Isoskirja - Olarin seurakunta

JER. 1:6-8
JER.
1:6-8
PäätoimittajaJussi Koski
Toimituskunta
Heli Viksten
Annukka Saaristo
Antti Malinen
Taitto ja suunnittelu
Jussi Koski
Toimitettu ITU-vihkon pohjalta
(ITU-vihkon toimittajakunta: Juha Aila, Tuula Pohjalainen-Vinko, Heli
Vikstén, Markus Silvola, Teemu Sulaoja, Johanna Hirsto, Emmi Vanhanen)
Olarin seurakunnan nuorisotyö
ISOSEN TIE
kuva
Sinut on kutsuttu!
Tie isoseksi voi alkaa. Taivaanrannassa siintää osaavampi, varmempi,
taitavampi ja viisaampi sinä. Arvokas olet jo nyt - Jumalalle erityinen.
Isosen tielle sinut kutsuu:
TOIMENKUVA
TARJOAMME
ODOTAMME
Ryhmän ohjaaminen
Tehtävien vaatiman
mielenkiintoisen koulutuksen
Ennakkoluulottomuutta
Vapaa-ajan suunnittelu
Iltaohjelmien suunnittelu
Vetäjien tukeminen
Haasteita kehittyä
Hartauksien pitäminen
Monipuoliset työskentelymenetelmät
Isosisko / -veli
Esiintymiskoulutusta
Innostaminen
Mahdollisuuden tutustua
uusiin ihmisiin ja ajatuksiin
Innostusta isosen
tehtäviin
Halua ottaa vastuuta
Yhteistyökykyä
Oppimishalua
Olet konfirmoitu
Kiinnostusta kristinuskoon
3
KOULUTUKSEEN
Olarin seurakunnan isoskoulutus koostuu 1,5 vuoden
mittaisesta kokonaisuudesta, joka jakaantuu kolmeen kauteen: ensimmäiseen syksyyn, kevääseen ja
toiseen syksyyn.
Isoskoulutuksen perusrunkoon kuuluu viikottainen
isosryhmä, kuukausittaiset isospäivät sekä isosleiri
kerran puolessa vuodessa.
Kunkin kauden aikana sinun tulee ottaa osaa
vähintään kahdeksaan ryhmäkertaan, kaikkiin
isospäiviin sekä jokaiseen leiriin.
Ensimmäisen vuoden aikana koulutuksessa
aloitetaan isosen tehtäviin tutustuminen, pohditaan omaa hengellisyyttä ja maailmankuvaa sekä
identiteettiä. Tämän jakson aikana opit tuntemaan
itseäsi paremmin ja saat työkaluja hengellisten
asioiden käsittelyyn. Opit myös mm. raamiksen
vetämistä, leikkejä, lauluja ja innostamista!
Viimeisen puolivuotisjakson aikana koulutuksessa
käydään läpi käytännön tilanteita ja taitoja. Tämän
jakson aikana opit ryhmän suunnittelua, johtamista,
vuorovaikutustaitoja, kiusaamistilanteiden havaitsemista ja näyttelytaitoja. Harjoittelet myös ryhmän vetämistä ja saat lisää varmuutta sosiaalisiin
tilanteisiin.
Haluatko suorittaa isoskoulutuksen?
KYLLÄ
ALLEKIRJOITUS
4
SISÄLLYS
Minä06
Minä kristitty
08
ISONEN
Isosen asema
10
Hengellinen johtaja 11
Isosen tehtävät
12
Säännöt 13
Isonen ja some
14
USKO
Kenen usko?
16
Mitä usko on?
17
4 Askelta
18
Seurakunta
20
Eri tavat uskoa
21
Kaverituki 22
Matkakumppanit23
Uskon hoitaminen 24
Hengellinen kasvu 25
Rukous 26
Rukouksia
27
Helmirukoukset30
Gospel31
Raamattu 32
3 Ässää
33
Raamatunkohtia34
Messu36
Leirijumis 37
Ehtoollinen
38
TAIDOT
Johtajuus 40
Ryhmänohjaus 41
Ryhmäroolit 42
Toimiva ryhmä 43
Ryhmädynamiikka 44
Ryhmän kehitys 45
Ohjausprosessi 46
Keskusteluapuja 47
Ryhmäytys 48
Kiusaaminen 49
Iltaohjelma 50
Leikit riparilla 52
Näytelmät 53
Leikkejä 54
Arjen pähkinöitä 67
Painekattilassa!68
Hartaus 70
Hartauden teemoja 72
Erilaisia hardeja 74
Uskosta kertoen 75
Iso kuuntelijana 76
Iso puhujana 77
Iso innostajana 78
Konfirmaatio 79
MERKINNÄT
Muistiinpanot80
Ulkoläksyt
96
Suoritukset
97
Tulevaisuus
98
5
MINÄ
JUMALAN LUOTU - LAHJA
Sinä et ole kuka tahansa. Sinä olet Jumalan luoma tärkeä ihminen.
Olet Jumalan lahja toisille ihmisille. Olet Taivaan Isälle mittaamattoman arvokas. Hänellä on sinua varten suunnitelma, joka on kaikin
tavoin sinun parhaaksesi!
Sinä olet luonut minut sisintäni
myöten, äitini kohdussa olet minut
punonut. Minä olen ihme, suuri ihme,
ja kiitän sinua siitä. Ihmeellisiä ovat
sinun tekosi, minä tiedän sen. Minä
olen saanut hahmoni näkymättömissä, muotoni kuin syvällä maan alla,
mutta sinulta ei pieninkään luuni ole
salassa. Sinun silmäsi näkivät minut
jo idullani, sinun kirjaasi on kaikki
kirjoitettu. Ennen kuin olin elänyt
päivääkään, olivat kaikki päiväni jo
luodut.
(Ps. 139:13-16)
MISTÄ PONNISTAN?
Mitkä ovat tärkeitä arvoja kodissani?
Miten perheessäni vietetään joulua ja pääsiäistä?
Mihin vanhempani ja isovanhempani uskovat / uskoivat?
Miten kristilliset arvot näkyvät perheessäni?
6
LÄHTÖKOHTAMME VAIKUTTAA MEIHIN MUTTA EI MÄÄRÄÄ TULEVAA.
MAAILMANKUVANI
Mikä on ihmisen paikka maailmassani?
Kuka on tärkeä?
Mitkä ovat arvoni?
Mikä on elämäni tarkoitus?
Mitkä asiat ovat minulle auktoriteetteja?
Mihin itseäni korkeampaan uskon?
HENGELLINEN MINÄ
Jokainen ihminen on hengellinen, myös sinä. Jumala on rakentanut
meidät elämään yhteydessä Hänen kanssaan. Siksi jokaisessa meissä
elää Jumalan kaipaus, vaikka kaikki eivät sitä tiedostakaan. Jumala
kutsuu kaikkia, siihen kutsuun voimme vastata hoitamalla hengellistä
elämäämme. Omaa hengellistä puoltaan ei kannata jättää huomiotta!
JUMALALLA ON ELÄMÄLLESI TARKOITUS!
7
MINÄ KRISTITTY
Ihmisen identiteetti kertoo hänelle kuka hän on ja mihin porukkaan
hän kuuluu. Sinulla on useita identiteettejä: voit olla perheenjäsen,
koululainen, urheilija, muusikko, nörtti, hikari, pahis, uskova jne.
Mistä tiedät olevasi kristitty? Alla on joitain tuntomerkkejä. Ympyröi ne
asiat, jotka ovat sinulle tärkeitä.
Luen Raamattua
Pidän virsistä / veisuista
Uskon Jumalaan
Rukoilen
Käyn seurakunnan
toiminnassa
Kuulun kirkkoon Turvaan Jumalaan
hädässä
Pyrin toimimaan rakkauden
kaksoiskäskyn mukaisesti
Jaan uskoani muiden kanssa
Olen kastettu
Ripari vahvisti uskoani
Identiteetti myös vaihtelee riippuen siitä, missä tilanteessa ja kenen
kanssa ihminen on.
Kenen seurassa olet vapaasti kristitty?
Kenen seurassa sinun on vaikeampi tuoda sitä esille?
Miksi?
8
Room. 1:16
9
ONE
ISONEN
ISOSEN ASEMA Ef. 2:19-22
ISONEN
- on tärkeä ihminen
- on ohjaajan / isännän ja rippikoululaisen välissä, sillä usein rippikoululaisen on helpompi puhua isosen kanssa
- ei ole jatkamassa omaa riparia, vaan töissä
- on osa vetäjätiimiä
- ei ole kuitenkaan vastuussa leirin kokonaisuudesta, vaan luottaa
ohjaajien päätöksiin
On tärkeää tiedostaa omat, toisten isosten, ohjaajien ja rippikoululaisten odotukset rippikoulun suhteen, jotta oma paikka löytyy.
Suhde rippikoululaisiin
- asettaudu rippikoululaisen
asemaan, muistele miltä
itsestäsi tuntui riparilla
- rohkaise ja tue
- huomioi ja tee se tasapuolisesti
- olet kristityn nuoren malli
- ole luottamuksen arvoinen
- ole oma itsesi - älä enempää
- älä mielistele
- älä aloita seurustelua leirillä
OHJAAJA
PIKKUNE
N
Ohjaaja odottaa että
- olet oma itsesi
- olet oma-aloitteinen
- välität tietoa
- pidät aina vetäjätiimin puolta
- olet luottamuksen arvoinen
- pyydät apua tarvittaessa
- olet avoin, aito, rehellinen,
reipas
10
MYÖS ISÄNTÄ ON OHJAAJA, JA HÄNTÄ TULEE KUUNNELLA!
HENGELLINENJOHTAJA
Isonen on ryhmänjohtajan ohella myös hengellinen johtaja. Hengellinen johtajuus ei tarkoita sitä, että johtaja jotenkin latelisi valmiita
vastauksia ja tietäisi gurun tavoin kaikki uskontotuudet.
Hengellinen johtajuus on vierellä kulkemista ja toisen uskon tien
kulkemisen helpottamista. Se on sitä, että auttaa toista lähemmäs
Jumalaa.
Koska usko on lopulta yhteyttä Jumalan kanssa, hengellinen johtaja
pyrkii luomaan ihmisille luontevia tilanteita olla yhteydessä Häneen.
KUTSU
VARUSTA
LÄHETÄ
STOP!
ODOTA!
LÄHDE!
Pyydä riparilaisia
pysähtymään kanssasi rukoukseen,
hengelliseen pohdintaan tai esim.
hengellisten laulujen äärelle. Ne ovat
tilanteita, joissa
hän voi kohdata
Jumalan.
Anna heille työkaluja
hengellisyytensä tutkimiseen ja Jumalan
kohtaamiseen: esim.
Raamatun avaaminen,
kysymysten esittäminen, hartauksissa
oman kokemuksen
tuominen, laulujen
opettaminen.
Kannusta isosena riparilaista
harjoittamaan
hengellisyyttään
myös itsenäisesti.
Lähettäminen on
ennen kaikkea
innostamista ja
rohkaisemista
eteenpäin.
11
ISOSEN TEHTÄVÄT
ROOLIT
Kannustaja
Keskustelija
Innostaja
Opas seurakuntaan
Rajoittaja
Esimerkki nuoresta
Ryhmänjohtaja
kristitystä
Näyttelijä
Yhteishengen luoja
Tarkkailija
TEHTÄVÄT
Listaa + merkin alle asioita ja tehtäviä, jotka kuuluvat isoselle, - merkin alle asioita ja tehtäviä, jotka eivät kuulu isoselle, vaan ohjaajalle
tai isännälle, % merkin ylle asioita, jotka kuuluvat sekä isoselle että
ohjaajalle ja ? merkin ylle asioita, joista et ole ihan varma.
12
+
-
%
?
SÄÄNNÖT
Sääntöjä tarvitaan, jotta kaikilla säilyy turvallisuus, jotta riparin tavoitteet tulevat täytetyksi ja jotta porukan arki toimii. Seuraavat säännöt
ovat voimassa kaikilla ripareilla.
1. Uimaan mennään vain uimavalvojan ollessa paikalla.
2. Tulta saa käsitellä ainoastaan
sovitussa paikassa ja valvotusti.
3. Päihteiden käyttö ja hallussapito
on kielletty.
4. Kännykät pidetään kiinni tai
äänettömällä ohjelmien aikana.
Yöksi ne saatetaan kerätä pois.
5. Yöhiljaisuutta noudatetaan.
6. Ketään ei kiusata.
7. Mitään ei varasteta.
8. Yhteisistä aikatauluista pidetään
kiinni.
9. Leirialueelta poistutaan vain
luvalla.
10. Muistetaan kultainen sääntö
(Matt.7:12).
11. Ohjaajia kunnioitetaan.
12. Järjenkäyttö on sallittu.
ISOSET
1. Noudattavat riparin yhteisiä
sääntöjä. Isonen on esimerkkinä.
2. Pitävät silmät ja korvat auki
-> ilmoitusvelvollisuus vetäjille.
3. Viettävät leirin vapaa-ajan
kaikkien riparilaisten kanssa.
4. Eivät tupakoi, eivätkä käytä
nuuskaa leirillä.
5. Vetävät yhtä köyttä riparin
vetäjien kanssa. Luottamuksellisuus.
6. Eivät järjestä ripari-bileitä tai
osallistu niihin.
13
ISONEN JA SOME
Nettikirjoittelua koskevat samat säännöt kuin muutakin elämää: mitä
et halua/voi sanoa ihmiselle suoraan päin naamaa, jätä sanomatta.
Olet roolimalli myös sosiaalisessa mediassa, muista se kun lataat kuvia tai muuta sivustolle jonka katselijakuntaa et ole rajoittanut. Internetiin kerran ladattu sisältö ei sieltä poistu. Mieti siis kahdesti ennen
kuin painat nappia.
Sosiaalisen median avulla voit jakaa yhteisiä riparikokemuksia nopeasti. Kuvien, videoiden ja äänitallenteiden kanssa kannattaa kuitenkin
muistaa pyytää lupa tallenteessa esiintyvältä julkaista se. Useissa
sosiaalisen median käyttöehdoissakin tämä mainitaan, ja olet niihin
sitoutunut kirjautumalla palveluun. Muista myös tekijänoikeudet!
Toivottavasti pidät yhteyttä rippikoululaisiin myös leirijakson ulkopuolella. Mikään pakko näin ei kuitenkaan ole tehdä. Myös isosella on
oikeus yksityisyyteen. Jos et ota vastaan kaveripyyntöjä, ilmoita siitä
etukäteen. Näin kukaan ei mieti miksi juuri hän ei päässyt kaverilistallesi.
Isosen tehtäviä sosiaalisessa mediassa?
Mitä isosen kannattaa siellä välttää?
14
15
SK
USKO
KENEN USKO?
MINÄ USKON...
Nykyään monen kuulee sanovan, että he muodostavat itse oman
uskonsa. Osittain niin onkin, sillä meidän uskomme muotoutuu aina
hieman oman persoonamme mukaan. Mutta itse muodostettu usko
on lähinnä toivomuslista asioista, joita ei oikeasti ole olemassa. Itse
muodostettu usko ei kiinnitä meitä mihinkään - se on vähän sama kuin
miehistö heittäisi ankkurinsa lastiruumaan ja odottaisi laivan pysyvän
paikallaan.
Ihan kuten ankkuri kiinnitetään laivan ulkopuolelle, uskokin on kiinnitettävä itsemme ulkopuolelle.
Uskontunnustus on hyvä kiinnittymiskohta. Se on kirkon usko, eli kaikkien jäsenten yhteisesti jaettu usko. Sitä emme itse luo, vaan se perustuu Jumalan ilmoitukseen, joka on meille annettu. Se kantaa ja pitää
paikallaan!
USKONVARMUUS?
Jumala lahjoittaa meille sen
uskon, jolla uskomme. Sitä ei tarvitse, eikä voi itsestään pusertaa.
Uskon lahjaa tulee hoitaa, jotta se
vahvistuisi. Kun ankkuroidumme
uskontunnustukseen ja Raamatun
sanaan, kun pidämme Jumalaan
yhteyttä rukoilemalla ja ehtoollisella, kun jaamme uskoamme
yhdessä toisten kanssa, voimme
saada uskollemme sellaista varmuutta, joka ei häily joka tuulessa.
Ef. 4:13-16
Kukaan ei ole uskossaan horjumaton.
SINUNKAAN EI TARVITSE OLLA!
16
MITÄ USKO ON
TOTENA PITÄMISTÄ
Totena pitäminen on uskon tiedollinen puoli. Siihen sisältyy mm. uskontunnustuksen ja Raamatun sanoman uskominen. Totena pitäminen on
toki tärkeää, mutta ei merkitse vielä elävää ja pelastavaa uskoa.
YHTEYTTÄ ELÄVÄÄN JUMALAAN
LAHJA
LUOTTAMUS
TURVAUTUMISTA
TOIMINTAA
TIEN KULKEMISTA
Elävää uskoa ei voi ansaita, ottaa,
itse luoda tms. - se annetaan!
Jumalan armon ja rakkauden varaan heittäytymistä
Jätetään kaikki mennyt, nykyhetki
ja tulevaisuus Jumalan varaan.
Turvaudutaan Jeesuksen Kristuksen sovitustyöhön ja Hänen ylösnousemukseen.
Otetaan huomioon mitä Jumala odottaa meiltä: rakkauden
kaksoiskäsky.
Päivittäistä Kristuksen kanssa
kulkemista kohti rakkautta niin
toisten ihmisten kuin Jumalankin
kohdalla.
Hepr. 11:1
Hepr. 11:1
17
4 ASKELTA
Kristinuskon sisältö voidaan tiivistää uskontunnustukseen, tai se voidaan esittää esim. 4 askeleen avulla. Askeleet kertovat pähkinänkuoressa sen, mistä kristinuskossa on kysymys ja ne kannattaa siksi osata
ulkoa!
1. Askel - Jumala loi ihmisen elämään yhteydessä kanssaan
Jumala on luonut ihmisen omaksi kuvakseen,
elämään ikuisesti Hänen kanssaan rauhassa
ja rakkaudessa. Hän on kaikkivaltias ja haluaa antaa meille hyvän ja täyteläisen elämän.
Jumala loi ihmisen ikuiseksi ja ihminen voi
parhaiten, kun hän on yhteydessä Jumalaan.
1. Moos 27-28
Joh. 10:10
Fil. 4:4
”Ja ikuinen elämä on sitä, että he tuntevat sinut, ainoan todellisen
Jumalan, ja hänet, jonka olet lähettänyt, Jeesuksen Kristuksen.” (Joh. 17:3)
2. Askel - Ihmisen ongelma: ero Jumalasta
Jumala on täydellinen rakkaus. Ihminen on joutunut Hänestä eroon,
koska hän toimii Jumalan rakkautta vastaan, eli tekee syntiä. Jokainen
väärintekemisemme suurentaa kuilua ihmisen ja Jumalan välillä.
Tämän elämän aikana ihmisellä on armon aikaa. Jos tuo kuilu on olemassa kuoleman hetkellä, se jää pysyväksi.
1. Moos. 2:16-17
Room. 5:12
Tämä kuilu estää ihmistä vastaanottamasta Jumalan suunnitelmaa ja
lahjaa. Kautta aikojen on ihminen yrittänyt ylittää kuilua esim. hyvillä
teoilla, siveellisellä elämällä, filosofialla, uskonnolla yms. Ihminen ei
kuitenkaan yksin pysty vapautumaan synnin vallasta, eikä hän voi itse
ylittää tuota kuilua.
18
3. Askel - Jumalan järjestämä apukeino: risti
Jeesus on Jumalan poika, joka tuli ihmiseksi. Ainoana synnittömänä
ihmisenä maailmassa hän oli ainoa, joka pystyi ottamaan kannettavakseen ihmisten synnit. Näin Jumala ratkaisi synnin ongelman ja rakensi
ristinsillan kuilun ylle.
Joh. 3:16
Joh. 14:6
Ei ole mitään muuta tietä Jumalan yhteyteen ja siten onnelliseen ja
täyttymykselliseen elämään sekä pelastukseen tämän elämän jälkeen
kuin Jeesuksen pelastustyön kautta.
