamilla pohjagneissiesiinty
milla nayttaa olevan kiilamainen tai linssimainen juureton tektoninen luonne
ja ne on
Pohjagneissiesiintymat on selitysta varten yksilollisesti nimetty kuvassa
joka on tehty alueen tektonis stratigrafista tarkastelua varten
mainittu myos kuvassa
Tektonisen tarkastelun mukaan doomi nimitys on taalla epatasmallinen tai sopimaton
kuvaamaan pohjagneissin esiintymistapaa ja siksi tassa karttalehtiselityksessa kaytetaan
korvaavia nimityksia kuten alue esiintyma linssi tms
Presvekokarjalainen pohjagneissi
Heinaveden kartta alueen pohjagneissi on lapikotaisin raitaista vaaleahkoa gneissia
jonka paamineraalit ovat tavallisesti kvartsi plagioklaasi kalimaasalpa ja biotiitti seka
monin paikoin myos sarvivalke Raidat vaihettuvat toisiksi raidoiksi pehmeasti ilman
teravia kontakteja ja niiden morfologia vastaa mieluummin metamorfisia differentiaa
Metamorfisten raitojen ohella rakenteeseen kuuluu myos
tioraitoja kuin suonia kuva
varsinkin
Savon liuskeisiin kuuluvan suonigneissin tektonisten
suonia joista osa
voimakkaasti hiertyneiden kontaktien lahella saattaa olla proterotsooistakin alkuperac
Mitaan sedimenttiseen kerrosrakenteeseen viittaavaa piirretta ei ole havaittu ja siksi
alueen pohjagneissic on pidettava ortogneissina
Kartta alueelta on yksi ainoa havainto huomattavan granaattipitoisesta pohjagneissistc
Granaatti ei kuulu seudun pohjagneissin normaaliin mineraalikoostumukseen Paljastuma
on hyvin pieni Vaikka se on ainoa lajiaan se on syyta huomioida silly ymparisto on
huonosti paljastunut Asia saattaa olla kiinnostava koska erailla muilla seuduilla gra
naattipitoinen gneissi on yksi monista pohjagneissilajeista
Pohjagneissiesiintymat
A pohjagneissipaljastumista ovat Humalajarven saarten
Useimmat Humalajarven
Kivilaji
on
tavallista
raitaista ja vaaleahkoa gneissia jonka raitaisuuden
rantapaljastumia
kaade on Humalajarven kohdalla useimmiten hyvin loivasti lounaaseen Taman pienen
esiintyman pohjoisrajalla sailynyt epikontinentaalimuodostuman jaanne nayttaa sukeltavan
lounaaseen gneissin alle Koko esiintyma vaikuttaa siten lounaiskaateiselta littealta tek
toniselta linssilta Savon liuskeiden valissa Levymaisen gneissiesiintyman kohtisuora
paksuus lienee vain
tai
metric arvioituna paikallisen eroosioleikkauksen laajuuden
ja keskimaaraisen loivan asennon suhteista
Jotakuinkin samalla tavalla voidaan kuvata vahan idempana sijaitsevaa Petrumajarven
C pohjagneissiesiintymaa Gneissiraitaisuuden asento on siinakin paikoin liki vaa
kasuora Petrumajarven pohjagneissin rajoilla ei ole epikontinentaalisia kivilajeja tai
ainakaan niita ei ole paljastuneena Pohjagneissia on taalla kiillegneissin ymparoimana
littean levyn tapaan joten sits voidaan pitaa pohjakompleksista irti leikkautuneena kappa
leena Epikontinentaalimuodostuman puuttuminen voi merkita sits etta kyseinen gneissi
linssi edustaa kokonaan muodostuman alapuolelle kuulunutta pohjagneissia
Papinniemessa
D
C on pieni vain noin kolmen neliokilometrin suuruinen
pohjagneissialue Valamon luostari sijaitsee jokseenkin sen keskipisteessa Luostarin
sisemmalla pihalla on pieni paljastuma Maarianvaaran granodioriitin breksioimaa pohja
gneissia mutta suuria paljastumia molempia kivilajeja on luostarin itapuolella laajalla
makialueella
Kuva
Figure
Pohjagneissia
Basement gneiss
Juojarvi Koposensaari Heinavesi
nayte n :o
taulukko
D; x =
sample No
y =
table
Papinniemessa pohjagneissi on samanlaista kuin muuallakin kartta alueella siis rai
taista vaaleahkoa gneissia jossa biotiittiset paikoin sarvivalkepitoiset raidat ja kvartsi
maasalparikkaat raidat vuorottelevat kuvat
Papinniemen pohjagneissialue on kartalle piirretty pehmeasti soikion muotoiseksi
Rakenteeltaan se muistuttaa doomia mutta tektonisen analyysin mukaan kysymyksessa
on kuperaksi puristuneen gneissilevyn eroosioleikkaus
Luutsaaren
alueella pohjagneissia on rantapaljastumissa hyvin esilla Luutsaaren
gneissialueeseen kuuluvassa Koposensaaressa valokuvattu pohjagneissi kuva ; nayte n :o
edustaa hyvin taman kivilajin ulkoista asua koko kartta alueella Myos Luutsaaren
pohjagneissialue on suunnilleen soikion muotoinen doomia muistuttava mutta taallakin
rakenne tulkitaan alloktonisen gneissilevyn eroosioleikkaukseksi Etela ja kaakkoisosassa
gneissilevyn kuhmuileva ylapinta on ilmeisesti lahella nykyista eroosiotasoa koska paalla
olevat epikontinentaaliset kivilajit ovat siella usein hyvin loivakaateisia
Luutsaaren gneissialueella on runsaasti myos Maarianvaaran granodioriittia ja pegma
tiittista graniittia
Jaatsaaren
D
B pohjagneissialue on puoliksi Heinaveden
ja puoliksi
A Huhma
a kartta alueella
Outokummun
Pohjagneissia on alueella erinomaisesti paljastuneena esimerkiksi Juojarven Rasvasaa
ren rantakallioissa nayte n :o
taulukko
ja mantereen puolella Ranta Kosulassa
Kuva
Figure
Pohjagneissia ; suur
x
Basement gneiss ; magn
nik
x
nic
Pyssymaki Tuusniemi
D; x =
nayte n :o
taulukko
sample No
Kuva
suur
Figure
magn
table
Paleorapautunutta pohjagneissia;
x
nik
Palaeoweathered basement gneiss;
x
nic
Juojarvi Kuhakivi Heinavesi
C; x =
y =
nayte n :o
sample No
table
taulukko
y =
Lannempana on Pyssymaen
D pieni pohjagneissialue nayte n :o
taulukko
Alueellisen tektonisen tarkastelun mukaan sekin lienee alueen monen muun esiintyman
tavalla vain suhteellisen ohut pohjagneissilinssi jonka eroosioleikkauksen laajuus johtuu
keskimaarin loivasta kaateesta
Pyssymaen gneissilinssin pant kuroutuvat kiilamaisesti molempiin suuntiin Kurou
tumakohtien jatkeena voidaan havaita liuskepinkkojen valissa voimakasta hiertyneisyytta
Hiertovyohyke johtaa kaakon suunnalla Arhinmaen
A pienelle pohjagneissiesiin
tymalle saakka jonka kontaktit ovat vahvasti tektoniset Hiertopintaa painvastaiseen
suuntaan eli luoteeseen pain jaljitettaessa tullaan Kosulan
B gneissiesiintymalle
jonka paaosa kuuluu Outokummun
kartta alueeseen Kosulan gneissi ja kvartsiit
tiesiintyma samoin kuin sits leikkaavat graniittiset intruusiot mainitaan jo varhaisimmassa
kuva
vieressa
kirjallisuudessa nimella Jouhtenjarvi Frosterus Wilkman
sijaitsevan lammen nimen mukaan
Pyssymaen paikallistien ojanpientareessa on pieni gneissipaljastuma joka sisaltaa
hieno ja keskirakeista granaattia
D; x =
y =
Lahistolla ei ole
muita paijastumia Ei ole mahdotonta etta tama kohde kuuluu samaan perheeseen kuin
granaattipitoiset pohjagneissit mm Nilsiassa
tai eri yhteyksissa tehtyjen haja
havaintojen mukaan paljon lahempanakin
SUBKARJALAINEN DISKORDANSSI
Presvekokarjalaisella pohjagneissilla on Heinaveden kartta alueella runsaasti kontakteja
epikontinentaalimuodostuman eli stratigrafisesti alimman proterozooisen kivilajiryhman
kanssa Epikontinentaalisten kivilajien syysta tai toisesta puuttuessa kontaktissa on Savon
liuskeita
Pohjagneissin kontakteja on kaikkiaan kuutisenkymmenta kilometric Niista kolmannes
on tavoittamattomissa vesialueilla Maa alueilla kontakteista vain viitisentoista kilometric
on pohjagneissin ja epikontinentaalisten kivilajien valisia eli sellaisia kontakteja joissa
alkuperainen diskordanssi saattaa olla havaittavissa Loput ell pohjagneissin ja Savon
liuskeiden kontaktit lienevat paaasiassa tektonisia kontakteja joissa on stratigrafinen
aukko Mind tarkeat kontaktit eivat aina ole nakyvissa sills niiden kohdalla on useinkin
hiertyneisyydesta johtuva mekaaninen heikkouskohta joka on eroosiossa kulunut syvalle
ja peittynyt maakerroksella Toisinaan granodioriitti tai graniitti on syrjayttanyt kontakti
kohdan nakymattomiin Kontaktin hiertyminen on luonteenomainen rakenteellinen piirre
myos silloin kun epikontinentaalimuodostuman todennakoisesti alin yksikko eli kvartsiitti
on pohjaa vasten Alkuperainen diskordanssi on siis mite todennakoisimmin joutunut
hiertymisen kohteeksi ja niinmuodoin sellaiset klassiset piirteet kuin esimerkiksi kulma
diskordanssi ovat menettaneet alkuperaisen identiteettinsa Hiertyminen ei rajoitu vain
kontaktipintaan vaan sen vieressa oleva gneissi samoin kuin epikontinentaaliset kivilajit
sen toisella puolella ovat kontaktin suuntaan voimakkaasti liuskeisia Piirre on taten vahva
svekokarjalainen ominaisuus ja paallemerkinta ja siista syysta paatelmat alkuperaisen
diskordanssin tunnistamiseksi ovat jossain maarin epasuoria
Kvartsiitin ja pohjagneissin kontakteja on kartta alueella useissa paikoissa Niita on
Luutsaaressa ja sen lansipuolella pikku saarissa ja viela mantereenkin puolella enemman
kuin muualla Juuri taalla onkin pohjagneissin puolella havaittu tiettyja piirteita jotka
viittaavat alkuperaisen muinaisen eroosiotason laheisyyteen Pohjagneissi sisaltaa diop
jotka eivat kuulu gneissin
sidia ja tremoliittia kuva ; nayte n :o
taulukko
mineraalikoostumukseen
kontaktivyohykkeen
ulkopuolella
Gneissi on epa
normaaliin
vihertavaa
toisin
paikoin
se
muistuttaa
arkosiittia
tavallisen vaaleaa tai harmahtavan
ja
mutta on kuitenkin rakenteeltaan gneissia Paikoin siina on vahvasti liuskeutuneita osia
saman
Heti kartta alueen pohjoispuolella varsinkin Kojanniemen alueella
: pohja arkoosi Kaavin Niinivaaralla tata
laista kivilajia on runsaasti A Huhma
kivilajia on onnistuttu tutkimaan kontaktistaan alkaen valiaikaisessa pitkassa tieleikkauk
sessa joka geologian kannalta valitettavasti tien viimeistelyvaiheessa tasattiin Tutki
muksen mukaan Park
a tama raitainen tai liuskeinen kalkkisilikaattinen kivilaji
edustaa subkarjalaista pal eorapautumiskerrosta missy lapikotainen kontaktin suuntainen
tektoninen rakenne on svekokarjalainen ominaisuus Juojarven seudun kalkkisilikaattiset
gneissit vastaavat hyvin Niinivaaran kalkkimaa calcrete tyyppista paleorapautumaa
Pohjagneissin paleorapautumakerroksia on aikaisemmin kuvattu myos mm Polvijarvelta
Gaal et al
PROTEROTSOOISET SVEKOKARJALAISET KIVILAJIT
kartta alueen pinta alasta kasittaa svekokarjalaisia kivilajeja
Valtaosa ell noin
Tassa karttalehtiselityksessa svekokarjalaiset kivilajit kasitellaan kivilajiryhmittain strati
grafisessa jarjestyksessa alimmista ylempiin tai nuorempiin pain viimeisina orogeeniset
syvakivet Kuvausta varten ne on jaettu neljaan ryhmaan :
Epikontinentaaliset kivilajit ovat alueen svekokarjalaisessa kerrosjarjestyksessa alin
muodostuma Niita on vain alueen luoteis ja keskiosissa Muodostumaan kuuluu erilaisia
kvartsiitteja ja konglomeraatteja kerroksellisia kalkkisilikaattikivia emaksista vulkaniit
tia dolomiittikivea ja grafiittiliusketta Tassa luvussa kuvataan myos metadiabaasit
Outokumpu assosiaatioon kuuluu serpentiinikivea ja kromipitoisia mineraaleja sisal
tavia kivilajeja ja kiisurikasta mustaliusketta Outokumpu assosiaatio on alloktoninen
tulokas alkuperaisymparistosta Jolla ei ole paikallisessa stratigrafiassa vastinetta
Savon liuskeet kattavat valtaosan alueesta Ne ovat kiilleliuskeita kiillegneisseja ja
suonigneisseja joissa on mustaliuskevalikerroksia
Synorogeeniset syvakivet ovat granodioriitteja ja graniitteja Niita on runsaasti vain
kartta alueen lounaisessa puoliskossa mutta ei lainkaan sen itaisimmassa reunassa
Epikontinentaaliset kivilajit
Epikontinentaaliset kivilajit ovat geologisessa kartoituksessa todellisia johtohorisont
teja Kartoitusvaiheessa ne olivat aina tavattaessa signaali siita etta lahistolla saattaa olla
presvekokarjalaista pohjagneissia
silly ne ovat alkuaan kerrostuneet gneissin paalle
Yleisimmassa tapauksessa niita onkin juuri pohjagneissin rajoilla mutta toisin paikoin
niita on myos pohjagneissin tai Savon liuskeiden sisalla Niiden monin paikoin poikkeava
sijainti ainoaan mahdolliseen alkuperaiseen asemaan nahden todistaa alueen suurista
tektonisista liikunnoista
Epikontinentaalimuodostumia on pohjagneissialueiden rajoilla hyvin epajatkuvasti
Toisinaan niita on samassa paikassa usean eri kivilajin kerrostumana toisinaan siina on
vain jokin muodostuman komponenteista mutta paikoin ei mitaan niista Todennakoisesti
monessa paikassa on stratigrafisia aukkoja joita on jaanyt niihin epikontinentaalimuodos
tumien leikkautuessa niista pois
Epikontinentaalimuodostuman sisaisesta kerrosjarjestyksesta ei ole toistaiseksi voitu
muodostaa tasmallista kasitysta Kvartsiitin oletetaan kuitenkin olevan alimpana koska
se on tavallisesti pohjaa vasten silloin
kun muitakin muodostuman kivilajeja on lasna
Alla seuraava epikontinentaalisten kivilajien kasittelyjarjestys on samalla kirjoittajan
suuntaa antava kasitys stratigrafisesta kerrosjarjestyksesta
Kvartsiitti ja konglomeraatti
Kvartsiittia joka on yleisesti maasalpapitoista
tavataan melkein kaikkien
kuva
pohjagneissialueiden rajoilla mutta vain paikoittain Kvartsiitti ja muut epikontinentaa
liset kivilajit nayttavat puuttuvan tyystin Petrumajarven pohjagneissiesiintymalta
Kosulan pohjagneissiesiintyman etelaisin osa pistaa Heinaveden kartta alueen puolelle
pohjoisesta pain ja sen itakylkea vasten
B
on hyvin runsaasti kvartsiittia
mutta
myos muita epikontinentaalimuodostuman kivilajeja mukaanluettuna alueella harvinainen
polymiktinen metakonglomeraatti
Tama stratigrafisen tutkimuksen kannalta arvokas
kohde kuvataan tarkemmin luvussa stratigrafia ja tektoniikka
Kosulan kvartsiitin kaade
on jyrkasti lanteen ja alla on Savon liusketta Muodostuma on ilmeisesti ylikaatunut
Kosulan itapuolella tullaan Jaatsaaren pohjagneissin rajoille Suurin osa kontaktista
