KIVALLIQ AVIKTUKVIANI
Transcription
KIVALLIQ AVIKTUKVIANI
850 TAUTUKTAKKUT 2014 NUNAVUT UYAGAHIUGIAMI KINIKHIANIK, UYAGAKHIUKNIK & UYAGAHIUKNIP KIMILGUINIA KIVALLIQ AVIKTUKVIANI Qu e e Bay en M 100°W 90°W 75 Bay aq Qilalug 462 671 677 676 670 674 669 678 Ri v er Kiggavik Mallery Lake 547 675 Inuit Owned Lands Meliadine Qamanirjuaq CPMA 639 b aw 549 RB 525 524 460 eC y Ba uj a ha n ay Iqalugaarjuup Nunanga TP Rankin Inlet q ikjua Mall P T ne l e Cap N our AM PTO Harb l SOUTH a r Co BS ISLAND ay M ly B ld Inlet Chesterfie 461 Kahuna ATLAS Da Luxx 673 Baker Basin 672 Yathkyed 400 Robin 546 azan Lake K 544 AN 545 F13 548 Nowyak Du Nanuq Baker Lake Riv e r nt Angilak y Kivalliq Baker Lake Agnico-Eagle Option Ba e So u 523 Meadowbank Mine Greyhound 521 Inuujaarvik TP Nutaaq Dubawnt Lake Ferguson Lake 463 ge r y er Ri v Kiggavik South Finnie Bay elc om Turqavik Aberdeen Lake Aberdeen Bowman B nd Wa Amer Lake 698 Amaruq Beverly CPMA 520 Kiggavik North 699 Thelon Basin CL E CIR IQUE T IC T ARC E A RC CL CER Bay Fo x Ro es W k Thelon WS e Repuls Ukkusiksalik NP Riv er Bac . rce I ir Fo A e c Prin s le Char d ner Tav er Islan E FOX N I S BA 150 Kilometres Queen Maud Gulf MBS Projection: Canada Lambert Conformal Conic, NAD 83 nlet 84 mi q Qim Wales I. Kivalliq Region Gu l f 75 37.5 0 Na tee Comm it Storis Passage a ud Parry Bay80°W Kugaaruk erc y sM Ba Garry Bay od Cambrid g Harry s Gibbon MBS So u B East 4 set Dor Salis Is Nottin d Islan th B ay Coats Island fG n Taloyoak King William Rasmussen Island Gjoa Haven Basin yo to Ovayok P a (Mt. Pelly rk TP ) Ba ng or ia ell i Vi ct W it St ra it ey I. Rowl y a rB h Fost e Beac Hall el Mans n Isla d Pistol Bay Whale Cove 579 Maguse River South Henik Lake Thlew ia Kiyuk 522 Arviat 60°N McConnell River MBS za Riv er 7 60°N Commodity Groupings MANITOBA Base Metals Nickel-Copper PGE Diamond Rare Earth Elements Gold Uranium Iron Active Mine Inactive Mine Symbol with no fill means INACTIVE. Bold project number and name signifies major or advancing project. Inuit Owned Lands (Fee simple title) Areas with Surface and/or Subsurface Restrictions Canada-Nunavut Geoscience Office 100°W http://cngo.ca/exploration-overview/2014/ Boundaries NLCA1 Nunavut Settlement Area Nunavut Regions NILCA2 Nunavik Settlement Area Provincial / Territorial Transportation Routes Meadowbank Road Meliadine Road Milne Inlet Tote Road Yellowknife-Contwoyto Winter Road Proposed Bathurst Inlet Port and Road Proposed Izok Corridor Road Surface Only Surface and Subsurface N BA Y HUDSO UDSON H ' D E I BA CPMA -Caribou Protection Measures Apply MBS -Migratory Bird Sanctuary -National Park NP NWA -National Wildlife Area -Territorial Park TP -Wildlife Preserve WP -Wildlife Sanctuary WS Geological Mapping Programs LEGEND 90°W Povung B Proposed Steensby Inlet Rail Line 1 NLCA The Nunavut Land Claims Agreement 2 NILCA The Nunavik Inuit Land Claims Agreement er Belch n la Is d Kivalliq Aviktukviani Kivalliq Aviktukviani Uyagait Uyagainnut, Nunavut uyagakaktuk utukkanik Kanatami, takunakkuk uplumi ualiani Kanatap Imnait. Hapkua aalanguktikhutik uyakkat nauhimayut, hiugakmit uyagangukhutik imaalu mahakhimayumit uyakkat talvaniitut kangagaaluk 4.5pilianik ukiukaktut, talvangaanit nunakput nauhimanianit (4;5 pilianik ukiukakyukittutik) uvunga hivulianut taafuma paaliusikmik atilik hivulik ilihimayaat Nappaa (540 milliat ukiukaktut). Kivalliqmi, naptuyuk uyagak iluani hiukkak uyagangukhimayup uvanilu mahakhimayup kugiiktak uyakkap kaiktuini ingutaakattakhimayut imaalu navikattakhimaplutiklu. Una ingutaaknik ikayukpaktuk imaa ilangit uyakkat havvinikpaktut, ukuningga kuul, havvik atikaktuk nikulmik, kaapa, unaluuniin plaatinam (kuulmut avugiyauvaktuk). Angiyuk uyagak nauvaktut imaalu nauhimaakpaktuk ivyuyunik uyaganik hiugakmit Havaak Havaktitiyut kanugitpa ATLAS Anconia Riisuasis Kuapaliisin Havaktuk 460 Kahuna Dunnedin Ventures Inc. Havaktuk 461, 462 Luxx, Qilalugaq Nuat Ialu Minerals Inc. Havaktuk 463 Nanuq Pialikin Diamonds Ltd. Havaktuk 520 Amaruq Agnico Eagle Mines Limited Havaktuk 521 Greyhound Aura Silver Riisuasis Inc. Havaktuk 522 Kiyuk Prosperity Goldfields Kuapaliisin Havaktuk 523 Meadowbank Mine Agnico Eagle Mines Limited Havaktuk 524 Meliadine Agnico Eagle Mines Limited Havaktuk 525 Northquest Ltd. Adamera Minerals Kuapaliisin Havaktuk Havangittuk 547 Pistol Bay Angikuni Lake (AN – 544, F13 – 545, Robin – 546) Mallery Lake Adamera Minerals Kuapaliisin Havangittuk 548 Nowyak Adamera Minerals Kuapaliisin Havangittuk 549 RB Anconia Riisuasis Kuapaliisin Havangittuk Maguse River Ridgemont Iron Ore Kuapaliisin Havangittuk Ferguson Lake Canadian North Riisuasis and Development Co. Havangittuk Nutaaq Forum Uranium Kuapaliisin Havangittuk UYAKKAT HAVIKAKTUT 400 TAIMANS KUUL 544 – 546 AIYAN 579 NIKAL-KAAPA-PGE 639 NUNA AALANGAYUK 669 UUTIKNAKTUK UYAGAK 670, 671 Aberdeen, Turqavik Cameco Kuapaliisin Havaktuk 672 Angilak Kivalliq Energy Kuapaliisin Havaktuk 673 Baker Basin Kivalliq Energy Kuapaliisin Havaktuk 674 Kiggavik AREVA Reources Kanata Inc. Havaktuk 675 – 678 North Thelon (Agnico Eagle Option – 675, Inuit Nanminiit Nunat – 676, Kiggavik North – 677, Kiggavik – 678) Forum Uranium Kuapaliisin Havaktuk 698 Amer Lake Adamera Minerals Kuapaliisin Havangittuk 699 Thelon Basin NexGen Energy Ltd. Havangittuk Nayugait kiniklugit nunauyami kaliktagiyaani titikap Havaktut ukuatlu Havangittut havaat Kitikmeot Aviktukhimaniani