arkkitehtiuutiset - e
Transcription
arkkitehtiuutiset - e
au arkkitehtiuutiset 11 • 2013 – tekijänoikeuksista opiskelijoille A alto-yliopiston taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu ARTS järjesti lokakuussa suunnittelijan ammattietiikkaan ja tekijänoikeuksiin liittyneen seminaarin opiskelijoilleen, joiden joukossa oli myös muutamia arkkitehtiopiskelijoita. Tilaisuuden järjestämistä vauhditti Marimekon kopiointikohu. Puheenvuoroissa käsiteltiin ammattietiikan opetusta ARTSissa, alan eettisiä käytäntöjä sekä tekijänoikeuslainsäädäntöä. ARTSin opiskelijat saavat tietoa immateriaalioikeuksista sekä luennoilta että verkkosivulta. Opiskelijoiden käytössä on taideyliopistojen yhteisen tekijänoikeusasiamiehen neuvontapalvelu, itseopiskelumateriaaleja ja esimerkkisopimuksia. Kalustesuunnittelun professori Jouko Järvisalo totesi omaleimaisuuden olevan paras tekijänoikeussuoja ja menestyksen tae. Suunnittelija kantaa vastuun omaleimaisuudesta ja siis myös kopioinnista. Opiskelijoiden edustajat, Tokyon puheenjohtaja Pilvi Hussi ja arkkitehtikillan puheenjohtaja Rafael Linnankoski, muistuttivat jäljittelyn merkityksestä oppimisessa, sillä varsinkaan opiskelija ei voi kehitellä luovuuttaan umpiossa. Opiskelijapuheenjohtajat kysyivät, miten tieteen viittausjärjestelmä olisi siirrettävissä taiteen ja muotoilun alalle. He totesivat myös tarpeelliseksi saada jo opintojen aikana tietoa ammattilaisten oikeuksista ja vastuusta. Tilaisuudessa keskusteltiin myös siitä, mitä suunnittelijan työ tarkoittaa ja minkälaisia muotoilualan käytäntöjen ja opetuksen uudistamistarpeita siihen liittyy. Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun dekaanin Helena Hyvösen mukaan ammattietiikka tarkoittaa rehellisyyttä, estetiikkaa ja etiikkaa. SAFAn puheenjohtajan Esko Rautiolan mukaan ammattietiikka merkitsee sitä, että annamme ammattitai tomme asiakkaan käyttöön. Toinen näkökulma on se, että arkkitehdin työ on yhteiskunnallisilta määreiltään hyväksyttävää. Luovuus, tieto ja osaaminen tuovat tulevaisuuden kasvun ja kilpailukyvyn Suomelle. Tähän kakkuun oman panoksensa tuovat arkkitehtisuunnittelijat. Tässä lehdessä haastatellut Verstas Arkkitehtien osakkaat ovat esimerkki ammatinharjoittamisen mahdollisuuden ja maineen syntymisestä luovan työn tuloksena. Arkkitehtuurikilpailu on kaikkien muiden hyvien ominaisuuksiensa lisäksi erinomainen suunnittelupalvelujen hankintatapa. Valitettavasti varsinkin visuaalisen viestinnän osalta suunnittelukilpailuista on muodostumassa väline kaikkien ehdotusten tekijänoikeuksien vastikkeettomalle luovutukselle. Liiketoimintaa luova tekijänoikeus on kallis kauppatavara – se tulee tiedostaa jo uran alkuvaiheessa. • SAFAn toimisto on remontin ympäröimä, ja siksi kutsumme jäsenet ja yhteistyökumppanit joulu glögeille Rakennustietosäätiön tiloihin, kutsu sivulla 43. Tervetuloa! Paula Huotelin Suunnittelijan ammattietiikka ja tekijänoikeudet -seminaarin tallenne löytyy Aaltoyliopiston YouTubesta: www.youtube.com/watch?v=uD-8RKK31g8. Tekijänoikeudesta opiskelijoille ja varttuneemmillekin: copyright.aalto.fi/fi/articles/design/ wiki.aalto.fi/pages/viewpage.action?pageId=55353517 ATL:n ja SAFAn julkaisema Arkkitehtuurin tekijänoikeusopas löytyy SAFAn verkkosivulta: https://www.safa.fi/fin/julkaisut/tekijanoikeusopas/ au 11 | 2013 PÄ Ä K I R J O I T U S 3 PÄÄKIRJOITUS Kallis kauppatavara , au 6 11 | 2013 arkkitehtiuutiset Ilmestyy: vko 47 12 numeroa vuodessa 65. vuosikerta ISSN 0044-8915 Aikakauslehtien liiton jäsen SAFAn, MARK:n, ATL:n ja SUM:n uutis- ja tiedotuslehti Julkaisija: Suomen Arkkitehtiliitto – Finlands Arkitektförbund ry. SAFA Runeberginkatu 5, 00100 Helsinki puh. 09 584 448 | fax 09 5844 4222 [email protected] | http://au.safa.fi Päätoimittaja: Paula Huotelin [email protected] puh. 09 5844 4224 Urheilutalo, Ylöjärvi Palvelutalo Raision Oiva MAPO, Kajaani Toimitussihteeri ja taitto: Anne Haatainen [email protected] puh. 09 5844 4213 Avustaja: Riina Behl Lentolan meditalo, Kangasala Valon, hapen ja ilman kosteuden synnyttämä reaktio puhdistaa HT-pinnoitetut seinälaatat automaattisesti. PALVELEMME sinuA juLkisiVusuunnittELussA ABL Laatat tarjoaa korkealuokkaisia laattoja ja osaava palvelua. Suunnittelijat ja arkkitehdit saavat meiltä apua kohteidensa laatoituksien suunnitteluun ja valintaan. Laattakirjastoistamme löydät tuhannet eri vaihtoehdot ja voit vertailla niiden ominaisuuksia sekä yhdistellä laattojen pintoja ja värejä toisiinsa. ABL-Laattakirjasto on suunnittelijan paras työkalu. Palvelumme ammattilaisille: • laatoitus suunnitelmat • tarvittavien määrien arviointi • yksityiskohtaiset detaljikuvat • asennustekniikkaneuvonta • laattakirjastot Lehtitilaukset ja osoitteenmuutokset TILAAJAT: [email protected] puh. 09 5844 4221 JÄSENET: [email protected] Ilmoitusmyynti: Media Bookers, puh. 09 8869 0002, puh. 050 60 330 | fax 09 8869 0009 [email protected] www.mediabookers.fi Ilmoitusaineiston jättöajat: http://au.safa.fi Paino: Vammalan Kirjapaino Oy 3 6 10 24 26 36 38 44 46 PÄÄKIRJOITUS Kallis kauppatavara – tekijänoikeuksista opiskelijoille Paula Huotelin HAASTAT TELU Oppimisympäristöllä on väliä Sini Karelia Koivisto Tapahtumat 10 Erään lähiöongelman diagnoosi ja lääkitys Kaarin Taipale 14 Pohjoismaista osaamista kehittyviin maihin Inari Virkkala ja Pilvi Vanamo 16 Mitkä voimat rakentavat kaupunkia? Linda Wiksten 18 Taide rakennetussa ympäristössä: uhkasta mahdollisuudeksi Päivi Virtanen kolumni Unilukkari kampuksella Osmo Lappo KILPAILUT 26 Saunasta uusi maamerkki Kruunuvuorenrantaan Samuli Miettinen 30 Suomen Nordic Built Challenge ratkesi Leena Suomela 33 Betonijulkisivu-palkinto innovatiiviselle vuokratalolle 34 Suomalaisten suunnittelema museo Pietariin JÄSenille Mission impossible – kuinka brändätä Espoo? Tarja Nurmi osastojen kuulumisia Aktiivinen vuosi takana Päivi Virtanen MARK MARKin syyskokouksessa valittiin uusi johtokunta atl Yhdessä tekemisen taito Vesa Juola Ilmestymisajat: Nro Aineisto Ilmestyy 12I2013 25.11. 18.12 1I2014 7.1. 29.1. Kansikuva: Otaniemen tiedeasunnot, Espoo, Arkkitehtitoimisto Tuomo Siitonen, valmistui 2012. Kohde esitellään juuri ilmestyneessä Arkkitehti-lehden nrossa 5. Kuva Jussi Tiainen. ABL-Laatat Kirkonkyläntie 103, 00740 Helsinki, p. (09) 350 8700, [email protected], www.abl.fi, avoinna ma 8-18, ti-pe 8-17 ja la 10-15 Suomalainen perheyrityS 16 10 ANNA HEIKINHEIMO tuomas uusheimo H A A S TAT T E L U Oppimisympäristöllä on väliä Viimeisten vuosikymmenten aikana koulut ovat muuttuneet opetusympäristöistä oppimisympäristöiksi. Lukuisia oppimisympäristöjen suunnittelukilpailuja voittaneen Verstas Arkkitehtien perustajaosakkaat Jussi Palva, Riina Palva, Väinö Nikkilä ja Ilkka Salminen kertovat näkemyksiään 2000-luvun kouluista, niiden suunnittelusta ja Saunalahden koulu, Espoo N 6 au 11 | 2013 ykyiset oppimisympäristöt ovat uudenlaisia toiminnallisia kokonaisuuksia, joihin kuuluvat sekä rakennus, sen ulkotilat että lähiympäristö. Miten käynnissä oleva oppimisympäristöjen murros heijastuu arkkitehtuuriin? – Ennen koulurakennus muodostui aulasta, pihasta ja luokista käytävän varrella, mutta oppimisympäristö muuttuu yhteiskunnan mukana. Sen on vastattava muuttuvan opetussisällön ja yhteiskunnan haasteisiin. Tämän päivän koulussa oppiminen on keskiössä. Uudet koulurakennukset ovat opetusympäristöjen sijaan oppimisympäristöjä. Muutosta tapahtuu jatkuvasti – murros on ollut käynnissä jo kymmenien vuosien ajan. Oppimisympäristöjen suunnittelun tavoitteena on hyvä ja viihtyisä ympäristö, joka inspiroi oppimaan. Samalla on otettava au 11 | 2013 huomioon tilankäytön tehokkuus, turvallisuus ja huollettavuus. Koulurakennus on eräänlainen toiminnallinen pirunnyrkki. Hyvän oppimisympäristön on oltava virikkeellinen ja toimittava itsessään oppimisen työkaluna. Aistikokemukset kannustavat oppimaan, ja parhaimmillaan rakennus ympäristöineen parantaa oppimisprosessia. Hyväksi koettu oppimisympäristö viestii arvostusta oppilasta kohtaan ja vaikuttaa tätä kautta käytökseen sekä haluun oppia ja toimia yhteiskunnan osana. Se luo myönteistä ilmapiiriä. Suunnittelemissamme kouluissa on käytetty aitoja mate riaaleja, mikä lisää tilojen rauhallista ja pysyvää tuntua. Tila rauhoittaa ja toimii hyvänä vastapainona esimerkiksi tämän päivän pelimaailmoille. H A A S TAT T E LU 7 t toiminnasta uudenlaisina yhteisöllisinä monitoimirakennuksina. ” Viimeisin kilpailuvoitto on Aalto-yliopiston ydinkampuksen voittajasuunnitelma Väre. Hirvensalon yhtenäiskoulu Turussa on monitoimirakennus, joka valmistuu vuonna 2016. Onko 2000-luvun oppimisympäristöjen suunnittelussa yhteneviä teemoja tai suuntauksia? – Läpinäkyvyys on useammassakin merkityksessä yksi 2000-luvun oppimisympäristöjä yhdistävistä tekijöistä. Rakennuksen eri toiminnot ovat enemmän näkyvissä sen ulkopuolelle, ja monitoimisuus korostuu. Yhteisö toimintoineen on selkeästi läsnä, ja rakennus taas on voimakkaammin yhtey dessä ympäristöönsä. Läpinäkyvyys lisää viihtyvyyttä itse oppimisympäristössä, kun eri ikäluokat voivat seurata, mitä toisten oppimistiloissa ja -tilanteissa tapahtuu. Tämä on omiaan lisäämään myönteistä ilmapiiriä kouluyhteisössä. Eri ikäluokat sekoittuvat nykyään vahvemmin, ja ryhmäkoot muuttuvat suuremmiksi. Sotien jälkeen perustettuja pieniä kouluja lakkautetaan ja suurempia perustetaan. Myös oppimisympäristön yksikkökoko on suurempi kuin ennen. Lapsen mittakaava ja hahmotuskyky tuovat oman haasteensa yksikkökooltaan kasvavien oppimisympäristöjen suunnitteluun. Tavoitteena on kuitenkin aina viihtyisä ja virikkeellinen ympäristö, joka toimii myös oppilaan mittakaavassa. Koulurakennukset toimivat entistä enemmän monenlaisten palveluiden tarjoajina. Ne ovat alueen keskeisiä kiintopisteitä, joihin kokoonnutaan ja jotka ovat omiaan lisäämään yhteisöllisyyttä. Nykyään saman katon alle saatetaan yhdistää koulu, kirjasto, nuorisotila, neuvola, urheilukeskus ja monenlaisia harrastustiloja. Oppimisympäristö toimii koulupäivien jälkeen monitoimitalona, ja rakennuksen käyttöaste on korkeampi kuin ennen. Esimerkiksi suunnittelemamme Hirvensalon yhtenäis- koulu Turussa on monitoimirakennus, jossa on noin 800 oppilaan koulun lisäksi 140 lapsen päiväkoti, kirjasto, nuoriso- ja kouluterveydenhoitotiloja sekä lastenneuvola. Rakennus on käytössä aamusta iltaan. Useamman käyttötarkoituksen yhdistäminen on haastavaa mutta samalla kiinnostavaa. Oppimisympäristön avoimuus ja yhteys ympäristöönsä korostuvat myös rakennuksen arkkitehtuurissa. Koulurakennuksella on tänä päivänä korostetusti julkisen rakennuksen rooli: se avautuu enemmän ympäristöönsä, on kutsuva, avoin ja helposti lähestyttävä. Rakennusta ei enää ympäröi aita, vaan se on kiinteässä yhteydessä ympäröivään alueeseen. Ulkotilat ovat oppimisympäristölle tärkeät, ja rakennus osallistuu ulkotilojen muodostamiseen. Sen ympärille syntyy kaupunkitiloja, pihatiloja ja kaupunkiaukioita. Esimerkiksi Saunalahden koulu Espoossa avautuu voimakkaasti ympäristöönsä. Suunnittelun tärkeänä lähtökohtana on ollut se, että toiminta on näkyvillä alueen keskipisteessä. Aula on kokoava sydäntila, johon muun muassa kirjasto ja eri toiminnot levittäytyvät niin päivisin kuin iltaisin – rakennuksen avoimuus korostuu. 8 H aastattelu Tiedustellessani, mitä tekijöitä Verstas Arkkitehdit näkee menestyksensä avaimina, seuraa hetken hiljaisuus, merkitseviä katseita ja hymyjä. – Yhdessä tekeminen nähdään tärkeimpänä toimiston menestyksen avaimena, Ilkka Salminen sanoo. – Pyrimme joka kerta vastaamaan asetettuihin tavoitteisiin uudella tavalla ja entistä paremmin. Vuorovaikutus välillämme on vahva. au 11 | 2013 OPPIMISYMPÄRISTÖJÄ Oppimisympäristön avoimuus ja yhteys ympäristöönsä koros tuvat myös rakennuksen arkki tehtuurissa. Koulurakennuk sella on tänä päivänä koroste tusti julkisen rakennuksen rooli: se avautuu enemmän ym päristöönsä, on kutsuva, avoin ja helposti lähestyttävä. – Suunnittelu on jatkuvasti muuntuva prosessi. Tietyt omat tavoitteet pysyvät kuitenkin samoina, vaikka lähtökohdat olisivatkin erilaiset, Salminen jatkaa. – Suunnittelutapaa kuvaa se, että rakennus kasvaa aina paikasta ja sillä on tasapainoinen suhde ympäristöönsä – rakennus on aina osa suurempaa kokonaisuutta. Pyrimme aina suunnittelemaan hyviä paikkoja, Jussi Palva täydentää. Mieltääkö Verstas Arkkitehdit itsensä oppimisympäristö toimistoksi? – Ei pelkästään, vaikka näin onkin päässyt käymään. Kokemusta on karttunut paljon muunkinlaisista kohteista, Väinö Nikkilä toteaa. – Oppimisympäristöjen suunnitteluprojektit ovat kiinnostavia ja motivoivia, ja haluamme olla kehityksessä mukana. Teemme mielellämme niitä, kuten muitakin haastavia suunnittelutehtäviä. Leimautuminen ei kuitenkaan ole tavoiteltava asia, Ilkka Salminen kuvailee. Lopuksi pyydän Verstaan arkkitehteja kertomaan viimeisimmästä kilpailuvoitostaan, Aalto-yliopiston ydinkampuksen voittajasuunnitelma Väreestä. – Kampusrakennuksen suhde Alvar Aallon TKK:n pää rakennukseen on tärkeä. Rakennus asettuu osaksi kokonaisuutta. Se ei kilpaile Aallon rakennusten kanssa, mutta se on ilmeeltään tarpeeksi voimakas ja toimiva merkkirakennukseksi. Rakennus toteuttaa vuoropuhelun teemaa, Jussi Palva sanoo. – Siinä toteutuu olemassa olevan ja uuden vuoropuhelu, menneisyyden ja tulevaisuuden välinen keskustelu sekä tie- au 11 | 2013 Verstas Arkkitehdit on menestynyt 2000-luvulla lukuisissa oppimisympäristöjen arkkitehtuurikilpailuissa. Näitä ovat muun muassa: > Kirkkojärven koulu, Espoo, 1. sija 2005, valmistunut 2010 > Saunalahden koulu, Espoo, 1. sija 2007, valmistunut 2012 > Helsingin yliopiston keskustakampuksen kirjasto, 2. sija 2008 > Suurpellon Lastentalo, lunastus 2008 > Hirvensalon koulu, Turku, 1. sija 2012, valmistuu 2016 > Hämeenkyrön ympäristökoulu, kunniamaininta 2013 > Aurinkokiven koulu, Vantaa, jaettu 3. sija 2013 > Aalto-yliopiston ydinkampus, Espoo, 1. sija 2013 teen, taiteen ja bisneksen vuoropuhelu, Ilkka Salminen täydentää. – Rakennus täyttää Aallon suunnitelmissa tyhjäksi jätetyn entisen pysäköintikentän ja muodostaa sille kampusalueen ydinaukion, jolla on paljon elämää. Ydinaukion ympärille sijoittuvat TKK:n entisen päärakennuksen, Aalto-yliopiston kirjaston, tulevan metroaseman ja Aalto Artsin pääsisäänkäynnit. Aukiosta tehdään hyvä ja elävä paikka, Salminen jatkaa. – Aallon ajatus kylämäisestä ympäristöstä toteutuu uuden ydinkampuksen myötä. Eri kulmista kylämäisyys korostuu: ei tiedä, onko kyseessä rakennus vai kylän osa, Jussi Palva sanoo. – Rakennus kasvaa tälläkin kertaa paikastaan ja parantaa sen parhaita ominaisuuksia. Puisto soljuu rakennuksen lomaan, Salminen kuvailee. – 2000-luvun oppimisympäristöjen suunnittelua yhdistävät teemat – toimintojen näkyvyys, läpinäkyvyys ja yhteisöllisyys – korostuvat myös Aalto-yliopiston uudessa ydinkampusrakennuksessa. Ydinkampusrakennuksen monilla toiminnoilla on synergiaetuja, mikä tekee rakennuskokonaisuudesta toimivan. Ydinkampus on tiloiltaan joustava, ja sen käyttöaste on korkea, Salminen jatkaa. – Aallon uusi ydinkampusrakennus on alku monialaiselle kampukselle, jossa menneisyys ja tulevaisuus ovat läsnä, Salminen vielä tiivistää. Sini Karelia Koivisto Kirjoittaja on arkkitehti ja taiteen maisteri, joka teki diplomityönsä aiheesta ”Future School – 2000-luvun koulusuunnittelun teemoja ja typologioita”. H aastattelu 9 naisvaltaisen reseptin lähiöiden parantamiseksi. S uomessakin on lähiöitä, joissa rappeutuneimpien kerrostalojen vuokraisännillä on varma tulonlähde: asukkaiden vuokrat maksaa sosiaalitoimi. Asuntojen omistajilla ei ole mitään tarvetta tehdä remontteja, koska liikeidea toimii ilmankin. Kierre on valmis: Hyvin toimeen tulevat naapurit muuttavat pois, ja tilalle tulee heikommassa asemassa olevia, usein Arkkitehtuurimuseon Vaikuttajafoorumissa 29. lokakuuta alusti Tällberg-säätiön pitkäaikainen toimitusjohtaja ja keskeinen toimija Carl Mossfeldt esimerkkinään Göteborgin Bergsjön. työttömiä tai maahanmuuttajataustaisia asunnontarvitsijoita. Rakennusten kunto kurjistuu, lähikoulu ei enää ole paras koulu, muutkin palvelut heikkenevät ja ihmisryhmien välinen kuilu kasvaa. Samalla julkisrahoitteisen sosiaalisektorin kustannukset nousevat. Lääkkeeksi tarjotaan tiivistämistä, mutta kukaan ei halua täydennysrakentaa huonomaineiselle alueelle. Taloudellinen yhtälö ei toimi. Suomalaista keskustelua on vastikään ryydittänyt professori Mari Vaattovaaran ja kaupunkitutkijat Katja Vilkaman ja Hanna Dhalmannin artikkeli ”Kantaväestön pakoa?” (Yhteiskuntapolitiikka 78, 5/2013). Kirjoittajat kysyvät, miksi niistä lä hiöistä, joissa on paljon maahanmuuttajia, muutetaan pois. Toistuuko alun perin Yhdysvaltojen mutta nyt myös Ruotsin kaupungeista tuttu ilmiö meilläkin? Tutkijat kuitenkin korostavat, ettei white flight ole koko totuus. ”Tuloksemme osoittavat, että kantaväestön poismuu tossa maahanmuuttajakeskittymistä ei ole kyse yksinomaan maahanmuuttajien lisääntyneen määrän aiheuttamasta ’kantaväestön paosta’, kuten etenkin julkisessa keskustelussa usein tulkitaan. Näyttää siltä, että etniseen ja sosiaaliseen rakenteeseen liittyvät muuttosyyt (liiallisiksi koetut sosiaaliset ongelmat, alueen epäsiisteys, huono maine, epäviihtyisäksi koettu arkkitehtuuri ja turvattomuuden tunteet) kietoutuvat maahanmuuttajakeskittymistä muuttaneiden asukkaiden kokemuksissa läheisesti toisiinsa. Tämä kertoo alueellisen eriytymisen eri ulottuvuuksien paikantumisesta pääkaupunkiseudun kaupunkirakenteessa samoille alueille.” Yksityinen sektori mukaan sosiaalikuluihin Mossfeldt luettelee joukon työhön, työttömyyteen, järjestykseen ja epäjärjestykseen liittyviä virheellisiä ennakkoluuloja. Vaikuttajafoorumissa Arkkitehtuurimuseon johtaja Juulia Kauste veti yleisökeskustelua. KUVAT: Katariina Träskelin Carl Mossfeldt esitteli Arkkitehtuurimuseolla koko- Ne estävät löytämästä ratkaisuja ongelmiin, jotka eivät liity pelkästään lähiöiden rakennuksiin vaan myös ihmisten elämään osana yhteiskuntaa. Keskeisimmäksi virhearvioksi Mossfeldt nostaa pitäytymisen julkisen ja yksityisen sektorin teolliselta ajalta periytyvässä työnjaossa. Hän haastaa pohtimaan vastuiden uudelleen jakoa. Vielä 1970-luvulla teollisuus piti huolen lisäarvon luomisesta ja kasvusta, kun taas julkinen sektori rakensi infrastruktuurin, asunnot, koulut ja sairaalat ja hoiti muut palvelut. Yksityisen ja julkisen sektorin välillä oli sopimus. Tämä hyvinvointi valtion yhteiskuntasopimus ei enää toimi. Mossfeldtin kunnianhimoinen tavoite on kehittää uusi pohjoismainen malli. Hän lainaa mottonsa ruotsalaiselta Nobelrunoilija Tomas Tranströmeriltä: “In the middle of the forest there’s an unexpected clearing that can only be found by thosewho have gotten lost.” (Vapaa suomennos: Vain ne, jotka ovat eksyksissä, saattavat metsän uumenissa yllättäen löytää aukean paikan.) Lähiöihin on investoitu liikaa. Nyt jobbarit yrittävät puser- Lähiö ei tue työllisyyttä Arkkitehtuurimuseon Vaikuttajafoorumissa 29. lokakuuta alustanut Carl Mossfeldt kuvasi samaa ilmiötä kotikaupungissaan Göteborgissa. Muutosjohtajaksi ja sosiaaliseksi innovaattoriksi itseään luonnehtiva Mossfeldt johtaa nyt kaupungin omistamaa kiinteistöyhtiötä ja etsii uusia liiketoimintamalleja, joilla rakennetun ja sosiaalisen ympäristön syöksykierre voitaisiin pysäyttää. Mossfeldtillä on takanaan opinnot niin Oxfordissa, Cambridgessä kuin Intiassa ja työkokemusta sekä konsulttina että arvostetun Tällberg-säätiön toimitusjohtajana. Lähiöiden syntyhistoria on tuttu. Niitä rakennettiin aikana, jolloin työ tarkoitti teollisuustyötä, työ ja huvitukset olivat 10 tapahtu m at au 11 | 2013 t tapahtu m at Erään lähiöongelman diagnoosi ja lääkitys kaupungissa, kaupunkiin pääsi autolla ja koti oli luonnon helmassa olevalla asuinalueella, jossa ei muuta tarvittukaan. Taloudellisen kasvun malli perustui massatuotannon tehokkuuteen ja erikoistumiseen. Göteborgissa hyvänä esimerkkinä on Volvon vuonna 1964 rakennettu uusi tehdas. Metsälähiön idylli tarjosi vastapainon äärimmilleen viedylle taylorismille. Työvoimasta oli pulaa – Volvolle muutettiin töihin Suomenkin takamailta. Nyt teollisuustyö pakenee maailman nouseviin talousmahteihin, ja vanhoihin teollisuusmaihin jäävän työn luonne muuttuu. Uudenlaiset työpaikat syntyvät siellä, missä on paljon ihmisiä ja kaupunkielämää. Lähiöissä ei ole rakenteita, jotka tukisivat työllistymistä. 1960- ja 1970-lukujen Ruotsissa ei tunnettu työttömyyttä. Nyt puhutaan yrittäjyydestä, mutta ei lähiöissä noin vain ryhdytä yrittäjiksi. au 11 | 2013 tapahtu m at 11 ” Ruotsi EI ole päässy t ilmasto tavoitteisiinsa. Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan 40 pro senttia tuotetusta energiasta. I lmastonmuutoksen torjunnas sa rakennusalan roolia on pi detty keskeisenä ja lähiöiden re monttia tärkeänä välineenä. Ehdota Otto-Iivari Meurman -palkinnon saajaa 12 TA PA H T U M AT Näkymätön näkyville Väärien lähtöoletusten listalle kuuluu myös käsitys, että meidän yhteiskunnassamme vallitsisi järjestys ja kontrolli. On totuttava kaoottisempaan maailmaan, jossa suuri osa työstä on harmaata eikä siitä makseta veroja. Merkittävä osa väestöstä jää pysyvästi työmarkkinoiden ulkopuolelle. Mossfeldt kysyykin, voitaisiinko harmaan talouden rahallinen arvo mitata ja tehdä näkyvämmäksi. Hän hakee yllättäen vertailukohdan ajasta, jolloin naiset tulivat työmarkkinoille ja heidän työlleen annettiin rahallinen arvo. Mossfeldt muistuttaa vielä, ettei Ruotsi ole päässyt ilmasto tavoitteisiinsa. Rakentamisessa ja rakennuksissa kulutetaan 40 prosenttia tuotetusta energiasta. Ilmastonmuutoksen torjunnassa rakennusalan roolia on pidetty keskeisenä ja lähiöiden remonttia tärkeänä välineenä. Viime vuosien lähtöoletus, että olemassa olevien rakennusten energiankulutusta ja hiilidioksidipäästöjä voitaisiin merkittävästi vähentää, on toiveajattelua, ellei muutosta tapahdu. Arkkitehtuurimuseon tavoite synnyttää Vaikuttajafoorumeilla monialaista yhteiskunnallista vuoropuhelua on vallan mainio. Kannattaisiko pääpuhujan lisäksi kuitenkin kutsua muutama muu asiantuntija avaamaan kommenteillaan keskustelua, ohjaamaan sitä syvemmälle asian ytimeen ja pohtimaan, miten ja kenen pitäisi tarttua toimeen? Kaarin Taipale TkT, kaupunkitutkija PEOPLE FRIENDLY PLANNING AND THE TEMPORARY AS A STRATEGIC TOOL FOR CHANGE 16.12.2013 | 17–18.30 | Laituri, Narinkka 2, Helsinki Gehl Architects is one of the most worldwide recognized offices in the field of urban design and city planning. Through their methodology and planning strategies successful public spaces and change of mobility cultures have emerged in cities like Copenhagen, London, New York and Melbourne. Arkkitehtuurimuseo laajentaa keskustelua kutsumalla tunnettuja yhteiskunnallisia vaikuttajia puhumaan haastavistakin yhteiskuntaan ja rakentamiseen liittyvistä aiheista. Foorumien sarja alkoi tänä syksynä. taa niistä kaiken mahdollisen lisäarvon tekemättä mitään, kunnes torakat saavat yliotteen ja sosiaaliset ongelmat pahenevat. Julkisen sektorin perinteinen reaktio olisi panna rahaa korjauksiin. Se tulee kuitenkin kalliiksi, koska asuntojen markkina-arvo pysyy matalana. Valtaosa lisäinvestoinneista valuu hukkaan, sillä remonteilla ei korjata sosiaalisia ongelmia. Tähän Mossfeldtillä on lääke: yksityisen sektorin on kannettava suurempaa vastuuta sosiaalikuluista. Kyse ei ole ”yritysten yhteiskuntavastuusta”, joka usein tarkoittaa vain yksittäisiä toimenpiteitä, joilla on enemmän mainosarvoa kuin pitkäaikaista muutosvaikutusta. Mossfeldtin uusi pohjoismainen malli tarkoittaa, että houkutellaan vain sellaista yksityistä pääomaa, joka tunnistaa yhteiskunnalliset haasteet. Yrityksiltä on vaadittava uudenlaista riskinottoa ja kestävää sosiaalista omaatuntoa. Mossfeldt nostaa rimaa vielä korkeammalle: kyse on kansallisesta identiteetistä. Keitä me olemme? Yksityisen sektorin on kiinnostuttava kaikkein vaikeimpien ongelmien ratkaisemisesta. Yritysten myymien palveluiden hinta on suhteutettava tavoiteltuun lisäarvoon, ei pelkkään suoritukseen. Ei kannata maksaa vaikkapa työttömyyskoulutuksesta vaan lopputuloksesta, koska vasta sen perusteella voidaan laskea julkiselle sektorille koituvat säästöt. Mossfeldt antaa esimerkin: kaupunki ei myy korjausta vaativaa rakennusta eniten tarjoavalle, vaan sen saa edullisemmin toimija, joka takaa keinot alueen työttömyysprosentin pudottamiseksi sovitulla osuudella viidessä vuodessa. Mossfeldt tunnustaa, ettei hänen malliaan ole vielä testattu, mutta hän ei näe muuta vaihtoehtoa. Ewa Westermark from Gehl Architects is giving a lecture Architect and urban planner Ewa Westermark, partner at Gehl Architects, has been a member of the core team in the Danish office since 2005. In her presentation she will introduce the achievements and methods of the office that has led to a change towards more people oriented cities. www.gehlarchitects.com S uomen Arkkitehtiliitto SAFA jakoi ensimmäistä kertaa Otto-Iivari Meurman -palkinnon vuoden 2013 Arkkitehti päivillä. Palkinnon sai emeritusprofessori Jere Maula. Otto-Iivari Meurman -palkinnon tarkoituksena on lisätä kiinnostusta suomalaiseen yhdyskunta- ja kaupunkisuunnitteluun sekä antaa tälle toiminnalle valtakunnallisesti arvoa. Palkinto jaetaan tunnustuksena arkkitehdille tai arkkitehtiryhmälle, joka on merkittävästi vaikuttanut hyvän elinympäristön luomiseen. Palkinnon myöntämisen perusteena voi olla arkkitehtonisesti ja toiminnallisesti korkeatasoinen kaupunkisuunnittelukohde tai sarja kohteita taikka pitkäjänteinen toiminta innovatiivisen ja laadukkaan yhdyskuntasuunnittelun hyväksi. Perusteena voi olla myös uraauurtava yhdyskunta- tai kaupunkisuunnitteluun liittyvä tutkimus-, kehitys- tai opetustoiminta taikka ansiokas elämäntyö alueiden käytön suunnittelun parissa. Palkinto jaetaan vuosittain. Ehdotusten joukosta palkinnon saajan valitsee SAFAn hallituksen nimeämä lautakunta. Pronssinen Otto-Iivari Meurman -mitali ja kunniakirja luovutetaan seuraavilla Arkkitehtipäivillä 28.