on vesialueella mutta Ranta Kosulassa se on pitkan matkaa maalla Myllyniemen lounais
puolella
kuva
D
; nayte n :o
B
on monta pienta paljastumaa sillimaniittirikasta konglomeraattia
taulukko
Kerrostuma lienee vain muutamia kymmenia metreja
vahva mutta loivan kaateensa vuoksi se peittaa laajahkon alueen
Myllyniemen konglomeraatti on paikoin lapikotaisin liuskeista Sillimaniittirikkaat osat
nakyvat kivilajin pitkittaisleikkauksessa vaaleina raitoina
fibroliittinen sillimaniitti on vahvasti suuntautunut
joissa saloinen ja osittain
Poikkileikkauksessa nakyy vaaleita
epajatkuvia raitoja Vaaleitten raitojen valissa on sillimaniititonta vahan maasalpapitoista
kvartsiittia Kvartsiittialueen etelaraja on todennakoisesti tektoninen kontakti josta muut
epikontinentaalimuodostuman kivilajit ovate] iminoituneet Leikkauskohdassa on vahvasti
hiertynytta fylloniittista sillimaniittipitoista kvartsiittia konglomeraattia
Tassa yhteydessa on sopivaa muistuttaa Heinaveden kartta alueen pohjoispuolella ylei
seksi havaitusta sillimaniittikvartsiittikonglomeraatista
karttalehtiselityksessa A Huhma
kuva
Siita on valokuva A
Huhman
Kuva on otettu Syvan Joutenjarven
lansipuolelta
A Tavallisesti pallot ovat kuitenkin litistyneet ja venyneet paljon
enemman kuin mainitun kuvan esittamassa tapauksessa Sellaisessa tapauksessa konglo
meraattirakenne saattaa olla hyvin vaikea tunnistaa varsinkin kun seka pallot etta vali
aines ovat toistensa kaltaista kvartsiittia Ranta Kosulan Myllyniemen raitaiseksi defor
moitunut sillimaniittipitoinen konglomeraatti on siita hyva esimerkki
Sillimaniittipitoisen konglomeraatin alkupera on avoin kysymys jota pitaisi lahestya
sedimenttigeologian asiantuntemuksella Kauttaaltaan sillimaniittipitoisesta kvartsiitista
ei talta alueelta ole varmaa havaintoa vaan sillimaniitti nayttaa aina sisaltyvan konglo
meraattipallojen kaltaisiin fragmentteihin Silloinkin kun kysymyksessa on melkein vain
pelkka raita se on molemmista paista sulkeutuva mika viittaa mieluummin alkuperai
seen fragmenttiin kuin kerrokseen
Luutsaaren pohjagneissin kontaktit ovat osaksi vesialueella ja osaksi maalla Luut
saaren pohjoisrannoilla
D on muutamia paljastumia melkein lasimaista paikoin
punertavaa subarkosiittista kvartsiittia nayte n :o
taulukko
missy on kerrokselli
suutta heikosti nakyva liuskeisuus ja useita rakoilusuuntia Kvartsiittia on myos saaren
sisaosissa mists se jatkuu saaren lounaisrantaan pieneen idylliseen niemennipukkaan
Tasty lanteen pain sits on havaittu viela Kelosaaren pohjoispaassa kuva ;
C mutta
Kuva
Fig
Arkoosikvartsiittia ; mesoskooppinen imbrikaatiorakenne hiertovyohykkeessa
Arkose quartzite; a mesoscopic imbrication structure within a shear zone
Tyomaki Heinavesi
D; x =
y =
nayte n :o
taulukko
sample No
table
mantereen puolella vain satunnaisesti
A
Luutsaaren pohjoispaan korkeus on enimmillaan
metric Juojarven pinnan ylapuo
lella mika ilmeisesti johtuu paikallisten kvartsiittien ja gneissien kestavyydesta
Maasalpapitoista kvartsiittia on pohjagneissin rajoilla myos Pyssymaen alueen ita ja
etelaosissa
D
taulukko
A ; nayte n :o
Kvarts i ttikerrostuma on taalla
alkuperniselta sijaltaan siirtynyt ja sekoittunut muiden
Loiva asentoisista tektonisista rakenteista tally alueella on oivallinen
tektonisista syista epajatkuva
kivilajien kanssa
osoitus Tyomaen itarinteessa Honkalammen pohjoispuolella
Rinteessa on hyvin loiva
asentoinen kvartsiitinsisainen lahes kerrosmyotainen ruhjevyohyke jossa kvartsiitti on
vahvasti liuskeista paikoin kiillesoyrien halkomaa kuvat ja
Papinniemen pohjagneissin rajalla
D on vain hyvin vahan kvartsiittia silly siina
on vain yksi pieni kvartsiittipaljastuma
Humalajarven pohjagneissialueen pohjoiskontaktia vasten valtatien n :o
lella
B on pari paljastumaa paikoin sillimaniittipitoista konglomeraattia
etelapuo
nayte n :o
taulukko
Kartta alueen usei mmat kv artsiittiesi i ntymat sijaitsevat pohjagneissialueiden kontakteis
sa eli ilmeisesti alkuperaisissa asemissaan Samaa kvartsiittia sillimaniittipitoinen kvart
siitti tai konglomeraatti mukaanluettuna on alueella myos aivan muunlaisissa paikoissa
joihin sen on paateltava joutuneen tektonisista syista
Esimerkiksi Savon liuskeiden valista sita tavattiin Pyssymaen ja Arhinmaen vali
alueella tektonista hiertosaumaa vasten
syvan alhon alaosassa suota vasten
D
Kvarsiitti on siella vaikeasti loydettavissa
hyvin loivassa asennossa
Kallioperakartalle se on
merkitty ohuena levyna kiillegneissipinkkojen valiin
itse Pyssymaen ja Arhinmaen alueilla kvartsiitit ovat ilmeisesti osittain allok
tonisessa asemassa pohjagneissiin nahden Arhinmaessa kvartsiitti ja pohjagneissi ovat
tektonisesti sekoittuneet keskenaan niin perin pohjin etta karttapiirros on voitu laatia vain
Myos
likimaaraiseksi kuvaksi niiden suhteista
Sillimaniittipitoista konglomeraattia nayte n :o
taulukko
on yhdessa muiden epi
kontinentaalisten kivilajien kanssa niinikaan alkuperaisilta sijoiltaan pois siirtyneena kiil
legneissiymparistossa Humalajarven pohjagneissiesiintyman kaakkoispuolella Lepikko
maessa
C
Kivilajin pari pienta paljastumaa on aivan paikallistien varressa Suuren
Humalajarven itapaasta
metric kaakkoon
Emaksinen metavulkaniitti ja kalkkisilikaattikivi
Silloin kun pohjagneissin rajalla ei ole kvartsiittia siina voi olla muita epikontinen
taalimuodostuman kivilajeja Monin paikoin ei ole niitakaan vaan pohjagneissin vasten
on silloin vain Savon liusketta Kvartsiitin ylapuolisten kerrostumien paikallinen puuttu
minen voi johtua primaarisista syista tai tektonisesta eliminoitumisesta
Epikontinentaaliset kalkkisilikaattikivet sisaltavat plagioklaasia mika erottaa ne selke
asti Outokumpu assosiaatioon kuuluvista karsista joissa plagioklaasia ei ole
hyvin selvia eroja on myos kemiallisessa koostumuksessa
taulukot
Tiettyja
Paatelmat
muodostuman joidenkin osien vulkaanisesta alkuperasta perustuvat lahinna havaintoihin
mineraalikoostumuksesta kerroksellisuudesta ja toisinaan muodollisesti laavapatjojen
kaltaisista piirteista
Kalkkisilikaattikivia ja metavulkaniitteja on Pyssymaen Jaatsaaren Luutsaaren
Papinniemen ja Humalajarven pohjagneissiesiintymilla valittomasti tai kvartsiitin vali
tyksella gneissia vasten Niita on runsaasti myos pohjagneissialueista kokonaan irti Papin
niemen Humalajarven ja Petrumajarven tienoilla
Pyssymaen pohjagneissiesiintyman itaosassa gneissia vasten
D
B on kvart
siittien ohella erilaisia tremoliittirikkaita ja biotiittipitoisia kerroksellisia kivilajeja esim
nayte n :o
taulukko ja nayte n :o
taulukko
jotka lienevat emaksisia kalkinse
kaisia tufflitteja ja kalkkisilikaattikivia
Jaatsaaren pohjagneissialueen lansireunassa
D on monta paljastumaa diopsidi
ja tremoliittipitoisia kerroksellisia kivilajeja Joukossa on myos grafiitti ja vahan kiisu
pitoista kalkkisilikaattikivea ja harvinaisena myos mustaliusketta
Pohjagneissin raja johtaa Myllyniemen sillimaniittipitoisen koglomeraatin ohi Juojar
velle missy pohjagneissin kontakti osuu Rasvasaaren kaakkoiskarkeen
B Kontakti
ei ole paljastunut vaan silly kohtaa on matalaa vetta Lahella on kerroksittain vaihtelevia
diopsidi tremoliitti ja plagioklaasipitoisia kivilajeja kuva
; naytteet n :o
taulukko
Kerrossarjassa on myos dolomiittikivea Kerrosten kaade on jokseenkin
pysty mutta tams on vain hyvin paikallinen piirre Muutamat kerrokset koostuvat
valtaosin plagioklaasista jonka joukossa on vain vahan kalkkisilikaatteja nayte n :o
taulukko
Luutsaaren pohjagneissialueen lansirajalla
B on kvartsiitin ohella ohut ja katko
nainen kerrostuma kalkkisilikaattikivea ja kerroksellista amfiboliliusketta nayte n :o
taulukko
A C on samanlaista kerrok
Gneissialueen etelarajalla Konstinsaaressa
sellista diopsidi tremoliitti plagioklaasikivea nayte n :o
taulukko
kuin Rasva
saaressakin Myos taalla sen valikerroksena tai ylimmaisena kerroksena dolomiittikivea
Epikontinentaaliset kivilajit peittavat taalla vahvuuteensa nahden suhteellisen laajoja
alueita koska kerroksellisuuden kaade on loiva esim kuva
Humalajarven pohjagneissialueen pohjoisrajalla
B on vahan sarvivalke ja
tremoliittipitoisia paikoin ruosteisia kerroksia Valtatien varrella pysakointipaikalla on
nakyvissa niiden vahvasti ruhjeinen kerrosmyotainen tektoninen kontakti Savon liusketta
suonigneissia vasten
Papinniemen pienen pohjagneissialueen kaakkoisrajalla
D on hyvin tummaa ja
melko massamaista amfiboliittia alkuaan mahdollisesti emaksista laavaa jossa kerros
rakenne on jotenkin patjamainen
Osa Papinniemen kaakkoispuolella paikallistien laheisyydessa sijaitsevista paljastu
mista edustaa Papinniemen pohjagneissista irrallaan kulkevaa kalkkisilikaattikivien ja
amfiboliittien nauhaa Naita kerroksellisia kalkkisilikaattikivia ja amfiboliliuskeita tai
amfiboliitteja naytteet n :o
ja
taulukko ; nayte n :o
taulukko
sisaltyy
kahteen hyvin laajaan epikontinentaalisten kivilajien nauhaan joista laajempi kaartaa
Juojarven etelapaan kautta Petrumajarven itapuolelle saakka
palatakseen sielta
Karvion vieritse takaisin Papinniemen seudulle Rakenteeseen on tektonisesti leikkautu
Kuva
Arkoosikvartsiittia hiertosaumassa
biotiittisegregaatiota ; suur
x
nik
Figure
Arkose quartzite biotite segregation
x I nic
along the shear sewn; magn
Tyomaki Heinavesi
nayte n :o
D; x =
taulukko
y =
sample No
table
Kuva Sillimaniittirikasta kvartsiittia metakon
glomeraattia ; suur
x nik
Figure
Sillimanite rich quartzite metaconglo
merate ; magn
x nic
Ranta Kosula Tuusniemi
D; x =
=
nayte n :o
taulukko
No
y
sample
table
Kuva
Diopsidi tremoliitti plagioklaasikivea
flogopiittiraitaista; suur
x nik
Figure
Diopside tremolite plagioclase rock
phlogopite bearing ; magn
x nic
Rasvasaari Heinavesi
B; x =
nayte n :o
taulukko
y =
sample No
table
Kuva
suur
Klinohumiittia dolomiittikivessa ;
x
nik
Figure
magn
Clinohumite in dolomite rock
x I nic
Konstinsaari Heinavesi
C; x =
nayte n :o
taulukko
table
y =
sample No
nut mukaan epikontinentaalimuodostuman kivilajien lisaksi myos kaksi presvekokarjalai
sesta pohjasta irti hoylaytynytta kappaletta nimittain sisempaan kaareen kuuluvan Huma
lajarven ja ulompaan kaareen kuuluvan Petrumajarven pienet pohjagneissilinssit Kallio
perakartalla nama katkeilevat kalkkisilikaattikivi ja amfiboliittiesiintymat on yhdistetty
toisiinsa tektonista hiertopintaa merkitsevalla symbolilla silly tektoninen tulkinta pystyy
tyydyttavasti selittamaan naiden kivilajien hyvin erikoisen aseman nykyisessa ymparistos
saan missy ne ovat muuten vieraita Valtatien N :o
eraassa tieleikkauksessa Ruunaleh
dossa on ilmeisesti tallainen hiertopinta paljastuneenakin Paikallisesti siina ei ole epi
kontinentaalisia kivilajeja mutta siina on amfibolipitoisuutta hyvin voimakkaasti kerros
myotaisesti hiertyneessa liuskeessa
Amfiboli ei kuulu kiilleliuskeen tai kiillegneissin
normaaliin mineraalikoostumukseen
Metadiabaasi
Siella taalla pohjagneissialueilla tapaa metadiabaasia tummaa ja yleensa aika homo
geenista sarvivalkerikasta kivilajia Pohjagneissiin nahden se on selvasti intrusiivinen
mutta kontaktit ovat toisinaan vahvasti hiertyneet Tama kivilaji kentalla usein amfi
boliitiksikin kutsuttu
on paikoin vain vahan suuntautunut
niin lapikotaisesti deformoitunut
plagioklaasiliuskeeksi
mutta saattaa toisinaan olla
etta sita sopii paikoin nimittaa biotiitti sarvivalke
Tata kivilajia ei esiinny Savon liuskeiden alueilla
mika vastaa
kivilajin esiintymistapaa muualla Pohjois Karjalassa
Ranta Kosulassa
valissa yksi paljastuma
D; n x =
y =
on pohjagneissipaljastumien
tai epatavallisen suuri lohkare
serpentiinikivea Jos se
on paljastuma jay vaihtoehdoiksi lahinna kivilajin sisaltyminen metadiabaasiassosiaatioon
sen emaksisimpana osana tai erityisista tektonisista syista Outokumpu assosiaatioon
Gra ittiliuske
Grafiittiliuskettaonepikontinentaalimuodostumassahavaittuharvoin Ranta Kosulassa
Jaatsaaren pohjagneissialueen lansirajalla sits on noin kymmenen metrin vahvuudelta
diopsidi ja tremoliitti tai sarvivalkepitoisten kerroksellisten kivilajien valikerroksena
Grafiittiliusketta on myos Humalajarven kaakkoispuolella sillimaniittipitoisen kong
lomeraatin paalla diopsidi tremoliitti plagioklaasikiven valikerroksena
taulukko
C ; nayte n :o
Kivilajissa on hyvin suurisuomuista grafiittia mutta ei kiisuja
Dolomiittikivi
Usean metrin vahvuudelta dolomiittikivea tavattiin alueella vain kahdesta paikasta
mihin on viitattu jo aikaisemmin tassa selityksessa sivulla
Rasvasaaresta
B ; nayte n :o
taulukko
nimittain Juojarven
ja Isosta Konstinsaaresta
C ; kuva
;
nayte n :o
taulukko
molemmista kerroksellisen diopsidi tremoliitti plagioklaasiki
ven seurasta Molemmissa paikoissa diopsidipitoiset kerrokset nayttavat jaavan dolomiitti
rikkaiden kerrosten alle mika on viitteena viimeksimainittujen stratigrafisesta asemasta
varsin ylhaalla kerrossarjassa
Vahaisia dolomiittikivikerroksia on tavattu myos siella
tnalln Ison Konstinsaaren laheisyydesta mm Kelosaaresta kuva
Isossa Konstinsaaressa kerros nakyy rantatoyraassa lahes vaaka asentoisena Rasva
saaressa dolomiittikivea on hyvin vahan paljastuneena
mutta sita on runsaana in situ
lohkareikkona kyseisen paijastuman paalla saaren kaakkoiskarjessa
Seka Konstinsaaressa etta Rasvasaaressa dolomiittikivi on tiheaan taplikasta Taplien
koko vaihtelee yhdesta millimetrista muutamiin millimetreihin