titigakhimakpat taaktumik naunaiyautigiyaat Imai taamna havaak angiyuk. Kivalliq Aviktukviani nauhimayunik kaangani taahamani Kaiktuani uyakkat ualliani Kivalliup. Ukuat uyakkat uunaktut naptuhivaktut kakuguani iluani uyakkat hiugakmit uyagangukhimayunit angiklikhimayut lalvani haniani Kivaliqmi, aajikutavyait talvani pakihimayut Saskatsuvami. Uyagaa tamatkivyakpuk aviktukviani Kivaliup hauhimayuk ataani makluup mahakniata imnat hiku mahaktiknianit. Uvvani maklukmi uvanilu hiugakakniani, pakitauvakput naptuniit uyakkat, ilauplugit uyakkat pakitviit taimmanut, pakittaaktavut hivvullikmut nauviiniit uyakkat kittuuyaahaita. Nuna kimilgukhugu imaalu nunauyaliukhugu tingminmit kunniakhugu pakkittaaktut humiittaahaita uyagahiuktahat nayugait. Uyagahiugiami kinikhialugu kuul kinniklugit uyakkat ukhugianik takalgit uyakkat imaaluuniin kinnikhialutit kattinnakhimayutut ittunik uyakkanik. Naunaiyagiikhimayut Uyagakhiuknik Ukuatlu Kinnikhianikmut Ihumaginaktut Akniko-eeku Uyagakhiuktit (AEM) ingilgapkakpagaat Matupank kuulmik uyagakhiukvik, hanianiittuk kanaknaani Kamanittuap. Uyagahiuktit havaktittivaktut 700 inuit uyagakhiukvikmi kittu 35 (35-nguyut 100 mit) Inuinauyut nunalaanit Kivalliqmit. Naatjukilikpaktuk Avatkuttuk 11 tausit ukumailitaa havik uyagakhiukpaktaat upluk tamaat haja uyagahiuktahakvik naunaiktaat Matupank haja ihumayut kuul nalvaaktauniaktut tahapkunanga 2018mut. Ikniiko Ekuu havakhimaaktaat ingilgapkakpagaat Miliatiin kuulmik uyagakhiukvik, 20 kilaamitas Kangiklinikmit kuit nunaani ilangataut Inuit Nanminiat Nuna. 2014mi, uyagahiuktit atukpaktut $42-milliat taalamik mikhaanut kinnikhianip unalu hananianut talvani nayugaani, ilauplugulu hanania 20 kilaamiitamik apkutmik atuktautaaktuk ukiuk tamaat unalu nunap attaani pihukvik. Avatkuttuk 35 tausit miitas ikuutakpaktut pakitinahuakhutik hunamiklikaak ilihimayamingnit, imaalu nutaanik kinnikhiaplutik. Ikniiku Eeku piyut laisihamingnik ikuutagiamingni talvani maliktahatik angigutimi atuktaukpata nakuuyumik. Uyagakhiuliktaaktut 2019mi. 35-kilaamiitauyuk ungahiktilaanga Tikigakyuamit, Nuatkuest kinnikhiayut kuulmik talvani Pistal Kangikhuani humi nalvaakhimaliktut uyakkanik havikaktunik uyakkat tahamani kuulkagungnahiyut ihumayut. 2014mi taamna uyagakhiukti atukpaktuk $7.8 milliat taalamik nunauyaliuknikmut, nunalu uuktuktitauplugu imaalu taimakagiahaanut ikuutaktitiplutik. Takunakhiyuk kuulkakniit naunaiktait amigaituni ikuutakhutik uuktuutini, nakuupiaktutut ittutuknguk kuulkaktuk tahamani. Tukhuanik pakittivaktut haniani Ikluligaakyugup, Weeja Bii, unalu Naujaat ukiut amigailikkut. Taamna Kilalugak (Qilalugaq) havaahak nayugalik haniani Naujaat, ungahiktilaanga 9 kilaamiitas. 