Sarlin asiakaslehti 1_2015

Transcription

Sarlin asiakaslehti 1_2015
Sarlinin asiakaslehti 1 | 2015
Jussi Vainikka
ja Tommy Mattila
Puhtaasti
LNG:llä
Lääkkeellistä paineilmaa sairaalassa
Vaijeriluotain
mittaa täyttöasteen
Uunit
ovat yksilöitä
+Tutustu
tuoteuutisiin
Pääkirjoitus
Irti vanhoista rakenteista
V
uonna 2008 Lehman Brothersin konkurssista alkanut
talouden alamäki on jatkunut
kauemmin kuin useimmat
pessimistitkään uskoivat.
Tuona vuonna syntyneet
lapset menevät Suomessa syksyllä kouluun.
Asiantuntijat ovat yksimielisiä siitä, että
meillä Suomessa kysymys ei ole pelkästään
suhdanneongelmasta.
Maailma
on täynnä
mahdollisuuksia,
joita voimme
hyödyntää.”
TALOUTEMME RAKENTEESSA on tapahtumassa useita yhtäaikaisia muutoksia, joista
jokainen jo yksinäänkin olisi ikävä. Heikentynyt paperin kysyntä on aiheuttanut useiden
paperitehtaiden sulkemisen ja kehitys tuntuu
yhä jatkuvan. Elektroniikkateollisuutemme
lippulaiva, Nokia, menetti otteensa matkapuhelinmarkkinoista hämmästyttävän nopeasti.
Irtisanomiset ovat olleet tuttuja uutisia kaikilla paikkakunnilla, joissa Nokialla on ollut
tuotantoa. Viime aikoina niskaan on lisäksi
tullut kylmää vettä Venäjältä, jonka ostovoima ja talous kärsivät öljyn hinnan laskusta
sekä EU:n ja USA:n pakotteista.
Ikävintä on, että tulevaisuuden ennusmerkitkään eivät näytä hyviltä. Uutisia
seuraamalla saa käsityksen, että Suomen
talous on ajautunut syöksykierteeseen, jolle
ei näy loppua eikä onnettomasta tilanteesta
ole ulospääsyä. Ovatko tänä vuonna kouluun
menevät lapsemme tuomittuja kirjoittamaan
ylioppilaaksikin tämän nykyisen ”laman”
jatkuessa – onneksi ei.
SUOMEN KALTAISELLE pienelle kansantaloudelle löytyy maailmanmarkkinoilta aina
riittävästi niche-sektoreita, joissa voimme
menestyä. Meidän on etsittävä itsellemme
soveltuvat erityisalat ja sen jälkeen määrätietoisesti markkinoitava tuotteet ja palvelumme
kyseisille aloille. Suomalaisen yhteiskunnan
ja teollisuuden on lopetettava turha marina
ja vanhoissa rakenteissa roikkuminen. On
löydettävä rohkeus jättää vanhat rakenteet
taakse ja katsoa positiivisin mielin maailmalle
ja tulevaisuuteen. Maailma on täynnä mah­
dollisuuksia, joita voimme hyödyntää.
SARLIN 360° – Sarlinin asiakaslehti 46. vuosikerta
Päätoimittaja: Helena Kääriäinen
Toimitus: OS/G Viestintä ja Sarlin
Ulkoasu ja taitto: Mikko Koistinen, OS/G Viestintä
SUOMELLA ON onneksi runsaasti vahvuuksia, joiden varaan tulevaisuutta voi rakentaa.
Tässä muutama esimerkki: Meillä on useissa
mittauksissa maailman parhaaksi arvioitu
koulujärjestelmä, joka tuottaa osaajia liikeelämän tarpeisiin. Metsissämme kasvavalla
biomassalla on merkittävä rooli tulevaisuudessa, kun fossiiliset polttoaineet korvataan
uusiutuvilla. Viime vuosikymmenten aikana
Suomeen on kehittynyt runsaasti elektroniikka- ja ohjelmisto-osaamista, joka on tällä hetkellä osaksi vajaakäytössä. Tälle osaamiselle
on varmasti kysyntää myös tulevaisuudessa.
Peliteollisuus on jo noussut merkittäväksi
työllistäjäksi ja jatkossa teollisen internetin
sovellutukset työllistävät lisää näitä osaajia.
Suomen vienti on perinteisesti ollut
muutaman suuren yhtiön varassa. Esimerkiksi Ruotsissa ja Saksassa viennin perusta
on merkittävästi laajempi. Pk-yritysten
osuus kansantalouden kokonaisviennistä on
näissä maissa selvästi Suomea suurempi.
Myös meillä Suomessa kannattaa tavoitella
tilannetta, jossa myös pk-yritykset myyvät
omaa eritysosaamistaan maailmalle. Näin
toimien emme olisi niin riippuvaisia muutaman suuren vientiyrityksen onnistumisesta ja
hyvinvointimme perusta olisi vakaampi.
SARLIN OY AB on perinteisesti keskittynyt
kotimaan markkinoille, mutta nyt olemme
aloittaneet vientitoiminnan. 1990-luvulla
kehitimme paineilmajärjestelmien hallintaan
oman tuotteen, Sarlin Balancen. Tuote on laajasti käytössä Suomessa ja se on tuonut käyttäjilleen merkittävät energiansäästöt sekä
helpottanut tuotannon kannalta kriittisten
paineilmajärjestelmien hallintaa. Tekemissämme markkinatutkimuksissa olemme havainneet, että huippuluokan hallintajärjestelmälle on maailmanlaajuista tarvetta. Päätös
viennin aloittamisesta perustuu luonnollisesti
omaan strategiaamme, mutta samalla pyrimme vahvistamaan suomalaisen yhteiskunnan
menestystä omalta osaltamme.
Kari Jäminki
toimitusjohtaja
Kannen kuva: Markku Ojala
Paino: PunaMusta Oy
Painosmäärä: 13 000 kpl
Osoitteenmuutokset ja peruutukset: [email protected]
SARLIN OY AB PL 750, 00101 Helsinki, [email protected], www.sarlin.com
2 SARLIN 360°
Tässä lehdessä
Pääkirjoitus:
Irti vanhoista rakenteista 3
Sairaalassakin
tarvitaan paineilmaa 4
Uutisia Sarlinilta 6
Ohjelmoitavat pulssianturit 7
LNG etenee vauhdilla 8
Suodattimet
jäteveden puhdistukseen 14
Tuoteuutiset 15
Uunit ovat yksilöitä 23
Paineilman tuottosopimus 26
Uutisia Sarlinilta 27
Ei pintaa syvemmälle 28
Kompurat kuntoon 30
Uusiin tehtäviin 31
Yhteystiedot 31
Ó
8
LNG:n
käyttöönotto
etenee vauhdilla.
Nesteytettyä maakaasua kuljetetaan
erikoisvalmisteisilla
rekoilla.
23
Ó
Uunin energiatehokkuuden tekijöitä
ovat sen rakenne, ohjaus ja käyttöaste.
28
Ó
Heikki Saartama (vas.) ja Erkki
Karppinen seuraavat vaijeriluotaimen
toimintaa Senson Oy:ssä.
30
Ó
Asentaja Reima Koskela
tuntee kompressorit.
360° SARLIN 3
Sairaalassakin
tarvitaan
paineilmaa
4 SARLIN 360°
Kuvakulma
Sairaalassa potilaiden hoitoon ja
hoito­instrumentteihin käytettävä
paineilma on lääkkeellistä kaasua, joka
täyttää European Pharmacopoeian
tarkat laatuvaatimukset.
Teksti Helena Kääriäinen Kuva Dreamstime
S
airaaloissa lääkkeellistä paineilmaa
käytetään muun muassa hengityskoneissa sekä lääkintälaitteissa
leikkaussaleissa, heräämöissä, tehovalvonnassa, poliklinikoilla, vuodeosastoilla ja
päivystyksessä.
Lääkkeellisellä paineilmalla on tiukat laatuvaatimukset, joista säädetään lääkelaissa ja
laissa terveydenhuollon laitteista. European
Pharmacopoeia on eurooppalainen standardi,
joka määrittelee lääkkeellisen paineilman laatuvaatimukset. Tiukat vaatimukset koskevat
myös järjestelmän suunnittelua ja asennusta.
SAIRAALOISSA LÄÄKKEELLISEN ilman
laatua valvotaan samoin kuin muitakin
lääkkeitä. Potilaiden turvallisuus ja hoito
edellyttävät luotettavaa ja häiriötöntä ilman
tuottoa, siksi lääkkeellisen paineilman tuoton
on oltava niin sanottu kolmennettu järjestelmä. Tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi
kahdella kompressoriyksiköllä ja yhdellä
pullopatterilla.
Lääkkeellisen paineilman tuottamiseen
käytetään öljyttömiä kompressoreita, jotta
voidaan varmistua siitä, että tuotettu paineilma on öljytöntä. Kompressori ottaa käyttämänsä imuilman tilasta, jossa se sijaitsee.
Kompressorihuoneen ilman laatuun tuleekin
kiinnittää erityistä huomiota, sillä ilmassa
olevat epäpuhtaudet moninkertaistuvat, kun
ilma puristetaan käyttöpaineeseen.
VAIKKA KOMPRESSORIHUONEEN ilman
puhtaudesta olisikin huolehdittu, kompressorin tuottamassa paineilmassa on aina
epäpuhtauksia, jotka pitää poistaa jälkikäsittelyn avulla. Jälkikäsittelyssä paineilmasta
poistetaan vesi ja partikkelit sekä vähennetään hiilimonoksidin ja typen oksidien määrä
sallitulle tasolle. Lisäksi siitä poistetaan hajut
ja maut.
Lääkkeellisen paineilman
kokonaisratkaisut Sarlinilta
SARLINILLA ON 60 vuoden kokemus paineilmasta ja paineilman kokonaisratkaisuista. Olemme toimittaneet useita kymmeniä sairaaloiden ja terveyskeskusten paineilmajärjestelmiä.
Noudatamme lakien ja määräysten asettamia vaatimuksia ja
toteutamme paineilmajärjestelmät niiden mukaisesti.
Asiakas voi hankkia hengitysilman tuoton myös palveluna, jolloin vastaamme järjestelmän toiminnasta ja
investoinneista.
Olemme mukana Sairaalatekniikan päivillä Turussa
3.–4.6.2015. Tervetuloa keskustelemaan lääkkeellisen
paineilman tuottoratkaisuista.
360° SARLIN 5
Koonnut Helena Kääriäinen
Ø
Rikkivedyn
poistolaitos
HSY:n Ämmässuon
jätteenkäsittelykeskuksessa.
Kuopion Energialle biokaasua
hyödyntävä moottorivoimalaitos
KUOPION ENERGIA OY:LLE toimitettu
moottorivoimalaitos hyödyntää biokaasua,
jonka Kuopion Biotehdas tuottaa Heinälamminrinteen jätekeskuksen biojätteistä.
Biokaasu siirretään Pitkälahden lämpökeskustontilla sijaitsevaan moottorivoimalaitokseen olemassa olevaa kaatopaikkakaasua varten rakennettua putkea pitkin.
Moottorivoimalaitos tuottaa kaasusta
yli 12 000 MWh sähköä vuodessa, lisäksi
moottorivoimalaitoksessa syntyvä lämpöenergia siirretään kaukolämpöverkkoon.
Tehdasvalmiissa paketissa on MWM TCG 2020 V16 -kaasumoottori, jonka sähköteho on noin 1,6 megawattia, samoin
kaukolämpöteho on 1,6 MW. Moottorivoimalaitos on miehittämätön, täysin automatisoitu laitos, jota ohjataan Kuopion Energian
päävoimalaitoksesta.
Sarlinin toimittamilla moottori- ja turbiinilaitoksilla tehdään noin
80 prosenttia Suomessa biokaasulla tuotetusta sähköstä.
Kuva Ari-Pekka Keränen
Kuva Markku Ojala
Uutisia Sarlinilta
Ó
Voimalaitos
tuottaa yli
12 000 MWh
sähköä vuodessa ja lämpöä
kaukolämpöverkkoon.
Lisätietoja: Kari Lammi ja Vesa Saarinen, puh. 010 550 4000
Rikkivedyn poistolaitos
pesee Ämmässuon
biokaasun
TOUKOKUUSSA 2010 käyttöönotettu Sarlinin toimittama kaasuvoimala pystyy hyödyntämään kaiken vanhalla ja uudella kaatopaikalla kerättävän kaatopaikkakaasun. Voimala on yksi Euroopan
suurimmista kaatopaikkakaasun hyötykäyttölaitoksista.
Biokaasu sisältää aina rikkivetyä, joka reagoi useimpien metallien kanssa aiheuttaen korroosiota ja vahingoittaen laitteita, kuten
kaasumoottoreita, kompressoreita, lämmönvaihtimia sekä putkistoa. Tämän vuoksi rikkivety on hyvä poistaa biokaasusta ennen sen
hyötykäyttöä.
Sarlin toimitti HSY:n Ämmässuon jätteenkäsittelykeskukseen
rikkivedyn poistolaitoksen. Kaasun rikkivetypitoisuutta on saatu
laskettua yli 90 prosenttia. Toimitettu THIOPAQ-puhdistusjärjestelmä perustuu biologiseen prosessiin. Poiketen muista kaasunkäsittelyprosesseista THIOPAQ-järjestelmässä biokaasuun ei lisätä
lainkaan ilmaa, minkä vuoksi biokaasun lämpöarvo ei heikkene.
Rikki saadaan talteen elementaaririkkinä, jota voidaan hyödyntää esimerkiksi lannoitetuotannossa.
Prosessissa pesuvesi regeneroidaan ja käyttökustannukset
verrattuna muihin tekniikoihin ovat pienet.
Lisätietoja: Kari Lammi, puh. 010 550 4000
6 SARLIN 360°
Ñ
Beamex täyttää 40 vuotta
PIETARSAARELAINEN kalibrointilaitteita
ja -ohjelmistoja kehittävä Beamex Oy Ab
täyttää tänä vuonna 40 vuotta. Beamexin
perusti helmikuussa 1975 neljä instrumentoinnin ja kalibroinnin ammattilaista.
Vuodesta 1984 Beamex on ollut osa Sarlinkonsernia.
Beamexin perustajien alkuperäisen
toiminta-ajatuksen taustalla olivat omakohtaiset kalibrointilaitteiden käyttökokemukset ja havainnot, jotka kiteytyivät liikeideassa pyrkimykseksi kehittää käyttäjien
tarpeita ja vaatimuksia paremmin täyttäviä
kalibrointilaitteita. Alkuperäiseen liikeideaan kuului myös se, että toiminnan tuli
suuntautua kansainvälisille markkinoille.