ruskeita
tumman ruskeita tai lahes mustia
Niissa on
ja ne ovat vaalean
klinohumiittia XRD maaritys
Kristian Lindqvist GTK mineraloginen laboratorio
ja sen muuttumistulok
sena syntynytta serpentiinia
Kannattaa panna merkille ettn kondrodiittia humiittiryhman mineraalia on raportoitu
dolomiittikivista mm
stedt
Kuopion alueelta Wilkman
ja Laatokan Karjalasta Tru
molemmilla alueilla gneissipohjan ylapuolella olevista kerrostumista
Outokumpu assosiaation kivilajit
Nimitys Outokumpu assosiaatio
Outokumpu assemblage on vahitellen vakiintunut
tarkoittamaan Pohjois Karjalassa ja Savon rajoilla tavattavaa erikoista kivilajiryhmaa
jonka keskeisenn ja yhdistavana elementtina on serpentiinikivi
Menneina aikoina enin huomio kiinnitettiin juuri alueen serpentiinikiveen ja sen
muunnoksiin
asbesti ja talkkikiviin
kuuluu myos erikoisia
esim Frosterus
mutta jo varhain tiedostettiin etta naiden seuraan
kromisilikaattipitoisia kvartsi
Wilkman
; Haapala
tai karbonaattirikkaita kivilajeja
; Vayrynen
; Vesasalo
Osa Heinnveden kallioperakartalle merkityista esiintymista on kuvattu tai mainittu jo
noissa varhaisissa toissa
Myohempina aikoina ja varsinkin viimeisen kymmenen vuoden kuluessa on assosi
aatioon kuuluviksi tunnistettu useita uusia komponentteja
sisaltoa ja antavat sille uutta merkitysta
Ne rikastuttavat assosiaation
Ennen kaikkea nama uudet oivallukset ovat
antaneet monta johtolankaa assosiaation alkuperan tutkimukseen
Oikeastaan mikaan
naista uusista loydoista ei ole ollut sinansa kivilajina tuntematon mutta kasitykset niiden
todellisesta luonteesta olivat aikaisemmin jaaneet virheellisiksi tai vajavaisiksi
Uutta tutkimusvaihetta edustavat mm
kumpu assosiaation alkuperan etsittaessa
kvartsiitin
kasitteen
Kouvo
Steinmann trinity
ja ns
esittely Outo
Outokumpu tyyppisen
osoittaminen alkuperaltaan kemialliseksi sedimentiksi
Huhma
Huhma
Sen jalkeen loydettiin metagabro ja sen kloriittiliuskeeksi saakka metamorfoitu
neet ja deformoituneet muunnokset
Bowes
; Rehtijarvi
Koistinen
Saastamoinen
ja kloriittiutuneet emaksiset juonet Park
magmakivet
Haapala
emaksinen metalaava
seka metapyrokseniitti
Park
metasyeniitti
Serpentiinikivet alkuaan ultraemaksiset
sisaltavat paitsi primaarista mineralogiaa
myos mine
ralogista todistusaineistoa metamorfisen historian kaikista vaiheista
Pohjois Karjalan serpentiinikivia on jo ennen
Park
lukua kutsuttu ofioliiteiksi Vahan
pohjoisempana Kainuussa on saman tektonisen vyohykkeen jatkeelta kuvattu Jormuan
jossa on osaksi samanlaisia osaksi erilaisia piirteita kuin
ofioliitti Kontinen
Ilmeisesti kysymyksessa on eroavaisuuksista huolimatta
suurissa puitteissa toisiinsa kytkeytyva kehityshistoria koska molemmilta alueilta mitattu
Outokumpu assosiaatiossa
gabron ika sitoo kummankin alueen primaarisen magmaattisen toiminnan serpentiniitteja
;
Ma sitten Koistinen
sisaltavassa assosiaatiossa samaan ajankohtaan n
YksityiskohtaisessatutkimuksessaonOutokumpu assosiaatiossahavaittu
Kontinen
tiettyja yksilollisia tai ainutlaatuisia piirteita
Park
a
ja ofioliiteille
Piirainen
luonteenomaisia mineralogisia piirteita Vuollo
yksilollisesti
nimetty kuvassa
Outokumpu assosiaation esiintymat on
Serpentiinikivi
C
Kartta alueen suurimmat tunnetut serpentiinikiviesiintymat ovat Petaisella
B alueen pohjois
Heinaveden ja Savonrannan rajalla ja Juojarven Laitasaaren luona
rajalla Jalkimmainen tunnetaan vain geofysikaalisen mittauksen ja kairauksen perusteella
Jotkin esiintymat tunnetaan vain yhden paljastuman perusteella
C serpentiinikiven syvakairauslavistykset ovat enimmillaan jopa
metrin pituisia mutta saattaa olla etta tahan vahvuuteen sisaltyy myos metamorfisen
deformation aiheuttamaa poimukertautumisen vaikutusta samaan tapaan kuin serpentinii
Petaisella
teilla ja sen seuralaisilla Outokummussa Koistinen
Serpentiinikivi on paaosin Petaisen jarven alla
mutta sen itaosan paljastumaa on
kaakkoispuolella sijaitsevan maen rinteessa Kivilajin mikrorakenteessa nakyy pseudo
morfisia piirteita vaihtelevasta mineralogiasta jota ei ole kuitenkaan lahemmin tutkittu
Nykyisellaan kivilaji koostuu lahes yksinomaan serpentiinimineraaleista kuva
n :o
taulukko
; nayte
Joukossa on myos vahaisia oliviinijaanteita
Laitasaaren edustalla
B on saatu syvakairauksella lahes yhtenainen sadanviiden
kymmenen metrin serpentiinikivilavistys nayte n :o
taulukko
Kivilajin mineralogi
nen karakteristiikka on jokseenkin samanlainen kuin Petaisella
Lammassaarten lomassa
D
aivan kartta alueen rajalla on rantakalliossa vahan
amfibolipitoista serpentiinikivea Ymparistossa on vain kiillegneissia
Luutsaaren kaakkoispaan edustalla on yksi Rapeikkosaarista
kokonaan mustaa serpentiinikivea
paijastuma
metaserttia ja
A
ilmeisesti
Sen lahella Luutsaaren kaakkoiskarjessa on pieni
jotka saattavat kuulua Rapeikkosaaren
tremoliittikartta
serpentiinikiven kanssa samaan assosiaation esiintymaan
Uupune nimisessa kylassa
D Petrumajarven pohjoispaan luona on pieni maen
kumpare
taulukko
; nayte n :o
missy on mustaa ja hyvin sitkeaa serpentiinikivea kuva
Tavaton sitkeys perustunee siihen etta kivilaji on ristiin rastiin hienosaloisen
klinoamfibolin lavistamaa Salojen lomassa on myos vahan talkkia joka joustavana mine
raalina omalta osaltaan lienee sitkeytta edistava tekija
Palokissa Lempelanniemella
C
on kairattu nelja lyhytta reikaa pieneen serpen
tiniittiesiintymaan joka sisaltaa myos muita assosiaation kivilajeja
A on pieni Rapasaari
Palokin luoteispuolella Konttivedella
missa on pyrok
Esiintyma ilmeisesti ulottuu
seeni
oliviini ja spinellipitoista metaperidotiittia kuva
laheiseen Pouhansaareen jonka pohjoisrannassa on serpentiinikivea tai metaperidotiittia
Pouhansaaren rannassa on myos hyvin karkearakeista voimakkaanvihreaa diopsidikarsi
kivea
Varistaipaleen kauniilla kanavalla
C
on entisen Patoonkosken uomassa ja
lahistolla paikoin talkkipitoista serpentiinikivea ja karsikivea Vesasalo
A
koillispuolella Patoon alueella
fig
Sen
on tehty yksinainen havainto serpentiinikivesta
paijastumassa
Laukansalolla Soidinmaessa
assosiaation kivilajeja
A B on muutamia paljastumia erilaisia Outokumpu
Serpentiinikiven
paljastumia metaserttia
nayte n :o
taulukko
lisaksi on joitakin
ja lahistolla on myos paikallisia mustaliuskelohkareikkoja
Paikalla on tehty syvakairausta Esiintyma on vanhastaan tunnettu Frosterus
Wilkman
kuva
Vahan pohjoisempana on niinikaan vanhastaan tunnettu Raapysjarven esiintyma
B
missa on paljastuneena mm
kromidiopsidikarsikivea
uvaroviittipitoista metaserttia ja hyvin karkearakeista
Tatakin esiintymaa on kairattu
serpentiinikivea ja muita assosiaation kivilajeja
ja kairauksella on lavistetty
Itse Raapysjarvi niminen pieni jarvi
sijaitsee juuri karttalehden rajan lansipuolella
Raapysjarven lahella on myos kauan sitten hylatty
nyt jo metsittynyt pieni grafiitti
louhos Kysymyksessa lienee grafiitin kasautuminen tektoniseeen hiertovyohykkeeseen
joka liittyy joko paikallisen serpentiinikiven ja sen seuralaisten tektonismiin tai myohai
sempiin makaaviin liikuntoihin grafiittipitoisessa muodostumassa
Kartta alueen luoteisnurkassa on pieni Kivijarvi
B ja sen keskella kumparemainen
saari joka on luultavasti kokonaan serpentiinikivea tai metaperidotiittia Silmamaaraisesti
paljastumalla tarkastellen se on mustaa paikoin tummanvihreaa ja vahan pyrokseeni ja
amfibolipitoista kivilajia
Metasertti
Metaserttia on kartta alueella ylivoimaisesti eniten Petaisella
kairauksella tavattu runsaasti
missa sita on syva
mutta Petaisen lammen kaakkoispuolella sits on myos
paljastuneena
Metaserttia on erilaisilla muilla nimilla
kvartsiitti
kvartsikivi
esim
kvartsiitti
Outokumpu tyyppinen
kuvattu lukuisissa kirjoituksissa Outokummusta ja muualta
taman kivilajin kauan tunnetuilta esiintymilta
Kuvauksiin ei ole Petaiselta tai kartta
alueen muiltakaan esiintymilta juuri mitaan lisattavaa Kivilaji on puhtaimmillaan lahes
monomineraalista kvartsikivea mutta tavallisesti siina on lisaksi kromipitoisia silikaatti
mineraaleja vahan sulfidia ja submikroskooppista oksidia tai hiilipitoisuutta nayte n :o
taulukko
Kuva
Figure
Serpentiinikivea ; suur
Serpentine rock; magn
Petainen Savonranta IOC ; x =
nayte n :o
taulukko
x nik
x nic
y =
sample No
table
Klinoamfiboli ja talkkipitoista serpen
Kuva
tiinikivea ; suur
x nik
Figure
Clinoamphibole and talc bearing ser
pentine rock; magn
x nic
Uupune Heinavesi
nayte n :o
D; x =
taulukko
y =
sample No
table
Kuva
Oliviini ja enstatiittirikasta metape
ridotiittia ; suur
x nik
Figure
Olivine and enstatite rich metaperido
tite ; magn
x nic
Konttivesi Rapasaari
y =
Tuusniemi
A; x =
Korundipitoista kordieriitti antofylliitti
Kuva
x
nik
kivea ; suur
Figure
Corundum bearing cordierite antho
phyllite rock; magn
x
nic
Petainen Savonranta IOC ; x =
nayte n :o
taulukko
table
y =
sample No
Diopsidi ja tremoliittikarsi
Diopsidi ja tremoliittirikkaista karsikivista voidaan todeta samoin kuin edella meta
serteista : ne vastaavat ainakin pcaosin jo muualla kuvattuja esiintymia nayte N :o
tau
lukko
Ne ovat yleensa huomiota herattavan vihreita kivilajeja siita tunnetusta syy sta
ettc niiden kalkkisilikaatit ovat kromirikkaita Outokumpu assosiaation diopsidi ja tremo
liittirikkaiden kivilajien kromipitoisuus on jotakuinkin diagnostinen ominaisuus jolla ne
ovat erotettavissa muista samantapaisista kalkkisilikaattikivista Outokumpu assosiaation
karsikivissa ei ole myoskaan plagioklaasia joka taas on epikontinentaalisille diopsidi ja
tremoliittipitoisille kivilajeille varsin luonteenomainen piirre
Dolomiittikivi
Dolomiittikivi on eras assosiaatioon normaalisti kuuluvista kerrostumista tallakin
kartta alueella ja sita on lavistetty syvakairauksella muiden assosiaation kivilajien seu
rasta Niinkuin muuallakin se on vain satunnaisesti lahes monomineraalinen Tavallisesti
se sisaltaa vaihtelevasti tremoliittia serpentiinia ja talkkia nayte N :o
taulukko
Kemiallinen koostumuksen perusteella kivilaji on yksiselitteisesti erotettavissa epikon
tinentaalisista dolomiittikivista vrt esim ncytteita n :o
ja
Kordieriitti antofylliittikivi
Kordieriitti antofylliittikivea on havaittu vain Savonrannan Petaiselta
C Heinave
den rajalta Sita on serpentiinikiven alla paikallisten kvartsiittien joukossa vchaisinc
repaleisina osueina Kivilajia on havaittu syvakairausrei issa Sr Pe syv
m
m Sr Pel l syv
m
m Sr Pe syv
m
m ja Sr Pe
syv
m
m Outokumpu Finnmines Ensiksimainittu ja viimeksimainittu ovat
metrin
paassa toisistaan mika todistaa ettei kordieriitti antofylliittikivi ole t dlla vain paikal
linen pesake vaan silly on systemaattista jatkuvuutta Mitten valilta on raportoitu satun
naisesti kvartsiitinsiscistc kloriittiliusketta joka kuulunee samaan seurueeseen
Korundi kuuluu paikoin tamcn kivilajin mineraalikoostumukseen naytteet n :o
taulukko B ja Savonrannan Petainen on ainoa tunnettu korundin esiintymispaikka
Heinaveden kartta alueella Sita on havaittu mm ohuthieissa jotka on tehty naytteista
Sr Pe syv
m kuva
ja Sr Pe
syv
m Jalkimmaisesta on tehty
mineraalimaarityksen varmistavaXRD analyysi Kristian Lindqvist GTK mineraloginen
laboratorio
Reika Sr Pe on kairattu Heinaveden puolella ja havainto
lisca Heinaveden niiden pitajien luetteloon joissa on tavattu korundia
Korundia on tavattu myos Heinaveden kartta alueen etelapuolelta noin kymmenen
kilometric Petaiselta etelalounaaseen Savonrannan Hietajarvelta A Laitakari
s
Hietajarvellckin korundi tunnetaan vain kairaamalla saaduista naytteista joissa site
on paikoin runsaasti Petaisen naytteista korundia on vahan vain paikoin enemmcn kuin
aksessorisena Petainen ja Hietajarvi ovat ainoat tunnetut korundin esiintymispaikat Outo
kumpu assosiaatiossa
Antofylliitti tai yleisemmin : ortoamfiboli koostumus maaarittamatta on tassa kivi
lajissa suurina suuntautumattomina saloina ja hienosaloisena verkostona joiden lomassa
on kordieriittia Muita paamineraaleja ovat tavallisesti vaalea biotiitti ja kloriitti Viimek
simainittua vol olla runsaastikin Rutiili on yleinen aksessorinen mineraali Paikoin kivi
lajissa on vahan sulfidimineraaleja joiden vaikutus havaitaan metallianomalioina
Petaisen kordieriitti antofylliittikiven alkupera on tuntematon Suunnilleen samanlaista
kivilajia on Outokummussa missa sen on osoitettu syntyneen metamorfoosin aikana dis
kordantisti kerroksiin nahden sinne missa kerrosten lapi tihkuneet hydrotermiset liuokset
olivat jo allasolosuhteissa uuttaneet sedimenttien kalkin pois Treloar et al
Mustaliuske
Kaikkialla missa Outokumpu assosiaatiota tavataan siihen kuuluu yhtena osana erityi
sesti sen rajoilla mustaliusketta nayte n :o
taulukko
Kartta alueella mustaliusketta on assosiaation rajoilla toisinaan vain nimeksi mutta
toisinaan jopa kymmenien metrien vahvuudelta Assosiaation koko volyymilla ei tally
alueella ole selkeaa korrelaatiota mustaliuskeen maaraan Pienestakin esiintymasta kuten
Laukansalon Soidimnaessa on saatu kymmenien metrien lavistyksia Lavistykset suurilla
assosiaation esiintymilla Petaisella ja Laitasaaren luona ovat vaihtelevia lahes olemat
tomasta vahvuudesta noin viiteenkymmeneen metriin saakka Toisaalta tama havainto ei
sellaisenaan kerro mitaan kivilajin alkuperaisista kerrosvahvuuksista koska assosiaatioon
liittyy erittain intensiivista muodostumansisaista ja muodostuman kontaktien hiertymista