2014mi, Nuat Ialu Minas katittivaktut 1,500 tans ukumailita aulaktittiyut umiakkut uuktuktauyuhamik naunaigiangani taimakagiahaanik talvani Kilalugakmi. Naunaikniaktuk, 2015mi piniaktavut, naunaikniaktaa akitutilaaha hanayaulikkat, kakugu havaktauniaknianut. Taamna Kiggavik uyagak uunaktuk havaahak, ualliata Kamanittuap ittuk, aulativagaa ukuat AREVA Riisuasis Kanata. Tamna hunalikaak atuktuhak taafuma mikhaanut uyagak uutingnaktuk havaahak Nunavutmi ihumayut avatkumayungnakhiyuk 133 milliat ukumaitilaanga taamna uyagak uutingnaktuk. Kinnikhianik 2014mi avatkutpagaa 11 tausit miitat ikuutakpagaat angiklilaaknahuakhugit ilihimayatik humi nauvaniit uyakkat talvani nunaani. Uyagakhiukvihap titigait ukakhimayuk hitamanguuk pakitauhimayut uuktuktauyuhat angmayumut uyagahiuligumik imaalu tallimaat pakitaktik nunap iluaniituk uyagakhiuktahak. Taamna $2.1pillian taala havaahak innikniaktuk havatauligumi pingahut, hitamatluuniin ukiut naatlugit, 14nik ukiukakluni uyagakhiukvikhaa, imaalu kulit ukiut naallugit umiktiligumik iklut unguvaktinianit, munaginianutlu. Uyagahiuknik havaktikakniaktuk inuknik naalugit 750 imaalu uyagahiuligumik 600 havaahat angmangniaktut. Kingulik tuhaktauyuhak uyagahiuligiangini angiktaugumik Maatsimi 2015. Upalugaiyaknianut, AREVA tuhaktitivaktut Kamanituami talvanilu Tikigakjuak 2014mi kangikhinahuakhugit kanuk aallatkiigiahaita ukuat Inuit Kaujimajutukangit, talvanga kablunaat uuktuutainit. Havaktahavut Ukuatlu Kimilguktahat Hanauyahat uyagaanut naunaiyaatigut Kimilguiniatigutlu Havaahak Taamna Nunavut Hanauyahat uyagaanut naunaiyaatigut Kimilguiniatigutlu Havaahak atukpagaat taamna Nunavut iluani ikayukatigiikhutik havaahak, hivuliktiuplutik tahapkua Kavamaa Nunavut, Pivalliayulikiyikkut ukuatlu Ingilganikkutlu, pakitlugit imaalu uuktuklugit uyagakakniit imaalu uuktukkaaklugit hanattaaknia uyakkap imaalu hivitutilaanga akyagiangini kannittunut nunalaanut. Taamna hanania inniktainaktuk uuktukpahugit kimmilguiniitlu 2014mi. Tuanti (kullit malguiktuklugu) hanaugahap nayugait naunaiyaktauyut malgungnik pulaakhutik Naujaanut, humi angiyuk pakitauvaktuk Kovic-mik atilik uyagak ukhugiak haniani Nauyaat. Haja, kulit-malguiktuklugu (20) kullihat pakitauhimaliktut Kivalliqmi. Nunavut Uyagakhiuktihanut Hanania unalu Uyagakhiuktihanut Ilihakvikhaa Nunavut Kavamaata Pivalliayulikiyikkut ukuatlu Ingilganikkutlu uuktuhuivaktut taafuminga siksit upluni atuklugit ilihaklutik taafuminga Uyagakhiuknikmut Akviami. Taamna ilihaknik ilihaktitpagait ilihaktut talvunga uyakkat ilitakhiniinut imaalu kanuk maliktahat uyagahiuknikmut. Ilihaktut inigumijuk taamna uuktuktaaktut manikhaknikmut imaalu ikayuktaulutik tahapkuninga Nunavut Uyagakhiuktit Hananianit uuktugumagumik inmiguuklutik