Nämä toiminnan kulmakivet ovat edelleen
vahvasti osa Beamexin toimintaa – yritys
on johdonmukaisesti keskittynyt tuottamaan teollisuuden prosessi-instrumenttien
kalibrointiin tarkoitettuja tuotteita ja palve-
Beamex Oy on
40 vuodessa
laajentunut globaaliksi toimijaksi.
luja. Viennin osuus liikevaihdosta on noin
95 prosenttia.
Neljän vuosikymmenen aikana Beamex
on kehittynyt voimakkaasti: yrityksellä on
nykyään omat toimipisteet Pietarsaaren
lisäksi Yhdysvalloissa, Iso-Britanniassa,
Ranskassa, Kiinassa, Intiassa ja SaudiArabiassa sekä jälleenmyyjiä yli 70 muussa
maassa. Beamex on maailmanlaajuisesti
yksi toimialansa merkittävimmistä yrityksistä. Esimerkiksi viime tammikuussa julkaistun
pohjoisamerikkalaisen Control Magazine
-ammattijulkaisun lukijaäänestyksessä
Beamex valittiin kalibrointialan kolmen
merkittävimmän brändin joukkoon.
Beamex juhlistaa merkkivuottaan muun
muassa julkaisemalla kotisivuillaan ja sosiaalisen median kanavillaan keskeisiä tapahtumia ja virstanpylväitä vuosien varrelta.
Näitä voit seurata www.beamex.com ja
www.facebook.com/beamexcalibration.
3xFakta
Teksti Pirkko Soininen Kuva Sarlin
Ohjelmoitavat pulssianturit
O
hjelmoitavien pulssiantureiden
mallisto on päivittynyt. Uudet
anturit soveltuvat useisiin eri
kohteisiin valmistavassa teollisuudessa ja erityisesti kunnossapidossa. Mikäli
kohteessa on käytössä useita eri pulssimäärillä olevia antureita, voidaan uudella mallilla
korvata ne kaikki.
– Ohjelmoitavat anturit soveltuvat
erityisesti valmistavaan teollisuuteen, missä
pulssimäärää joudutaan usein säätämään
vielä ennen käyttöönottoa tai pulssimäärä ei
ole muusta syystä vakio, kertoo tuotepäällikkö Teemu Solja.
Anturit säästävät myös varastointikuluja, sillä asiakkaan ei tarvitse enää säilyttää
useita erilaisia malleja. Myös tuotantokatkoksia voidaan lyhentää, kun hyllystä löytyy heti
sopiva anturi.
KAHDELLA ERI anturityypillä voidaan anturit ohjelmoida jopa 62.450 pulssiin kierroksella saakka. Rajat ovat huomattavasti aiempaa
suurempia, toteaa Solja. Kun pulsseja on
riittävän tiheään, saadaan tarkkuus uuteen
uskoon. Tätä kautta voidaan vaikuttaa myös
lopputuotteen laatuun.
Toinen merkittävä uudistus on mahdollisuus valita HTL- tai TTL-ulostulo samassa
anturissa ja lisäksi laaja käyttöjännitealue
(4.5-30V) kattaa kaikki käytännön sovellukset. Nyt siis yhdellä anturilla selvitään tilan-
teissa, joihin aiemmin tarvittiin jopa kolme
eri mallia. TR Electronic tarjoaa kyseisen
anturimallin nyt myös M12/8-pin liittimellä,
joka yleistyy teollisuudessa.
Teollisuudessa on hyvin yleinen tilanne,
että antureita on eri pulssimäärien lisäksi
myös HTL- ja TTL-lähtötasoilla sekä eri
käyttöjännitteillä. Optimoimalla liitinmalli ja
mekaaninen kiinnitys voidaan koko pulssianturisarja korvata vain yhdellä anturilla.
– Erikoistilanteita ei myöskään ole unohdettu. Saatavilla on esimerkiksi räjähdysvaarallisiin tiloihin soveltuva ATEX-versio.
Vastaavaa luokitusta ei löydy kuin harvoista
anturityypeistä, kertoo Solja.
ANTUREITA KÄYTETÄÄN mittaamaan
paikkaa, kulmaa, kiihtyvyyttä tai nopeutta
laitteiston akselilta, mittapyörältä tai suoraan
moottorilta. Anturi tuottaa pulssisignaalia,
jonka järjestelmä lukee. Tämän perusteella
saadaan tieto paikasta suhteessa referenssipisteeseen tai pyörimisnopeus. Konkreettinen käyttökohde on esimerkiksi kuljetushihnan nopeuden valvominen.
Asiakas voi joko itse ohjelmoida anturin tai
Sarlin voi tehdä sen asiakkaan puolesta. Usein
asiakas pyytää ohjelmointiapua silloin, kun on
kiire saada korvaava anturi vioittuneen tilalle.
– Osa tyytyväisistä asiakkaistamme
käyttää antureita koko ajan ja heillä on oma
erillinen ohjelmointilaitteisto, Solja toteaa.
TR ELECTRONICIN
ANTURIT (l_58:2)
Voidaan ohjelmoida mille tahansa
pulssimäärälle välillä 1–10.000/
62.450 ppr.
Varastointitarve pienenee – vain
yksi varastoitava pulssianturi.
Uudessa versiossa mahdollisuus
valita HTL- tai TTL-ulostulo samassa
anturissa.
Universaali käyttöjännite:
4,5…30 VDC.
Nollapulssin paikka ja pulssin pituus
ohjelmoitavissa.
Rajaton määrä ohjelmointikertoja.
Akselikoot mallista riippuen
6…15 mm.
Oikean pulssimäärän voi määritellä
vaikka vasta käyttöönotossa.
Yksinkertainen ohjelmointi TRWinProg -ohjelmistolla sekä ohjelmointivarustuksella.
Saatavana myös ATEX-versiona.
Ohjelmoi itse tai ohjelmoimme
puolestasi.
Erikoistilanteita ei myöskään ole unohdettu.
Saatavilla on esimerkiksi räjähdysvaarallisiin tiloihin
soveltuva ATEX-versio.”
360° SARLIN 7
LNG etenee
vauhdilla
LNG:n käyttöönotto etenee Suomessa vauhdilla. Skangassin johtaja
Tommy Mattila näkee LNG-markkinan kehittymisen edellytysten
perustuvan tiukentuviin ympäristövaatimuksiin sekä kilpailukykyiseen
hintaan ja saatavuuden varmistamiseen. Gasumin liiketoiminnan
kehityspäällikkö Jussi Vainikka korostaa LNG:n logistista merkitystä.
8 SARLIN 360°
Ñ
Skangass rakentaa Suomen ensimmäistä LNG:n tuontiterminaalia Porin Tahkoluotoon. Syksyllä 2016 valmistuvan terminaalin
kapasiteetti on 30 000 kuutiometriä.
×
Tommy Mattila (vas.) ja Jussi Vainikka uskovat vähäpäästöisen
LNG:n kysynnän kasvavan, kun jakelu saadaan kuntoon ja saanti
varmistettua.
LNG:hen perustuva
teknologinen kehitystyö
antaa uusia mahdollisuuksia
telakka-, moottori- ja
suunnittelupalveluihin.”
– Olemme tehneet vuosien ajan pitkäjänteistä LNG:hen liittyvää kehitystyötä. Tavoitteenamme on saada siitä myös Suomessa
varteenotettava energiavaihtoehto merenkulun, teollisuuden ja raskaan liikenteen
käyttöön niin hinnaltaan kuin toimitusvarmuudeltaankin. LNG:n vähäpäästöisyys on
ehkä tärkein argumentti, kertoo Skangassin
markkinoinnin ja myynnin johtaja Tommy
Mattila.
JOTTA PÄÄMÄÄRIIN päästäisiin, osti Gasum viime keväänä enemmistön norjalaisesta
Skangass AS:stä, joka on johtava toimija
pohjoismaisilla LNG-markkinoilla. Kaupan
myötä Suomi tuli osaksi pohjoismaista LNGmarkkinaa. Skangassilla on käytössään LNGtuotantoa Norjassa. Tuotantolaitoksen omistaa Lyse, joka on Skangassin toinen omistaja.
Skangassilla on myös terminaaleja Norjassa
sekä Ruotsissa ja pian myös Suomessa, kun
Porin terminaali valmistuu vuonna 2016.
– Pohjoismaisesta LNG-markkinasta
pyritään yhteishankinnoilla saamaan volyymiltaan niin suuri, että LNG:sta tulee myös
hinnaltaan kilpailukykyinen tuote. Kun hinta
on kohdallaan, se lisää kysyntää.
LNG:n toimitusvarmuutta tuetaan omalla
tuotannolla ja terminaaleilla. Skangassilla on
kaksi LNG-tankkeria ja 25 jakelurekkaa, joista
neljä on Suomessa.
Maakaasu, jota siis LNG:kin on, sopii teollisuusprosesseihin, kuten höyryntuotantoon,
kuumennukseen ja kypsennykseen. Tällöin
kaasulla korvataan nestekaasua. Lämmöntuotannossa sillä korvataan polttoöljyä.
Kaasusta tehdään teollisuudessa myös vetyä.
Voimalaitoksissa LNG:tä käytetään maakaasun tapaan sähkön- ja lämmöntuotannossa
pää- tai varapolttoaineena. Ennen käyttöä
LNG höyrystetään takaisin kaasuksi.
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala ja Gasum
N
esteytetty maakaasu eli
LNG (liquefied natural
gas) on ollut otsikoissa
muutaman vuoden ajan
uutena meriliikenteen
rikkivapaana polttoaineena. Gasum on tuottanut
LNG:tä pienimuotoisesti
kuitenkin jo vuodesta 1996 Porvoon Kilpilahden laitoksella. Viitisen vuotta sitten laitoksen
kapasiteetti kasvatettiin 20 000 tonniin.
Porvoosta LNG:tä on kuljetettu erikoisrekoilla kaasuputkiverkoston ulkopuolelle esimerkiksi Wärtsilän moottoritehtaalle Vaasaan
käytettäväksi kaasumoottorien tuotekehityksessä ja testauksessa.
LNG ON ottanut ensiaskeleensa Suomessa
myös liikennepolttoaineena, kun Containerships hankki syksyllä koekäyttöön ensimmäisen LNG-rekkaveturin.
Gasumin liiketoiminnan kehityspäällikkö
Jussi Vainikka toteaa, että LNG:llä voidaan
vastata esimerkiksi EU:n vaihtoehtoisten
liikennepolttoaineiden infrastruktuuridirektiiviin, joka tähtää ympäristövaikutusten
pienentämiseen ja raakaöljyriippuvuuden
vähentämiseen. Direktiivi edellyttää esimer360° SARLIN 9
Ó
Tommy Mattila
näkee LNG:n
ympärille rakentuvan
teknologiaklusterin
lisäävän Suomen
kilpailukykyä.
kiksi riittävän tiheän maakaasun, biokaasun
ja LNG:n tankkausasemaverkoston rakentamista.
– Nykyisillä tankkausasemilla autoihin
tankataan paineistettua luonnonkaasua
eli maakaasua sekä kotimaista avainlipputunnuksella ja joutsenmerkillä varustettua
biokaasua. Jatkossa on teknisesti täysin
LNG:
nesteytettyä maakaasua
hajuton, mauton ja myrkytön kaasu
varastoidaan ja kuljetetaan -162
asteeseen jäähdytettynä
vastaa ominaisuuksiltaan maakaasua ja sopii teollisuuden, voimalaitosten ja liikenteen käyttöön
on tiivistetty eli maakaasu tiivistyy
siinä kuudessadasosaan
energiasisällöltään 310 litraa LNG:tä
vastaa yhtä öljybarrelia (159 l), yksi
tonni LNG:tä vastaa 1 370 kuutiota
maakaasua
sitä käyttämällä hiilidioksidipäästöt
alenevat 25 % raskaaseen polttoöljyyn verrattuna
ei sisällä rikkiä tai raskasmetalleja
käytöstä ei synny pienhiukkaspäästäjä
hinnaltaan vakaa.
10 SARLIN 360°
mahdollista tankata esimerkiksi henkilö- ja
pakettiautoihin paineistettua kaasua ja
raskaanliikenteen ajoneuvoihin nestemäistä
kaasua. Juuri LNG:n avulla saamme jakeluasemia myös putkiverkoston ulkopuolelle,
toteaa Vainikka.
Suomen nykyiset tankkausasemat ovat
CNG (compressed natural gas) -asemia,
joissa on tarjolla paineistettua maakaasua ja
biokaasua. LNG-asemille nestemäinen maatai biokaasu tuodaan säiliöautoilla bensiinin
tapaan, tosin autot ovat erikoisvarustettuja.
LNG/LCNG (liquefied natural gas ja liquefied
compressed natural gas) -asemat eivät
myöskään ole riippuvaisia kaasuverkostosta,
ja niillä voidaan tankata sekä paineistettua
kaasua että LNG:tä käyttäviä autoja.
SARLINILLA ON CNG-asemien lisäksi myös
pelkästään biokaasulle tai LNG:lle tarkoitettuja asemia tai näiden yhdistelmiä. Gasumin
18 tankkausasemasta Sarlin on toimittanut
16. Gasumin ensimmäinen tankkausasema
avattiin 1996 linja-autoliikenteen käyttöön.
Ensimmäinen kaikille avoin asema valmistui
vuonna 2005.
– Tankkausasemaverkoston laajenemista
on vauhdittanut uusien kaasuautomallien
markkinoille tulo ja sen myötä lisääntynyt
kysyntä. Jatkossa verkoston laajeneminen
kiihtyy entisestään niin EU-tavoitteiden
siivittämänä kuin LNG:n tuoman logistisen
mahdollisuuden ansiosta – unohtamatta
myöskään paikallisten liikennekäyttöön
LNG on
kilpailu­
kykyisin ja puhtain
polttoaine meri­
liikenteelle.”
tähtäävien biokaasuhankkeiden merkitystä,
sanoo Vainikka.
Viimeisin Sarlinin Gasumille toimittama
asema avattiin syksyllä 2014 Tampereelle.
Se tehtiin avaimet käteen -periaatteella ilman
maanrakennustöitä ja perustuksia. Aseman
kapasiteetti voidaan tarvittaessa kaksinkertaistaa, koska suunnitteluvaiheessa tehtiin
tilavaraus toiselle kompressorille. Sarlin
huolehtii myös laitteiden huollosta ja kunnossapidosta yhdessä Gasum Tekniikka Oy:n
kanssa. Tankkausasemalla on Gasumin oman
valvontajärjestelmän lisäksi käytössä Sarlinin
toteuttamaa kaukovalvontaa.