–29.3.2014 Lahdessa. Palkintolautakunta pyytää perusteltuja ehdotuksia Otto-Iivari Meurman -palkinnon saajaksi. Viime vuonna jätetyt ehdotukset otetaan huomioon, ja niitä voi tarvittaessa täydentää. Ehdotukset tulee toimittaa viimeistään 20.1.2014 osoitteeseen Suomen Arkkitehtiliitto SAFA/Marja Peltonen, Runeberginkatu 5, 00100 Helsinki tai sähköpostitse [email protected]. Westermark is specialized in strategic planning and development of the Gehl methodology. Her project experience reaches from consulting DOT, City of New York with public space strategies and pilot projects along Broadway, Christchurch Central City recovery plan and public space strategies for a number of Scandinavian and international cities. The strength of Gehl Architects methods is the foundation of research, through which they show with empirical analysis how people use urban space and how the built environment effects public life in Cities. The book Life between buildings by Jan Gehl, the founder of Gehl Architects, belong to the basic reading of all those being interested in urban planning and public space. n Tilaisuus outta ilmainen, mminen ilmoittautuaan vaadit xxx www.xxxx Otto-Iivari Meurman -palkintolautakunta au 11 | 2013 au 11 | 2013 THE EVENT IS ORGANIZED BY ARCHITECTURE INFORMATION CENTRE FINLAND / ARKKITEHTUURIN TIEDOTUSKESKUS IN COOPERATION WITH TA PADEPARTMENT H T U M AT 13 HELSINKI CITY PLANNING WWW.ARCHINFO.FI | WWW.LAITURI.HEL.FI | WWW.HEL.FI/KSV Pohjoismaista osaamista kehittyviin maihin T arve puuttua maailman eriarvoisuuteen on väkiluvun kasvaessa ja ilmastonmuutoksen edetessä yhä suurempi. Ratkaisuja etsitään myös arkkitehtuurista ja suunnittelusta. Lokakuun toisena viikonloppuna järjestetty South of North -seminaari kokosi Helsinkiin joukon pohjoismaisia arkkitehteja, jotka ovat toteuttaneet projekteja kehittyvissä maissa. SAFAn ja Arkkitehtuurimuseon tuella järjestetty seminaari koostui osallistujien keskinäisestä työpajatyöskentelystä sekä Arkkitehtuurimuseossa järjestetystä avoimesta seminaarista. Lauantain yleisötilaisuus sekä iltatilaisuus keräsivät yli 70 kuulijaa. Noora Aaltosen, Sisko Hovilan, Tuuli Kassin, Maiju Suomen, Elina Tenhon ja Inari Virkkalan muodostama Komitu on juuri saanut valmiiksi Kambodžaan suunnittelemansa nuoriso keskuksen. Tukholmalaisten Pilvi Vanamon, Carolina Wikströmin ja Frida Österin muodostama Asante-kollektiivi puolestaan viimeistelee parhaillaan orpokotikompleksin ensimmäisen testitalon rakennustöitä Tansaniassa. South of North -yhteistyön kautta pyritään keräämään ja siirtämään projekteissa kertynyt tietotaito mahdollisimman tehokkaasti eteenpäin. Verkosto tietotaidolle Kokemusta monesta kolkasta Komitu Arkkitehdit -työryhmän sekä Ukumbi ry:n järjestämä seminaari käynnisti samalla yhteispohjoismaisen South of North -verkoston toiminnan. Idea verkoston perustamiseen syntyi suomalaisen Komitun ja ruotsalaisen Asante-kollektiivin yhteistyönä. Seminaarin osallistujat edustivat yhteensä kymmentä työryhmää. Arkkitehdit ilman rajoja (Architecture sans Frontières International, ASF), 1970-luvulla Lääkärit ilman rajoja -järjestöltä nimen ja toiminta-ajatuksensa lainannut liike, pitää sisällään KUVAT Anna Autio Jenni Reuter ja Helena Sandman Ukumbi ry.:stä esittelevät Tansaniaan suunnitteilla olevan turvakodin tilakonseptia. 14 tapahtu m at au 11 | 2013 tanskalaisen ja ruotsalaisen Arkkitehdit ilman rajoja -järjestön sekä suomalaisen Ukumbi ry:n. Tanskan ASF on viiden toimintavuotensa aikana rakentanut useita julkisia rakennuksia ja asuinrakennuksia Intiaan ja Sierra Leoneen. Ruotsalaiset puolestaan kertoivat Intiaan paikalliselle järjestölle tekemästään kartoitustyöstä. Suomalaisen Ukumbi ry:n alla toimivat suunnittelutiimit Hollmén Reuter Sandman, Rudanko + Kankkunen sekä Komitu, joiden kaik kien ensimmäiset rakennusprojektit ovat syntyneet Aalto- yliopiston kurssien pohjalta. Ruotsalaisen Architectural Environmental Strategies -toimiston Anna Sundman on asunut pitkiä aikoja Fidžillä rakentaen siellä ekologisia kompostikäymälöitä. Islantilainen Hildur Isdal Thorgeisdottir puolestaan pyrkii viemään toteutukseen Nepaliin lopputyönään suunnittelemansa asuinrakennuksen. Norjalaisen TYIN Tegnestuen projektit Thaimaassa ja Indonesiassa ovat keränneet lukuisia kansainvälisiä palkintoja. Norjassa työskentelevien Sami Rintalan ja islantilaisen Dagur Eggertsonin toimisto on argumentoinut töillään vahvasti kestävän kehityksen puolesta. Kun pohjoinen kohtaa etelän Maailman kaupungistuessa rakennetun ympäristön merkitys kaikista köyhimpien elämän näyttämönä korostuu. Pohjoismaiset hyvinvointivaltiot puolestaan erottautuvat kansainvälisissä vertailuissa maailman parhaiden elinympäristöjen ja kaupunkien rakentajina. South of North -toimijoiden pohjoismainen tausta on kiinnostava kehys yhteistyölle: onko geeneihimme koodattu joitakin yhteispohjoismaisia arvoja, jotka auttavat meitä suunnittelijoina luomaan parempia kaupunkeja muuallakin? Luonnollisesti pohjoismaiset hyvinvointivaltiot kulttuurisäätiöineen myös mahdollistavat työryhmien toiminnan vähävaraisten asiakkaiden kanssa. Seminaarissa paneuduttiin myös ilmiöön liittyviin kiperiin kysymyksiin. Niitä olivat esimerkiksi projektien vaikuttavuus ja vastaaminen todelliseen tarpeeseen. Näissä pohdinnoissa osallistujia haastoivat tutkija Joni Karjalainen sekä eri kehitysyhteistyötoimijoita verkottavan Aidbrella-palvelun kehittäjä Ilona Mooney. Kiinnostavaa on, että kaikki työryhmät kertovat periaatteikseen paikallisen rakennusperinnön ja paikallisten mate riaalien tutkimisen ja kunnioittamisen, mutta silti eri maailmankolkkiin toteutetut rakennukset muistuttavat kummallisen paljon toisiaan. Onko syynä ikonisiksi muodostuneiden rakennusten, kuten Aga Khan -voittaja Anna Heringerin töiden, vaikutus vai kenties meissä vaikuttava kaipuu pohjoismaiseen selkeyteen? au 11 | 2013 Aidbrella-palvelun kehittäjä Ilona Mooney johdatteli osallistujia pohtimaan kehitysavun tehokkuutta. Tanskan Arkkitehdit ilman rajoja -järjestön puheenjohtaja Rune Asholt oli perustamassa järjestöä viisi vuotta sitten. Suunnittelijalla on uusi vastuu Siihen, että nuoret suunnittelijat hakeutuvat kehittyviin maihin, vaikuttaa usein heidän oma halunsa auttaa ja luoda samalla itselleen ammatilliset edellytykset työskentelyyn kestävän kehityksen edistämiseksi. Projektit eivät ole vain pyyteetöntä kehitysapua, vaan ne toimivat myös tekijöidensä työn markkinointina – tosin joissain tapauksissa työ kehittyvissä maissa on rajoittanut tekijänsä toimimaan vain tällä arkkitehtuurin sektorilla. Kuitenkin työryhmien kolmoisrooli arkkitehtina, rakennuttajana ja rahoittajana tuo suunnittelijoille valtaa ja sen myötä ennen kohtaamatonta vastuuta. Miten ohjata auttamisen ja tekemisen palo vastaamaan todelliseen tarpeeseen? Miten tunnistaa tarve? Mitkä ovat pohjoismaisten arkkitehtien vaikutusmahdollisuudet globaalin tasa-arvon lisäämiseksi, ja miten voimme tehokkaimmin toimia kestävän kehityksen edistämiseksi? Vuoden 2014 South of North -yhteistyölle nämä ovat ydinkysymyksiä. Kutsumme niin nuoret kuin kokeneemmatkin toimijat osallistumaan keskusteluun! Inari Virkkala ja Pilvi Vanamo Lue lisää projektin kotisivuilta www.southofnorth.info sekä osallistu keskusteluun Facebookissa: www.facebook.com/SouthofNorthExhibition. tapahtu m at 15 KUVAT: Anna Heikinheimo Mitkä voimat rakentavat kaupunkia? Keski-Pasilan kaupunkisuunnittelu kiinnosti Hesa-SAFAn lokakuisessa tilaisuudessa Pasilan vanhoilla veturitalleilla. K eski-Pasilan kaupunkisuunnittelu ja erityisesti uuden Pasilan keskuksen suunnitelmat ovat herättäneet keskustelua tämän päivän kaupunkisuunnittelun käytännöistä ja niiden takana vaikuttavista voimista. Hesa-SAFA järjesti yhteistyössä Arkkitehti-lehden kanssa aiheesta keskusteluillan. Tilaisuudessa alustivat Pasila One -keskustakorttelin suunnittelukilpailuun liittyvät tahot ja muutama muu kaupunkisuunnittelun asiantuntija. Pasila One -kilpailu keskustelun pohjana Pasila One -kilpailun eli Keski-Pasilan keskustakorttelin suunnittelu- ja tarjouskilpailun järjestivät Senaatti-kiinteistöt ja Helsingin kaupungin hankintayksiköt. Kilpailu toteutettiin julkisena hankintana, koska siihen sisältyy myös julkiseen käyttöön tulevia tiloja ja rakenteita. Kilpailun ensimmäinen vaihe käynnistyi keväällä 2011. Tällöin mukana oli viisi tarjoajaa. Toinen vaihe käytiin vuoden 2012 alusta vuoden 2013 syyskuuhun, ja mukana oli kolme ehdokasta. Kilpailussa käytettiin neuvottelumenettelyä: kaupungin hankintayksiköt ja kilpailijat neuvottelivat ja jatkokehittivät suunnitelmaehdotuksia. Lopussa kilpailijat tekivät toteutustarjoukset. Kilpailun aikana hankintamenettelyn asiakirjat eivät olleet 16 tapahtu m at julkisia, sillä ne sisälsivät liikesalaisuuksia. Julkisuuslain mukaan tällaiset asiakirjat julkistetaan vasta, kun hankintasopimus on allekirjoitettu. Keskusteluillassa nousi esiin toiveita, että muidenkin tarjousten suunnitelmat julkistettaisiin. Kysyttiin myös, voiko tällaista hankintamenettelyä kutsua kilpailuksi, kun julkisuudessa on esillä vain yksi suunnitelma. Haastava hanke Niina Puumalainen Helsingin kaupungin talous- ja suunnittelukeskuksesta valotti keskusteluillassa Pasila-hankkeen organisointia. Kilpailun taustalla oli havainto siitä, että alueen liikennejärjestelyjen – varsinkin rautatien ja mahdollisen pintametron – takia Keski-Pasila tulee suunnitella kokonaisuutena. Hanketta monimutkaistavat useat maanomistajat, alueen tuleva hallinnointi sekä paikan kolmiulotteinen suunnittelu. Ne haastavat paitsi suunnittelun myös sopimustekniikan ja kaavoituksen. Puumalainen vertasi Pasila-hanketta Arabianrannan tontinluovutuskilpailuun, jossa hän toimi taannoin projektinjohtajana. Keski-Pasilan kilpailussa on kerrosalaa kymmeniä kertoja enemmän kuin Arabianrannan kilpailussa, mutta hankkeelle varattu aikataulu ei ole samassa suhteessa yhtä pitkä. Seurasi pohdintaa siitä, voisiko prosessin pidentäminen taata paremman laadun. au 11 | 2013 Miten välttää Itä-Pasilan kolkkous? Pasilaa on kehitettävä kokonaisuutena Pasilan kilpailun voittaja ja samalla ainoa sisään jätetty tarjous oli YIT Rakennus Oy:n ja arkkitehtitoimisto Office for Metropolitan Architecturen (O.M.A.) ehdotus Tripla. Sen noin 180 000 kerrosneliömetriin sisältyy muun muassa kauppa- ja kongressikeskus, asuntoja, hotelli, monitoimiareena sekä joukkoliikenneterminaali. Pasilan asema uudistetaan täysin. Hankkeen arvo on noin miljardi euroa. Kilpailun voittanutta suunnitelmaa oli O.M.A:sta esittelemässä arkkitehti Jussi Vuori ja YIT:ltä liiketoimintaryhmän johtaja Timo Lehmus. Yleisössä keskustelua käytiin muun muassa siitä, jatkaako Keski-Pasila suoraan Itä-Pasilan kolkkoa ympäristöä vai onko rakentamisen laatu niin paljon parempi, että uusi ympäristö on miellyttävä. Myös julkisen tilan luonnetta pohdittiin. Toimivatko julkiset ja puolijulkiset tilat, kun ne ovat tasoerojen ja portaiden erottamia? Tuleeko kauppakeskuksesta jälleen kerran alueen sydän? Yleisöstä kannustettiin YIT:tä jatkamaan yhteistyötä O.M.A:n kanssa. Näin saataisiin virkistäviä uusia tuulia suomalaiseen arkkitehtikenttään. Päivi Raivio Dodo ry:stä edusti keskusteluillassa aktiivisen kaupunkilaisen näkökulmaa. Itäpasilalaisena hän on seurannut Keski-Pasilan kilpailua mielenkiinnolla. Raivio toivoi, että Keski-Pasilan kehittämisen yhteydessä myös Itä-Pasilaan saataisiin virkistävää kaupunkitilaa. Itä-, Keski- ja Länsi-Pasilaa tulisi ajatella kokonaisuutena, jossa KeskiPasilan kasvojenkohotus parantaisi koko alueen vetovoimaisuutta. Raivio piti tärkeänä sitä, että kaikkia kohtia kaupungissa ei suunnitella tukkoon. Tällöin kaupunkilaisilla on mahdollisuus luoda omanlaistaan tilaa. Myös professori Trevor Harris alleviivasi puheenvuorossaan Pasilan näkemistä kokonaisuutena. Hän näki O.M.A:n suunnitelman vahvuutena sen, että se antaa Keski-Pasilan tornitaloille tilaa olla eikä lähde kilpailemaan niiden kanssa. Jatkossa julkisen tilan ja kadun rooli sekä liikenne- ja viheryhteyksien kokonaisvaltainen suunnittelu on tärkeää. Harris julisti, että Keski-Pasilan suunnitteluun tarvitaan läpinäkyvyyttä ja avoimuutta. Tilaisuus oli hyvä avaus keskustelulle. Monet illan teemat ja ajatukset kaipaavat kuitenkin lisää pohdintaa ja yleistä vuoropuhelua. Miksi Keski-Pasilan ja Kalasataman suunnittelu- ja toteutuskilpailuihin tuli molempiin vain yksi ehdotus? Miten valittu Tripla vastaa kaupungin asettamia tavoitteita kaupunkikuvan ja -tilan osalta? Mitä merkitsee laatu toteutuskilpailussa? Mikä on valtion rooli, ja minkälaiset motiivit sillä on Pasilan kehityksessä? Mitkä ovat asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet? Toivottavasti vastaavanlaisia tilaisuuksia järjestetään jatkossa lisää. Linda Wiksten Kaupunkisuunnittelun valtakysymyksiä Arkkitehti Dan Mollgren Helsingin kaupunkisuunnitteluvirastosta muistutti, että kaupunkisuunnitteluun ovat eri aikoina vaikuttaneet erilaiset voimat – esimerkiksi uskonto, isänmaallisuus, hallitsija, teollistuminen ja liikenneväylät. Suurimpina voimina nykypäivän muutoksissa Mollgren piti taloutta ja globalisaatiota. Sen sijaan kaavoittajat ja viranomaiset ovat hänestä voimattomampia. Vihreiden kansanedustaja ja Helsingin kaupunginvaltuutettu Osmo Soininvaara oli samaa mieltä Mollgrenin kanssa kaupungin voimattomuudesta. Koska kaavat voivat kieltää mutta eivät käskeä, lopullinen pallo on markkinavoimilla. Markkinavoimat ovat yhtä kuin kuluttajien toiveet, ja niiden arvioiminen on aina subjektiivista. Soininvaara tosin totesi, että Helsingissä kaavoittajan valta on suuri, sillä rakentaminen on kannattavaa, vaikka kaavamääräykset johtaisivatkin kalliisiin ratkaisuihin. Toisaalta kaavamääräykset ovat välttämättömiä, sillä Helsingissä huonolaatuinenkin rakentaminen menisi hyvin kaupaksi. Soininvaara jäi pohtimaan, voitaisiinko lanseerata laatu asteikko, joka määräytyisi tonttikohtaisesti ja jonka toteutuminen tarkistettaisiin rakennuslupavaiheessa. Hän toivoi kaavaprosessiin lisää yhteistyötä eri tahojen kanssa, sillä ei ole kannattavaa kaavoittaa uusia alueita aina kahteen kertaan: ensin kaavaksi ja pian kaavamuutokseksi. au 11 | 2013 tapahtu m at 17 hanna haapakoski petri anttonen Petri Anttosen Ajan kosketus opiskelija-asuntola Kylterinrannan käytävällä. Ritva Latvala-Sompin Satakieli osoitteessa Pariisinkatu 2. Taide rakennetussa ympäristössä: uhkasta mahdollisuudeksi J ulkisiin tiloihin tai kaupunkiympäristöön taidetta tekevät ovat tottuneet perustelemaan olemassaoloaan. Taidetta ei tarvita rakennuksiin toiminnallisista syistä. Kaupunki tila, jossa ei ole taidetta, voi edelleen olla kaupunkilaisille muilla tavoin kiinnostava ja toimiva. Asenteet ovat kuitenkin muuttumassa, ja taide on ottamassa entistä vahvemman roolin oikeutettuna osana rakennetun ympäristön prosesseja. Kuvataideakatemian professori Silja Rantanen näkee, ettei nykytaide voi, edes rakennukseen sijoittuessaan, tehdä kompromisseja. – Nykytaide on perustaltaan instituutiokriittistä. Arkkitehtuurin sen sijaan pitää miellyttää, olla positiivista. Erilaisista lähtökohdista huolimatta rakennukseen sijoittuvasta taiteesta ei pidä tehdä kritiikitöntä, eikä tiettyjä taiteenlajeja pidä myöskään sulkea pois rakennetusta ympäristöstä, Rantanen sanoo Rakennustietosäätiön Taide kaupungissa ja rakennuksissa -Rakennusfoorumissa pitämässään alustuksessa. – Taide ja arkkitehtuuri voivat kuitenkin hyötyä toisistaan; taide voi joskus olla jopa yksi rakennuksen funktioista. Voimistunut kiinnostus taiteen tilallisuuteen näkyy taidekouluissa. Yhä uusia nykytaiteen paikkasidonnaisuuteen keskittyviä koulutusohjelmia perustetaan, ja niihin riittää opiskelijoita. 