uyagahiuknikmut, imaalu havaktaaktut ilihaklutik nunami ikayuklutik talvunga uyagahiugiami kinikhianikmut. Una ilihaknik ilihaktitauniaktuk Kamanituami talvanilu Kangiklinikmi. Uyagahiuknip Kimilguinia Kivaliani Sallit, taamna Kanata-Nunavut Uyagahiuknip Kimilguiniata Havakvia taamnalu Kavamaata Nunavut inniktiktaat uuktuktatik nunaani ukiut malgukni uuktukhugu taamna uyagak halummakhiniata atuktaaknia talvani Salluit Kikiktaani. Pakitatik ukakniaktuk nakuuyahaat unalu kanugitaahaanik laimmik atikakpagaat uyagak, halumakhitinut attuktauvaktuk. Akviat Taimat Ikuutaktiita Ilihaknik Atulihaaktitlugu 2011 atauhiinak ilihaktahak uuktuktaat ikuutaknikmut, haja aallat atuktauvaliktut paannagiikhutik Arviat Hamalaat, Uyagakhiuktit, ukuatlu Nunavut Kavamaat aallatlu. 2014mi, ilihaktahat Arviami imaa malguk nipitingnikmut uyalungayaknikmut taafuma mikhaanut, malgut Klass 3 akhaluutit nutkakvikaktut anniknikaktutut ittunik ilihaktitivaktaat ilihaktitivaktait Januarymi Novembamilu, malguk upalugaiyaknik unalu Kangani Nunap Taimanut Ikuutaktip Tuklihaanut ayuihakpaktut. Naattugit ilihaktut 65-guktut inniktait ukuat ilihaktahat 2014mi, haja ilihaktut naattugit hitamani ukiuni 118 innikpaktut ilihaktut. Auyak, tamaita ilihaktut Arviamiutauyut, kihimi Nunavutmiutat Kivalliq Aviktukviani ilihagumayut uuktuinagialgit Kivalliqmiutauguvit. Nunalaanut Ikayukti Havaahakhiuknikmut Havahaliuknikmutlu Ilihaknikmut imaalu Havaahakaknikmutlu Itkanaiyakti talvani (867) 857-2920, unaluuniin kagitauyakkut [email protected]. Naunaitkutait Ukauhiit Uyagahiuktit uyagak pakitauhimayuk uyagahiuktahak – Inminik katitiknia haviup, uyakkat mikiligangmiahat piniktut aalatluuniin akituyut havikagumik, huli uyagakhiuklugu akikitkiyauniagunnakhiyuk kihimi tahapkua pakitauhimayut kunniakyuumiklugit piyahavut. ikuutaknik – putuliuknik ikuutakmut uuktuinakhugit uyakkat ukuatluuniin aallat kanga ikuutagumayaat ukuat hikukaktut maklut ukuatluuniin makluuinak. Taimanik Ikuutaknik kaimalugiktumik ikuutakikmik amuhivaktut uyakamik, huli kimumuugumi ikuutak, navikhimayunik uyagaknik pihunguyut. Uyagakhiuktit kuunniakpaktait tahapkua amuhimayut nunamit ukuatluuniin uyakkat navgukhimayut amuyaugangata, nunauyaliugiangita kanugittaahaita uyakkat nunap ataani imaalu kangikhiyaangini kanuk uyagak ingutaakniit ihumaplutik pakitiyaamingni uyakkanik uyagahiuktahat. Nunamut Nuvuyamut Mikhaanut hivitunianut kahaknianut Ukauhik – titigak naunaiyakhimaplugit uyagakhiuknik aulagaangami mikhaanut nunap, nuvuyaanut titigaktauhimayuk uuktuktup talvunga havaahamut imaalu tuniyauyuk maligaliuktinut, ihumaliuktinut, ukuatlu inuit hilataani tahapkua. imaalu uuktukhugu ukpiknaknia, nunakaknia, imakaknia, inuukaknia imaalu maligat