Armosta Jumala on teidät pelastanut antamalla teille uskon.
Pelastus ei ole lähtöisin teistä, vaan se on Jumalan lahja. Se ei
perustu ihmisen tekoihin, jottei kukaan voisi ylpeillä.
(Ef. 2:8-9)
4. Askel - Kristukseen kiinnittyminen
Viimeinen askel kuvaa sydämemme tilaa
Jumalan suunnitelmassa. Jumala on lahjoittanut sinulle uskon kasteessa. Se on lahja,
jota pitää hoitaa. Kristityn elämä on jokapäiväistä kasteen armoon uudelleen tukeutumista. Kaste palauttaa yhteytemme Jumalaan, mutta me voimme hukata sen matkan
varrella, ellemme pidä siitä kiinni.
Tahdotko Jumalan armon avulla osoittaa
tämän uskon elämässäsi?
Ap.t. 3:19
Joh. 10:9
Joh. 1:12
19
SEURAKUNTA
Kirkko ei ole vain rakennus, eikä seurakunta vain virasto. Kirkon muodostavat kaikki maailman kristityt, sinäkin, ja sen rakentaa itse Jeesus!
Pyhä Henki toimii seurakunnan “käyttövoimana” ja meistä jokainen voi
kantaa kortensa kekoon, jotta seurakunnasta rakentuisi kaikille hyvä
paikka kohdata Jumalaa. Miten sinä haluaisit toimia sen eteen?
Toimin isosena
Toimin kulmakaverina
Toimin puolarin suntiona
Luen messussa tekstin
Avustan messun tekniikassa
Toimin muusikkona
Vedän kerhoa
Toimin isäntänä
Kerään yhteisvastuukeräykseen
Suunnittelen ja ideoin toimintaa
Rukoilen toisten puolesta
20
Mitä muuta keksit?
SAMA
USKO
ERI TAVAT USKOA
Uskossa on yhteisesti jaettu, ylhäältä annettu elementti. Sen voi tiivistää vaikkapa uskontunnustukseen. Se on jotain, joka vain hyväksytään. Sitä ei rakenneta itse.
Uskossa on kuitenkin myös meidän persoonastamme nouseva elementti. Ihmiset ovat erilaisia, ja niinpä myös heidän tapansa uskoa
ovat erilaisia. Yksi tykkää menevästä musiikista, toisen hengellisyyttä
puhuttelee erityisesti virret. Yksi pitää perinteisestä messuliturgiasta,
toinen haluaa hyvin rentoa ja vauhdikasta meininkiä. Yksi rukoilee vain
valmiilla rukouksilla, toinen muodostaa rukouksensa aina itse. Yhden
hengellisyyttä puhuttelee hiljaisuus ja mietiskely, toisen hengellisyyttä
äänekäs ja riehakas meno.
MIKÄ PUHUTTELEE SINUN USKOASI?
Mistä messusta pidät eniten? Miksi?
Minkälainen on sinun mielirukouksesi?
Minkälaisesta hengellisestä musiikista pidät?
Mitä hyvää voit nähdä sellaisissa tavoissa uskoa, jotka ovat itsellesi
vieraita?
Mikä kuva, ikoni tai alttaritaulu kuvaa uskoasi parhaiten?
21
KAVERITUKI
Myös isosuutta tehdään tiimissä, se ei ole yksin puurtamista. Sinun ei
tarvitse olla yksin vaikeiden kysymysten, ryhmänjohtamisen, ohjelman
tai minkään muunkaan asian kanssa, vaan saat jakaa kokemusta toisten isosten ja vetäjien kanssa!
Isoset pitävät vetäjien kanssa palavereja päivittäin rippikoulun leirijaksolla. Niissä palavereissa saat jakaa kaikki toiveesi, huolesi, ajatuksesi
ja rukouksesi yhdessä toisten kanssa.
YHDESSÄ
Yhdessä kykenemme asioihin,
joihin emme yksin kykenisi.
Tuo siksi kaikki ideasi, ne tyhmältä kuulostavatkin, toisten
tietoon. Pohtikaa yhdessä,
miten ne toimivat ja mitä
hyvää niissä on. Pidä puoliasi,
mutta älä jämähdä omiin
ideoihisi jos muut eivät niistä
innostu.
22
TUKIEN
Älä tuomaroi toisten ideoita
heti kättelyssä, vaan pohdi
mitä hyvää siinä on ja miten
sitä voisi jalostaa. Usein
saamme inspiraatiota toisten
ideoista, kun olemme niille
avoimia.
Tue kaveria ja kehu heitä. Älä
pönkitä itseäsi vaan nosta
toisia ylös!
MATKAKUMPPANIT
Kehyskuva
Me olemme seurakuntaa - Jumalan perhettä.
YHDESSÄ KULJEMME TIETÄ ETEENPÄIN
YHDESSÄ PÄÄSEMME MAALIIN!
Yksinäisen kimppuun on helppo käydä, mutta kaksi pitää puolensa,
eikä kolmisäikeinen lanka katkea helposti.
(Saarn. 4:12)
...jättäen mielestäni sen, mikä on takanapäin, ponnistelen sitä
kohti, mikä on edessä. Juoksen kohti maalia saavuttaakseni voittajan palkinnon, pääsyn taivaaseen. Sinne Jumala kutsuu Kristuksen
Jeesuksen omat.
(Fil. 3:13-14)
23
USKON HOITAMINEN
Uskoa on tärkeä hoitaa, jotta se voi hyvin. Hyvin hoidettu usko ravitsee
meitä ja tuottaa iloa ja onnellisuutta.
Usko on lopulta yhteyttä Jumalan kanssa ja niinpä kaikki uskon hoitamisen välineet ovat yhteydenpitovälineitä. Ehtoollisella Jeesus on
itse läsnä ja ravitsee meitä, Raamatussa Jumala puhuu meille, rukous
on juttelua Jumalan kanssa ja seurakuntayhteys on uskon yhteyden
jakamista toisten kanssa.
24
EHTOOLLISELLA
KÄYNTI
RAAMATUN
LUKEMINEN
RUKOILEMINEN
SEURAKUNTAYHTEYS
HENGELLINEN KASVU
Usko ja ihmisen hengellisyys ei koskaan ole paikallaan vaan se elää ja
liikkuu.
Hengellinen kasvu on sitä, että me kasvamme lähemmäs Jumalaa.
Mitä enemmän olemme hänen kanssaan tekemisissä, sitä paremmin
sydämemme tuntee Hänen tahtonsa ja haluaa noudattaa sitä.
Hengellinen kasvu ei kuitenkaan tarkoita sitä, että meidän pitäisi irroittautua tästä maailmasta. Päinvastoin, se saa meidät huomaamaan
lähimmäisemme vielä paremmin.
”Hengen hedelmää taas ovat rakkaus, ilo, rauha, kärsivällisyys,
ystävällisyys, hyvyys, uskollisuus, lempeys ja itsehillintä”
(Gal.5:22,23)
Hengellisen kasvun voit tunnistaa itsessäsi siitä, että Hengen hedelmät kasvavat sinussa. Ne ovat merkkejä siitä, että Jumala tuo
maailmaan hyvyyttään sinun kauttasi.
Hengen hedelmien kasvu on taas seurausta siitä, että vietät aikaa
Jeesuksen kanssa. Kun hoidat uskoasi hyvin, Jumala voi saada sinussa
enemmän sijaa ja Hän voi toimia sinun kauttasi.
Mitä enemmän olet tekemisissä Jumalan kanssa, sitä enemmän elät
siinä tilassa, mihin sinut alunperin luotiin. Saat kokea sellaista merkitystä elämässäsi, mitä et muuten voisi kokea.
25
RUKOUS
Rukous on ihmisen tapa olla ja elää Jumalan kasvojen edessä. Se on
yhtä luonnollinen ja välttämätön hengelliselle elämälle kuin hengitys
ruumille. Jumala näkee meidät joka hetki, ja me voimme puhua hänelle
ja hän meille.
Rukous voi olla sanatonta huokausta, tutun rukouksen lukemista tai
vapaata puhetta Jumalalle. Voimme rukoilla yksin tai yhdessä koko
seurakunnan kanssa. Jutskaa Jumalan kanssa mistä vaan!
Miksi ylipäätään rukoillaan?
Millaisissa tilanteissa sinun rippikoulussasi rukoiltiin?
Mikä rukoilemisessa on helppoa,
mikä vaikeaa?
Mitä vaaditaan rukoilijalta ennen
rukousta?
Mitä ristinmerkki merkitsee?
26
Fil. 4:6-7
Fil. 4:6-7
RUKOUKSIA
Jumala suokoon minulle tyyneyttä
hyväksyä asiat joita en voi muuttaa;
rohkeutta muuttaa mitkä voin
ja viisautta erottaa nämä toisistaan.
Meillä on kylmät kädet; Herra, lämmitä ne
pyyteettömällä rakkaudellasi.
Augustinus
Herra, katso tyhjää astiaa, joka ikävöi täyttymistään.
Herrani, täytä se. Olen uskossa heikko, vahvista minua.
Olen kylmä rakkaudessa, lämmitä minut, tee minut palavaksi,
niin että rakkauteni liekehtisi lähimmäiseenkin.
Herra, auta minua! Vahvista luottamukseni sinuun.
Minussa on ylen määrin syntiä; sinä olet tulvillasi vanhurskautta.
Siksi tahdon pysyä sinun seurassasi, sinun, jolta aina voin saada
lisää, vaikken pysty mitään antamaan.
Martti Luther
Isä, anna meille viisautta tajuta sinut,
ymmärrystä oivaltaa sinut,
ahkeruutta etsiä sinut,
kärsivällisyyttä odottaa sinua,
silmät katsella sinua
ja elämä, julistaaksemme sinua,
Herramme Jeesuksen Kristuksen
Hengen voimalla.
Benedictus
Isän kädet kannatelkoot sinua.
Vapahtajan kädet syleilkööt sinua.
Hengen kädet keinutelkoot sinua.
Jumalan kaikkivaltiaan siunaus,
Isän, Pojan ja Pyhän Hengen siunaus
pitäköön sinua ikuisesti sylissään.
kelttiläinen siunaus
27
RUKOUKSIA
Vapahtajani, tee minusta rauhasi välikappale, niin että sinne
missä on vihaa, toisin rakkauden,
missä on loukkausta, toisin anteeksiannon,
missä on epäsopua, toisin yksimielisyyden,
missä erehdystä, osoittaisin totuuden,
missä epäilystä, auttaisin uskoon,
missä epätoivoa, nostaisin luottamukseen,
missä pimeyttä, loisin sinun valoasi,
missä surua, virittäisin ilon ja lohdutuksen,
niin että, oi Mestari,
en yrittäisi niin paljon etsiä lohdutusta kuin lohduttaa muita,
sillä antaessaan saa, kadottaessaan löytää,
unohtaessaan saa anteeksi,
kuollessaan nousee iankaikkiseen elämään. Aamen.
Franciscus Assisilainen
Ikuinen Jumala, kaikkien lastesi turvapaikka,
sinä olet heikkoudessamme vahvuutemme,
pimeydessä valomme,
surussamme lohdutuksemme ja rauhamme.
Auta meitä aina elämään läsnäolossasi
ja palvelemaan sinua jokapäiväisessä elämässämme;
Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme kautta.
Bonifacius
Jumala olkoon kanssamme tänään,
sisällämme, puhdistamassa meitä;
yläpuolellamme, vetämässä meitä ylös;
alapuolellamme, tukemassa meitä;
edellämme, ohjaamassa meitä;
takanamme, pitämässä meitä koossa;
ympärillämme, suojelemassa meitä.
Pyhä Patrik
28
Herra Kristus, anna meidän joka hetki katsoa sinuun päin.
Niin usein me unohdamme,
että sinun Pyhä Henkesi asuu meissä,
että sinä rukoilet meissä, että sinä rakastat meissä.
Sinun ihmeesi meissä on sinun luottamuksesi ja
jatkuva anteeksiantosi.
Taizén veli Roger
Jumalan Hengen hengähdys,
sinä kätket uskon jokaisen meidän sisimpäämme,
uskon joka on yksinkertaista luottamusta sinuun,
niin yksinkertaista,
että kuka tahansa voi ottaa sen vastaan.
Vaikka emme vielä pysty näkemään selvästi,
sinä loistat jo sisällämme, Kristus,
olemassaolomme pimeimmässäkin loukoissa.
Taizén veli Roger
Kohotkoon tie kohtaamaan sinua,
puhaltakoon sinulle aina myötätuuli,
paistakoon aurinko lämpimänä kasvojasi vastaan,
sade virratkoon pehmeänä pelloillesi;
ja kunnes jälleen tapaamme toisemme,
pitäköön Jumala sinua kämmenellään.
kelttiläinen siunaus
Valvo minua, Jumalani,
nukkuessa, noustessani,
siunaa kaikki työni,
leponi ja yöni,
valvo päivänvalollasi,
suojaa kaikkivallallasi.
Pyhä Henki, vahvista
loppuun asti minua.
kelttiläinen rukous
SINUN RUKOUKSESI:
29
HELMIRUKOUKSET
KAISA RAITTILA
Jumala-helmi (kulta)
Sinä olet ääretön.
Sinä olet lähellä.
Hiljaisuuden helmi
Sinä olet valo.
Ota yksinäisyyteni.
Hiljaisuuden helmi
Olen sinun.
Herran siunaus
Minähelmi (helmiäinen)
Ylösnousemuksen helmi
Minä olen ihme, su(valkonen)
uri ihme, ja kiitän
Sinä muutat suruni iloksi.
sinua siitä.
Kasteen helmi (valkonen)
Kasteessa ristinmerkkinä
piirsit minuun sanasi:
Sinä olet minun. En koskaan
hylkää sinua.
Hiljaisuuden helmi
Ota yksinäisyyteni.
Olen sinun.
Autiomaan helmi (puu)
Teen väärin ja satutan muita.
en jaksa yksin, kaipaan rakkautta. Armahda minua.
Hiljaisuuden helmi
Ota yksinäisyyteni.
Olen sinun.
Pyhän huolettomuuden
helmi (sininen)
Sinä tiedät mitä tarvitsen.
Varjele minut huolehtimasta.
Hiljaisuuden helmi
Ota yksinäisyyteni.
Olen sinun.
30
Hiljaisuuden helmi
Ota yksinäisyyteni.
Olen sinun.
Yön helmi (musta)
Jumalani, missä olet?
Sinun käsiisi minä annan henkeni.
Salaisuuden helmet
(helmiäinen)
Sinä näet minun salaisuuteni, Jumala. Tee minusta
rohkea. Lohduta minua.
Rakkauden 2. helmi
(punainen)
Niin kuin sinä lohdutat anna
minun lohduttaa.
Niin kuin sinä rakastat anna
minun rakastaa.
Rakkauden 1. helmi
(punainen)
Ruoki minua rakkaudella,
Jumala.
GOSPEL
Gospel-musaa on moneen lähtöön ja nykyään lähes joka musagenren
edustajia löytyy myös hengelliseltä kentältä. Gospel-musassa yhdistyy
hyvä musiikki ja hengellinen elämä. Se voikin olla yksi oman hengellisyyden kanava. Usein musiikki puhuttelee meitä tavoilla, joihin sanat
eivät riitä.
Listaa allaolevien genrejen alle tietämäsi artistit / kappaleet ja ympyröi paras:
POP/ROCK
REGGAE
HEVI
RAP
FOLK
DANCE
VIRRET
YLISTYS
31
RAAMATTU
Raamatussa Jumala puhuu meille ihmisten kielellä – inhimillinen ja
jumalallinen ovat yhdistyneet toisiinsa. Vanhassa ja Uudessa testamentissa kerrotaan Jumalan teoista ja Hänen rakkaudestaan kaikkia
ihmisiä kohtaan. Raamattu on Pyhän Hengen vaikutuksesta syntynyt.
MIKSI LUKISIN?
Se on kristityn ja kirkon pyhä kirja
Se vastaa kysymyksiin: Kuka minä olen? Miksi elän? Mihin
olen matkalla?
Se kuuluu yleissivistykseen (länsimaisen lain, kielen, taiteen
ymmärtäminen)
Se sisältää elämänohjeita
Se antaa voimaa
Se kertoo Jeesuksesta
MITEN LUKISIN?
Rukoillen - löytyy oikea aaltopituus
Säännöllisesti - aseta oma tavoite
Kokonaisuuksina - otsikoitu jakso, luku, kirja
Opiskellen - raamattuoppaat ja erilaiset menetelmät
Raamattu on peili,
joka osoittaa meille
millaisia me todella
olemme. Samalla se
kääntää katseemme
Kristuksen sovitustyöhön ja ylösnousemukseen.
32
2 OSAA, 66 KIRJAA, KYMMENIÄ KIRJOITTAJIA, TUHANSIA VUOSIA
3 ÄSSÄÄ
Yksi Raamatun tutkimisen perusmenetelmä, johon kuuluu kolme osaa:
sisältö, sanoma ja sovellutus. Se toimii vain, jos vaiheet käydään läpi
tässä järjestyksessä.
SISÄLTÖ
Luetaan teksti keskittyen ja mietitään sitten seuraavia juttuja:
Mikä oli tapahtumapaikka ja aika? Onko sillä merkitystä?
Mihin suurempaan kokonaisuuteen tuo teksti kuuluu?
Mitä kerrottiin edellä ja mitä tekstin jälkeen?
Ketkä ovat päähenkilöt? Mitä tiedät heistä ennestään?
Mitä tuntemattomia sanoja ja termejä tekstissä on? (sanasto)
Kuvittele tekstin kertomaa tilannetta eri henkilöiden kannalta:
Miltä tuntuu?
SANOMA
Mikä oli tuon tekstin viesti oman aikansa ihmisille?
Sanoma löytyy, jos tekstin sisältö on kunnolla tutkittu.
Miksi tuo kertomus on kirjoitettu?
Mikä oli ydinajatus? Voiko sen muuttaa yhdeksi tai useammaksi
iskulauseeksi?
SOVELLUS
Mitä teksti puhuu tämän ajan ihmiselle - meille ja minulle?
Onko sanoma säilynyt samana vai muuttaako aika sitä jotenkin?
Vaikuttaako se jotenkin toimintaani? Pitäisikö?
Soveltaminen on haastavin, mutta myös tärkein vaihe!
SISÄLTÖ JA SANOMA PITÄÄ SELVITTÄÄ KUNNOLLA ENSIN,
ETTEI SYNNY VÄÄRINKÄSITYKSIÄ SOVELLUTUKSESSA!