18 TA PA H T U M AT ”taiteen elämyspuiston”, ja teokset ovat kiinteä ja ylistetty osa Arabianrannan identiteettiä. – Hämmästyttävää on se, ettei edes ilkivaltaa, töhrimistä tai muuta kaltoinkohtelua ole alueella nähty. Asukkaat todella arvostavat teoksia, Isohanni kertoo. Taide on päässyt kaavaan Betonitöistään tunnettu kuvanveistäjä Pertti Kukkonen kiittelee Isohannin pioneerityötä. – Arabianrannan vanavedessä on tulossa monia muita taidekaupunginosia ja -kaupunkeja: muun muassa Vuores, Kokkola ja Porvoo ovat ottaneet vaarin Arabianrannan onnistuneesta hankkeesta. Kukkosen mukaan asennoituminen taiteeseen rakennetussa ympäristössä on muuttumassa. Taide on perinteisesti nähty uhkana ja turhakkeena, joka on vienyt rahaa pois peruspalveluilta, vähäosaisilta ja heikoilta. – On hienoa huomata, että taide on viime vuosina viety jopa kaavaan. Suunnitteilla on myös RT-kortti, jossa kerrotaan rakentamisen eri osapuolille taiteen hankinnasta rakentamisprosessissa. On aidosti alettu nähdä taiteen arvo esimerkiksi yhteenkuuluvuuden tunteen tiivistäjänä tai työ- ja opiskelumotivaation parantajana. Kyse on siis jopa taloudellisesta hyödystä. Tuntuu, että taiteen ei enää tarvitse joka hetki perustella olemassaoloaan, Kukkonen sanoo. Itse Kukkonen on toteuttanut, yhteistyössä arkkitehtien kanssa, useita jo rakennuksen suunnitteluvaiheessa aloitettuja taideteoksia, viimeisimpänä Vantaan Pyhän Laurin kappeliin. Teos on oikeastaan osa Ville Haran ja Anu Puustisen suunnitteleman rakennuksen arkkitehtuuria: Rakennuksen seiniin rappauksen alle sijoitetut valoristit tulevat lumilyhtymäisesti esiin pimeään aikaan. Rakennuksen ja taiteen synteesiä parhaimmillaan. Päivi Virtanen Tietä raivaamassa Arabianrannan taidekoordinaattori Tuula Isohanni on toiminut tienraivaajana kokonaisen kaupunginosan käsittävän taidehankkeen koordinaattorina. Alku oli nihkeä. – Ensimmäisten rakennusten noustessa Arabianrantaan taiteen roolia oli vaikea perustella. Minun annettiin ymmärtää, että rakennushankkeet ovat jo itsessään niin kalliita, että taide kannattaa jättää kuvioista pois. Kummasti asennoituminen muuttui, kun muutama teos oli saatu toteutettua ja ne olivat lunastaneet paikkansa asuinympäristössä, Isohanni kertoo. Vuosien varrella prosessi on hioutunut. Teosten tekeminen on käynnistetty jo talojen suunnitteluvaiheessa, johon osallistuvat arkkitehti, rakennuttaja ja taidekoordinaattori. Panostus taiteeseen on ollut 1–2 prosentin luokkaa kohteiden raken tamiskustannuksista. Tuhatkunta yksittäistä teosta sijoittuu rakennuksiin, pihoille, kaduille ja puistoihin. Taiteen keinoin korostetaan niin alueelle tulemista, asuinkadun päättymistä kuin erityisasumista. Erityistä huomiota on herättänyt yhdysvaltalaisen taiteilijan ja ohjaajan Robert Wilsonin suunnittelema Tapio Wirkkalan puisto, joka tarjoaa yhdeksän huonemaista tilaa rauhoittumiseen ja yhdessä tekemiseen. Neuvottelutaitoja, kompromisseja ja kokemusten karttumista on kuitenkin tarvittu ennen nykytilanteeseen pääsemistä: teoskokonaisuus muodostaa Pohjoismaiden suurimman au 11 | 2013 au 11 | 2013 TA PA H T U M AT 19 Seminaarisarja suunnittelupalveluiden tilaajille INCESSANT VISIONS – elokuva Erich Mendelsohnista Tulossa: ke 27.11.2013 Tampere Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston auditoriossa, Kansakoulukatu 3, keskiviikkona 11.12. 2013 klo 18. Galleria Nottbeck, Finlaysonin alue, Media 54 aksanjuutalainen Erich Mendelsohn, Walter Gropiuksen ja Mies van der Rohen aikalainen sekä Albert Einsteinin ja Frank Lloyd Wrightin läheinen ystävä, oli monin tavoin omien teidensä kulkija. Hänestä ehti tulla myös Saksan menestynein arkkitehti. Ennen läpimurtoaan hän rakastui palavasti kauniiseen ja lahjakkaaseen sellistiin, ja Luise Maasista tuli myös hänen puolisonsa. Mendelsohnien huikea elämäntarina kytkeytyy historian mullistuksiin ja vie 1930-luvun Berliinistä ja Saksasta Hollantiin, Englantiin, Palestiinaan ja Yhdysvaltoihin. Mendelsohn tunnetaan parhaiten Potsdamin Einstein-tornistaan, mutta hänen joskus jopa miniatyyrikokoiset, ensimmäisen maailmansodan aikana hahmottelemansa visiot vaikuttivat toisiin arkkitehteihin paljon myöhemmin. Filmi tutustuttaa myös Mendelsohnin vähemmän tunnettuihin rakennuksiin, jotka ovat yhtä lailla osa rakennustaiteen historiaa. Kansainvälisesti palkittu elokuva johdattelee myös talvella 2014 Arkkitehtuurimuseossa avattavaan näyttelyyn White City. Elokuvan esitysoikeuksien suhteen on tehty yhteistyötä Is raelin Suomen-suurlähetystön ja tuotantoyhtiö Zygote Filmsin kanssa. Elokuvan on ohjannut Duki Dror. Tapahtuma on osa HESA-SAFAn ohjelmatuotantoa, järjestäjänä arkkitehti SAFA Tarja Nurmi. Yhteistyökumppanina on myös Aalto-yliopiston arkkitehtuurin historian laitos. Tiedustelut puh. 045 6765 636 / Tarja Nurmi. S pe 21.2.2014 Rovaniemi Laatua suunnitteluhankintaan! Miten tilata suunnittelua hyvällä hinta-laatu-suhteella? Tilaisuuksissa käydään läpi eri hankintamenettelyjen sopivuutta ja tarkastellaan hyvää hankintaa onnistuneiden suunnittelucasejen avulla. ® Tapahtumat järjestetään iltapäivisin, merkitse päivät jo kalenteriisi! Lisätietoa lähempänä ajankohtaa järjestäjien nettisivuilta. Tilaisuuden järjestävät: ATL Arkkitehtitoimistojen liitto Suomen Arkkitehtiliitto SAFA Teollisuustaiteen Liitto Ornamo Visuaalisen viestinnän suunnittelijoiden järjestö Grafia ry 20 TA PA H T U M AT au 11 | 2013 Kestävän tulevaisuuden elementit au 11 | 2013 www.graphicconcrete.fi GCCollection™ Grass TA PA H T U M AT 21 Tapahtu m akale n teri Kotimaa maaliskuu 2014 28.–29.3.2014 marrasKUU 20.11.2013 klo 17 In Search of HOUSE? / HOME? -luento Ateneum-sali, Kaivokatu 2, Helsinki. Alvar Aalto -akatemian syysluennolla luennoitsijana on modernin arkkitehtuurin historian tulkki, hollantilainen professori Wim van den Bergh. Luento käsittelee Le Corbusierin ja Pierre Jeanneretin 1920-luvun lopulla Pariisiin suunnittelemaa ullakkoasuntoa. Luento on maksuton ja englanninkielinen. • www.alvaraalto.fi 22.11.2013 klo 14–18 Arkkitehtuuri – vetovoimatekijä vai rasite? -seminaari Valtuustosali, Suokatu 42 A, Kuopio. Savon arkkitehdit SAFA ry:n järjestämässä arkkitehtuuriseminaarissa käsitellään Kuopion ja Pohjois-Savon tulevaisuutta ja arkkitehtuurin vaikutusta muun muassa ihmisen hyvinvointiin ja laajemmin koko kaupunkiseudun menestymiseen. • www.safa.fi 28.11.2013 Puupäivä Wanha Satama, Helsinki. Tapahtuma kokoaa yhteen satoja teollisuuden, kaupan sekä kunta- ja rakennusalan päättäjiä. Päivän aikana on useita korkean tason seminaareja mm. puuarkkitehtuurista, rakennustekniikasta ja tutkimuksesta. Kansainvälinen pääpuhuja on arkkitehti Shigeru Ban Japanista. • www.puupaiva.com TAMMIKUU 2014 23.–24.1.2014 Arkkitehtuuri, pedagogiikka ja design -konferenssi Hanasaari, Espoo. Pohjoismainen konferenssi avaa uusia ovia oppimiseen esim. opetustilojen suunnittelijoille, arkkitehdeille ja opettajille. Konferenssissa pohditaan, miten luodaan oppimisympäristö, joka tukee oppilaan oppimista, luovuutta ja osallisuutta. Luennoitsijat ovat pohjoismaisia arkkitehtuurin, pedagogiikan ja designin asiantuntijoita. Konferenssin kielet ovat ruotsi, suomi ja englanti. • www.hanaholmen.fi 22 TA PA H T U M A kalenteri Arkkitehtipäivät 2014 Sibeliustalo, Lahti. Päivien teemana on Oivalluksia – pienillä teoilla suuria muutoksia. Tarkempi ohjelma varmistuu joulukuussa. Seuraa tilannetta SAFAn verkkosivuilta ja au:n joulukuun numerosta. • www.safa.fi Näy ttely t MarrasKUU –23.11.2013 Valot, varjot, vaarat Laituri, Narinkka 2, Helsinki. Valot, varjot, vaarat -tutkimuksen tarkoituksena oli selvittää turvattomuuden tunnetta sekä siihen valaistuksella vaikuttamisen mahdollisuuksia puisto- ja ulkoilualueilla. Esillä on tutkimuksen keskeisiä tuloksia. • laituri.hel.fi –24.11.2013 Näyttely Tapiolan kehittämisen alkuajoista – ja tulevastakin Espoon kulttuurikeskus, Tapiola, Kulttuuriaukio 2. Galleriassa esitellään puutarhakaupungin luojan ja sotien jälkeisen ajan keskeisen asuntopoliitikon Heikki von Hertzenin elämäntyötä ja Tapiolan kehittämisen alkuaikoja. Esillä on myös Espoon kuvataidekoulun, musiikkiopiston ja Etelä-Tapiolan lukion oppilaiden toteuttama mobiilipeli Building your ideal Town sekä Tapiolan ja Otaniemen arkkitehtuurikohteita esittelevät kotikaupunkipolut. • www.espoo.fi/kulttuurikeskus 26.11.–19.12.2013 Puistovisioita Kalasatamaan Laituri, Narinkka 2, Helsinki. Aalto-yliopiston maisema-arkkitehtuurin koulutusohjelmassa on laadittu harjoitustöinä puistosuunnitelmia Helsingin uusiin kaupunginosiin. Esillä on Kalasatamanpuiston suunnitelmia. Arkkitehtuurin laitoksella Otaniemessä on samanaikaisesti laajemmin esillä viime vuosina aiheesta tehtyjä opiskelijatöitä. • laituri.hel.fi –11.12.2013 Uutta Helsinkiä Laituri, Narinkka 2, Helsinki. Näyttelyssä esitellään Helsingin uusia asumiskohteita Jätkäsaaressa, Kalasatamassa, Kruunuvuorenrannassa, Kuninkaantammessa, Honkasuolla, Viikissä, Myllypurossa ja Alppikylässä. • laituri.hel.fi –30.3.2014 Palazzo Strozzi ja muita reklaameja – Aalto-julisteita eri vuosikymmeniltä Alvar Aallon ateljee, Tiilimäki 20, Helsinki. Näyttely esittelee yli kahdeksankymmentä kiehtovaa Aalto-julistetta aina 1950-luvulta tähän päivään. Näyttävät ja värikkäät julisteet ovat pala Alvar Aallon ja Alvar Aalto -museon historiaa. • www.alvaraalto.fi ulkomaat Marras–jouluKUU 27.11.–1.12.2013 Fennia Prize 2012 -palkintonäyttely Istanbul, Turkki. Suomalainen huippumuotoilu saa laajan kansainvälisen yleisön, kun Fennia Prize 2012 -palkintonäyttely on esillä Turkin Istanbul Design Weekillä. Joka toinen vuosi jaettava Fennia Prize on Suomen suurimpia muotoilupalkintoja. • www.designforum.fi/fenniaprize 7.–13.12.2013 Nordic Architecture on Tour Kuusi eri kaupunkia Belgiassa. Pohjoismaista arkkitehtuuria käsittelevä luentosarja saapuu Belgiaan. Viidessä eri luentotilaisuudessa tutustutaan vuorotellen kunkin Pohjoismaan arkkitehtuuriprojekteihin. Kuudes tilaisuus tuo luentojen keskustelunaiheet yhteen ja rohkaisee keskusteluun siitä, kuinka pohjoisen arkkitehtuurin teemoja ja ihanteita voitaisiin hyödyntää Belgiassa. Lisätietoja [email protected]. au 10 | 2013 ARKKITEHTUURIMUSEO FINLANDS ARKITEKTURMUSEUM MUSEUM OF FINNISH ARCHITECTURE ti–su 11–18 ke 11–20 Kasarmikatu 24 Helsinki puh. 09 85675100 sisäänpääsy 6/3/0 € yhteislippu Designmuseon kanssa 12 € NÄYTTELYT 2.10.2013–2.2.2014 TAPAHTUMAT MUUTOS – KOHTI KESTÄVÄÄ TULEVAISUUTTA Arkkitehtuurimuseon kestävän kehityksen teemavuoden päänäyttely esittelee kestävää rakentamista monisyisenä kokonaisuutena ekologisesta, sosiaalisesta ja kulttuurisesta näkökulmasta. SUOMALAISIA ARKKITEHTEJA YHDYSVALLOISSA -LUENTOSARJA Sisäänpääsy: 6/3/0€ Tiistai 26.11. kello 18 Transformation – Towards a Sustainable Future -kirjan julkistamistilaisuus Vapaa pääsy! KESTÄVÄN KEHITYKSEN KÄRJESSÄ Kansainvälisen arkkitehtuuripalkinnon saajat 2010.2011.2012 Kansainvälinen kestävän kehityksen arkkitehtuuripalkinto Global Award for Sustainable Architecture myönnetään vuosittain viidelle arkkitehdille, jotka ovat sitoutuneet kestävän kehityksen etiikkaan ja tekevät innovatiivista työtä ekologisista lähtökohdista eri puolilla maailmaa. mfa.fi Facebook Twitter Keskiviikko 20.11. kello 18, Arkkitehtuurimuseo Leena Svinhufvud, FT, Designmuseo: Cranbrookin taidekorkeakoulu suomalaista taustaa vasten Linda Leskinen, FM: Ervi Amerikassa Keskiviikko 27.11. kello 18, Arkkitehtuurimuseo Elina Standertskjöld, Arkistonhoitaja, Arkkitehtuurimuseo: Amerikkalaisen kaupunkisuunnittelun vaikutus Suomessa 1920-luvulla Arkkitehtuuritoimisto Heikkinen–Komonen: Washingtonin suurlähetystö Keskiviikko 4.12. klo 18, Arkkitehtuurimuseo Elokuvailta: PAIKAN PÄÄLLÄ - keskusteluja arkkitehti Juhani Pallasmaan kanssa. Osa II Puistokatu 4 Sisäänpääsy: 6/3/0€ NÄYTTELYT ULKOMAILLA BI-CITY BIENNALE OF URBANISM AND ARCHITECTURE 6.12.2013 –26.2.2014 / Shenzhen, Kiina Arkkitehtuurimuseo ja arkkitehtitoimisto Lassila Hirvilammi Arkkitehdit ovat mukana joulukuussa 2013 avautuvassa Shenzhenin arkkitehtuuribiennaalissa Kiinassa. Tapahtumassa on esillä Lassila Hirvilammi Arkkitehtien toteuttama Re-Creation -installaatio. LIGHT HOUSES – YOUNG NORDIC ARCHITECTURE 15.10.2013–16.2.2014 Arkitektur- och designcentrum, Tukholma, Ruotsi Kattava läpileikkaus pohjoismaiseen nykyarkkitehtuuriin 32 nuoren arkkitehdin ja arkkitehtitoimiston töiden kautta. NORDIC PASSION: ARCHITECTURE AND DESIGN FROM THE NORDIC COUNTRIES 22.10.2013–16.2.2014 Seoul Museum of Art (seMA), Soul, Korean Tasavalta Museo on mukana tapahtuman kahdessa näyttelyssä. K O L U MN I Unilukkari kampuksella K uusikymmentäluvun puolivälissä Antero Pernaja jäi eläkkeelle TKK:n rakennusopin professorin virasta. Hoidin hänen oppituoliaan vuoden päivät, ja sen myötä jouduin jäseneksi korkeakoulun rakennustoimikuntaan. Otaniemen päärakennus oli juuri valmistunut ja Teknillisen keskuskirjaston suunnittelu alkamassa. Yliopistoalan asiantuntijoiden mukaan kirjasto (resource centre) olisi sijoitettava keskeisesti ja samalla varauduttava tiedon – ja myös rakennuksen – ennalta-arvaamattomaan kasvuun. Kirjastolle valittu rakennuspaikka Otaniementien ja päärakennusta kohti johtavan lehmuskujan välissä oli keskeinen, mutta ei tarjonnut rakennukselle lainkaan laajennustilaa. Alvar Aallon aikaisemmissa suunnitelmissa siihen oli sijoitettu kaksi lehmuskujan suuntaista toimistorunkoa. Erkki Hienonen: Siirtymiä, 1989. Taidemaalari Erkki Hienonen toimi piirustuksen, maalauksen ja kuvasommittelun opettajana TKK:n arkkitehtiosastossa vuosina 1970–1991. 