Donatorer” 1917–2007 - Stiftelsen för Åbo Akademi

Transcription

Donatorer” 1917–2007 - Stiftelsen för Åbo Akademi
Stiftelsen för Åbo Akademi
1917-2007
Jubileumsutställningen ”Donatorer”
Juhlanäyttely “Lahjoittajat”
1
Stiftelsen för Åbo Akademi 1917-2007
Jubileumsutställning ”Donatorer”
Åbo : Arken, 13.9–5.10. 2007
Vasa: Academill, 25.10–7.11.2007
Helsingfors: G-18, 15.11–28.11.2007
Mariehamn: Stadsbiblioteket, 4.12–19.12.2007
Avsikten med jubileumsutställningen “Donatorer” var att uppmärksamma och hedra Stiftelsens för Åbo
Akademi välgörare under dess 90-åriga historia. Ett hundratal donatorer presenterades i ord och bild. Det digra
materialet har nu sammanställts till en katalog med texter som baserar sig på utställningsmaterialet. Katalogen har
kompletterats med en förteckning över fonderna. Texterna i katalogen finns även översatta till finska.
Utställningen och katalogen presenterar och ger ett ansikte åt endast en bråkdel av donatorerna. Avsikten är
att med urvalet lyfta fram den tidsmässiga och geografiska mångfalden. Gemensamt för alla donatorer är ett
brinnande intresse för att dels grunda Åbo Akademi, dels stödja och främja dess verksamhet. Intresset och stödet
för ett svenskspråkigt universitet var redan från början geografiskt spritt. Därför visades utställningen även i Vasa,
Helsingfors och Mariehamn.
I samband med Åbo Akademis jubileumsår 2008 kan utställningen beses än en gång, nu kompletterad med inslag
av Åbo Akademis egen historia. Utställningen är öppen under december 2008 i Observatoriet.
I arbetsgruppen för jubileumsutställningen ingick skattmästare Kjell Sundström, intendent Ulrika Grägg, kamrer
Christina Montin, förvaltningsdirektör Roger Broo, byråchef Johan Nikula och
informationschef Thurid Eriksson, layout affischer och katalog Juha Lukala.
Stiftelsen för Åbo Akademi 1917-2007
Juhlanäyttely “Lahjoittajat”
Turku: Arken, 13.9–5.10. 2007
Vaasa: Academill, 25.10–7.11.2007
Helsinki: G-18, 15.11–28.11.2007
Maarianhamina: Kaupunginkirjasto, 4.12–19.12.2007
”Lahjoittajat”-juhlanäyttelyn tarkoituksena oli huomioida ja kunnioittaa Stiftelsen för Åbo Akademin
hyväntekijöitä sen 90-vuotisen historian ajalta. Satakunta lahjoittajaa esiteltiin sanoin ja kuvin. Laaja aineisto on
nyt koottu tekstein varustetuksi luetteloksi, joka perustuu näyttelyaineistoon. Luetteloa on täydennetty
rahastojen luettelolla. Luettelon tekstit löytyvät myös suomenkielisenä käännöksenä.
Näyttely ja luettelo esittelevät ja antavat kasvot vain murto-osalle lahjoittajista. Tarkoituksena on valikoiden
korostaa sen moni-ilmeisyyttä ajallisesti ja maantieteellisesti. Kaikille lahjoittajille on yhteistä heidän palava
kiinnostuksensa toisaalta Åbo Akademin perustamiseen, toisaalta sen toiminnan tukemiseen ja edistämiseen. Jo
alusta alkaen kiinnostus ruotsinkielistä yliopistoa ja sen tukemista kohtaan on ollut maantieteellisesti laaja-alaista.
Siksi näyttely oli esillä myös Vaasassa, Helsingissä ja Maarianhaminassa.
Näyttelyyn voi tutustua Åbo Akademin 2008 -juhlavuoden yhteydessä vielä kerran, nyt täydennettynä Åbo
Akademin oman historian tapahtumilla. Näyttely on avoinna joulukuussa Tähtitornissa.
Juhlanäyttelyn työryhmään kuuluivat
Toimitusjohtaja Kjell Sundström, intendentti Ulrika Grägg, kamreeri Christina Montin, hallintojohtaja
Roger Broo, toimistopäällikkö Johan Nikula ja
tiedotuspäällikkö Thurid Eriksson.
Näyttelyn planssit ja katalogin layout, Juha Lukala.
Domvillan, Gezeliusgatan 2, Ellen och Magnus Dahlströms privata hem, testamenterades 1923 till Stiftelsen för Åbo Akademi. Inrymmer
idag de rättsvetenskapliga ämnena. Foto/valokuva: ÅABbs.
Domvillan, Gezeliuksenkatu 2. Ellen ja Magnus Dahlströmin yksityiskoti, testamentattiin 1923 Stiftelsen för Åbo Akademille. Tänä
päivänä siihen on sijoitettuna oikeustieteen aine.
De trettiofem engagerade personer som för nittio år sedan skapade en stiftelse ”för att grunda och
upprätthålla en högskola i Åbo med svenskt undervisningsspråk under namn av Åbo Akademi” kunde
knappast ens i sina vildaste fantasier ana vilken fantastisk utveckling de satte igång. Den stiftelse som
kom till under Storfurstendömets sista månader stöder i dag ett starkt svenskt universitet ”under namn
av Åbo Akademi ” i EU-landet Finland, med sju fakulteter, 8000 studerande och 1200 anställda och en
omfattande internationell verksamhet.
4
Efter sextiofyra år tog staten över huvudansvaret för vad som skapats och fram till dess verkat på
basen av enskilda initiativ. Men ännu i dag har Stiftelsen för Åbo Akademi, också genom ett avtal med
staten, som sin uppgift just att stöda och främja det universitet som våra stiftare lade grunden för.
Med denna utställning vill Stiftelsen för Åbo Akademi hedra alla de många donatorer, aktivister,
sammanslutningar och företag fram till vår tid, utan vilkas donationer och andra hängivna insatser Åbo
Akademi inte vore det fina universitet vi ser i dag.
Utställningen visar bland mycket annat att Akademin har haft ett brett stöd. Det syns i att
Stiftelsen fått ta emot stora donationer lika väl som många enskilda bidrag. Ibland har avsikten varit att
främja Akademins allmänna strävanden, ibland noggrant definierade syften. Olika exempel på detta ser
vi också från våra dagar.
Redan från början fanns intresse och stöd för Akademin långt utanför Åbo, inom hela
Svenskfinland och också utom landets gränser. Akademin själv har utvidgat sitt geografiska revir, bl.a.
med två fakulteter i Vasa och permanent utbildning också i Jakobstad.
Det är en utveckling som akademistiftelsen ekonomiskt önskat främja, liksom det färska,
nyskapande beslutet att engagera sig i yrkeshögskolverksamheten genom yrkeshögskolan Novia, som 2008 inleder sin verksamhet i Österbotten, Västra Nyland och Åboland, nittio år
efter Akademins tillkomst.
I dagens globala värld kräver forskning och utbildning ständigt växande resurser. Stiftelsen för
Åbo Akademi känner stort ansvar för att också i framtiden kunna stöda Åbo Akademi i den utvecklingen.
Här finns fortsatt en viktig roll och spännande möjlighet för alla dem som i dag vill följa våra donatorers
och gynnares exempel.
Christoffer Taxell
Stiftelsen för Åbo Akademi
Styrelsens ordförande
5
Stiftelsens styrelse sammanträder hemma hos Ernst Dahlström. Från vänster Ernst Grönblom, Alfred Jacobsson, August Juselius, Ernst
Dahlström, Josef Lönnblad, Lennart Kurtén, Magnus Dahlström.Foto/valokuva: ÅABbs.
Säätiön hallitus koolla Ernst Dahlströmin luona. Vasemmalta Ernst Grönblom, Alfred Jacobsson, August Juselius, Ernst Dahlström, Josef
Lönnblad, Lennart Kurtén, Magnus Dahlström.
Stiftelsen för Åbo Akademi
Efter flera enskilda stordonationer inriktades
strävandena in på att återskapa Åbo Akademi.
En Akademikommitté grundades år 1908, som
anordnade populärvetenskapliga föreläsningar,
sommarkurser, gav ut en vetenskaplig skriftserie
och grundade ett vetenskapligt bibliotek.
Åbodonatorerna
Bland svenskarna i Åbo blev resandet av Per
Brahestoden inledningen till en målmedveten
medelsinsamling kring det svenska kulturarvet.
6
ekonomisk bemärkelse. Stiftelsen fick nya stadgar
och dess roll blev nu att förvalta sitt kapital, ställa
byggnader till Akademins förfogande och i
övrigt stöda Akademin och dess verksamhet.
Grundandet av Stiftelsen för Åbo Akademi
Akademikommittén beslöt den 18 juni 1917 att
man skulle bilda en Stiftelse för Åbo Akademi.
Avkastningen av det donerade kapitalet skulle
användas för grundandet och upprätthållandet
av en högskola i Åbo med svenska som
undervisningsspråk under namn av Åbo Akademi.
Åbo Akademi inledde sin undervisningsverksamhet
i början av vårterminen 1919.
Styrelsens ordförande
1917–2007
Ernst Dahlström
Magnus Dahlström
Josef Lönnblad
Axel Ålenius
Eric Dahlström
Emil Sarlin
Amos Anderson
Ralf Törngren
Erik Sarlin
Tor-Erik Lassenius
Carl Olof Tallgren
Stig Stendahl
Christoffer Taxell
Att driva ett privat universitet
Handelshuset C.M. Dahlströms kontor vid
Auragatan 1 blev Stiftelsens centralpunkt. För
Akademins verksamhet övertog Stiftelsen ett antal
gårdar kring Domkyrkan. Biblioteket, de museala
och vetenskapliga samlingarna samt museerna
byggdes upp. År 1931 anställdes en ordinarie
skattmästare med uppgift att förvalta Stiftelsens
medel.
Staten träder in
Stiftelsen fick efter krigen, då akademin
växte, allt svårare att gå i land med sin
uppgift. År 1950 var man efter stor tvekan
tvungen att anhålla om statsunderstöd för
Handelshögskolan vilket beviljades från
följande år. Från 1954 erhöll Stiftelsen
statsunderstöd också för Akademin. En lag
om statsunderstöd antogs år 1963. År 1970
uppgick statsbidraget till 75%.
1917–1923
1923–1924
1924–1931
1931–1934
1934–1943
1943–1948
1948–1958
1958–1961
1961–1970
1970–1981
1982–1997
1998–2002
2003–
Skattmästare
1917–2007
Magnus Dahlström
Carl-Johan Dahlström
Ralf Törngren
Tor-Erik Lassenius
Carl Olof Tallgren
John Lagström
Caj-Gunnar Lindström
Kjell Sundström
Stiftelsens roll efter förstatligandet av Åbo
Akademi 1981
Stiftelsen och Åbo Akademi skildes vid
förstatligandet från varandra i juridisk och
7
1917–1924
1924–1931
1931–1948
1943–1963
1965–1973
1974–1992
1993–2005
2005–
Ernst Dahlström (1846–1924) och Rosina f. Julin (1853–1924). Foto/valokuva: ÅABbs.
Stordonatorer
Ernst Dahlström och Rosina f. Julin
Magnus Dahlström och Ellen f. Julin
Ernst och Magnus Dahlström var bröder och deras
hustrur var systrar. Bägge syskonparen hörde till
en förmögen släktgrupp av industriidkare och
handelsmän i Åbo. Deras ekonomiska intressen
breddades efterhand till att omfatta pappersbruk
och ångsågar, bryggerier, sockerbruk, textil- och
järnindustri, rederier samt försäkringsbolag.
Ernst Dahlström deltog i flera lantdagar. I Åbo
märks familjerna bäst genom donationen av Åbo
konstmuseum till Åbo stad men brödernas insats
för Åbo Akademi är i en klass för sig. Det var
genom deras målmedvetenhet och starka vilja
som Åbo Akademi blev ett flerfakultetsuniversitet
och inte en praktisk högskola inriktad på teknik
och handel. Deras donationer var centrala för
grundandet av de tre första fakulteterna. Vid
Stiftelsens tillkomst och under dess första tid
var de mycket inflytelserika såsom också Ernsts
båda söner. Båda familjerna skänkte sina hem till
Akademin. Ellen Dahlström tog initiativet till att en
professur inrättades för Alma Söderhjelm.
8
Henning von Rettig (1866–1924) och Anna f. von Horn (1872–1953). Foto/valokuva: ÅABbs.
Henning von Rettig (1886–1924)
och Anna f. von Horn (1872–1953)
Hans von Rettig (1894–1979)
med dottern Marianne
Paul Ståhlström (1887–1972)
och Dea f. von Rettig (1897–1941)
med dottern Margareta (f. 1929)
Rettig intresserade sig för sjöfart och verkade
inom flera rederier. Henning, Anna och Hans
von Rettig gjorde alla tre insatser för Stiftelsens
för Åbo Akademi tillkomst och förvaltning. Av
den Rettigska släktens donationer till Akademin
framstår Anna von Rettigs donation för grundande
av den teologiska fakulteten som den främsta.
Sonen Hans byggde på denna donation och
stödde också den sjöhistoriska verksamheten vid
Akademin. De Ståhlströmska donationerna har
getts för Åbo Akademis allmänna syften.
Familjen von Rettigs förmögenhet grundade
sig på tobakstillverkningen i P.C. Rettig & Co,
senare även Ph.U. Strengberg. Särskilt Hans von
9
Gertrud Branders f. Ljungborg (1870–1959) med dotter Else
Branders som barn (1901–1997). Foto/valokuva: ÅABbs.
Gertrud Branders o.s. Ljungborg (1879-1959) pienen Else Branders
-tyttärensä kanssa.
Gösta Branders (1869–1955). Foto/valokuva: ÅABbs.
Gösta Branders och Gertrud f. Ljungborg
med dottern Else
Gösta Branders livsverk kretsade kring böcker. Han
byggde upp och ledde Akademiska bokhandeln
och initierade en stor insamling av böcker. Genom
hans insats och ekonomiska stöd fick Akademin
aktier i Biskopsgatan 14 och bygget av Boktornet
finansierat. Makarna Branders har också donerat
medel för biblioteket och för Åbo Akademis
allmänna behov. Dottern Else var sjuksköterska
och delade föräldrarnas intresse för böcker. Hon
arbetade som sjukhusbibliotekarie vid Röda Korsets
sjukhus i Helsingfors. Else Branders donation från
år 1997 hör till en av de största genom tiderna.
10
Amos Anderson (1878–1961). Foto/valokuva: ÅABbs.
Tor Nessling (1901–1971). Foto/valokuva: Maj ja Tor Nesslingin
säätiö.
Amos Anderson
Tor Nessling
Amos Anderson kom från Kimito men gjorde
sina största livsinsatser i Helsingfors. Hans
affärsverksamhet omfattade bl.a. Tilgmanns
tryckeri Ab, Stockmann Ab, Helsingfors Aktiebank
och Försäkringsaktiebolaget Kaleva medan hans
journalistiska intresse kretsade kring Mercator och
Hufvudstadsbladet. Hans insatser var avgörande
för tillkomsten av Finlands Rom-institut i Villa
Lante. Han instiftade Föreningen Konstsamfundet
för kulturella syften. Han var medlem i Stiftelsens
styrelse och dess ordförande 1948–1958. Akademin
fick betydande bidrag för Chemicum och Kårhuset.
Han grundade även Stiftelsen Akademiska Fonden
i Stockholm som understöder Stiftelsens för Åbo
Akademi ändamål.
Tor Nessling grundade år 1931 lastbilsfabriken
Suomen Autoteollisuus (senare Sisu-Auto),
vars verkställande direktör han var 1932–1970.
Företaget utvecklades under hans ledning från en
anspråkslös monteringsfabrik till ett storföretag.
Han innehade flera förtroendeuppdrag i tekniska
föreningar och företag, t.ex. Tekniska föreningen
i Finland och Förenta nationernas tekniska
hjälporganisation i Finland. Han donerade medel
för Stiftelsens för Åbo Akademi allmänna syften.
11
Konsul Alfred Jacobsson (1841–1931). Foto/valokuva: museet ”Ett
Hem”.
Hélène Jacobsson (1854–1928). Foto/valokuva: museet ”Ett Hem”.