MERILIIKENTEEN PÄÄSTÖRAJOITUKSET
ovat vauhdittaneet LNG-markkinan kehittymistä Suomessa. Viking Linen Turun
ja Tukholman reitillä kulkeva MS Viking
Grace on maailma suurin LNG-käyttöinen
matkustajalaiva. Viime keväänä valmistu-
nut Rajavartiolaitoksen Turva-alus kulkee
LNG:llä. Suomessa rakennetaan myös maailman ensimmäistä LNG:tä polttoaineenaan
käyttävää jäänmurtajaa.
Mattila uskoo, että LNG valitaan jatkossa
uusien alusten polttoaineeksi, koska sen
avulla on helpointa ja kustannustehokkainta vastata tiukentuviin päästörajoituksiin.
Vuoden 2015 alussa voimaan tulleiden EU:n
rikkidirektiivien seurauksena laivat joutuvat
jo leikkaamaan rikkipäästönsä 0,1 prosenttiin
läheisillä merialueilla. Päästörajoitukset tulevat kymmenen vuoden sisällä voimaan myös
muualla. Nyt rajoitus koskee niin sanottua
SECA-aluetta, johon kuuluvat Euroopassa
Itämeri, Pohjanmeri ja Englannin kanaali.
– Suomen viennistä lähes 90 prosenttia
kulkee meriteitse, joten sillä on merkitystä,
millaista polttoainetta laivat käyttävät, muistuttaa Mattila.
Vanhoissa laivoissa päästöjä vähennetään
pesureilla.
– LNG ON kilpailukykyisin ja puhtain
polttoaine meriliikenteelle, koska se ei sisällä
lainkaan rikkiä tai raskasmetalleja. Myös
hiilidioksidipäästöt alenevat neljänneksen
polttoöljyyn verrattuna. LNG:stä ei synny
myöskään pienhiukkaspäästöjä, luettelee
Mattila.
LNG on turvallista käyttää, koska mahdollisen vuodon sattuessa se höyrystyy ja
haihtuu ilmaan. Maakaasun syttymisalue ilmassa on esimerkiksi polttoöljyyn verrattuna
kapeampi ja syttymislämpötila on korkeampi.
LNG-tankit on suojattu niin hyvin, että vaikka ulkokuoreen tulisi repeämä, ei vaurio olisi
vielä lähelläkään varsinaista säiliötä.
Maailmalla LNG:n käyttö kasvaa koko
ajan. Tuottajia tulee lisää, ja uusia terminaaleja rakennetaan Euroopan lisäksi muun
muassa Aasiassa.
– Myös liikennekäyttö lisääntyy. Esimerkiksi Ruotsissa oli vuonna 2014 noin 50 000
kaasuautoa ja LNG:n tankkausasemia rekoille
kymmenkunta, sanoo Vainikka.
VIIME VUONNA saatiin vauhtia myös
LNG:n Suomen tuontiterminaalien rakentamiseen. Skangass aloitti syksyllä terminaalin
rakentamisen Porin Tahkoluotoon. Kokonaisuus valmistuu syksyllä 2016.
– Porin terminaali on 30 000 kuutiometrin
varastoterminaali, joka pystyy palvelemaan
Länsi-Suomen LNG-tarvetta. Suunnittelimme
ensin terminaalia Turkuun, mutta se jämähti
kaavamuutoksiin. Porissa hanke saatiin nopeammin alkuun. Pääasia on, että terminaali
on länsirannikolla ja hyvin saavutettavissa
läpi vuoden, kertoo Mattila.
Työt ovat Porissa edenneet aikataulussa.
Alueellisesti se tuo rakennusaikaisia työpaikkoja seudulle noin 250. Terminaali työllistää
suoraan 10 henkeä ja välillisesti 50.
Terminaalin yhteyteen rakennetaan 12
kilometriä kaasuputkea, joka palvelee alueen
teollisuutta. LNG-kuljetukset suuntautuvat Porista Hankoon ja Kokkolaan. Pääosa
LNG:stä tulee Suomeen tankkerilla Norjan
Stavangerin laitokselta sekä Luoteis-Euroopan isoista tuontiterminaaleista.
Skangass on mukana myös Tornion terminaalihankkeessa ManGan kanssa. Suomen
muita hankkeita ovat AGAn Rauman terminaali, Haminan Energian hanke Kotkan satamassa sekä LNG Finlandin kelluva terminaali
Salon edustalla.
Suomi ja Viro ovat tehneet periaatepäätöksen maita yhdistävästä kaasuputkesta ja
siihen liittyvästä terminaalista. Rakentamisen
aloitus riippuu esimerkiksi EU-tukipäätöksistä.
MATTILAN MIELESTÄ LNG:llä on suuri
merkitys Suomen meri- ja teknologiaklusterin
kilpailukyvylle, koska puhtaaseen energiaan
perustuva teknologinen kehitystyö antaa
uusia mahdollisuuksia esimerkiksi telakka-,
Ó
Jussi Vainikka
pitää LNG:tä
varteenotettavana vaihtoehtona
raskaanliikenteen
polttoaineena.
Õ
LNG sopii uusien
alusten polttoaineeksi, koska sen
avulla on helpointa ja
kustannustehokkainta vastata tiukentuviin meriliikenteen
päästörajoituksiin.
LNG:N KILPAILUEDUT:
päästörajoitukset saavutetaan meriliikenteessä kustannustehokkaasti
meriliikenteen ja teollisuuden päästöt vähenevät merkittävästi
synnyttää uutta teknologiaosaamista
monipuolistaa energiavaihtoehtoja
riippuvuus Venäjältä tulevasta putkikaasusta vähenee.
360° SARLIN 11
Kuva Haminan Energia
Johtaja Janne Ristola, Haminan Energia:
LNG mahdollistaa
liiketoiminnan kasvun
HAMINAN ENERGIA OY suunnittelee LNG:n maahantuontiterminaalin rakentamista HaminaKotka-satamaan Kotkaan.
Hanke odottaa Euroopan komission hyväksyntää. Lopullinen
päätös rakentamisesta tehdään kuluvan vuoden aikana.
30 000 kuutiometrin säiliöterminaalin on arvioitu valmistuvan
alkuvuodesta 2018.
– LNG:n maahantuonti on ollut esillä Haminan Energiassa
vuodesta 2006 lähtien. Nyt myös logistiikkaketju on saatu siihen vaiheeseen, että hanke on mahdollista toteuttaa. Kaasulla
on tärkeä merkitys Haminan Energialle. Noin 40 prosenttia
liikevaihdostamme tulee maakaasun jakelusta. Käyttämästämme energiasta noin 70 prosenttia on maakaasua, jolla
tuotetaan muun muassa höyryä, kuumaöljyä ja vetyä, kertoo
energialiiketoimintajohtaja Janne Ristola.
TERMINAALIIN LAIVATULLA LNG:llä Hamina Energia pystyy
turvaamaan maakaasun ja sähkön toimitus- ja huoltovarmuuden alueella. LNG:tä voidaan kuljettaa myös verkon ulkopuolella oleville asiakkaille ja tankkausasemille. Valtakunnan
siirtoverkkoon kaasua saadaan Haminan Energian jakeluverkon kautta.
LNG vastaa meri- ja maantieliikenteen tiukentuviin päästörajoituksiin, ja terminaali onkin suunnattu Itämeren meriliikenteelle. Ristolan mielestä on tärkeää, että laivat voivat Haminassa ja Kotkassa tankata rikkidirektiivin mukaisesti LNG:tä.
HaminaKotka on yksi TEN-T-verkoston satamista.
HAMINAN ENERGIASSA uskotaan maakaasun kilpailukykyyn.
Varsinkin maakaasun uudet liiketoimintamahdollisuudet, kuten
LNG:n käyttö raskaan liikenteen polttoaineena ja kaasutankkausasemaverkoston tihentyminen liikenne- ja viestintäministeriön tavoitteiden mukaiseksi, luovat perustaa LNG:n
maahantuonnille. Samalla se tuo uutta energiaa liiketoiminnan
kasvuun.
– Terminaalihankkeeseen liittyy 50 MW lämpöä ja sähköä
sekä 20 MW höyryä tuottavan yhdistelmävoimalaitoksen rakentaminen. Laitos tasoittaa sähkömarkkinoiden hintapiikkejä
silloin, kun sähköstä on pulaa. Sillä voidaan myös joustavasti
taata energian saatavuus esimerkiksi tuulivoiman tuotantokatkoksissa. Voimalaitoshanke on itsenäinen projekti, joka
toteutetaan yhteistyökumppaneiden kanssa, toteaa Ristola.
Työ- ja elinkeinoministeriö on tehnyt ehdollisen investointipäätöksen Haminan Energian terminaalihankkeesta. Tuen
saanti edellyttää Euroopan komission hyväksynnän, joka
saataneen viimeistään huhtikuussa.
– Meillä LNG:n hankintaketjun neuvottelut jatkuvat ja
terminaalin suunnittelutyö etenee, kertoo Ristola.
12 SARLIN 360°
Ó
LNG:n avulla varmistetaan kustannustehokas ja vähäpäästöinen laivaliikenne.
moottori- ja suunnittelupalveluihin globaalin
clean tech -markkinan kasvaessa.
– Viking Grace valmistettiin Turussa
telakalla ja siinä on Wärtsilän kaasumoottorit.
Myös Tallink on kiinnostunut rakentamaan
uuden LNG-aluksensa Suomessa.
LNG onkin Vainikan ja Mattilan mielestä
jo tämän päivän ratkaisu eikä vain tulevaisuuden mahdollisuus. Teknologia on olemassa, eikä sitä enää tarvitse testata.
– Esimerkiksi laivayhtiöt tekevät aluspäätöksiä, jotka ulottuvat kymmenien vuosien
päähän. Nyt voikin aiheellisesti jo kysyä,
kannattaako raskaaseen polttoöljyyn enää
satsata, onko sitä enää saatavilla jatkossa,
kysyy Mattila.
LNG TUO odotetun vaihtoehdon Suomen
energiamarkkinoille. Se edesauttaa luonnonkaasujen eli maakaasun ja biokaasun käyttöä.
– Meriliikenteessä LNG on oikeastaan
ainut vaihtoehto raskaalle polttoöljylle.
Teollisuudessa ja voimalaitoksissa LNG on
puhdas vaihtoehto kivihiilelle, jonka käyttö
on Suomessa huolestuttavasti lisääntynyt,
sanoo Mattila.
– Liikennepuolella LNG on hyvä vaihtoehto raskaalle kalustolle ja jakeluliiken-
Kuva Tukes
Ylitarkastaja
Urho Säkkinen, Tukes:
LNG on hyvä
vaihtoehto
raskaalle kalustolle ja
jakeluliikenteeseen
dieselin sijaan.”
Ñ
Sarlin on
toimittanut
19 maa- ja biokaasuntankkausasemaa
joista 16 Gasumille.
Kuvassa Vermon
asema Espoossa.
TURVALLISUUS- JA KEMIKAALIVIRASTO, Tukes, valvoo
maakaasu- ja LNG-terminaalien turvallisuutta. Se antaa niille
varastointiluvan ja tekee tarkastuksen ennen käyttöä. Terminaaleissa tehdään myös määräaikaistarkastukset vuosittain.
Ylitarkastaja Urho Säkkisen mukaan lainsäädännössä on
otettu huomioon LNG:n monet käyttökohteet, kuten liikenne,
teollisuus- ja voimalakäyttö.
– Kullekin osa-alueelle määritetään erikseen toimivaltaiset
viranomaiset. Tukes toimii valvontaviranomaisena maa-alueilla
eli maalla tapahtuvassa varastoinnissa sekä perinteisessä
maakaasun siirrossa, jakelussa ja käytössä.
LNG:n kuljetus kuuluu vaarallisten aineiden kuljetuksen
lainsäädännön piiriin, joten sitä valvoo maantieliikenteessä
muun muassa poliisi. Tukes toimii vaarallisten kemikaalien ja
räjähteiden käsittelyyn perustuvan lain mukaan.
– LAINSÄÄDÄNTÖMME ANTAA hyvät puitteet maakaasun
varastointiin, lupamenettelyyn, tarkastuksiin ja valvontaan liittyviin kysymyksiin. Vaikka LNG on meillä suhteellisen uutta, on
LNG-teknologia ollut käytössä maailmalla vuosikymmeniä ja
esimerkiksi varastointiin liittyvät EN-standardit antavat erittäin
hyvän pohjan turvallisuuden varmistamiseen liittyvään tekniikkaan. Lainsäädännöllämme ja EN-standardeilla pärjätään
vallan hyvin, toteaa Säkkinen.
Kun maassamme käynnistetään isoja, valvontaa vaativia
hankkeita, liittyy niihin monia neuvotteluja Tukesin kanssa.
– Yhteistyö eri toimijoiden välillä on ollut kitkatonta ja
määräysten vaatimukset otetaan huomioon mahdollisimman
varhaisessa suunnitteluvaiheessa.
Ñ
Skangassilla
on kaksi LNGtankkeria ja 25
erikoisrekkaa.
teeseen dieselin sijaan. LNG myös tukee ja
vauhdittaa biokaasun käytön kasvua. Jo nyt
jakeluasemilla tankatusta kaasusta on noin
40 prosenttia biokaasua, toteaa Vainikka.
Vainikan mukaan maantieliikenteelle
tarkoitettu riittävän tiheä asemaverkosto saadaan nopeasti pystyyn, kun kysyntä kasvaa.
– Sarlin on hyvä yhteistyökumppani tankkausasemien kokonaisratkaisujen toimittajana, koska heiltä saa laitteistojen lisäksi myös
huollon. Meille on merkitystä myös sillä, että
Sarlinilla on toimintaa ympäri Suomen ja
nykyisen kaasuverkoston ulkopuolella, sanoo
Vainikka.
Lainsäädäntö
ottaa huomioon
LNG:n
monipuolisen
käytön
VAINIKKA KOROSTAA LNG:n merkitystä
logistisena ratkaisuna, jolla maakaasun edut
saadaan myös verkoston ulkopuolella olevan
teollisuuden ja liikenteen käyttöön.
Miehet toteavat, että niin Skangassin kuin
Gasuminkin perustehtävä on tarjota asiakkaille puhtaita ja kilpailukykyisiä kaasuratkaisuja, ja infrastruktuuri rakennetaan palvelemaan tätä tarkoitusta. Maakaasu, biokaasu
ja LNG ovat tehokkaita energiaratkaisuja,
joiden avulla päästään kohti puhtaampaa
energiataloutta.