24 K O LU M N I Mielestäni kirjasto oli menossa väärään paikkaan. Niinpä esitinkin rakennustoimikunnalle harkittavaksi sen sijoittamista päärakennuksen toiselle puolelle, vastapäätä pääsisäänkäyntiä. Paikka olisi keskeinen ja tarjoaisi vapaan laajennussuunnan luoteeseen. Keskustelun jälkeen puheenjohtaja päätti ottaa asian esille Alvar Aallon kanssa. Aallon kanta tuli pian selväksi. Päärakennuksen luoteispuolelle oli jätettävä kolmiomainen avoin alue antamaan distanssia. Kirjasto tarvittiin muodostamaan maisemallista kokonaiskuvaa päärakennuksen toisella puolella. Esitykseni kirjaston paikaksi kaatui alkuunsa – onneksi. Jo yli neljän vuosikymmenen ajan olemme voineet nauttia valmiista, koko kampusta karakterisoivasta arkkitehtuuri näkymästä. Tuon ajan kuluessa tiedon digitalisointi on suurelta osin korvannut tieteellisten kirjastorakennusten laajentamistarpeen. Mutta nyt alkaa päärakennuksen luoteispuolella tapahtua. Sinne rakennetaan Aalto-yliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulu. Syyskuun lopulla päättyneeseen kansainväliseen Campus 2015 -arkkitehtuurikilpailuun jätettiin 189 kilpailuehdotusta, joista kuusi palkittua ja lunastettua oli asetettu näytteille Otaniemeen päärakennuksen yläaulaan. Näyttely oli järjestetty kehnosti. SAFAn kilpailusääntöjen edellyttämää palkintolautakunnan pöytäkirjaa ei näkynyt missään. Kilpailuehdotusten sijoitusta ja tekijöiden nimiä ei ollut mainittu. Päivän uutisista oli jäänyt mieleeni, että Väre oli kilpailun voittaja, mutta muut sijat ja tekijät jäivät arvailun varaan. Näyttelyn järjestely kieli kilpailua varten tehdyn arkkitehdintyön arvostuksen puutteesta. Jotenkin vaikutti siltä, että työt oli kannettu näytteille vain muodon vuoksi. Jos tarkoituksena on, että kaikki informaatio haetaan internetistä, on parasta luopua moisesta näyttelystä. Korostamme kernaasti arkkitehtuurikilpailujen merkitystä tärkeänä täydennyskoulutuksen muotona. Kilpailun jälkihoidossa on kuitenkin parantamisen varaa. Muistan vielä ajan, jolloin liiton valitseman palkintotuomarin tehtäviin kuului kilpailun tulosten esittely ammattikunnalle. Arkkitehti-lehden kilpailuliitettä nykyisessä muodossaan ei silloin vielä ollut, mutta palaute saatiin tuoreeltaan ja nopeasti. au 11 | 2013 Uutisoidessaan näyttävästi Campus-kilpailun tuloksesta Rakennuslehdessä 3.10.2013 toimittaja Auri Häkkinen uumoili, että kilpailun voittajatyö herättää arkkitehtuuri keskustelun. ”On ihme, jos debattia ei synny, sillä kyseessä on myös Taiteiden koulun rakennus, jossa Otaniemen arkkitehtiopiskelijat saavat tulevaisuudessa oppinsa.” Hiljaista on ollut. Eikä keskustelua näin vähäisen informaation pohjalta hevin synnykään, se on erikseen käynnistettävä ja tuoreutettava. Olisin odottanut, että tästä merkittävästä ja meille läheisestä kilpailusta olisi järjestetty ammattikunnalle auditorioesittely, johon kilpailutuomarit olisivat palkittujen ehdotusten lisäksi ottaneet mukaan ainakin kunniamaininnan saaneet kuusi työtä. Oletin ilman muuta, että Aalto-yliopiston arkkitehtuurin laitos olisi järjestänyt tämän kilpailun esittelytilaisuuden ja näin tarjonnut luontevan keskustelufoorumin. Oletin kaikkien tajuavan, että tapahtuman isännöinti lisäisi koulutusyksikön näkyvyyttä ja nostaisi sen profiilia sekä arkkitehtikunnan että opiskelijoiden silmissä. Voitaisiin pohtia, mitä mahdollisuuksia uusi kilpailun tuottama opiskeluympäristö tarjoaa arkkitehtikoulutukselle. Pidin myös selvänä, että korkeakoulupolitiikassa kannattaa käyttää hyväksi jokainen tilaisuus nostaa oman opetusalan näkyvyyttä ja korostaa sen kansainvälistä merkitystä. Jossain on nyt nukuttu pahan kerran pommiin: jäätynyt jälkihoito, vaitonainen Otaniemi. Osmo Lappo P.S. Tämä on nelivuotiskauteni viimeinen kolumni. Kiitän lukijoitani palautteesta. Se ilahdutti. au 11 | 2013 Arkkitehtuurin kaksivuotiskatsauksen kohteet on nyt valittu. Tule kuulemaan valintojen taustoista ja tutustumaan kohteisiin! Kaksivuotiskatsausprojektin aloitusta juhlistetaan maanantaina 2.12. klo 18 Arkkitehtuurimuseossa Kasarmikatu 24 Helsinki. Illan avaa kohteet valinneen juryn puheenjohtaja Jenny B. Osuldsen. Julkistamme tilaisuudessa myös katsausnäyttelyn suunnittelijan. Tervetuloa! Varaathan paikkasi pe 22.11. mennessä: [email protected] ARKKITEHTUURIMUSEO SUOMEN ARKKITEHTILIITTO SAFA ALVAR AALTO -SÄÄTIÖ / -AKATEMIA K O LU M N I 25 Yhteistyössä: ARKKITEHTUURIN TIEDOTUSKESKUS KILPAILUT Saunasta uusi maamerkki Kruunuvuorenrantaan Arrak Arkkitehtien ehdotus Motti voitti kutsukilpailun saunarakennuksen suunnittelusta Koirasaareen. S Tavoitteena saunaelämys Tehtävänä oli suunnitella uusi yksikerroksinen saunarakennus St1 Oy:n omistaman laiturirakenteen päälle Koirasaaren länsi rantaan, joka sijoittuu vastapäätä Helsingin kantakaupunkia. Merivesiallas ja vierasvenelaituri tuli sijoittaa alempaan tasoon välittömästi merenpinnan yläpuolelle. Kilpailualueen laiturirakenne on yksi säilytettävistä muistumista alueen öljysatamahistoriasta. Saunarakennus asettuu näkyvälle paikalle rantaviivan ulkopuolelle Kruunuvuorenselän itäreunaan. Huolimatta pienestä, noin 500 neliömetrin koostaan se on maisemassa näkyvä maamerkki. Tavoitteena oli löytää korkeatasoinen ja toteuttamiskelpoinen ehdotus edustussaunaksi, joka sopii niin alueen maisemaan kuin suunniteltuun kaupunkikuvaan. Erityisiksi toiminnallisiksi tavoitteiksi asetettiin edustuskäytön edellyttämä yksityisyys ja turvallisuus sekä esteettömyys ja huollon joustavuus. Tunnistettavan ja omaleimaisen kokonaisuuden tuli tarjota myönteinen elämys suomalaisesta saunasta. Vahvat ehdokkaat Kilpailuun jätettiin neljä ehdotusta: Aquarium (Arkkitehtitoimisto K2S), Kliffi (Avanto Arkkitehdit), Motti (Arrak Arkkitehdit) ja Triton (Arkkitehtitoimisto Arkkigraf ). Ehdotusten taso osoittautui poikkeuksellisen korkeaksi, ja kaikki täyttivät hyvin toiminnalliset tavoitteet. Ehdotukset vaihtelivat veistoksellisesta rakennusmaiseen. 26 K I L PA I LU T au 11 | 2013 au 11 | 2013 Arrak Arkkitehdit Vain Kliffi sijoittuu täysin olemassa olevan laiturin päälle: Aquarium levittäytyy kolmiomaisena ulokkeena rannan suuntaan yhden paalupilarin varaan, Motti tukeutuu kolmeen rantaveden pohjaan paalutettuun pilariin, ja Triton on rakennettu laiturin ja rannan väliin siltarakenteena. Kaikissa ehdotuksissa näkymät maisemaan on toteutettu ansiokkaasti. Keskeisimmiksi arvosteluperusteiksi nousivat ehdotusten suhde merelliseen ympäristöön, tilasuunnittelun oivaltavuus ja kokonaisratkaisun elämyksellisyys. Saunan sijoittaminen laiturin päälle vahvistaa sen itsenäistä luonnetta, ja onnistunut tilarakenne tukee saunomiselämystä ja tilojen erilliskäyttöä. Kulkuyhteyksien järjestäminen tasolta toiselle ja henkilöturvallisuuden edellyttämät ratkaisut tilojen rajaamiseksi ympäristöstä oli toteutettu luontevasti ja teknisesti korkeatasoisesti. Voitto pienimmälle Voiton vei ehdotus Motti, jossa muodoltaan neliötä lähestyvä kappale on mantereen suuntaan sulkeutunut ja merelle avautuva. Yksinkertainen muoto antaa ehdotuksista pienimmän vaikutelman. Yksityiskohtiin saakka huolella laadittu ja kaunis ehdotus koostuu säleikkövaipan verhoamista tilakappaleista ja kertoo hyvästä mittakaavan tajusta. Päätilat avautuvat hengittävän tilarakenteen ansiosta eri suuntiin merimaisemaa. Tuomaristo arvosti erityisesti tapaa, jolla luonto on tuotu osaksi saunan tilallista ilmapiiriä. Arkkitehtuuri on ajatonta ja korostaa maisemaa sekä materiaalien ja rakennusosien teknistä luonnetta. Säädettävät rakennusosat, kuten säleikkö elementit ja nostettavat porrassyöksyt, osoittavat, että rakennuksen toimintaa on mietitty tarkkaan. Samuli Miettinen K I L PA I LU T 27 t Voittanut ehdotus Motti. t1 Oy järjesti yhteistyössä Suomen Arkkitehtiliitto SAFAn ja Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa kutsukilpailun ympärivuotiseen käyttöön tarkoitetusta edustussaunarakennuksesta ulkoalueineen. Tulokset julkistettiin 30.10. Kaupunkisuunnitteluviraston kohtauspaikka Laiturilla. Kilpailuun kutsuttiin neljä arkkitehtitoimistoa: Arrak Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola, Arkkitehtitoimisto Arkkigraf, Avanto Arkkitehdit ja Arkkitehtitoimisto K2S. Palkintolautakunta katsoi Arrak Arkkitehtien ehdotuksen Motti toteuttavan parhaiten kilpailun kokonaistavoitteet ja olevan kehityskelpoisin toteutussuunnittelun pohjaksi. ALOITuS SISäänjäTTö 1.10.2013 20.11.2013 20.11.2013 syksy 2013 syksy 2013 30.12.2013 28.3.2014 18.2.2014 1.7.2013 25.6.2013 31.10.2013 25.9.2013 6.5.2013 1.7.2013 16.9.2013 3.10.2013 18.10.2013 31.10.2013 1.11.2013 30.8.2013 2.12.2013 13.12.2013 5.12.2013 28.2.2013 10.1.2014 28.2.2014 18.3.2013 28.6.2013 Yleiset kilpailut • • • • • Vaasan raviradan alue Tampereen Konservatoriotalon laajennus Kankaan Piippuranta, Jyväskylän Kankaan alueen aloituskortteli Pieksämäen Hiekanpään elämänkaarihanke Lapin keskussairaalan laajennus Sisään jätetyt yleiset kilpailut • Oulun Hupisaarten kesäteatteripaviljonki • YARA Kotkaniemen kartano Aquarium Kutsukilpailut • • • • • • • Motti, pohjapiirros. Ehdotuksen Motti tekijät: Arrak Arkkitehdit Kiiskilä Rautiola Rautiola • arkkitehti SAFA Hannu Kiiskilä, arkkitehti SAFA Esko Rautiola, arkkitehti SAFA Max Tenhunen, arkkitehti SAFA Kimmo Karkkunen, sisustusarkkitehti SIO Sirpa Laaninen, arkkitehtiylioppilas Miia Ollila, arkkitehti SAFA Johanna Sipiläinen, arkkitehti Mika Suominen • puurakenteet: DI Jussi Björnman / Metsä Wood Oy • energia-asiantuntija: LVI-insinööri Asko Saarinen / Insinööritoimisto Leo Maaskola Oy Muut kilpailut • Europan 12 Julkisiin hankintoihin liittyvät kilpailut Kilffi (yllä) ja Triton (alla) Lisätiedot: HILMA: www.hankintailmoitukset.fi, SIMAP: simap.europa.eu P alkintolautakunnan muodostivat St1 Oy:n hallituksen puheenjohtaja Mika Anttonen, St1 Oy:n rakennuttamispäällikkö Matti Paatero, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston projektipäällikkö Riitta Jalkanen sekä kilpailijoiden nimeämänä tuomarina arkkitehti Samuli Miettinen. Kilpailun sihteerinä toimi arkkitehti Marjut Kauppinen. Palkintolautakunta käytti asiantuntijanaan arkkitehti Risto Huttusta koskien merivesialtaiden toteutusta. Tuomaristo kokoontui kaksi kertaa. 28 K I L PA I LU T Living in the City – Vaasa Matinkylän keskuksen päiväkoti ja asukaspuisto Gunillankallion Lorentzinkuja Lahden Merrasjärven alue Kotkan seurakuntakeskus Kouvolan Manskin alue Atriumkortteli, Jätkäsaari Linkkejä kilpailuihin: www.safa.fi Anna palautetta kilpailuista! Kilpailupalautekysely: www.safa.fi/kilpailut au 11 | 2013 au 11 | 2013 K I L PA I LU kalenteri 29 KILPAILUKALENTERI KILPAILUT Suomen Nordic Built Chal lenge ratkesi KVA Arkkitehdit työryhmineen voitti Suomen Nordic Built Challenge -kilpailun. Kilpailukohteena oli tamperelainen virastorakennus. N ordic Built Challenge -kilpailussa oli kyse samanaikaisesti kaikissa viidessä Pohjoismaassa toteutetusta kilpailukokonaisuudesta, jossa maakohtaisten kilpailujen voittajat kisasivat lopuksi toisiaan vastaan koko kilpailun voitosta. Voittajaksi tuli Tanska. Suunnittelukilpailuun oli valittu jokaisesta Pohjoismaasta yksi kiinteistö, jolle haluttiin luoda uusi ja ekotehokas kokonaiskonsepti. Nordic Built -hanketta ja toteutettua kilpailua rahoittavat Pohjoismaiden ministerineuvosto ja Nordic Innovation. Suomen kilpailukohteena oli Senaatti-kiinteistöjen omistama virastotalona toimiva Hippostalo Tampereelta. Hippostalo 30 kilpailU t sopi mallikohteeksi erinomaisesti, sillä samantyyppisiä, saman aikakauden toimistotaloja on Suomessa lukuisia. Myös haasteet olivat tutut eli vanhentuneet tekniset ratkaisut, rakennuksen koko ja tilajärjestelyt, jotka eivät vastaa tämän päivän modernin työympäristön ja tietotyön tarpeita. Työympäristöjen kehittäminen lähtökohtana Nordic Built Challenge -kilpailu ei ollut perinteinen suunnittelu kilpailu vaan laaja-alainen ja monialaista osaamista vaativa konseptitason ideakilpailu. Suomen-kilpailussa fokus oli uusissa, innovatiivisissa työympäristöratkaisuissa. Suomen-kilpailun järjestäjätahon Senaatti-kiinteistöjen näkökulmasta uudet työn tekemisen muodot, tilankäytön tehostaminen ja turhista tiloista luopuminen ovat olennaisia ekotehokkuuden lähtökohtia. Pelkistään teknisillä ratkaisuilla ei olemassa olevissa kiinteistöissä voida ratkaista energia au 11 | 2013 Kokonaisvaltainen ja tasapainoinen voittaja KVA Arkkitehtien ehdotus Equilibrium erottui voittajaksi selkeällä ja hyvin kokonaisvaltaisella ratkaisulla. Voittajaehdotuksessa kilpailun haasteet oli hahmotettu hyvin ja ratkaistu onnistuneesti. ICT- ja työympäristöt oli suunniteltu siten, että ne tukevat toisiaan. Ratkaisuna oli monikäyttökortteli, jolla tuetaan sekä yhteisön että yksilön