Museisamlingar
Av tradition har universitet ofta ägt och förvaltat
samlingar av olika slag. Med tillkomsten av Åbo
Akademi blev det naturligt att enskilda donatorer,
enligt utländsk förebild, donerade konst och
konstföremål, mynt, medaljer och andra samlingar
till Akademin.
myntsamlingen utgörs av hovrättsrådet George
Granfelts donation och lektor Gustaf Cygnæus´
samling. Apotekaren Julius Anderssons samling
av finska händelse- och personmedaljer lade
grunden till en Fennica-medaljsamling. Ryska
ordnar, medaljer och utmärkelsetecken erhölls av
konsul Eric Oscar Wikeström. Sedan år 1987 är
samlingen deponerad i Åbo landskapsmuseum,
där en ny permanent basutställning i Historiska
museet, i Åbo slotts förborg, tillkom år 1997.
Åbo Akademis mynt- och medaljsamling
Redan år 1918 formgav skulptören Gerda Qvist
en medalj till minne av invigningen. Grunden till
12
Museet ”Ett Hem”
Stiftelsens konstsamling
Konsul Alfred Jacobsson och hans hustru Hélène
donerade sitt hem med lösöre till Stiftelsen för
Åbo Akademi 1928 ”för att vittna om livet i en
högreståndsmiljö vid sekelskiftet”. Deras hem,
ursprungligen inrymt i ett tvåvåningsstenhus på
Tavastgatan 30, skulle bevaras som museet ”Ett
Hem” och vara öppet för allmänheten. I museet,
som idag finns på Biskopsgatan 14, ingår samlingar
av inhemsk sekelskifteskonst, möbler, ryor, tenn,
glas och porslin.
Samlingens historia går tillbaka till de porträtt som gjordes
av de första akademianställda på 1920-talet. Samlingen
utvidgas löpande av donationer och nyförvärvade
porträtt. Samlingen består till största delen av porträtt och
tyngdpunkten på de övriga konstverken ligger för övrigt
på inhemsk konst från 1800- och 1900-talen. Till de
större konstdonationerna hör bl.a. J.W. Brummers, Karin
Spoofs, Karin Allardt-Ekelunds, Eugenie Forss-Michaels,
Inga Schröders, Ebba Aschans, Ingrid Krohns och Bo
Hjelts donationer.
Interiörbild från konsistoriesalen. Möbler och antikviteter från den Brummerska donationen i slutet av 1940-talet. Porträtten från vänster:
Karl Gustav Söderholm, kansler för Åbo Akademi 1933–41, friherre Rabbe Axel Wrede kansler under åren 1918–1930, Edward Westermarck,
professor och rektor vid Åbo Akademi 1918–1921. Foto/valokuva: ÅABbs.
Interiöörikuva konsistorisalista. Huonekalut ja antiikkiesineet Brummerin lahjoituksesta 1940-luvun lopulta. Muotokuvat vasemmalta: Karl
Gustav Söderholm, Åbo Akademin kansleri 1933–41, vapaaherra Rabbe Axel Wrede kansleri vuosina 1918–1930, Edward Westermarck,
Åbo Akademin professori ja rehtori 1918–1921.
13
Geologiska samlingarna
Geologin var en av fyra naturvetenskapliga ämnen
i den nybildade matematisk-naturvetenskapliga
fakulteten år 1918. Redan tidigt skapades en
bergartssamling för undervisning och forskning.
Samlingen har under årens lopp vuxit via donationer
och insamlingsverksamhet. Idag omfattar
samlingen uppskattningsvis ca 15 000 bergarts- och
mineralprover främst från Fennoskandien. Goda
exemplar av sällsynta mineraler från pegmatiterna
i Kimito och kalkstensfyndigheterna i Pargas kan
nämnas bland samlingens rariteter.
Biologiska samlingarna
Biologiska samlingarna har uppkommit via
donationer av ca 150 amatör- och yrkesbiologer
varav de första donationerna mottogs i början av
1920-talet. Största delen av materialet är insamlat
i början av 1900-talet, en del dock redan på 1800talet. Justus Montell var under åren 1930–1954
intendent för samlingarna och lade grunden till
samlingarnas uppordning och katalogisering.
Samlingarna utökades väsentligt via hans eget
insamlingsarbete. De biologiska samlingarna
omfattar idag ca 200 000 växter, 140 000 insekter,
12 000 fåglar och ägg, 21 000 svampar samt ca
8 000 exemplar av lavar och mossor. Idag är det
främst svampsamlingarna som ökar i antal.
Justus Montell, intendent för de biologiska samlingarna 1930–
1954. Foto/valokuva: ÅABbs.
Justus Montell, biologisten kokoelmien intendentti 1930–1954.
14
Sven Andersson, intendent för Sjöhistoriska museet 1936–1970. Fotograferad i det dåvarande museets utrymmen på Gezeliusgatan 2 (1959).
Foto: Sjöhistoriska samlingarna.
Sven Andersson, merihistoriallisen museon intendentti 1936–1970. Kuvattuna silloisen museon tiloissa Gezeliuksenkatu 2:ssa (1959).
Valokuva Merihistorialliset kokoelmat.
Sjöhistoriska samlingarna
År 1936 grundades Sjöhistoriska museet vid Åbo
Akademi som det första sjöfartsmuseet i Finland.
Efter drygt 70 år omfattar de sjöhistoriska
samlingarna ca 1 500 föremål – bl.a. marinmålningar,
allmogebåtar,
fartygsmodeller,
rederiflaggor,
navigationsinstrument, skeppsdagböcker, rederioch bolagsarkiv, fotografier, sjökortssamlingar, båt-
och fartygsritningar, intervjuer och uppmätningar.
Tremastbarken Sigyn förvaltas sedan 1994 av
Stiftelsen för museifartyget Sigyn som grundades
av Stiftelsen för Åbo Akademi och Åbo stad.
Föremålen är deponerade i Forum Marinum, som
är ett riksomfattande museum för sjöfartshistoria.
15
Åbo Akademis bildsamlingar
Bildsamlingarna, grundade 1911 av Åbo Nation
vid Kejserliga Alexandersuniversitetet i Helsingfors,
är ett av Finlands äldsta kulturhistoriska bildarkiv.
Den ursprungliga samlingen överlämnades 1919
till Åbo Akademi och underställdes det akademiska
biblioteket. Bildmaterialet, ca 630 000 enheter,
har donerats av finlandssvenska familjer, vilket
ger Åbo Akademis bildsamlingar en prägel av
finlandssvenskt bildarkiv. Samlingen innehåller
bl.a. fotografier, negativ, diabilder, konstverk och
föremål.
Fil.kand. Ann-Sofi Nordman, föreståndare för bildsamlingarna.
Bilden tagen på 1960-talet. Foto/valokuva: ÅABbs.
FK Ann-Sofi Nordman, kuvakokoelmien hoitaja. Kuva otettu
1960-luvulla.
Handskriftsavdelningen vid Åbo Akademis bibliotek
Raritetssamlingarna vid Åbo Akademis bibliotek
På Handskriftsavdelningen finns en av Finlands
största samlingar av privata personers arkiv.
Det mesta av materialet har anknytning till
Svenskfinland. Utöver personarkiv finns gårds-,
företags- och föreningsarkiv. De flesta arkiven är
från 1800- och 1900-talen. Bland arkivbildarna
finns författare, bl.a. Jörn Donner, Lars Huldén,
Tove Jansson, konstnärer, t.ex. Helene Schjerfbeck,
vetenskapsmän, politiker, präster och militärer.
Bokgåvor från Svenskfinland har haft en central
roll vid uppbyggandet av bibliotekets samlingar.
Gåvorna omfattar både vetenskapliga arbeten och
populärlitteratur, som är ett viktigt källmaterial
för forskningen. Av hundratusentals bokgåvor
hör 40–50 000 volymer till raritetssamlingarna,
med böcker från 1400-talet till 1830: inkunabler,
forskar- och herrgårdsbibliotek, m.m.
16
Arkivrummet i Sibeliusmuseet, Biskopsgatan 15. Vid bordet Alfhild Forslin och Otto Andersson, stående John Rosas. Foto/valokuva:
Sibeliusmuseum.
Sibeliusmuseon arkistohuone. Piispankatu 15. Pöydän ääressä Alfhild Forslin ja Otto Andersson, seisomassa John Rosas.
Sibeliusmuseets samlingar
Instrumentsamlingarna utgörs främst av de
donationer som skeppsredaren Curt Mattson och
professor Otto Andersson gjorde på 1920-talet.
Samlingarna omfattar idag över 1500 instrument,
varav ca 300 är utställda. Musikhistoriska arkivet
innehåller samlingar och arkiv efter privatpersoner,
musikorganisationer, körer och orkestrar bl.a.
manuskript, musikalier i handskrift och tryck,
ljudinspelningar, pressklipp, brev, uppteckningar
och fotografier. I Sibelius-samlingen ingår flera
manuskript och unika handskrifter, ca 3000 tryckta
noter, brevväxling och konsertprogram, pressklipp
och artiklar om Jean Sibelius.
17
Teaterhuset i Åbo
Åbo Svenska teater. Foto/valokuva: ÅABbs. Turun Ruotsalainen Teatteri.
18
Teaterhustomten
En ny brand
Teaterledaren Carl Gustaf Bonuvier byggde år
1815 på egen bekostnad landets första teaterhus
vid Nytorget/Salutorget i Åbo. Platser fanns för
700 personer. Huset brann ned år 1827.
Teaterhuset brann år 1881 så illa att endast de yttre
murarna stod kvar. Det renoverades enligt von
Heidekens ritningar. Salong, scen och fasad fick
sin nuvarande utformning. Åbo stads vapen sattes
upp i prosceniet.
Efter stadsbranden 1827
Svenska inhemska teatern
År 1832 lät kommerserådet Abraham Kingelin på
samma plats bygga en tillfällig teaterbyggnad i trä
med plats för 400 personer. På huset sattes upp en
skylt ”Här visas konster”.
Den första inhemska svenskspråkiga teatern
grundades 1894 i Åbo under namnet Svenska
inhemska teatern. Salongens konstnärliga
utsmyckning
målades
av
den
svenske
dekorationsmålaren Carl Gustaf Wetterstrand år
1897. Litet senare skaffades takkronan och ridån.
Trapporna från aulan upp till första raden byggdes.
Åskådarplatserna vid stora scenen är ca 300.
Teaterhuset
För nybygget bildades ett teaterhusbolag, som köpte
teaterhustomten. Teaterhuset byggdes 1837–1839
i sten enligt planritningar av stadsarkitekten Pehr
Johan Gylich och fasadritningar av intendenten
Carl Ludvig Engel. Salongen rymde 550 personer.
En svensk teater
Stiftelsen för Åbo Akademi erhöll åren 1917–1918
flertalet aktierna i teaterbolaget genom en donation
som syftade till att den svenska scenkonsten inte
skulle ”varda husvill på denna ort ”. År 1919
ändrades teaterns namn till Åbo svenska teater.
Moderniseringen
Teaterhuset moderniserades av stadsarkitekten
Carl J. von Heideken enligt modell från Nya
teatern i Helsingfors och invigdes år 1866. Antalet
åskådarplatser utökades, tekniska förbättringar
gjordes och huset byggdes ut.
Teatergården i vår tid
Fastigheten ägs sedan 1967 helt och hållet av
Stiftelsen för Åbo Akademi. Gården ingår sedan
år 1989 i det affärscentrum som omfattar hela
kvarteret. Sedan 2005 står huset stadigt på nya
pålar.
19
Kvinnliga donatorer
Lotten och Hanna Dahlströms fond
Till förmån för Åbo Akademis bildsamlingar.
Kvinnliga donatorer har redan från början haft en
central roll bland Stiftelsens donatorer, dock ofta
som bakgrundsfigurer till sina män. Nedanstående
urval visar att kvinnor som självständiga donatorer
ofta har en sak gemensamt, de är yrkesarbetande
och självförsörjande.
Maria Castréns fond
För användning enligt eget beslut.
Lotten (1871–1955) och Johanna (Hanna) (1874–1961)
Dahlström tillsammans med sin bror Svante Dahlström. Foto/
valokuva: ÅABbs.
Lotten (1871–1955) ja Johanna (Hanna) (1874–1961) Dahlström
veljensä Svante Dahlströmin kanssa.
Lotten och Johanna (Hanna) Dahlström var systrar
till professor Fabian Dahlstöm. Lotten Dahlström
arbetade som bildsamlingarnas första intendent
i 33 år. Vid bildsamlingarna gjorde hon många
dyrbara fynd och räddade ett stort bildbestånd
från förstörelse.
Maria Castrén (1871- 1969) Foto/valokuva: Holger Haglunds
samlingar.
Maria Castrén, lektor, director musices, utbildade
sig vid Helsingfors musikinstitut under 1890-talet.
Hon var Finlands första kvinnliga organist med
ordinarie tjänst i Nykarleby församling (1902)
och den första kvinnan i Finland som innehade
ordinarie lektorstjänst i sång och musik vid ett
manligt lärarseminarium. Hon grundade även
Nykarlebynejdens sång- och musikförbund och
var under 27 år den första och enda kvinnliga
medlemmen i stadsfullmäktige i Nykarleby.
Ekonomi, socialpolitik och miljöfrågor hörde till
hennes speciella intresseområden.
Eugenie och Gunnar Forss’ samt
Isolde Seebergs fonder
Allmänt för stiftelsen samt för stipendier åt
studerande vid Humanistiska fakulteten Åbo
Akademi som framgångsrikt bedriver studier i
germansk filologi.
Eugenie Forss-Michael (f. Michael) affärskvinna,
bedrev studier i språk och handel. Arbetade som
Vd för Åbofirman Oy A. Th. Michael Ab, som
hade grundats av hennes far. Hon bedrev även
20
sångstudier och hade ett stort intresse för teater
och kultur. Gift med hovrättsrådet Karl Gunnar
Forss, dotter Isolde Seeberg.
Professor fil.dr. Ester-Margaret von Frenckells
fond
För fortsatt undervisning i teatervetenskap och
teater i allmänhet vid ÅA.
Agnes Lundells fond
För att upprätthålla en juridisk professur.
Ester-Margaret von Frenckell (1890–1974). Foto/valokuva: SLS/
HLA.
Agnes Lundell (1878–1936). Foto/valokuva: ÅABbs.
Ester-Margaret von Frenckell (f. Lindberg) var
uppvuxen i Helsingfors. Hon studerade vid
Helsingfors musikinstitut och doktorerade senare
i teatervetenskap samt undervisade i detsamma vid
Åbo Akademi. Hon var docent i teatervetenskap
vid både Helsingfors universitet och Åbo Akademi
(1961). Hon innehade flere förtroendeuppdrag
bl.a. var hon även medlem av Helsingfors stads
musiknämnd.
Agnes Lundell avlade som första kvinna i Finland
juristexamen år 1906. Först 20 år senare och efter
en lagändring kunde hon fungera som domare.
Hon hade fr.o.m. år 1911 en egen advokatbyrå
i Helsingfors. Hon var även medlem i Unionen
Kvinnosaksförbund i Finland rf. och tog sig gärna
an rättsfall som rörde kvinnor och barn.
21
Eugen Schaumans fond
Stipendium åt finlandssvensk eller rikssvensk
medborgare för rättsvetenskaplig forskning,
juridiska studier.
Makarna Elin och Ernst Schröders fond
För främjande av biokemisk- eller medicinsk
forskning och undervisning.
Inga Schröder var läkare bl.a. i Helsingfors (Maria
sjukhus), Mariehamn och i Åbo. Som läkare vid
Raseborgs tuberkulosdistrikts byrå gjorde hon
betydande insatser för bekämpandet av tuberkulos
i Svenskfinland. Hon upplät också sitt biokemiska
laboratorium i Villa Solaris till Akademin.
Doktor Karin A. Spoofs fond
Allmänt för Stiftelsens ändamål.
Katarina (Karin) Spoof studerade medicin i
Uppsala och Stockholm men avlade sin examen i
Helsingfors. Hon tjänstgjorde på ett flertal orter
bl.a. i Helsingfors och Österbotten och verkade
som läkare vid Folkhälsans barnträdgård. Hon
arbetade även som skolläkare och personalläkare
(Rettig Oy). Hon bedrev egen privatpraktik i Åbo
samt hade ett eget fysikaliskt-terapeutiskt institut.
Som medlem i Åbo stadsfullmäktige deltog hon
i mångskiftande verksamheter och var även en
hängiven kvinnosakskvinna.