ESIMERKIKSI TERMINAALIEN rakentaminen kiinnostaa
lähialueen asukkaita ja yrityksiä. Säkkisen mukaan maakaasulla
on pääsääntöisesti myönteinen kuva polttoaineena, vaikka
lähialueen asukkaat ovatkin usein kriittisen kiinnostuneita
LNG-hankkeista.
– Lupamenettelyihin liittyy kuulutuksia ja lausuntomenettelyjä, joilla mahdollistetaan eri näkemysten huomioon
ottaminen. Kaikkien, niin toiminnanharjoittajien, viranomaisten kuin lähistön asukkaiden yhteinen tavoite on luonnollisesti
turvallinen toiminta, tiivistää Säkkinen.
TALLINKILLE LNG-LAIVA
AS TALLINK GRUPPIN tuleva matkustaja-autolautta Tallinnan
ja Helsingin välisessä liikenteessä on nopeakäyttöinen LNGalus. Monipolttoainemoottorilla varustettu laiva on noin 212
metriä pitkä ja sen suunniteltu matkustajamäärä on 2 800.
Aluksen arvo on noin 230 miljoonaa euroa ja se rakennetaan
Meyer Turun telakalla ja toimitetaan tilaajalleen vuoden 2017
alussa.
Uusi ympäristöystävällinen laiva täyttää valmistuttuaan
kaikki uudet, tiukemmat ECA-alueen päästörajoitukset, Itä­
meri mukaan lukien. Uuden sukupolven matkustaja-autolautan
suunnittelussa on kiinnitetty erityistä huomioita tehokkaaseen
ja nopeaan aluksen purkuun ja lastaukseen satamissa.
360° SARLIN 13
3xFakta
Suodattimet jäteveden
puhdistukseen
S
Teksti Maija Rauha Kuva Salsnes
alsnes Filter AS:n innovatiiviset jätevesisuodattimet edustavat tehokasta,
tilaa säästävää ja ekologista uutta
tekniikkaa. Salsnesin mekaaniset
suodattimet ovat vaihtoehto perinteiselle,
laskeutusaltaisiin ja kemikaalien käyttöön
perustuvalle jätevesien esikäsittelylle, ja
ne täyttävät EU-normit. Ne tulivat Sarlinin
tuotevalikoimaan viime vuonna.
SALSNES FILTER perustettiin vuonna 1991
norjalaisessa Namsoksen pikkukaupungissa
kehittämään ja kaupallistamaan uutta suodatinratkaisua. Patentoituun tekniikkaan perustuvat tuotteet valmistetaan yhä pääasiassa
Namsoksessa. Salsnes Filter on tällä hetkellä
osa Trojan Technologies -konsernia.
– Norjassa Salsnes Filterillä on markkinajohtajan asema kunnallisessa jätevedensuodatuksessa. Menetelmää käytetään myös
esimerkiksi elintarvike- ja paperiteollisuudessa, kalankasvattamoissa ja risteilyaluksilla.
Asennuksia on Norjan lisäksi esimerkiksi
Meksikossa ja Yhdysvalloissa. Suomessa
tekniikka on käytössä yhdessä kalankasvattamossa ja yhdessä vedenpuhdistuslaitoksessa,
kertoo myyntipäällikkö Jouni Astola.
14 SARLIN 360°
UUSI SUODATINTEKNIIKKA erottelee
partikkelit jätevedestä yhdistämällä kiintoaineen erottelun, kuivatuksen ja veden poiston
samaan laitteeseen. Tehokkaasti talteen
saatu kiintoaines voidaan käyttää esimerkiksi
energiantuotantoon. Suodatuksen tuloksena
syntyy entistä vähemmän ja kuivempaa
lietettä. Menetelmä on sekä ekologisesti
tehokas että kustannuksia säästävä.
Astola kertoo, että perinteiseen menetelmään verrattuna Salsnes-suodatuksen
pääomakustannukset ovat 30–60 prosenttia
pienemmät ja elinkaarikustannukset selvästi
alhaisemmat. Myös lietteen käsittelyn, kuljetuksen ja loppusijoittamisen kustannukset
laskevat. Tilan tarve on murto-osa perinteisestä. Esimerkiksi Meksikossa käsitellään 55 200
kuutiometriä jätevettä pinta-alaltaan 920-neliöisessä suodatinkentässä. Vastaavat laskeutusaltaat olisivat vieneet 20 000 neliömetriä.
YHTEEN SUODATINMODUULIIN voidaan
yhdistää 12 suodatinta, ja moduuleja voidaan
rakentaa tarvittava määrä. Ne voidaan myös
yhdistää olemassa olevaan tekniikkaan. Täysin automatisoitu Salsnes-suodatin vaatii noin
yhden työtunnin verran ylläpitoa viikossa.
SALSNES-MENETELMÄ
Käsittelee jätevettä tehokkaasti ja
vähän energiaa käyttäen.
Säästää tilaa: tilan tarve noin kymmenesosa perinteiseen verrattuna.
Tehokas kiintoaineen erotus. Erottaa myös rasvat ja öljyt.
Mahdollistaa jäteveden sisältämien
raaka-aineiden kierrätyksen.
Erottaa energiantuotantoon
sopivan aineksen jätteestä erittäin
tehokkaasti.
Mahdollistaa veden kierrätyksen.
Skaalattava ja mukautuva. Sopii
myös vaikeisiin olosuhteisiin.
Helposti asennettava ja ylläpidettävä, pienet työturvallisuusriskit.
Kaksi eri laitemallia: suljettu/katettu
ja avoin.
Kaksinkertaistaa vedenkäsittelykapasiteetin puolittaen kustannukset.
Tuoteuutiset
PAINEILMAKOMPRESSORI
PAINEILMASÄILIÖ
PAINEILMAN
ESIKÄSITTELY
TYPPIGENERAATTORI
TYPEN TUOTTO
Ö
Parker domnick hunterin
uusi NITROSource
typpigeneraattori
on vaivaton ja
taloudellinen vaihtoehto tuottaa itse
tarvittava typpi.
Unohda kaasupullot ja
tee typpeä paineilmasta
PARKER DOMNICK HUNTERIN uusi NITRO­Source typpigeneraattori on vaivaton ja taloudellinen vaihtoehto tuottaa itse
tarvittava typpi. Saat typpeä luotettavasti ja varmasti silloin, kun
sitä tarvitaan, eikä enää tarvita korkeapaineisia kaasupulloja eikä
nestemäistä typpeä. Samalla päättyy pullojen aiheuttama työ,
kuten kaasun riittävyyden valvonta, pullojen tilaukset, varastointi,
siirrot ja vaihdot.
Typpigeneraattorissa paineilmasta erotetaan typpi ja happi molekyyliseulan avulla. Molekyyliseula adsorboi hapen, mutta päästää
typen virtaamaan läpi. NITROSource typpigeneraattorin hyötysuhde on markkinoiden paras: se kuluttaa muita vähemmän paineilmaa typen tuottamiseen. Koska paineilmaa tarvitaan vähemmän,
saadaan energiakuluja pienennettyä. Tyypillisesti NITROSource
typpigeneraattorin takaisinmaksuaika on 6–24 kuukautta riippuen
nykyisestä typpilähteestä ja typen kulutuksesta. Optiona on saatavana 5 vuoden takuu.
Tuotetun typen puhtausaste on 5% … 5 ppm, lisäpuhdistusta ei
tarvita.
Ó
Typpigeneraattorissa paineilmasta erotetaan typpi ja happi
molekyyliseulan avulla. Molekyyliseula adsorboi hapen, mutta
päästää typen virtaamaan läpi.
Typpigeneraattoreiden lisäksi voimme toimittaa koko
kaasuntuotantojärjestelmän avaimet käteen -toimituksena
sisältäen kaiken paineilmantuotannosta aina säiliöi­hin, putkistoasennuksiin asti.
Typpeä voit ostaa Sarlin Oy Ab:lta myös palveluna, jolloin
vastaamme typentuottojärjestelmän investoinnista ja ylläpidosta – maksat vain oikeasti käyttämästäsi typestä. Pulloihin
liittyvät ongelmat voit unohtaa, kuten tilausprosessista
huolehtiminen, pullojen varastointi ja kuljetukset.
Lisätietoja:
Paineilmamyynti, puh. 010 550 4000
360° SARLIN 15
Tuoteuutiset
Ò
Michell
Instrumentsin
MDM50 kosteusmittarilla kastepisteen
mittaus on helppoa
ja nopeaa.
Ó
AI 040 -kortti IEPE-liittynnällä kohdennettuun koneen kunnonvalvontaan.
S-DIAS-ohjausjärjestelmän
uusi I/O kortti parantaa
koneen kohdennettua
kunnonvalvontaa
Kompakti kannettava
kosteusmittari nopealla
vasteajalla
MICHELL INSTRUMENTSIN uusi MDM50-kosteusmittari on
suunniteltu ilman ja kaasujen kastepistemittauksiin –50 °C kastepisteeseen saakka. Mittaus on helppoa ja nopeaa. Tyypillisiä käyttökohteita ovat paineilman kuivaimet, mittaukset lääkekaasuista,
polymeerilastujen kuivaukset sekä instrumentti-ilman mittaukset.
Kastepistemittarissa on uuden sukupolven anturi, joka ei ole
herkkä kemialliselle kontaminaatiolle. Uuden anturin toinen etu
on nopea mittaus: kastepistemittaus paineilmasta T95 … –35 °C
ympäristön lämpötilassa alle 10 minuutissa.
Näytteenottojärjestelmä on rakennettu kuljetuslaukkuun, joten
sen käyttö on helppoa. Kun näytekaasuputken liittää pikaliittimiin
ja kytkee laitteen päälle, aloittaa mittari näytekaasun kastepistemittauksen automaattisesti. Mittausalue on laaja: –50 °C ...+20 °C.
Vahvarakenteinen ja kestävä kuljetuslaukku suojaa anturin ja
näytteenoton osat ankarissakin olosuhteissa. Kuljetuslaukun ollessa
suljettuna anturi, hiukkassuodatin sekä kotelointi täyttävät IP68luokitusvaatimukset. Laite painaa vain 4 kiloa, joten se on helposti
kuljetettava. Ladattava akku kestää 16 tunnin käytön.
Lisätietoja:
Tapio Ala-Ketola, puh. 010 550 4000
16 SARLIN 360°
S-DIAS on itävaltalaisen Sigmatek GmbH:n tuotesarja, jossa
yhdistyvät hajautettu ohjelmoitava turvalogiikka sekä älykäs ohjelmoitava I/O-järjestelmä. S-DIAS on nopea ohjausjärjestelmä, jolla
voidaan siirtää suuria määriä tietoa järjestelmän eri osien välillä.
Tiedot voidaan myös tallentaa joko CompactFlash tai SD-kortille.
Sigmatek S-DIAS-sarjaa on täydennetty I/O-kortilla Al 040. Kortin avulla voidaan skannata, suodattaa ja toimittaa tärinäantureiden
tieto nopeasti eteenpäin. Kortti on 4-kanavainen analogituloyksikkö, joka on kehitetty erityisesti kohdennettuun koneen tai laitteen
kunnonvalvontaan.
Analogituloyksikössä on neljä itsenäistä 16 bitin säädettävää ja
parametroitavaa tuloa, joiden taajuusalue on 31 mHz … 20 kHz.
Näytteenotto on enimmillään 50 kSPS / kanava ja vasteaika
kanavien välillä 5 µs. Kaikissa tuloissa on mahdollisuus oikosulun ja
johtimen katkaisuvalvontaan. Mittaustarkkuus on ±0,5 % suurimmasta mitatusta arvosta.
Esimerkki: koneen venttiilin valvonta
Tärinäanturit, joissa on IEPE-liityntä, mittaavat jatkuvasti tärinää, joka aiheutuu virtausventtiilien kääntyessä päälle ja pois.
Mittaustiedon avulla voidaan päätellä venttiilin kunto, jolloin
sen vaihto voidaan ajoittaa esimerkiksi seuraavan huollon
yhteyteen. S-DIAS moduulin avulla voidaan siis vähentää
koneiden ja koko prosessin seisokkeja. Mikäli tärinä ylittää
ennalta määritellyt raja-arvot ohjausjärjestelmään tulee hälytys tai pysäytyskäsky.
Lisätietoja:
Juha Nieminen, puh. 010 550 4000
Tuoteuutiset
Langattomat kaasuhälytinjärjestelmät
– RAE Systems by Honeywell
RAE SYSTEMSIN langattomat kaasuilmaisujärjestelmän ilmaisimet täydentävät Honeywellin Industrial Safety -divisioonan tuotevalikoimaa. Niillä voidaan vastata moniin
teollisuuden ja pelastustoimen tarpeisiin, kun tarvitaan nopeasti käyttöönotettavaa ja
helposti liikuteltavaa hälytys- ja mittausjärjestelmää. Kaasuilmaisimissa on GPS-paikannus.
Paikkatiedon lisäksi reaaliaikaiset mittaustulokset sekä hälytykset saadaan etänä myös
tietokoneelle, tablettiin tai älypuhelimeen.
Ó
Mittauspaikan karttatieto sekä reaaliaikainen mittaustieto
saadaan esimerkiksi tietokoneelle.
AREARAE STEEL -monikaasuilmaisinta voidaan käyttää monitorointiin ja suojaukseen
vaarallisissa työympäristöissä. Pelastustoimessa laite sopii esimerkiksi asukkaiden ja
pelastushenkilökunnan suojaukseen tehdasalueella sattuneessa kemikaalivuodossa. Usean
ilmaisimen avulla voidaan rakentaa turva-aita rajaamaan vaara-aluetta. Langattoman ilmaisimen kantoalue on 3 kilometriä, jolta matkalta mittauspaikan karttatieto sekä reaaliaikainen mittaustieto saadaan esimerkiksi tietokoneelle.
AreaRAE Steel -ilmaisin hälyttää myös paikallisesti valo- ja äänimerkein.
ATEX-hyväksyttyä kaasuilmaisinta on saatavana yli 15 eri kaasulle ja gammasäteilylle, laite
mittaa jopa 5 kaasun pitoisuutta samanaikaisesti. Li-Ion akun toiminta-aika on yli 18 tuntia.
MESCHGUARD on työpisteelle/urakka-alueelle
tarkoitettu kestävä ja luotettava kaasuilmaisinjärjestelmä. Kaasuilmaisinta on saatavana
seitsemälle eri kaasulle, myös syttyville kaasuille.
ATEX-hyväksyttyä järjestelmää voidaan käyttää
vaarallisissakin työympäristöissä. Li-Ion akun
toiminta-aika on jopa puoli vuotta mitattavasta
kaasusta riippuen. Magneettikiinnittimen ansiosta hälytin voidaan kiinnittää joustavasti teräsrakenteisiin ja vaihtaa ilmaisimen paikkaa nopeasti
ja joustavasti.