innovatiivisuutta, tuottavuutta, työssä jaksamista ja hyvinvointia. Voittajaehdotuksessa Hippostalon toimistotilan käyttöä on tehostettu: nykyisistä tiloista peräti 60 prosenttia saadaan siirrettyä muuhun kuin toimistokäyttöön. Kehitetyt työympäristöratkaisut ovat joustavia ja taipuvat muutoksiin ketterästi. Ehdotuksen teknisillä ratkaisuilla päädytään energiatehokkuudessa lähelle nollaenergiataloa. Myös kilpailun kolme muuta finalistityötä olivat erittäin korkeatasoisia. EnGage-ehdotuksessa yhdistyivät asuminen, au 11 | 2013 uudet työn tekemisen tavat, ICT-ratkaisut ja modulaariset sisustusratkaisut. Sähköinen ENGAGE-ilmoitustaulu/intranet sovellus kannustaa tilojen käyttäjiä ja asukkaita ekotehokkaaseen toimintaan. Ehdotuksen takana oli Sisustusarkkitehdit Gullstén & Inkinen työryhmineen. Espanjalaisen Irisarri-Piñera Architectsin ja työryhmän laatima Let’s talk about habitat esittelee laajan kirjon yleisesti sovellettavia, ekotehokuutta lisääviä ratkaisuja. Teknisten ratkaisujen ohella ehdotuksessa korostetaan tilojen viihtyisyyden ja yhdessä tekemisen merkitystä toimistoratkaisuja uudis tettaessa. Ehdotuksessa Maitohorsma panostettiin niin ikään työn ja asumisen yhteensovittamiseen. Konsepti muodostuu viidestä yhteen nivoutuvasta komponentista ”5S” (Structure, System, Service, Space, Site). Ehdotuksen olivat laatineet Roger Llimos, Alberto Rosal ja Borja Ribas Espanjasta työryhmineen. Suomen-kilpailussa jaettiin ensimmäisen vaiheen perusteella lisäksi kolme kunniamainintaa. Ehdotus Chameleon perustui eri toimintoja yhdistelevään kylätyyppiseen ratkaisuun. Ehdotuksen laatijoina olivat Saara Kantele ja Milla Parkkali työryhmineen. Space as service -ehdotuksessa painotettiin tilankäytön tehostamista ICT-ratkaisuihin ja modulaarisiin sisustusratkaisuihin perustuen. Ehdotuksesta vastasi Hukkatila Oy työryhmineen. Ehdotuksessa 01031 yhdistyy futuristinen arkkitehtuuri ja sisustusratkaisut sekä tilatarpeiden mukaan joustavat työntekotilat. Ehdotuksen tekijänä oli hollantilainen Jvantspijker Urbanism Architecture Research b.v. työryhmineen. Leena Suomela K I L PA I LU T 31 t Voittanut ehdotus Equilibrium. tehokkuuden ja kestävän kehityksen kysymyksiä. Kilpailun tavoitteena olikin löytää innovatiivisia ICT:n ja tilankäytön yhdistäviä ideatason ratkaisuja tulevaisuuden tietotyön tueksi. Lisäksi tavoitteena oli tuottaa ideoita siitä, miten tyypillisestä 1970–1980-luvun virastorakennuksesta saadaan mahdollisimman energiatehokas. Ratkaisujen tuli siten olla hyödynnettävissä laajemminkin kyseisen ajan toimistorakennusten peruskorjauksissa. Kaksivaiheisesti toteutettuun Suomen-kilpailuun jätettiin ensimmäisessä vaiheessa 43 työtä, joista toiseen vaiheeseen jatkoi neljä. Toisen vaiheen kilpailijat laativat konseptisuunnitelman ohella myös esittelyvideot. Betonijulkisivu-palkinto innovatiiviselle vuokratalolle V Voittanut ehdotus Equilibrium. Voittajatiimi Palkintolautakunta KVA Arkkitehtien johtama kilpailutiimi oli monialainen, ja siihen kuului asiantuntijoita muun muassa arkkitehtuurin, energiatehokkuuden, työympäristökehittämisen, palvelumuotoilun, johtamisen, kestävän kehityksen ja työhyvinvoinnin aloilta. Tekijät KVA Arkkitehdeilta: Ritva Kokkola-Lemarchand, arkkitehti, Cecilia von Weymarn, työympäristö asiantuntija, Suvi Hirvonen, sisustusarkkitehti, Päivi Hietanen, työympäristöasiantuntija, Ville Reinikainen, energiaasiantuntija, Granlund Oy, Petri Lehtipuu, johtamiskonsultti, Novetos Oy, Jesse Jokinen, johtamisjärjestelmäkonsultti, Apprix Oy, Susanna Monni, kestävän kehityksen konsultti, Kestävä Oy. Avustajat KVA Arkkitehdeilta: Arkkitehti- ja sisustussuunnittelu: Annika Kivirinta, Pertti Pääsky, Evita Riikonen, Jyrki Tuominen; Energia-asiantuntijat: Hanna Stammeier, Granlund Oy, Yan ”Sarah” Yingni, Granlund Oy; Rakennesuunnittelu: Mikko Tarri, A-Insinöörit, Kustannuslaskenta: Juha Virtanen, A-Insinöörit Laskenta Oy; Interaktiiviset julkisivut: Safarikaksi Oy; Visualisointi: Voimagraphics Oy; Vi deon tuotanto: Viro Tuotanto. uheenjohtajana toimi Juha Lemström, arkkitehti SAFA, Senaatti-kiinteistöt. Hänen lisäkseen tuomaristoon kuuluivat Bengt Wånggren, toimitusjohtaja, Sweden Green Building Council; Kauko Wasenius, toimitusjohtaja, Consti Yhtiöt (Suomen Rakennusinsinöörien Liitto RILin nimeämänä); Suvi Nenonen, tutkimusjohtaja Rakennetun ympäristön palvelut -tutkimusryhmässä, Aalto-yliopisto; Kristiina Koskiaho, arkkitehti SAFA, Senaattikiinteistöt; Toni Rantanen, arkkitehti SAFA, Senaatti-kiinteistöt; Hans Fridberg, projektijohtaja, Nordic Built, Nordic Innovation; Henrik L. Bang, johtaja, Danish Association of Construction Clients. Tuomariston sihteereinä toimivat Päivi Etelämäki ja Leena Suomela Pöyry Finland Oy:stä. 32 kilpailU t P uoden 2013 Betonijulkisivu-arkkitehtuuripalkinnon on voittanut Arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen kohteellaan Asunto Oy Lontoonkatu 9. Kohde sijaitsee Helsingin Vanhankaupunginlahden rantavyöhykkeen tuntumassa. Uusi vuokratalo on osa korttelia, joka on kokonaisuudessaan laadukas esimerkki uudenlaisesta betonijulkisivuarkkitehtuurista. Palkitussa työssä yhdistyvät laadukas suunnittelu ja uusi innovatiivinen julkisivuratkaisu. Erityisesti kuitubetonisen julki sivun kuorielementin arkkitehtuuri ja tuotekehittely on merkittävää. Kohteessa julkisivun harsomainen keveys myös uudistaa raskaaksi mielletyn rakennusaineen perinteisiä käyttötapoja. Palkintolautakunta haluaakin kannustaa valinnallaan suomalaista betoniteollisuutta uusien betoniratkaisujen kehittämiseen ja kuitubetonin mahdollisuuksien tutkimiseen laajemmin rakennussuunnittelussa. Lontoonkatu 9:n kuitubetonijulkisivuratkaisu on Rieder GmbH:n uudella tuotantoteknologialla lasikuitubetonista valmistettu elementti, jolla pystytään tekemään erikokoisia ja -muotoisia sekä kolmiulotteisia verhouselementtejä. Alkalinkestävällä lasikuidulla vahvistetun betonielementin paksuus kohteessa on 70 millimetriä. Palkittu kohde Asunto Oy Lontoonkatu 9. Voittajatoimiston arkkitehdit Kirsi Korhonen ja Mika Penttinen ovat vuosien ajan käyttäneet suunnittelukohteissaan betonin ominaisuuksia laadukkaasti hyödyksi. Toimiston suunnittelutöissä arkkitehtoninen kokonaisuus on hallittua, yksityiskohtien suunnitteluun on paneuduttu huolella ja on onnistuttu kehittämään uutta. Voittajatyö on myös hieno esimerkki kunnianhimosta, jolla uutta ja innovatiivista arkkitehtuuria on kehitetty säädellylle vuokra-asuntotuotantokohteelle. Betoniteollisuus ry:n neljännen kerran järjestämän arkkitehtuuripalkintokilpailun tarkoituksena on tuoda esiin toteutettuja onnistuneita betonijulkisivukohteita ja niiden suunnittelijoita. Kilpailu järjestetään joka toinen vuosi. Kilpailun voittanut arkkitehtuuritoimisto palkitaan 10 000 eurolla. Kilpailun tuomariston puheenjohtajana toimi arkkitehti SAFA Risto Huttunen ja jäseninä arkkitehti SAFA Karin Krokfors sekä arkkitehti SAFA, päätoimittaja Maritta Koivisto. Tuomariston sihteerinä toimi diplomi-insinööri, tuoteryhmäpäällikkö Arto Suikka Betoniteollisuus ry:stä. Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta Alue- ja yhdyskuntasuunnittelija ja Kaavoituksen energiatehokkuusasiantuntija Oppisopimustyyppiset koulutukset Aalto PROn korkeakoulutettujen oppisopimustyyppiset koulutukset sopivat erityisen hyvin Sinulle, jolla on hallussa alan perusteet, hieman työkokemusta ja halu joko syventää omaa osaamista tai vaihtaa tehtäviä organisaation sisällä. Koulutus edellyttää työssäoppimispaikkaa ja sopii niin ammattikorkea- kuin yliopistotasoisen tutkinnon suorittaneille. Haku tammikuussa 2014 alkaviin koulutuksiin nyt käynnissä! Lisätietoja aaltopro.fi/oppis [email protected], 050 512 4570 Lisätietoa osoitteesta www.nordicbuilt.org. Kilpailuaineisto ja tuomariston pöytäkirja ovat nähtävillä kilpailun kotisivulla www.nordicinnovation.org/nordicbuilt/the-challenge/. au 11 | 2013 aaltopro.fi au 11 | 2013 kilpailU t 33 Suomalaisten suunnittelema museo Pietariin Kilpailualue sijaitsee Pietarin keskustan koillispuolella vanhalla teollisuusalueella. Voittajaehdotuksen kuvat aukiosta ja näyttelytilasta. J KMM Arkkitehdit voitti uudesta katutaiteen museosta järjestetyn arkkitehtuurikutsukilpailun Pietarissa. Voittaneen ehdotuksen tekijöinä olivat arkkitehdit SAFA Juha Mäki-Jyllilä, Asmo Jaaksi, Teemu Kurkela ja Samuli Miettinen sekä arkkitehtiylioppilas Kristian Forsberg. Avustajina toimivat arkkitehtiylioppilas Rok Hocevar, sisustusarkkitehti SIO Jarno Vesa, arkkitehti SAFA Arvi Mäkitalo ja suunnitteluassistentti Katariina Hakala. Kilpailualue sijaitsee Pietarin keskustan koillispuolella vanhalla teollisuusalueella. Alueen osittain tyhjillään olevat ja sortuneet punatiiliset ja betoniset rakennukset ovat peräisin 1930–1980-luvuilta, ja ne henkivät neuvostoajan teollisuus arkkitehtuurin karua tunnelmaa. Kilpailun tavoitteena oli laatia suunnitelmat mittavalle katutaidekokoelmalle sekä pysyvien ja vaihtuvien näyttelyiden tiloille. Lisäksi melko laajan kilpailualueen ulkotilat tuli suunnitella monipuoliseksi teemaan liittyväksi puistoalueeksi, ja sinne tuli sijoittaa museon toimintaa täydentäviä tiloja, kuten ulkonäyttelyalueet, tiloja konserteille ja muille tapahtumille, kahvila- ja ravintolatiloja sekä workshop-tiloja. 34 K I L PA I LU T au 11 | 2013 au 11 | 2013 Voittajaksi valittiin JKMM Arkkitehtien ehdotus маяк (Majakka). Ehdotuksen lähtökohtana oli suunnittelualueen vahvan tarkovskilaisen tunnelman säilyttäminen ja korostaminen. Osittain raunioituneet vanhat rakennukset sekä uudet rakennukset ja ulkoalueet suunniteltiin kiehtovaksi toiminnalliseksi kokonaisuudeksi. Uusien rakennusten materiaalit ja muoto aiheet sovitettiin rakennuspaikan henkeen. Alueen maamerkkiä, neuvostoaikaista korkeaa savupiippua, korostettiin voimakkaalla ylöspäin suunnatulla valonheittimellä. Kilpailuun oli kutsuttu JKMM Arkkitehtien lisäksi seuraavat arkkitehtitoimistot: Koko Architects (Viro), Vitruvius & Sons (Pietari), Pole design (Moskova), Processoffice (Liettua) ja VROA Architects (Puola). Tilaajana kilpailussa oli OAO Zavod, paikallinen rakennuslaminaattialan yritys, järjestäjänä Project Baltia ja kilpailun sihteerinä Vladimir Frolov. Palkintolautakuntaan kuuluivat muun muassa Odile Decq Ranskasta, Peter Noever Itävallasta, Martin Rein-Cano Saksasta sekä Pietarin kaavoituksen ja rakentamisen edustajia. Lyhennelmä lehdistötiedotteesta K I L PA I LU T 35 JÄSENILLE Mission impossible – kuinka brändätä Espoo? J uha Jokelan Esitystalous Espoon kaupunginteatterissa (2010) kehuttiin kuplille ja myytiin rytinällä loppuun. Myös arkkitehdit kävivät kilvan katsomassa esitystä, jonka keskiössä oli kaupunkisuunnittelu ketkuiluineen ja visioineen. Katsomossa valuivat maskarat ja hytkyivät massut. Jokela on nyt ohjannut ja käsikirjoittanut jatkoa Espootarinalle. Molemmat käsikirjoitukset on ikään kuin räätälöity juuri Espoon kaupunginteatterille ja sen ensemblelle. Jokela ei itse ole espoolainen, vaikka on siellä asunutkin. Ei siis ole kyse ”oman pesän likaamisesta”, josta kriittisiä ja analyyttisiä tarkastelijoita lähes aina syytetään. Taustatyöt kirjoittaja on kohteensa suhteen kuitenkin tehnyt. Esitystalous 2 – Tehtävä Espoossa pyörii täysille saleille, osin edeltäjänsä maineen turvin. Tällä kertaa kertomus ei tarkastele kunnallispolitiikkaa ja kaupungin touhuja yhtä armottomasti vaan vie niin sanotun brändiryhmän touhuihin. Ryhmän mahdottomaksi tehtäväksi on annettu maalailla hahmottomalle kaupungille uusi identiteetti. Espoolta puuttuu muun muassa keskusta, ja se on jo turmelemassa maailmankuulua Tapiolaansa. Keilaniemestäkään ei entisellä tavoin ole vetonaulaksi. Kaupunginjohtaja palkkaa kirjailijan, ”minän” (mainio Ylermi Rajamaa), laatimaan työryhmän tueksi näytelmän, joka ikään kuin kuvaa Espoon brändiä. ”Minä” koettaa kaikin voimin myös buustata työryhmän jäseniä viemällä heidät jopa erätulille Nuuksioon. Tarinaan sekoittuu kirjailijan saama ylisuuri konsulttipalkkio ja parin eri puolueita mukamas edustaman ryhmän jäsenen varovainen mutta intohimoinen suhde. Piukeaan jakkupukuun sonnustautuneen kokoomus- ja firmajargonia lausuvan yritysjuristin (Ria Kataja) ja huonompiosaisia puolustavan toimitusjohtajan (Tommi Korpela) välinen suhde on viihdyttävä. Juristi onkin kuin korsettiin ujutettu 1800-luvun daami: kaiken jargoninsa keskellä teräsnainen ihanasti pyörtyilee, varmaan huomatessaan, miten asiat elämässä oikeasti ovat. Hulvattomin hahmo on kuin ryhmän älylliseksi jäseneksi värvätty puuarkkitehtuurin professori Keijo Sevón (Raimo ” Minä ” ideoimassa kartan äärellä. Grönberg), jonka jutut ovat koko ajan täynnä yritystä mutta jonka viesti ei tunnu menevän perille. Jokela ironisoi ilmeisimmin ajatusta, että Suomea brändätään ehdottamalla mitä vaan rakennettavan puusta. Viestin voi lukea toisinkin: Espoossa on huikeaa, kansainvälisestikin tunnustettua arkkitehtuuria, mutta kaupunki ei tunnu arvostavan sitä. Esitystalous 2 ei yllä edeltäjänsä tasolle mutta on silti vetävää teatteria – sellaistakin, jota Espoon päättäjät haluavat. Taidetta on joidenkuiden mielestä muokattava yhä viihdyttävämpään suuntaan, tai sitä ei tueta. Ensemble valosuunnittelijoineen on loihtinut toisiaan vastapäätä sijoitettujen katsomoiden väliin soljuvan kokonaisuuden. Ikävän toimistokalustuksen sekä liukuvien lauttamaisten moduulien lisäksi hienoa jälkeä syntyi tällä kertaan lattialle projisoiduista valoista ja kuvista. Hauskinta oli, kun pukumiehet ja korkokenkäiset naiset loikkivat raikkaan jokiuoman kiviltä toisille. Myös writer’s block saatiin kokea, kun kirjailija sijoitettiin