Assosiaatioon kuuluvat mustaliuskeet tunnetaan paaasiassa vain kairauksen perusteella
koska mustaliuskepaljastumat ovat hyvin harvinaisia aivan suhteettoman harvinaisia
siihen nahden etta mustaliusketta on alueella kuitenkin runsaasti
Outokumpu assosiaatioon kuuluvan mustaliuskeen yleinen erityisominaisuus on kivi
lajin korkea grafiitti ja sulfidipitoisuus Niiden maara vaihtelee kerroksittain alkuperaisen
sedimenttiaineksen koostumusvaihtelun vuoksi ja sen seurauksena kerroksellinen asu on
tavallisesti hyvin selva Sulfidi ja kiisukoyhien valimuotojen kautta koostumus lahestyy
kiilleliuskeen koostumusta
Tremoliittikarsikivea muistuttavaa kivilajia jonka kemialliset ja inineralogiset omi
naisuudet kuitenkin poikkeavat serpentiinikivien seurassa esiintyvien kromirikkaiden
tremoliittikarsikivien ominaisuuksista on assosiaatiossa mustaliuskeiden valikerroksina
Tata kivilajia on askettain luonnehdittu nimella black schist with greenish grey tremolite
layers musta liuske jossa on vihertavan harmaita tremoliittirikkaita kerroksia Loukola
Ruskeeniemi
Kivilajia on runsaasti Laukansalon serpentiniittiesiintyman kylki
aisena Soidinmaessa ja muualla vahaisempina kerroksina
Mustaliuskeet nakyvat matalalentomittaustuloksissa sahkoisina ja magneettisina ano
malianauhoina Paaosa kartalle piirretyista mustaliuskeista on piirretty juuri naita
anomalioita seuraten Niiden piirtamisessa ei ole tehty eroa Outokumpu assosiaatioon
laheisesti kuuluvien mustaliuskeiden ja yksinaisten mustaliuskeiden ja grafiittiliuskeiden
valilla Savon liuskeiden joukossa Eroa ei voidakaan tehda silloin
kun piirtaminen on
tapahtunut yksinomaan geofysiikan perusteella Geofysikaalisella kartalla hyvin erottuva
lineaarinen anomalia ruutujen
liuskeeksi
ja
rajamailla on syvakairauksella varmistunut musta
Tama konkreettinen havainto on hyva peruste samanlaisten anomalioiden
tulkitsemiseksi juuri mustaliuskeiksi myos muualla kartta alueella Anomalioita on hyvin
runsaasti kartta alueen luoteisosassa ja luultavasti siella on seka Outokumpu assosiaatioon
laheisesti kuuluvaa mustaliusketta etta muita mustaliuske
ja grafiittiliuskekerroksia
enemmankin kuin mita kartalle on voitu mahduttaa
Savon liuskeet
Heinaveden kartta alueen melko monotoniset kiilleliuskeet
gneissit ovat tyypillisia Savon liuskeita
merkittavaan esiintymisalueeseen
geologista merkitysta
kiillegneissit ja suoni
Nimitys viittaa tietystikin tallaisten liuskeiden
mutta pitaa tarkasti varoa antamasta nimitykselle
Samanlaisia primaariominaisuuksiltaan vain vahan vaihtelevia
liuskeita ja suonigneisseja esiintyy hyvin laajalti muuallakin kuin Savossa esimerkiksi
Etela Suomen nikkelivyohykkeilla
Idempana Hoytiaisen altaan liuskeet edustavat jo
toisenlaista primaariymparistoa ja niiden primaariominaisuudet ovat hyvin vaihtelevia
Kuva
Kiillegneissia osaksi suonigneissia
Fig
Mica gneiss partly veined gneiss
Karvio Heinavesi
B; x =
y =
Heiniveden kartta alue sattuu suonittumattomien ja suonittuneiden liuskeiden rajalle
jota voidaan seurata Juankoskelta Sortavalaan saakka Suonittuminen ei ole suonigneissi
alueellakaan lipikotaista vaan suonia on pikemminkin parvittain ja suoniparvien valissa
on kiillegneissiksi luokiteltavaa kivilajia kuva
Tassa karttalehtiselityksessa termien liuske schist ja gneissi gneiss kayttotapa
noudattaa kansainvalista kaytantoa teoksen The Encyclopedia of Igneous and Meta
morphic Petrology Bowes ed
maaritelmien mukaisesti ottaen huomioon
paikalliset erikoisolosuhteet ja tarkoituksenmukaisuuden Alueen itaosan kivilajia on
sanottava kiilleliuskeeksi koska sen vallitsevat tasorakenteet ovat pelkkaa kerrokselli
suutta ja liuskeisuutta Sen sijaan linteen pain tultaessa metamorfinen differentiaatio vahi
tellen lisaantyy varsinkin kerrosrajoilla ja kivilajin rakenne lahestyy gneissirakennetta
vaikka kivilajin monipuoliset ominaisuudet eivat viela tayta kaikkia gneissin vaatimuksia
Termi kiillegneissi on kuitenkin taalla kayttokelpoinen kuvaamaan niita Savon liuskeita
jotka sijaitsevat valittavassa asemassa kiilleliuskeista suonigneisseihin Vaihettumis
vyohykkeessa kiillegneissista suonigneissiin aluksi ilmestyy sinne tanne vahan suonipitoi
suutta mutta lopulta kun suonia on riittavasti kivilajin kutsuminen suonigneissiksi
veined gneiss on perusteltua
Kallioperikartalla kiilleliuskeen kiillegneissin ja suonigneissin alueet on osoitettu
kayttamalla yhteista pohjavaria mutta erottamalla siita kaksi viimeksimainittua paalle
merkintojen avulla Yhteisella pohjavarilla tahdotaan myos havainnollistaa sita etta suoni
gneissin paleosomi ei eroa millaan oleellisella tavalla alueen suonittumattomasta kiille
gneissista eika kiilleliuskeesta Kiilleliuskeen ja kiillegneissin valisen rajan paikka Heini
veden kallioperakartalla perustuu subjektiiviseen nakemykseen riittavasti metamorfisesta
differentiaatiosta jotta kiillegneissi nimitys tulisi oikeutetuksi
Jaljempana kiillegneissin kuvattaessa tarkoitetaan myos suonigneissin paleosomia
Kiilleliuske
Kiilleliuskeen varisavy ja muut ilmeiset ulkoiset ominaisuudet vaihtelevat vain vahan
Kivilaji on melko tasaisen harmaata ja timi normaali varisavy vaihtelee varsinkin
biotiitin miaran mukaan Pienikin grafiittipitoisuus aiheuttaa tummaa savya ja sulfidi
pitoisuudesta seuraa rapautumispinnan ruostumista
Metamorfoituneet konkreetiot sisaltyvat kiilleliuskeen ja kiillegneissin ominaispiirtei
siin koko alueella Alueen ita ja kaakkoisosissa on varsinkin vaaleimmissa kerroksissa
myos erikoisia mineralogisesti vyohykkeellisia muodostumia jotka ovat saattaneet saada
alkunsa varsinaisista konkreetioista metamorfoosin aikana Niiden poikkileikkaukset ovat
pyoreita tai soikeita kuva
mutta niiden pituus voi olla monta kertaa suurempi kuin
lapimitta Niiden pituussuunta on sama kuin metamorfisen biotiittilineaation suunta Siita
paatellen metamorfoosilla yhdessa deformaation kanssa on syy yhteys niiden muotoon
mutta ne eivat ilmeisesti ole minkaan alkuaan pallon muotoisen kappaleen deformaatio
muotoja silly ymparoivien kerrosten deformaation maira ei nayttaisi edellyttavan niin
paljoa deformaatiota Kun venymiselle ei nayta loytyvan riittavii perusteita ja kappaleet
ovat metamorfisen lineaation suuntaan pitkulaisia voitaneen olettaa etta metamorfinen
fluididiffuusio lineaation suunnassa on niiden pitkulaisen muodon eras todennakoinen syy
Konkreetioita ja pallomuodostumia on kuvattu hyvin seikkaperaisesti laajoilta alueilta
Frosterus
Wilkman
s
; V Hackman
s
Naita
verrattoman seikkaperaisia kuvauksia voi mielihyvin suositella luettaviksi jos kaivataan
lisatietoja
Metamorfisten mineraalien maarasuhteiden vaihtelu kerroksittain periytyy epailematta
alkuperaisen sedimenttiaineksen kerroksellisuudesta Eri kerroksiin tulleen syotteen laatu
on ilmeisesti ollut vain vahan vaihtelevaa koska eri kerrokset ovat nyt metamorfoi
tuneinakin tasaisen harmaita toistensa kaltaisia Siita varmaankin johtuu etta kerrokselli
suus nakyy louhitulla pinnalla esimerkiksi tieleikkauksissa toisinaan huonosti tai erittain
huonosti Rapautuinispinnalla kerroksellisuus on kuitenkin aina preparoitunut erittain
hyvin nakyviin Kerrosrajan eri puolilla eri tavalla tapahtunut mineraalinkasvu saattaa
toisinaan korostaa tata piirretta kuva
Kvartsisuonet seuraavat toisinaan tarkasti kerrospintoja Nama kvartsisuonet ovat
hyvin varhaisia silly vanhimpienkin poimurakenteiden akselitasoliuskeisuus lavistaa niita
Myohemmin on kvartsia kiteytynyt raontaytteiksi eri aikoina koko pitkallisen ja moni
vaiheisen deformaation aikana Pysyvyytensa vuoksi liuskeiden kvartsisuonet oval erin
omaisia rakennegeologisen tutkiniuksen valineita
Kuva
Fig
Juojarvi I B ; x =
Pallomuodostuma kiilleliuskeessa; poikkileikkaus
Ball formation in mica schist; cross section
nayte n :o taulukko
sample No
y =
table
Kiilleliuskeen yksittaisissa kerroksissa ei ole havaittavissa selkeasti karkeaa alaosaa tai
hyvin hienorakeista ylaosaa vaan pikemminkin ne ovat kauttaaltaan likimain homogeeni
sia tai ylospain vain vahan hienonevia Kerrosten nuorentumissuunnan asennosta kartta
alueen itaosassa on muistiinpanoissa muutamia merkintoja Niiden mukaan kussakin
havaintopaikassa kerrosten nuorentumissuunnan on tulkittu olevan alkuperaisessa
asennossa ylospain Kartoittajien havaintoja ei kuitenkaan ole merkitty kartalle koska
osa niista on tehty varauksin Ne kuitenkin ovat viitteena ainakin alueen itaosan
suhteellisen yksinkertaisesta alueellisesta tektonisesta rakenteesta mika nakokanta on
sopusoinnussa muiden tektonisten havaintojen kanssa
Tiedot kerrosten vahvuusvaihteluista paikallisesti tai alueen eri osissa saattaisivat olla
hyodyllisia mutta valitettavasti niita ei ole systemaattisesti kirjattu ei kiilleliuskeen
alueelta eika rnyoskaan Iannempaa kiillegneissin ja suonigneissin alueelta Glumoffin
mukaan kerrosvahvuuksissa on alueellista vaihtelua mutta tiedot niista ovat
toistaiseksi hyvin paikallisia
Satunnaisestikin kerrosvahvuuksia mitattaessa on osoittautunut valttamattomaksi
samalla tarkastaa ovatko kerrokset mahdollisesti deformoituneet silly deformaatio saattaa
vaikuttaa kerrosvahvuuksiin Poimunkarkien vahveneminen ja kylkien oheneminen ovat
deformaatiossa tapahtuvia ilmioita joissa alkuperainen kerrosvahvuus saattaa muuntua
moninkertaisesti ja sellaiset piirteet ovat tallakin kartta alueella yleisia Ilmiot liittyvat
Kuva
Kiilleliusketta vaaleassa kerroksessa porfyrohlastisia hiotiittiryppaita
Fig
Mica schist porphvroblastic hiotite aggregates in the pale layer
Juojarvi
B: x =
y =
nayte n :o taulukko
sample No
table
Kuva
Granaattipitoista biotiittiporfyroblastista
x
nik
kiilleliusketta ; suur
Figure
Garnet bearing biotite porphyro
blastic mica schist; magn
x nic
Juojarvi Liperi
B; x =
y =
nayte n :o
taulukko
sample No
table
Kuva
suur
Figure
magn
Petainen
Granaattipitoista kiilleliusketta;
x
nik
Garnet bearing mica schist;
x I nic
Heinavesi IOC ; x =
y =
nayte n :o
taulukko
sample No
table
Kuva
Kvartsi maasalpasuonia suonigneissista ;
suur
x nik
Figure
Quartzofeldspathic veins from veined
gneiss ; magn
x nic
Kuittua Heinavesi OIA ; x =
y
nayte n :o
taulukko
sample No
table
Kuva
Biotiittiporfyroblastista sillimaniittipi
toista kiilleliusketta ; suur
x nik
Figure
Biotite porphyroblastic sillimanite
bearing mica schist; magn
x nic
Petainen Savonranta IOC ; x =
y =
nayte n :o
taulukko
sample No
table
liuskeen varhaisimpaan deformaatioon jolloin myos kivilajin metamorfinen kehitys oli
vilkkaimmillaan
Kiilleliuskeen ja kiillegneissin kerrosvahvuudet vaihtelevat tavallisesti muutamasta
senttimetrista pariin koimeenkymmeneen senttimetriin paikoin jopa yli puoleen metriin
Ainakin alueen itaosassa esiintyy sitakin vahvempia yksittaisia kerroksia
Samassakin
paljastumassa voi olla ohuita ja vahvoja kerroksia ilman saannollista systematiikkaa
Kallioperakartalla ei ole merkintoja kerroksellisuuden kulusta ja kaateesta
vaikka
edella olevan mukaan kerroksellisuus on Savon liuskeiden huomiota herattava tasosuure
Tassa asiassa on seurattu alkuperaisia kenttamuistiinpanoja
paljastumalla on tasosuureena ilmoitettu yleensa vain
tanut
joiden mukaan kullakin
liuskeisuus Jalkitarkastus on osoit
etta todellisuudessa moni mittaus on tehty kerroksellisuudesta samalla olettaen
liiankin automaattisesti etta se on myos liuskeisuustaso Useimmissa tapauksissa kuiten
kin todella on kysymys samalla kertaa kerroksellisuudesta ja liuskeisuudesta So
S
ja siita syysta kartan liuskeisuusmerkinnat antavat karkean kuvan myos alueellisen
kerroksellisuuden vaihteluista Joillakin alueilla on saatettu mitata myos kerroksellisuuden
tasosta poikkeavia varhaisia liuskeisuuksia S ja S
ja aivan varmasti niin on tehty
silloin kun liuskeisuuden on ilmoitettu olevan transverssin Kun liuskeisuusgeneraatioita
ei ole tunnistettu yksilollisesti kartalla ilmoitettujen liuskeisuushavaintojen kaytolla alueen
rakenteellisessa tulkinnassa on tiettyja rajoituksia
Kiilleliuskeen samoin kuin kiillegneissinkin paamineraalit ovat kvartsi plagioklaasi
ja biotiitti seka kiillerikkaimmissa kerroksissa myos muskoviitti Granaattia on ilmeisesti
jokseenkin kaikkialla mutta vain vahan ja pienia rakeita mutta sillimaniitti nayttaa vain
satunnaiselta Ainoa mikroskooppihavainto kordieriitista on tehty Palokin alueelta
C
Samoin stauroliittia on koko kartta alueelta havaittu vain yhdesta ainoasta ohuthieesta
missy sita on muutamia pienia porfyroblasteja Ne ovat hieessa joka on tehty Petaiselta
kairansydamesta Sr Pe
sillimaniittia
Kiilleliuskeen
metrin syvyydelta
Naytteessa on myos granaattia ja
kiillegneissin ja suonigneissin mikrorakennetta on esilla
kuvissa
Kiilleliuskeessa kvartsin ja plagioklaasin raekoko on suuruusluokkaa
mm
mika on selvasti suurempi kuin Hoytiaisen
raekoko
mm
Hammaslahden alueen fylliittien
Kiillegneissin tai suonigneissin paleosomin raekoko ei ole merkittavasti suu
rempi lukuunottamatta niiden gneissiytymisessa segregoituneita raitoja
Kiillegneissi
Lanteen pain siirryttaessa kiilleliuskeen kerrosrajat menettavat vahitellen teravyytensa
kun tilalle tulee biotiitin kasautumisen merkitsemia metamorfisia raitoja
Raidoissa on
usein myos ensimmniset merkit kvartsimaasalpaaineksen segregoitumisesta eli eraasta