CONNEXT PACK on langaton, kannettavien kaasuhälytinten ”heti valmis”paketti säiliötyöhön ja
kemikaalityöntekijöille.
Järjestelmään voidaan liittää 4–8 kappaletta QRAE
3 langattomia monikaasuhälyttimiä. Työnjohtaja/
turvallisuusvalvoja pystyy
valvomaan tilannetta jatkuvan EchoView Host -monitoroinnin ansiosta jopa 200
metrin etäisyydeltä työpisteestä. Nopea ja luotettava hälytys
menee myös kaikkiin järjestelmässä mukana oleviin laitteisiin.
Lisätietoja:
Heikki Väisänen ja Raimo Stenberg, puh. 010 550 4000
Banner Q4X -laseranturi
tunnistaa vaikeatkin kohteet
BANNER Q4X laseranturi varustettuna 64
elementin CMOS-kennolla tunnistaa luotettavasti myös ne kohteet, joiden tunnistaminen ei onnistu perinteisellä valokennolla,
kuten musta kohde mustalla tai kirkkaalla
taustalla. Tunnistusetäisyysalue on 25–300
mm. Tällä alueella kohteen ja taustan eroksi
riittää vain 1 mm tunnistamisen onnistumiseksi.
Käyttäjä voi muuttaa parametreja, esimerkiksi päästöhidastusta, vaikka anturi olisi
asennettu suojan alle. Tämän mahdollistaa
45 asteen kulmaan asennettu nelinumeroinen led-näyttö sekä anturin takana olevat
painikkeet.
Anturin kotelo on ruostumatonta terästä,
jonka suojausluokka on IP68/IP69K ja sillä
on ECOLAB-hyväksyntä. Anturi on pitkäikäinen myös niissä paikoissa, joissa valokennoilla on ollut kestävyysongelmia, koska
anturissa on paras mahdollinen tärinän ja
iskun kesto sekä lämpötilakompensointi.
Lisätietoja:
Timo Kauhanen, puh. 010 550 4000
360° SARLIN 17
Tuoteuutiset
Uusia lineaariantureita TR Electronicilta
UUDET SIL2/PLD -luokitellut lineaarianturit on kehitetty teollisuuden vaativiin kohteisiin. Antureita on saatavana kahta mallia:
suoraan sylinterin sisään asennettavaksi soveltuva sekä kelkkamallinen. Maksimimittapituus 3 000 mm, analogiaviestit.
ATEX-HYVÄKSYTTYJÄ lineaariantureita voidaan hyödyntää
räjähdysvaarallisissa tiloissa mainittujen standardiarvojen mukaisesti. Kelkkamallista anturia on SSI-liikennöinnillä sekä useilla eri
magneettityypeillä, mittapituus aina 3 600 mm saakka.
Õ
Õ
SIL2-luokan
lineaarianturit
vaativiin kohteisiin.
Atex-hyväksytyt
lineaarianturit.
ATEX-luokat
 II 3G (Zone 2) IIB T5
 II 3D (Zone 22) IIIB T95°C
Turvahyväksynnät
 EN 61508/EN 62061 SIL2/SIL CL 2
 EN ISO 13849 PLd / Cat. 2
 PFH 1.15E-7 1/h
Lisätietoja:
Teemu Solja, puh. 010 550 4000
Red Lionin laitteilla
liityntä jo yli 300 erilaiseen
automaatiolaitteeseen!
RED LIONIN protokollanmuuntimilla ja operointipaneeleilla voidaan liittää eri valmistajien laitteita vaihtamaan tietoa keskenään.
Valmiita valmistajakohtaisia protokollia on jo yli 300 kappaletta
muuan muassa Allen & Bradleyltä, Siemensiltä, Mitsubishiltä sekä
Omronilta.
Red Lion -protokollanmuuntimet soveltuvat myös tiedonkeruuseen, ja virtuaali-HMI mahdollistaa valvonnan ja ohjauksen
web-selaimella. Red Lionin testatut kommunikointiajurit tarjoavat
erittäin helpon ja nopean keinon siirtää tietoa eri valmistajien
automaatiolaitteiden välillä.
Myös Red Lionin operointipaneelit toimivat protokollanmuuntimina.
RED LIONIN CRIMSON 3.0 -ohjelmisto kattaa jo yli 300 kommunikointiprotokollaa ohjelmoitaviin logiikoihin ja muihin automaatiolaitteisiin. Kaikki kommunikointiominaisuudet sisältyvät aina
laitteiden hintaan. Protokollanmuuntoa voidaan hyödyntää sekä
sarjaliikenne- että Ethernet-laitteille ja se toimii kaikkien liityntäporttien välillä.
Crimson 3.0 on helppokäyttöinen ja nopeasti omaksuttava lisenssivapaa työkalu, jonka uusimman version saa ladattua osoitteesta www.redlion.net/crimson-30. Ohjelmisto
sisältää myös emulaattorin, joka mahdollistaa PC:n käytön
kommunikointitestiin.
18 SARLIN 360°
Ó
Myös operointipaneeleissa on
protokollanmuunto.
Ñ
Red Lionin
protokollanmuuntimen
avulla eri valmistajien
automaatiolaitteet
saa keskustelemaan
keskenään.
Lisätietoja:
Harry Nyqvist, puh. 010 550 4000
Tuoteuutiset
Lämpökamerat vaativiin
teollisuus­ympäristöihin
LUMASENSEN lämpökamerat on varusteltu
vaativiin teollisuusympäristöihin soveltuviksi.
Niitä voidaan käyttää esimerkiksi teollisuusuunien, voimalaitoskattiloiden ja metalliteollisuuden lämpökameramittauksissa.
KATTILA- JA UUNI­SOVELLUKSIIN tarkoitetut lämpökamerat ovat joko kiinteästi
asennettavia tai kannettavia. Tiiviiseen
teräksiseen suojakoteloon saa tarvittaessa
erillisen ilma- tai vesijäähdytyksen sekä
linssin ilmapursotuksen, joilla taataan laitteen toiminta myös vaikeissa olosuhteissa.
Kameran mittausalue on 500 … 1600 °C.
Kamerassa on riittävän pitkä tähystinputki, jotta tulipesään tai uuniin päästään
vuorausten tai tarkistusluukun kautta. Kannettavaan kameraan on saatavana erillinen
säteilylämmöltä suojaava lämpösuojauslevy.
Kameralla voidaan tarkistaa polttokattiloiden rakenteiden ja putkien kuntoa,
kuonan kerääntymistä sekä kattilan puhdistustarvetta tai puhdistuksen lopputulosta.
Tämä on mahdollista, vaikka kattila on
niin sanotusti tulilla. Vastaavasti voidaan
seurata esimerkiksi lämpökäsittelyuunien olosuhteita, kuten uunin rakenteiden
lämpöjakaumaa ja rakenteiden tiivistyksiä
sekä mitata samalla myös hehkutettavien
tuotteiden pintalämpötiloja. Kattilasovelluksissa käytetään 3,9 micronin kaistasuodinta, jolloin ”nähdään” savukaasujen läpi
seinämiin ja putkistoihin.
Kamera soveltuu myös petrokemian
teollisuuden reformerien putkistojen
kunnon tarkistuksiin. Reformeri-sovelluksen
avulla voidaan jatkuvasti seurata putkien
pintalämpötiloja, mikä on niiden elinkaaren
kannalta tärkeää.
TERÄSTEOLLISUUDESSA lämpökameralla saadaan kuumavalssatun teräsnauhan
mittauksessa reaaliaikaista kuvaa 60 Hz
taajuudella, jolloin voidaan seurata lämpötilajakaumaa koko nauhan leveydeltä. Tämä
on tärkeää laadun seurannassa ja prosessin
ohjauksessa. Kuvaus voidaan tehdä esimerkiksi MCS 640 -kameralla.
×
Lämpökamerat metallija lasiteollisuuteen.
Ö
MCS 640 vaippasuojattu kamera
Vakiona laite voidaan asentaa 50 °C ympäristölämpötilaan. Korkeampiin lämpötiloihin on saatavana myös jäähdytetty versio.
Mittausalue on 600 … 3000 °C.
Lämpökamerat ovat lyhyen aallonpituuden kameroita, joten ne soveltuvat metallien ja korkean lämpötilan mittaukseen.
Kameran resoluutio on tyypillisesti 640 x 480 pikseliä. Sovelluksen mukaisesti
valitulla optiikalla saadaan laadukasta lämpökuvaa kohteesta.
Kameroissa on kehittynyt analysointiohjelmisto, joten tiedon käsittely on mahdollista joko paikallisesti PC:n avulla tai integroituna järjestelmään Ethernet-väyläliitynnällä.
Lämpökamerat kattilaja uunisovelluksiin.
Lisätietoja:
Veli Valkealahti, puh. 010 550 4000
360° SARLIN 19
Tuoteuutiset
Ö
Turva-avain auttaa ennaltaehkäisemään onnettomuudet.
Turva-avain –
koneturvallisuudessa
ennaltaehkäisy on parempi
vaihtoehto kuin jälkihoito
Ó
Turck TBEN-S –sarjan I/O moduulien tukemat tiedonsiirtotavat:
Profinet,EtherNet/IP,ModbusTCP.
Turck TBEN-S-sarjan
uutuudet puolittavat
moduulien määrän
UUDET ERITTÄIN PIENIKOKOISET Turck TBEN-S-sarjan I/O moduulittukevatuseitatiedonsiirtotapoja,kutenProfinet,EtherNet/
IP tai Modbus TCP. Moduuli tunnistaa väyläprotokollan käynnistysvaiheessa ja sisäänrakennettu kytkin kytkee käytettävän tiedonsiirtotavan automaattisesti.
Moduulilla on IP67/IP69K suojausluokka, joten se sopii elintarviketeollisuuden sovelluksiin. Moduulin leveys on vain 32 mm, joten
senasennusonnistuuesimerkiksisuoja-aidanalumiiniprofiiliin.
Laaja käyttölämpötila-alue, -40…+70 °C, takaa moduulin toimivuuden myös talvella ajoneuvokäytössä.
Kun käytössä on esimerkiksi 6 x DI, 2 x DO, 2 x AI ja 2 x Pt100
voidaan kahdella TBEN-S-sarjan moduulilla puolittaa kytkentäpisteessä tarvittava moduulien määrä. Koska moduulissa on integroitu
Ethernet-kytkin, väylää voidaan jatkaa seuraavalle moduulille ilman
erillisiä kytkimiä tai liitäntäyksiköitä alaväylille.
Sarlinilta saa myös tarvittavat M8 Ethernet valmiskaapelit sekä
M8 jännitesyöttökaapelit, joilla nopeuttaa asennusta sekä minimoi
kytkentävirheet.
20 SARLIN 360°
KONETURVALLISUUSSTANDARDI SFS-EN ISO 14119 määrittelee
kohdassa 3.27 ”Hätäavauksen”, jolla tarkoitetaan mahdollisuutta
ulospääsyyn turvalaitteilla suojatun alueen sisäpuolelta. Hätäavaus
mahdollistaa konesuojan sisään loukkuun jääneen henkilön poistumisen alueelta. Hätä-avauksen jälkeen koneelle lähtee pysähtymiskäsky.
EN ISO 14119 toteaa: ”Sovelluksesta riippuen lukinnan normaalin avautumisen lisänä oleva vapauttaminen voi olla tarpeen”.
Tämä on riskiarvioinnissa otettava huomioon seuraavasti:
• Alueelle pääsy: Onko alueelle mahdollista kävellä vai onko
siihen vain luukku, josta alueelle mahtuu vain raaja.
• Turvattavan alueen koko: Onko alue pieni tai suuri – voitko helposti nähdä koko alueen, jos joku on koneen sisällä? Vai onko turvatulla alueella näköesteitä, jolloin henkilö voi olla näkymättömissä.
HÄTÄAVAUS siis mahdollistaa ulospääsyn, mikäli joku on jäänyt
koneen suojausalueelle loukkuun. Kone ei kuitenkaan pysähdy,
ennen kuin henkilö yrittää poistua oven kautta. On todennäköistä,
että siihen mennessä onnettomuus on jo tapahtunut.
Fortress Interlocks -turva-avainjärjestelmä ennaltaehkäisee onnettomuudet. Turva-avainjärjestelmä auttaa ehkäisemään ennalta
yllä mainitut tilanteet. Turva-avainjärjestelmän avulla henkilöt ovat
100-prosenttisesti suojattuina koneen odottamattomalta käynnistykseltä, koska kone ei käy eikä voi käynnistyä, kun turva-avain
on irrotettu. Hätäavausjärjestelmä pyrkii sen sijaan minimoimaan
vahingot sen jälkeen, kun käynnistys on jo tapahtunut.
TURVA-AVAINMODUULIN TOIMINTAPERIAATE:
 MODUULI TBEN-S1-8DXP: kahdeksan digitaalista M8liitäntää, joista jokainen voidaan määritellä erikseen tuloksi
tai lähdöksi: PNP, 0,5A.
 TULOMODUULISSA TBEN-S2-4A1 neljä analogiatuloa voidaan määritellä halutuksi: 0-10V, 4-20 mA, Pt100, termopari, venymäliuska.
 Ovi on lukossa niin kauan kuin avain on lukkopesässä.
 Oven sisäpuolelle pääse vasta, kun turva-avain on otettu
ovesta pois. Näin myös siinä tapauksessa, että turvapiiri
on lauennut ja järjestelmä on reagoinut siihen, esimerkiksi
kun solenoidilukitus on avattu.
 Henkilön poistuessa alueelta ovi ei mene lukkoon (eikä
kone voi käynnistyä) ennen kuin hän on palauttanut turvaavaimen lukkopesään.
 Työntekijä on täysin turvattu suojan sisäpuolella, koska
hänellä on turva-avain mukanaan.
Lisätietoja:
Timo Kauhanen, puh. 010 550 4000
Lisätietoja:
Juha Nieminen, puh. 010 550 4000
Tuoteuutiset
Brooks metalliputkirotametrit:
Turvallista virtaus­
mittausta vaativissa
olosuhteissa
BROOKS INSTRUMENTIN muuttuva-aukkoiset metalliputkirotametrit saavat käyttäjiltään kiitosta. Tuotekehityksen tuloksena
niiden paineen ja lämpötilankestoa on entisestään parannettu
ja ne ovat turvallisia vaativissakin virtausmittauksissa. Rotametrit
sopivat nesteille ja kaasuille – myös korrosoiville.
METALLIPUTKIROTAMETRIT
MT3809G JA MT3810G:
• tarkkuus 2 % (optiona 1 %)
• 4–20 mA ja HART, myös ohjelmoitava
summaava lähetin, jossa impulssilähtö
• saatavana myös luonnostaan vaaraton
tai räjähdyksen kestävä rakenne.