33
RAAMATUNKOHTIA
JEESUKSEN VERTAUKSIA
Savenvalaja
Jer. 18:1-17
Rakentajat
Matt. 7:21-27
Sinapinsiemen
Matt. 13:31-32
Aarre, helmi ja nuotta Matt. 13:44-48
Armoton palvelija
Matt. 18:21-35
Viinitarha
Matt. 20:1-16
Viinitarhan vuokraajat Matt. 21:33-39
Kuninkaan pojan häät Matt. 22:1-14
Morsiusneidot
Matt.25:1-30
KylväjäLuuk. 8:4-8(15)
Valvomisesta
Luuk. 12:35-48
Suuret häät
Luuk. 14:15-24
Eksynyt lammas
Luuk. 15:1-7
Tuhlaajapoika
Luuk. 15:11-32
Taloudenhoitaja
Luuk. 16:1-7
Palvelijat & kultarahat Luuk. 19:11-27
Hyvä Paimen
Joh. 10:1-21
JEESUKSEN IHMEITÄ
Myrskyn tyynnytys
Jairoksen tytär
Ruokkimisihme
Veden päällä kävely
Foinikialaisnaisen tytär
Sokea Bartimaios
Halvaantunut
10 spitaalista
YDINKOHTIA
Mark. 4:35-41
Mark. 5:21-43
Joh. 6:1-13
Mark. 6:45-52
Mark. 7:24-30
Mar. 10:46-52
Luuk. 5:17-24
Luuk.17:11-19
Kymmenen käskyä
2. Moos 20:1-17
Isä meidän
Luuk. 11:2-4
Herran siunaus
4. Moos. 6:24-26
Rakkauden II käsky
Mark. 12:30-31
Lähetyskäsky
Matt. 28:18-20
Pienoisevankeliumi
Joh. 3:16
Kultainen sääntö
Matt. 7:12
Ehtoollinen
1. Kor 11:23-25
Matt. 26:16-30
Rakkauden ylistys
1. Kor 13
34
JEESUS OPETTAA
Vuorisaarna
Matt. 5-7
Kuka on suurin
Matt. 18:1-4
Mikä saastuttaa
Mark. 7:14-23
Kameli & neulansilmä Mark. 10:17-27
Kuka on lähimmäinen Luuk. 10:25-37
Rukouksesta
Matt. 6:5-8
Luuk. 11:5-13
PSALMEJA
Katumuspsalmeja 51:3-5
130:1-3
Paimenpsalmi 23
Herra tuntee minut 139:1-18
Korkeimman suojelus 91
OMAT MIELIKOHTANI:
Rippi
Matt. 16:19
1. Joh. 1:9
Epäilys
Matt. 8:23-26
Juud. 1:22
Masennus
Ps. 42:6
2. Kor. 7:5-6
Pelastus
Jes. 12:2
Joh. 3:36
Apt.t. 16:31
Usko
Luuk. 7:50
Joh. 3:16
Joh. 20:31
1. Joh. 5:1
Kaipaus
Ps. 38:10
Ps. 40:2
Jes.26:8-9
Johdatus
Ps. 25:5-9
Ps. 31:4
Jer. 31:9
Yhteys
Matt. 18:20
Apt.t. 2:42
1. Joh.1:17
Armo
Ps. 36:8
Apt.t. 15:11
Tiit. 2:11
Ef. 2:4-9
Esirukous
Jer. 29:7
Matt. 18:19
Apt.t. 12:5
Room. 8:26-27
1. Tim. 2:1-4
Lohdutus
Job. 21:1-2
Ps. 73:23
Jes.66:13
Matt. 5:4
2. Kor. 1:3-7
Pelko
Joos. 1:9
Jes. 43:1
Ps. 56:4-5
Matt.14:27
1. Joh.4:17-18
Elämän tarkoitus
Ps. 16:11
Matt. 7:7
Joh. 14:16
Room. 14:7-8
Palvelu
Matt. 10:42
Gal. 6:2
Kol. 3:23-24
1. Piet. 4:10-11
Huolet
Ps. 94:18-19
Sananl. 12:25
1. Piet. 5:7
Suru
Ps. 6:7-8
Sananl. 14:10,13
Luuk. 6:21
Luottamus
5. Moos. 31:8
Ps. 9:11
Matt.6:25-26
Eksynyt
Ps. 119:67
Matt. 22:29
Luuk. 15:1-10,11-32
Luuk. 19:10
Toivo
Jer. 29:11
Room. 8:24-25
Room. 15:13
Hepr. 6:19
Rakkaus
Joh. 15:13
1. Kor. 13:1-7,13
1. Joh. 4:7-16
Riita
1. Moos. 45:24
Sananl. 20:3
Ef. 4:26
Jumalan kutsu
Jes. 43:1
Mar. 1:15
Matt. 22:14
Omatunto
1. Sam. 24:6
1. Kor. 10:25
1. Joh. 3:18-19
Kristittynä eläminen
Luuk. 10:27
Room. 12:12-15
Fil. 2:3-4
Kuolema
Ps. 31:6
Jes. 25:8
Room. 8:38-39
Anteeksiantaminen
Ps. 86:5
Ps. 103:8
Matt. 6:14-15
Matt.18:21-22, 23-35
Rauha
Matt. 5:9
Joh. 14:27
Joh. 16:33
Room. 14:19
Murhe
Ps. 126:5-6
Matt. 5:4
1. Piet. 5:7
Synti
Ps. 130:3-4
Jes. 43:25
Mark. 2:5
Room. 6:23
Nöyryys
Sananl. 3:34
Matt. 11:29
1. Piet. 5:5
Kiitos
Ps. 145:1-3
Luuk. 1:46-56
1. Tess. 5:18
Kärsimys
Ps. 34:19
1. Kor. 12:26
Hepr. 2:18
Rukous
Jes. 65:24
Room. 12:12
Ef. 6:18
Kol. 4:2
35
MESSU
Messu on jumalanpalvelus, jossa on ehtoollinen. Messu on Kristuksen
ylösnousemuksen juhla! Siinä Jumala palvelee meitä ja me palvelemme
toisiamme. Messussa seurakunta, eli Jumalan lapset, kokoontuu yhdessä rukoilemaan ja ylistämään Jumalaa, joka itse on läsnä.
I - JOHDANTO
Johdannossa tervehditään toisia, pohjustetaan päivän teemaa
ja valmistaudutaan kohtaamaan Jumalaa tunnustamalla synnit
Hänelle, jotta Hänen eteensä voi tulla puhtain sydämin.
II - SANA
Sana-osiossa kuullaan Raamatunlukua, eli Jumalan Sanaa.
Saarna pohtii tekstejä ja päivän teemaa syvemmin. Esirukouksessa tuomme lähimmäisemme Jumalan eteen.
III - EHTOOLLINEN
Ehtoollinen on saarnan ohella messun huippukohta. Siinä Jeesus
on itse läsnä kaikkien messuun osaa ottavien kanssa. Ehtoollisessa yhteys Jumalaan ja Jeesuksen ristintyöhön syvenee.
IV - PÄÄTÖS
Päätöksessä ylistetään Jumalaa hänen suuruudestaan ja siitä,
että Hän itse on palvellut meitä messussa. Herran siunaus ja
lähettäminen kantaa meitä messusta eteenpäin.
MIKÄ ON SINUN PARAS MESSUKOKEMUKSESI?
MIKSI?
36
Apt. 2:42
LEIRIJUMIS
Rippikoulun päiväohjelmaan saattavat kuulua jumikset eli jumalanpalvelukset. Monilla ripareilla ryhmät vastaavat pitkälti näiden lyhyiden
jumalanpalvelusten toimittamisesta. Mahdollisia vastuutehtäviä ovat:
JUMISTILAN JÄRJESTELYT
LAULUT
Tilan siivous ja järjestely
Alkulaulu: iloinen, saapuminen
Alttarin rakentaminen,
kynttilät, kukat, Raamattu,
tekstiilit
Kiitoslaulu: kolmiyhteinen
Jumala, kiitos
Laulujen numerot seinälle
Loppulaulu: kiitos, lähteminen
Laulukirjat ja monisteet
jaettuna
Saarnalaulu: liittyen teemaan
Muuta järjestelyä
Synnintunnustuksen tai esirukouksen yhteydessä voidaan
myös laulaa
SYNNINTUNNUSTUS
SAARNA
Jotain yleistä ihmisen pahuudesta.
Tehdään päivän evankeliumitekstin pohjalta
Jotain omakohtaista, johon
kaikki voivat mielessään liittyä
Voi olla keskustelu, pantomiimi,
kuvitettu kertomus, tarina,
puhe, draama jne.
TEKSTINLUKU
1-3 tekstiä + psalmi
Tekstien lukeminen riittävän
selkeästi ja kuuluvasti. Harjoittele etukäteen!
ESIRUKOUS
Henkilökohtaiset asiat
Yhteiset asiat lähellä
Koko maailmaa koskeva vastuumme esim. kriisit, luonto,
köyhyys, sodat…
Ajankohtaiset asiat
37
EHTOOLLINEN
Yhteiset ateriat ovat oleellinen osa evankeliumeissa kuvattua elämää.
Jeesuksen ensimmäisten oppilaiden tavoin mekin saamme
kokea ehtoollispöydässä yhteyttä ja anteeksiantoa.
Ehtoollisessa Jumala todella tulee meidän luoksemme,
meihin. Luterilaisen käsityksen mukaan ehtoollisen leipä
ja viini eivät ole vain merkkejä Jeesuksesta, vaan salatulla
tavalla ne ovat Hänen ruumiinsa ja verensä:
”Herramme Jeesuksen Kristuksen
ruumis sinun puolestasi annettu.”
”Herramme Jeesuksen Kristuksen
veri, sinun puolestasi vuodatettu.”
Ehtoollinen on kirkkomme toinen sakramentti. Se on lahja
jolla Jumala vahvistaa meidän uskoamme.
Se on yhteyden, kiitoksen ja anteeksiannon ateria.
Ehtoollispöytään sopii tulla jokaisen joka tuntee tarvitsevansa Jumalan rakkautta. Muuta pääsyvaatimusta ei ole.
Myös lapset saavat tulla ehtoolliselle vanhempiensa tai
kummiensa seurassa.
38
AIDO
TAIDOT
39
JOHTAJUUS
Isonen on johtaja. Hän ei toki vastaa leirin kokonaisuudesta, eikä
hänellä ole valtaa päättää kaikesta leiriä koskevasta. Mutta hänellä
on jonkin verran valtaa, jota on syytä käyttää harkitusti ja hyvin. Vallankäyttö ei ole väärin silloin, kun se on palvelevaa ja pohjautuu yhteisesti sovittuihin periaatteisiin.
JOHTAJA TEKEE
Perinteisesti johtajuus nähdään
oheisen pyramidin tavoin siten,
että huipulla on johtaja, joka
käskyttää allaan olevia alaisia.
RYHMÄ VASTAANOTTAA
RYHMÄ TEKEE
Palveleva johtajuus, jota isonenkin edustaa, on päinvastaista.
Johtajan tehtävänä on tukea
johtamiansa ihmisiä ja mahdollistaa ryhmän tavoitteeseen
pääsy.
JOHTAJA TUKEE
Tärkeintä, mitä johtajuudesta voidaan sanoa, on asenne. Johtaja ei
keskity nostamaan itseään korkealle, vaan osoittaa kunnian aina tekijöille ja Kristukselle - pyrkii nostamaan muita ylös! Johtaja keskittyy
ihmisten vahvuuksiin, ei heikkouksiin.
Jeesus oli itse elävä esimerkki palvelevasta johtajuudesta. Sen takia
kirkossa johtaja samaistetaan perinteisesti paimeneen, joka ohjaa
(johtaa) ja suojelee (palvelee) laumaansa.
Joka teidän joukossanne on suurin, se olkoon kuin nuorin, ja joka on
johtaja, olkoon kuin palvelija. (Luuk. 22:26)
40
RYHMÄNOHJAUS
Ryhmään kuuluminen on tärkeää. Koko ripariporukka on yksi iso ryhmä, jonka pitäisi oppia tulemaan toimeen yhdessä. Isonen ohjaa myös
pienempiä, n. 4-6 hengen ryhmiä, joissa on enemmän vuorovaikutusta.
Sitä kautta riparille syntyy me-henki!
Isonen on ryhmänohjaaja. Ryhmänohjaus ei ole rakettitiedettä, vaan on
tiettyjä asioita, joilla sen saa toimimaan hyvin. Noudata näitä asioita,
niin olet paljon paremmalla pohjalla ryhmäsi kanssa!
AUKTORITEETTI
Auktoriteetti on sinulle tärkeää, jotta ryhmäläiset tottelevat sinua.
Yksi tärkeä auktoriteetin pohja on etäisyyden säätely. Älä ole liian
läheinen kaveri pikkusten kanssa. Jos annat pikkusten hyppiä nenillesi, he myös tekevät niin. Älä kuitenkaan hautaudu huoneeseesi ja pidä
liikaa välimatkaa.
Toinen on suunnitelmallisuus ja selkeys. Älä härvää ja sekoile, vaan
tiedä mitä olet tekemässä. Opettele pikkusten nimet heti!
Oikea auktoriteetti ei rakennu pelosta, vaan siitä, että johtajaan luotetaan. Ole kiinnostunut ryhmäläisistäsi, ole reilu, tasapuolinen ja
innostava!
TAVOITE
Ryhmä ei ole tyhjän takia koolla, vaan sillä on aina jokin tavoite. Sen
takia on tärkeää, että sinullekin on selvää, miksi ryhmäsi on koolla
ja mihin sillä pyritään. Jos et tiedä tavoitettasi, et ole menossa minnekään!
RYHMÄLÄISET
Ryhmäläisiä voi olla moneen lähtöön. He tulevat kovin erilaisista
elämäntilanteista ja heitä on monenlaisia persoonallisuuksia. On
tärkeää, että huomioit tämän. Seuraavalla sivulla näet erilaisia ryhmärooleja, joita ryhmäläiset saattavat ottaa. Mieti etukäteen, miten
saat heidät kaikki toimimaan ryhmän tavoitteen mukaisesti!
41
RYHMÄROOLIT
RYHMÄROOLIT
Ryhmän jäsenet saattavat ottaa monenlaisia rooleja. Joku on hiljainen
seurailija, toinen pelle, kolmas tiukasti asiassa pysyvä, neljäs vastaanväittäjä, viides häirikkö, kuudes innostuja jne.
Miten kohtaat kutakin? Miten saat heidät toimimaan ryhmän tavoitteen mukaisesti?
Mark. 2:1-12
ISOSEN RYHMÄROOLIT
Myös isonen ryhmänohjaajana saa ja ottaa erilaisia rooleja, jotka
pyrkivät siihen, että jokin tietty tilanne tai porukka toimii parhaiten:
Aloitteentekijä Tarttuu vaikeaankin aiheeseen, motivoi ja avaa
keskustelun kertomalla jonkin oman kokemuksen
tai kysymyksen.
rohkaisija Kannustaa ryhmää, kun se alkaa lannistua. Älä
suostu tekemään hommia ryhmän puolesta, vaan
innosta jatkamaan!
sovittelija Auttaa niitä, jotka eivät tule toimeen keskenään.
Riidat voivat repiä mutta ratkaistuna ne kiinteyttävät ryhmää. Ihmistuntemusta tarvitaan.
tarkkailija Tekee havaintoja siitä, mistä hiljaisuus / levottomuus / kireys ryhmässä johtuu. Mieti ovatko
kaikki ryhmäläiset löytäneet oman paikkansa.
42
kuuntelija Huomaa, kun jollain on tarve purkaa huoliaan,
olivat ne kotiasioita, sydänsuruja tai uskonkysymyksiä. Ole luottamuksen arvoinen! Vaikeissa
asioissa ohjaa eteenpäin.
TOIMIVA RYHMÄ
TOIMIVAN RYHMÄN TUNTOMERKKEJÄ
Reilu ilmapiiri
Yhteinen päämäärä johon pyritään
Erilaisuutta siedetään
Jokaista kuunnellaan
Hommat hoidetaan loppuun (jopa ilman isosta)
Keskustelua käydään kaikkien välillä
JOTTA RYHMÄ TOIMISI
1
Selvitä itsellesi jo isospalaverissa, mihin annetulla
tehtävällä pyritään. Kysele ja valmistele!
2
Ole ajoissa paikalla vastaanottamassa muita ja
tarvittavat tavarat mukana.
3 Rauhoita kokoontumispaikka (sulje ovi, kännykät ja
muut häiriötekijät pois).
4
Järjestä kaikille istumapaikat samalle tasolle ja
riittävän lähelle toisiaan (katsekontakti).
5
6
Pidä kiinni sovitusta aikataulusta.
7
Anna keskustelussa kaikille tilaa painostamatta
ketään puhumaan, kuitenkin asiassa pysyen.
8
9
Huolehdi ilmapiiristä JA asioiden käsittelystä.
Aloita ja ohjaa työskentely, mutta älä anna valmiita
vastauksia. Lähde yhteiseen prosessiin.
Tutustu omaan ryhmääsi myös vapaa-ajalla
(huomaa erityisesti hiljaiset ja häiriköt). Tehkää
silloin jotain kivaa yhdessä: sketsi iltaohjelmaan,
ryhmän motto, oma laulu, pelatkaa jotain lautapeliä kimpassa jne.
43
RYHMÄDYNAMIIKKA
ALOITTELEVA TAI HUONOSTI TOIMIVA RYHMÄ
Ryhmässä kaikki kommunikaatio tapahtuu ryhmän vetäjän ja ryhmän
välillä. Ryhmäläiset eivät ota toistensa puheisiin kantaa, jos puhuvat.
Usein ryhmä lähtee tästä liikenteeseen. Kun ryhmän turvallisuus kasvaa, tästä voidaan edetä. Vetäjän kannattaa myös rohkaista ryhmän
jäsenten välistä kommunikointia.
HYVÄ RYHMÄKOMMUNIKAATIO
Tähän on hyvä tähdätä - ryhmäläiset juttelevat keskenään asiasta, ottavat kantaa toistensa sanomisiin ja toimivat kokonaisuutena. Johda
silti edelleen keskustelua siten, että se pysyy asiassa!
44
RYHMÄN KEHITYS
Ryhmä elää ja kehittyy. Ei siis kannata odottaa että se on välittömästi
aivan liekeissä. Seuraavassa ryhmän kehityksen vaiheet:
1. Muodostusvaihe - Muotoutuminen
Ryhmäläiset tulevat ryhmään ennakkokäsityksineen. Aiemmat kokemukset ja odotukset muokkaavat heidän suhtautumistaan. Ryhmään
osallistuva pohtii, haluanko liittyä ja saanko liittyä tähän ryhmään.
Ryhmäläiset jännittävät toisiaan ja pohtivat omaa asemaansa ryhmässä. He eivät ole vielä kovin puheliaita ja heillä on tarve tulla hyväksytyksi oman ryhmänsä jäsenenä. Ryhmä on vielä ohjaajakeskeinen.
2. kuohuntavaihe - rakentuminen
Ryhmäläisten vuorovaikutus lisääntyy. Yksilöt haluavat erottua ryhmässä. Ryhmästä etsitään ihmisiä, jotka ovat jossakin asiassa samankaltaisia. Saattaa syntyä konflikteja ja pettymystä. Tässä vaiheessa ryhmää ja sen ohjaajaa testataan.
3. yhdenmukaisuusvaihe - normitus
Kilpailu ja epäluottamus alkavat vähentyä. Jäsenet alkavat hyväksyä
toistensa roolit ja yhteenkuuluvuuden tunne lisääntyy. Pelisäännöt selkiytyvät, mutta sisäisiä ristiriitoja vältellään. Yhdessä oleminen ryhmän
ulkopuolella lisääntyy mahdollisuuksien mukaan, ilmapiiri vapautuu ja
osallistuminen on luovempaa. Ryhmä saattaa olla sisäänpäinkääntyvä.
4. hyvin toimiva ryhmä
Ryhmä toimii kokonaisuutena. Kaikkien voimavaroja ja työpanosta
hyödynnetään tehokkaasti. Ryhmä kykenee ratkaisemaan mahdolliset
ristiriitatilanteet. Ryhmäläisillä on monenlaisia suhteita keskenään.
Joukko on kiinteä, aktiivinen, itsenäisesti toimiva ja kaikki kantavat
vastuuta. Kaikilla on turvallinen tunne ja erimielisyyksiä sallitaan.
5. lopetusvaihe - hajoaminen
Ryhmä lopettaa toimintansa kun se on saavuttanut tavoitteensa. Porukalla saattaa olla haikeutta tai helpotusta ryhmän lopettamisesta. Voi
olla, että ryhmästä ei haluta luopua. Toisaalta jäsenet saattavat myös
vähätellä ryhmän merkitystä ja ryhmän toimintaa voidaan kritisoida.
45
OHJAUSPROSESSI
Ryhmän ohjaaminen on prosessi, jota seuraamalla saat parhaat mahdollisuudet onnistua tehtävässä. Kannattaa siksi painaa se mieleen,
vaikka siinä onkin useampi vaihe.