Sigrid Schauman (1877–1979). Foto/valokuva: ÅABbs.
Sigrid Schauman var verksam som både konstnär
och konstkritiker. Hon inledde sina studier vid
konstföreningens konstskola i Helsingfors och
fortsatte i Köpenhamn, Italien och Paris. Hon
var en av grundarna av konstnärsgruppen Prisma.
Sigrid Schauman var Eugen Schaumans syster.
22
Läsesalen i huvudbyggnaden. Foto/valokuva: ÅABbs.
Interiööri päärakennuksen lukusalista.
Stipendiefonder
Stiftelsen för Åbo Akademi förvaltar över etthundra
stipendiefonder med en betydande avkastning.
En stor del av fonderna är donationer av
privatpersoner eller företag, andra har tillkommit
genom insamlingar. Gemensamt för de flesta är att
de vill påminna om någon person och stöda Åbo
Akademis studerande eller allmänna verksamhet.
Fondernas syfte framgår bäst av några exempel.
Allmänna syften
Elna och Kalle Tähtinens fond för stipendier åt
mindre bemedlade, begåvade studerande vid alla
fakulteter vid Åbo Akademi (1969). Makarna
Agneta och Carl-Erik Olins fond för stödjande
av forskarstudier (1970). Stipendiaten utses av
Seniorernas råd vid Studentkåren.
23
Affärsliv och industri
Fabian Klingendahls fond från år 1949 för
ekonomstuderandes språkstudier i utlandet.
Företaget Machinery Ab i Åbo gav medel år 1953
till Dagmar och Ferdinand Jacobssons fond. Fonden
stöder ekonomstuderandes studier utomlands.
Tammerfors Drog och Klingendahls trikåfabrik
har bidragit med Tor, Joe och Pentti Borgs
minnesfond år 1971 för farmaceutisk forskning.
År 1987 sänkte Oy E. Sarlin medel till Ab Margit
och Erik Sarlins fond för finskspråkiga ekonomieoch teknologiestuderande som önskar förkovra
sina kunskaper i svenska språket.
Insamlingar
I Sverige insamlades medel till en Jubileumsfond
för Åbo Akademi som år 1968 fyllde 50 år. Fondens
syfte är att främja utbyte mellan forskning i sverige
och forskning vid Åbo Akademi.
Till en avliden sons minne
Fond till minnet av teknologie studerande Reidar
Haglund som stupade på Karelska näset 1944.
Donerad av föräldrarna (1952) för studerande
inom den tekniska utbildningen.
Hembygden
Carolina Hackzells fond, skänkt av hennes barn
(1960). Stipendier till studerande vars far eller mor
har varit medlem i föreningen ”Vi Neristasbor” i
Gamlakarleby.
För en speciell inriktning
Fond för stödande av studier och forskning i
engelska språket, donerad av professorn i engelska
vid Uppsala universitet H.W. Donner (1951).
Hyllningar
Åbo Akademis tidigare rektor och kansler Lars
Erik Taxell hyllades på sin 70- års dag med en
insamling och en fond. Fonden, som instiftades år
1985, främjar forskning med finlandssvensk eller
nordisk inriktning.
Studerande kemist i början av 1920-talet.Foto/valokuva: ÅABbs.
Kemistiopiskelija 1920-luvun alussa
24
Pris
Ur Harry Elvings legat (1944) utdelas priser till årets lärare och årets forskare.
Lisen Häggblom, lektor i matematik,
lärarpristagare ur Harry Elvings legat,
2006. Foto/valokuva: MfÅA.
Lisen Häggblom, matematiikan lehtori, Harry
Elvingin jälkisäädöksen opettajapalkinnon
saaja, 2006.
Mika Lindén, docent i fysikalisk kemi,
tilldelades Per Brahe priset år 2005. Per
Brahe priset utdelas till en yngre lovande
forskare vars fortsatta anknytning till
akademin är synnerligen önskvärd. Foto/
valokuva: MfÅA.
Fia Valtonen, fil.stud., tilldelades Ralf
Törngrenpriset 2006. Priset utdelas till
en person som gjort en väsentlig insats
för utvecklandet av Åbo Akademi eller
Åbo Akademis studentkår. Foto/valokuva:
MfÅA.
Mika Lindén, fysikaalisen kemian dosentti,
Per Brahe -palkinnon saaja vuonna 2005.
Per Brahe -palkinto jaetaan nuorelle
lupaavalle tutkijalle, jonka sitouttaminen
Akademihin on erityisen toivottavaa.
Fia Valtonen, fil.yo., sai Ralf Törngren
-palkinnon 2006. Palkinto annetaan
henkilölle, joka on antanut merkittävän
panoksen Åbo Akademin tai Åbo Akademin
ylioppilaskunnan kehittämiseksi.
25
Donationsprofessurer och institut
För att bredda och fördjupa undervisningen och forskningen har flera donatorer gett medel för en professur.
Stiftelsen och Akademin har hedrat donatorerna genom att namnge professuren efter donatorerna.
Carl Alex. Armfelts professur i statsrätt och folkrätt
Professor Martin Scheinin är en internationellt erkänd expert i
mänskliga rättigheter och folkrätt. Som föreståndare för Institutet
för mänskliga rättigheter leder han forskningsprojekt som berör bl.a.
icke-diskriminering och minoritetsrättigheter, det internationella
samfundets konstitutionella frågor samt handikapperspektiv.
Scheinin leder en nationell forskarskola och ett nordiskt nätverk i
människorättsforskning.
Martin Scheinin. Foto/valokuva: ÅA:s
bildbank.
Dagmar Neuendorff.
Robert Seger.
Foto/valokuva:
Lennart och Hjördis Baumgartners professur i germansk filologi
Traditionellt bedrivs i ämnet tyska en aktiv internationell medeltidsforskning. En ny interkulturell och interdisciplinär utbildningslinje
har introducerats. Bokserien Europäische Kulturen in der
Wirtschaftskommunikation är känd i hela Europa. Professor
Dagmar Neuendorff arbetar internationellt inom området för
medeltidslitteratur, reklam och kontrastiv samtalsanalys.
26
Borgströmska professuren i kemisk teknologi
Professor Dmitry Murzins specialområde innefattar industriell produktframställning via kemiska processer. Det mest centrala forskningsområdet är heterogen katalys. Katalysatorer är kemiska substanser som
påskyndar kemiska reaktioners hastigheter utan att bli konsumerade i
dem. Bl.a. utvecklas bättre katalysatorer för rening av bilavgaser samt
för framställning av kolesterolsänkande och antikarcinogena ämnen.
Dmitry Murzin. Foto/valokuva: Robert
Seger.
J.O.E. Donners professur i engelska språket och litteraturen
Professor Roger D. Sell lyfter fram engelsk litteratur från olika
tidsepoker. Bland de författare han specialiserat sig på kan nämnas
Chaucer, Shakespeare, Fielding, Dickens och Frost. Ett annat intresse
är sambandet mellan litteraturteori och allmän kommunikationsteori.
Sell har bl.a. lett ett storprojekt i barnlitteratur.
Roger D. Sell. Foto/valokuva: Robert
Seger.
27
Ernst och Majken Grönbloms professur i kemi, företrädesvis fysikalisk
kemi
Professor Jarl Rosenholm inledde sin forskarbana kring tvålliknande substansers beteende (self-assembled systems). Efter en
period i Kanada intresserade han sig för fasta material deras förädling
och egenskaper. Han har ett brett kontaktnät inom industrin. Han
leder forskarskolan Material Research. År 2005 erhöll professor
Rosenholms forskargrupp inom området ”Tryckbara funktionella
material” spetsforskningsstatus.
Jarl B. Rosenholm. Foto/valokuva: Robert
Seger.
Feodor Kiseleffs professur i etnologi
Professor Anna-Maria Åström har ägnat sig åt undersökningar av
stadskultur, speciellt småstaden, herrgårdskulturen i östra Finland och
moderna festseder. För närvarande forskar hon bl. a. i efterkrigstidens
urbana kultur, samt hemmiljöer och boende i olika samhällskikt i
Finland.
Anna-Maria Åström. Foto/valokuva: Robert
Seger.
28
Sally och Anders Kramers professur i finska
Professor Urpo Nikannes forskningsinriktning gäller allmän
språkteori. Speciellt har han arbetat med semantik, syntax, lexikonet
och språksystemets förhållande till människans andra kognitiva
förmågor. Nikanne har varit med och utvecklat den teoretiska
modellen konceptuell semantik, vars mål är att komma upp med en
formell integrerad modell om människans olika kognitiva förmågor.
Urpo Nikanne. Foto/valokuva ÅA:s
bildbank.
G.A. Lundenius professur i franska
Professor Meri Larjavaaras kärnintresse är den moderna franskans
strukturer och hur de är kopplade med meningen, d.v.s. syntaxens
och semantikens samspel. Hon koncentrerar sig på empirisk forskning
med konkret material, helst med allmänspråkvetenskapligt perspektiv.
Franskans dokumenterade historia under en lång tidsperiod visar hur
språket utvecklas.
Meri Larjavaara. Foto/valokuva: Robert
Seger.
29
Robert Mattssons professur i musikvetenskap
För tillfället lediganslagen
von Willebrand-Fahlbeckska professuren i demografi med statistik,
särskilt finlandssvenskarnas demografi
Professor Fjalar Finnäs forskar kring den finlandssvenska befolkningsutvecklingen, särskilt de demografiska konsekvenserna av
äktenskap över språkgränsen. Han analyserar parbildningen,
barnens språkregistrering och valet av skolspråk i språkligt blandade
familjer, samt parupplösningar. Finnäs söker även förklaringar till att
finlandssvenskarna är friskare och lever längre än finskspråkiga.
Fjalar Finnäs. Foto/valokuva: Robert
Seger.
Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut
Stiftelsens för Åbo Akademi forskningsinstitut, grundat av
Stiftelsens för Åbo Akademi delegation 12.06.1972. Verksamheten
stöder sig på ett flertal donationer bl.a. Signe Ahlboms fond,
Ebba och Tor G. Aschans fond, Anne Marie och Ingrid Krohns
fond, Makarna Ruth Margit och Gustaf Adolf Tenléns fond.
Institutet stöder vetenskaplig forskning, utdelar forskarstipendier
och tillhandahåller arbetsrum för stipendiater med anknytning
till Åbo Akademi. Sedan 1998 har institutet en på tre år utsedd
forskningschef. Professor Tapio Westerlund forskade 1998-2002 i
metoder för att lösa process- och produktionsoptimeringsproblem
med hjälp av matematisk programmering. Professor Max Engman
forskade 2003-2006 i komparativ historia och professor Ari Ivaska
forskar 2006-2009 i utveckling av intelligenta material för kemisk
analytik.
30
Humanisticum, Biskopsgatan 13, Rosina och Ernst Dahlströms hem. Testamenterat till Stiftelsen för Åbo Akademi 1924. Inrymmer idag Stiftelsens forskningsinstitut,
Donnerska institutet och Steinerbiblioteket. Foto/valokuva: ÅABbs.
Humanisticum, Piispankatu 13, Rosina ja Ernst Dahlströmin yksityiskoti, testamentattiin Stiftelsen för Åbo Akademille 1924. Talossa sijaitsee nykyisin Säätiön
tutkimusinstituutti, Donnerska institutet ja Steinerkirjasto.
31
Uno Donner (1872–1958) och Olly f.
Sinebrychoff (1881–1956). Foto/valokuva:
ÅABbs.
utgav prosa- och lyrikverk. Uno Donner var
amatörmålare, diplomingenjör och verksam
inom industrin. Ägnade sig senare åt jordbruk i
Sverige och Finland, bodde på Gerknäs gård i Lojo
fram till 1944. Paret kom i början av 1910-talet
i kontakt med antroposofin och Rudolf Steiner.
1923 grundade Uno Donner ”Antroposofiska
sällskapet i Finland”.
Donnerska institutet
Donnerska institutet för religionshistorisk och
kulturhistorisk forskning grundat 1959 med medel
donerade av Olly och Uno Donner. Institutet
upprätthåller ett vetenskapligt specialbibliotek,
stöder forskning inom institutets område
genom stipendier, samt anordnar kongresser
och seminarier. Olly Donner, författarinna,
32
Dagens donatorer
Stiftelsen mottar idag donationer för både den
allmänna verksamheten och för specifika ändamål.
Föremåls- och konstdonationerna kompletterar
och utökar samlingarna på ett värdefullt sätt.
Erik Bergmans instrumentsamling
Anne-Marie Cronströms minnesfond
Erik Bergman (1911–2007) presenterar sin instrument-samling.
Foto/valokuva: Sibeliusmuseum.
Anne-Marie Cronström (1932–1994). Foto/valokuva: SÅA.
Professor Erik Bergman (1911–2006), tonsättare,
dirigent, musikkritiker och föregångare inom
den moderna finska klassiska musiken. Studerade
komposition i Berlin, Wien, Schweiz m.fl. länder i
Europa, Nordafrika och Asien.
Fil. kand. Anne-Marie Cronström (1923–1994)
arbetade vid språk- och folkminnesinstitutet
SOFI i Uppsala, vid Dialektavdelningen.
Fonden
instiftades av maken Nils-Gustav
Cronström för att hedra minnet av hustrun
som avled i Estoniakatastrofen 1999. Stipendier
åt forskarstuderande på doktorandnivå inom
språkforskning, konstvetenskap och nordisk
skönlitteratur.
33
Hjeltska samlingen
Bo Hjelt (1935–) ville genom sin donation 2007
hedra sin far, Allan Hjelt, och hans insatser för Åbo
Akademi. Donationen omfattar en konstsamling
innehållande finländsk konst samt antikviteter.
Nadeschda Martinoffs fond till Hagar Olssons
minne
Henry Lönnfors fond för Konstföreningen i Åbo
Nadeschda Martinoff (1907–2004) var en banbrytande lärare i eurytmi. Överlät rätten till
Hagar Olssons författarroyalties till Stiftelsen
för Åbo Akademi. Donationen riktas till
Handskriftsavdelningen vid ÅAB, bl.a. för
katalogisering av Hagar Olssons litterära
manuskript.
Henry Lönnfors (1939–2004). Foto/valokuva: Peter Sandström.
Juris doktor Henry Lönnfors (1939–2004) arbetade
som överassistent i handelsrätt vid EkonomiskStatsvetenskapliga Fakulteten vid Åbo Akademi.
Fonden skall stöda Konstföreningen i Åbo r.f. och
Åbo Konstmuseums verksamhet.
34
På annan ort
Axel och Aina Lilles fond
Nyland
Personer verksamma på annan ort har genom
tiderna stött Åbo Akademis verksamhet genom
donationer av fastigheter, samlingar, professurer
och stipendiefonder. Nedanstående donatorer är
ett urval som belyser mångfalden och donatorernas
syften.
Birgit Helena Hougbergs fond
För Åbo Akademis allmänna syften.
Birgit Hougberg, fröken, korrespondent.
Axel Johan Lille (1848–1921) jur.dr./oikeust. toht. Foto/valokuva:
ÅABbs.
Döttrarna Hedvig Margaretha och Martha Sophia
testamenterade medel till en fond bärande deras
föräldrars namn, Axel och Aina Lilles fond till
förmån för Åbo Akademi.
Axel Lille var verksam som politiker och
tidningsman. Svenska folkpartiets grundare och
dess första ordförande (1906-1917). Gjorde sin
huvudsakliga livsgärning som huvudredaktör och
ansvarig utgivare av Nya Pressen. Gift med Sigrid
Aina Wilhelmina f. Cronstedt
Birgit Hougberg (1900–1993). Foto/valokuva: ÅABbs.
35
J. Th. Lindroos fond för maskinbyggnad
För en professur i maskinbyggnad.
Makarna Irja och Walter Palmes fond
För upprätthållande av en professur i offentlig rätt
eller förvaltningsrätt vid Åbo Akademi.
Johan Theodor Lindroos (1867–1952) bergsråd, tekniker, industriledare, företagare. Foto/valokuva: ÅABbs.
Theodor Lindroos (1867-1952) vuorineuvos, teknikko, teollisuusjohtaja, yrittäjä.
Walter Armas Palme (1907–1966) justitieråd, jurist, professor.
Foto/valokuva: ÅABbs.
Walter Palme (1907-1966) juristi, professori.