METALLIPUTKIROTAMETRI MT3819:
• tarkkuus 2 % (optiona 1 %)
• syövyttäville aineille
• ETFE-vuoraus (TefzelTM) aggressiivisen nesteen ja kaasun mittauksiin
• 4–20 mA ja HART, myös ohjelmoitava
summaava lähetin jossa impulssilähtö
• saatavana myös luonnostaan vaaraton
tai räjähdyksen kestävä rakenne.
ARMORED ROTAMETRI:
• 5 % tarkkuus (optiona 3%)
• nesteen tai kaasun virtausmittaukseen,
pienille virtauksille
• kompakti muotoilu mahdollistaa asennuksen ahtaisiin paikkoihin
• 4–20 mA ulostulo
• saatavana myös luonnostaan vaaraton
tai räjähdyksen kestävä rakenne.
METALLIPUTKIROTAMETRIN EDUT:
Kansainväliset hyväksynnät räjähdysvaarallisiin tiloihin.
Voidaan varustaa neulaventtiilein virtauksen
säätämiseksi.
Useat laippa- ja kierrevaihtoehdot helpottavat
asennusta sekä uusissa että korjauskohteissa.
Monet korroosionkestävät materiaalit sekä teflon­
vuoraus mahdollistavat myös aggressiivisten aineiden
tarkan mittauksen.
Etävalvonta ja -mittaus 4–20 mA tai HART signaalein
paikallisesti LCD-näytön kautta.
Erinomainen toistettavuus tarjoaa tuotannon
tasalaatuisen erämittauksen ja / tai prosessin seurannan.
Matala painehäviö.
Lisätietoja:
Kari Tamminen, puh. 010 550 4000
Turvareleet minimoivat
prosessiteollisuuden henkilöriskit
ZANDER AACHENIN kattavan turvarelevalikoiman avulla minimoidaan koneiden käyttöön
liittyvät henkilöriskit tehokkaasti ja taloudellisesti. Tuotteita on tarjolla sekä monimutkaisiin
että yksinkertaisiin turvakytkentöihin. Zander-turvatuotteet täyttävät korkeimmat turvallisuusvaatimukset: EN ISO 13849-1 (Cat. 4, PL e) ja IEC 62061 (SILCL 3).
SR3D TURVARELE
SR3D turvarele on suunniteltu käytettäväksi uuneissa, poltinlaitteissa ja niiden apulaitteissa standardin EN 50156-1 mukaan.
Turvareleen laivahyväksynnän ansiosta sitä voidaan käyttää myös
laivan ohjauksessa.
Ominaisuudet:
• 3 kpl NO- ja 1 kpl NC-relelähtöä
• kytkentävaihtoehdot: 1- ja 2-kanavainen, +/- kytkentä, PNP-tulot
• virtarajoitus: max. 100 mA / tulo
• galvaanisesti erotetut tulot
• laivahyväksyntä German Lloyd.
Ó
SRD3
turvarele
Ó
SCB
turvarele
Ó
TALOS
turvarele
SR3C TURVARELE
Malli on vastaava kuin SR3D, mutta ilman uuni- ja laivahyväksyntää.
Se on suunniteltu käytettäväksi esimerkiksi kuljettimissa, työstökoneissa tai robottisoluissa.
SCB TURVARELE
On hyvä valinta, kun tarvitaan ajastettuja ja ajastamattomia koskettimia samassa releessä STOP 0 ja STOP1.
Ominaisuudet:
• turva-ajastetut koskettimet
• heti toimivat koskettimet
• selkeä LED-näyttö
• ajan säätö yhdellä potentiometrillä, tarkka ajastuksen säätö
• puolijohde PNP ja / tai relelähdöt
• erilliset info-lähdöt 2 kpl (PNP)
• ajastus: 0,1 … 9,9 s, 10 … 99 s, saatavissa jopa 72 h.
TALOS TB-L1403 PARAMETROITAVA TURVARELE
On ihanteellinen turvarele keskisuurin soluihin, kuten robotti­
soluihin.
Ominaisuudet:
• vakiokonfiguroinnissa valittavana 16 turvaohjelmaa, ohjelman
vaihto etupaneelissa olevalla salasanasuojatulla kääntökytkimellä
• erilliseen SIM-korttiin voidaan ohjelmoida 10 räätälöityä ohjelmaa (tehdasohjelmointi)
• 14 turvatuloa: 1- tai 2-kanavaisia. 2-kanavaiset tulot joko 2 x NC
tai 1 x NC/1 x NO tai PNP-tulot
• tulot joku pulssitettuna (sisäinen syöttö, virtarajoitus) tai ulkoisella syötöllä
• 3 kpl kulumattomia PNP-puolijohdelähtöjä, vasteaika < 3 ms,
STOP 0 tai STOP 1
• 3 kpl veto- tai päästöhidastettua ajastinta 0…999 s
• automaattinen resetointi tai valvottu manuaalinen resetointi
• 5 kpl infolähtöjä à 50 mA ja 1 kpl 500 mA. Infolähdöillä voidaan
ketjuttaa seuraavaan Talos-turvareleeseen
• loogiset lohkot (AND, OR, invertointi, välimuistipaikat).
Lisätietoja: Juha Nieminen, puh. 010 550 4000
360° SARLIN 21
Tuoteuutiset
Ó
Brooks Instrumentin kehittämä DLI-höyrystin tuottaa tasaisen
höyryn kaikkiin käyttökohteisiin.
Höyrystimellä puhdasta
höyryä luotettavasti
BROOKS INSTRUMENTIN kehittämät Direct Liquid Injection
(DLI) höyrystimet ovat oikea valinta silloin, kun tarvitaan tarkkaa
ja luotettavaa nesteen höyrystämistä. Ainutlaatuinen sumutus- ja
lämmönvaihdinteknologia varmistavat nesteen 100-prosenttisen
höyrystymisen ja tasaisen höyryn kaikkiin käyttökohteisiin. Sarlin on
toimittanut jo satoja laitteita asiakkailleen.
DLI-höyrystimen avulla voidaan välttää tavanomaisten järjestelmien tyypilliset ongelmat, eli hankala ja epätarkka säädettävyys, kuumaan metallipintaan osuvan nesteen äkillinen räjähtävä
höyrystyminen sekä nesteen rakenteen hajoaminen liian korkean
lämpötilan seurauksena.
Jokainen höyrystin valmistetaan ja varustetaan asiakkaan vaatimusten mukaan, jolloin voidaan varmistaa järjestelmän toimiminen
halutuissa olosuhteissa.
22 SARLIN 360°
Sovellusesimerkkejä:
veden höyrystäminen
polttokennojen kostutukseen
nesteiden höyrystäminen
pinnoituksissa: CVD, MOCVD ja
ALD
nesteiden höyrystäminen optisten,
ulkonäkö- tai kovuusominaisuuksien
lisäämiseksi erilaisten materiaalien,
kuten lasin, metallin ja muovin
pinnoille
kalibrointihöyryn tuottaminen
hiilivetyjen höyrystäminen.
Lisätietoja:
Kari Tamminen, puh. 010 550 4000
Ö
Sarlin on Pohjoismaissa johtava teollisuusuunien valmistaja ja modernisoija.
Uunit ovat
yksilöitä
Teksti Oili Räsänen Kuvat Sarlin ja Hannu Räsänen
Uusi energiatehokkuuslaki edellyttää
yrityksiltä säästöjä, joita voidaan saada
muun muassa energiakatselmusten
avulla. Motiva on koordinoinut
teollisuusuunien energiatehokkuutta
tutkivaa TUET-hanketta, jonka
tuloksia käytiin läpi uunien käyttäjien,
toimittajien ja alan tutkijoiden yhteisessä
seminaarissa tammikuussa.}
360° SARLIN 23
Ò
Teollisuusuunit
kuluttavat paljon energiaa. Arinan
rakenne, panoksen
telineet ja sijoittelu
vaikuttavat siihen,
kuinka paljon lämpö
suuntautuu muualle
kuin panokseen.
olisivat erilaiset. Kun suunnittelemme, valmistamme, asennamme ja modernisoimme
uuneja, projekteissa tulee aina vastaan asioita, jotka ratkaistaan yksilöllisesti. Uunit ovat
tyypillisesti ”one off” -järjestelmiä, samoin
niiden kehittäminen.
Ó
Lars Lindholm kertoo, että pitkäikäisiä
teollisuusuuneja voidaan modernisoida
ja uusia tarpeen mukaan.
U
usi laki tuli voimaan vuoden 2015 alussa. Järeän
luokan energiankuluttajana teollisuusuuni soveltuu hyvin lain edellyttämän kohdekatselmuksen
esimerkiksi.
Erikokoisia uuneja
on mitä erilaisimmissa käytöissä, ja niiden
käyttötavat ja tekniikat poikkeavat toisistaan suuresti. TUET-seminaarissa nousikin
esiin useita energiatehokkuutta parantavia
näkökohtia, mutta ei yhtä pakettiratkaisua,
joka soveltuisi kaikkien käyttöön, kertoo Lars
Lindholm Sarlinilta.
– Vaikka tehtäisiin kaksi täysin identtistä
uunia, niiden käyttöolosuhteet ja panokset
24 SARLIN 360°
LINDHOLM KOROSTAA, että teollisuusuunin elinkaari on yleensä hyvin pitkä, joten
käytössä on paljon vanhoja uuneja ja vanhaa
tekniikkaa.
– On tärkeää tietää jatkuvasti, missä kunnossa uuni on. Niitä voidaan modernisoida
tai uusia tarpeen mukaan. Uunien ohjauksen
ja prosessin sekä energiankulutuksen seurantaan kiinnitetään nykyään paljon huomiota, samoin hyötysuhteen parantamiseen.
Säännölliset kalibroinnit ja mittaukset ovat
välttämättömiä kulutuksen optimoinnin ja
ympäristöhaittojen vähentämisen kannalta.
Uunin energiatehokkuuden tekijöitä ovat
sen rakenne, ohjaus ja käyttöaste. Eristysmateriaali ja tiiviys ovat itsestään selviä
tarkastelun kohteita. Ohjauksessa voidaan
pienelläkin säädöllä saada aikaan merkittäviä
vaikutuksia. Käyttö tulisi suunnitella niin,
että uuni täytetään optimaalisesti eikä sitä
jäähdytetä turhaan lämpökäsittelyjen välissä.
Varsinkin kaasulämmitteisissä uuneissa
voidaan saavuttaa merkittäviä säästöjä
poltinjärjestelmän päivittämisellä, joka nostaa
uunin hyötysuhdetta merkittävästi. Myös
uunin hukkalämmön talteenoton mahdollisuudet kannattaa selvittää.
ITSE KÄSITELTÄVÄN panoksen kuumentaminen vie vakiomäärän energiaa, eikä
siihen juuri voi vaikuttaa, totesi TUET-
Vaikka
tehtäisiin
kaksi täysin
identtistä uunia,
niiden käyttöolo­
suhteet ja panokset
olisivat erilaiset.”
seminaariesitelmässään Sarlinin uuniratkaisujen aluemyyntipäällikkö Kenneth Alm.
Arinan rakenne, panosta tukevat telineet ja
panoksen sijoittelu vaikuttavat merkittävästi
siihen, kuinka paljon lämpöä menee muualle
kuin panokseen.
Kaasulämmitteisissä uuneissa savukaasuhäviöt ovat yleensä suurimmat energiahäviöt. Säännöllisesti huoltamalla ja tarvittaessa
uusimalla eristeet ja luukkujen tiivistykset
voidaan saada huomattavia säästöjä ja
parantaa työolosuhteita. Lisäksi tarvitaan
työnsuunnittelua, mittauksia ja jatkuvaa
seurantaa, jotta energiankulutukseen voidaan
ajoissa puuttua.
Kenneth Alm tiivisti esitelmässään
energiankulutuksen vähentämiseen viisikohtaisen yleissäännön eli uunin kulutuksen
kartoituksen, merkittävimpiin säästökohteisiin
keskittymisen, osaoptimoinnin välttämisen,
ympäristövaikutusten sekä muiden hyötyjen ja
haittojen punnitsemisen sekä elinkaariarvion.
Johtava asiantuntija Lauri Suomalainen, Motiva:
Energiatehokkuus
on monen asian summa
Ñ
Kenneth Alm
kertoo, että
uunien säännöllinen
huolto ja eristeiden
uusiminen tuovat
huomattavia säästöjä.
– Elinkaariarvio on merkittävä asia, koska uuni on aina pitkän ajan
investointi, jonka energiakulut sen elinkaaren aikana voivat nousta
70–80 prosenttiin kaikista kuluista.
Teollisuusuunin energiatehokkuuden optimointi on sikäli kiitollinen tehtävä, ettei sitä tarvitse asettaa vastakkain muiden hyötyjen
kanssa. Kun uunia käytetään optimaalisesti, saadaan energiasäästöjä,
mutta myös tasaista laatua ja työsuojelullisia etuja, ja lisäksi vähennetään päästöjä ympäristöön.
– Teollisuusuunin energiatehokkuuden parantaminen on monen
tahon yhteistyötä. Kun laitoksen henkilöstö on innostunut asiasta ja
sitoutunut tavoitteisiin, voidaan myös tulokseen luottaa, toteaa Lars
Lindholm.
KAASULÄMMITTEISEN UUNIN TYYPILLINEN ENERGIAN­
KULUTUKSEN JAKAUTUMINEN
Lämpöhäviöt
Savukaasuhäviöt
35 %
20 %
Lämmityshäviöt
10 %
AJATUS TEOLLISUUSUUNIEN energiatehokkuuden tutkimisesta eli TUET-hankkeesta
sai alkunsa Motivan sisäisissä keskusteluissa. Ideaa testattiin suuria teollisuusyrityksiä
edustavassa Jatkuvan parantamisen -työryhmässä, koska ovathan teollisuusuunit raskaan sarjan energiankäyttäjiä. Motiva etsi mukaan sopivia aktiivisesti teollisuusuuneja
käyttäviä yrityksiä sekä kokeneita laitetoimittajia.
– Varmaankin kaikille osallistujille kertyi hankkeen aikana ja sen loppuseminaarissa
korvan taakse uutta hyödyllistä ajateltavaa, uskoo Motivan johtava asiantuntija Lauri
Suomalainen.
– Projektin työpajoissa teknokraattiporukka istui pöydän ääreen keskustelemaan
teknisistä asioista; siinä ajatuksia vaihdettiin vapaasti pöydän yli, työpajat olivat
hyvinkin tuottoisia.