Jumalalta viisautta ja ymmärrystä
RUKOILE Pyydä
tilanteeseen.
ryhmän tavoite / tavoitteet on? Mihin
TIEDOSTA Mikä
sillä pyritään? Ensisijaiset ja toissijaiset
tavoitteet?
ryhmässä on? Mitkä ulkoiset puitteet
HAVAINNOI Ketä
vaikuttavat ryhmään? Mitkä haasteet ja
mitkä mahdollisuudet vaikuttavat tavoitteen saavuttamiseen?
saat ryhmän tavoitteeseensa huomiSUUNNITTELE Miten
oiden havainnoinnin tulokset? Miten saat
kaikki mukaan?
suunnittelun mukaan. Pidä kuitenkin
TOTEUTA Toimi
joustovaraa, jos suunnitelmaa pitää lennosta muuttaa.
toimi, mikä ei? Ennen kaikkea miksi
ARVIOI Mikä
ei, ja miten sen voi korjata?
Monet ryhmäongelmat nousevat siitä, että suurin osa näistä vaiheista
ohitetaan ja rynnitään vaan toteuttamaan, eikä jälkikäteen arvioida
yksityiskohtaisesti miten homma toimi. Et voi saada tuotettakaan
kaupasta, ellei logistiikkaprosessi ole sitä sinne ensin kärrännyt. Toteuttaminen on ryhmän ohjaamisessa vain yksi osio!
46
KESKUSTELUAPUJA
Aina keskustelu ei suju ryhmässä hyvin. Asiaan voi olla useampia syitä,
joista useimmat liittyvät joko siihen, että ryhmässä ei ole turvallinen
ilmapiiri tai siihen, että ryhmäläiset (mukaanlukien ohjaaja) eivät koe
käsiteltäviä aiheita itselleen tärkeiksi tai he eivät ymmärrä niitä.
TURVALLISUUS
On tärkeää, että ryhmässä on turvallinen ilmapiiri jakaa asioita. Tee
siis kaikkesi, jotta ryhmäläiset kokisivat niin. Jos he kokevat sinut
liian pelottavaksi tai hölösuuksi, he eivät avaudu sinulle. Ryhmiä ryhmäytetään rippikoulussa juuri siksi, että ryhmän turvallisuuden tunne
lisääntyisi. Seuraavilla seikoilla voit lisätä turvallisuudentunnetta:
Kerro, ettei tyhmiä mielipiteitä olekaan
Kerro omista kokemuksista, mutta suojaa itseäsi
Pidä häiriköt kurissa / anna heille kiinnostavaa tekemistä
Kerro, että olet ryhmää varten ja auta
Rukoile ryhmäläistesi puolesta ja kerro se heille
Juttele ryhmäsi jäsenille myös yksityisesti
Tuo haastavat ryhmäongelmat vetotiimin käsittelyyn
Laita itsesi likoon, niin muutkin laittavat
TÄKYJÄ KESKUSTELUUN
Seuraavilla jutuilla saat keskustelua kulkemaan paremmin, jos on ihan
hiljaista:
Kysy tietyltä henkilöltä hänen mielipidettään.
Käy kierros läpi niin, että jokainen vastaa kysymykseen.
Provosoi ja tee väitteitä, katso kuinka he vastaavat.
Kysy miksi-kysymyksiä: miksi joku ajattelee niinkuin ajattelee?
Kysy mitä toinen ryhmäläinen on toisen ajatuksesta.
Kysy mitä jokin asia tarkoittaisi ryhmäläisille tutussa
ympäristössä, vaikka koulussa.
Älä kysy kysymyksiä, joihin on päivänselvä vastaus, ellei se ole
pohjustusta seuraavalle kysymykselle.
47
RYHMÄYTYS
Riparin aluksi ryhmät yleensä ryhmäytetään. Sillä pyritään siihen, että
ryhmiin tulee hyvä ja turvallinen me-henki, jolla on yhteiset normit,
johon kaikki kokevat kuuluvansa ja jossa kaikki kokevat tulevansa
hyväksytyksi.
PIENEMPIÄ RYHMÄYTYSHARJOITUKSIA
Jokainen heittää noppaa. Hänen tulee kertoa itsestään niin monta
asiaa kuin nopan silmäluku osoittaa.
Jokainen kertoo, mikä eläin olisi, jos pitäisi valita jokin. Miksi?
Jokainen kertoo oikealla puolellaan istuvasta jonkin positiivisen asian.
Taitelkaa paperista ryhmällenne merkki siten, että jokainen ryhmäläinen tekee 2 tai 3 taitosta. (Riippuu ryhmäläisten määrästä)
Jokainen tekee vieressä istuvalle pienen ryhmälogon. Kaikkien logojen
pitää olla samanlaisia.
Jokainen kertoo jonkin odotuksen, mikä hänellä on ryhmää tai riparia
kohtaan.
Kehittäkää ryhmällenne nimi ja oma kannustushuuto.
48
!
KIUSAAMINEN
Kiusaamisella tarkoitetaan, että nuori joutuu toistuvasti saman tai
muiden nuorten kiusaamisen kohteeksi. Kiusaajia voi olla yksi tai
useampia. Kiusaaminen voi olla esimerkiksi tönimistä, lyömistä, haukkumista ja pilkkaamista, yksin jättämistä, ilkeitä puheita takanapäin.
Kiusaamisesta ei ole kysymys silloin, kun kaksi tasaväkistä nuorta riitelee tai tappelee keskenään. Kiusaamista eivät myöskään ole satunnaiset, milloin keneenkin kohdistuvat hyökkäykset. Kiusaamista on se,
että yhdelle ja samalle nuorelle aiheutetaan toistuvasti pahaa mieltä. (Christina Salmivalli)
Rippikoulussa kiusaamista ei hyväksytä lainkaan. Se on väärin ja sotii
turvallista ja hyvää ryhmähenkeä vastaan.
Isonen on erittäin tärkeässä asemassa siinä, että hän huomaa ja puuttuu heti kiusaamiseen. Jos havaitset kiusaamista, puutu siihen heti,
kirjoita itsellesi muistiin tarkasti, mitä tapahtui ja keskustele ohjaajien
kanssa asiasta.
Kiusaamista ei tee vain yksi henkilö, vaan se on ryhmäilmiö. Tunnista
siis seuraavat kiusaamistilanteen toimijat:
KIUSAAJAT
Kiusanteon tekijä - Aloittaa kiusaamisen ja yllyttää muitakin mukaan.
Kiusaajan apuri - Kiusaajan seuraaja ja avustaja. Ei aloita kiusaamista.
Kiusaajan kannustaja - Tulee paikalle katsomaan ja naureskelemaan.
Sivusta seuraaja - Ei puutu, ei ole huomaavinaan.
TILANTEEN MUUT HENKILÖT
Kiusattu/uhri - toistuvan ahdistelun ja kiusaamisen kohteeksi joutuva.
Puolustaja - Asettuu kiusatun puolelle. yrittää saada toiset lopettamaan kiusaamisen tai tukee muulla tavoin kiusattua.
Matt. 25:4
PIDÄ TUNTOSARVET HERKKINÄ!
49
ILTAOHJELMA
1
2
3
Suunnittelu aloitetaan ajoissa! Kaikkien isosten täytyy olla
mukana ja jokaisen mielipidettä tulee kuunnella!
4
Tavoite: Rippikoulukohtaiset tavoitteet voivat vaihdella,
mutta yhteisiä tavoitteita ovat yhteishengen parantaminen
yhdessä tekemisen kautta sekä luovuuteen ja rohkeuteen
kannustaminen.
5
6
7
8
50
9
Monipuolisuus: leikkejä, lauluja, sketsejä/näytelmiä jne. Ei
liian paljon samanlaista ainesta yhdessä illassa.
Turvallisuus: Ota huomioon rippikoulun ”henki”. Muista, että
kaikilla tulee olla hyvä mieli iltaohjelman jälkeen. Varmista,
että ohjelma on turvallinen ja kukaan ei loukkaannu. Ei
nolausta!
Leiripäivän teema: Useilla leireillä jokaisella päivällä on oma
teema. Se vaikuttaa koko päivän ohjelmaan, myös iltaohjelmaan. Päivä on kokonaisuus, iltaohjelman idea ei ole pelkkä
hauskanpito, jotain voi oppiakin!
Luovuus. Mielikuvitus. Positiivinen ja avoin asenne. Innostuneisuus. Aktiivinen vastuun kantaminen. Kunnianhimo:
uusiakin sketsejä kannattaa luoda eikä vain esittää vanhoja
tuttuja.
Ohjaajat: Käy ohjaajien kanssa keskustelua suunnitelmasta.
Heillä on vastuu rippikoulusta ja siksi heillä on oikeus vaikuttaa illan ohjelmaan. Joskus he joutuvat käyttämään vetooikeuttaan joihinkin ohjelmanumeroihin. Yleensä se johtuu
turvallisuudesta tai reilusta pelistä.
Käytännön jutut: Yksi isosista on vastuussa iltaohjelmasta
(=juontaja). Mieti ohjelman osien ja kokonaisuuden kesto
ja mikä tavoite ohjelmalla on. Valmistelut ja harjoittelu on
tehtävä ajoissa. Iltaohjelman jälkeen tavarat palautetaan
paikoilleen!
Palaute: Iltaohjelman suunnittelijoilla ja toteuttajilla on
oikeus saada palautetta ohjaajilta ja toisilta isosilta.
Joh. 21:1-14
ERILAISIA ILTAOHJELMIA
Tutustumisillat
Hiljaisuuden ja kuuntelemisen opettelun illat
Sadun ja fantasian maailma (näytelmät, mielikuvitusleikit, roolipelit)
Luovan toiminnan illat (askartelut, musiikkijutut, laululeikit, rastiradat jne)
Seurat (Isosten puheenvuorot, ryhmien tuotokset, virsilaulua jne)
Iltanuotiot
Juhlat
Kykyjen ilta
Teemaillat
Kysymys-vastaus -illat
KAIKEN TARKOITUS ON
HYVÄN YHTEISEN LEIRIMIELEN
JA RYHMÄHENGEN SAAVUTTAMINEN !
MUISTA!
Turvallisuus! Ei loukkaantumisriskiä, ei fyysistä eikä psyykkistä!
Ei vahingoniloon tai kiusaamiseen perustuvaa ohjelmaa.
(esim. kastelu, tuhriminen)
Ei ketään väkisin vapaaehtoiseksi.
Tarkasti harkiten kosketukseen perustuvia leikkejä.
51
LEIKIT RIPARILLA
Leikit eivät tarkoita vain iltaohjelmia eikä iltaohjelmat vain leikkejä!
HYVÄ LEIKKI
LEIKIN OHJAAMINEN
Virkistää
Sinä johdat leikin, ei kukaan muu
Vähentää ujoutta
Tunnet leikin hyvin
Rentouttaa
Selitä tarkasti, vaikka tuntuisi että
kaikki osaisivatkin leikin
Poistaa aggressiivisuutta
hyväksyttävällä tavalla
Innostu itse!
Opettaa toimimaan yhdessä
Valvo leikkiä, että kaikki menee
ohjeittesi mukaan
Auttaa lähestymään
Ole oikeudenmukainen ja johdonmukainen
Tutustuttaa toisiin
Lopeta leikki kun on vielä hauskaa tai
muut haluavat lopettaa, huomioi leikin
kaari
Jos ryhmä on hankala pyri saamaan
innokkaita mukaan
SUUNNITTELE TARKOIN JA
HARJOITTELE LEIKIN VETÄMISTÄ!
LEIKIN KAARI
Leikin kaari kuvaa innostuksen
ja hauskuuden tasoa. Kohdassa
A leikki alkaa ja hauskuus lähtee
nousuun. Se nousee aina kohtaan
B asti, jolloin leikki saavuttaa
huippunsa. Tätä kohtaa seuraa
pian hyvin jyrkkä lasku - leikin vitsi
vanheneen nopeasti.
LOPETA LEIKKI KOHDASSA B!
52
B
A
NÄYTELMÄT
Rippikoulun aikana vastaan saattaa tulla myös näytteleminen. Iltaohjelmissa näytellään sketsejä, raamatunkohdista saatetaan tehdä
näytelmiä ja joillain rasteilla saatat päätyä näyttelemään jotain
hahmoa.
SKETSIT
Mieti etukäteen esittämääsi hahmoa - mikä siitä tekee hauskan?
Mikä on sketsin varsinainen vitsi? Muista painottaa sitä kohtaa!
Harjoittele sketsi huolellisesti läpi etukäteen. Monissa sketseissä on
tärkeää, että vuorosanat ovat juuri eikä melkein oikein, tai vitsi ei naurata.
Pistä itsesi likoon, näyttele tarvittaessa överisti!
Se, että sinulla on hauskaa muiden sketsin esittäjien kanssa, ei tee
vielä sketsistä hauskaa. Mieti vitsiä kuulijan näkökulmasta!
Suurimmassa osassa sketseistä on jokin alustus, jossa
katsoja hämmennetään tai viedään väärille urille, sekä
käänne, jossa alustus tuleekin näyttäytymään uudessa
valossa. Näyttele alustus hyvin ja siten, että vitsin
käänne ei ole nähtävissä etukäteen!
NÄYTELMÄT
Mieti etukäteen, mikä on esittämäsi
näytelmän tarkoitus ja mikä hahmosi
tarkoitus. Mihin hahmosi pyrkii?
Mieti miten esityksesi katsojan pitäisi
reagoida esitykseesi?
Mieti mitä näyttelemäsi hahmo ajattelisi ja miten hän toimisi. Pyri
pääsemään hahmoosi “sisälle”.
Jos hahmosi ei ole tarkoitus olla hauska karikatyyri, älä näyttele yli. Se
vie huomion näytelmän kannalta vääriin asioihin.
53
LEIKKEJÄ
TUTUSTUMISLEIKKEJÄ
OMA NIMI +
Jokainen sanoo vuorollaan oman nimensä ja jonkun asian, josta pitää. Asian tulee alkaa samalla kirjaimella kuin etunimen. Vaihtoehtoja: jokainen keksii itselleen adjektiivi-lempinimen tai yhden julkisuuden
henkilön, jolla on sama etunimi kuin itsellä. Vaikeusastetta voidaan lisätä siten, että sanotaan myös edellisten nimet lisineen tai esim. viisi edellistä.
WC-PAPERIRULLA
Vetäjä kertoo, että leirikeskuksesta (tai missä sitten ollaankin) on päässyt wc-paperi loppumaan, vain yksi
rulla on jäljellä. Hän pyytää jokaista ottamaan rullasta niin paljon paperia kuin tämä luulee tarvitsevansa
illan ja aamun aikana, kunnes huomenna tulee lisää paperia. Kun rulla on kiertänyt kaikilla, jokainen
joutuu kertomaan itsestään niin monta asiaa kuin on ottanut wc-paperiarkkeja.
MILLAINEN SINÄ OLET?
Valitaan joku seuraavista kysymyksistä, johon kukin leikkijä vuorollaan vastaa:
“Jos kenkäsi juttelisivat sinusta, mitä ne kertoisivat?”
“Jos lemmikkieläimesi (oikea tai kuviteltu) kertoisi sinusta, mitä se kertoisi?”
“Mikä eläin haluaisit olla. Miksi?”, “Mikä soitin haluaisit olla. Miksi?”,
“Mikä on mielestäsi kaunein asia maailmassa. Miksi?” tms.
NIMIBINGO
Vetäjällä on lista osallistujien nimistä. Jokaiselle jaetaan paperinpala, jossa on 4x4 (eli 16) ruutua. Annetaan aikaa muutama minuutti kerätä taulukon ruudut täyteen nimiä – samaa nimeä ei saa tietenkään
kirjoittaa kuin kerran. Kun ruudukot on täytetty, kaikki menevät paikoilleen. Vetäjä alkaa lukea listasta
nimiä sattumanvaraisessa järjestyksessä. Osallistujat rastivat ruudukostaan nimiä aina kun tulee osuma.
Kun ruudukossa on neljä nimeä peräkkäin (= suora), pitää huutaa ”Bingo!”. Ensimmäisenä ehtinyt voittaa.
AIKA- TAI AAKKOSJÄRJESTYS
Leikin ideana on paitsi tutustua toisiin, niin myös sekoittaa istumajärjestystä.
Alussa istutaan tuoleilla, jotka ovat hevosenkenkämuodossa, ja sanotaan, että toisessa päässä tuoleja
on tammikuu ja toisessa joulukuu. Edelleen sanotaan tavoitteen olevan se, että istutaan syntymäajan
mukaan aikajärjestyksessä. Omaa paikkaa lähdetään etsimään siten, että kätellään vieressä olevaa,
sanotaan nimi ja sitten syntymäaika. Jos on tarvetta, vaihdetaan paikkaa tai sitten kätellään toista
vierustoveria. Jos leikkijät eivät tunne toisiaan, leikkiä voidaan leikkiä vain esim. etunimillä tavoitteena
aakkosjärjestys.
HEDELMÄKAVERIT
Jokainen leikkijä saa ottaa isosta hatusta yhden paperin palasen, jossa lukee jokin hedelmä. Omaa lappua
ei saa näyttää muille. Kun jokainen on saanut yhden lapun itselleen on heidän tehtävänään löytää muut
samanlaiset hedelmät ja muodostaa oma ryhmänsä (ryhmässä max 4 hlö). Kun kaikki ovat löytäneet
omat ”hedelmäkaverinsa” antaa leikinvetäjä neljä kysymystä, joihin jokainen ryhmän jäsen vastaa omalle
ryhmälleen. Vain samanlaiset hedelmät voivat keskustella keskenään.Kysymykset voivat olla esim: Mitä
aiot tehdä tulevana kesänä/ mitä teit viime kesänä?Minne haluaisit matkustaa?Mitä tekisit, jos nyt saisit
50e?Mitä extremeä haluaisit tehdä (laskuvarjohyppy, benji-hyppy yms.)?
3 KÄTTÄ, 5 JALKAA…
Leikkijät kuljeskelevat leikkialueella. Leikin johtaja huutaa esim. “kolme kättä”, jolloin leikkijöiden täytyy
muodostaa ryhmiä, niin että kolme kättä on yhdessä. Käskyt voivat olla mitä mielenkiintoisimpia...
TUTUSTUMISPELI
Pelaajille (max. 6 henk.) jaetaan kuusi korttia, joihin kukin kirjoittaa tietoja itsestään: 1. etunimi, 2. sukunimi, 3. lempieläin, 4. rakkain harrastus, 5. paras kaveri. Jokainen esittelee korttinsa toisille. Sitten kortit
laitetaan pöydälle alassuin muistipelin tapaan. Mikäli kaksi samalla kertaa nostettua korttia kuuluvat
samalle henkilölle, nostaja saa pitää kortit. Voittaja on se, jolla on eniten kortteja pelin päätyttyä.
54
ZIPZAP
Ollaan piirissä ja keskellä on yksi leikkijöistä. Hän osoittaa jotakuta piirissä ja sanoo joko zip, zap tai
zipzap. Jos hän sanoo zip, niin osoitetun leikkijän tulee sanoa vasemmalla puolella olevan nimi ilman
vilkuilua. Jos keskellä oleva sanoo zap, toisen leikkijän tulee sanoa oikealla puolella olevan nimi. Jos sitä
ei muista tai muuten takeltelee, joutuu keskelle. Sanoilla zipzap kaikki vaihtavat paikka ja keskellä oleva
yrittää päästä istumaan.
LÄPSY
Kaikki istuvat piirissä. Yksi valitaan keskellä ”läppääjäksi”. Hänellä on rullalle kääritty sanomalehti
kädessään. Leikin vetäjä sanoo jonkun piirissä istuvan nimen. Läppääjä yrittää ehtiä läpsäistä sanomalehdellä tätä henkilöä ennen kuin hän on ehtinyt huutaa uuden nimen. Jos joku ei ehdi sanoa toisen ihmisen
nimeä ennen läppääjän osumaa, niin hänestä tulee läppääjä. Ei saa lyödä päähän. Huom! Leikkijöiden
täytyy jo osata nimiä.
LÄNNEN NOPEIN/ VILTTIVERHO
Osallistujat jaetaan kahteen ryhmään. Joukkueiden väliin asetetaan viltti/lakana verhoksi (tarvitaan kaksi
verhon pitäjää), joka estää toisen joukkueen näkemistä toiselle puolelle. Joukkueet valitsevat kumpikin
yhden henkilön, joka menee istumaan ihan kiinni verhoon. Kun verho pudotetaan, pitää edessä istuvan
mahdollisimman nopeasti sanoa vastapuolella istuvan nimi. Kumpi ensin ehtii ”voittaa” vastapuolella
istuneen omaan joukkueeseensa. Leikki jatkuu kunnes suurin osa osallistujista on toisella puolella. Huom!