suonimuodostuksen mekanismista Vaihettumisalueella suonigneissin kohti myos allok
toninen suoniaines yleistyy
Pitemmnlle edistyneen uudelleenkiteytymisen vuoksi kiillegneissi on keskimaarin
vahan karkearakeisempaa kuin kiilleliuske
mutta sen primaarisia ominaisuuksia ja
paaosin myos sen mineralogiaa voi ilmeisesti kuvata aivan samalla tavalla kuin kiillelius
keen vastaavia ominaisuuksia Taulukossa A kirjattu erilaisten Savon liuskeiden kemi
allinen koostumus vastannee primaariainesten koostumusta riippumatta siita onko nayte
otettu kiilleliuskeesta kiillegneissista vaiko suonigneissista
Suonigneissi
Kiillegneissin vaihettuminen suonigneissiksi tapahtuu aika lyhyella matkalla mika
merkitsee muutamaa kilometric tai jopa kymmenta kilometric Muutos ei ole millaan
tavalla tasainen eika myoskaan sen lopputulos ole homogeeninen vaan suonigneissin
joukossa on kiillegneissivaltaisia osa alueita
Vaihettuminen kiillegneissista suonigneissiksi tapahtuu kuin varkain Aluksi kiille
gneissin kerrosrajojen kvartsisuoniin tai niiden reunoille ilmestyy lapikuultavaa albiittista
tai oligoklaasista plagioklaasimaasalpaa Seuraavassa vaiheessa ne vaihettuvat siella taalla
mutta
trondhjemiittisiksi suoniksi jotka tavallisesti seuraavat kerrosrajoja kuva
toisinaan eroavat niista omille poluilleen
Suonigneississa voi yksittcisten suonten lisaksi olla runsaita suoniparvia Paleosomi
kiillegneissin alkuperainen kerrosrakenne on suoniparvissa muokkautunut suonten vali
seksi metarnorfiseksi raitaisuudeksi mutta suoniparvien sivussa primaari kerrosrakenne
on taas aivan erinomaisesti sailynyt
Yksittaiset trondhjemiittiset suonet piirtyvat harmaata kiillegneissitaustaansa vasten
hyvin selvasti ja teravarajaisesti nakyviin silly niiden rajalla on usein biotiittisuomujen
muodostama ohut sauma Suoniparvien suonet voidaan yleensa yksitellen tunnistaa ja
sills tavalla voidaan myos usein todeta etta suonia on tullut jatkuvasti toinen toisensa
lomaan ilmeisesti alueelliseen kehitykseen sisaltyvan erityisen suonittumisvaiheen
kuluessa Suonigneissimuodostus kuuluu Kermajarven granodioriitin syntya edeltavaan
geologiseen kehitykseen silly tame syvakivikompleksi leikkaa suonigneissia
Heinaveden kartta alueella kiillegneissin ja suonigneissin alkuperainen kerroksellisuus
rakenne on kaikkialla ehyt ja jatkuva joskin se on tietysti eri tavoin deformoitunut Esi
merkiksi sellaista kerrosten runsasta fragmentoitumista joka on orninaista kauempana
lounaassa olevalle nikkelimalmivyohykkeelle ei Heinaveden kartta alueella esiinny Hei
naveden kartta alueella ei ole myoskaan nikkelimalmivyohykkeille ominaisia emaksisia
intrusiivikivia
Suonimuodostus Iiittyy alueelliseen geologiseen toimintaan ja vyohykkeellisyyteen
llmio on siis hyvin laajalti vaikuttava Suonigneissiytymisen ohella vyohykkeellisyyteen
kuuluu laheisesti yksittcisten intrusiivikivikompleksien lisaantyminen lanteen pain esi
merkiksi Kermajarven granodioriittikompleksin intrudoituminen Viimeksimainitulla ei
nayta sinansa olevan karttakuvassa mitaan vaikutusta suonigneissirintaman sijaintiin
Yhdenmukaisen vyohykkeellisyyden vuoksi suonittumisella ja intrusiivikivien kiteytymi
seen johtavien magmojen syntymisella sen sijaan on paateltava olevan yhteisia syita
Mustaliuske ja gratiittiliuske
Koko kartta alueella on siella taalla Savon liuskeiden valikerroksina mustaliusketta tai
vain niukasti grafiitti ja kiisupitoista liusketta tai gneissia Kiisupitoisen liuskeen gneis
sin tai suonigneissin perusasu on samanlainen kuin normaalin harmaan kiilleliuskeen
kiillegneissin tai suonigneissin asu mutta niiden paijastumat ovat ruosteisia Kivilajien
mineralogia ei sanottavasti poikkea tavallisten harmaiden Savon liuskeiden mineralogiasta
muuten kuin etta ne sisaltavat vahan grafiittia ja kiisua ja luultavasti paikoin magnetiittia
silly niista murennetusta jauheesta saattaa magneettirautaan tarttua runsaasti mustia
rakeita Kompassihairiot ovat tallaisilla paljastumilla yleisia ja niita on havaittu varsinkin
kartta alueen luoteisosan ruosteisilla paljastumilla
Ruosteisia vahan kiisu ja grafiittipitoisia valikerroksia on yleisesti esimerkiksi Juojar
velta etelaan johtavan tien varrella Suurijarven luoteispuolella
A Karvion tienoilla
ja siita Varkauteen pain johtavan valtatien varrella
seka Karviosta Kuopioon pain
vievan laivareitin varrella Matalalentomittauksen mukaan kartta alueen luoteisosassa on
hyvin runsaasti sahkoisia ja magneettisia anomalioita ja ruosteiset paljastumat ovat siella
yleisia Useimmat ovat ruosteista kiillegneissia ja suonigneissia mutta myos mustaliusket
ta on tavattu Mustaliuske on paljastuneena harvinainen koska se rapautuu helposti
Kartta alueen luoteisessa osassa on myos Outokunipu assosiaation fragmentteja ja niiden
mukana assosiaatioon kuuluvaa mustaliusketta ja osa taman alueen magneettisista ja
sahkoisista anomalioista johtuu varmasti siis myos Outokumpu assosiaatioon kuuluvista
mustaliuskeista eika ainoastaan Savon liuskeista
Synorogeeniset syvakivet
Enimmakseen granodioriittisia syvakivia on melkein koko karttalehtialueella taulukko
Eniten niita on alueen lounaisosassa misty koilliseen pain niiden maara nopeasti
vahenee Granitoideja on kahta vahan erilaista lajia Leikkaussuhteiden mukaan Kerma
jarven granodioriitti on vahan vanhempi kuin Maarianvaaran granodioriitti Edellinen on
saanut nimensa tietenkin Kermajarven mukaan minka seudussa sita on runsain maarin
ja jalkimmainen Kaavin Maarianvaaran mukaan joka taas on taman kivilajin tyyppialue
Kartta alueen nuoremman granodioriitin rinnastus Maarianvaaran granodioriittiin tehdaan
kasilla olevassa karttalehtiselityksessa vain kentalla havaitun yhdennakoisyyden perus
teella Heinaveden kartta alueella Maarianvaaran granodioriitiksi ja graniitiksi oletettua
kivilajia on paaasiassa vain alueen luoteis ja keskiosissa
Alueen kahden granitoidin leikkaussuhteiden mukainen ikaero on sopusoinnussa
isotooppimaaritysten kanssa Kermajarven granodioriitin ianmaaritys Viitalahden nayt
teesta antaa tuloksen
Ma mika on vain vahan suurempi kuin Maarianvaaran
graniitin Vihtajarven naytteesta saatu ika
Ma ; H Huhma
p
Kartta alueelta on havaittu muutamia juonia mikrotonaliittia Kivilaji on aikaisemmin
kuvattu seikkaperaisesti vahan pohjoisemmalta alueelta A Huhma
Kermajarven granodioriitti
Kartta alueen lounaisosaa hallitseva Kermajarven granodioriitti kuvat
on
monella tavalla heterogeeninen syvakivikompleksi Granodioriittinen koostumus on vallit
seva kvartsidioriittinen tai dioriittinen kuva
koostumus on paikoin yleinen mutta
gabro lienee jokseenkin harvinainen Erilaisten komponenttien keskinaisissa leikkaus tai
sekoittumissuhteissa on runsaasti tyylivaihtelua Tassa karttalehtiselityksessa kompleksi
kasitellaan yhtena kokonaisuutena mutta on jatettava varaus etta siihen voi sisaltya mag
maattista kehitysta pitemmalta jaksolta kuin mita voidaan laskea alkuperaltaan yhtenaiseen
kivilajikompleksiin Tallainen varaus saattaa olla aiheellinen siksi etta kartta alueen
kaakkoispuolella Savonrannalla on suuren vaantymasiirroksen kohdalla havaittu runsasta
plutonista kompleksisuutta tektonisen kehityksen eri vaiheissa Halden
Suurin osa Kermajarven syvakivikompleksia on maaritetty granodioriitiksi ja vahan
sits emaksisemmiksi komponenteiksi kuvat
paaasiassa kentalla tehtyjen havain
tojen perusteella kiinnittamalla huomio paamineraalikoostumukseen ja paljastumien vari
savyyn Helposti havaittava sarvivalkepitoisuus on ollut perusteena kivilajin nimeamiseksi
kvartsidioriitiksi tai dioriitiksi jos samalla kvartsia on ollut vahan tai se on puuttunut
taulukko
Suonigneissia oikealla kvartsidioriittia vasemmalla ; nayte N :o
taulukko
ja granodioriittia pystyt juonet; nayte n :o
Figure
Veined gneiss to the right quartz diorite to the left; sample No
table
and granodiorite vertical dykes; sample No
table
Heinavesi
A; x =
y =
Kuva
Kivilajien jakautuma on kallioperakartalla kuvattu siten
etta granodioriitti peittaa
laajimmat alueet kun taas kvartsidioriittia tai dioriittia on siella taalla koko kompleksin
alueella pienempina
erillisina osueina
Kvartsidioriittia on merkitty kartalle pieniksi
soikeiksi alueiksi sen mukaan missy tasty kivilajista on tiheimmin yksittaisia havaintoja
Todellinen vaihtelu on vilkkaampaa mutta paljastumatiheys ja kartan mittakaava rajoit
tavat tarkemman esitystavan soveltamista Dioriittia emaksisemmista komponenteista on
hyvin vahan viitteita Gabroa on kallioperakartalle riittanyt vain yhteen paikkaan pieneen
saariryhmaan Kermajarvella
B
Kartoittajien kenttaraporttien mukaan granodioriitti
vaihettuu paikoin graniitiksi varsinkin kompleksin vahvimmissa osissa Graniittia ei ole
kallioperakartalla kuitenkaan erikseen ilmoitettu omana kenttanaan koska sen ei tiedeta
muodostavan mitaan selkeasti maaritettavia riittavan yhtenaisia alueita
Kenttahavaintoja on tarkistettu ohuthieiden avulla mutta tarkistus ei ole alueellisesti
sills hieita on vahan Tarkistettu kivilajimaaritys perustuu mineraalikoostumuk
kattava
seen mineraalien arvioituihin maariin ja plagioklaasin anortiittipitoisuuteen mutta varsi
naisia tieteellisia syvakivien luokitusmenetelmia ei ole sovellettu Sikali kuin kompleksin
perusteelliseen tutkimukseen ja kivilajimaaritysten tasmentamiseen ilmenee aihetta aina
kaan naytteenotosta ei aiheudu ongelmaa
Kuva
sills
paljastumia on runsaasti
Kermajarven dioriittia; suur
x nik
Figure
Kermajdrvi diorite; magn
x nic
Heinavesi Viitalahti
A; x =
y =
nayte n:o
taulukko
sample No
table
Kuva
Fig
Kermajarven granodioriittia Kolikon halkaisija :
Kermajdrvi granodiorite The diameter of the coin :
Lajunlahti Heinavesi
B: x =
nayte n :o
taulukko
sample No
mm
mm
y =
table
Kompleksin erilaisten kivilajien raekoko on hyvin vaihteleva Tummimmat kivilajit
ovat yleensa hienorakeisempia kuin vaaleat jopa hyvin hienorakeisia Hienorakeisimmat
tummat kivilajit ovat tavallisesti myos enemman tai vahemman liuskeisia ja saattavat
muistuttaa kiilleliusketta Riittavaa huolellisuutta noudattamalla havaintoja tehtaessa
vaarinkasitysta tuskin kuitenkaan voi syntya Old kivilajissa ei luonnollisestikaan ole
sedimenttista kerroksellisuutta joka on alueen kiilleliuskeiden ja kiillegneissien kaikkialla
sailynyt ominaisuus Asiaan on opittu kiinnittamaan huomiota niissa kohteissa missy
kivilajin kontakti on nakyvissa Kivilajilla on sivukiviinsa nahden selvasti intrusiivinen
luonne Siella taalla on myos kivilajiyhdistelmia joissa eri komponenttien keskinainen
suhde on epaselva Ne muistuttavat intrusiivibreksiaa jossa tummempi komponentti on
sulkeumina vaaleammassa Tummat osat eivat kuitenkaan ole kovia ja sarmikkaita murto
Granodioriitti
kappaleita vaan erilaisia laikkuja ja pehmeamuotoisia pisaroita kuva
on tavallisesti inelkein tasarakeista mutta varsinkin lahelta tarkastellen joukosta voi
Rakenne voi olla myos
havaita siella taalla muita suurempia yksittaisia rakeita kuva
kalimaasalparakeet
saattavat olla
selvasti porfyyrinen Porfyyriset plagioklaasi tai
senttimetrin tai parin kolmen senttimetrin pituisia mutta tavallisimmin ne ovat vain
vahan suurempia kuin kivilajin paaosan raekoko
Kuva
Fig
Kaksikomponenttista intrusiivikivea
Two component intrusive rock
Heinavesi Suurmaki Pollasenaho
A; x =
y =
Maarianvaaran granodioriitti ja graniitti
Maarianvaaran granodioriittia ja graniittia on yleisesti pienina massoina kartta alueen
luoteisosassa suurin piirtein alueen keskiosiin asti mutta ilmeisesti vain marginaalisesti
lomittain vahan etelammaksi sijoittuneen Kermajarven plutonisen kompleksin kanssa
Vaikka Maarianvaaran granodioriitti on merkitty kallioperakartalle samalla tavalla kuin
Kermajarven granodioriitti erottamatta niita mitenkaan toisistaan kivilajikompleksien
erilainen maantieteellinen jakautuma kertoo suurin piirtein kummasta on kysymys Jois
sakin tapauksissa niiden tunnistaminen jommaksi kummaksi saattaa tuottaa vaikeuksia
varsinkin jos keskinaiset suhteet tai suhteet sivukiviin eivat satu olemaan paljastuneet
Varsinkin marginaalisella yhteisella alueella voi olla vaikeaa paattaa onko esimerkiksi
vaalea keskirakeinen granodioriitti Kermajarven granodioriittia vaiko Maarianvaaran
granodioriittia Kartalle punaisella merkitty kivilaji on Maarianvaaran graniittia aplo
graniittia ja pegmatiittia
Maarianvaaran granodioriitti on vaaleanharmaata tavallisesti hieno tai keskirakeista
ja tasalaatuista kivilajia Se leikkaa sivukivia hyvin vaihtelevissa suunnissa Graniitti ja
pegmatiitti ovat hyvin vaaleita tai melkein valkoisia tai toisinaan punertavasavyisia
kivilajeja
Mikrotonaliitti
Mikrotonaliitiksi nimitettya usein enemman tai vahemman liuskeiseksi deformoitunut
ta ja metamorfoitunutta juonikivilajia on aikaisemmin havaittu Juojarven seudulla
A
Huhma
paaasiassa Heinaveden kartta alueen pohjois ja luoteispuolella Ainakin
yksi uusi juoni havaittiin Heinaveden kartta alueella Juojarven rautatieaseman etelapuolel
la tieleikkauksessa Se on melko vaikeasti havaittava koska se on jokseenkin sivukiven
varinen ja sivukiven paikallisesti jyrkkaasentoisten kerrosten suuntainen
Se on epata
vallisen vahan deformoitunut vain vahan taipunut ja siksi sen alkuperainen mikroraken
ne on hyvin sailynyt kuva
; nayte n :o
taulukko
jotka ovat pitkia suuntautumattomia liistakkeita