Lindroos var verksam som stadsingenjör i Viborg,
var med och startade Pallas trådrullefabrik och
Fennia fanerfabrik. VD och styrelseordförande
för Wärtsilä Ab, styrelsemedlem i bl.a. Ab
Walkeakoski, Yhtyneet Paperitehtaat Oy och Nokia
Ab. Satt som ordförande i Lahtis stadsfullmäktige,
styrelseledamot i Tekniska läroverket i Helsingfors,
skattmästare i Svenska tekniska vetenskapsakademin i Finland. Promoverades 1948 till
hedersdoktor vid Åbo Akademi.
Palme var professor i offentlig rätt vid Helsingfors
Universitet och medlem av Högsta domstolen,
innehade även docentur i straff- och processrätt
vid Åbo Akademi. Han anlitades ofta som jurist av
näringslivet. Dessutom publicerade han ett stort
antal verk på lagstiftningens område. Gift med
pianisten Irja Maria Palme f. Hämäläinen (1908–
1986).
36
Björn Wasastjernas fond
Grundplåt för en professur i zoologi eller botanik
vid Åbo Akademi.
Ellen, Hjalmar och Saga Waselius’ fond
För Åbo Akademi samt för understöd av
jordbruksundervisning och utgivande av stipendier
åt svenskspråkiga agriforststuderande vid olika
utbildningsanstalter.
Björn Rudolf Wasastjerna (1860–1928) jurist/juristi. Foto/
valokuva: ÅABbs.
Markusas och Påkas gårdar. Foto: SÅA.
Påkasin ja Markusasin tilat.Valokuva: SÅA.
Wasastjerna verkade som stenograf för adeln i
gamla lantdagens Riddarskap och Adel. Även
jurist för affärsföretag och styrelsemedlem i bl.a.
Dalsbruk ab, Apotekarnas mineralvattenfabrik ab,
Tammerfors Linne och i Järnmanufaktur ab.
Ellen (1892–1985) f. Weck, Hjalmar (1870–1953)
och Saga Waselius (1907–) överlät sina lägenheter
Markusas, Skönkulla och halva Påkas i Fastböle by
och Helsinge socken.
37
Gurli och Karin Tötterströms fond
För Åbo Akademis allmänna syften.
Gurli Tötterström (1893–1976) lärarinna i porslinsmålning. Foto/
valokuva: ÅABbs.
Karin Tötterström (1889–1969) musiklärare. Foto/valokuva:
ÅABbs.
38
På annan ort
Åland
Hanna och Otto Anderssons fond
Understöder Sibeliusmuseet, musikhistorisk- och
folkloristisk forskning samt utger stipendier i
musikvetenskap.
Otto Andersson var den första innehavaren
professuren i musikvetenskap och folkdiktsforskning vid Åbo Akademi (1926). Insamlade
musikvetenskapligt och musikhistoriskt material,
noter, musikinstrument, brev och bilder.
Materialet blev grunden till de “musikhistoriska
samlingarna vid Åbo Akademi”. Rektor för Åbo
Akademi 1929-36 och medlem i Stiftelsens för
Åbo Akademi styrelse och delegation. Gift med
Hanna Andersson f. Öhrnberg (1869–1935).
Otto Andersson (1879–1969) Foto/valokuva: ÅABbs.
39
Syskonen Granfelts fond
Sigrid Granfelt överlät Husö utjord i Bergö by
av Finström socken med byggnader, lantbruksinventarier, boskap och dragare. Fonden skulle
förenas med en lärostol i botanik som inrättades
vid Åbo Akademi.
Sigrid Granfelt (1868–1942) konstnär/taiteilija. Foto/valokuva:
ÅABbs.
Otto Hjalmar Granfelt (1874–1957) professor, justitieråd,
justitieminister/professori, oikeusneuvos, oikeusministeri. Foto/
valokuva: Museiverket.
Sigrid bedrev konststudier i Helsingfors, Paris,
London, München och Dachau. Målade på Åland,
köpte Husö gård på ön Bergö i Finström, där hon
byggde ”Gula Huset”. Även verksam som keramiker,
hantverkare och Martha. Utvecklade den åländska
hemslöjden. Intresserade sig för djurhållning,
växtodling, trädgårdsbruk och botanik.
Otto Granfelt verkade som professor i processrätt
i Helsingfors, ledamot av högsta domstolen.
Innehade den svenskspråkiga professuren i straffoch processrätt (1938). Även produktiv författare,
verkade för en reform av rättegångsväsendet.
Medlem av ÅA:s statutkommitté, provisoriska
akademistyrelsen 1918 samt delegationsmedlem,
kansler för Åbo Akademi 1942-57.
40
Ola Mattssons minnesfond
Stipendium åt svensk eller finsk studerande,
som vid Akademiens humanistiska fakultet med
framgång bedrivit studier i svenska eller nordiska
språk.
Robert Mattssons fond
För upprättande och upprätthållande av en
professur i musikens historia och folkdiktning.
Ola Mattson (1921–1963) filosofie doktor/fil.toht. Foto/valokuva:
ÅABbs.
Robert Emanuel Mattsson (1851–1935) kommerseråd, skeppsredare/
kauppaneuvos, laivanvarustaja. Foto/valokuva: ÅABbs.
.
Ola Mattson verkade bl.a. vid Svenska normallyceum
i Helsingfors och Svenska Handelshögskolan.
Innehade det första lektoratet i svenska
vid humanistiska fakulteten från år 1962.
Undervisade i nusvensk grammatik och ledde
översättningsövningar, övningar i textläsning
samt övningar i muntlig framställningskonst och
konversation. Gift med skolkökslärarinnan Gladys
Runeberg.
Mattson inledde år 1878 handels- och
rederiverksamhet i Mariehamn. Vid sekelskiftet
var han Finlands största fartygsredare (17 fartyg).
Bodde för en tid i Helsingfors och placerade sin
förmögenhet i gårdsfastigheter, återgick dock
senare till rederibranschen.
41
På annan ort
Gustaf Packaléns fond
För att befrämja det kulturella arbetet vid Åbo
Akademi, stärka de kulturella förbindelserna
mellan Finland och de övriga nordiska länderna.
Österbotten
Aina Gros’ bokfond
För inköp och inbindning av böcker och tidskrifter
till Åbo Akademis bibliotek.
Packalén arbetade bl.a. för företagen Oy Toppila,
Uleåborg, Oy Vuoksenniska Ab och Hämekoski
bruk (Kymmene). Han bosatte sig 1919 i Danmark
och arbetade som försäljare och representant för
Finlands pappers- och träförädlingsindustri.
Aina Gros (1880–1959) bokhandlare. Foto: Privat.
Aina Gros (1880-1959) kirjakauppias. Valokuva: yksityinen.
Karl Gustaf Packalén (1872–1955) kommerseråd, diplom-ekonom.
Foto: ÅABbs.
Gustaf Packalén (1872-1955) kauppaneuvos, diplomi-ekonomi.
Valokuva: ÅAb:s.
42
Ingrid och Valter Boijes fond
För Åbo Akademi enligt eget behov.
Ingwald Souranders fond för träkemi
Stöd för Kemisk-tekniska fakulteten och
arbetet inom fakulteten med speciell hänsyn till
utvecklingen av träförädlingsindustrin.
Ingrid Boije (1885–1966) f. Bäckström arbetade
som sjuksköterska vid fronten under frihetskriget.
Verkade för de kvinnliga arbetarnas väl, grundade
Kärsämäki Marthaförening och barnkrubba.
Maken Valter Boije (1883–1939) var chef för
företaget Kutomo och Punomo i Åbo. Sonen Stig
Gunnar Boije (1924–1981) testamenterade även
han sin egendom till ovannämnda fond.
Sourander arbetade inom pappers- och trävarubranschen bl.a. för Ab Valkeakoski träsliperi
och pappersbruk, Ab E. Klailes pappersbruk i
Hovinmaa, Ab Simpele pappersbruk, Nokia Ab och
Diesen Wood co. Han innehade flera kommunala
uppdrag, var stiftare av Finska pappersingenjörsföreningen. Därtill skrev han artiklar och bl.a. den
första svensk-finska ordboken på pappersområdet.
Ingrid, Valter, sonen Gunnar och adoptivsonen Erkki Mantere.
Foto/valokuva: ÅABbs.
Ingrid, Walter, heidän poikansa Gunnar Boije ja ottopoikansa
Erkki Mantere.
Rudolf Hemnells fond
För allmänna ändamål.
Hemnell (1889–1964) var verksam som
stadsveterinär i både Jakobstad och Gamlakarleby.
Han var även medlem i stadsfullmäktige i bägge
städerna.
Ingwald Sourander (1874–1961) ingenjör/insinööri. Foto/valokuva:
ÅABbs.
43
Ne kolmekymmentäviisi asialle vihkiytynyttä henkilöä, jotka yhdeksänkymmentä vuotta sitten perustivat
säätiön ”tarkoituksenaan perustaa Åbo Akademi -niminen, opetuskieleltään ruotsinkielinen korkeakoulu
Turkuun ja ylläpitää sitä”, tuskin vilkkaimmassa mielikuvituksessaankaan pystyivät kuvittelemaan millaisen
upean kehityksen he käynnistivät. Säätiö, joka syntyi Suuriruhtinaskunnan viimeisinä kuukausina, tukee
tänä päivänä Åbo Akademi -nimistä vahvaa ruotsinkielistä yliopistoa EU:n jäsenmaassa Suomessa ja sillä
on seitsemän tiedekuntaa, 8000 opiskelijaa ja palveluksessaan 1200 henkilöä sekä laajaa kansainvälistä
toimintaa.
44
Kuudenkymmenenneljän vuoden jälkeen valtio otti päävastuun siitä, mitä oli luotu ja mikä
siihen saakka oli toiminut yksityisten aloitteiden perusteella. Mutta vielä nykyisinkin Stiftelsen för
Åbo Akademin tehtävänä on, valtionkin kanssa tehdyllä sopimuksella, nimenomaan tukea ja edistää
perustajiemme alulle panemaa yliopistoa.
Tällä näyttelyllä Stiftelsen för Åbo Akademi haluaa kunnioittaa kaikkia tähänastisia lukuisia
lahjoittajia, aktiivisia henkilöitä, yhteisöjä ja yrityksiä. Ilman heidän lahjoituksiaan ja muita pyytteettömiä
panoksiaan Åbo Akademi ei olisi se hieno yliopisto, jonka me tänään näemme.
Näyttely kertoo paljon muustakin kuin Akademin laajasta tuesta. On nähtävissä, että säätiö on
saanut vastaanottaa yhtä hyvin suuria lahjoituksia kuin yksityisiäkin tukia. Toisinaan tavoitteena on ollut
edistää Akademin yleisiä pyrkimyksiä, joskus taas erityisesti määriteltyjä tarkoituksia. Tällaisesta näemme
erilaisia esimerkkejä meidänkin ajoiltamme.
Jo alusta alkaen kiinnostusta ja tukea Akademita kohtaan oli laajalti Turun ulkopuolella,
koko ruotsinkielisessä Suomessa ja myöskin maan rajojen ulkopuolella. Akademi on itse laajentanut
maantieteellistä aluettaan, mm. Vaasassa toimivilla kahdella tiedekunnalla ja pysyvällä koulutuksella
Pietarsaaressa.
Tätä kehitystä Stiftelsen för Åbo Akademi -säätiö on halunnut taloudellisesti edistää, kuten
äskeistä, uutta luovaa päätöstä osallistua ammattikorkeakoulutoimintaan ammattikorkeakoulu Novian
kautta, joka ensi vuonna aloittaa toimintansa Pohjanmaalla, Länsi-Uudellamaalla ja Turunmaalla,
yhdeksänkymmentä vuotta Akademin syntymisen jälkeen.
Nykyisessä globaalisessa maailmassa tutkimus ja koulutus vaativat jatkuvasti kasvavia voimavaroja.
Stiftelsen för Åbo Akademi tuntee suurta vastuuta voidakseen myös tulevaisuudessa tukea Åbo Akademita
siinä kehityksessä. Tässä on tärkeä roolinsa ja jännittävä mahdollisuutensa kaikilla niillä, jotka haluavat
noudattaa lahjoittajiemme ja suosijoittemme esimerkkiä.
Christoffer Taxell
Stiftelsen för Åbo Akademi
Hallituksen puheenjohtaja
45
Stiftelsen för Åbo Akademi
Turkulaiset lahjoittajat
Pietari Brahen patsaan pystyttäminen oli
alkusysäyksenä
Turun
ruotsinkielisten
määrätietoisille ruotsalaisen kulttuuriperinnön
ympärillä tapahtuville yhdistymispyrkimyksille.
Useimpien yksittäisten suurlahjoitusten jälkeen
pyrkimykset suunnattiin Åbo Akademin (Turun
Akatemian) uudelleen luomiseen. Vuonna 1908
asetettiin akatemiatoimikunta, joka järjesti
populääritieteellisiä luentoja, kesäkursseja, julkaisi
tieteellisen julkaisusarjan ja perusti myös tieteellisen
kirjaston.
Aurakatu 1:ssä tuli säätiön keskipiste. Åbo
Akademin toimintaa varten säätiö sai haltuunsa
joitakin taloja Tuomiokirkon ympäristöstä.
Kirjasto, museo- ja tieteelliset kokoelmat sekä
museot luotiin. Vuonna 1931 palkattiin vakituinen
rahastonhoitaja tehtävänään säätiön varojen
hallinta.
Valtio astuu tilalle
Sotien jälkeen Åbo Akademin kasvaessa säätiölle
tuli yhä vaikeammaksi selvitä tehtävästään. Vuoden
1950 jälkeen oli pitkän harkinnan jälkeen pakko
anoa valtiontukea kauppakorkeakoululle, mikä
myönnettiin seuraavasta vuodesta lähtien. Vuonna
1954 säätiö sai valtiontukea myös Åbo Akademille.
Laki valtiontuesta hyväksyttiin vuonna 1963.
Vuonna 1975 valtiontuki oli 75 %.
Stiftelsen för Åbo Akademin perustaminen
Akatemiatoimikunta päätti 18. pnä kesäkuuta
1917, että perustettaisiin säätiö Stiftelsen för
Åbo Akademi. Lahjoituspääoman tuotto olisi
käytettävä Åbo Akademi -nimisen, ruotsia
opetuskielenään
käyttävän
korkeakoulun
perustamiseen ja ylläpitämiseen. Åbo Akademi
aloitti opetustoimintansa kevätlukukauden alussa
vuonna 1919.
Valtiollistamisen yhteydessä säätiö ja Åbo Akademi
erotettiin sekä juridisesti että taloudellisesti. Säätiö
sai uudet säännöt ja sen roolina oli nyt hallita
pääomaansa, asettaa rakennuksia Åbo Akademin
käyttöön ja muutoinkin tukea Åbo Akademilta ja
sen toimintaa.
Yksityisen yliopiston harjoittaminen
Kauppahuone C.M.Dahlströmin konttorista
46
Tryckerihuset, Biskopsgatan 19. Testamenterades 1923
till Stiftelsen för Åbo Akademi av makarna Ellen och
Magnus Dahlström. Inrymmer idag Institutet för mänskliga
rättigheter. Foto: ÅABbs.
Tryckerihuset, Piispankatu 19. Aviopuolisot Ellen ja
Magnus Dahlström testamenttasivat 1923 talon Stiftelsen
för Åbo Akademille. Tänä päivänä siihen on sijoitettuna
ihmisoikeuden instituutti. Valokuva: ÅAb:s.
Hallituksen puheenjohtajat
1917-2007
Toimitusjohtajat
1917-2007
Ernst Dahlström
Magnus Dahlström
Josef Lönnblad
Axel Ålenius
Eric Dahlström
Emil Sarlin
Amos Andersson
Ralf Törngren
Erik Sarlin
Tor-Erik Lassenius
Carl Olof Tallgren
Stig Stendahl
Christoffer Taxell
Magnus Dahlström
Carl-Johan Dahlström
Ralf Törngren
Tor-Erik Lassenius
Carl Olof Tallgren
John Lagström
Caj-Gunnar Lindström
Kjell Sundström
1917-1923
1923-1924
1924-1931
1931-1934
1934-1943
1943-1948
1948-1958
1958.1961
1961-1970
1970-1981
1982-1997
1998-2002
200347
1917-1924
1924-1931
1931-1948
1943-1963
1965-1973
1974-1992
1993-2005
2005-
Suurlahjoittajat
Ernst Dahlström ja Rosafina o.s. Julin
Magnus Dahlström ja Ellen o.s. Julin
Magnus Dahlström (1859–1924) och Ellen f. Julin (1860–
1929). Foto: ÅABbs.