Leikkijöiden täytyy jo osata nimiä.
KAIKKI MUKANA
IHMISSOLMU
Yksi leikkijöistä menee oven ulkopuolelle. Muut muodostavat piirin ja ottavat toisiaan käsistä kiinni.
Tarkoituksena on pujottautua tiukkaan solmuun ilman, että käsistä päästetään irti. Kun solmu on valmis,
kutsutaan oven ulkopuolella oleva sisään. Häntä antaa suullisia ohjeita, joiden avulla solmua selvitetään.
Tavoitteena on, että solmussa olleet palaavat ohjeiden avulla piiriksi käsiä irrottamatta.
KANIKANIKANI
Osallistujat seisovat piirissä. Vetäjä aloittaa kanina. Hän tekee sormillaan pupunkorvat päänsä päälle ja
hokee: ”kani-kani-kani-kani-kani..” Hänen oikealla puolella seisova tekee vasemmalla kädellään myös
kanin korvia ja vasemmalla puolella oleva oikealla kädellään. Oltuaan aikansa kanina, vetäjä ampuu
osoittamalla jotakuta ringissä seisovaa ja sanoo samalla tämän nimen. Tästä henkilöstä tulee uusi kani ja
hänen vierellään olevat tekevät korvia.
HEDELMÄSALAATTI
Kaikki istuvat piirissä tuoleilla. Vetäjä jakaa hedelmät (banaani, omena, appelsiini…) niin, että jokaisella
on joku hedelmä. Vetäjä huutaa jonkin edellä mainituista hedelmistä ja kaikki nämä hedelmät vaihtavat paikkaa keskenään. Vetäjä yrittää ehtiä jonkun paikalle istumaan. Se joka jää ilman tuolia huutaa
seuraavan hedelmän. Kun huudetaan ”Hedelmäsalaatti”, kaikki vaihtavat paikkaa. Viereiselle tuolille ei
saa istua.
Samasta leikistä on monia eri variaatioita. Esim. ”Pyykkikorissa” on tietenkin erilaisia vaatekappaleita,
”Työkalupakkiin” taas tulee rooleiksi vasara, ruuvimeisseli…jne. Mielikuvitusta saa käyttää! Yksi vaihtoehto on Hengen hedelmät Gal.5. Paikkoja voidaan vaihtaa myös niin, keskellä olija sanoo jonkin ominaisuuden jonka perusteella vaihdetaan paikkaa, esim. kaikki joilla on tummat sukat tai kaikki joilla on vaaleat
hiukset.
TYYNYFORMULA
Osallistujat seisovat piirissä. Porukka jaetaan kahtia niin, että joka toinen kuuluu toiseen joukkueeseen.
Rinkiin annetaan kaksi tyynyä, jotka kiertävät molemmat myötäpäivään. Lähtötilanteessa ne ovat piirin
vastakkaisilla puolilla. Kun vetäjä antaa merkin, ne alkavat kulkea piirissä, niin että jokainen ojentaa
tyynyn seuraavalle, joka kuuluu samaan joukkueeseen. Kun toinen saa toisen kiinni, joukkue saa pisteen/
voittaa.
55
LEIKKEJÄ
EVOLUUTIOLEIKKI
Evoluutioleikki sopii vaikka luomispäivän iltaohjelmaan ;). Leikki on ryhmäversio perinteisestä kivi-saksetpaperi -leikistä. Aluksi kaikki osallistujat ovat ameeboja (hokevat ”ameeba,ameeba” + käsillä uintiliikettä).
Ameebat lähtevät liikkeelle. Kohdattuaan toisen ameeban, he ottavat erän kivi-sakset-paperi –leikkiä.
Voittajasta tulee torakka (hokee ”tsirp, tsirp, tsirp” + tekee käsillään torakan tuntosarvia) ja häviäjä jää
ameebaksi. Torakan pitää löytää pelikaveriksi toinen samantasoinen eli torakka. Torakka-pelin voittajasta
tulee kani (hokee ”fläp, fläp, fläpi” + käsistä kaninkorvat) ja häviäjä putoaa takaisin edelliselle tasolle.
Kani etsii pelikumppaniksi toista kania. Kani-pelin voittajasta tulee gorilla (hokee ”Ugh,ugh” + takoo
nyrkeillä rintaa) ja häviäjä putoaa takaisin torakaksi. Gorillojen kohdatessa voittajasta tulee ihminen ja
silloin pääsee pois pelistä. Ameeba on kaikkein alhaisin olento, joten siitä alaspäin ei voi pudota, joten
ainoa keino päästä leikistä pois on päästä ihmiseksi tai odottaa kunnes leikki loppuu. Tärkeää on myös
painottaa, että kisailla voi ainoastaan samantasoisen kanssa.
KOLIKKOSÄHKÖTYS-VIESTI
Osanottajat jaetaan kahteen joukkueeseen. Joukkueet istuvat lattialle selät vastakkain, eli joukkueet
eivät näe toisiaan. Joukkueet tekevät sähkötysjonon eli ottavat vieruskavereitaan kädestä kiinni. Kun
kättä puristetaan, puristusta pitää jatkaa seuraavalle. Kummankin joukkueen toisessa päässä istuvat
kapteenit, joiden silmät ovat auki, muiden täytyy pitää silmiä kiinni. Leikinvetäjä heittää kapteenien luona
kolikkoa. Etukäteen on sovittu, lähteekö sähköttäminen kruunasta tai klaavasta. Pisteen saa se joukkue, jonka viimeinen jäsen läpsäisee ensimmäisenä maahan saatuaan kädenpuristuksen itselleen asti.
Väärästä läpäytyksestä saa miinuspisteen. Leikissä tarvitaan avustajia, jotka katsovat, että sähkötysjonot
toimivat oikein ja huijausta ei pääse tapahtumaan.
LIMA JA KEIJUT
Yksi leikkijöistä on lima, joka makaa lattialla. Muut ovat keijukaisia, jotka hypähtelevät keijumaisen
kevyesti lattialla edestakaisin. Lima yrittää koskettaa keijua, sillä liman kosketus muuttaa keijunkin
limaksi. Leikki loppuu, kun kaikki ovat limoja ja makaavat maassa.
KORTTIPAKKA
Osallistujat istuvat tuoleilla piirissä. Heidät jaetaan neljään osaan: ruutu, hertta, pata ja risti. Vetäjällä on
korttipakka. Hän nostaa pakasta sattumanvaraisesti kortteja. Jos hän esimerkiksi nostaa ruutu kuutosen,
niin kaikki ruudut siirtyvät kuusi tuolia oikealle istumaan, vaikka paikalla istuisikin jo joku. Tätä jatketaan
niin kauan, kunnes suurin osa on kerääntynyt isoiksi korttipakoiksi eli istuvat toistensa sylissä tai joku on
kiertänyt ringin ympäri.
BUSSIKUSKI
Leikinvetäjä on bussikuski. Jokaiselle jaetaan kaksi lappua, joissa on eri paikannimet. Lappuja ei saa näyttää muille. Bussikuski kävelee piirin keskellä (istutaan tuoleilla) ja huutaa bussipysäkkien nimiä. Aina kun
oma pysäkki sanotaan tulee leikkijän nopeasti pompata paikaltaan bussin kyytiin. Vierustoverit yrittävät
estää häntä pääsemästä bussin kyytiin koskettamalla tätä olkapäähän. Jos henkilö pääsee bussin kyytiin
hän kiertää rinkiä bussikuskin kanssa ollen ”bussin kyydissä”. Jos henkilö ei pääse bussin kyytiin jää hän
omalle paikalleen. Ensimmäisenä on Hämeenlinna-pysäkki. Vain muutamalla pelaajalla on Hämeenlinnan
lappu kädessään. Seuraavana on Lempäälä-pysäkki ja kuudella on tämä lappu. Seuraavana on Toijalapysäkki ja kuudella on tämä lappu. Lopuksi tulee Tampere-pysäkki ja kaikilla on se lappu!
KUKA MINÄ OLEN?
Jokaiselle laitetaan selkään maalarinteipin palanen, jossa lukee jonkun tutun julkisuuden henkilön nimi.
Jokainen yrittää saada selville oman julkisuuden henkilön kyselemällä toisilta kysymyksiä, johon voi saada
vain vastauksen kyllä tai ei.
AATAMI & EEVA
Pyydetään kaksi vapaaehtoista, tyttö ja poika. Pojalta sidotaan silmät (ja tytöltä jalat). Muut leikkijät muodostavat piirin, pitävät toisiaan käsistä kiinni ja ovat hiljaa. Aatami yrittää saada Eevaa kiinni ja huutelee
“Eeva” ja tämä vastailee Aatami ja yrittää samalla paeta.
56
SARJAKUVALEIKKI (vaikeahko)
Etukäteen on keksitty sarjakuvahahmojen nimiä niin monta kuin on osallistujia. Jokainen nimi on kirjoitettu erilliselle lapulle sekä muistutukseksi vielä listattu seinälle kaikkien nähtäville. Osallis-tujat jaetaan
kahteen joukkueeseen, joilla on näkyvä oman joukkueen tunnusmerkki (esim. liinalliset jaliinattomat).
Osallistujille jaetaan sarjakuvanimet lapulla, joita ei saa näyttää muille.
Kaikki istuvat esim. tyynyillä lattialla ringissä, paitsi neljä osallistujaa istuu tuolilla, jotka ovat ringissä kaikki vierekkäin. Yhden ihmisen vieressä on tyhjä paikka. Se, jonka oikealla puolella on tyhjä paikka, kutsuu
viereensä jonkun sarjakuvanimellä. Kutsuja ja kutsuttu vaihtavat lappuja keskenään, joten nimet vaihtuvat
kesken pelin. Se, jonka oikealle puolelle on jäänyt tyhjä paikka, kutsuu viereensä seuraavan, he vaihtavat
taas lappuja jne. Pelin tarkoituksena on saada taktikoimalla neljä oman joukkueen jäsentä istumaan
tuolipaikoille. Se joukkue voittaa, joka saa valloitettua kaikki neljä tuolia!
ELÄINPIIRI
Kaikki seisovat tiiviissä ringissä. Vetäjä seisoo piirin sisällä esitellen ensiksi kaikki eläimet, esineet tai
henkilöt. Vetäjä osoittaa jotakuta piirissä olijaa ja sanoo eläimen tai esineen ja osoitettu henkilö ja hänen
vierellään olevat tekevät ko. hahmon jäljempänä kerrottujen ohjeiden mukaisesti. (Huom! Kaikkia ei ole
tarkoitus muistaa, vaan vetäjä valitsee muutamia [4-5] eri esitettäviä asioita alla olevasta listasta). Jos
joku kolmesta henkilöstä ei osannut tehdä osuuttaan tai oli selvästi myöhässä, vetäjä siirtyy hänen paikalleen ja hän keskelle.
NORSU
Keskimmäinen on itse norsu. Hän tekee kärsän ottamalla vasemmalla kädellä kiinni nenästään ja pujottamalla oikean käden syntyneen silmukan läpi. Vierellä seisovat tekevät keskimmäiselle korvat laittamalla
kätensä hänen korvikseen.
GORILLA
Keskimmäinen on gorilla, joka takoo rintaansa ja karjuu ”UGH! UGH!”. Vierellä olijat raapivat päätään
apinamaisesti ja sanovat uh-hu-uh-hu.
LEHMÄ
Keskimmäinen laittaa kätensä ristiin ja pyöräyttää kätensä suoriksi niin, että peukalot osoittavat kohti
lattiaa. Peukalot ovat lehmän utareet, joita vieressä olijat lypsävät.
KISSA
Keskimmäinen on kissa, joka nukkuu ja nostaa kätensä käpäliksi leuan alle. Vierellä olijat tekevät sormillaan kissalle viikset.
KÄKIKELLO
Keskimmäinen esittää käkeä. Hän iskee silmiään, näyttää kieltään ja sanoo ”kukkuu” toistaen tämän
liikesarjan kolme kertaa. Vierellä olevat ovat kellon punnukset ja pyörivät ympäri.
NORPPA (tai VALAS)
Keskimmäinen laittaa kädet kiinni kylkiinsä ja ojentaa pään ylöspäin ja puhaltelee ilmaa huulet törröllään.
Vierellä seisovat tekevät norpalle evät.
POLIISIKOIRA
Keskimmäinen tekee käsistään aseen ja tähtää eteenpäin. Sivuilla olijat nostavat jalkaa, kuten koira pissii.
LEIVÄNPAAHDIN
Keskimmäinen on paahtoleipä, joka hyppii ylös alas sanoen samalla ”DING-DING”. Sivummaiset tekevät
käsillään paahtimen reunat.
HISSI
Keskimmäinen sanoo ”DING-DONG”, sivuilla olijat menevät kyykkyyn ja ylös.
SAUNA
Keskellä olija on kiuas, joka sihisee. Vierellä olijat vihtovat itseään.
57
LEIKKEJÄ
AKVAARIOKALAT
Jokaiselle osallistujalle jaetaan yksi lappu, missä on jonkin alla olevan kalan nimi. Ja siihen lisättynä tieto,
missä olosuhteissa kala viihtyy, mitkä kalat ovat sen vihollisia tai mitä kala syö ravinnokseen. Näiden
tietojen perusteella osallistujien on muodostettava neljän kalan akvaarioita, niin että millään kalalla ei ole
vaaraa tulla syödyksi tai joutua elämään vääränlaisissa elinolosuhteissa. Kun neljä ERILAISTA ja yhteensopivaa kalaa on muodostanut akvaarionsa, he istuvat lattialle. Jos muut eivät saa akvaarioitaan valmiiksi,
on heillä lupa käydä ehdottamassa muutoksia valmiille akvaarioille. Nopeudesta ei kilpailla, vaan ryhmän
on yritettävä toimia yhdessä kaikki huomioon ottaen. Kun on 24 leikkijää kaikista kaloista tehdään kaksi
lappua. Jos leikkijöitä 28 lisätään esim. Raitamanu, väyriäinen, urostetra ja naarastetra. Samaan tapaan
täytyy harkita lisättävien kalojen lajit 36 asti, jolloin voidaan tehdä kolme lappua kustakin.
Lappuihin kirjoitettavat kalat ja niiden ominaisuudet:
PROFILEE
Hermostuu Tetrasta
PUNAVAMUKKI
Syö Köllejä
RAITAMANU
Pelkää Profileetä
UROSTETRA
Ei elä ilman Naarastetraa
VÄYRIÄINEN
Viihtyy sameassa vedessä
NAARASTETRA
Raivostuu punaisesta
KÖLLI
RAIDALLINEN KURPPI
Ärtyy raitojen näkemisestä Tarvitsee kirkasta vettä
SININEN NOSTER
Syö Enskereitä
VIHREÄ NOSTER
Ei voi olla muiden nostereiden kanssa
PUNAINEN NOSTER
Ei viihdy alle + 20 ºC:ssa
vedessä
ENSKERI
Elää vain alle +20 ºC:ssa
vedessä
SUKLAANSYÖNTI
Tarvitaan suklaalevy, noppa, veitsi, haarukka sekä kasa vaatteita. (Esim. patakintaat, kumisaappaat, lippalakki…jne.) Osallistujat istuvat piirissä ja heittävät vuorollaan noppaa. Aina kun saa heitettyä nopalla
silmäluvun kuusi, voi mennä keskelle syömään suklaata – kunhan on ensin pukenut kaikki varusteet
päälleen… Suklaata täytyy syödä veitsellä ja haarukalla ja jos joku varuste tippuu päältä, se täytyy pukea
takaisin ennen kuin voi jatkaa. Syömistä saa jatkaa niin kauan kuin seuraava saa heitettyä kuutosen tai
suklaa loppuu.
PARINRYÖSTÖ
Muodostetaan tuoleista piiri, jossa on niin monta tuolia kuin osallistujista on tyttöjä + yksi tuoli, joka jää
tyhjäksi. Tytöt menevät istumaan tuoleille. Jokaisen tuolin taakse menee seisomaan yksi poika, myös
tyhjän tuolin taakse. Tämä poika on parinryöstäjä. Hän vinkkaa silmää jollekulle tuolilla istuvalle tytölle.
Takana oleva poika yrittää huomata, jos hänen pariaan ollaan ryöstämässä. Jos hän ehtii läpsäistä tyttöä
olkapäälle ennen kuin tämä on noussut tuolilta, tyttö jää hänelle (on hyvä tarkentaa missä käsiä pidetään
- esim. selän takana). Jos tyttö ehtii karkuun, hän menee istumaan parinryöstäjän tuolille ja se, jolle jäi
tyhjä tuoli eteensä, muuttuu uudeksi ryöstäjäksi. Voidaan leikkiä myös toisinpäin tai sekapareilla, mikäli
tyttöjä ja poikia ei ole tasamäärää.
DERBY eli LAUKKAKISA
Seistään piirissä niin, että kaikki näkevät leikinohjaajan. Tämä kertoo, että koko porukka osallistuu laukkakilpailuun. Se aloitetaan kevyesti juoksemalla paikallaan samalla taputtaen reisiä. Leikinohjaaja kertoo
miten edetään: välillä nopeutetaan, hidastetaan - välillä kaarretaan oikealle tai vasemmalle. Ohjaaja voi
sanoa myös este (hypätään ilmaan), tuplaeste (kaksi hyppyä), oksa (kumarrus alas), vesieste (hyppy ja
toinen jalka eteen kädet sivuilla ja sanotaan vaikka fläshh). Leikinohjaaja selostaa koko ajan ja tartuttaa
tunnelmaa sekä nopeuttaa tempoa.
Lisäväriä kisaan saadaan tervehtimällä äitiä (pysähdytään, vilkutetaan ja sanotaan: hei äiti) tai japanilaisilla turisteilla (otetaan kamera käteen räpsitään kuvia) tai terroristeilla (ammutaan konekiväärillä ilmaan
korkeassa polviasennossa).
58
PUDOTUSLEIKKEJÄ
TYYNYVIESTI
Osanottajat seisovat piirissä. Yhdellä on tyyny polvien välissä. Musiikki alkaa soida ja tyynyä aletaan siirtää polvien välistä piirissä seuraavana olevalle. Käsin ei saa tyynyyn koskea.(Paitsi, jos tyyny putoaa niin
sen saa asettaa takasin omien polviensa väliin). Kun musiikki taukoaa, niin sen hetkinen tyynynhaltija tippuu pois pelistä. Piiriä ei kuitenkaan pienennetä jonkun tippuessa, vaan välimatkat vaan pitenevät. Leikki
jatkuu kunnes jäljellä on enää yksi osallistuja.
OMA KOLO, TOISEN KOLO
Kaikki ovat piirissä kontallaan tai tuoleilla. Vetäjä opettaa ensin sanojen merkityksen ja mitä milloinkin
tehdään, kun hän sanoo. Kaikki laittavat ensin vasemman nyrkin omalle (vasemmalle) polvelle. Tämä on
oma kolo. Sitä voi testata laittamalla oikean käden etusormen koloon. Muut kaksi paikkaa ovat: toisen
kolo = etusormi oikealla puolella olevan nyrkissä ja toisentoisen kolo = etusormi vasemmalla puolella olevan nyrkissä. Vetäjä sanoo minne sormi milloinkin laitetaan ja yhtäkkiä hän sanoo KIINNI, jolloin yritetään
saada toisen sormea kiinni ja samalla ottaa omaa sormi toisen kolosta pois. Ensin voidaan pudottaa
leikistä ne, jotka tekevät tuplamokan eli eivät saa kiinni ja jäävät kiinni. Leikin edetessä voidaan pitää mukana vain ne, jotka onnistuvat molemmissa. Vaihtelua saadaan kun otetaan käyttöön: Oma vintti = sormi
otsaan, toisen vintti= vasemmalla puolella olevan otsa, toisentoisen vintti = oikealla puolella olevan otsa.