Motiva Oy on valtion omistama asiantuntijayritys, joka kannustaa energian ja
materiaalien tehokkaaseen ja kestävään käyttöön. Se toteuttaa yhteiskunnallisesti
vaikuttavia hankkeita yhteistyössä useiden toimijoiden kanssa.
TEOLLISUUSUUNIEN ENERGIATEHOKKUUS -opas valmistui hankkeen loppuraporttina. Se on suunnattu erityisesti tuotantohenkilöstön käyttöön.
– Sen kirjoittamista olisin voinut jatkaa vaikka vuoden loppuun, Suomalainen
toteaa.
– Jos kyse olisi vain tietyn teollisuusalan tietystä uunityypistä, oppaassa olisi voitu
mennä syvempiin yksityiskohtiin. Uunien toimintatavat ja -tyypit, energiamäärät ja
käyttö ovat niin vaihtelevia, että raportti esittää lähinnä linjaukset energiatehokkuuden parantamisesta sekä keskeisimpiä esimerkkejä parannuskohteista.
Suomalainen toteaa, että kaikki lähtee mittaroinnista ja nimenomaan jatkuvasta
mittaamisesta. Kertamittauksen tulos voi olla sattumaa ja johtaa vääriin kuvitelmiin.
Tuloksista pitää varmistua ja niitä pitää pystyä vertailemaan. Energiatehokkuuteen
tähtäävien muutosten tekeminen koostuu monesta palasta ja on monen asiantuntijan
pitkäjänteistä yhteistyötä.
– Teollisuusuunit ovat sopiva kohde myös uuden lain edellyttämään kohdekatselmukseen, kunhan ei rajoituta liian tiukasti uunin seinien ympärille. Esimerkiksi ylijäämälämmölle on löydettävä sopiva nielu, joka käyttää lämmön hyödyksi. Kun uunin
lämpötila saadaan pysymään tasaisena, hyöty näkyy myös laadussa ja tuotannon
nopeutumisessa. Nyrkkisääntönä voikin sanoa, että tehostamisesta saatava energiansäästö on vain 30–40 prosenttia kokonaishyödystä, joka saadaan laadun, tuotantotehokkuuden ja ympäristönkin näkökulmista.
– HANKKEEN PÄÄTÖSSEMINAARI ja loppuraportti eivät suinkaan tarkoita, että työ
on nyt saatu valmiiksi, Suomalainen korostaa.
– Tehokkuustoiminta jatkuu niin kauan kuin uunia käytetään. Nyt on saatu hyvä
osviitta siitä, mihin suuntaan toteutusta viedään. Tarkoituksena on koota projektiporukka vielä vuoden lopulla jakamaan kokemuksia ja vaihtamaan ajatuksia.
Suomalainen kertoo, että Motiva pyrkii jakamaan kokoamaansa tietoa teollisuudelle muun muassa verkossa julkaistavilla apumateriaaleilla. TUET-hankkeen jälkeen
olemme jo saaneet yhteydenottoja kiinnostuneilta toimittajilta ja tutkijoilta.
Panoksen tarvitsema
energia
35 %
SAVUKAASUHÄVIÖIDEN KUSTANNUKSET
1 000
¢Kokonais­
kustannukset
¢Häviö­
kustannukset
1 000 EUR
800
600
400
200
0
20
200
400
600
800
1 000
1 200
Uusi laki edellyttää tehostamista
UUSI ENERGIATEHOKKUUSLAKI vastaa EU:n direktiiviä (2012/27/EU). Laki edellyttää
suurilta yrityksiltä muun muassa neljän vuoden välein tehtävää energiakatselmusta sekä
energiankäytön tehostumista 20 prosentilla vuoteen 2020 mennessä. Suuryritykseksi
katsotaan yli 250 työntekijän tai liikevaihdoltaan yli 50 miljoonan euron yritykset.
Yrityksen energiakatselmuksessa selvitetään yrityksen tai konsernin kaikkien
toimipaikkojen energiankulutusprofiili ja tunnistetaan niiden säästömahdollisuudet. Toimintaan sisällytetään kohdekatselmuksia, joiden avulla saadaan yksityiskohtaista tietoa
kohteen energiankulutuksesta ja sopivista energiatehokkuustoimenpiteistä.
Vuoden 2015 aikana tehtävä ensimmäinen lain mukainen pakollinen energiakatselmus sisältää yrityskatselmuksen ja kohdekatselmuksia.
Lisätietoja: Lars Lindholm, puh. 010 550 4819
Savukaasulämpötila, °C
360° SARLIN 25
3xFakta
Paineilman tuottosopimus
Teksti Mari Kuusinen Kuva Sarlin
P
aineilman tuottosopimus sopii
asiakkaalle, joka haluaa kevyen ja
huolettoman ratkaisun paineilman
tuottoon. Asiakas maksaa vain paineilmasta, Sarlin toimittaa palvelun ja laitteet
ja huolehtii laitteiden kunnosta. Sopimus
voi kattaa myös vain jonkin tietyn osuuden
paineilmajärjestelmästä.
Paineilma tuotetaan uusilla, energiatehokkailla ja tarpeeseen mitoitetuilla laitteilla.
Sopimukseen kuuluu lähtökohtaisesti aina
Sarlinin laitteisto.
– PYRIMME TARJOAMAAN aina mahdollisimman energiatehokasta, laadukasta ja
joustavaa tekniikkaa, kertoo Sarlinin paineilmaosaston johtaja Ben Söderling.
Asiakkaan paineilman tarve voidaan kartoittaa Sarlinilla tarkasti. Jos asiakkaalla ei ole
26 SARLIN 360°
olemassa dataa järjestelmän ilmankulutuksesta,
Sarlin voi suorittaa viikon kestävän mittauksen,
jonka avulla saadaan hyvä kuva järjestelmän
ilmankulutuksesta ja painevaihteluista.
– Paineilman tuottosopimukseen voidaan
liittää myös järjestelmäohjausta, etävalvontaa
sekä muiden paineilmalaitteiden huoltoa
ja korjauspalveluita, jos asiakas niin toivoo,
Söderling vinkkaa.
PAINEILMAN TUOTON kustannukset ovat
sopimuksen ansiosta tarkasti ennakoitavissa.
Tuottosopimus säästää myös energiaa, sillä
vanhojen laitteiden tilalle toimitetaan uudet
tehokkaammat ja kulutukseen paremmin
sopivat laitteet. Tuottosopimus takaa luotettavan ja oikein mitoitetun laitteiston, jonka
huollot ja mahdolliset korjaukset hoituvat
ilman huolia ja asiakkaan työpanosta.
Paineilman
tuottosopimus
On edullinen tapa tuottaa
paineilmaa.
Sisältää Sarlinin laitteiston ja
huollon.
Kattaa paineilman tarpeen
kartoituksen.
Sisältää tarvittaessa lisäpalveluita,
kuten ohjausjärjestelmän tai muiden
laitteiden huoltopalveluja.
Säästää energiaa.
Koonnut Helena Kääriäinen
Uutisia Sarlinilta
Sarlin teollisuuden ja yhteiskunnan
palveluksessa vuodesta 1932
SARLIN YRITYKSEN historiasta kertova kirja on valmistunut. Kirja julkaistaan suomen-,
ruotsin- ja englanninkielisenä. Mikäli haluat kirjan, ilmoita yhteystietosi sekä haluamasi
kieliversio. Toimitamme kirjan veloituksetta.
Tilaa kirja ilmaiseksi:
 [email protected] tai
 puhelimitse 010 550 4000
Ó
Nykyisen toimistorakennuksen viereen nouseva
uudisrakennus valmistuu syyskuussa.
Sarlinille uutta varasto-,
huolto- ja tuotantotilaa
SARLININ TONTILLA Kaivokselassa on joulukuusta lähtien rakennettu uudisrakennusta,
johon tulee varasto sekä huolto- ja tuotantotiloja. Uudet tilat valmistuvat syyskuussa
2015.
Rakennus tulee Hämeenlinnan väylän suuntaisesti samalle tontille nykyisen toimistorakennuksen viereen.
Teräsrunkoisen rakennuksen kokonaisala on 1 690 neliötä. Julkisivumateriaaleina ovat
alumiini, teräs ja tiili. Rakennuksen on suunnitellut Arkkitehtitoimisto Laatio Oy, rakennuttamisesta sekä valvonnasta vastaa Hilkos Consulting Oy ja pääurakoitsijana toimii
Rakennusliike Koivukoski Oy.
Yhdyskuntatekniikka 2015 -näyttely
TERVETULOA OSASTOLLEMME Bk1 tutustumaan tuotteisiimme ja palveluihimme. Suunnittelemme, toteutamme ja
huollamme muun muassa maakaasu-, biokaasu- ja LNG-järjestelmät sekä ympäristöystävällisen energian tuotantolaitokset.
NÄYTTELYN AUKIOLOAJAT
ke 20.5.2015 klo 9–19
to 21.5.2015 klo 9–15
Sisäänpääsy on maksuton, rekisteröidy ennakkoon osoitteessa www.yhdyskuntatekniikka.fi.
360° SARLIN 27
Asiakkaan luona
Vaijeriluotainmittaus
sopii hyvin mäskisäiliöiden vaativiin olosuhteisiin.”
Vaijeriluotain mittaa täyttöasteen
Ei pintaa
syvemmälle
Senson Oy:n uutetehtaalla
tuoksuu mallas. Eikä ihme, koska
mäskäysammeessa muhivasta
panoksesta valmistuu mallas- ja
viljauutteita sekä mallas­entsyymiä elintarvike- ja juoma­
teollisuuden käyttöön.
28 SARLIN 360°
Ó
Erkki Karppinen (vas.) ja Heikki Saartama toteavat vaijeriluotaimen
toimivan hyvin mäskisäiliössä, vaikka siilossa on kuumaa höyryä.
Ó
Sensonin tuotteista valtaosa menee vientiin, mutta suomalaisille
kuluttajille ovat tuttuja Finlandia-tuotemerkin juomauutteet.
Leipomo- ja meijeriteollisuus käyttävät Sensonin entsyymituotteita ja
entsyymi- sekä mallasuutteita. Mallas- ja viljauutteet menevät pääosin
juomateollisuuden käyttöön.
Ñ
Kimmo Hokkanen näkee
mäskisiilon pinnankorkeuden valvomon
ruudulta. Täyttöaste
mitataan vaijeriluotaimella. Siilon korkeus
on kuusi metriä.
Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuvat Markku Ojala
L
ahtelaisella perheyrityksellä
Sensonilla on pitkä historia.
Samalla tontilla keskustan
kupeessa on toimittu jo
vuodesta 1883.
– Valmistamme uutetehtaan kolmella tuotantolinjalla
panosprosessissa mallas- ja
viljauutteita, mallasentsyymiä sekä entsyymejä, joita elintarvike- ja juomateollisuus
käyttävät esimerkiksi maun, värin ja aromin
korostamisessa. Niillä myös parannetaan
elintarvikkeiden ravitsemuksellista profiilia
ja tuotantotehokkuutta, kertoo uutemestari
Erkki Karppinen.
Mallasuutetta menee panimoille, leipomoille ja muulle elintarviketeollisuudelle.
Mallasentsyymiuutteet taas parantavat maun
ja värin lisäksi muun
muassa leivonnaisten nostatusta ja
leivontaominaisuuksia. Tärkkelysteollisuudessa mallasentsyymit ovat mukana
maltoosisiirappien
valmistuksessa.
Vuorokaudessa
SENSON TOIMII
syntyy useita
joustavasti erikotonneja mäskiä, kertoo Erkki Karppinen. koisten asiakkaiden
kanssa ja tarjoaa
asiakkailleen valmiita ratkaisuja. Oman
tuotannon lisäksi elintarviketeollisuudelle
myydään välityskauppatuotteita.
Sensoniin fuusioituivat viisi vuotta sitten
Maltax, Biofincon ja LP-tutkimuskeskus. Panimoille ja viskiteollisuudelle mallasta tuottava
Viking Malt on puolestaan Sensonin sisaryritys. Yritykset muodostavat yhdessä maailmanlaajuisesti toimivan Polttimo-konsernin.
Sensonin toiminnan kivijalka on mallasentsyymien ja mallas- ja viljauutteiden
valmistus. Prosessin sivutuotteena syntyy
mallasmäskiä, joka soveltuu sellaisenaan
eläinrehuksi.
Ó
– ASIAKKAAMME OVAT pääosin maailmalla, koska tuotannostamme 80–90 prosenttia menee vientiin. Esimerkiksi panimot
Euroopassa, Yhdysvalloissa, Kauko- ja Lähiidässä sekä Aasiassa ja Venäjällä käyttävät
uutteitamme.
Sensonin toiminta perustuu pitkiin
asiakassuhteisiin, jotka on pystytty luomaan
ja pitämään korkealaatuisen tuotannon
avulla. Vaikka maailmanmarkkinat määräävät
hinnat, on Sensonin kilpailuvalttina aina ollut
laatu.
Toimitusjohtaja Jyrki Heinimo toteaa
markkinatilanteen olevan nyt tiukka, vaikka
talouden taantuman vaikutus ei onneksi
elintarviketeollisuudessa ole yhtä merkittävä
kuin muilla aloilla.
– Elintarvikkeiden kysyntään taloudellisen
tilanteen vaikutus ei ole suuren suuri, mutta
kustannus- ja hintapaineet asiakkaiden
suunnasta ovat selvästi lisääntyneet. Alkanut
vuosi on käynnistynyt vauhdikkaasti, tilanne
vaatii kuitenkin entistä tiiviimpää keskustelua ja yhteydenpitoa asiakkaiden kanssa.
Ruplan kurssimuutosten vaikutukset näkyvät
meillä vasta tämän vuoden puolella, sanoo
Heinimo.
SENSONILLA TYÖSKENTELEE vajaat 50
työntekijää. Tehtaassa on kolme tuotantolinjaa ja pakkaamo. Oma kehitysyksikkö kehittää koko ajan uusia tuotteita ja palveluratkaisuja. Tuotanto pyörii läpi vuoden kolmessa
vuorossa.
– Olemme muutaman viime vuoden
aikana investoineet voimakkaasti tuotekehityksen lisäksi uusiin pakkausratkaisuihin
ja varaston toimintaan. Meille on myönnetty
myös FSSC 22 000 -elintarviketurvallisuussertifikaatti, kertoo Karppinen.
Tuotteiden laatua seurataan säännöllisesti
laboratorioanalyyseillä ja laatumittauksilla.
KARPPINEN VASTAA mallas- ja viljauutteiden valmistusprosessista jyvästä uutteeksi.