Magnus Dahlström (1859-1924) ja Ellen o.s. Julin (18601929). Valokuva: ÅAb:s.
Ernst ja Magnus Dahlström olivat veljeksiä
ja heidän vaimonsa siskoksia. Kaikki neljä
kuuluivat turkulaisen teollisuudenharjoittajie
n ja kauppiaiden varakkaaseen sukuhaaraan.
Heidän taloudelliset kiinnostuksensa kohteet
laajenivat vähitelleen käsittämään paperitehtaita
ja höyrysahoja, panimoita, sokeritehtaita,
tekstiili- ja rautateollisuutta, varustamoja sekä
vakuutusyhtiöitä. Ernst Dahlström osallistui
useihin valtiopäiviin. Parhaiten perheet huomataan
Turussa Turun taidemuseon lahjoituksesta, mutta
veljien panos Åbo Akademita kohtaan on omaa
luokkaansa. Heidän tahdostaan Åbo Akademista
tuli monitiedekuntainen yliopisto eikä tekniikkaan
ja talouteen suuntautunut käytännön korkeakoulu.
Heidän lahjoituksensa olivat ensiarvoisia kolmen
ensin perustetun tiedekunnan perustamisessa.
Säätiön syntyaikana ja sen alkuaikoina heillä
oli paljon vaikutusvaltaa, kuten myös Ernstin
molemmilla pojilla. Molemmat perheet lahjoittivat
kotinsa Åbo Akademille. Ernst Dahlström teki
aloitteen Alma Söderhjelmille perustettavasta
professuurista.
48
Henning von Rettig ja Anna o.s. von Horn
Hans von Rettig tyttärensä Mariannen kanssa
Paul Ståhlström (1887-1972) ja Dea o.s. von
Rettig (1897-1941)
tyttärensä Margaretan kanssa (s. 1929)
Von Rettigin perheen omaisuus perustui P.C. Rettig
& Co:n, myöhemmin myös Ph. U. Strengbergin
tupakanvalmistukseen. Erityisesti Hans von Rettig
oli kiinnostunut merenkulusta, ja hän toimi useissa
varustamoissa. Kaikki kolme Henning, Anna ja
Hans von Rettig antoivat panoksensa Stiftelsen för
Åbo Akademin syntyyn ja hallintoon. Rettigien
sukuhaaran lahjoituksista Åbo Akademille
näyttää Anna von Rettigin lahjoitus ensiarvoiselta
teologisen tiedekunnan perustamisessa, mutta
hänen poikansa laajensi lahjoitusta ja tuki myös
Åbo Akademin merihistoriallista toimintaa.
Ståhlströmien lahjoitukset on annettu Åbo
Akademin yleisiin tarkoituksiin.
Hans von Rettig (1894–1979). foto: Sjöhistoriska
samlingarna.
Hans von Rettig (1894-1979). Valokuva: Merihistorialliset
kokoelmat.
49
Gösta Branders ja Gertrud o.s. Ljungborg Else
tyttärineen
Gösta Brandersin elämäntyö liittyy kirjoihin.
Hän perusti ja johti Akateemista kirjakauppaa ja
johti suurta kirjojen keruuta. Hänen panoksellaan
ja taloudellisella tuellaan Åbo Akademi sai
Piispankatu 14:n osakkeita ja ns. Boktornetin
rakentamisen rahoitettua. Brandersin puolisot
ovat myös lahjoittaneet rahastoja kirjastoa varten
sekä Åbo Akademin yleisiä tarpeita varten. Tytär
Else oli sairaanhoitaja ja hän jakoi vanhempiensa
kiinnostuksen kirjoihin. Hän työskenteli sairaa
lakirjastonhoitajana Punaisen Ristin sairaalassa
Helsingissä.
Else Branders. Foto: ÅABbs.
Else Branders (1901-1997). Valokuva: ÅAb:s.
50
Amos Anderson
Tor Nessling
Amos Anderson oli kotoisin Kemiöstä, mutta
teki suurimman elämäntyönsä Helsingissä.
Hänen liiketoimintansa käsitti mm. Tilgmannin
kirjapainon, Stockmannin, Helsingin Osakepankin
ja Kalevan, kun taas hänen sanomalehtikiinnostuks
ensa liittyi Mercator- ja Hufvudstadsbladet -lehtiin.
Hänen panoksensa olivat ratkaisevia Suomen
Rooman-Instituutin Villa Lanten syntyyn. Hän
perusti Föreningen Konstsamfundet -yhdistyksen
kulttuuritarkoituksia varten. Hän oli stiftelsen för
Åbo Akademin hallituksen jäsen ja sen puheenjohtaja
1948-1958. Åbo Akademi sai huomattavaa tukea
Chemicumia ja ylioppilaskunnan taloa Kårhusetia
varten. Hän perusti myös Stiftelsen Akademiska
Fonden -nimisen rahaston Tukholmassa, joka
tukee Stiftelsen för Åbo Akademin tavoitteita.
Tor Nessling perusti vuonna 1931 kuormaautotehdas Suomen Autoteollisuuden (sittemmin
Sisu-Auton), jonka toimitusjohtajana hän oli
1932-1970. Yritys kehittyi hänen johdollaan
vaatimattomasta kokoonpanotehtaasta suuryritykseksi. Hänellä oli useita luottamustehtäviä
teknisissä yhdistyksissä ja yrityksissä, esim. Tekniska
Föreningen i Finland -nimisessä yhdistyksessä ja
Suomen Yhdistyneiden Kansakuntien Teknisessä
Avustusjärjestössä. Hän lahjoitti rahaston Stiftelsen
för Åbo Akademin yleisiä tarkoituksia varten.
51
Interiörbild från det Jacobssonska hemmet, Tavastgatan 30. Huset rivet 1955, museet flyttat till Biskopsgatan 14 år
1965 . Foto: museet Ett Hem.
Jacobssonien kodin interiöörikuva, Hämeenkatu 30. Talo purettu 1955, museo siirretty Piispankatu 14:ään (1965).
Valokuva “Ett Hem”-museo.
Museokokoelmat
Åbo Akademin raha- ja mitalikokoelma
Vanhat yliopistot ovat perinteisesti omistaneet ja
hallinnoineet erilaisia kokoelmia. Åbo Akademin
synnyn myötä oli luonnollista, että yksityiset
lahjoittajat lahjoittivat ulkomaisten esikuvien
mukaan taidetta ja taide-esineitä, rahoja, mitaleita
ja muita kokoelmia Åbo Akademille.
Jo vuonna 1918 kuvanveistäjä Gerda Qvist muotoili
mitalin vihkiäisten muistoksi. Rahakokoelman
perustan muodostavat hovioikeudenneuvos George
Granfeltin lahjoitus ja lehtori Gustaf Cygnaeuksen
kokoelma. Apteekkari Julius Anderssonin Suomen
tapahtuma- ja henkilömitalien kokoelma oli
52
Fennica-mitalikokoelman
perusta.
Konsuli
Eric Oscar Wikeströmiltä saatiin venäläisiä
ritarimerkkejä, mitaleita ja kunniamerkkejä.
Vuodesta 1987 lähtien kokoelma on ollut
sijoitettuna Turun maakuntamuseoon, jossa
uusi pysyvä perusnäyttely syntyi Historialliseen
museoon Turun linnan esilinnaan vuonna 1997.
Geologiset kokoelmat
Geologia oli yksi vuonna 1918 perustetun uuden
matemaattis-luonnontieteellisen
tiedekunnan
luonnontieteellisistä
aineista.
Jo
varhain
luotiin kivilajikokoelma opetusta ja tutkimusta
varten. Kokoelma on vuosien mittaan kasvanut
lahjoituksien ja keräilytoiminnan kautta. Nykyisin
kokoelma käsittää arviolta n. 15 000 kivilajija mineraalinäytettä lähinnä Fennoskandiasta.
Yleisten mineraalikokoelmien rinnalla hyvinä
esimerkkeinä harvinaisista mineraaleista ovat
mainitsemisen arvoisia kappaleet Kemiön
pegmatiiteista ja Paraisten kalkkiesiintymistä.
”Ett hem”-museo
Konsuli Alfred Jacobsson ja hänen vaimonsa
Hélène lahjoittivat kotinsa irtaimistoineen
Stiftelsen för Åbo Akademille 1928 todisteeksi
elämästä ylempisäätyisessä miljöössä vuosisadan
vaihteessa. Heidän kotinsa, joka alunperin sijaitsi
kaksikerroksisessa kivitalossa Hämeenkatu 30:ssa,
olisi säilytettävä ”Ett hem”-museona ja avoimena
yleisölle. Nykyään Piispankatu 14:ssä sijaitseva
museo käsittää vuosisadanvaihteen kotimaisen
taiteen kokoelmia, huonekaluja, ryijyjä, tinaa, lasia
ja posliinia.
Säätiön taidekokoelma
Kokoelman historia juontaa juurensa niistä
muotokuvista, jotka maalattiin ensimmäisistä Åbo
Akademin työntekijöistä 1920-luvulla. Kokoelmaa
laajennettiin lahjoituksin ja muotokuvien
uushankinnoin. Suurimmaksi osaksi kokoelma
koostuu muotokuvista, ja muiden taideteosten
painopiste on 1800- ja 1900-luvun kotimaisessa
taiteessa. Suurimpiin taidelahjoituksiin kuuluvat
mm. J.W.Brummerin, Karin Spoofin, Karin
Allardt-Ekelundin, Eugenie Forss-Michaelin, Inga
Schröderin, Ebba Aschanin, Inrid Krohnin ja Bo
Hjeltin lahjoitukset.
Geologiprofessor Helge Götrik Backlund i sitt arbetsrum ca
1922. Foto: ÅABbs.
Geologian professori Helge Götrik Backlund työhuoneessaan
n. 1922. Valokuva: ÅAb:s.
53
1919 Åbo Akademille Åbo Akademin kirjaston
alaisuuteen. Kuva-aineiston, n. 630 000 yksikköä,
ovat lahjoittaneet suomenruotsalaiset perheet,
mikä antaa Åbo Akademin kuvakokoelmille
suomenruotsalaisen
kuva-arkiston
leiman.
Kokoelma sisältää mm. valokuvia, negatiiveja,
dioja, taideteoksia ja esineitä.
Biologiset kokoelmat
Kokoelmat ovat syntyneet n. 150 amatööri- ja
ammattibiologien lahjoituksina, joista ensimmäiset
lahjoitukset vastaanotettiin 1920-luvun alussa.
Suurin osa kokoelmista on peräisin 1900-luvulta,
osa kuitenkin jo 1800-luvulla. Julius Montell oli
kokoelmien intendenttinä vuosina 1930-1954
ja hän loi perustan kokoelmien järjestämiselle ja
luetteloimiselle. Kokoelmia kasvatettiin oleellisesti
hänen omalla keräilytyöllään. Tätä nykyä biologiset
kokoelmat käsittävät n. 200 000 kasvia, 140 000
hyönteistä, 12 000 lintua ja munaa, 21 000 sientä
sekä n. 8 000 näytettä jäkälistä ja sammalista.
Åbo Akademin kirjaston käsikirjoitusosasto
Käsikirjoitusosastolla on Suomen suurimpia
yksityisarkistojen kokoelmia. Aineistosta suurin osa
liittyy ruotsinkieliseen Suomeen. Henkilöarkistojen
lisäksi on kartano-, yritys- ja yhdistysarkistoja.
Useimmat arkistot ovat 1800- ja 1900-luvulta.
Arkistojen perustajien joukossa on kirjailijoita,
mm. Jörn Donner, Lars Huldén, Tove Jansson,
taiteilijoita, esim. Helene Schjerfbeck, tiedemiehiä,
politiikkoja, pappeja ja sotilashenkilöitä.
Nykyisin kasvaa lähinnä sienikokoelmien määrä.
Merihistorialliset kokoelmat
Åbo Akademin merihistoriallinen museo
perustettiin vuonna 1936 Suomen ensimmäisenä
merihistoriallisena museona. Runsaan 70 vuoden
kuluttua merihistorialliset kokoelmat käsittävät
n. 1 500 esinettä - mm. merimaalauksia,
kansanveneitä, laivamalleja, varustamolippuja,
navigointilaitteita, laivapäiväkirjoja, varustamo- ja
yhtiöarkistoja, valokuvia, merikarttakokoelmia,
vene- ja laivapiirustuksia, haastatteluja ja
mittauksia. Museolaiva Sigynin säätiö, jota johtaa
Stiftelsen för Åbo Akademi ja Turun kaupunki,
hallinnoi kolmimastoista Sigyn-parkkilaivaa.
Esineet on tallennettu Forum Marinumiin.
Åbo Akademin kuvakokoelmat
Handskriftsavdelningens föreståndare Göta Tegengren vid
inbundna brevsamlingar på 1970-talet.Foto: Handskriftsavdelningen, ÅAB.
Käsikirjoitusosaston hoitaja Göta Tegengren sidottujen
kirjekokoelmien ääressä 1970-luvulla. Valokuva: Käsikirjoituskokoelma, Åbo Akademin kirjasto.
Helsingin Keisarillisen Aleksanterin yliopiston
Turun osakunnan 1911 perustamat kuvakokoelmat
ovat Suomen vanhimpia kulttuurihistoriallisia
kuva-arkistoja. Alkuperäinen kokoelma luovutettiin
54
Sibeliusmuseon kokoelmat
Åbo Akademin kirjaston kirjaharvinaisuuksien
kokoelmat
Soitinkokoelmat koostuvat lähinnä laivanvarustaja
Curt Mattsonin ja professori Otto Anderssonin
1920-luvulla tekemistä lahjoituksista. Kokoelmat
käsittävät nykyisin yli 1 500 soitinta, joista n. 300
on esillä. Musiikkihistoriallisessa arkistossa on
musiikista kiinnostuneiden yksityishenkilöiden,
musiikkijärjestöjen, kuorojen ja orkestereiden
kokoelmia ja arkistoja, mm. käsikirjoituksia,
musiikkia käsikirjoituksina ja painettuna,
äänitteitä, lehtileikkeitä, kirjeitä, muistiinpanoja
ja valokuvia. Sibelius-kokoelmaan sisältyy useita
käsikirjoituksia ja ainutlaatuisia käsikirjoituksia,
n. 3 000 painettua nuottia, kirjeenvaihtoa
ja konserttiohjelmia, lehtileikkeitä ja Jean
Sibeliuksesta kertovia kirjoituksia.
Ruotsinkielisen Suomen kirjalahjoitukset ovat
olleet tärkeässä asemassa kirjaston kokoelmien
rakentamisessa. Lahjat käsittävät sekä tieteellisiä teoksia että populäärikirjallisuutta,
joka on tutkimuksen tärkeä lähdeaineisto.
Sadoistatuhansista kirjalahjoituksista 40-50 000
nidettä kuuluu kirjaharvinaisuuksien kokoelmiin,
missä on kirjoja 1400-luvulta vuoteen 1830:
inkunaabeleita, tutkija- ja kartanokirjastoja mm.
55
Turun teatteritalo
muotonsa. Turun kaupungin vaakuna nostettiin
näyttämön etuosaan.
Teatteritalon tontti
Teatterinjohtaja Carl Gustaf Bonuvier rakensi
vuonna 1815 omalla kustannuksellaan maan
ensimmäisen teatteritalon Turun Uustorin/
Kauppatorin varrelle. Paikkoja oli 700 henkilölle.
Talo tuhoutui palossa vuonna 1827.
Ruotsinkielinen kotimainen teatteri
Ensimmäinen kotimainen ruotsinkielinen teatteri
perustettiin 1894 Turkuun Svenska Inhemska
Teatern -nimisenä. Salongin taiteellisen koristelun
maalasi ruotsalainen koristemaalari Carl Gustaf
Wetterstrand vuonna 1897. Vähän myöhemmin
hankittiin kattokruunu ja esirippu. Aulasta
ensimmäiselle parvelle vievät portaat rakennettiin.
Suuren näyttämön istumapaikkoja ovat n. 300.
Turun palon 1827 jälkeen
Kauppaneuvos
Abraham
Kingelin
rakennutti samalle paikalle puisen tilapäisen
teatterirakennuksen, jossa oli tilaa 400 henkilölle.
Talon seinälle ripustettiin kyltti ”Tässä näytetään
taiteita”.