Oma kellari on jalkojen välissä (toisen kellarin käyttö ei ole sopivaa).
JERUSALEMIN MATKA
Tuolit, joita on yksi vähemmän kuin osallistujia, asetetaan ympyrän muotoon istuimet ulospäin.
Leikinohjaaja laittaa musiikin soimaan ja leikkijät alkavat kiertää ympyrää. Kun musiikki loppuu, jokaisen
täytyy istua tuolille. Se joka ei ennätä joutuu pelistä pois. Joka kierroksen jälkeen otetaan tuoli pois ja
lopulta jäljelle jää vain yksi tuoli. Se kumpi kahdesta viimeisestä ehtii tuoliin voittaa.
LÄPS-LEIKKI
Leikkijät ovat piirissä nelinkontin. Kämmenet ovat maassa siten, että omien käsien välissä on kummankin
vierustoverin toinen käsi. Leikin aloittaja läpsäyttää omalla kädellään kerran lattiaan. Se, kenen käsi on
seuraavana, läpsäyttää ja leikki jatkuu. Välillä vaihdetaan suuntaa siten, että joku läpsäyttää kaksi kertaa.
Se joka läpsäyttää väärään aikaan tai ei huomaa läpsäyttää silloin kun pitäisi joutuu pelistä pois. Huom!
max 15 leikkijää.
HAMPAATTOMAT ELÄIMET
Istutaan ringissä ja puhutaan siten ettei hampaat näy. Aloittaja sanoo vasemmalla puolellaan olevalle
“kissa”. Jos hän sanoo jonkin muun eläimen, suunta vaihtuu. Idea on yrittää naurattaa ihmisiä, sillä nauraja tippuu pelistä pois.
PAM PAM!
Leikkijät seisovat ringissä, ja yksi vapaaehtoinen on ringin keskellä. Hän pyörii, ja osoittaa yhtä ringissä
olijaa, joka kyyristyy heti. Kun kyyristyjä on alhaalla, hänen kummallakin puolellaan olevat leikkijät yrittävät “ampua” toisiaan osoittamalla sormellaan ja sanomalla “PAM!”. Se kumpi sanoo ”pam” ennemmin
voittaa, ja toinen joutuu keskelle. Jos se, ketä on osoitettu ei kyyristy ajoissa, häntä ammutaan, ja hän
putoaa pois. Näin jatketaan, kunnes ringissä on enää kaksi pelaajaa. Nämä kaksi asettuvat selät vastakkain. Keskellä olija alkaa luetella poikien nimiä. Aina kun kaksintaistelijat kuulevat pojan nimen, he astuvat askeleen eteenpäin. Jos he kuulevat tytön nimen he kääntyvät toisen suuntaan ja huutavat “PAM!”. Se
kumpi huutaa ensin, voittaa pelin. Jos taistelijat huutavat yhtä aikaa, kaksintaistelu uusitaan. (tai ampuja
ei ole keskellä vaan ringissä ja vaihtuu joka kerta)
TALLIFORMULA
Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään, joista muodostetaan sisäkkäiset piirit. Ulommassa on yksi leikkijä
enemmän ja sisemmässä piirissä katsotaan keskelle päin ja seistään reilussa haara- asennossa. Musiikin
soidessa (tai lauletaan hokemaa Keke-keke-keke...Rosberg tms.) ulommassa piirissä olevat kiertävät
ympyrää. Kun musiikki taukoaa, ulommassa piirissä olevat yrittävät päästä talliin sukeltamalla sisemmässä piirissä olevien jalkojen väliin. Tallia vaille jäänyt putoaa pois ja samalla jää myös yksi talli pois.
59
LEIKKEJÄ
ÄÄNIFORMULA
Joku laittaa auton liikkeelle kääntäen päätään haluttuun suuntaan ja samalla hän päästää ohikulkevan
kilpa-auton ääneen. Jos joku haluaa muuttaa suuntaa, niin hän päästää jarrutusääneen ja kääntää pään
toiseen suuntaan. Mikäli pokka pettää, niin silloin putoaa pois.
Voidaan leikkiä myös niin, että kukaan ei putoa pois, vaan otetaan aikaa ja panostetaan vielä enemmän
tunnelman luomiseen: kerrotaan esim. aika-ajojen tilanteesta ja säädetään ja huolletaan välillä (ravistellaan ja venytellään jäseniä ja kasvoja). Lopuksi siirrytään kilpailun tunnelmaan.
SILMÄNISKU-MURHAAJA
Kaikki istuvat piirissä, niin että jokainen näkee toisensa. Joku on leikinjohtaja eikä osallistu. Kaikki laittavat silmät kiinni ja leikinjohtaja kiertää piiriä ja valitsee murhaajan koskettamalla tämän selkää. Avataan
silmät ja leikki alkaa. Murhaaja aloittaa tappamalla silmäniskulla jonkun piirissä olijan. Murhatun täytyy
”kuolla” niin, että muutkin sen selvästi huomaavat (esim. ääntelehtimällä tai sanomalla). Murhattu siirtyy
pois ringistä. Murhaajaa voi epäillä huutamalla: ”SYYTÄN!”. Hän ei saa kuitenkaan sanoa mitään nimeä
tai osoittaa epäiltyä, kunnes joku toinen todistaa sanomalla: ”TODISTAN!”. Tällöin he tulevat kuiskaamaan
epäillyn nimen leikinjohtajalle. Jos he syyttävät samaa henkilöä ja tämä on murhaaja, leikki loppuu ja laput
jaetaan uudelleen. Jos he syyttävät eri henkilöä, (ensiksi) syyttänyt putoaa pois ja leikki jatkuu kunnes
murhaaja paljastuu.
SÄHKÖTYS-MURHAAJA
Murhaajan rooli jaetaan samoin kuin edellä. Kaikki istuvat tiiviissä piirissä, pitäen toisiaan kädestä kiinni,
niin että kädet näkyvät, mutta ovat hieman piilossa. Murhaaja voi tappaa kättä puristamalla. Hän voi
lähettää eteenpäin vaikka kuusi kädenpuristusta. Se, jonka kättä puristetaan, laskee puristusten määrän
ja lähettää eteenpäin aina yhden puristuksen VÄHEMMÄN. Esim. jos murhaaja haluaa tappaa kuudennen
henkilön oikealta puoleltaan, hän puristaa oikealla puolellaan istuvaa kuusi kertaa. Tämä vieruskaveriaan
viisi kertaa jne. Se, jonka kättä puristetaan kerran, kuolee ja tippuu pois piiristä. Murhaaja voi epäillä
samoin kuin edellä, myös todistaja tarvitaan.
KISAILUJA
SÄHKÖTYSVIESTI
Osallistujat on jaettu kahteen tai useampaan joukkueeseen. Joukkueet asettuvat jonoon kyljittäin, käsistä
kiinni pitäen. Ensimmäinen lähettää kädenpuristusviestin seuraavalle jne. Kun viesti saavuttaa jonossa
viimeisenä olevan hän irrottaa käsiotteen, juoksee jonon ensimmäiseksi ja lähettää uuden viestin jne. Se
joukkue voittaa, joka on ensimmäisenä alkuperäisessä järjestyksessä.
LAUSEVIESTI
Joukkueet asettuvat jonoon huoneen toiseen päähän. Ensimmäiset saavat kynän, juoksevat paperin luo,
kirjoittavat siihen jonkin sanan ja vievät kynän jononsa seuraavalle. Tämä juoksee paperin luo ja kirjoittaa toisen sanan edellisen jatkoksi siten, että sanoista alkaa muodostua lause. Lauseesta yritetään tehdä
sellainen, että joukkueen viimeinen voi päättää sen viimeisellä sanalla. Lause ei saa katketa eikä jäädä
kesken. Voittajajoukkue on se, joka saa ensimmäisenä kokonaisen lauseen valmiiksi.
MAINOSLAULUKISA
Porukka jaetaan 3-5 ryhmään, joissa on 5-7 henk. Ryhmillä on pieni hetki aikaa miettiä tuntemiaan radioja televisiomainoksia. Sen täytyy olla melodialtaan tunnettu ja pidempi kuin yksisanainen. Ryhmät alkavat
vuorotellen laulamaan mainoslauluja ja se ryhmä, jolla ei ole vuorollaan esitettävää, putoaa pois.
HUUTOVIESTI
Porukka jaetaan neljään yhtä suureen ryhmään. Ne asettuvat neliön “kärkiin” muutaman metrin päähän
viereisistä ryhmistä. Vastakkaiset ryhmät muodostavat joukkueen. Kukin ryhmä pyrkii vuorollaan huutamaan heille annetun lauseen vastapäiselle ryhmälle, eli oman joukkueensa toiselle puolikkaalle, kun
samanaikaisesti vieressä olevat ryhmät yrittävät kaikin tavoin hämätä huutamalla heidän päälleen. Viestin
perillemeno kellotetaan ja nopeammin selvinnyt ryhmäpari, eli joukkue voittaa. Kilpailua pitkittää se, mitä
vaikeampia lauseita ryhmille antaa huudettavaksi.
60
RYHMISSÄ
SELKÄÄN PIIRTÄMINEN
Joukkueet seisovat tai istuvat jonossa peräkkäin. Jonon viimeinen piirtää edessään seisovan selkään sormella vetäjän hänelle näyttämän kuvion. Tämä puolestaan yrittää piirtää saman kuvion edessään olevan
selkään. Näin kuvio etenee selästä toiseen, kunnes jonon etummainen piirtää sen paperille tai liitutaululle. Lopuksi katsotaan, minkä joukkueen piirros on lähinnä oikeaa.
MONOKKELIVIESTI
Leikkijät muodostavat kaksi tai useamman joukkueen, jotka asettuvat jonoihin lähtöviivan taakse. Joka
joukkueen ensimmäisellä on suuri, litteä nappi, jonka hän asettaa monokkeliksi toisen silmänsä päälle.
Kun leikinohjaaja antaa merkin, lähtevät ensimmäiset juoksemaan monokkeli silmässä, kiertävät kääntymispisteen, palaavat paikalleen ja luovuttavat monokkelin seuraavalle. Tämä asettaa napin silmälleen
ja lähtee juoksemaan. Se joukkue voittaa, jonka kaikki jäsenet ovat juosseet ja seisovat ensimmäisenä
jonossa.
NOPEUSJONO
Leikkijät muodostavat noin viiden hengen ryhmiä. Ryhmäläiset seisovat rivissä. Leikinjohtaja määrää,
millaiseen järjestykseen he rivissä asettautuvat: esim. aakkosjärjestyksen, kengännumeron, pituuden tai
iän mukaan. Ryhmän voi myös käskeä muodostamaan erilaisia patsaita, eri kirjaimia jne. Ryhmät voivat
miettiä toisilleen tutustumistehtäviä. Ryhmille annetaan nopeus- ja nokkeluuspisteitä.
EVANKELIUMI
Jokainen joukkue tarvitsee kynän ja paperin. Vetäjä sanoo sanan (esim. evankeliumi), jonka kirjaimista
jokainen laatii mahdollisimman monta sanaa sovitussa ajassa. Sen jälkeen joukkueet lukevat listansa
sana kerrallaan ja toiset ilmoittavat, kenellä on sama sana. Jos sana on kaikilla, siitä ei saa pisteitä. Jos
sana puuttuu yhdeltä joukkueelta, saavat sanan keksineet yhden pisteen, jos se puuttuu kahdelta, saavat
keksijät kaksi pistettä jne. Kun kaikki sanat on lueteltu, lasketaan pisteet. Eniten pisteitä saanut joukkue
voittaa.
PALLOKORIS
Leikkiin tarvitaan vähintään kaksi joukkuetta, joille molemmille annetaan pallo ja ämpäri tai muu astia.
Yksi joukkueesta ottaa ämpärin ja seisoo muutaman metrin päässä jonossa olevasta joukkueestaan. Joukkueen jäsenet yrittävät vuorotellen heittää pallon ämpäriin. Ämpärin kannattelija saa auttaa siirtelemällä
ämpäriä kohti palloa, mutta paikallaan pysyen. Etukäteen sovitaan 3-5 heittokerrasta. Joukkue, jolla on
eniten koreja voittaa.
TUKKIHUMALA
Isketään keppi pystyyn hiekkaan tai lumeen. Pidetään molemmilla käsillä kepistä kiinni ja pannaan otsa
keppiin kiinni. Pyöritään kepin ympäri ennalta sovittu kierrosmäärä. Pyörimisen jälkeen yritetään kävellä
maahan piirrettyä suoraa viivaa pitkin. Voidaan myös käyttää osana joukkueviestiä tms.
VAATEVIESTI
Joukkueet seisovat jonoissa. Joukkueen ensimmäinen juoksee jonkin matkan päässä olevan tuolin luo
ja pukee päälleen tuolilla olevat paidan, housut, pipon ja käsineet. Puettuaan hän juoksee joukkueensa
luo, riisuu vaatteet ja antaa ne seuraavalle. Tämä pukee vaatteet päälleen, juoksee tuolin ympäri takaisin
joukkueen luo ja riisuu vaatteet seuraavalle. Viimeinen juoksee tuolin luo, riisuu vaatteet tuolille ja istuu
vaatteiden päälle. Nopein joukkue voittaa.
TUHATJALKAINEN
Leikkijät jakautuvat 5-8 hengen joukkueisiin, jotka asettuvat lähtöviivalle jonoihin. Jokainen leikkijä tarttuu käsillään lujasti edessä olevan vyötäröön. Kun leikinohjaaja antaa merkin, joukkueet juoksevat 20-30
metrin päässä olevan maaliviivan taakse irrottamatta otettaan. Jos joukkue hajoaa, se jää kilpailusta pois.
Se joukkue voittaa, joka ensimmäiseksi ehyenä ylittää maaliviivan.
61
LEIKKEJÄ
WILHELM TELLIN VIESTI
Leikkijät muodostavat joukkueita, jotka asettuvat jonoihin lähtöviivan taakse. Joka joukkueen ykkönen
panee omenan päänsä päälle. Kun leikinohjaaja antaa merkin, he lähtevät varovasti kävelemään kohti
kääntymispistettä ja kiertävät sen. Omenasta ei saa pitää kiinni. Jos se putoaa, on kulkijan pysähdyttävä
ja pantava se paikalleen. Kun ykkönen palaa lähtöviivalle, hän asettaa omenan kakkosen päähän ja menee
jonon viimeiseksi. Kakkonen lähtee kulkemaan samaa reittiä. Se joukkue voittaa, jonka jonon viimeinen
on asettanut omenan ykkösen käteen ja asettunut omalle paikalleen ensimmäisenä.
SOKKOLETKA
Joukkueet asettuvat letkaan silmät sidottuina huiveilla ja pitelevät edellistä olkapäistä kiinni. Letkan
viimeisellä ei ole silmillä sidettä. Hän ohjaa letkaa painamalla etummaisen henkilön olkapäältä siltä
puolelta (oikea/vasen), minne haluaa jonon kääntyvän. Voittaja on se joukkue, joka pääsee ensimmäisenä
tiettyyn määränpäähän.
HERNEIDEN POIMINTA
Maahan pannaan sopiva määrä herneitä. Kullakin leikkijällä on pyykkipoika ja muki. Leikkijät yrittävät
kerätä pyykkipojilla herneitä kuppeihinsa. Eniten herneitä kerännyt voittaa. (Ulkona esim. käpyjä)
NIMIVISAILU
Ohjaaja kirjoittaa tunnettujen henkilöiden nimiä paperilappuihin. Hän sanoo etunimen kustakin lapusta
ja leikkijät yrittävät keksiä sukunimen. Ensimmäisenä oikean nimen keksinyt saa lapun. Eniten lappuja
kerännyt voittaa.
KENGÄT POIS!
Ryhmä makaa maassa piirissä niin, että kaikkien takapuolet ovat piirin keskustassa. Jalat nostetaan
ilmaan ja kaikkien jalkojen päälle asetetaan vesiastia (saavi tms.), joka on täytetty vedellä. Ryhmäläisten
tehtävänä on ottaa kengät pois jaloistaan, ilman että vettä kaatuu kenenkään päälle. Mikäli vesiastia
kaatuu, aika pysäytetään ja astia täytetään uudelleen ja jatketaan siitä, mihin jäätiin…
HAE MINULLE
Porukka jaetaan viiden hengen ryhmiin + isonen. Isosella on lappu kädessään, jossa on viiden eri esineen
nimi. Isonen näyttää ryhmän ensimmäiselle yhden näistä esineen nimistä ja ryhmäläisen on tuotava se
mahdollisimman nopeasti isoselleen. Kun tavara on haettu saa seuraava ryhmäläisistä lähteä hakemaan
uutta esinettä, jonka isonen näyttää lapulta. Se ryhmä voittaa, joka on nopein.
Esineet voivat olla: jotain punaista, vaatehenkari, käpy, Raamattu ja sukka.
NORSUVIESTI
Porukka jaetaan viiden hengen ryhmiin. Ensimmäinen ryhmäläisistä lähtee juoksemaan kiertäen sovitun
merkin (isonen voi myöskin seistä merkkipaaluna). Kun ensimmäinen palaa ryhmänsä luokse ottaa hän
seuraavan jonossa olevan mukaansa ja he yhdessä juoksevat saman reitin niin, että ensimmäinen juoksija
laittaa kätensä etukautta jalkojensa välistä ojentaen käden seuraavalle juoksijalle. Näin he juoksevat
merkkipaalun ympäri ja palatessaan ryhmän luo ottavat taas yhden ryhmäläisen mukaan ja laittavat
kädet samalla tavoin. Joka kerralla yksi ryhmäläisistä tulee letkaan mukaan ja juoksevat niin kauan, että
jokainen ryhmän jäsenistä on kiertänyt merkkipaalun. Nopein ryhmä voittaa.
PAPERINPALALLA SEISOMINEN
Jokaiselle ryhmälle annetaan sanomalehden sivu. Ryhmä menee seisomaan lehden päälle. Tehtävänä
on repiä sanomalehteä mahdollisimman paljon pois, kuitenkin niin että koko ryhmä on koko ajan lehden
päällä (kenenkään ei saa astua ulkopuolelle). Pienimmän palan joukkue voittaa.
TULITIKUN HEITTO
Ryhmäläiset heittävät yksi kerrallaan tulitikulla keihästä. Seuraava jatkaa siitä, mihin edellinen on
päässyt. Pisimmän matkan heittänyt joukkue voittaa!
VEDENKULJETUS
Jokaisella joukkueella on samankokoinen astia (myös esim. limupullo käy) sekä mukit, lusikat tai vaikkapa
sukka. Joukkueet yrittävät saada omaan astiaansa mahdollisimman paljon vettä kuljettamalla sitä mukeilla, lusikoilla tai sukalla järven rannasta. Joukkue, jonka astia on ensimmäisenä täynnä, voittaa.
62
LAULULEIKKEJÄ
PONILEIKKI
“Sieltä he saapuvat poneillansa, pienillä
paksuilla poneillansa. Sieltä he saapuvat
poneillansa ja tahtoo sulle kertoo: Vatsa vatsa
vatsaa vasten, kylki kylki kylkee vasten, selkä
selkä selkää vasten ja tahtoo sulle kertoo.”
“Here they come on their ponies, riding on their
big fat ponies. Here they come on their ponies and
this is what they told me: back to back to back my
baby, side to side to side my baby, front to front to
front my baby, this is what they told me.”
WHO IS THE KING OF THE JUNGLE?
Who is the king
(ihmettely + käsillä kruunu)
Of the jungle
(käsillä huojuva palmu)
Ugh, ugh,(gorilla)
Who is the king (ihmettely + käsillä kruunu)
Of the sea
(meren pinnan liikettä)
Bubble, bubble, bubble
(käsillä alhaalta ylöspäin tulevia kuplia)
Who is the king
(ihmettely + käsillä kruunu)
Of the Universe
(piirretään ilmaan maapallo)
And who is the king of me?