Suurimmat plagioklaasikiteet
voidaan tunnistaa paljainkin silmin
samoin suurimmat sarvivalkerakeet
Juojarven tieleikkauksessa havaittu juoni on tuskin ainoa lajiaan samassa laajassa
ymparistossa
On mahdollista
etta naita harmaita juonia harmaata kiilleliusketaustaa
vasten on jaanyt huomaamatta Alueella on muunkinlaisia harmaita hienorakeisia juonia
tai breksioita joiden mikrorakenne ja suhteet sivukiviin viittaavat mieluimmin Kerma
jarven syvakivikompleksiin
nuorempia
kuva
Mikrotonaliitiksi nimitetyt juonikivet ovat vahan
mutta liuskeutumisesta paatellen ne ovat viela metamorfoosin koskettamia
Kuva
Mikrotonaliittia ; suur
Microtonalite ; magn
Figure
Juojarvi Liperi
B; x =
y =
sample No
table
x nik
x nic
nayte n :o
taulukko
KIVILAJIEN KEMIALLINEN JA MINERALOGINEN KOOSTUMUS
Analysoitu naytesarja on tekijan kokoama edustava otos kartta alueen kivilajeista
Tulokset esitetaan seuraavilla kuudella aukeamalla taulukkoina A
A Analyysit on
tehty Geologian tutkimuskeskuksen kemian laboratoriossa Espoossa v
Naytteista
on analysoitu kolmekymmentanelja alkuainetta rontgenfluoresenssimenetelmalla ja nii
den lisaksi on maaritetty vesi ja hiili LECO laitteilla
Suurin osa naytteista on otettu paljastumista mutta Outokumpu assosiaation naytteet
on poimittu paaasiassa kairansydamista Outokumpu Finnmines kairansydanvarasto
Outokumpu Joukossa on kolme serpentiinikivinaytetta joista kukin on keratty pitkista
kairauslavistyksista yhdistamalla pienia tasavalein poimittuja naytteita Kukin naista
kolmesta naytteesta naytteet n :o
edustaa ko serpentiinikiviosueen koko lavis
tysta ylapinnasta alapintaan asti Muut kairansydannaytteet ovat enintaan parin metrin
pituisia
Jokaisesta analysoidusta naytteesta on tehty ohuthietutkimus kivilajimaarityksen tar
kentamiseksi Tutkimuksessa todetut mineraalit on ilmoitettu kemiallisten analyysitaulu
koiden jalkeen omina taulukoinaan
B
B Mineraalien prosentuaalisia osuuksia
kussakin naytteesta ei ole mitattu vaan mineraalit on ilmoitettu ainoastaan arvioidussa
paljousjarjestyksessa ensiksi paamineraalit isoin kirjaimin ja sen jalkeen aksessoriset
mineraalit pienin kirjaimin Taulukon B alla s
on annettu mineraalitaulukoissa
B
B kaytetyt lyhenteet
Kymmenen paaalkuaineen lisaksi analyysitaulukoiden alkuosassa on ilmoitettu prosent
teina Fe O :n totaalipitoisuus totaalihiilipitoisuus vesipitoisuus ja rikkipitoisuus Kaksi
kymmentakolme alkuainetta on annettu analyysitaulukoiden jalkimmaisessa osassa ppm
pitoisuuksina
Tavallisesti paaalkuaineina ilmoitettavien kymmenen alkuaineen seuraan naissa taulu
koissa lisatyt hiili vesi tai rikki ovat kartta alueen joissakin kivilajiryhmissa pitoisuuk
siltaan selvasti erilaisia kuin toisissa ryhmissa Myos hivenalkuaineiden joukossa on
useita joilla on ryhmittelyn kannalta diagnostista arvoa
Tietyissa naytteissa hiili sisaltyy paaosin tai kokonaan karbonaattiin Jos kyseisten
naytteiden taulukoissa ilmoitettu totaalihiilipitoisuus korjattaisiin karbonaattihiilipitoisuu
deksi komponenttien summa olisi lahella
prosenttia esim naytteet n :o
taulukko A B naytteet n :o
taulukko A B
Kaikkiaan analysoitiin
naytetta anal N :o K
K
joista
sisaltyy taulukoihin Seuraavien taulukoihin sisaltymattomien naytteiden analyysitulokset
on kirjattu kemian laboratorion arkistoon yhdessa muiden em analyysitulosten kanssa :
K
: kvartsiitti epikont Tyomaki x =
y =
;
K
: diopsidi tremoliittikivi epikont
Humalajarvi x =
y =
;
K
: diopsidi tremoliitti flogopiittikivi epikont Tyomaki x =
y =
;
K
: grafiittipitoinen liuske Petainen x =
y =
;
K
: diopsidikarsi Outokumpu ass Petainen x =
y =
:
I
SiO
TiO
AI O
Fe O
MnO
MgO
CaO
Na O
KO
P
S
C
<
<
<
HO
S
ppm :
CI
V
Cr
Ni
Cu
Zn
Ga
As
Rb
Sr
Y
Zr
Nb
MO
Sn
Sb
Ba
La
Ce
Pb
Bi
Th
U
ill
Taulukko A Heinaveden kartta alueen Savon liuskeiden kemiallisia koostumuksia vastakkainen sivu
Table A Chemical compositions of the Savo schists of the Heinavesi map sheet area opposite page
Pallomuodostuma kiilleliuskeessa
Ball formation in mica schist Juojarvi Liperi I IB ; x
=
y =
Anal K
Kiilleliuske
Mica schist Juojarvi Liperi I IB ; x =
y =
Anal K
Kiillegneissi
Mica gneiss Juurikka Heinavesi
C; x =
y =
Anal
K
Kiillegneissi suonigneissin paleosomi
Mica gneiss palaeosome of veined gneiss Haapalahti
Heinavesi
; x =
y =
Anal K
Kvartsi maasalpasuonia suonigneissista
Quartzofeldspathic veins from veined gneiss Kuittua
Heinavesi OIA ; x =
y =
Anal K
Kiilleliuske
Mica schist Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe syv
m
m
C; x =
y =
Anal K
Kiilleliuske
Mica schist Petainen Heinavesi syvakairausreika Sr Pe
syv
m
m
OC ; x =
y =
Anal K
Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia
Table I B Mineral compositions of the afore mentioned samples
I
PL
QZ
PL
QZ
PL
PL
BT
HUOM
QZ
PL
QZ
PL
QZ
QZ
PL
CRB CHLO HB TIT ap mu opaq ser ep zr
BT GAR ap chlo opaq zr
BT chlo ap mu zr
BT opaq ap zr
BT grf mu chlo ap ser zr
BT GAR sil grf ap zr
QZ GAR sil chlo grf ap tour zr
NOTE :
Taulukoissa I B
B kaytetyt lyhenteet
The abbreviations used in the Tables I B
B:
AF amfiboli
amphibole ATF antofylliitti
anthophyllite AP apatiitti
apatite BT biotiitti
biotite CHLO kloriitti
chlorite CHU klinohumiitti
clinohumite COR korundi
corundum CRB
karbonaatti
carbonate CRD kordieriitti
cordierite DI diopsidi
diopside EP epidootti
epidote
FUCH fuksiitti
fuchsite GAR granaatti
garnet GRF graflitti
graphite HB sarvivalke
hornblende KFP kalimaasalpa
potassium feldspar MU muskoviitti
muscovite OL oliviini
olivine OPAQ opaakki
opaque PHLG flogopiitti
phlogopite PL plagioklaasi
plagioclase QZ
kvartsi
quartz RU rutiili
rutile SER serisiitti
sericite SP serpentiini
serpentine SIL
sillimaniitti
sillimanite SPI spinelli spinel TALC talkki
talc TIT titaniitti
titanite THE
tremoliitti
tremolite TOUR turmaliini
tourmaline UV uvaroviitti
uvarovite ZR zirkoni
zircon
:
Si
TiO
A O
Fe O
MnO
MgO
CaO
Na O
KO
PO
C
HO
S
ppm :
CI
V
Cr
Ni
Cu
Zn
Ga
As
Rb
Sr
Y
Zr
Nb
Mo
Sn
Sb
Ba
La
Ce
Pb
Bi
Th
U
<
<
<
Taulukko
A Heinaveden kartta alueen pohjagneissin ja mustaliuskeen kemiallisia koostumuksia
vastakkainen sivu
Table A Chemical compositions of the basement gneiss and black schist of the Heinavesi map sheet
area opposite page
Pohjagneissi
Basement gneiss Koposensaari Juojarvi Heinavesi
D; x =
y =
Anal K
Pohjagneissi
Basement gneiss Papinniemi Heinavesi
C; x =
y =
Anal
K
Pohjagneissi
Basement gneiss Pyssymaki Tuusniemi
D; x =
y =
Anal
K
Pohjagneissi
Basement gneiss Rasvasaari Juojarvi Heinavesi
B; x =
y
Anal K
Paleorapautunut pohjagneissi
Palaeoweathered basement gneiss Kuhakivi Juojarvi Heinavesi
C; x =
y =
Anal K
Mustaliuske nayte Outokumpu assosiaatiosta
Black schist the sample from the Outokumpu
assemblage Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe
syv
m
m
C; x =
y =
Anal K
Grafiittiliuske nayte epikontinentaalimuodostumasta
Graphite schist the sample from the
epicontinental formation Lepikkomaki Heinavesi
C; x =
y =
Anal
K
Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s
Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations: p
PL QZ KFP BT ap zr
PL QZ BT ap zr
PL QZ BT HB tit ap zr
PL QZ KFP BT ap zr
PL QZ DI THE BT tit zr
PHLG QZ PL GRF OPAQ CHLO crb zr
PL QZ PHLG GRF MU OPAQ ap zr
:
SiO
TIO
A O
FeO
MnO
MgO
CaO
Na O
KO
PO
CTnT
HO
S
ppm•
CI
V
Cr
Cu
Zn
Ga
As
Rb
Sr
Y
Zr
Nb
Mo
Sn
Sb
Ba
La
Ce
Pb
Th
U
<
<
<
<
<
<
Taulukko A Heinaveden kartta alueen kvartsiittien ja kalkkisilikaattikivien kemiallisia koostumuksia
vastakkainen sivu
Table A Chemical compositions of the quartzites and talc silicate rocks of the Heinavesi map sheet
area opposite page
Kvartsiitti
Quartzite Luutsalo Heinavesi
D; x =
y =
Anal K
Arkoosikvartsiitti
Arkose quartzite Tyomaki Honkalampi Heinavesi
D; x =
y
=
Anal K
Kvartsiitti
Quartzite Humalajarvi Heinavesi
B; x =
y =
Anal
K
Kvartsiitti
Quartzite Lepikkomaki Heinavesi
C; x =
y =
Anal
K
Sillimaniittirikas kvartsiitti konglomeraatti
Sillimanite rich quartzite conglomerate Ranta
Kosula Tuusniemi
D; x =
y =
Anal K
Diopsidi tremoliittikivi
Diopside tremolite rock Palokki Heinavesi
C; x =
y =
Anal K
Plagioklaasi tremolite diopsidikivi
Plagioclase tremolite diopside rock Karvio Heinavesi
C;
x =
y =
Anal K
B; x =
Plagioklaasi tremoliittikivi
Plagioclase tremolite rock Kalamaki Heinavesi
y =
Anal K
Tremoliitti plagioklaasikivi
Tremolite plagioclase rock Loytolampi Heinavesi
B; x =
y =
Anal K
Amfiboliitti
Amphibolite Papinniemi Heinavesi
B; x =
y =
Anal
K
Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s
Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p
KFP PL BT MU ap zr
QZ
QZ
PL MU CHLO BT ap zr
QZ
BT MU KFP SIL ap zr
QZ
MU KFP PL grf zr opaq
QZ
SIL MU BT zr opaq
DI THE PL OPAQ GRF tit ap
PL THE DI MU TIT OPAQ qz ap
PL THE CHLO TIT bt mu ap
THE PL DI GRF OPAQ bt ap tit
HB PL MU OPAQ TIT KRB chlo
:
StO
TiO
A O
Fe O
MnO
MgO
CaO
Na
K
PO
Crnr
HO
S
ppm :
Cl
V
Cr
Cu
Zn
Ga
As
Rb
Sr
Y
Zr
Nb
Mo
Sn
Sb
Ba
Ce
Pb
Bi
Th
<
<
Taulukko
sivu
Table A
A Heinaveden kartta alueen kalkkisilikaattikivien kemiallisia koostumuksia vastakkainen
Chemical compositions of the talc silicate rocks of the Heinavesi map sheet area opposite
page
Amtiholiliuske
Amphibole schist Lepikkomaki Heinavesi
C: x =
y =
Anal K
Tremoliitti plagioklaasikivi
Tremolite plagioclase rock Ranta Kosula Tuusniemi
D; x =
y =
Anal K
Diopsidikivi
Diopside rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi
B; x =
y =
Anal K
Diopsidi plagioklaasikivi
Diopside plagioclase rock Rasvasaari Juojarvi Heivavesi
B; x
=
y =
Anal K
Tremoliitti diopsidikivi
Tremolite diopside rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi
B; x =
y =
Anal K
Plagioklaasikivi
Plagioclase rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi
B; x =
y =
Anal K
Diopsidi tremoliitti plagioklaasikivi
Diopside tremolite plagioclase rock Rasvasaari Juojarvi
Heinavesi
B; x =
y =
Anal K
Dolomiittikivi
Dolomite rock Rasvasaari Juojarvi Heinavesi
B; x =
y =
Anal K
Dolomiittikivi
Dolomite rock Konstinsaari Juojarvi Heinavesi
C; x =
y =
Anal K
Diopsidi Jlogopiittikivi
Diopside phlogopite rock Konstinsaari Juojarvi Heinavesi
C: x =
y =
Anal K
Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s
Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p
HB PL QZ
PL THE BT opaq
Dl BT PL SER CHLO zr
DI PL BT chlo tit ap
THE DI PHLG chlo crb
PL THE DI CRB tit
DI THE PL CRB ser tit
CRB SP PHLG CHU CHLO
CRB SP CHU CHLO PHLG ap
DI PHLG TIT PL SER chlo
:
Si
T O
Al O
Fe O
MnO
MgO
CaO
Na O
K O
P O
<
r
H O
S
ppm :
Cl
V
Cr
Ni
Cu
Zn
Ga
As
Rb
Sr
I
Y
Zr
Nb
Mo
I
Sn
Sb
Ba
La
Ce
Pb
Bi
Th
U
II
II
Taulukko
A Heinaveden kartta alueen Outokumpu assosiaation kivilajien kemiallisia koostumuksia
vastakkainen sivu
Table A Chemical compositions of the rocks of the Outokumpu assemblage of the Heinlivesi map sheet
area opposite page
Serpentiinikivi
Serpentine rock Uupune Heinavesi
D; x =
y =
Anal
K
Serpentiinikivi
Serpentine rock Laitasaarenselka Juojarvi Outokumpu syvakairausreika
Oku
syv
m
m
B; x =
y =
Anal K
Serpentiinikivi
Serpentine rock Laukansalo Tuusniemi syvakairausreika Tn Sm syv
m
m
B; x =
y =
Anal K
Serpentiinikivi
Serpentine rock Petainen Savonranta syvakairausreika Sr Pe
syv
m
m IOC ; x =
y =
Anal K
Dolomiittikivi
Dolomite rock Laukansalo Tuusniemi syvakairausreika Tn Sm syv
m
m
B; x =
y =
Anal K
Tremoliitti diopsidikarsi
Tremolite diopside skarn Laitasaarenselka Juojarvi Outokumpu
syvakairausreika Oku
syv
m
m
B; x =
y =
Anal K
Antofylliitti kordieriittikivi
Anthophyllite cordierite rock Petainen Savonranta syvakairausreika
Sr Pe syv
m
m IOC ; x =
y =
Anal K
Antofylliitti kordieriittikivi
Anthophyllite cordierite rock Petainen Savonranta syvakairausreika
Sr Pe syv
m
m IOC ; x =
y =
Anal K
Metasertti
Metachert Laukansalo Tuusniemi syvakairausreika Tn Sm syv
m
m
B; x =
y =
Anal K
Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s
Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p
SP AF TALC OPAQ OL
SP AF OPAQ OL chlo crh
SP OPAQ
SP CHLO opaq crb
CRB SP OPAQ SPI chlo
THE DI OPAQ CRB
ATF CRD BT CHLO COR ru
ATF CRD CHLO COR opaq ru
QZ
fuch opaq uv
:
SiO
TiO
Al
Fe
MnO
MgO
CaO
Na O
K
P
r
HO
S
PPM
CI
V
Cr
Cu
Zn
Ga
As
Rb
Sr
Y
Zr
Nb
Mo
Sn
Sb
Ba
La
Ce
Pb
i
Th
U
<
<
<
<
<
<
<
Taulukko A Heinaveden kartta alueen granitoidien kemiallisia analyyseja vastakkainen sivu
Table A Chemical compositions of the granitoids of the Heinavesi map sheet area opposite page
Dioriitti
Diorite Viitalahti Heinavesi
A; x =
y =
Kvartsidioriitti
Quartz diorite Latvalampi Heinavesi
A ; x=
K
Kvartsidioriitti
Quartz diorite Peraaho Heinavesi
A; x =
K
Kvartsidioriitti
Quartz diorite Lajunlahti Heinavesi
B; x =
K
Granodioriitti
Granodiorite Peraaho Heinavesi
A; x =
K
Granodioriitti
Granodiorite Haapalahti Heinavesi
A; x =
K
Granodioriitti
Granodiorite Juojarvi Heinavesi
A; x =
K
Granodioriitti
Granodiorite Ruunalehto Heinavesi
B; x =
K
Mikrotonaliitti
Microtonalite Juojarvi Liperi
; x =
K
Anal
y =
Anal
y =
Anal
y =
y =
y =
y =
y =
Taulukko B Edella mainittujen naytteiden mineraalikoostumuksia lyhenteet : s
Table B Mineral compositions of the afore mentioned samples abbreviations : p
PL HB BT qz tit crb ap opaq zr
PL QZ BT opaq ap zr
PL QZ BT opaq chlo ap zr
PL QZ BT chlo ap zr
PL QZ KFP BT chlo opaq ser crb ep ap zr
KFP PL QZ CHLO ap zr
PL QZ BT KFP chlo ap opaq zr