Uusi ruotsalainen teatteri
Stiftelsen för Åbo Akademi sai vuonna 1917-1918
teatteriyhtiön useimmat osakkeet lahjoituksena,
jonka tarkoituksena oli, ettei ruotsinkielinen
näyttämötaide ”olisi vailla tyyssijaa tällä
paikkakunnalla”. Vuonna 1919 teatterin nimi
muutettiin Åbo Svenska Teateriksi.
Teatteritalo
Uudisrakennusta
varten
perustettiin
teatteritaloyhtiö, joka osti teatteritalon tontin.
Teatteritalo rakennettiin 1837-1839 kivestä
kaupunginarkkitehti Pehr Johan Gylichin
asemapiirustusten ja intendentti Carl Ludvig
Engelin julkisivupiirustusten mukaan. Salonkiin
mahtui 550 henkilöä.
Nykyajan teatteritalo
Kiinteistö on vuodesta 1967 lähtien ollut
kokonaisuudessaan Stiftelsen för Åbo Akademin
omistuksessa. Talo kuuluu vuodesta 1889 alkaen
koko korttelin käsittävään liikekeskukseen.
Vuodesta 2005 lähtien talo on seisonut tukevasti
uusilla paaluilla.
Modernisointi
Teatteritaloa
uudenaikaistettiin
kaupunginarkkitehti Carl J. von Heidekenin
toimesta Helsingin Uuden Teatterin mallin mukaan
ja se vihittiin käyttöön 1866. Katsojapaikkojen
määrää lisättiin, tehtiin teknisiä parannuksia ja
taloa laajennettiin.
Uusi tulipalo
Teatteritalo tuhoutui palossa vuonna 1881 niin
pahoin, että ainoastaan ulkoseinät jäivät. Se
uudistettiin von Heidekenin piirustusten mukaan.
Salonki, näyttämö ja julkisivu saivat nykyisen
56
Åbo Svenska teater. Foto/valokuva: ÅABbs. Turun Ruotsalainen Teatteri.
57
Naiset lahjoittajina
Naislahjoittajilla on jo alusta alkaen ollut keskeinen
rooli Stiftelsen för Åbo Akademin lahjoittajien
joukossa, usein kuitenkin miestensä taustalla. Alla
oleva valikoima osoittaa, että naisille on itsenäisinä
lahjoittajina ollut yksi yhteinen asia. He ovat
ammateissa toimivia ja itsellisesti toimeentulevia.
Rahastot Eugenie och Gunnar Forss’ samt Isolde
Seebergs fonder
Säätiön yleiseen tarkoitukseen sekä apurahoja
Åbo Akademin humanistisen tiedekunnan
opiskelijoille, jotka opiskelevat germaanista
filologiaa menestyksellisesti.
Eugenie Forss-Michael (o.s. Michael) oli
liikenainen. Hän opiskeli kieliä ja kauppaa ja oli
turkulaisyhtiön, isänsä perustaman Oy A.Th.
Michael Ab:n tomitusjohtaja. Hän harjoitti myös
lauluopintoja ja oli hyvin kiinnostunut teatterista
ja kulttuurista. Naimisissa hovioikeudenneuvos
Karl Gunnar Forssin kanssa, tytär Isolde Seeberg.
Rahasto Maria Castréns fond
Käytettäväksi oman päätöksen mukaan
Maria Castrén, lehtori, directos musices,
kouluttautui Helsingin musiikkiopistossa 1890luvulla. Hän oli Suomen ensimmäinen naisurkuri,
jolla oli vakinainen virka Uuskaarlepyyn
seurakunnassa (1902), ja ensimmäinen nainen
Suomessa, jolla oli vakinainen laulun ja musiikin
lehtorin virka miesopettajaseminaarissa. Hän
perusti myös yhdistyksen Nykarlebynejdens sångoch musikförbund ja oli 27 vuotta Uuskaarlepyyn
kaupunginvaltuuston
ensimmäinen
ja
ainoa naisjäsen. Talous, sosiaalipolitiikka ja
ympäristökysymykset kuuluivat hänen erityisiin
kiinnostusalueisiinsa.
Rahasto Professori fil.tri Ester-Margaret von
Frenckells fond
Åbo Akademin jatkuvaan teatteritieteen ja yleensä
teatterin opetukseen
Ester-Margaret von Frenckell (o.s. Lindberg)
kasvoi Helsingissä. Hän opiskeli Helsingin musiikkiopistossa ja väitteli myöhemmin teatteritieteen
tohtoriksi sekä opetti mainittua ainetta Åbo
Akademissa. Hän oli sekä Helsingin yliopiston
että Åbo Akademin (1961) teatteritieteen dosentti.
Hänellä oli useita luottamustehtäviä ja hän oli mm.
Helsingin kaupungin musiikkilautakunnan jäsen.
Rahasto Lotten ja Hanna Dahlströms fond
Åbo Akademin kuvakokoelmien hyväksi
Lotten ja Johanna (Hanna) Dahlström olivat prof.
Fabian Dahlströmin siskoja. Lotten Dahlström
työskenteli
kuvakokoelmien
ensimmäisenä
intendenttinä 33 vuotta. Hän teki kuvakokoelmien
yhteydessa monta kallisarvoista löytöä ja pelasti
suuren kuvamäärän tuhoutumiselta.
58
Rahasto Agnes Lundells fond
oikeustieteen professuurin ylläpitämiseksi
Agnes Lundell suoritti Suomen ensimmäisenä
naisena lakimiestutkinnon vuonna 1906. Vasta 20
vuotta myöhemmin ja lainmuutoksen jälkeen hän
sai toimia tuomarina. Hänellä oli vuodesta 1911
lähtien oma asianajotoimisto Helsingissä. Hän oli
myös Unionen Kvinnosaksförbund i Finland rf.:n
jäsen ja hän otti mielellään ajettavakseen naisia ja
lapsia koskevia oikeustapauksia.
Rahasto Eugen Schaumans fond
apuraha suomenruotsalaiselle tai riikinruotsalaiselle
kansalaiselle
oikeustieteellistä
tutkimusta,
oikeustieteen opintoja varten
Sigrid Schauman toimi sekä taiteilijana
että taidekriitikkona. Hän aloitti opintonsa
taideyhdistyksen taidekoulussa Helsingissä ja
jatkoi Kööpenhaminassa, Italiassa ja Pariisissa.
Hän oli taiteilijaryhmä Prisman perustajia. Sigrid
Schauman oli Eugen Schaumanin sisar.
Karin Spoof (1880–1967). Foto/valokuva: ÅABbs.
Tohtori Karin A. Spoofin rahasto
yleisesti säätiön tarkoitusperiä varten
Katarina (Karin) Spoof opiskeli lääketiedettä
Upsalassa ja Tukholmassa, mutta suoritti
tukintonsa Helsingissä. Hän työskenteli monilla
paikkakunnilla mm. Helsingissä ja Pohjanmaalla
ja toimi Folkhälsanin lastentarhan lääkärinä. Hän
toimi myös koululääkärinä ja henkilöstölääkärinä
(Rettig Oy). Hän harjoitti omaa yksityisvastaanottoa
Turussa ja hänellä oli fysikaalis-terapeuttinen laitos.
Turun kaupungin kaupunginvaltuuston jäsenenä
hän osallistui moninaisiin toimintoihin ja oli myös
vannoutunut naisasianainen.
Rahasto Makarna Elin och Ernst Schröders fond
biokemiallisen tai lääketieteellisen tutkimuksen ja
opetuksen edistämiseksi
Inga Schröder oli lääkärinä mm. Helsingissä
(Marian sairaala), Maarianhaminassa ja Turussa.
Raaseporin tuberkuloosipiirin toimiston lääkärinä
hän teki merkittäviä panoksia tbc:n torjumiseksi
ruotsinkielisessä Suomessa. Hän luovutti myös
Villa Solariksessa toimivan biokemiallisen
laboratorionsa Åbo Akademille.
59
Studerande i början av 1920-talet. Foto: ÅABbs.
Kemistiopiskelijoita 1920-luvun alussa. Valokuva: ÅAb:s.
STIPENDIRAHASTOJA
Stiftelsen för Åbo Akademi hallinnoi yli
sataa stipendirahastoa, joiden tuotto on 950
000 euroa vuodessa. Suuri osa rahastoista on
yksityishenkilöiden tai yrityksien lahjoituksia,
toiset ovat syntyneet keräyksillä. Yhteistä kaikille
on, että ne haluavat muistuttaa jostakin henkilöstä
ja tukea Åbo Akademin opiskelijoita tai yleistä
toimintaa. Rahastojen tarkoitus käy parhaiten ilmi
joistakin esimerkeistä.
Yleistarkoitukset
Elna ja Kalle Tähtinens fond -niminen rahasto
apurahoja varten Åbo Akademin kaikkien tiedekuntien vähävaraisille, lahjakkaille opiskelijoille
(1969). Makarna Agneta och Carl-Erik Olins fond
-niminen rahasto tutkijaopintojen tukemiseksi
(1970). Ylioppilaskunnan seniorineuvosto valitsee
apurahan saajan.
60
Erityistarkoitukseen
Rahasto englannin kielen opintojen ja tutkimuksen
tukemiseksi, Upsalan yliopiston englannin kielen
professorin H.W Donnerin lahjoittama (1951)
Liike-elämä ja teollisuus
Tampereen Rohto ja Klingendahlin trikootehdas
ovat tukeneet Tor, Joe ja Pentti Borgs minnesfond
-nimisellä muistorahastolla (1971) farmasian
tutkimusta ja vastaavasti rahastolla Fabian
Klingendahls fond (1949) ekonomiopiskelijan
kieltenopintoja ulkomailla. Machinery Oy Turussa
antoi varoja (1953) Dagmar och Ferdinand
Jacobssons
fondille
ekonomiopiskelijoiden
ulkomaanopintoja varten. Oy E. Sarlin Ab
lahjoitti vuonna 1987 rahaston Margit och Erik
Sarlins fond suomenkielisten taloustieteen ja
tekniikan opiskelijoiden ruotsin kielen taitojen
parantamiseen.
Kunnianosoitukset
Åbo Akademin entistä rehtoria ja kansleria
Lars Erik Taxellia muistettiin hänen 70vuotispäivänään keräyksellä ja rahastolla. Edistää
suomenruotsalaisuuteen tai pohjoismaisuuteen
suuntautunutta tutkimusta.
Keräyksiä
Ruotsissa kerättiin varoja Åbo Akademis
Jubileumsfond -nimiseksi rahastoksi Åbo Akademin
täyttäessä 50 vuotta vuonna 1968. Rahasto tukee
tutkimusta Ruotsissa.
Kuolleen pojan muistoksi
Rahasto Karjalan kannaksella 1944 kaatuneen
tekniikan ylioppilaan Reidar Haglundin muistoksi.
Vanhempien lahjoittama (1952) teknisen
koulutuksen opiskelijoille.
Palkintoja
Harry Elvingin jälkisäädöksestä (1944) jaetaan
palkintoja Vuoden opettajalle ja Vuoden
tutkijalle.
Kotiseutu
Rahasto Carolina Hackzells fond, hänen lastensa
lahjoittama (1960). Apurahoja opiskelijoille,
joiden isä tai äiti on ollut Vanhakaarlepyyn ”Vi
Neristassbor”-yhdistyksen jäsenenä.
61
Lahjoitusprofessuureja ja laitoksia
kemiallisia aineita, jotka edistävät kemiallisen
reaktion nopeuksia kuluttamatta niitä. Mm.
kehitetään parempia katalysaattoreita autojen
pakokaasujen puhdistamiseksi sekä kolesterolia
alentavia ja antikarsinogeenisiä aineita.
Opetuksen ja tutkimuksen laajentamiseksi ja
syventämiseksi ovat monet lahjoittajat antaneet
varoja professuuria varten. Stiftelsen för Åbo
Akademi ja Åbo Akademi ovat kunnioittaneet
lahjoittajia
yhdistämällä
heidän
nimensä
oppituoliin.
J.O.E. Donnerin englannin kielen ja kirjallisuuden
professuuri
Professori Roger D. Sell nostaa esille useiden
eri aikakausien englantilaista kirjallisuutta.
Kirjailijoista, joihin hän on erikoistunut, voidaan
mainita Chaucer, Shakespeare, Fielding, Dickens
ja Frost. Toinen mielenkiinnon kohde on
kirjallisuuden teorian ja yleisen viestintäteorian
yhteys. Sell on mm. johtanut lastenkirjallisuuden
suurhanketta.
Carl Alex. Armfeltin valtio-oikeuden ja kansainvälisen oikeuden professuuri
Professori Martin Scheinin on kansainvälisesti
hyvin tunnettu ihmisoikeuksien ja kansainvälisen
oikeuden asiantuntija. Ihmisoikeuden laitoksen
johtajana hän johtaa tutkimushankkeita,
jotka koskevat mm. syrjinnän vastustamista ja
vähemmistöoikeuksia, kansainvälisen yhteisön
valtiosääntökysymyksiä sekä vammaisnäkökulmia.
Scheinin johtaa kansallista tutkijakoulua ja
ihmisoikeustutkimuksen pohjoismaista verkostoa.
Ernst ja Majken Grönblomin kemian professuuri,
ensisijaisesti fysikaalinen kemia
Professori Jarl B. Rosenholm aloitti tutkijanuransa
saippuankaltaisten aineiden käyttäytymisesta
(self-assembled systems). Kanadassa vietetyn
kauden jälkeen hän kiinnostui kiinteistä aineista,
niiden jalostamisesta ja ominaisuuksista. Hänen
teollisuusyhteytensä ovat vilkkaat. Hän johtaa
”Material Research”-tutkijakoulua. Professori
Rosenholmin tutkijaryhmälle on hiljattain
annettu painettavien toiminnallisten aineiden
huippututkimusstatus.
Lennart ja Hjördis Baumgartnerin germaanisen
filologian professuuri
Perinteisesti
saksan
aineessa
harjoitetaan
vilkasta
kansainvälistä
keskiaikatutkimusta.
Uutta on kultturienvälinen ja poikkitieteellinen
koulutusohjelma.
Julkaisusarja
Europäische
Kulturen in der Wirtschaftskommunikation on
tunnettu koko Euroopassa. Professori Dagmar
Neuendorff työskentelee kansainvälisesti keskiajan
kirjallisuuden, mainonnan ja kontrastiivisen
keskusteluanalyysin alalla.
Feodor Kiseleffin kansatieteen professuuri
Professori Anna-Maria Åström on omistautunut
kaupunkikulttuurin tutkimuksille, erityisesti
pienkaupunkeihin, Itä-Suomen kartanokulttuuriin
ja nykyaikaisiin juhlatapoihin. Tällä hetkellä hän
tutkii mm. sodanjälkeisen ajan kaupunkikulttuuria,
sekä eri yhteiskuntaluokkien kotimiljöitä ja
asumista.
Borgströmin kemian teknologian professuuri
Professori Dmitry Murzinin erikoisala käsittää
kemiallisten prosessien kautta tapahtuvan teollisen
tuotevalmistuksen. Keskeisin tutkimusala on
heterogeeninen katalyysi. Katalysaattorit ovat
62
G.A.Lundeniuksen ranskan kielen professuuri
Professori Mervi Larjavaaran mielenkiinnon
ydintä ovat nykyranskan rakenteet ja se miten
ne kytkeytyvät virkkeeseen. Hän keskittyy
konkreettisen aineiston empiiriseen tutkimiseen,
mieluiten yleiskielitieteellisestä näkökulmasta.
Ranskan kielen pitkältä ajalta dokumentoitu
historia osoittaa, miten kieli kehittyy.
Sally ja Anders Kramerin suomen kielen professuuri
Professori Urpo Nikanteen tutkimussuuntaus
koskee yleistä kieliteoriaa. Hän on erityisesti
työskennellyt tutkien semantiikan, syntaksin,
sanaston ja kielijärjestelmän suhdetta ihmisen
muihin kykyihin. Nikanne on ollut mukana
kehittämässä konseptuaalisen semantiikan mallia,
jonka tavoitteena on laatia muodollinen integroitu
malli ihmisen eri kognitiivistä kyvyistä (ml.
kielet).
63
Robert Mattssonin musiikkitieteen professuuri
Täyttämättä tällä hetkellä
Donnerin instituutti
Donnerin uskontotieteen ja kulttuurihistorian
tutkimuksen instituutti on perustettu 1959
Olly ja Uno Donnerin lahjoittamin varoin.