Raaka-aine tehtaalle tulee naapurista Viking
Maltista. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa
mallas ja vilja rouhitaan vasaramyllyssä. Syntynyt jauho sekoitetaan veteen, jolloin syntyy
panimoteollisuudesta tuttu mäski.
– Tässä vaiheessa tavoitteena on saada
mahdollisimman suuri määrä panoksen raakaaineesta liukoiseen muotoon. Osa vierteestä
menee entsyymituotantoon ja osa uutetuotantoon. Vierrettä ei meillä lähdetä käyttämään,
vaan se konsentroidaan haihduttamalla niin,
että kuiva-aineen osuus on 80 prosenttia.
Loppuvaiheessa ennen pakkausta uute seostetaan asiakkaan toivomusten mukaiseksi.
Syntynyt rehumäski on kiinteää ainetta,
joka varastoidaan mäskisiiloihin odottamaan
autokuljetusta rehukäyttöön.
MÄSKISÄILIÖN TÄYTTÖASTETTA seura­
taan säännöllisesti, ettei siiloon tule ylitäyttöä. Vuorokaudessa mäskiä syntyy useita
tonneja.
– Aikaisemmin mittasimme säiliössä
olevan mäskipinnan manuaalisesti, mutta
kun uusimme muutama vuosi sitten myllyn,
jouduimme tilanpuutteen takia miettimään
pinnan mittaukseen muuta keinoa. Olin jo
aiemmin messuilla tutustunut vaijeriluotaimeen, ja kun Sarlinin Heikki Saartama tuli
esittelemään tuotetta, päätimme kokeilla
sitä ensin kahdessa siilossa, Karppinen
kertoo.
Koska mittaustekniikka ja laitteet olivat
toimivia, asennettiin syksyllä SiloPatrolin
laitteet myös kahteen muuhun mäskisiiloon.
Tuotepäällikkö Saartama kertoo, että
laitteiston toimintatapa on yksikertainen.
Anturin moottorijärjestelmä ohjaa
ruostumattomasta
teräksestä tehdyn
vaijerin ja sen päässä
olevan punnuksen
säiliöön. Kun punnus
saavuttaa mitattavan
irtoaineen pinnan,
se pysähtyy ja alkaa
Vaijeriluotain sonousta takaisin ylös.
pii irtoaineiden
Laitteisto antaa
pinnankorkeuden
pinnankorkeusviestin mittaukseen, sanoo
milliampeereina. Säi- Heikki Saartama.
liön täyttöaste näkyy
valvomossa prosentteina.
– Kun säiliöt alkavat täyttyä, siitä ilmoitetaan kuljetusfirmalle. Kuljetus on yleensä
kahden vuorokauden välein.
Vaijeriluotainmittaus sopii Karppisen
mielestä hyvin mäskisäiliöiden vaativiin olosuhteisiin. Koska kuuma mäski höyryää, eivät
muut kokeillut mittausmenetelmät ole olleet
luotettavia teräsrakenteisissa siiloissa.
– Laitteisto ei vaadi juurikaan huoltoa
ja vaijerikin kestää useita vuosia. Tähän
käyttöön se on juuri sopiva, koska mittauksen ei tarvitse olla jatkuvatoimista, miettii
Karppinen.
Ó
Vaijeriluotaimen
anturi ohjaa
vaijerin ja sen päässä
olevan punnuksen
mäskisiiloon. Kun
punnus saavuttaa
mäskin pinnan, se
pysähtyy ja nousee
takaisin ylös, ja
laitteisto antaa
pinnankorkeusviestin
milliampeereina.
Valvomossa säiliön
täyttöaste näkyy
prosentteina.
Ó
360° SARLIN 29
1xTöissä Teksti Johanna Pelto-Timperi Kuva Markku Ojala
Vian
etsintä voi
olla todella vaikeaa,
mutta kun sen
saa selvitettyä
ja kompressorin
kuntoon siitä saa
hyvän mielen.”
Kompurat kuntoon
A
Ö
Reima Koskela
huoltaa Sarlinin
paineilmalaitteita
pääkaupunkiseudulla
ja Etelä-Suomen
alueella. Työvuoro
alkaa aamulla Kaivokselasta.
30 SARLIN 360°
sentaja Reima Koskela tuntee pääkaupunkiseudun kompressorit. Hän tietää,
missä yrityksessä on minkäkin kokoinen
matalapaine- tai korkeapainekompressori,
onko se voideltu tai öljytön. Ja sen, koska
laite on huollettu ja milloin on seuraavan
huollon aika.
– Tulin taloon keväällä 2001 kompressorihuoltoon. Ennen Sarlinille tuloa olin laitosmies. Vuonna 2001
biokaasupumppamojen valmistus oli Sarlinilla kuumimmillaan ja
tilapäistä työvoimaa tarvittiin. Koska minulla on myös metallialan koulutus, minut pyydettiin apuun. Tilapäisyys venyikin
sitten yli kahden vuoden pituiseksi. Tänä aikana työvoimapula
iski myös paineilmahuoltoon, joten siirryin tehtävään, johon olin
alun perin tullutkin.
REIMA KEHUU Sarlinin työhön perehdytyskoulutusta hyväksi
tavaksi oppia erikoislaitteet ja niiden huolto ja korjaus. Ala pitää
oppia työpaikalla muiden opastuksessa. Nyt Reima on itse
yksi niistä, joka kouluttaa uudet asentajat paineilmalaitteiden
saloihin.
– Koneet ovat aina kiinnostaneet minua ja niitä on mukava
roplata. Työssä on parasta se, että saan tehdä monenlaisia asioita. Säännöllisen ennakkohuollon tarkoitus on ennaltaehkäistä
koneiden vikaantumisia. Joskus tulee kuitenkin eteen kompressoreita, jotka ovat rikkoutuneet. Vian etsintä voi olla todella
vaikeaa, mutta kun sen saa selvitettyä ja kompressorin kuntoon,
siitä saa hyvän mielen.
Sarlinin kompressorihuoltoon kuuluvat paineilmajärjestelmien huolto- ja varaosapalvelut. Jotta paineilmaa on keskeytyksettä saatavilla, on huollon oltava ennakoivaa. Sarlinin huoltotöinä tehdään lamelli-, mäntä-, ruuvi- ja turbokompressorien
määräaikaishuollot, öljyn ja suodattimien vaihdot ja erotinhuollot
useimmille kompressorimerkeille.
– Kompressorin huoltoväli on noin 2 000–14 000 tuntia eli
yleensä huolto tehdään 1–4 kertaa vuodessa. Jos paineilmaa yllättäen kuluukin paljon, voi syy olla vuotavissa siirtolinjoissa. Piilevät
ongelmat on hyvä löytää, koska turha käyttö tulee kalliiksi.
REIMAN TYÖALUEENA on pääkaupunkiseutu ja Etelä-Suomen
alue. Kompressoreita on monenkokoisia: pienimmät ovat 1–22
kilowattisia ja isoimmat jopa yli 500 kilowattia. Asennuksia ja
huoltoja tehdään teollisuuden lisäksi sairaaloissa, jotka käyttävät
lääkkeellistä paineilmaa muun muassa leikkaussaleissa.
– Öljytöntä paineilmaa tuottavat kompressorit sijaitsevat
omissa konehuoneissaan, leikkaussaliin asti minulla ei ole asiaa.
Elintarviketeollisuudessa käytetään myös pääasiassa öljytöntä
paineilmaa. Elintarviketehtaissa on omat hygieniavaatimuksensa, joten myös huollon yhteydessä on usein on käytettävä
erityistä suojavaatetusta.
Reima on ollut Sarlinilla 14 vuotta. Kompressorien perustekniikka on muuttunut vuosien varrella vähän, mutta energiatehokkuuteen panostetaan jatkuvasti. Muita hyödyllisiä uusia
ominaisuuksia ovat: laitteiden valvonta ja ohjaus etänä sekä
nykyaikainen kosketusnäyttö, josta saa paljon tietoa, kuten
kompressorin trenditiedot ja hälytykset.
– Uusia mallisarjoja on otettu käyttöön näinä vuosina. Uusi
tekniikka vaatii myös uuden oppimista, koska kaikki laitteet
pitää tuntea ja hallita. Paineilma on tekniikkana hieno juttu.
REIMA ON VIIHTYNYT Sarlinilla hyvin. Vantaan Kaivokselassa
on Reiman lisäksi useampi asentaja. Lisäksi on aluehuoltopisteet, jotka sijaitsevat Turussa, Tampereella, Jämsässä, Jyväskylässä, Seinäjoella, Korialla, Lappeenrannassa, Kuopiossa, Oulussa
ja Torniossa.
– Meillä on hyvä työporukka. Paineilma-asentajien ammattikunta on Suomessa kaiken kaikkiaan aika pieni. Tämä on vaativa
ala, jossa pitää koko ajan olla tarkkana.
Reima asuu Helsingissä rivitalossa vaimon ja kahden poikansa kanssa. Vapaa-aika kuluu paitsi mökillä niin myös salibandyharjoituksissa ja ladulla, jos vain lunta löytyy. Tänä talvena sää ei
ole suosinut hiihtäjiä.
– Mökille mennään aina, kun se on mahdollista. Se on se
ykkösjuttu.
Uusiin tehtäviin
Insinööri (AMK) Tommi Piiparinen aloitti 20.10.2014 Sarlin Balancetiimissä automaatioinsinöörinä.
Automaatiotekniikan mekaanikko Marko Sirviö siirtyi 1.2.2015
huoltoasentajan tehtävistä paineilman teknisen tuen ja varaosamyynnin tehtäviin.
Tradenomi Saara Jokinen siirtyi taloushallinnon tehtävistä projektiassistentin tehtäviin 12.1.2015.
Ó
Tommi
Piiparinen
Ó
Marko
Sirviö
Ó
Saara
Jokinen
Ó
Juho
Pasma
Insinööri (AMK) Juho Pasma aloitti 2.3.2015 prosessiautomaation tuotepäällikkönä. Hänen päävastuualueenaan ovat virtaus- ja
painemittaukset.
Yhteystiedot
Sarlin Group
Automaatiotuotteiden jälleenmyyjät
SARLIN OY AB
Y-tunnus 0612683-5
Puhelin 010 550 4000, Fax 010 550 4201
Postiosoite: PL 750, 00101 Helsinki
Käyntiosoite: Kaivokselantie 3–5, 01610 Vantaa
[email protected]
www.sarlin.com
LSK-ELECTRICS OY
Vesijärvenkatu 38, 15101 Lahti
Puh. (020) 781 4200
Fax. (020) 781 4300
www.lsk.fi
PJ CONTROL OY
Koivuvaarankuja 2 C, 01640 Vantaa
010 591 5330
010 591 5333
www.pjc.fi
TURUN SÄHKÖTUKKU OY
Pitkämäenkatu 4, 20250 Turku
Puh. (02) 337 661
Fax. (02) 337 6780
www.sahko.fi
INSTELE OY
Kullervonkatu 2C, 70500 Kuopio
Puh. (017) 266 2200
Fax. (017) 266 2244
www.instele.fi
KOKKOLAN SÄHKÖ JA AUTOMAATIO OY
Kahvitie 44, 67600 Kokkola
Puh. (010) 422 5540
Fax. (06) 831 1110
www.ksaoy.fi
POHJOIS-KYMEN SÄHKÖTARVIKE OY
Savonkatu 20, 45100 Kouvola
Marjankatu 1, 53600 Lappeenranta
Puh. (05) 744 220
Fax. (05) 375 3828
www.pkst.fi
Sarlin Oy Ab on teollisen paineilman, automaation sekä ympäristöystävällisen energiateknologian edelläkävijä. Toteutamme
asiakkaillemme sopivimmat teknologiaratkaisut ja hoidamme niiden
ylläpidon ja huollon. Ymmärrämme suomalaista teollisuutta ja näemme teknologian mahdollisuudet teollisen liiketoiminnan kehittäjänä.
SARLIN FURNACES AB
Y-tunnus 2549250-7
Puhelin +46 2110 9800, Fax +46 2112 3745
Posti- ja käyntiosoite: Regattagatan 13, SE-723 48 Västerås
[email protected]
www.sarlin.se
Sarlin Furnaces AB suunnittelee, valmistaa ja markkinoi lämpökäsittelyjärjestelmiä ja sulatusuuneja alumiini-, teräs- ja konepajateollisuuteen. Pohjoismaissa alan johtavana lämpökäsittelyuunien toimittajana
ryhmä on panostanut after sales -toimintaan, lämpökäsittelyosaamisen parantamiseen ja vahvan tuotteiston rakentamiseen.
BEAMEX OY AB
Y-tunnus 0181602-8
Puhelin 010 550 5000, Fax 010 550 5404
Osoite: Ristisuonraitti 10, 68600 Pietarsaari
[email protected]
www.beamex.com
HORMEL OY
Pajatie 8, 40630 Jyväskylä
Puh. (014) 338 8900
Fax. (014) 338 8945
www.hormel.fi
SATA-AUTOMAATIO OY
Friitalantie 3, 28430 Pori
Kalatori 1, 26100 Rauma
Puh. (02) 531 8200
Fax. (02) 531 8201
www.sata-automaatio.fi
AS ECOMATIC
Pärnu mnt. 160 b, 11317 Tallinna
Puh. + 372 0 650 8000
Fax. + 372 0 650 8010
www.ecomatic.ee
Beamex Oy Ab kehittää, valmistaa ja markkinoi prosessiinstrumenttien kalibrointilaitteita, -ohjelmistoja ja -järjestelmiä. Menestyksen kulmakiviä ovat asiakaslähtöinen toiminta ja taito soveltaa innovatiivisesti uusinta teknologiaa. Voimakas panostus tuotekehitykseen ja onnistuneet tuoteratkaisut ovat tehneet Beamexista
yhden alansa johtavista yrityksistä globaaleilla markkinoilla.
360° SARLIN 31
Ymmärrämme
teollisuuden haasteet
Meillä on halu löytää paras,
toimivin ja ennakko-odotukset
ylittävä tekninen ratkaisu,
joka aidosti auttaa asiakkaan
liiketoimintaa. Vastaamme
ratkaisumme toimivuudesta.
Intohimomme on asiakkaiden toimintaympäristön ja tarpeiden syvällinen
ymmärtäminen sekä parhaan mahdollisen teknologian löytäminen ja sen
kekseliäs hyödyntäminen.
Kotimaisena toimijana ymmärrämme suomalaisen teollisuuden haasteita.
Suomalaisten asiakkaiden menestyminen on elinehtomme. Toimialoillamme
olemme asiantuntemuksen edelläkävijöitä.
AUTOMAATIOENERGIAPAINEILMATEOLLISUUSUUNIT
WWW.SARLIN.COM