PL QZ KFP BT mu ap zr
PL HB BT QZ opaq crb ap zr
Anal K
y =
Anal
Anal
Anal
Anal
Anal
METAMORFOOSI
Tiedot kartta alueen metamorfoosista rajoittuvat paljastumahavaintoihin ja ohuthieista
havaittuihin mineraaliseurueisiin silly varsinaista metamorfista tutkimusta ei ole tehty
Arkeeisen presvekokarjalaisen pohjagneissin raitainen rakenne on arkeeisen meta
morfoosin ja deformaation tuottama Svekokarjalaista tektonis metamorfista tasoraken
netta on kehittynyt ainoastaan paikallisesti subkonformeihin hiertovyohykkeisiin joko
gneissin sisalla tai gneissin ja metasedimenttien kontaktin laheisyyteen Pohjagneissi siis
sisaltaa metamorf sia piirteita ainakin kahdelta hyvin eri ikaiselta aikakaudelta Kun
pohjagneissi on tektonisesti sekoittunut svekokarjalaisten metasedimenttien kanssa meta
morfoosin viela jatkuessa sell on taytynyt joutua huomattavan vahvasti svekokarjalaisen
metamorfoosin vaikutusten alaiseksi
Proterotsooiset svekokarjalaiset kivilajit ovat saaneet metamorfiset ominaispiir
teensa n
Ma sitten svekokarjalaisessa regionaalimetamorfoosissa Metamorfoosin
Ma sitten mika ika edustaa
alkamisajankohta on varmasti myohemmin kuin n
Outokumpu assosiaatioon liittyvaa primaarista magmatismia ja tektonismia assosiaation
alkuperaisymparistossa Kermajarven granodioriitti jonka U Pb zirkoni ika Viitajarven
sen sijaan edustaa metamorfisen deformaation
naytteesta on
Ma H Huhma
metamorfoosiajan kahteen osaan sita
Se
jakaa
svekokarjalaisen
aikaisia tapahtumia
vanhempaan ja sita nuorempaan Vanhempaan osaan kuuluu varhaisten lapikotaisten
liuskeisuuksien kehittyminen ja Savon liuskeiden suonittuminen silly granodioriitti
leikkaa naita piirteita Nuorempaan osaan kuuluu vahemman huomiota herattavia piirteita
mm krenulaatiota ja metamorfista uudelleenkiteytymista Mineraaliseurueet viittaavat
amfiboliittifasieksen olosuhteisiin
STRATIGRAFIA JA TEKTONIIKKA
Arkeeisia ja proterotsooisia kivilajeja erottaa alkuperainen subkarjalainen diskor
danssi tai luultavasti viela yleisemmin tektoninen kontakti
Epikontinentaalimuodostuman eli alimman pohjagneissia nuoremman muodostuman
tai sen osien tasmallinen korrelointi muualle ltd Suomessa samassa asemassa oleviin ker
Kohonen
on
rostumiin ja kehittyvan terminologian soveltaminen vrt Marino
tutkimuksia
ei
taalla
ole
kirjoituksessa
koska
riittavia
stratigrafisia
sivuutettava tassa
tehty Sariolaisina ja jatulisina tunnetut kerrostumat muualla ovat ainakin karkeasti
samassa asemassa
Muodostuman kivilajeihin saattaa sisaltya pitkaaikaista evoluutiota vaihtelevissa olo
suhteissa Esimerkiksi sillimaniittirikkaat kerrokset melko alhaalla kerrossarjassa viitan
nevat johonkin rapautumiskauteen Ylempana kalkkisill kaattipitoiset kivilajit ja dolomiit
tikivet edustavat aivan erilaista primaariymparistoa
y
Kosulan esiintyman etelapaassa kartta alueen pohjoisrajalla pisteen x =
lansipuolella
D epikontinentaalimuodostuma on sailynyt ehka taydelli
=
sempana kuin missaan muualla koko kartta alueella ja siksi se on hyvin arvokas
tutkimuskohde Paljastumaryhmassa on ita lansisuunnassa parinsadan metrin matkalla
useita pienia paljastumia joista lantisimmat oval pohjagneissia keskimmaiset erilaisia
epikontinentaalimuodostuman kivilajeja mukaanluettuna alueella harvinainen polymikti
nen konglomeraatti ja itaisimmat ovat Savon liuskeita Muodostuman kaade on °
°
lanteen ja se on ilmeisesti ylikaatuneessa asennossa
Kapean pohjagneissisuikaleen ja sen itapuolella olevan epikontinentaalimuodostuman
kontaktivyohyke on kartta alueen pohjoisrajalla suunnilleen koordinaatin y =
kohdalla Se ei ole vain yksi kontaktipinta vaan hyvin voimakkaasti ruhjeinen vyohyke
missy kontaktin molemmilla puolilla kivilaji on ruhjeista ja pilkkoutunutta
Muodostuma sisaltaa lannesta itaan pain kerrossarjassa ylospain seuraavat yksikot :
Pohjagneissin paalla alimpana on lasimaista vahan maasalpa ja biotiittipitoista kovaa
kvartsiittia Paljasturnaryhrnaan kuuluu pieni paljastuma vahvasti liuskeista metadiabaasia
Seuraa muutamia paljastumia sillimaniittipitoista konglomeraattia Konglomeraatin
palloset oval deformoituneet litteiksi pitkiksi tapeiksi Niiden poikkipinta ala ja maara
vaihtelevat kerroksittain Paikoin niita ei ole lainkaan
Taas vahan idernpana eh ylempana seuraa polymiktinen konglomeraatti Konglomeraatin
matriksi on aluksi kalkkisilikaattirikasta vahan maasalpa ja grafiittipitoista kvartsiittia
mutta ylempana kalkkisilikaatitjaavat koostumuksesta pois Pallot joiden koko on aluksi
pari kolme senttimetria ylempana jopa
senttimetria ovat subarkosiittista
karkeaa kvartsiittia vahan pienempirakeista ja grafiittipitoista kvartsiittia luultavasti
pohjagneissia ja jotakin vahvasti muuttunutta epidootti ja titaniittipitoista kivilajia
Ylimpana on ohuelti kerroksellista tremoliitti plagioklaasikivea samanlaista kuin epi
kontinentaaliset kalkkisilikaattikivet ovat muuallakin tally kartta alueella
Epikontinentaali muodostuman itapuolella olevat paljastumat ovat normaalia Savon lius
ketta kiillegneissia ja suonigneissia
Kartta alueen valtakivilajin Savon liuskeiden tulkitaan syntyneen sittemmin
merellisiksi vaihtuneissa olosuhteissa mutta niiden kaikinpuolinen ymmartaminen ja
selittaminen odottavat tulevia tutkimuksia Vahan epikontinentaalimuodostumien yla
puolella Savon liuskeiden valissa on alloktonisen Outokumpu assosiaation kivilajeja
$aeon liuskeiden neosomiaines ja synorogeeniset syvakivet edustavat alueen nuorim
pia kivilajeja
Edella on viitattu suuriin geologisiin rakenteisiin jotka ulottuvat paljon Heinaveden
kartta alueen ulkopuolelle Kysymys on Ita Suomen svekokarjalaista vyohyketta luon
nehtivasta alloktonisesta rakenteesta jonka olemassaolo sinansa on tiedetty jo varhain
esim Frosterus Wilkman
kuva ; Wegmann
; Vayrynen
Kartta
alueen pohjoispuolelta on tehty jo useitakin tuoreernpiin tutkimuksiin perustuvia syn
teeseja esim Park
Doody
Kaikkien uusien tulkintojen mukaan Pohjois
Karjalan ja Savon tektoninen rakenne nayttaa niin laajakantoiselta etta se on otettava
huornioon Ita Suomen geologisissa tutkimuksissa ja tulosten tulkinnoissa yleensa
Alloktonisen rakennekokonaisuuden katto osat ovat eroosiotasossa Heinaveden kartta
alueen lansipuolella mutta sen tietyt alemmat osat ovat tally kartta alueella hyvin
edustettuina Rakenteen kaikkein alemmat ylityontopinnat jaavat Heinaveden kartta
alueella eroosiotason alapuolelle
Heinaveden kartta alue kattaa siis varsin suppean osan laajasta osin viela huonosti
tunnetusta tektonisesta kokonaisuudesta Alue on kuitenkin tektonisen tutkimuksen kan
nalta jopa epatavallisen arvokas
koska siella on runsaasti
tektonisen johtohorisontin
arvoisia arkeeisen pohjagneissin kontakteja alkuperaltaan seka primaarisia etta puhtaasti
sekundaarisia Sama systematiikka jatkuu alueen pohjoispuolelle keskiselle Juojarvelle
Siksi tulkintaa sopinee parhaiten tarkastella kuvista joissa Heinaveden kartta alue
A Huhma
a on yhdistetty kuvat
ja
ja Outokummun kartta alue
Kuva
Alueen
pohjagneissin havaittuja eroosioleikkauksiaja interpoloituja pystyleik
merkkien
kauksia a seka tektonisen evoluution paakohtia b Merkkien selitys sama kuin kuvan
selitys alla Lisatietoja tekstissa s
Observed erosional and interpolated vertical sections a of the basement gneiss of the
Figure
area
with the main features of the tectonic evolution of the b Legend : see fig
the legend below Some more information in the text p
tektonis stratigrafisia paapiirteita Merkkien selitys :
Kuva
viereinen sivu Alueen
tumma rasteri pohjagneissi esiintymat nimetty ; viivoitus epikontinentaalisia kivilajeja ; sp
Outokumpu assosiaation kivilajeja; vaaleat rasterit Savon liuskeita ; pisterasteri granitoideja ;
avohammasviivat pre F ylityontopintoja ; mustat hammasviivat D ylityontopintoja
Legend : dark
Figure
opposite page Tectono stratigraphic features of the area
print basement gneiss the occurrences named; lining rocks of the epicontinental formation; sp
rocks of the Outokumpu assemblage ; pale prints Savo schists; dotted print granitoids; open
toothlines pre F overthrusts; solid toothlines D overthrusts
°
IT
oc
ARIA
RIKKAVESI
JUOJARVI~
VARISLAI I
B
OUTOKUMPU
J
VIINIJ
SU
ARI
V
LUUTSAAR
JUOJA
AAHINM
S
f
A P INNIEMI
S
Qb
M
A
R
P
RU
S
JARVI\\
Q
KM
w
°
a
U RIJ
vi
Kuvissa on esitetty tektonis stratigrafinen malli joka pystyy tyydyttavasti selittamaan
miten alkuperainen kerrosjarjestys on paassyt sekoittumaan Mallin ominaisuudet ovat
sopusoinnussa samanlaisessa ymparistossa Kaavin Juuan alueella tehtyjen tutkimusten
Bowes
; Park
Doody
Nayttaa silta etta alloktonisen
kanssa Park
vyohykkeen alempi osa pohjagneisseineen sukeltaa Kaavin Maarianvaaran doomimaisen
rakenteen tienoilla alas lounaaseen pain M = Maarianvaara tullakseen altapain
uudelleen esiin Juojarven alueella kahtena pullistumana J = Juojarvi H = Heinavesi
kuvat
ja
Esitetty rakenne on monivaiheisen kehityksen tulos Siihen kuuluu aluksi pitkallinen
koilliseen pain suuntautunut ylityontojen ja makaavan poimutuksen ajanjakso ja sen
ajanjakso kuva
paatyttya vaantymasiirrosten D C ja pystyjen poimurakenteiden F
b Kuvaan on merkitty viitteeksi ja vertailujen helpottamiseksi kirjallisuudessa
; Halden
; Park
toistaiseksi useimmin kaytetty terminologia Koistinen
sovelletaan
ensimmaista
alloktonisoitumista
varten
ym
jonka mukaan laaja alaista
symbolia pre F ja metamorfisia rakenteita varten symboleja F F F c F jne seka
uudempi ehdotus terminologian siistimiseksi niin etta vastaavat rakenteet on ryhmitelty
Kohonen
group
systemaattiseen numerojarjestykseen Ward
MINERAALI JA KIVIAINESVIITTEITA
Heinaveden kartta alueen kalliopera kasittaa enimmakseen Savon liuskeita joissa
kokemuksen mukaan ei ole kaivannaisia
Outokumpu assosiaatiossa havaitut metallipitoisuudet vaihteluineen ovat Outokumpu
assosiaatiolle ominaisia taulukko
Lukuisat kansannaytteet ovat osoituksena siita etta Karvion itapuolella ja siita pohjoi
naytteita on saatu
seen
kallioperassa on vahan magneetti ja kuparikiisua
seka kalliosta etta lohkareista Kiisupitoisten paljastumien tarkastus viittaa vahvasti siihen
etta kallionaytteet ja niiden kanssa analogiset lohkarenaytteet ovat peraisin paikallisen
epikontinentaalimuodostuman satunnaisesti kiisupitoisista kalkkisilikaattikivi tai meta
vulkaniittikerroksista Satunnainen rikki ja metallipitoisuus on havaittavissa myos naiden
kivilajien kemiallisessa koostumuksessa taulukot ja
GEOLOGISIA TUTUSTUMISKOHTEITA
Arkeeista pohjagneissia
Papinniemi luostarin piha
C; x =
y =
Epikontinentaalimuodostuman kivilajeja
D; x =
y =
Luutsaari Lasimaista kvartsiittia
Iso Konstinsaari Kalkkisilikaattikivea ja klinohumiittipitoista dolomiittikivea
y =
=
C; x
Rasvasaaren kaakkoispaa KalkkisiIikaattikivea ja klinohumiittipitoista dolomiittikivea
B; x =
y =
D;
Myllyniemi Sillimaniittirikasta vahvasti liuskeista kvartsiittia konglomeraattia
x =
y =
Kosula Pohjagneissia kvartsiittia sillimaniittipitoista kvartsiittia konglomeraattia
polymiktista konglomeraattia ja kalkkisilikaattikivea
B; x =
y =
Lepikkomaki Sillimaniittipitoista kvartsiittia konglomeraattia kalkkisilikaattikivea
grafiittiliusketta kummingtoniitti granaattikivea amfiboliliusketta
C; x =
y =
Papinniemi Amfiboliittia
B; x =
y =
Outokumpu assosiaation kivilajeja
Pctainen Serpentiinikivea ja metaserttia
C; x =
Uupune Amfibolin ja talkin lavistamaa serpentiinikivea
y =
D; x =
Savon liuskeita
B; x =
Juojarvi Konkreetioita ja pallomuodostumia kiilleliuskeessa
=
Karvio Kiillegneissia ja suonigneissia
B; x =
y =
y =
y
Syvakivia
Sarvikumpu Kvartsidioriittia ja kiillegneissia
A; x =
Lajunlahti Kermajarven granodioriittia
B; x =
y =
y =
Summary
PRE QUATERNARY ROCKS OF THE HEINAVESI MAP SHEET AREA
Major features
The Heinavesi map sheet area Koistinen
lies a few tens of kilometres
southwest of the Archaean domain of the Fennoscandian shield within the transition zone
towards the early Proterozoic Svecofennian domain further southwest In the transition
zone both Archaean basement and Proterozoic rocks are met with In the Heinavesi
map sheet area the Archaean rocks are exposed in several small areas It is likely that
they are erosional sections of allochthonous minor tectonic sheets and lenses Although
subhorizontal here the imbricated zone corresponds well with the westernly dipping
Savo thrust zone further north
The early Proterozoic cover rocks begin with quartzite conglomerate calc silicate
rocks and other rocks of the epicontinental formation which are understood to have been
originally deposited directly on the basement although they have not always retained this
position due to the tectonic modification of the area
By far the greater part of the map sheet area is occupied by Savo schists which are
generally grayish mica schists mica gneisses and veined gneisses with well preserved
although deformed sedimentary bedding
A particular rock assemblage with ophiolitic affinities the Outokumpu assemblage
is met with in the schist area As known from data elsewhere the original tectonic and
magmatic activity within the assemblage in marine environment dates back to
Ma
ago followed by crustal shortening and tectonic activity under metamorphic conditions
c
Ma ago A sample from the local major granodioritic igneous complex intruded