Instituutti ylläpitää tieteellistä erikoiskirjastoa,
tukee tutkimusta instituutin alalla apurahoin,
sekä järjestää kongresseja ja seminaareja. Kirjailija
Olly Donner julkaisi proosa- ja runoteoksia. Uno
Donner oli amatöörimaalari, diplomi-insinööri
ja toimi teollisuuden parissa. Hän omistautui
myöhemmin maanviljelykseen Ruotsissa ja
Suomessa, asui Kirkniemen kartanossa Lohjalla
vuoteen 1944 saakka. Aviopari tutustui 1910luvun alussa antroposofiaan ja Rudolf Steineriin.
Vuonna 1923 Uno Donner perusti ”Suomen
antroposofisen seuran”.
von Willebrand-Fahlbeckin demografian ja
tilastotieteen professuuri, erityisesti suomenruotsalaisten demografia
Professori Fjalar Finnäs tutkii suomenruotsalaisten
väestökehitystä,
erityisesti
kielirajan
yli
tapahtuvien avioliittojen demografisia seurauksia
ja koulukielten valintaa, lasten kielirekisteröintiä ja
koulukielen valintaa sekaperheissä sekä avioliittojen
hajoamisia. Finnäs etsii myös selityksiä sille, miksi
suomenruotsalaiset ovat terveempiä ja elävät
kauemmin kuin suomenkieliset.
Stiftelsen för Åbo Akademin tutkimuslaitos
Stiftelsen för Åbo Akademin tutkimuslaitos on
Stiftelsen för Åbo Akademin neuvottelukunnan
perustama 12.6.1972. Toiminta tukeutuu moniin
lahjoituksiin, mm. seuraaviin rahastoihin: Signe
Ahlboms fond, Ebba och Tor G. Aschans fond,
Anne Marie och Ingrid Krohns fond, Makarna
Ruth Margit och Gustaf Adolf Tenléns fond.
Laitos tukee tieteellistä tutkimusta, jakaa tutkijaapurahoja ja tarjoaa työhuoneita Åbo Akademihin
sidoksissa oleville stipendiaateille. Vuodesta 1999
lähtien laitoksella on kolmeksi vuodeksi valittu
tutkimuspäällikkö. Professori Tapio Westerlund
tutki 1998-2002 menetelmiä prosessi- ja tuo
tannonoptimointiongelmien
ratkaisemiseksi
matemaattisen ohjelmoinnin avulla. Professori
Max Engman tutki 2003-2006 komparatiivista
historiaa ja professori Ari Ivaska tutkii 2006-2009
älykkäiden materiaalien kehittämistä kemiallista
analytiikkaa varten.
64
Tämän päivän lahjoittajat
Säätiö vastaanottaa tänä päivänä lahjoituksia sekä
yleiseen toimintaan että erityistarkoituksiin. Esineja taidelahjoitukset täydentävät ja laajentavat
kokoelmia arvokkaalla tavalla.
Rahasto Henry Lönnfors fond för Konstföreningen i Åbo
Oikeustieteen tohtori Henry Lönnfors (19392004) työskenteli Åbo Akademin taloudellisvaltiotieteellisen tiedekunnan kauppaoikeuden
yliassistenttina. Rahaston tarkoituksena on tukea
Turun taideyhdistys ry:tä ja Turun taidemuseon
toimintaa.
Erik Bergmanin soitinkokoelma
Professori Erik Bergman (1911-2006) säveltäjä,
orkesterinjohtaja, musiikkiarvostelija ja suomalaisen
klassisen nykymusiikin edelläkävijä. Opiskeli
säveltämistä Berliinissä, Wienissä, Sveitsissä ym.
maissa Euroopassa, Pohjois-Afrikassa ja Aasiassa.
Rahasto Nadescha Martinoffs fond till Hagar
Olssons minne
Nadescha Martinoff (1907-2004) oli eurytmian
uranuurtajaopettaja. Hän luovutti oikeuden
Hagar Olssonin kirjailijapalkkioihin Stiftelsen för
Åbo Akademille. Lahjoitus oli kohdistettava Åbo
Akademin kirjaston käsikirjoitusosaston käyttöön
Hagar Olssonin kirjallisten käsikirjoituksien
luettelointia varten.
Muistorahasto Anne-Marie Cronströms minnesfond
Filosofian kandidaatti Anne-Marie Cronström
työskenteli Språk- och Folkminnesinstitutet
SOFIssa Upsalassa, murrejaostossa. Aviopuoliso
Nils-Gustav Cronström perusti rahaston Estoniaonnettomuudessa kuolleen vaimonsa muiston kunnioittamiseksi. Apurahoja tohtoritason tutkijaopiskelijoille kielentutkimuksessa, taidetieteissä ja
Pohjoismaiden kirjallisuudessa.
Hjeltin kokoelma
Bo Hjelt (1935-) haluaa lahjoituksellaan kunnioittaa isäänsä, Allan Hjeltiä ja tämän panoksia
Åbo Akademin hyväksi. Lahjoitus käsittää
taidekokoelman suomalaisesta taiteesta sekä
esineitä että antiikkihuonekaluja.
65
Muulla paikkakunnalla
Pohjanmaalla
Rahasto Aina Gros’ bokfond
Kirjojen ja aikakauslehtien ostamista ja sitomista
varten Åbo Akademille.
Sourander työskenteli puu- ja puutavara-alalla
mm. Ab Valkeakoski träsliperi ja pappersbrukin,
AB E. Klailes Hovinmaan pappersbrukin, Nokia
Oy:n ja Diesen Wood Co:n palveluksessa. Hänellä
oli useita kunnallisia tehtäviä, oli Suomen paperiinsinööriyhdistyksen perustaja. Lisäksi hän laati
kirjoituksia ja mm. paperialan ensimmäisen
ruotsalais-suomalaisen sanakirjan.
Aina Gros kävi koulua Vasa Flickskolassa ja Bragen
borgare- ja handelsskolassa. Sen jälkeen hän teki
useita opintomatkoja Eurooppaan, missä hän
oli harjoittelijana Buchhandlung Anton Falkissa
ja Nordiska Bokhandel Ab:ssa Tukholmassa.
Hän omistautui kirjakauppiasalalle vuodesta
1899 lähtien ja työskenteli mm. K. Montinin
kirjakaupassa Vaasassa. ”Gros Bokhandels Ab:n”
perustaja.
Rahasto Ingrid och Valter Boijes fond
Åbo Akademin omiin tarpeisiin.
Ingrid Boije työskenteli rintamalla sairaanhoitajana
vapaussodassa.
Toimi
naistyöntekijöiden
hyväksi, perusti Kärsämäen Marttayhdistyksen ja
lastenseimen. Puoliso Valter Boije (1883-1939)
oli Turun Kutomo ja Punomo -yrityksen johtaja.
Myös hänen poikansa Stig Gunnar Boije (19241981) testamenttasi omaisuutensa edellä mainitulle
rahastolle.
Rahasto Gustaf Packaléns fond
Åbo Akademin kulttuurityön edistämiseksi, Suomen
ja muiden Pohjoismaiden kulttuurisuhteiden
vahvistamiseksi.
Packalén työskenteli mm. oululaisen Toppila
Oy:n, Vuoksenniska Ab:n ja Hämekosken
Tehtaan (Kymi) palveluksessa. Hän asettui 1919
asumaan Tanskaan ja toimi Suomen paperi- ja
puunjalostusteollisuuden myyjänä ja edustajana.
Rahasto Rudolf Hemnells fond
Yleisiin tarkoituksiin.
Hemnell (1889-1964) toimi kaupungineläinlääkärinä sekä Pietarsaaressa että Vanhakaarlepyyssä. Hän oli myös molempien kaupunkien kaupunginvaltuustojen jäsen.
Rahasto Ingwald Souranders fond för träkemi
Kemiallis-teknisen tiedekunnan ja sen työn
tukemiseksi erityisesti puunjalostusteollisuuden
kehitys huomioiden.
66
Walter Palme oli Helsingin yliopiston julkisoikeuden
professori ja korkeimman oikeuden jäsen. Hänellä
oli myös rikos- ja prosessioikeuden dosentuuri Åbo
Akademissa. Lisäksi hän julkaisi suuren määrän
teoksia lainsäädännön alalta ja oli elinkeinoelämän
paljon käyttämä lakimies. Naimisissa pianisti Irja
Maria Palmen o.s. Hämäläisen kanssa (19081986).
Uudellamaalla
Rahasto Birgit Helena Hougbergs fond
Åbo Akademin yleisiin tarkoituksiin
Neiti Birgit Hougberg, kirjeenvaihtaja.
Rahasto Axel och Aina Lilles fond
Tyttäret Hedvig Margaretha ja Martha Sophia
testamenttasivat varoja heidän vanhempiensa
nimeä kantaneeseen rahastoon Åbo Akademin
hyväksi.
Rahasto Björn Wasastjernas fond
Perustamisraha Åbo Akademin eläintieteen tai
kasvitieteen professuuria varten.
Axel Lille toimi politiikkona ja sanomalehtimiehenä, oli Ruotsalaisen kansanpuolueen perustaja
ja sen ensimmäinen puheenjohtaja (1906-1917).
Teki pääasiallisen elämäntyönsä Nya Pressen lehden päätoimittajana ja vastuullisena julkaisijana.
Naimisissa Sigrid Aina Wilhelmina o.s. Cronstedtin
kanssa (1863-1933).
Wasastjerna toimi aatelin pikakirjoittajana
vanhojen valtiopäivien ritaristolle ja aatelistolle.
Hän oli myös liikeyritysten lakimiehenä ja mm.
Taalintehtaan, Apteekkarien mineraalivesitehtaan,
Tampereen Pellavan ja Järnmanufaktur Ab:n
hallituksen jäsenenä.
Rahasto Ellen, Hjalmar och Saga Waselius fond
Åbo Akademille sekä maatalousopetuksen
tukemiseksi
että
apurahojen
antamiseksi
ruotsinkielisille eri oppilaitoksien maa- ja metsät
alousopiskelijoille.
Rahasto J.Th. Lindroos fond för maskinbyggnad
Konerakentamisen professuuria varten.
Lindroos toimi Viipurin kaupungininsinöörinä,
oli käynnistämässä Pallaksen lankarullatehdasta
ja Fennian vaneritehdasta. Wärtsilä Oy:n
tomitusjohtaja ja hallituksen puheenjohtaja,
mm. Oy Walkeakosken, Yhtyneet Paperitehtaat
Oy:n ja Nokia Oy:n hallituksen jäsen. Oli
Lahden kaupunginvaltuuston puheenjohtaja,
Helsingin teknillisen opiston hallituksen jäsen,
Svenska Vetenskapsakademin i Finlandin
rahastonhoitaja. Promovoitiin 1948 Åbo Akademin
kunniatohtoriksi.
Ellen, Hjalmar ja Saga Waselius luovuttivat
Helsingin pitäjän Kuninkaalan (Fastbölen) kylässä
sijaitsevat tilansa Markusas- ja Skönkulla- nimiset
tilansa ja puolet Påkas- tilasta. Evert Hjalmar
Waselius (1876-1953) naimisissa Ellen Vetsera
Valentine Waseliuksen kanssa o.s. Weck (18921985). Saga Magaretha Waselius (1907-) oli Evert
Hjalmar Waseliuksen sisko.
Rahasto Irja och Walter Palmes fond
Åbo Akademin julkisoikeuden tai hallintooikeuden professuurin ylläpitämiseksi.
Rahasto Gurli och Karin Tötterströms fond
Åbo Akademin yleisiin tarkoituksiin.
67
Ruotsinkielisen rikos- ja prosessioikeuden haltija
(1938). Oli myös tuottoisa kirjailija, toimi
oikeudenkäyntilaitoksen uudistamiseksi. ÅA:
n sääntötoimikunnan, Akademin väliaikaisen
hallituksen 1918 sekä valtuuskunnan jäsen, Åbo
Akademin kansleri 1942-57.
Ahvenanmaalla
Rahasto Hanna och Otto Anderssons fond
Tukee Sibeliusmuseota, musiikkihistoriallista
ja kansanrunouden tutkimusta sekä jakaa
musiikkitieteen apurahoja.
Rahasto Ola Mattsons minnesfond
Rahasto perustettu Ola Mattsonin muiston
kunnioittamiseksi. Apuraha ruotsin- tai suomenkieliselle opiskelijalle, joka Akademin humanistisessa tiedekunnassa on menestyksellisesti
harjoittanut ruotsin tai pohjoismaisten kielten
opintoja.
Otto Andersson oli Åbo Akademin ensimmäinen
musiikkitieteen ja kansanrunouden professuurin
haltija (1926). Hän keräili musiikkitietellistä ja
musiikkihistoriallista aineistoa, nuotteja, soittimia,
kirjeitä ja kuvia. Tästä tuli ”Åbo Akademin
musiikkihistoriallisten kokoelmien” perusta. Åbo
Akademin rehtori 1929-36 ja Stiftelsen för Åbo
Akademin hallituksen ja valtuuskunnan jäsen.
Naimisissa Hanna Anderssonin o.s. Öhrnbergin
kanssa (1869-1935).
Ola Mattson toimi m.m. Svenska normallyceumissa Helsingissä, Svenska Handelshögskolanissa.
Hänellä oli Åbo Akademin
ensimmäinen ruotsin lehtoraatti. Hän opetti
nykyruotsin kielioppia, johti käännösharjoituksia,
tekstiluvun harjoituksia sekä suullisen esitystavan
harjoituksia ja keskusteluharjoituksia. Naimisissa
kotitalousopettaja Gladys Rudbergin kanssa.
Rahasto Syskonen Granfelts fond
Sigrid Granfelt luovutti Finströmin pitäjän Bergön
kylässä olevat Husön takamaat rakennuksineen, ma
atalousirtaimistoineen, karjoineen ja vetojuhtineen.
Rahasto olisi liitettävä Åbo Akademihin
perustettavaan kasvitieteen professuuriin.
Rahasto Robert Mattssons fond
Musiikinhistorian ja kansanrunouden professuurin
perustamiseksi ja ylläpitämiseksi.
Sigrid Granfelt harjoitti taideopintoja Helsingissä,
Pariisissa, Lontoossa, Münchenissä ja Dachaussa.
Hän maalasi Ahvenanmaalla, osti Husön
kartanon Finströmin Bergön saarelta, johon
hän rakensi ”Keltaisen talon”. Toimi myös
keraamikkona, käsityöläisenä ja marttana. Kehitti
Ahvenanmaan käsiteollisuutta. Oli kiinnostunut
karjanhoidosta, kasviviljelystä, puutarhanhoidosta
ja kasvitieteestä.
Mattsson aloitti vuonna 1878 kauppa- ja
varustamotoimintansa
Maarianhaminassa.
Vuosisadan vaihteessa hän oli Suomen
suurin laivanvarustaja (17 laivaa). Asui vähän
aikaa Helsingissä ja sijoitti omaisuutensa
talokiinteistöihin, palasi kuitenkin myöhemmin
varustamoalalle.
Otto Granfelt toimi Helsingissä prosessioikeuden
professorina. Korkeimman oikeuden jäsen.