(kruunu ja osoitetaan itseä)
I tell you:
J-E-S-U-S, YES!(tuuletus)
He is the king of me
(kruunu ja osoitetaan itseä)
He is the king of the universe
(piirretään ilmaan maapallo)
jungle and the sea bubble bubble bubble (käsillä alhaalta ylöspäin tulevia kuplia)
Ugh, ugh!(gorilla)
MATO
“Kuuletko kuinka madot yskii, köh köh, maan alle kolon kaivertaa, skraaps skraaps, ensin ne kääntyy ja
sitten ne vääntyy, ei niitä näe milloinkaan. Kun ne on poissa, jää kolo vaan, kun ne tulee takaisin on kolo
paikallaan. Yy, kaa, koo, kuuletko kuinka...”
VAUVAHAI
Vauvahai, ti-ti-ti-ti-tidi
(Tehdään kahdella sormella pikkuhain suu)
Äitihai, ti-ti-ti-ti-tidi
(Tehdään yhdellä kädellä hain suu)
Isähai, ti-ti-ti-ti-tidi
(Tehdään kahdella kädellä hain suu)
Mummohai, ti-ti-ti-ti-tidi
(Tehdään kyymärpäillä hain suu)
Vaarihai, ti-ti-ti-ti-tidi
(Molemmilla käsilllä suuren suuri hain kita)
Nainen ui(uintiliikettä)
Hai ui, ti-ti-ti-ti-tidi
(suuren suuren vaarihain liikettä)
Nainen ui(uintiliikettä)
HAI HYÖKKÄÄ!
(Halataan vieressä olevaa!)
NOOAN ARKKI
Nooa rakenna Herralle arkki arkki (x2)
Rakenna se honkapuista puista,
Lapset Jumalan. Siis...
Nouse ja kiitä ja ylistä Herraa Herra (x2)
Nouse, kiitä, ylistä Herraa Herraa,
Lapset Jumalan
Kutakin eläintä arkkiin kaksi meni meni (x2)
Kenguru ja elefantti fantti,
Lapset Jumalan. Siis...
PIENI UNDULAATTI
Mä pieni undulaatti oon
ja aina niin nälkäinen.
Mun kotiväki, mun kotiväki
on niin saita.
Ne syöttää silliä aina vaan,
mut sitä en halua.
Mä haluaisin, mä haluaisin
Kokiksen ja jätskin.
Neljäkymmentä päivää satoi tulvi tulvi (x2)
Kaikki alkoivat väsyä...
Lapset Jumalan. Siis...
Liiton merkiksi taivaalle nousi nousi
Sateenkaari taivaalle nousi nousi
Herran kansa rantaan sousi sousi,
Lapset Jumalan. Siis...
63
LEIKKEJÄ
VANHA REISSAAJA
Vanha reissaaja lähti
vuorta korkeaa päin
kunnes vastaan tuli lumivyöry
ja siihen se jäi.
Hän lauloi:
Joodiakkadiia joodiakkadei (shh)
Joodiakkadiia joodiakkadei (shh)
Joodiakkadiiadei
Vanha reissaaja lähti
vuorta korkeaa päin
kunnes vastaan tuli lehmä
ja siihen se jäi.
Hän lauloi:
Joodiakkadiia joodiakkadei (tsip tsip)
Joodiakkadiia joodiakkadei (tsip tsip)
Joodiakkadiiadei
Vanha Reissaaja lähti
vuorta korkeaa päin
kunnes vastaan tuli karhu
ja siihen se jäi.
Hän lauloi:
Joodiakkadiia joodiakkadei (arr)
Joodiakkadiia joodiakkadei (arr)
Joodiakkadiiadei
Vanha reissaaja lähti
vuorta korkeaa päin
kunnes vastaan tuli tyttö
ja siihen se jäi.
Hän lauloi:
Joodiakkadiia joodiakkadei (pus pus)
Joodiakkadiia joodiakkadei (pus pus)
Joodiakkadiiadei
Vanha reissaaja lähti
vuorta korkeaa päin
kunnes vastaan tuli susi hukka
ja siihen se jäi.
Hän lauloi:
Joodiakkadiia joodiakkadei (auu)
Joodiakkadiia joodiakkadei (auu)
Joodiakkadiiadei
Vanha reissaaja lähti
vuorta korkeaa päin
kunnes vastaan tuli tytön äiti
ja siihen se jäi.
Hän lauloi:
Joodiakkadiia joodiakkadei (läps läps)
Joodiakkadiia joodiakkadei (läps läps)
Joodiakkadiiadei
(Jokaisessa “ääniefektissä”
luetellaan sen hetkisen lisäksi
myös edelliset, viimeisen ollessa
shh, arr, auu, tsip tsip, pus pus,
läps läps, PAM)
Vanha reissaaja lähti
vuorta korkeaa päin
kunnes vastaan tuli tytön isä
ja siihen se jäi.
Hän lauloi:
Joodiakkadiia joodiakkadei (PAM)
HÄN ON LUONUT TÄHTÖSET
Hän on luonut tähtöset.
Hän on luonut virrat maan.
Hän on luonut vuoretkin.
Hän on luonut mut.
Mutten Häntä siksi rakasta
vaan antoi ainoan Poikansa
maailman puolesta
Golgatalla.
LAURENTSIA
Laurentsia pieni Laurentsia
vaan, milloin sinut taas
nähdä saan?
Kun on maanantai?
(käydään läpi uudestaan
aina lisäten yksi viikonpäivä)
BINGO
Iso musta kissa istui
ikkunalaudalla
Iso musta kissa istui
ikkunalaudalla
iso musta kissa istui
ikkunalaudalla
ja Bingo oli sen nimi.
B, I, N, G, O, B, I, N, G, O,
B, I, N, G, O
ja Bingo oli sen nimi.
B, I, N, G, O
RAUHOTTAVIA LEIKKEJÄ
BURT
Yksi leikkijöistä on BURT, mitä muut eivät tiedä. (Voidaan valita ennen iltaohjelman alkua tai leikin
alkaessa). Kaikki lähtevät liikkeelle kysellen vastaantulijoilta: ”Oletko sinä BURT?”. Mikäli vastaantulija
ei ole BURT, hän vastaa kieltävästä ja jatkaa matkaa. Mikäli vastaantulija sattuu olemaan BURT, hän ei
vastaa kysymykseen, vaan on hiljaa, sillä BURTit eivät puhu ollenkaan. Kohdattuaan BURTin, kysyjästäkin
tulee BURT. Näin kaikki muuttuvat lopulta BURTeiksi ja huoneessa vallitsee hiljaisuus. Leikki on myös hyvä
lopetusleikki rauhoittamaan, jos tunnelma on illan aikana päässyt riehaantumaan liikaa.
POSITIIVISIA ASIOITA MINUSTA
Tämä on itsetuntoa vahvistava leikki. Jokaiselle annetaan paksusta paperista tai pahvista tehty sydän
ja hakaneula, jonka he kiinnittävät toisen selkään. Jokainen kirjoittaa kunkin sydämeen toisesta jotain
myönteistä tai jonkin asian, jonka on oppinut tältä. Kun kaikki ovat kirjoittaneet, jokainen lukee itsekseen omaan sydämeen kirjoitetut asiat. Huom! On ohjaajien tehtävä arvioida mille ryhmälle tämä leikki
soveltuu.
HYMYN HEITTO
Leikkijät istuvat piiriin. Joku alkaa hymyillä, vetää kädellään hymyn pois kasvoiltaan ja osoittaa jotakuta.
Hymyn vastaanottanut henkilö aloittaa hymyilemisen ja heittää sen seuraavaksi jollekin muulle. Toiset
eivät saa nauraa eivätkä hymyillä. Se joka nauraa joutuu pelistä pois.
64
TUNTEIDEN TORI
Ohjaaja on kirjoittanut etukäteen paperille erilaisten tunnetilojen nimiä, esim. ilo, suru, tuska, onnellisuus,
tyytyväisyys, levoton jne. (samoja tunnetiloja voi olla useammallakin lapulla). Lappuja pitäisi olla niin
paljon, että jokainen saa itselleen 3-5 lappua. Ohjaaja jakaa jokaiselle laput. Jokainen saa hetken tutustua
lappuihinsa. Ne, jotka eivät ole tyytyväisiä omiin ”tunnelappuihinsa”, voivat yrittää vaihtaa lappuja jonkun
toisen kanssa. Määrätyn ajan kuluttua asetutaan takaisin paikoilleen ja aletaan purkaa tunteiden toria.
Jokainen saa kertoa omilla lapuillaan omasta olotilastaan/päivästään/leiristään… Voi myös sanoa, jos jäi
joku lappu, joka ei kuvaa omaa tunnetilaa, mutta ei saanut sitä vaihdettua.
ULKOLEIKKEJÄ
PURKKIS
Tähän leikkiin tarvitaan monta pelaajaa. Pelialueen rajat on hyvä määritellä. Yksi leikkijöistä on etsijä.
Pallo laitetaan keskelle nurmikkoa ja joku potkaisee sen mahdollisimman kauas. Etsijä hakee pallon ja
muut menevät piiloon. Kun etsijä on tuonut pallon entiselle paikalleen hän huutaa “Purkki kotona!” ja
alkaa etsiä toisia pelaajia. Aina, kun etsijä näkee jonkun, hän juoksee pallon luo ja huutaa esim. “Minna
purkissa!” Toiset pelaajat voivat yrittää pelastaa kiinnijääneen siten, että he juoksevat pallon luokse etsijän huomaamatta ja potkaisevat pallon uudelleen. Tällöin kaikki kiinnijääneet pelastuvat ja etsijä joutuu
alkamaan etsimisen alusta. Kun etsijä on löytänyt kaikki, ensimmäisenä löydetystä tulee seuraava etsijä.
Isossa porukassa etsijöitä voi olla useampi.
PIETARIN KALANSAALIS
Leikkijät jaetaan kahteen ryhmään, josta toiset muodostavat käsi kädessä piirin ja toiset menevät sen
sisälle. Piirissä olijat muodostavat verkon ja sisällä olijat ovat kaloja. Kalat yrittävät päästä verkosta (piiristä) pois. Piirissä olijat yrittävät estää sen. Kalojen päästyä verkosta ulos vaihdetaan tehtäviä. Voidaan
leikkiä myös toisinpäin eli murtaudutaan kehän sisälle.
KISSA JA HIIRI
Leikkijät seisovat väljässä piirissä pareittain toisiaan kädestä kiinni pitäen. Yhdestä parista määrätään
toinen kissaksi ja toinen hiireksi ja he seisovat kaukana toisistaan. Merkin saatuaan lähtee kissa saalistamaan hiirtä, joka juoksee pakoon ja on turvassa otettuaan jotakuta kädestä kiinni. Tällöin kolmanneksi
jäänyt joutuu hiireksi. Jos kissa saa hiiren kiinni osat vaihtuvat. Jos leikkijöitä on paljon, voidaan määrätä
2-3 paria juoksemaan. Viereiseen pariin ei saa mennä turvaan. Voidaan leikkiä myös niin, että kolmas
muuttuu kissaksi ja samassa kissana ollut hiireksi.
KIINALAINEN HIPPA
Leikitään kuten tavallista hippaa. Leikkijän, joka jää hipaksi, on pidettävä kättään siinä mihin hippa häntä
kosketti kunnes saa jonkun toisen kiinni. Hippa tietenkin yrittää koskettaa mahdollisimman hankalaan
paikkaan kuten nilkkaan.
HALIHIPPA
Yksi valitaan hipaksi. Turvaan pääsee halaamalla toista. Voidaan toteuttaa myös niin, että turvassa ovat
kolme (tai neljä) toisiaan halaavaa leikkijää.
X-HIPPA
Leikissä on yksi kiinniottaja. Kun hippa koskettaa jotakuta, tämä jähmettyy paikoilleen X:n muotoon nostaen kädet ylös ja laittaen jalat haara-asentoon. Kiinnijäänyt voidaan pelastaa ryömimällä jalkojen alta.
Leikki loppuu, kun kaikki ovat X-asennossa tai kun hippaa vaihdetaan. Jos leikkiöitä on paljon, hippoja voi
olla useampia.
KETJUHIPPA
Valitaan yksi leikkijöistä hipaksi. Hippa yrittää tavoittaa muita. Kun hän saa jonkun kiinni, he jatkavat käsi
kädessä kiinniottamista. Ketjun pitää pysyä koko ajan ehjänä ja ainoastaan uloimmaiset saavat tavoittaa
muita leikkijöitä vapaalla kädellä.
65
LEIKKEJÄ
TERVAPATA
Leikkialueelle piirretään ympyrä ja ympyrän kehälle jokaiselle leikkijälle puoliympyrän muotoinen oma
paikka. Ympyrän keskelle piirretään pieni ympyrä, tervapata. Leikkijät asettuvat omille paikoilleen paitsi
yksi, joka jää kiertäjäksi. Kiertäjä lähtee kiertämään ympyrää tikku kädessään pudottaen matkalla tikun
jonkun taakse. Se, jonka taakse hän tikun pudottaa, ottaa tikun maasta ja lähtee juoksemaan vastakkaiseen suuntaan piirin ympäri. Leikkijät kilpailevat siitä, kumpi ehtii ensin tyhjäksi jääneelle paikalle.
Ilman paikkaa jäänyt jatkaa kiertäjänä. Tervapataan piirin keskelle joutuu, jollei huomaa tikkua eikä ehdi
lähteä paikastaan siihen mennessä, kun kiertäjä on kiertänyt kierroksen. Tervapadasta pääsee pois, kun
seuraava joutuu sinne tai ennalta sovitun ajan jälkeen.
FIREBALL
Leikkijät ovat piirissä ja ottavat toisiaan käsikynkästä. Piirin keskelle on piirretty ympyrä tai siellä on pallo.
Piirissä olijat yrittävät saada vierustoverinsa koskemaan palloon tai ympyrään siten, että kädet pysyvät
kiinni toisissaan. Joka koskee palloon tai ympyrään jää pelistä pois.
POLTTOPALLO
Leikkialueelle piirretään iso ympyrä. Leikkijät seisovat ympyrässä ja yksi leikkijöistä seisoo polttajana
ympyrän ulkopuolella. Polttaja yrittää pallolla osua ympyrän sisällä olevia polven alapuolelle. Polttaja ei
saa astua ympyrän sisään. Ne, joihin osuu joutuvat myös polttajiksi. Viimeiseksi ympyrään jäänyt on voittaja.
NORSUVIESTI
Porukka jaetaan viiden hengen ryhmiin. Ensimmäinen ryhmäläisistä lähtee juoksemaan kiertäen sovitun
merkin (isonen voi myöskin seistä merkkipaaluna). Kun ensimmäinen palaa ryhmänsä luokse ottaa hän
seuraavan jonossa olevan mukaansa ja he yhdessä juoksevat saman reitin niin, että ensimmäinen juoksija
laittaa kätensä etukautta jalkojensa välistä ojentaen käden seuraavalle juoksijalle. Näin he juoksevat
merkkipaalun ympäri ja palatessaan ryhmän luo ottavat taas yhden ryhmäläisen mukaan ja laittavat
kädet samalla tavoin. Joka kerralla yksi ryhmäläisistä tulee letkaan mukaan ja juoksevat niin kauan, että
jokainen ryhmän jäsenistä on kiertänyt merkkipaalun. Nopein ryhmä voittaa.
66
?
ARJEN PÄHKINÖITÄ
MITÄ TEET?
Olet ns. päivän vastuuisonen. Rippikoululainen tulee kysymään mitä
pitää tehdä seuraavaksi.
Ohjaaja antaa sinulle tehtävän, jonka toinen ohjaaja kumoaa omalla
tehtävällään.
Ohjaaja pyytää sinua valmistelemaan tilan iltahartauskuntoon. Mitä
teet?
Isostiimi ei ole ehtinyt suunnitella iltaohjelmaa, sillä koko päivä on
mennyt oppitunteihin osallistumiseen. On päivällisen aika.
Raamis menee päin honkia, sillä muuten kiltti ryhmä ei jaksakaan
keskittyä.
Sinä et saa unta.
Isoskaverisi ei saa unta vaan vuodattaa tuntikausia elämästään yöllä.
Et ole kuullut mitään ohjaajien suunnalta vaikka leiri alkaa ensi viikolla.
Rippikoululaiset pyytävät että raamiksen sijaan löhöillään Raamatun
tutkimiseen tarkoitettu aika.
Koko päivä menee päin honkia, olet väsynyt ja kaikki eteentulevat
asiat ottavat päähän.
Koko rippikouluryhmä on haastava eikä tunnu pysyvän ruodussa
millään.
67
PAINEKATTILASSA!
Olet rippikoulussa töissä. Tämä voi aiheuttaa monenlaisia paineita,
ja muutkin asiat elämässä voivat ajaa sinut painekattilaan…
Mikä siis avuksi? Seuraavassa mahdollisesti eteesi tulevia tilanteita,
muista että sinulla on OIKEUS saada apua. Älä siis epäröi vaan toimi.
Älä jää yksin!
ONGELMA
RATKAISU
Olo kahden tulen välissä, vetäjät
ja leiriläiset odottavat sinulta
vastakkaisia asioita…
PUHU! ...mitä nopeammin, sen
parempi. Kuuntele tarkkaan
mitä leirin vetäjät sinulta isosena odottavat ja toimi sen
mukaan.
Oma ryhmä jännittää, tai on
hankaluuksia sen vetämisessä…
Ota asia heti esiin, ennen leiriä
voidaan vielä tehdä paljonkin.
Kokemusten jakaminen toisten
isojen kanssa auttaa. Myös
uutta tyyliä voi kokeilla. Kerro
vetäjille, keksikää yhdessä ratkaisu.
Ennakkoluulot muita isosia
kohtaan…
Tutustu ja suhtaudu toisiin
positiivisesti; JOKAINEN on
tutustumisen arvoinen! ..ja loppujen lopuksi yleensä vielä tosi
mukavakin!
Hartaus tuntuu vaikealta…
Valmistele kunnolla ja ajoissa!
Hoida omaa uskonelämääsi, se
kantaa hedelmää. Pyydä rohkeasti apua vetäjiltä. (Leireillä eri
käytäntöjä)
68
ONGELMA
RATKAISU
Oma henkilökohtainen tilanne…
Pyri lähtemään leirille niin, että
asiat ovat kotirintamalla kunnossa. Joihinkin asioihin et voi
vaikuttaa, mutta leirillä sinulla
on VAPAUS olla ajattelematta
niitä! Seurustelukumppanin
kanssa sovi pelisäännöt: ei voi
jatkuvasti soitella. “Mikä ei
tapa, vahvistaa!”
Oman riparin illuusio, eikö täällä
olekaan samanlaista?!?
Tiedosta että oma riparisi on
ohi, ja tämä on uusi, hieno
kokemus! Olet töissä ja myös
vastuussa riparilaisen omasta,
ainutlaatuisesta leirikokemuksesta.
VÄSYTTÄÄ…
VÄSYNEENÄ EI LÄHDETÄ
LEIRILLE. Nuku siis varastoon.
Ole itsellesi tiukka ja mene
nukkumaan. Isospalaverissa ole
rehellinen & avoin, ihmisillä on
eri rajat. Tunne itsesi; jos tarvitset omaa rauhaa, ota se!
Jos hyppäät ripariin kesken
kaiken…
Älä pelkää, sinua on innolla
odotettu! Mutta älä sooloile,
opettele nimet mahd. nopeasti
ulkoa yms.
Matt. 7:12
1 Piet. 5:7
Matt. 6:25-34
69
HARTAUS
Hartaus on pysähtymistä, hiljentymistä ja rauhoittumista, mutta mainitut asiat eivät vielä yksin ole hartautta. Se on Jumalan eteen tulemista,
se on Hänen kohtaamistaan, yhteyttä Hänen kanssaan. Hartaudessa
taivaallinen Isämme antaa uskoa, toivoa ja rakkautta elämäämme.
Aamuhartaus valmistaa meitä päivän koitoksiin. Iltahartaus valmistaa
meitä tulevaa yötä varten. Hartaus päivällä kantaa meitä eteenpäin.
HARTAUDEN PALIKAT
Hyvässä hartaudessa on tiettyjä perusosia. Näistä osista rakentamalla
onnistut hartaudessa!