during the regional metamorphism yields an age of c
Ma which is still followed
by minor metamorphic reconstruction in the region
Archaean basement gneiss and the sub Karelian unconformity
The basement gneiss is a rather pale banded rock a result of metamorphic differentia
tion and quartzofeldspathic vein segregation No sedimentary structures have been found
and the rock is therefore regarded as orthogneiss The main minerals of the basement
gneiss are quartz plagioclase and biotite with frequent occurrence of some potassium
feldspar or hornblende
In the map sheet area the basement has contacts with several different rock types The
contacts with the epicontinental rocks most likely those with the the lowermost member
the quartzite are possible sites of the original sub Karelian unconformity In such a
position at the southern margin of the Luutsaari basement domain calc silicate bearing
basement gneiss has been observed The rock is interpreted to be a metamorphic
equivalent of a calcrete type palaeoweathering crust corresponding to that described at
Niinivaara Kaavi Park
a
Proterozoic Svecokarelian rocks
The Svecokarelian rocks can be divided into a few discrete and coherent groups
according to the time and environment of their origin :
Epicontinental rocks : Usually next to the basement there is glassy or subarkose
quartzite whose layers along the contact are discontinuous The true thickness of the
quartzite beds varies from a few metres to only some tens of metres rarely more
Possibly separated by an erosional break the arkose quartzite is partly overlain by silli
manite bearing quartzite conglomerate Rare occurrences of polymictic conglomerate in
the upper part have been located containing several rock types including basement
gneiss and quartzite as pebbles
Calc silicate rocks follow in the upper part composed usually of diopside tremolite
plagioclase commonly together with some biotite or phlogopite There are also amphi
bole schists and amphibolites likely of volcanic origin associated with the bedded calc
silicate rocks Occasional dolomite rock layers have been discovered as well
Outokumpu assemblage : A rock assemblage with the serpentine rock as a common
and linking component an assemblage having certain economic interests Some of the
bodies have been drilled in this area as well Associated rocks in the area are metachert
skarn dolomite rock and black schist
Savo schists : The Savo schists are rather monotonous looking mica schists and mica
gneisses which westwards grade into veined gneisses The primary sedimentary bedding
is particularly well shown in the eastern part of the area but to the west the bed
boundary metamorphic segregation and finally the bed parallel veining obscure the sharp
boundaries Concretions are common and frequently there are graphitic and sulphide
bearing schist intercalates grading into black schist
Synorogenic plutonic rocks : The Kermajarvi granodiorite quartz diorite complex
is the most prominent of the synorogenic intrusions in the region and it occupies a large
area in the southwestern part of the map sheet area The igneous complex postdates the
essential part of the veining of the mica gneiss as shown by the cutting relations In
addition the area includes minor intrusions of a slightly later synorogenic intrusion
which has been tentatively correlated with the Maarianvaara intrusion occurring abund
antly to the north of the Heinavesi area A few dykes of microtonalite have been found
in the northern part and just one in the eastern part of the area
Metamorphic and tectonic features
The mineral assemblages of the mica schist and mica gneiss indicate conditions of the
amphibolite facies of metamorphism during the Svecokarelidic orogeny The usual
composition includes quartz plagioclase biotite and minor muscovite not uncommonly
tiny garnet occasionally sillimanite and very rarely staurolite Cordierite is uncommon
in the schist but abundant in the cordierite anthophyllite rock enclosed in the Outokumpu
assemblage at Petainen IOC Some corundum is occasionally found in the cordierite
anthophyllite rock
Occurring intimately amongst the Svecokarelian rocks the Archaean basement must
have been significantly affected by Svecokarelian metamorphism although this is
mesoscopically observed only within subconformable shear zones
and
The significant and extensive tectonic structures are best explained by Figures
An analogue of the suggested structure dipping westwards has been described in
detail further north e g by Park Bowes
summarized and up dated by Park
Doody
VIITTEET
Aarnisalo J
toim M Punkari
REFERENCES
Satelliittikuvien kaytto kallioperageologiassa Kirjassa
Tahtitieteellinen yhdistys Ursa Helsinki
In : Suomi avaruudesta
Bowes D R ed
The encyclopedia of igneous and metamorphic petrology
Nostrand Reinhold New York
p
Van
Frosterus B ja Wilkman W W
Vuorilajikartan selitys lehti D
yleiskartta :
Geologinen Toimisto Helsinki
s
Joensuu Suomen geologinen
Frosterus B ja Wilkman W W
Vuorilajikartta lehti D
yleiskartta :
Geologinen komissioni Helsinki
Joensuu Suomen geologinen
Gaal G Koistinen T
Mattila E
Tectonics and stratigraphy of the vicinity of Outokumpu
North Karelia Finland Geological Survey of Finland Bull
p
Glumoff T
Outokummun alueen kiilleliuskeista Pro gradu opinnayte
Geologian ja mineralogian osasto
Haapala P
Hackman
:
On serpentine rocks in northern Karelia
V
Kivilajikartan selitys lehti D
Suomen geologinen toimikunta Helsinki
s Turun yliopisto
Bull Comm G ol Finlande
Savonlinna
s
p
Suomen geologinen yleiskartta
Halden N M
Structural metamorphic and igneous history of migmatites in deep levels of a
wrench fault regime Savonranta eastern Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences
Huhma A
a Kallioperakartta
Pre Quaternary rocks
Suomen geologinen kartta
Geological map of Finland :
Lehti
Huhma A
b Kallioperakartta
Pre Quaternary rocks Lehti
men geologinen kartta
Geological map of Finland :
Huhma A
Pre Quaternary rocks Lehti
c Kallioperakartta
Suomen geologinen kartta
Geological map of Finland :
Sheet
Sheet
Sheet
Outokumpu
Kontiolahti Suo
Sivakkavaara
Huhma A
Outokummun Polvijarven ja Sivakkavaaran kartta alueiden kalliopera Summary :
Precambrian rocks of the Outokumpu Polvijarvi lKontiolahtil and Sivakkavaara map sheet areas
Kallioperakartan selitykset
Explanation to the maps of Pre Quaternary rocks Lehdet
Sheets
Outokumpu
Polvijarvi
Sivakkavaara Suomen geologinen kartta
Geological map of
Finland :
s
Huhma A
Finland
Part
Youngest Precambrian dyke rocks in North Karelia East Finland
Huhma A
Huhma M
region Bull Geol Soc Finland
Bull Geol Soc
Contribution to the geology and geochemistry of the Outokumpu
Huhma H
Sm Nd U Pb and Pb Pb isotopic evidence for the origin of the early Proterozoic
p
Svecokarelian crust in Finland Geological Survey of Finland Bull
Koistinen T
Structural evolution of an early Proterozoic strata bound Cu Co Zn deposit
Outokumpu Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences
Koistinen T
geologinen kartta
Pre Quaternary rocks Lehti
Kallioperakartta
Geological map of Finland :
Kontinen A
An early Proterozoic ophiolite
eastern Finland Precambrian Res
Kouvo
Sheet
Heinavesi Suomen
the Jormua mafic ultramafic complex north
Julkaisematon raportti Outokumpu Oy Malminetsinta
Laitakari A
Die Graphitvorkommen in Finnland and ihre Entstehung Geoteknillisia julkaisuja
Geologiska komissionen
N :o
S Geologinen komissioni
Laitakari A
Suomen mineraalien hakemisto
Bull Comm G ol Finlande
s
Index of Finnish minerals with bibliography
Geochemistry of Proterozoic metamorphosed black shales in eastern
Loukola Ruskeeniemi K
Finland with implications for exploration and environmental studies
p Academic dissertation
University of Helsinki Finland Geologian tutkimuskeskus
Marmo J
Kohonen J
Proterozoic lithostratigraphy and sedimentation of Sariola and Jatuli
type rocks in the Nunnanlahti Koli Kaltimo area eastern Finland ; implications for regional basin
evolution models Geological Survey of Finland Bull
p
Outokumpu Finnmines Malminetsinnan syvakairausraportit lehti
Park A F
Sequential development of metamorphic fabric and structural elements in polyphase
deformed serpentinites in the Svecokarelides of eastern Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth
Sciences
Park A F
Nature affinities and significance of metavolcanic rocks in the Outokumpu as
Part I
semblage eastern Finland Bull Geol Soc Finland
Park A F
a A new section through the sub Karelian unconformity at Niinivaara Savo eastern
Finland Bull Geol Soc Finland
Park A F
cambrian Res
b Nature of the early Proterozoic Outokumpu assemblage eastern Finland
Pre
Park A F
Metagabbros metasyenites and related rocks in the Outokumpu assemblage east
Finland Bull Geol Soc Finland
Park A F
Bowes D R
Metamorphosed and deformed pillows from Losomaki : evidence
of subaqueous volcanism in the Outokumpu association eastern Finland Bull Geol Soc Finland
Park A F
Bowes D R
Basement cover relationships during polyphase deformation in
the Svecokarelides of the Kaavi district eastern Finland Trans R Soc of Edinburgh : Earth Sciences
Park A F
Doody J J
Structural styles in the deep levels of an Early Proterozoic foreland
eds
The Early Proterozoic Trans Hudson orogen
thrust belt In: Lewry J F and Stauffer M R
of North America : Geological Association of Canada Special Paper
Rainio H
Geologi
Pohjois Karjalan Salpausselkien aikaiset reunamuodostumajaksot tarvitsevat nimet
mo
Rehtijarvi P
Saastamoinen J
Tectonized actinolite albite rocks from the Outokumpu
district Finland : field and geochemical evidence for mafic extrusive origin Bull geol soc Finland
Treloar P J Koistinen T J
Bowes D R
Metamorphic development of cordierite
amphibole rocks and mica schists in the vicinity of Outokumpu ore deposit Finland Trans R Soc of
Edinburgh : Earth Sciences
Triistedt
S
Die Erzlagerstatten von Pitkaranta am Ladoga See Bull Comm G ol Finlande
Ward P
Kohonen J
Structural provinces and style in the Proterozoic of North Karelia :
Preliminary correlations and discussion Geological Survey of Finland Special Paper
Wegmann C E
Vesasalo A
p
Wilkman
I :
Uher die Tektonik der jdngeren Faltung in Ostfinnland Fennia
Talc schists and soapstone occurrences of Finland
W W
Kivilajikartan selitys lehti C
Suomen geologinen toimikunta
s
Kuopio
n :o
Bull Comm G ol Finlande
Suomen geologinen yleiskartta
Vuollo J and Piirainen T
Mineralogical evidence for an ophiolite from the Outokumpu
serpentinites in North Karelia Finland Bull Geol Soc Finland
Vayrynen H
s
Suomen kalliopera Sen synty ja geologinen kehitys Otava Tiedekirjasto n :o
II
:
B
D
A
C
ja I :
karttojen lehtijaot joita on kaytetty
paikanmaarityksiin tekstissa kuvissa ja taulukoissa
Division of the :
and :
maps used for location
of observations in the text and in the figure and table captions
Julkaistut kallioperakartat
:
Published maps of pre Quaternary rocks
[
Signilskar
Lagskar
Mariehamn
Kokar
Foglo
Geta
Hullberga
Kumlinge
Uto
Korppoo
Noto
Nagu
Inio
Vehmaa
Rauma
Korsnas
Vexala
Ropi
Hanko
Pernio
Jussaro
Tammisaari
]
Salo
Marttila
Suomusjarvi
Somero
Makiluoto
Siuntio
Helsinki
Karkkila
Kerava
Riihimaki
Loimaa
Huittinen
Forssa
Toijala
Vammala
Ikaalinen
Ikaalinen
Tampere
Viljakkala Teisko
Hameenlinna
Valkeakoski
Kark la
Lammi
Kangasala
Orivesi
Padasjoki
Kaipola
Kuru
Virrat
Jalasjarvi
Seinajoki
Seinajoki
Alavus
Kuortane
Mantt
Keuruu
:
ja selitykset
Tilapaiskartta [ ]
and explanations
Temporary map[
Ahtari
Alajarvi
Evijarvi
Pietarsaari
Kokkola
Kaustinen
Kannus
Perho
Kinnula
Lestijarvi
Sievi
Reisjarvi
Nivala
Kalajoki
Ylivieska
Pyhajoki
Haapavesi
Vihanti
Raahe
Paavola
Haukipudas
Kemi
Karunki
Simo
Runkaus
Kolari
Kihlanki
Muonio
Kurtakko
Kittila
Pellinki
Porvoo
Lapinjarvi
Kotka
Karhula
Haapasaari
Hamina
Vaalimaa
Lahti
Heinola
Kouvola
Vuohijarvi
Sysma
Joutsa
Mantyharju
Hirvensalmi
Luumaki
Savitaipale
Ylamaa
Lappeenranta
Ristiina
Mikkeli
Sulkava
Karttula
Haukivuori
Pieksamaki
Rantasalmi
Varkaus
Julkaisuja myy Publications may be purchased at :
Geologian tutkimuskeskus GTK
Julkaisumyynti
Espoo
Karttakeskus
PL
Helsinki
]
Viitasaari
Pihtipudas
Vesanto
Pielavesi
Pyhajarvi
Karsamaki
Kiuruvesi
Lapinlahti
Nilsia
Iisalmi
Oulujoki
Sanginkyla
Sotkamo
Paltamo
Puolanka
Hyrynsalmi
Kiiminki
Jonku
Rytinki
Loukusa
Pelkosenniemi
Kursu
Vuotostunturi
Sodankyla
Sattanen
Peurasuvanto
Savukoski
Imatra
Virmutjoki
Lohilahti
Parikkala
Punkaharju
Kerimaki
Raakkyla
Heinavesi
Outokumpu
Joensuu
Kontiolahti
Kitee
Tohmajarvi
Kiihtelysvaara
Eno
Oskajarvi
Ilomantsi
Sivakkavaara
Puukari
Ontojoki
Hiisijarvi
Kuhmo
Lentiira
Moisiovaara
Ala Vuokki
Vasarapera
Kuusamo
Rukatunturi
Salla
°
L
®
°
A
°
°
°
u
°
WON
WO
®
N
®
SU
N
°
o
°
I
°
°
Karttalehtijako
Map division
:
:
ISBN

Similar documents

lukuisia artisteja

lukuisia artisteja Kuopiolainen vaihtoehtoyhtye Neufvoin suuntaa kesäkuussa kaksiviikkoiselle Euroopan kiertueelle. Maalailevien maisemien ja eeppisten tunnelmien syvyyksissä viihtyvä yhtye Maalailevien maisemien ja ...

More information

Arkeeinen kallioperä - Suomen Geologinen Seura

Arkeeinen kallioperä - Suomen Geologinen Seura ja proterotsooisten) muutosprosessien peit110 • A R K E E I N E N

More information