68
Donationer till förmån för en teologisk fakultet
Anders Donners fond
J.O.E. Donners fond
Olly och Uno Donners fond
Hugo Ekhammars minnesfond
Sylvia Ellfolks fond
Handlanden Aug. W. Elméns fond
Elvingska fonden
Justitierådet Karl Eriksons fond
Petter och Elsa Eriksons fond
Fond för en professur i Astronomi
Fond för en professur i Engelska
Fond för en Finansvetenskaplig avdelning
Fond för stödjande av Företagsekonomisk
forskning
Fond för en professur i Geografi
Fond för en professur i Svenska språket
Fond för en professur i Skogsprodukternas kemi
och kemiska teknologi
Karl Bruno Fonselius’ fond
Karl Aug. Forsbäcks fond
Eugenie och Gunnar Forss’ samt Isolde Seebergs
fond
Doktor Telemak Fredbärjs fond
Axel Olof Freudenthals minnesfond
Fysikaliska institutets fond
Syskonen Granfelts fond
FÖRTECKNING ÖVER STIFTELSENS FÖR ÅBO
AKADEMI FONDER
LUETTELO STIFTELSEN FÖR ÅBO AKADEMIN
RAHASTOISTA
Fonder inom värdeandelssystemet (363)
Arvo-osuus järjestelmässä olevat rahastot
Fonder till förmån för Åbo Akademi (161)
Rahastot Åbo Akademin hyväksi
Rafael Ahlströms fond
Greve Carl Alex. Armfelts fond I
Greve Carl Alex. Armfelts testamentsfond
Greve Filip Armfelts fond
Makarna Elsa och Birger Arrhenius’ fond
Ida Aschans fond
Sigfrid Backmans fond
Makarna Baumgartners fond
Beckholmens svenska skolförening
Ivar Berendsens fond
Ingrid och Valter Boijes fond I
Ingrid och Valter Boijes fond II
Majken Borgs fond I
Fru Thyra Borgs fond för undervisning i franska
Alfa och Gunnar Branders fond
Gösta och Gertrud Branders’ fond för allmänna
utgifter
Walborg Cederbergs fond
Centrallaboratoriets fond
Anna Clemenz’ fond
Marie och Adéle von Collans fond
Rolf Cronstedts fond
Ernst och Rosina Dahlströms fond
Magnus och Ellen Dahlströms fond
Magnus och Ellen Dahlströms testamentsfond
J.O. Granroths fond
Fru Beatrice Gripenbergs fond
Edith Gros’ fond
Ella Grönbergs fond
Berndt Grönbloms donation för professuren i
filosofi
Makarna Grönbloms fond
Prosten Theodor Grönstrands fond
69
Ester Göranssons fond
Konsul Henry Hagmans fond
Edvin och Alice Hammaréns fond
Handelshögskolefonden
Handelshögskolans dispositionsfond
Aina och K.J. Hartmans fond
Jon Hartmans fond
Jenny Hedlunds fond
Rudolf Hemnells fond
B. A. Henricssons fond
Bertel Hermanssons donationsfond
Aug. Erhard och Eva Evelina Himbergs fond
Fru Agnes Hjelts fond
Bertha och Lennart Holmbergs donationsfond
Mimmi och K.E. Holms understödsfond
Ingmans Anglo-Saxon lectures
Makarna Jacobssons testamentsfond
Albert von Julins fond
Jacob och Elsa von Julins fond
August Juselius’ minnesfond
Theodor och Augusta Järnefelts fond
Ester och Naima Kanzéns fond
Inga och Tauno Karjalainens fond
Nils Aug. N:son Keirkners fond
Kemisk-tekniska fakultetens grundfond
Margareta och Åke Kihlmans fond
Feodor Kiseleffs fond
Friherre Carl Axel von Kothens fond
Sally och Anders Kramers donationsfond
Axel Krooks fond
Helga och Otto Kurténs fond
Makarna Sigvard och Valborg Lagermarcks fond
Friherre Karl Langenskiölds minnesfond
Severin och Alie Larsens fond
Emil och Fanny Liljas fond
Elin och Guido Liljebergs fond
Fru M. Linds donationsfond
Arthur Lindbloms fond
Carl Lindströms testamentsfond
Agnes Lundells fond
Gustav Adolf Lundenius’ fond
Gudrun Lundströms fond
Adolf Långstedts minnesfond
J.G. Löfgrens fond
Josef Lönnblads fond I
Robert Mattssons fond
Makarna Ernst och Elin Minuths fond
Karin Neuman-Rahns fond
V.F. Nilssons fond
Volter och Maria Nordfors’ fond
Nordiska Föreningsbankens fond
Uno och Bengta Nybergs fond
Fru Ella Ollonqvists fond
Julius Polins förfäders minnesfond
Viktor von Rehausens och Louise von Troils fond
Emil Reims’ fond
Fru Dagmar Rikstens fond
Karl Axel, Per och Bo Risbergs fond
Liv-Iris Roos-Hasselblatts fond
Carin Rosenius’ fond
Oskar och Mathilde Rosenlews fond
Wilhelm Rosenlews fond
Johan Josef Rosenqvists fond
Frans Salovius’ fond
Kommunalrådet Severin Salovius’ fond
Salve-fonden
Försäkringsbolaget Sampos fond
Ina Sandelins fond
Bergsrådet Emil Sarlins fond
Bröderna Schmaltz’ donationsfond
Makarna Elin och Ernst Schröders fond
Emil Schybergsons fond
Gösta Serlachius’ fond I och II
Carin och Raoul Sjöbloms fond
F.J. Skipparis fond
Gertrud Sohlbergs fond
70
Ingwald Souranders fond för träkemi
Conrad Spoofs fond
Pauline och John Stenbergs fond
F. Edv. Stenviks fond
Oskar Strandells fond
Ingrid Stråhles fond
Mauritz Stråhlmans fond
Paul Ståhlströms fond
Ilma Sumelius’ fond
Oskar Tidermans fond för gammaltestamentlig
forskning
Fröken Siiri Timgrens fond
Gurli och Karin Tötterströms fond
August Wahlströms fond
Fru Ellen Waldons fond
Sigrid Wallenius’ fond
Björn Wasastjernas fond
Elsa Wasastjernas fond
Lars Wasastjernas fond
Ellen, Hjalmar och Saga Waselius’ fond
Marie-Louise Wasenius’ fond
Ernst Wehtjes fond
Alexis och Hedvig Wendells fond
Eva och Torsten Westerlunds fond
Eva och Johannes Westlunds fond
Edvin Wickners fond
Svea och Eric Oscar Wikeströms fond för
Sjöhistoriska museet
von Willebrand-Fahlbeckska stiftelsen
K.F. Winters fond
Vinterångaren Sofias fond
Evi och Ragnar Öllers fond
Fonder vars avkastning disponeras av angiven
institution eller för angivet ändamål (31)
Rahastot säätiön sääntöjen mukaisen
tarkoituksen rahastot
Bröderna Alroths fond
Alfred Anderséns minnesfond
Amos Andersons fond för Studenthemsbygget
Otto Anderssons 90-års fond
Majken Borgs fond II
Gösta och Gertrud Branders’ biblioteksfond
Gösta och Gertrud Branders’ fond för
oförutsedda speciella utgifter
Gösta Branders’ forskningsfond
Lotten och Hanna Dahlströms fond
Fond för upprätthållande av svenska folkliga
föredrag i Åbo med omnejd
Professor fil.dr Ester-Margaret von Frenckells
fond
Aina Gros’ bokfond
Reinhold och Sofie Johanssons fond
Konstmuseets konto
Victoria Laurells fond I
Löjtnant Hans Löfmans fond för
Studenthemsfonden
Henry Lönnfors fond I
Musikhistoriska fonden
Mary Norrings fond
Arne Nylanders fond
Ellen von Platens fond
Hilding Pleijels fond
Henrik Ramsays donationsfond
Rektors representationsfond
Axel Råbergs Anglosachsiska bokfond
Andelslaget Sampos fond
Alexandra Selins biblioteksfond
Sjöhistoriska museets fond
71
Kapten Lars Nilssons fond
Gustaf Packaléns fond
Fil.mag. Karin Palanders fond
Makarna Irja och Valter Palmes fond
Dagmar Rosenlews fond
John Rödlins fond
Sjömannapensionsanstaltens i likvidation fond
Doktor Karin A. Spoofs fond
Boris Stenius’ fond
Margaretha Ståhlströms fond
Eva och Sigrid Strömborgs fond
Fröken Aino Tammelins fond
Guy Topelius’ fond
Bruno Wendéns fond
Natalia Åbergs fond
Bertha och Ivar Strandells fond
Karl Söderholms fond
Ingrid Wasastjernas fond
Fonder för i stiftelsens stadgar angivna syftemål
(43)
Rahastot säätiön sääntöjen mukaisen
tarkoituksen hyväksi
Marianne Armfelts fond
Sylvia Aschans fond
Elli och Evi Björkmans fond
Anna och Edvard Blombergs fond
Lagman Alexander von Collans fond
Agnes Dahls fond
Doris Viola Dahlbergs fond
Erik Frejborgs fond
Överläkaren P.W. Granbergs fond
Maj Granlunds och Kate Björks fond
Frans Henriksons donationsfond II
Alma Ann-Lis Hjelts fond
Birgit Helena Hougbergs fond
Hilding Hästbackas fond
Emilia Janssons fond
Tandläkare Wolmer Jörgensens fond
Kymmene dividendregleringsfond
Lifränteanstaltens fond
Axel och Aina Lilles fond
Louise Lindbloms fond
Harriette Lindebergs fond
Livförsäkrings Ab De Förenades fond
Fröknarna Selma och Emma Lundells fond
Dagmar Lundqvists fond
Bankdirektör Josef Lönnblads fond II
Birgit Malmborgs fond
Maj och Tor Nesslings fond
Edith Neus donationsfond
Fonder till förmån för forskningsinstitutet (4)
Rahastot Säätiön tuktkimusinstituutin hyväksi
Signe Ahlboms fond
Ebba och Tor G. Aschans fond
Anne Marie och Ingrid Krohns fond
Makarna Ruth Margit och Gustaf A. Tenléns
fond
Stipendiefonder (124)
Stipendirahastot
Paul Ahlmans stipendiefond
Amos Andersons stipendiefond
Hanna och Otto Anderssons fond
Ossian Anderssons fond
H.F. Arwidsons fond
Axels Industriråds fond till minne av
teknologiedoktor Bo
Mannström
Axel-45 stipendiefond
72
Johanna och Otto Beltzners fond
Wilhelm Bensows donation
Nathalie Bergenheims fond
Agnes Berggrens fond
Malvina och Christian Bloms samt Ika och Otto
Alfred Färdigs fond
Tor, Joe och Pentti Borgs minnesfond
Per Brahe fonden
Selma och A.A. Branders’ fond
Diplomekonom Rainer Bäckströms fond
Sixtus Victor Calamnius’ fond
Anne-Marie Cronströms Minnesfond
H. W. Donners fond
Artur Edgrens stipendiefond
Gerda Ehrstedts testamentsfond
J.H. och Signe Eks forskningsfond
Fanny och Manne Ekmans fond
Sanny Ekströms rekreationsfond
Lennart Engströms stipendiefond
Helga Helena Enqvists stipendiefond
Sjöfartsrådet Gustaf Eriksons fond
Fabrikör Thure Ertmans fond
Rainer von Fieandts stipendiefond
Eugenie och Gunnar Forss’ samt Isolde Seebergs
stipendiefond
Richard och Anni Fredrikssons fond
Georg Frietsch’ fond
Holger Frykenstedts fond
Willy Gielens fond
Viktor Groops stipendiefond
Berndt Olof Grönbloms fond
Edgar Grönbloms stipendiefond för lärare
Edgar Grönbloms stipendiefond för studerande
Kommerserådinnan Majken Grönbloms
testamentsfond
Fridolf Gustafssons stipendiefond
Göteborgares gåva till minnet av Mary och
Ragnar Numelin
Carolina Hackzells fond
Reidar Haglunds fond
Helga Hasselblatts stipendiefond
Alfred Hedmans donationsfond
Götha Hellströms fond
B.A. Henricssons stipendiefond
Frans Henriksons donationsfond I
Professor Leif Hummelstedts minnesfond
Aino, Konstantin och Huldine Högströms fond
Dagmar och Ferdinand Jacobssons fond
Dagmar Emilia Johanssons fond
Albert von Julins stipendiefond
Sofie Antoinette Kelins fond
Fabian Klingendahls fond
Ossian Klingstedts stipendiefond
Tuve Knutssons stipendiefond
Alina Kocks stipendiefond
Victoria Laurells fond II
Joh. Lindbloms fond
Linda Lindbloms testamentsfond
Björn Ossian Lindeqvists minnesfond
Kansler Sven Lindmans fond
Olga Lindqvists testamentsfond
Lasse Lindströms stipendiefond
Ella och August Ljungbergs understödsfond
Ellida och Tor M. Ljungbergs stipendiefond
Gustav Adolf Lundenius’ stipendiefond
Löjtnant Hans Löfmans fond II
Stipendiefond för TF (Margunoff)
Nadeschda Martinoffs fond
Ola Mattssons minnesfond
A.O. Methers donationsfond
Aissa von Nandelstadhs stipendiefond
Professor J.J. Nervanders fond
Adolf Fr. Nordmans stipendiefond
Gunvor Nordströms fond för studier eller
forskning i ekonomisk historia
Mary och Ragnar Numelins fond
73
Makarna Agneta och Carl Eric Olins fond
Ekonomiemagister Lars Pakarinens stenografifond
Pargas svenska samskolas fond
Weikko Wilhelm Peltonens fond
Rolf Pippings minnesfond
Professor Walter Qvists minnesfond
Professor Anders Ringboms minnesfond
Tage Rohloffs fond
Dr Ernst A. Sandholms och hans dotter Brittas
fond
Diplomingenjör Hjalmar Sandsjoes fond
Margit och Erik Sarlins fond
Eugen Schaumans fond
Professor Wolfgang Schmidts minnesfond
Richard Schybergsons fond
Arvid C. Silverbergs fond
F.J. Skipparis fond för undersökning av obotliga
sjukdomar
Aina Maria Smeds fond
Sparbankens i Wiborg stipendiefond
Sofie Stadius’ stipendiefond
Makarna Strandbergs fond
V.L.B. Strandells fond
Axel Stålströms forskningsfond
C.G. Sundells stipendiefond
Karl och Fanny Sundmans fond
Sv. Klassiska Lyceet i Åbo /Kamratfonden
“
“
“
/Emil Amnells fond I
“
“
“
/Emil Amnells fond II
Charlotta Söderlunds stipendiefond
Edith Sörensens fond
Tea och Alfons Takolanders minnesfond
Julius Tallbergs stipendiefond
Kansler Lars Erik Taxells forskningsfond
Teologhemmets stipendiefond
Teologiska fakultetens stipendiefond III
Majlis Tulanders fond
Elna och Kalle Tähtinens fond
Ralf Törngrens minnesfond
Alfred och Irene Weckströms stipendiefond
Ernst von Wendts fond
Edvard Westermarcks stipendiefond
Emma Wiléns stipendiefond
Wiurila-Rauhalinna-Armfeltarnas minnesfond
Professor Werner Wolfs stipendiefond
Fabrikant G.W. Wulffs testamentsfond
Åbo svenska samskolas fond
Familjen Alexander Ärts stipendiefond
Fastighetsfonder (37)
Kiinteistörahastot
Amos Andersons fond
Amos Andersons fond för KTF:s nybygge
August och Ina Borgströms fond
Erik Bruuns fond
Maria Castréns fond
Donationers fond
Berndt Grönbloms fond
Nenne Gummerus’ fond
Carl Hagströms fond
Handelshögskolans byggnadsfond
Alexandra Constantia Johanssons fond
Elin och Anna Johanssons fond
Fabian Klingendahls laboratoriefond
Olga och Karl-Johan Krooks minnesfond
Konsul Anders Lassfolks donationsfond
Irene Lindbergs fond
J. Th. Lindroos’ fond för maskinbyggnad
Harald och Jenny Neovius’ fond
Hjalmar Petterssons minnesfond
Anna von Rettigs fond
Edith och Hans von Rettigs fond
Henning von Rettigs fond
Marianne von Rettigs fond
74
Systrarna Ruuths testamentsfond
Sibeliusmuseets byggnadsfond
Seth Sohlbergs fond
Stiftarenas fond
C. G. Sundells donationsfond I
C. G. Sundells donationsfond II
Thyra Sundströms fond
Nelly Lovisa Sundviks fond
Verna Söderholms fond
Makarna Tillanders fond
Tor Gabriel Wickströms fond
Reinhold von Willebrands fond
Lars och Sylvi Åbergs fond
Åbo Teaterhusfond
Deponerade fonder (7)
Talletetut rahastot
Brödralagets Academici Veteres Aboensis
stipendiefond
Fond för kvinnoforskning
Fond för människorättsforskning
Fonden för European Biopolymer Technology
Award
Hufvudstadsbladets fond för Österbottniska
Nationen
Professor Bengt Lomans minnesfond
G.A. Petrelius forskningsbidrag
Fristående fonder (5)
Erilliset rahastot
Lyhenteet:
MfÅa, Meddelande från Åbo Akademi
ÅAB, Åbo Akademin kirjasto
ÅAb:s, Åbo Akademin Kuvakokoelmat
SLS/HLA, Svenska Litteratursällskapet, Historian ja
kirjallisuudenhistorian arkisto.
Kurt Ertmans minnesfond
Henry Lönnfors fond II
Ellen Sjöströms fond
Studenthemsfonden
Studentkårens forskarstipendiers fond
75
76
77
78
79
80