MUSIIKKIA
Jos aloitat hartauden
soittamalla jonkin
kappaleen, huolehdi,
että sen sanoma
sopii aiheeseen ja
että se on hartauteen sopiva rauhallinen kappale. Valitse sen lisäksi yksi
yhteislaulu loppuun.
RUKOUS
RAAMATUNLUKUA
Ota yksi kohta, jonka luet selkeästi. Kerro
mitä luet. Älä valitse kovin pitkää kohtaa!
PUHE
Sopiva hartauspuhe
on pituudeltaan muutaman minuutin. Älä
puhu yli 5 minuuttia! Valmistele puhe
etukäteen ja pysy
aiheessa. Omakohtainen, aito ja rehellinen
puhe on hyvä. Aloitus
on tärkeä (sitaatti,
stoori, väite, kysymys)
Irtaudu välillä paperista, katso kuulijoita.
Hartauden tarkoitus on
kiinnittää Kristukseen!
Tee itse aiheeseen sopiva rukous tai käytä
jotain valmista rukousta. Koskettavin rukous
on usein itse tehty.
Tarjolla on erilaisia rukouskirjoja.
Psalmit ja virret ovat rukouksia.
TARINA
Isä meidän-rukous kattaa kaiken. Jos haluat käyttää tarinaa, varHerran siunaus on myös hyvä.
mista, ettei joku toinen käytä
sitä. Tarina ei voi korvata puhetta!
(mutta tarinan käyttö lyhentää sitä)
70
VALMISTAUDU HUOLELLA
TILA
Valaistus, kynttilät (lukumäärä, asettelu)
Alttari: liina, kukkia...
Raamattu, ikoni tai krusifiksi
Mihin muotoon tuolit/penkit/tyynyt?
Laulu- tai virsikirjat kaikille
Rauhoita sisääntulo
Huomio ulkoiset häiriötekijät
PUHE
Valmistele puhe jo ennen
leirijaksoa, niin sinulle ei
tule leirillä turhaa stressiä
hartauden valmistamisesta.
Pyydä neuvoa tarvittaessa
vetäjältä!
MUSIIKKI
Varmista soittajilta etukäteen, että he osaavat soittaa kappaleet,
joita olet valinnut. Älä valitse kovin tuntemattomia kappaleita, ellet
tiedä, että ne voidaan tilanteessa rauhallisesti opetella. Voit soittaa
myös rauhallista instrumentaalimusiikkia kun ihmiset saapuvat hartauteen.
HYVÄ PERUSRUNKO HARTAUDELLE
1 Lyhyt tervetulotoivotus ja hartauden
aiheen kertominen
2 Laulu tai musiikkikappale
3 Raamatunluku
4 Puhe
5 Rukous
6 Laulu
Vapaassa hartaudessa ei toki tarvitse olla kiinni tässä rungossa, mutta
se on hyvä lähtökohta. Muista, että hartaudessa on aina oltava rukous!
Takaa löydät sivuja, joille voit valmistella hartautesi.
71
HARTAUSTEEMOJA
SUHTEENI JUMALAAN
Jokaisen hartauden teemana on tavallaan suhde Jumalaan. Jumala hoitaa meitä, ja me tuomme rukouksissamme elämämme Hänen eteensä.
Hartautta valmistellessa kannattaa miettiä:
- miten käsitykseni Jumalasta on muuttunut
- milloin Jumala on puhutellut minua
- milloin olen epäillyt Jumalaa
- mitä Raamattu puhuu jumalasuhteen hoitamisesta
- milloin olen tarvinnut Jumalaa
- mistä voin kiittää Jumalaa
- mitä Raamattu kertoo Jumalasta, Taivaan Isästä
MURHE JA SURU
Jos on menettänyt jonkun rakkaan ihmisen tai on joutunut luopumaan
jostain, auttaa monesti se että saa kokemuksen, ettei ole yksin. Hartaus ei ole kuitenkaan psykologin istunto, älä hoida siinä itseäsi, äläkä
kerro karmeita yksityiskohtia. Älä lopeta hartautta negatiiviseen tunnelmaan! Murheen ja surun aiheita:
- menetin läheisen ihmisen
- olin masentunut
- jouduin onnettomuuteen
- jäin yksin
- minua kiusattiin
- läheinen ihminen sairastui
- selvisin murheistani ja suruistani
- löysin lohtua jostain raamatunkohdasta
- löysin ilon uudestaan
ARMO JA ANTEEKSIANTO
Jokaisessa hartaudessa tulisi tavalla tai toisella käsitellä armoa ja
anteeksiantamusta. Omat kokemukset hyväksymisestä ja anteeksiannosta kannattaa jakaa. Mitä tapahtui, kun...
-minulle annettiin anteeksi
-minut hyväksyttiin porukkaan
-jäin kiinni enkä saanut rangaistusta
-sain olla oma itseni
-tein sovinnon
-ymmärrän jotain Jumalan armosta
72
NUORI SEURAKUNTA
Isonen on monella lailla riparilaisen esikuvana. Jos isonen kertoo hyviä
kokemuksiaan seurakunnan toiminnasta, kynnys tulla mukaan varmasti madaltuu. Hartaudessa voisi käsitellä mm. seuraavia asioita:
- minkälaisessa seurakunnan toiminnassa olen ollut mukana
- mitä ripari minulle merkitsi
- miksi lähdin isoskoulutukseen
- miltä isosena toimiminen on tuntunut
- mitä kotiseurakuntani minulle merkitsee
- miksi on hyvä kokoontua yhteen
- miksi kirkkoa tarvitaan
- mitä ehtoollinen ja rukous minulle merkitsevät
MUITA HARTAUSAIHEITA
Luonto ja luominen
Minun Raamattuni
Rukous ja hiljentyminen
Messu ja ehtoollinen
Koti ja perhe
Lähimmäisenrakkaus
Oikein ja väärin
Anteeksi!
Maailman hätä ja vastuumme
Kiitos
Minä ja Jeesus
Kaste
Hengellinen musiikki
2 Moos. 4:10-12
Ps. 23
Mark. 1:35
73
ERILAISIA HARDEJA
Eri rippikouluissa vietetään erilaisia hartauksia. Ihmisten hengellisyyttä on moneen lähtöön, ja siksi meitä puhuttelevat erilaiset tavat
hiljentyä Jumalan edessä. Listaa jokaisen hartaustyypin alle sen hyvät
ja huonot puolet.
LAUDES / KOMPLETORIO
Näissä perinteisissä kaavan mukaan etenevissä rukoushetkissä on
mm. vuoro- ja psalmilaulua.
LÖHÖMEDIS
Löhömediksiäkin voidaan viettää eri tavoilla, mutta yhteistä niille on
se, että niissä maataan, rauhoitutaan ja kuunnellaan musiikkia.
HELMIHARTAUS
Helmihartauksissa apuna ovat rukoushelmet, joita niissä käydään läpi
jollain aikataululla.
PERUSHARTAUS
Perushartauden tai toiselta nimeltään vapaa hartaus on juuri sitä,
melko vapaa ja henkilökohtainen tapa tulla Jumalan eteen.
74
USKOSTA KERTOEN
Jeesus käski mennä kaikkeen maailmaan ja kertoa hyvä sanoma
rakastavasta Jumalasta jokaiselle. Myös sinut Jeesus on kutsunut
siihen työhön!
Uskosta ei toki ole aina niin helppo kertoa. Oma usko saattaa tuntua
vähäiseltä ja haparoivalta. Saatat pelätä miten toiset suhtautuvat.
Mutta juuri sinun tarinasi saattaa olla jollekin se kaikkein merkittävin
tarina, joka johtaa hänet Jumalan luo ja lopulta taivaaseen.
Rohkaise siis mielesi - alla muutama vinkki siitä, miten jakaa uskoa!
OLE KÄYTETTÄVISSÄ
OLE AITO
Rippikoulussa sinulta saatetaan
kysyä uskonasioista. Älä vältä
tilannetta, vaan ole käytettävissä. Ihmettele ja kysele yhdessä.
Älä esitä suurempaa uskovaa,
kuin olet. Ole rehellisesti oma
itsesi - aitoa ihmistä kuunnellaan.
KYSELE
TIEDÄ
Helppo tapa aloittaa keskustelu
uskonasioista on kysyä juttelukumppanilta mitä mieltä hän on
kristiuskosta tai Jeesuksesta.
Paina mieleesi kristinuskon perusasiat. Opettele neljä askelta
sillä tavalla, että osaat kertoa
ne toisille. (Kts. neljä askelta)
KUTSU
RUKOILE
Kutsu tuntemiasi ihmisiä seurakunnan toimintaan ja tilanteisiin,
jossa he kuulevat Jumalasta.
Rukoile ihmisten puolesta, jotta
Jumala koskettaisi heitä ja jotta
voisit saada oikeat sanat heitä
varten.
KERRO ITSESTÄSI
Kerro oma tarinasi, miksi uskot.
Kerro miten päädyit isoseksi ja
mitä usko on sinulle antanut.
75
ISO KUUNTELIJANA
Isonen saattaa löytää itsensä tilanteesta, jossa hänen pitää antaa
hengellistä tai henkistä apua. Useimmiten se tapahtuu kuuntelemalla.
Kuuntelemisessa avoimuus on tärkeämpää kuin mitkään keinot.
Seuraavassa kuitenkin joitakin vinkkejä.
1
Järjestä aikaa. Siten viestität rippikoululaiselle, että hän ja
hänen asiansa ovat tärkeitä. Puhumisen tarpeen takana on
usein yksinäisyyden tunne.
2
Kysy. Voit kysyä tarkennuksia ja yksityiskohtia. Älä väitä
kysymyksillä vastaan äläkä mitätöi, mitä toinen sanoo, vaan
rohkaise häntä puhumaan, koska pienikin ongelma on puhujalle todellisuutta.
3
4
Katso silmiin. Katsekontakti on tärkeä. Se kertoo, että keskityt kuuntelemaan.
5
6
7
8
76
Eläydy toisen asemaan. Jos olisit itse kokenut saman, mitä
toivoisit? Älä kuitenkaan lähde vuolaasti kertomaan omia juttujasi.
Näytä tunteesi. Jos toisen tarina tai huoli koskettaa tunteitasi, anna sen näkyä. Mutta älä naura, jos toinen ei ole tarkoittanut tarinaansa vitsiksi.
Keskity kuuntelemaan ja yritä sillä hetkellä unohtaa omat
asiat. Kysy mitä kuuluu silloin, kun sinulla on varmasti aikaa
kuunnella.
Älä yritä ratkaista ongelmaa toisen puolesta, vaan anna
hänen tehdä se itse. Muutos tapahtuu vain omien oivallusten
kautta, ei tarjoamalla valmiita ratkaisuja.
Ole luottamuksen arvoinen. Mutta rankkojen asioiden ollessa
kyseessä, hae tukea vetäjältä. Pyydä kuitenkin lupa puhua
asiasta toisen kanssa.
ISO PUHUJANA
Isonen puhuu erilaisissa tilanteissa, niin ryhmänvetäjänä, kuin hartauksissa ja vaikkapa iltaohjelmaa vetäessä. Sillä, miten itseänsä ilmaisee,
on suuri merkitys siihen, miten sinua kuunnellaan. Kannattaa siis kiinnittää omaan viestimiseensä huomiota!
Viestinnässä puheen osuus on vain 30% siirrettävästä informaatiosta.
Loput koostuu olemisestasi, eleistäsi, ilmeestäsi, tuoksuista jne. Jos
sanot yhtä mutta koko olemuksesi viestittää toista, ihmiset ennemmin
uskovat olemustasi kuin sanojasi.
Puheita pitäessä ja muutenkin puhuessa kannattaa huomioida muutama olennainen juttu:
MITÄ SANOT
KENELLE SANOT
Mikä on viestisi? Jos pidät puhetta, valitse
vain yksi tärkeä pointti, jota lähestyt parista eri näkökulmasta - muu unohtuu. Käytä
esimerkkejä, tarinoita, kokemuksia jne!
Mikä ryhmä ja tilanne on kyseessä? Tämä
antaa suuntaa seuraavaan:
MITEN SANOT
Millä tyylillä käytät ääntäsi, mitä äänenpainoja, eleitä ja ilmeitä käytät hyväksesi?
MIKÄ REAKTIO
Miten vastaanottaja(t) suhtautuu viestiisi?
Tarvitseeko muuttaa jotain?
PUHU HARTAUKSISSA RAUHALLISESTI JA HÖTKYILEMÄTTÄ!
SE TUKEE SANOMAASI JA RAUHOITTAA IHMISET KUULEMAAN.
77
ISO INNOSTAJANA
Yksi tärkeä osa isosen roolia on innostaminen. Se on samassa mielessä vaikuttamiseen pyrkivää kommunikaatiota, kuin puheen pitäminenkin, mutta sillä pyritään tunteiden nostattamiseen.
Rippikoulusta tulee kaikkein upein kokemus riparilaiselle, jos hän on
itse innostunut siitä. Siksi isosena on hyvä osata innostaa riparilaisia
myös niissä tilanteissa, kun ei itse ole luonnostaan niin innostunut.
KANNUSTA
KEHU
INNOSTU ITSE
78
Luo kannustamalla positiivista ja innostunutta
ilmapiiriä. Älä piikittele, ellet ole aivan varma,
että viestisi otetaan vastaan huumorilla.
Kehu asioita, esim. leikkejä, joista haluat saada
riparilaiset innostumaan. Kehu ihmisiä aina kun
siihen on aihetta, myös selän takana!
Leiriläiset eivät uskalla itse innostua, jos heille
ei näytetä esimerkkiä. Ole sellainen!
NUKU HYVIN
Harva jaksaa väsyneenä innostua mistään. Huolehdi siis siitä, että olet virkeä.
ÄLÄ VALITA
Valittamiselle on oma paikkansa vetotiimin palavereissa, älä siis tee sitä riparilaisten nähden.
Se vaikuttaa negatiivisesti heidän fiilikseensä.
KONFIRMAATIO
Konfirmaatiossa rippikoululaiset vahvistavat, että he haluavat edelleen tukeutua siihen armoon, joka heille on kasteessa lahjoitettu. He
tunnustavat sen uskon, johon heidät on kastettu. Seurakunta rukoilee
heidän puolestaan ja jokainen heistä siunataan erikseen.
Matt. 28:18-20
Mark. 9:24
MUISTILISTA - NÄIN VALMISTAUDUT
Ole mukana harjoituksissa ja apuna albojen pukemisessa
Harjoittele omat erikoistehtävät (esim. monisteiden jakaminen, kolehdin kerääminen, tekstin lukeminen)
Huolehdi, että osaat laulut
Varmista milloin istutaan ja milloin seistään
Muista ehtoolliskäytäntö ja hyvä käyttäytyminen
Pue siisti, juhlallinen ja kirkkoon sopiva vaatetus
Selvitä miten toimitaan konfirmaatiomessun päätyttyä
Muista, konfirmaatiopäivän vierailuille lähdetään vanhempien kutsusta
Muista, että vierailuilla edustetaan seurakuntaa
79
MUISTIINPANOT
ILTAOHJELMA
80
ILTAOHJELMA
81
MUISTIINPANOT
ILTAOHJELMA
82
ILTAOHJELMA
83
MUISTIINPANOT
ILTAOHJELMA
84
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
85
MUISTIINPANOT
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
86
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
87
MUISTIINPANOT
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
88
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
89
MUISTIINPANOT
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
90
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
91
MUISTIINPANOT
HARTAUS
MUSIIKKI/LAULUT
RAAMATUKOHTA
RUKOUS
RUNKO
PUHE
92
93
MUISTIINPANOT
94
95
ULKOLÄKSYT
APOSTOLINEN USKONTUNNUSTUS
Minä uskon Jumalaan,
Isään, Kaikkivaltiaaseen,
taivaan ja maan Luojaan,
ja Jeesukseen Kristukseen,
Jumalan ainoaan Poikaan,
meidän Herraamme,
joka sikisi Pyhästä Hengestä,
syntyi neitsyt Mariasta,
kärsi Pontius Pilatuksen aikana,
ristiinnaulittiin, kuoli ja haudattiin,
astui alas tuonelaan,
nousi kolmantena päivänä kuolleista,
astui ylös taivaisiin,
istuu Jumalan, Isän, Kaikkivaltiaan,
oikealla puolella
ja on sieltä tuleva tuomitsemaan
eläviä ja kuolleita,
ja Pyhään Henkeen,
pyhän yhteisen seurakunnan,
pyhäin yhteyden,
syntien anteeksiantamisen,
ruumiin ylösnousemisen
ja iankaikkisen elämän.
10 KÄSKYÄ
1. Minä olen Herra, sinun Jumalasi. Sinulla ei saa
olla muita jumalia.
2. Älä käytä väärin Herran, Jumalasi nimeä.
3. Pyhitä lepopäivä.
4. Kunnioita isääsi ja äitiäsi.
5. Älä tapa.
6. Älä tee aviorikosta.
7. Älä varasta.
8. Älä lausu väärää todistusta lähimmäisestäsi.
9. Älä tavoittele lähimmäisesi omaisuutta.
10. Älä tavoittele lähimmäisesi puolisoa, työntekijöitä, karjaa äläkä mitään, mikä hänelle kuuluu.
2. Moos 20:2-17 ja
5. Moos. 5:6-21
Kaste- ja lähetyskäsky
“Minulle on annettu kaikki valta taivaassa ja
maan päällä. Menkää siis ja tehkää kaikki
kansat minun opetuslapsikseni: kastakaa heitä
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettakaa heitä noudattamaan kaikkea, mitä minä
olen käskenyt teidän noudattaa. Ja katso, minä
olen teidän kanssanne kaikki päivät maailman
loppuun asti.”
Matt. 28:18-20
ISÄ MEIDÄN -RUKOUS
PIENOISEVANKELIUMI
Isä meidän, joka olet taivaissa.
Jumala on rakastanut maailmaa
Pyhitetty olkoon sinun nimesi.
niin paljon, että antoi ainoan
Tulkoon sinun valtakuntasi.
Poikansa, jottei yksikään, joka
Tapahtukoon sinun tahtosi,
häneen uskoo, joutuisi kadotukmyös maan päällä niin kuin taivaassa.
seen, vaan saisi iankaikkisen
Anna meille tänä päivänä
elämän.
Joh. 3:16
meidän jokapäiväinen leipämme.
Ja anna meille meidän syntimme anteeksi,
niin kuin mekin anteeksi annamme niille,
jotka ovat meitä vastaan rikkoneet.
Äläkä saata meitä kiusaukseen, vaan päästä meidät pahasta.
Sillä sinun on valtakunta ja voima ja kunnia iankaikkisesti.
Aamen.Matt. 6:9-13
HERRAN SIUNAUS
Herra siunatkoon sinua ja varjelkoon sinua,
Herra kirkastakoon kasvonsa sinulle ja olkoon sinulle armollinen.
Herra kääntäköön kasvonsa sinun puoleesi ja antakoon sinulle rauhan.
Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen.
4. Moos. 6:24-26
96
SUORITUKSET
SUORITTAJAPE
10
UT
IM
HS
KLK
97
TULEVAISUUS
Isoskoulutus kestää 1,5 vuotta ja valmistaa monenlaisiin elämän
haasteisiin. Kristityn vaellus ei pääty kuitenkaan isoskoulutuksen päättymiseen eikä siihen, ettei enää toimi leireillä isosena. Kristus kulkee
meidän kanssamme koko elämämme ajan. Onkin hyvä pohtia sitä,
missä olet eri ikävaiheissa, ja miten silloin hoidat uskoasi ja miten silloin kuljet yhdessä Kristuksen kanssa eteenpäin.
Merkitse alla oleviin ikävaiheisiin, missä ajattelet eläväsi, minkälaisessa elämäntilanteessa silloin olet ja miten uskoa on silloin luontevaa
hoitaa.
18v
24v
30v
40v
50v
70v
98
SA
S
N
A
K
HEIDÄN
IN
U
T
S
I
M
AN VAL
OLARIN SEURAKUNNAN NUORET