atuktauyuhat tautukhugit mikhaanut uyagahiugumayaptingnut. Naptuhinik – kanuk naptuhivakpat iluani uyakkat, nauplutik aahiit uyagahiuktahat, atukhugu imak, kikinik, mahaktiknik, aalanguktiknik ukuatluuniin aallat uyagahiuknik atukpagait. Uyagahiukvihak uuktuknia – Katitiknia titigayanik mikhaanut uyagakaknianut taafuma nunap atukhugit nunap uuktuutait kilakmik, nunamitlu. Ukuat uuktuutit titigakpaktait kuakhalaanakniit, ukumailitaagit, nipinakniit, uuktukhutik naalautinik naalakpagaat nuna ukuatluuniit mahaknia, kikinia nunap titigautait. Imaittut uuktuutit atuktauvaktut uyagakhiuktit kinnikhialigaangamik uyagahiuktinit naunagiangita hunayaahaita uyakkat ukuat kihimi nipikattakniit, ukumailikattakniit ukuatluuniin kuahalaakattakniit. uyakkat uyagahiuktahat – titigakhimayuk kaffiuniagiahaanut taafuma uyakkap uyagait, mikiligangmiutihat aallatluuniin uyagahiuktahat talvani katihimayuni, kitumi pakihimayuk kakugu uyagahiuktahak. Naunaiyakhimayut uyakkat nappalikhugit ihumayut ukuat uyagahiugumayut ihumayungnahiyut taamna pakitaktik nakuuyuk kakugu uyagakhiugiangani havikaknialu nakuupluni, kihimi kunniakyuumiktahak ihumagiyaangani uyagak una tutkuumayahak. Uyagahiuktahat tutkuumagaangata aktilangit tugaakhimayuhat naapait maligami titigakhimayut atuklugit ilitakhiyauyaangini uyakkat uyaghiuktaaktut ukuat. Uyagahiuktahaanik Kinnikhianik – Hivituyumik kinnikhianik kimilguinik uuktukhugit nunauyat, nappat ukuatlu kaffi dallauniaka uyagahiuktavut tuniyaugumik tahapkua uyagahiugumayavut Kanata-Nunavut Uyaganut Kimilguinianut Havakviat ) 867 975 4412 7 867 979 0708 [email protected] www.cngo.ca Kavamaata Nunavut Pivalliayulikiyikkut ukuatlu Ingilganikkutlu Uyakkanut ukuatlu Ukhukhiuknigup Riisuasis Aviktukhimania ) 867 975 7800 7 867 975 7870 [email protected] www.edt.gov.nu.ca Nunakakkaaktunut Munagiyit Nunami Kikumayunut Kanata unalu Nauhimayut Naugalliinaktunut Havakviit ) 867 975 4500 7 867 975 4276 [email protected] [email protected] www.aandc-aadnc.gc.ca/nu Uuktuklugu Nunavut Kinnikhianikmut Tautuktakkut Nunavut Tunngavik Nunanut, Uyakkanut, Ukhukyuamut unalu Kaasiliimut ) 867 983 5600 7 867 983 5624 [email protected] www.ntilands.tunngavik.com kagitauyakut: www.NunavutGeoscience.ca Ayungitut pakilvik uvani Nunavut uyagakhiuknip kilmilguinianut tuhakvikhaa.
Similar documents
4. - Nunavut Food Security Coalition
Niqainnait niuviqhimayullu tutquumainnarialgit quaqarvingnit atauttimit.
More informationInuvialuit - Office national du film du Canada
Inuit aipaanihaarȓuk ilihimapkarniararigait quliaqtuatigun huȓarautingitimiglu aipaarnihanik qaangiqtitaihuuȓut quliaqtuatigun tautuktuaqtilugilu quliaqtuaqaming uȓiqavluting timimingnik . Ikaaqhaa...
More information