tyhjään kaupungintaloon suorittamaan. Blokki ei kuitenkaan väistynyt; taidetta on vaikea luoda tilaustyönä, puhalsipa deadline kylmiä höyryjään kuinka siistiin niskaan tahansa. Espoon teatteri toimii väliaikaisissa tiloissa suurten konttoritalojen puristuksessa. Edessä ei ole aukiota, mutta vieressä on, espoolaisittain, paikoitusalue. Helsinkiläisen oli lopuksi juostava kaatosateessa bussipysäkille. Ja kas, sieltä bussi tulikin, täynnä espoolaisia. Matkalla minne? No tietenkin Helsingin keskustaan. Se antaa edelleen Espoolle sen vahvimman identiteetin. (Muissa rooleissa ovat ykkösosasta tutut Henna Hakkarainen, Martti Suosalo ja Tommi Taurula.) Tarja Nurmi Esitystalous 2 on ohjelmistossa 26.4.2014 asti. almedahls presents CARPETS..... w w w. a l m e d a h l s . s e 36 JÄSENILLE au 11 | 2013 au 11 | 2013 Puhuttua K eskustelu rakennusarkkitehti amk -tutkinnon tiimoilta on saanut uusia kierteitä, kun mukaan ovat tulleet muun muassa Aalto-yliopisto, EU:n arkkitehtitutkintoja käsittelevän työryhmän Suomen edustajat ja RIA. Helsingin Sanomat haastatteli jutussaan ”Hallitus lisää korkeakoulupaikkoja” (Kotimaa, 18.10.) rakennusarkkitehti Veikko Ahosta, jonka mielestä: ”Meitä eläköityy pian aika paljon. Arkkitehdeilla on teoria hallussa, mutta opiskelijat ovat yhä vähemmän työmailla. Karkeasti voisi sanoa, että rakennusarkkitehdeilla on käytäntö paremmin hallussa”. Professori Hannu Huttunen ja arkkitehti Janne Pihlajaniemi toimivat EU:n arkkitehtitutkintoja käsittelevän työryhmän Suomen edustajina. Mielipidekirjoituksessaan ”Rakennusarkkitehtia ei tunneta muualla Euroopassa” (HS, 18.10.) he toteavat: ”Selkeästi suppeampi tutkinto arkkitehdin tutkinnon rinnalla herättää lähinnä hämmennystä ja kysymyksiä direktiivin mukaista hyväksymisprosessia ajatellen. ... Ammattikorkeakouluissa järjestettäväksi suunniteltu nelivuotinen rakennussuunnittelijakoulutus puolen vuoden harjoittelujaksolla ei voi yksinään täyttää EU-direktiivin vaatimuksia eikä sellaisenaan sovellu edes pätevyyden osaksi.” Arkkitehtuurin koulutusohjelman johtaja Päivi Väisänen Aalto-yliopistosta selvittää mielipidekirjoituksessaan ”Rakennusarkkitehtien ja arkkitehtien käsitteet selviksi” (HS, 20.10.) eri koulutusten sisältöjä ja tutkintonimikkeitä: ”Näiden kahden vaativuustasoltaan ja sisällöltään erilaisen tutkinnon lähes samanlaiset tutkintonimikkeet ovat omiaan herättämään sekaannusta. Erityisesti arkkitehti-nimikkeen käyttö herättää mielikuvia pätevyydestä. Koulutuksen tulisi myös lunastaa tuo mielikuva.” Rakennusinsinöörit ja -arkkitehdit RIA:n toimitusjohtaja Kimmo Sandberg kirjoittaa mielipidekirjoituksessaan ”Rakennusarkkitehdeilta saa käytännönläheistä suunnittelua” (HS, 27.10.), että ”Uudet rakennusarkkitehti amk:t korvaavat seuraavan 10–15 vuoden aikana työelämästä poistuvat rakennusarkkitehdit. Uusi koulutus antaa yhdessä työkokemuksen kanssa valmiuden vaativien rakennussuunnittelukohteiden suunnitteluun ja ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä vaadittavan työkokemuksen jälkeen erittäin vaativien kohteiden rakennussuunnitteluun. Varsinkin vaativien kohteiden suunnittelijoista on maassamme pulaa”. K O U LU T U S 37 A la- ja paikallisosastot ovat toteuttaneet vuoden aikana ennätyksellisen määrän projekteja – teemailloista, näyttelytoiminnasta ja seminaareista vapaamuotoisempiin ekskursioihin ja arkkitehtiklubeihin. Aktiivisuus on tulosta vireästä vapaaehtoistoiminnasta sekä SAFAlle ensimmäistä kertaa opetus- ja kulttuuriministeriön myöntämästä valtionavustuksesta alueellisen arkkitehtuuritoiminnan edistämiseen. – Ministeriön avustusta toivotaan myös ensi vuodelle, jotta toiminta saadaan säilymään yhtä vireänä jatkossakin, SAFAn puheenjohtaja Esko Rautiola sanoi perinteisen ala- ja paikallisosastojen syystapaamisen alkajaisiksi. Osastojen suunnitelmista päätellen myös ensi vuoden projektitoiminta näyttää lupaavalta. Uudeksi toimintamuodoksi arkkitehtuurikarttojen ja Pientalojen suunnittelijoita -oppaiden rinnalle on nousemassa Arkkitehtuuriklinikka-tapahtuma. Niitä on nyt järjestetty Helsingissä ja Turussa hyvin kokemuksin, ja ensi vuonna klinikkaa pystytetään myös Tampereelle. kentuvia vaatimuksia suunnittelijan kokemuksen osalta. Entistä enemmän aihetta näyttää siis olevan yhteiselle – joko tutkintoon, tittelin suojaukseen tai pätevyyteen perustuvalle – rekisterille. Tuoretta tietoa arkkitehdin koulutuksen ja työelämän vastaavuudesta saadaan alkuvuonna toteutettavasta Arkkitehdin osaamishaasteet -selvityksestä. SAFA osallistuu myös rakennusalan yhteiseen Rakennus- ja kiinteistöalan koulutus- ja osaamisbarometriin 2014. Muutoksia ammatinharjoittamiseen SAFAn ensi vuoden toiminnassa nostetaan esiin kolme teemaa: Kohtuuhintainen asuminen, Asiantuntijuus ja osaaminen sekä Kuntarakennemuutoksen vaikutukset ympäristön ja arkkitehtiprofession kannalta. Teemat ovat osa SAFAn omaa arkkitehtuuriohjelmaa. Koulutuksen saralla iso muutos on, että rakennusarkkitehti amk -koulutus käynnistynee ensi syksynä useammassa ammattikorkeakoulussa. Koulutuksella tähdätään täysin samoihin tehtäviin arkkitehtien kanssa, pois lukien AA-vaativuusluokan suunnittelutehtävät. Koulutuksen sisältö on kuitenkin vielä auki, joten nähtäväksi jää, minkä tasoisen pätevyyden se tulee tarkkaan ottaen tarjoamaan. Muutoksia on tiedossa myös lakien ja EU-direktiivien tasolla. Maankäyttö- ja rakennuslain sekä ammattipätevyysdirektiivin uudistusten myötä ensi vuonna on tiedossa ainakin kiristyksiä arkkitehtitutkinnon tunnustamisen ehtoihin sekä tiu- Aalto PRO Osaamisen suunnannäyttäjä PRA Pro Puurakentamisen asiantuntijaohjelma 2014 8.4.–26.11.2014 Ensi vuoden Arkkitehtipäivät Sibeliustalolla Lahdessa 28.–29. maaliskuuta järjestettävien Arkkitehtipäivien formaatti uudistuu. Varsinaisia seminaaripäiviä on yksi, mutta edellisenä iltana järjestetään ”etkojen” tyyppinen tapahtuma. Myös lauantaiaamupäivän ekskursioita edeltävä ohjelma tulee olemaan perinteistä seminaaritilaisuutta vapaamuotoisempi. Ohjelma julkaistaan vielä ennen vuodenvaihdetta. Tiedossa on kiinnostavia esityksiä läheltä ja kaukaa teemalla Oivalluksia – pienillä teoilla suuria muutoksia. Hyvien liikenneyhteyksien päässä sijaitsevaan Sibeliustaloon jäsenten toivotaan matkustavan sankoin joukoin – yksin tai yhdessä paikallisosastojen järjestämillä kimppakyydeillä! Ala- ja paikallisosastot kokoontuivat perinteiseen syystapaamiseensa 4. marraskuuta SAFAssa. PRA Pro – Puurakentamisen asiantuntijaohjelma yhdistää Aalto-yliopiston ainutlaatuisen puutuotetekniikan, rakennus- ja talotekniikan sekä puuarkkitehtuurin osaamisen sekä tuoreimman tutkimustiedon. Erikoistu puurakentamisen osaajaksi ja tule kehittämään tulevaisuuden suomalaista puurakentamista! Klikkaa nettiin tai soita! aaltopro.fi/pra, [email protected], 050 544 2957 aaltopro.fi Päivi Virtanen ANNA HEIKINHEIMO OSASTOJEN KUULUMISIA Aktiivinen vuosi takana EKO-SAFAn vaalikokous EKO-SAFAn vaalikokous 2013 pidetään maanantaina 25.11.2013 klo 18 SAFAssa, Runeberginkatu 5. Vaalikokouksen jälkeen tarjolla viiniä ja pientä syötävää sekä keskustelua ajankohtaisista aiheista. HESA-SAFAn vaalikokous Tervetuloa! Hesa-SAFA kutsuu kaikki Uudenmaan alueella asuvat arkkitehdit vuosittaiseen vaalikokoukseensa torstaina 12.12.2013 klo 18. Kokous pidetään Helsingin Tähtitorninmäellä sijaitsevan Observatorion kahvilassa. YAPA-SAFAn vaalikokous Vaalikokouksessa valitaan erovuorossa olevat johtokunnan jäsenet ja varajäsenet. Lisäksi äänestetään vuoden 2014 johtokunnan puheenjohtajasta. Tilaisuuden alkuun tutustutaan äskettäin yleisölle avattuun Carl Ludwig Engelin suunnittelemaan rakennukseen. pidetään tiistaina 10.12.2013 klo 18 Cafe Kiasmassa. Tervetuloa! Tervetuloa! YAPAn johtokunta 38 osastojen kuulu m isia au 11 | 2013 au 11 | 2013 osastojen kuulu m isia 39 Valokuvia tai muistoja Kiljavasta Arkkitehti Sari Nieminen on aloittanut Vähä-Kiljavan kiinteistön rakennus- ja kulttuurihistoriallisen selvityksen laadinnan. Selvitykseen taltioidaan mahdollisuuksien mukaan kaikenlaisia hankkeita, myös toteutumattomia. SAFAn arkistomapeissa onkin runsaasti suunnitelmia Kiljavan rakennuksista, mutta monissa ei ole tekijän nimeä. Myös rakennuspiirustusaineisto on puutteellista, tai löytyneet kopiot ovat osittain heikkolaatuisia. Mikäli sinulla siis on vanhoja rakennuspiirustuksia, valokuvia tai muistoja Kiljavasta, ota yhteyttä Sari Niemiseen: sari. [email protected], puh. 050 586 5426. Materiaalia voi lähettää myös postitse: Arkkitehtitoimisto Sari Nieminen Oy, Meritullinkatu 29 A 21, 00170 Helsinki. Kuvia Villa Oivalan puutarhan varhaisvaiheista Maisema-arkkitehtiylioppilas Mathias Wahlberg tekee Aaltoyliopiston Taiteiden ja suunnittelun korkeakoulun maisema- Oivalan atriumpiha. Omasairaala hoivaa mestarin ottein arkkitehtuurin koulutusohjelman harjoitustyönään Villa Oivalan puutarhan inventoinnin ja restaurointisuunnitelman. Kesän 2013 aikana aloitettiin puutarhan nykytilan inventointi kasvillisuuden ja rakenteiden osalta. Syksyn ja talven aikana kartoitetaan puutarhan aikaisempia vaiheita. Varhaisempien aikojen valokuvat ja muistitieto ovat tervetullut apu. Myös Villa Oivalan värityshistorian täydentämiseksi kaivataan valokuvia, jotka on otettu huvilasta ennen 1980-luvun jälkipuolen maalauskunnostusta. Ota yhteyttä suoraan Mathias Wahlbergiin: [email protected], puh. 040 8325192. Livady Oy on jatkanut kesällä Villa Oivalan restaurointityötä. Tämän kesän merkittävin ponnistus oli räystäskourujen uusiminen. Kunnostusta on jatkettu myös ikkunoiden, ovien, terassien ja portaiden osalta. Lisäksi piippujen ja muurien ulkopuoliset rappaukset sekä saunan piippu on korjattu. Museovirasto myönsi korjausavustusta kunnostustyöhön vuodelle 2013. Tutustu vuosien 2011–2013 korjaustöistä tehtyihin raportteihin SAFAn verkkosivuilla. Hoidamme mestarillisesti kuntoon olkapään, ranteen, lonkan, polven ja nilkan tapaturmat viikon jokaisena päivänä. Kun vahinko sattuu... Soita 010 2578 100 tai varaa aika netissä omasairaala.fi 40 JÄSENILLE Lääkärin vastaanotto, kuvantaminen ja hoitosuositus jopa samalla käynnillä. Varmistamme toimintakyvyn palautumisen ja töihin paluun rivakasti. Vähä-Kiljavan kasino. PIA SELROOS JÄSENILLE Vähä-Kiljavaa ja Oivalaa inventoidaan – safalaisten apua kaivataan! au 11 | 2013 au 11 | 2013 Lääkäreiden vastaanotot Omasairaala on Pohjola Vakuutuksen ja tapaturmapäivystys omistama ortopedinen yksityissairaala, Arkisin klo 08.00–22.00 joka palvelee myös kaikkien muiden Viikonloppuisin klo 11.00–17.00 vakuutusyhtiöiden asiakkaita. Omasairaala Oy Puutarhurinkuja 2 00300 Helsinki www.omasairaala.fi 41 JÄSENILLE S Kotimaisuutta joka askeleella! Yksilöllinen ja samalla kaikille sopiva - HÅG SoFi! www.hag.fi Opastekilpiä Pyörille säilytysteline Helppokäyttöinen PyöräNoja PN-10 AFAn julkaisema Pientalojen suunnittelijoita -opas on toimistoille edullinen ja näkyvä kanava markkinoida pientalosuunnitteluosaamistaan. Opasta jaetaan kuntien rakennusvalvonnoissa sekä useilla rakennusalan messuilla läpi vuoden. Pientalojen suunnittelijoita 2014 -opas tarjoaa talon rakentamista suunnitteleville tietoa rakennushankkeen ja suunnittelutyön organisoinnista sekä sopivista palveluntarjoajista. Julkaisun painosmäärä on noin 8 000. Opas ilmestyy helmikuussa 2014. Kukin toimisto esitellään yhdellä nelivärisivulla, joka sisältää esittelytekstin ja 3–5 projektikuvaa. Esittelyn hinta on 320 € (+ alv 23 %). Ilmoittaudu mukaan oppaaseen 10.1.2014 mennessä täyttämällä lomake osoitteessa: www.safa.fi/fin/julkaisut/pientalojen suunnittelijoita -opas/. Ilmoittautuneille lähetetään tarkemmat ohjeet materiaalin toimittamisesta taittoon. Lisätietoja: tiedottaja Päivi Virtanen, [email protected], puh. 050 570 4180 Koukku pitää pyörän pystyssä jo lukitsemisvaiheen aikana. Joustavaa toimintatilaa jää riittävästi kun pyörät eivät ole kallellaan telineessä. Tervetuloa SAFAn glögeille! www.ovella.fi p. 09-3877197 Rakennusten suojaus Budjettihinnat ja kustannusarviot Archi P A LV E L U H A K E M I S T O Varaa paikkasi Pientalojen suunnittelijoita 2014 -oppaassa! Toimistokalusteet Mosaiikkituotteet Tehokasta hirsitalosuunnittelua tuotantoon asti! SAFAn perinteiset glögit järjestetään (SAFAn toimistotalon ollessa remontissa) poikkeuksellisesti Rakennustietosäätiön tiloissa, -törmäyssuojat, käsijohteet -biostaattiset kestopinnoitteet -räjähdys- ja savunpoistoluukut Malminkatu 16 A, 8. krs 9.12. klo 16.15–19. Nähdään Puupäivässä 28.11. Jäsenet ovat lämpimästi tervetulleita! Kuormatie 14 • 03100 Nummela p. 09-5655 010 • f. 09-5607 0800 e-mail. [email protected] 42 palveluhake m isto au 11 | 2013 au 11 | 2013 J Ä S E N ille 43 valittiin uusi johtokunta M aisema-arkkitehtiliitto MARK piti syyskokouksen 23. lokakuuta Nuuksion uudessa Haltia-luontokeskuksessa. Ennen kokousta oli mahdollisuus tutustua luontokeskukseen sekä opastettuun näyttelyyn pääkaupunkiseudun Viherkehästä. Viherkehään voidaan lukea kaikki pääkaupunkiseudun viheralueet: saaristo, rannikko, metsät, järvet, joet, suot ja kulttuurimaisemat Sipoonkorvesta aina Porkkalanniemelle asti. Haltian Viherkehä-näyttelyssä on kattavasti ja havainnollisesti koottu yhteen tieto Suomen tiheimmin asutun alueen lähiluonnosta, suojelu- ja virkistysalueista sekä retkeilykohteista. Lisäksi Haltiassa on kehitetty näyttelyä tukeva verkkosovellus, jonka rakentamiseen käyttäjät voivat osallistua. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle uusi johtokunta, joka aloittaa toimintansa vuoden 2014 alussa. Johtokunta muodostuu vanhoista konkareista ja muutamista uusista jäsenistä. Syyskokouksessa vahvistettiin myös toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Liitto toimii jatkossakin laajalla ja monipuolisella kentällä ammattikunnan asioiden edistämiseksi. Rakennusvalvonnan kehittämisohjelma RVK – oppisopimustyyppinen koulutus Uusi kokoonpano Uudet sekä erovuorossa olleet uudestaan valitut johtokunnan jäsenet ovat Kaisa Solin, Sarianna Salminen, Hanna Hannula, Jukka Jormola, Pia Kuusiniemi, Liina-Maija Raittila ja Jouni Heinänen sekä varajäsenet Jussi Luomanen ja Meri MannerlaMagnusson. Johtokunnassa jatkavat Emilia Weckman (varapuheen johtaja), Seppo Mäkinen, Anni Järvitalo, Sirpa Törrönen ja Elina Kataja sekä yhdistyksen puheenjohtajaksi uudelleen valittu Arto Kaituri. Toiminnantarkastajia vuonna 2014 ovat Sonja Semeri ja Varpu Mikola sekä varalla Jaakko Aho-Mantila. MARKin edustajina toimikunnissa ovat kaavanlaatijoiden pätevyyslautakunnassa Seppo Mäkinen (varajäsen Kristiina Rinkinen) ja pääsuunnittelijoiden pätevyyslautakunnassa sekä Armi ry:ssä Meri Mannerla-Magnusson. 6.3.–4.12.2014 Aalto-yliopiston täydennyskoulutusyksikkö Aalto PRO ja Tampereen teknillisen yliopiston täydennyskoulutuskeskus Edutech järjestävät yhdessä korkeatasoisen rakennusvalvonnan kehittämisohjelman. Hakemukset koulutukseen 15.1.2014 mennessä Aalto PRO: Päivi Anttonen, 040 737 5968, [email protected], www.aaltopro.fi/rvk Tampereen teknillinen yliopisto: Karri Inkinen, 040 849 0482, [email protected], www.tut.fi/edutech aaltopro.fi Nuuksion kansallispuisto, Mustalampi. Metsähallitus / Markus Sirkka m ark MARKin syyskokouksessa Aalto PRO Aalto-yliopiston täydennyskoulutusta SAFAn apurahat 2013 myönnetty V uoden 2013 SAFAn apurahoja jaettiin Avustus- ja kannustusrahastosta ja Victor Hovingin nimikkorahastosta yhteensä 12 000 euroa seuraavasti. • työryhmä Hollmen, Reuter ja Sandman / 3 000 € Perheväkivallan uhrien Turvakoti Kwiecon (Moshi, Tansania) suunnittelukuluihin. • arkkitehti Inari Virkkala / 3 000 € Social Structure –tutkimusprojektin esiselvitysosan aikaisiin elinkuluihin ja Kambodzassa toteutettavan avajais- ja näyttelymatkan kuluihin. • 44 M A R K au 11 | 2013 au arkkitehti Satu Ratinen / 500 € Asuntomessuilla toteutettavan kehityshankkeen kuluihin. 11 | 2013 • arkkitehti Melina Rantanen / 500 € Opintoihin taidekoulu Maassa. • arkkitehti Edla Mäkelä / 4 000 € KKT:n Restaureringskonst 2013-2014 ja siihen liittyvien opintomatkojen kuluihin. • arkkitehtiylioppilas Taavi Henttonen / 1 000 € Genovan yliopiston arkkitehtuurin osaston ja San Rocco -arkkitehtuurilehden Genovassa järjestämän workshopin osallistumiseen. JÄSENILLE 45 t t Palstalla uutisoidaan LYHYESTI suunnittelu- ja rakentamisalan sekä järjestökentän Arkkitehtisuunnittelualalle ensimmäinen oma ylempiä toimihenkilöitä koskeva työehtosopimus Arkkitehtuuri on käytännöllinen sana: ajankohtaisista aiheista. Lisäksi ilmoitamme hallituksen tärkeistä päätöksistä, vuosikokouksesta, mielen- sillä on helppo kuvata asiakokonaisuuksia, jotka ovat jollain tavalla suun- kiintoisista kursseista ja Lähtökohdat nitellusti rakenteellisia ja jotka liittyvät koulutuksista sekä muista Arkkitehtitoimistojen Liitto ATL ry, Palvelualojen työnantajat PALTA ry ja Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry ovat päässeet neuvottelutulokseen arkki tehtisuunnittelualan ylempiä toimihenkilöitä koskevasta työehtosopimuksesta. Sopimus allekirjoitettiin 8.11.2013. Sopimus perustuu PALTA ry:n ja YTN ry:n väliseen runkosopimukseen, PALTA ry:n, YTN ry:n ja ATL ry:n väliseen allekirjoituspöytäkirjaan sekä Työmarkkinajärjestöjen neuvottelemaan työllisyys- ja kasvusopimukseen. esimerkiksi odotuksiin, toiminnallisuuteen, rakenteeseen, tekniseen toteutukseen ja tietoon. alan tapahtumista. JUTTUVINKIT JA PALAUTE: [email protected] Sopimuskausi Jotain meni pahasti vikaan Tämän päivän kilpailukiimassa on syntynyt käsitys, että kaikki ongelmat hoituvat tehostamalla kilpailua, logistiikkaa ja johtamista. Rakentamisessa tämä on johtanut siihen, että rakennushankkeet on pilkottu lukuisiksi kokonaisuudesta irrallaan oleviksi sirpaleiksi, kuten tilavaatimuksiksi, muodoiksi, rakenteiksi, sisäilmaolosuhteiksi, energiankulutuksiksi ja kustannuksiksi. Tämän jälkeen on kuviteltu, että kun halutut osakokonaisuudet ovat kunnossa, lopullinen rakennus syntyy kuin itsestään. On tarvittu vain toimijoiden kilpailuttaminen, ja hankkeen olisi pitänyt valmistua. Jotain meni kuitenkin pahasti vikaan. Hankkeet eivät valmistuneetkaan kuin itsestään, eivätkä tilaajat aina saaneetkaan haluamaansa. Ristiriitaisten odotusten peli Yhtenä syynä pilkkomisen ja kilpailuttamisen epäonnistumiseen lienee ollut se, että rakentaminen on liian monien ristiriitaisten haaveiden ja odotusten peli. On osoittautunut, että tähän peliin sopii huonosti tehokkuuden ja kilpailukyvyn parantaminen toimintoja osiin pilkkomalla. Yhtenä oireenaan tämä pilkkominen on synnyttänyt alalle valheellisen mielikuvan siitä, että arkkitehti olisi pelkkä taiteilija, joka on syytä pitää riittävän etäällä hankkeeseen liittyvistä isoista ja tärkeistä, esimerkiksi kustannuksia koskevista, päätöksistä. Näin siitäkin huolimatta, että on ymmärretty suunnitelman kokonaisuuden merkitys tärkeimpänä kustannuksiin vaikuttavana tekijänä. 46 AT L Sopimuskausi koostuu kahdesta sopimusjaksosta. Ensimmäinen jakso alkaa 1.11.2013 ja päättyy 31.10.2015, ja toinen jakso alkaa 1.11.2015 ja päättyy 31.10.2016. Valppaimmat tilaajat ovat heränneet huomaamaan sen, että mitä kauemmaksi arkkitehdin työ on onnistuttu erottamaan rakentamiseen liittyvästä monipuolisesta insinöörisuunnittelusta, sitä epävarmemmaksi halutun lopputuloksen laadun saavuttaminen on tullut. Palkankorotukset Ensimmäinen sopimusjakso Vuosi 2014: Tuntipalkkoja korotetaan 13 sentillä ja kokoaikaisen ylemmän tuntihenkilön kuukausipalkkoja 20 eurolla sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2014 tai lähinnä sen jälkeen. Osa-aikaisen ylemmän toimihenkilön kuukausipalkkaa nostetaan työajan suhteessa. Vuosi 2015: Tuntipalkkoja ja kuukausipalkkoja luontaisetuineen korotetaan 0,4 prosentin yleiskorotuksella sen palkanmaksukauden alusta, joka alkaa 1.3.2015 tai lähinnä sen jälkeen. Suunnittelu on enemmän kuin tekninen ratkaisu Arkkitehtitoimistojen on syytä varautua siihen, että pääsuunnittelijan rooli tulee koko ajan vahvistumaan ja että arkkitehti toimistoilta tullaan vaatimaan entistä laajempaa ja kokonaisvaltaisempaa suunnittelun hallintaa, joka alkaa rakennuttamiseen ja tarveselvityksiin kuuluvista tehtävistä ja päättyy detaljitason teknisten yksityiskohtien muotoiluun ja käytettävyyteen liittyviin ratkaisuihin. Tulevaisuuden asiakkaille tämäkään ei riitä, vaan koko ajan pitää muistaa se, että rakennuksen suunnittelu on paljon enemmän kuin tekninen ratkaisu. Arkkitehti on koulutettu tuottamaan käytännöllinen ja ratkaisulähtöinen suunnitelma tiloihin ja rakentamisen ongelmiin. Tämän päivän rakenteet ovat muuttuneet niin monimutkaisiksi ja tietointensiivisiksi, että yksittäinen henkilö pystyy enää harvoin omalla työllään tuottamaan ratkaisua, joka tyydyttäisi markkinoiden tarpeen. Yhdessä tekemiselle pitää antaa mahdollisuus – niin yrityksen sisällä kuin ulkoisesti. Toinen sopimusjakso Työmarkkinajärjestöt kokoontuvat vuoden 2015 kesäkuussa tarkastelemaan yleistä taloudellista tilannetta. Tarkastelun perusteella työmarkkina järjestöt sopivat toisen jakson palkkaratkaisun kustannusvaikutuksesta ja toteutusajankohdasta. Sitovuus t AT L Yhdessä tekemisen taito ATL-palsta SEURAA NÄITÄ Valmistumassa ovat: • Konsulttitoiminnan uudet sopimusehdot KSE 2013 • CE-merkinnän pakollisuuteen liittyvä pääkaupunkiseudun rakennustarkastajien ”Tuotekelpoisuuden tarkastusasiakirjalomake” sekä siihen liittyvä sähköinen lomake, joilla voidaan osoittaa rakennustuotteiden kelpoisuus rakennusvalvonnalle • Pääsuunnittelijan CE-ohje • RT-ohje ”Suunnittelun johtaminen korjaushankkeissa”. Mikäli keskusjärjestöt eivät pääse yksimielisyyteen toisen jakson sopimuskorotusta koskevissa neuvotteluissa, sopijapuolet voivat irtisanoa voimassa olevan sopimuksen neljän kuukauden irtisanomisaikaa noudattaen päättyväksi 31.10.2015. Vesa Juola au 11 | 2013 au 11 | 2013 47 Lisää päivänvaloa Lisää mukavuutta Tule meille töihin äitiysloman sijaiseksi 20.1.2014 alkaen Vähemmän energiaa VELUX lumi-ikkuna Asemakaava-arkkitehdin viran toimenkuva käsittää maankäytön suunnittelun asemakaava-alueella. Erityisenä painopisteenä ovat ydinkeskustan hankkeet sekä asuin- ja elinkeinoalueiden suunnittelu. Viran kelpoisuusehtona on vähintään yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettu soveltuva korkeakoulututkinto tai ammattikorkeakoulussa suoritettu ylempi ammattikorkeakoulututkinto ja alan tuntemus (MRA 3 §). Kelpoisten hakijoiden puuttuessa huomioidaan myös hakijat, joilla on kokemusta kaavoituksesta. Palkkaus määräytyy Teknisten sopimuksen mukaisesti. Valitun on ennen tehtävän vastaanottamista esitettävä hyväksyttävä lääkärintodistus terveydentilastaan. Markkinoiden energiatehokkain kattoikkuna Hakemukset ansioluetteloineen on toimitettava 5.12.2013 klo 15.30 mennessä osoitteeseen Iisalmen kaupunki, Tekninen keskus, PL 10, 74101 IISALMI. Kuoreen merkintä ”asemakaava-arkkitehdin äitiysloman sijaisuus”. Uuden sukupolven VELUX-kattoikkuna on energiatehokkuudeltaan ylivoimainen, poikkeuksellisen hyvin eristetty sekä aurinkoenergiaa läpäisevä. Tiedusteluihin vastaavat kaavoituspäällikkö Sari Niemi, puh. (017) 272 3289 tai 040 830 4366 tai [email protected] ja asemakaavaarkkitehti Hannele Kelavuori, puh. (017) 272 3340 tai 040 830 2783 tai [email protected]. Uuden sukupolven VELUX-kattoikkuna on muotoilultaan modernimpi ja ohuempi. Myös tuuletusluukun avauskahva on uudistettu. Lue lisää uuden sukupolven VELUX-kattoikkunoista: www.velux.fi Suomenlinnan hoitokunta hakee Maisema-arkkitehtia restaurointiyksikköön Suomenlinnan hoitokunnan tehtävänä on ylläpitää, restauroida, kehittää ja esitellä Unescon maailmanperintöluetteloon kuuluvaa Suomenlinnaa. Maisema-arkkitehti toimii restaurointiyksikössä kulttuuriympäristöpäällikön alaisuudessa ja vastaa kulttuuriympäristön kehittämisen prosessiin kuuluvien hankkeiden rakennuttamisesta ja koordinoinnista. Tehtäväkokonaisuuteen kuuluu Suomenlinnan maailmanperintökohteen kulttuurimaiseman kehittäminen sekä maan- ja vedenalaisesta kulttuuriperinnöstä huolehtiminen ja aiheeseen liittyvien tietokantojen (paikkatietoaineistojen) kehittäminen ja ylläpito. Hakemukset viimeistään 5.12.2013 mieluiten valtion sähköisen rekrytointijärjestelmän kautta www.valtiolle.fi. Suomenlinnan hoitokunnan johtaja Maire Mattinen 0295 338 301 ja restaurointijohtaja Heikki Lahdenmäki 0295 338 302. m uut il m oitukset Suurempi lasin pinta-ala ja korkealaatuisen eristemateriaalin innovatiivinen käyttö. 48 t y ö paikat T Y Ö P A I K AT Iisalmi on vireä ja kehittyvä 22 000 asukkaan historiallinen kaupunki Ylä-Savossa. Kaupunkimme sijaitsee luonnonkauniilla paikalla vesistöjen ympäröimänä ja meillä on vahva yhdyskuntasuunnittelun traditio. Uudistettu sisä- ja ulkopuolen sekä tuuletusluukun muotoilu. au 11 | 2013 Myydään 3 kpl Graphisoft Archicad –lisenssiä 17-versiossa ja ylläpidolla. Hp. 4 500 euroa/kpl alv 0 %. Tiedustelut Tommi Kemppi, puh. 050 374 3505. au 11 | 2013 t y ö paikat 49 T Y Ö P A I K AT Betonikuorma, joka kuormittaa vähemmän ympäristöä. PROJEKTIARKKITEHTI Arkkitehtitoimisto K2S Oy hakee projektiarkkitehtia vaativiin julkisen rakentamisen suunnittelutehtäviin. Kokemus toteutussuunnittelusta, AutoCAD - työskentelystä sekä luova ote ovat välttämättömiä. Tietomallikokemus katsotaan eduksi. Hakemukset liitteineen ja palkkatoiveineen pyydetään toimittamaan sähköpostilla osoitteeseen: [email protected] Lisätietoja: ARKKITEHTITOIMISTO K2S Oy Mikko Summanen 09 6831 3961 www.k2s.fi arkkitehtitoimisto helamaa ja pulkkinen oy suvilahdenkatu 10 b 00500 helsinki tel + 358-9-612 9950 fax+358-9-6129 9533 [email protected] Arkkitehdit Q4 Oy hakee PROJEKTIARKKITEHTIA asunto- ja liiketilojen suunnittelutehtäviin. Revit tai ArchiCad -ohjelmiston hallinta välttämätöntä. Kokemus itsenäisestä työskentelystä katsotaan eduksi. 9 henkilön toimistomme sijaitsee Pohjois-Haagan aseman läheisyydessä. Työpaikkahakemukset 4.12.2013 mennessä osoitteeseen: [email protected] Arkkitehti Haemme suunnitteluryhmäämme kokenutta projektiarkkitehtia monipuolisiin tietomalleilla tehtäviin asunto- ja kaupunkisuunnittelutehtäviin. Edellytämme taitoa ja kokemusta toteutussuunnittelusta sekä projektinvetotehtävistä. Työskentelemme ArchiCAD ja AutoCAD Architecture -ohjelmilla. Työhakemukset ja cv:t pyydetään lähettämään 5.12.2013 mennessä osoitteeseen: [email protected], Mikko Kalkkinen (09) 6129 9519 Rudus toimittaa asiakkailleen ympäristöä mahdollisimman vähän kuormittavia Vihreitä betoneita, jotka suunnitellaan kohdekohtaisesti vastaamaan asiakkaan tarpeita. Tulevaisuus on hyvissä käsissä, kun rakennat Ruduksen kanssa – tutustu toimintaamme tarkemmin osoitteessa rudus.fi/vihreabetoni Lisätietoja: Marja Törmälä,050 3053 906 Pienoismallitoimisto HELIÖVAARA www.jaakkoheliovaara.fi 09 7244 162, 050 4337 499 CNC-työstöt 50 t y ö paikat Vihreää betonia kotimaisista raaka-aineista TILITOIMISTO A-PALVELU OY Korkeavuorenkatu 43 D 00130 HELSINKI puh. (09) 680 1368 [email protected] au 11 | 2013
Similar documents
Kruunuvuorenranta - Helsingin kaupunki
Kaupunginhallitus ilmoitti 21.8.2000 kaupungin kannan olevan, että Laajasalon öljysatama-alue mukaan lukien öljy-yhtiöiden omistamat maat muutetaan asuinalueeksi ja asumisen yhteyteen sopivaksi työ...
More information